sisällys - kaarina · integraatiota vaaranneta rakenneuudistuksessa ja että kaarinalaisilla...

Uuden organisaationmukainen Kaarinankaupungintalousarvio 2017ja taloussuunnitelma2017–2019 voimaan1.6.2017

kankaca

Konekirjoitusteksti

kankaca

Konekirjoitusteksti

kankaca

Konekirjoitusteksti

kankaca

Konekirjoitusteksti

kankaca

Konekirjoitusteksti

Kaupunginvaltuusto 22.5.2017

kankaca

Konekirjoitusteksti

KVA 22.5.2017 liite 37/2017

1

Sisällys

Talousarvio 2017

Sisällys1. Kaupunginjohtajan katsaus ............................................................................................................................. 3

2. Kaarinan kaupungin strategia 2014 – 2020 ..................................................................................................... 5

3. Taloussuunnittelun tavoitteet ja taloudelliset lähtökohdat ............................................................................ 7

4. Riskienarviointi ja -hallinta .............................................................................................................................. 9

5. Talousarvion sitovuus ................................................................................................................................... 11

6. Tuloslaskelma ................................................................................................................................................ 14

7. Rahoituslaskelma .......................................................................................................................................... 15

8. Valtuustoon nähden sitovat määrärahaerät.................................................................................................. 16

9. Kaupunkikonserni .......................................................................................................................................... 17

9.1. Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja elinkeinopolitiikka.................... 17

9.2. Kaarinan Kehitys Oy.................................................................................................................................. 21

9.3. Muut keskeiset konserniyhteisöt ................................................................................................................ 259.3.1 KOy Kaarinan Vuokratalot............................................................................................................................... 259.3.2 As Oy Katariinankulma Kaarina....................................................................................................................... 26

10. Tarkastuslautakunta .................................................................................................................................... 27

11. Hallintopalvelut ............................................................................................................................................ 28

11.1. Hallinnon tukipalvelut .............................................................................................................................. 29

11.2. Henkilöstölautakunta ............................................................................................................................... 37

12. Sivistyspalvelut ............................................................................................................................................ 40

12.1. Sivistyslautakunta ................................................................................................................................... 4112.1.1 Yleishallinto .................................................................................................................................................. 4312.1.2 Koulutus ....................................................................................................................................................... 4412.1.3 Varhaiskasvatus ........................................................................................................................................... 48

12.2. Vapaa-ajan lautakunta............................................................................................................................. 5112.2.1 Vapaa-ajan palvelut ...................................................................................................................................... 53

13. Sosiaali- ja terveyspalvelut .......................................................................................................................... 56

13.1. Sosiaali- ja terveyslautakunta .................................................................................................................. 5813.1.1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yleishallinto..................................................................................................... 6113.1.2. Perhe- ja sosiaalipalvelut ............................................................................................................................. 6213.1.3. Ikäihmisten palvelut ..................................................................................................................................... 6513.1.4. Terveyspalvelut ........................................................................................................................................... 69

13.2. Erikoissairaanhoito .................................................................................................................................. 72

14. Tekniset palvelut .......................................................................................................................................... 73

14.1. Tekninen lautakunta ................................................................................................................................ 7414.1.1. Teknisten palveluiden yleishallinto................................................................................................................ 7514.1.2. Infrapalvelut................................................................................................................................................. 7614.1.3. Vesihuoltolaitos ........................................................................................................................................... 7914.1.4. Tila- ja ravintopalvelut .................................................................................................................................. 8214.1.5. Liikunta- ja viherpalvelut............................................................................................................................... 85

2

Sisällys

Talousarvio 2017

15. Kaupunkikehityspalvelut ............................................................................................................................. 86

15.1. Kaupunkikehityslautakunta ...................................................................................................................... 8615.1.1. Maankäyttö ja elinvoima............................................................................................................................... 87

15.2. Ympäristölautakunta ................................................................................................................................ 9015.2.1. Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta ........................................................................................................ 91

16. Investoinnit................................................................................................................................................... 93

16.1. Kaarina-talo............................................................................................................................................. 94

16.2. Valmakodin peruskorjaus ja laajennus .................................................................................................... 96

16.3. Valkeavuoren koulu ................................................................................................................................ 97

16.4. Hovirinnan rantasauna ........................................................................................................................... 98

16.5. Talonrakennuksen pienhankkeet ............................................................................................................ 99

16.6. Maanhankinta ...................................................................................................................................... 101

16.7. Kadut ja tiet ........................................................................................................................................... 102

16.8. Puistot ja yleiset alueet ......................................................................................................................... 103

16.9. Urheilu- ja ulkoilualueet ......................................................................................................................... 104

16.10. Vesilaitos ............................................................................................................................................ 105

16.11. Viemärilaitos ....................................................................................................................................... 106

16.12. Hulevesi .............................................................................................................................................. 107

16.13. Satamat .............................................................................................................................................. 108

16.14. Joukkoliikenne..................................................................................................................................... 108

16.15. Tietohallinnon ohjelmistot, laitteet ja tuotantotilat ................................................................................. 109

16.16. Tekninen lautakunta ............................................................................................................................ 110

16.17. Kaupunkikehityslautakunta .................................................................................................................. 111

16.18. Sivistyspalvelujen irtaimisto ................................................................................................................. 111

16.19. Sosiaali- ja terveyslautakunnan irtaimisto ............................................................................................ 112

16.20. Vapaa-ajan lautakunta ......................................................................................................................... 112

16.21. Konsernijohto ...................................................................................................................................... 113

17. Yhteeveto toimialojen vakanssimuutoksista ............................................................................................ 114

17.1. Hallinnon tukipalvelut ............................................................................................................................ 114

17.2. Koulutus ................................................................................................................................................ 114

17.3. Varhaiskasvatus .................................................................................................................................... 115

17.4. Perhe- ja sosiaalipalvelut ....................................................................................................................... 116

17.5. Ikäihmisten palvelut ............................................................................................................................... 117

17.6. Terveyspalvelut ..................................................................................................................................... 118

3 Kaupunginjohtajankatsaus

Talousarvio 2017

1. Kaupunginjohtajan katsausYLEISTÄ

Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viimeaikoina. Erityisesti Kiinan talouskasvun hidastuminen heijastuu muidenkehittyvien maiden talousnäkymiin erityisesti aiempaa hitaamman raaka-aineiden kysynnän johdosta. Suomen BKT:n odotetaan kuitenkin kasvavan.Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys ja yksityinen kulutus

Turun seudulla positiivinen vire jatkuu. Telakka ja lääketeollisuus nostavatmuita toimialoja mukaansa vahvaan nousuun. Rakentaminen onpalautumassa normaaliksi ja kuluttajien sekä yrittäjien usko tulevaan onvahvistunut.

Niin Turun seutu kuin Kaarinakin kärsii vielä vuosia kasvaneestatyöttömyydestä ja huomio on pidettävä pitkäaikaistyöttömyydenlisääntymisessä. Ikärakenteen muutos jatkuu niin Suomessa kuinKaarinassakin. Palvelujemme piiriin siirtyy yhä useampi ikäihminen jaerityisesti muistisairaiden määrä kasvaa.

Vuonna 2017 rakenteiden tarkastelu jatkuu. Tehtävätaluehallintouudistukset muuttavat kuntien toimintaa oleellisesti. Kuntienrakenteiden suunnittelussa oleellista on mitkä toiminnot suunnitelluilleitsehallintoalueille siirtyvät. Kaarina pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon niin, ettei hyvin alkanutta toimialojenintegraatiota vaaranneta rakenneuudistuksessa ja että kaarinalaisilla säilyy hyvät palvelut.

TALOUS ON SAATAVA TASAPAINOON

Kaarinassa talouden heikkeneminen ja edessä olevat välttämättömät investoinnit edellyttävät niin palvelujentehokkuuden parantamista, tulopohjan laajentamista kuin tarkkaa kulukuria. Noin 21 miljoonan euron vuosittaisetinvestoinnit edellyttävät käyttötalouden selkeää parantamista. Jotta velka ei jatkossa lisäänny, tulee pitkällätähtäimellä löytää keinot kulujen pienentämiseen ja tulojen kasvattamiseen. Kulujen pienentäminen edellyttääselkeitä päätöksiä valtiolta kuntien tehtävien karsimiseksi. Tehty kilpailukykysopimus tuo pitkällä aikavälillä tulojalisää ja vähentää työttömyyttä, mutta lyhyellä aikavälillä verokannan pienentäminen vähentää kuntien verotuloja.

STRATEGIA NÄYTTÄÄ SUUNNAN

Kaarinan hyvät palvelut ovat edellyttäneet onnistunutta strategiaa ja varsinkin strategian toteuttamista. Kaarinastrategia ja palvelustrategia ovat ohjanneet päätöksentekoa. Vuonna 2017 valtuustokauden vaihtuessa aloitetaanstrategian pävitystyö.

Strategisena päämääränä on edistää hyvinvointia ennakoivasti, johtaa kaupunkia laatu- ja kustannustietoisesti,säilyttää ekologisesti viihtyisä ympäristö ja tehdä Kaarinasta entistä luovempi. Kaarinalainen päätöksenteko lähteesiitä, että kaarinalaiset arvostavat asukaslähtöisyyttä ja yritysystävällisyyttä, avoimuutta, rohkeutta jaoikeudenmukaisuutta.

TALOUSARVION VAIKUTUS IHMISTEN ARKEEN

Kaarinan tulo- ja kiinteistöveroprosentit nousevat. Kunnallisvero nousee 0,5 %:a, jolloin kunnallisvero on 19,75%:a. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero nousee lainsäädännön pakottamana 0,37 %:sta 0,41 %:iin.

4 Kaupunginjohtajankatsaus

Talousarvio 2017

Ennaltaehkäisevät ja kaupunkilaisten omaa pärjäämistä vahvistavat toimintatavat ovat hyvinvointipalveluidenkehittämisen keskiössä. Tavoitteena on, että asiakas päätyy aiempaa paremmin oikeaan aikaan oikean palvelunpiiriin.

Kaarinan uusi pääkirjasto valmistuu osana Kaarina-taloa, ja samalla kirjasto ja yhteispalvelupiste yhdistävättoimintansa. Tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua ja mahdollistaa kaupunkilaisille monipuoliset palvelutyhdestä toimipisteestä. Sähköisten palveluiden ja välineiden kehittäminen jatkuu. Varhaiskasvatuksessa otetaankäyttöön eAsiointi, jonka avulla perheet voivat hallinnoida lastensa perustietoja. Uusi varhaiskasvatussuunnitelmavalmistuu. Lukion vetovoimaisuutta parannetaan syksyllä 2017 käynnistyvällä Focus-linjalla.

Sähköisiä palveluja kehitetään tonttien ja viljelypalstojen sähköisellä varausjärjestelmällä. Rakennusvalvonnanlomakkeet ja verkkosivut yhtenäistetään lähikuntien kesken, ja verkkosivuille laaditaan rakentajan opas.

Suurimmat investoinnit ovat Kaarina-talon rakentaminen, Valmakodin peruskorjaus sekä Valkeavuoren koulunlaajennus, joiden rakentamispäätökset on jo tehty. Investoinnit (21,4 miljoonaa euroa) rahoitetaan pääosinvelkarahoituksella. Korollisen velan määrä lisääntyy noin 430 eurolla asukasta kohden (yhteensä 2680 euroa /asukas).

Joukkoliikenteen toimivuutta seurataan ja reittejä järjestetään uudelleen. Kunnallinen pysäköinnin valvonta otetaankäyttöön. Kaavoituksen painopisteet ovat Rauhalinna, Lemunniemi ja Piispanristi. Vesihuollon kulutusmaksuihintulee viiden prosentin korotus.

TALOUSARVION VAIKUTUS YRITYKSIIN

Markkinointia tehostetaan tavoitteena houkutella uusia asiakkaita, yrityksiä ja asukkaita Kaarinaan. Kaarinankehitys Oy:hyn palkattava markkinointipäällikön tehtävänä on kaupungin, sen tonttien ja eri kohteiden markkinointija aktiivinen esilletuominen. Samalla hän toimii myös yritysasiamiehenä.

TALOUSARVION VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN

Energiasäästöä ja uusiutuvia energiamuotoja edistetään esimerkiksi Piikkiön koulukeskuksen ilmanvaihdossa sekäKaarina-talon ja Valmakodin maalämpöjärjestelmissä. Lisäksi otetaan käyttöön aurinkosähkökalvoja.

TALOUSARVION VAIKUTUS HENKILÖSTÖÖN

Kuntayhteistyö tiivistyy merkittävästi, jos suunniteltu Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon yhteinenlaskentapalveluiden palvelukeskus aloittaa vuoden alusta. Kaupungin työterveyspalveluiden tuottajana aloittaaMehiläinen Oy. Tavoitteena on mm. vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja viidellä prosentilla. Hankinnan jalogistiikan palveluiden järjestäminen arvioidaan uudelleen.

Sähköisen asianhallinnan ja arkistoinnin kehittämishanke eKA jatkuu.

MAAILMA MUUTTUU – KAARINA TOIMII

Kuntien tehtävät ovat muutoksessa. Vuoden 2017 aikana tullaan tekemään päätöksiä jotka muuttavat kuntientoiminnan luonnetta oleellisesti. Edunvalvonnan osalta Kaarina pyrkii vaikuttamaan tehtäviin päätöksiin niin, etteihyvin alkanutta toimialojen välistä yhteistyötä ja asiakaslähtöistä palveluketjua heikennetä ja että kustannuksetpalvelutoiminnasta eivät kasva vaan julkisen sektorin ja varsinkin kuntien talous saadaan tasapainoon.

Tämä talousarvio tähtää siihen, että Kaarinan kaupungin strategian vision mukaisesti, vaikka maailma muuttuu, niinKaarina toimii.

Harri VirtaKaupunginjohtaja

5

Kaarinan strategia

Talousarvio 2017

2. Kaarinan kaupungin strategia 2014 – 2020Kaarina-strategia koki kasvojenkohotuksen vuonna 2014, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn strategiantuleville vuosille. Uudistetun strategian kärkinä ovat ketteryys, luovuus, rohkeus ja yhteisöllisyys. Entisistä ala-strategioista on nostettu päästrategiaan keskeisimpiä tavoitteita ja vähennetty siten strategiaähkyä. Myösesitystapaa on tiivistetty ja visuaalisuuteen kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota.

Kaarina-strategia on talousarvion ohella yksi tärkeimmistä välineistä tavoitteiden asettamiselle ja kaupunginpitkäjänteiselle kehittämiselle. Strategiassa on määritelty Kaarinan kaupungin toiminta-ajatus, visio, strategisetpäämäärät sekä kriittiset menestystekijät vuoteen 2020 asti. Toiminta-ajatus kuvaa, miksi Kaarinan kaupunki onolemassa. Visio vastaa kysymykseen, minkälaisen haluamme Kaarinan kaupungin olevan vuonna 2020.Strategiset päämäärät taas toteutuessaan johtavat vision osoittamaan tavoitetilaan. Kriittiset menestystekijätpuolestaan kertovat, missä asioissa meidän ainakin tulee onnistua, jotta saavutamme strategiset päämäärämme.

TOIMINTA-AJATUS

Järjestämme kaarinalaisten hyvinvointia edistävät, hyvät kunnalliset palvelut oikeudenmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Tuemme kaarinalaisten yhteisöllisyyttä ja omatoimisuutta sekä yrittäjyyttä ketterästi toimien.Huolehdimme vehreästä ja merellisestä ympäristöstämme.

VISIO

Maailma muuttuu – Kaarina toimii!

STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT

1. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti

· Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan

· Palveluketjun toimivuus

· Organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita

· Riskiryhmissä olevien löytäminen

· Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuus

2. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen

· Elinkaarikustannusten selvittäminen

· Toimiva johtaminen

· Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen

· Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet

· Ajantasainen palvelustrategia

· Talouden tasapaino

· Esimiesten aktiivinen ja osaava tietohallintojohtaminen

3. Ekologisesti viihtyisä ympäristö

· Ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen

· Olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen

6

Kaarinan strategia

Talousarvio 2017

· Energiatehokkuuden parantaminen

· Kyky investoida uusiutuviin energiamuotoihin

· Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessä

· Virkistysalueiden sekä luontokohteiden hyödyntäminen ja niiden tuntemisen edistäminen

· Ympäristövastuun kasvattaminen

4. Luova Kaarina

· Innovatiivisuuden tukeminen

· Elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen

· Onnistumisten markkinointi ja aktiivinen esilletuonti

· Muutosherkkyyden edistäminen

7Talousja riskienhallinta

Talousarvio 2017

3. Taloussuunnittelun tavoitteet ja taloudellisetlähtökohdatKaupungin talousstrategia edellyttää tervettä taloutta, jotta palvelujen tuotanto voidaan järjestää pitkälläaikavälillä vakaalla pohjalla. Strategia lähtee myös siitä, että kaupungin tuotot riittävät suunnittelukaudellakattamaan kulut ja investoinnit pääosin ilman velan kasvua. Talouden tasapainottaminen edellyttää hyvänkulukurin lisäksi tuottavuuden lisäämistä, verotulojen kasvua ja investointien maltillista toteutusta.

Valtionvarainministeriön syksyn talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 %edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan jakoko ennusteperiodilla (v. 2016 - 2018) kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Lähivuosientaloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit.

Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on erihallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunutmerkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ikääntymisenaiheuttaessa automaattista menojen kasvupainetta.

Bruttokansantuotteen maltillinen kasvu vuosina 2017 ja 2018 riittää ylläpitämään työllisyyden paranemista jasamalla työttömien määrä laskee hitaasti. Vauhdikkaamman talouskasvun puuttuessa työttömyys pysyykuitenkin korkeana koko ennustejaksolla. Työllisyyden ennustetaan paranevan 0,3 % v. 2017 ja 0,5 % v.2018. Työttömyysaste laskee 8,8 prosenttiin v. 2017 ja edelleen 8,5 prosenttiin v. 2018.

Inflaatio-odotuksen ovat erittäin alhaiset ja ne ovat edelleen laskeneet. Keskuspankkien epätavallisenkaanrahapolitiikan avulla ei inflaatiotavoitteita tulla saavuttamaan. Varsinaisen deflaatiokierteen uhkaa eikuitenkaan ole näköpiirissä.

Alhaisten korkojen taustalla ovat vähäiset investoinnit ja turvallisten sijoituskohteiden hakeminen, mikä onjohtanut pitkien korkojen riskilisän laskuun. Korkojen hidas normalisoituminen on alkanut Yhdysvalloissa,mutta korot pysyvät matalina koko ennusteperiodin. Myös Euroalueen korot jäävät pitkäksi ajaksi selvästialemmalle tasolle, kuin mihin kriisiä edeltävällä ajalla totuttiin.

Suomen hallituksen kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen päätösten vaikutukset kuntien verotuloihin ovatmerkittävät. Palkkatulojen nollakorotuslinja ja veropohjaan tulevat muutokset pudottavat kuntien verotulojatulevina vuosina huomattavasti. Kaarinan kaupungin tuloista kunnan tuloveron osuus on suuri (62 % v. 2015)jolloin em. vaikutukset kohdistuvat keskimääräistä enemmän Kaarinan kaupungin rahoitukseen.

Kilpailukykysopimus pienentää kuntatalouden menoja työnantajamaksujen alennuksien jalomarahaleikkausten kautta. Työajan pidentäminen pitäisi näkyä kustannuksia alentavana tekijänäpidemmällä aikavälillä. Edellä mainitut asiat ja varautuminen tulevaan maakuntauudistukseen luovatkuntatalouteen erityisiä haasteita vuoden 2017 talousarvion tekemiseen.


Talousarvio 2017

KOKONAISTALOUDELLISET MUUTOKSET JA ENNUSTEET

(%-muutos) 2013 2014 2015 2016** 2017** 2018**Kuluttajahintaindeksi 1,5 1,0 -0,2 0,4 1,1 1,3Ansiotasoindeksi 2,1 1,4 1,3 1,2 0,8 1,2(%-yksikköä)Työttömyysaste % 8,2 8,7 9,4 9,0 8,8 8,5Vaihtotase/BKT -1,6 -0,9 0,1 0,3 0,3 0,3Lyhyet korot (Euribor 3kk) % 0,2 0,2 0,0 - 0,3 -0,3 -0,1Pitkät korot (10 v) % 1,9 1,4 0,7 0,3 0,4 1,0Veroaste/BKT 43,7 43,9 44,1 44,3 43,3 42,9Valtionvelka/BKT 44,1 46,3 47,7 49,7 51,2 52,1

Lähde: Valtionvarainministeriö Taloudellinen katsaus syksy 2016, **)ennuste

VEROPROSENTIT

2013 2014 2015 2016 TA2017 TS2018 TS2019Kunnallisvero 19,00 19,00 19,25 19,25 19,75 19,75 19,75Kiinteistöverotyleinen prosentti 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00vakituinen asuinrakennus 0,35 0,35 0,37 0,37 0,41 0,41 0,41rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00

Lain mukaan kaupunginvaltuusto voi vahvistaa muulle kuin vakituisessa asuinkäytössä olevalle asuinrakennukselleerillisen kiinteistöveroprosentin. Ellei muuta ole vahvistettu, sovelletaan näihin kiinteistöihin yleistä kiinteistö-veroprosenttia. Vuoden 2011 alusta lukien vahvistettiin kaupungissa yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentiksi 0 %.

VÄESTÖ

Ikäluokat 2013 2014 2015 06/2016 TA2016 TA2017 TS2018 TS20190-6 2 893 2 911 2 918 2 850 2 925 2 924 2 923 2 9557-14 3 244 3 297 3 348 3 373 3 714 3 755 3 796 3 83815–64 19 938 19 949 20 022 19 989 19 656 19 773 19 889 19 90465–74 3 466 3 631 3 830 3 888 3 977 4 154 4 200 4 34875- 2 257 2 360 2 457 2 529 2 597 2 625 2 788 2 921Yht. 31 798 32 148 32 575 32 629 32 869 33 231 33 596 33 966Kasvu 1,39 % 1,10 % 1,33 % -0,73 % 0,90 % 1,10 % 1,10 % 1,10 %

2 893 2 911 2 918 2 850 2 925 2 924 2 923 2 9553 244 3 297 3 348 3 373 3 714 3 755 3 796 3 838

19 938 19 949 20 022 19 989 19 656 19 773 19 889 19 904

3 466 3 631 3 830 3 888 3 977 4 154 4 200 4 3482 257 2 360 2 457 2 529 2 597 2 625 2 788 2 921

31 798 32 148 32 575 32 629 32 869 33 231 33 596 33 966

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

2013 2014 2015 06/2016 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019

Väestön ikärakenne

75-

65–74

15–64

7-14

0-6

Yht.


Talousarvio 2017

4. Riskienarviointi ja -hallintaKuntalain 1.1.2014 voimaan tulleet uudet säännökset velvoittavat kunnat järjestämään kunnan jakuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan ja raportoimaan niidentuloksellisuudesta.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan ja ettätoiminta on tuloksellista. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamistaja työn toteuttamista.

Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi loppuvuodesta 2014 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteetsekä hallintosäännön muutokset, joissa huomioitiin tarpeelliset määräykset asiaa koskevasta toimivallasta jatehtävien jaosta.

Kaupungin johtoryhmä on analysoinut osaltaan kaupunkia ja kaupunkikonsernia uhkaavia keskeisimpiäriskejä. Tämän arvioinnin perusteella tärkeimmiksi kaupungin perustehtävän (asukkaiden hyvinvoinninedistäminen, kestävä kehitys) toteutumista uhkaaviksi riskeiksi listattiin seuraavat asiat:

Suuri sähkökatkos (2 vrk)· lamauttaa kaukolämmönjakelun sekä myös erillislämmitettyjen pientalojen lämmitysjärjestelmät· aiheuttaa ongelmia jätevesien ja hulevesien käsittelyssä· vaarantaa valaistuksen puuttumisen vuoksi yleistä turvallisuutta· tietojärjestelmät lakkaavat toimimasta.

Rahoitukseen liittyvät korkoriskit· esim. johdannaissopimusten negatiiviset markkina-arvot· voimassaolevien johdannaissopimusten pääomat suuria, tämänhetkinen korkokehitys ja -taso

eivät mahdollista sopimuksista luopumista ilman merkittävää tappiota.

Väkivallanteot· yksittäisen asiakkaan tai työntekijän fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus on uhattuna.

Suuraggressiot· usean asiakkaan tai työntekijän fyysisen ja psyykkinen koskemattomuus on uhattuna

samanaikaisesti (esim. laittomat aseelliset hyökkäykset kaupungin tiloihin)· suuret inhimilliset ja taloudelliset vahingot.

Vesihuoltoverkoston saastuminen· vaarantaa vesihuollon asiakkaiden terveyden ja veden saannin.

Puutteet osaamisessa· uhkana korvausvaatimukset. Lisäksi virheiden korjaaminen aiheuttaa ylimääräistä työtä ja

toiminnan tehottomuutta.

Varhainen tukeminen ja ennaltaehkäisevä toiminta epäonnistuu· kuntalaiset tarvitsevat peruspalvelujen sijaan entistä enemmän raskaampia palveluita.

Raskaammat palvelut ovat kalliita, eikä ole kenenkään etu, että asiat etenevät liian pitkälle.Uhka syrjäytymiselle kasvaa.


Talousarvio 2017

Talousarvion laadinnan yhteydessä kaupunginhallituksen alaiset toimielimet ja konserniyhteisöt

1. ovat arvioineet, mitkä yllä luetelluista seitsemästä riskistä ovat relevantteja oman toiminnankannalta ja esittävät lautakuntatason tekstissään, mihin toimenpiteisiin lautakunnanvastuualueilla on tarkoitus ryhtyä vuoden 2017 aikana näiden riskien hallitsemiseksi. Relevantitriskit ja toimenpiteet näiden hallitsemiseksi kuvataan jäljempänä talousarviokirjassa otsikon"Tavoitteiden toteutumisen varmistaminen ja riskienhallinta" alla,

2. ovat analysoineet ja tunnistaneet riskejä, jotka uhkaavat lautakuntatason tavoitteidensaavuttamista sekä esittävät lautakuntatason tekstissään, mihin toimenpiteisiin lautakunnanvastuualueilla on tarkoitus ryhtyä vuoden 2017 aikana näiden riskin hallitsemiseksi.Merkittävimmät riskit ja toimenpiteet näiden hallitsemiseksi kuvataan jäljempänätalousarviokirjassa otsikon "Tavoitteiden toteutumisen varmistaminen ja riskienhallinta" alla.


Talousarvio 2017

5. Talousarvion sitovuusKaupunginvaltuusto päättää talousarvion noudattamisesta annettavat ohjeet. Ohjeet vahvistetaantalousarviovuodelle 2017. Ohjeet ovat samansisältöiset myös kaupungin johtosäännöissä.

TALOUSARVIO

a) Käyttötalousosa

Kaupunginvaltuusto hyväksyy nettobudjetin käyttötalousosassa kaupunginhallitukselle, lautakunnille sekätässä kirjassa mainituille muille yksiköille. Yksikköä sitovat ne toiminnalliset tavoitteet, jotka on mainittuvaltuustoon nähden sitoviksi. Määrärahan sitova luku on toimintakate (nettobudjetti).

b) Investointiosa

Investointiosassa valtuusto hyväksyy nettobudjetin niille kohteille, joiden kohdalla on mainittu tilivelvollinentoimielin ja viranhaltija. Sitovana tavoitteena on nettomääräraha sekä määrärahan käyttötarkoitus. Alle10.000 euroa maksavat koneet, kalusto, muut tavarat ja aineettomat hyödykkeet kirjataan vuosikuluksikäyttötalousosassa, ellei kyseessä ole kiinteistön ensikertainen kalustaminen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy yli yhden miljoonan euron investointikohteiden hankesuunnitelmat. Teknisenlautakunnan tulee kuulla asianomaista lautakuntaa ennen hankesuunnitelman esittämistäkaupunginhallitukselle edelleen esitettäväksi kaupunginvaltuustolle. Enintään yhden miljoonan euronhankesuunnitelmat hyväksyy tekninen lautakunta kuultuaan ensin asianomaista lautakuntaa.

c) Rahoitusosa

Kaupunginvaltuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin,muihin rahoitustuottoihin ja rahoituskuluihin. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovat erät ovatpitkäaikaisten lainojen (yli vuoden päästä erääntyvät lainat) ja antolainasaamisten lisäys.

Tilivelvolliset

Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavatviranhaltijat. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisen tulee ollavirkasuhteessa kaupunkiin. Vahvistaessaan talousarvion kaupunginvaltuusto hyväksyy tilivelvolliset.Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenten lisäksi kaupunginjohtaja, toimialajohtajatsekä ne johtavassa asemassa olevat virkamiehet, jotka on määrätty kaupungin toimielimen esittelijäksi.

KÄYTTÖSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA OSTOLASKUJEN HYVÄKSYJÄT

Talousarvion vahvistamisen jälkeen tilivelvollisten toimielinten tulee vahvistaa käyttösuunnitelma.Suunnitelmassa tulee vahvistaa määrärahojen jako toimielimen alaisille vastuualueille sekä vastuualueidenalaiset kustannuspaikkojen vastuuhenkilöt. Kustannuspaikkojen väliset määrärahajaot vahvistaatoimialajohtaja.

Vastuuhenkilö vastaa nettotavoitteen saavuttamisesta ja hyväksyy vastuualueensa ostolaskut.Kaupunginhallitus voi päättää kaikille kaupungin kustannuspaikoille lisäksi muita ostolaskujen hyväksyjiä.Kaupunginhallitus vahvistaa kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien hankintarajat konsernijohdon jatoimialojen johtosäännön mukaisesti.

Talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto.Muusta talouden hoidosta antaa ohjeita tarvittaessa kaupunginhallitus.


Talousarvio 2017

TALOUSARVION TOTEUTUMISEN SEURANTA JA RAPORTOINTI

Talousarvion toteutumista seurataan kuukausiraportoinnin sekä laajemman puolivuosiraportoinnin avulla.Kuukausiraportit käsitellään johtoryhmässä seuraavan kuukauden 15. päivän jälkeisessä kokouksessa,minkä jälkeen ne käsitellään kaupunginhallituksessa ja tarkastuslautakunnassa. Toimialoilla laaditaan lisäksilautakuntien käsittelyyn oma raportointi. Kuukausiraportoinnissa käsitellään merkittävimmät poikkeamattalousarvioon ja tarkennetaan loppuvuoden ennustetta.

Kuukausiraporttien lisäksi talousarvion toteutumista ja sitovien tavoitteiden saavuttamista on seurattupuolivuosiraportissa. Puolen vuoden toteutuma antaa ajantasaisemman kuvan alkuvuoden tapahtumistatalousarvioprosessin pohjaksi ja raportin perusteella on mahdollista vielä tehdä tarvittavia korjaaviatoimenpiteitä ennen vuoden loppua. Puolivuosiraportti valmistuu seuraavan vuoden talousarvioprosessinalussa elokuussa.

MUUTOKSIA EDELLISEEN VUOTEEN

Talousarviossa 2017 (muutokset 1.1.2017 alkaen):

· Perhekeskus Oskariina siirtyy kansalaistoiminnan lautakunnan alaisuudestaperusturvalautakunnan alaisuuteen

· Kaupungin yhteispalvelupisteet siirtyvät hallintopalveluiden toimialalta kirjastojen yhteyteenasiointipisteiksi

· Terveyskeskuksen varasto siirtyy hallinnon toimialalta terveyspalveluihin perusturvalautakunnanalaisuuteen

· Työterveyspalvelujen tuotanto siirtyy kilpailutuksen tuloksena Mehiläinen Oy:lle· Henkilöstöhallinnon kaikki kustannukset kohdistetaan sisäisinä erinä toimialoille henkilöstön

määrän suhteessa

Edellä mainitut muutokset, työterveyspalveluja lukuun ottamatta, siirtyvät talousarvion sisällä toimialaltatoiselle budjetin raamiluvut mukanaan.

Uuden organisaation mukaisessa talousarviossa 2017 (muutokset 1.6.2017 alkaen):

Laskentapalvelukeskus (Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo) aloitti yhteistoimintasopimuksen mukaisentoiminnan 1.1.2017 alkaen vastuukuntana Kaarina. Muutokset talousarvioon on käsitelty johtokunnankokouksessa 25.4.2017 ja ovat mukana uuden organisaation mukaisessa talousarviossa

Palvelutuotanto-organisaatiossa tapahtuvat muutokset:

· Uuden organisaation mukaiset palvelualueet ovat sivistyspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, teknisetpalvelut ja kaupunkikehityspalvelut. Hallintopalvelut on toimialue.

o Hallintopalvelut: Hallintopalvelujen vastuualueet uudessa organisaatiossa ovat kanslia- javiestintäpalvelut, henkilöstöpalvelut, talousja hankintapalvelut sekä tietohallinto.

§ Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö siirtyy hyvinvointipalvelujen toimialaltahallintopalveluihin kanslia- ja viestintäpalvelujen vastuualueelle

o Sivistyspalvelut: Sivistyspalvelujen vastuualueet uudessa organisaatiossa ovat koulutus,varhaiskasvatus ja vapaa-ajan palvelut

§ Vapaa-ajan palvelut koostuvat kulttuurista ja kirjastosta, kansalaisopistosta sekänuorisopalveluista.

§ Kansalaisopisto, kulttuuri ja nuorisopalvelut siirtyvät hyvinvointipalveluista§ Kirjaston vastuualue yhdistyy kulttuurin kanssa uudeksi yksiköksi


Talousarvio 2017

o Sosiaali- ja terveyspalvelut: Hyvinvointipalvelujen toimialan nimi vaihtuu. Uuden organisaationvastuualueet ovat perhe- ja sosiaalipalvelut, ikäihmisten palvelut ja terveyspalvelut.

§ Neuvolat sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto siirtyvät perhe- ja sosiaalipalveluistaosaksi terveyspalveluita

§ Hyvinvoinnin edistämisen vastuualueen palvelut siirtyvät sivistyspalveluihin, teknisiinpalveluihin sekä hallintopalveluihin.

o Tekniset palvelut: Uuden palvelualueen vastuualueet ovat infrapalvelut, tila- ja ravintopalvelut,liikunta- ja viherpalvelut ja vesihuoltolaitos

§ Liikunta- ja viherpalvelut muodostavat uuden vastuualueen. Liikuntapalvelut siirtyväthyvinvointipalveluista ja viherpalvelut kaupungin infrapalveluista

§ Maankäyttö ja ympäristönsuojelu siirtyvät kaupunkikehityspalveluihin§ Hulevesien hallinta siirrettiin KVA 14.11.2016 päätöksellä viemärilaitokselta

infrapalveluille (muutos 1.1.2017 alkaen, muutos talousarvioon uuden organisaationyhteydessä)

o Kaupunkikehityspalvelut: Uuden palvelualueen vastuualueet ovat maankäyttö ja elinvoimasekä ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta

§ Uudet vastuualueet siirtyvät ympäristöpalvelujen toimialalta.

Luottamushenkilöorganisaatiossa tapahtuvat muutokset:

· Uuden organisaation mukaiset lautakunnat ovat tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta,henkilöstölautakunta, sivistyslautakunta, vapaa-ajan lautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, tekninenlautakunta, kaupunkikehityslautakunta ja ympäristölautakunta.

o Sivistyslautakunta vastaa koulutuksen ja varhaiskasvatuksen asioistao Vapaa-ajan lautakunta vastaa kirjaston, kulttuurin, kansalaisopiston ja nuorisopalvelujen asioistao Kansalaistoiminnan lautakunta lakkaa olemastao Perusturvalautakunnan nimi vaihtuu sosiaali- ja terveyslautakunnaksio Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan nimi vaihtuu kaupunkikehityslautakunnaksio Ympäristönsuojelulautakunnan nimi vaihtuu ympäristölautakunnaksi ja lautakunta vastaa

jatkossa sekä ympäristönsuojelusta että rakennusvalvonnasta

Lisäksi talousarvioon on tehty sovittuja määrärahamuutoksia, joiden nettovaikutus on nolla.


Talousarvio 2017

6. Tuloslaskelma

(1000 €) (ulkoinen) TP 2015 TP 2016

TA 201731.5.2017

asti

TA 20171.6.2017alkaen

UusiTA2017 -TA2017

ero €TS

2018TS

2019

Myyntituotot 14 400 14 085 14 629 15 350 721 15 580 15 814

Maksutuotot 9 151 10 355 10 096 10 096 0 10 247 10 401

Tuet ja avustukset 2 831 2 150 715 715 0 726 737

Vuokratuotot 2 750 2 818 2 656 2 656 0 2 696 2 736

Muut toimintatuotot 3 128 3 613 3 279 3 279 0 3 328 3 378Toimintatuotot yhteensä 32 260 33 021 31 375 32 096 721 32 577 33 066Valmistus omaan käyttöön 292 381 330 330 0 335 340

Henkilöstökulut -77 811 -77 856 -78 161 -78 888 -727 -80 071 -81 272

Palvelujen ostot -80 757 -82 500 -85 225 -85 249 -24 -86 528 -87 826

Aineet, tarv. ja tavarat -11 793 -12 073 -11 852 -11 852 0 -12 030 -12 210

Avustukset -11 606 -13 368 -11 799 -11 799 0 -11 976 -12 156

Vuokrat -2 559 -2 679 -2 873 -2 873 0 -2 916 -2 960

Muut kulut -243 -180 -31 -31 0 -31 -32

Toimintakulut yhteensä -184 769 -188 656 -189 941 -190 692 -751-193552

-196456

TOIMINTAKATE -152 217 -155 254 -158 236 -158 266 -30-160640

-163050

Kunnallisvero 118 694 126 274 124 350 124 350 0 128 559 132 074

Yhteisövero 4 671 4 086 4 148 4 148 0 4 336 4 550

Kiinteistövero 6 454 6 657 6 830 6 830 0 6 830 6 830

Verotulot 129 819 137 017 135 328 135 328 0 139 725 143 454

Valtionosuudet 28 403 30 547 28 512 28 512 0 27 086 25 661

Korkotuotot 818 602 400 400 0 180 50

Muut rahoitustuotot 406 484 400 400 0 400 400

Korkokulut -75 -60 -75 -75 0 -580 -1 100

Muut rahoituskulut -22 -32 -25 -25 0 -25 -25

Rahoituserät 1 127 994 700 700 0 -25 -675

VUOSIKATE 7 132 13 304 6 304 6 274 -30 6 146 5 390

Poistot -7 877 -8 221 -8 500 -8 500 0 -8 800 -9 300

Satunnaiset erät 0 -500 0 0 0 0 0

TULOS -745 4 583 -2 196 -2 226 -30 -2 654 -3 910

Poistoeron lis./väh. 17 17 17 17 0 17 17TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -728 4 600 -2 179 -2 209 -30 -2 637 -3 893


Talousarvio 2017

7. Rahoituslaskelma

(1000 €) TP 2015 TP 2016

TA 201731.5.2017

asti

TA 20171.6.2017alkaen

UusiTA2017 -TA2017

ero €TS

2018TS

2019

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 7 132 13 304 6 304 6 274 -30 6 146 5 390

Tulorahoituksen korjauserät -2 565 -2 633 -2 000 -2 000 0 -2 000 -2 000

Investointien rahavirta

Investointimenot -14 579 -13 374 -21 365 -21 365 0 -22 289 -20 225

Omaisuuden myyntitulot 3 145 3 643 2 700 2 700 0 2 700 2 700

Toiminnan ja inv. rahavirta -6 867 940 -14 361 -14 391 -30 -15 443 -14 135

Antolainauksen muutokset 0 0 0 0 0 0 0

Ottolainauksen muutos (nto) 7 543 -100 15 000 15 000 0 15 000 12 500

Muut maksuvalm. muutokset -1 429 2 301 0 0 0 0 0

Rahoituksen rahavirta 6 114 2 201 15 000 15 000 0 15 000 12 500

Rahavarojen muutos -753 2 784 609 609 0 -443 -1 635

Lainakanta 31.12. 64 114 63 657 89 070 89 070 0 104 070 116 570

Velka euroa per asukas 1 968 1 937 2 680 2 680 0 3 098 3 432

Asukasmäärä 32 575 32 869 33 231 33 231 0 33 596 33 966

Taseen kertynyt ylijäämä 22 610 27 210 25 031 25 001 -30 22 364 18 471


Talousarvio 2017

8. Valtuustoon nähden sitovat määrärahaerät

(1000 €) TP 2015 TP 2016

TA 201731.5.2017

asti

UUSITA 20171.6.2017alkaen

UUSITA2017-TA2017

ero € TS 2018 TS 2019

KonsernijohtoTuototKulut -4 033 -4 119 -4 310 -4 300 10 -4 365 -4 430Kate -4 033 -4 119 -4 310 -4 300 10 -4 365 -4 430

Tarkastus-lautakunta

TuototKulut -38 -28 -50 -50 0 -51 -52Kate -38 -28 -50 -50 0 -51 -52

Hallinnontukipalvelut

Tuotot 2 478 2 483 2 454 3 175 721 3 223 3 271Kulut -4 333 -4 284 -4 155 -5 200 -1 045 -5 278 -5 357Kate -1 855 -1 801 -1 701 -2 025 -324 -2 055 -2 086

Henkilöstö-lautakunta

Tuotot 456 539 1 672 1 672 0 1 697 1 723Kulut -1 336 -1 345 -1 662 -1 662 0 -1 687 -1 712Kate -880 -806 10 10 0 10 10

Sivistys-lautakunta

Tuotot 5 529 5 395 4 697 4 645 -52 4 715 4 785Kulut -62 288 -61 959 -63 045 -61 184 1 861 -62 102 -63 033Kate -56 759 -56 564 -58 348 -56 539 1 809 -57 387 -58 248

Vapaa-ajanlautakunta *)

Tuotot 1 415 1 295 1 245 352 -893 357 363Kulut -5 831 -5 966 -6 129 -4 225 1 904 -4 288 -4 353Kate -4 416 -4 671 -4 884 -3 873 1 011 -3 931 -3 990

Sosiaali- jaterveys-lautakunta

Tuotot 12 154 12 012 10 281 10 281 0 10 435 10 592Kulut -64 985 -67 931 -64 917 -64 905 12 -65 879 -66 867Kate -52 831 -55 919 -54 636 -54 624 12 -55 443 -56 275

Erikois-sairaanhoito

Tuotot 0Kulut -37 343 -38 669 -40 550 -40 550 0 -41 158 -41 776Kate -37 343 -38 669 -40 550 -40 550 0 -41 158 -41 776

Tekninenlautakunta

Tuotot 29 211 29 902 29 816 30 761 945 31 222 31 691Kulut -24 604 -24 583 -25 268 -28 762 -3 494 -29 193 -29 631Kate 4 607 5 319 4 548 1 999 -2 549 2 029 2 059

Kaupunki-kehitys-lautakunta **)

Tuotot 3 777 4 484 4 094 3 699 -395 3 754 3 811Kulut -2 017 -2 032 -1 941 -1 507 434 -1 530 -1 553Kate 1 760 2 452 2 153 2 192 39 2 225 2 258

Ympäristö-lautakunta

Tuotot 27 29 32 427 395 433 440Kulut -456 -477 -500 -934 -434 -948 -962Kate -429 -448 -468 -507 -39 -515 -522

Yhteensä Tuotot 55 047 56 139 54 291 55 012 721 55 837 56 675Kulut -207 264 -211 393 -212 527 -213 278 -751 -216 478 -219 725Kate -152 217 -155 254 -158 236 -158 266 -30 -160 641 -163 051

*) Vertailutietona kansalaistoiminnan lautakunta**) Vertailutietona kaavoitus- ja rakennuslautakuntaUuden organisaation hallinnon tukipalvelujen, sivistyslautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan, teknisenlautakunnan sekä ympäristölautakunnan aikaisempien vuosien luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia.

17

Kaupunkikonserni

Talousarvio 2017

9. Kaupunkikonserni

9.1. Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus,kaupunginjohtaja ja elinkeinopolitiikka

KONSERNIJOHTO

Kaupunginvaltuusto kaupunginjohtaja Harri VirtaKaupunginhallitus kaupunginjohtaja Harri VirtaKaupunginjohtaja kaupunginjohtaja Harri Virta, kaupunginhallituksen pj.Elinkeinopolitiikka kaupunginjohtaja Harri Virta

TOIMINTA-AJATUS

Konsernijohtoon lukeutuvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja sekä elinkeinopolitiikka.Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiasta ja kaupungin toimintaan keskeisemminvaikuttavista asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssa johtaa kaupungin käytännön toimintaaja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat.

TOIMINTASUUNNITELMA

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto osallistuu aktiivisesti ja ohjaa organisaatiouudistuksen toteutusta. Organisaatiouudistus ja uusikuntalaki edellyttää hallintosäännön muuttamista. Hallintosääntöön liittyvät muutokset tehdään kevään 2017aikana. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on luoda aidosti asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä. Uudistuksessahuomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja aluehallinnon uudet toimintamallit. Valtuusto seuraa toiminnankehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman pohjalta päätettyjen toimenpiteiden toteutumista.

Kaupunginvaltuusto luo edellytyksiä asukasluvun kasvulle. Kaarina-strategiassa kaupungin väestömääränennakoidaan nousevan 1,8 %:ia vuodessa.

Valtuustokausi vaihtuu 1.6.2017. Valtuuston koko on jatkossakin 51 jäsentä.

Kaupunginhallitus

Kuntalain velvoittamana kaupunginhallitus vastaa muun muassa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta,valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä edustaa kuntaatyönantajana, vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä huolehtii kunnantoiminnan omistajaohjauksesta sekä huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä.

Kaupunginhallitus valmistautuu sote-uudistukseen. Toimintaa sopeutetaan niin, että uudistuksen jälkeenkinKaarina on elinvoimainen kaupunki. Kaupunginhallitus ohjaa organisaatiouudistuksen toteutumista. Toiminnankehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman toteutumisen seurannan ohjaamista varten perustettu erillinentaloustyöryhmä jatkaa työtään. Talouden tasapainottamistyötä jatketaan. Sote- ja maakuntauudistus tuleemuuttamaan merkittävästi Kaarinan kaupungin roolia ja tehtäviä. Kaupunginhallitus järjestää alkuvuodestaseminaarin, jossa pohditaan Kaarinan kaupungin tulevaa kuntakuvaa ja sen eri vaihtoehtoja.

Väestön ikääntyessä ja lasten määrän kasvaessa menosupistukset edellyttävät selkeitä muutoksiatoimintatavoissa, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ryhmäkoossa ja ennakoinnissa. Tärkeä roolikustannuskehityksessä on myös valtiolla. Normien ja kuntien tehtävien vähentämiseen tähtäävät toimet ovattoistaiseksi epäonnistuneet ja uusien säädösten myötä tehtävät ovat päinvastoin lisääntyneet.

18

Kaupunkikonserni

Talousarvio 2017

Keskitytään päätösten toimeenpanoon tehokkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti.

Valtuustokauden vaihtuessa aloitetaan Kaarina-strategian päivittäminen.

Kaupunginhallituksen määrärahoihin sisältyy Kaarinan kaupungin maksuosuus Varsinais-Suomenaluepelastuslaitoksen menoihin. Maksuosuus on 2.340.114 euroa vuonna 2017.

Selvitetään leasing-rahoituksen mahdollisuus Valkeavuoren koulun hankkeen toteuttamisessa. Selvitys tuodaankaupunginhallitukselle maaliskuun loppuun mennessä.

KaupunginjohtajaKaupunginjohtajan tavoitteet määritetään Kuntalain edellyttämässä johtajasopimuksessa.

ElinkeinopolitiikkaKaarinan Kehitys Oy

Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Kehitys Oy:n välisen ostopalvelusopimuksen kokonaisarvo on225.000 euroa. Tästä yhtiön perustoimintojen hoitamiseen varataan 155.000 euroa. Loppu 70.000euroa varataan seuraavasti:

· Kaarinan kaupungin markkinoinnin tehostamiseen (koko kaupungin markkinointi, yritys- jaasuinalueiden markkinointi, uusien yritysten ja asukkaiden houkuttelu, näkyvyyden lisääminen)esitetään Kaarinan kehitysinvestointina 50.000 euroa vuodelle 2017.

· Elinkeino-ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen esitetään Kaarinankehitysinvestointina 20.000 euroa vuodelle 2017.

Turku Science Park Oy

Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnot liikkeenluovutettiin Turku Science Park Oy:öön1.7.2016. Vuosi 2017 on vielä käynnistysvaihetta näille yhdistetyille toiminnoille. Hankkeistuksillehaetaan laajempaa kattavuutta ja tuloksellisuutta uuden yhtiön myötä.

Turku Science Park -konsernin tehtävänä on yrityspalvelujen järjestäminen sekä korkeakoulujeninnovaatioiden kaupallistaminen ja liiketoiminnan kehittäminen.

Turku Science Park Oy tuottaa Turun seudun yrityksille lisäarvoa tarjoamalla Suomen parhaattukipalvelut liiketoiminnan aloittamiselle, kehittämiselle, verkostoitumiselle, kasvulle jakansainvälistymiselle. Palvelut tuodaan yritysasiakkaille helposti ja ymmärrettävästi, positiivisellaihmisläheisellä asenteella.

Vuoden 2017 painopisteet:

· Uuden kokonaisuuden toiminnan käynnistäminen täydellä teholla. Kumppanuuksien kehittäminenyksityisten palvelutarjoajien kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä kehitetään itämeren alueella,Euroopassa ja Kiinassa. Seudun vetovoimaisuuden lisääminen tehden alueesta kiinnostavanyritysten investointien, sijoittumisen, verkostoitumisen ja osaavan työvoiman kannalta.

· Älykkääseen kaupunkiin liittyvät hankkeet jatkuvat, samoin Elokuvakomission toiminta. Isojayritystapahtumia ovat keväällä järjestettävät Creative Business Camp ja The Shift.

19

Kaupunkikonserni

Talousarvio 2017

MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN

ElinkeinopolitiikkaKaarinan Kehitys Oy

Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Kehitys Oy:n välisen ostopalvelusopimuksen kokonaisarvo on30 000 euroa suurempi kuin vuonna 2016.

Turku Science Park Oy

Turun seudulle on laadittu uusi elinkeinosopimus. Turun Seudun Kehittämiskeskus on palveluidenyhdistymisen myötä nimeltään Turku Science Park Oy. Kuntien perustama osakeyhtiö on nimeltäänTurun seudun kehitys Oy ja se ostaa kuntien elinkeinopalveluita ostopalvelusopimuksen mukaisestiTurku Science Park Oy:ltä.

Kaarinan kaupungin maksuosuus seudulliseen elinkeinotoimintaan on vuonna 2017 sama kuinedellisenä vuotena eli 316 786€

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET

Strateginen tavoite ja kriittinenmenestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo

Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/Toimiva johtaminen

Omistajaohjauksenkehittäminen

Omistajaohjausjärjestelmä on rakennettu jakonserniohjeet on päivitetty vuoden loppuunmennessä

Laatu- ja kustannustietoinenjohtaminen/Talouden tasapaino Talouden tasapaino*

Laaditaan selvitys rahoituksen riittävyydestäsote- ja maakuntauudistuksen toteutumisenjälkeen

*) tavoitteena myös edellisenä vuonna

TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA

Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit

Toimiva ja tuloksellinen omistajaohjaus edellyttää, että konsernijohto seuraa ja valvoo aktiivisestikonserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden sekä omistajapoliittisten linjausten toteutumista. Konsernijohdolletuleekin taata riittävät voimavarat seurantaan ja valvontaan. Konserniyhteisöjen tulee osaltaan sitoutuaraportoimaan esimerkiksi tavoitteiden toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisen asemankehittymisestä sekä toiminnan kestävyyteen ja omaisuuden arvon kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä.Kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden yhtiöjärjestyksiin tulee sisällyttää määräykset, jotka varmistavat kunnanomistajaohjauksen toteutumisen tytäryhtiössä.

Talouden tasapainotavoitteen toteutumisen uhkana on kaupungin väestönkasvun pysähtyminen, työttömyydenlisääntyminen, yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen ja kaupungin hyvinvoinnin huonontuminen. Seurauksena onkaupungin verotulojen pieneneminen, kulujen kasvaminen ja palvelutarpeen lisääntyminen. Koska valtionosuudetvähenevät lähivuosina ja investointitarpeet ovat kasvussa, kaupungin rahoitusvaje saattaa kasvaa ennakoituasuuremmaksi. Tämän riskin pienentämiseksi laadittua talouden tasapainotussuunnitelmaa tulee seurata tiiviisti jareagoida aktiivisesti ja riittävän ajoissa mahdollisesti muuttuviin talousnäkymiin. Väestön kasvulle luodaanedellytyksiä elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisellä ja maankäytön hyvällä suunnittelulla.Talousraportointia parannetaan edelleen niin, että raportointi on ajantasaista ja raportoinnissa keskitytäänpäätöksenteon kannalta olennaisiin asioihin.

20

Kaupunkikonserni

Talousarvio 2017

VASTUUALUEEN SUORITTEET JA VERTAILUHINNAT

Suoritteet TP2013

TP2014

TP2015

MTA2016

HKE2017

TA2017

TA17/16

KaupunginvaltuustoKokoukset 10 10 10 10 10 10 0,0 %

Käsitellyt asiat * 158 134 135 120 130 130 8,3 %

Valtuustoaloitteet * 35 19 16 25 25 25 0,0 %

KaupunginhallitusKokoukset 26 21 24 25 25 25 0,0 %

Käsitellyt asiat * 473 398 420 380 400 400 5,3 %

ElinkeinopolitiikkaPerustettujen yritystenmäärä **

179 160 152 179 180 180 0,0 %

Työpaikkojen määrä ** 9324 9615 9736 9736 9745 9745 0,0 %

Toimipaikkojen määrä ** 1950 1955 1889 2030 2030 2030 0,0 %

* Vuosien 2017–2018 luvut ovat arvioita** Vuosien 2013–2015 luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin, vuosien 2017–2018 luvut ovat arvioita.

Vertailuhinnat TP2013

TP2014

TP2015

MTA2016

HKE2017

TA2017

TA17/16

KaupunginvaltuustoToimintakulut €/ asukas 7,81 6,66 5,94 7,16 7,38 7,38 3,07 %

KaupunginhallitusToimintakulut €/ asukas *) 95,00 93,67 92,91 96,93 95,69 95,69 1,28 %

KaupunginjohtajaToimintakulut €/ asukas 9,29 8,01 9,15 10,44 9,68 9,68 7,28 %

ElinkeinopolitiikkaToimintakulut €/ asukas 15,00 14,90 15,81 16,46 17,18 17,18 4,37 %

Konsernijohto yhteensäToimintakulut €/ asukas 125,69 120,58 123,81 131,45 129,77 129,77 1,28 %

*) kuluihin sisältyy kaupungin yhteistoimintaosuudet

TALOUS

1 000 euroa TP 2015 TP 2016

TA 201731.5.2017

asti


UUSITA2017-

TA2017 ero€ TS 2018 TS 2019

TuototKulut -4 033 -4 119 -4 310 -4 300 10 -4 365 -4 430Kate -4 033 -4 119 -4 310 -4 300 10 -4 365 -4 430

21

Kaupunkikonserni

Talousarvio 2017

9.2. Kaarinan Kehitys Oy

TOIMINTA-AJATUS

Kaarinan Kehitys Oy on kaupungin ja yrittäjien yhteinen elinkeinoyhtiö, jonka tehtävänä on osallistua kaupunginelinkeinopolitiikan suunnitteluun sekä kaupungin elinkeino-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseen.Toiminnan tavoitteena on:

· olla Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrittäjien ja yritysten sekä niiden henkilöstön näkökulmasta· parantaa yrittämisen edellytyksiä Kaarinassa siten, että jo olemassa olevat yritykset menestyvät ja uusia

yrityksiä syntyy· elinkeinoelämän tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen luomalla tiivis ja säännöllinen yhteistyö

yrittäjien sekä muiden seudullisten yhteistyötahojen kanssa.

Kaarinan kaupungin elinkeino-ohjelman 2016-2025 strategiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Yritysystävällisinkaupunki, 2. Aktiivinen yhteistyö ja 3. Vetovoimainen Kaarina. Tavoitteiden mukaan vahvistetaan kaupunginyrityslähtöistä toimintaa, kehitetään laaja-alaista yhteistyötä seudun eri toimijoiden kanssa ja lisätään Kaarinanhoukuttelevuutta vahvistamalla kaupungin vetovoimatekijöitä.

Kaarinan kaupungin strategia 2014–2020 ”Maailma muuttuu – Kaarina toimii” korostaa rohkeutta toimiaedelläkävijänä uuden tekniikan hyödyntämisessä ja uusien elinkeinojen edistämisessä.

TOIMINTASUUNNITELMA

Kaarinan Kehitys Oy:n toiminnan perustana ovat yhteistyö, verkostoituminen ja tapahtumat yritysten kanssa, kokokaupungin ja sen yritysalueiden markkinointi ja sijoittumispalvelut, yhteistyö seudullisen kehittämisyhtiön kanssasekä uusien kärkitoimialojen tunnistaminen ja kehittäminen.

Elinkeino-ohjelmassa 2016 – 2025 on määritelty kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet, painotukset ja resurssitlähivuosille (2016-2020).

Kaupungin tunnettuutta ja yritysalueiden markkinointia tehostetaan. Kaarinan sijainti houkuttelee kaupunkiin uusiayrityksiä ja kehittämisyhtiön tehtävänä on löytää heille mahdollisimman tarkoituksenmukaiset toimitilat tai tontit.Kasvavassa kilpailutilanteessa markkinointia pitää tehostaa ja lisätä myyvempää otetta yritysaluemarkkinointiin.Yritysaluemarkkinoinnissa toimitaan yhteistyössä myös seudullisen yhtiön ja lähikuntien kanssa.

Yhtiön www-sivut valmistuvat vuonna 2017. Yhtiö ylläpitää edelleen yritysrekisteriä sekä vapaiden toimitilojensivustoa. Tonttisivut on päivitetty kaupungin maankäytön toimesta.

Yhdessä yrittäjien kanssa järjestetään erilaisia tilaisuuksia mm. Kaarinan Yrittäjyysviikko, Yrittäjyyskasvatuspäivä jaKrossin markkinointitapahtumat. Tavoitteena on lisäksi järjestää yrittäjille vuosittain 5-6 koulutus- jaajankohtaistilaisuutta. Koulutuksia järjestetään yhteistyössä Kaarinan yrittäjien kanssa.

Hyvä yritysilmapiiri edellyttää kokonaisvaltaista yrittäjämyönteisyyttä sekä ruohonjuuritasolla että kaikessapäätöksenteossa. Hyvä ja toimiva yhteistyö kaupungin eri toimialojen kanssa on tärkeää. Yritysmyönteisyyteentarvitaan tiivistä vuorovaikutusta yritysten ja yrittäjäyhteisöjen kanssa. Yritysasiamies/toimitusjohtajantehtävänkuvassa aktiivinen yhteydenpito yrityksiin korostuu. Yritysasiamies/toimitusjohtaja on oikeutettuosallistumaan asiantuntijajäsenenä Kaarinan ja Piikkiön yrittäjäyhdistysten hallituksien kokouksiin.

Asiakastyytyväisyyttä seurataan mm. Varsinais-Suomen Yrittäjien sekä Elinkeinoelämän Keskusliitonyritysilmapiiritutkimusten kautta. Tavoitteena on Kaarinan sijoittuminen mittauksissa edelleen kärkisijoille Suomen50 suurimman kaupungin joukossa. Yritysten määrän kasvua verrataan saman kokoisiin kuntiin muuallaSuomessa.

22

Kaupunkikonserni

Talousarvio 2017

TALOUSARVIO

Kaarinan Kehitys Oy:n vuoden 2017 budjetti on laadittu kaupungin yleisen raamin mukaisesti, muttaostopalvelusopimukseen ehdotetaan lisättäväksi kaksi toiminta-aktiviteettia.

Yhtiö ehdottaa kaupungin kanssa tehtäväksi ostopalvelusopimusta, jonka kokonaisarvo on 225.000 euroa. Tästäyhtiön perustoimintojen hoitamiseen varataan 155.000 euroa. Loppu 70.000 euroa ehdotetaan varattavaksiseuraavasti:

· Markkinoinnin tehostaminen 50.000 euroa (kaupungin, sen yritys- ja asuinalueiden sekä palveluidenmarkkinointi)

· Elinkeino-ohjelman toteuttaminen 20.000 euroa

Kaarinan Kehitys Oy toimii vuokratiloissa ja yhtiön palveluksessa on vuonna 2017 3 henkilöä (toimitusjohtaja /yritysasiamies, markkinointipäällikkö sekä toimistosihteeri).



Elinkeino-ohjelman tavoitteisiinsitoutuminen ja niiden edistäminen

Yritysystävällisinkaupunki*

Aktiivinen yhteistyö

Vetovoimainen Kaarina

Kaarina sijoittuuyritysilmapiirimittauksissa kolmenparhaan joukkoon

Kaupungin yrittäjät ovat tyytyväisiäyhtiön palveluihin sekä kaupunginyritysmyönteiseen toimintaan.

Kaarinaan tulee uusia yrityksiä jaasukkaita.

Luova Kaarina/Muutosherkkyydenedistäminen

Kaarinanvetovoimaisuudenvahvistaminen

Lisätään ja tiivistetäänyritysten ja kaupunginvuoropuhelua julkisissahankinnoissa.

Yritysten ja asukkaiden määränkehitys.

Hankinta-osaamisen parantaminen,tiedon lisääminenhankintaprosesseista.


23

Kaupunkikonserni

Talousarvio 2017


Kaarinan Kehitys Oy:n tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkittävimmiksi riskeiksi on tunnistettu seuraavat:

1. Myönteisen yritysimagon (ja asiakastyytyväisyyden) ”rapautuminen”a. Yritykset ja sidosryhmät otetaan tiiviimmin mukaan kehittämisyhteistyöhön.b. Vahvistetaan vuorovaikutusta yritysten kanssac. Vahvistetaan vuorovaikutusta kaupungin eri toimialojen kanssa

2. Toiminnan riittävä resursointi ja rahoituspohjan kapeusa. Pienen (3 henkeä) organisaation palvelukyky on rajallinen ja henkilöriski korostuu. Yhtiössä

pyritään vahvistamaan verkostoitumiseen perustuvaa toimintamallia panostamalla henkilöstönosaamistason kehittämiseen, tietotekniikan parempaan hyödyntämiseen ja viestintään.

b. Yhtiöllä ei ole aina välttämättä mahdollisuuksia reagoida muuttuviin tilanteisiin tai tarpeisiin niukanresursoinnin vuoksi

3. Onnistuminen verkostoitumisessa ja sidosryhmäyhteistyössäa. Investointi- ja sijoittumispäätöksiä tehtäessä yritysten asiointikokemuksella on merkittävä vaikutus

kaupungin yritysimagoon. Yhtiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että koko kaupunkiorganisaatiossanoudatetaan asiakaslähtöisyyttä ja yritysystävällisyyttä

b. Elinkeino-ohjelman päivityksessä esiin nousseet kehittämiskohteet huomioidaan yhtiöntoiminnassa.

4. Tulipalo, sähkökatkot ja tietoliikenneongelmata. Lamauttaa käytännön toiminnan vaikeuttaen normaalia asiakaspalvelua ja viestintää.

Lyhytkestoisina vaikutus ei merkittävä.b. Varmistetaan asiakasrekisterien ja tiedostojen varmuuskopiot ja sijainti.

24

Kaupunkikonserni

Talousarvio 2017

TULOSLASKELMA

KAARINAN KEHITYS OY Talousarvio 2017€

Talousarvio 2016€

Toteutunut 2015€

LIIKEVAIHTO 253 820,00 203 000,00 205 000,00

Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 10 308,00Materiaalit ja palvelut -23 500,00 -58 500,00 -30 415,00

Henkilöstökulut -172 269,00 -114 120,00 -121 147,00

Poistot ja arvonalentumiset -570,00 -570,00 -572,00

Liiketoiminnan muut kulut -66 150,00 -38 950,00 -47 307,00

LIIKEVOITTO (-TAPPIO) -8 669,00 -9 140,00 15 867,00

Rahoitustuotot ja -kulutTuotot muista pysyvien vastaaviensijoituksistaMuilta 200,00 200,00 235,00

Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 20 20 3Korkokulut ja muut rahoituskulutMuille -20,00 -20,00 0,00

200,00 200,00 238,00VOITTO (TAPPIO) ENNENSATUNNAISIA ERIÄ

-8 469,00 -8 940,00 16 105,00

VOITTO (TAPPIO) ENNENTILINPÄÄTÖS-SIIRTOJA JA VEROJA -8 469,00 -8 940,00 16 105,00

Tilikauden verot 0,00 0,00 -3 312,00

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) -8 469,00 -8 940,00 12 793,00

25

Kaupunkikonserni

Talousarvio 2017

9.3. Muut keskeiset konserniyhteisöt

Muut keskeiset konserniyhteisöt kaupunginjohtaja Harri Virta

9.3.1 KOy Kaarinan Vuokratalot

TOIMINTA-AJATUS

Tytäryhteisöjen tulee toiminnassaan edistää kaupungin strategian toteutumista. Tytäryhteisöjen toiminta-ajatustentulee olla linjassa koko konsernin toiminta-ajatuksen kanssa.

Kiinteistö Oy Kaarinan Vuokratalojen toiminta-ajatuksena on tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

TOIMINTASUUNNITELMA

Yhtiö omistaa ja vuokraa kohtuuhintaisia asuinhuoneistoja Kaarinan kaupungissa. Yhtiö jatkaa kiinteistöjensäenergiatehokkuuden parantamista laaditun suunnitelman mukaisesti.


Asumisneuvontaan panostetaan mm. opetuskoti Pikku-Mustikan toiminnan myötä.



Ekologisesti viihtyisä ympäristö/energiatehokkuuden parantaminen

Energiatehokkuudenparantaminenvuokrataloissa*

Energiatehokkuuden vaihe IIsaatetaan päätökseen ja III vaiheenosalta valmisteluja jatketaan.



Yhtiö on laatinut pelastussuunnitelmat kaikkiin kiinteistöihin. Suunnitelmasta on tiedotettu asukkaita.Pelastussuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota varautumiseen sähkön- tai vedenjakelun häiriötilanteissa.

Yhtiö on varautunut mahdollisiin johdannaissopimusten negatiivisiin markkina-arvoihin.

26

Kaupunkikonserni

Talousarvio 2017


Suoritteet TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 17/16KOy KaarinanVuokratalotKeskivuokra

9,74 10,66 10,80 10,80 11,00 1,9 %

Käyttöaste % 92 93 93 93 93 +0 %

Vertailuhinnat TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 17/16KOy KaarinanVuokratalotLiikevaihto

4 889 291 4 968 942 5 1550759 5 097 674 5 194 530 1,9 %

Kiinteistöjenhoitokulut 2 798 345 2 737 381 2 935 799 2 938 674 2 950 000 0,3 %

Rahoituskulut 875 886 957 863 976 866 1 050 000 1 050 000 0 %

9.3.2 As Oy Katariinankulma Kaarina

TOIMINTASUUNNITELMA

Yhtiön rakennusten rakentaminen aloitetaan 2016 vuoden puolella ja rakennustyöt ovat käynnissä vuonna 2017.

A-talo valmistunee alkuvuonna 2018 ja B-talo syksyllä 2018.

TOIMINTA-AJATUS

Yhtiön toiminta-ajatuksena on vuokrata senioreille suunniteltuja asuntoja niitä tarvitseville ja Kaarinan kaupungillevanhustyön toimistotiloja sekä palvelutoritila.

27

Tarkastuslautakunta

Talousarvio 2017

10. TarkastuslautakuntaTarkastuslautakunta tarkastuslautakunnan pj Nina-Mari Turpela

TOIMINTA-AJATUS

Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi,ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onkotoiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sentytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain kaupunginvaltuustollearviointikertomuksen, jossa arvioidaan edellinen päättynyt tilikausi.

TOIMINTASUUNNITELMA

Uuden kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtäviin tulee uutena tehtävänä kuulumaan valvoasidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Tätä säädöstäsovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien.

Tarkastuslautakunta tekee esityksen valtuustolle tilintarkastajan valinnasta, tilinpäätöksen käsittelystä javastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Tilintarkastusyhteisön kilpailutus ja esitys valtuustolle tulee tehdäseuraavan kerran vuoden 2018 aikana. Lautakunta kokoontuu vuoden aikana noin 11 kertaa. Ulkoinentilintarkastaja tekee konsernissa noin 50 työpäivää tarkastustyötä.

Vuonna 2017 keskeisinä arvioinnin kohteina ovat konserniohjauksen kehittämiseen ja Soten valmisteluun sekä senvaikutuksiin liittyvät asiat.


Huhtikuun kuntavaalien jälkeen kesäkuussa valitaan uusi tarkastuslautakunta. Samanaikaisesti toteutuu myöslautakunnan sihteeritehtävien hoitajan vaihtuminen.



Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimiva johtaminen

Selvittää, miten kaupungin eritoimialoilla valmistaudutaanSoten tuloon

Toimialojen kuulemisissa on31.12.2017 mennessä käyty läpi Sote-valmistelu ja -vaikutukset kullakintoimialalla.

TALOUS

1 000 euroa TP 2015 TP 2016

TA 201731.5.2017

asti


UUSITA2017-

TA2017 ero€ TS 2018 TS 2019

TuototKulut -38 -28 -50 -50 0 -51 -52Kate -38 -28 -50 -50 0 -51 -52

28

Hallintopalvelut

Talousarvio 2017

11. HallintopalvelutHallintopalvelut hallintojohtaja Päivi Antola

TOIMIALAN KATSAUS

Vuosi 2017 on hallintopalveluissa uudistusten aikaa.

Uuteen valtuustokauteen valmistautuminen on aloitettu jo vuoden 2016 puolella, jolloin käynnistettiinhallintosäännön valmistelu. Työ jatkuu tiiviinä alkuvuonna niin, että Kaarinan johtamisjärjestelmän periaatteet jatoimivaltakysymykset on ratkaistu, kun valitut luottamushenkilöt aloittavat toimintansa ja uudistettu palvelutuotanto-organisaatio otetaan käyttöön kesäkuun alussa.

Kuntayhteistyö tiivistyy merkittävästi, mikäli Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon yhteinen laskentapalveluidenpalvelukeskus aloittaa vuoden 2017 alusta. Vastuukuntana toimisi Kaarina ja kirjanpidon ja palkanlaskennanpalveluita tuottavassa yksikössä työskentelisi runsaat 30 henkilöä. Tätä kirjoitettaessa sitovia päätöksiäpalvelukeskuksesta ei ole, mutta ratkaisut uudesta toimintamallista tehdään vielä loppuvuoden aikana.

Tietohallintopalveluissa itäisten kuntien yhteistyö on niin ikään tiivistymässä ja yhteistyötä koskeva selvitystyö onvalmistumassa. Selvityksen perusteella tehdään päätökset kiinteämmän yhteistyön toteuttamistavasta.

Kaupungin hankinnan ja logistiikan palveluiden järjestäminen arvioidaan uudelleen vuoden 2017 aikana.Tavoitteena on selvittää niin kuntayhteistyön kuin hankinta- ja logistiikkaosaamisen keskittämisen mahdollisuudet.

Kaupungin henkilöstön työterveyspalveluiden tuottaja vaihtuu vuoden 2017 alusta. Kilpailutuksen perusteellatyöterveyspalvelut ostetaan Mehiläinen Oy:ltä. Työterveyshuollon ja Kaarinan omien toimintamallienyhteensovittaminen ja sujuvan yhteistyön synnyttäminen ovat ensimmäisenä toimintavuotena ensiarvoisen tärkeitä.Tavoitteena on vähentää mm. sairauspoissaoloja viidellä prosentilla.

Kaupungin asiakirjahallintaa ja arkistointia sähköistetään vuonna 2016 toteutetun pilottihankkeen kokemustenperusteella. Perusajatuksena on, että sähköisesti syntyvä aineisto säilytetään mahdollisimman laajasti sähköisenäja asiakirjojen tulostamisesta luovutaan.

Kaarina-talon valmistumista ennakoiden yhteispalvelupisteet, joista uuden yhteispalvelulainsäädännön myötäkäytetään nimitystä asiointipisteet, siirtyvät hallinnollisesti kirjaston yhteyteen vuoden 2017 alusta. UudessaKaarina-talossa kirjaston ja asiointipisteen palvelut toimivat saumattomasti yhteisissä tiloissa.

Hallintopalvelut edesauttaa omalla toiminnallaan vuonna 2017 erityisesti Kaarina-strategian laatu- jakustannustietoista johtamista. Sähköisen asiakirjahallinnan eKA-projekti sekä rahoitusriskien hallinta ovatesimerkkejä tästä. Henkilöstöhallinnossa henkilöstön hyvinvointia edistetään luomalla toimivat yhteistyömallituuden työterveyspalveluita tuottavan kumppanin kanssa

Kaupungin omien viestinnän henkilöstöresurssien vähetessä viestintäpalveluita hankitaan aikaisempaa enemmänalan yrityksiltä. Kaarinan Kehitys Oy:ssä aloittaa työnsä uusi markkinointipäällikkö vuoden 2016 lopulla. Yritystenkannalta myönteisiä odotuksia kohdistuukin hänen mahdollisuuksiinsa tehdä Kaarinaa nykyistä tunnetummaksisekä houkutella uusia asiakkaita, yrityksiä ja asukkaita Kaarinaan.

Kanslia- ja viestintäpalveluihin perustetaan uusi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö 1.6.2017 alkaen.Yksikkö vastaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja toteuttamisesta koko kaupungissa sekä asukkaiden japalvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä.

29

Hallintopalvelut

Talousarvio 2017

11.1. Hallinnon tukipalvelutHallinnon tukipalvelut hallintojohtaja Päivi AntolaKanslia- ja viestintäpalvelut hallintojohtaja Päivi AntolaTalous- ja hankintapalvelut talousjohtaja Sinikka Sinervuo-KoskinenTietohallinto tietohallintojohtaja Kari HölsöKeskusvaalilautakunta hallinnon asiantuntija Sari VahteraTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hyvinvoinnin edistämisen päällikkö Tuuli Salospohja

TOIMINTA-AJATUS

Hyvin hoidettu hallinto on kaiken toiminnan perusta. Hallintopalveluiden toimiala huolehtii kaupungin- kanslia- ja viestintäpalveluista- taloushallinnosta- henkilöstöhallinnosta- tietohallinnosta niin, että johto ja palvelutuotannosta vastaavat yksiköt saavat asiantuntevaa ja luotettavaapalvelua.

Hallintopalvelut vastaa myös osana kanslia- ja viestintäpalveluita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksiköntoiminnasta. Yksikön toiminnan keskiössä on Kaarinan kaupunkistrategian tavoite "hyvinvoinnin edistäminenennakoivasti - kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan".Yksikkö tuottaa koko kaupunkiorganisaation, yhdistysten ja muiden kumppanien kanssa yhteistyössä tietoa,palveluita ja olosuhteita, jotka aktivoivat kuntalaisia oman ja lähipiirinsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvynedistämiseen.

Hallintopalveluiden toimiala palvelee kaarinalaisia ja muita ulkoisia asiakkaita sekä konsernin sisäisiä asiakkaitajoustavasti, nopeasti ja laadukkaasti.



Laatu- ja kustannustietoinenjohtaminen/ Toimivattyöskentelyketjut ja selkeätvastuusuhteet

Sähköisen asiakirjahallinnan jaarkistoinnin kehittämisen jatkaminen*

Sähköinen arkistointi jaasiakirjahallinta ovat edenneetvuonna 2016 laaditunsuunnitelman mukaan

Laatu- ja kustannustietoinenjohtaminen/Talouden tasapaino

Hankinnan ja logistiikan asemanselkeyttäminen kaupunkiorganisaatiossaja seudullisen yhteistyön selvittäminen

Rahoitusriskien hallinta*

Toimintamalli selkeytetäänvuoden 2017 aikana

Lainasalkku ja suojaukset ovattasapainossa.

Laatu- ja kustannustietoinenjohtaminen/ Seudullisissayhteistyöhankkeissa onnistuminen

Laskentapalveluidenvastuukuntatoiminnan tukeminen ict -järjestelmien uusinnassa

Ict -teknisesti järjestelmienuusinta onnistuu kiitettävästi

Hyvinvoinnin edistäminenennakoivasti/ Kaupunkilaistentietoisuuden ja vastuun lisääminenomasta terveydestään jahyvinvoinnistaan

Kaarinalaiset voivat edelleen nauttiamonipuolisista, tarvelähtöisistä ja hyvinkohdentuvista hyvinvointia, terveyttä jatoimintakykyä edistävistä palveluista jaolosuhteista kotikuntansa alueella.

Hyvinvointia, terveyttä jatoimintakykyä edistäviäharrastusmahdollisuuksia ja -olosuhteita tuotetaan jaylläpidetään vähintään nykyisellä

30

Hallintopalvelut

Talousarvio 2017

Hyvinvoinnin edistäminenennakoivasti/ Riskiryhmissä olevienlöytäminen

Vastuualue tuottaa ja ylläpitää niitälaajan ja aktiivisen yhteistyön,vuoropuhelun ja etsivän työotteen avulla– niin organisaation sisäisesti kuin myösmuiden kumppaneiden kanssa jaerilaisten asiakasryhmien keskuudessa

laatutasollaan ja laajuudellaanKaarinassa. Kuntalaisethyödyntävät niitä vähintään yhtäaktiivisesti kuin aiemminkin.

Hyvinvoinnin edistäminenennakoivasti/ Kaupunkilaistentietoisuuden ja vastuun lisääminenomasta terveydestään jahyvinvoinnistaan

Hyvinvoinnin edistäminenennakoivasti/ Riskiryhmissä olevienlöytäminen

Luova Kaarina/ Onnistumistenmarkkinointi ja aktiivinenesilletuonti

Kuntalaiset saavat hyvinvoinnin,terveyden ja toimintakyvynomatoimisesta edistämisestä sekä näitätukevista, Kaarinassa tarjolla olevistapalveluista erilaisiin elämäntilanteisiinoikea-aikaisesti osuvaa tietoa.Markkinointiviestintään panostetaanaiempaa enemmän – niin organisaationsisäisesti kuin myös kohdennetustierilaisille asiakasryhmille. Viestintäätoteutetaan kullekin kohderyhmälleparhaiten sopivin välinein, myössosiaalista mediaa ja muita sähköisiäkanavia aktiivisesti hyödyntäen.

Markkinointiviestinnänvaikuttavuudesta toteutetaanvuoden aikana vähintään kaksierilaista kuntalaiskyselyä.


31

Hallintopalvelut

Talousarvio 2017


Kaupungin perustehtävää uhkaavat riskit

Hallinnon tukipalveluiden toimintaa uhkaavat erityisesti mahdollinen suuri sähkökatkos sekä rahoitukseen liittyvätkorkoriskit. Hallintopalveluissa on laadittu vuonna 2010 suunnitelma, jossa on tarkasteltu mm. sähkökatkonvaikutuksia hallintopalveluissa sekä toimenpiteitä, joilla sähkökatkoihin varaudutaan.

Tietojärjestelmien mahdollisimman häiriötön toiminta kaupungin palvelutuotannolle on yhä tärkeämpää.Tietohallinnossa tietoteknisen tuotantotilojen siirrolla seudulliseen Tieran hallinnoimaan konesaliin on eliminoituriskejä, jotka aiheutuvat pitkästä sähkökatkoksesta, tulipalosta tai vesivahingosta.

Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskitSähköisen asiakirjahallinnan edistämisen haasteena on riittävien resurssien kohdentaminen toimialoilla hankkeentoteuttamiseen. Samoin henkilöstön osaaminen tulee varmistaa sähköisen asiakirjahallinnan kehittämisessä.

Taloudelliset riskit aiheutuvat lähinnä vieraan pääoman saatavuus- ja hintariskistä, tehtyjen johdannaissopimustenmarkkina-arvojen kehityksestä sekä niistä aiheutuvien korkotulojen ja -menojen suhteesta. Korkosuojaustensuunnittelussa tehdään yhteistyötä riippumattoman asiantuntijaorganisaation kanssa. Muutoksia suojauksiin ollaanvalmiina tekemään markkinatilanteen muuttuessa.

TOIMINTASUUNNITELMA

Kanslia- ja viestintäpalvelutKaupungin viestintää toteutetaan uuden viestintä- ja markkinointisuunnitelman mukaisesti. Laaditaan viestinnänvuosikello sekä some-viestinnän sisältökalenteri. Lisäksi tuetaan toimialoja siinä, että merkittävimmistä projekteistaja hankkeista laaditaan viestintäsuunnitelmat.

Verkkotoimittajan tehtävän päätyttyä verkkoviestintään ja sosiaalisen median ylläpitoon osallistuu kaupunginavainhenkilöstöstä kootut ja koulutetut some-lähettiläät. Omien viestintäresurssien vähetessä viestintäpalveluitaostetaan alan yrityksiltä tarpeen mukaan. Lisäksi Kaarinan Kehitys Oy:n uuden markkinointipäällikön tehtäviinsisällytetään nykyisin kanslia- ja viestintäpalveluille kuuluvia markkinointitehtäviä. Kaupunginmarkkinointitoimenpiteiden vuosisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä Kaarinan Kehitys Oy:nmarkkinointipäällikön kanssa.

Teknisten uudistusten sijaan kehitetään sekä intranetin (Kantri) että internetsivujen sisältöjä ja panostetaansisällöntuottajien koulutukseen sekä toimintatapojen yhtenäistämiseen mm. työpajojen avulla.

Viestitään aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmistelusta seudullisessa sote-viestintäryhmässä sovittujenperiaatteiden mukaan.

Kaarinassa on vuodesta 2014 lähtien valmisteltu sähköisen asiakirjahallinnan ja arkistoinnin käyttöönottoa (eKA-projekti). Sähköisen asiakirjahallinnan projektia jatketaan vuonna 2016 toteutetun pilottijakson kokemustenperusteella laaditun suunnitelman mukaan. Jatkohankkeen tavoitteena on, että sähköisesti syntyvä aineistosäilytetään mahdollisimman laajasti sähköisenä ja asiakirjojen tulostamisesta luovutaan.

Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (KaPA-laki) on tullut voimaan 15.7.2016. Laillaedistetään julkishallinnon sähköistä asiointia. Lain täytäntöönpanoon liittyen Suomi.fi -sivustolle kootaan julkisenhallinnon yhteisiä sähköisen asioinnin palveluita. Laki velvoittaa, että myös Kaarinan kaupungin tulee kuvatalakisääteiset palvelunsa Suomi.fi -sivustolle viimeistään 1.7.2017.

Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015. Merkittävää osaa uuden lain säännöksistä sovelletaan kuitenkin vasta1.6.2017 alkaen. Vuoden 2017 kevään aikana päätetään uuden kuntalain vaatimukset täyttävän hallintosäännön

32

Hallintopalvelut

Talousarvio 2017

hyväksymisestä ja jatketaan jo alkanutta valmistautumista uudistuneen kuntalain edellyttämiin toimintatapojenmuutoksiin.

Uusi valtuustokausi edellyttää uusien luottamushenkilöiden perehdyttämistä. Tämän lisäksi toimintaansa aloittaviatoimielimiä ohjeistetaan siten, että päätöksenteko- ja hallintomenettely täyttää kaikilta osin uuden kuntalainvaatimukset ja että toimintatavat ovat yhtenäisiä. Lisäksi kaupungin kirjaajien yhteiset tapaamiset aloitetaanuudelleen ja kirjaajille järjestetään koulutusta kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja laadun parantamiseksi.

Yhteispalvelupisteet siirtyvät hallinnollisesti kirjaston yhteyteen 1.1.2017 alkaen.

Kuntavaalit järjestetään 9.4.2017.

Kanslia- ja viestintäpalveluihin perustetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö 1.6.2017 alkaen.Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kaupunkistrategian ja valtuuston hyväksymän hyvinvointisuunnitelmanmukaan koko kaupunkiorganisaation yhteinen asia. Yhteistyötä tehdään kaupunkiorganisaation muiden toimijoidenohella aktiivisesti myös kaarinalaisten yhdistysten, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Alueellista yhteistyötäjatketaan erilaisten hankkeiden ja suorien kontaktien avulla. Palveluita markkinoidaan aktiivisesti ja eri tahojenvälistä viestintää lisätään, erityisesti sosiaalista mediaa ja sähköisiä kanavia monipuolisesti hyödyntäen.

Toteutettavien palveluiden tulee perustua kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja tutkittuun tietoon niidenvaikuttavuudesta. Palvelutuotannon painopistettä siirretään edelleen matalan kynnyksen toiminnan ja olosuhteidentuottamiseen. Asiakaslähtöisyyttä lisätään ja osallistumiskynnystä madalletaan helpottamalla palveluiden fyysistäsaatavuutta: palveluita tuotetaan yhä enenevässä määrin kuntalaisten arkisissa elinpiireissä, kuten asuinalueilla,kouluilla ja erilaisissa palvelulaitoksissa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikön keskeisin tavoite on, ettäsen koordinoimien palveluiden, olosuhteiden ja tiedon avulla kaarinalaisten hyvinvointi paranee.

Talous- ja hankintapalvelut

Vuoden 2015 alusta taloushallinto aloitti uudella organisaatiorakenteella, jossa taloushallinnon vastuualueeseenliitettiin hankinta- ja laskentapalvelut omina yksikköinä.

Vuoden 2016 aikana laskentapalvelujen yhdistämistä itäisten kuntien (Lieto, Kaarina, Paimio ja Sauvo) kanssa onselvitetty ja valmisteltu toiminnan aloittamista 1.1.2017 vastuukuntamallilla, jossa Kaarina toimii vastuukuntana.Päätös sisältää toiminnan muuttamisen osakeyhtiömalliin viimeistään 1.1.2019. Lopullinen päätös tästä asiasta onkesken ja päätetään kunnan/kaupunginvaltuustoissa marraskuun aikana.

Aktivoidaan henkilöstöä ja luottamushenkilöitä siirtymään sähköisten palkkalaskelmien käyttöön. Tavoitteena onsiirtyä kattavasti sähköiseen toimintatapaan 31.5.2017 mennessä ja luopua vanhasta paperimuotoisestatoimintamallista.

Tulevien vuosien investointien rahoitustarpeet ja kaupungin rahoitusriskit huomioiden pidetään kaupungin taseterveellä pohjalla.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuus ja raportointi varmistetaan koko kaupungin tasolla.

Hankinnan ja logistiikan osaamista keskitetään kaupungissa. Hankintojen parempaa ohjausta ja hallintaa yhteisenjärjestelmän kautta selvitetään. Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta koskevahallituksen esitys HE 108/2016 annettiin eduskunnalle 22.6.2016 ja lain odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta2016

Tietohallinto

Mobiiliteknologian hyödyntäminen kaupungin eri palveluissa lisääntyy edelleen. Päiväkotien tietoliikenneyhteyksiäparannetaan ja langattoman verkon tukiasemia lisätään jokaiseen päiväkotiin. Ikäihmisten kotipalvelussa otetaankäyttöön lisäpalvelu, jonka avulla asiakkaiden ovi voidaan avata älypuhelimen avulla. Vuonna 2016 aloitettiin pilottiälypuhelimen käytöstä tuntikirjausten tekemiseen. Nykyisin tuntikirjaukset kohdistetaan projekteille ja litteroille

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_108+2016.aspx

33

Hallintopalvelut

Talousarvio 2017

manuaalisesti. Nykyprosessi on erittäin työläs ja monivaiheinen. Jos pilotti onnistuu, mobiiliin tuntikirjaukseensiirrytään vuoden 2017 aikana. Samassa pilotissa testataan myös sähköistä ajopäiväkirjaa gps-paikannustahyödyntäen. Käynnissä olevat mobiilihankkeet lisäävät käyttäjäyksikköjen työn tuottavuutta, mutta jokainen uusimobiilipalvelu näkyy lisätyönä tietohallinnossa.

Keväällä 2016 käynnistettiin esiselvitys Turun itäisten kuntien ict-yksikköjen yhteistyömahdollisuuksista. Esiselvitysesiteltiin Turun itäisten kuntien hallituksien iltakoulussa Paimiossa 27.10.2016. Esityksen mukaan organisatorisiamuutoksia ei tehtäisi, joskin yhteistyötä voitaisiin tiivistää nykyisestä. Esityksen perusteella kuntien ict- yksikötsopeutuvat tulevaan sote -muutokseen hyvin määräaikaisista resursseista luopumalla.

MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN:

Kanslia- ja viestintäpalvelut

· Viestinnän ja markkinoinnin tehtävien uudelleenjärjestely

· Yhteispalvelupiste siirtyy hallinnollisesti kirjaston yhteyteen 1.1.2017 alkaen.

· Uusi valtuustokausi alkaa 1.6.2017.

· Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö perustetaan 1.6.2017 alkaen.

Talous- ja hankintapalvelut

· Terveyskeskuksen varasto ja varastonhoitaja siirtyvät hankintapalveluista terveyspalveluistaHyvinvointitoimialalle.

· Laskentapalvelukeskus (Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo) aloitti 1.1.2017 Kaarina vastuukuntana.· Talous- ja hankintapalvelujen alle siirtyi 1.1.2017 sivistyspalvelujen taloussuunnittelija ja rekrytoitava uusi

controller kesäkuun alusta alkaen.· Uusi hankinta- ja logistiikkapäällikkö aloitti helmikuun lopussa. Virkaan yhdistettiin hankinnan ja logistiikan

tehtävät.

INVESTOINNIT

TietohallintoToimialojen yhteiset tietohallintoon liittyvät investoinnit ovat 680 968 €.


Suoritteet TP2013

TP2014

TP2015

MTA2016

HKE2017

TA2017 TA 17/16

Paperittoman kokoustyöskentelynpiirissä olevat luottamushenkilöt, % 81 % 80 % 84 % 90 % 100 % 100 % 11,1 %

TaloushallintoKirjanpidon tosite kpl 63 888 63 681 63 854 62 000 61 800 61 800 0,0 %

Vakituisten tt:n palkkalaskelmat kpl 18 288 18 081 18 103 17 900 18 800 18 800 0,0 %

TietohallintoHallintotyöasemat kpl 895 880 960 960 965 965 0%

Opetusympäristön päätelaitteet 1290 1314 4805 4805 4557 4557 0%

34

Hallintopalvelut

Talousarvio 2017


TP2014

TP2015

MTA2016

HKE2017

TA2017

TA16/15

Kanslia- ja viestintäpalvelutToimintamenot, €/asukas * 28,34 26,26 27,65 27,35 20,95 20,95 -24,2 %

TaloushallintoToimintamenot €/asukas 65,52 65,52 64,84 65,69 62,47 62,47 -5,1 %

Tosite €/kpl 8,38 8,12 8,05 8,25 8,00 8,00 -3,0 %

Palkkalaskelma €/kpl 24,89 24,75 25,30 26,12 24,96 24,96 -7,4 %

TietohallintoHallintotyöasema €/kk 63,00 63,00 58,20 52,20 54,15 54,15 3,7%

Opetusympäristön päätelaitteet€/kk 15,50 15,00 9,30 5,90 6,25 6,25 5,9%

*Yhteispalvelupisteet siirtyvät hallinnollisesti kirjaston yhteyteen 1.1.2017 alkaen. Yhteispalvelupisteidennettomenot 0,3 M€.

35

Hallintopalvelut

Talousarvio 2017

VAKANSSIMUUTOKSET

VakanssimuutoksetNimike Virka/toimi Perustamispvm Yksikkö

TA 2017palkat+sos €

TS 2018 TS 2019

Asianhallintasihteeri(vakanssinro 122007)- Arkistosihteerin toimimuutetaan viraksi jasamalla tehtävänimikenykyaikaistetaan.Kuntaliitonmallihallintosäännössäkunnanasiakirjahallintoajohtavalle henkilöllemäärätyt tehtävätedellyttävätvirkasuhdetta.Muutoksella ei olekustannusvaikutusta.

Toimimuutetaanviraksi

1.1.2017 Kanslia- javiestintäpalvelut

0(45 000)

0(45 000)

0(45 000)

Taulukossa esitetään lukuina kustannusvaikutus TA2016:een verrattuna ja suluissa olevilla luvuilla kustannusvaikutuskalenterivuodessa.

TALOUS

1 000 euroa TP 2015 TP 2016

TA 201731.5.2017

asti


UUSITA2017-

TA2017 ero€ TS 2018 TS 2019

Tuotot 2 478 2 483 2 454 3 175 721 3 223 3 271Kulut -4 333 -4 284 -4 155 -5 200 -1 045 -5 278 -5 357Kate -1 855 -1 801 -1 701 -2 025 -324 -2 055 -2 086

Kaupungin yhteispalvelupisteet siirtyvät vuonna 2017 sivistyspalveluihin kirjastojen yhteyteen.

4 159

4 320 4 333

4 466

4 175 4 175

4 0004 0504 1004 1504 2004 2504 3004 3504 4004 4504 500

TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 HKE 2017 TA 2017

1000

euro

a

Toimintakulujen kehitys

36

Hallintopalvelut

Talousarvio 2017

Henkilöstö-kulut 43 %

Palvelujenostot 52 %

Aineet,tarvikkeet,

tavarat 2 %

Vuokrat 3 %

Toimintakulut (4,2 M€) kululajeittain

Taloushallinto40 %

Tietohallinto60 %

Toimintatuotot (2,5 M€) vastuualueittain

Kanslia- javiestintä-

palvelut 15 %

Taloushallinto51 %

Tietohallinto34 %

Toimintakulut(4,2 M€) vastuualueittain

37

Hallintopalvelut

Talousarvio 2017

11.2. HenkilöstölautakuntaHenkilöstölautakunta hallintojohtaja Päivi AntolaHenkilöstön kehittäminen henkilöstöjohtaja Maija HanhialaHenkilöstöpalvelut ja koulutus henkilöstöjohtaja Maija HanhialaTyöyhteisön kehittämisryhmä henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala

TOIMINTA-AJATUS

Henkilöstöhallinnon tehtävänä on ohjata ja kehittää sekä henkilöstöresurssien suunnittelua ettähenkilöstöpolitiikkaa niin, että Kaarinan kaupungin palvelutarjonnasta vastaa osaava, sitoutunut sekä työ- jauudistumiskykyinen henkilöstö.



Hyvinvoinnin edistäminenennakoivasti /Työhyvinvointitoimenpiteidenvaikuttavuus

Kumppanuuden rakentaminenuuden työterveyshuollon kanssa jatoiminnan integrointi kaupungintavoitteisiin

· sairauspoissaolopäiväthenkilötyövuotta kohdenlaskevat 5 % edelliseenvuoteen verrattuna

· sairauspoissaoloja seurataanajantasaisesti

· varhaisen tuen toimintamallijuurrutetaan käytännöksi

· asiakastyytyväisyys on hyvällätasolla

Hyvinvoinnin edistäminenennakoivasti /Työhyvinvointitoimenpiteidenvaikuttavuus

Työhyvinvointikyselytuloksellisena johtamisenvälineenä

· työhyvinvointikyselylleasetetaan kaupunkitasoinentavoite

· kyselyprosessia kehitetään· esimiehiä tuetaan kyselyn

hyödyntämisessä· vastausprosentti nousee

edelliseen kyselyyn verrattuna


Työterveyshuoltokumppanuuden rakentamisessa on varmistettava henkilöstöhallinnon kokoaikainen ja tiivisseuranta ja yhteistyö uuden toimijan kanssa. Riskinä saattaa olla tähän kohdennettavan ajan riittävyys. Lisäksitiedottaminen ja ohjeistus uudesta työterveyshuollosta ja sen toimintatavoista tulee olla toimivaa, jotta yhteistyö ontavoitteiden suuntaista.

Työhyvinvointikyselyn osalta mahdollisena riskinä on kyselyn teknisen toteutuksen onnistuminen, koska kyselytoteutetaan eri järjestelmällä kuin aikaisempina vuosina. Lisäksi henkilöstön sitoutuminen sekä kyselynvastaamiseen että tulosten hyödyntämiseen on yksi riskitekijä tavoitteen toteutumisen kannalta. Varsinkin johdon jaesimiesten sitoutuminen on ensiarvoista. Myös kyselyn toteuttamiseen ja ohjaamiseen kohdistettavien resurssienriittävyys on haaste.

38

Hallintopalvelut

Talousarvio 2017

TOIMINTASUUNNITELMA

Henkilöstöhallinnon tavoitteet toteuttavat Kaarinan kaupungin strategiaa ja pääpaino on hyvinvoinninedistämisessä ennakoivasti.

Uusi työterveyshuolto aloittaa toimintansa tammikuussa 2017. Työterveyshuollon ja Kaarinan omientoimintamallien yhteensovittaminen ja sujuvan yhteistyön synnyttäminen ovat ensimmäisenä toimintavuotenaensiarvoisen tärkeitä. Sujuvalla kumppanuudella tavoitellaan muun muassa sairauspoissaolojen vähenemistä,ajantasaisen seurannan mahdollisuutta ja varhaisen tuen toimintamallin mukaisen toiminnan vahvistamista.

Työhyvinvointikysely toteutetaan seuraavan kerran keväällä 2017. Kyselyn osalta päämääränä on asettaakaupunkitasoinen tavoite työhyvinvointikyselylle ja tukea kyselyn käyttöä aikaisempaa enemmän tiedollajohtamisen välineenä. Tätä varten työhyvinvointikyselyn koko prosessia kehitetään edelleen aikaisemmistavuosista ja esimiehiä tuetaan kyselyn hyödyntämisessä. Prosessin kehittämisessä merkittäviä toimenpiteitä ovat:kyselyn tavoitteiden määrittäminen, laadukkaan työhyvinvointikyselyn toteuttaminen, tulosten taustojen analysointi,tiedon toimintaan siirtymisen varmistaminen sekä seuranta.

Kaupunginhallitus antoi vuoden 2016 talousarviovalmistelun aikana henkilöstölautakunnan tehtäväksi arvioida japäättää, jatketaanko vuonna 2016 kaupungin yhteisten pikkujoulujen järjestämistä (34 000 €), luovutaanko niistä jakohdennetaanko pikkujouluihin varatut määrärahat henkilöstön työhyvinvointia tukevaan toimintaan taivirikesetelien käyttöönottoon. Henkilöstölautakunta päätti, että vuonna 2016 pikkujouluista säästyvät varatsuunnataan ensisijaisesti työhyvinvointia tukevaan toimintaan. Vuosi 2016 on ollut kokeiluvuosi. Kokeilustasaatujen kokemusten ja palautteiden pohjalta henkilöstölautakunta päättää vuoden 2017 käyttösuunnitelmanhyväksynnän yhteydessä, jatketaanko nykyisellä toimintatavalla myös vuoden 2016 jälkeen.


· Työterveyshuollon palveluntuottaja vaihtuu 1.1.2017 alkaen· Henkilöstöhallinnon kulut kohdistetaan toimialoille sisäisinä veloituksina henkilöstön suhteessa

39

Hallintopalvelut

Talousarvio 2017


Suoritteet TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 HKE 2017 TA 2017 TA 17/16Sairauspoissaolopäivät 19 155 21 160 21 058 20 000 19 000 19 000 - 5,0 %Talkoovapaapäivät 997 1 119 1 210 1 000 1 000 1 000 0 %Työhyvinvointikyselynvastausprosentti 56,5 % - 61,2 % - 64,3 % 64,3 % 5 %

Työhyvinvointikyselynvastausten keskiarvo 3,56 - 3,63 - 3,81 3,81 5 %

Vertailuhinnat TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 HKE 2017 TA 2017 TA 17/16Työterveyshuolto € / työntekijä 233 262 249 277 400 400 44,4 %Talkoovapaidenkustannussäästö, € 185 300 169 000 171 000 150 000 150 000 150 000 0 %

TALOUS

1 000 euroa TP 2015 TP 2016

TA 201731.5.2017

asti


UUSITA2017-

TA2017 ero€ TS 2018 TS 2019

Tuotot 456 539 1 672 1 672 0 1 697 1 723Kulut -1 336 -1 345 -1 662 -1 662 0 -1 687 -1 712Kate -880 -806 10 10 0 10 10

Henkilöstökulut39 %

Palvelujenostot59 %

Aineet,tarvikkeet,

tavarat1 %

Vuokrat1 % Muut kulut

0 %

Toimintakulut kululajeittain

40

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017

12. SivistyspalvelutSivistyspalvelut sivistysjohtaja Elina Heikkilä

TOIMIALAN KATSAUS

Askel-hankkeeseen pohjautuvaa kehittämistyötä jatketaan edelleen vuonna 2017. Yhteistyörajapintojen japrosessien hiominen etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa tiivistyy entisestään asiakkaan parashuomioiden. Työhön vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntauudistus ja sen osalta tehtävät linjaukset.Varhaisen tuen palveluita pyritään kehittämään olemassa olevien resurssien uudelleentarkastelulla ja nykyisiätoimintatapoja uudistamalla.

Kaarinalaisten tyytyväisyyttä sivistyspalveluiden palvelutarjontaan mitataan edelleen. Optimaalisenpalvelutuotannon kannalta on tärkeää kuunnella kuntalaisia ja pyrkiä järjestämään palvelut oikeanlaisina,kohdennettuina kuntalaisten todennettuihin tarpeisiin. Ajankohtaisinta selvitystyö on varhaiskasvatuksessa, jonkatoimintakenttä on murroksessa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen myötä. Avoimen toiminnankehittäminen käyttäjiä kuullen on tärkeää, jotta jokaiselle lapselle voidaan tarjota tarvetta vastaava hoitomuoto.

Kaarinan uusi pääkirjasto valmistuu osana Kaarina-taloa ja samassa yhteydessä kirjasto ja yhteispalvelupisteyhdistävät toimintansa. Uudistuksella parannetaan asiakaspalvelua ja mahdollistetaan kuntalaisille joustavat jamonipuoliset palvelut yhdestä toimipisteestä. Uusi pääkirjasto ja Kaarina-talo palvelevat kuntalaisia aiempaamonipuolisemmin. Tarjolla on tilaa niin etätyölle, näyttelyille kuin spontaaneille kokoontumisillekin, kirjastonperustyötä unohtamatta.

Perusopetuksen 1.8.2016 käyttöön otettu opetussuunnitelma korostaa etenkin oppilaiden laaja-alaista osaamista.Tulevaisuuden kaarinalainen perusopetus nähdään yhä paremmin oppimisen muutoksen, digitalisaation, fyysisenoppimisympäristön ja uuden opetussuunnitelman muodostamana kokonaisuutena. Vuonna 2017 valmistuu uusivarhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen osallisuus on yksi työn keskeisimmistä lähtökohdista.

Työ lasten liikkumisen lisäämiseksi jatkuu. Perusopetuksen oppilaiden työpäiviin pyritään saamaan lisää liikuntaatukemalla liikunnallisia välitunteja ja tekemällä oppitunneista yhä liikunnallisempia. Lasten liikkumista tuetaanedelleen liikuntaan kannustavalla piharakentamisella niin kouluissa kuin päiväkodeissa.

Lukion vetovoimaisuutta parannetaan syksyllä 2017 käynnistyvällä focus-linjalla sekä vahvistamallamusiikkiteatterilinjaa ja aikuisten opiskelumahdollisuuksia.

Sähköisten palveluiden kehittäminen toimialalla jatkuu. Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön eAsiointi, jonkaavulla perheet voivat hallinnoida lastensa perustietoja ja ilmoittaa esimerkiksi hoitoaikoja sähköisesti. Käyttöönotetaan myös hoitajien työaikojen sähköinen kirjaus. Työ eri lomakkeiden muuttamiseksi sähköiseen muotoonjatkuu edelleen.

Investointihankkeet toteutetaan henkilöstö osallistaen. Tavoitteena on toteuttaa monipuolisia jamuuntautumiskykyisiä oppimis- ja työskentely-ympäristöjä, jotka vastaavat tarpeisiin myös tulevaisuudessa. Tilatovat tehokkaassa käytössä ja kannustavat tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen otetaan investointiohjelmaan mahdollisuuksien mukaan pysyvästi.Vuotuisella määrärahalla on tarkoitus toteuttaa muutama uutta opetussuunnitelmaa tukeva tilaratkaisu yhdessähenkilöstön kanssa siten, että vähitellen tilat tukevat uudenlaisia oppimisen ja opettamisen tapoja jokaisessakoulussa ja päiväkodissa.

41

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017

12.1. SivistyslautakuntaSivistyslautakunta sivistysjohtaja Elina Heikkilä

TOIMINTA-AJATUS

Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluilla luodaan edellytykset kasvulle, kehitykselle ja elinikäiselle oppimiselleKaarinassa.



Hyvinvoinnin edistäminenennakoivasti:

· kaupunkilaisten tietoisuuden javastuun lisääminen omastaterveydestään jahyvinvoinnistaan.

Laatu- ja kustannustietoinenjohtaminen:

· Toimiva johtaminen

Oppilaan oppimisenparantaminen arviointiakehittämällä

Jokainen peruskoulu järjestääsyyslukukaudella arviointiviikon, jolloinoppilas, huoltaja ja opettaja arvioivatoppilaan koulunkäyntiä.


· kaupunkilaisten tietoisuuden javastuun lisääminen omastaterveydestään jahyvinvoinnistaan.

Jokainen perusopetuksenkoulu sitoutuu Liikkuva koulu-hankkeeseen

Tunti lisää liikuntaa koulupäivään.


· Palveluketjun toimivuus· Organisaation kehittäminen

niin, että se vastaakaupunkilaisten palvelutarpeita

Hyvän yhteistyön luominenerityisesti perhekeskuksenkanssa

Perhekeskuksen työntekijöihin jatoimintaan tutustuminen.

Yhteisten työkäytäntöjen luominenerityisesti haastavissaasiakastilanteissa.


Uusien perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien toteuttaminen edellyttää koulujen henkilöstöltä aitoasitoutumista muutokseen. Nykyinen perusopetuksen sisältöjä korostava opetussuunnitelma korvautuu enemmäntyötapoja, oppimista ja opettamista painottavalla suunnitelmalla. Tavoitteen toteutuminen ja henkilöstönsitouttaminen edellyttää muutosjohtamista ja henkilöstön kouluttautumista uusiin käytäntöihin.Varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen välisen hyvän yhteistyön luominen vaatii molempien vastuualueidensitoutumista yhteistyöhön.

TALOUS

1 000 euroa TP 2015 TP 2016TA 2017

31.5.2017 astiUUSI TA 2017

1.6.2017 alkaenUUSI TA2017-TA2017 ero € TS 2018 TS 2019

TULOT 5 529 5 395 4 697 4 645 -52 4 715 4 785MENOT -62 288 -61 959 -63 045 -61 184 1 861 -62 102 -63 033TOIMINTAKATE -56 759 -56 564 -58 348 -56 539 1 809 -57 387 -58 248

42

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017

-55 732

-57 081-56 759

-56 362

-58 611-57 965

-59 000

-58 000

-57 000

-56 000

-55 000

-54 000TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 HKE 2017 TA 2017

Sivistyslautakunnan toimintakatteen kehitys

3 %

55 %

41 %

1 %

Vastuualueiden toimintakulut TA 2017

Kirjasto jaasiointipisteet

Koulutus

Varhaiskasvatus

Yleishallinto

55 %30 %

3 %4 %

8 %

Sivistyslautakunnan kulurakenne

Henkilöstökulut

Palvelujen ostot

Aineet, tarvikkeet

Avustukset

Vuokrat

43

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017

12.1.1 Yleishallinto

Yleishallinto sivistysjohtaja Elina Heikkilä

TOIMINTASUUNNITELMA

Sivistyspalveluiden yleishallintoon kuuluvat toimialan johto sekä keskitetyt talousja toimistopalvelut.

Yleishallinnossa osallistutaan aktiivisesti sivistyspalveluiden sähköisen toimintaympäristön kehittämiseen ja tuetaansamalla vastuualueiden työtä. Tavoitteena on edelleen vähentää paperisen materiaalin käsittelyä ja siirtyä entistäenemmän sähköisiin.

Asiakkaiden tyytyväisyyttä toimialan tuottamiin palveluihin mitataan edelleen. Vuonna 2017 vuorossa on kysely,jolla selvitetään palveluiden sisältöön liittyvää tyytyväisyyttä selkeästi eri vastuualueille kohdennetuilla kysymyksillä.Kysely toteutetaan jatkossa joka toinen vuosi.

Toimialan johdossa valmistaudutaan organisaatiomuutokseen ja kiinnitetään edelleen huomiota Askel-hankkeenetenemiseen ja yhteistyön lisäämiseen hyvinvointipalveluiden kanssa. Henkilöstö sitoutuu työhön organisaationkaikilla tasoilla.

Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa tehdään selvitys siitä, millaisista ennaltaehkäisevistä ja matalankynnyksen palveluista heidän asiakkaansa olisivat hyötyneet ennen ajautumista raskaisiin ja korjaaviin palveluihin.Tietoa hyödynnetään hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden yhteisessä kehittämisessä.

Seudullista yhteistyötä kehitetään aktiivisesti etenkin itäisten kuntien kanssa.


Hankinta- ja logistiikkakeskuksen perustamiseen liittyvä selvitystyö saattaa johtaa muutoksiin yleishallinnonhenkilöstössä ja tehtävissä.


Vertailuhinnat(netto)

TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 HKE 2017 TA 2017 TA 17/16

Yleishallintoeuroa/asukas

31,56 17,6 15,12 16,44 15,95 15,95 -3,0%

31,56

17,60 15,12 16,44 15,95

0100000200000300000400000500000600000700000800000

0,00

5,00

10,00

15,00

20,00

25,00

30,00

35,00

TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 TA 2017

Yleishallinto euroa/asukas

Yleishallinto euroa/asukas Henkilöstökulut

44

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017

12.1.2 Koulutus

Koulutus johtava rehtori Mika Rantanen

TOIMINTASUUNNITELMA

Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön vaiheittain elokuusta 2016 alkaen, mutta koulujen toiminta muuttuuhitaasti. Opetussuunnitelmaan perustuen kehitetään oppilasarviointia. Painopiste on oppimista edistävässä,monipuolisesti toteutettavassa arvioinnissa ja oppilaan omassa itsearvioinnissa. Kaarinan perusopetuksessaotetaan käyttöön uusi arviointimalli, jossa huoltajat, oppilas ja opettaja käyvät arviointikeskustelun syyslukukaudenpuolivälissä.

Uusien peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää muutosjohtamista ja henkilöstönpedagogisen osaamisen kehittämistä. Oleellisia asioita ovat mm. toiminnallinen oppiminen, erilaisten oppijoidenhuomioiminen, sähköiset oppimateriaalit ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Opetusteknologian käytön edelleentehostaminen on välttämätöntä. Sen tueksi on laadittu asiakirja "Kaarina-ilmiö", mikä sisältää periaatteetopetusteknologian pedagogiselle käytölle kouluissa.

Uusi koulutusmuoto on pedagogiset kahvilat, joita järjestetään koulujen omina ja koulujen yhteisinä tilaisuuksinaajankohtaisen pedagogisen aiheen käsittelemiseksi koulupäivän jälkeen. Jokainen koulu järjestää vähintään yhdenkahvilan. Uusien opetussuunnitelmien käyttöotto edellyttää monipuolisen koulutuksen järjestämistä.

Kaikki Kaarinan peruskoulut ovat sitoutuneet Liikkuva koulu- hankkeessa lisäämään liikuntaa koulupäivään.Hankkeeseen on saatu pieni hankeavustus AVI:lta.

Sähköinen ylioppilaskirjoitus laajenee siten, että keväällä 2017 sähköisenä suoritetaan yhteiskuntaopin,maantieteen, psykologian, filosofian, saksan ja ranskan kirjoitukset.

Nivelvaiheyhteistyö on tärkeää, kun lapsi siirtyy esiopetuksesta kouluun ja perusopetuksesta toiselle asteelle.Yhteistyö myös perhekeskuksen, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun kanssa on välttämätöntä oppilaiden jaopiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kartoitetaan yhdessä Perhekeskuksen ja lastensuojelun kanssa tarve ja mahdollisuudet perustaahoidollispedagogista tukea tarvitsevien opetusryhmä korvaamaan ostopalvelua.

Tieto- ja viestintäsuunnitelma päivitetään vuonna 2017.

Johtamisessa kiinnitetään edelleen huomiota laatu- ja kustannustietoisuuteen sekä työhyvinvointiin ja jaksamiseen.Pedagoginen johtaminen painottuu uusien opetussuunnitelmia käyttöön otettaessa.

Rakentaminen ja peruskorjaukset: tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi joustavienopetusjärjestelyjen mahdollistamiseksi.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu lisää vähitellen palvelutarpeita esim. S2-opetuksen,kotikielen opetuksen, erityisopetuksen ja vieraiden uskontojen osalta.


· Valkeavuoren koulun C-rakennus siirtyy kokonaan väistötiloihin.

· Lukiossa aloittaa Focus-linja. Linjan perustamisella halutaan monipuolistaa lukion tarjontaa ja lisätä niidenopiskelijoiden määrä, joiden ensisijaisena kouluvalintana on Kaarinan lukio.

45

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017

· Koulutulokkaita on syksyllä 2017 lähes 10 % enemmän kuin syksyllä 2016. Keskustan alueenkoulutulokkaita tulee yksi opetusryhmä enemmän kuin aiemmin. Ryhmä sijoitetaan Piispanlähteenalakoulun tietokoneluokkaan. Tämä luo palvelutarvetta myös iltapäivätoimintaan.

· Koululaisten iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan

INVESTOINNIT

· 2017 - 2019 Valkeavuoren koulun uusirakennuksen suunnittelu, rakentaminen ja kalustaminen· 2017 Piispanlähteen alakoulun peruskorjauksen suunnittelu· 2017 Hovirinnan koulun muutostyöt (peruskorjauksen jatkaminen, auditorion muutos)· 2017 Fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen päiväkodeissa ja kouluissa· 2017 - 2019 Koulujen ja päiväkotien turvallisuus, piha-alueet ja aidat


Suoritteet TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA2016

HKE2017 TA 2017 TA

17/16

Perusopetus, oppilaitakeskimäärin

3 425 3 481 3 548 3 626 3 646 3 646 0,6%

Perusopetus, oppilaita muissakunnissa (km) sop. perusteella

140 132 129 122 127 127 4,1%

Perusopetus, oppilaita muissakunnissa (km) ilman sopimusta

209 193 191 208 208 208 0,0%

Koululaisten aamu- jailtapäivätoiminta, lapsia (km)

463 506 519 511 500 500 -2,2%

Lukio, oppilaita (km) 533 526 516 527 502 502 -4,7%

Opetustunnit (km) 6 107 6 257 6 290 6 259 6 305 6 277 -0,3%

Vertailuhinnat (netto) TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA2016

HKE2017 TA 2017 TA

17/16

Perusopetus, euroa/oppilas 7 302 7 749 7 470 7 314 7 449 7 412 1,3%

Perusopetus, euroa/asukas 786 839 795 807 817 813 0,7%

Koululaisten aamu- jailtapäivätoiminta, euroa/lapsi

1 469 1 345 1 092 1 192 1 063 983 -17,5%

Koululaisten aamu- jailtapäivätoiminta, euroa/asukas

21 21 17 19 16 16 -21,1%

Lukiokoulutus, euroa/oppilas 5 754 6 200 6 098 5 723 5 978 6 153 7,5%

Lukiokoulutus, euroa/asukas 96 101 97 92 90 93 1,1%

46

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017

7 302 7 749 7 470 7 314 7 449 7 412

5 754 6 200 6 098 5 723 5 978 6 153

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 HKE 2017 TA 2017

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksenkustannukset

Perusopetus, euroa/oppilas Lukiokoulutus, euroa/oppilas

3 425 3 481 3 466 3 626 3 646

140 132 129 122 127

209 193 191 208 208

86 %88 %90 %92 %94 %96 %98 %

100 %

TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 TA 2017

Kaarinan perusopetusikäistensijoittuminen

Oma perusopetus Perusopetus muualla sopimuksen perusteellaPerusopetus muualla ilman sopimusta

1 469 1 345 1 092 1 192 983

463

506519

511500

420

440

460

480

500

520

540

0200400600800

1 0001 2001 4001 600

TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 TA 2017

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta

Aamu- ja iltapäivätoiminta, euroa/lapsiAamu- ja iltapäivätoiminta, lasten määrä

47

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017

VAKANSSIMUUTOKSET

Nimike Virka/toimi

Perusta-mispvm Yksikkö


TS 2018 TS 2019

Koulupsykologi toimi 1.8.2017 Oppilashuolto 20 000 52 000 52 000

Erityisopettaja* virka 1.8.2017 Hovirinnan koulu 0 0 0

Erityisluokanopettaja** virka 1.8.2017 Hovirinnan koulu 55 000 55 000 55 000

Luokanopettaja** virka 1.8.2017 S:t Karinssvenska skola 0 0 0

Luokanopettaja virka 1.8.2017 S:t Karinssvenska skola 0 0 0

Päätoiminen tuntiopettaja** toimi 1.8.2017 S:t Karinssvenska skola 0 0 0

Luokanopettaja* virka 1.8.2017 Hovirinnan koulu 0 0 0

Koulunkäynninohjaaja, 4 kpl* toimi 1.1.2017 Perusopetus 0 0 0

Erityisluokanopettaja* virka 1.8.2017 Piikkiönyhtenäiskoulu 0 0 0

Päätoiminen tuntiopettaja(määräaikainen)* toimi 1.8.2017 Piispanlähteen

koulu 0 0 0

Tuntiopettaja* toimi 1.8.2017 Piispanlähteenkoulu 0 0 0

Sivutoiminen tuntiopettaja* toimi 1.8.2017 Piispanlähteenkoulu 0 0 0

Erityisluokanopettaja* virka 1.8.2017 Valkeavuorenkoulu 0 0 0

Nimike Virka/toimi

Lakkautta-mispvm Yksikkö


TS 2018 TS 2019

Perusopetuksen rehtori virka 1.1.2017 Koroisten koulu 0 0 0

Perusopetuksen ja lukionlehtori, englanti ja venäjä virka 1.1.2017 lukio 0 0 0

Lukion ja kansalaisopistonlehtori, kuvataide virka 1.1.2017 lukio ja

kansalaisopisto 0 0 0

Koulusihteeri toimi 1.1.2017 lukio/aikuislinja -17 333 -17 333 -17 333

Perusopetuksen lehtori,englanti ja ruotsi virka 1.1.2017 perusopetus 0 0 0

*Palkkavaraus vuoden 2016 talousarviossa** Vuoden 2016 palkkarahat otettu perusopetuksen yhteisestä tuntikehyksestä

48

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017

12.1.3 Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen

TOIMINTASUUNNITELMA

Varhaiskasvatuksen tavoitteet johdetaan uudesta lainsäädännöstä ja sen jalkauttamisesta käytännön toimintaan.Sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti kiinnitetään huomiota hyvän yhteistyön luomiseen erityisesti perhekeskuksenkanssa. Varhaiskasvatuslain jalkauttamiseksi panostetaan esimiesten johtamistaitoihin ja erityisesti pedagogiseenjohtamiseen järjestämällä esimiehille koulutusta.

Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että uudet paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöönviimeistään 1.8.2017, jonka jälkeen voidaan ryhtyä laatimaan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapsellelaadittavaa henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kaarinan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmahyväksytään sivistyslautakunnassa kesäkuussa 2017.

Lasten liikunta ja erityisesti ohjattu ulkoliikunta on toiminnan kehittämisen tärkeä painopiste.

Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmässä halutaan edelleen säilyttää avoin toiminta. Sen merkitys tuleeentisestään korostumaan, kun subjektiivista päivähoito-oikeutta on rajattu. Syksyllä 2017 leikkipuistotoimintaatarjotaan jokaisessa kolmessa puistossa sekä aamu- että iltapäivisin. Samalla toiminnan laatua parannetaan.

Varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen välillä yhteisten työkäytäntöjen luominen on tärkeää. Erityisestihaastavissa asiakastilanteissa voidaan säästää aikaa ja rahaa ja parantaa asiakaspalvelua, kun on yhteinen tapatoimia.

Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan järjestämällä tarvittaessa työnohjausta, skeemavalmennusta jamahdollisuus osallistua liikuntaharrastusta kannustaviin tapahtumiin esim. Kunnon Eväät -tapahtuma. Työssäjaksamista tuetaan myös ikäohjelman keinoin. Onnistuneen keinovalikoiman seurauksena sairauspoissaolotpysyvät edelleen alhaisina.

Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmän toimivuutta ja palvelun laatua arvioidaan itsearvioinnin, vertaisarvioinnin jaasiakaspalautteiden sekä ulkopuolisen auditoinnin avulla.

Varhaiskasvatuksen kustannuksia voidaan alentaa luopumalla hajasijoitetuista yksiköistä ja keskittämällä toimintojalaajempiin, toiminnallisiin kokonaisuuksiin.

Kaupunginvaltuustolle laaditaan elokuun loppuun mennessä selvitys Kaarina-lisän käyttöönotosta siten, että sehelpottaisi vuoden 2016 aikana merkittävästi kasvanutta päivähoitopaikkojen tarvetta.


Päiväkotien tietoverkot tarvitsevat lisäresurssia. Nykyisellä kapasiteetilla ei esim. tablettien käyttäminenesiopetusryhmissä onnistu kaikissa päiväkodeissa, sillä sähköisissä lasten tulo- ja lähtöaikojen kirjauksissakin onollut nykyisin ongelmia.

Tuntilaskutuksen käyttöönottoon siirtyminen olisi periaatteessa jo mahdollista. Selvitys tuntilaskutukseensiirtymisestä valmistellaan sivistyslautakuntaan helmikuun 2017 loppuun mennessä Vuoden 2017 aikanamahdollisia uusia ohjelmahankintoja ovat eAsiointi ja päiväkotien henkilökunnan työaikojen sähköinen kirjaaminen.Perheet voivat eAsioinnin kautta ilmoittaa lastensa hoitoajat, poissaolopäivät ja vapaapäivät suoraan päivähoito-ohjelmaan. Työaikojen sähköisessä kirjaamisessa tehdyt työtunnit siirtyvät suoraan Titania-työvuoro-ohjelmaan.

49

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017

INVESTOINNIT:

· 2017 - 2019 Valkeavuoren päiväkodin suunnittelu, rakentaminen ja kalustaminen· 2017 - 2018 Koulujen ja päiväkotien piha-alueet ja aidat (Ristikallio, Runko, Rinkeli ja pienet hankkeet)· 2017 Päiväkotien verkot· 2017 Fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen päiväkodeissa ja kouluissa· 2018 Kuovinkadun päiväkodin laajentaminen (koko kiinteistön käyttöönotto päiväkodin toimintaan)


Suoritteet TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA2016

HKE2017 TA 2017 TA

17/16

Oma päivähoito 1 281 1 334 1 343 1 348 1 376 1 346 -0,1%

Ostopalvelu 508 506 529 515 585 580 12,6%

Kotihoidon tuki 616 582 541 601 550 550 -8,5%

Yksityisen hoidon tuki 110 98 92 100 95 95 -5,0%

Leikkitoiminta 113 101 107 202 165 185 -8,4%

Vertailuhinnat (netto) TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA2016

HKE2017 TA 2017 TA

17/16

Varhaiskasvatus - euroa/allekouluikäinen lapsi

7 589 7 455 7 733 7 353 7 490 7 460 1,5%

Varhaiskasvatus - euroa/asukas 690 687 677 658 683 680 3,3%

1 281 1 334 1 343 1 348 1 376 1 346

508 506 529 515 585 580

616 582 541 601 550 550110 98 92 100 95 95113 101 107 202 165 185

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 HKE 2017 TA 2017

Lapset varhaiskasvatuksen piirissä

Oma päivähoito Ostopalvelu Kotihoidon tuki Yksityisen hoidon tuki Leikkitoiminta

50

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017

VAKANSSIMUUTOKSET

Nimike Virka/toimi



TS 2018 TS 2019

Perhepäivähoidon ohjaaja virka 1.1.2017 Perhepäivähoito -52 000 -52 000 -52 000

Perhepäivähoidon ohjaaja* virka 1.1.2017 Perhepäivähoito 0 0 0

Perhepäivähoitaja, 5 kpl toimi 1.1.2017 Perhepäivähoito -148 000 -148 000 -148 000

Perhepäivähoitaja, 25 kpl* toimi 1.1.2017 Perhepäivähoito 0 0 0

Ryhmäperhepäivähoitaja, 6kpl toimi 1.1.2017 Perhepäivähoito -95 000 -95 000 -95 000

Ryhmäperhepäivähoitaja* toimi 1.1.2017 Perhepäivähoito 0 0 0

Hoitoapulainen* toimi 1.1.2017 Kesämäenpäiväkoti 0 0 0

Hoitoapulainen* toimi 1.1.2017 Kultanummenpäiväkoti 0 0 0

Lastenhoitaja* toimi 1.1.2017 Kuovinkadunpäiväkoti 0 0 0

Laitosapulainen* toimi 1.1.2017 Pihlajamarjanpäiväkoti 0 0 0

Hoitoapulainen* toimi 1.1.2017 VuororyhmäSinivuokko 0 0 0

Perhepäivähoitaja* toimi 1.1.2017 Vuorohoito 0 0 0

Ryhmäperhepäivähoitaja* toimi 1.1.2017 VuororyhmäSinivuokko 0 0 0

Päivähoitoavustaja* toimi 1.1.2017 Kuusistonpäiväkoti 0 0 0

Nimike Virka/toimi



TS 2018 TS 2019

Lastentarhanopettaja toimi 1.8.2017 Leikkipuistot 19 000 45 500 45 500

Lastenhoitaja, 2 kpl toimi 1.8.2017 Leikkipuistot 30 000 73 000 73 000

* Pitkään täyttämättä olleiden vakanssien lakkauttaminen

7 5897 455

7 733

7 3537 490

7 460

7 000

7 200

7 400

7 600

7 800

TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 HKE 2017 TA 2017

Varhaiskasvatus, kustannukset/allekouluikäinen lapsi

Varhaiskasvatus - euroa/alle kouluikäinen lapsi

51

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017

12.2. Vapaa-ajan lautakuntaVapaa-ajan lautakunta kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola

TOIMINTA-AJATUS

Vastuualueen toiminnan keskiössä on Kaarinan kaupunkistrategian tavoite "hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti- kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan". Vastuualuetuottaa koko kaupunkiorganisaation, yhdistysten ja muiden kumppanien kanssa yhteistyössä tietoa, palveluita jaolosuhteita, jotka aktivoivat kuntalaisia oman ja lähipiirinsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseenmm. kirjaston, kulttuurin ja nuorisotyön sekä kansalaisopiston monipuolisen tarjonnan keinoin.



Luova Kaarina:· Innovatiivisuuden tukeminen

Kaarinalaisten yhteisöllisyyttä jatoiminnallisuutta edistävän uudenkirjastorakennuksen toiminnantoteuttaminen yhdessäasiointipisteen kanssa.

Kaarinalainen kirjaston jaasiointipisteen asiakas saatarvitsemansa palvelut joustavasti jahelposti. Erityisesti lasten ja nuortenkirjastopalveluita parannetaannykyistä isommissa jamuunneltavammissa tiloissa.

Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti· Kaupunkilaisten tietoisuuden

ja vastuun lisääminen omastaterveydestään jahyvinvoinnistaan

· Riskiryhmissä olevienlöytäminen

Kaarinalaiset voivat edelleen nauttiamonipuolisista, tarvelähtöisistä jahyvin kohdentuvista hyvinvointia,terveyttä ja toimintakykyä edistävistäpalveluista ja olosuhteistakotikuntansa alueella. Vastuualuetuottaa ja ylläpitää niitä laajan jaaktiivisen yhteistyön, vuoropuhelun jaetsivän työotteen avulla – niinorganisaation sisäisesti kuin myösmuiden kumppaneiden kanssa jaerilaisten asiakasryhmienkeskuudessa.

Hyvinvointia, terveyttä jatoimintakykyä edistäviäharrastusmahdollisuuksia ja -olosuhteita tuotetaan ja ylläpidetäänvähintään nykyisellä laatutasollaan jalaajuudellaan Kaarinassa. Kuntalaisethyödyntävät niitä vähintään yhtäaktiivisesti kuin aiemminkin.

Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti· Kaupunkilaisten tietoisuuden

ja vastuun lisääminen omastaterveydestään jahyvinvoinnistaan

· Riskiryhmissä olevienlöytäminen

Luova Kaarina· Onnistumisten markkinointi ja

aktiivinen esilletuonti

Kuntalaiset saavat hyvinvoinnin,terveyden ja toimintakyvynomatoimisesta edistämisestä sekänäitä tukevista, Kaarinassa tarjollaolevista palveluista erilaisiinelämäntilanteisiin oikea-aikaisestiosuvaa tietoa. Markkinointiviestintäänpanostetaan aiempaa enemmän –niin organisaation sisäisesti kuinmyös kohdennetusti erilaisilleasiakasryhmille. Viestintäätoteutetaan kullekin kohderyhmälleparhaiten sopivin välinein, myössosiaalista mediaa ja muita sähköisiäkanavia aktiivisesti hyödyntäen.

Markkinointiviestinnänvaikuttavuudesta toteutetaan vuodenaikana vähintään kaksi erilaistakuntalaiskyselyä.

52

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017


Kirjastotoiminnan sisällöllinen uudistaminen uusissa tiloissa vaatii koko henkilökunnan osallistumista ja sitoutumistatoiminnallisiin muutoksiin. Muodostetaan yhdessä kirjaston ja asiointipisteen henkilökunnan kanssa osittainmoniammatillinen toimintamalli. Toimintojen iso muutos vaatii henkilökunnalta valmiutta sitoutua ja toteuttaa uusimalli toimia.

Monipuolisilla palveluilla ja kansalaistoimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla voidaan edistää toimintakykyä jaelämän mielekkyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Vapaan sivistystyön ja monipuolisen kulttuuritarjonnan avullavoidaan lisätä kuntalaisten ymmärrystä muuttuvasta maailmasta ja edistää henkistä kasvua ja hyvinvointia. Etsivänuoriso-, kulttuuri- ja kirjasto sekä kansalaisopiston asiakaslähtöiset, hyvin kohdennetut kurssit voivatparhaimmillaan tarjota hyvin vaikuttavaa varhaista tukea riskiryhmille: potentiaaliset ongelmat voivat tullaratkaistuksi ja kielteinen kierre katkaistuksi jo ennen, kuin ne kumuloituvat raskaampien ja kalliimpien palvelujentarpeeksi.

TALOUS

1 000 euroa TP 2015 TP 2016

TA 201731.5.2017

asti


UUSITA2017-

TA2017 ero€ TS 2018 TS 2019

Tuotot 1 415 1 295 1 245 352 -893 357 363Kulut -5 831 -5 966 -6 129 -4 225 1 904 -4 288 -4 353Kate -4 416 -4 671 -4 884 -3 873 1 011 -3 931 -3 990

Vertailutietona kansalaistoiminnan lautakunta

53

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017

12.2.1 Vapaa-ajan palvelut

Vapaa-ajan palvelut kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola

TOIMINTASUUNNITELMA

Uuden Kaarina-talon myötä kirjaston ja kulttuurityön toiminta muuttuu oleellisesti. Kirjaston laajenevat jamonikäyttöisyyteen tähtäävät tilat antavat mahdollisuuksia moderniin kirjastotoimintaan. Toiminnallisesti suurimuutos tulee olemaan kirjaston ja asiointipisteen (yhteispalvelupisteistä asiointipisteitä 1.1.2017) yhdistäminen.

Vastuualueen toiminnan päätarkoituksena on edistää kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyätuottamalla monipuolisia kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisopalveluja, kansalaisopiston kursseja ja kansalaistoimintaakuntalaisille. Palveluiden monipuolisuutta, tarvelähtöisyyttä ja hyvää kohdentumista tavoitellaan laajan ja aktiivisenyhteistyön sekä etsivän työotteen avulla. Keskeisin tavoite on, että vastuualueen tuottamien palveluiden,olosuhteiden ja tiedon avulla kaarinalaisten hyvinvointi paranee.

Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kaupunkistrategian ja valtuuston hyväksymän hyvinvointisuunnitelmanmukaan koko kaupunkiorganisaation yhteinen asia. Yhteistyötä tehdään kaupunkiorganisaation muiden toimijoidenohella aktiivisesti myös kaarinalaisten yhdistysten, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Alueellista yhteistyötäjatketaan erilaisten hankkeiden ja suorien kontaktien avulla. Palveluita markkinoidaan aktiivisesti ja eri tahojenvälistä viestintää lisätään, erityisesti sosiaalista mediaa ja sähköisiä kanavia monipuolisesti hyödyntäen.

Toteutettavien palveluiden tulee perustua kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja tutkittuun tietoon niidenvaikuttavuudesta. Palvelutuotannon painopistettä siirretään edelleen matalan kynnyksen toiminnan ja olosuhteidentuottamiseen. Asiakaslähtöisyyttä lisätään ja osallistumiskynnystä madalletaan helpottamalla palveluiden fyysistäsaatavuutta: palveluita tuotetaan yhä enenevässä määrin kuntalaisten arkisissa elinpiireissä, kuten asuinalueilla,kouluilla ja erilaisissa palvelulaitoksissa.

Henkilökunnan koulutukseen panostetaan. Koulutuksen painopiste on erityisesti työyhteisö- ja johtamistaidoissa.


Vuonna 2017 Kaarina-talo valmistuu. Uuden pääkirjaston sisustuksen suunnittelu vaatii myös kirjastonhenkilökunnalta panostuksia.

Nykyinen pääkirjasto on muuton vuoksi suljettuna muutaman kuukauden ajan syksyllä 2017. Muut toimipisteettoimivat normaalisti ja mahdollisuuksien mukaan laajennetuin aukioloin.

Kansalaisopiston osa-aikaisen kurssisihteerin +20% työpanos: taloudellinen vaikutus on 6.600 euron menolisäys

Kulttuuri: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden järjestelyistä johtuva menolisäys 3.400 euroa

Nuorisopalvelut: 10.078 euron menolisäys, joka johtuu etsivien nuorisotyöntekijöiden vakanssien vakinaistamisenaiemmin valtionosuuksilla katetusta omavastuuosuudesta.

INVESTOINNIT

· 2017 Kaarina-talo ja sen myötä uusi kirjasto valmistuu. Uuden pääkirjaston kiinto- ja irtokalusteet sekälaitteistot hankitaan.

54

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017


Suoritteet TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 HKE 2017 TA 2017 TA 17/16

Aukiolotunnit, kpl 6 266 6 726 6 839 6 500 4 600 4 600 -29,2%

Lainat, kpl 561 897 561 424 583 950 550 000 390 000 390 000 -29,1%

Fyysiset käynnit, kpl 266 148 285 960 273 701 270 000 195 000 195 000 -27,8%

Aineiston hankinta, kpl 10 394 11 093 11 207 11 100 11 000 11 000 -0,9%

Asiointipisteidenasiakaskäynnit, kpl

23 021 27 713 27 915 26 500 30 000 30 000 13,2%

Vertailuhinnat (netto) TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 HKE 2017 TA 2017 TA 17/16

Kirjasto, euroa/asukas 45,46 44,45 44,41 43,07 44,69 43,79 1,7%

Asiointipisteet,euroa/asukas

9,74 9,71 9,26 9,61 8,63 8,63 -10,2%

Kansalaistoiminta jakulttuuripalvelut €/as 16,03 15,45 15,70 16,61 16,56 16,56 -0,3 %

Kansalaisopisto €/h 55,63 55,69 48,57 60,88 62,03 62,03 1,9 %

Kansalaistoiminta jakulttuuripalvelut €/as

16,03 15,45 15,70 16,61 16,56 16,56 -0,3 %

Nuorisopalvelut €/alle 30-v

71,98 69,24 64,39 64,83 66,79 66,79 3,0 %

55

Sivistyspalvelut

Talousarvio 2017

561 897 561 424 583 950550 000

390 000

266 148 285 960 273 701 270 000

195 000

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 TA 2017

Kirjastokäynnit ja lainat

Lainat, kpl Fyysiset käynnit, kpl

45,46 44,45 44,41 43,07 44,69 43,79

9,74 9,71 9,26 9,61 8,63 8,63

05

101520253035404550

TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 HKE 2017 TA 2017

Kirjasto ja asiointipisteet,kustannukset/asukas

Kirjasto Asiointipisteet

56Sosiaali- ja terveyspalvelut

Talousarvio 2017

13. Sosiaali- ja terveyspalvelutSosiaali- ja terveyspalvelut sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi

TOIMIALAN KATSAUS

Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa painotetaan varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttaviaasiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnonrajojen; edistetään kansanterveyttä, kansalaisten liikkumista, terveellisiäelämäntapoja ja ravintotottumuksia sekä vastuunottoa omasta elämästä; selkeytetään sosiaaliturvajärjestelmääosatyökykyisten työllistymistä kannustavaksi ja edistäväksi; varmistetaan asiakaslähtöinen palveluketju japalveluohjaus sekä työnantajille annettava tuki. Nämä ovat edelleen sosiaali- ja terveyspalvelujen työn keskeisiäpainopisteitä.

Tavoitteenamme on järjestää kaarinalaisille vaikuttavia, kustannustehokkaita sosiaali- ja terveyspalveluita oikea-aikaisesti ja samalla tehdä parhaamme kaupunkilaisten oman aktiivisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyydenvahvistamiseksi ja mahdollistamiseksi. Tutkimustieto osoittaa kiistatta säännöllisen liikunnan harrastamisen hyödynterveydelle kaikissa elämän vaiheissa. Mitä enemmän pystymme vaikuttamaan siihen, että lapset ja nuoretomaksuvat jo varhain terveelliset elämäntavat, aktiivisen roolin omassa yhteisössään ja perheet saavattarvitsemansa tuen, sitä vähemmän tarvitaan raskaita korjaavia palveluita sitten, kun nämä lapset ovat aikuisia jaaikanaan ikäihmisiä. Meistä jokainen voi vaikuttaa nyt siihen, millainen loppuelämä meillä on odotettavissa.

Keskimääräinen elinikä pidentynyt ja vaikka terveidenkin elinvuosien määrä lisääntyy, samalla myös palveluitatarvitsevien moni- ja muistisairaiden ikäihmisten määrä kasvaa. Uusien palveluiden, erilaisten toimintatapojen jayksilöllistyvien palvelukokonaisuuksien kehittäminen on erittäin tärkeää, jotta pystymme takaamaanvanhuspalvelulain mukaisesti edellytykset hyvään vanhuuteen.

Viime vuosina on toimintaa kehitetty suunnitelmallisuuden lisäämiseksi ja palveluprosessien jaasiakasohjautuvuuden selkeyttämiseksi. Työ jatkuu edelleen. Kustannusten nousua ei kaikilta osin voi pysäyttää,mutta kustannuskasvun loiventamiseksi teemme työtä jatkuvasti.

Sote-uudistus on nyt nytkähtämässä eteenpäin. Vuonna 2017 muutoksen valmistelu tullee työllistämään jo osaasosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöistä. Samalla kuitenkin kun valmistaudumme yhteen suurimmistayhteiskunnallisista muutoksista, huolehdimme myös siitä, että kaarinalaiset saavat tarvitsemansa palvelut niinkauan, kun niiden järjestäminen on kunnan vastuulla.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökunta tekee välillä työtään kovassa ristipaineessa ja kiireessä. Toivon, ettäkaupunki työnantajana kykenee tasapuolisella henkilöstöpolitiikalla ja johdonmukaisilla linjauksilla luomaansellaiset olosuhteet, että ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökuntamme jaksaa edelleen muutosten keskellä.

KAARINA-STRATEGIAN TOTEUTUMINEN

Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeisin tavoite on hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti: kaupunkilaistentietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, riskiryhmissä olevien löytäminensekä palveluketjun toimivuuden ja organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita.Siksi jatkamme edelleen palveluja asiakasprosessien kehittämistyötä, johon henkilöstö osallistuu laajasti.Asiakaslähtöinen työtapa ja hyvä asiakaspalveluasenne ovat sote-uudistuksen edetessä aiempaakin keskeisempiäasioita.


Talousarvio 2017

TUOTTAVUUS

Sosiaali- ja terveyspalveluissa tuottavuutta tärkeämpää on palveluiden vaikuttavuus. Tuottavuushan voi olla hyvä,vaikka palvelu olisi tehoton. Hyvinvointipalvelu-toimialan tavoitteena eivät ole palvelut tai tuotetut suoritteet sinänsävaan kaarinalaisten elämänlaadun, terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen ja lisääminen. Lisäämmetuottavuutta palvelurakennetta, organisaatiota ja prosesseja kehittämällä.

YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Saumaton, vaikuttava palveluketju on mahdollinen vain, kun kunta, yritykset ja kolmas sektori työskentelevät jakehittävät palveluitaan yhdessä. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla,monituottajamalliin panostaminen on kuntalaisten etu. Vuonna 2017 käynnistyvissä maakunnallisissakehittämishankkeissa yritykset ja kolmannen sektorin toimijat ovat mukana samoin kuin sote-uudistuksenvalmistelussa, mikä luonee uusia yhdessä toimimisen tapoja.


Talousarvio 2017

13.1. Sosiaali- ja terveyslautakuntaSosiaali- ja terveyslautakunta sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi

TOIMINTA-AJATUS

Järjestää kaarinalaisille arkielämän sujumisen turvaavia, hyvinvointia edistäviä sosiaali- ja terveyspalveluja.


Strateginen tavoite jakriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo

Laatu- ja kustannustietoinenjohtaminen

Toimivat työskentelyketjut jaselkeät vastuusuhteet; toimivajohtaminen

Hyvinvoinnin edistäminenennakoivasti

Palveluketjun toimivuus;organisaation kehittäminen niin,että se vastaa kaupunkilaistenpalvelutarpeita

Vaikuttavat, oikea-aikaiset jatarpeisiin perustuvatasiakaslähtöiset palvelutmahdollisimman varhaisessavaiheessa.*

Kukin yksikkö suunnittelee ja kuvaa tavan,jolla asiakkaat voivat osallistuapalveluiden kehittämiseen ja arvioimiseen.Valittua tapaa kokeillaan vuoden loppuunmennessä.

Raskaita, korjaavia tai viimesijaisiapalveluita tuottavat yksiköt tuottavaterikseen määriteltävällä tavalla tietoa siitä,millaisista ennaltaehkäisevistä tai matalankynnyksen palveluista heidän asiakkaansaolisivat hyötyneet aiemmassa vaiheessaelämäänsä. Tätä tietoa hyödynnetäänsosiaali- ja terveys- ja sivistyspalvelujenyhteisessä kehittämisessä.

Johtoryhmien ja muiden vastaavien työtäohjaavien elinten kokoonpanoa, työtapaaja tavoitteita muokataan vastaamaanajankohtaisia tarpeita. Muutokset on tehty31.5.2017 mennessä.


Palveluketjun toimivuus

Luova Kaarina

Innovatiivisuuden tukeminen

Paljon ja/tai kalliita palveluitakäyttävien kaupunkilaistenpalveluketjuja muokataanuusien kustannustehokkaidentoimintatapojenkäyttöönottamiseksi.*

Erityisosaamista vaativien asiakasryhmienpalveluiden kehittämistä yhdessälähikuntien kanssa jatketaan sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti.Kaarinan kaupunki on aktiivisesti mukananiin palvelutuotannon kuin palveluidenjärjestämisenkin suunnittelussa.

Kaarina on aktiivisesti mukanakehittämässä palveluohjauksellistatyötapaa maakunnallisissa hankkeissa,mikäli Varsinais-Suomi tulee valituksihallituksen kärkihankkeiden toteuttajienjoukkoon.


Talousarvio 2017


Työhyvinvointitoimenpiteidenvaikuttavuus; organisaationkehittäminen niin, että se vastaakaupunkilaisten palvelutarpeita


Toimivat työskentelyketjut jaselkeät vastuusuhteet

Henkilökunnan osaaminensaadaan kokonaisvaltaisestikäyttöön; henkilökuntaosallistuu laajasti työnsäkehittämiseen.*

Toiminnan ja organisaationkehittämishanke ASKEL eteneesuunnitellusti ja henkilöstö sitoutuu siihenorganisaation kaikilla tasoilla.

Työssä jaksamista ja hyvinvointia tuetaanhyödyntämällä uudentyöterveyshuoltokumppanin tuomiatoimintamalleja.

Sote-uudistuksen valmistelun paikallisilleavainhenkilöille järjestetään koulutusta javalmennusta yhdessä muiden Turunseudun kuntien kanssa.

Henkilökunta saa riittävästi tietoa sote-uudistuksen etenemisestä ja senpaikallisista vaikutuksista.



Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta merkittävimmät riskit liittyvät toisaalta työn tekemisen edellytyksiin,toisaalta perustehtävässä onnistumiseen. Laajat sähkökatkokset ja vesihuoltoverkoston saastuminen voivatpahimmillaan johtaa ihmishenkien menettämiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta on tietojärjestelmistä ja -liikenteestä hyvin riippuvaista. Monet asiakkaat tarvitsevat poikkeustilanteissa apua. Kaikissa kaupungin alueellatoimivissa asuin- tai hoitoyksiköissä ei ole varavoimaa. Erityisenä riskiryhmänä voidaan pitää sellaisia kodeissaanyksin eläviä liikunta- ja muistirajoitteisia, kroonisesti sairaita ja huonokuntoisia ihmisiä, jotka eivät ole kaupunginpalveluiden piirissä. Sähkön ja veden saantiin liittyvissä poikkeustilanteissa on varauduttava mm. evakuointeihin.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeisenä tavoitteena on tuottaa vaikuttavia, oikea-aikaisia ja tarpeisiin perustuviapalveluita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mikäli tässä ei onnistuta, kalliiden korjaavien palveluiden tarvekasvaa ja samalla osa asiakkaista jää vaille tarvitsemaansa tukea ja apua. Pahimmillaan huono-osaisuus,sairastavuus ja syrjäytymisen ylisukupolvisuus lisääntyvät, mikä on kestämätöntä niin inhimillisesti kuintaloudellisestikin. Jotta tavoitteessa onnistutaan, tarvitaan ammattitaitoista, motivoitunutta henkilökuntaa, uskallustamuuttaa toimintatapoja ja taitavaa johtamis- ja esimiestyötä.

Sote-uudistukseen valmistautuminen työllistää ainakin osaa sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnastavuonna 2017. Samalla on kuitenkin varmistettava, että johtajilla ja esimiehillä on riittävästi aikaa huolehtia siitä, ettäpalvelutuotanto toimii laadukkaasti ja tehokkaasti siihen saakka, kun se on Kaarinan kaupungin vastuulla.

TALOUS

1 000 euroa TP 2015 TP 2016

TA 201731.5.2017

asti


UUSITA2017-

TA2017 ero€ TS 2018 TS 2019

Tuotot 12 154 12 012 10 281 10 281 0 10 435 10 592Kulut -64 985 -67 931 -64 917 -64 905 12 -65 879 -66 867Kate -52 831 -55 919 -54 636 -54 624 12 -55 443 -56 275


Talousarvio 2017


Talousarvio 2017

13.1.1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yleishallinto

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yleishallinto sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi

TOIMINTASUUNNITELMA

Yleishallinnon talousarvioon sisältyvät palvelualueen johto ja keskitetyt talousja toimistopalvelut, sosiaali- jaterveyslautakunnan toiminta, sosiaaliasiamies, seudullinen sosiaalipäivystys, seudullisten ja muidenkehittämishankkeiden maksuosuudet sekä ympäristöterveydenhuolto.

Kaarinan kaupunki on tehnyt vuonna 2009 toistaiseksi voimassa olevan yhteistyösopimuksensosiaalipäivystyksestä Turun kaupungin kanssa. Sosiaalipäivystys huolehtii virka-ajan ulkopuolella kiireellisistäsosiaalityön palveluja vaativista kriisi- ja hätätilanteista. Päivystystoiminnassa on Turun lisäksi mukana 25 kuntaa.Talousarviovaraus on 80.000 €.

Ympäristöterveydenhuolto on järjestetty 13 kunnan osalta seudullisesti vuoden 2009 alusta Liedon kunnantoimiessa isäntäkuntana. Talousarviovaraus on 181.429 €, jossa on vuoteen 2016 laskua 24.339 €/-11,8 %. Varausperustuu Liedon talousarvioehdotukseen ja vuoden 2015 suoritteisiin. Laskutuksesta 80 % tapahtuusuoriteperusteisesti ja 20 % väestön suhteessa.

Sosiaaliasiamiestoiminta on ostettu vuodesta 2011 alkaen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus OyVasso Ab:ltä, joka tuottaa palvelun myös 10 muulle kunnalle.


Ei muutoksia


TP2013

TP2014

TP2015 MTA

2016HKE2017 TA 2017 TA 17/16

Sosiaalipäivystys €/as 1,85 1,55 2,52 1,93 2,41 2,41 24,6 %

Ympäristöterveydenhuolto €/asnetto 6,87 6,05 5,25 6,26 5,46 5,46 -12,8 %

Yleishallinto €/as netto 22,24 18,62 19,12 20,95 20,53 20,53 -2,0 %


Talousarvio 2017

13.1.2. Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Katja Reiman

TOIMINTASUUNNITELMA

Perhe- ja sosiaalipalveluissa jatketaan vuonna 2016 käynnistettyä asiakastyön kehittämistä. Keskeistä toiminnansuunnittelussa ja järjestämisessä on, että palveluja tarvitsevat kuntalaiset saavat riittävän tuen mahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa. Työtä suunnataan yhä vahvemmin kuntalaisten arkisiin ympäristöihin: kotiin ja vapaa-aikaan, kouluun ja päiväkotiin. Samalla vahvistetaan järjestö- ja yhdistysyhteistyötä. Asiakaslähtöisyydenparantamiseksi kaupunkilaisia rohkaistaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Saatua palautettahyödynnetään toiminnan kehittämisessä aiempaa enemmän.

Kustannustietoisuutta vahvistetaan kaikessa työssä. Ryhmämuotoisia toimintoja lisätään edelleen ja vakiinnutetaanesimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta. Sektori- ja hallintorajat ylittävällä yhteistyöllä tavoitellaanparempaa tiedon kulkua ja päällekkäisen työn tekemisen vähentämistä. Työn tavoitteellistaminen jamoniammatillisuutta edistävien rakenteiden luominen nostetaan toiminnan keskiöön. Paljon palveluita käyttävienasiakkaiden sekä monialaisia erityispalveluita edellyttävien asiakkaiden prosessien kehittämistä jatketaan.

Kaupunkilaisten ohjauksen ja neuvonnan tarve lisääntyy esimerkiksi maahanmuuttajien määrän kasvaessa jatoimeentulotuen perusosaa koskevan Kela-siirron myötä. Henkilöstöresurssien vapauttaminen asiakastyöhönedellyttäisi sähköisten palveluiden lisäämistä ja palveluprosessien kehittämistä. Sosiaalityön ja -ohjauksen sisältöjäon lainsäädännön ja toimintaympäristön muutosten myötä tarkasteltava uudelleen. Tarvittavaa muutosta tukemaanon käynnistymässä PRO SOS - Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa -hanke, jossa Kaarina onmukana.

Vuoden aikana käynnistyvän työllisyydenhoidon kuntakokeilun kautta tavoitellaan työttömäksi jääneidenkuntalaisten työllistymisedellytysten parantamista esimerkiksi liittämällä työllisyydenhoitoa vahvemmin sosiaali- jaterveyspalveluiden lisäksi kunnan elinkeino- ja yritysyhteistyöhön.

Kuntayhteistyö käytäntöjen ja palveluiden seudulliseksi kehittämiseksi, hallituksen kärkihankkeiden edistämiseksisekä soteen valmistautumiseksi jatkuu aktiivisena


Toimintaa kehitetään niin, että erityislainsäädännön piiriin ohjautuvien asiakkaiden määrä laskee, kun palveluatarjotaan ennaltaehkäisevästi aikaisessa vaiheessa. Jos onnistumme, asiakkuudet säilyvät mahdollisimmanpitkään peruspalveluissa, pitkäaikainen kunnallisiin palveluihin kiinnittyminen vähenee ja työn vaikuttavuus kasvaa.Tämä vähentää raskaiden korjaavien palveluiden tarvetta tulevina vuosina.


Talousarvio 2017


TP2013

TP2014

TP2015

TA2016

HKE2017

TA2017 TA 17/16

Lastensuojelun sijaishuollonnettokulut €/asukas(perhehoito+laitoshoito)

85,68 79,53 90,08 80,61 81,56 80,95 0,4 %

Vammaisten asumispalvelutnettokulut €/asukas 99,68 106,59 105,43 101,92 97,50 97,50 -4,3 %

Muut vammaisten subjekt. palvelutnettokulut € / asukas 124,39 106,32 103,98 100,54 104,60 103,85 3,3 %

Vastuualue €/as netto *) 564,30 558,81 596,43 606,93 584,51 579,63 -4,5 %

*) Historiatiedot TP 2013 - HKE 2017 vanhan organisaation mukaiset

VAKANSSIMUUTOKSET

VakanssimuutoksetNimike

Virka/toimi



TS 2018 TS 2019

Palveluohjaaja- vajaatyökykyistenpalveluohjaus (vrt.OTE-hallituksen kärkihanke jatyöllisyyskokeilu)- tavoitteenakustannussäästötyömarkkinatuenkuntaosuusmaksuista- määräaikaisen vakanssinvakinaistaminen määrärahatolemassa TA2016

virka 1.1.2017 Sosiaalipalvelut 0(40 000) (40 000) (40 000)

Sosiaalityöntekijä(maahanmuuttajat)- määräaikaisen vakanssinvakinaistaminen- kulumuutos katetaankasvavista maahanmuutonkorvauksista sekävapautuvista etuuskäsittelijänvakansseista

virka 1.1.2017 Sosiaalipalvelut 54 000(54 000) (54 000) (54 000)


Virka/toimi



TS 2018 TS 2019

Toimintaterapeutti- perheohjaajan toimenmuutos toimintaterapeutintoimeksi- vahvistaa vanhemmuudentukemiseen liittyviä toimia- Lähes kustannusneutraali+ 40,43€/kk, kulumuutoskatetaan perhekeskuksenvuosibudjetista

toimi 1.1.2017 Perhekeskus 620(620) (620) (620)


Talousarvio 2017

Hoitaja (kehitysvammaisteniltapäiväkerho / lomaaikojen hoito)- iltapäivätoimintahaasteellisten koululaistenohjauksessa(kehitysvammaistenkoululaisten loma aikojentoiminta)-kokonaistasolla hoitajanpalkkakustannuksenjakautuminen 1/3vammaispalvelut/2/3 Siv

toimi 1.7.2017 Vammais-palvelut

11 000(11 000) (11 000) (11 000)

Lakkautettavat vakanssitEtuuskäsittelijä 2 virkaa- lakkautetaantoimeentulotuen perusosaakoskevan kela-siirron vuoksi

virka 1.1.2017 Sosiaalipalvelut

- 78 000(-78 000) (-78 000) (-78 000)

Taulukossa esitetään lukuina kustannusvaikutus edelliseen vuoteen verrattuna ja suluissa olevilla luvuilla kustannusvaikutuskalenterivuodessa.


Talousarvio 2017

13.1.3. Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom

TOIMINTASUUNNITELMA

Riittävien ja oikea-aikaisten palveluiden sekä kokonaisvaltaisen palveluohjuksen avulla turvataan ikäihmisillemahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman kauan Ikäystävällinen Kaarina - ohjelman tavoitteidenmukaisesti. Asiakkaiden toimintakykyä edistämällä ja ylläpitämällä varmistetaan koti- ja omaishoidon jatkuvuutta(ikäihmisten palvelujen varhaisen tuen mallin vahvistaminen, painopiste yleispalveluihin). Ikäihmisten palvelujenpalvelurakennetta kehitetään vastaamaan laatusuosituksen valtakunnallisia tavoitteita(palvelurakenneindikaattoriseuranta).

Palveluiden vaikuttavuutta ja taloudellisuutta kehitetään panostamalla poikkihallinnollisella yhteistyöllä paljonpalveluita tarvitsevien riskiryhmien, etenkin muistisairautta sairastavien palveluiden kehittämiseen.Palveluinnovaatioiden, uusien välimuotoisten asumispalveluiden kehittäminen (ikäihmisten yhteisöllinen asuminen)ja palvelusetelijärjestelmän kehittäminen lisäävät asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia, korostavat asiakaslähtöistäpalvelua.


Ikäihmisten kuntoutuspalveluiden kehittäminen: Kotihoidon intensiiviset, määräaikaiset kuntoutusjaksot(moniammatillinen kotikuntoutustiimi kotihoitoon), kotona asumista turvaava teknologia, omaishoitajien japerhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset, kuntouttavan päivätoiminnan kehittäminen Hovirinnan, Värttinänja Tupasvillan palvelutaloissa. Kuntoutuspalveluja kehittämällä tehostetun palveluasumisen asiakasmäärä ei kasvaväestön ikääntymisestä huolimatta.

Ikäihmisten palvelutorin, keskitetyn palveluohjauksen yksikön toimintamallin tarkentaminen (palvelutorin toimintaalkaa vuoden 2018 alussa). Muistineuvonnan vahvistaminen palvelutorilla (toinen muistineuvoja).Asiakaslähtöisten palveluprosessien systemaattinen kehittäminen (Ikäihmisten palveluketjun kehittäminenKaarinassa - hanke, Lean - valmennus). Seudullisen ja maakunnallisen yhteistyön lisääminen (ikäihmisten jaomaishoidon kärkihanke Kompassi-hanke, erilaiset sote - selvitykset). Palvelurakenteen muutokset: Valmakodinmuuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi elokuussa 2017 tilojen laajennuksen ja saneerauksenyhteydessä ja Hovirinnan palvelutalon muuttaminen hoiva-asumisesta senioritaloksi huhtikuussa 2017. Tupasvillanryhmäkodista siirtyy laitoshuoltajan vakanssi tila- ja ravintopalveluihin sisäisen palveluoston piiriin.

INVESTOINNIT:

2017: Valmakodin peruskorjaus ja laajennus 3 280 000 euroa Valmakodin ensikalustus 280 000 euroa


Talousarvio 2017

VASTUUALUEEN SUORITTEET JA YKSIKKÖHINNAT

Vastuualueen suoritteet TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 HKE2017 TA 2017 TA 17/16

Kotihoito h 49 090 41 7451) 44 653 46 000 46 000 48 000 4,3 %

Omaishoito hpv 96 467 97 258 54 565 56 000 66 000 66 000 17,9 %

Valmakoti hpv 9 9383) 10 186 10 304 10 300 10 300 10 300 +-0 %

Visiitti hpv 5 895 6 110 5 569 5 950 5 950 5 950 +-0 %

Kaarinakoti hpv 15 7904) 15 606 15 648 15 800 15 450 15 450 -2,2 %

Yksityinen palv.as.hpv 72 104 76 699 58 534 54 000 65 000 67 000 24,1 %

Hovirinta5)

21 1587 900 2 1006) 2 1006) -73,4 %

Värttinä5) 13 100 13 300 13 300 +-0 %

Tupasvilla5) 5 011 5 000 6 700 6 700 34,0 %

Perhehoitokylä hpv 6 912 7 100 7 100 7 100 +-0 %1)

Tilastointikäytännön muutos 2014 2) alle 65 v. omaishoito perhe- ja vammaispalveluihin 2015 3) Valmakoti -1 paikka 5/13 alkaen4) Kaarinakoti -1 paikka 6/13 alkaen 5)Omaksi toiminnaksi 1.1.2015 6)Hovirinta 3 kk, 1.4.2017 alkaen senioritaloksi/kotihoidon asiakkuus

Vastuualueen yksikköhinnat TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 HKE2017

TA2017 TA 17/16

Kotihoito €/tunti 66,00 79,42*) 72,05 69,85 67,58 68,94 -1,3 %

Omaishoito €/hpv 17,44 18,35 21,76 21,91 24,47 24,47 11,7 %

Valmakoti €/hpv 134,70 133,20 135,60 129,08 150,71 138,67 7,4 %

Visiitti €/hpv 111,62 101,30 108,50 88,48 97,90 97,90 10,7 %

Kaarinakoti €/hpv 91,13 99,23 96,88 86,98 102,33 102,33 17,7 %

Muu palv.as €/hpv 91,82 81,24 81,36 80,14 98,30 83,34 4,0 %

Hovirinta (2017 3 kk)93,74

93,23 85,80 85,80 -8,0 %

Värttinä 118,20 117,16 117,16 -0,9 %

Tupasvilla 106,50 117,81 96,31 96,31 -18,2 %

Perhehoitokylä €/hpv 55,57 61,84 60,50 60,50 -2,2 %

Vastuualue €/as netto 485,91 498,26 501,46 496,04 580,78 556,41 12,2 %*)

Tilastointikäytännön muutos 2014


Talousarvio 2017

VAKANSSIMUUTOKSET


Virka/toimi



TS 2018 TS 2019

Sairaanhoitaja (ma. 31.12.2018 asti) toimi 1.4.2017 Kotikuntoutustiimi 30 000(30 000)

0(30 000)

0( 30 000)

Kolme hoitajaa (ma. 31.12.2018 asti) toimi 1.4.2017 Kotikuntoutustiimi 90 000(90 000)

0(90 000)

0(90 000)

Fysioterapeutti (ma. 31.12.2018 asti) toimi 1.4.2017 Kotikuntoutustiimi 30 000(30 000)

0(30 000)

0(30 000)

Toimintaterapeutti (ma. 31.12.2018 asti) toimi 1.4.2017 Kotikuntoutustiimi 30 000(30 000)

0(30 000)

0(30 000)

Kaksi hoitajaaAvin sitova päätös 16.6.2016 toimi 1.1.2017 Kaarinakoti 70 000

(70 000)-

(70 000)-

(70 000)Avustava henkilökunta 2,4 htvAvin sitova päätös 16.6.2016 toimi 1.1.2017 Kaarinakoti 72 000

(72 000)-

(72 000)-

(72 000)Muistineuvoja- Hovirinnan palvelukeskuksen

yöhoitajan toimen muutosmuistineuvojan viraksi

- kustannusneutraali, palkan eroyöhoidon erilliskorvaustensäästöstä

virka 1.4.2017

Kotihoito- javanhuspalvelut

yhteiset -palvelutori

0 0 0

ToiminnanohjaajaHovirinnan palvelukeskuksenyöhoitajan toimen muutostoiminnanohjaajan toimeksikustannusneutraali, palkan eroyöhoidon erilliskorvaustensäästöstä

toimi 1.4.2017 Kotihoito 0 0 0

Vastuualueen inva-auton kuljettaja toimi 1.4.2017Kotihoito- javanhuspalvelutyhteiset

20 000(20 000)

0(20 000)

0(20 000)



Talousarvio 2017

111 122 130 139 145 153 159 166 168 166 157

172 173 178 190 198 202 213 213 227 250351151 164 182 184 195 218 231 240 255

301

372

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2020 2025

Muistisairaiden tilastollinen määrä 2010-2025

85-75-8465-74

7,8

3,1

8,7

3,9

8,4

3,5

8,9

1,7

9,3

4,2

9,6

1,7

11,2

4,4

9,9

1,7

9,9

4,5

10,7

1,6

9,6

3,8

9,9

1,2

10,2

3,9

10,4

1,2

10,0

4,0

10,6

1,1

13,5

6,56,5

2,5

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

Säännöllistäkotihoitoa saavien

osuus

Omaishoidon tukeasaavien osuus

Tehostetussapalveluasumisessa

asuvien osuus

Pitkäaikaisessalaitoshoidossaolevien osuus

Palvelurakenneindikaattorien kehitys 2009-20162009 2010 2011 2012 20132014 2015 2016/VI Tavoite

2 785 3 039 3 254 3 472 3 631 3 835 3 977 4 154 4 200 4 361 4 162

1 563 1 571 1 618 1 730 1 802 1 834 1 936 1 940 2 060 2 331 3 377

430 468 519 527 558 623 661 685 728794

1 004

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2020 2025

Vanhusväestön määrä 2010-2025

85-

75-84


Talousarvio 2017

13.1.4. Terveyspalvelut

Terveyspalvelut johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala

TOIMINTASUUNNITELMA

Julkisten terveyspalveluiden kysynnän kasvu jatkuu vuonna 2017 taloudellisen taantuman takia. Kaarinassaerityispiirteenä on edelleen kansalaisten valinnanvapauden aiheuttama lisäpaine avosairaanhoidossa,mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja hammashuollossa.

Kustannusten kasvua hillitään edelleen parantamalla paljon palveluita käyttävien tutkimusten ja hoidon jatkuvuuttaja suunnitelmallisuutta yhdessä sosiaalityön kanssa.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettua asumista järjestetään yhä enemmän avohoitopainotteisestiitsenäisenä asumisena laitosasumisen sijaan.

Jotta terveyspalveluiden kysynnän ja kustannusten jatkuva kasvu saataisiin taittumaan, pitää hyvin järjestettyjenkorjaavien palveluiden ohella panostaa kuntalaisten mahdollisuuksiin ja haluun tehdä omaa hyvinvointiaankohentavia valintoja. Terveyspalvelut asettaa tavoitteekseen yhdessä hyvinvoinnin edistämisen vastuualueenkanssa kuntalaisten hyvinvoinnin kohentamisen hyvinvoinnin palveluketjun avulla. Palveluketjun rakenteet on luotuvuoden 2015 aikana. Toiminnan varsinainen käynnistäminen tapahtui vuoden 2016 aikana ja toimintaa kehitetäänedelleen vuonna 2017.Pyrkimyksenä on aktivoida erityisesti sellaisia kuntalaisia, jotka perussairauksiensa vuoksihyötyisivät arkiliikunnan lisäämisestä.

Yhdessä kotihoito- ja vanhuspalveluiden kanssa jatketaan edelleen yhteistyötä vanhusten kaatumisvammojenvähentämiseksi ja kuntoutuksen monipuolistamiseksi.Muistisairaiden selviytymistä kotona kohennetaan diagnostiikkaa ja hoitoa aikaistamalla.

Uuden kuntalain siirtymäsäännöksen mukaan työterveyshuollon vapaaehtoiset sairaanhoitopalvelut on yhtiöitettäväviimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Osin tästä syystä työterveyshuolto ulkoistetaan vuoden 2017 alusta.


Muistisairaiden selviytymistä kotona voidaan pidentää diagnostiikkaa ja hoitoa tehostamalla.

Iäkkäiden kuntalaisten kuntoutuspalveluita, mm. kotikuntoutusta kehitetään yhdessä kotihoito- javanhuspalveluiden kanssa.

Paljon palveluita tarvitsevien hoitoon saadaan lisää suunnitelmallisuutta yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa.

Työterveyshuollon ulkoistaminen.

Yhteistyötä vammaispalveluiden kanssa lisätään.

INVESTOINNIT

Vuosittainen varaus 60.000 € kahden hammashoitoyksikön uusimiseen.50 000 € EKG-laitteiden uusimiseen.


Talousarvio 2017


Suoritteet TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 HKE 2017 TA 2017 TA 17/16

Avosairaanhoito käynnit 64 315 63 608 57 370 70 000 65 000 65 000 -7,1 %

Tk-sairaala hoitopäivät 21 966 20 961 18 801 22 000 20 000 20 000 -9,1 %

Hammashuolto käynnit 34 992 34 532 36 503 37 000 37 000 37 000 +-0 %


TP2014

TP2015

TA2016 HKE 2017 TA 2017 TA 17/16

Neuvola-, koulu- ja opiskeluth-palvelutnettokulut €/asukas

48,35 47,66 46,91 48,48 48,47 48,03 -0,9 %

Mielent. ja päihdep. €/as 66,29 69,48 74,41 70,61 68,40 68,40 -3,1 %Avosairaanhoito €/käynti 87,52 93,32 103,27 80,92 96,39 95,22 17,7 %

Tk-sairaala €/hpv 234,90 251,69 277,69 224,05 261,16 261,16 16,6 %

Hammashuolto €/käynti 77,84 78,32 74,30 73,23 70,21 70,21 -4,1 %

Vastuualue €/as netto*) 487,16 500,30 502,64 487,48 489,72 487,55 0,0 %

*)Historiatiedot TP 2013 - HKE 2017 vanhan organisaation mukaiset

VAKANSSIMUUTOKSET


Virka/toimi



TS 2018 TS 2019

Terveydenhoitaja(lastenneuvola)- osa-aikaisen 50 %:n vakanssinmuuttaminen 100 %:iin- kustannuslisäys katetaanvapautuvista etuuskäsittelynvakansseista

toimi 1.8.2017 Neuvolapalvelut8 564

(8 564) (20 564) (20 564)

Välinehuoltaja 50% ( vajaantoimen täydennys) toimi 1.1.2017 välinehuolto 16000

(16000)0

(16000)0

(16000)

laboratoriohoitaja 50% toimi 1.1.2017 laboratorio 20000(20000)

0(20000)

0(20000)

diabeteshoitaja 50%(vajaantoimen täydennys) toimi 1.1.2017 diabetestyö 23000

(23000)0

(23000)0

(23000)ohjaaja 100 % ( kuntouttavatyötoiminta,apuvälineet) toimi 1.1.2017 fysioterapia 31000

(31000)0

(31000)0

(31000)

lähihoitaja/sihteeri 100% toimi 1.1.2017 avosairaanhoito 33000(33000)

0(33000)

0(33000)

lääkäri ( työterveyshuollostasiirtyvä vakanssi) virka 1.1.2017 avosairaanhoito 89000

(89000)0

(89000)0

(89000)psykologi 10%( työterveyshuollosta siirtyväosuus)

toimi 1.1.2017mielenterveys- ja

päihdeyksikköVintti

8000(8000)

0(8000)

0(8000)


Talousarvio 2017

Lakkautettavat vakanssit Lakkauttamispvm

Työterveyshoitaja 4,5 vakanssia toimi 1.1.2017 työterveyshuolto -149000(190000)

0(-190000)

0(-190000)

Psykologi 50% toimi 1.1.2017 työterveyshuolto -29000(-29000)

0(-29000)

0(-29000)

Fysioterapeutti toimi 1.1.2017 työterveyshuolto -45000(-45000)

0(-45000)

0(-45000)

terveyskeskuslääkäri virka 1.1.2017 työterveyshuolto -89000(-89000)

0(-89000)

0-89000)

ylilääkäri virka 1.1.2017 työterveyshuolto -106000(-106000)

0(-106000

0(-106000)



Talousarvio 2017

13.2. ErikoissairaanhoitoErikoissairaanhoito johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala

TOIMINTA-AJATUS

Erikoissairaanhoidon kustannukset muodostuvat pääosin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnasta. Omiaostopalveluita kustannuksissa on noin 0,5 milj. €. (ns. täydentävä erikoissairaanhoito).

Kuntalaisilla on jo nyt varsin laaja valinnanvapaus erikoissairaanhoidon palveluiden osalta. Tämän oikeuden käyttösaattaa ohjata käyttöä muihin erikoissairaanhoidon yksiköihin.

Virka-ajan ulkopuolinen päivystys- ja ensihoitopalvelu sisältyvät edelleen erikoissairaanhoidonpalvelukokonaisuuteen.

Huolehtimalla keskeisten kansansairauksien mahdollisimman hyvästä diagnostiikasta ja hoidosta perustasolla,voidaan hillitä erikoissairaanhoidon kulukehitystä.

TALOUS

1 000 euroa TP 2015 TP 2016

TA 201731.5.2017

asti


UUSITA2017-

TA2017 ero€ TS 2018 TS 2019

Tuotot 0Kulut -37 343 -38 669 -40 550 -40 550 0 -41 158 -41 776Kate -37 343 -38 669 -40 550 -40 550 0 -41 158 -41 776

Milj. € 27,8 28,8 29,5 31,4 35,6 37,4 37,3 41,0 41,0Muutos % 3,6 % 2,4 % 6,6 % 13,3 % 4,9 % -0,1 % 9,8 % -1,1 %

*) 2013 sairaankuljetus siirtyi erikoissairaanhoitoon, kasvu ilman tätä oli 11,2 %

,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

40,0

45,0

2009 2010 2011 2012 2013*) 2014 2015 TA 2016 TA 2017

Milj

.€

Erikoissairaanhoidon kustannukset

73Tekniset palvelut

Talousarvio 2017

14. Tekniset palvelutTekniset palvelut tekninen johtaja Jyrki Lappi

TOIMIALAN KATSAUS

Ympäristöpalveluiden vuoden 2017 talousarvio vastaa talouden osalta hyvin pitkälle vuoden 2016 talousarviota.Toiminnallisesti erityinen pääpaino on vuoden aikana sähköisten palvelujen edistämisessä usealla eri sektorilla.Käyttöön on tarkoitus saada, mm. mobiili-tuntikirjaus, vesihuollon sähköiset lomakkeet sekä viljelypalstojensähköinen varausjärjestelmä.

Seudullinen joukkoliikennejärjestelmä Föli on toiminut kaksi vuotta. Reitteihin ja aikatauluihin toteutettiin vuonna2016 ensimmäisiä tarkistuksia ja niitä jatketaan, kun saadaan vielä tarkempia tilastoja, joiden perusteella voidaantehdä muutoksia ajettavien vuorojen määriin sekä mahdollisesti reitteihin.

Vesihuollon kulutusmaksuja joudutaan korottamaan vuoden 2017 alusta lukien 5 %. Korotus on välttämätönvesihuoltolaitoksen talouden tasapainottamiseksi. Korotuspaine syntyy vesihuoltolaitoksen suuristainvestointitarpeista tulevina vuosina. Ilman korotusta vesihuollon investoinnit jouduttaisiin karsimaan kaupunginkasvun kannalta kestämättömälle tasolle. Hulevesijärjestelmät on eriytetty vesihuoltolaitoksen toiminnasta.

Kaupungin strategian mukaista ekologisesti viihtyisää Kaarinaa toteutetaan vaihtamalla katuvalaistustaenergiaystävällisemmäksi sekä edistämällä isoja kaavahankkeita Lemunniemellä, Piispanristillä ja Rauhalinnassa.Lisäksi vuoden aikana varaudutaan avustamaan Littoistenjärven hoitokuntaa järven kemiallisessa käsittelyssäyhdessä Liedon kanssa. Kaarinan kaupungin osuus on 100.000 euroa.

Uusiutuvia energiamuotoja hyödynnetään Kaarina-talon maalämpöratkaisussa ja tehdään kokeiluaurinkosähkökalvojen hyödyntämisestä rakennusten katoilla. Energiataloutta parannetaan Piikkiön koulukeskuksenlämmön talteenottojärjestelmän uusimisella sekä eri kohteissa toteutettavin ilmanvaihto- ja ikkunakorjauksin.

Vuoden aikana kehitetään toimintatapoja ja sitä kautta laatu- ja kustannustietoisuutta koko toimialalla,vastataksemme entistä paremmin strategian asettamiin tavoitteisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Erityinen pääpainoon asiakaslähtöisyyden kehittäminen palveluprosesseissa.

Hyvinvointikertomuksen tavoitteita toteutetaan ottamalla huomioon esteettömyys kaikessa rakentamisessa. Julkistaliikennettä kehitetään palvelemaan paremmin kuntalaisia.

Vuoden 2017 talousarvion investointitaso on historiallisen korkea n. 21,5 milj. euroa. Tämä toivottavasti tarkoittaalisää työtilaisuuksia myös Kaarinalaisille yrityksille. Merkittävimmät investoinnit kohdistuvat Kaarina-talonrakentamiseen ja Valmakodin peruskorjaukseen sekä laajennukseen. Lisäksi Valkeavuoren koulun laajennuksensuunnittelu sekä hankkeen käynnistäminen on tarkoitus toteuttaa vuoden 2017 aikana. Infran osalta toteutetaanuusia asuinalueita mm. Hulkkionkaarelle, Lounais-Empoon, Untolaan ja Nunnaan. Erillisinä katurakennuskohteinatoteutetaan Voivalantien ja Paraistentien kiertoliittymä, josta liikennevalot siirretään Kurkelantien ja PyhänKatariinantien risteykseen. Lisäksi rakennetaan Lautakunnankadun järjestelyt valmiiksi ennen Kaarina-talonvalmistumista. Vuoden aikana jatketaan myös merkittävin satsauksin vesihuollon peruskorjausta sekärakennettujen alueiden viimeistelyjä.

74Tekniset palvelut

Talousarvio 2017

14.1. Tekninen lautakuntaTekninen lautakunta tekninen johtaja Jyrki Lappi

TOIMINTA-AJATUS

Tekninen lautakunta tuottaa kaupungin asukkaiden, yritysten ja kaupungin oman toiminnan tarvitsemat ympäristö-,yhdyskuntatekniset- ja tilapalvelut tehokkaasti ja oikea-aikaisesti hyvässä yhteistyössä kumppaneiden kanssasiten, että palvelujen käyttäjät ovat tyytyväisiä.


Strateginen tavoite jakriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo

Ekologisesti viihtyisäympäristö:Kevyen liikenteen sekäjoukkoliikenteenkäyttäjämäärien kasvu

Kevyen liikenteen liikenneturvallisuudenparantaminen

Vähintään kolmen suojatienliikenneturvallisuutta onparannettu 30.6.2017mennessä.

Ekologisesti viihtyisäympäristö:Virkistysalueiden sekäluontokohteidenhyödyntäminen ja niidentuntemisen edistäminen

Hoidettavien viheralueiden ja taajamametsieninventointi ja hoidon määrittely.

Inventointi on valmishuhtikuussa 2017 jakunnossapito-ohjelma31.12.2017 mennessä.

Laatu- ja kustannustietoinenjohtaminen:Toimiva johtaminen

Infrapalveluissa kehitetään sähköistäasiakaspalvelua; katujen reaaliaikainenkunnossapidon näkymä kaupungin nettisivuilla.

Selvitystyö on tehty 30.6.2017mennessä ja palvelu käytössä1.11.2017 mennessä.


Kunnossapidon henkilöstön koulutus sisäilma-ja kosteusvauriokorjauksiin.

Koulutusprosessi käyty läpi jajatkotoimenpiteistä sovittu31.12.2017 mennessä.


Kunnossapidossa ja kiinteistönhoidossa otetaankäyttöön FacilityInfo palvelupyyntö järjestelmä,muulla tavalla lähetettyjä ei kiireellisiäpalvelupyyntöjä ei käsitellä.

Järjestelmän käyttöönottovalmis 30.5.2017.

Laatu- ja kustannustietoinenjohtaminen:

Kiinteistöjen kunnossapidon viiden vuoden pts:npäivitys vaihe 2/2. valmis 31.12.2017.


Ruokapalveluiden ja siivouspalveluidenyhteistyön kehittäminen. Koulutetaan uusiayhdistelmätyöntekijöitä, tavoitteena muuttaatoimintamalli kahdessa kohteessa.

Työ on valmis 31.12.2017

Laatu- ja kustannustietoinenjohtaminen Vesihuollon lomakkeiden muuttaminen

sähköiseen muotoon. 31.12.2017


Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden osalta asetettaviin tavoitteisiin sisältyy lähinnä henkilöistä riippuvaaosaamisriskiä. Tätä pyritään eliminoimaan soveltuvilta osin lisäkoulutuksin.

75Tekniset palvelut

Talousarvio 2017

TALOUS

1 000 euroa TP 2015 TP 2016

TA 201731.5.2017

asti


UUSITA2017-

TA2017 ero€ TS 2018 TS 2019

Tuotot 29 211 29 902 29 816 30 761 945 31 222 31 691Kulut -24 604 -24 583 -25 268 -28 762 -3 494 -29 193 -29 631Kate 4 607 5 319 4 548 1 999 -2 549 2 029 2 059

14.1.1. Teknisten palveluiden yleishallinto

Teknisten palveluiden yleishallinto tekninen johtaja Jyrki Lappi

TOIMINTASUUNNITELMA

Yleispalvelut vastaa teknisten palveluiden palvelualueen yleishallinnosta. Vuoden 2017 aikana keskeisenätavoitteena on kaupungin strategisesti merkittävien kaavoitus ja rakennushankkeiden edistäminen yhteistyössä erivastuualueiden kanssa. Keskeinen haaste on vastata kaupunkiseudun MAL-sopimuksen mukaisenasukaskehityksen toteutumisesta.

Vuoden aikana pyritään edistämään Kaarinan keskustan kehittämishankkeita. Erityinen painopiste asetetaanvuoden aikana asiakaslähtöisten sähköisten palveluiden kehittämiseen.

Liikuntapalvelut tulevat uutena vastuualueena osaksi Teknisiä palveluja.


Ei muutoksia

76Tekniset palvelut

Talousarvio 2017

14.1.2. Infrapalvelut

Infrapalvelut kaupungininsinööri Risto Saari

TOIMINTASUUNNITELMA

Liikenneväylillä kiinnitetään erityistä huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen. Panostusta liikenneväylienkorjauspäällystyksiin jatketaan, mutta Samoin jatketaan katuvalaistuksen osalta energiaa syövien lamppujenkorvaamista vähän energiaa kuluttavilla LED -valaisimilla.

Sähköinen palautepalvelu otettiin käyttöön vuonna 2016. Tämän avulla kuntalaiset voivat antaa myös paikkaansidottua palautetta. Palvelu on saavuttanut suuren suosion, sillä sen kautta on Infrapalvelut saanut paljonpalautetta. Vuonna 2016 otettiin käyttöön myös sähköinen venepaikan vuokrauspalvelu. Sen toiminta osoittautuitehokkaaksi.

Sähkökaupan tappioksi on vuonna 2017 arvioitu 150.000 euroa. Vuonna 2016 sähkökauppa tuottaa selkeästitappiota.

Kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä Föli aloitti toimintansa 1.7.2014. Toiminta on vakiintunut vuoden 2016aikana ja vuoden 2016 käyttäjämäärien ja kustannusten pohjalta tehdään tarvittaessa pienimuotoisia tarkistuksiaaikatauluihin ja palvelutarjontaan. Reittejä tarkistetaan ja tarvittaessa muutetaan vastaamaan palvelun kysyntää.

Selvitetään kaukolämpöverkoston myynti ja siihen liittyvät yhtiöjärjestelyt.

Yksityistieavustuksiin on varattu aiempia vuosia vastaavasti 65.000 euroa.

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.11.2016, että 1.1.2017 alkaen Kaarinan kaupunki vastaaasemakaava-alueella hulevesien hallinnasta hulevesiviemärit mukaan lukien. Hulevesien hallinta siirtyi 1.1.2017alkaen viemärilaitokselta Infrapalvelujen hoidettavaksi.


Ei muutoksia.

77Tekniset palvelut

Talousarvio 2017


Yksikkökustannukset TP2013

TP2014

TP2015

TA2016

HKE2017

TA2017 MÄÄRÄ YHT./€ TA

17/16Liikenneväylät, €/m2 0,81 0,77 0,83 0,91 0,93 0,93 1 772 500 1 622 261 -0,1 %

Hulevesi, €/asukas 3,03 3,03 33 231 100 590Joukkoliikenne€/asukas 31,93 39,40 55,32 51,72 51,16 51,16 33 231 1 577 000 -0,2 %

Satamat €/asukas 1,16 1,95 1,92 2,11 2,11 33 231 70 222 10,99 %

Suunnittelu €/asukas 6,00 6,75 6,94 8,81 8,71 8,71 33 231 289 572 -0,99 %

Sähkökauppa €/asukas 43,14 35,67 38,57 35,08 37,70 37,70 33 231 1 252 962 7,47 %Yksityistieavustus,€/km 663,1 649,3 589,3 668,3 668,3 668,3 104 69 500 0,00 %

4 982 107

Suoritteet TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 HKE 2017 TA 2017 TA 17/16Kadut, m2 1 723 300 1 726 900 1 737 000 1 766 000 1 772 500 1 772 500 0,4 %


Hulevesien käsittely on lain perusteella muodostettu erillinen taseyksikkö kaupungin koko talouden sisällä.Hulevesien käsittelyn luvut sisältyvät teknisen lautakunnan lukuihin. Teknisen lautakunnan toimintakatteen lisäksivaltuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite on hulevesien käsittelyn kohdalla liikeylijäämä.

34 %

2 %

32 %

1 % 6 %25 %

Infrapalveluiden menojakauma

Liikenneväylät

Hulevesi

Joukkoliikenne

Satamat

Suunnittelu

Sähkökauppa

Yksityistieavustukset

78Tekniset palvelut

Talousarvio 2017

Hulevesien käsittelyn sitovana tavoitteena on maksaa kaupungin laitokseen sijoitetulle pääomalle korkoa 6 %.Lisäksi maksetaan lainapääomalle 4,5 %:in korkoa.

HULEVESITULOSLASKELMA TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 0 0 0 0 0 Kulutusmaksut 0 0 0 0 0 Perusmaksut Muut tulot 0 0 0 0 0Valmistus omaan käyttöön 8 014 0 20 000 0 0Toimintakulut -51 325 -50 000 -132 304 -153 930 -170 020Materiaalit ja palvelut -8 653 -50 000 -92 310 -94 156 -96 039 Aineet, tarvikkeet jatavarat

0 0 -20 000 -20 400 -20 808

Palvelujen ostot(ilmanvalm. omaan käytt. ja TSP:nkuluja)

-8 653 -50 000 -72 310 -73 756 -75 231

Henkilöstökulut -41 916 0 0 0 0 Palkat ja palkkiot -30 133 0 0 0 0 Henkilösivukulut Eläkekulut -10 089 0 0 0 0 Muut henkilösivukulut -1 694 0 0 0 0 Henkilöstökorv. ja muuthenk.men.Poistot 0 0 -31 714 -51 246 -65 196Liiketoiminnan muut kulut -756 0 -8 280 -8 528 -8 784Liikeylijäämä -43 311 -50 000 -112 304 -153 930 -170 020Rahoitustuotot 0 0 0 0 0KorkotuototRahoitusavustus kunnaltaMuut rahoitustuototRahoituskulut 0 0 0 0 0Kunnalle maksetutkorkokulut

0 0 0 0 0

Muille maksetut korkokulutKorvaus peruspääomasta 0 0 0 0 0Muut rahoituskulutSatunnaiset tuotot ja kulutVapaaehtoisten varaustenmuutokset

0 0 0 0 0

Rahastojen muutos 0 0 0 0 0Ylijäämä (+) /alijäämä (-) -43 311 -50 000 -112 304 -153 930 -170 020Hinta arvio 0,000 0,000 0,000 0,000

79Tekniset palvelut

Talousarvio 2017

14.1.3. Vesihuoltolaitos

Vesihuoltolaitos yhdyskuntainsinööri Pirkkoliisa Heinonen

TOIMINTASUUNNITELMA

Vesihuoltolaitoksen toiminnassa kiinnitetään edelleen erityistä huomiota vuotovesimäärien vähentämiseen, tehdynsaneeraussuunnitelman mukaan. Suurimpana saneeraushankkeena on keskustan VH-linjan saneeraussujuttamalla välillä Lidl-Kaarinatie. Lisäksi toteutetaan kaavoitussopimusten mukaisia yhteishankkeita.

Asiakaspalvelun parantamiseksi kaikki vesihuollon lomakkeet toteutetaan sähköisinälomakkeina vuoden 2017aikana.

Vesihuollon käyttömaksuja korotetaan 5 % vuonna 2017.



TP2014

TP2015

TA2016

HKE2017


17/16Vesilaitos,tuotantokust.€/m3

1,41 1,44 1,38 1,36 1,36 1,36 1 574 975 2 141 966 -3 %

Viemärilaitos,tuotantokust.€/m3

1,62 1,87 1,77 1,78 1,81 1,81 1 590 000 2 877 900 -2,5 %

Suoritteet TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 17/16Viemäriverkoston vuotovesimäärä 47 46 41 44 43 -1 %


Vesihuoltolaitos on lain perusteella muodostettu erillinen taseyksikkö kaupungin koko talouden sisällä.Vesihuoltolaitoksen luvut sisältyvät teknisen lautakunnan lukuihin. Teknisen lautakunnan toimintakatteen lisäksivaltuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite on vesihuoltolaitoksen kohdalla liikeylijäämä. Taloudellisestieriytetty Vesihuoltolaitos sisältää vesilaitoksen ja viemärilaitoksen kustannukset.

0

10

20

30

40

50

60

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Vuotovesi %

80Tekniset palvelut

Talousarvio 2017

Vesihuoltolaitosten sitovana tavoitteena on maksaa kaupungin laitokseen sijoitetulle pääomalle korkoa 6 %. Lisäksivesihuoltolaitokset maksavat lainapääomalle 4,5 %:in korkoa.

VESILAITOSTULOSLASKELMA TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 2 643 952 2 607 527 2 728 917 2 894 016 2 922 957 3 011 230 Kulutusmaksut 2 643 952 2 607 527 2 728 917 2 894 016 2 922 957 3 011 230 PerusmaksutValmistus omaan käyttöön 150 415 85 648 50 000 70 000 70 000 70 000Toimintakulut -1 526 484 -1 489 725 -1 440 134 -1 457 986 -1 468 723 -1 504 541Materiaalit ja palvelut -1 139 719 -1 011 474 -964 242 -1 014 050 -1 034 331 -1 055 018 Aineet, tarvikkeet jatavarat

-927 227 -721 608 -792 850 -783 450 -799 119 -815 101

Palvelujen ostot(valm.omaan käyt.) Palvelujen ostot(ilmanvalm. omaan käytt. )

-212 492 -289 866 -171 392 -230 600 -235 212 -239 916

Henkilöstökulut -490 650 -516 783 -478 687 -490 831 -480 594 -495 012 Palkat ja palkkiot -379 269 -384 765 -353 924 -364 215 -375 141 -386 396 Henkilösivukulut Eläkekulut -92 193 -111 646 -103 100 -108 041 -83 319 -85 818 Muut henkilösivukulut -19 188 -20 372 -21 663 -18 575 -22 133 -22 797Poistot -459 074 -492 367 -477 192 -517 888 -541 173 -563 527Liiketoiminnan muut kulut -46 530 -47 116 -47 205 -23 105 -23 798 -24 512Liikeylijäämä / -alijäämä 658 394 625 435 811 591 918 142 913 060 943 161Rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0KorkotuototRahoitusavustus kunnaltaMuut rahoitustuototRahoituskulut -673 195 -673 195 -679 945 -686 695 -688 945 -688 945Kunnalle maksetutkorkokulut

-273 620 -273 620 -280 370 -287 120 -289 370 -289 370

Muille maksetut korkokulutKorvaus peruspääomasta -399 575 -399 575 -399 575 -399 575 -399 575 -399 575Muut rahoituskulutSatunnaiset tuotot ja kulutVapaaehtoisten varaustenmuutokset

0 0 0 0 0 0

Rahastojen muutos 0 0 0 0 0 0Yli-/alijäämä -14 801 -47 760 131 646 231 447 224 115 254 216PerusmaksuHinta nyt 1,670 1,670 1,750 1,838 1,838 1,874Tuotot 2 643 952 2 607 527 2 728 917 2 894 016 2 922 957 3 011 230Myyty vesi 1 528 805 1 563 001 1 559 381 1 574 975 1 590 725 1 606 632

81Tekniset palvelut

Talousarvio 2017

VIEMÄRILAITOSTULOSLASKELMA TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

Liikevaihto 3 697 838 3 645 454 4 093 943 4 287 140 4 297 658 4 392 766 Kulutusmaksut 3 697 838 3 645 454 4 043 943 4 207 140 4 217 658 4 312 766 Perusmaksut Muut tulot 0 0 50 000 80 000 80 000 80 000Valmistus omaan käyttöön 172 775 111 622 150 000 130 000 130 000 130 000Toimintakulut -3 416 056 -3 349 515 -3 416 071 -3 458 539 -3 545 778 -3 624 259Materiaalit ja palvelut -806 211 -244 383 -298 383 -347 338 -354 285 -361 370 Aineet, tarvikkeet jatavarat

-559 234 -119 350 -153 200 -156 264 -159 389 -162 577

Palvelujen ostot(valm.omaan käyt.)

0 0

Palvelujen ostot(ilmanvalm. omaan käytt. ja TSP:nkuluja)

-246 977 -125 033 -145 183 -191 074 -194 895 -198 793

Henkilöstökulut -482 855 -533 624 -538 018 -539 523 -565 268 -582 226 Palkat ja palkkiot -373 041 -383 011 -400 204 -421 832 -434 487 -447 522 Henkilösivukulut Eläkekulut -91 683 -131 027 -113 328 -96 178 -97 760 -100 692 Muut henkilösivukulut -18 131 -19 586 -24 486 -21 513 -33 021 -34 012 Henkilöstökorv. ja muuthenk.men.TSP:n kulut -1 365 223 -1 755 626 -1 812 973 -1 740 199 -1 752 616 -1 766 048Poistot -755 650 -803 059 -761 757 -814 924 -856 558 -897 053Liiketoiminnan muut kulut -6 117 -12 823 -4 940 -16 555 -17 052 -17 563Liikeylijäämä 454 557 407 561 827 873 958 601 881 880 898 507Rahoitustuotot 0 0 0 0 0 0KorkotuototRahoitusavustus kunnaltaMuut rahoitustuototRahoituskulut -344 433 -344 433 -355 683 -369 183 -373 683 -373 683Kunnalle maksetutkorkokulut

-59 534 -59 534 -70 784 -84 284 -88 784 -88 784

Muille maksetut korkokulutKorvaus peruspääomasta -284 899 -284 899 -284 899 -284 899 -284 899 -284 899Muut rahoituskulutSatunnaiset tuotot ja kulutVapaaehtoisten varaustenmuutokset

0 0 0 0 0 0

Rahastojen muutos 0 0 0 0 0 0Ylijäämä (+) /alijäämä (-) 110 125 63 128 472 190 589 418 508 197 524 824Hinta arvio 2,295 2,400 2,520 2,646 2,646 2,699Tuotot 3 697 838 3 645 454 4 093 943 4 287 140 4 297 658 4 392 766jätevesikuutiot, laskutettu 1 516 082 1 573 274 1 604 739 1 590 000 1 593 975 1 597 960Turkuun johdettavatvesikuutiot

2 752 465 2 674 287 2 877 735 2 806 772 2 771 373 2 737 854

Vuotovesiprosentti 46 45 44 43 42 42

82Tekniset palvelut

Talousarvio 2017

14.1.4. Tila- ja ravintopalvelut

Tila- ja ravintopalvelut tilakeskuksen päällikkö Taisto Nuutinen

TOIMINTASUUNNITELMA

Tila- ja ravintopalveluissa kehityksen painopiste on edelleen sähköisten palveluiden hyödyntämisessä, sekäuusiutuvien energioiden käyttöönotossa.

Kaupungin energiastrategian mukaan kiinteistöjen lämmitysenergian kulutus pitäisi vähentyä 10 prosenttia vuoteen2020 mennessä. Lähtötasona pidetään vuosien 2011–2013 keskimääräistä lämmitysenergian ominaiskulutusta,joka on 42,93 kWh/rm³.

Kiinteistöjen uusituvan energian osuus tulee olemaan vuonna 2017 noin 10 prosenttia. Kaupunginenergiastrategian mukaan 15 prosenttia kiinteistöistä tulee olla uusiutuvaa energiaa käyttävää vuoteen 2020mennessä. Kaupungin energiastrategian ja uusiutuvan energian tavoitteeseen pääsemiseksi investoidaan energiaasäästäviin toimiin, joita on mm. Piikkiön koulukeskuksen ilmanvaihtojärjestelmien lämmöntalteenoton lisäykset japeruskorjaukset sekä lukion patteriverkoston perussäätö. Lisäksi tehdään lukuisia pienempiäenergiansäästötoimia.

Kunnossapidossa tullaan panostamaan ennaltaehkäiseviin korjauksiin, joilla pyritään välttämään suuremmatvahingot, näitä on mm. kattojen ja siihen liittyvien järjestelmien suunnitelmallinen tarkastus ja ulkopuolisenvedenohjauksen kuntoon saattaminen . Kunnossapidon kiinteistöjen pitkän tähtäimen viisivuotissuunnitelman(PTS) vaihe 2/2 saadaan valmiiksi vuonna 2017. Kunnossapidossa panostetaan henkilöstön sisäilma- jakosteusvauriokorjaus koulutuksiin. Energiasäästöön panostetaan ottamalla käyttöön uusia aurinkosähkökalvojamyöhemmin määriteltävässä kohteessa.

Rakennuttamisen ja kunnossapidon suunnittelutyöt kilpailutetaan ja laaditaan puitesopumukset.

Ruokapalveluiden ja siivouspalveluiden yhteistyötä kehitetään kouluttamalla uusia yhdistelmätyöntekijöitä,tavoitteena muuttaa toimintamalli kahdessa kohteessa.

Kiinteistönhoidossa organisaatiouudistukseen jalkauttaminen ja samaan aikaan eläköitymiseen vastataan toimintaatehostamalla. Kiinteistöjen ulkoalueiden hoidon siirto viheryksikölle toteutetaan kasvukauden alusta lukien.

Myynnissä tai myyntiin tulevia kiinteistöjä: Vanha Littoisten päiväkoti, Rauhalinnan ja Salvelan kartanot sekä vanhatekninen varikko.

83Tekniset palvelut

Talousarvio 2017

VASTUUALUEEN VERTAILUHINNAT

Siivouksen jakiinteistönhoidonyksikkökustannukset;€ / m²,v

TP2013

TP2014

TP2015

MTA2016

HKE2017 TA 2017 MÄÄRÄ,

m² YHT./€ TA 17/16

Koulut 27,65 27,52 26,44 26,06 23,73 23,73 46 417 1 101 689 -8,94 %Päiväkodit 42,89 47,02 40,21 40,35 40,90 40,90 10 552 431 633 1,34 %Hoiva- ja hoitolaitokset 32,1 36,42 36,91 36,48 35,33 35,33 19 889 702 810 -3,15%Muut 26,42 27,43 28,01 27,36 24,84 24,84 20 936 520 126 -9,21%Kiinteistönhoito 10,11 10,00 10,43 10,78 10,39 10,39 124178 1290560 -5,00 %Kunnossapito 7,69 7,71 9,40 8,21 8,23 8,23 129 519 1 066 730 0,24 %

RUOKAPALVELUTYKSIKKÖKUSTANNUKSET; € / suorite,v

TP2013

TP2014

TP2015

MTA2016

HKE2017 TA 2017 MÄÄRÄ YHT./€ TA 17/16

Koulut 2,98 2,75 2,73 2,68 2,67 2,67 917 593 2 449 973 -0,40 %Päiväkodit 2,97 2,96 2,90 2,79 2,73 2,73 451 480 1 232 540 -2,15 %Kokopäivähoitolaitokset 4,02 4,26 4,02 3,68 3,49 3,49 403 286 1 407 468 -5,16 %

RAKENNUTTAMINEN JAISÄNNÖINTI; € / m², v

TP2013

TP2014

TP2015

MTA2016

HKE2017 TA 2017 MÄÄRÄ YHT./€ TA 17/16

Rakennuttaminen 2,61 2,13 2,58 2,60 3,19 3,19 32 869 104 754 22,69 %Isännöinti 0,89 0,97 0,97 0,98 0,99 0,99 139 143 137 560 0,5 %

VASTUUALUEEN SUORITTEET

TP 2013 TP 2014 TP 2015 MTA 2016 HKE 2017 TA 2017 TA17/16

Siivous 97 480 97 480 95 263 97 145 97 794 97 794 0,67 %Ruokapalvelut 1 634 945 1 685 373 1 683 283 1 812 213 1 772 359 1 772 359 -2,20%Kiinteistönhoito 125 580 125 580 125 580 126019 124178 124178 -1,47 %Kunnossapito 132 882 129 700 131 281 127 592 129 519 129 519 1,51 %Isännöinti 142 123 139 143 139 036 137 563 139 434 139 434 1,36 %

84Tekniset palvelut

Talousarvio 2017

47

12

19

22

Siivottavan pinta-alan %-jako 2017

Koulut

Päiväkodit

Hoiva- jahoitolaitoksetMuut

41

15

23

21

Siivouskustannusten %-jako 2017

Koulut

Päiväkodit

Hoiva- jahoitolaitoksetMuut

62 59,3 58,6 59,6 57,7

103,2107,9 109,2 109,4 110,9

6400 6400 6400

6520

6400

6 000

6 200

6 400

6 600

6 800

7 000

40

50

60

70

80

90

100

110

120

2013 2014 2015 2016 2017 (arvio)

Ruokapalveluiden resurssit ja suoritteet 2013-2017

henkilömäärä annos/ hlö lounaat

85Tekniset palvelut

Talousarvio 2017

14.1.5. Liikunta- ja viherpalvelut

Liikunta- ja viherpalvelut viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen

TOIMINTASUUNNITELMA

Vastuualueen toiminnan keskiössä on Kaarinan kaupunkistrategian tavoite "hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti- kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan". Vastuualuetuottaa koko kaupunkiorganisaation, yhdistysten ja muiden kumppanien kanssa yhteistyössä tietoa, palveluita jaolosuhteita, jotka aktivoivat kuntalaisia oman ja lähipiirinsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseenliikuntapalveluiden keinoin.

Pitkällä tähtäimellä erityisesti liikkumattomuus uhkaa kansakunnan elinvoimaa ja alentaa Suomen kilpailukykyä.Suomessa liikkumattomuuden kustannus on laskutavasta riippuen 1-2 miljardia euroa terveydenhuollon vuotuisistakokonaiskustannuksista. Kaarinassa tämä tarkoittaa noin 10.000.000 euroa. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena,liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset kasvavat kestämättömiksi. Liikkumisen lisäämisen perustelujenytimessä ovat nuorten osallisuuden lisääminen, työurien pidentäminen, diabeteksen ehkäisy ja hoito, sekäikäihmisten kaatumisten vähentäminen liikunnan avulla.

Monipuolisilla liikuntapalveluilla ja kansalaistoimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla voidaan edistäätoimintakykyä ja elämän mielekkyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Alueelliset, asiakaslähtöiset, matalan kynnyksenliikuntapalvelut ja etsivä liikuntatyö voivat parhaimmillaan tarjota hyvin vaikuttavaa varhaista tukea riskiryhmille.Potentiaaliset ongelmat voivat tulla ratkaistuksi ja kielteinen kierre katkaistuksi jo ennen, kuin ne kumuloituvatraskaampien ja kalliimpien palvelujen tarpeeksi.

Yleisten alueiden kunnossapito keskittyy keskeisten viheralueiden, läpiajoteiden ja kokoojakatujen viheralueidenhoitoon. Kaarinan kaupungin leikkialueverkoston kehittämisohjelma jatkuu edelleen vuonna 2017. Kiinteistöjenulkoalueiden hoidon siirto viheryksikölle toteutetaan kasvukauden alusta lukien.

Littoistenjärven kemialliseen kunnostukseen on varauduttu yhdessä Liedon kunnan kanssa. Kaarinan osuus100.000 euroa.

Vuonna 2017 käyttöön tulee viljelypalstojen sähköinen vuokrauspalvelu.



TP2014

TP2015

TA2016

HKE2017


17/16Yleiset alueet, €/m2 0,86 0,94 1,06 0,92 0,91 0,91 1 240 000 1 220 297 -0,3 %Uimahalli ja kuntokoulu€/käynti 2,08 2,46 2,61 2,11 2,27 2,27 7,6 %

Muut liikuntapalvelut€/as 64,18 62,45 58,68 63,97 63,79 63,79 0,3 %

Suoritteet TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 HKE 2017 TA 2017 TA 17/16Puistot, m2 1 192 463 1 169 461 1 221 500 1 220 000 1 240 000 1 240 000 1,6 %

86

Talousarvio 2017

Kaupunkikehityspalvelut

15. KaupunkikehityspalvelutKaupunkikehityspalvelut kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki

TOIMIALAN KATSAUS

Kaupunkikehityspalvelut muodostuu aiemman kaavoitus- ja rakennuslautakunnan sekä ympäristönsuojelu-lautakunnan alaisesta toiminnasta. Uuden kaupunkikehityslautakunnan alaisuudessa toimii nykyinen maankäyttöilman rakennusvalvontaa maankäyttö ja elinvoima -nimisenä. Uuden ympäristölautakunnan alaisuudessa toimiiympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta. Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan sekä ympäristönsuojelulautakunnanalaisen toiminnan vuoden 2017 talousarvion määrärahoihin ei esitetä muutoksia. Rakennusvalvonnan määrärahatsiirretään sellaisenaan uuden ympäristölautakunnan alaisuuteen.

Toiminnallisesti erityinen pääpaino on vuoden aikana sähköisten palvelujen edistämisessä usealla eri sektorilla.Käyttöön on tarkoitus saada muun muassa tonttien sähköinen varauspalvelu. Nettisivuille toteutetaan rakentajanopas. Kaavoituksessa isojen kaavahankkeiden lisäksi asemakaavoja ajantasaistetaan runsaasti Piikkiön alueella.Maaomaisuuden myynnistä saatavat tuotot ovat 2,9 milj. euroa. Vuoden aikana on tarkoitus saada myytyä tonttienlisäksi sekä Rauhalinnan että Salvelan kartanot.

15.1. KaupunkikehityslautakuntaKaupunkikehityslautakunta kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki

TOIMINTA-AJATUS

Kaupunkikehityslautakunta tuottaa kaupungin asukkaille hyvän asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön suunnit-telemalla ja ohjaamalla alueiden rakentamista avoimesti ja tasapuolisesti. Lisäksi toiminnalla tarjotaanhoukuttelevia tontteja asuntorakentamiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin.



Ekologisesti viihtyisä ympäristö:Ranta-alueiden saavutettavuudenparantaminen

Olemassa olevan taajaman kehit-tymistä tukeva alueiden rakenta-minen

Asuinalueiden asemakaavoituksenpainopiste on Rauhalinnassa

Rakennemallin tavoitteiden toteut-taminen Lemunniemellä ja Piispan-ristillä

Rauhalinnan asuinalueen länsi-osan kaavaluonnos on valmis

Lemunniemen ja Piispanristinosayleiskaavan muutoksensuunnittelutyö on valmis

Luova Kaarina:Innovatiivisuuden tukeminen Sähköisen asioinnin kehittäminen

Maanvuokrauksen hallinnoinninja laskutuksen ohjelma on uusittu


Toimintatapojen kehittäminenProsessit ja toimenkuvat onuusittu kiinteistö- ja paikkatieto-palveluissa

87

Talousarvio 2017



Kaavoituksessa liittyy ennalta arvioituun aikatauluun aina epävarmuutta. Kaavaprosessiin vaikuttavat sekäkaupungin oma päätöksenteko, että kaupunkilaisten ja viranomaisten esille tuomat kysymykset. Varmuutta lisäävätvaihtoehtojen suunnittelu sekä eri osapuolten osallistuminen kaavatyöhön. Sähköisen asioinnin kehittämiseenvaikuttavat myös muut hankkeet, jotka ovat maankäytön toiminnasta riippumattomia. Tästä syntyy aikatauluunepävarmuutta. Kaikkiin lautakunnalle asetettaviin tavoitteisiin sisältyy henkilöriskiä

TALOUS

1 000 euroa TP 2015 TP 2016

TA 201731.5.2017

asti


UUSITA2017-

TA2017 ero€ TS 2018 TS 2019

Tuotot 3 777 4 484 4 094 3 699 -395 3 754 3 811Kulut -2 017 -2 032 -1 941 -1 507 434 -1 530 -1 553Kate 1 760 2 452 2 153 2 192 39 2 225 2 258

Vertailutietona kaavoitus- ja rakennuslautakunta

15.1.1. Maankäyttö ja elinvoima

Maankäyttö kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki

TOIMINTASUUNNITELMA

Ekologisesti viihtyisä ympäristö on yhtenä strategisena päämääränä. Kaupunkirakennetta koskevat kriittisetmenestystekijät ovat ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen, olemassa olevan taajaman kehittymistätukeva alueiden rakentaminen sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennettakehitettäessä.

Osayleiskaavoilla selvitetään rakennemallin tavoitteiden toteuttamista Lemunniemellä ja Piispanristillä.

Asemakaavoituksen painopisteet ovat keskusta, Rauhalinna, Lemunniemi sekä Piikkiön taajama. Keskustaakehitetään Oskarinaukion ympäristössä. Tarkoitus on purkaa nykyinen liiketalo ja rakentaa tilalle asuntoja sekäkatutason liiketilaa. Rauhalinnan keskiosan asemakaavatyö valmistuu. Rauhalinnan talouskeskuksen alueenasemakaavatyö on käynnissä. Saaristotien puoleisen länsiosan asemakaavatyö käynnistetään. Lemunniemeäsuunnitellaan laajempana kokonaisuutena, jonka vaiheistamisesta on Lemunniemen ja Piispanristin kaavoituksenohjausryhmä päättänyt. Piikkiön taajamassa tulee valmiiksi Pontelan asemakaava vanhan urheilukentän paikalle.Katarin ja Makarlan alueita suunnitellaan. Salvelan asemakaava tehdään valmiiksi kartanon myynnin jälkeen.Littoisissa ja Auranlaaksossa ovat käynnissä Silvolanmetsän, Paltan, Kalttassuon Kalevalankadun ja Verkakylänasemakaavatyöt.

Kaupungille tulee myytäviä tontteja Rauhalinnasta, Pontelasta, Kalttassuon Kalevalankadulta, Paltasta ja Silvolan-metsästä.

Varsinkin vähäisen asemakaavan muutoksen prosessia yksinkertaistetaan.

Sähköisten palveluiden parantamista jatketaan. Keväällä otettiin käyttöön vuokraviljelypalstojen varauspalvelu.Tonttien sähköinen varausjärjestelmä otetaan käyttöön. Uusi maanvuokralaskutusohjelma otetaan käyttöönsyksyllä. Vuonna 2016 rakennusvalvonta siirtyi käyttämään Trimble Locus paikkatietojärjestelmää, joka luo hyvätedellytykset sähköisten asiointipalveluiden tarjoamisen rakennusvalvonnan asiakkaille.

Kiinteistö ja paikkatietopalveluissa kehitetään prosesseja ja tarkistetaan työnkuvia.

88

Talousarvio 2017


Maastomittauksessa alkanutta mittauskaluston päivitystä jatketaan vuoden 2017 aikana. Lisäksi on uusittu keväällämaankäytön Oce-tulostin. Edellä esitettyihin kaluston uusimisiin on vuodelle 2017 investointirahaa 65 000 euroa.

Maan myynnin tavoite on 2,8 Me. Myynnin tulee olla tuolloin 2,9 Me, koska myytävien alueiden tasearvo on noin0,1 Me. Vastaavasti kustannuksiksi ei enää merkitä varastojen muutosta, joka oli 0,1 Me vuonna 2016. Tonttienmyynnin yhteydessä kaupunki saa rahaa myös uusien alueiden katujen rakentamiseen.

Omakotitontteja myydään Hulkkionkaaren ja Lounais-Empon alueilta vuodelta 2016 jäävän tonttivarannon lisäksi.Rivitalotontteja myydään Rauhalinnasta, Piikkiön keskustasta ja Rungosta. Rauhalinnan ja Salvelan kartanotmyydään. Haastavien kiinteistöjen myynnissä käytetään kaupungin omien resurssien lisäksi kiinteistövälittämisenyksityisiä palveluita

Maanvuokratuloja arvioidaan saatavan 0,61 Me. Vuokratuloihin vaikuttaa korkotaso. Vuokratonttien lunastuksetpienentävät vuokra-alueiden määrää. Omakotitontteja voi toisaalta myös vuokrata Laskuttajankadulta,Sukakadulta, Hulkkion Kaijalankadulta ja Kirismäestä. Yritystontteja maaomaisuuden hallinta tulee vuokraamaanentiseen malliin. Myytävien rakennusten sähkö, lämmitys ja verkostojen eriyttäminen sekä tonttien markkinointiovat merkittäviä kustannuseriä. Tiemaksuihin kuluu 10.000 euroa.

Maanvuokralaskutusohjelma uusitaan. Päällekkäisestä työstä päästään tällöin eroon ja sopimusten seurannanvarmuus lisääntyy.

Yritysvaikutukset: Monia maankäytön alueen asioita voi jatkossa hoitaa sähköisesti. Tämä helpottaa asiakkaidentyötä. Vanhoja asemakaavoja uusitaan Pukkilan yritysalueella. Kaavahankkeet tukevat olemassa olevien yritystenasemaa ja luovat uusia mahdollisuuksia keskustassa, Rauhalinnassa ja Ala-Lemussa.


Yksikkökustannukset/Menot euroaasukasta kohden

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA2017 MÄÄRÄ YHT./€ TA

17/16

Kaavoitus 15,72 16,15 14,50 14,46 14,69 33 231 488 030 -2,1 %

Kiinteistö- japaikkatietopalvelut 20,09 15,98 12,63 12,05 13,31 33 231 442 174 -2,0 %

Maastomittaus 9,18 9,50 9,95 33 231 330 773 2,5 %

Maaomaisuudenhallinta 11,79 5,32 12,64 13,64 7,39 33 231 245 715 -29,2 %

Suoritteet TP2013

TP2014

TP2015

TP2016

TA2017

TA17/16

Tonttijaot (tonttijaossa mukana olleita tontteja) 45 538 235 146 150 7,1 %

Kiinteistötoimitukset (muodostetut rekisteriyksiköt) 95 180 111 153 120 26,3 %

89

Talousarvio 2017


Kaupungin luovuttamat omakotitontit 2013–17

2 % 3 % 2 %

93 %

Tulojakautuma 3,7 Me

Kaavoitus

Kiinteistö- japaikkatietopalvelut

Maastomittaus

Maaomaisuudenhallinta

32 %

29 %

22 %

16 %

Menojakautuma 1,5 Me

Kaavoitus

Kiinteistö- japaikkatietopalvelut

Maastomittaus

Maaomaisuudenhallinta

0

5

10

15

20

25

30

35

40

2013 2014 2015 2016 2017

Vuokratut

Myydyt

Yhteensä

Maankäyttö ja elinvoimaKoko vuoden 2017 talous uuden organisaation mukaisella jaolla

90

Talousarvio 2017


15.2. YmpäristölautakuntaYmpäristölautakunta kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki

TOIMINTA-AJATUS

Kaupunkilaisille turvataan terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava kestävän kehityksen mukainen elinympäristökehittämällä, hoitamalla ja suojelemalla luontoa ja muuta ympäristöä sekä hyvää rakentamistapaa edistämällä.Ympäristölautakunta on rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomainen sekä usean muun ympäristöönliittyvän asian viranomainen.

Littoistenjärven neuvottelukunta edistää järven suojelua, valvoo järveen ja sen valuma-alueeseen liittyviä hankkeitaja suunnitelmia siten, että järvellä saavutetaan hyvä ekologinen tila. Järvestä kehitetään kuntalaistenvirkistyskeidas. Neuvottelukunta vastaa myös Littoistenjärven säännöstely-yhtiön kustannuksista sille annetuillamäärärahoilla.



Ekolgisesti viihtyisä ympäristö:Virkistysalueiden sekä luonto-kohteiden hyödyntäminen ja niidentuntemisen edistäminen

Valvontasuunnitelman täyden-täminen jätelain mukaisella jäte-huollon valvontasuunnitelmallavaarallisia jätteitä tuottavienyritysten osalta

Tiedot päivitetty 31.12.2017mennessä


Asiakaspalvelun kehittäminen.

Rakennusvalvontapalvelujenyhtenäistäminen lähikuntienalueella

Lähikuntien rakennusvalvontojensaman sisältöiset nettisivut jalomakkeet käyttöön


Tavoitteiden saavuttamisen osalta riskit ovat lähinnä puutteet osaamisessa. Tätä vähennetään jatkuvalla koulut-tautumisella. Sähköisen asioinnin kehittämiseen vaikuttavat myös muut hankkeet, jotka ovat maankäytöntoiminnasta riippumattomia. Tästä syntyy aikatauluun epävarmuutta. Kaikkiin lautakunnalle asetettaviin tavoitteisiinsisältyy henkilöriskiä

TALOUS

1 000 euroa TP 2015 TP 2016

TA 201731.5.2017

asti


UUSITA2017-

TA2017 ero€ TS 2018 TS 2019

Tuotot 27 29 32 427 395 433 440Kulut -456 -477 -500 -934 -434 -948 -962Kate -429 -448 -468 -507 -39 -515 -522

91

Talousarvio 2017


15.2.1. Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta

Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä

TOIMINTASUUNNITELMA

Vastuualueen keskeisiä tehtäviä ovat rakentamiseen ja ympäristöön liittyvät luvat, valvonta, ympäristöä koskevantiedon tuottaminen sekä ympäristön asiantuntijana oleminen.

Rakennusvalvontaohjelman uusimiseen liittyvät ongelmat viivästyttivät sen käyttöönottoa. Myös sähköistä lupa-asiointia siirrettiin aikataulullisesti eteenpäin. Luvan hakeminen ja arkistointi sähköisesti edellyttävät toiminta-valmiuksien kohottamista niin rakennusvalvonnassa kuin arkistointisektorillakin. Rakennusvalvonta kohottaavalmiuksiaan sähköisen lupahakemuksen käyttöönottoon ja sähköiseen arkistointiin siirtymiseksi. Sähköinenlupapalvelu otetaan rakennusvalvonnassa käyttöön syyskauden 2017 aikana.

Tavoitteena on, että Kaarinan ja lähikuntien rakennusvalvonnat saavat käyttöön saman sisältöiset nettisivut jalomakkeet. Kaupungin kotisivulle laaditaan rakentajan opas. Tontin ostaja ja omakotirakentaja näkee siitärakennushankkeen päävaiheet kaupungin näkökulmasta katsottuna.

Talousarviossa on määrärahat Littoistenjärven neuvottelukunnan ja säännöstely-yhtiön tehtävien hoitamiseen sekäeläinsuojelutoimintaan.


Lautakunta varaa määrärahan Kuninkaantie Kaarinassa Kulttuuriympäristö-hankkeeseen, joka kuuluu Suomenitsenäisyyden 100-vuotisjuhlahankkeisiin.



TP2014

TP2015

TP2016

HKE2017


17/16

Ympäristönsuojelu 14,94 15,31 15,38 14,58 15,04 15,04 33 231 501 000 -2,7 %

Rakennusvalvonta 14,55 13,39 13,24 12,79 13,06 13,06 33 231 434 128 -5,8 %

Suoritteet TP2013

TP2014

TP2015 TP 2016 HKE

2017TA2017

TA17/16

ympäristöluvat (myönnetyt, evätyt,lausunnot) 21 18 9 14 10 10 -28 %

suoritetut tarkastukset jamaastokäynnit 199 152 353 206 200 200 -3 %

valvonta-asiat (päätökset, lausunnot) 150 800 490 113 200 200 77 %

Littoistenjärven laadun tarkkailukäynnit 108 16 22 16 16 16 0 %Rakennusvalvonnan suoritteet (luvat,ilmoitukset, lausunnot ja valmistelut) 1 326 1 173 895 833 1 100 1 100 32 %

92

Talousarvio 2017


7 %

93 %

Tulojakautuma 0,4 Me

Ympäristönsuojelu

Rakennusvalvonta

54 %

46 %

Menojakautuma 0,9 Me

Ympäristönsuojelu

Rakennusvalvonta

Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvontaKoko vuoden 2017 talous uuden organisaation mukaisella jaolla

93

Investoinnit

Talousarvio 2017

16. InvestoinnitINVESTOINTIEN YLEISKUVAUS

Kaupungin investoinnit ovat seuraavat vuodet n. 20 miljoonan euron tasolla. Tällä investointitasolla pystytäänpitämään olemassa olevan omaisuuden arvo yllä ja huolehtimaan myös aiempina vuosina syntyneestäkorjausvelasta. Lisäksi pystytään toteuttamaan kaupungin kasvutavoitteiden edellyttämät infra- jatalonrakennusinvestoinnit.

Investoinnit MTA2016 TA2017 TS2018 TS2019TUOTOTKULUT -21 615 800 -21 364 671 -22 339 183 -20 224 800NETTO -21 615 800 -21 364 671 -22 339 183 -20 224 800

Kohteet/kustannus € MTA2016 TA2017 TS2018 TS2019Maanhankinta -250 000 -250 000 -250 000 -250 000Kadut ja tiet -3 575 000 -3 430 000 -3 500 000 -4 000 000Puistot ja yleiset alueet -445 000 -475 000 -450 000 -400 000Urheilu- ja ulkoilualueet -285 000 -280 000 -225 000 -110 000Vesilaitos -1 005 000 -1 195 000 -1 100 000 -1 100 000Viemärilaitos -1 495 000 -2 050 000 -1 800 000 -1 800 000Hulevesi 0 -530 000 -400 000 -400 000Satamat -30 000 -45 000 0 0Joukkoliikenne -96 800 -71 800 -71 800 -71 800Hovirinnan rantasauna 0 -400 000 -600 000 0Kaarinatalo -3 872 000 -4 035 000 0Valmakodin peruskorjaus ja laajennus -3 880 000 -400 000 0 0Piispanlähteen alakoulun peruskorjaus -70 000 0 -300 000 -3 500 000Valkeavuoren koulun laajennus -1 300 000 -3 000 000 -9 200 000 -1 778 000Valkeavuoren koulun peruskorjaus 0 0 0 -2 000 000Talonrakennuksen pienhankkeet -2 950 000 -3 045 000 -3 050 000 -2 825 000Tekninen lautakunta -30 000 0 -30 000 0Kaavoitus- ja rakennuslautakunta -30 000 -63 500 0 0Sivistyslautakunta -80 000 -710 000 -310 000 -1 350 000Perusturvalautakunta -160 000 -410 000 -390 000 -60 000Kansalaistoiminnan lautakunta -140 000 -115 000 -130 000 -80 000Tietohallinto -390 000 -599 371 -532 383 -500 000Konsernijohto 0 -260 000 0 0Osakkeet ja osuudet -1 532 000 0 0 0Investoinnit netto -21 615 800 -21 364 671 -22 339 183 -20 224 800

94

Investoinnit

Talousarvio 2017

16.1. Kaarina-taloKaupungin kirjasto

Tilivelvollinen: Tekninen lautakunta, Tekninen johtaja Jyrki LappiBudjettivastuuhenkilö: Tilakeskuksen päällikkö Taisto NuutinenInvestoinnin tyyppi: Korvausinvestointi

TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOTKULUT -3 872 000 -4 035 000 0 -8 607 000NETTO -3 872 000 -4 035 000 0 -8 607 000

INVESTOINNIN KUVAUS

Kaarinan kirjasto toimii nykyisin vuokrakiinteistössä osoitteessa Lautakunnankatu 6. Kiinteistönomistaja CityconOy:n mukaan kirjaston toimitila on saavuttanut teknistaloudellisen iän sen vaiheen, että rakennus tulisiperuskorjata. Kiinteistönomistaja on todennut, että mm. sisäilmahaitasta johtuen korjaaminen ei ole kannattavaa.Tämän vuoksi Kaarinan kaupunki on pakotettu etsimään korjaavia tiloja. Kirjastotalon hankesuunnittelu onkäynnistetty. Kirjaston laajuus tulee olemaan 2030 m².

Hyvinvointipalveluiden yksiköt, lastensuojelu, kotihoitokeskus toimivat tällä hetkellä hajasijoitettuna ja vuokratiloissaympäri kaupunkia. Hajasijoituksesta aiheutuu kustannuksia ja ulkopuolisille maksettava vuokra ei lisää kaupunginkiinteistöomaisuutta. Kirjaston yhteyteen rakennettavat toimisto ja muut kokoustilat tulevat olemaan laajuudeltaannoin 723 m², sisältäen valtuustosalin, yhteiset neuvottelu- ja koulutustilat. Valtuustosalissa ja aulatiloissa voidaanjärjestää pienimuotoisia näyttelyitä. Suunnittelussa suositaan monitilatoimisto ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan.Rakennuksen lämmitys toteutetaan maalämmöllä.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on sitova ja myös toteuttamisvuodet ovat sitovia. Hanke voi käyttää vuosittainkokonaiskustannusarvion puitteissa määrärahaa sen mukaan kuin hankkeen eteneminen vaatii. Lopullinen kohteenvuosittainen määrärahan käyttö vahvistetaan jälkikäteen valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä.

KANNATTAVUUSVERTAILU

Investointilaskelmat osoittavat, että uudisrakennus tuottaa kokonaistaloudellisesti edullisemman ratkaisunvuokratiloihin verrattuna. Hankkeen kokonaispinta-ala on noin 3319 brm². Hankkeen kokonaiskustannusarvio on8,607 milj. euroa.

95

Investoinnit

Talousarvio 2017

ELINKAARIKUSTANNUKSET20 VUOTTA Nykytilanne Uudisrakennus

Virastot Kirjasto Kaarina-taloPinta-alat 2091 915 3319InvestointikustannuksetRakennuskustannukset -8 607 000Muut kustannuksetMyyntitulotInvestointikustannukset netto yht. -8 607 000

Käyttökustannukset ja tilavuokra Virastot Kirjasto YhteensäVuokra vuodessa 517 585 112 925Tilavuokra 625 020Kiinteistönhoito 23 700Siivous 59 250Lämmitys 33 970Kunnossapito 29 625Muut käyttökustannukset 9 450Käyttökustannukset vuodessa 0 0 155 995Käyttökustannukset 20 vuodessa 0 0 3 119 900Tilavuokra ja käyttökulut 20 vuotta 10 351 700 2 258 500 12 790 650Vuokra € / m² 20,63 10,28 15,14

96

Investoinnit

Talousarvio 2017

16.2. Valmakodin peruskorjaus ja laajennusTilivelvollinen: Tekninen lautakunta, Tekninen johtaja Jyrki LappiBudjettivastuuhenkilö: Tilakeskuksen päällikkö Taisto NuutinenInvestoinnin tyyppi: Korvausinvestointi

MTA2016 TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOTKULUT -3 880 000 -400 000 0 0 -4 880 000NETTO -3 880 000 -400 000 0 0 -4 880 000

INVESTOINNIN KUVAUS

Nykyinen Valmakoti on tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Vuoden 2013 aikana tehtiin vertailut eri vaihtoehtojenvälillä ja taloudellisesti kannattavin vaihtoehto on korvata potilashuoneet kokonaan uudella rakennuksella japeruskorjata yhteiskäyttötilat. Vanhat potilashuonesiivet purettaisiin pois. Hanke toteutettaisiin vaiheittain niin, ettätoiminta voi jatkua keskeytyksettä nykyisissä tiloissa. Tällä ratkaisulla turvataan lähipalvelut Piikkiön alueella javarmistetaan Vanamon palveluasuntojen asukkaiden tarvitsemat tukipalvelut. Lisäksi tämä mahdollistaa Vanamontiimin hallinnollisen yhdistämisen Valmakodin johtajan alaiseksi yhdeksi yksiköksi

Hoitopaikkakohtaisen kokonaiskuluvertailun mukaan tämä on edullisin vaihtoehto, koska näin saadaanuudisrakennukseen yhteensä 34 hoitopaikkaa ja näin voidaan optimoida henkilökunta- ja hoitopaikkamäärä.Yksikössä voi olla edelleen työvuorossa kaksi yövalvojaa, mikä varmistaa Valmakodin asukkaiden turvallisuuden jaVanamon palveluasuntojen asukkaiden yöaikana tarvitsemat palvelut. Uudisrakennuksella saadaan toiminnallisestitarkoituksenmukaiset tilat, mitkä vastaavat aluehallintoviraston edellyttämiä tilanormeja (huoneessa 15 neliötä, jokahuoneessa oma wc/suihkutila 4 neliötä), myös yhteiset tilat ovat riittävät, jolloin mahdollistuu paremmin asukkaidenliikkuminen erilaisten apuvälineiden avulla. Valmakoti voidaan muuttaa laitoshoitoyksiköstä tehostetunpalveluasumisen yksiköksi.



VALMAKODIN ERI VAIHTOEHDOT Valmakoti 2013(nykytilanne)

Valmakotisaneeraus

Valmakodinosittainen purku ja

uudishanke*Investointi euroa 3 010 000 4 880 000Paikkaluku / pinta-ala 29 / 2700 23 / 2700 34 / 2481Lämmitys 44 000 44 000 18 000Vuokra * 89 100 164 700 229 600

YlläpitokustannuksetSiivous 50 650 50 650 45 000Vartiointi ja muu valvonta 2 000 2 000 2 000Paloilmoitin, sprinklaus 2 500 2 500 2 500Ylläpitokustannukset/v. sis. kiinteistönhoidon 104 300 104 300 60 962Ylläpito, vuokra ja lämmitys yhteensä 237 400 313 000 308 562Kokonaiskulut 20 vuotta 4 748 000 6 260 000 6 171 240

* poisto 2,5% *maalämpö* korko 3%

97

Investoinnit

Talousarvio 2017

16.3. Valkeavuoren kouluTilivelvollinen: Tekninen lautakunta, Tekninen johtaja Jyrki LappiBudjettivastuuhenkilö: Tilakeskuksen päällikkö Taisto NuutinenInvestoinnin tyyppi: Korvausinvestointi

TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOTKULUT -1 300 000 -3 000 000 -9 200 000 -1 778 000 -16 378 000NETTO -1 300 000 -3 000 000 -9 200 000 -1 778 000 -16 378 000

INVESTOINNIN KUVAUS

Kaarinan kaupungin Valkeavuoren lasten- ja nuortentalo toteutetaan 2-vaiheisena muutos- ja laajennushankkeena.Rakennuksen käyttäjäksi tulevat päivähoitolapset, koululaiset luokka-asteet 1-9, erityisoppilaat sekähyvinvointipalveluiden asiakkaat. Hankkeen suunnitteluun on vaikuttanut ensisijaisesti Kaarinan keskusta-alueellesuunniteltu uusi muuttoliike. Asumisen kaavoitusohjelmassa vuosille 2015-2019 on suunnitteilla Kaarinanpäätaajamaan reipasta lisärakentamista. Kaarinan kaupunki on kaavoittamassa välittömästi koulun itäpuolellaolevaa Rauhalinnan aluetta pientalovaltaiseen asumiseen. Päiväkoti- ja neuvolatoiminnan liittäminen osaksihankekokonaisuutta olisi toiminnallisesti erittäin järkevää. Vastaavanlaisessa mallissa Piispanlähteen lastentalostasaadut kokemukset ovat olleet kiittäviä.



Investointilaskelmat osoittavat, että uudisrakennus ja vanhan C-rakennuksen purkaminen tuottavatkokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun. Hankkeen kokonaispinta-ala on noin 7389 brm2 . Hankkeenkokonaiskustannusarvio on 16.378 milj. euroa.

ELINKAARIKUSTANNUKSET 20VUOTTA Nykytilanne Uudishanke

Koristonnyk.päiväkoti

Valkeavuorenpäiväkoti jahyvinvointipalv.

Valkeavuorenkoulu

Valkeavuorenhankeyhteensä

Pinta-alat 713 1570 3950 5520InvestointikustannuksetKoulu 10 068 000Päiväkoti 3 972 000

738 000Purkukustannukset 210 000 500 000Kalustus 1 100 000Myyntitulot -250 000Investointikustannukset netto yht. -40 000 16 378 000

98

Investoinnit

Talousarvio 2017

KÄYTTÖKUSTANNUKSET JATILAVUOKRA

Koristonnyk.päiväkoti

Valkeavuorenpäiväkoti ja

hyvinvointipalv.Valkeavuoren

koulu Yhteensä

Kustannukset vuodessaTilavuokra €/v 88 760 291 600 671 500 963 100Ylläpitovuokra €/v 23 940 84 900 119 900 204 800Käyttökustannukset vuodessa 112 700 376 500 791 400 1 167 900peruskorjaustarve 20 vuotta 1 069 500Käyttökustannukset 20 vuodessa 3 323 500 7 530 000 15 828 000 23 358 000Tilavuokra ja käyttökulut 20 vuotta 4 393 000 7 530 000 25 498 750 33 028 750Kustannukset € / m²,kk 13,17 19,98 16,70 17,63

16.4. Hovirinnan rantasaunaTilivelvollinen: Tekninen lautakunta, Tekninen johtaja Jyrki LappiBudjettivastuuhenkilö: Tilakeskuksen päällikkö Taisto NuutinenInvestoinnin tyyppi: Korvausinvestointi

TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOTKULUT 0 -400 000 -600 000 0 -1 000 000NETTO 0 -400 000 -600 000 0 -1 000 000

INVESTOINNIN KUVAUS

Uuden sauna- ja ravintolarakennuksen rakentaminen Hovirinnan rantaan. Saunan ja ravintolarakennuksen ontarkoitus palvella sekä kuntalaisia että vierasveneilijöitä. Hankkeen yhteydessä toteutetaan yleiset wc-tilatpalvelemaan myös uimarantaa.



Investointilaskelmat osoittavat, että uudisrakennus tuottaa kokonaistaloudellisesti edullisemman ratkaisunvuokratiloihin verrattuna. Hankkeen kokonaispinta-ala on noin 300 brm2. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1,0milj. euroa.

99

Investoinnit

Talousarvio 2017

ELINKAARIKUSTANNUKSET 20 VUOTTA Nykytilanne Uudisrakennus

Hovirinnan rantasaunaPinta-alat 500InvestointikustannuksetRakennuskustannukset 1 000 000

Muut kustannukset

Myyntitulot

Investointikustannukset netto yht. 1 000 000

Käyttökustannukset ja tilavuokra Yhteensä

Vuokra vuodessaTilavuokra 91 500

Kiinteistönhoito 8 000

Siivous 16 000

Muut käyttökustannukset 3 900

Käyttökustannukset vuodessa 27 900Käyttökustannukset 20 vuodessa 558 000Tilavuokra ja käyttökulut 20 vuotta 2 388 000Vuokra € / m² 19,90

16.5. Talonrakennuksen pienhankkeetTilivelvollinen: Tekninen lautakunta, Tekninen johtaja Jyrki LappiBudjettivastuuhenkilö: Tilakeskuksen päällikkö Taisto NuutinenInvestoinnin tyyppi: Korvausinvestointi

MTA2016 TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOTKULUT -2 950 000 -3 045 000 -3 050 000 -2 825 000 -8 920 000NETTO -2 950 000 -3 045 000 -3 050 000 -2 825 000 -8 920 000

INVESTOINNIN KUVAUS

Rakennuskannan peruskorjaukset perustuvat pitkäntähtäimen suunnitteluun, jossa huomioidaan rakennuksentekninen käyttöikä sekä nykyinen kunto. Peruskorjaukset ovat myös välttämättömiä korjausvelan hallinnassa.Lisäksi peruskorjauksissa toteutetaan pienimuotoisia uudisrakennushankkeita.

Rakennuskannan peruskorjauksissa huomioidaan myös kaupungin energiastrategia, jossa panostetaan uusiutuviinenergian lähteisiin. Energiansäästöinvestointeja ovat myös ikkunoiden uusiminen, ilmanvaihtokoneiden korjaukset,joissa huomioidaan lämmön talteenotto ja patteriverkostojen perussäädön suunnittelu. Kohteita on mm. Kaarinanterveyskeskus ja Piikkiön koulukeskus. Energiankulutuksen hallinta on myös merkittävässä roolissa sisäilma-asioiden hoidossa, nämä vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja valvontaa.

100

Investoinnit

Talousarvio 2017

RAKENNUSKANNAN PERUSKORJAUKSET 2017

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019 YHTEENSÄ

Empolan Kauppatien puoleinen sadevesiviemäri 25 000 0 0 25 000

Energiansäästöinv, led valaistus ja pakoll energiatod laadinta 30 000 30 000 30 000 90 000

Hanke- ja rakennesuunnitelmat 15 000 15 000 15 000 45 000

Hovirinnan auditorion muutos kolmeksi luokaksi 240 000 0 0 240 000Hovirinnan koulun luokkien, atriumien lattiapinnat, aula jakäytävät 440 000 490 000 60 000 990 000

Ikkunat: Piikkiön koulukesk ja urheiluhalli, pääterv.asema 120 000 160 000 110 000 390 000

Kaarinakodin huonekorj, lääkejakotila ja osaston keittiö 60 000 60 000 60 000 180 000

Kameravalvonnan uusiminen 25 000 25 000 0 50 000

Kattojen maalaukset ja ulkomaalaukset: Teatterin katto 40 000 330 000 0 370 000

Keittiökoneiden yllätyskorjaukset 40 000 40 000 25 000 105 000Keskusliikuntapuiston huoltorak. puku-, pesu-, saunatilojen +käytävien lattiamateriaalien, seinien ja kattojen kunnostaminen 30 000 0 0 30 000

Kesämäen päiväkodin vesikatto ja ilmanvaihto 450 000 120 000 0 570 000

Kiinteistövalvonnan automaation korjaukset 50 000 20 000 20 000 90 000

Kone- ja laitekorjaukset 100 000 100 000 100 000 300 000

Koulujen ja päiväkotien piha-alueet ja aidat 30 000 50 000 80 000 160 000

Kuntoarviot: Monitoimitalo, Piispanlähteen yläkoulu 35 000 0 0 35 000

Kuusiston koulun kivipään luokkien korj. ja koulun kuntoarvio 80 000 0 0 80 000

Leikkivälineiden uusinnat 50 000 80 000 80 000 210 000

Lukion patteriverkoston perussäätö ja keskuskuulutusjärj. 40 000 0 0 40 000

Monitoimihalli (Wihurihalli) 10 000 10 000 10 000 30 000

Monitoimitalon miesten saunan ulko- ja sisäpuolinen korjaus 35 000 0 0 35 000

Omaishoidon tukikeskus Visiitin vesikatto 150 000 0 0 150 000Palo- ja poliisiaseman salaojat, viemäri ja painumat ja kalustoh.Vesikaton uusiminen, poliisin puolen ilmanvaihdon saneeraus 155 000 140 000 0 295 000

Pihavalais. uusiminen Hovirinnan, Kultanummen pk. Rinkeli ym. 15 000 15 000 15 000 45 000

Piikkiön koulukeskuksen iv-saneeraus 80 000 230 000 310 000

Piikkiön virasto III purku 0 50 000 0 50 000Piikkiön yhtenäiskoulun ja Kultanummen pk kuntoarviot jaKultanummen lämmitysjärj. muutoksen suunnittelu 45 000 45 000 0 90 000

Pääterveysas. vesikatto (röntgen), paloturvallis. parantaminen 60 000 0 0 60 000

Ristikallion koulun vanhan osan julkisivun korjaus 200 000 200 000

Ristikallion lastentalon piha 0 70 000 0 70 000

Sisäilmatekniset ja yllätyskorjaukset 200 000 200 000 500 000 900 000

Uimahallin allastek. uusiminen ja vesikaton maalaus ja kunnost. 115 000 35 000 0 150 000

Vapari, Monitoimitalo, Keskusliikuntapuiston kulunvalvonta 30 000 0 0 30 000

101

Investoinnit

Talousarvio 2017

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019 YHTEENSÄ

Varavoimakäyttöön liittyvät keskusmuutokset 10 000 0 0 10 000

Vuorokoti Rinkelin piha 30 000 0 0 30 000

Harvaluodon ja Vuolahden leirintäal. vesi- ja viemäriliittymä 10 000 0 0 10 000

Harvaluodon keittokatos 0 30 000 200 000 230 000

Littoisten monitoimitalon liikuntahallin lattian uusinta 0 0 200 000 200 000

Lukion vesikaton uusiminen 0 0 820 000 820 000

Piikkiön terveysas. sadevesiviemäri ja asfaltti 0 80 000 0 80 000

Piispanristin nuorisotalo 0 30 000 0 30 000

Tk:n keittiö välinehuollon tilaksi 0 15 000 200 000 215 000Voivalan kudontatilaa ei kannata kunnostaa, etsittävä toinenvaihtoehto 0 50 000 0 50 000

Vuolahden saunaa ei kannata peruskorjata, uusi sauna 0 30 000 300 000 330 000

Virastotalon tilamuutokset 500.000 500 000

Yhteensä 3 045 000 3 050 000 2 825 000 8 920 000

16.6. MaanhankintaTilivelvollinen: Kaupunkikehityslautakunta, Kaupunginarkkitehti Pasi AromäkiBudjettivastuuhenkilö: Kaupunginarkkitehti Pasi AromäkiInvestoinnin tyyppi: Uudisinvestointi

TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOTKULUT -250 000 -250 000 -250 000 -750 000NETTO -250 000 -250 000 -250 000 -750 000

INVESTOINNIN KUVAUS

Kaarinan kaupungilla tulee olla riittävä maareservi ja raakamaata pyritään hankkimaan aktiivisesti hyvissä ajoin.Maata hankitaan tulevaa yhdyskuntarakentamista varten aktiivisesti ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoinkaavoitukseen soveltuvilta alueilta, Turun kaupunkiseudun rakennemallin mukaisilta uusilta tai merkittävästikehitettäviltä alueilta sekä yleiskaavan mukaisilta asuinalueilta. Maata pyritään hankkimaan myös virkistyskäyttöönyleiskaavan mukaisilta virkistysalueilta. Riittävällä raakamaavarannolla pyritään parantamaan kaavoituksentoimintaedellytyksiä, turvaamaan suunnitelmallista tonttituotanto ja yhdyskuntarakentamisen taloutta. Kaupunginmaan hankintaa helpottavat kaupungin mahdollisuus hakea lunastusta sekä yksityisten väliseen kauppaanverrattuna pienempi luovutusvoitonvero.

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019Maanhankinta 250 000 250 000 250 000Kokonaiskulut yhteensä 250 000 250 000 250 000

102

Investoinnit

Talousarvio 2017

16.7. Kadut ja tietTilivelvollinen: Tekninen lautakunta, Tekninen johtaja Jyrki LappiBudjettivastuuhenkilö: Kaupungininsinööri Risto SaariInvestoinnin tyyppi: Korvaus- ja uudisinvestoinnit

TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOTKULUT -3 430 000 -3 500 000 -4 000 000 -10 930 000NETTO -3 430 000 -3 500 000 -4 000 000 -10 930 000

INVESTOINNIN KUVAUS

Liikennevaloliittymien ohjauskeskusten uusiminen vuosittain, kustannukset 15 000 €/vuosi.

Vanhoja huonokuntoisia katupäällystyksiä parannetaan uusintapäällystyksillä laaditun ohjelman mukaisesti.

Uusitaan vanhoja lamppuja vähemmän energiaa kuluttaviin valaisimiin laaditun korjaussuunnitelman mukaisesti.Täydennetään katuvaloverkkoa puuttuvilta osiltaan.

Uusia asuinalueita ovat Lounais-Empo, Morsinkuja, Etelä-Poikluoma sekä Untolan alue.

Kultanummen alikulkutunneli esitetään toteutettavaksi vuonna 2017 edellyttäen, että valtion rahoitus hankkeeseentoteutuu. Alun perin hankkeet ovat olleet vuoden 2015 toteutusohjelmassa.

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019Liikennevaloliittymien ohjauskeskusten uusiminen 15 000Kultanummen alikukultunneli 300 000Morsinkujan kunnallistekniikks 150 000Lautakunnankatu 300 000Uusintapäällystykset 300 000Viimeistelyt 300 000Katuvalaistus 250 000Paraistentien liikennejärjestelyt 50 000Makarlan kevytväylän jatkaminen 240 000Etelä-Poikluoman kunnallistekniikka 130 000Hulkkionkaari II-alueen kunnallistekniikan aloitus 360 000Untolan alueen kunnallistekniikan 350 000Nunnan radanvarren kunnallistekniikka 135 000Rauhalankallion kunnallistekniikka 50 000Lounais-Empon kunnallistekniikka 130 000Meluvallit 30 000Liikenneturvallisuuskohteet 50 000Salvelan kevyen liikenteen silta, korjaussuunnitt 20 000Konsulttivaraus 40 000Yritysalueopastaulut 30 000Muut katurakennustyöt 200 000Kokonaiskulut yhteensä 3 430 000 3 500 000 4 000 000

103

Investoinnit

Talousarvio 2017

16.8. Puistot ja yleiset alueetTilivelvollinen: Tekninen lautakunta, Tekninen johtaja Jyrki LappiBudjettivastuuhenkilö: Kaupungininsinööri Risto SaariInvestoinnin tyyppi: Korvaus- ja uudisinvestoinnit

TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOTKULUT -475 000 -450 000 -400 000 -1 325 000NETTO -475 000 -450 000 -400 000 -1 325 000

INVESTOINNIN KUVAUS

Kaupungilla on laaditun viherrakentamisen ympäristöohjelman mukaan rakentamatta erilaisia puisto- ym. muitaalueita yli 50 ha.

Vuonna 2017 rakennetaan Kirismäen puistoa ja Rauhalinnan Rantapuistoa sekä kunnostetaan Ratsastajanpuistoa.

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019Ratsastajanpuiston kunnostaminen 40 000

Hovirinnan rantapuisto 50 000 50 000

Kirismäen puiston rakentaminen 150 000

Kaluste- ja välinekorjaukset 15 000Talousmetsät, puistometsät 100 000

Liikenneviheralueiden kunnostus 30 000

Puistoalueiden rakentaminen 30 000

Keskeneräiset viimeistelykohteet 20 000Uusien asuinalueiden viheralueidenviimeistelyt 40 000

Puistot ja yleiset alueet 400 000 400 000Kokonaiskulut yhteensä 475 000 450 000 400 000

104

Investoinnit

Talousarvio 2017

16.9. Urheilu- ja ulkoilualueet Tilivelvollinen: Tekninen lautakunta, Tekninen johtaja Jyrki LappiBudjettivastuuhenkilö: Kaupungininsinööri Risto SaariInvestoinnin tyyppi: Uudis- ja korvausinvestointi


INVESTOINNIN KUVAUS

Kenttien peruskorjauksiin vuosittain 50 000 €.

Seniori-, kuntolaite- ja skeittipuiston toteutus Hovirinnan rantapuistoon.

Keskusliikuntapuiston pääkatsomon kattaminen.

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019

Urheilualueiden kunnostus 50 000 50 000 50 000

Valaistuksen uusiminen kuntoreiteille ja kentille 0 35 000 35 000

Littoisten ja Piikkiön ulkokuntoiluvälineet 0 60 000 0

Seniori-, kuntolaite- ja skeittipuisto 80 000 80 000 0

Littoisten Nunnan frisbeegolf-rata 0 0 25 000

Keskusliikuntapuiston pääkatsomon kattaminen 150 000 0 0

Kokonaiskulut yhteensä 280 000 225 000 110 000

105

Investoinnit

Talousarvio 2017

16.10. VesilaitosTilivelvollinen: Tekninen lautakunta, Tekninen johtaja Jyrki LappiBudjettivastuuhenkilö: Yhdyskuntainsinööri Pirkkoliisa HeinonenInvestoinnin tyyppi: Uudis- ja korvausinvestoinnit


INVESTOINNIN KUVAUS

Vesihuoltoverkosto on vanhimmilta osiltaan yli 40 vuotta vanhaa ja kaipaa peruskorjausta. Kaupungilla onvesijohtoverkostoa noin 370 km.

Vesijohtoverkostoa saneerataan laaditun kunnossapitosuunnitelman mukaisesti.

Suurimpana yksittäisenä hankkeena on vesihuollon saneeraus välillä Lidl-Kaarinatie, vanha betoninenkokoojaviemäri uusitaan sujuttamalla.


Vesilaitoksen liittymismaksutuotoksi arvioidaan 300 000 €.

Kohteet/ kustannus € 2017 2018 2019

Morsinkujan kunnallistekniikka 30 000

Etelä-Poikluoman kunnallistekniikka 35 000

Hulkkionkaari II-alueen kunnallistekniikka 100 000

Untolan alueen kunnallistekniikka 135 000

Nunnan radanvarren kunnallistekniikka 100 000

Rauhalankallion kunnallistekniikka 25 000

Lounais-Empon kunnallistekniikka 100 000

Lidl-Kaarinantien vesihuollon saneeraus 300 000

Vesijohtoverkoston saneeraus 50 000

Toiminta-alueen täydennykset 100 000

Muut vesijohtojen rakennuskohteet 200 000

Konsulttivaraus 20 000

Kokonaiskulut yhteensä 1 195 000 1 100 000 1 100 000

106

Investoinnit

Talousarvio 2017

16.11. ViemärilaitosTilivelvollinen: Tekninen lautakunta, Tekninen johtaja Jyrki LappiBudjettivastuuhenkilö: Yhdyskuntainsinööri Pirkkoliisa HeinonenInvestoinnin tyyppi: Uudis- ja korvausinvestoinnit


INVESTOINNIN KUVAUS

Viemäriverkosto on vanhimmilta osiltaan yli 40 vuotta vanhaa ja vaatii jo peruskorjausta vuotovesienvähentämiseksi. Vuotovesien määrä nousee jo pienehköillä sateilla moninkertaiseksi aiheuttaen turhiapuhdistuskustannuksia.

Kaupungilla on jätevesiverkostoa n. 330 km. Sitä saneerataan laaditun kunnossapitosuunnitelman mukaisesti.

Suurimpana yksittäisenä hankkeena on vesihuollon saneeraus välillä Lidl-Kaarinantie, vanha betoninenkokoojaviemäri uusitaan sujuttamalla.


Viemärilaitoksen liittymismaksutuotoksi arvioidaan 350 000 euroa.

Kohteet/ kustannus € 2017 2018 2019

Morsinkujan kunnallistekniikka 30 000




Nunnan radanvarren kunnallistekniikka 100 000



Lidl-Kaarinantien vesihuollon saneeraus 550 000

Viemäriverkoston saneeraus 300 000

Toiminta-alueen täydennykset 100 000

Muut viemärinrakennuskohteet 200 000


Kokonaiskulut yhteensä 2 050 000 1 800 000 1 800 000

107

Investoinnit

Talousarvio 2017

16.12. HulevesiTilivelvollinen: Tekninen lautakunta, Tekninen johtaja Jyrki LappiBudjettivastuuhenkilö: Yhdyskuntainsinööri Pirkkoliisa HeinonenInvestoinnin tyyppi: Uudis- ja korvausinvestoinnit

TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOTKULUT -530 000 -400 000 -400 000 -1 330 000NETTO -530 000 -400 000 -400 000 -1 330 000

INVESTOINNIN KUVAUS

Kaupungilla on hulevesiverkostoa n. 150 km. Sitä ylläpidetään ja laajennetaan tarpeen mukaan. Vanhoja vuotavialinjoja uusitaan vanhojen asuinalueiden saneerauksien yhteydessä.


Kohteet/ kustannus € 2017 2018 2019Morsinkujan kunnallistekniikka 20 000






Kuivatusjärjestelmien parantaminen 50 000


Kokonaiskulut yhteensä 530 000 400 000 400 000

108

Investoinnit

Talousarvio 2017

16.13. SatamatTilivelvollinen: Tekninen lautakunta, Tekninen johtaja Jyrki LappiBudjettivastuuhenkilö: Kaupungininsinööri Risto SaariInvestoinnin tyyppi: Korvausinvestointi

TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOTKULUT -45 000 -90 000 0 -135 000NETTO -45 000 -90 000 0 -135 000

INVESTOINNIN KUVAUS

Uusitaan vuosittain Voivalan ja Hovirinnan pienvenesatamien laitureita.

Talousarviovuonna korjataan Hovirinnan pienvenepaikat sekä asennetaan kameravalvonta satamiin.

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019Voivalan sataman laiturien uusiminen 0 90 000 0Hovirinnan pienvenepaikkojen kunnostus 30 000 0 0Satamien kameravalvonta 15 000 0 0Kokonaiskulut yhteensä 45 000 90 000 0

16.14. JoukkoliikenneTilivelvollinen: Tekninen lautakunta, Tekninen johtaja Jyrki LappiBudjettivastuuhenkilö: Kaupungininsinööri Risto SaariInvestoinnin tyyppi: Korvausinvestointi


INVESTOINNIN KUVAUS

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneinvestoinnit.

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019Kaarinan osuus 56 800 56 800 56 800Pyöräparkit 15 000 15 000 15 000Kokonaiskulut yhteensä 71 800 71 800 71 800

109

Investoinnit

Talousarvio 2017

16.15. Tietohallinnon ohjelmistot, laitteet ja tuotantotilatTilivelvollinen: Kaupunginhallitus, Hallintojohtaja Päivi AntolaBudjettivastuuhenkilö: Tietohallintojohtaja Kari HölsöInvestoinnin tyyppi: Korvaus- ja rationalisointi-investointeja

TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOT 0 0 0 0KULUT -599 371 -532 383 -500 000 -1 631 754NETTO -599 371 -532 383 -500 000 -1 631 754

INVESTOINNIN KUVAUS

Claudia hankintajärjestelmä ja palvelukeskuksen järjestelmäprojektit.

Arkistopalveluiden digitaalisuusasteen nosto kohti pitkäaikaista ja jopa pysyvästi arkistoitavaa materiaalia.

Uuden valtuustosalin kokousjärjestelmä.

Vanhuspalveluissa laajennetaan HILKKA-toiminnanohjausjärjestelmää uusilla liittymillä terveydenhuollonperusjärjestelmään.

Palvelusetelijärjestelmään lisätään uusia palvelutyyppejä.

Terveydenhuollon Efficassa siirrytään eKanta-hankkeen seuraavaan vaiheeseen, joka edellyttää useita eripäivityksiä perusjärjestelmään.

Ympäristöpalveluissa otetaan käyttöön muutamia uusia palveluita vesihuoltoon ja kiinteistövalvontaan.

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019SIV: Päiväkotien verkkojen rakentaminen (Yhteydet/WLAN) 70 000Sovellukset:HAL: Claudia hankintajärjestelmä 12 000HAL: Palvelukeskuksen järjestelmäprojektit 50 000 80 000 80 000HAL: Arkistointijärjestelmä uudet liittymät 50 000HAL: Uuden valtuustosalin kokousjärjestelmä 110 000HYV: TH Kotihoidon toiminnanohjaus, laajennus, uudet rajapinnat 25 000 25 000 25 000HYV: Palvelusetelijärjestelmä (PSOP) laajennukset 25 000 25 000HYV: Terveydenhuollon EKG-järjestelmän vaihto 50 000HYV: Kaarinakodin ja Visiitin Vivago järjestelmän päivitys 30 000HYV: Terveydenhuollon Effican Vuosijulkaisu 2016 64 755HYV: Terveydenhuollon Effican Vuosijulkaisu 2017 65 650HYV: Terveydenhuollon Effica eArkisto 2. vaihe 45 504HYV: Terveydenhuollon Effica eArkisto 3. vaihe 39 238HYV: Terveydenhuollon Effica eReseptin muutokset 14 912HYV: Terveydenhuollon Effica Itseilmoittautuminen + Finn-ID 15 000HYV: Terveydenhuollon Effica Mediakeskus 19 195

110

Investoinnit

Talousarvio 2017

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019HYV: Terveydenhuollon Effica muut ohjelmistohankinnat 20 000HYV: YPH Effican päivitykset ja laajennukset 20 000 20 000 20 000HYV: YPH Effican lisäpalvelut (sähköisiä palveluita) 15 000YMP: Vesihuollon in Works Water laskutus- ja asiakastietojärjest. 22 200YMP: Kiinteistöautomaatiojärjestelmän saneeraus (Kotimäki,Kaarinan TK) 0 43 300

Muut hankinnat 0 200 000 350 000Aineettomat yhteensä 599 371 532 383 500 000

16.16. Tekninen lautakuntaTilivelvollinen: Tekninen lautakunta, Tekninen johtaja Jyrki LappiBudjettivastuuhenkilö: Tekninen johtaja Jyrki LappiInvestoinnin tyyppi: Korvausinvestointi


INVESTOINNIN KUVAUS

Ajoneuvokaluston uusintaa.

Monitoimikaukaloiden hankintaa Auranlaakson, Kuusiston ja Kotimäen koulujen alueille.

Seniori- ja kuntolaitepuiston kalustus.

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019Kelaleikkurin tai keräävänruohonleikkurin hankinta 35 000 0 0

Auranlaakson, Kuusiston jaKotimäen koulujenmonitoimikaukalot

80 000 80 000

Ajoneuvokaluston uusinta 0 30 000 30 000Kokonaiskulut yhteensä 35 000 110 000 110 000

111

Investoinnit

Talousarvio 2017

16.17. KaupunkikehityslautakuntaTilivelvollinen: Kaupunkikehityslautakunta, Kaupunginarkkitehti Pasi AromäkiBudjettivastuuhenkilö: Kaupunginarkkitehti Pasi AromäkiInvestoinnin tyyppi: Korvausinvestointi

TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOTKULUT -63 500 0 0 -63 500NETTO -63 500 0 0 -63 500

INVESTOINNIN KUVAUS

Uusitaan maastomittauksen mittauslaitteita vastaamaan tällä hetkellä tuettuja järjestelmiä sekä maankäytön isotulostin.

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019Tulostin ja skanneri A0 33 500 0 0Maastomittauksen kaluston uusiminen 30 000 0 0Kokonaiskulut yhteensä 63 500 0 0

16.18. Sivistyspalvelujen irtaimistoTilivelvollinen: Sivistyslautakunta, Sivistysjohtaja Elina HeikkiläBudjettivastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Elina HeikkiläInvestoinnin tyyppi: Uudisinvestointi

TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOT 0 0 0 0KULUT -210 000 -310 000 -1 350 000 -1 870 000NETTO -210 000 -310 000 -1 350 000 -1 870 000

INVESTOINNIN KUVAUS

Koulujen ja päiväkotien oppimisympäristöjä kehitetään vähitellen vastaamaan uutta opetussuunnitelmaa sekäuusia opettamisen ja oppimisen tapoja. Vuosittain on tarkoitus toteuttaa muutamia yksittäisiä hankkeita sekäkouluissa että päiväkodeissa. Määräraha käytetään sekä tilojen kalustukseen että tarvittaviin rakenteellisiinmuutoksiin

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019Fyysisten oppimisympäristöjen kehittäminen päiväkodeissa jakouluissa 150 000 250 000 250 000

Piispanlähteen yläkoulun ja Kotimäen koulun aulan kalustaminen 60 000 0 0Valkeavuoren kalustus 0 0 1 100 000Piikkiön yhtenäiskoulun auditoriomuutos 0 60 000 0Kokonaiskulut yhteensä 210 000 310 000 1 350 000

112

Investoinnit

Talousarvio 2017

16.19. Sosiaali- ja terveyslautakunnan irtaimistoTilivelvollinen: Sosiaali- ja terveyslautakunta, Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-JärviBudjettivastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-JärviInvestoinnin tyyppi: Uudis- ja korvausinvestoinnit


INVESTOINNIN KUVAUS

Hammashoitoyksiköiden uusiminen, vuosittainen varaus kahden yksikön uusimiseen. Hammashuollossa on 22hoitoyksikköä, joista talousarviovuonna uusimisvuorossa olevat ovat n. 27 vuotta vanhoja. Uusiminen käsittäämyös yksikön varustuksen, mm. digitaalisen kuvantamisen laitteet.

Valmakodin peruskorjaushankkeen ensikertainen kalustus.

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019Hammashoitoyksiköiden uusiminen 2 kpl vuosittain 60 000 60 000 60 000Valmakodin ensikertainen kalustus 280 000 0 0Vanhusten palvelutorin ja yhteisökodin kalustus 330 000Tiklin auto invavarustuksella 70 000Kokonaiskulut yhteensä 410 000 390 000 60 000

16.20. Vapaa-ajan lautakuntaTilivelvollinen: Vapaa-ajan lautakunta, Sivistysjohtaja Elina HeikkiläBudjettivastuuhenkilö: Kansalaisopiston rehtori Risto JaakolaInvestoinnin tyyppi: Uudisinvestointi

TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOTKULUT -580 000 -50 000 0 -630 000NETTO -580 000 -50 000 0 -630 000

INVESTOINNIN KUVAUS

Taidehankinta prosenttiperiaatteella sekä ja Pro Patriae taulu Kaarina-taloon.

Kohteet/kustannus € 2017 2018 2019Kaarinatalon taidehankinnat + Pro Patriae taulu 80 000 50 000 0Kirjaston kalustus 500 000 0 0Kokonaiskulut yhteensä 580 000 50 000 0

113

Investoinnit

Talousarvio 2017

16.21. KonsernijohtoTilivelvollinen: Kaupunginhallitus

Kaupunginjohtaja Harri VirtaBudjettivastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja Harri Virta

TA2017 TS2018 TS2019 YHTEENSÄTUOTOT 0 0 0 0KULUT -260 000 0 0 -260 000NETTO -260 000 0 0 -260 000

INVESTOINNIN KUVAUS

Kaarina-talon yleisten ja virastotilojen kalustus.

114Vakanssimuutokset

Talousarvio 2017

17. Yhteeveto toimialojen vakanssimuutoksistaTaulukossa esitetään lukuina kustannusvaikutus TA2016:een verrattuna ja suluissa olevilla luvuillakustannusvaikutus kalenterivuodessa.

17.1. Hallinnon tukipalvelutVakanssimuutoksetNimike Virka/toimi Perustamis

pvm YksikköTA 2017palkat+sos €

TS 2018 TS 2019

Asianhallintasihteeri(vakanssinro 122007)- Arkistosihteerin toimi muutetaanviraksi ja samalla tehtävänimikenykyaikaistetaan. Kuntaliitonmallihallintosäännössä kunnanasiakirjahallintoa johtavallehenkilölle määrätyt tehtävätedellyttävät virkasuhdetta.Muutoksella ei olekustannusvaikutusta.

Toimimuutetaanviraksi

1.1.2017 Kanslia- javiestintäpalvelut

0(45 000)

0(45 000)

0(45 000)

17.2. Koulutus

Nimike Virka/toimi



TS 2018 TS 2019

Koulupsykologi toimi 1.8.2017 Oppilashuolto 20 000 52 000 52 000

Erityisopettaja* virka 1.8.2017 Hovirinnan koulu 0 0 0

Erityisluokanopettaja** virka 1.8.2017 Hovirinnan koulu 55 000 55 000 55 000

Luokanopettaja** virka 1.8.2017 S:t Karinssvenska skola 0 0 0

Luokanopettaja virka 1.8.2017 S:t Karinssvenska skola 0 0 0

Päätoiminen tuntiopettaja** toimi 1.8.2017 S:t Karinssvenska skola 0 0 0

Luokanopettaja* virka 1.8.2017 Hovirinnan koulu 0 0 0

Koulunkäynninohjaaja, 4 kpl* toimi 1.1.2017 Perusopetus 0 0 0

Erityisluokanopettaja* virka 1.8.2017 Piikkiönyhtenäiskoulu 0 0 0

Päätoiminen tuntiopettaja(määräaikainen)* toimi 1.8.2017 Piispanlähteen

koulu 0 0 0

Tuntiopettaja* toimi 1.8.2017 Piispanlähteenkoulu 0 0 0

Sivutoiminen tuntiopettaja* toimi 1.8.2017 Piispanlähteenkoulu 0 0 0

Erityisluokanopettaja* virka 1.8.2017 Valkeavuorenkoulu 0 0 0


Talousarvio 2017

Nimike Virka/toimi



TS 2018 TS 2019

Perusopetuksen rehtori virka 1.1.2017 Koroisten koulu 0 0 0

Perusopetuksen ja lukionlehtori, englanti ja venäjä virka 1.1.2017 lukio 0 0 0

Lukion ja kansalaisopistonlehtori, kuvataide virka 1.1.2017 lukio ja

kansalaisopisto 0 0 0

Koulusihteeri toimi 1.1.2017 lukio/aikuislinja -17 333 -17 333 -17 333

Perusopetuksen lehtori,englanti ja ruotsi virka 1.1.2017 perusopetus 0 0 0

*Palkkavaraus vuoden 2016 talousarviossa** Vuoden 2016 palkkarahat otettu perusopetuksen yhteisestä tuntikehyksestä

17.3. Varhaiskasvatus

Nimike Virka/toimi



TS 2018 TS 2019

Perhepäivähoidon ohjaaja virka 1.1.2017 Perhepäivähoito -52 000 -52 000 -52 000

Perhepäivähoidon ohjaaja* virka 1.1.2017 Perhepäivähoito 0 0 0

Perhepäivähoitaja, 5 kpl toimi 1.1.2017 Perhepäivähoito -148 000 -148 000 -148 000

Perhepäivähoitaja, 25 kpl* toimi 1.1.2017 Perhepäivähoito 0 0 0

Ryhmäperhepäivähoitaja, 6kpl toimi 1.1.2017 Perhepäivähoito -95 000 -95 000 -95 000

Ryhmäperhepäivähoitaja* toimi 1.1.2017 Perhepäivähoito 0 0 0

Hoitoapulainen* toimi 1.1.2017 Kesämäenpäiväkoti 0 0 0

Hoitoapulainen* toimi 1.1.2017 Kultanummenpäiväkoti 0 0 0

Lastenhoitaja* toimi 1.1.2017 Kuovinkadunpäiväkoti 0 0 0

Laitosapulainen* toimi 1.1.2017 Pihlajamarjanpäiväkoti 0 0 0

Hoitoapulainen* toimi 1.1.2017 VuororyhmäSinivuokko 0 0 0

Perhepäivähoitaja* toimi 1.1.2017 Vuorohoito 0 0 0

Ryhmäperhepäivähoitaja* toimi 1.1.2017 VuororyhmäSinivuokko 0 0 0

Päivähoitoavustaja* toimi 1.1.2017 Kuusistonpäiväkoti 0 0 0

Nimike Virka/toimi



TS 2018 TS 2019

Lastentarhanopettaja toimi 1.8.2017 Leikkipuistot 19 000 45 500 45 500

Lastenhoitaja, 2 kpl toimi 1.8.2017 Leikkipuistot 30 000 73 000 73 000* Pitkään täyttämättä olleiden vakanssien lakkauttaminen


Talousarvio 2017

17.4. Perhe- ja sosiaalipalvelut


Virka/toimi



TS 2018 TS 2019

Terveydenhoitaja (lastenneuvola)- osa-aikaisen 50 %:n vakanssinmuuttaminen 100 %:iin- kustannuslisäys katetaanvapautuvista etuuskäsittelynvakansseista

toimi 1.8.2017 Neuvolapalvelut

8 564(8 564) (20 564) (20 564)

Palveluohjaaja- vajaatyökykyisten palveluohjaus(vrt.OTE- hallituksen kärkihanke jatyöllisyyskokeilu)- tavoitteena kustannussäästötyömarkkinatuenkuntaosuusmaksuista- määräaikaisen vakanssinvakinaistaminen määrärahatolemassa TA2016


0(40 000) (40 000) (40 000)

Sosiaalityöntekijä(maahanmuuttajat)- määräaikaisen vakanssinvakinaistaminen- kulumuutos katetaan kasvavistamaahanmuuton korvauksista sekävapautuvista etuuskäsittelijänvakansseista


54 000(54 000) (54 000) (54 000)

Toimintaterapeutti- perheohjaajan toimen muutostoimintaterapeutin toimeksi- vahvistaa vanhemmuudentukemiseen liittyviä toimia- Lähes kustannusneutraali +40,43€/kk, kulumuutos katetaanperhekeskuksen vuosibudjetista

toimi 1.1.2017Perhekeskus 620

(620) (620) (620)

Hoitaja ( kehitysvammaisteniltapäiväkerho / loma aikojen hoito)- iltapäivätoiminta haasteellistenkoululaisten ohjauksessa(kehitysvammaisten koululaistenloma aikojen toiminta)-kokonaistasolla hoitajanpalkkakustannuksen jakautuminen1/3 vammaispalvelut/2/3 Siv

toimi 1.7.2017 Vammaispalvelut

11 000(11 000) (11 000) (11 000)

Lakkautettavat vakanssit Lakkautta-mispvm

Etuuskäsittelijä 2 virkaa- lakkautetaan toimeentulotuenperusosaa koskevan kela-siirronvuoksi


- 78 000(-78 000) (-78 000) (-78 000)


Talousarvio 2017

17.5. Ikäihmisten palvelut


Virka/toimi



TS 2018 TS 2019

Sairaanhoitaja toimi 1.4.2017 Kotikuntoutustiimi 30 000(30 000)

0(30 000)

0( 30 000)

Kolme hoitajaa toimi 1.4.2017 Kotikuntoutustiimi 90 000(90 000)

0(90 000)

0(90 000)

Fysioterapeutti toimi 1.4.2017 Kotikuntoutustiimi 30 000(30 000)

0(30 000)

0(30 000)

Toimintaterapeutti toimi 1.4.2017 Kotikuntoutustiimi 30 000(30 000)

0(30 000)

0(30 000)

Kaksi hoitajaaAvin sitova päätös 16.6.2016 toimi 1.1.2017 Kaarinakoti 70 000

(70 000)-

(70 000)-

(70 000)Avustava henkilökunta 2,4 htvAvin sitova päätös 16.6.2016 toimi 1.1.2017 Kaarinakoti 72 000

(72 000)-

(72 000)-

(72 000)Muistineuvoja- Hovirinnan palvelukeskuksen

yöhoitajan toimen muutosmuistineuvojan viraksi

- kustannusneutraali, palkan eroyöhoidon erilliskorvaustensäästöstä

virka 1.4.2017

Kotihoito- javanhuspalvelut

yhteiset -palvelutori

0 0 0

ToiminnanohjaajaHovirinnan palvelukeskuksenyöhoitajan toimen muutostoiminnanohjaajan toimeksikustannusneutraali, palkan eroyöhoidon erilliskorvaustensäästöstä

toimi 1.4.2017 Kotihoito 0 0 0

Vastuualueen inva-autonkuljettaja toimi 1.4.2017

Kotihoito- javanhuspalvelutyhteiset

20 000(20 000)

0(20 000)

0(20 000)

Fysioterapeutti toimi 1.4.2017 Vanhuspalvelui-den fysioterapia

30 000(30 000)

0(30 000)

0(30 000)


Talousarvio 2017

17.6. Terveyspalvelut


Virka/toimi



TS 2018 TS 2019

Välinehuoltaja 50% ( vajaantoimen täydennys) toimi 1.1.2017 välinehuolto 16000

(16000)0

(16000)0

(16000)

laboratoriohoitaja 50% toimi 1.1.2017 laboratorio 20000(20000)

0(20000)

0(20000)

diabeteshoitaja 50%(vajaantoimen täydennys) toimi 1.1.2017 diabetestyö 23000

(23000)0

(23000)0

(23000)ohjaaja 100 % ( kuntouttavatyötoiminta,apuvälineet) toimi 1.1.2017 fysioterapia 31000

(31000)0

(31000)0

(31000)

lähihoitaja/sihteeri 100% toimi 1.1.2017 avosairaanhoito 33000(33000)

0(33000)

0(33000)

lääkäri ( työterveyshuollostasiirtyvä vakanssi) virka 1.1.2017 avosairaanhoito 89000

(89000)0

(89000)0

(89000)psykologi 10%( työterveyshuollosta siirtyväosuus)

toimi 1.1.2017mielenterveys- ja

päihdeyksikköVintti

8000(8000)

0(8000)

0(8000)

Lakkautettavat vakanssit Lakkauttamispvm

Työterveyshoitaja 4,5 vakanssia toimi 1.1.2017 työterveyshuolto -149000(190000)

0(-190000)

0(-190000)

Psykologi 50% toimi 1.1.2017 työterveyshuolto -29000(-29000)

0(-29000)

0(-29000)

Fysioterapeutti toimi 1.1.2017 työterveyshuolto -45000(-45000)

0(-45000)

0(-45000)

terveyskeskuslääkäri virka 1.1.2017 työterveyshuolto -89000(-89000)

0(-89000)

0-89000)

ylilääkäri virka 1.1.2017 työterveyshuolto -106000(-106000)

0(-106000

0(-106000)

Kaarinan kaupunkiwww.kaarina.fi

sisällys - kaarina · integraatiota vaaranneta rakenneuudistuksessa ja että kaarinalaisilla...

Documents