sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys 2025...lähellä kotia ja sisältää päiväkotiryhmien...

1

Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys 2025

Luonnos 20.5.2015

2

Sisällys

1 Palveluverkkoselvityksen lähtökohdat ........................................................................................................... 4 2 Nykytilanteen kuvaus ..................................................................................................................................... 6

2.1 Varhaiskasvatus ....................................................................................................................................... 6 2.2 Opetus ..................................................................................................................................................... 6 2.3 Vapaa-aikapalvelut .................................................................................................................................. 7

Kirjastopalvelut .......................................................................................................................................... 7 Kulttuuripalvelut ........................................................................................................................................ 7 Liikuntapalvelut ......................................................................................................................................... 7 Nuorisopalvelut ......................................................................................................................................... 7 Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö .................................................................................................. 8

3 Yhtenäinen kasvun ja opin polku .................................................................................................................... 9 4 Uudet yksikkövaihtoehdot............................................................................................................................ 10

4.1 Lastentalo .............................................................................................................................................. 10

4.1.1 Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta ................................................................... 10 4.1.2 Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta .................................................................... 10 4.1.3 Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta .......................................................... 10 4.1.4 Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta ............................................................................ 10

4.2 Yhtenäiskoulu ........................................................................................................................................ 10

4.2.1 Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta ................................................................... 11 4.2.2 Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta .................................................................... 11 4.2.3 Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta .......................................................... 11 4.2.4 Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta ............................................................................ 11

5 Tulevaisuuden palveluverkkovaihtoehdot ................................................................................................... 12

5.1 Vaihtoehto A .......................................................................................................................................... 12

5.1.1 Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa A ....................................................................... 12 5.1.2 Investoinnit vaihtoehdossa A ......................................................................................................... 14 5.1.3 Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa A .................................................................... 14

5.2 Vaihtoehto B .......................................................................................................................................... 17

5.2.1 Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa B ....................................................................... 17 5.2.2 Investoinnit vaihtoehdossa B ......................................................................................................... 18 5.2.3 Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa B .................................................................... 19

5.3 Vaihtoehto C .......................................................................................................................................... 21

5.3.1 Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa C........................................................................ 21 5.3.2 Investoinnit vaihtoehdossa C ......................................................................................................... 22 5.3.3 Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa C .................................................................... 23

5.4 Vaihtoehto D .......................................................................................................................................... 25

5.4.1 Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa D ....................................................................... 25

3

5.4.2 Investoinnit vaihtoehdossa D ......................................................................................................... 27 5.4.3 Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa D .................................................................... 27

6 Loppuyhteenveto.......................................................................................................................................... 30 Liitteet.............................................................................................................................................................. 32

Liite 1. Yhteenveto väestöennusteesta. .................................................................................................. 32 Liite 2. Perusopetuksen palvelutarvearvio 2015–2025, eri väestönkasvun skenaariot. ......................... 32 Liite 3. Varhaiskasvatuksen palvelutarvearvio 2015–2025, eri väestönkasvun skenaariot. ................... 33 Liite 4. Palveluverkkomalli, vaihtoehto A. .............................................................................................. 34 Liite 5. Palveluverkkomalli, vaihtoehto B. .............................................................................................. 35 Liite 6. Palveluverkkomali, vaihtoehto C. ................................................................................................ 35 Liite 7. Palveluverkkomalli, vaihtoehto D. .............................................................................................. 36 Liite 8. Palvelutarve alueittain 31.12.2014. ............................................................................................ 38 Liite 9. Palvelutarve-ennuste alueittain 31.12.2020 ............................................................................... 39 Liite 10. Palvelutarve-ennuste alueittain 31.12.2025.............................................................................. 40 Liite 11. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä palveluverkossa 2025 eri yksikkövaihtoehdoissa. .............. 41 Liite 12. Palvelumallivaihtoehtojen investoinnit. .................................................................................... 42

4

1 Palveluverkkoselvityksen lähtökohdat

Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys kattaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon. Sel-

vityksessä tarkastellaan eri vaihtoehtoja sivistyspalvelukokonaisuuden järjestämiseksi väestönkasvun tar-

peet huomioiden. Tehdyn väestönkasvuennusteen mukaisesti vuoteen 2025 mennessä varhaiskasvatuksen

hoitopaikkojen-, samoin kuin alakoulun oppilaspaikkojen tarve kasvaa jopa 350 paikalla, sekä yläkoulun

oppilasmäärä 300 oppilaalla (Kuvat 1 ja 2). Kasvavan palvelutarpeen ja Yläasteella sekä Nuolialan koululla

olleiden sisäilmaongelmien vuoksi palveluverkon uudistamista ja laajentamista on kannattavaa tässä vai-

heessa tarkastella yhtenä kokonaisuutena.

Keskeisenä tavoitteena tulevaisuuden palveluverkolle on yhtenäinen kasvun ja opin polku, joka huomioi

varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden lisäksi myös sosiaali-, terveys-, ja vapaa-aikapalveluiden näkökulmat.

Yhtenäinen kasvun ja opin polku on lapsi- ja asiakaslähtöinen tapa tuottaa palvelut siten, että nivelvaiheet

palvelusta toiseen siirryttäessä madaltuvat, erityistarpeet on huomioitu kattavasti sekä palvelut ovat lähellä

kuntalaisia. Pirkkalan Yhteislukio integroituu palveluverkkoon keskeisen sijaintinsa kautta. Lukion uusi toi-

mintamalli antaa opiskelijoille valmiudet muuttuneen jatko-opiskelun ja työelämän tarpeisiin. Malli ja si-

jainti tukevat nuorten kehitystä ja aikuistumista.

Palveluverkkoselvitys on toteutettu kevään 2015 aikana omana valmistelutyönä, johon on osallistunut pro-

jektin ohjausryhmä, kolme alatyöryhmää sekä henkilöstöä kunnan eri sektoreilta. Selvityksessä on kuultu

kuntalaisten, henkilökunnan, lautakunnan sekä kunnanhallituksen näkemyksiä ja ideoita. Työryhmät tutus-

tuivat maaliskuussa Hämeenlinnan sivistyspalveluiden palveluverkon toimintamalliin. Huhtikuussa järjestet-

tiin myös selvitykseen liittyvä sivistyslautakunnan ja kunnanhallituksen yhteinen iltakoulu sekä asukasilta.

Selvityksen tekemisen keskiössä on opetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaa-aikapalveluiden lähtökohdat,

kuitenkin myös sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmat huomioiden ja niiden uudenlaiset toimintamallit

mahdollistaen. Tarkemmin sosiaali- ja terveyspalvelut nivotaan palveluverkkosuunnitelmaan syksyllä 2015,

kun toteutettava palveluverkkomalli on selvillä ja käytännön suunnittelutyö aloitetaan.

Palveluverkkoselvityksessä on koottu yhteen eri tietoaineistoista lähtöisin olevaa dataa, joista on koottu

varhaiskasvatuksen ja opetuksen palvelutarvearviot tulevalle kymmenelle vuodelle. Tästä informaatiosta

syntynyt käsitys palveluverkon riittävyydestä ja kehitystarpeista on tiedon arvoketjun lopputulos. Tässä

selvityksessä palvelutarve- ja verkkoselvitys on kytketty organisaatiossa ja sen ulkopuolella olevaan laadulli-

seen tietoon palveluverkkoselvityksen laadinnan yhteydessä. Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys on

tietojohtamista käytännössä.

Palveluverkkoselvityksen luonnos julkistetaan toukokuun loppupuolella. Selvityksen aikana saadut näke-

mykset ja ideat ovat hyödyttäneet selvitystyötä ja kommentteja toivotaan myös selvityksen luonnoksesta.

Kaikilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus antaa lausunto luonnoksesta sekä eri palveluverkkovaih-

toehdoista 16.8.2015 mennessä. Lausunnot palautetaan sähköpostitse sivistystoimen kirjaamoon, sivistys-

[email protected]. Tämän jälkeen selvitys etenee päätöksentekoon.

5

Kuva 1. Väestökasvuennuste v. 2025 asti.

Väestönkasvuarvio perustuu noin 2 %:n kasvuennusteeseen. Viimeisen 20 vuoden aikainen keskimääräinen

kasvu on ollut noin 2,4 %. Palvelutarvearviot perustuvat väestönkasvuarvioon. Hankkeiden ajoitusta ja mi-

toitusta tarkastellaan vuosittain päivittyvän palvelutarvearvion perusteella.

Kuva 2. Hoitopaikka- ja oppilasennuste v. 2015-2025.

6

2 Nykytilanteen kuvaus

Sivistyspalvelut koostuvat varhaiskasvatuksen, opetustoimen ja vapaa-aikapalveluiden vastuualueiden ko-

konaisuudesta. Seuraavassa kuvataan lyhyesti kunkin kokonaisuuden nykytilanne.

2.1 Varhaiskasvatus

Pirkkalassa on 12 kunnallista päiväkotiyksikköä ja kunnallisia perhepäivähoitajia 20. Päivähoidossa lapsia on

yhteensä 850. Avoimen varhaiskasvatuksen (lasten kerhotoiminnan ja avointen perhekerhojen) toiminta-

paikkoja on kaksi, ja näiden toimintaan osallistuu viikoittain n. 80 lasta ja 30 perhettä. Yksityisiä päivähoi-

don vaihtoehtoja pirkkalalaisilla on useita: palvelusetelipäiväkodit ja -kerho, yksityiset päiväkodit ja yksityi-

nen perhepäivähoito.

Päivähoitoon ohjaus tapahtuu keskitettynä palveluohjauksena ilman erillistä aluejakoa. Kaikkiaan päivähoi-

toikäisistä lapsista kunnan järjestämään tai rahoittamaan päivähoitoon osallistuu n. 68 % ikäluokasta. Pirk-

kalan kunnan päiväkodeissa noudatetaan Kaikkien lasten päiväkoti -periaatetta, jonka mukaisesti myös

mahdollisesti tarvittava tuki järjestetään siinä päiväkodissa, missä lapsen päivähoitokin järjestetään.

2.2 Opetus

Perusopetuksen kouluja Pirkkalassa on kuusi; näistä viisi on alakoulua ja yksi yläkoulu. Oppilaita alakouluis-

sa on 1814 ja yläkoulussa 650. Esiopetus järjestetään alakouluilla, samoin kuin 0.–2. luokkalaisten sekä eri-

tyisen tuen oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu vuosittain n. 550

lasta ja määrä kasvaa vuosittain.

Oppilaiden ohjaus kouluihin tapahtuu oppilaaksiottoalueiden (eteläinen, keskusta, pohjoinen ja itäinen)

mukaisesti (Kuva 3). Tämän lisäksi Kurikankulman, Naistenmatkan ja Nuolialan kouluissa sekä Pirkkalan

yläasteella on yhteensä 12 erityisopetuksen pienryhmää, joihin oppilaat ohjataan koko kunnan alueelta.

Kaikilla muillakin kouluilla oppilaille annetaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea yleisopetuksen luokissa.

Kuva 3. Voimassaolevat oppilaaksiottoalueet.

7

Näiden lisäksi kunnassa on lukio, jossa on tällä hetkellä 222 opiskelijaa. Lukio-opiskelua on kehitetty voi-

makkaasti toiminnalliseen ja opiskelijalähtöiseen suuntaan sähköiset mahdollisuudet huomioiden. Vuonna

2014 valmistuneen lukioselvityksen perusteella uuden lukiorakennuksen suunnittelu on parhaillaan käyn-

nissä.

2.3 Vapaa-aikapalvelut

Vapaa-aikapalvelukokonaisuuteen kuuluvat kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, sekä taiteen

perusopetus.

Kirjastopalvelut Kuntakeskuksessa olevan pääkirjaston lisäksi Pirkkalassa on Nuolialan kirjasto sekä Kirkonkylän ja Toivion

kouluilla sijaitsevat lainausasemat. Näiden lisäksi kunta on ostanut Tampereen kaupungilta Toivioon puo-

len tunnin mittaisen kirjastoautokäynnin kerran viikossa siihen asti kunnes Toivioon saadaan kunnan en-

simmäinen omatoimikirjasto. Kirjastopalveluiden keskeinen toimintaperiaate on taata kaikille perusasteen

oppilaille mahdollisuus kirjasto- ja tietopalveluihin oman koulun lähellä. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös

päiväkotien kanssa, joilla on omat säännölliset kirjastopäivänsä.

Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: kiinteisiin kulttuuripalveluihin, joita ovat museo ja

taidegalleria sekä vuosittaisiin kulttuuritapahtumiin, joita tehdään paitsi kunnan tuottamina, myös yhteis-

työssä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuripalvelut järjestetään kuntastrategiassa ja

kulttuurisuunnitelmassa määritettyjen painopisteiden mukaisesti. Kulttuuripalvelut tekee yhteistyötä niin

opetuksen kuin varhaiskasvatuksenkin kanssa erilaisten kulttuuripajojen ja teemapäivien merkeissä. Kult-

tuuripalvelut myöntää vuosittain kohde- ja toiminta-avustuksia paikallisille kulttuuritoimijoille.

Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden toiminnassa ja palvelutarjonnassa painottuu terveysliikunta. Erilaisia ryhmäliikuntatun-

teja järjestetään kaikenikäisille kuntalaisille, mutta laajimmin ohjattua liikuntatoimintaa on työikäisille ja

ikääntyville. Kesäaikaan liikuntapalveluiden ohjaustarjonta keskittyy lapsiin erilaisten liikuntakerhojen ja

uimakoulujen myötä. Liikuntapalvelut järjestää uimaopetusta myös halliuimakouluina ja osallistuu koulu-

laisten uimaopetukseen. Tämän lisäksi liikuntapalveluilla on erityisliikuntaryhmiä aikuisille ja lapsille, joiden

liikuntatarjonnassa otetaan huomioon erityistä tukea tarvitsevat, kuten pitkäaikaissairaat ja liikuntarajoit-

teiset henkilöt. Liikuntapalveluilla on myös vuosittain kaikille kuntalaisille suunnattuja liikunnallisia retkiä.

Liikuntapalvelut myöntää vuosittain kohde- ja toiminta-avustuksia sekä urheilijastipendejä paikallisille ur-

heilijoille ja urheiluseuroille. Liikuntapalveluiden seurayhteistyöhön kuuluu myös säännöllisten liikuntavuo-

rojen myöntäminen kunnan kentille ja liikuntasaleihin.

Nuorisopalvelut Keskeinen osa nuorisopalveluita on nuorisotilatoiminnan järjestäminen Nuorisotila Nastassa sekä kouluyh-

teistyö mm. ryhmäyttämistuntien sekä päihde- ja seksuaalikasvatuksen muodossa. Nuorisopalvelut järjes-

tää vuosittain lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja retkiä ja leirejä, joiden teemat ja kohteet vaihtele-

vat. Nuorisopalvelut järjestävät tarpeen mukaan myös pienryhmätoimintaa sekä yksilötapaamisia nuorten

kanssa. Nuorisopalveluilla on lisäksi yhteistyössä lasten ja nuorten tukipalveluiden kanssa järjestettävää

erityisnuorisotyötä sekä etsivää nuorisotyötä. Nuorisopalvelut myöntää vuosittain kohde- ja toiminta-

avustuksia paikallisille yhdistyksille ja järjestöille.

8

Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö

Taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä vastaa Pirkan opisto, joka on Nokian, Pirkkalan, Lem-

päälän ja Vesilahden kuntien muodostama oppilaitos. Tavoitteellisen taiteen perusopetuksen lisäksi opis-

tossa voi opiskella mm. kieliä, taito- ja taideaineita, liikunta- ja terveysaineita sekä rajoitetusti myös avoi-

men yliopiston kursseja. Kursseja järjestetään Pirkkalassa koulujen, päiväkotien, pääkirjaston ja vapaa-

aikakeskuksen tiloissa.

Pirkan opiston lisäksi taiteen perusopetusta järjestetään ostopalveluna Pirkanmaan musiikkiopiston, Tam-

pereen konservatorion ja Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n kanssa. Pirkan opiston palveluja käyttää

vuosittain n. 3200 kuntalaista.

9

3 Yhtenäinen kasvun ja opin polku

Uudenlaisen palveluverkon rakentamisen lähtökohtana on ollut yhtenäinen kasvun ja opin polku.

Yhtenäinen kasvun ja opin polku on lapsen kannalta saumaton ja sisältää mahdollisimman vähän nivel-

vaiheita. Yhtenäinen kasvun ja opin polku huomioi myös kaikki perheen kasvatuskumppanit ja toimijat kas-

vun eri vaiheissa. Keskeisiä tekijöitä yhtenäisellä polulla ovat monipuolinen ja helposti saavutettava palvelu-

tarjonta, riittävä tuki niin lapselle kuin perheellekin, sekä tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä.

Kasvun ja opin polku -kaaviossa (Kuva 4) on kuvattu paitsi kasvun ja opin polkuun kiinteästi liittyvät toimijat,

myös niitä konkreettisia toimenpiteitä, joita yhtenäinen kasvun polku edellyttää. Tavoitteena on tarjota

lapselle hyvän elämän edellytykset viihtyisässä kasvu- ja oppimisympäristössä, sekä auttaa lapsia kasva-

maan itsenäisiksi ja sosiaalisiksi nuoriksi ja aikuisiksi.

Kuva 4. Yhtenäinen kasvun ja opin polku.

Kasvun ja opin polku -kaaviossa esitettyjen toimenpide-ehdotusten vieminen käytäntöön, toteutusvastuu ja

päätöksenteko nivotaan osaksi syksyllä 2015 aloitettavaa Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmatyötä.

Toimet ovat toteuttamiskelpoisia ja tärkeitä huolimatta siitä millaisen mallin mukaan sivistyspalvelut jat-

kossa tuotetaan. Toimenpide-ehdotuksilla pyritään tiiviiseen yhteistyöhön eri toimijoiden välillä, mikä

omalta osaltaan edesauttaa yhtenäistä kasvun ja opin polkua palveluverkkomallista riippumatta.

10

4 Uudet yksikkövaihtoehdot

Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvityksessä on haluttu tutkia myös nykyisestä poikkeavia palveluiden

järjestämisen muotoja, jotta yhtenäinen kasvun ja opin polku voisi toteutua nykyistä paremmin.

Uusia yksikkövaihtoehtoja on tarkasteltu vertailemalla niitä nykyrakenteen mukaiseen palveluverkkoon

hyötyjen ja haasteiden näkökulmista sekä suhteuttamalla näitä näkökohtia Pirkkalan alueen palvelutarpee-

seen ja -tarjontaan. Perinteisten päiväkotien ja koulujen vaihtoehdoiksi tarkasteluun on nostettu kaksi uut-

ta tapaa järjestää sivistyspalvelut: lastentalot ja yhtenäiskoulu.

Tarkastelua on tehty eri yksikkövaihtoehtojen osalta neljällä tarkastelutasolla: kuntalaisen ja lapsen näkö-

kulmasta, talouden ja tilojen näkökulmasta, henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta sekä pedagogiikan läh-

tökohdista.

4.1 Lastentalo

Lastentalossa päiväkoti ja koulu toimivat saman katon alla ja tekevät tiivistä yhteistyötä. Yksikkö sijaitsee

lähellä kotia ja sisältää päiväkotiryhmien lisäksi esi- ja alkuopetuksen luokkia.

4.1.1 Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta

Lastentalon hyötyinä on kodin läheisyys, turvallisuus ja tuttuus. Koulun aloittaminen tapahtuu päivä-

hoidon kanssa samassa yksikössä, jolloin esiopetukseen ja kouluun siirtyessä nivelvaihetta ei synny.

Haasteena puolestaan on nivelvaiheen huomioiminen 3. luokalle siirryttäessä.

4.1.2 Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta

Yhteissuunnittelun kautta tilat ja materiaalit ovat mukautuvia ja ne saadaan tehokkaaseen yhteis-

käyttöön. Haasteiksi voivat muodostua siivouksen ja ruokahuollon suunnittelu sekä aikataulutus. Yh-

teiskäytössä olevat keittiö, ruokala sekä liikuntatilat ovat kustannustehokkaita.

4.1.3 Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta

Henkilöstön näkökulmasta lastentalo tarjoaa mahdollisuuden ammatilliseen kasvuun yhteistyön ja

työnkierron myötä. Henkilöstön joustava käyttö hyödyttää mm. aamu- ja iltapäivätoiminnan järjes-

tämistä. Haasteeksi puolestaan voivat muodostua kahden lain puitteissa toimiminen (Perusopetuslaki

ja Varhaiskasvatuslaki) ja hallittavuus esimerkiksi johtajuuden näkökulmasta.

4.1.4 Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta

Lastentalon hyötyjä pedagogiikan näkökulmasta ovat yhteisöllisyys, yhteistyö, kasvatustyön jatkumo

sekä joustava kouluvalmiuden huomioiminen. Haasteena on nivelvaiheen syntyminen siirryttäessä 3.

luokalle.

4.2 Yhtenäiskoulu

Yhtenäiskouluja ovat sellaiset koulut, joissa järjestetään opetusta samassa hallinnollisessa ja toiminnallises-

sa kouluyksikössä vuosiluokilla 0–6 ja 7–9. Yhtenäiskoulussa opettajat voivat opettaa kaikkien luokka-

asteiden oppilaita ja samoin voidaan hyödyntää koulunkäynninohjaajien työpanosta.

11

4.2.1 Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta

Lapselle yhtenäiskoulu tarjoaa selkeän ja yhteisöllisen koulupolun. Kasvattajat tuntevat lapset hyvin

ja tiedonkulku eri nivelvaiheissa on saumatonta. Haasteena voi olla yksikön suuri koko ja toiminta-

kulttuurin rakentuminen. Yhtenäiskouluilla ei voida myöskään kattaa koko kuntaa, jolloin tasapuoli-

suuden takaaminen voi olla haasteellista niiden lasten kohdalla, jotka siirtyvät yhtenäiskouluun muis-

ta yksiköistä.

4.2.2 Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta

Talouden näkökulmasta on hyödyllistä, että tilat voidaan suunnitella monikäyttöisiksi, jolloin niiden

käyttö sekä kouluaikana että kouluajan ulkopuolellakin saadaan tehokkaaksi. Haasteiksi voivat muo-

dostua tontin löytyminen sieltä missä yhtenäiskoulun tarve on suurin ja sijoittuminen järkevin, sekä

riittävät tilat kaikenlaisiin opetuksen tarpeisiin.

4.2.3 Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta

Henkilöstölle yhtenäiskoulu tarjoaa mahdollisuuden joustavuuteen, osaamisen jakamiseen sekä ver-

taistukeen. Esimerkiksi taide- ja taitoaineiden opettajien osaamista voidaan hyödyntää eri vuosi-

luokilla. Suuri yhtenäiskoulu voi tuoda haasteita sekä henkilöstön että hallinnon näkökulmasta. Haas-

teen voi tuoda myös opettajien työehtosopimus opetettavien aineiden ja vuosiluokkien osalta.

4.2.4 Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta

Pedagogiikan näkökulmasta kohtuullisen kokoinen yhtenäiskoulu on toimiva yhteisö, jossa on yhte-

näinen toimintakulttuuri. Yhtenäiskoulu mahdollistaa henkilöstön osaamisen hyödyntämisen, oppi-

lastuntemuksen sekä eri ikäryhmien kohtaamisen. Kaikki oppimisen tuen ja oppilashuollon palvelut

löytyvät saman katon alta, mikä edesauttaa lapsen ja nuoren koulunkäynnin aktiivista ja varhaista tu-

kemista. Haasteiksi voivat muodostua tasa-arvoisuuden takaaminen sekä yläluokille syöttävien yksi-

köiden näkökulmat. Myös yhtenäisen toimintakulttuurin luominen voi olla aikaa vievää ja haasteellis-

ta.

Vaihtoehto A

12

5 Tulevaisuuden palveluverkkovaihtoehdot

Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitystyö on tuottanut neljä erilaista palveluverkkovaihtoehtoa, jotka

esitellään seuraavissa alaluvuissa. Vaihtoehdot perustuvat varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen palve-

lutarvearviolle, jonka pohjalta on tehty suunnitelmat hankkeiden laajuuksiksi ja ajoituksiksi. Palvelutarpeen

kehitystä ja hankkeiden mitoitusta tarkastellaan vuosittain.

Nuolialan ja yläasteen sisäilmaongelmista johtuen rakennettavat väestötilat eivät sisälly selvityksessä esi-

tettyihin lukuihin neliö- ja oppilasmääriä tarkasteltaessa. Vastaavasti käytöstä poistunut Nuolialan vanha

kivikoulu ja Yläasteen käytöstä poistuva kaksikerroksinen koulurakennus eivät sisälly laskelmissa opetuksen

käytössä oleviin tiloihin. Selvityksessä uudet hankkeet on ajoitettu väistötiloista tehtyjen päätösten mukai-

sesti.

Vaihtoehdoissa on edetty varhaiskasvatuksen ja opetuksen tarpeiden lähtökohdista huomioiden ratkaisujen

vaikutukset myös vapaa-aikapalveluihin. Vaihtoehdot mahdollistavat erilaiset sosiaali- ja terveyspalveluita

koskevat järjestämistavat.

Loukonlahden alueelle suunniteltava urheilupuisto loisi kunnan itäosaan uudenlaisen liikuntaympäristön ja

mahdollistaisi yksityisten hallihankkeiden saamisen kunnan alueelle. Urheilupuisto tukee merkittävästi kou-

luliikunnan järjestämistä.

5.1 Vaihtoehto A

Vaihtoehto perustuu nykyisen palveluverkon rakenteisiin ja sijoittumiseen kunnan alueella. Vaihtoehdossa

kehitetään opetuksen osalta nykyisiä yksiköitä niiden kokoa kasvattamalla. Varhaiskasvatuksessa peruste-

taan uusia yksiköitä tai laajennetaan nykyisiä. Yhteistyö opetuksen kanssa on suhteellisen vähäistä ja liittyy

lähinnä nivelvaiheeseen siirryttäessä päivähoidosta esikouluun.

Vaihtoehdossa toimintaa ja pedagogiikkaa kehitetään nykyisten rakenteiden pohjalta. Uudet kasvu- ja op-

pimisympäristöt rakennetaan moderneiksi ja muuttuviksi.

5.1.1 Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa A Nykyrakenteen mukaisessa vaihtoehdossa varhaiskasvatuksen uudet rakennettavat yksiköt sijoittuvat Pe-

reen, Silvonvainion ja Soljan alueille. Päiväkodeista Kyösti ja Loukonlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköi-

den valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväkoti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka

sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään.

Opetuksessa nykyisiä yksiköitä laajennetaan siten, että ne kattavat kasvaneen palvelukysynnän.

Vapaa-aikapalveluiden, taiteen perusopetuksen sekä muun iltakäytön tarpeet huomioidaan uusien tilojen

suunnittelussa. Suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyden mahdollistavia ratkaisuja ja toimivaa

kulunvalvontaa.

Vaihtoehto A

13

Päiväkoti

Laskennalliset

paikat Koulu Oppilasmäärä

Killo 63 Kirkonkylän koulu 170

Kurikan Helmi 105 Hyrsingin koulutalo 80

Kurikankulma 77 Kurikankulman koulu 150

Kurikanpirtti 63 Naistenmatkan koulu 700

Kurikansiipi 84 Nuolialan koulu 820

Nuoliala 140 Toivion koulu 350

Pakkalanlyhty 63 Yläaste 1020

Pereen päiväkoti 147

Puuhkalakki 63

Toivio 42

Keskustan päiväkotitarjonnan lisäys 63

Soljan päiväkoti 168

Silvonvainion päiväkoti 168

TemppuVekara (Kyöstin palvelusetelipäiväkoti) 160

Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 * suunnitellaan 168 paikkaiseksi, josta Pirkkalalaisia asiakkaita on noin 120

Yhteensä 1526 3290

Taulukko 1. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä yksiköissä vaihtoehto A:n mukaisessa palveluverkossa 2025.

Taulukossa esitetään päiväkoti- ja kouluyksiköiden enimmäiskokoja, jotka ovat tilojen puolesta mahdolliset.

Kuva 5. Kasvun ja opin polut toimenpiteiden jälkeen vaihtoehdossa A.

Vaihtoehto A

14

Vuosi Nimi Hoitopaikat Oppilaat Laajuus m²

Investointi-

kustannus

Ylläpito-

kustannus

Pääoma-

kustannus

Sovelt. vaiht.eht.

investointimalliin

2015 Kyöstin palvelusetelipäiväkodin laajennus 60 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella

2018 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella

2018 Nuolialan koulu 420 4 200 10 500 000 300 000 530 000

2019 Soljan päiväkoti 168 1 700 4 250 000 120 000 210 000 X

2020 Yläasteen laajennus 690 6 800 17 000 000 490 000 850 000

2020 Koulukeskuksen taitotalo 600 1 500 000 40 000 80 000

2021 Keskustan päiväkotitarjonnan lisääminen 63 600 1 500 000 40 000 80 000

2022 Kirkonkylän koulun uudistaminen 180 2 100 5 250 000 150 000 260 000

2023 Silvonvainion päiväkoti 168 1 700 4 250 000 120 000 210 000 X

2025-2030 Koulukeskuksen rakennuskannan uudistaminen

Yhteensä 579 1290 17 700 44 250 000 1 260 000 2 220 000

5.1.2 Investoinnit vaihtoehdossa A

Vaihtoehdon kustannukset perustuvat karkeaan arvioon palveluverkkoon suunniteltujen hankkeiden laa-

juudesta, jolla tarkoitetaan hankkeen tarjoamien hoito- tai oppilaspaikkojen määrää ja edelleen niiden

edellyttämää rakennuksen kerrosalaa. Tarkempi hankesuunnittelu tehdään valitun vaihtoehdon pohjalta,

jolloin hankkeiden mitoitukset tarkentuvat.

Taulukko 2. Investoinnit vaihtoehdossa A.

Investointikustannukset on laskettu käyttämällä karkeana arviona 2.500 euroa/m² kokonaishintaa, joka

sisältää hankkeen kaikki kulut. Ylläpitokustannukset on laskettu käyttämällä kustannusarviona 6 eu-

roa/m²/kk sisältäen rakennuksen tavanomaiset ylläpitokulut mukaan luettuna siivouksen. Investointi- ja

ylläpitokustannukset vaihtelevat hanketyypeittäin ja kustannusarviot tarkentuvat valitun vaihtoehdon pe-

rusteella tehtävässä hankesuunnittelussa.

Taulukossa on myös arvioitu hankkeen soveltumista vaihtoehtoiseen investointimalliin. Vaihtoehtoinen

investointimalli voi tarkoittaa esimerkiksi kiinteistöleasing-tyyppistä ratkaisua, jossa kunta maksaa vuokraa

rahoituslaitoksen omistamasta kiinteistöstä. Tällöin sopimuksessa sovitaan mm. vuokran perusteista ja

kiinteistön lunastamisesta leasingajan päätyttyä. Perinteisessä mallissa kunta rahoittaa investoinnin itse.

5.1.3 Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa A

Kuntalaisen ja lapsen näkökulma

Yhtenäisen kasvun ja opin polun näkökulmasta vaihtoehto A tarjoaa nykyisen kaltaisen tilanteen.

Vaihtoehdossa A päivähoitopaikkoja lisätään uusilla palvelusetelipäiväkodeilla ja kunnallisilla päiväkodeilla.

Päiväkotipaikkojen riittävyys vuosina 2016–2017 on haasteena kaikissa malleissa. Erityisen haastava hoito-

paikkatilanne on kunnan itä-puolella, jonne tämän vaihtoehdon mukaan paikkoja lisätään vuosina 2018

(palvelusetelipäiväkoti) ja 2023.

Kunnallisia hoitopaikkoja lisätään vuonna 2019. Lakiin perustuva subjektiivinen päivähoito-oikeus velvoittaa

kuntaa järjestämään päivähoitopaikan kaikille sitä tarvitseville. Palvelusetelipäiväkodit ovat olennainen osa

Vaihtoehto A

15

palvelutarjontaa. Kunta ei kuitenkaan voi velvoittaa huoltajia vastaanottamaan hoitopaikkaa juuri palve-

lusetelipäiväkodista.

Uuden varhaiskasvatuslain vaikutusten arviointiin riittävää tietoa ei vielä ole kattavasti saatavilla. Mahdolli-

sesti uusi laki vähentää nykyisten päiväkotien hoitopaikkoja. Erityisesti lähivuosina tiettyjen alueiden paik-

kapula hankaloittaa päiväkoti–koulu -yhteistyölinjojen rakentamista. Alueellisesti oikein jakautunut hoito-

paikkatarjonta mahdollistaa yhtenäisen kasvun ja opin polun siten, että tietyistä päiväkodeista pääsääntöi-

sesti siirrytään tiettyihin kouluihin.

Naistenmatkan ja Nuolialan koulujen (0–6 lk) sekä yläasteen (7–9 lk) oppilasmäärät kasvavat merkittävästi.

Yksi n. 900 oppilaan yläkoulu on liian suuri nuoren näkökulmasta. Koulumatka yhteen yläkouluun on use-

ammalle pidempi verrattuna kahden tai useamman yläkoulun vaihtoehtoihin. Kunnan itäosista yhteydet

Tampereen suuntaan houkuttelevat nuoria hakeutumaan Tampereelle yläkouluun ja lukioon. Nivelvaihei-

den määrä ja selkeä jako päiväkotien, ala- ja yläkoulujen välillä pysyy ennallaan. Nykyrakenteen kaltainen

vaihtoehto on toisaalta kuntalaisille tuttu, mutta kunnan väestöpohja ja rakenne ovat muuttuneet rajusti.

Talouden ja tilojen näkökulma

Talouden näkökulmasta malli on vaihtoehdoista kallein. Uudet, erilliset päiväkotiyksiköt ovat vähintään

kahdeksanryhmäisinä tehokkaita ja mahdollistavat monipuolisen varustelun, mutta eivät tarjoa koulun tilo-

jen yhteyteen rakennettavien tilojen kaltaisia synergiaetuja.

Opetuksen osalta isojen yksiköiden tehokkuus ei kasva, kun optimiraja on ylitetty. Uusia, moderneja ope-

tus- ja oppimisympäristöjä on rakennettava myös nykyrakenteen mukaisessa vaihtoehdossa. Uusien tilojen

suunnittelussa voidaan huomioida yhteistyön kehittäminen kasvatuskumppaneiden (esim. neuvolan tai

perhetyö) kanssa.

Henkilöstön ja hallinnon näkökulma

Uudet päiväkotiyksiköt ovat kooltaan riittävän isoja. Henkilöstön osaamisen monipuolinen hyödyntäminen,

osaamisen jakaminen, työnkierto ja hallinnollinen selkeys toteutuvat uusissa yksiköissä. Mallissa tuttua ja

turvallista ovat erilliset, perinteiset päiväkotiyksiköt.

Kasvattamalla koulujen nykyisten yksiköiden kokoa kasvatetaan myös henkilöstön ja hallinnon määrää yksi-

köissä. Ison yksikön johtamiseen ja henkilöstöhallintoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta henkilös-

tön ja oppilaiden välinen yhteisöllisyys toteutuu. Isossa yksikössä toimintojen joustavuus ja liikuteltavuus

on vaativampaa.

Pedagogiikan näkökulma

Uudet päiväkotitilat tukevat varhaiskasvatuksen sisäistä kehittämistä ja kasvatuskumppaneiden kanssa

tehtävän yhteistyön kehittämistä. Nivelvaiheet kouluun pysyvät ennallaan vaihtoehdossa A.

Yhden yläkoulun mallissa on helppo toteuttaa useita erilaisia valinnaisia kursseja. Nivelvaihetyöhön tulee

kiinnittää erityistä huomiota. Jako alakouluihin ja yläkouluihin on selkeä, mutta ei tue perusopetuksen yh-

tenäisyyttä.

Tulevaisuus

Tämä vaihtoehto tarjoaa korkeintaan tyydyttävät mahdollisuudet kehittää kunnan sivistyspalveluiden pal-

veluverkkoa vastaamaan kasvavan kunnan tarpeita. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen kehätien sisäpuo-

Vaihtoehto A

16

lella haastaa nykyisenmallisen palveluverkkorakenteen. Kymmenen vuoden kuluttua erityisesti kouluverkko

vaatii merkittävää uudelleentarkastelua, sillä laajennusvara useiden koulukiinteistöjen osalta on siihen

mennessä käytetty. Varhaiskasvatuksen ja muiden palveluiden sekä käyttäjien näkökulmasta malli pystyy

vastaamaan tulevaisuuden kehitykseen opetusta paremmin.

Nykyrakenteen mukainen palveluverkko tarjoaa heikoimmat mahdollisuudet yhtenäisen kasvun ja opin

polun toteutumiselle.

Vaihtoehto B

17

Päiväkoti

Laskennalliset




Kurikan lastentalo 77 Kurikankulman koulu 150


Kurikansiipi 84 Nuolialan yhtenäiskoulu 820




Puuhkalakki 63

Toivio 42


Soljan lastentalo 168 140

Silvonvainion lastentalo 168 140



Yhteensä 1526 3290

5.2 Vaihtoehto B

Vaihtoehdossa tiivistetään varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyötä kahden lastentalon myötä. Vaihto-

ehdossa on yksi yhtenäiskoulu ja kunta on jaettu opetuksen järjestämisen osalta kahteen oppilaaksiotto-

alueeseen. Lasten tulevat koulupolut pyritään huomioimaan myös varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa.

5.2.1 Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa B

Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyö tiivistyy Soljaan ja Silvonvainioon rakentuvien lastentalojen

myötä. Kurikankulman päiväkodin ja koulun toimintaa kehitetään lastentaloksi. Päiväkodeista Kyösti ja Lou-

konlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväko-

ti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään.

Nuolialaan rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta luokilla 0–9. Nuolialan yhtenäiskoulun

yläluokille syötetään oppilaita myös Toivion koulusta. Kurikan ja Soljan alueelta oppilaat ohjataan Naisten-

matkan kouluun 3. vuosiluokalle, josta he siirtyvät 7. vuosiluokalle Pirkkalan yläasteelle. Kirkonkylän koulus-

ta siirrytään myös Pirkkalan yläasteelle. Koulukeskuksen alueelle rakennetaan taito- ja taideaineiden ope-

tusta varten uudistilaa, jossa huomioidaan myös vapaa-aikapalveluiden ja taiteen perusopetuksen tarpeet.

Vapaa-aikapalveluiden tarpeet huomioidaan uusia yksikköjä rakentaessa siten, että tilat ovat mahdollisim-

man monikäyttöiset. Tilat ovat muunneltavissa ja niissä voi paitsi harrastaa liikuntaa, järjestää myös muuta

kerho- ja harrastustoimintaa, sekä taiteen perusopetusta. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen rakennetaan

eri ikäryhmien kohtaamispaikka, jonka ytimen muodostavat nuorisotila ja kirjastopalvelut. Kokonaisuutta

hyödynnetään päivisin myös opetuksessa ja iltaisin se tarjoaa oivallisen keskuksen lähialueen asukkaille.

Kokonaisuus korvaa nykyisen Nuolialan sivukirjaston toiminnot.

Taulukko 3. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä yksiköissä vaihtoehto B:n mukaisessa palveluverkossa 2025.

Taulukossa 3 esitetään päiväkoti- ja kouluyksiköiden enimmäiskokoja, jotka ovat tilojen puolesta mahdolli-

set.

Vaihtoehto B

18


Investointi-

kustannus

Ylläpito-

kustannus

Pääoma-

kustannus

Sovelt. vaiht.eht.

investointimalliin



2018 Nuolialan yhtenäiskoulu 420 4 200 10 500 000 300 000 530 000

2019 Soljan lastentalo 168 140 2 600 6 500 000 190 000 330 000 X

2020 Yläasteen ja Naistenmatkan laajennus 410 4 300 10 750 000 310 000 540 000




2023 Silvonvainion lastentalo 168 140 2 600 6 500 000 190 000 330 000 X


Yhteensä 579 1290 17 250 43 125 000 1 240 000 2 180 000

Kuva 6. Kasvun ja opin polut vaihtoehdossa B.

5.2.2 Investoinnit vaihtoehdossa B





Taulukko 4. Investoinnit vaihtoehdossa B.



Vaihtoehto B

19








5.2.3 Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa B


Vaihtoehdossa B päivähoitopaikkoja lisätään uusilla palvelusetelipäiväkodeilla ja kunnallisilla päiväkodeilla.


paikkatilanne on kunnan itä-puolella, jonne tässä vaihtoehdossa mukaan paikkoja lisätään vuosina 2018

(palvelusetelipäiväkoti) ja 2023.







kapula hankaloittaa päiväkoti-koulu - yhteistyölinjojen rakentamista. Alueellisesti oikein jakautunut hoito-



Silvonvainion ja Soljan lastentalot ovat lähellä asuinalueita, ja palvelevat pikkulapsiperheitä. Naistenmatkan

koulun koko kasvaa merkittävästi. Kunta jaetaan kahteen osaan opetuksen järjestämisen osalta. Sekä länti-

sellä että itäisellä alueella on myös 7–9 luokkien opetusta, eli itäisen osan oppilaiden koulumatka 7–9 luo-

kille lyhenee ja vähentää Tampereen houkuttelevuutta. 7–9 luokkien opetukseen voidaan luoda koulukoh-

taisia painotuksia (esim. liikuntapainotus).


Nuolialan yhtenäiskoulu sekä Silvonvainion ja Soljan yksiköt voidaan suunnitella tilojen näkökulmasta mo-

nipuoliseen yhteiskäyttöön soveltuviksi. Lastentalot ovat investointinäkökulmasta tehokkaampia kuin pe-

rinteiset päiväkodit. Suurempikin yhtenäiskoulu voidaan suunnitella niin, että pienet ja isommat lapset toi-

mivat osin yhdessä ja erikseen tarpeen mukaan. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen muodostuva uuden-

lainen kohtaamispaikka laajentaa luontevasti koulukiinteistön käyttöä ilta-aikaan ja tarjoaa monenlaisia

palveluita lähialueen asukkaille.

Vaihtoehto B

20


Lastentalossa päivähoito- ja opetushenkilöstön yhteistyö ja yhteiskäyttö on mahdollista. Lastentaloja johtaa

yksi esimies, jolloin hallinto on sujuvaa.

Yhtenäiskoulussa aineenopettajien ja luokanopettajien ammattitaitoa voidaan hyödyntää monipuolisesti.

Henkilöstön väliseen yhteistyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun Yläasteen ja Nuolialan koulun

henkilöstöä siirtyy yhtenäiskouluun ja luo yhtenäisen toimintakulttuurin.


Lastentaloissa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on tiivistä ja päivittäistä.

Yhtenäiskoulu tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista ja ala- ja yläkoulun välinen nivelvaihe sillä

alueella poistuu. Yhtenäiskoulussa pystytään joustavasti tarjoamaan ja suuntaamaan oppimisen tukeen ja

oppilashuoltoon liittyviä resursseja yli ala- ja yläkoulurajojen. Opetussuunnitelman ja oppilasarvioinnin nä-

kökulmasta yhtenäiskoulussa on löydettävissä koko perusopetusta käsitteleviä teemoja ja käytänteitä, jotka

tukevat lapsen ja nuoren kehitystä. Lastentalojen ja yhtenäiskoulun toimintakulttuurin luomiseen tarvitaan

sekä resursseja että aikaa.

Tulevaisuus

Tämä vaihtoehto tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää kunnan sivistyspalveluiden palveluverkkoa vastaa-

maan kasvavan kunnan tarpeita. Nykyiseen palveluverkkoon nähden tässä mallissa luodaan mahdollisuudet

monipuolisen palveluverkkorakenteen kehittämiselle.

Nuolialan koulun laajentaminen yhtenäiskouluksi lisää perusopetuksen yläluokkien vetovoimaisuutta ja

parantaa kunnan itäosan palvelutarjontaa. Päiväkotihoidon sekä esi- ja alkuopetuksen yhdistävien lastenta-

lojen perustaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen tuo nämä palvelut lähemmäksi lapsia ja perhei-

tä usealla asuinalueella. Nuolialan yhtenäiskoulun kiinteistön kehittäminen palvelemaan laajemmin kunta-

laisia luo mielenkiintoisen alustan sukupolvien väliselle kohtaamiselle ja monipuolistaa alueen palvelutar-

jontaa sekä tilojen käyttöä.

Sivistyspalveluiden käyttäjien ja niiden järjestämisen näkökulmasta malli pystyy vastaamaan tulevaisuuden

kehitykseen nykyrakenteen mukaista palveluverkkoa paremmin. Tulevaisuuden visiona on, että yhtenäis-

koulut palvelevat kunnan asukkaita eri puolilla kuntaa. Tavoitteena on, että Kirkonkylän koulua tullaan ke-

hittämään yhtenäiskouluksi, kun se on lähialueen oppilasmäärän pohjalta perusteltua. Samoin keskustaan

tullaan muodostamaan yhtenäiskoulu, kun se on alueen rakennuskannan uudistamisen ja koulun koon mu-

kaan tarkoituksenmukaista.

Yhtenäiskoulujen ja lastentalojen ohella kunnassa tulee olemaan perinteisiä päiväkoteja ja alakouluja.

Tämän vaihtoehdon mukainen palveluverkko luo edellytyksiä yhtenäisen kasvun ja opin polun toteutumi-

selle.

Vaihtoehto C

21

Päiväkoti

Laskennalliset





Kurikanpirtti 63 Nuolialan yhtenäiskoulu 820

Kurikansiipi 84 Toivion koulu 350

Nuoliala 140 Keskustan yhtenäiskoulu 1440

Pakkalanlyhty 63


Puuhkalakki 63

Toivio 42






Yhteensä 1526 3290

5.3 Vaihtoehto C

Vaihtoehdossa tiivistetään varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyötä kahden lastentalon myötä. Vaihto-

ehdossa on kaksi yhtenäiskoulua ja kunta on jaettu opetuksen järjestämisen osalta kahteen oppilaaksiotto-

alueeseen. Lasten tulevat koulupolut pyritään huomioimaan myös varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa.

5.3.1 Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa C

Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyö tiivistyy Soljaan ja Silvonvainioon rakentuvien lastentalojen

myötä. Kurikankulman päiväkodin ja koulun toimintaa kehitetään lastentaloksi. Päiväkodeista Kyösti ja Lou-

konlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväko-

ti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään.

Nuolialaan rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta luokilla 0-9. Nuolialan yhtenäiskoulun

yläluokille syötetään oppilaita myös Toivion koulusta. Keskustaan rakennetaan kunnan toinen yhtenäiskou-

lu, jonka yläluokille syötetään oppilaita myös Kirkonkylän koulusta. Kurikan ja Soljan alueelta oppilaat ohja-

taan Keskustan yhtenäiskouluun 2. luokan jälkeen. Koulukeskuksen alueelle rakennetaan taito- ja taideai-

neiden opetusta varten uudistilaa, jossa huomioidaan myös vapaa-aikapalveluiden ja taiteen perusopetuk-

sen tarpeet.







Taulukko 5. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä yksiköissä vaihtoehto C:n mukaisessa palveluverkossa 2025.


set.

Vaihtoehto C

22

Kuva 7. Kasvun ja opin polut vaihtoehdossa C.

5.3.2 Investoinnit vaihtoehdossa C





Taulukko 6. Investoinnit vaihtoehdossa C.


Investointi-

kustannus

Ylläpito-

kustannus

Pääoma-

kustannus

Sovelt. vaiht.eht.

investointimalliin





2020 Keskustan yhtenäiskoulun laajennus 410 4 300 10 750 000 310 000 540 000






Yhteensä 579 1290 17 250 43 125 000 1 240 000 2 180 000




Vaihtoehto C

23







5.3.3 Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa C


Vaihtoehdossa C päivähoitopaikkoja lisätään uusilla palvelusetelipäiväkodeilla ja kunnallisilla päiväkodeilla.


paikkatilanne on kunnan itä-puolella, jonne paikkoja lisätään vuosina 2018 (palvelusetelipäiväkoti) ja 2023.










Silvonvainion ja Soljan pienten lastentalot ovat lähellä asuinalueita, ja palvelevat pikkulapsiperheitä. Kunta

jaetaan kahteen osaan opetuksen järjestämisen osalta. Sekä läntisellä että itäisellä alueella on myös 7–9

luokkien opetusta, eli itäisen osan oppilaiden koulumatka 7–9 luokille lyhenee ja vähentää Tampereen hou-

kuttelevuutta. 7–9 luokkien opetukseen voidaan luoda koulukohtaisia painotuksia (esim. liikuntapainotus).

Keskustan yhtenäiskoulun oppilasmäärä kasvaa liian suureksi (noin 1300 oppilasta).


Nuolialan yhtenäiskoulu sekä Silvonvainion ja Soljan yksiköt voidaan suunnitella tilojen näkökulmasta mo-





palveluita lähialueen asukkaille.

Vaihtoehto C

24


Lastentaloissa päivähoito- ja opetushenkilöstön yhteistyö ja yhteiskäyttö on mahdollista. Lastentaloja joh-

taa yksi esimies, jolloin hallinto on sujuvaa.

Yhtenäiskoulussa aineenopettajien ja luokanopettajien ammattitaitoa voidaan hyödyntää monipuolisesti.

Henkilöstön väliseen yhteistyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun Yläasteen, Naistenmatkan ja

Nuolialan koulujen henkilöstöä siirtyy yhtenäiskouluihin ja luo yhtenäisen toimintakulttuurin. Hallinnollises-

ti noin 1300 oppilaan koulu ei ole toimiva eikä yhtenäinen.



Yhtenäiskoulu tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista ja ala- ja yläkoulun välinen nivelvaihe sillä

alueella poistuu. Yhtenäiskouluissa pystytään joustavasti tarjoamaan ja suuntaamaan oppimisen tukeen ja

oppilashuoltoon liittyviä resursseja yli ala- ja yläkoulurajojen. Opetussuunnitelman ja oppilasarvioinnin nä-

kökulmasta yhtenäiskouluissa on löydettävissä koko perusopetusta käsitteleviä teemoja ja käytänteitä,

jotka tukevat lapsen ja nuoren kehitystä. Yhtenäiskoulun toimintakulttuurin luomiseen tarvitaan sekä re-

sursseja että aikaa, etenkin Keskustan yhtenäiskoulussa.

Tulevaisuus

Tämä vaihtoehto tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää kunnan sivistyspalveluiden palveluverkkoa vastaa-

maan kasvavan kunnan tarpeita. Nykyiseen palveluverkkoon nähden tässä mallissa luodaan mahdollisuudet

monipuolisen palveluverkkorakenteen kehittämiselle.


parantaa kunnan itäosan palvelutarjontaa. Päiväkotihoidon sekä esi- ja alkuopetuksen yhdistävien lasten

talojen perustaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen tuo nämä palvelut lähemmäksi lapsia ja per-

heitä usealla asuinalueella. Nuolialan yhtenäiskoulun kiinteistön kehittäminen palvelemaan laajemmin kun-

talaisia luo mielenkiintoisen alustan sukupolvien väliselle kohtaamiselle ja monipuolistaa alueen palvelutar-

jontaa sekä tilojen käyttöä. Keskustan yhtenäiskoulun koko ja kahden olemassa olevan koulun yhdistämi-

nen edellyttää erityistä panostusta koulun toimintakulttuurin ja yhteisöllisyyden kehittämiselle.


kehitykseen nykyrakenteen mukaista palveluverkkoa paremmin. Tulevaisuuden visiona on, että yhtenäis-

koulut palvelevat kunnan asukkaita eri puolilla kuntaa. Tavoitteena on, että Kirkonkylän koulua tullaan ke-

hittämään yhtenäiskouluksi, kun se on lähialueen oppilasmäärän pohjalta perusteltua. Hanke tulisi pienen-

tämään keskustan yhtenäiskoulun kokoa.

Yhtenäiskoulun ja lastentalojen ohella kunnassa tulee olemaan perinteisiä päiväkoteja ja alakouluja.


selle.

Vaihtoehto D

25

5.4 Vaihtoehto D

Tässä vaihtoehdossa kuntaan rakennetaan kokonaan uudenlainen yksikkö, jossa kasvun ja opin polku on

yhtenäinen päivähoidosta yhdeksännelle luokalle saakka. Tämän lisäksi on yksi yhtenäiskoulu ja yksi lasten-

talo perinteisten koulujen ja päiväkotien lisäksi. Kunta jaetaan kolmeen alueeseen, jonka sisällä kasvun ja

opin polut pyritään huomioimaan varhaiskasvatuksesta lähtien.

5.4.1 Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa D

Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyö tiivistyy Soljaan rakentuvan lastentalon sekä Silvonvainioon

rakentuvan päiväkoti-yhtenäiskoulun myötä. Kurikankulman päiväkodin ja koulun toimintaa kehitetään

lastentaloksi. Päiväkodeista Kyösti ja Loukonlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimi-

tilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväkoti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueel-

le. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään.

Nuolialaan rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta luokilla 0-9. Uusi varhaiskasvatuksen ja

opetuksen tiiviin yhteistyön yksikkö rakentuu Silvonvainioon, jossa päiväkoti ja yhtenäiskoulu ovat toistensa

yhteydessä. Silvonvainion yhtenäiskoulun yläluokille ohjataan oppilaita Toivion koulusta, sekä Kurikankul-

man oppilaita 2. vuosiluokan jälkeen. Keskustassa sijaitsee Naistenmatkan koulu, johon oppilaita tulee Sol-

jan lastentalosta 3. vuosiluokalle. Naistenmatkan ja Kirkonkylän koulusta siirrytään yläluokille Pirkkalan

yläasteelle.







Vaihtoehto D

26

Päiväkoti

Laskennalliset










Puuhkalakki 63

Toivio 42



Silvonvainion päiväkoti-yhtenäiskoulu 168 520



Yhteensä 1526 3290

Taulukko 7. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä yksiköissä vaihtoehto D:n mukaisessa palveluverkossa 2025.


set.

Kuva 8. Kasvun ja opin polut vaihtoehdossa D.

Vaihtoehto D

27

5.4.2 Investoinnit vaihtoehdossa D





Taulukko 8. Investoinnit vaihtoehdossa D.


Investointi-

kustannus

Ylläpito-

kustannus

Pääoma-

kustannus

Sovelt. vaiht.eht.

investointimalliin






2021 Silvonvainion päiväkoti-yhtenäiskoulu 126 320 4 400 11 000 000 320 000 550 000 X



2025 Silvonvainion laajennus 42 200 2 200 5 500 000 160 000 280 000


Yhteensä 579 1290 17 100 42 750 000 1 230 000 2 150 000










5.4.3 Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa D


Vaihtoehdossa D päivähoitopaikkoja lisätään uusilla palvelusetelipäiväkodeilla ja kunnallisilla päiväkodeilla.


paikkatilanne on kunnan itä-puolella, jonne tässä mallissa paikkoja lisätään vuosina 2018 (palvelusetelipäi-

väkoti) ja 2021.





Vaihtoehto D

28






Malli antaa parhaat mahdollisuudet kunnan itäosien kasvupaineisiin. Silvonvainioon rakennettava päiväko-

din ja yhtenäiskoulun muodostama kasvun ja oppimisen keskus on uudentyyppinen avaus yhtenäiseen kas-

vun ja opin polun toteuttamiseen Pirkanmaalla. Itäisen alueen lapsia ja nuoria voidaan ottaa joustavammin

Nuolialan ja Silvonvainion yhtenäiskouluihin sekä Kurikasta että Toiviosta. Kurikan asuinalueen sijoittami-

nen itäiselle oppilaaksiottoalueelle pienentää Naistenmatkan ja edelleen yläasteen oppilasmäärää. Yksiköi-

den oppilasmäärät jakaantuvat muita malleja tasaisemmin.


Nuolialan ja Silvonvainion yhtenäiskoulut sekä Soljan yksikkö voidaan suunnitella tilojen näkökulmasta mo-





palveluita lähialueen asukkaille. Tämä malli vähentää merkittävästi koulukeskuksen laajennustarvetta.


Lastentaloissa päivähoito- ja opetushenkilöstön yhteistyö ja yhteiskäyttö on mahdollista. Lastentaloja joh-

taa yksi esimies, jolloin hallinto on sujuvaa.

Yhtenäiskouluissa aineenopettajien ja luokanopettajien ammattitaitoa voidaan hyödyntää monipuolisesti.

Henkilöstön väliseen yhteistyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun Yläasteen ja Nuolialan koulujen

henkilöstöä siirtyy yhtenäiskouluihin ja luo yhtenäisen toimintakulttuurin. Kaksi lähekkäin sijaitsevaa yhte-

näiskoulua voivat hyödyntää joustavammin esim. yhteisiä aineenopettajia. Yksiköiden oppilasmäärät ja-

kaantuvat muita malleja tasaisemmin.



Kaksi yhtenäiskoulua tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista ja ala- ja yläkoulun välinen nivelvaihe

sillä alueella poistuu. Yhtenäiskouluissa pystytään joustavasti tarjoamaan ja suuntaamaan oppimisen tu-

keen ja oppilashuoltoon liittyviä resursseja yli ala- ja yläkoulurajojen. Opetussuunnitelman ja oppilasarvi-

oinnin näkökulmasta yhtenäiskouluissa on löydettävissä koko perusopetusta käsitteleviä teemoja ja käytän-

teitä, jotka tukevat lapsen ja nuoren kehitystä. Yhtenäiskoulun toimintakulttuurin luomiseen tarvitaan sekä

resursseja että aikaa. Kun kolmessa yksikössä annetaan vuosiluokkien 7–9 opetusta, voidaan valinnaisuuk-

sia ja painotuksia suunnitella ja toteuttaa joustavasti kaikkia kuntalaisia palvellen.

Tulevaisuus

Tämä vaihtoehto tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää kunnan sivistyspalveluiden palveluverkkoa uuden-

laiseen suuntaan ja vastaamaan kasvavan kunnan tarpeita. Nykyiseen palveluverkkoon nähden tässä mallis-

Vaihtoehto D

29

sa luodaan mahdollisuudet monipuolisen palveluverkkorakenteen kehittämiselle ja lisääntyvän palvelutar-

peen huomioimiselle pitkälle tulevaisuuteen.


parantaa kunnan itäosan palvelutarjontaa. Päiväkotihoidon sekä esi- ja alkuopetuksen yhdistävien lastenta-

lojen perustaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen tuo nämä palvelut lähemmäksi lapsia ja perhei-

tä usealla asuinalueella. Nuolialan yhtenäiskoulun kiinteistön kehittäminen palvelemaan laajemmin kunta-

laisia luo mielenkiintoisen alustan sukupolvien väliselle kohtaamiselle ja monipuolistaa alueen palvelutar-

jontaa sekä tilojen käyttöä.

Silvonvainion varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteisen kasvun ja oppimisen yksikön perustaminen olisi

uusi avaus niin Pirkkalassa kuin koko Pirkanmaalla. Yksikkö tasapainottaisi entisestään kunnan itäosan pal-

velutarjontaa ja toisi varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut entistä lähemmäksi kuntalaisia. Silvonvainioon si-

joittuva yksikkö palvelisi yhdessä alueen muun palveluverkon kanssa tarkastelujakson ulkopuolella rakentu-

van Toivion asuinalueen laajennuksen asukkaita ja tukisi alueen vetovoimaisuutta.


kehitykseen nykyrakenteen mukaista palveluverkkoa selvästi paremmin. Tulevaisuuden visiona on, että

yhtenäiskoulut palvelevat kunnan asukkaita eri puolilla kuntaa. Yhtenäiskoulun perustaminen keskustaan

olisi tämän mallin myötä mahdollista, kun otetaan huomioon Naistenmatkan koulun ja Yläasteen oppilas-

määrät. Koulukeskuksen rakennuskannan uudistaminen tukee keskustan yhtenäiskoulun perustamista.

Tavoitteena on myös, että Kirkonkylän koulua tullaan kehittämään yhtenäiskouluksi, kun se on lähialueen

oppilasmäärän pohjalta perusteltua. Hanke tulisi pienentämään keskustan yhtenäiskoulun kokoa.

Yhtenäiskoulujen ja lastentalojen ohella kunnassa tulee olemaan perinteisiä päiväkoteja ja alakouluja.


selle.

30

6 Loppuyhteenveto

Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys perustuu tietojohtamismallilla laadittuun palvelutarvearvioon,

jota hyödyntäen on laadittu neljä vaihtoehtoista palveluverkkomallia. Kukin malli tarjoaa saman määrän

hoitopaikkoja ja opetuksen oppilaspaikkoja kunnan palveluverkkoon tarkastelujakson aikana. Eri malleissa

on ajoituseroja siinä, miten hankkeet lisäävät palveluiden kapasiteettiä.

Palveluverkon suunnittelu- ja kehittämistyö on pitkäjänteistä ja valitun kehittämislinjan toteuttaminen vaa-

tii määrätietoista työtä. Hankkeiden toteutuminen huolellisen suunnittelun ja rakentamisen jälkeen vaatii

riittävän ajan. Osa hankkeista edellyttää myös maankäytön toimenpiteitä. Uudenlaiset kasvu- ja oppi-

misympäristöt edellyttävät erityistä panostusta rakennusten ja toimintamallien suunnitteluun. Jokaisessa

mallissa uudet rakennettavat tilaratkaisut eivät pääsääntöisesti sisällä esimerkiksi perinteisiä luokkahuonei-

ta.

Palveluverkon hankkeiden toteuttamisaikataulu ja mitoitus perustuu laadittuun palvelutarvearvioon eli

siihen kuinka varhaiskasvatuksen hoitopaikkakysynnän ja opetuksen oppilasmäärän arvioidaan kehittyvän

vuosina 2015–2025. Sivistyspalveluiden suunnitelmallinen kehittäminen edellyttää, että laadittua palvelu-

tarvearviota tarkistetaan vuosittain ja eri vaihtoehdoissa olevien hankkeiden ajoitusta tarkastellaan samas-

sa yhteydessä. Tiettyjen hankkeiden kohdalla niiden arvioitua toteuttamisaikataulua on mahdollista aikais-

taa ja tarpeen vaatiessa on mahdollisuus myös hyödynnettävä.

Suunnitelman eri vaihtoehtojen toteuttamisaikataulun realiteetit merkitsevät sitä, että ensimmäiset hank-

keet toteutuvat noin vuonna 2018, jolloin myös niiden vaikutukset näkyvät. Tällä hetkellä kunnan päivähoi-

topaikkatilanne on kireä, eikä suunnitelma helpota vuosien 2016 tai 2017 paikkatilannetta. Kaikilta osin

päivähoitotarjonta ei alueellisesti kohtaa kysyntää.

Pereen palvelusetelipäiväkoti saattaa suunnitelmasta poiketen olla mahdollista toteuttaa jo vuonna 2017,

jolloin hankkeen eteenpäinvieminen suunniteltua aiemmin on nykytilanteen valossa erittäin perusteltua.

Missään vaihtoehdossa ei esitetä lastentalon perustamista Pereen palvelusetelipäiväkodin yhteyteen, koska

esi- ja alkuopetuksen tarvitsemat tilat jäisivät pieniksi ja henkilöstön joustavassa käytössä ei saavutettaisi

samanlaisia hyötyjä, mitä lastentalokonseptissa on muutoin ajateltu.

Keskustan päiväkotitarjonnan lisääminen sijoittuu eri vaihtoehdoissa 2020-luvun alkupuolelle. Aikataululli-

sesti hanke voi olla mahdollista toteuttaa jo vuonna 2018. Uusien alueiden kaavoituksen yhteydessä tulee

huomioida riittävät tonttivaraukset palvelutuotannolle myös nyt esitettyjen hankkeiden lisäksi. Yksi esi-

merkki tällaisesta alueesta on Toivion yleiskaava-alue.

Toteutuessaan Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen muodostettava uudenlainen eri sukupolvien kohtaa-

mispaikka parantaisi lähialueen asukkaiden palvelutarjontaa. Tässä mallissa koulurakennus nähdään ympäri

vuorokauden auki olevana palvelukeskuksena, kun nuorisotila ja kirjastopalvelut tuodaan sen yhteyteen.

Tilat ovat kaikille avoimet ja niissä on mahdollista järjestää toimintaa sekä osana koulupäivää että sen jäl-

keen.

Loukonlahteen esitetään perustettavaksi urheilupuistoa, jossa yksityiset ja kunnalliset toimijat tarjoavat

monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kuntalaisille. Konsepti tukee myös alueen opetusta ja varhaiskasvatus-

ta.

Sivistyspalveluiden palveluverkkosuunnitelman neljä eri vaihtoehtoa esittävät tulevaisuuden kehittämistar-

peet ja tarjoavat erilaiset polut kunnan sivistyspalveluille. Tehtävä valinta kehittämissuunnasta määrittää

31

palveluverkon suunnan tuleville vuosikymmenille. Vaihtoehdot tarjoavat erilaiset lähtökohdat yhtenäiselle

kasvun ja opin polulle, sisältöjen kehittämistyölle ja palveluiden saavutettavuudelle sekä palveluverkon

mukautumiselle kunnan kasvaessa vuoden 2025 jälkeen.

32

Liitteet

Liite 1. Yhteenveto väestöennusteesta. Pirkkalan kunta 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Väestö 18 128 18 369 18 689 18 989 19 389 19 789 20 214 20 639 21 064 21 514 21 964 22 414 22 864 23 314

Väestönkasvu 365 241 320 300 400 400 425 425 425 450 450 450 450 450

Kasvuprosentti 2,1 % 1,3 % 1,7 % 1,6 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,0 % 2,0 % 2,0 %

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

0–5 vuotiaiden määrä 1 669 1 655 1 669 1 680 1 693 1 677 1 688 1 728 1 757 1 789 1 834 1 883 1 931 1 968

1–5-vuotiaiden määrä 1 408 1 390 1 416 1 420 1 429 1 408 1 413 1 445 1 471 1 496 1 533 1 576 1 618 1 650

1–2-vuotiaiden määrä 580 563 540 532 541 552 561 576 586 596 611 629 645 656

3–5-vuotiaiden määrä 828 827 876 888 888 856 852 870 885 900 923 947 973 994

1–5-vuotiaiden kasvu-% 4,0 % -0,8 % 0,8 % 0,7 % 0,8 % -1,0 % 0,6 % 2,4 % 1,7 % 1,8 % 2,5 % 2,7 % 2,6 % 1,9 %

Esikouluikäisten määrä 251 266 262 294 289 320 299 289 289 297 302 310 319 326

1–6 vuosiluokkien oppilaat 1 524 1 522 1 586 1 653 1 705 1 724 1 769 1 829 1 845 1 870 1 881 1 906 1 903 1 921

0–6 vuosiluokkien oppilaat 1 775 1 788 1 848 1 947 1 994 2 044 2 068 2 118 2 134 2 167 2 182 2 216 2 222 2 248

0–6 vuosiluokkien kasvu-% 2,6 % 0,7 % 3,4 % 5,4 % 2,4 % 2,5 % 1,1 % 2,4 % 0,8 % 1,6 % 0,7 % 1,5 % 0,3 % 1,1 %

7–9 vuosiluokkien oppilaat 685 709 708 726 730 803 871 884 879 866 915 946 1 015 1 024

0–9 vuosiluokkien kasvu-% 1,9 % 1,5 % 2,4 % 4,6 % 1,9 % 4,5 % 3,2 % 2,1 % 0,4 % 0,7 % 2,1 % 2,1 % 2,4 % 1,0 %

2. asteen opiskelijaikäiset 704 685 671 679 720 720 730 740 812 880 890 895 890 939

2. asteen kasvu-% -0,4 % 0,4 % -1,1 % 1,8 % 3,3 % 5,0 % 5,2 % 1,4 % 4,2 % 3,2 % 3,4 % 2,0 % 3,5 % 3,0 %

0–18-vuotiaiden määrä 4 833 4 837 4 896 5 032 5 138 5 244 5 357 5 469 5 582 5 701 5 820 5 940 6 059 6 178

0–18-vuotiaiden kasvu-% 2,2 % 0,1 % 1,2 % 2,8 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,1 % 2,0 % 2,0 % 2,0 %

Liite 2. Perusopetuksen palvelutarvearvio 2015–2025, eri väestönkasvun ske-

naariot.

33

Liite 3. Varhaiskasvatuksen palvelutarvearvio 2015–2025, eri väestönkasvun

skenaariot.

34

Liite 4. Palveluverkkomalli, vaihtoehto A. Varhaiskasvatuksen palvelutarve- ja verkkosuunnitelma, vaihtoehto A

Varhaiskasvatus 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Hoitopaikat, palvelukysynnän nykyinen taso 1 212 1 159 1 166 1 148 1 152 1 178 1 199 1 219 1 250 1 284 1 319 1 345

Hoitopaikkatarpeen kasvu -53 7 -18 4 26 21 20 30 35 34 26

Kasvu-% -4,4 % 0,6 % -1,6 % 0,3 % 2,3 % 1,8 % 1,7 % 2,5 % 2,8 % 2,7 % 2,0 %

Hoitopaikat, palvelukysynnän kasvava trendi 1 212 1 210 1 233 1 229 1 247 1 291 1 330 1 368 1 419 1 475 1 532 1 579


Kasvu-% -0,2 % 1,9 % -0,3 % 1,5 % 3,5 % 3,0 % 2,9 % 3,7 % 4,0 % 3,8 % 3,1 %

Kapasiteettitilanne ilman uusia hankkeita

Palvelukysynnän nykyinen taso 8 1 19 15 -11 -32 -52 -83 -117 -152 -178

Palvelukysynnän kasvava trendi -43 -66 -62 -80 -124 -163 -201 -252 -308 -365 -412

Suunnitellut hoitopaikkamuutokset

Päiväkotihoito 987 49 = Soljan päiväkoti

-21 = Loukonlahden päiväkotiryhmä

63 =Keskustan päiväkotitarjonnan lisääminen

168

Palvelusetelipäivähoito 80 =Silvonvainion päiväkoti

20 =Kyöstin palvelusetelipäiväkodin viides ryhmä

60 =Kyöstin palvelusetelipäiväkodin laajennus

120 =Pereen palvelusetelipäiväkoti

Perhepäivähoito 90 -5 -5 -5 -5 -5

Ostopalvelut 10

Kasvu 75 75 70 190 213 213 271 271 434 434 434

Yhteensä 1 167 1 242 1 242 1 237 1 357 1 380 1 380 1 438 1 438 1 601 1 601 1 601

Kapasiteettitilanne uusien hankkeiden jälkeen

Palvelukysynnän nykyinen taso 83 76 89 205 202 181 219 188 317 282 256

Palvelukysynnän kasvava trendi 32 9 8 110 89 50 70 19 126 69 22

Esi- ja perusopetuksen palvelutarve- ja verkkosuunnitelma, vaihtoehto A

0-6 vuosiluokat 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Oppilaat 1 706 1 750 1 814 1 892 1 938 1 987 2 009 2 058 2 074 2 106 2 121 2 153 2 160 2 182

Oppilasmäärän kasvu 44 64 78 46 48 23 49 16 32 15 33 7 23

Kasvu-% 2,6 % 3,7 % 4,3 % 2,4 % 2,5 % 1,1 % 2,4 % 0,8 % 1,6 % 0,7 % 1,5 % 0,3 % 1,0 %


Toiminnallinen oppilasmäärä 1 900 -42 -88 -137 -159 -208 -224 -256 -271 -303 -310 -332

Enimmäisoppilasmäärä 2 010 68 22 -27 -49 -98 -114 -146 -161 -193 -200 -222

Suunnitteilla olevat tilatarpeet

420 = Nuolialan koulu


Toiminnallinen oppilasmäärä 1 900 -42 -88 -137 261 212 196 164 149 117 110 88

Enimmäisoppilasmäärä 2 010 68 22 -27 371 322 306 274 259 227 220 198

7-9 vuosiluokat 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Oppilaat 653 670 650 688 692 761 826 838 833 821 867 896 956 965

Oppilasmäärän kasvu 17 -20 38 4 69 65 12 -4 -12 46 29 59 9

Kasvu-% 2,6 % -3,0 % 5,9 % 0,6 % 9,9 % 8,5 % 1,4 % -0,5 % -1,5 % 5,6 % 3,4 % 6,6 % 1,0 %


Toiminnallinen oppilasmäärä 190 -498 -502 -571 -636 -648 -643 -631 -677 -706 -766 -775

Enimmäisoppilasmäärä 200 -488 -492 -561 -626 -638 -633 -621 -667 -696 -756 -765


140 =Lukion tilat yläasteen käyttöön

690 =Yläasteen laajennus


Toiminnallinen oppilasmäärä 190 -498 -502 -431 -496 -508 187 199 153 124 64 55

Enimmäisoppilasmäärä 200 -488 -492 -421 -486 -498 197 209 163 134 74 6

35

Liite 5. Palveluverkkomalli, vaihtoehto B.

Varhaiskasvatuksen palvelutarve- ja verkkosuunnitelma, vaihtoehto B




Kasvu-% -4,4 % 0,6 % -1,6 % 0,3 % 2,3 % 1,8 % 1,7 % 2,5 % 2,8 % 2,7 % 2,0 %



Kasvu-% -0,2 % 1,9 % -0,3 % 1,5 % 3,5 % 3,0 % 2,9 % 3,7 % 4,0 % 3,8 % 3,1 %





Päiväkotihoito 987 49 =Soljan lastentalo

-21 =Loukonlahden päiväkotiryhmä


168

Palvelusetelipäivähoito 80 =Silvonvainion lastentalo





Ostopalvelut 10

Kasvu 75 75 70 190 213 213 271 271 434 434 434

Yhteensä 1 167 1 242 1 242 1 237 1 357 1 380 1 380 1 438 1 438 1 601 1 601 1 601




Esi- ja perusopetuksen palvelutarve- ja verkkosuunnitelma, vaihtoehto B

0-6 vuosiluokat 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Oppilaat 1 706 1 750 1 814 1 892 1 938 1 987 2 009 2 058 2 074 2 106 2 121 2 153 2 160 2 182


Kasvu-% 2,6 % 3,7 % 4,3 % 2,4 % 2,5 % 1,1 % 2,4 % 0,8 % 1,6 % 0,7 % 1,5 % 0,3 % 1,0 %





70 =Nuolialan yhtenäiskoulu

140 =Soljan lastentalo =Silvonvainion lastentalo

140


Toiminnallinen oppilasmäärä 1 900 -42 -88 -137 -89 2 -14 -46 -61 47 40 18


7-9 vuosiluokat 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Oppilaat 653 670 650 688 692 761 826 838 833 821 867 896 956 965


Kasvu-% 2,6 % -3,0 % 5,9 % 0,6 % 9,9 % 8,5 % 1,4 % -0,5 % -1,5 % 5,6 % 3,4 % 6,6 % 1,0 %







410 =Yläasteen ja Naistenmatkan laajennus




36

Varhaiskasvatuksen palvelutarve- ja verkkosuunnitelma, vaihtoehto C




Kasvu-% -4,4 % 0,6 % -1,6 % 0,3 % 2,3 % 1,8 % 1,7 % 2,5 % 2,8 % 2,7 % 2,0 %



Kasvu-% -0,2 % 1,9 % -0,3 % 1,5 % 3,5 % 3,0 % 2,9 % 3,7 % 4,0 % 3,8 % 3,1 %








168

Palvelusetelipäivähoito 80 =Silvonvainion lastentalo





Ostopalvelut 10

Kasvu 75 75 70 190 213 213 271 271 434 434 434

Yhteensä 1 167 1 242 1 242 1 237 1 357 1 380 1 380 1 438 1 438 1 601 1 601 1 601




Esi- ja perusopetuksen palvelutarve- ja verkkosuunnitelma, vaihtoehto C

0-6 vuosiluokat 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Oppilaat 1 706 1 750 1 814 1 892 1 938 1 987 2 009 2 058 2 074 2 106 2 121 2 153 2 160 2 182


Kasvu-% 2,6 % 3,7 % 4,3 % 2,4 % 2,5 % 1,1 % 2,4 % 0,8 % 1,6 % 0,7 % 1,5 % 0,3 % 1,0 %






140 =Soljan lastentalo =Silvonvainion lastentalo

140


Toiminnallinen oppilasmäärä 1 900 -42 -88 -137 -89 2 -14 -46 -61 47 40 18


7-9 vuosiluokat 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Oppilaat 653 670 650 688 692 761 826 838 833 821 867 896 956 965


Kasvu-% 2,6 % -3,0 % 5,9 % 0,6 % 9,9 % 8,5 % 1,4 % -0,5 % -1,5 % 5,6 % 3,4 % 6,6 % 1,0 %







410 =Keskustan yhtenäiskoulu




Liite 6. Palveluverkkomali, vaihtoehto C.

37

Varhaiskasvatuksen palvelutarve- ja verkkosuunnitelma, vaihtoehto D




Kasvu-% -4,4 % 0,6 % -1,6 % 0,3 % 2,3 % 1,8 % 1,7 % 2,5 % 2,8 % 2,7 % 2,0 %



Kasvu-% -0,2 % 1,9 % -0,3 % 1,5 % 3,5 % 3,0 % 2,9 % 3,7 % 4,0 % 3,8 % 3,1 %







126 =Silvonvainion päiväkoti

63

=Keskustan päiväkotitarjonnan lisääminen

42

Palvelusetelipäivähoito 80 =Silvonvainion päiväkodin laajennus





Ostopalvelut 10

Kasvu 75 75 70 190 213 213 334 334 392 392 434

Yhteensä 1 167 1 242 1 242 1 237 1 357 1 380 1 380 1 501 1 501 1 559 1 559 1 601




Esi- ja perusopetuksen palvelutarve- ja verkkosuunnitelma, vaihtoehto D

0-6 vuosiluokat 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Oppilaat 1 706 1 750 1 814 1 892 1 938 1 987 2 009 2 058 2 074 2 106 2 121 2 153 2 160 2 182


Kasvu-% 2,6 % 3,7 % 4,3 % 2,4 % 2,5 % 1,1 % 2,4 % 0,8 % 1,6 % 0,7 % 1,5 % 0,3 % 1,0 %






140 = Soljan lastentalo

80 =Silvonvainion yhtenäiskoulu

100

Kapasiteettitilanne uusien hankkeiden jälkeen =Silvonvainion yhtenäiskoulun laajennus

Toiminnallinen oppilasmäärä 1 900 -42 -88 -137 -9 82 66 114 99 67 60 138


7-9 vuosiluokat 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

Oppilaat 653 670 650 688 692 761 826 838 833 821 867 896 956 965


Kasvu-% 2,6 % -3,0 % 5,9 % 0,6 % 9,9 % 8,5 % 1,4 % -0,5 % -1,5 % 5,6 % 3,4 % 6,6 % 1,0 %







240 =Silvonvainion yhtenäiskoulu

100

Kapasiteettitilanne uusien hankkeiden jälkeen =Silvonvainion yhtenäiskoulun laajennus

Toiminnallinen oppilasmäärä 190 -498 -502 -431 -196 -208 -203 49 3 -26 -86 5

Enimmäisoppilasmäärä 200 -488 -492 -421 -186 -198 -193 59 13 -16 -76 15

Liite 7. Palveluverkkomalli, vaihtoehto D.

38

Liite 8. Palvelutarve alueittain 31.12.2014.

39

Liite 9. Palvelutarve-ennuste alueittain 31.12.2020

40

Liite 10. Palvelutarve-ennuste alueittain 31.12.2025.

41

Vaihtoehto A

Päiväkoti

Laskennalliset




Kurikankulma 77 Kurikankulman koulu 150






Puuhkalakki 63

Toivio 42


Soljan päiväkoti 168

Silvonvainion päiväkoti 168

TemmpuVekara (Kyöstin palvelusetelipäiväkoti) 160


Yhteensä 1526 3290

Vaihtoehto B

Päiväkoti

Laskennalliset






Kurikansiipi 84 Nuolialan yhtenäiskoulu 820




Puuhkalakki 63

Toivio 42






Yhteensä 1526 3290

Vaihtoehto C

Päiväkoti

Laskennalliset





Kurikanpirtti 63 Nuolialan yhtenäiskoulu 820

Kurikansiipi 84 Toivion koulu 350

Nuoliala 140 Keskustan yhtenäiskoulu 1440

Pakkalanlyhty 63


Puuhkalakki 63

Toivio 42






Yhteensä 1526 3290

Vaihtoehto D

Päiväkoti

Laskennalliset










Puuhkalakki 63

Toivio 42



Silvonvainion päiväkoti-yhtenäiskoulu 168 520



Yhteensä 1526 3290

Liite 11. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä palveluverkossa 2025

eri yksikkövaihtoehdoissa.

42

Liite 12. Palvelumallivaihtoehtojen investoinnit. Vaihtoehto A


Investointi-

kustannus

Ylläpito-

kustannus

Pääoma-

kustannus

Sovelt. vaiht.eht.

investointimalliin



2018 Nuolialan koulu 420 4 200 10 500 000 300 000 530 000

2019 Soljan päiväkoti 168 1 700 4 250 000 120 000 210 000 X

2020 Yläasteen laajennus 690 6 800 17 000 000 490 000 850 000




2023 Silvonvainion päiväkoti 168 1 700 4 250 000 120 000 210 000 X


Yhteensä 579 1290 17 700 44 250 000 1 260 000 2 220 000

Vaihtoehto B


Investointi-

kustannus

Ylläpito-

kustannus

Pääoma-

kustannus

Sovelt. vaiht.eht.

investointimalliin





2020 Yläasteen ja Naistenmatkan laajennus 410 4 300 10 750 000 310 000 540 000






Yhteensä 579 1290 17 250 43 125 000 1 240 000 2 180 000

Vaihtoehto C


Investointi-

kustannus

Ylläpito-

kustannus

Pääoma-

kustannus

Sovelt. vaiht.eht.

investointimalliin





2020 Keskustan yhtenäiskoulun laajennus 410 4 300 10 750 000 310 000 540 000






Yhteensä 579 1290 17 250 43 125 000 1 240 000 2 180 000

Vaihtoehto D


Investointi-

kustannus

Ylläpito-

kustannus

Pääoma-

kustannus

Sovelt. vaiht.eht.

investointimalliin






2021 Silvonvainion päiväkoti-yhtenäiskoulu 126 320 4 400 11 000 000 320 000 550 000 X



2025 Silvonvainion laajennus 42 200 2 200 5 500 000 160 000 280 000


Yhteensä 579 1290 17 100 42 750 000 1 230 000 2 150 000

sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys 2025...lähellä kotia ja sisältää päiväkotiryhmien...

Documents