TEIJARUOKAMONKOLMAS URALÖYTYIMYYNNISTÄSIVU 14

2/17

Vinkkejä työn ohella opiskeluun

Mediaani- palkka laski sata euroa

Brändimuseoluo uuttabisnestä

SIVU 18 SIVU 30 SIVU 46

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN AMMAT TIL AISET MMA :N

JULK AISEMA AMMAT TILEHTI

Suosittele MMA:n jäsenyyttä kollegallesi. Jokaisesta uudesta liittyvästä jäsenestä saat 50 €:n Superlahjakortin! Suositteluviestien lähettäminen on helppoa; mene osoitteeseen suosittelu.mma.fi ja laita hyvä kiertämään.

>> parhaatmukana.fi

Myynti&Markkinointi 3

PÄÄKIRJOITUS

MYYNTIAMMATTILAISEN LOMPAKKO OHENI MILLILLÄ

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen lompakko oheni vajaan yhden millimetrin vuodesta 2016 vuoteen 2017.

Mistäkö tiedän? Ensinnäkin mittasin oman lompakkoni

paksuuden: kolme senttiä. Vuosittainen työ-markkinatutkimuksemme puolestaan ker-

too, että ammattialamme mediaanipalkka putosi noin 2,1 prosenttia. Tuo prosenttimäärä 30 millistä on 0,6 milliä, vajaan millin siis. Ei paljoa, onneksi.

Tutkimuksemme mukaan edustajien palkat laskivat, päälliköiden palkat pysyivät ennallaan ja johtajien palkat nousivat. Karkeasti yleistäen. Tutkimustietoja esitellään tässä lehdessä sivulta 18 alkaen.

Vuosittainen työmarkkinatutkimuksemme on tärkeimpiä edun-valvonnan työkalujamme. Tiedämme palkkatason muutoksen. Määritämme ammattialamme palkkatason. Osaamme arvioida eri-laisia veropoliittisia vaikutuksia. Annamme palkkaneuvontaa niin paikanhakijalle kuin palkankorotusta janoavalle. Saamme tietoa muistakin työelämän muutoksista ja trendeistä.

Toinen maaliskuun merkittävä palkka-asia oli Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan ulostulo maamme palkkatasosta. Mattilan mukaan palkat ovat 10–15 pro-senttia liian suuret ja tarvitaan vielä monta kilpailukykysopimusta ennen kuin asiat ovat kohdallaan – eli suomalaisten palkkatasoa riittävästi alennettu. Näin ainakin puheet tulkittiin.

Näkemykset saattavat kuulostaa elinkeinoelämän ja joidenkin palkansaajienkin korvissa aluksi mannalta: Palkat alas ja lisää kilpailukykyä suomalaiselle työlle.

Ongelmana on kuitenkin se, että esimerkiksi meidän ammatti-alamme kannalta nuo alussa mainitsemani millit voivatkin olla tässä leikissä ei vain miljoonia, vaan jopa satoja miljoonia – negatiiviselta ostovoimavaikutukseltaan. Yleinen palkkatason alennus merkitsee aina myös ostovoiman laskua. Ja se on myrkkyä meidän alallemme. Vaikka teemmekin enimmäkseen B-to-B-kauppaa, on tuotteiden ja tuotantoketjun loppukäyttäjä usein tavallinen palkansaaja.

Yleisestä palkkatason laskusta hyötyisimme vain, jos se samalla nostaisi kokonaispalkkasummaa yhteiskunnassa työllisyyden merkittävän paranemisen myötä. Tähän en oikein uskalla vielä luottaa. Juha HäkkinenPäätoimittaja, toiminnanjohtaja

4

TÄSSÄ LEHDESSÄ

SISÄLLYS2/17

38Myyntiloikka koko henkilöstön voimin Sanna Parkkonen työskentelee

myynti- ja markkinointijohtajana FSP Finnish Steel Painting Oy:ssä, joka nosti myynnin koko henkilö-

kunnan asiaksi. Nyt yritys saa työn-tekijöiltään vuosittain 350 ideaa

myynnin edistämiseen.

Myynti&Markkinointi 5

Kolmas ura löytyi myynnistä

14 18 24Mediaanipalkka laski sata euroa

Uusi ura vuokra-johtajana

Myynti&MarkkinointiJulkaisijaMyynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA.Myynti & Markkinointi on myynnin ja markkinoinnin ammattilehti.

PäätoimittajaJuha Häkkinen

ToimituspäällikköPiia Kunnas

JulkaisusuunnittelijaMari Niemi

ToimitusneuvostoJarmo Hyvärinen Jaana Immanen-PeuhaKeijo Kankaanpää

Toimituksen osoitePL 11, 00521 Helsinki(Asemamiehenkatu 2, 9. krs.)puhelin 0201 224 400toimitus@mma.fi

Tilaushinta54 €/vuosi, kestotilauksena 37 €/vuosi.Kuusi numeroa vuodessa.

Tilauksetheidi.saren@mma.fi

Osoitteenmuutokset saamme suoraan muuttoilmoituk-sesta. Jos olet kieltänyt osoitteesi luovuttamisen, ilmoita uusi osoite suoraan liittoon.

IlmoitusmyyntiOtavamedia OMA

Myyntipäällikkö Kari Salkopuhelin 0400 604 133kari.salko@otava.fi

Myyntipäällikkö Veli-Pekka Jaatinenpuhelin 0400 684 364veli-pekka.jaatinen@otava.fi

Ilmoitushinnat2/1 8 200 €1/1 4 200 € 1/2 2 820 €

1/4 2 100 €

Määräpaikkakorotus +10 %. Liitteet sopimuksen mukaan.+alv 24 %. Mainostoimisto-alennus 15 %.

Levikki26 408 LT 3/2012

Aikakauslehtien Liiton jäsenISSN 1458-5162. 85. vuosikerta

PainatusForssa Print. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille.

Kansikuvassa Teija Ruokamo

Kuvaaja Mikko Käkelä

30 5446Takuulla hyvä auto

Potkua työhön koulutuksesta

Brändimuseo luo uutta liiketoimintaa

Myynti- ja markkinointi-päällikkö Teija Ruokamol-la oli jo 23-vuotiaana yli 30 alaista. Nyt hän vastaa Kiantama Oy:n globaalis-ta myynnistä.

MMA:n työmarkkinatut-kimuksen mukaan alan mediaanipalkka on nyt 4 750 euroa.

Vuokrajohtajuus sopii kokeneelle ammattilai-selle. Se voi olla pysyvä ratkaisu tai tapa työllistyä työsuhteiden välissä.

Myynnin ammattilaiselle on tarjolla täydennyskou-lutusta niin yksittäisten kurssien kuin kokonaisten tutkintojen muodossa.

Autojen takuuehdoissa on yllättäviä eroja. Takuu-ajat vaihtelevat kahdesta vuodesta seitsemään vuoteen.

Minkä tahansa liiketoi-minnan voi brändätä ja missä tahansa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Brändimuseo lisää brändin arvoa.

3 Pääkirjoitus7 Puhetta johtavalta8 Tässä & Nyt12 Vaihtoaskel13 Ensiaskel14 Kolmas ura löytyi myynnistä18 Työmarkkinatutkimus: Mediaanipalkka 4 750 euroa24 Uusi ura vuokrajohtajana30 Potkua työhön koulutuksesta

34 Kiinteistönvälittäjä ei koe ikäsyrjintää36 Uraguru: Soitto rekrytoi- jalle on työnäyte38 Myyntiloikka koko henkilöstön voimin42 Te-toimisto välittää kyseenalaisia työ- paikkoja45 MMA:n jäsenkyselyn satoa46 Brändimuseo luo uutta liiketoimintaa

50 Kun suoli kiukuttelee52 Asiantuntija – pidä kiinni lepoajoista54 Takuulla hyvä auto56 Matkalla58 Ideaa & Ilmiöitä60 Lakipalsta: Palkkaus myyntialalla62 Myyntialan sopimukset64 Kysy työelämästä66 MMA kouluttaa68 Totta vai tarua: MMA Karjala69 Yhdistyksissä tapahtuu

MMA – myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen Reilu Kumppani

Tablettien voittajat arvottuMyynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA arpoi viime vuo-den lopulla (1.10.–31.12.2016) jäseneksi liittyneiden ja jäsenyyt-tä menestyksellä suositelleiden kesken kolme huipputason tab-lettia. Kaikki voitot osuivat uusille jäsenille. He ovat: Benjamin Lonka Porista, Jari Härkönen Kotkasta ja Timea Gal Jäger Turusta. Paljon onnea voittajille!

Voisivatko myynti-keskustelut toimia

erottautumistekijänä yritysten välisessä

kilpailussa?Sini Jokiniemi MMA:n blogissa 23.3.2017

6

LUKIJAPALAUTE

LUKIJALTA ANNA PALAUTETTAKerro mitä pidit tästä numerosta ja voit voittaa EVO-hiustenhoitotuotteita ja -kosmetiikkaa.

@mmaliitto#parhaatmukana

Seuraa meitä twitterissä#MMAliitto

Instagram

Osallistu lukijakilpailuun

osoitteessa lehti.mma.fi

tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimitus@mma.fi

(laita aihekenttään otsikko Lukijakilpailu 2/17).

Osallistumisaikaa on 12.5.2017 saakka.

Arvomme kaikkien vastanneiden kesken kaksi EVO-lahjapakkausta. Miesten EVO mr. Magnificent -pakettiin kuuluu Box O Bollox -hiusvaha ja Winners Face Balm -kas-vovoide. Naisten kosmetiikkalaukku sisältää EVO Ritual Salvation -shampoon ja hoitoaineen sekä Icon Welder -lämpösuojasuihkeen.

Edellisen lehden 1/17 mielenkiintoisimmaksi jutuksi äänestettiin juttu Työttömyysturvaan merkittäviä tiuken-nuksia. Delicard-lahjakortin voitti Petri Lehtinen Espoos-ta. Onnea voittajalle!

PUHETTA JOHTAVALTA

TARTUDIGIHETKEEN

Myynti&Markkinointi 7

Jarmo HyvärinenPuheenjohtaja

Enää ei voi tuudittautua uskoon, että vanhoilla myyntialan opeilla saisi arvostetun myyntigurun viitan harteilleen. Digitalisaatio ja globalisaatio ovat muuttaneet myynti- ja markkinointialan työtehtäviä. On opeteltava uusia taitoja ja toimintatapoja, kuten teki eräs yli viisikymppinen, konsulttiyrityksen perustanut työtön. Hän hankki yritykselleen koti-

sivualustan, mutta ei osannut tehdä sillä mitään. Joten hän opetteli. Tiedonjano kasvoi samaa vauhtia osaamisen kanssa ja lopulta yrittäjä löysi uusien digitaitojensa ansiosta yritykselleen kokonaan uutta liiketoimintaa.

Samoin myyntialalla voittajia ovat ne myyjät ja yritykset, jotka onnistuvat valjastamaan digitalisaation oman liiketoimintansa tueksi. Jotka onnistuvat pääsemään esille ja luomaan asiakkaalle tarpeita digimarkkinoinnin avulla ja sitä kautta tulevat valituksi hankintakanavaehdokkaaksi.

Suuri osa yrityksistä putoaa hankintakilpailussa jo ensimmäisellä karsintakierroksella. Pudokkaat eivät välttämättä edes tiedä sitä, että asiakas ei ole saanut riittävästi luotettavaa tietoa yrityksen tarjoamista tuotteista tai palveluista digitaalisten kanavien kautta.

Usein kuulee väitteen, että Suomessa yritykset ovat edellä- kävijöitä digimarkkinoinnissa. Todellisuudessa meillä on edelleen yrityksiä, jotka eivät osaa hyödyntää mahdollisuuksiaan edes päivittämällä omia verkkosivujaan.

Nyt tarvitaan rohkeutta muuttaa totuttuja toimintatapoja sekä ajatus siitä, että myynti ja markkinointi ovat yhä lähempänä toisi-aan. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiselle nykyhetki (lue: digihetki) tarjoaa mielettömän hyviä mahdollisuuksia menestykseen. Tartu siihen!

8

AJASSA

Koonnut Piia Kunnas

TÄSSÄ&NYT

Digitaalinen Työmarkkinatori muuttaa työnhakua

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) ovat rakentamassa uudenlaista digitaalista rekrytointialustakonseptia, jossa rekrytoinnista tehdään ketterää ja nopeaa.

Valmistuessaan Työmarkkinatori yhdistää ensimmäistä kertaa julkiset ja yksityiset palvelun-tarjoajat keskenään tarjotakseen työnhakijalle, työnantajalle, opiskelijoille ja korkeakouluille mahdollisim-man joustavan ja palvelevan kohtaamispaikan. Haku tapahtuu ammattinimikkeiden sijaan osaamistason ja -tarpeiden perusteella. Hakukone hyödyntää sekä semanttista tieto- ja käsitemallia että tekoälyä.

Hanke alkoi pilotointiprojektilla, jonka aikana käyttäjiltä kerätään palautetta sivustosta ja sen toimin-nasta, jotta varsinaisen Työmarkkinatorin käyttöönotto palvelee parhaalla mahdollisella tavalla heti sen avaamisesta lähtien. Työmarkkinatori on tarkoitus avata vuonna 2018.

Pilotointiprojektia vetävät yhdessä Työ- ja elinkeinomi-nisteriö, KEHA-keskus sekä seitsemän eri rekrytointialan palveluntarjoajaa. Mukana ovat Vainu, Me2We, Treamer, Tiitus, Duunitori, Palkkaus.fi ja Valmennuskeskus Public. Uuteen palveluun voi tutustua osoitteessa www.beta.tyomarkkinatori.fi

Ovathan yhteystietosi ajan tasalla?Kun huolehdit siitä, että sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi ovat ajan tasalla, saat jäse-nyydestäsi täyden hyödyn irti. Huomaa, että jos asut esimerkiksi Helsingin alueella, saat kaikki paikallisyhdistyksesi viestit pelkästään sähköisessä muodossa. Kun tietosi ovat ajan tasalla, kuulet esimerkiksi alueellasi järjestettä-vistä maksuttomista tapahtumista.

Näin tarkistat ja muutat yhteystietojasi:

• Mene osoitteeseen mma.fi• Klikkaa Jäsensivut-kohtaa oikeassa yläreunassa ja

kirjaudu sisään.• Valitse Omat tiedot > Muokkaa tietoja.

Merkkihuoltoon pääsee taas syksylläAuto on monelle paljon liikkuvalle myyntialan ammattilaiselle tärkeä työväline, mutta vielä tärkeämpi työväline on oma keho. Auto viedään määräaikaishuoltoon, mutta milloin olet huollattanut itseäsi?

MMA järjestää jäsenilleen Merkkihuolto-kurssin, jonka ensimmäinen jakso toteutetaan 23.8. – 25.8.2017 ja seuran-tajakso 12.1. ‒ 13.1.2018. Kurssipaikkana on Liikuntakeskus Pajulahti Nastolassa.

Ohjelmaan kuuluu oman kunnon alkukartoitus, liikkumista niin sisällä kuin ulkona, uusiin lajeihin tutustumista ja yhdes-säoloa muiden myyntialan ammattilaisten kanssa.

Kurssin hinta on MMA:n jäsenille 220 euroa ja siihen sisäl-tyy hotellimajoitus täyshoidolla, kurssiohjelma ja testit. Kurssi sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Heidi Sarén, puh. 020 122 4403

Myynti&Markkinointi 9Myynti&Markkinointi 9

”Samalla tavalla kuin pesäpallossa edetään

pesältä toiselle, myynnissä edetään vaiheesta toiseen.”

Heikki Luoma MMA:n blogissa 14.3.2017

Myyjä, hyödynnä dataa rohkeastiProSales Instituten ja Helsinki Sales Academyn kysely- tutkimuksessa selvitettiin, miten myynti- ja markkinointi- organisaatiot ovat valmistautuneet digitaaliseen muutok-seen. Kyselytutkimukseen osallistui yli 300 toimitus- johtajaa, myyntijohtajaa ja myyntipäällikköä.

Kyselytutkimuksen mukaan pohjoismaiset yritykset ovat hyvin tietoisia muutoksesta ja siitä, että jotakin pitäisi teh-dä. Moni kuitenkin edelleen empii, miten digitalisaatiota tulisi lähestyä. Myös motivaation puutetta oli havaittavis-sa.

Kyselytutkimus osoitti, että erityinen heikkous löytyy myyntianalytiikan osaamisessa. Tukholman kauppakor-keakoulun tohtori ja ProSales Instituten toimitusjohtaja Markus Ejenäs neuvookin valitsemaan työkalut ja opette-lemaan hyödyntämään niitä.

‒ Kun yritykset siirtyvät yhä enenevissä määrin kohti digitalisaatiota, tulee olla dataorientoituneempi, rohkeam-pi ja ketterämpi. Myös myyjien tulee kehittyä ja hyödyntää dataa tehokkaammin omassa työssään. On ymmärrettä-vä data ja sen merkitys, sekä uskallettava kokeilla jotain uutta. Myynti ei ole enää tavallista liidien soittelua, jossa ei välitetä hit ratesta. Jokaisen on pystyttävä parempaan.

Kyselytutkimuksen mukaan yrityksillä on melko hyvä ymmärrys siitä, mitä asiakkaat tekevät ennen ostopää-töstä. Esimerkiksi mitä kanavia käyttävät tai mitä arvoa haluavat myyjän heille tuottavan. Tämä on positiivinen sig-naali, sillä ymmärtämällä asiakkaan ostoprosessia, heidät pystyy tavoittamaan paremmin.

Haluatko vuoden 2018 kalenterin?MMA:n jäsenet saavat vuodenvaihteen lähestyessä Myynti & Markkinointi -lehden mukana paperisen kalenterin. Tämä edellyt-tää, että olet käynyt tilaamassa kalenterin jäsensivuillamme. Jos olet tehnyt tilauksen jo aikaisemmin, tilaus on edelleen voimassa ja asia osaltasi kunnossa.

Jos et ole saanut kalenteria, mutta haluat sen ensi vuonna, mene osoitteeseen mma.fi, kirjaudu jäsensivuille oikeasta yläkul-masta ja valitse Tilaa kalenteri -kohta.

Eläkeläiset saavat oman pienemmän kalenterinsa automaatti-sesti, kuten aikaisempinakin vuosina.

Älä nuku vaalien ohiKuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 9.4.2017. Myös moni MMA:n jäsen on ehdokkaana, ja heidän esittelynsä löydät vaalisivustoltamme mma.fi/vaalit.

10

AJASSA

TÄSSÄ&NYT

Henkilöstöjohtaminen hyödyntämätön kilpailu-tekijä

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeen-ranta University of Technology, LUT) ja Vaasan yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan henki-löstöjohtamisen merkitystä yrityksen menestyk-sen tekijänä ei ole vielä riittävästi tunnistettu suomalaisissa pk-yrityksissä. Määrätietoisemmal-la henkilöstöjohtamisella yritykset voisivat kasvat-taa tulostaan ja tuottavuuttaan merkittävästi.

‒ Tulosten perusteella henkilöstöjohtamisen stra-tegisuus joko puuttuu kokonaan tai se on alkeellisel-la, kehittymässä olevalla tasolla. Yrityksen strategi-nen johtaminen ja ajattelu sekä henkilöstöjohtami-nen eivät juurikaan kohdanneet näissä yrityksissä, kertoo tutkija Riitta Forsten-Astikainen LUT:sta.

Tutkimus osoitti, että yritysten ylimmällä joh-dolla ei välttämättä ole tavoitteellista näkemystä siitä, mikä on yrityksen henkilöstöjohtamisen ta-voite. Henkilöstöjohtamisen puutteet heijastuvat tutkijoiden mukaan nopeasti työntekijöiden työ-hyvinvointiin.

Jos esimiesasemassa olevilla henkilöillä ei ole ajallisia resursseja alaistensa johtamiseen, jäävät kohtaamiset heidän kanssaan vähäisiksi. Tämä asettaa haasteita paitsi alaisten työhyvinvoinnille, myös itse esimiesasemassa olevien jaksamiselle.

Tutkimukseen osallistui eri toimialoilta yli 100 yri-tystä, jotka työllistävät vähintään 30 ja enintään 300 työntekijää. Tutkimuksen päärahoittaja on Tekes.

Digimainonnan ohjelmallinen ostaminen yleistyy

Mainostajien Liiton kyselyssä 86 prosenttia vastaajista käyttää ohjelmallista ostamista di-gimainonnan mediaostoissa. Edellisen vuoden vastaavassa tutkimuksessa luku oli 75 prosenttia.

Ohjelmallisella ostamisella tarkoitetaan digi-mainonnan automaatiota. Siinä hyödynnetään järjestelmiä, jotka tarjoavat työkalut verkkonäky-vyyden reaaliaikaiseen ostamiseen, kohdentami-seen ja optimointiin.

Suurimmat haasteet liittyvät mediaympäristön laatuun, läpinäkyvyyden puutteeseen ja datan hyödyntämiseen.

– Haasteet tulisi huomioida myös ohjelmallista ostamista koskevissa sopimuksissa. Esimerkiksi läpinäkyvyyttä voidaan lisätä raportointia ja audi-tointia koskevilla lausekkeilla, sanoo Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski.

Ohjelmallista ostamista selvitettiin Mainostaji-en Liiton Mainosbarometrin yhteydessä marras–joulukuussa 2016. Kyselyyn vastasi 94 liiton jä-senyritystä, joiden yhteenlasketut mainosbudjetit olivat noin 200 miljoonaa euroa.

”Myyjän tärkein tehtävä on ostamisen tekeminen

helpoksi, ei sen vaikeuttaminen

tarjoamalla useita vaihtoehtoja.”

Eva Lindholm, DNA Oy Kauppalehden blogi 8.3.2017

Myynti&Markkinointi 11

lehti.m

ma.fi

Kutsu henkilöjäsenelleMyynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n varsinainen liittoko-kous pidetään lauantaina 20.5.2017 kello 10.00 alkaen Hotelli Crowne Plazassa, Mannerheimintie 50, Helsinki.

Liittokokouksessa äänioikeus on henkilöjäsenellä, joka on maksanut jäsenmaksunsa liittokokousvuonna. Äänioikeutta liittokokouksessa ei ole niillä eläkeläisjäsenillä, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle 17.8.1997 tai myöhemmin.

Voidakseen käyttää äänioikeuttaan jäsenen on ilmoitettava nimensä ja jäsenkortissa oleva jäsennumeronsa liitolle kirjallisesti viimeistään torstaina 20.4.2017 kello 16.00 osoitteella liittokokous@mma.fi tai MMA/Liittokokousilmoittautuminen, PL 11, 00521 Helsinki. Tätä äänioi-keuttaan hän ei voi käyttää asiamiehen välityksellä.

Myös jäsenyhdistyksillä on äänioikeus. Jäsenyhdistyksellä on yhtä monta ääntä kuin sillä on äänivaltaisia jäseniä edellisen kalenterivuoden lopussa vähennettynä sillä äänimäärällä, jonka jäsenyhdistyksen jäsenet käyttävät liiton henkilöjäseninä kokouksessa.

ESITYSLISTA1a. Valitaan kokoukselle puheenjohtajat, sihteerit, ääntenlaskijat ja pöy-

täkirjan tarkastajat.b. Merkitään kokouksessa läsnä olevat edustajat ja heidän äänimää-

ränsä ja muut osanottajat.c. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.d. Valitaan mahdolliset valiokunnat.

2a. Käsitellään hallituksen antama toimintakertomuksiin, tilinpäätöksiin

ja tilintarkastuskertomuksiin perustuva yhteenveto liiton toiminnasta edelliseltä liittokokouskaudelta ja päätetään niistä toimenpiteistä, joihin se mahdollisesti antaa aihetta.

b. Päätetään liiton toiminnan yleiset suuntaviivat seuraavaksi liitto-kokouskaudeksi sekä päätetään yleiset jäsenmaksuperiaatteet ja yhdistyksen jäsenmaksupalautteen sekä toiminta-avustusten yleiset perusteet.

c. Käsitellään valtuuston liittokokoukselle esittämät asiat.d. Käsitellään hallituksen liittokokoukselle esittämät asiat.e. Käsitellään liittokokoukselle tehdyt aloitteet.

3 a. Päätetään liiton hallituksen ja valtuuston puheenjohtajien, tilintar-

kastajien ja muiden luottamushenkilöiden palkkioiden perusteista.b. Valitaan liiton henkilöjäsenten joukosta hallituksen puheenjohtaja,

jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi ja niin ikään henkilöjä-senten joukosta hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.

c. Valitaan kymmenen (10) tai yksitoista (11) muuta hallituksen jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sääntöjen 28 §:n mukaan.

d. Valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja.e. Valitaan valtuuston muiksi jäseniksi yksi henkilö kustakin jäsenyhdis-

tyksestä. Jokaiselle jäsenelle valitaan ensimmäinen ja toinen henkilö-kohtainen varajäsen.

f. Valitaan tilintarkastajiksi yksi tilintarkastusyhtiö tai kaksi tilintarkas-tajaa ja heille kummallekin henkilökohtainen varamies.

4Käsitellään muut vähintään 2/3 määräenemmistöllä kiireellisiksi todetut asiat huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.

MMA Hallitus

Yrittäjä – onko työttömyys-turvasi kunnossa?

Yrittäjän riski jäädä työttömäksi on tätä ny-kyä noin 7 %, kun tulipalon riski on tilastojen mukaan 0,3 %:n luokkaa. Ansioperusteisen työttömyysturvan kertyminen edellyttää jä-senyyttä työttömyyskassassa. Palkansaajat voivat liittyä palkansaajia vakuuttavaan työt-tömyyskassaan, yrittäjät heitä vakuuttavaan työttömyyskassaan.

MMA suosittelee päätoimisille yrittäjäjä-senilleen liittymistä Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassa AYT:n jäseneksi. AYT-kassa on vuonna 1995 toimintansa aloit-tanut työttömyyskassa, joka palvelee jäseni-ään nopeasti ja asiantuntevasti.

AYT-kassaan liittyminen edellyttää, että harjoitetun yritystoiminnan eläkevakuutuk-set on otettu vähintään 12 564 euron vuosi-tasolle. Tehdyn työn määrä tai yrityksen liike-vaihto ei ole merkityksellinen AYT-kassaan liittymisessä.

Lisätietoja vakuutustason määrityksestä, työssäoloehdon kertymisestä ja siitä, milloin yrittäjä katsotaan työttömäksi AYT-kassan sivuilta ayt.fi.

Lue verkkolehdestä:

REIJO MYLLÄRI: TYÖTTÖMYYSTURVA ON YRITTÄJÄN TÄRKEIMPIÄ VAKUUTUKSIA

12

TYÖ &URA

Konkarimyyjä Jari Hartikai- nen on elementissään ny-kyisessä työssään Delta Auto Oy:n yhteyspäällikkö-

nä yritysmyyntipuolella. Automaail-ma on kiinnostanut häntä jo vuosia.

‒ Yritysmyynnissä puhutaan ko-konaisuudesta, jossa paketti sisäl-tää auton lisäksi rahoitus- ja huol-topalvelut. Ostajia kiinnostaa moni muukin asia, esimerkiksi verotus ja päästöt. On mielenkiintoista tarjota asiakkaille tietoa ja pohtia yhdessä asiakkaan kanssa kuhunkin tilantee-seen sopivinta ratkaisua.

Ennen nelipyöräisiä Hartikainen ehti tehdä lähes kolmekymmentä vuotta uraa TeliaSoneralla ja muu-taman vuoden kiinteistönvälityk-sessä.

Aikoinaan TeliaSoneralla eli silloi-selta nimeltään Posti- ja lennätinhal-lituksessa asiakaspalveluneuvojana toimiessaan Hartikainen sai kolle-galtaan ja esimieheltään palautetta, että hänestä tulisi hyvä myyntimies. Lahjakkuuden havaitseminen joh-ti elämänmittaiseen myyntiuraan. Yrityksen järjestämät koulutukset loivat uralle kestävän pohjan.

‒ Myyjällä pitää olla ulosantia se-kä vaikuttamisen taitoa. Mitään ei saa kuitenkaan tuputtaa ja työssä pitää olla rehellinen. Myytäviin tuot-teisiin on uskottava täysillä, Harti-kainen toteaa.

Hartikainen korostaa asiakkaan tarpeiden selvittämisen merkitys-tä. Paneutumalla asiakkaan tilan-teeseen pystyy tarjoamaan hänelle parasta ratkaisua. Kun luottamus myyjän ja asiakkaan välillä löytyy, syntyy myös jatkomahdollisuuksia.

Pitkän teleuran jälkeen Harti-kainen halusi tehdä jotain muuta. Kiinteistöbisnekseen hän joutui samaan tapaan kuin nuorena koko myyntiuralle: hänet pyydettiin sin-ne. Aika kiinteistövälittäjänä näytti bisneksen todelliset kasvot.

‒ Ihmiset olivat kivoja, mutta kil-pailu on kovaa ja myyjien provisiot jäävät sellaisiksi, että niillä on vaikea elää. Lisäksi työajat ovat hyvin epä-säännölliset.

‒ Myyntityössä mukavinta on erilaisten ihmisten tapaaminen ja tietysti diilin voittaminen. Pitää saa-da juttua aikaan, jotta saa asiakkaan sanomaan, mitä hän haluaa. Tämän

jälkeen pääsee heittämään kauppaa edistävät faktat kehiin.

Jari Hartikainen kokee, että tule-vaisuudessa myyjiltä odotetaan yhä enemmän ammattitaitoa ja asian-tuntijuutta. Autoalaakin kehitetään vauhdilla. Tekniikan tuntemus ja tekninen osaaminen on oltava kun-nossa .Sofia Flygare

VAIHTOASKEL

Esittelemme MMA:n jäsenen, joka on hiljattain

ottanut uuden askeleen urallaan.

Jarin uusimmat urastepit

10/2016–Yhteyspäällikkö, Delta Auto Oy

5/2014–10/2015 Myyntineuvottelija, Huoneistokeskus Oy

10/2013–4/2014Myyntineuvottelija, RE/MAX Partners Kiinteistönvälitys Metropoli Oy

10/2012–10/2013 Myyntineuvottelija, Holiday Club Resorts Oy

• Jari Hartikainen, 57

• Yhteyspäällikkö, Delta Auto Oy

Jari Hartikainen:

Myynti verissä

Myynti&Markkinointi 13

lehti.m

ma.fi

Mikä olisi pa-ras yksittäinen myynti- ja markkinointi-vinkki ammatti-puhujalle?

ENSIASKEL

• Jevgeni Särki, 27 vuotta

• Yrittäjä, ammattipuhuja/rohkeus-kouluttaja, Rohkeuskoulu

• Kolme taitoa, jotka haluaisin oppia: pikkutarkempaa otetta työhön, sy-vempää nettimarkkinoinnin taitoa ja tietysti laulamista!

Jevgenin kysymys konkarille:

MMA:n nuori jäsen esittäytyy ja ottaa itsestään selfien.

Lue vastaus verkkolehdestä

Yrittäjäksi jo opiskeluaikana

Jokainen työtehtävä on ai-na tavalla tai toisella joh-tanut minut seuraavaan. Aloitin vuonna 2009 net-

tisivujen koodaajana eräässä muo-tivalokuvaamossa, jossa päädyin myöhemmin työskentelemään ku-vankäsittelijänä. Siitä innostuinkin valokuvaamisesta, mikä johti yrittä-jyyden pariin, mikä taas vaati myyn-nin ja markkinoinnin opettelua, mikä taas johti nykyisiin hommiin ammat-tibloggaajana ja puhujana.

Valmistuin liiketalouden trade-nomiksi Haaga-Heliasta ja erikois-tuin markkinointiin ja yrittäjyyteen. Opiskelu oli ammatillisen kehityk-sen kannalta täysosuma. Minulla oli oma yritys jo opiskelut aloittaessa-ni, joten sain täydellisen tilaisuuden päästä toisaalta oppimaan koulussa uutta, toisaalta taas testailla opittua käytännössä. Tämän lisäksi perus-

tin ystäväni kanssa leikkimielisen yrityksen. Otimme tehtäväksemme valokuvata kaikki opiskelijabileet ja ikuistaa opiskelijaelämämme jälki-polville.

Nyt olen yksityisyrittäjänä am-mattipuhujana ja tietokirjailijana. Olen erikoistunut rohkeus- ja itse-varmuustaitoihin sekä mielenter-veyteen. Tituleeraan itseäni rohke-uskouluttajaksi. Olen julkaissut neljä kirjaa, pyöritän yhtä alan suosituim-mista blogeista suomessa, esiinnyn eri tilaisuuksissa ja nyt olen alkanut tehdä myös videoblogia Youtubeen.

Minua viehättää ajatus siitä, että kovana ja kylmänä pidetyt liike-elä-män taidot, kuten myynti ja markki-nointi, ovat valjastettavissa täydelli-sesti hyvän tekemiseen. Teen työtä ihmisten paremman mielentervey-den ja itsevarmuuden puolesta. Myynti ja markkinointi ovat sen

suuremmin valehtelematta ja suu-rentelematta tässä se ylivoimaisesti tärkein taitosetti.

MMA:han liittyminen oli vuon-na 2012 koulun käytävällä lennosta tehty päätös, joka on osoittautunut oikein hyväksi. Olen käynyt MMA:n koulutuksissa, joista mieleen on jää-nyt erityisesti business-pukeutumi-sen työpaja. Igor Parri

14

TYÖ &URA

Myynti- ja markkinointi-päällikkö Teija Ruoka-mo sukkuloi sujuvasti suomalaisten metsä-marjojen asialla eri puo-lilla maailmaa. Vuoden aikana kertyy noin 70 matkapäivää.

Kiantama Oy:n maa-ilmanlaajuisesta myynnistä vastaava Teija työskentelee Oulussa sijaitsevalla kotikonttorilla, mutta puhuu päivit-täin enemmän muita kieliä kuin suomea. Kiantama myy mustikkaa, puolukkaa, lakkaa ja muita marjoja ulkomail-le niin pakasteina kuin erilaisina jalosteina ja jauheina. Yhtiön tuotanto sijaitsee Suomussalmella.

Kun Teija aloitti Kiantama Oy:ssä, hänen vastuullaan oli pelkästään markkinointi ja viestintä. Pian hän sai hoi-taakseen myös Skandinavian myynnin. Vuosi sitten hä-nen vastuulleen tuli lisäksi globaali myynti. Urakehitys Kiantamassa kuvaa hyvin Teijan koko uraa.

‒ Tee itsesi tarpeelliseksi, se on aina ollut periaatteeni. Siinä käy sitten aina niin, että ensin minulla on vastuulla-ni joku pienempi osa-alue ja kun touhuan niin kauheasti, sitä laajennetaan.

Asenteella eteenpäinIlmaisutaidon lukion jälkeen Teija halusi media-alalle, sil-lä hän nautti esiintymisestä ja erityisesti ihmisten kanssa toimimisesta. Kun ovet sopiviin opintoihin eivät heti auen-neet, hän opiskeli visuaalista markkinointia.

Myynti- ja markkinointipäällikkö Teija Ruokamolla oli jo

23-vuotiaana yli 30 alaista. Hän on opiskellut kolmeen eri

ammattiin ja vastaa nyt Kiantama Oy:n globaalista myynnistä.

KOLMAS URA LÖYTYI

MYYNNISTÄ

Teksti Piia Kunnas Kuvat Mikko Käkelä

Myynti&Markkinointi 15

Teija Ruokamo tekee töitä, jotta suoma-laiset marjat opittai-siin tuntemaan myös ulkomailla.

16

TYÖ &URA

‒ Aloitin ne opinnot, koska halusin käyttää kaiken ajan hyväksi. Samalla opiskelin avoimessa yliopistossa puheviestintää.

Teija ehti työskennellä hetken somistajana, kunnes pääsi Turkuun ammattikorkeakouluun opiskelemaan mediaa ja journalismia. Siihen liittyvän työharjoittelun hän aloitti Jyrki-ohjelmassa.

‒ Minun ei annettu tehdä siellä oikein mitään. Marssin vastaavan tuottajan pakeille ja sanoin, että ei tästä ole minulle mitään hyötyä, sillä en opi mitään. Olin jo hom-mannut itselleni toisen harjoittelupaikan Ylellä. Tuottaja tykkäsi asenteestani ja minulle tarjottiin töitä Joonas Hytönen -show:ssa. Palkka oli kuitenkin niin pieni, et-tä en olisi pystynyt rahoittamaan opintojani sillä, joten kieltäydyin.

Teija siirtyi harjoitteluun Ylelle, ja harjoittelun jatkok-si hänet pyydettiin vakituiseen työsuhteeseen. Teija oli suorittanut neljän vuoden media-alan opinnot jo parissa vuodessa, joten se sopi hyvin.

Ylellä Teija toimi Helsingissä tv-uutisten mediatoimit-tajana. Hän ohjasi, leikkasi, kuvasi ja toimi graafikkona. Kun hän oli ollut Ylellä kaksi vuotta, hänet oli ylennetty mediatoimittajien esimieheksi. 23-vuotiaalla Teijalla oli tuolloin yli 30 alaista.

Uutisista tuotantoyhtiöönTeija on kotoisin Oulusta, mutta oli muuttanut opiskelui-den ja töiden perässä Etelä-Suomeen, jonne oli muutta-nut myös Pohjois-Suomesta kotoisin oleva mies. Kun tuli perheen perustamisen aika, pari halusi muuttaa takaisin Ouluun.

Kun esikoinen oli kahden kuukauden ikäinen, Teija al-koi jo pohtia tulevaa uraansa ja mietti mahdollisuutta jat-kaa töitä äitiysloman jälkeen Ylen Oulun toimipisteessä.

‒ Ollessani töissä uutisissa, siihen aikaan käsiteltiin muun muassa Jolon pankkivankidraamaa. Työssä tuli koko ajan vastaan raadollisia asioita ja se oli raskasta.

Maailmantuska oli koko ajan läsnä ja sitä kantoi aina mu-kanaan. Halusin jotain kevyempää ja mietin, mitä muuta haluaisin tehdä.

Teijalla oli markkinointialan koulutus ja vahvaa media-alan osaamista. Perheeseen syntyisi vielä toinen lapsi, mutta hän neuvotteli itselleen valmiiksi työpaikan tuo-tantoyhtiössä. Siinä työssä hän aloittaisi toisen lapsen äitiysloman jälkeen.

Politiikkaa ja perhe-elämääTeija sanoo, että hänessä on myös jonkin verran maail-manparantajaa. Siinä mielessä nykyinen työ sopii hänelle hyvin.

‒ Koen, että marjat ovat ihmiselle hyväksi. Haluan teh-dä töitä sellaisten asioiden parissa, joiden uskon hyödyt-tävän jotakuta.

Maailmanparannusvietti sai hänet hakeutumaan myös kunnallispolitiikkaan. Hiekkalaatikon reunalla istuessaan hän ja muut vanhemmat huomasivat, että leikkipuistojen ylläpito oli kehnoa ja jonkun pitäisi edistää asiaa.

Teija lähti ehdolle kuntavaaleissa ja tuli valituksi, kun tyttäret olivat 3- ja 4-vuotiaita.

‒ Olin lapsiperheiden asialla, mutta opin paljon muus-takin, sillä luin aineistot tarkkaan ja perehdyin asioihin.

Teija kiittelee puolisoaan siitä, että työn, luottamus-tehtävien ja perhe-elämän yhdistäminen on toiminut niin hyvin.

‒ Olen työn suhteen kunnianhimoinen, mutta perhe on kantava voima. Mielestäni äidit kuormittavat itseään, kun ottavat kaiken kontolleen, eivätkä anna puolison tehdä asioita omalla tavallaan. Kun löysää itse vähän, puolisokin on paljon onnellisempi.

Kielitaito käyttöönKlaffi Productions -tuotantoyhtiössä Teijalla vierähti kuusi vuotta. Yrityksessä tehtiin muun muassa mainos-elokuvia, joita Teija käsikirjoitti. Hän teki asiakashan-

”JOTKUT HALUAVAT OLLA ASIAN-TUNTIJOITA, MINÄ HALUAN OLLA MYYJÄ.”

Myynti&Markkinointi 17

kintaa ympäri Suomea ja suunnitteli asiakkaille erilaisia konsepteja.

Teijan aikana yritys pokkasi seitsemältä eri alueelta voiton parhaana alueellisena tv-mainoksena. Teija oli toi-minut mainoksissa joko tuottajana, käsikirjoittajana tai molempina.

Jossain vaiheessa hän alkoi kuitenkin kaivata uusia haasteita. Kiantama toimi yrityksen asiakkaana, ja Teija kuuli, että he kaipasivat henkilöä markkinointiin. Lisäk-si hän huomasi, ettei ollut koskaan päässyt käyttämään kielitaitoaan työssään.

Teija sai viestintä- ja markkinointipäällikön paikan ja aloitti samaan aikaan työn ohella ulkomaankaupan eri-koisammattitutkinnon suorittamisen.

Myynti on intohimoTeijan työ on nyt hyvin pitkälle myyntiä ja hän nauttii siitä.

‒ Jotkut haluavat olla asiantuntijoita, minä haluan olla myyjä, enkä häpeile sanoa sitä.

Teijan mielestä myyjiä palkatessa pitäisi kiinnittää teknisen asiantuntijuuden sijaan enemmän huomiota myyjän persoonaan.

‒ Myyjän on saatava aikaiseksi oikea tunne. Asiat pi-täisi myös tuotteistaa niin, että ne voidaan tarjota fiilik-senä eteenpäin.

Teijaa ohjaa kunnianhimo ja halu mennä eteenpäin. Miten vauhdikkaan työelämän vaiheista voi selvitä ilman kohtuutonta stressiä?

‒ Psykologisten testien mukaan minulla on erittäin alhainen burn out -riski. Totta kai kärsin stressistä ja paineesta, mutta se ei vaikuta työtehooni tai aiheuta la-maantumista.

Teija on hyvin yrittäjähenkinen, minkä hän arvelee johtuvan siitä, että hän kasvoi yrittäjäperheessä. Van-hemmat olivat kiinteistöhuoltoalan yrittäjiä.

‒ Työskentelen aina kuin itselleni tekisin. Monet olet-tavat, että olen yrityksen omistaja tai hallituksen jäsen, kun asenteeni on niin omistautunut. Mutta en tiedä muunlaista tapaa tehdä töitä. Jo pienenä leikkasin ruo-hoa ja siivosin vanhempien mukana. Kaikki juhlapyhät menivät siihen, että nostimme koko perheen voimin lip-puja salkoihin. En koe sitä pahana, se oli kuitenkin per-heen yhteistä aikaa.

TEIJARUOKAMO

• Vuonna 1977 synty-nyt Kiantama Oy:n myynti- ja markki-nointipäällikkö, joka vastaa myös yrityksen globaalista myynnistä ja kuuluu yrityksen tuotekehitys- sekä markkinointiryhmään.

• Harrastaa lenkkeilyä, ryhmäliikuntatunneil-la käyntiä, luonto-retkiä ja puutarhan-hoitoa. Perheeseen kuuluu mies ja kolme lasta.

• Ammatillinen haave: Luonnonmarjojen käyttö elintarvikkeis-sa lisääntyy maail-manlaajuisesti.

Teija Ruokamo puhui maaliskuussa Kiantama Oy:n markkinoinnista Finpron marjaklusterin tilaisuudessa Helsingissä.

18

ESIMIES- JA ALAISTAIDOT

MEDIAANIPALKKA 4 750 EUROA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN AMMATTILAINEN

VIIHTYY TYÖSSÄÄN.KIIRE, HUONO

JOHTAMINEN JA TYÖN JATKUVA MUUTOS OVAT ALAN SUURIMPIA

HAASTEITA.

Teksti Anni Karppanen

MMA TYÖMARKKINATUTKIMUS 2016:

19

TEEMANA

URA & PALKKA

20

URA & PALKKA

Myynnin ja markkinoin-nin ammattilaiset MMA:n palkkatutki-mukseen vastanneet

näkevät sekä oman työnantajansa tulevaisuuden että oman tilanteen-sa työpaikalla hyvänä. Kyselyyn vastanneista 69 prosenttia pitää oman työpaikkansa tilannetta lä-hitulevaisuudessa hyvänä tai erin-omaisena. Tilanne on parantanut vuoden takaisesta, sillä silloin sa-moin vastasi 60 prosenttia.

Vastaavasti oman tilanteen työ-paikallaan näkee hyvänä tai erin-omaisena yli 74 prosenttia vastaa-jista, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 69 prosenttia.

Omaan työhönsä tyytyväisiä on 90 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Monipuolisempia urakehitysmahdollisuuksiaTyytymättömimpiä MMA:n jäsenet ovat omiin urakehitysmahdollisuuk-siinsa, joihin 43 prosenttia vastaajis-ta on tyytymättömiä. Tämä selittyy muun muassa sillä, että myyntior-ganisaatiot ovat madaltuneet eikä niin sanottuja väliportaita enää ole. Myyntijohdon työpaikat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin.

”Urakehitysmahdollisuudet ovat varsin minimaaliset pienessä yri-tyksessä”, yksi vastaajista kuvasi.

Toinen tyytymättömyyden aihe oli johtaminen, johon oli tyytymät-tömiä 35 prosenttia vastaajista.

Yksi vastaaja luonnehti työnsä suurimpia haasteita näin: ”Huono

johtaminen, ylityöllistyminen, jat-kuva epävarmuus ja liika hierark-kisuus.”

Tyytymättömyyttä toivat esiin ne vastaajat, joiden esimiehellä ei ollut henkilökohtaista myyntikoke-musta tai ymmärrystä myynnistä ja markkinoinnista.

Mediaanipalkka laskiAlan mediaanikuukausipalkka on nyt 4 750 euroa. Se laski vuodes-sa sadalla eurolla. Mediaanipalk-ka tosin nousi johtajatasolla 6 900 euroon (+220 euroa), mutta putosi edustajatasolla. Päälliköiden palk-ka oli lähes sama kuin vuosi sitten.

Parhaiten myynnin ja markki-noinnin ammattilaiset tienaavat teollisuudessa, jossa mediaanipalk-

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ovat tyytyväisimpiä oman ammattitaitonsa arvostukseen. 43 prosenttia vastaajista on puolestaan melko tai erittäin tyytymättömiä omiin urakehitysmahdollisuuksiinsa.

26 % 54 % 13 % 7 %1 %

10 % 61 % 20 % 9 %

8 % 44 % 29 % 14 % 5 %

19 % 44 % 21 % 14 % 2 %

Ammattitaitosi arvostukseen

Työmäärääsi

Urakehitysmahdollisuuksiisi

Esimiehen työsi johtamiseen

0 20 40 60 80 100

Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa

21

ka on 5 000 euroa kuukaudessa. Summa on sama kuin viime vuon-nakin.

– Pitkä taantumakausi katkaisi alamme vuosia jatkuneen palkko-jen nousuputken. Osa on pudonnut välillä työttömäksi ja on työllistytty-ään joutunut tyytymään aikaisem-paa pienempään palkkaan. Myös tulospalkkiot ovat pienentyneet. Nämä tekijät näkyvät nyt tilastos-sa mediaanipalkan eli otoksen kes-kimmäisen palkan pienenemisenä, MMA:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen selventää.

Kolmannes saa kiinteää palkkaaYleisin palkkaustapa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisella on

4 750 €Mediaanipalkka myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilla on 4 750 euroa. Mediaani laski 100 euroa vuodesta 2015.

24 000 kmMyynnin ja markkinoinnin ammattilainen ajaa keskimäärin 24 000 työajokilometriä vuodessa. Kyselyyn vastanneista 5 prosenttia ei käytä autoa työssään.

40 hKeskimääräinen työaika on 40 tuntia viikossa. Johta-jien ja lääke-edustajien viikkotyöaika on keskimää-räistä korkeampi, 44 tuntia viikossa.

OMAAN TYÖHÖNSÄTYYTYVÄISIÄ ON 90 PROSENTTIA

KYSELYYN VASTANNEISTA.

Alueelliset palkkaerot ovat suuria. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla alan ammattilaisen mediaanipalkka on 5 100 euroa.Alhaisin kuukausipalkka löytyy Itä-Suomesta, jossa myynnin ja markkinoin-nin ammattilainen tienaa 4 060 euroa kuukaudessa.

Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa

5 100 €

Lounais-Suomi4 600 €

Häme4 730 €

Keski-Suomi4 520 €

Pohjois-Suomi4 550 €

Kaakkois-Suomi4 340 €

Itä-Suomi4 060 €Länsi-Suomi

4 520 €

kiinteän palkan ja bonuksen yhdis-telmä (37 %). Toiseksi yleisin palk-kaustapa on kiinteä palkka (35 %), kolmanneksi kiinteä palkka ja pro-visio (21 %).

Pelkkää provisiopalkkaa saa al-le kaksi prosenttia vastaajista ja lo-puilla palkkamalli on takuupalkka tai bruttoprovisio.

Vaikka kannustava palkkaraken-ne on alalle tyypillinen, niin noin 80 prosentilla alalla toimivista työnte-kijöistä kiinteän palkan osuus on 70–100 prosenttia kuukausipalkasta.

Vahvasti provisiopainotteinen työ on tyypillistä liikelahja- ja toi-mistotarvikemyynnissä, kiinteistön-välityksessä ja autokaupassa.

Osaamista pitää kehittää jatkuvastiKuten MMA:n muissakin tutkimuk-sissa, myös palkkatutkimuksessa nousi esille ikäsyrjintä sekä jatkuva tarve päivittää omaa osaamistaan. Suurimmat kehitystarpeet olivat di-gitaalisen kaupankäynnin hyödyn-tämisessä sekä kielitaidossa.

”Digiosaaminen sekä kansain-välistymisen mukanaan tuomien mahdollisuuksien miettiminen”, yksi vastaajista kuvasi omia kehi-tystarpeitaan.

Työkokemusvuosien mukaan mediaanipalkka putoaa, kun työ-uralla on pituutta yli 20 vuotta. Tämä kertoo omalta osaltaan alan ikäsyrjinnästä. Mikäli työuran lop-pupuolella joutuu työttömäksi, uu-delleen työllistyminen tapahtuu yleensä pienemmällä palkalla.

Yksi vastaajista kertoo työnsä suurimmista haasteista näin: ”Ikä, minut irtisanottiin joulukuussa. Ei tarjottu uutta aukeavaa alemman tason tehtävää. Hain sisäisessä haussa ja sain sen työn. Palkka tie-tenkin putosi merkittävästi, mutta on sentään vakituinen työ.”

MMA:n työmarkkinatutkimus perustuu palkkatietoihin joulukuulta 2016. Tiedot kerättiin sähköpostikyselyllä, johon vastasi 1 549 MMA:n työsuhteista jäsentä. Kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy.

Kyselyn perusteella kootut palkkatilastot ja tiedot myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen työstä ovat MMA:n jäsenten hyödynnettävissä. Ne löytyvät vain jäsenille avoimilta jäsensivuilta: mma.fi > Jäsensivut > Palkka

Palkka työnantajan toimialan mukaan

Yleisin palkkaustapa on kiinteän palkan ja bonuksen yhdistelmä (37 %). Toiseksi yleisin palk-kaustapa on kiinteä palkka (35 %)

URA & PALKKA

22

Palkka tehtävän tason perusteella

Palkka työkokemusvuosien ja toimialan mukaan

Palkka, kaikki vastaajat

10 % 25 % Med 75 % 90 %

yht. 3100 3920 4750 5980 7670

Palkka ammattikokemusvuosittain

vuotta 10 % 25 % Med 75 % 90 %

alle 5 2440 2900 3730 4620 5350

6–10  2530 3250 4220 5100 6140

11–15 3100 3870 4640 5730 7020

16–20 3410 4050 5000 6300 8340

yli 20 3300 4070 4900 6170 7900

yht. 3100 3930 4750 5990 7700

Teollisuus

vuotta 10 % 25 % Med 75 % 90 %

alle 5 2490 2910 3670 4890 5890

6–10 2960 3980 4480 5360 6100

11–15 3650 4240 5080 5850 7340

16–20 3690 4510 5720 6610 8370

yli 20 3510 4200 5000 6450 8000

yht. 3460 4150 5000 6140 7900

Vähittäiskauppa

vuotta 10 % 25 % Med 75 % 90 %

alle 5 1710 2700 3570 4020 4700

6–10 1910 2200 2600 4230 4510

11–15 2210 3320 4010 4950 7860

16–20 3150 3520 4680 6850 7500

yli 20 2700 3230 4120 5160 6920

yht. 2500 3200 4050 4970 6860

Tukkukauppa

vuotta 10 % 25 % Med 75 % 90 %

alle 5 2440 2630 4000 5100 5310

6–10 2810 3330 3740 4650 5540

11–15 3250 3800 4590 5360 7460

16–20 3120 3900 4850 6030 8440

yli 20 3490 4070 4910 6080 7910

yht. 3260 3920 4700 5750 7640

Palvelut

vuotta 10 % 25 % Med 75 % 90 %

alle 5 2460 2970 3700 4490 6480

6–10 2460 2970 4050 5180 7260

11–15 2960 3800 4650 5740 7010

16–20 3120 3950 4690 6000 8000

yli 20 3200 4300 5200 6690 8730

yht. 2980 3880 4780 6150 7990

Esitetyt luvut ovat bruttopalkkoja ja ne sisältävät päätoimesta saadun rahapalkan eli kiinteän kuukausipalkan, mahdollisen provision ja/tai bonuksen sekä luontoisetujen verotusarvon. Pal-koissa ei ole mukana ylityökorvauksia, lomaltapaluurahoja eikä verottomia kulukorvauksia. luvut euroja/kk brutto

• 10 %: bruttopalkka, jota suurempaa palkkaa saa 90 % vas-taajista

• 25 %: bruttopalkka, jota suurempaa palkkaa saa 75 % vas-taajista

• mediaani (Med): suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka, jota pienempiä ja suurempia bruttopalkkoja on 50 prosentilla vastaajista

• 75 %: bruttopalkka, jota pienempää palkkaa ansaitsee 75 % vastaajista

• 90 %: bruttopalkka, jota pienempää palkkaa ansaitsee 90 % vastaajista

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset palkka

23

KANSAINVÄLISTYMINEN

24

UUSI URA VUOKRA-

JOHTAJANA

”Yhdysvalloissa jo noin kolmannes suurten yritysten asiantuntija- ja päällikkötason

tehtävistä on täytetty vuokratyövoimalla.”

Mika Aalto

URA & PALKKA

24

25

Vuokrajohtajuus tarjoaa kokeneelle myynnin ammattilaiselle uudenlaisen tavan tehdä työtä. Mika Aalto on vaihtanut työtä säännöllisesti jo kuusi vuotta. Petri Raatikaiselle vuokrajohtajuus muuttui vakiduuniksi.Teksti Jukka Nortio Kuvat Mikko Käkelä

”Ajattelin alussa, että tämä

on projekti, jonka puristan

loppuun saakka satakakskyt

lasissa.”Petri Raatikainen

25

26

Petri Raatikaisen puhelin soi tou-kokuussa 2015. Soittaja oli tuttu kaveri vuokrajoh-tajia välittävästä Nordic Interimis-

tä. Tarjous oli yksinkertainen: puo-len vuoden myyntijohtaja-pestillä rakentamaan Vierumäen urheilu-opiston myynti uuteen kuosiin.

Vuosikymmenet urheilubisnek-sessä toiminut Raatikainen ei em-pinyt, vaan otti vastaan remontti-miehen työt.

– Toimeksianto oli luoda myyn-nin rakenteet ja toimintatavat sekä johtaa myyntiä sovittuihin tavoittei-siin, Raatikainen muistelee.

Vuoden kuluttua Raatikainen pursuaa edelleen energiaa, innos-tusta ja ideoita kehittää 90-vuotias-ta suomalaisurheilun instituutiota. Raatikaisen vuokrapesti muuttui muutaman kuukauden jälkeen va-kituiseksi työksi. Hän vie päivittäin käytäntöön niitä oppeja, joita hän työrupeamansa alkukuukausina lanseerasi.

– Selkeät tavoitteet ovat myyn-nin perusta. Jokaisen myyjän pitää tietää, mitä häneltä odotetaan, mi-ten häntä mitataan ja mistä häntä palkitaan. Ei tässä kania vedetä ha-tusta, vaan tehdään perusduunia ja johdetaan myyntiä selkeästi.

Yhteistyötä, ei temppujaRaatikaisella on oma tyylinsä pa-rinkymmenen hengen myynti- ja markkinointitiimin johtamiseen.

– Kenenkään osaamista tai teke-mistä en lähtökohtaisesti tuomitse vääräksi, sillä täällä on valtavasti osaamista. Oikea osaaminen pitää vaan olla oikeassa paikassa. Toi-mintatapoja kyseenalaistamalla olemme löytäneet vastaukset, mi-ten on parasta toimia.

Tavoitteiden saavuttamiseen Raatikaisella on yksinkertainen tie.

Johtoryhmä määrittelee ensin tykö-nään yrityksen tavoitteet. Tämän jälkeen jokaisen työntekijän kanssa selvitetään, miten tavoitteita edis-tetään juuri hänen työssään. Näin jokainen lähtee kulkemaan samaan suuntaan.

Seuraava vaihe on kysyä jokai-selta, miksi emme ole vielä tavoit-teessa. Jokaiselta on syitä ja seli-tyksiä. Ne pannaan järjestykseen ja niitä lähdetään purkamaan yk-sitellen.

– Myynnin esteiden purkamises-sa otamme saman pöydän ääreen niiden tahojen edustajat, jotka liit-tyivät ongelmiin. Yhdessä mietti-mällä löytyy ratkaisut, joihin sitou-tumalla esteet poistetaan.

Vaikka opit ovat yksinkertaisia, ovat konservatiiviset johtamismal-lit ja yrityskulttuurit vielä monessa organisaatiossa voimissaan.

– Toimintamallit voidaan muut-taa, mutta kulttuurimuutos vaatii paljon aikaa. Se tapahtuu vain te-kojen kautta, eikä käskemällä.

Rutiinit romukoppaanRaatikainen palaa kevääseen 2015, jolloin hänen tehtäväkseen määri-teltiin myynnin volyymin selkeä parannus. Myynti oli edellisvuonna selvästi laskenut, eikä Vierumäen kaikkia resursseja pystytty hyö-dyntämään parhaalla mahdollisella tavalla.

– Näin heti ulkopuolisena, mitä mahdollisuuksia täällä on. Huoma-sin myös nopeasti kehityskohteet, joista saamme nopeimmin onnis-tumisia.

Ensimmäisenä päivänä Raatikai-nen kertoi tiimilleen, miksi hän on tullut taloon. Hän vertasi tilannet-ta aamuiseen matkaan Helsingistä kohti Heinolaa.

– Kerroin porukalle, kuinka läh-tiessäni aamulla Helsingistä kään-nyin Lahdentieltä vaistomaisesti kohti Porvoota, koska niin teen

siinä kohdassa aina matkalla kesä-mökilleni. Jouduin tekemään lenkin ja palaamaan takasin, jotta pääsin oikealle tielle. Täällä oli tietyissä asioissa muodostunut samanlai-nen automaattiohjaus: töitä tehtiin vanhalla rutiinilla, koska niin oli ai-na tehty. Uskon, että jengi ymmärsi kyseenalaistamisen ja tietyn muu-toksen olevan tarpeen.

Turvallinen rekrytointiKun Raatikainen miettii työnan-tajansa motiiveja palkata aluksi vuokrajohtaja, nousee yksi syy yli muiden.

URA & PALKKA

27

– Vaikka taustalla olisi ajatus va-kituisen palkkaamisesta, on vuok-rajohtaja kätevämpi ja turvallisem-pi tapa rekrytoida.

Rekrytoitavalle määräaikainen pesti on selkeä: siinä on alku ja lop-pu, sekä määritelmä mitä halutaan saada aikaiseksi.

– Hommaan piti tarttua täysillä heti ensimmäisenä päivänä. Ajatte-lin alussa, että tämä on nyt tämä projekti, jonka puristan loppuun saakka satakakskyt lasissa.

Muutamassa kuukaudessa työ vei Raatikaisen mukanaan ja kun

työnantaja tarjosi vakipaikkaa, oli päätös selvä.

– Työ on supermielenkiintoista ja moniulotteisempaa kuin monen perinteisemmän alan myynnin ja markkinoinnin johtaminen.

Raatikainen myös suosittelee vuokrajohtajuutta, ei tosin ilman varoitusta.

– Hommassa pitää uskaltaa ot-taa taloudellista riskiä, koska työ on projektiluontoista ja seuraavas-ta pestistä ei ole aina välttämättä varmuutta. Samalla se antaa kui-tenkin valtavat näköalat tutustua

uusiin ihmisiin ja erilaisiin organi-saatioihin. Työssä oppii eri aloilta parhaita käytäntöjä, joita voi aina soveltaa uusissa tehtävissä. Oma myyntijohtajan substanssi kasvaa jatkuvasti. Vuokrajohtajat ovat erinomaisia rekrytoitavia vaativiin tehtäviin.

Joustoa ja ylilaatua Vuokrajohtajuutta puoltaa työnan-tajien kasvanut tarve lisätä jous-tavia rakenteita yrityksissä, mikä merkitsee työvoiman määrän jous-toa kaikilla organisaatiotasoilla.

Petri Raatikaisen vuokra-johtajapestin tavoitteena oli luoda Vierumäen urheiluopiston myynnille uudet rakenteet ja toi-mintatavat sekä nostaa myynnin volyymia.

URA & PALKKA

2828

Tämä tarkoittaa projektikohtaisia tarpeita, jolloin kokonaisia tiimejä johtajineen tarvitaan käynnistä-mään ja viemään läpi ajallisesti ra-jattu tehtävä.

Vanhempainvapaat ja sairauslo-mat ovat toinen tyypillinen tilanne, jolloin tarvitaan nopeasti ja jousta-vasti uutta voimaa työpaikalle.

– Vuokrajohtajuus on kasvava trendi Suomessa. Yhdysvalloissa suurten yritysten asiantuntija- ja päällikkötason tehtävistä on jo noin kolmannes täytetty vuokratyövoi-malla, vuokrajohtaja Mika Aalto sanoo.

Hänellä on kuuden vuoden ajalta monipuolista kokemusta erilaisten organisaatioiden vuokrajohtajan tehtävistä. Viimeksi hän on toimi-nut muun muassa finanssikonserni Danske Bankin Suomen yksikön markkinointijohtajana.

– Vuokrajohtaja on yleensä kes-kimääräistä kokeneempi asiantun-tija. Rekrytoiva yritys saa usein tavallaan ylilaatua, jota pystyy halutessaan hyödyntämään. Koke-muksensa ansiosta vuokrajohtaja pääsee nopeasti kiinni töihin ilman viikkojen perehdytystä, Aalto sa-noo.

Saneeraajista digibuustaajiinVuokrajohtajuus on saanut alkun-sa saneerausten ja muiden isojen muutostilanteiden johtamisesta. Vuokrajohtajaa haetaan edelleen usein isojen yt-prosessien ja fuusioi-den hoitajaksi. Muutostyön jälkeen pöytä on puhdas ja yritys voi lähteä omin voimin eteenpäin.

– Myynnin ja markkinoinnin di-gitalisointi on varsin yleinen tilan-ne, jossa tarvitaan vuokrajohtajaa. Näissä hankkeissa korostuu sekä myynnin substanssiosaaminen että kyky soveltaa digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi pitää olla kokemusta siitä, miten tii-

Mika Aalto on toimi-nut vuokrajohtajana kuusi vuotta. Viimeisin pesti oli Danske Ban-kin Suomen yksikön markkinointijohtajana.

2929

mi saadaan mukaan muutokseen, Aalto sanoo.

Organisaation ulkopuolelta tu-leva johtaja kohtaa haasteita, kun oma tila ja asema on ansaittava no-peasti. Riskit ovat palkkatyötyösuh-detta suurempia. Jos tulosta ei tule, vuokrajohtajasta pääsee päivässä eroon. Suomen kokoisessa maassa sana kiirii, ja kerran epäonnistunut vuokrajohtaja huomaa pian, ettei uusia hommia tule.

– Ulkopuolisuudessa ja väliaikai-suudessa on etuna se, ettei vuokra-johtajan odoteta osallistuvan orga-nisaation sisäisiin kiistoihin ja po-litikointiin, vaan hän voi keskittyä puhtaasti hoitamaan hommansa, Aalto sanoo.

Rekrytointitilanteessa vuokra-johtaja saa selkeän tehtävän, tavoit-teet ja työnsä rajat.

– Vuokrajohtajaa pyritään kuor-mittamaan mahdollisimman vähän

rutiineilla, jolloin hän voi keskittyä yksin sovittuihin tehtäviin, Aalto sanoo.

Aalto tuntee useita ammatik-seen toimivia vuokrajohtajia. Alal-la toimii säännöllisesti keikkaa heittävien johtajien rinnalla niitä, jotka tekevät muutamia johtajatöi-tä esimerkiksi kahden vakituisen työtehtävän välissä.

Suurin osa ammattimaisista vuokrajohtajista toimii itsenäisesti oman firmansa piikkiin. Heillä on jonkin verran epävirallista yhteis-työtä, kuten keikoista vinkkaamista sopivimmille tahoille. Rekrytointi- ja head hunting -yritykset pyörittävät jonkin verran johtajavuokrausta.

Ammattimaisille vuokrajohtajille on tyypillistä, että he tekevät johta-jakeikkojen rinnalla liikkeenjohdon konsultointia tai oman erikoisalan-sa, kuten myynnin ja markkinoin-nin, sparrausta.

Vuokrajohtajan uralle on kolme tietä. Helpoin on oman verkoston käyttämi-nen ja oman osaamisen myynti ensim-mäiseen vuokrajohtajasuhteeseen tilan-teessa, kun entinen työ lähtee alta.

Toinen tapa on perustaa yritys ja lähteä rakentamaan määrätietoista vuokrajohtajan uraa.

Kolmas tie on ilmoittaa rekrytoin-tiyrityksiin ja headhuntereille, että on halukas aloittamaan vuokrajohtajana. He osaavat arvioida kyvyt ja mahdolli-suudet alalle ja löytävät sinulle ensim-mäisen vihreän oksan.

Vuokrajohtajan urasta haaveilevan kannattaa katsoa ensin peiliin. Onko riittävästi ikää ja kokemusta työelämäs-tä? Molempia tarvitaan sekä uskotta-vuuden että johtamiskokemuksen vuok-si. Alle kolmikymppisen ensimmäisessä työpaikassa sinnittelevän ei kannata lähteä kokeilemaan.

Riskinottokyky ja -halu on seuraava kynnys. Varsinkin toisiaan seuraavista vuokrajohtajan pesteistä haaveilevalla pitää olla mahdollisuus olla tarvittaessa muutamia kuukausia vailla töitä, jos keikat eivät satu peräkkäin. Tämä koskee sekä omaa yritystään pyörittävää vuok-rajohtajaa että vuokrajohtajien välitysfir-man kautta toimivaa henkilöä.

Puolen vuoden varakassa on suositus. Tähän pääsee muun muassa sillä, että vuokrajohtaja voi hinnoitella palvelunsa korkeammalle kuin vakituisessa suhtees-sa työskentelevä johtaja.

Vuokrajohtajuuden suurin etu on erilaisista tehtävistä ja yrityksistä saa-tavat kokemukset ja jatkuva oppiminen. Asiansa osaava vuokrajohtaja kerää muutaman vuoden aikana komeita toi-meksiantoja ja nimekkäitä suosittelijoita CV:hen.

Jukka Nortio

NÄKÖ KU

LM

A

Juha Häkkinen

Työn tekemisen mallit muuttuvat

Epätyypilliset työsuhteet tai uudenlaiset työn tekemisen mallit yleistyvät. Vuokra-

johtajuus on yksi jo olemassa oleva ja ”henkisesti hyväksytty” määräaikaisen työn malli. Johtajuutensa vuokraavat osaajat tietävät, että työ on määrä-aikainen ja hyväksyvät tämän. Toisaalta vuokrajohtaja voi myydä palveluksiaan myös yrittäjänä – ja palata sopivan tilaisuuden tullessa palkansaajaksi.

Työelämän muuttumiseen on kiinnitetty jo huomiota yhteiskun-nan tasolla ja työmarkkinajärjes-töissäkin. Entre - Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät ry toimii yhteistyöjärjestönä jäsenliittojensa yrittäjäjäsenten ja itsensätyöllistä-jien edunvalvonnalle. Myös MMA on mukana tässä toiminnassa.

Akavan ja sen liittojen agen-dalla on esimerkiksi niin sanotun yhdistelmävakuutuksen eteenpäin vieminen. Tällä tarkoitetaan palk-katyön ja yrittäjyyden väli- maastossa suffaamisen helpot-tamista. Tätä nykyä esimerkiksi työttömyysturvaan liittyvien säännösten jäykkyys ei asiaa hel-pota. Pienet työllistymisjaksotkin saattaa olla helpompaa jättää ottamatta, kun palkkaa vertaa vaivaan ja saatavaan tulonlisään. Näin ei pitäisi olla, työnteon pitäi-si aina kannattaa.

Kolme tietä vuokrajohtajaksi

URA & PALKKA

3030

Digitalisaatio, so-cial selling, ket-terä kokeilukult-tuuri. Muutos puhelinyhtiöstä ICT-taloksi. Ikaa-listen-Parkanon

Puhelin Osakeyhtiön toimitusjohta-ja Erkki Kulovuoren työ on ollut suuressa murroksessa jo vuosien ajan.

Kulovuori on peruskoulutuksel-taan insinööri, mutta ehti tehdä niitä töitä vain yhden kesän. Hän aloitti myyntiedustajana 35 vuotta sitten, ja sen jälkeen suhde myyn-tiin on ollut tiivis.

Kulovuori on myynyt tavaraa kirjoituskoneista automaattimet-roihin. Nyt hän työskentelee toi-mitusjohtajana, mutta myynti on edelleen osa työtä.

Kulovuori aloitti viime syksynä opinnot Vaasan yliopiston myyn-

POTKUA TYÖHÖN KOULUTUKSESTAMyynnin ammattilaiselle on tarjolla täydennyskoulutus-ta niin yksittäisten kurssien kuin kokonaisten myynnin tutkintojen muodossa. Työn ohella opiskelu on antoisaa, kun opittua voi soveltaa heti käytäntöön.

Teksti Piia Kunnas Kuvat Anne Kytölä

nin ammattilaisen täydennyskou-lutusohjelmassa. Myynti MBA on suunnattu myynnin johdolle ja am-mattilaisille.

‒ Halusin kehittää itseäni ja yri-tyksen toimintaa. Organisaation toiminta on hyvin erilaista kuin kymmenen vuotta sitten ja haluan löytää esimiehenä uusia työkaluja tekemiseemme, Kulovuori kertoo.

Koulutus sisältää kuusi moduu-lia ja tutkielman. B-to-B- ja ratkai-sukeskeinen myyntityö, myynti-organisaation luominen ja kan-sainvälisillä areenoilla toimiminen ovat koulutuksen keskeisiä asioita. Tähän mennessä Kulovuori on opis-kellut johtamiseen ja kansainvälis-tymiseen liittyviä kokonaisuuksia.

‒ Minua kiinnostaa strateginen johtaminen. Lisäksi olen tehnyt itsel-leni lupauksen, että laskentatoimes-ta pitäisi olla enemmän perillä, Ku-lovuori kuvaa oppimistavoitteitaan.

Ideoita käytännön työhönMyynti MBA -opinnoissa hyödynne-tään uutta tutkimustietoa ja kiinni-tetään huomiota myös käytännön-läheisyyteen.

‒ Koulutuksessa mietitään oman työn kautta, mitä kunkin päivän sanoma tarkoittaa omalla työpöy-dällä. Keskustelut ovat luottamuk-sellisia ja päivien aikana kehitetään muun muassa henkilön omaa työtä, organisaation työkenttää, johtamis-tapoja ja myyntistrategioita, Myynti MBA -ohjelman koulutuspäällikkö Sari Soini kertoo.

Erkki Kulovuori on kokenut an-toisaksi sen, että ryhmässä on eri-laisia ja eri toimialoilla työskentele-viä ihmisiä.

‒ Nuoremmat oppivat ensin teori-an ja sitten käytännön. Itse on tullut käytännössä toimittua tietyllä taval-la ja on hienoa huomata, että sillä on joku teoreettinen lähtökohta.

3131

Esimerkkejä myynti-ammattilaiselle sopivista koulutus- ohjelmista:• Myynnin ammattitutkinto. Voi suorittaa

useissa oppilaitoksissa.

• Myyntityön koulutusohjelma, tradenomi, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Vaihtoeh-toina päivätoteutus tai monimuotokoulutus avoimessa amk:ssa.

• Myyntiosaamisen tutkintokoulutus, tra-denomi, Tampereen ammattikorkeakoulu. Monimuotokoulutus. Kaksi lähipäivää kuu-kaudessa, muuten opiskelu verkon kautta.

• Suunnitteilla: B2B-asiantuntijamyyjän ja myyntijohtamisen koulutusohjelma, tradenomi (YAMK), Tampereen ammattikor-keakoulu. Haku syksyllä 2017.

• Executive MBA Myynnin johtaminen -koulu-tus, Jyväskylän yliopisto.

• Myynti MBA, Vaasan yliopisto

35 vuotta myyntiä tehnyt Erkki Kulovuori aloitti

Myynti MBA -opinnot, koska halusi löytää uusia työkaluja

muuttuneeseen toiminta-ympäristöön.

URA & PALKKA

32

Myyntitaitoja insinööreilleTurun ammattikorkeakoulussa on tarjolla insinööreille ylempi am-mattikorkeakoulututkinto, jossa erikoistutaan tekniseen myyntiin. Oppilaitoksessa uskotaan, että myyntitaitoiset insinöörit ovat työ-markkinoilla kovaa valuttaa.

Myynti-insinööriksi (YAMK) voi kouluttautua vain päiväkoulutuk-sessa, mutta työelämässä olevat voivat suorittaa tutkintoon kuulu-via opintojaksoja avoimen ammat-tikorkeakoulun kautta.

Työn ohella opiskeleville on tar-jolla avoimia täydennyskoulutus-ohjelmia, joiden kesto on yhdestä päivästä puoleen vuoteen. Myös yrityskohtaisesti on mahdollisuus räätälöidä eri pituisia valmennuk-sia myynnin eri osa-alueilta.

Besser verkaufen -koulutus val-mentaa saksankielisellä markkina-alueella tehtävään B-to-B-myyntiin. Myyntityöllä menestykseen on myynnin tehovalmennus uusille myyntialan ammattilaisille tai uut-ta puhtia tekemiseensä kaipaaville konkareille. Myyntitaidot ja taitava

Digitaalisen liiketoiminnan koulutus suunnitteilla

MMA:n hiljattain tekemä jäsentutkimus paljasti, että digitaalisuus ja sen vaiku-tus työhön huolestuttaa monia myyntialan ammattilaisia. Varsinkin pidempään työelämässä toimineet kaipaavat osaamisensa päivittämistä uudelle vuosi-kymmenelle. Yksittäisiä kursseja esimerkiksi sosiaalisen median työkaluista on tarjolla pilvin pimein, mutta osaamistarpeiden kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa.

Tähän tarpeeseen ollaan nyt vastaamassa 18 ammattikorkeakoulun voimin. Ne ovat mukana opetusministeriön rahoittamassa Digitaalisen liiketoiminnan erikoistumiskoulutus -hankkeessa. Se pyrkii luomaan tutkintokoulutuksen ja täy-dennyskoulutuksen rinnalle uuden koulutusmuodon.

Uudessa erikoistumiskoulutuksessa saa tietoa digitalisaatiosta ja liiketoimin-nan muutoksen ymmärtämisestä ja voi syventyä oman toimialansa tilantee-seen: miten digitaalisuus vaikuttaa omalla toimialalla sekä liiketoiminnan että arjen työkalujen näkökulmasta.

‒ Digitaalinen murros vaikuttaa yrityksessä ihan kaikkeen. Osaamistarpeet muuttuvat laaja-alaisemmiksi ja organisaatiot kevenevät. Myyjän toimenkuva ei ole enää pelkkää myyntiä, vaan siihen voi liittyä asiakaspalvelua, markkinoin-tia tai hän voi olla tekemisissä liiketoiminnan kehityksen kanssa. Strateginen ymmärrys ei ole enää vain johdon tehtävä, vaan sitä tarvitaan joka roolissa, hankkeen projektipäällikkö Tiina Laiho Haaga-Heliasta kertoo.

Koulutus suoritetaan työn ohella ja se kestää vuoden. Valittavana on neljä erikoistumisaluetta, joista yksi on myynti ja markkinointi. Lisäksi kaikki opiskele-vat strategista liiketoimintaa.

Koulutusta voi saada eri puolilla Suomea. Helsingin alueella myynnin ja markkinoinnin erikoistumiskoulutusta tarjoavat yhteistyössä kolme ammattikor-keakoulua: Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia.

Pilottikoulutus on parhaillaan menossa ja mikäli hankkeelle myönnetään kesällä toteuttamisrahaa, koulutus voi alkaa tammikuussa 2018. Lisätietoa kou-lutuksesta tulee syksyn aikana ammattikorkeakoulujen nettisivuille.

Marjo Keski-Kasari (vas), Erkki Kulovuori, Minna Sillanpää ja Satu Estakari ryh-mätyön parissa. Ryhmätyön aiheena on tutkia case-yrityksen kansainvälistymis-mahdollisuuksia.

33

ostaminen -valmennus tarjoaa han-kinnan näkökulmaa.

‒ Oston ja hankinnan ymmärtä-miseen liittyvä valmennus on asia, jota meiltä kysytään yhä enemmän. Nykysuuntauksen mukaan ostot keskitetään organisaatioissa siihen erikoistuneelle henkilölle tai ryh-mälle. Toisaalta myyjä voi kohdata pienemmissä yrityksissä ostajia, jotka eivät ole niin tottuneet osta-miseen. Myyjät haluavat oppia koh-taamaan ja ymmärtämään erilaisia ostajia, myynnin yliopettaja Sini Jokiniemi Turun ammattikorkea-koulusta kertoo.

Lisää osaamista viestintätilanteisiinSini Jokiniemi sanoo, että työssä olevat myyntialan ammattilaiset ovat kiinnostuneita ostajapuolen

ymmärtämisen lisäksi myös oman työn johtamisesta, neuvottelutai-doista ja kaupan klousaamisen tai-doista sekä siitä, miten kohdata eri-laisia asiakaspersoonia ja -tyylejä.

Sen sijaan se mitä myyntiam-mattilaiset eivät vielä osaa kysyä on kansainvälistymiseen liittyvä koulutus. Kuitenkin yhä useamman täytyy käyttää töissä myös muuta kuin suomen kieltä.

‒ Myyntiammattilaisen täytyy näkyä ja kuulua eli käydä messuilla ja keskustella kansainvälisten ver-kostojen kanssa. Siihen liittyvään osaamiseen ei kuitenkaan panoste-ta. Kyse on siitä, halutaanko ja us-kalletaanko hankkia sellainen osaa-minen, että myös pärjätään sillä. Jos olisi osaamista ja rohkeutta, kaikki olisivat menossa ulkomaille edistä-mään asiaansa, Jokiniemi pohtii.

Turun ammattikorkeakoulussa on huomattu myös, että yritysten li-sääntyvät pop-up-toimipisteet ovat tuoneet uudenlaisia haasteita. Pu-helinmyynnissä työskentelevä tai neuvotteluhuoneessa asiakkaita kohtaava ei välttämättä osaakaan toimia rohkeasti ständillä tai itselle vieraassa tilanteessa. Sen vuoksi oppilaitos järjestää yrityksille kou-lutuksia, joissa opetetaan ottamaan vuorovaikutus haltuun myös itselle vieraissa kanavissa ja tilanteissa.

‒ Oppilaitoksemme oppilaat eläytyvät asiakkaiksi ja yritysten myyjät tulevat harjoittelemaan pop-up-ständillä oloa. Tilanteet videoidaan ja myyjät käyvät ne läpi yhdessä esimiehensä kanssa. Ihmisten pysäyttäminen tai koh-taaminen uudessa kanavassa on taitolaji, Jokiniemi sanoo.

Työnhakua mobiilissaTiitus on nuorille työntekijöille suunnattu mobiilisovellus, joka yhdistää työn-hakijat ja työnantajat.

Työnhakija luo itselleen profiilin, jolla hän voi hakea kaikkiin avoinna oleviin työpaikkoihin. Profiili voi sisältää henkilön arvioita omista vahvuuksistaan ja osaamisestaan, työnäytteitä, videoita, kuvia ja tähtihetkiä sosiaalisesta mediasta.

Sovellus ehdottaa profiiliin parhaiten sopivia avoimia työtehtäviä, joita voi hakea muutamalla napin painalluksella. Hakemuksen etenemistä on helppo seurata omasta puhelimesta, ja työnantajan kanssa voi aloittaa keskustelun chatissa. Palvelu on tarkoitettu työsuhteiden solmimiseen, ei yhden päivän mittaisten keikkojen välittämiseen.

Työnantajalle sovellus tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa nuoria työnhaki-joita entistä tehokkaammin. Se on rakennettu nuorten lähtökohdista.

‒ Palvelumme toimii vain mobiilissa. Moni nuori ei edes omista tietokonet-ta, mutta hänellä saattaa olla uusin IPhone. Työpaikan hakemisen pitää olla helppoa ja nopeaa, palvelun toinen perustaja Niklas Litmala sanoo.

Sovellus hyödyntää tekoälyä, joka järjestää hakijat automaattisesti haetta-van työpaikan kannalta parhaaseen järjestykseen, ja tehostaa näin rekrytoin-nin esikarsintaa.

Tiitus myös mahdollistaa työnantajille kiinnostavien ja persoonallisten hakuilmoitusten tekemisen. Sovelluksessa julkaistu työnhakuilmoitus voi sisäl-tää perinteisen tekstin lisäksi esimerkiksi videoita tulevasta työpäivästä.

Palvelu lanseerattiin helmikuun puolivälissä ja maaliskuun alkupuolella siellä oli yli 200 avointa työtehtävää ja 3000 työnhakijaa.

Piia Kunnas

3434

URA & PALKKA

Sari Leino, 54, on tehnyt työuran markkinointipääl-likkönä ja Brand Manage-rina. Kun hän vuonna 2012

menetti pitkäaikaisen työpaikan, tarjolla oli vain pätkätöitä. Hän haki uusia tehtäviä vuosittain, oli hetkit-täin työttömänä ja teki eri pituisia määräaikaisuuksia.

Leino oli onnellisessa asemassa, sillä hän sai töitä. Vastaan ei kuiten-kaan tullut yhtään sellaista työnan-tajaa, joka olisi tarjonnut vakituista työsuhdetta. Yritykset saneerasivat, ja markkinointipäällikkö joutui te-kemään työtä ilman omaa budjet-tia. Vaikka hän olisi hoitanut oman tonttinsa kuinka hyvin, organisaa-tiomuutosten myötä työt muuttivat Ruotsiin tai katosivat kokonaan.

– On henkisesti ja fyysisesti todel-la raskasta tehdä pitkää työpäivää,

KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ EI KOE IKÄSYRJINTÄÄ

Markkinointi- päällikön työuran huippuvuodet eletään alle 40- vuotiaana. Sen jälkeen tarjolla on vain pätkätöitä. Jatkuvan epä- varmuuden tilalle Sari Leino opiskeli pysyvän työpaikan kiinteistön- välittäjänä.

Teksti Anni Karppanen Kuva Anna Pinomaa

jota tehdessä tietää, että siitä ei saa mitään palkintoa, Leino toteaa.

Kokemusta ei arvostetaMarkkinointi mielletään työksi, jota tekevät nuoret. Kokemusta ei rekry-toinneissa arvosteta. Leino tutustui työttömyysjaksoina muihin samassa tilanteessa oleviin naisiin: kielitai-toisiin, koulutettuihin ja upean uran omaaviin kollegoihin, jotka eivät päässeet takaisin työelämään.

– Nämä naiset ovat tuoneet kan-sainvälisiä brändejä Suomeen ja vieneet juomia Kiinaan. Osa juoksi maratoneja ja hiihti Grönlannissa. He eivät todellakaan ole mitään ajasta jääneitä ihmisiä, mutta mark-kinointia pidetään nuorten työnä. Yli 50-vuotias ei alalle työllisty.

Leino ymmärsi, että hän ei ole ai-noa saman kohtalon kokenut hyvä

työntekijä. Hakijat, joiden kanssa hän kilpaili avoinna olevista mark-kinoinnin työpaikoista, olivat todella osaavia.

Hyvät työnantajat erottuvat huonoistaJatkuva työnantajan vaihtaminen on toki opettavaista, mutta myös kuluttavaa. Leino halusi löytää työn, josta ei tarvitse vaihtaa pois. Talvel-la 2016 hän aloitti sivutoimiset LKV-opinnot ja suoritti kokeen hyväksy-tysti kesäkuussa. Asuntoalaan hän oli tutustunut aikoinaan Porissa, jossa hän oli myynyt ilmoituksia Asuntopörssi-lehteen.

– En voi loppuelämääni tehdä vain pätkätöitä, Leino sanoo.

LKV-koe avasi ovet kiinteistönvä-littäjäksi. Tammikuusta 2016 lähtien vähintään puolella välitysliikkeen

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

BFM_MM 105x297vect.pdf 1 20.3.2017 11.17

työntekijöistä on oltava laillistetun kiinteistönvälittäjän pätevyys. Lisäk-si Leinon CV erottui.

Kiinteistönvälitys on ala, jossa on kirjava joukko työnantajia. Kärjistäen voisi sanoa, että kaikki alalle pyrkivät pääsevät sisään, mutta vain muuta-mat pärjäävät. Osa työnantajista tekee sopimuksia, joissa työntekijä ei saa hänelle kuuluvia oikeuksia, mutta ei myöskään yrittäjälle kuulu-via etuja. Pahimmassa tapauksessa työnantajalleen voi jopa velkaantua.

– Kävin keskusteluja usean työn-antajan kanssa. Minulla on sen ver-ran elämänkokemusta, etten missään nimessä olisi suostunut huonon työn-antajan palvelukseen. Tiedän, että uudessa työssä menee hetki, ennen kuin kaupan tekeminen on edes tek-nisesti mahdollista, Leino kertoo.

– Pätevyyden myötä sain valita itse työpaikan ja pääsin alan arvos-tetuimpaan yritykseen, Helsingin OP-Kiinteistökeskukseen.

Kiinteistönvälityksessä ikä ei ole esteKiinteistönvälitys nousi MMA:n työ-paikkatutkimuksessa esille alana, jos-sa ei ole ikärasismia. Monet työnan-tajat ehkä haluaisivat palkata nuoria, mutta iltaan painottuvat työajat ja pitkät työpäivät ovat erittäin haasta-via pienten lasten vanhemmille.

Alalla myös asiakkaat arvostavat kokemusta. Asunnon osto on yksi-tyishenkilön suurin taloudellinen päätös.

– Olen ennenkin tehnyt kymme-nen tunnin työpäiviä ilman, että sillä on vaikutusta ansiotasooni. Tässä työssä voi todella itse vaikuttaa palk-kaansa. Jos tekee töitä 8–10 tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa, niin varmasti menestyy.

– Minä arvostan myyntiä ja kiin-teistönvälitystä. Kaikki ympärilläni ovat kannustaneet minua. Tämä on ura, jota voin tehdä eläkeikään asti. Nyt kun olen näyttänyt osaamiseni, myös työtarjouksia on alkanut tulla lähes viikoittain.

HYVÄSSÄ VIREESSÄ

Kysy työnhausta ja uran rakentamisesta – uraguru etsii vastaukset. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen piia.kunnas@mma.fi.

URAGURU

Myynti&Markkinointi 3636

SOITTO REKRYTOIJALLE ON TYÖNÄYTE

Työpaikkailmoituksissa on usein rekrytointia hoita-van henkilön yhteystiedot avoinna olevaan tehtävään

liittyvien lisätietojen kysymiseksi. Työnhakijan kannattaisi suhtautua valmiiksi tarjottuun kontaktiin sa-moin kuin muuttolintujen Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi pystytettyi-hin miljoonaan linnunpönttöön: ilolla hyödyntäen.

‒ Työpaikkailmoituksiin kannat-taa soittaa. Ensivaikutelman luomi-nen on jo sinällään riittävä syy työ-paikkailmoitukseen soittamiseksi, kehottaa rekrytointikonsultti Krista Pulkkinen Baronalta.

‒ Erityisesti myynnin ja markki-noinnin tehtäviin, joihin liittyy vai-kuttaminen, esiintyminen, vuoro-vaikutustaidot ja ulospäin suuntau-tuneisuus, on soittaminen erittäin hyvä keino erottautua ja tehdä lois-tava myynnillinen ensivaikutelma. Soitto on silloin kuin työnäyte.

Vaikka soiton päätarkoitus olisi esittäytyminen, kuulijaa ei silti pidä uuvuttaa pitkällä työhistorialla tai CV:n läpilukemisella. Rekrytoijan mielenkiinnon saa heräämään, jos osaa kertoa ytimekkäästi vahvuu-tensa ja osaamisensa avoinna ole-vaa tehtävää silmällä pitäen sekä

perustella, miksi olisi paras valinta tehtävään. Ytimekäs puhelu kirvoit-taa usein haastatteluajan jo tiedus-telusoiton päätteeksi, vinkkaa Pulk-kinen.

Onnistuakseen työnhaun asemi-ensa parantamisessa puheluun val-mistautuminen vaatii työnhakijalta ahkerointia. Työpaikkailmoitus kan-nattaa lukea huolella läpi. Samoin yrityksen verkkosivuihin on syytä perehtyä ajatuksella. Työnhakija voi hyödyntää kaikkea keräämäänsä tie-toa sekä ensikontaktipuhelussaan ja työhakemusta laatiessaan että mah-dollisesti jatkoon päästessään.

‒ Ihastusta herättävät asiaan perehtyneet, soittoon valmistuneet hakijat, joilla on selkeänä tavoittee-na hyvän ensivaikutelman luominen

sekä tehtävän kannalta oleellisten li-sätietojen hankkiminen.

Jos työpaikkailmoituksessa on paljon toiveita ja odotuksia, voi soit-tamalla saada arvokasta tietoa ja tar-kennusta siitä, minkälaisia asioita ja osaamista arvostetaan eniten. Min-kälainen on tehtävään haettavan osaajan profiili? Missä on painotus? Onko painotus esimerkiksi esimies-työssä vai uusasiakashankinnassa? Sovellunko tähän tehtävään tai voi-sinko kehittyä näihin saappaisiin?

‒ Kannattaa kysyä asioita, jotka eivät ole työpaikkailmoituksesta tai yrityksen verkkosivuilta ilmenneet. Kysymyksiä miettiessä voi raakata pois jo ennakkoon myös turhat kysy-mykset, kuten montako hakemusta on tullut, Krista Pulkkinen sanoo.

Rekrytoijalle soittaminen on erittäin hyvä keino

erottautua ja tehdä loistava myynnillinen

ensivaikutelma.

Myynti&Markkinointi 37

38

MYYNTI

MYYNTILOIKKA KOKO HENKILÖSTÖN VOIMINJoskus keinot tehokkaaseen asiakashankintaan ja myynnin kasvattamiseen voivat olla hyvin yksinkertaisia. FSP Finnish Steel Painting Oy saa työntekijöiltään vuosittain 350 ideaa myynnin edistämiseen.

Teksti Kimmo Salo ja Pälvi Salo Kuvat Mikko Käkelä

FSP:n työntekijöiltä tulee paljon ideoita esimerkiksi ruoka- ja kahvitunneilla, myynti- ja markki-nointijohtaja Sanna Parkkonen (oik.) sanoo.

Myynti&Markkinointi 39

Siltoja, bensiinisäiliöitä, metalliputkia, tekeillä olevien kauppojen kat-torakenteita, valopyl-väitä, majakoita, laivo-ja, öljynporauslauttoja, kaivoskoneita, vesitor-

neja ja voimalaitoksia. Suomalaisen, teollisuuden pintakäsittelyä tekevän FSP Finnish Steel Paintingin käden-jälki näkyy monissa kohteissa. Eikä vain Suomessa, vaan myös Ruotsis-sa, Norjassa, Virossa ja Puolassa. Pintakäsittelylaitoksia eli kansankie-lellä maalaamoita on yhteensä 25, Suomen lisäksi Virossa ja Puolassa.

Tämän lisäksi projekteja tehdään, missä vain tarvetta ilmenee. Sen mahdollistaa liikkuva kalusto, joka häärii maailmalla keskimäärin 50 suuren projektin parissa vuosittain. Onpa kysyntää korkeatasoiselle osaamiselle ollut niinkin eksootti-sessa kohteessa kuin Dubain huip-puhienossa eläintarhassa.

– Kerran saimme tilauksen Kuu-baan asti. Kohde ei ollut iso, mutta he halusivat nimenomaan meidät sitä hoitamaan. Jotain on siis var-maan vuosien varrella tehty oikein, kun meidät siellä asti tunnettiin, myynti- ja markkinointijohtaja San-na Parkkonen toteaa.

Tänä päivänä yrityksen valtteja ovat erilaiset avaimet käteen -ratkai-sut, joustavat resurssit sekä erittäin monipuolinen palvelukokonaisuus, johon kuuluvat sellaisetkin tuotteet kuin engineering-palvelut, projekti-johtaminen, auditoinnit ja koulutta-minen.

Myynti tyssäsi kuin seinäänFSP:n tarina sai alkunsa vuonna 1964. Se perustettiin hoitamaan tuolloin rakennetun jättimäisen Nes-teen öljynjalostamon pintakäsittely. Tässä yhteydessä yritykselle syntyi niin kova maine, että kysyntää il-maantui kuin itsestään, ilman sen kummempia myyntiponnisteluja.

Yrityksestä tuli alallaan Euroopan johtava. Sen liikevaihto nousi huip-

puvuonna 2008 jo 40 miljoonaan euroon ja työntekijämäärä 400:aan.– Olemme tietysti isossa kuvassa pieni yritys, mutta omalla toimialal-lamme todella suuri. Tämän alan yritykset ovat perinteisesti melko pieniä, Sanna Parkkonen kertoo.

Juuri tuon huippuvuoden 2008 jälkeen sitten tapahtui jotain kum-mallista. Puhelimet lakkasivat soi-masta ja lihavat vuodet olivat pian muisto vain. Finanssikriisin seurauk-sena julkisen sektorin kysyntä lop-pui kuin veitsellä leikaten ja suurten yksityisten asiakkaiden vientipro-jektit tyssäsivät.

– Olemme teollisuuden ja sen tarvitsemien palveluiden ”ravinto-ketjussa” siellä häntäpäässä. Pinta-käsittelyä tarvitaan yleensä vasta loppuvaiheessa, kun kaikki muu on jo valmista. Kun talous hidastuu, pärjäämme jonkin aikaa lamaolois-sakin, mutta kun nousukausi alkaa, pääsemme aallonharjalle viimeise-nä. Silti meidän olisi pitänyt jo vuo-den 2008 aikana ymmärtää, että myös tämä toimiala ajautuisi pian syviin vaikeuksiin, vakavampiin kuin koskaan ennen, Parkkonen puntaroi.

Eiköhän hyvä tuote itsensä myy?FSP Finnish Steel Painting oli laman kohdatessaan monessa mielessä tyypillinen suomalainen insinööri-vetoinen teollinen yritys. Sillä oli 38 sivua paksu strategia, jota ei yrityk-sessä kovinkaan moni ollut nähnyt, saati lukenut. Strategiaa täydensi vielä 36-sivuinen vuosisuunnitelma.

Asiakkuuksien hallintaa varten oli hankittu järeän raskas CRM-järjestelmä, koska ”sellainen kuuluu olla”, mutta sen käyttöä ei oltu var-sinaisesti vastuutettu kenellekään. Käyttötarkoitustakaan ei kovin sy-vällisesti tiedostettu. Järjestelmä oli kankea ja suuritöinen, mikä ei moti-voinut sen hyödyntämiseen.

Lujassa oli myös uskomus siihen, että kyllä suhdanne laman korjaisi, olihan niin tapahtunut aina ennen-kin. Hyvä tuote myy itsensä, yrityk-sessä toisteltiin.

Toimitusjohtaja Pentti Virtanen tunnustaa kirjassa Suomalainen myynti on syvältä vai onko? sano-neensa joskus, ettei meidän yrityk-sessä tarvitse myyntikontaktien määriä mitata, emmehän ole mi-kään luukutusfirma.

STRATEGIASTA LÖYTYI-VÄT ”LIIKEVAIHDON KASVATTAMINEN” JA ”SYSTEMAATTINEN UUS-ASIAKASHANKINTA”, VAAN EI VARSINAISESTI KEINOJA NIIDEN TOTEUTTAMISEKSI.

40

MYYNTI

FSP Finnish Steel Painting Oy:n parhaat käytännöt• Tee strategiasta niin simppeli, että sen ymmärtävät

kaikki.

• Nosta myynti strategian keskiöön ja jalkauta se.

• Iskosta koko porukkaan ajatusmaailma, että kaikkien tehtävä on myydä.

• Anna silti selkeä päävastuu myynnistä ja markkinoinnista jollekulle.

• Pidä myyntiorganisaatio matalana.

• Seuraa, mittaa, koordinoi, päivitä, palkitse, viesti.

• Hyödynnä tietotekniikkaa ideoiden keruussa, mutta pidä järjestelmä yksinkertaisena.

• Mahdollista kaikkien pääsy järjestelmään eli anna työkalu ideoida.

• Pidä CRM-järjestelmäsi mahdollisimman yksinkertaisena ja varmista, että se pystyy hyödyntämään kerättyjä ideoita.

• Panosta uusasiakashankintaan, mutta pidä samalla huolta nykyisistä. FSP on tehnyt tiivistä, tuottoisaa ja uusia muotoja saanutta yhteistyötä ensimmäisen asiakkaansa Nesteen kanssa jo yli 50 vuotta.

Myynti&Markkinointi 41

Kun liikevaihdot sitten koko toimi-alalla laskivat kuin lehmän hännät ja FSP kärsi alan suurimpana toimijana eniten, olivat hyvät neuvot tarpeen.

– Meillä oli toki strategiassa to-dettu myynnin tärkeys. Siellä vilisi sellaisia ilmaisuja kuin ”liikevaihdon kasvattaminen” ja ”systemaattinen uusasiakashankinta”, vaan ei varsi-naisesti keinoja niiden toteuttami-seksi. Myynnistä vastasivat johto-ryhmä ja aluepäälliköt, mutta aktii-vinen uusasiakashankinta tuppasi aina jäämään muiden kiireiden jal-koihin, Sanna Parkkonen muistelee.

Yksinkertainen on kaunistaApuun löydettiin konsultti, käytän-nön myyntityötä vuosikaudet tehnyt ja sitä pitkään valmentanut Maari-ka Maury. Alkoi puolitoista vuotta kestänyt myyntivalmennus, johon osallistuivat johtoryhmä ja kaikki tuotannon esimiehet.

Strategiasta tehtiin nyt niin simp-peli, että sen ymmärtäisi joka iki-nen työntekijä. Se koostui kolmes-ta slidesta, joista ensimmäinen oli otsikoitu ”tärkein tavoitteemme on myynnin kasvattaminen”, seuraa-valla sivulla kuvattiin keinot tämän saavuttamiseksi.

– Vanhalla CRM-järjestelmällä heitimme vesilintua. Sen sijaan otimme käyttöön erittäin yksinker-taisen ja helppokäyttöisen uuden järjestelmän. Sen avulla seuraam-me jatkuvasti myynnin kehittymis-tä, asiakaskontaktien määrää sekä

onnistuneita ja epäonnistuneita myyntitoimenpiteitä. Keskustelem-me myös myynnistä jatkuvasti ja pi-dämme sitä sisäisessä viestinnässä esillä. Hyvät suoritukset palkitaan, eikä huonojakaan salata, Sanna Parkkonen kertoo.

Iso oivallus uudessa strategiassa oli se, että myynti on itse asiassa kaikkien yrityksessä työskentelevi-en asia.

– Ymmärsimme, että myös niin sanotuilla lattiatason työntekijöillä voi olla valtava määrä ideoita, joiden avulla myyntiä voi edistää. Niitä voi syntyä vaikkapa kaupan jonossa, kun huomaa jossakin maalaamat-toman teräspalkin. Tai iltalenkillä, kun rekisteröi ruostuneen siltara-kenteen.

Ideoiden keruu tapahtuu nyt se-lainpohjaisen järjestelmän avulla. Siihen kaikki pääsevät käsiksi vaik-ka kotikoneeltaan tai kännykästään, ja sitä oppii jokainen helposti käyt-tämään.

– Käytännössä meillä ideointia tapahtuu todella paljon, esimerkiksi ruoka- ja kahvitunneilla, kun porukat istuvat yhdessä, Parkkonen sanoo.

– Uusi järjestelmä mullisti myynti-kulttuurin. Aikaisempina vuosinakin ideoita yritettiin kerätä. Silloin niitä saatiin keskimäärin kolme vuodes-sa. Uusi järjestelmä tuottaa nyt noin 350 aloitetta vuosittain, Parkkonen hämmästyttää.

– Ideat voivat koskea niin tuotta-vuuden kasvattamista, lisäpalvelui-

den kehittämistä kuin sitä mitä, mi-ten ja kenelle voisimme myydä lisää.

Ideat osaksi tulospalkkaustaKuinka koko henkilökunta on sitten motivoitu ideointiin ja sitä kautta myyntyöhön? Sanna Parkkonen kertoo, että keskeinen selittäjä on ollut simppelin strategian tehokas jalkauttaminen.

– Kun tutkimme asiaa, paljastui, että nyt 98 prosenttia koko henki-löstöstämme ymmärtää täsmälleen, mistä strategiassamme on kysymys. He tietävät varsin hyvin, että firman menestys ja siten myös heidän oma työpaikkansa ja tulevaisuutensa perustuvat onnistuneeseen myynti-työhön – jo olemassa olevien hyvin tuotteiden ja ammattiosaamisen li-säksi.

Toki myynnin ja markkinoinnin parissa FSP:ssä työskentelee myös päätoimisia ihmisiä, Parkkosen lisäk-si yksi Suomessa ja yksi Ruotsissa. He koordinoivat myynnin ja markki-noinnin kokonaisuutta. Laajennettu johtoryhmä on lisäksi käynyt syven-netyn myyntivalmennuksen, jossa on erityisesti paneuduttu myynnin optimaaliseen tavoiteasetantaan.

– Ideoiden ja aloitteiden tekemi-nen on nykyisin osa tulospalkkaus-järjestelmäämme. Kun huonoimpina vuosina saimme vain muutamia uu-sia asiakkaita vuodessa, on niitä vii-me vuosina tullut sadan asiakkaan vuosivauhdilla.

”ISO OIVALLUS UUDESSA STRATEGIASSA OLI SE, ETTÄ MYYNTI ON KAIKKIEN YRITYKSESSÄ TYÖSKENTELEVIEN ASIA.”

42

”Te-toimiston paikat ovat sellaista, että niitä ei kukaan huoli ja siksi ne laitetaan työtarjouksina työttömille.” Valitettavan monella myynnin ja markkinoinnin ammattilaisella on tällaisia kokemuksia te-toimiston välittämistä työpaikoista.

MYYJÄ KUIN MYYJÄ - TE-TOIMISTO TARJOSI MYYNTIJOHTAJALLE PUHELINMYYJÄN PAIKKAA

Teksti Sirkku Rytkönen

TYÖ & URA

Myynti&Markkinointi 43

Tämän vuoden alus-sa tuli voimaan työttömän ammat-titaitosuojan jälkeis-tä aikaa koskeva lakimuutos. Sen mu-kaan työttömäksi

joutuneen on kolmen kuukauden ku-luttua otettava vastaan myös sellais-ta kokoaikatyötä, josta maksettava palkka työn vastaanottamisesta ai-heutuneiden kustannusten jälkeen on pienempi kuin työttömyysetuus.

MMA on huolissaan lakimuu-toksen seuraamuksista. Onko tar-koitus jatkossa murtaa työttömän työnhakijan ammattitaitosuoja ko-konaan ja samalla pakottaa ihmiset hakeutumaan kyseenalaisiin tai ammattitaidon mitätöiviin työpaik-koihin? Epämääräisen työpaikan vastaanottaminen voi pahimmassa tapauksessa heikentää työnhakijan mahdollisuuksia saada jatkossakaan ammattitaitoa vastaavaa työtä.

MMA:n huolen taustalla on vii-me vuoden lopulla tehty kysely, jos-sa etsimme vastausta myyntialan työttömien ja avoimien työpaik-kojen kohtaanto-ongelmaan. Siinä te-toimistojen toiminta sai ankaraa ryöpytystä.

”Te-toimiston kautta tulee sellai-sia myyjien töitä, joihin ei myynnin ammattilaiset muuten halua olla yhteydessä. Jos joutuu edustamaan epämääräisesti toimivaa yritystä, oma maine myyjänä kärsii. Palk-kauskin on heikompi kuin Prisman kassalla. Mikäli ko. työpaikka on omiin aiempiin asiakkaisiin suunnat-tu, niin luotettavan edustajan maine kärsii.”

B-to-B-myyjää patistettiin kaupan kassalle MMA:n kyselyyn vastanneilla oli hätkähdyttäviä esimerkkejä siitä, miten te-toimistolla ei ole osaamista huomioida hakijan taustaa työtehtä-viä välittäessään.

”Te-toimisto on tarjonnut minulle esim. puhelinmyyjän tehtäviä provi-siopalkalla. Olen toiminut johtajata-

solla yli 15 vuotta ja esimiestasolla lähes 30 vuotta.”

Valitettavan paljon vastaajilla oli kokemusta siitä, että te-toimisto ei ymmärrä myyntiä työalana. Yksi vastaajista valaisi te-toimiston ”myy-jä kuin myyjä” -asennetta esimer-killään: ”Olen b-2-b -ratkaisumyyjä. Te-toimisto kyseenalaisti, miksen

ensisijaisesti halua töihin kaupan kassalle.”

Te-toimisto ei piittaa välittä-miensä paikkojen taustoistaMMA:ta huolestuttaa se, että te-toimisto ei näytä kantavan vastuuta paikoista, joita se jopa sanktioiden uhalla patistaa työnhakijoita hake-

Rekrytointikonsultti korostaa asennettaHyvät työpaikat ovat kiven alla, totesi moni MMA:n kyselyyn vastanneis-ta. Rekrytointikonsultti Marjut Kolu Nordic Progress Oy:stä haluaa kui-tenkin kannustaa kaikkia työnhakijoita ja uranvaihtajia. Hän on työssään nähnyt, että sinnikkyys ja oikea asenne auttavat työllistymisessä.

1. ”Minä pystyn, minä osaan, minä onnistun” -asenne auttaa eteen-päin. Vain sinä itse voit vaikuttaa asenteeseesi.

2. Kuuntele ammattilaisten vinkkejä ja ohjeita. Ota käyttöön sinulle parhaiten sopivat opit. Maratoninkin pystyy juoksemaan menestyk-sekkäästi, vaikka ei noudattaisi kaikkia saamiaan ohjeita.

3. Jos sinulle työpaikkailmoitusta lukiessasi tulee tunne, että tämä on minun paikkani, minä haluan tämän työn, niin silloin sitä on haetta-va. Se on juuri sinulle sopiva tehtävä.

4. Usko siihen, että sinullekin on olemassa ”oma työpaikkasi”. Joskus sen löytyminen vain kestää.

5. Kun saat uuden työpaikan, muista kiittää niitä ihmisiä, jotka ovat auttaneet sinua.

LUE VERKKOLEHDESTÄ lehti.mma.fi:Näin saat yhteydenottoja työnantajilta ja headhuntereilta

lehti.mm

a.fi

44

maan. MMA perääkin selvitystä siitä, miten te-toimistot valvovat vä-littämiensä työpaikkojen laatua.

– Lakiuudistus ajaa työnhakijan pahimmassa tapauksessa vastaan-ottamaan työtä maksukyvyttömäs-tä yrityksestä, jossa poljetaan työn-tekijän oikeuksia, MMA:n toimin-nanjohtaja Juha Häkkinen toteaa.

MMA:n kyselyyn vastanneiden myynnin ammattilaisten kokemus-ten perusteella te-toimisto ei tarkista välittämiensä työpaikkojen taustoja.

”Sain te-toimistosta yhden työtar-jouksen. Oli hieman epämääräinen ja asiaa selviteltyäni huomasin, että firmalla on ollut työsuhteisiin ja palk-ka-asioihin liittyviä epäselvyyksiä.”

”Olen erittäin huolestunut te-toimiston osaamisesta ja vastuusta. Sitä ei ole.” Näin kommentoi yksi vastaajista ja perusteli mielipidet-tään omilla kokemuksillaan: ”Te-

toimiston kautta saamani työtarjo-usten yritykset ovat taloudellisesti huonokuntoisia eivätkä työtehtävät vastaa tarjottua nimikettä. Voisin il-maista sen niin, että lääkärin pitäisi mennä laitosapulaiseksi. Koen, että kokemukseni sekä urani mitätöityisi näiden töiden myötä.”

Työnhakijaa riepotellaanTyönhakijan turhautumista ja toivot-tomuutta lisää se, että julkisuus lei-maa työttömäksi jääneen luuseriksi.

”Jos media toitottaa työttömien laiskuudesta hakea töitä tai vieläpä laiskuudesta vastaanottaa työtä, muovaa se työantajien asenteita kohdella työhakijoita aliarvostavas-ti.”

Kyselystä kävi ilmi, että työttömät myynnin ja markkinoinnin ammatti-laiset eivät odota kotona ”tumput suorina” te-toimiston yhteydenottoa.

Joukossa on ihmisiä, jotka ovat ha-keneet satoja paikkoja. Ihmisiä, joilla on kokemusta ja koulutusta. Jotkut ovat kiltisti hakeneet te-toimiston heille osoittamia paikkoja, vaikka niillä ei olisi ollut mitään tekemistä heidän ammattitaitonsa kanssa.

Useita työpaikkoja turhaan hake-neet kertoivat turhautumisestaan ja toivoivat sanktioilla uhkailun sijaan tukea te-toimistoilta. Niiden resurs-sit näyttäisivät kuitenkin tätä nykyä olevan täysin riittämättömät yksilöl-liseen tukeen tai ylipäätään yksilölli-seen palveluun.

MMA:n Myynnin avoimet työpaikat -kyselyyn vastasi joulukuussa 2016 yli 900 henkilöä, joista noin 700 on työssä ja 170 työttömänä.

Kyselyn ensimmäisen osan tuloksia käsittelevä juttu julkaistiin Myynti & Markkinointi -lehden vuoden ensim-mäisessä numerossa.

MMA tutkii, kyselee ja kehittääTässä lehdessä tuloksia työmarkkinatutkimuksesta (muun muassa palkat), avoimet työ-paikat -kyselystä ja strategiakyselystä. Kiitos kaikille kyselyihin vastanneille! Saamamme palaute ja tiedot ovat meille arvokkaita, kun kehitämme toimintaamme.

TYÖ & URA

Myynti&Markkinointi 45

JÄSEN ARVOSTAA MMA:TA, MUTTA KAIPAA KOHDENNETTUJA PALVELUITA

”MMA:n pitäisi tarjota ammattitaitoa tukevia koulutuksia ja palveluita, seurata aktiivisesti työelämän muutosta ja toimia niin, että jäsenet ovat halutuimpia tekijöitä markkinoilla.” Tällaisia neuvoja MMA sai yhdeltä jäsenkyselyyn vastanneelta. Samantyyppisiä eväitä MMA sai muiltakin vastaajilta.

MMA kyseli tammikuussa jäseniltä työelä-män muutoksesta, heidän näkemyksiään työehdoista sopimisesta ja odotuksia pal-veluiden sekä toiminnan suhteen. Aiheet

kiinnostavat, sillä jopa 3 010 jäsentä (16 % jäsenmäärästä) vastasi kyselyyn.

MMA:lla on hyvä maine Kyselyn toteuttaneen Mediatumin analyysin mukaan MMA on hyvin hoidettu, luotettava ja keskimääräistä työmarkkinajärjestöä parempimaineinen. Mielikuva MMA:sta vahvana ja laadukkaana edunvalvojana sekä työelämään turvallisuutta tuovana järjestönä on vahvis-tunut viiden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna.

Osa jäsenistä kuitenkin toivoo MMA:lta suurempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja voimakkaampaa edunvalvonnallista otetta. Työmarkkinatoiminnassa ol-laan aiempaa valmiimpia tiukkaankin linjaukseen, sillä 35 prosenttia vastaajista olisi valmis jonkinlaisiin työ-taistelutoimiin – osa tosin vastahakoisesti - esimerkiksi työsuhteen ehtojen turvaamiseksi. Toisaalta puolet jäse-nistöstä suhtautuu kielteisesti tai ainakin suurella vara-uksella tällaiseen toimintaan.

Paikallinen toiminta ei kiinnostaJäsenpalveluihin jäsenistö on keskimäärin tyytyväinen, mutta suurin osa palveluista ei ole kovin tärkeitä. Vain tietyt, välittömään työmarkkinakelpoisuuteen ja toimeen-tuloon liittyvät palvelut jäsenistö kokee merkittäviksi.

Jäsenet toivovat entistä kohdennetumpia palveluita ja enemmän konkreettista hyötyä tuottavia koulutuksia sekä muita välitöntä hyötyä työmarkkinoilla tuovia pal-veluja.

Jäsenistö ei ole kiinnostunut paikallisesta toiminnas-ta, mutta verkostoitumista kuitenkin arvostetaan.

Osa jäsenistöstä kaipaa kipeästi tukea työelämän muutoksessa ja siihen MMA:n onkin suunnattava voi-mavaroja. Toisaalta iso osa jäsenistöstä elää muutoksen harjalla ja heidän kannaltaan on tärkeää, että MMA toi-mii myynnin ja markkinoinnin ideologian sekä ammatti-laisten identiteetin vahvistajana.

Kiitos kaikille vastaajille! Lue lisää mma.fi/tutkimukset

AJASSA

46

Iittala & Arabia Design Centressä käy 200 000 vierailijaa vuosittain. Valtaosa vierailijoista on aasialaisia. Ikea-museo avattiin Ruotsin Älm-hultissa viime syksynä. Tukholmassa sijaitse-va Abba-museo on maailmankuulu. Yhteistä näille kaikille on se, että liiketoiminta jatkuu elinvoimaisena edelleen.

Brändimuseo on omanlaisensa merkkipaa-lu ja markkinointiteko yrityksen aikajanalla.

Sitä perustettaessa yrityksellä on jo vahva markkina-asema ja brändistä on kehittynyt arvostettu: brändi kiin-nostaa ihmisiä.

‒ Brändimuseot kertovat näyttelynomaisesti brändin tarinan, joka on koko kansan nähtävillä. Tarinassa on mu-kana yrityksen identiteettiä, tunnetta ja viihdettä, mutta myös tietoa, markkinoinnin professori Kirsti Lindberg-Repo kiteyttää brändimuseoiden ydinajatuksen.

Brändimuseolla on monta rooliaYrityksen historian lisäksi brändimuseot kertovat myös siitä, millainen brändi on tänä päivänä ja antavat osviit-taa brändin tulevaisuudesta. Perustavanlaatuinen ajatus

BRÄNDIMUSEO LUO UUTTA LIIKE- TOIMINTAAMinkä tahansa liiketoiminnan voi brändätä ja missä tahansa yrityksen elinkaaren vaiheessa. Brändimuseo tarjoaa vahvoille brändeille oman-laisensa tavan kehittää liiketoimintaa ja lisätä brändin arvoa.

on, että brändimuseot eivät ole vain pala historiaa, vaan ne ovat osa nykyisyyttä, joka elää ja muuttaa jatkuvasti muotoaan yrityksen ja ihmisten elinkaaren mukana.

Brändimuseot osallistavat vierailijat mukaan näytte-lyyn muistelemaan, kokemaan ja tuntemaan. Ikea-mu-seossa vierailija voi bongata tuttuja, omassa kodissakin käytössä olleita esineitä. Fazerilassa suussa tuntuu sini-sen suklaan maku. Arabian kahvikuppinäyttelyä katsel-lessa mieleen muistuu mummon kukkakuvioiset kupit, pitsiverhojen liehunta kesätuulessa ja kahvihetken tun-nelma.

Teksti Sofia Flygare Kuvat Iittala ja Fazer

Brändimuseot osallistavat vierailijat mukaan näyttelyyn muistelemaan, koke-maan ja tuntemaan.

MARKKINOINTI

Myynti&Markkinointi 47

BRÄNDIMUSEO LUO UUTTA LIIKE- TOIMINTAA

Brändimuseot tukevat yrityksen markkinointia, koska ne tarjoavat tarinan, joka ottaa kävijät mukaan brändiko-kemukseen. Osallistaminen jättää vahvan muistijäljen ja jatkaa elämistään uusien sukupolvien myötä. Brändimu-seot tarjoavat vierailijoille erilaisia tasoja, jotka voivat olla lähellä omaa elämää.

‒ Brändimuseot ovat omalta osaltaan myös huikea oppimisympäristö esimerkiksi opiskelijoille, mikä lisää niiden arvoa, huomauttaa Lindberg-Repo. Esimerkiksi muotoilun opiskelijoille brändimuseot tarjoavat katsauk-sen esineiden historiaan. Kaupallisen alan opiskelijoille brändimuseot tarjoavat tietoa yrityksen elinkaaren vai-

heista. Brändimuseoissa vieraillessa voi miettiä sitäkin, miten brändi syntyy.

Tulos ja missio brändin rakennuspalikoinaBrändillä luodaan vahva mielikuva siitä, että tuote tai palvelu tarjoaa tietynlaisen ylivertaisuuden kokemuksen. Brändi rakentuu yrityksen arvomaailman päälle ja se si-sältää noin 3–5 keskeistä piirrettä siitä, millaisen arvo-lupauksen brändi tuotteellaan tai palvelullaan lunastaa.

‒ Minkä tahansa liiketoiminnan voi brändätä ja mis-sä tahansa yrityksen elinkaaren vaiheessa. Viestintä on avainasemassa. Tarvitaan systemaattista kommuni-

Uudistunut Iittala & Arabia Design Centre avattiin viime syksynä. Tiloissa on kattava näyttely yritysten lasi- ja keramiikkaesineistä vuosikymmenien varrelta.

‒ Kävijämäärät ovat brändinäyttelymme mittari. Muotoi-lun opiskelijoille edustamme inspiraatioarkistoa, Iittala & Arabia Design Centren johtaja Päivi Niemi toteaa.

Tilat tarjoavat myös mahdollisuuden kokoustamiseen, kera-miikkapajoihin ja muotoilukeskuksen tiloissa sijaitsevan Arabi-an Taideosastoyhdistyksen taiteilijoiden tapaamiseen.

Esimerkiksi keraamikko Heljä Liukko-Sundströmillä on oma työhuone tiloissa.

Puolet vierailijoista on ulkomailta. Niemi toivoo kuitenkin myös erityisesti paikallisten ottavan paikan omakseen.

‒ Uusien tilojen myötä haluamme kutsua tänne myös pai-kallisia ihmisiä kyläilemään ja osallistumaan järjestämiimme workshoppeihin ja tapahtumiin. Meillä on nyt hienot fasilitee-tit, joiden puitteissa pystymme järjestämään kaikenlaista lef-faillasta Design Talks- tai illallistapahtumiin. Vain mielikuvitus on rajana sille, mitä tulevaisuudessa tulemme toteuttamaan, Niemi iloitsee.

Iittala & Arabia Design Centre kutsuu inspiroitumaan

48

Fazerin upouusi vierailukeskus, Fazer Experience, avasi ovensa viime syksynä Vantaalla. Vierailukeskuksen arkipäi-vää ovat bussilasteittain saapuvat, innokkaasti hälisevät

koululaiset, jotka tutustuvat keskukseen oppaan johdolla. ‒ Fazerilla on ollut vierailutoimintaa yli 60 vuotta. Vierailut

alkoivat aikoinaan Fazerin Tehtaankadun toimitiloissa vieraili-joiden pyynnöstä. Kävijöitä on ollut vuosittain 50 000, suurin osa koululaisia. Tulijoita olisi ollut paljon enemmänkin. Nyt voimme ottaa vastaan kolminkertaisen määrän, iloitsee Faze-rin viestintä- ja brändijohtaja Ulrika Romantschuk.

Uusi keskus on rakennettu siten, että sieltä löytyy sekä kat-selemista että puuhaa. Näyttelyn lisäksi tiloissa toimii kahvila-ravintola ja tuotemyymälä. Pulla- ja kokkikoulut, suklaanmais-tajaiset, teemaillalliset ja lasten syntymäpäiväjuhlat ovat olleet suosittuja. Auditorio sekä katolla sijaitseva kokoustila ovat varattavissa niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin käyttöön.

‒ Jopa yhdeksää eri kieltä puhuvat oppaamme voivat muokata opaskierroksiaan sen mukaan, mistä vierailijat ovat kiinnostuneita. Kierroksemme painottuvat esimerkiksi vuoden teräsrakennuksena palkitun rakennuksen arkkitehtuuriin, kas-

vinviljelyyn, ravitsemustietouteen, liike- ja tuotantotoimintaan tai yrityksen historiaan, kertoo Anu Kokko, Fazer Experience -vierailukeskuksen johtaja.

Luonto on elintarviketeollisuudessa toimivalle Fazerille tärkeä. Keskuksen kukkapenkissä kasvatetaan ruista, kauraa, ohraa, rypsiä ja auringonkukkia. Sisällä vierailukeskuksessa on Fazerin oman puutarhurin vaalima trooppinen puutarha, jossa voi tutustua esimerkiksi liekomaiseen vaniljaan, piikikkääseen ananakseen tai suklaan raaka-ainetta tuottavaan kaakaopuu-hun.

Vierailukeskuksessa on hyödynnetty tekniikkaa: esimerkiksi 3D-palloista voi kurkistaa, mitä tehtailla tapahtuu. Omista päi-vän syömisistään voi kasata lautasmallin, jonka koostumuksen robotti arvioi.

‒ Ravitsemustutkimus on tärkeä osa Fazerin liiketoimintaa. Tutkimme esimerkiksi sitä, mikä on ruoan vaikutus ihmisten suorituskykyyn. Vierailijatkin voivat vaikuttaa Fazerin tuote-suunnitteluun osallistumalla tuotemaistiaisiin ja kuluttajatutki-muksiin, vinkkaa Romantschuk.

kointia kaikkien kanavien kautta, jotta liiketoiminta saa-daan nostettua arvostetuksi ja halutuksi, toteaa Kirsti Lindberg-Repo.

Brändin pitää pystyä lunastamaan arvolupaus: mik-si juuri tämä tuote tai palvelu säilyttää arvonsa myös tulevaisuudessa. Liiketoiminnassa on oltava mukana jotain uutta. Yrityksen vision täytyy näkyä tuotteissa ja palveluissa.

‒ Immateriaalinen osuus on erittäin tärkeä brändiä luotaessa; brändin tehtävänä on tarjota kollektiivinen asiakaskokemus. Brändikonseptin luomiseen ja mission

eteenpäin viemiseen kannattaa ottaa kuluttajat mukaan, vinkkaa Lindberg-Repo.

‒ Ruotsin kuningashuone on yksi esimerkki brändistä, joka vetää ihmisiä puoleensa yli maan rajojen.

Brändeihin liittyy tarina, jossa on mukana yrityksen identiteettiä, tunnetta ja lupausta tulevasta.

Kansainvälistyminen vaatii brändi- positiivisuuttaProfessori Kirsti Lindberg-Repo on luonut kansainvälistä uraa vuosia ja monessa eri roolissa. Hänen vastuualueel-

Elämyskeskus kaikille aisteille

MARKKINOINTI

laan on parhaillaan muun muassa suomalaisen designin vientiyhteistyön edistäminen Aasiassa. Pelkästään Kaak-kois-Aasian markkina-alueella asuu 667 miljoonaa ihmistä, joten markkinat ovat huikeat niille, jotka saavat oven auki.

‒ Suomi on designin kärkimaa väkilukuun suhteutet-tuna. Aasian markkinat ovat potentiaaliset suomalaiselle designille, Lindberg-Repo mainitsee.

Lindberg-Repo on huomannut, että monilta suomalai-silta yrityksiltä puuttuu strategia, miten viedä yritystä kansainvälisille markkinoille. Perustekijät lähtevät yrityk-sen sisältä. On oltava selkeä brändikonsepti, joka takaa riittävän näkyvyyden. Omaan brändiin ja omiin kykyihin pitää uskoa täysillä.

‒ Maailmalle kuuluu mennä rinta rottingilla ja suurella ryminällä. Se vaatii riittävän isoa budjettia, jotta ääni saa-daan kuuluviin. Pieni piiperrys hukkuu massaan, toteaa Lindberg-Repo.

Markkinatutkimusta ja kohderyhmien huolellista kar-toittamista tarvitaan ennakkoon, jotta brändiviesti saa-daan läpi oikeille asiakkaille.

‒ Asemointi pitää tehdä huolella ja samalla miettiä, mitä brändillä halutaan viestiä. Pitää olla tietoa, ei pelk-kää fiilistelyä.

Esimerkkinä määrätietoisesta brändikonseptin raken-nuksesta Lindberg-Repo mainitsee suomalaisen Kyrö Napue Ginin, joka palkittiin maailman parhaana gininä 2015. Tuotekuvauksessa tuodaan vahvoin mielikuvin esil-le Pohjolan villissä luonnossa kasvaneiden luonnonmar-jojen, karpalon ja katajanmarjan, merkitys ainutlaatuisen ginin valmistuksessa.

”Maailmalle kuuluu mennä rinta rottingilla ja suurella ryminällä. Se vaatii riittävän isoa

budjettia, jotta ääni saadaan kuuluviin.

Pieni piiperrys hukkuu massaan.”

Shell Card Private - Myynnin ja Markkinoinnin ammattilaisten polttoainekortti

• MMA:n jatkuva alennus palvelevilta Shell-asemilta• Käytössä 1000 Shell- ja St1-asemaa Suomessa ja Ruotsissa• Kaikki autoiluun liittyvät ostot yhdellä kortilla• Premium-polttoaineet autoosi

Hae korttia 30.4. mennessä – saat hyväksytystä hakemuksesta pesulahjakortin.

Lue lisää www.mma.fi/palvelut-ja-edut alennukset autoilijalle

Shel

lin ta

vara

mer

kkie

n kä

yttö

per

ustu

u Sh

ell B

rand

s In

tern

atio

nal A

G:n

myö

ntäm

ään

lisen

ssiin

St1

:lle.

50

HYVINVOINTI

Aamiainen oli viimeisen päälle terveel-linen: maitokahvia, spelttipuuroa, omena, vihanneksia, hieman hassel-pähkinöitä ja manteleita. Melkein kuin oppikirjasta. Tunnin ajomatkan jälkeen on tunnin palaveri asiakas-kohteessa, välissä runsaskuituinen

ja terveellinen lounas ja takaisin työpaikalle. Loppupäivä kuluu toimistossa istuessa tai pikaisem-

missa tapaamisissa. Kaiken aikaa vatsassa vääntää ja fysiikka huutaa vessaan. Voisipa edes pieraista. Vaan ei voi kesken kokouksen. Missä vika, kun suoli kiu-kuttelee, vaikka elämäntavat ja ruokailutottumukset vaikuttavat olevan kunnossa?

– Joskus luokseni on tullut vatsaoireita valittaneita potilaita, jotka ovat ihmetelleet oireiden syitä, vaikka syövät joka aamu puuronsa. Silloin olen hieman kärjis-täen kysynyt, miksi syötte sen, jos vatsa sen jälkeen kiukuttelee, gastroenterologian erikoislääkäri Jari Kos-kenpato Lääkärikeskus Aavasta sanoo.

Toistuvia ruoansulatuskanavien oireita kutsutaan toiminnallisiksi vatsavaivoiksi. Toiminnallisilla vatsa-vaivoilla tarkoitetaan oireita, joiden taustalla ei ole var-sinaisia sairauksia, eikä niiden tarkkaa syytä tiedetä. Niiden takana ovat usein elämäntapavalinnat, ruokava-lioseikat ja hermostolliset tekijät, mutta mahdollisesti myös suoliston mikrobikantojen muutoksia.

Niistä yleisimpiä on alavatsaan painottuva ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS), joka on potilaalle todellinen ja kiusallinen, mutta sinällään vaaraton. Ärtyvän suolen oireyhtymä oireilee muun muassa vatsakipuina, turvo-tuksena, ripulina, ummetuksena ja ilmavaivoina.

KUN SUOLIKIUKUTTELEE

Vatsassa kuplii ja kiertää, ilmavai-vat kiusaavat ja turvotus kiristää vyötä. Ärtyvän suolen oireyhtymä piinaa yhä useampaa istumatyötä tekevää.

Teksti Maarit Seeling

Myynti&Markkinointi 51

– Ärtyvän suolen oireyhtymää ei voida pitää varsi-naisena sairautena. Yleensä taustalta ei löydetä mitään elimellistä syytä. Tämä ei silti tarkoita sitä, ettei vaiva aiheuttaisi aitoa kipua. Joskus suolistokaasujen risteily paksusuolen mutkissa saattaa olla jopa niin tuskallista, että apua haetaan päivystyksestä, Koskenpato kuvailee.

Miljoonan suomalaisen vaivaÄrtyvän suolen oireet rassaavat jatkuvasti jo noin joka viidettä eli peräti miljoonaa suomalaista. Syynä kehi-tykseen on mainittu istumatyön lisäksi myös väärän-laiset ruokailutottumukset sekä nykyihmisen kiireinen ja stressaava elintapa.

Naiset kärsivät Koskenpadon mukaan ärtyvästä suo-lesta hieman enemmän kuin miehet.

– Naisen suoli aistii ja anatomia reagoi herkemmin ummetuksena, turvotuksena ja niin edelleen. Ärtyvä

suoli myös kehittyy naisilla helpommin. Naiset myös ovat miehiä terveysvalistuneempia, ja siksi hakeutuvat herkemmin lääkärin vastaan-otolle ongelmineen.

Hyvä uutinen on, että ärtyvän suolen on-gelmiin pystyy vaikuttamaan omilla valin-noilla, ruokavaliolla ja säännöllisellä liikun-nalla, joskaan oireista ei koskaan kokonaan pääse eroon.

– Vuosikausia on sanottu, että aamua-teria on päivän tärkein ateria. Tämä sekä pitää, että ei pidä paikkansa. Painonhallin-nan ja aineenvaihdunnan takia on tärkeää

syödä aamulla hyvin. Aamupainotteinen ja kuitupitoinen syöminen yhdistettynä istuma-työhön ei ole kuitenkaan suoliston toiminnan kannalta paras ratkaisu. Monet kiinnittävät ehkä liikaa huomiota ruokavalioon huomaa-matta väärää ruokailurytmiä, Koskenpato toteaa.

Terveellisessä ja paljon kasviksia sisäl-tävässä ruokavaliossa on runsaasti kuituja. Kuidut taas tuottavat runsaasti ulostemas-saa.

Ongelmia syntyy, kun ihmisen istuessa koko päivän suolisto ei pääsekään työstä-mään suolikaasuja ja ulostetta kuten pitäisi, vaan ne pakkautuvat paksusuoleen, jonka mutkiin kertyy kipua aiheuttavaa painetta.

Paine suolessa aiheuttaa päälle vielä muitakin vaivoja, kuten esimerkiksi peräpu-kamia, jotka Koskenpato rinnastaa eräänlai-siksi suonikohjuiksi.

– Istumatyöläisen olisi syötävä usein ja pieniä aterioita sekä noustava tuolistaan jaloittelemaan ainakin kerran tunnissa.

Sekä lihakset että suoli pitävät liikkeestä, Koskenpato kannustaa.

Oireet ja taudit eri asiaKoskenpato vetää tiukan rajan suolistosairauksien ja oireilun välille: varsinaiset suolistosairaudet, kuten paksusuolensyöpä, tulehdukselliset suolistosairaudet ja keliakia ovat myös yleistyneet kaikkialla länsimaissa.

– Ongelmallista on, että suolistosyöpä ja muut han-kalat suolistosairaudet ovat usein vähäoireisempia kuin ärtyvä suoli, jolloin tutkimukset painottuvat helposti liiaksi tähän sinällään vaarattomaan oireiluun. Veri ulos-teessa on aina hälytysmerkki, jonka takia tulee hakeu-tua lääkärin vastaanotolle, Koskenpato toteaa.

Myös ärtyvän suolen oireyhtymää epäiltäessä on tärkeää sulkea pois mahdolliset elimelliset sairaudet, kuten tulehdukset ja imeytymishäiriöt. Ne saattavat oi-reilla samoin kuin ärtyvä suoli. Yli 50-vuotiaan kohdalla riski suoliston kasvaimiin lisääntyy ja suolen tähystys-tutkimus on tehtävä herkästi.

Ärtyvä suoli on Koskenpadon mukaan ominaisuute-na kohtalaisen pysyvä. Tutkimuksissa käy usein ilmi, että sitä potevilla on ollut vatsaongelmia kouluikäises-tä asti. Tyypillisesti oireilu on välillä lievempää, välillä voimakkaampaa.

Ikääntyminen saattaa tuoda jonkinlaista helpotusta tilanteeseen, joskaan vedenpitäviä tutkimustuloksia asiasta ei vielä ole.

Stressi pahentaa ärtyvän suolen oireilua. Stressi näet vaikuttaa ei-tahdonalaiseen eli autonomiseen hermos-toon ja sitä kautta suolen supisteluun samalla tavoin kuin sydämen sykkeeseenkin.

Ruokavaliolla elämänlaatuaÄrtyvän suolen oireita lieventämään on olemassa eri-laisia lääke- ja entsyymivalmisteita. Monesti niitä myös käytetään, sillä oireet voivat olla niin hankalia, että pel-kästään ruokavaliolla ja elämäntapamuutoksilla ongel-maa ei saada hallintaan.

Lisäksi nykyisin kokeillaan usein niin sanottua FOD-MAP-ruokavaliota, jossa pyritään kaasuntuotannon ja suolioireiden minimoimiseen. Tieteellisissä tutkimuksis-sa on havaittu, että tietyt hiilihydraatit imeytyvät huo-nosti, minkä vuoksi ne pilkkoutuvat suolistossa aiheut-taen näin vastakipuja ja muita ärtyvän suolen ongelmia.

– Terveellinen ja suolisto-oireita aiheuttava ruoka ei-vät aina mene käsi kädessä. Esimerkiksi vegaaneilla on hieman enemmän suolikaasuja kuin sekasyöjillä – kasvi-painotteinen ja terveellinen ruoka voi jopa lisätä oireilua, jos kyseessä on henkilö, joka istuu koko päivän autossa tai palavereissa. FODMAPissa on listattuna ruoka-aineet, joiden tiedetään lisäävän oireita. Sopiva ruokamäärä taas riippuu yksilöstä, Koskenpato neuvoo.

52

HYVÄSSÄ VIREESSÄ

ASIANTUNTIJA – PIDÄ KIINNI LEPOAJOISTA

Pitkät työpäivät lisäävät terveys-riskejä jo, kun säännöllinen viikkotyöaika ylittää 40 tuntia. Kuitenkin joka viides asiantuntija tekee työtä vapaa-ajalla vähintään viikoittain.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on asettanut kolmikantaisen työryhmän selvittämään työaikasääntelyn kokonaisuutta ja laatimaan sen pohjalta esityksen uudeksi työaikalaiksi. Esityksen on määrä valmistua kesäkuussa 2017.

Työterveyslaitos otti hiljattain kantaa aiheeseen ja painotti sitä, että myös asiantuntija- ja matkatyötä tekevät tarvitsevat työaikalakia.

Työaika määritellään työaikalaissa ajaksi, jolloin työntekijä on työpaikalla työnan-tajan käytettävissä. Asiantuntijat tekevät nykyisin työtä lähes missä vain ja milloin vain.

Sekä viimeisimmän Työolobarometrin että Euroopan työolotutkimuksen mukaan joka viides asiantuntija tekee työtä vapaa-ajalla vähintään viikoittain. Myyntityössä laaja myyntialue tarkoittaa myös pitkiä työpäiviä ja iltoja tien päällä.

Työterveyslaitoksen mukaan asiantuntijatyön kannalta on oleellista, että työaika-laissa säädetään etätyöstä, matkatyöstä sekä työntekijän tavoitettavuudesta, jotta työkuormituksen hallinta on mahdollista myös digitalisoituvassa työelämässä.

‒ Suosittelemme, että työaikalaki on kattava ja mahdollisimman moni kuuluu sen piiriin. Se tarjoaisi ikään kuin perälaudan ja antaisi yleisohjeita riittävästä levosta ja palautumisesta, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen sanoo.

EU:n työaikadirektiivi määrittelee, että viikkotyöaika ylitöineen ei saisi ylittää 48 tuntia ja kahden työpäivän välille pitäisi jäädä vähintään 11 tunnin lepoaika. Kan-sallisen työaikalain pitäisi olla linjassa direktiivin kanssa.

Tieto riittävän palautumisen merkityksestä terveydelle on kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana. Yksittäinen pitkä työviikko ei vielä ole vaaraksi, mutta jos työpäivät venyvät pidemmän aikaa, terveysriskit kasvavat. Riski nousee jo, kun viikkotyöaika ylittää 40 tuntia. Erityisesti riskit lisääntyvät, jos viikkotyöaika nousee yli 50 tunnin.

Työajat vaikuttavat vireyden ja unen kautta toimintakykyyn: kykyyn keskittyä, itseohjautuvuuteen, uuden oppimiseen. Eli asiantuntijatyön kannalta hyvin keskeisiin valmiuksiin.

‒ Jos tehdään liikkuvaa työtä, se tulisi jotenkin huomioita kokonaistyöajassa tai siitä saatavassa työaikakompensaatiossa, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori

Mikko Härmä sanoo.

Piia Kunnas

jaksaa

jaksaa

Myynti&Markkinointi 53

jaksaa

jaksaa

Luvassa komiat kisat! Katso lisätietoja www.ruuhikoski.golf.fi > kilpailut > kilpailukalenteri tai soita Paavo Mäenpää, puhelin 040 5189 716

MMA SM GOLF19.–20.7.2017

MMA MASTERS 2017

S E I N Ä J O K I | R U U H I K O S K I

MMA:n seniorijäsen, lähde katsomaan Levin ruskaa syksyllä 2017! Senioriviikot sijoittuvat parhaaseen ruska-aikaan, viikoille 37 ja 38.

Viikolla 37 on luvassa monipuolista ohjelmaa: erilaisia retkiä, patikointia, mukavaa yhdessäoloa grillaillen ja lau-leskellen sekä aamulenkit halukkaille. Ohjelmaa on lähes jokaiselle päivälle ja mukaan voi tulla oman mielenkiin-non mukaan. Osa ohjelmasta on maksullista ja osan kus-tantaa MMA. Tarkemmat tiedot ohjelmasta lähetetään osallistujille kesäkuussa laskun yhteydessä.

Viikko 38 on omatoimiviikko, jonka aikana ei ole järjes-tettyä ohjelmaa. Ilmoittaudu jommallekummalle viikolle.

Majoittuminen tapahtuu Levin Välirakassa sijaitsevissa rivi- ja paritalohuoneistoissa. Varausviikko on lauantaista lauantaihin. Vuodepaikkoja huoneistoissa on viisi tai kuusi. Huoneistoon voi ottaa mukaan perheenjäseniä tai ystäviä.

Viikon hinta on majoituksesta riippuen 240 tai 260 eu-roa / huoneisto. Etusijalla ovat ensikertalaiset.

-

SENIORI, LÄHDE LEVILLE!

Näin haet senioreiden ruskaviikoille:• Hakuaika on 8.–28.5.2017

• Hakulomake täytetään osoitteessa www.levirakka.fi

• Lisätietoa saat Minna Liukkoselta, puh. 020 122 4412 (klo 8.30 - 11), minna.liukkonen@mma.fi

54

AUTOILU

TAKUULLA HYVÄ AUTOAutotehtaat kilpailevat monilla palvelun alueilla, mutta autojen takuuehdoissa on yllättäviä eroja. Takuuajat vaihtelevat kahdesta vuodesta aina seitsemään vuoteen. Koko aika ei välttämättä ole takuunalaista, koska useissa takuuehdoissa on kilometrirajoitus.

Autoissa, niin kuin monissa muissakin tuotteis-sa, on takuu tehtaan valmistevirheistä aiheutu-vien vikojen korjaamiseen.

Tämä on tärkeä suoja kuluttajille. Nykyau-toissa on paljon monimutkaista tekniikkaa ja valmistusvirheitä sattuu sekä autotehtaille että alihankkijoille. Välillä takaisinkutsu joudutaan

suorittamaan suurelle määrälle autoja.Vaikka automarkkinoijat kilpailevat tosissaan markkinaosuuksista,

takuu ei näytä olevan merkittävä kilpailukeino. Markkinakärjessä olevilla on yleensä heikoimmat takuuehdot. Kilpailua tuntuu olevan enemmän niillä, jotka tavoittelevat suurempia markkinaosuuksia.

Ilmeisesti kuluttajat eivät pidä takuuta kovinkaan tärkeänä. Eivätkä myöskään autojen myyjät, koska esitteistä ja nettisivuilta on useiden merkkien kohdalla hankalaa löytää tietoa takuuehdoista. Takuun merkitys tulee esiin vasta, kun jotain harmillista sattuu.

Takuu ei ole virhevastuuTakuu on valmistajan vapaaehtoisesti myöntämä vapaaehtoinen sitoumus, eikä sama asia kuin lain edellyttämä virhevastuu. Virhe-vastuu voi olla vielä takuuajan päättymisen jälkeenkin voimassa, takuuajan pituudesta tai kilometrirajauksesta riippumatta.

Virhevastuulaki edellyttää valmisteen kestävän yleisesti oletet-tavan kestoiän. Siinä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi jarrut, kytkin ja muut osat, jotka kuluvat käyttöajan ja -matkan perusteella, eivätkä edellytä ainakaan täyttä veloituksetonta korjausta.

Virhevastuussa myös kuljettajan ajotavalla on merkitystä. Väärin käytetyn tuotteen kohdalla ei ole korjausvelvollisuutta, mutta virhe on pystyttävä valmistajan taholta osoittamaan.

Takuu vai kuluttajansuojaTakuuehdoissa on useita ehtoja, joiden tulkinnasta saattaa syntyä erimielisyyttä kuluttajan ja valmistajan välillä. Onko kyseessä nor-maali kuluminen tai mahdollinen väärinkäyttö?

Teksti Jyrki Jaala

Myynti&Markkinointi 55

Esimerkiksi eräs tyypillinen viime vuosien riita-asia on ollut jako-pään käyttöhihnan tai -ketjun ongelmat. Jos hihna pettää esimerkik-si 50 000 kilometrin kohdalla, kuka vastaa kalliista korjauksesta?

Jotkut autoliikkeet ovat kieltäytyneet takuukorjauksesta tai ehdot-tavat kustannusjakoa esimerkiksi 50/50-periaatteella. Kuluttajarii-talautakunta on useimmiten todennut, että vika on näillä kilometri-määrillä tullut normaalia käyttöikää aikaisemmin ja tehnyt ratkaisun kuluttajan hyväksi.

Auton haltijan on kuitenkin noudatettava valmistajan suosituksia jakohihnan vaihtoajoista ja pidettävä huolta määräaikaishuolloista, joissa osien kunto tarkastetaan. Ellei näitä ole noudatettu, tilanne voi muuttua kuluttajalle epäedulliseksi.

Yleensä autoliikkeet haluavat sopia riidat ilman kuluttajariitalau-takunnan mukaantuloa, mutta silti autoalaa koskevia valituksia tulee lautakunnalle soviteltavaksi vuosittain noin tuhat. Takuukorjauksen ja virhevastuulain mukaisen korjauksen ero on siinä, että takuun perusteella tehtävissä korjauksissa ei saa aiheutua minkäänlaisia kustannuksia ostajalle, mutta jos korjaus tehdään virhevastuulain nojalla, saatetaan suositella kustannusten jakamista, mikäli auto tulee korjauksen ansiosta oleellisesti ikäistään parempaan kuntoon.

Goodwill-takuu harkitaan tapauskohtaisestiTakuun voimassaoloaikana tulee harvemmin erimielisyyttä vikojen korjauskuluista. Kun takuuaika on päättynyt, tilanne saattaa muut-tua.

Vielä muutama vuosikymmen sitten takuukäsittelijät olivat maa-hantuojalla työskenteleviä henkilöitä, jotka saattoivat tehdä takuu-päätöksiä tapauskohtaisesti. Nykyään tietokone hoitaa päätökset. Koneelle syötetään tiedot tapahtumasta, ja jos takuuaika on päätty-nyt, tulee tehtaalta kielteinen päätös.

Mikäli päätös ei tyydytä asiakasta, voidaan käyttää niin sanottua goodwill-takuuta, jossa maahantuoja on mukana. Tilanne edellyttää kuitenkin tapauskohtaista harkintaa ja mahdollista kustannusjakoa.

Jos asiakas ei vieläkään ole tyytyväinen, hän voi hakea ratkaisua kuluttajariitalautakunnalta. Näissä tapauksissa asiakas on jo todella turhautunut. Usein hän on joutunut maksamaan jo laskun ja hake-maan siihen jälkikäteen korjausta. Autoahan ei yleensä saa ulos korjaamolta, mikäli lasku on maksamatta. Muiden kuin merkkikor-jaamojen on lähes mahdotonta neuvotella tehtaan kanssa goodwill-takuusta.

Huollon valitsemisen vapausYleinen virhekäsitys on, että takuun säilyminen edellyttää valtuu-tetun merkkihuollon käyttämistä. Vaikka valinnanvapaus on ollut voimassa jo useamman vuoden, edelleenkin pelko takuun menettä-misestä huolestuttaa autoaan ei-merkkihuoltoon vievää asiakasta.

Valinnanvapaus on tarkoitettu edistämään vapaata kilpailua. Sii-nä on kuitenkin myös ehtoja. Valitun huollon on oltava ammattitai-toinen ja suoritettava työt auton valmistajan hyväksymällä tavalla.

Vaikka takuuta ei voida evätä ei-merkkihuollon käyttämisen takia, on muita palveluja, jotka voidaan tällaisessa tapauksessa menettää. Eräs varsin merkittävä on matkan keskeytymiseen liittyvien palvelui-den epääminen.

Useilla automerkeillä on niin sanottu SOS-palvelu, jossa auton tehdessä tenän kesken matkaa, voidaan tilata hinausauto, taksi ja jopa hotellihuone autotehtaan laskuun, vaikka takuuaika olisi ohi.

Tämä etu voidaan evätä, ellei ole käytetty merkkihuoltoa ja sii-hen on myös kuluttajansuojasäännösten mukainen oikeus, koska kyseessä ei ole takuu, vaan lisäpalvelu. Kannattaakin tarkistaa omat vakuutusehtonsa, niissä on usein myös vastaava matkan keskeytys-

turva.

Takuuehtoja markkina-osuusjärjestyksessäMerkki Takuu Kilometrirajoitus /vuotta

1. Volkswagen 2 ei

2. Toyota 3 100 000

3. Skoda 2 ei

4. Ford 2 ei

5. Nissan 3 100 000

6. Kia 7 150 000

7. Opel 2 ei

8. Volvo 2 ei

9. Audi 2 ei

10. Mercedes Benz 2 ei

11. BMW 2 ei

12. Honda 3 100 000

13. Renault 4 100 000

14. Huyndai 5 ei

15. Peugeot 5 100 000

16. Seat 5 100 000

17. Mazda 3 100 000

18. Citroen 2 ei

19. Mitsubishi 5 150 000

20. Subaru 3 100 000

Kyseessä on teknisten toimintojen takuut. Maalipin-nalle ja puhkiruostumattomuudelle takuuajat ovat huomattavasti pidempiä.

MATKALLA

56

Koonnut Piia Kunnas

Auto360°: Autoilu paljastaa elämänasenteet

Suomalaiset vähättelevät tunteen merkitystä ja koros-tavat järkisyitä autoiluun liittyvissä valinnoissaan. Au-

ton hankintaan ja käyttöön liittyvät päätökset kuitenkin erottelevat ihmisiä erityisesti arvojen perusteella.

Auton ostamista, omistamista ja käyttöä koskevassa tutkimuksessa Insight360 Oy löysi suomalaisista kuusi toisistaan erottuvaa segmenttiä: turvallisuushakuiset, asiantuntijat, verkossa asioijat, tilaa toivovat, uutta halu-avat, julkisen liikenteen suosijat.

Miehistä suurempi osa kokee olevansa asiantuntijoi-ta, kun turvallisuushakuisista puolestaan huomattava enemmistö on naisia. Autoilun asiantuntijoiksi itsensä kokevat haluavat elää mielihalujensa vallassa, turvalli-suushakuiset sen sijaan ovat kiinnostuneempia toisten ihmisten hyvinvoinnista. Autoilun asiantuntijat suunnit-televat auton hankintaa seuraavan vuoden aikana kaksi kertaa useammin kuin muut.

Seuraavan vuoden mittaan auton hankintaa harkit-see joka neljäs suomalainen. Uutta haluavat kaipaavat auton lisäksi laadukasta autokaupan palvelua, huoltoa sekä huoltopisteitä. Tilan tarvitsijat eivät kaipaa tietoa autoista tai elämyksiä ajamisesta, he vain haluavat rat-kaista tila- ja kuljetustarpeen.

Viidennes suomalaisista kuuluu segmenttiin, joka saattaa siirtää autokauppansa verkkoon. Useimmat heis-täkin haluavat kuitenkin tehdä koeajon ennen ostamista.

Kokous keskellä HelsinkiäKeskeiselle paikalle Helsingin päärautatieaseman viereen avau-tui uusia kokoustiloja, kun Holiday Inn Helsinki City Centren uudistus valmistui.

Sen myötä vilkkaaseen liikenteen solmukohtaan avautui muun-neltavia kokoustiloja: kolme 30 henkilön tilaa voidaan yhdistää yhdeksi sadan hengen tilaksi. Perinteisten kokousten lisäksi varauskirjassa onkin minimessuja, lanseeraus- ja koulutustilai-suuksia sekä jopa pääsykokeet.

‒ Kokoustilojemme tekniikka on valittu asiakkaita kuunnellen. Tyypillinen haaste kokousten alussa on esitystekniikan liittämi-nen asiakkaan tietokoneeseen erilaisten liittimien ja johtojen kanssa. Me haluamme välttää tämän tarjoamalla tämän päivän langatonta tekniikkaa, hotellinjohtaja Mari Salonen kertoo.

Lisää lentoyhteyksiä maailmalleFinavian lentoasemilta on luvassa uusia lentoreittejä muun muassa Yhdysvaltoihin, Intiaan ja ympäri Eurooppaa. Eniten reittejä avaavat Finnair ja Norwegian, mutta mukana on myös kokonaan uusia lentoyhtiöitä.

Uusien lentoyhtiöasiakkuuksien löytämiseksi ja reittivalikoi-man kasvattamiseksi Finavia on jo pidemmän aikaa panostanut myyntityöhön ja markkinointiin. Tämä on tarkoittanut paitsi Finavian lentoasemien, myös koko Suomen tunnettuuden kohe-nemista.

– Teemme kovasti töitä saavutettavuuden parantamiseksi ja Suomen matkailun edistämiseksi. Markkinointityötä tehdään myös yhä tiiviimmin yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten Visit Finlandin ja alueellisten matkailuorganisaatioiden kanssa. Tulok-sia on nähtävissä esimerkiksi Lapissa, jonne saimme talvella kahdeksan suoraa kansainvälistä lentoyhteyttä, sanoo Finavian myynnistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Joni Sundelin.

”15 % VALITSISI ITSEOHJAUTUVAN TAI ROBOTTI-AUTON, JOS OLISI TÄYSI VAPAUS VALITA.”Lähde: Liikenneturvan kysely

Uusi hotelli Ahvenanmaalla!Asu Maarianhaminan keskustassa uudessa Hotelli Pommernissa. Uudet mukavat huoneet, korkeatasoinen White Guide-merkitty ravintola Kvarter5, lounge ja viinibaari tekevät vierailustasi viihtyisän.

Myyntimiespaketti alk. 115 €Sisältäen majoitus 1-hengen classic- huoneessa, aamiainen, 20 € ravintolakuponki, sauna ja parkkipaikka.

Puh. 018 - 15 555 • info@alandhotels.fi • www.alandhotels.fi www.parkalandiahotel.com |info@parkalandia.com | +358 (0)18 14130 | Maarianhamina

Park Alandia Hotell Maarianhaminassa aivan keskustassa 79 huonetta, suosittu

ravintola, pubi sekä kokoustilat.

Myyntimiespaketti

Majoitus viihtyisässä 1-hengen huoneessa Runsas aamiainen Maittava päivällinen Iltasauna ja uinti Filmi/urheilu kanavat Näyttelytilat ilmaiseksi Ilmainen WiFi Ilmaiset parkkipaikat Livemusiikkia keskiviikko– lauantai83€ TERVETULOA!

Puhelun hinta: lankap. 0,032 €/min. + 0,0835 €/puh. Matkap. 0,19 €/min. Sis. alv 24 %.

Tarjous MMA:n jäsenille 105 € / vrkSisältää 1 hh tai 32 m² huoneisto huoneistohotellissa, aamiainen, päivällinen, kylpylä, kuntosali, tanssit.

Katiskaniementie 8 70700 KUOPIO www.rauhalahti.fi puh. 030 608 30

Katso ravintolan ohjelma oheisen QR-koodin kautta.

Hyvät ulkoilumaastot, kylpylä, hoitoja, savusauna tiistaisin, herkullista ruokaa. Tanssia ja karaokea.

Hengähdä Rauhalahdessa

HUOLEHDI ITSESTÄSILiikuntakeskus Pajulahti

www.pajulahti.com

Varaa jo nyt liikunnallinenKESÄLOMA: Ohjelmaa koko perheelle!

97x65_MMA_Pajulahti_02/17 .indd 1 22.3.2017 14.50

58

UUTUUKSIA

IDEAA&ILMIÖITÄKoonnut Piia Kunnas

Esittelemme palstalla tuotteita ja palveluita, joista on hyötyä ja iloa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille työssä tai vapaa-ajalla. Suosimme erityisesti omien jäsentemme edustamia tuotteita. Lähetä juttuehdotuksesi kuvineen osoitteeseen toimitus@mma.fi.

Elintarvikemerkintään uusi musteLinx kehitti musteen, joka tarttuu ja pitää öljyisellä tai rasvaisel-la kalvolla päällystetyillä pinnoilla. Uusi muste sopii erinomai-sesti etenkin elintarvikepakkauksiin. Linxin tuotteita maahantuo Cortex Oy.

Lisätietoa: Eino Veikkolainen, 0500 501464, eino.veikkolainen (at) cortex.fi

Hiusmuotoilu-laitteista matkakokojaRemingtonin matkakokoiset On The Go -hiusmuotoilulaitteet takaavat kauniit kampaukset myös matkoilla. Remington D2400 matka-hiustenkuivain on varustettu taittu-valla kahvalla, ja Remington S2880 Mini -muotoilurauta lämpenee käyt-tövalmiiksi 60 sekunnissa.Puutarhakastelu uudelle

aikakaudelleFiskars laajentaa valikoimaansa kastelutuotteisiin. Fis-kars Waterwheel -kastelukela sulkee sisäänsä hanaliit-timen kolmessa eri koossa, säädettävän kastelupistoo-lin, kastelupistoolin tuen sadetusta varten, 15 metrin pituisen korkealaatuisen letkun, stop-pikaliittimen sekä ruohopiikin.

Waterwheel-kastelukela mahdollistaa kastellessa vaivattoman liikkumisen 360-asteisesti kelan ympärillä ilman huolta kelan kaatumisesta tai letkun jumiutumi-sesta, ja ruohopiikillä kela pysyy jämäkästi paikoillaan.

Kastelukelan käyttöä helpottavat kolme erikokoisiin hanoihin sopivaa liitintä: kelaa hankkivan ei tarvitse tietää, minkä kokoinen veden ulostulo omasta käyttö-kohteesta löytyy. Veden painetta voi säätää portaatto-masti, joten kela sopii niin yrttien, kukkien ja istutusten kasteluun kuin isompien alojen sadettamiseen.

Fiskars Waterwheel -kastelukelasarjaan kuuluu pe-rusmallin lisäksi kaksi suuremman pihan kasteluun so-veltuvaa kelaa: Waterwheel M (21,5 metriä) ja L (31,5 metriä). Fiskarsin verkossa toimivalla työkalulla oman pihan koon saa tietää muutamalla napin painalluksel-la. Työkaluun syötetään kohteen osoite, jolloin ohjelma paikantaa pihan kartalta. Tämän jälkeen piha rajataan ja työkalu kertoo pihan suuruuden (S, M, L tai XL).

Myynti&Markkinointi 59

Tartuntojen ennaltaehkäisy on tärkeä osa jokaisen am-mattikeittiön omavalvontasuunnitelmaa (HACCP). Yksi yksinkertaisin apukeino välttää ristikontaminaatiota on keittiövälineiden värikoodaus.

Rubbermaid Commercial Products esittelee uuden kattavan valikoiman (ruoan säilytykseen, valmistukseen

Värikoodatut tuotteet ammattikeittiöönja tarjoiluun) värikoodattuja tuotteita. 7 eri väriä sisältävä valikoima pitää sisällään ruoansäilytysastiat, leikkuulau-dat, kuumaa kestävät kuminuolijat sekä keittiöpihdit.

Tutustu tarkemmin: http://www.rubbermaidcommercial.com

Lisätiedot: mikko.sihvonen@newellco.com

Poplatek FlexiPos -maksupäätesovellus laventaa maksamista-pahtuman mahdollisuuksia. Kauppias voi tehdä korttimaksamisen yhteydessä lisämyyntiä, palvella kanta-asiakkaitaan tai tehdä vaikka asiakastyytyväisyysmittauksia.

Kuluttajalle FlexiPos tarjoaa maksamiselämystä ja mahdollisuutta käyttää hyväkseen erikoistarjouksia. Sen avulla voi antaa myös väli-töntä asiakaspalautetta.

Maksamisen turvallisuuteen uusi järjestelmä ei vaikuta; se on yhtä turvallista ja nopeaa kuin aikaisemminkin. Lisäpalvelujen kehittämi-nen kassamaksamisen yhteyteen on aidosti suomalainen innovaatio, joka on lähdössä maailmalle.

FlexiPos esiteltiin ja koekäytettiin Shop 2017 Helsinki -messuilla. Ensimmäiset FlexiPossit näkyvät kohta kassoilla.

Lisätietoa: www.poplatek.fi

Lisäpalveluja maksamisen yhteyteen

60

LAKIPALSTA

PALKKAUS MYYNTIALALLA

Teksi Tuuli Lahikainen / MOT Oy Kuvitus Jii Roikonen

Onko olemassa vähimmäispalkkaa? Entä pitääkö kaikille maksaa samasta työstä sama palkka?

Myynti&Markkinointi 61

Työsopimuslain 1 luvun 1 §:ssä on määritelty työsopimuslain soveltamisala ja sitä kautta myös se, milloin kyseessä on työsuhde. Olennaista on, että työtä on sitouduttu tekemään nimenomaan vastiketta vastaan, toisin kuin esimerkiksi talkootyötä.

Mikä sitten on oikea palkan määrä? Työsopimuslaki määrää, että työntekijälle on maksettava tekemästään työstä ”tavanomainen ja kohtuullinen palkka.”

Lain hyvin väljän sanamuodon varaan palkan määrästä sopimista ei ole syytä jättää, vaan palkan suuruudesta ja määräytymisperus-teista on tärkeää sopia työsopimuksessa.

Jos palkkaus muodostuu kokonaan tai osittain provisiosta tai muusta muuttuvasta palkanosasta, on työsopimukseen tulkintaeri-mielisyyksien välttämiseksi kirjattava yksiselitteiseen muotoon, miten palkka muodostuu.

Provisiojärjestelmästä sovittaessa on hyvä huomioida esimerkiksi, että kertyykö provisiota kaikesta myynnistä, vai vasta tietyn rajapyy-kin ylittävästä myynnin osasta ja toisaalta, onko lisämyyntiin pyrki-minen aina motivoivaa, vai onko provision määrälle kenties sovittu joku yläraja.

Samoin on syytä kirjata selvästi auki se, miten provision määrää tai määräytymisperusteita voidaan muuttaa. Melko usein näkee sovitun, että työnantajalla on jätetty yksipuoleinen oikeus milloin tahansa muuttaa provision määräytymisehtoja ilman, että työnteki-jälle taataan muutostilanteessa mitään vähimmäistasoa.

Mitä suurempi osuus palkasta on provisioperusteinen, sitä suu-rempi on tällaisesta ehdosta työntekijälle pahimmassa tapauksessa aiheutuva haitta.

Onko olemassa vähimmäispalkkaa?Usein työntekijöillä saattaa olla se käsitys, että laissa olisi taattu joku vähimmäispalkka. Näin ei ole, vaan minimipalkkaa koskevia määräyksiä sisältyy ainoastaan työehtosopimuksiin.

Jos taas työsuhteeseen ei sovelleta mitään työehtosopimusta, toimii vähimmäispalkkaa määrittelevänä säädöksenä ainoastaan työsopimuslaissa säädetty ”tavanomainen ja kohtuullinen palkka”. Säädöksen väljä sanamuoto jättää tulkitsijalle runsaasti harkinnan-varaa.

Vaikka lakiin ei sisällykään säädöstä euromääräisestä vähimmäis-palkasta, on työttömyysturvalaissa säädetty, että työssäoloehtoa kerryttää ainoastaan työ, jossa kokoaikatyön palkka on joko nouda-tettavan työehtosopimuksen mukainen tai sovellettavan työehtosopi-muksen puuttuessa vähintään 1 187 euroa kuukaudessa. Työntekijä voi siis olla työssä, joka ei kuitenkaan kerrytä työssäoloehtoa.

Palkkatasa-arvo työpaikoillaEntä pitääkö kaikille samaa työtä tekeville maksaa samaa palkkaa? Edes saman työnantajan palveluksessa?

Työsopimuslaissa on säädetty työnantajan velvollisuudesta koh-della henkilöstöään tasapuolisesti, jollei erilainen kohtelu ole työn-tekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Tämä yleisvelvoite koskee työsuhdetta kokonaisuudessaan ja siten myös palkkausta.

Syrjintä on kielletty myös yhdenvertaisuuslaissa. Yhdenvertaisuus-laissa säädettyjä kiellettyjä syrjintäperusteita ovat muun muassa ikä, kieli, uskonto, terveydentila ja vammaisuus.

TÄYSPROVISIOPALKKA ON ENÄÄ HARVALLA

MMA:n työmarkkinatutkimuksen mukaan noin 80 pro-sentilla jäsenistöstä on joko kiinteä palkka tai kiinteän palkan ja kannustimen yhdistelmä.

Täysprovisiopalkalla työskentelee vajaa 2 prosenttia MMA:n jäsenistä. He työskentelevät tyypillisesti liike-lahja-alalla, automyynnissä tai kiinteistönvälittäjinä.

Lue lisää palkoista sivulta 18 alkaen.

Tasa-arvolaissa (laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta) on kielletty sukupuoleen perustuva syrjintä palkkauksessa.

Syrjintää on esimerkiksi ilman hyväksyttävää syytä tapahtuva sellainen palkkaehtojen soveltaminen, että työtekijä joutuu sukupuo-lensa vuoksi epäedullisempaan asemaan kuin toinen samaa työtä tekevä, toista sukupuolta oleva työtoveri.

Työntekijää ei saa syrjiä palkkauksessa myöskään hänen sukupuo-li-identiteettinsä tai sukupuolen ilmaisunsa perusteella.

Palkkauksen erilaisuudelle voi kuitenkin olla olemassa hyväksyttä-viä syitä. Työntekijät on saatettu palkata eri aikaan siten, että toisen palkkaamisajankohtana on ollut pulaa sopivista työntekijöistä, toi-sen palkkaamisajankohtana puolestaan ylitarjontaa.

Myös valtakunnalliset seikat saattavat vaikuttaa tarjolla olevien pätevien hakijoiden määrään ja hyväksyttäviä syitä erilaiselle palk-kaukselle voivat olla myös aiempi työkokemus tai koulutus.

Kohtaatko syrjintää palkka-asioissa?Mitä sitten tehdä, jos epäilee saavansa ilman hyväksyttävää syytä pienempää palkkaa, kuin samaa työtä tekevät kollegansa?

Yhteistoimintalain 11 §:n mukaan työnantajan on annettava kerran vuodessa kunkin henkilöstöryhmän edustajalle tilastotie-dot hänen edustamansa henkilöstöryhmän kaikille työntekijöille maksetuista palkoista. Henkilöstöryhmiä ovat yleensä työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt. Henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä työnantajan on annettava henkilöstöryhmän palkkatiedot eriteltyinä ammattiryhmittäin.

Jos henkilöstöryhmää edustaa kaksi edustajaa, palkkatiedot on annettava kummallekin edustajalle. Tällainen tilanne voi olla silloin, kun osaa henkilöstöryhmään kuuluvista työntekijöistä edustaa esi-merkiksi työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, min-kä lisäksi henkilöstöryhmän enemmistö on valinnut edustajakseen yhteistoimintaedustajan.

Henkilöstöryhmien edustajille annettavien palkkatietojen henki-löstö- tai ammattiryhmittely on laadittava niin, että siitä ei käy ilmi yksittäisen työntekijän palkkatietoja.

Ongelmia palkkatietojen saamisessa saattaa käytännössä aiheut-taa se, että kyseessä on niin pieni yritys, että palkkatietoja ammat-tiryhmittäin eriteltynä ei voida antaa ilman, että tiedoista selviäisi samalla myös yksittäisen työntekijän palkkatiedot.

Jos työnantaja on työehtosopimuslain perusteella sidottu jonkin työehtosopimuksen noudattamiseen, saa työnantaja soveltaa tuon

työehtosopimuksen määräyksiä palkkatietojen antamisesta.

62

Tällä palstalla kerrotaan myyntialan sopimuksista.

1/17: Sopimuksen voimassaoloaika2/17: Työsopimus3/17: Edustussopimus4/17: Kilpailukieltosopimus5/17: Toimitusjohtajasopimus6/17: Päättämissopimus

TYÖSOPIMUS

Työsopimuksessa työntekijä ja työn-antaja sopivat työ-suhteesta ja sen eh-doista. Työsopimus voidaan tehdä suul-lisesti, kirjallisesti

tai sähköisesti. Kirjallinen muoto on kuitenkin suositeltava, jotta voidaan osoittaa mitä on sovittu. Työsopi-mukseen kannattaakin kirjata sel-västi kaikki työsuhteen olennaiset ehdot ja työntekijän eduksi sovitut asiat.

Työsopimukseen kirjattavia eh-toja ovat muun muassa työsuhteen alkamispäivä, työntekopaikka, työ-tehtävät, työsuhteen muoto ja kesto, työstä maksettava vastike eli palkka ja sovitut luontaisedut sekä nouda-tettava työehtosopimus.

Koeaika piteniOsapuolet voivat sopia työsopi-muksessa myös työsuhteen alkuun koeajasta. Työsopimuslain määräys koeajasta on muuttunut 1.1.2017. Muutoksen myötä 1.1.2017 ja sen jälkeen tehtäviin työsopimuksiin koeajan pituudeksi voi sopia kuusi kuukautta aiemman neljän kuukau-den sijaan.

Lisäksi jos työntekijä on koeai-kana työkyvyttömyyden tai per-hevapaan vuoksi poissa työstä, on työnantajalla oikeus pidentää koe-

aikaa kuukaudella kutakin työky-vyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää koh-den. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämises-tä ennen koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Jos työntekijä vuokra-työsuhteen päätyttyä palkataan käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtä-viin, koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työnte-kijä on ollut vuokrattuna käyttäjäy-ritykseen. Vastaavasti menetellään myös työkokeilun osalta.

Jos työnantajaa sitovassa työeh-tosopimuksessa on määräys koe-ajasta, työnantajan on ilmoitettava kyseisen määräyksen soveltamises-ta työntekijälle työsopimusta solmit-taessa.

Koeaika alkaa työnteon aloitta-misesta lukien. Koeajan tarkoitus on antaa työnantajalle mahdollisuus selvittää, soveltuuko työntekijä teh-täväänsä ja vastaavasti työntekijälle mahdollisuuden selvittää, vastaako työ ja työnantaja hänen odotuksiaan.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa päättymään välittömästi ilman irti-sanomisaikaa. Työsopimusta ei saa

kuitenkaan koeajallakaan purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisil-la perusteilla.

Työsopimuksen ehdoista neuvo-teltaessa työntekijä voi luonnolli-sesti aina halutessaan esittää, ettei työsopimukseen oteta koeaikaa.

Tutustu työsopimus- luonnokseen huolellaPerehdy työsopimusluonnokseen aina huolellisesti ennen allekirjoitus-ta ja tarkista, että kaikki olennaiset ehdot ja sovitut edut on kirjattuna sopimukseen. Työsopimuksessa sovittuja olennaisia työsuhteen eh-toja ei voi lähtökohtaisesti muuttaa ilman toisen osapuolen suostumus-ta eikä yksipuolisesti ilman laillisia perusteita.

Ehtojen muutosoikeudesta ei kan-nata sopia. Työsopimukseen pereh-tyessä kannattaa huomioida myös maininnat, jotka saattavat mahdol-listaa myöhemmin jonkun ehdon muuttamisen työnantajan toimesta, esimerkiksi ”kulloinkin voimassa oleva” tai ”myös muut työnantajan osoittamat”.

Kaikki epäselvät ehdot kannat-taakin aina tarkistaa lakimieheltä ennen työsopimuksen allekirjoitta-mista. Sanna Honkanen

Myynti&Markkinointi 63

Joko olet tutustunut koulutuskalenterin tarjontaan?MMA:n verkkosivuilla olevasta koulutuskalenterista löydät kaikki lähikuukausien valmennukset. Tässä muutamia esimerkkejä tar-jonnasta:• 20.4. Näyttävät videot somessa• 24.4. Myy tehokkaasti puhelimella• 3.5. Somen uudet ilmiöt• 31.5. Tehokas kokous verkossa

Lue lisää ja ilmoittaudu: mma.fi > Palvelut ja edut > Koulutus > Koulutuskalenteri

AJASSA TYÖ & URA MARKKINOINTI HYVINVOINTI BLOGI NÄKÖISLEHTI

lehti.m

ma.fi LUE VERKKOLEHDESTÄ!

Uutta sisältöä joka viikko!

Asiakasymmärrys ja sinnikkyys ovat myyjän tärkeimmät taidot

Tulevaisuudessa myyjän tärkeimmät taidot ovat asiakasymmärrys, kyky joh-taa itseään, taito palautua ja kyky sie-tää tappioita, käy ilmi Haaga-Helian ja Fountain Parkin tutkimuksesta. Vaikka myyjän digitaidoista puhutaan paljon, niin kyselyn perusteella ne ovat vasta neljänneksi tärkein asia.

http://lehti.mma.fi/asiakasym-marrys-ja-sinnikkyys-ovat-myy-jan-tarkeimmat-taidot

Toimitusjohtajat: Kilpailu-kyky kasvuun myynnillä ja markkinoinnilla

Pk-yritysten toimitusjohtajat nostavat myynnin ja markkinoinnin Suomen kilpai-lukyvyn kannalta tärkeimmiksi asioiksi. Mitä pienempi yritys, sitä enemmän toimi-tusjohtajan työajasta kuluu asiakkaiden, myynnin sekä operatiivisen ja hallinnolli-sen työn parissa.

http://lehti.mma.fi/ajassa/toimitus-johtajat-kilpailukyky-kasvuun-myyn-nilla-ja-markkinoinnilla

Kronologisen ansio- luettelon tilalle on

nousemassa osaamis-pohjainen ansio-

luettelo. Tuo CV:ssä esille titteleiden sijaan

ennen kaikkea osaamista.

MMA opastaa CV:n teossa. Katso lisää sivulta 66

Myyjä muuttuu metsäs-täjästä maanviljelijäksi

Konkreettisia tuotteita valmistavat yritykset keskittyvät jatkossa enem-män palveluihin ja ratkaisuihin. Tämä asettaa haasteita myös myyjille, koska se edellyttää aivan erilaista ajattelu-tapaa. IMD:n kanadalaissyntyinen professori Michael Wade kuvaa sitä siirtymiseksi metsästäjästä maanvil-jelijäksi.

http://lehti.mma.fi/ajassa/myyja-muuttuu-metsastajasta-maanvil-jelijaksi

64

KYSY ASIANTUNTIJALTA

KYSY TYÖELÄMÄSTÄKysy työelämään liittyvistä aiheista, etsimme liitosta asiantuntijan vastaamaan. Lähetä kysymyksesi osoitteella piia.kunnas@mma.fi

Muutto kauemmaksi myyntialueestaAsun pääkaupunkiseudulla ja myynti-alueeni on Uudellamaalla ja pääkau-punkiseudulla. Muutan Kouvolaan (paikkakunta toimituksen muuttama), mutta työpaikkani ja myyntialueeni säi-lyy entisellään.

Kuljen omalla autolla. Onko työnan-taja velvollinen maksamaan kilomet-rikorvauksen uudesta kotipaikastani ensimmäiselle asiakkaalle ja siitä eteen-päin? Onko muuttamiseni kauemmaksi myyntialueelta peruste työsuhteen päät-tämiselle?

Ei ole velvollinen maksamaan korvausta uudesta paikasta, mutta muutto ei ole irtisanomisenkaan peruste, jos työ vain tulee riittävästi hoidettua. Työntekijän on hankkiuduttava töihin sovitulle myyn-tialueelleen ja hoidettava tehtävänsä, asuipa missä vaan. Muutto ei myöskään aseta työnantajalle velvollisuutta muut-taa myyntialuetta.

Se millä tavalla kilometrikorvausta tulee jatkossa maksaa, ei ole aivan sel-vää, mutta työnantajalle ei voi sälyttää ilman hänen hyväksyntäänsä ainakaan työntekijän omasta muutosta johtuvaa kilometrikorvausmenon olennaista nou-sua. Asiasta tulee neuvotella ja etsiä rat-kaisua. Yksi selkeä ratkaisu on vaikkapa se, että korvaus maksetaan esimerkiksi ensimmäisen asiakkaan luota lähtevistä kilometreistä.

www-managerin jäsen-kelpoisuusTuttavani työskentelee yksityisessä yri-tyksessä www-managerin tittelillä. Teh-tävänään hänellä on yrityksen pääosin markkinointiin liittyvien somekanavien hoitaminen ja yrityksen nettisivujen päivitys. Onko hän jäsenkelpoinen MMA:han? Liittoon kuuluvan kollega-

ni mukaan ei ole, koska liiton ottama oikeusturvavakuutus koskee vain myynti-töissä olevia.

On jäsenkelpoinen. Kaikki myynnin ja markkinoinnin ja oston alalla työsken-televät jäsenet ovat jäsenkelpoisia. Samoin alojen tuki- ja johtotehtävissä toimivat. Myös sähköisen markkinoinnin (ja myynnin) tehtävissä toimivat ovat jäsenkelpoisia.

Jäsenetuna oleva oikeusturvavakuutus koskee myös häntä. Se koskee kaikkia työsuhteisia jäseniä. Sovellettavat rajoit-teet koskevat lähinnä riittävää jäsenyys-aikaa ja sitä, onko henkilö ollut jäsen oikeudellisen ongelman syntyessä.

Provisio vai bonus?Miksi jotkut työnantajat haluavat puhua pohjapalkan lisäksi maksettavasta kuukausittaisesta bonuksesta, vaikka bonuksen määräytymistavan mukaan kysymys on mielestäni samasta asiasta kuin provisiossa?

Jotkut työnantajat tai kauppaedustajan päämiehet voivat toimia noin tietämät-tömyyttään. Toinen syy on se, että sekä yrittäjäkauppaedustajia että työsuh-teisia myyntimiehiä koskevan Kauppa-edustajalain määräyksissä kirjoitetaan provisiosta. Laissa on provisioon ja sen saamisoikeuteen tms. liittyviä sään-nöksiä ja joskus näppärä, mutta vähän vilpillinen vastapuoli kuvittelee, että lain määräykset eivät olekaan voimassa, jos provisio nimetään joksikin muuksi.

Parasta olisi, jos provisiosta käytettäi-siin sen oikeaa nimeä, provisiota. Wiki-sanakirja muuten määrittää provision ”kaupallisen tehtävän suorittamisesta maksettavaksi, yleensä prosenttiosuute-na myynnin arvosta laskettavaksi korva-ukseksi”.

Bonus puolestaan voi saman lähteen mukaan tarkoittaa ”ainakin ylimää-

räistä palkkiota tai hyvitystä, erityisesti palkkaan lisättävää ylimääräistä tulos-palkkiota”. Bonus maksetaan jostakin kokonaisuudesta tai tehtävästä, provisio yleensä suoraan myynnistä tai siihen liittyvästä suhdeluvusta laskettavana prosenttiosuutena.

Mikä on negatiivinen sidonta?Olin taannoin koulutuksessa. Kouluttaja puhui ohimennen negatiivisesta sidon-nasta, enkä tiedä mistä oli kysymys. Onko jokin työoikeudellinen asia? Vai markkinointiin liittyvä? En kehdannut kysyä, kaipa markkinointiassistentin pitäisi tietää.

Negatiivinen sidonta on kuluttajansuoja-laissa (2 luku, 10§) kielletty markkinointi-keino. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kuluttajalle lähetetään hänen tilaamat-taan tuote, josta sitten pyydetään mak-sua tai tuotteen palauttamista. Lähettää siis saa, mutta hänelle lähetettävästä ilmaisesta materiaalista tulee käydä sel-västi ilmi, ettei ole velvollisuutta maksaa mitään eikä palauttaa tuotetta eikä vel-vollisuutta reagoida millään muullakaan tavoin.

Oikeus etätyöhön Yrityksessä, jossa työskentelen myyn-tipäällikkönä, sallitaan yhden markki-nointiassistentin tehdä työtä kotonaan kolmena päivänä viikossa, mutta muille työntekijöille ei vastaavaa oikeutta ole myönnetty. Eikö työnantajan tulisi koh-della kaikkia työntekijöitä tasa-arvoises-ti? Ainoaksi perusteeksi tälle menettelylle työnantaja on esittänyt, että kyseisen henkilön kanssa on työsopimusta tehtä-essä sovittu etätyömahdollisuudesta.

Myynti&Markkinointi 65

Näin haet ansiopäivärahaaIlmoittaudu aina työnhakijaksi asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeino-toimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä; myös silloin, jos olet saanut työsuhteen päättymi-seen liittyvän tukipaketin tms.

Lähetä ensimmäinen ansiopäivärahahakemus liitteineen vähintään kahdelta viikolta hakujakson täytyttyä siten, että viimeinen päivä on sunnuntai. Ansiopäivärahahakemuksen saat TE-toimistosta tai esim. tulostamalla sen osoitteesta www.mmakassa.fi > Etuudet > Lomak-keet.

Voit toimittaa hakemuksen liitteineen kassaan halutessasi postitse, mutta nopein ja varmin tapa on käyttää kassan kotisivuilta löytyvää eAsiointia (eMMA). Sen avulla voit täyttää ja lähettää hakemuksen netissä sekä toimittaa kassaan myös hakemukseen tarvittavat liitteet.

Huomaathan, että liitteiden toimittaminen kassaan ilman hake-musta ei käynnistä päivärahakäsittelyä.

LIITÄ HAKEMUKSEESI

■ alkuperäinen työnantajan tai palkanlaskijan allekirjoittama palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä vähintään 26 palkalliselta kalenteriviikolta työttömyyttä/lomautusta edeltä-vään päivään asti. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa osoitteesta www.mmakassa.fi, kohdasta Lomakkeet. Huomaa, että jos työsuhde on tai oli kokonaan tai osittain provisiopalkkainen, kassa saattaa tarvita palkkatodistuksen lisäksi kopiot palkkalaskelmista.

■ kopio irtisanomisilmoituksesta, irtisanoutumis- todistuksesta tai lomautusilmoituksesta

■ kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta

■ kopio mahdollisesta työsuhteen päättymiseen liittyvästä sopimuksesta

■ kopio viimeisimmästä päätöksestä, jos saat sosiaalietuuksia

■ mahdolliseen maatalous- tai yritystuloon liittyen kopio verotus-päätöksestä erittelyosineen (viimeksi vahvistettu henkilökohtainen verotus) sekä selvitys yrityksestä (kopio kaupparekisteriotteesta). Ilmoita näistä aina myös TE-toimistoon.

■ palkkatodistus ja työsopimus mahdollisesta sivu- tai osa-aikatyöstä

Muista hakea päivärahaasi ajoissa. Hakemus vanhenee kolmessa kuukaudessa. Muista pitää työnhakusi voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa!

Jos yrityksessä on käytössä etätyömah-dollisuus, niin yrityksessä tulisi olla selkeät etukäteislinjaukset siitä, missä tehtävissä ja millä edellytyksillä etätyötä on tehtävissä. Avoimuus on työyhteisön kannalta tärkeää.

Mikäli etätyömahdollisuus ei ole avoin kaikille, tulee valintaperusteiden olla selkeät ja hyväksyttävät. Pelkästään se, että jonkun kanssa on erikseen sovittu etätyömahdollisuudesta, ei ole hyväksyt-tävä peruste eriarvoiseen kohteluun.

Vaikka kohtelun tulee olla yhteneväis-tä, niin on kuitenkin muistettava, että toi-set työtehtävät mahdollistavat etätyön toisia paremmin. Tällaisessa tilanteessa on siis mahdollista, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia etätyöhön.

Töihin kilpailijalle Toimin aluejohtajana isohkossa kansain-välisessä yrityksessä ja minua on pyy-detty kilpailevaan yritykseen toimitus-johtajaksi. Onnistuuko työpaikan vaihto ongelmitta?

Tällaisen tilanteen edessä paras neuvo on, että ennen kuin teet asiassa yhtään mitään, käy asia kunnolla läpi lakimie-hen kanssa.

 

66

MMA KOULUTTAA

KEVÄT2017KOULUTUKSET/

Tehosta työnhakua -webinaarito 18.5. klo 9–11 Käydään läpi työnhaun taktiset kuviot.

LinkedIn profiilin perustaminenpe 28.4. klo 9-11.Webinaarissa käydään läpi oman profiilin luominen, mihin muotoon perusasetukset kannattaa säätää ja miten niitä muokataan. Kouluttajana toimii Kati Saario Happy Customer Companystä.

LinkedIn jatkokurssi webinaarinato 18.5. klo 9-12.Tom Laineen LinkedIn-jatkokurssi soveltuu alkeiskurssin suo-rittaneille tai muuten vastaavat tiedot jo omaaville. Valmennuksessa tutustutaan LinkedInin pääominaisuuksiin, asetuksiin, perusprofiilin täyttämiseen ja työpaikkojen löytä-miseen LinkedInistä.

LinkedIn työpajatTom Laine kiertää workshopeissa virittämässä jäsenten LinkedIn-profiilit kuntoon. Workshopt ovat • Lahdesssa 18.5.• Jyväskylässä 19.5. • Kuopiossa 20.5.

Työnhaun koulutuksia

Harjaannu työnhaussa – opiskele verkossa silloin kun sinulle sopiiMMA:n jäsenten käytössä on UP Partnersin verkkokoulutus, jonka avulla voi treenata työnhakuvalmiuksiaan ja työnha-kustrategiaansa. Palvelu on jäsenille ilmainen. Ilmoittautu-minen: https://www.urapalvelut.fi/mma

Katso kaikki koulutukset, tarkemmat kuvaukset niistä sekä ilmoittautumiset osoitteesta www.mma.fi > Palvelut ja edut > Koulutukset > Koulutuskalenteri

NEUVOJA TOIMIVAAN TYÖNHAKUUN

CV:n uudet muodotMoni MMA:n jäsen on saanut uuden työpaikan aina kutsuttuna, joten työnhaun valmiuksia ei ole tarvinnut harjoitella. Perinteinen CV on yhä tärkein dokumentti työnhaussa, mutta se on saanut uusia muotoja.

‒ Video-CV:n lisäksi nousussa on yhä visuaalisemmat CV:t. Kronologisen CV:n tilalle on tulossa osaamispohjai-nen CV. Työnantajaa ei kiinnosta tittelit, hän on kiinnos-tunut työnhakijan osaamisesta, UP Partnersin valmenta-ja Susan Calonius kertoo.

‒ CV:n voi tehdä nykyisin omannäköiseksi. Valokuvan käyttö on lisääntynyt. CV:n voi rakentaa myös perintei-sen dokumentin lisäksi portfolioksi tai tehdä CV-videon. Tärkeää on kuitenkin muistaa vastaanottaja ja tehdä CV:n lukeminen ja katsominen hänelle helpoksi. On tur-vallista olla neutraali positiivisella tavalla ja noudattaa yleistä käytössä olevaa CV-rakennetta, Kirsi Pärssinen Voida Oy:stä kertoo.

Pärssinen korostaa CV:n hiomisen tärkeyttä. CV puto-aa jatkosta yleensä varmasti, jos siinä on paljon virheitä, sitä ei ole kohdennettu kyseessä olevaan tehtävään, se on liian pitkä tai puutteellinen, työhistoriassa on selittä-mättömiä aukkoja tai työtehtäviä ja saavutuksia ei ole kuvattu kunnolla.

‒ Rekrytoijan on saatava nopeasti käsitys hakijan am-mattitaidosta. Hyvällä CV:llä päästään haastatteluun. Vir-heelliset, puutteelliset ja ei kohdennetut CV:t siirretään helposti ei jatkoon -pinoon.Jouni Röksä

Koulutusta CV:n tekoonKirsi Pärssinen pitää MMA:n jäsenille webinaarin, jossa käsi-tellään hyvän CV:n ja hakemuksen tuntomerkkejä. Webinaari toteutetaan to 27.4. klo 9-12 ja ma 15.5. klo 17-20.

Myynti&Markkinointi 67

JOKO SEURAAT MEITÄ SOMESSA?

020 122 4400MMA liitto

mmaliitto

#parhaatmukana

Myynnin ja markkinoinnin opiskelijoille

mmaopiskelijat

Myynnin ja markkinoinnin opiskelijat

MMAopiskelijat

68

Teksti Piia Kunnas Kuva Jere Lauha

TOTTA VAI TARUA,

Autoa ei kannata omistaa.Totta ja tarua. Käyttääpä autoa sitten työsuhdeautona tai muuten yrityksen käytössä, yrityksen kannattaa miettiä tarkkaan, onko omistaminen viisasta, kun ajatellaan siihen sidottua pääomaa ja miten hankinta käyttäytyy kirjanpidossa. Yksityisen ihmisen kohdalla on henkilökohtainen valinta, omistaako auton tai hal-linnoiko sitä muulla tavoin.

Etätyö ei ole mahdollista autokaupassa.Tarua. Teen osan työajasta etänä, vaikka asun vain muutaman kilo-

metrin päässä työpaikalta. Hoidan koko konsernin leasingasioita ja olen asiakkaiden kanssa tekemisissä vain puhelimen tai

tietokoneen välityksellä. Avaan koneen usein kylpytakki päällä jo puoli seitsemältä aamulla.

Hyvät tietoliikenneyhteydet ja paperiton toimisto mahdollistavat etätyön. Kun siirryin kuusi vuotta sitten

hoitamaan leasingasioita, skannasin ensi töikseni sopi-muskopiot ja loin sähköisen arkiston.

Yhdistystoiminta on aikansa elänyt tapa vaikuttaa.Tarua. Jos joku väittää niin, se johtuu varmasti siitä, että yhdistyksen

päättäjät eivät suostu uudistamaan toimintatapaansa. Yhdistystoiminta itsessään on edelleen tapa saada asioita aikaan ja vaikuttaa. Meillä MMA

Karjalassa keskustelukulttuuri on hyvin vapaa ja kokouksissa on kiva käydä. Meillä on oma WhatsApp-ryhmä ja olemme muutenkin yhteydessä kuin kokouksissa.

Karjalassa kelpaa olla MMA:n jäsen.Totta. Meillä on valtavasti paikallisia jäsenetuja, joita yhdistyksen jäsenetkään eivät tiedosta jokapäiväisessä toiminnassaan. Lisäksi järjestämme paljon tapahtu-mia, joihin voi ottaa mukaan myös perheenjäseniä.

Tuula suosittelee:Suosittelen, että jäsenet hyödyntävät yhdistyksemme lomaosaketta Kolilla. Huoneistosta on järvinäkymät, Kolin rinteet ja vaellusreitit ovat lähellä ja hiihtolatu vieressä. Kävelymatkan päässä on uimaranta ja nuotiopaikka. Loistava paikka rentoutua!

MM

A K A R JAL

A

MMA Karjalan tiedottaja Tuula Mikkonen?

Myynti&Markkinointi 69

YHDISTYKSISSÄ TAPAHTUU

MYYNTI ON

Julkaisemme palstalla tietoa jäsenyhdistysten tapahtumista. Voit lähettää vinkin tai tekstin ja kuvan osoitteeseen toimitus@mma.fi. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Seuraava lehti ilmestyy 2.6. Siihen tulevan aineiston on oltava perillä 12.5.

YHDISTYKSET

MMA Päijät-HämePerinteiset Tennismestaruuskilpailut nelinpelinä lauantaina 27.5.2017 klo 10–16 Hollolasssa Heinsuon hiekkateko-nurmikentillä.Kukin osallistuja ilmoittaa itsensä mukaan 19.5.2017 men-nessä, jonka jälkeen kisan järjestäjä muodostaa kilpailupa-rit. Ilmoittautumiset kilpailunjohtajalle: joukohonkasalo@hotmail.com tai 0400 461 805

MMA Etelä-SuomiPerhepäivä Flamingossa Vantaalla 29.4.2017Luvassa on kylpylää ja hohtokeilausta.

Äijä-päivä Vauhtifarmilla Nurmijärvellä 6.5.2017Lisätietoa sähköpostilla lähetetyssä jäsentiedotteessa, net-tisivuilla etela-suomi.mma.fi ja Facebookissa.

Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät MMY:n vuosikokouspe 12.5.2017 klo 11.30, Hotelli Cumulus Aulanko, HämeenlinnaVuosikokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, kuten toimintakertomus ja toimintasuunnitelma, sekä vali-taan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Myynnin ja markki-noinnin yrittäjille puheenjohtaja ja hallitus.

Ohjelma alkaa lounaalla klo 11.30–12.30, minkä jälkeen Etelä-Hämeen Osuuspankilla on lyhyt puheenvuoro ajan-kohtaisista aiheista. Vuosikokouksen arvioitu päättymisai-ka on viimeistään klo 14.30.

Ilmoittautumiset vuosikokoukseen viimeistään 3.5.2017 sähköpostilla osoiteeseen jyrki.jarvinen@mot.fi.

Tervetuloa kaikki Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät MMY:n jäsenet!

MMAht

ipäivä!

Powerparkissa 17.6.2017Myynnin ja markkinoinnin ammat-tilaiset MMA:n Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Kokkola järjestävät jäsenilleen ja heidän perheilleen MMAhtipäivän Powerparkissa. Kokopäivärannekkeen hinta on vain 10€ (max 4 ranneketta/jäsen) ja sillä voi hurvitella koko päivän 18.6. kello 11–19.

Lisätietoja järjestävien yhdistysten nettisivuilta.

Kyseisten yhdistysten jäsenet voivat hankkia lippunsa osoitteessa https://holvi.com/shop/EPMMARY

70

MMA:N TOIMSTO

MMA TYÖTTÖMYYSKASSA

PL 25, 00521 Helsinki (käynti Asemamiehenkatu 2, 9. krs), sähköposti etunimi.sukunimi@mma.fiPuhelinaika ma 9–11 ja 12–14 ja ti–pe klo 9–11, puhelin 020 690 442, faksi (09) 4780 7740.

Kassanjohtaja Jaana ApellKassan toimihenkilöt Seija Aarnio, Tarja Heiskanen, Tytti Jolkkonen, Laura Laakso, Sari Meling, Pete Mäkelä, Heimo Vuorinen, Maria Vuorinen.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan AYT:n maksuton palvelunumero 0800 9 0888, www.ayt.fi

Osoitteenmuutostiedot saamme suoraan postin osoitteen-muutosilmoituksesta. Jos tässä yhteydessä kiellät uuden osoitteen luovuttamisen, ilmoita uusi osoitteesi suoraan liittoon. Jos muutat ulkomaille, ota yhteys liittoon.

Jäsenrekisterin tiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. Jäsentietoja käsitellään 1.6.1999 voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti.

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN OIKEUSTURVA MOT OY

Työ- ja edustussopimuksiin liittyvät neuvonta- ja lakipalvelut, Myynnin ja markkinoinnin yrittäjät: yhdistyksen asiatsähköposti info@mot.fi tai etunimi.sukunimi@mot.fi, www.mot.fiToimisto avoinna ma–pe 8.30–16.15Raatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinnapuhelin (020 122 4450) faksi (03) 616 6750.

Suorat numerot:Jyrki Järvinen, toimitusjohtaja, lakimies 020 122 4457Jaana Liimatainen, johtava lakimies 020 122 4456Mika Honkanen, lakimies 020 122 4454Sanna Honkanen, lakimies 020 122 4455Tuuli Lahikainen, lakimies 020 122 4453 Taija Numminen, lakimies 020 122 4452Minna Takala, toimistopäällikkö 020 122 4451Minna Liukkonen, myyntisihteeri, lomaosakkeet 020 122 4412

JÄSENPALVELU

JOHTO

VIESTINTÄ

Koulutus- ja tutkimuspäällikköJouni Röksä

020 122 4404

Yhteyspäällikkö Samuli Myllyharju

020 122 4409

Järjestösihteeri Heidi Sarén

020 122 4403

JäsenrekisteriSari Kanervo

020 122 4402

Jäsenedut, kurssitEija Kuitunen

020 122 4401

PuheenjohtajaJarmo Hyvärinen

020 122 4415 040 596 9143

Toiminnanjohtaja Juha Häkkinen

020 122 4408

Johdon assistentti Gunilla Plutén

020 122 4405

JulkaisusuunnittelijaMari Niemi

020 122 4411

ViestintäsuunnittelijaSirkku Rytkönen

020 122 4429

ToimituspäällikköPiia Kunnas

020 122 4428

AsiantuntijaIgor Parri

020 122 4420

KirjanpitoLea Lehtonen

020 122 4413

KirjanpitoElina Järvinen

020 122 4414

TALOUS

ME PALVELEMME

ViestintäsuunnittelijaAnni Karppanen

020 122 4400

NUORET

MMA:N TOIMISTO Järjestöasiat, jäsenedut, jäsenpalvelut / Koulutus / Tutkimus / Myynti & Markkinointi -lehti / Talous ja hallinto

OSOITE PL 11, 00521 Helsinki /(Asemamiehenkatu 2, 9.krs) / Puhelin: 020 122 4400 / Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mma.fi / jasenpalvelu@mma.fifaksi: (09) 4780 7750 / www.mma.fi

VERKOSTOIDU!www.facebook.com/mma.fi MMA:lla oma ryhmä LinkedInissätwitter MMAliitto

JäsenpalveluMelissa Mikanoja

020 122 4400

TalouspäällikköJaana Apell

020 122 4416

LomaosakkeetMinna Liukkonen

020 122 4412

LOMAOSAKKEET

TervetuloaMerelliseen OuluunVietämme 9.6.-11.6.2017 Oulun Hotelli Lasaretissa MMA Oulun seudun 90 -vuotisjuhlia sekä MMA:n Kesäpäiviä.

Tule mukaan iloiseen juhlahumuun!

Juhlahumussamukana:

Hotelli Lasaretti, Pääyhteistyöhotelli Yöpyminen 2 hengen huone 105€Yöpyminen 1 hengen huone 92€

Kasarmintie 13b, 90130 Oulupuh. 020 757 4700 myyntipalvelu 020 757 4701 lasaretti@lasaretti.com Huoneet MMA:lle varattu 30.4.2017 asti Lapland Hotel Oulu, Varahotelli

Ilmoittautumien lauantai-illan juhlaan illalliskortin lunastamalla Holvi-palvelusta https://holvi.com/shop/OSEMMA. Samasta paikasta voit ostaa myös perjantai-illan buffet-ruokailun. Myös ryhmäilmoittautumiset onnistuvat tätä kautta.

Katso tarkempi ohjelma: oulunseutu.mma.fi

Hanki lahjat hetkessä!

Toimitus

sähköisesti

saman tien!

• Tilaaminen helppoa ja nopeaa

• Ilmainen tervehdys sekä logopainatus

• Ilmainen toimitus

www.gogift.fi • 020 752 8020 • myynti@gogift.fi