Söörmarkun päiväkodinvarhaiskasvatussuunnitelma

JOHDANTO

1 SÖÖRMARKUN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUSFyysinen ympäristöRyhmät

2 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT- JA TAVOITTEETHyvinvoiva lapsiToiset huomioonottava lapsiItsenäinen lapsi

3 SÖÖRMARKUN PÄIVÄKODIN ARVOPOHDINTAAAsiakaslähtöisyysLuottamusErilaisuuden hyväksyminenTurvallisuus

4 LAPSEN TAPA TOIMIA JA OPPIA- JA MITEN AIKUINEN SIIHEN VASTAAPerushoitoLeikkiminen varhaiskasvatuksessaLiikkuminen varhaiskasvatuksessaTaiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

varhaiskasvatuksessaTutkiminen varhaiskasvatuksessaKielellinen ilmaisu ja kommunikointi

5 SISÄLTÖALUEETLuonto ja ympäristöMatematiikkaKulttuuri ja perinneEsteettisyysEtiikka ja katsomus

6 KASVATUSKUMPPANUUS

7 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA

8 YHTEISTYÖTAHOT JA –MUODOT

9 ARVIOINTI

RYHMÄT

Pupujen ryhmässä ovat talon nuorimmat lapset.

Ryhmän toiminnassa korostuvat perushoito ja arjen askareet.

Tärkeitä asioita ovat syli, lämpö ja välittäminen.

Siileissä toimii integroitu erityisryhmä – pienryhmä.

Osa ryhmän lapsista tarvitsee erityistä tukea ja

ohjausta.

Sammakoissa ja Hiirissä toimivat päiväkodin 3-7-vuotiaat lapset. Näissä ryhmissä taitoja harjoitellaan leikin avulla ikätasoisesti. Ryhmien koostumus vaihtelee vuosittain lasten hoidontarpeen mukaan. Kaudella 2011-2012 päiväkotimme eskarilaiset toimivat Hiiret-ryhmässä.

HYVINVOIVA LAPSIVarhaiskasvatuksen lähtökohtana

on lapsuuden ainutkertaisuus.

*merkityksellinen arki

*hyvä perushoito

*kasvatuskumppanuus

*hyväksytyksi tuleminen

*oppimisen ja toimimisen ilo

*turvallisuus

*myönteiset varhaiset

ihmissuhteet

*vertaisryhmä

Lapsen kokonaiskehitykseen

vaikuttaa lapsen psyykkinen,

fyysinen ja sosiaalinen

hyvinvointi.

2 KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT JA -

TAVOITTEET

TOISET HUOMIOONOTTAVA LAPSI Kasvattajan asennemallin mukaan lapsi opettelee

kunnioittamaan ja arvostamaan toista ihmistä.

*sosiaaliset taidot: välittäminen, vuorovaikutustaidot,

kuunteleminen, tilan antaminen, hyvät tavat

*erilaisuuden hyväksyminen

*toisen työn, omaisuuden ja päätösten kunnioittaminen

ITSENÄINEN LAPSI*omatoimisuuteen kannustaminen

*onnistumisen kokemusten kautta

itsetunnon vahvistuminen

ja ilo oppimisesta

*kannustus ja positiivinen palaute

*lapsen vahvuuksien löytäminen

*vaihtoehtojen tarjoaminen,

pienet valinnat

*huumori

3 SÖÖRMARKUN PÄIVÄKODIN ARVOPOHDINTAA

ASIAKASLÄHTÖISYYS*perheen tarpeiden huomioiminen*kasvatuskumppanuus:perheiden kasvatustehtävän tukeminen*vanhempien ja vanhemmuuden kunnioittaminenja arvostaminen*kiireetön ilmapiiri

LUOTTAMUS*avoin ja rehellinen vuorovaikutus henkilökunnanja perheiden välillä ensitapaamisesta lähtien*aikuinen on lasta varten – läsnäolo*myönteinen ilmapiiri luo lapselle ilon oppimiseen*henkilökunnan kesken yhteisöllinen ajattelu:

-yhteiset sopimukset ja niiden noudattaminen-joustavuus-avun pyytäminen ja antaminen tarvittaessa

ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN*asiakasperheiden arvostaminen jakunnioittaminen*perheiden ja lasten yksilölliset tarpeet, hoito jahuolenpito, erityinen tuki ja ohjaus*jokainen on arvostettu yksilö – persoona,yhteisön jäsen*luottamus lapseen: annetaan lapsen olla lapsi*lapsi on arvokas omana itsenään riippumattakehitystasosta, taidoista, vahvuuksista,persoonasta tai temperamentista.

TURVALLISUUS*rajat, rakkaus, johdonmukaisuus*tarpeisiin vastaaminen, ohjaaminen, puuttuminen*kiireetön ilmapiiri, jossa lapsi saa omankehityksensä ja kykyjensä mukaan onnistua jaepäonnistua*fyysinen turvallisuus: lasten valvonta, riittävä aikuistenMäärä, turvallisuusohjeet

NÄIN LAPSI OPPIIJokainen lapsi oppii omassa tahdissaan.Lapsi käyttää hyväkseen jo aiemminoppimiaan taitoja ja kokemuksia. Lapsioppii toimimalla ja leikin kautta. Oppiminentapahtuu ympäristöä havainnoimalla,aistien ja elämysten kautta.

Oppiminen edellyttää vuorovaikutustasekä toisten lasten että aikuisten kanssa.Vuorovaikutuksessa lapsi saa mallia,ohjeita, rajoja ja kannustusta.

NÄIN AIKUINEN SIIHEN VASTAALeikki on lapsen oppimisen keskeisinväline. Kasvattaja huolehtii leikki- jatoimintaympäristön tietoisestarakentamisesta, ylläpitämisestä jauudistamisesta. Nämä mahdollistavatlapsilähtöisen toiminnan ja luontaisentavan oppia leikin, tutkimisen, liikkumisensekä taiteellisen kokemisen kautta.Lapselle luodaan mahdollisuuksia pidempiaikaiseen työskentelyyn. Asiat voivat jäädäkesken ja ne saatetaan loppuun myöhemmin.

Ohjatussa toiminnassa lapsi saa mahdollisuudensaada lisää uusia toimintamalleja, joita hän voikäyttää myöhemmin omassa leikissään jatoiminnassaan.

Elämysten ja kokemusten avullaoppiminen liittyy lapsen lähiympäristöön ja arkeen. Tällöin lapsi voi itse tehdähavaintojaan ja muodostaa omiakäsityksiään maailmasta, aikuisentukemana.

4 LAPSEN TAPA TOIMIA JA OPPIA

- JA MITEN AIKUINEN SIIHEN VASTAA?

KASVATTAJAKasvatuskumppanuudella

vanhemmat ja kasvattajat luovat

hyvän pohjan lapsen

perushoidolle. Läsnä oleva

kasvattaja ymmärtää arkipäivän

tilanteet arvokkaiksi ja rikkaiksi

vuorovaikutus- ja

oppimistilanteiksi.

*lämpö, turva

*syli ja fyysinen läheisyys

*herkkyys vastata lapsen

tarpeisiin ja vaistota lapsen

tunnetiloja

*sitoutuminen

vuorovaikutustilanteisiin

*pysyvät ja turvalliset aikuiset

PERUSHOITO

VARHAISKASVATUKSESSA

PERUSHOITOruokailu, ulkoilu, lepo,

terveys- ja

siisteyskasvatus,

pukeminen/riisuminen,

sosiaaliset tavat

LAPSI Hyvä perushoito luo pohjan lapsen minäkuvan

ja itsetunnon kehittymiselle. Se on pohja

kaikelle lapsen toiminnalle.

*lapsi hyväksytään omana itsenään

*lasta arvostetaan ja hän tulee kuulluksi

*lapsi saa elämyksiä ja kokemuksia

*lapsi on aktiivinen toimija ja oppija

*oppimisen ja osaamisen ilo

OPPIMISYMPÄRISTÖPerushoitoa toteuttavat

vanhemmat ja kasvattajat

yhdessä.

*rajat, rakkaus

*johdonmukaisuus

*turvallisuus

*rutiinit

*luottamus

*kiireettömyys ja myönteinen

ilmapiiri

*tunne-elämän tukeminen

KASVATTAJAKasvattaja huomioi tasapainon

vapaan leikin ja ohjatun toiminnan

välillä.

*kasvattaja on läsnä ja rohkaisee

sekä kannustaa leikkihetkillä

*lasten kiinnostuksen kohteet

*aikuinen tarvittaessa mukana

leikissä

LEIKKIMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

LAPSI

Leikki mahdollistaa:

*elämyksiä

*sosiaaliset taidot, säännöt

*yhteisöllisyyden

*luovuuden

*erilaiset roolit

*mielikuvituksen rikastumisen

*uusien asioiden oppimisen

*mahdollisuuden käsitellä tunteita ja

tapahtumia

*myönteisiä kokemuksia, onnistumisia

*puheen ja kielen kehittymisen.

OPPIMISYMPÄRISTÖ*turvalliset puitteet

*erilaiset tilat

*virikkeet

Oppimisympäristö elää lasten

leikin mukana, on toimintaan

kannustava ja rohkaiseva.

KASVATTAJAKasvattaja huomioi lapsen luontaisen

omaehtoisen liikkumisen tarpeen.

Kasvattaja suunnittelee ja järjestää

tavoitteellista ja monipuolista liikuntaa

sekä sisällä että ulkona.

Kasvattaja ymmärtää liikunnan

merkityksen lapsen kehityksessä:

*terveys

*oppiminen

*aivojen kehitys

*positiivisen asenteen välittyminen

*mallin merkitys, kannustaminen.

LIIKKUMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

LAPSILapsi kokee liikunnan iloa:

*myönteinen minäkuva kehittyy

*itsetunto vahvistuu

*pettymysten sietokyky kehittyy

*sääntöjen noudattaminen ja sosiaaliset

taidot

*kehonhahmotus ja motoriset taidot

*uudet taidot

*myönteinen asenne liikkumiseen

*ryhmän jäsenenä toimiminen.

OPPIMISYMPÄRISTÖLiikunnan monimuotoisuus

mahdollistuu ympäröivän

luonnon ja tilojen myötä:

* metsä, puisto, piha, retket

*luistelu, hiihto, jumppasali

*valvonta, turvallisuus.

Pihaleikeissä lapsella on

mahdollisuus liikkua aktiivisesti

omien halujensa mukaan.

KASVATTAJA

Kasvattaja mahdollistaa erilaisten

taiteellisten kokemusten tekemisen

ja ilmaisemisen positiivisessa,

myönteisessä ja kannustavassa

ilmapiirissä. Hän kannustaa lasta

kokeilemaan erilaisia uusia asioita.

Toiminnan lähtökohtana on lapsen

oma tekeminen:

*tuetaan lapsen luovuutta

*lasta rohkaistaan omiin ratkaisuihin

*lapsi oppii arvostamaan omaa ja

toisen työtä.

TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

LAPSI Lapsi kokee tekemisen kautta

onnistumisen iloa. Hän kokeilee ja

ilmaisee uusia ja erilaisia asioita:

musiikki, kädentaidot (erilaiset

tekniikat ja välineet), esiintyminen,

tanssi, ilmaisu, kuunteleminen ja

kertominen (sadut, omat tarinat).

OPPIMISYMPÄRISTÖLapsen mielenkiinnon kohteet

otetaan huomioon ympäristön

muokkauksessa. Tiloja

muokkaamalla tuetaan monipuolisia

kokemuksia. Lapselle luodaan

mahdollisuuksia ilmaista itseään ja

harjoitella opittuja taitoja.

*aistikokemukset

*rakennettu ympäristö, koulun tilat

*luonto ja lähiympäristö, retket

*lasten omat esitykset,

lauluhetket

KASVATTAJAKasvattaja on aidosti läsnä ja

rohkaisee sekä kannustaa tutkimiseen.

Kasvattaja huomioi toiminnan järjestämisessä ja suunnittelussa:

*mielenkiinnon kohteiden herättäminen ja huomiointi*ajattelemaan oppiminen, johdattelu, kysymyksiin

vastaaminen, kysymysten esittäminen, yhdessä pohtiminen.

TUTKIMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

LAPSI Lapsi on luontaisesti utelias tutkimaan ja kokemaan erilaisia asioita.

*oivaltaminen*löytämisen ilo*jännitys*ongelmaratkaisutaitojen kehittyminen*mahdollisuus tehdä itse*lapsen omat kiinnostuksen kohteet

OPPIMISYMPÄRISTÖKäytetään monipuolisesti hyväksi luontoa, lähiympäristöä, tiloja ja tietotekniikkaa:

*lähikoulu*kirjastoauto*metsä*pellot*kosketustaulu, kannettavat tietokoneet, videotykki,ohjelmoitavat lasten pelit.

KASVATTAJAKasvattaja tarjoaa tilanteita

vuorovaikutukseen: hän kuuntelee, keskustelee, on empaattinen ja myötäelää.

Kasvattaja havainnoi kielenkehitystä ja antaa siihen

tarvittaessa erityistä tukea.

KIELELLINEN ILMAISU JA KOMMUNIKOINTI VARHAISKASVATUKSESSA

OPPIMISYMPÄRISTÖLasten keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan:*arkipäivän toiminnoissa, leikkitilanteissa*vuorovaikutusleikkiryhmässä*pienryhmissä*tukiviittomat ja kuvat kielellisen ilmaisun tukena.

Ryhmä rohkaisee lasta itseilmaisuun ja omien mielipiteiden julkituomiseen:*päivittäiset keskustelut esimerkiksi yhteisissä aamupiireissä*leikkien ja kaverien valinta.

LAPSI Kieli on lapselle väline leikkiin.

Vuorovaikutuksessa toisten kanssa lasten omat

suunnittelu- ja ajattelutaidot kehittyvät.

Lapsi oppii:*kertomaan asioita ja kuuntelemaan;

tulemaan ymmärretyksi*antamaan ja vastaanottamaan palautetta*ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan

*huomioimaan erilaiset ihmiset.

Ympäröivän luonnon monimuotoisuus:

*metsät, pellot ulkoilu- ja opetuskäytössä

*maaston vaihtelevuus: kalliot, mäet ja runsas

kasvillisuus*vuodenaikojen mukaan

lähiluonnon suomat liikuntamahdollisuudet:

pulkkailu, hiihto, luistelu, metsäretket

Monipuolinen ympäristö tietojen ja taitojen

opettajana:*puiden ja kasvien

tunnistaminen*maatalousasiat

*linnut ja pikkueläimet*vuodenaikojen vaihtelut

*luonnonsuojelu*jokamiehen oikeudet

*kierrätys

Ympäristö tarjoaa meille jännitystä ja seikkailuja:*majan rakennus, roolileikit*mielikuvitus ja satujen maailma, ilmaisu*aistien käyttäminen*luonnonmateriaalien helppo saatavuus

LUONTO JA YMPÄRISTÖ

5 SISÄLTÖALUEET

Matematiikka on lasten arjessa mukana päivittäin. Se tulee esille kaikessa toiminnassa leikkien, laulujen, satujen, lorujen ja liikunnan kautta:

*jumpassa haetaan esim. 3 palloa, 4 hernepussia tms.

*luontoretkellä käpyjen ym. laskeminen*ruokailussa lapselta kysytään montako

perunaa, pihviä jne.*palapelit kehittävät hahmotuskykyä*lelujen luokitteleminen esimerkiksi

värien mukaan*lasten lukumäärän laskeminen,

montako sormea tai varvasta tarvitaan

Lapset kokevat matemaattisia asioita eri

ympäristöissä:*omat ryhmätilat

*liikuntasali*piha-alue*lähiluonto

Matematiikkaa havainnoidaan eri aisteilla: kuunnellen, tunnustellen, katsellen ja maistellen.*viinirypäleiden, mandariinilohkojen laskeminen*tunnustelupussi tai –laatikot*jumpassa erilaiset asennot, tilat*oman kehon käyttö: lukumäärän muodostaminen kehonosista yhdessä kaverin kanssa tai yksin

Ohjatuilla hetkillä korostuu ohjaajan taito motivoida lapset tekemään. Apuvälineinä käytössä pelit, tehtävät ja lapselle konkreettiset esineet ja asiat.*esimerkiksi aamupiirissä lasketaan tytöt, pojat ja aikuiset.*opetellaan kalenterin kautta aikakäsitystä: vuodenaika, kuukausi, viikko, päivä*rakenteluleikit: hahmottaminen*pelissä laskeminen

MATEMATIIKKA

Suomalaisen perinnetiedon siirtäminen:

*Runebergin päivä*Kalevalan päivä

*Aleksis Kiven päivä

Kulttuuriin ja perinteeseen kuuluvat erilaiset tavat, uskonto

ja eettiset arvot:*perhe (arvot, tavat, kulttuuri)

*laulut*luova ilmaisu (näytelmät,

esitykset, joulu– ja kevätjuhla tai muut

tapahtumat)*kirjasto (lorut, riimit, sadut)

*perinneleikit*juhlat (joulu, pääsiäinen, vappu, itsenäisyyspäivä,

äitien- ja isänpäivä)*vierailut ja retket (teatteri, museot, näyttelyt, luonto)*koulun kanssa tehtävä

yhteistyö*päiväkodin arki ja rutiinit

Oman ympäristön menneisyyteen tutustuminen.Esimerkiksi:*viereisen koulun historia*vanhojen lelujen näyttely*isovanhempienpäivä*päiväkodin perinteiden muotoutuminen

KULTTUURI JA PERINNE

Siisteyskasvatus:*omista tavaroista

huolehtiminen*oman lokeron siisteys

Päiväkodin sisustaminen:

*lasten maalaukset, askartelut esillä

luomassa viihtyisyyttä*leivonta: tuoksuja ja

makuja*lasten tavarat esillä ja

käytettävissä; tavaroista huolehtiminen

Näkevät silmät, tuntevat kädet, kuulevat korvat!*ympäröivästä luonnosta esteettisten elämysten ammentaminen

ESTEETTISYYS

ETIIKKA JA KATSOMUS

Lapsen ja perheen uskon tai vakaumuksen

kunnioittaminen.

Turvallisen kasvuympäristön luominen ryhmään, jossa hyväksytään jokainen omana itsenään, suvaitsevaisuus:*tunteista keskusteleminen: miltä tuntuu, miten kokee*kiusaamiseen välitön puuttuminen*etsitään jokaisesta hyviä asioita ja korostetaan niitä*pyritään välittämään positiivinen elämänasenne*välitetään yhdessä koko maailman ja siellä asuvien ihmisten tilasta (ekologinen näkökulma, esim. YK-päivä)

Ystävyyden ja toveruuden tukeminen, toiset ja pienet huomioiden:*leikkiminen kaikkien kanssa (aikuinen jakaa ryhmiin)*itsekseen olemisen mahdollisuus*yhteiset pelisäännöt (pelit, leikit, ryhmän säännöt)*ystävänpäivänvietto

Anteeksi pyytäminen ja antaminen:*aikuinen lapsen tukena

Kauniit käytöstavat:*tervehtiminen*kiittäminen*pöytätavat*kauniisti puhuminen/puhutteleminen

Perinteiden vaaliminen ja juhlapyhien kunnioittaminen:Esimerkiksi joulun ja pääsiäisen merkitys.

VANHEMMATVanhemmilla on lastensa ensisijainen

*kasvatusoikeus*kasvatusvastuu

*oman lapsen tuntemus.

6 KASVATUSKUMPPANUUSKasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja

oppimisen prosessien tukemisessa. Turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen aloitetaan jo työntekijän ja

vanhempien ensikohtaamisessa.

Kunnioitus

Kuuntelu

Luottamus

HENKILÖSTÖHenkilöstöllä on *koulutuksen antama ammatillinen tieto*vastuu kasvatuskumppanuuden edellytysten luomisesta*vastuu tasavertaisesta kasvatuskumppanuudesta.

LAPSI*kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista*toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteutuminen.

ALLE 5 VUOTIAAN LAPSEN VANHEMMAT

*päivähoidon aloitus: perheen tutustuminen ja vastaanottaminen

*varhaiskasvatussuunnitelman tekeminen ja loppuarviointi

*5-v. kaavakkeen täyttö*päivittäiset keskustelut

*vanhempainillat*muut yhteiset juhlat ja tapahtumat

PÄIVÄKODISTA KOULUUN*Söörmarkun koulun tiloihin tutustuminen ja liikuntasalin käyttö*esikoululaisten tutustumiskäynnit Söörmarkun koulussa*muihin kouluihin menevien tutustuminen tuleviin koulukavereihin*tiedonsiirtokeskustelut

ESIKOULUIKÄISEN LAPSEN VANHEMMAT*esiopetussuunnitelman laadinta ja arviointi*päivittäiset keskustelut*vanhempainillat*muut yhteiset juhlat ja tapahtumat

Lapsen erityisen tuen tarve perustuu kasvatushenkilöstön sekä vanhempien havaintoihin

lapsesta tai lapsen aiemmin todettuun tuen tarpeeseen.

*tuki aloitetaan mahdollisimman varhain varhaiskasvatuksen

keinoin*kasvatuskumppanuus*eri asiantuntijoiden ja

yhteistyökumppaneiden konsultointi

7 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA

Lapsella voi olla erityisen tuen tarvetta, joslapsen kehityksessä on erityisiä haasteita: *kielen- ja kommunikaation alueella*tarkkaavuudessa*tunne-elämän tai sosiaalisenkanssakäymisen alueella*oppimisvalmiuksien riskejä tai pulmia*lapsella on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus*lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia.

Söörmarkun päiväkodissaerityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoito on järjestetty integroidussa erityisryhmässä.

Lapsia on sijoitettu myös muihin ryhmiin, joihin päiväkodin erityislastentarhanopettaja antaa konsultaatiota.

Kaikille erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille tehdään toiminta- ja kuntoutussuunnitelma osana henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa yhdessä vanhempien ja muita lasta kuntouttavien tahojen kanssa.

PÄIVITTÄISET KESKUSTELUT

8 YHTEISTYÖMUODOT JA –TAHOT

Vanhemmilta saamamme palautteen mukaan tärkeimpiä yhteistyömuotoja ovat:

VANHEMPAINILLAT,

ERILAISET TAPAHTUMAT

ENNALTA SOVITUTKESKUSTELUT

LÄMMIN, VÄLITTÄVÄ

ILMAPIIRI

SÖÖRMARKUN PÄIVÄKOTI

PERHEET

Lastenneuvola

LastensuojeluPerheneuvola

Seurakunta

Söörmarkun koulu

Porin seudun isovanhemmat ry

Muut päiväkodit

Puheterapia

Psykologi

Muut lasta tutkivat tahot

9 ARVIOINTI

Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointia ja päivittämistä tehdään päiväkodissamme puolivuosittain joko koko henkilökunnan toimesta tai pienemmissä tiimeissä. Arviointia tapahtuu myös vanhemmilta saamamme palautteen perusteella.

Päiväkotimme toimii atk-hankkeen pilottipäiväkotina. Tietotekniset taidot ja mediakasvatus ovat tulevaisuudessa luonnollinen osa arkeamme. Opettelemme uusia toimintatapoja yhdessä henkilökunnan ja lasten kanssa.