VarhaiskasvatussuunnitelmaMäntsälä ja Pornainen

Perusturvalautakunta 17.5.2017 § 64

Nimi Varhaiskasvatussuunnitelma Mäntsälä ja PornainenKunta Mäntsälä

PornainenHyväksymispäivämäärä 17.5.2017

SISÄLTÖ1. Varhaiskasvatussuunnitelman laadinta, arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . 12. Paikalliset erityispiirteet ja varhaiskasvatuksen järjestämisen tavat. . . . . . 33. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuva varhaiskasvatus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65. Varhaiskasvatuksen järjestäminen ja toimintamuodot. . . . . . . . . . . . . . . 76. Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua. . . . . . . . . . 137. Arvoperusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148. Oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169. Pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1710. Laaja-alainen osaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1811. Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet . . . . . . . . . . 2112. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2413. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2614. Pedagogisen toiminnan viitekehys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2815. Pedagoginen dokumentointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3016. Monipuoliset työtavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3117. Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä. . . . . . . . . . . . . 3218. Oppimisen alueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

18.1. Kielten rikas maailma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 18.2. Ilmaisun monet muodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 18.3. Minä ja meidän yhteisömme . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 18.4. Tutkin ja toimin ympäristössäni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 18.5. Kasvan, liikun ja kehityn. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

19. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia näkökulmia. . . . . . . . . . . . . . 4120. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4421. Yhteistyö lapsen, huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa tuen aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4722. Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4923. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana. . . . . . . . . . . . . . . . 5124. Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

1. Varhaiskasvatussuunnitelman laadinta, arviointi ja kehittäminen

Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmanperusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelmanlaatimisvelvoite koskee myös kunnan hankkimaa muuta varhaiskasvatusta ja kunnanvalvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa. Paikallisetvarhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää.Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma voidaan laatia kaikkia toimintamuotoja koskevaksi(päiväkoti, perhepäivähoito ja muu varhaiskasvatus) tai kullekin toimintamuodolleerikseen. Varhaiskasvatuksen järjestäjä voi sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstävarhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa, arvioitaessa ja kehitettäessä.Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukeevarhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti. Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaahuomioon paikalliset erityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekävarhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Paikalliset suunnitelmatvoivat tarkentaa valtakunnallisia perusteita, mutta ne eivät voi sulkea pois mitään lain, asetuksentai varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämää tavoitetta tai sisältöä.Varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon muut paikallisella tasolla tehtävätsuunnitelmat, kuten

• varhaiskasvatusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset• esiopetuksen opetussuunnitelma• perusopetuksen opetussuunnitelma• mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma• mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma• kotoutumissuunnitelma.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstölle, huoltajillesekä lapsille annetaan mahdollisuus osallistua paikallisen varhaiskasvatussuunnitelmanlaatimiseen ja kehittämiseen.Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä paikallisten opetuksen sekäsosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Lapsen kasvun jaoppimisen polun jatkuvuuden ja eheyden turvaamiseksi esi- ja perusopetuksen edustajatosallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Varhaiskasvatuksenjärjestäjä hyväksyy varhaiskasvatussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä,saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa varhaiskasvatusta varten.Varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekäosallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointia käsitellään tarkemmin osiossaToiminnan arviointi ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa.

Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa Mäntsälän ja Pornaisten kuntienalueella olevaa kunnallista ja yksityistä varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatussuunnitelma ontyöväline varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja sen kautta välitetään tietoa huoltajille jayhteistyökumppaneille. Mäntsälän kunnan Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä 1.1.2018 alkaenKasvatus- ja sivistyspalvelut on vastuussa paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnastaja kehittämisestä. Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatussuunnitelma hyväksytään suomenkielellä. Varhaiskasvatussuunnitelma noudattaa Opetushallituksen varhaiskasvatussuunnitelmanperusteiden vuoden 2016 rakennetta ja asioiden käsittelyjärjestystä. Paikalliset asiat onkirjoitettu kursiivilla. Yksiköiden erityispiirteet kirjataan vuosittain laadittavaan ryhmäkohtaiseenvarhaiskasvatussuunnitelmaan (ryhmävasu).Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatushenkilöstö, lapset ja huoltajat ovat osallistuneetvarhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen seuraavalla tavalla:

1

Päiväkodin johtajat ja henkilöstö ovat käyneet keskustelua varhaiskasvatuksen arvoista javarhaiskasvatuslain kymmenen tavoitteen toteutumisesta. Oppimisen alueet osiota on työstettyammattiryhmien edustajista koostuvan työryhmän kanssa, johon osallistui myös yksityisenvarhaiskasvatuksen edustaja. Lasten huoltajille tehtiin sähköinen kysely, jossa kartoitettiin huoltajienarvoja, näkemyksiä sekä toiveita varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatussuunnitelmatyöryhmä,joka koostui kolmesta päiväkodin johtajasta, antoi tehtäviä yksiköihin paikallisen osuudentyöstämiseen.Lapset ja heidän huoltajansa ovat osallistuneet Mäntsälän ja Pornaistenvarhaiskasvatussuunnitelman tekemiseen lapsihaastattelun ja huoltajille tehdyn kyselynkautta. Varhaiskasvatussuunnitelman luonnos on ollut perusturvalautakunnan ja muidenyhteistyötahojen kommentoitavana sekä on tuotu sivistyslautakunnalle tiedoksi. Päiväkodinjohtajat ovat varhaiskasvatussuunnitelman laadintaprosessin aikana perehtyneet henkilöstönsäkanssa varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin 2016. Varhaiskasvatussuunnitelmanlaatimisessa on tehty yhteistyötä kunnallisen ja yksityisen järjestämän varhaiskasvatuksen,perusopetuksen sekä sosiaali- että terveystoimen asiantuntijoiden kanssa. Päiväkodin johtajat,varajohtajat ja mahdollisuuksien mukaan muut työntekijät osallistuivat Opetushallituksenperusteisiin perehdyttäviin koulutuksiin. Mäntsälässä järjestettiin keväällä 2017 pedagogiseendokumentointiin ja ruokakasvatukseen liittyvät koulutukset.Varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan ryhmävasuissa. Varhaiskasvatuksessa toteutetaanhuoltaja/lapsikysely parillisina vuosina. Huoltajilta saatu päivittäinen palaute sekävarhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa käyty palaute hyödynnetään. Tarvittaessavarhaiskasvatuksessa voidaan toteuttaa myös muita kyselyitä sekä Kansallisen koulutuksenarviointikeskuksen (Karvi) kansallista arviointia. Edellä kuvattujen huoltaja- ja lapsiarvointiensekä henkilökunta-arviointien perusteella kehitetään paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaahuomioiden myös ympäröivässä yhteiskunnassa mm. lainsäädännössä tapahtuvat muutokset.

2

2. Paikalliset erityispiirteet ja varhaiskasvatuksen järjestämisen tavat

Varhaiskasvatusta järjestetään kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa, perhepäivähoidossasekä kerho- ja avoimena varhaiskasvatustoimintana. Lähiluonto ja sen oppimisympäristöjenhyödyntäminen ovat toiminnassa paikallisesti leimaa antavia mm. päiväkodeissa toimivissaluontoesiopetusryhmissä.Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon seuraavat

paikalliset suunnitelmat:

Mustijoen varhaiskasvatussuunnitelma 2012

Mäntsälän ja Pornaisten Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015 - 2017

Mäntsälän kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma 2016

Mäntsälän kuntastrategia 2017 - 2021

Varhaiserityiskasvatuksen linjaukset 1.8.2015

3

3. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saadasuunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Näiden toteuttamiseksi laaditaanjokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma.Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet.Suunnitelmaan kirjattavat tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle. Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lapsen aloitettua päiväkodissa tai perhepäivähoidossa.Henkilöstö laatii suunnitelman yhteistyössä huoltajan kanssa. Lapsen mielipide ja toiveet tuleeselvittää ja huomioida suunnitelmassa. Henkilöstön vastuulla on etsiä sopivat keinot lapsennäkökulmien selvittämiseksi. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaanhuomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä.Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja toteutumisen arvioinnista päiväkodeissavastaa henkilö, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus. Perhepäivähoidossa olevanlapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta.Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan lapsen kehitystä jaoppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot.Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on dokumentti, johon kirjataan lapsen kehitystä, oppimista jahyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaalaadittaessa kuvataan lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilöllisettarpeet. On tärkeää, että lapsen huoltajan ja henkilöstön havainnot ja näkemyksetlapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista sekä ryhmässä toimimisesta yhdistyvät lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmassa. Pedagogista dokumentointia (osio Pedagoginen dokumentointi)käytetään hyödyksi suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan myöslapsen kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen tausta.Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen mahdollinen kehityksen ja oppimisen tukija sen toteuttaminen (osio Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana). Jos lapsella on jokinpitkäaikainen sairaus, joka vaatii lääkehoitoa päiväkoti- tai perhepäivähoitopäivän aikana, lapsellelaaditaan lääkehoitosuunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava, ja suunnitelma on tarkistettavavähintään kerran vuodessa. Suunnitelma on kuitenkin tarkistettava aina, kun siihen onlapsen tarpeista johtuva syy. Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voi tulla henkilöstöltä, muultaviranomaiselta, jonka kanssa on tehty lapsen asioissa yhteistyötä, tai lapsen huoltajalta. Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessa arviointi kohdistuu erityisesti toiminnan järjestelyihin japedagogiikan toteutumiseen.Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:

• lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuudet sekä lapsen kiinnostuksen kohteet• lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet sekä toimenpiteet

tavoitteiden toteuttamiseksi sekä toteutumisen arviointi• lapsen mahdollisesti tarvitsema tuki (osio Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki)• mahdollinen lääkehoitosuunnitelma• lasten, henkilöstön ja huoltajien yhdessä sopimat asiat• suunnitelman laatimiseen osallistuneet muut mahdolliset asiantuntijat• tieto siitä, milloin suunnitelma on laadittu ja tarkistettu ja milloin suunnitelma tarkistetaan

seuraavan kerran.

Mäntsälässä ja Pornaisissa varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien kanssakolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lapsi on aloittanut varhaiskasvatuksessa. Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelman liitteenä on tehostetun tuen suunnitelma, joka laaditaantarvittaessa. Lapselle laaditaan tarvittaessa myös erityisen tuen suunnitelma.Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Kerhoissa jaavoimessa varhaiskasvatuksessa ei laadita lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.

4

Mäntsälässä ja Pornaisissa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan lomakkeille, jotka ovatjaoteltu ikäryhmittäin: alle kolmevuotiaat, kolme-nelivuotiaat ja viisivuotiaat.Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja toimenpiteet koskevat myösesiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta.

5

4. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuva varhaiskasvatus

Kaikessa varhaiskasvatuksessa noudatetaan laissa, sopimuksissa ja näissä perusteissavarhaiskasvatukselle asetettuja yleisiä tavoitteita ja toimintaperiaatteita. Nämä tavoitteet jatoimintaperiaatteet koskevat myös vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseenperustuvaa varhaiskasvatusta.Varhaiskasvatuksen järjestäjä voi tarjota varhaiskasvatuspalvelua, joka perustuu vaihtoehtoiseenpedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Steiner-,Montessori-, Freinet- ja Reggio Emilia -pedagogiikat tai tiettyyn katsomukseen perustuvavarhaiskasvatuspalvelu.Huoltajan valitessa lapselleen vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseenperustuvan varhaiskasvatuspalvelun, tulee huolehtia siitä, että huoltaja saa riittävästi tietoatoiminnan erityistavoitteista ja arvoista.

Mäntsälän kunnan alueella vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan perustuvaa varhaiskasvatustajärjestää Mäntsälän Englanninkielinen Montessorileikkikoulu, joka on yksityinen päiväkoti.

6

5. Varhaiskasvatuksen järjestäminen ja toimintamuodot

Kunta on velvollinen järjestämään varhaiskasvatusta niin laajasti ja sellaisin toimintamuodoinkuin kunnassa on tarvetta. Varhaiskasvatusta voidaan varhaiskasvatuslain mukaantoteuttaa päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena. Laissasäädetty lapsen oikeus varhaiskasvatukseen koskee päiväkodissa tai perhepäivähoidossaannettavaa varhaiskasvatusta. Huoltaja päättää lapsen osallistumisesta varhaiskasvatukseen.Esiopetuksessa olevalla lapsella tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen lainoikeuttamalla tavalla.Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää varhaiskasvatuksen itse tai hankkia varhaiskasvatuspalvelujajulkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Hankittaessa varhaiskasvatuspalveluja muiltapalvelujen tuottajilta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelutvastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Varhaiskasvatuksenjärjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään varhaiskasvatusta koskeviensäädösten sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Yksityisen palvelunjärjestäjän ohjauksesta, neuvonnasta ja valvonnasta vastaavat kunnan toimielin tai senmääräämä viranhaltija, aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto.Kunnan on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatusta voidaan antaa lapsen äidinkielenäolevalla suomen, ruotsin tai saamen kielellä. Viittomakieltä käyttävälle lapselle voidaanantaa varhaiskasvatusta viittomakielellä. Kunnan käytettävissä tulee olla varhaiskasvatuksessaesiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluja.Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin,varhaiskasvatuslakiin ja päivähoidosta annettuun asetukseen sekä Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteisiin. Varhaiskasvatukseen sovelletaan myös soveltuvin osin säännöksiä sosiaalihuollostasekä hallintolakia ja lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Suomen perustuslain mukaanketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän,alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muunhenkilöön liittyvän syyn perusteella. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä on otettava huomioonmyös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista,joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki,Euroopan ihmisoikeussopimus, YK:n lapsen oikeuksien sopimus, YK:n yleissopimus vammaistenhenkilöiden oikeuksista, YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista sekä YK:n kestävänkehityksen tavoitteet. Varhaiskasvatusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Kaikki lapsetvoivat osallistua yhdessä varhaiskasvatukseen esimerkiksi tuen tarpeista, vammaisuudesta taikulttuurisesta taustasta riippumatta.Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään varhaiskasvatuslaissa. Tavoitteetohjaavat perusteiden sekä paikallisen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaa,toteuttamista ja arviointia.Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on

1. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua,terveyttä ja hyvinvointia;

2. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista jakoulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista;

3. toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaamonipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;

4. varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinenvarhaiskasvatusympäristö;

5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvätvuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;

6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistääsukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa

7

yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista jakatsomuksellista taustaa;

7. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukeavarhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;

8. kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimistavertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toistenihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen;

9. varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviinasioihin;

10. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsentasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukealapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus kertoa huoltajille varhaiskasvatuksen tavoitteistaja toiminnasta sen eri toimintamuodoissa. Huoltajalle järjestetään mahdollisuus osallistua javaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lisäksihuoltajille järjestetään säännöllisesti mahdollisuus osallistua paikallisen ja yksikkökohtaisenvarhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen vaihtelee perheiden valinnan, lasten lakisääteisenoikeuden ja varhaiskasvatuksen järjestäjän päätöksen mukaan. Tämä tulee ottaa huomioonpaikallisten suunnitelmien laatimisessa.Varhaiskasvatuksessa oppimisympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekäterveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineidenon oltava asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys. Päiväkodissa taiperhepäivähoidossa olevalle lapselle on tarjottava täysipainoista ravintoa. Ruokailun onoltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu. Varhaiskasvatus on uskonnollisesti,katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta. Varhaiskasvatusta ei saa käyttääkaupallisen vaikuttamisen kanavana.Varhaiskasvatuksessa noudatetaan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettuja säädöksiä.Varhaiskasvatuksessa otetaan lisäksi huomioon työsuojeluun ja turvallisuuteen liittyvätsäännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustanselvittämistä ohjaavat määräykset. Varhaiskasvatuksessa ehkäistään kiusaamista ja puututaansiihen. Turvallisuuden edistämisen tulee olla suunnitelmallista ja säännöllisesti arvioitua.Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta jakulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollostavastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä velvoittavatmyös säännökset, jotka koskevat sosiaalihuoltopalveluihin ohjaamista ja lastensuojeluilmoituksentekemistä.

Varhaiskasvatuksen toimintamuodotVarhaiskasvatusta annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena,esimerkiksi kerho- tai leikkitoimintana. Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelmanperusteiden tavoitteet ohjaavat kaikkia varhaiskasvatuksen toimintamuotoja. Varhaiskasvatuksentoimintamuodot eroavat toisistaan oppimisympäristöiltään, resursseiltaan, henkilöstönkoulutukselta ja kelpoisuusvaatimuksilta, henkilöstörakenteilta, lapsiryhmien koolta sekä lastenja henkilöstön väliseltä suhdeluvulta. On tärkeää, että huoltajat saavat riittävästi tietoa kaikkientoimintamuotojen sisällöistä ja ominaispiirteistä. Huoltajan kanssa neuvotellaan siitä, mikävarhaiskasvatuksen toimintamuoto ja laajuus vastaavat lapsen tarpeita ja etua. Neuvontaaja ohjausta annetaan palvelujen piiriin hakeuduttaessa, mutta myös lapsen jo ollessavarhaiskasvatuspalvelujen piirissä.Päiväkodeissa toteutettava varhaiskasvatus on yleisin varhaiskasvatuksen toimintamuodoista.Päiväkodeissa toiminta on ryhmämuotoista. Lapsiryhmät voidaan muodostaa eri tavoin ottaenhuomioon esimerkiksi lasten ikä, sisarussuhteet tai tuen tarve. Ryhmien tulee olla pedagogisestitarkoituksenmukaisia ja niiden muodostamisessa otetaan huomioon henkilöstön mitoitukseenja ryhmien enimmäiskokoon liittyvät säännökset. Päiväkodissa hoito- ja kasvatustehtävissä

8

toimivista vähintään kolmanneksen tulee olla kelpoisia lastentarhanopettajan tehtävään,muilla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetunlain 8 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Päiväkotien henkilöstönmoniammatillisuus onlaadukkaan varhaiskasvatuksen voimavara, kun kaikkien osaaminen on käytössä sekä vastuut,tehtävät ja ammattiroolit toteutuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Varhaiskasvatuslaki korostaapedagogiikan merkitystä ja samalla lastentarhanopettajan pedagogista vastuuta. Kokonaisvastuulapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuudentoteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on lastentarhanopettajalla.Lastentarhanopettajat, lastenhoitajat ja muu varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat jatoteuttavat toimintaa yhdessä.Perhepäivähoito on pienessä ryhmässä toteutettavaa varhaiskasvatusta. Sitä voidaanjärjestää perhepäivähoitajan tai lapsen kotona tai ryhmäperhepäivähoitona. Perhepäivähoidossalapsiryhmiä muodostettaessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaisuuteen. Kodeissatyöskentelevät perhepäivähoitajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta. Perhepäivähoidonjohtaminen tukee perhepäivähoitajien tavoitteellista toiminnan suunnittelua ja toteuttamista.Muun varhaiskasvatuksen toteutus ja painopisteet vaihtelevat järjestäjän päätösten mukaan.Muuta varhaiskasvatusta voidaan järjestää esimerkiksi leikkipuisto- tai kerhotoimintana. Toimintaon ohjattua ja tavoitteellista. Muu varhaiskasvatus voi tarjota esimerkiksi ulkoilua, omaehtoistaleikkiä, taide- tai liikuntakasvatusta. Lisäksi muu varhaiskasvatus voi tarjota huoltajille ohjattuayhdessäoloa lasten kanssa sekä muita sosiaalisia kontakteja

Mäntsälässä ja Pornaisissa huoltajat voivat valita joko kunnallisen taiyksityisen varhaiskasvatuksen palvelut. Varhaiskasvatusta annetaan päiväkodeissa,ryhmäperhepäivähoitokodissa sekä perhepäivähoidossa. Muu varhaiskasvatus sisältääkerhotoiminnan ja avoimen varhaiskasvatuksen. Perhepäivähoidon varahoito on järjestettylähipäiväkodeissa. Yhteisiä tapahtumia järjestetään koko varhaiskasvatukselle ja alueittain.Tapahtumiin voivat osallistua sekä kunnalliset että yksityiset varhaiskasvatusyksiköt. Yhteistyötätehdään esiopetuksen ja lähikoulujen kanssa. Samassa kiinteistössä toimivissa koulu-päiväkodeissa yhteistyötä tehdään päivittäin.

Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuslain kymmenen tavoitteentoteutumista arvioidaan säännöllisesti. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tehtävänä onpäiväkodin johtajan johdolla varmistaa se, että lain henki toteutuu.Varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa varhaiskasvatushenkilöstön kanssa arvioitiinvarhaiskasvatuslain kymmenen tavoitteen toteutumista ja käydyn keskustelun perusteellaMäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksen tavoitteena on:1. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä jahyvinvointiaMäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa toiminta on suunniteltu monipuolisesti lapsenyksilölliset tarpeet huomioiden. Pienryhmätoiminta on keskeinen menetelmä, joka mahdollistaalapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana onlapsen kokonaisvaltainen kehitys, jonka mahdollistamiseksi kasvattajilla on oltava tieto lapsenkehityspsykologiasta. Tietoa lapsen kehityksestä saadaan havainnoimalla sekä yksittäisen lapsenettä lapsiryhmän toimintaa. Toiminnan havainnoinnin kautta kasvattajat huomaavat, että lapsetoppivat eri tavalla. Varhaiskasvatusyksiköissämme on strukturoitu arki, jossa tilanteiden mukaanon vaihtelevasti joustoa ja rutiineja.Lapsen aloitus- ja varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa sovitaan yhdessä huoltajienkanssa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista. Uuden lapsen aloitukseen varataanriittävästi aikaa. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän korostuvat lapsen perushoito(ravinto, liikunta, lepo, hyvä hygienia) turvallisessa ympäristössä. Kiusaamisen ehkäisy japuuttuminen -suunnitelmat on tehty yksikkökohtaisesti. Kasvattajat huolehtivat siitä, että kaikkilapset saavat tarvitsemansa huomion. Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa tehdääntarvittaessa monialaista yhteistyötä lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, terveyden ja hyvinvoinninedistämiseksi.

9

2. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamistaMäntsälässä ja Pornaisissa on laadukkaat ja monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut; myöskerhoissa ja avoimessa päiväkodissa on kelpoisuusehdot täyttävä henkilökunta. Kasvattajattukevat ja edistävät lapsen oppimista yksilöllisesti ja ryhmän jäsenenä. Kasvattajat kannustavatlapsia osallistumaan toimintaan ja rohkaisevat lasta itseään keksimään luovia ratkaisuja.Annamme myös yksilöllistä ohjausta ja tukea, mikäli lapsella on jokin erityinen tarve. Kasvattajatreflektoivat myös omaa tapaansa tehdä työtä.Kaikki päivittäiset tilanteet koetaan lapselle oppimistilanteina. Varhaiskasvatuksen henkilökuntahuolehtii lastentarhanopettajan johdolla siitä, että ryhmän pedagoginen toiminta on monipuolisestisuunniteltua ja tapahtuu lasta arvostavassa vuorovaikutuksessa. Etukäteen suunniteltu viikko-ohjelma ja pidemmän aikavälin suunnitelmat mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Toiminnansuunnittelussa huomioidaan lapsilta tulleet ehdotukset. Suunnittelun lähtökohtana ovat lastenvahvuudet. Oppimisvälineisiin kiinnitetään huomiota ja ne ovat lasten saatavilla. Tarjolla onsukupuolineutraaleja leikkivälineitä, joista lapsi itse voi valita mieluisimman. Oppimisessakorostuu leikki ja toiminnallinen oppiminen.Kasvattajat kohtaavat huoltajat lapsensa asiantuntijoina. Lasten kehitystä ja oppimistahavainnoidaan ja dokumentoidaan ja niistä keskustellaan huoltajien kanssa. Myös monialainenyhteistyö (kiertävä erityislastentarhanopettaja, terapeutit, hyvinvointineuvola) tukee lapsenoppimista.3. toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolistapedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemuksetMäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa kaikella toiminnalla on pedagoginen tavoite,vaikka toteuttamistavat vaihtelevat yksiköstä, lapsiryhmästä ja kasvattajien toimintatavoistariippuen. Kasvattajilta vaaditaan herkkyyttä havainnoida tilanteita, toimia joustavasti ja käyttääluovuutta toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa. Kasvattajilta vaaditaan monipuolistaosaamista, jotta monipuolinen pedagoginen toiminta ja myönteiset oppimiskokemuksetmahdollistuvat. Lapsille tarjotaan erilaisia kokemuksia leikin, liikunnan, taiteen jakulttuuriperintöön tutustumisen kautta. Tavoitteena on päästä pois tuokiokeskeisyydestäkohti kokonaisvaltaisempaa pedagogiikkaa. Viikko-ohjelmat rytmittävät arkea ja kalenterivuosihuomioidaan toiminnassa.

4. varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö

Oppimisympäristön rakentaminen on jatkuva prosessi. Mäntsälän ja Pornaistenvarhaiskasvatuksen oppimisympäristö on pääsääntöisesti hyvin muunneltavissa. Kasvattajatkannustavat lapsia liikkumaan monipuolisesti ja erilaisissa ympäristöissä. Oppimisympäristösuunnitellaan niin, että lapsi voi toimia itsenäisesti. Sen rakentamisessa huomioidaan lastentoiveet ja mielenkiinnon kohteet. Ryhmien toiminnan suunnittelun lähtökohtana on kehittäväoppimisympäristö. Materiaaleja ja leluja on monipuolisesti käytössä ja niitä on mahdollista hankkiatarvittaessa lisää. Toimintamateriaalit ovat lasten saatavilla. Myös yksiköiden välinen yhteistyörikastuttaa oppimisympäristöjä. Varhaiskasvatuksen yhteisissä projekteissa ja koulutuspäivissäjaetaan tietoja ja taitoja kasvattajien kesken.

Fyysinen oppimisympäristön tulee olla turvallinen, siisti, puhdas, viihtyisä, esteetön ja rakennettukestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. Psyykkisen ympäristön tulee olla lasta arvostava,jossa lapsen itsetuntoa tuetaan ja kasvattajat luovat luottamuksellisen suhteen lapseen.Sosiaalisessa ympäristössä korostuvat kaverisuhteet, vertaisoppiminen sekä kiusaamisenehkäisy ja siihen puuttuminen. Aikuisen malli on tärkeä lapselle: kasvattajien keskinäinenarvostus, johdonmukaisuus, yhteiset arvot ja toimintamallit. Iloitseminen lapsista, lasten kasvusta,kehityksestä ja uuden oppimisesta välittyvät lapsille.5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lastenja varhaiskasvatushenkilöstön välilläOn erittäin tärkeää, että jokainen kasvattaja luo luottamuksellisen suhteen ryhmänsä lapsiin;on turvallinen aikuinen lapselle ja huomaa hyvän jokaisessa lapsessa. Kasvattajat toimivat

10

lasta kunnioittavasti ja arvostavasti. Tämä näkyy sanallisessa ja sanattomassa viestinnässäpositiivisena puheensävynä ja eleinä. Aikuisen positiivinen vire siirtyy lapseen, lapset aistivathelposti toisten lasten ja aikuisten tunnetilat. Kasvattajat sitoutuvat yhdessä sovittuihin arvoihinja toimintamalleihin. Jokaisella tiimillä on yhteinen kasvatusnäkemys. Pienryhmissä lapsenkuuleminen on helpompaa ja se lisää lapsen turvallisuuden tunnetta. Kasvattajat kiinnittäväterityistä huomiota lapsen hoitoon tulotilanteisiin, jotta lapsen hyvä päivä mahdollistuu heti hoitoonsaavuttaessa.Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa tavoitteena ovat pysyvät vuorovaikutussuhteet,vaikka henkilökunnan vaihtumista tapahtuu toimintavuoden aikana. Kiertävä päivähoitaja japäiväkotiapulainen mahdollistavat sen, että ryhmissä ovat lapselle tutut aikuiset. Mahdollisuuksienmukaan käytetään samoja sijaisia. Lapsen siirtoja ryhmästä toiseen tehdään toimintavuodenaikana mahdollisimman vähän.Perhepäivähoitolapsen varahoitoryhmä on sama koko toimintavuoden ajan. Yhteistyöperhepäivähoitajan ja varahoitopaikan henkilöstön kanssa on tärkeää.6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuoltentasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkinkielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaaVarhaiskasvatushenkilöstö ymmärtää ja arvostaa erilaisuutta. Kunnioitetaan jokaista lasta japerhettä ja kohdellaan heitä tasapuolisesti. Kasvattajat keskustelevat lasten kanssa erilaisuudestakirjoja ja kuvia keskustelun tukena käyttäen. Kasvattajat hankkivat tietoa eri kulttuureista. Suomitoisena kielenä (S2) suunnitelma laaditaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen kielen kehityksentukemiseksi. Lapselle tarjotaan ikätason mukaista su toimintaa.Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa palvelusopimus- ja aloituskeskusteluissahuoltajien kanssa keskustellaan perheen eettisistä näkemyksistä. Perheen toiveita kunnioitetaanlapsen varhaiskasvatuspäivän arjessa. Mikäli lapsi ei saa osallistua kristillisten juhlapyhien taisyntymäpäivien viettoon, hänelle järjestetään korvaavaa toimintaa.7. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukeavarhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössäLapsen tuen tarpeen tunnistaminen on kasvattajan tehtävä yhdessä huoltajien kanssa. Oikea-aikainen ja oikein kohdennettu tuki on ensiarvoisen tärkeää. Tuen tarpeen tunnistamisessakäytetään apuna kiertävän erityislastentarhanopettajan tai terveydenhoitajan ammattitaitoa.Yksilöllisen tuen tarpeen tunnistamisessa korostuu lapsen havainnointi, mikä onnistuu paremminpienryhmissä. Lasten tuen tarvetta selvitetään tarvittaessa monialaisessa tiimissä, jossa mukanaovat varhaiskasvattajan lisäksi neuvolan työntekijät, kiertävä erityislastentarhanopettaja jamahdollisesti terapeutit.Varhaiskasvatushenkilöstön ja huoltajien yhteistyön tulee olla avointa. Yhteistyöluvat kysytäänpalvelusopimuskeskustelun yhteydessä. Mikäli varhaiskasvatuksen tuen keinot eivät riitä,ohjaamme huoltajia hakemaan apua verkostostamme. Suurin osa kasvattajista on käynyt Huolenpuheeksiotto -koulutuksen.8. kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässäsekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen jayhteiskunnan jäsenyyteen;Varhaiskasvatuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojenkehittäminen. Vuorovaikutustaitojen harjoittelu lasten kanssa vahvistaa yhteisöllisyyttä,ryhmähenkeä ja mahdollistaa uuden oppimisen. Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksenilmapiiri on toisia kunnioittava, erilaisia mielipiteitä ja opittuja taitoja arvostava.Varhaiskasvatuksessa korostuu leikki; kasvattajat ovat lapsen leikissä läsnä ja samalla opettavatlapselle vuorovaikutustaitoja. Kasvattaja on omalla käytöksellään esimerkki lapselle ja opettaahyviä käytöstapoja lapselle. Ryhmän lapsilla ja kasvattajilla on yhteisesti sovitut säännöt.Huoltajien kanssa keskustellaan lasten yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoista. Varhaiskasvatuksentavoitteena on eettisesti vastuullinen ja kestävä varhaiskasvatustoiminta.

11

9. varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin

Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa lapsille tulee antaa aiempaa enemmänvaikuttamismahdollisuuksia. Lapset osallistuvat toimintaan toteuttamisvaiheessa, muttaosallisuus suunnittelu -ja arviointivaiheessa on myös tärkeää. Kasvattajien tulee kohdata lapsisensitiivisesti ja lapsen aloitteisiin vastaten. Lapsilta kysellään, heitä kuunnellaan, havaintojakirjataan ja toimintaa muutetaan havaintojen perusteella. Lapsella tulee olla tunne ryhmäänkuulumisesta. Lapselle annetaan mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun, toteutukseenja arviointiin. Yksiköissämme on vaihtelevasti lasten toivomuspäiviä sekä kokouksia, johonlapset osallistuvat. Jokaisen lapsen syntymäpäivä huomioidaan, mikäli se on perheen eettisennäkemyksen mukaan sopivaa. Lapsen osallisuus mahdollistetaan parhaiten pienryhmissä.Digitalisaatiota hyödynnetään tulevaisuudessa esim. tablettien avulla.

10. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsentasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsenvanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössäVarhaiskasvattajat kohtaavat huoltajia päivittäin. Mäntsälän ja Pornaisten Lapsen vasuprosessi onkuvattu ja sitä noudattavat kaikki varhaiskasvatusyksiköt. Huoltajien kohtaamisen tavoitteenaon yhteisen ymmärryksen luominen lapsen edusta. Kohtaamisissa kasvattajat tuovat esillepäivittäiset tapahtumat, lapsen vahvuudet, uuden oppimisen ja ottavat tarvittaessa huolenpuheeksi.Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa koetaan, että yhteistyössä huoltajien kanssa ononnistuttu. Huoltajien kanssa on rakennettu luottamukselliset suhteet. Tavoitteenamme on lisätäedelleen huoltajien osallisuutta.

12

6. Varhaiskasvatus osana lapsen kasvun ja oppimisen polkua

Varhaiskasvatus on keskeinen lapsia ja heidän perheitään koskeva palvelu, johon suurinosa lapsista osallistuu ennen oppivelvollisuutta. Lapset tuovat varhaiskasvatukseen mukanaanaiemman elämänkokemuksensa, jossa merkittävänä tekijänä ovat huoltajien ja lastenväliset vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteet. Henkilöstön tehtävänä on luoda luottamuksellinensuhde lapseen. Huoltajien ja henkilöstön välinen yhteistyö tuo lasten elämään jatkuvuuttaja turvallisuutta. Sovittaessa lapsen varhaiskasvatuksen tavoitteista avoin, arvostava jatasavertainen kohtaaminen on tärkeää. Säännöllinen yhteistyö on oleellista, jotta perheiden jahenkilöstön yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden.Lapsuuden merkityksen ymmärtäminen sekä tietämys lasten kasvusta, kehityksestä jaoppimisesta ovat pedagogisen toiminnan perustaa. Yhtä tärkeää on tuntea jokainen lapsi jaottaa huomioon hänen yksilöllinen kehityksensä. Lapsen tunteminen edellyttää mahdollisimmanpysyviä vuorovaikutussuhteita henkilöstön ja lasten välillä.Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen jaoppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselleoppimiselle. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että varhaiskasvatuksen sekä esi-ja perusopetuksen henkilöstö tuntee koulutusjärjestelmän sekä sen eri vaiheiden keskeisettavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten hyvinvoinnin sekä kehityksen ja oppimisensujuvuuden vuoksi myös siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan.Varhaiskasvatuksen järjestäjä luo yhteistyön rakenteet ja tiedon siirron käytännöt, joiden avullasiirtymät kotoa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen aikana sekä varhaiskasvatuksestaesiopetukseen ja sieltä perusopetukseen ovat mahdollisimman sujuvia. Siirtymävaiheissatehdään huoltajan kanssa yhteistyötä lapsen edun mukaisesti. Tietojen siirtämisessä voidaanhyödyntää varhaiskasvatuksen aikana koottuja dokumentteja, joissa kuvataan lapsen kehitystä jaoppimista, sekä lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tiedon siirrossa noudatetaanvoimassa olevia säädöksiä.

Siirtyminen kotoa varhaiskasvatukseenLapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen aloituskäytännöt noudattavat Kuuma-kuntien yhteistäLapsen vasu-prosessia. Mikäli lapsella on tuen tarve, kiertävä erityislastentarhanopettaja tekeekotikäynnin ennen varhaiskasvatuksen aloittamista. Tavoitteena on, että Mäntsälän ja Pornaistenkuntien alueella tuen tarpeessa olevasta lapsesta saadaan tietoa ennen varhaiskasvatuksenaloitusta myös terveydenhoitajan tai jonkun muun monialaisen verkoston jäsenen kautta.

Siirtyminen varhaiskasvatuksen aikana ryhmästä toiseenLapsen varhaiskasvatussuunnitelma siirretään uuteen ryhmään ja käydääntiedonsiirtokeskustelu.

Siirtyminen varhaiskasvatuksen aikana yksiköstä tai hoitomuodosta toiseenJärjestetään tiedonsiirtokeskustelu lähettävän ryhmän/hoitopaikan kasvattajan ja vastaanottavanryhmän kasvattajan kanssa. Kun lapsi siirtyy toisen kunnan varhaiskasvatukseen, huoltajattoimittavat lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toiseen kuntaan.

Siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseenKun lapsi siirtyy varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaankirjataan tieto, antaako huoltaja(t) luvan lapsen varhaiskasvatuksen tietojen siirtämiseenesiopetukseen. Mikäli huoltaja(t) antavat luvan tietojen siirtoon, järjestetään tiedonsiirtokeskustelulapsen lähettävän ryhmän lastentarhanopettajan tai perhepäivähoitajan ja esiopettajan välillä.Mikäli huoltaja(t) eivät anna lupaa tiedonsiirtoon, varhaiskasvatuksen tietoja ei saa siirtääesiopetukseen.

13

7. Arvoperusta

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edunensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioonottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus ja lapsen syrjintäkielto YK:nLapsen oikeuksien sopimuksen, varhaiskasvatuslain ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksiakoskevan yleissopimuksen mukaisesti.

Lapsuuden itseisarvoVarhaiskasvatuksen tehtävänä on suojella ja edistää lasten oikeutta hyvään ja turvalliseenlapsuuteen. Varhaiskasvatus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvosta. Jokainen lapsi onainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi,nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäsenenä.

Ihmisenä kasvaminenVarhaiskasvatus perustuu elämän, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseensekä ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Henkilöstö tukee lasten kasvua ihmisyyteen, jotakuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.Varhaiskasvatuksessa arvostetaan sivistystä, mikä ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihinihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia oikein. Henkilöstö ohjaalapsia toimimaan arvoperustan mukaisesti sekä keskustelemaan arvoista ja ihanteista.Varhaiskasvatuksessa kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikäkeneltäkään.

Lapsen oikeudetLapsella on oikeus ilmaista itseään, mielipiteitään ja ajatuksiaan sekä tulla ymmärretyksiniillä ilmaisun keinoilla, joita hänellä on. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen,huolenpitoon ja kannustavaan palautteeseen. Lapsella on oikeus leikkiä, oppia leikkien jailoita oppimastaan sekä rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omienlähtökohtiensa mukaisesti. Lapsella on oikeus yhteisöllisyyteen ja ryhmään kuulumiseen. Lapsellaon oikeus saada tietoa monipuolisesti, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusiaasioita.

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuusVarhaiskasvatus edistää suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kutenyhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta. Lapsilla tulee olla mahdollisuus kehittää taitojaanja tehdä valintoja esimerkiksi sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöönliittyvistä syistä riippumatta. Henkilöstön tulee luoda moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri.Varhaiskasvatus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, joka muotoutuu edelleenlasten, heidän huoltajiensa sekä henkilöstön vuorovaikutuksessa.

Perheiden monimuotoisuusAmmatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiinkieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin sekä kasvatusnäkemyksiin luoedellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle. Lasten perheidentiteettiä ja perhesuhteita tuetaan siten,että jokainen lapsi voi kokea oman perheensä arvokkaaksi.

Terveellinen ja kestävä elämäntapaVarhaiskasvatuksen tehtävänä on ohjata lapsia terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin.Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää tunnetaitojaan ja esteettistä ajatteluaan.Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ja noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita niin, ettäsosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan. Varhaiskasvatusluo perustaa ekososiaaliselle sivistykselle niin, että ihminen ymmärtää ekologisen kestävyydenolevan edellytys sosiaaliselle kestävyydelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.

14

Mäntsälän kunnan kuntastrategian 2017 - 2021 vision mukaan Mäntsälä on urbaanija elinvoimainen digikylä, jossa on tilaa unelmoida, toteuttaa itseään ja toimiayhdessä. Kuntastrategian tavoitteena ovat laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut, joitaohjaavat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet sekä Mäntsälän ja Pornaistenvarhaiskasvatussuunnitelma.Arvokeskustelua on käyty yhdessä varhaiskasvatuspäällikön, päiväkodin johtajien sekävarhaiskasvatushenkilöstön kanssa. Paikallisella tasolla sitoudumme valtakunnallisenvarhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoihin ja käymme säännöllisesti arvokeskusteluja.Varhaiskasvatushenkilöstön arvokeskusteluissa korostui lapsen kunnioittava kohtaaminen javälittäminen. Kasvattajan tulee olla sensitiivinen ja läsnä lapsen päivässä. Merkityksellisenäpidetään myös tapakasvatusta, leikin tukemista ja lapsen osallisuutta. Kasvattajat pitävät tärkeänäaloituskeskusteluja, perheiden tukemista ammatillisesti ja arvostavasti. Tärkeitä terveellisen jakestävän elämäntavan arvoja ovat riittävä liikunta, terveellinen ruoka, hyvä perushoito, hygienia jariittävä lepo. Luonnossa liikkuminen ja luonnon kunnioittaminen näkyvät vahvasti Mäntsälän jaPornaisten varhaiskasvatuksessa.

Lasten huoltajien arvoja selvitettiin heille suunnatun kyselyn kautta.Varhaiskasvatuksessa huoltajat pitävät tärkeimpinä asioina lapsen fyysisen, psyykkisen jasosiaalisen oppimisympäristön turvallisuutta, lapsen kohtaamista ja arvostamista yksilöinä,sosiaalisten taitojen harjoittelua ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Tärkeänä pidetään myösluottamuksellisia suhteita yhteistyössä perheiden kanssa.

"Lapsia tulee kohdella tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Heille tulee järjestää mielekästätekemistä: liikuntaa, musiikkia, kädentaitoja ja leikkiä.""Lapsi kokee itsensä tärkeäksi, tulee kuulluksi ja tulee ryhmässä toimeen muiden kanssa""Tärkeintä on resurssien riittävyys siten, että varhaiskasvatuslakiin javarhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet oikeasti voivat täyttyä"."Lapsen kunnioittavaa kohtelua, turvallisuutta, rauhaa leikkiä ja olla lapsi, ikäkaudenkehitystehtäviä tukevaa toimintaa sekä asiallista vuorovaikutusta vanhempien kanssa."

15

8. Oppimiskäsitys

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaanlapset kasvavat, kehittyvät sekä oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristönkanssa. Oppimiskäsitys pohjautuu myös näkemykseen lapsesta aktiivisena toimijana. Lapsetovat synnynnäisesti uteliaita ja haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen onkokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Siinä yhdistyvät tiedot, taidot, toiminta, tunteet,aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu. Oppimista tapahtuu muun muassa lastenhavainnoidessa ja tarkkaillessa ympäristöään sekä jäljitellessä muiden toimintaa. Lapset oppivatmyös leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiinperustuvassa toiminnassa.Varhaiskasvatuksessa oppimisen lähtökohtana ovat lasten aiemmat kokemukset, heidänmielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa. On tärkeää, että uusilla opittavilla asioilla onyhteys lasten kehittyviin valmiuksiin sekä muuhun kokemusmaailmaan ja kulttuuritaustaan.Lapset oppivat parhaiten voidessaan hyvin ja kokiessaan olonsa turvalliseksi. Myönteisettunnekokemukset ja vuorovaikutussuhteet edistävät oppimista. Vertaisryhmä ja kokemusyhteisöön kuulumisesta ovat lapsen oppimisen ja osallisuuden kannalta keskeisiä. Lastentulee saada oppimiseensa henkilöstön ohjausta ja tukea. Lapsia kiinnostava, tavoitteellinen jasopivasti haastava toiminta innostaa oppimaan lisää. Jokaisen lapsen tulee saada onnistumisenkokemuksia ja iloa omasta toiminnastaan sekä itsestään oppijana.Leikki on varhaiskasvatusikäisten lasten oppimiselle merkityksellistä. Se on lasta motivoivaaja iloa tuottavaa toimintaa, jossa lapset samalla oppivat monia taitoja ja omaksuvat tietoa.Varhaiskasvatuksessa tulee ymmärtää leikin itseisarvo lapselle sekä sen pedagoginen merkitysoppimisessa ja lasten kokonaisvaltaisessa kehityksessä ja hyvinvoinnissa.

Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksen oppimiskäsitys pohjautuu perusteissa mainittuunoppimiskäsitykseen.

16

9. Pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa pedagogiikka perustuu määriteltyyn arvoperustaan,käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta. Pedagogiikalla tarkoitetaan monitieteiseen,erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettua jaammattihenkilöstön toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lastenhyvinvoinnin ja oppimisen toteutumiseksi. Se näkyy varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa,oppimisympäristöissä sekä kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa. Pedagogiikanpainottuminen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa edellyttää pedagogista asiantuntemustasekä sitä, että henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys siitä, miten lasten oppimista ja hyvinvointiavoidaan parhaalla tavalla edistää.Varhaiskasvatus toteutuu henkilöstön, lasten ja ympäristön vuorovaikutuksessa, jossa kasvatus,opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Näitä kolmea ulottuvuutta voidaantarkastella käsitteellisesti erillisinä, mutta käytännön toiminnassa ne nivoutuvat yhteen. Tämämahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisenedistämisessä. Kasvatus, opetus ja hoito painottuvat eri tavoin eri-ikäisten lasten toiminnassasekä varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa.Kasvatus on toimintaa, jonka myötä kulttuuriset arvot, tavat ja normit välittyvät, muovautuvatja uudistuvat. Osaltaan kasvatuksen tavoite on siirtää kulttuuriperintöä sekä tärkeinä pidettyjäarvoja ja traditioita seuraavalle sukupolvelle. Kasvatuksen avulla ohjataan lapsia muodostamaanomia mielipiteitään ja arvioimaan kriittisesti vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja sekä toimimaaneettisesti kestävällä tavalla. Kasvatuksen sivistystehtävänä on ohjata tietoisesti lasten yksilöllisenidentiteetin muotoutumista siten, että lapset oppivat havaitsemaan oman toimintansa vaikutuksettoisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lasten kehitystä tuetaan niin, että he oppivat toimimaan sekäkäyttämään osaamistaan myös toisten hyväksi.Opetuksen lähtökohtana on varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritelty oppimiskäsitys.Opetuksen tarkoitus on edistää lasten oppimista ja auttaa lapsia luomaan merkityksiä itsestään,toisista ihmisistä sekä ympäröivästä maailmasta. Varhaiskasvatuksessa lapsia innostetaanja motivoidaan opettelemaan uusia asioita sekä ohjataan käyttämään erilaisia oppimisentapoja. Opetus tukee ja siinä hyödynnetään lasten luontaista uteliaisuutta ja tutkimisen halua.Opetuksessa otetaan huomioon lasten kehittyvät taidot, mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet sekälasten yksilölliset tuen tarpeet. Lisäksi opetuksen perustana ovat oppimisympäristöille, laaja-alaiselle osaamiselle ja pedagogiselle toiminnalle asetetut tavoitteet.Hoito on fyysisistä perustarpeista huolehtimista sekä tunnepohjaista välittämistä. Tavoitteenaon, että lapsi tuntee itsensä arvostetuksi ja ymmärretyksi sekä kokee olevansa yhteydessätoisiin ihmisiin. Vastavuoroinen ja kunnioittava vuorovaikutussuhde sekä myönteinen kosketusja läheisyys muodostavat perustan hyvälle hoidolle ja huolenpidolle. Päivittäin toistuvat tilanteet,kuten ruokailu, pukeminen ja riisuminen, lepo ja hygieniasta huolehtiminen ovat keskeinenosa lapsen päivää. Varhaiskasvatuksen hoitotilanteet ovat aina samanaikaisesti kasvatus- jaopetustilanteita, joissa opitaan esimerkiksi vuorovaikutustaitoja, itsestä huolehtimisen taitoja, ajanhallintaa sekä omaksutaan hyviä tottumuksia.

Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksen kaikissa toimintamuodoissa on eri-ikäisiä lapsia. Perhepäivähoidossa on myös yli 3-vuotiaita lapsia, sekä esiopetustatäydentävää varhaiskasvatusta käyttäviä lapsia. Pornaisten kunnan esiopetusta täydentävästävarhaiskasvatuksesta vastaa Pornaisten kunnan sivistystoimi. Mäntsälässä esiopetustatäydentävää varhaiskasvatusta toteutetaan joillakin kylillä yhdessä vapaa-aikatoimen järjestämänkoululaisten iltapäivätoiminnan kanssa.

17

10. Laaja-alainen osaaminen

Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainenosaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta.Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällätavalla. Siihen, miten lapset käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat lasten omaksumat arvot jaasenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen tarve nousee ympäröivän maailmanmuutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt jatulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista. Laaja-alaisenosaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Osaamisenkehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Laaja-alaisen osaamisentavoitteet kulkevat jatkumona varhaiskasvatussuunnitelman perusteista esi- ja perusopetuksenopetussuunnitelmien perusteisiin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ovat ohjanneet tämänasiakirjan valmistelua, ja ne tulee ottaa huomioon paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa.Laadukas pedagoginen toiminta vahvistaa lasten laaja-alaista osaamista. Laaja-alaisenosaamisen kehittymiseen vaikuttaa se, miten varhaiskasvatuksessa toimitaan, miten erioppimisympäristöjä käytetään sekä miten lasten hyvinvointia ja oppimista tuetaan. Laaja-alaisenosaamisen tavoitteet otetaan huomioon toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittämisessäsekä kasvatuksessa, opetuksessa ja hoidossa. Osiossa Oppimisen alueet kuvattujen oppimisenalueiden tehtävänä on edistää lasten laaja-alaista osaamista.Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kuvataan viisi toisiinsa liittyvää laaja-alaisenosaamisen osa-aluetta:

• ajattelu ja oppiminen• kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu• itsestä huolehtiminen ja arjen taidot• monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen• osallistuminen ja vaikuttaminen.

Seuraavaksi kuvataan mitä laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueilla tarkoitetaan. Lisäksimääritellään varhaiskasvatuksen tehtävä kullakin osa-alueella.

Ajattelu ja oppiminenAjattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristönkanssa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle.Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonkaperustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun jaoppimisen taitoja.Lasten ajattelu ja oppiminen kehittyvät monipuolisten ja merkityksellisten kokemusten avulla.Ihmettelylle, oivaltamiselle sekä oppimisen ilolle tulee olla tilaa. Leikissä lapsilla on mahdollisuuskäyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan, kokeilla yhdessä ideoitaan ja tutkia maailmaa. Lastentaitoja jäsentää, nimetä ja kuvata ympäristöä ja sen ilmiöitä tuetaan iän ja kehityksen mukaisesti.Lapsia rohkaistaan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heidän kanssaan iloitaan onnistumisistaja opetellaan kannustamaan toisia. Lapsia kannustetaan myös sinnikkyyteen ja olemaanlannistumatta epäonnistumisista sekä keksimään ratkaisuja eri tilanteissa. Heitä ohjataansuuntaamaan ja ylläpitämään tarkkaavaisuuttaan. Päivittäinen, riittävä fyysinen aktiivisuus tukeelasten ajattelua ja oppimista. Toiminnan pedagoginen dokumentointi (luku 4.2) sekä yhteinenpohdinta auttavat lapsia havaitsemaan oppimistaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Tämävahvistaa lasten uskoa omiin kykyihinsä.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisuLapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa.Tämä korostaa sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä.Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida

18

18

omia arvoja ja asenteita. Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muitaon tärkeä merkitys identiteetille, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Toimiva vuorovaikutus erilaisistakulttuuri- ja katsomustaustoista tulevien ihmisten kanssa edellyttää oman ja muiden kulttuurinja katsomuksellisen taustan ymmärtämistä ja kunnioittamista. Varhaiskasvatuksen tehtävä onedistää lasten kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutus- ja ilmaisutaitojaan.Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. Henkilöstö toimii mallinalapsille erilaisten ihmisten sekä kielellisen, kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuudenmyönteisessä kohtaamisessa. Lapsia ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Yhteistyöhönperustuva toiminta luo mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja eri tilanteissa jaerilaisten ihmisten kanssa. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan, opetellaantarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. Tämävahvistaa lasten sosiaalisia taitoja. Lapsia tuetaan kulttuuri-identiteettien rakentamisessa.Varhaiskasvatuksessa saadut kokemukset, tiedot ja taidot kulttuuriperinnöstä vahvistavat lapsenkykyä omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria. Esimerkiksi leikit, ruokailuhetket ja juhlat tarjoavattilaisuuksia jakaa kokemuksia erilaisista perinteistä ja tavoista. Lapsia tuetaan myönteisensuhteen luomisessa moninaiseen ympäristöön.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidotItsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä.Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekäohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaanlasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen.Lasten itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä tuetaan. Lapsia autetaan, ja heitä kannustetaanpyytämään apua sitä tarvitessaan. Lasten kanssa harjoitellaan erilaisia taitoja kuten pukeutumista,ruokailua sekä henkilökohtaisesta hygieniasta ja omista tavaroista huolehtimista. Lapsiaohjataan toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä sekälähiluonnossa ja liikenteessä. Lasten kanssa käsitellään heidän hyvinvointiaan edistäviä asioitakuten levon, ravinnon, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin merkitystä. Lapsia autetaan tunteidenilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lasten tunnetaidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaanhavaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita. Lapsia ohjataan myös kunnioittamaan jasuojelemaan omaa ja toisten kehoa.

Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminenMonilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa,ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaitosekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellistatasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä.Monilukutaito on kulttuurisesti moninaisten viestien ja ympäröivän maailman ymmärtämisen sekävuorovaikutuksen näkökulmasta keskeinen perustaito. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaistenviestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Monilukutaidon perustana on laaja tekstikäsitys, jonkamukaan erilaiset tekstit voivat olla muun muassa kirjoitetussa, puhutussa, audiovisuaalisessa taidigitaalisessa muodossa. Siihen sisältyy erilaisia lukutaitoja kuten kuvanlukutaito, numeerinenlukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito. Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisentaitoihin. Lasten kanssa nimetään asioita ja esineitä sekä opetellaan erilaisia käsitteitä. Lapsiainnostetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa,ympäristöissä. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikastatekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja.Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekätutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Digitaalistadokumentointia hyödynnetään leikeissä, tutkimisessa, liikkumisessa sekä taiteellisessakokemisessa ja tuottamisessa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdessä muidenlasten kanssa käyttäen apuna tieto- ja viestintäteknologiaa edistävät lasten luovan ajattelunja yhteistoiminnan taitoja sekä lukutaitoa. Henkilöstö ohjaa lapsia tieto- ja viestintäteknologianmonipuoliseen ja turvalliseen käyttöön.

19

Osallistuminen ja vaikuttaminenAktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselleja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisöntoimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvatkuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Varhaiskasvatuksessakunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Varhaiskasvatuksen tehtäväon tukea lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen.Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminenvahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat jaarvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Samalla lapset oppivat vuorovaikutustaitojasekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huolehtii siitä, ettäjokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen kauttalasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidotmuovautuvat.

Kaikki varhaiskasvatussuunnitelmassa nimetyt asiat tähtäävät laaja-alaiseen osaamiseennykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan on huolehdittava siitä,että laaja-alaisen osaamisen kaikki eri osa alueet kuuluvat varhaiskasvatuksen arkeen jaovat pohjana elinikäiselle oppimiselle. Henkilökunta arvioi laaja-alaisen osaamisen eri osaalueiden toteutumista jatkuvasti ryhmävasussa. Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa onhuomioitu lasten eri kieli- ja kulttuuritaustat.Lasten ajattelun ja oppimisen taitoja kehitetään turvallisen ja kiireettömän ilmapiirin avulla.Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa hyödynnetään lähellä olevaa ympäristöä jakulttuuritarjontaa. Ryhmiin hankitut tabletit vahvistavat lasten monilukutaidon ja tieto- javiestintäteknologista osaamista. Kasvattajat ovat kiinnostuneita ja tietoisia niistä asioista jailmiöistä, jotka ovat lapsen arjessa merkityksellisiä.

20

11. Toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteetYhteisön toimintakulttuuri muuttuu jatkuvasti ja sitä tulee myös arvioida ja kehittää.Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen edistää arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista.Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen jakorjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. Jatkuvan kehittämisen perusedellytyson, että henkilöstö ymmärtää oman toimintansa taustalla vaikuttavien arvojen, tietojen jauskomusten merkityksen sekä osaa arvioida niitä. Kehittämisessä on tärkeää toisia arvostava,koko yhteisöä osallistava ja luottamusta rakentava dialogi. Lapsen etu on kaiken kehittämisenlähtökohta.Johtaja edistää osallistavaa toimintakulttuuria luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun.Lisäksi johtaja rohkaisee työyhteisöä säännöllisesti kehittämään ja innovoimaan yhteistätoimintakulttuuria. Johtaja tukee yhteisön kehittymistä oppivaksi yhteisöksi, jossa osaamistakehitetään ja jaetaan. Päämääränä on, että yhteinen toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteetnäkyvät käytännöissä. Johtaja vastaa siitä, että yhteisiä työkäytäntöjä tehdään näkyväksi ja ettäniitä havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti. Lapset ja huoltajat ovat mukana toimintakulttuurinkehittämisessä ja arvioinnissa.Varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa kunnalliset varhaiskasvatusyksiköt pohtivattoimintakulttuurin kehittämistä ja sitä ohjaavia periaatteita. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriakehitetään seuraavien periaatteiden mukaisesti:

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenäVarhaiskasvatuksessa toimitaan yhteisönä, jossa lapset ja henkilöstö oppivat yhdessä jatoisiltaan. Oppivassa yhteisössä on tilaa erilaisille mielipiteille ja tunteille. Lapsia ja henkilöstöäkannustetaan rohkeasti jakamaan ajatuksiaan ja kokeilemaan uudenlaisia toimintatapoja.Jatkuvasti toimintaansa arvioiva ja kehittävä yhteisö haastaa itseään sekä tunnistaa ja hyödyntäävahvuuksiaan. Oppivassa yhteisössä arvostetaan kunnioittavaa ja huomaavaista käytöstä.Yhteisö rohkaisee kokeiluun, yrittämiseen ja sinnikkyyteen sekä sallii myös erehtymisen. Yhdessätekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä.Henkilöstöä kannustetaan itsearviointiin, tiedon ja osaamisen jakamiseen ja samallaammatilliseen kehittymiseen. Yhdessä sovittujen tavoitteiden ja tehtävien pohdinta, oman työnsäännöllinen arviointi sekä huoltajilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute edistävätyhteisön oppimista. Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksestasaadun tiedon hyödyntäminen.Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksen työyhteisöissä käydään säännöllisestiarvokeskusteluja. Päiväkodeissa toimintaa arvioidaan viikoittaisissa tiimikokouksissa,henkilöstökokouksissa ja vähintään kerran vuodessa pidettävissä toimintakaudenarviointikokouksissa. Perhepäivähoidossa toimintaa arvioidaan henkilöstökokouksissa.Ryhmävasu on yhteisesti sovittu arviointiväline. Toimintatapoja muutetaan arvioinnista saaduntiedon perusteella.Avoimessa päiväkodissa vanhemmat toimivat yhdessä lastensa kanssa ja kokevat saavansasieltä tukea vanhempana jaksamiseen.

Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisöLeikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnilleja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviätoimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessätekemisen ja leikin iloa. Yhteisössä kannustetaan kaikkia kekseliäisyyteen, mielikuvituksenkäyttöön, omaan ilmaisuun ja luovuuteen. Leikki saa näkyä ja kuulua. Lasten leikkialoitteille,kokeiluille ja elämyksille annetaan tilaa, aikaa ja leikkirauhaa. Leikkiville lapsille ja aikuisillemahdollistetaan keskittyminen leikkiin.

21

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin kuuluu henkilöstön keskinäinen yhteistyö sekävuorovaikutus huoltajien ja lähiympäristön kanssa. Yhteisön jäsenet kunnioittavat toisiaan jaarvostavat yhteistyötä. Yhteisö rohkaisee lapsia hyvään vuorovaikutukseen sekä toimimaanryhmän jäseninä. Henkilöstö tukee lasten vertaissuhteiden syntymistä ja vaalii ystävyyssuhteita.Turvallisessa yhteisössä puututaan ristiriitoihin ja opetellaan rakentavia keinoja niidenratkaisemiseen.Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa kasvattajat mahdollistavat lapselle pitkäkestoisenleikin. Lasten leikkialoitteet tulee kuulla, leikkiä tulee ohjata, tukea ja rikastuttaa. Mäntsälässäja Pornaisissa toimitaan Kuuma-kuntien Lapsen vasu-prosessin mukaisesti. Prosessin kauttamahdollistetaan huoltajille ja lapsille osallistuminen varhaiskasvatuksen toiminnan suunnitteluun,toteuttamiseen ja arviointiin. Varhaiskasvatuksessa toimitaan pienryhmissä. Jokainen lapsitulee kuulluksi ja nähdyksi ja saa olla osallinen varhaiskasvatuspäivänsä suunnittelussa,toteuttamisessa ja arvioinnissa.

Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvoInklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoakaikessa toiminnassa. Lasten, henkilöstön ja huoltajien aloitteita, näkemyksiä ja mielipiteitäarvostetaan. Tämä edellyttää osallisuutta edistävien toimintatapojen sekä rakenteiden tietoistakehittämistä. Lasten ymmärrys yhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen seurauksistakehittyy osallisuuden kautta. Osallisuutta vahvistaa lasten sensitiivinen kohtaaminen jamyönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Lasten ja huoltajien osallistuminentoiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vahvistaa osallisuutta. Jokainen henkilöstönjäsen on tärkeä osa kasvatusyhteisöä.Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi yhdenvertaisina riippumatta henkilöönliittyvistä tekijöistä. Yhdenvertaisuus ei merkitse samanlaisuutta. Toimintakulttuurin kehittämisenkannalta on tärkeää, että yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevista asenteista keskustellaantyöyhteisössä. Lisäksi tulee pohtia, miten esimerkiksi kieleen, etnisyyteen, katsomukseen,vammaisuuteen, sukupuoleen ja sen moninaisuuteen liittyvät asenteet näkyvät puheissa,eleissä, teoissa ja toimintatavoissa. Vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekätavat toimia stereotyyppisten oletusten mukaisesti välittyvät lapsille. Varhaiskasvatus onsukupuolisensitiivistä. Henkilöstö rohkaisee lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen taimuihin henkilöön liittyviin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä rooleja ja ennakko-odotuksia.Henkilöstö tunnistaa lasten keskinäisten kohtaamisten eriarvoistavia piirteitä sekä puuttuu niihinhienotunteisesti ja johdonmukaisesti. Myönteisellä ja kannustavalla vuorovaikutuksella tuetaanlapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä.Lapset oppivat arvostavassa, kunnioittavassa, kannustavassa ja kiittävässä ilmapiirissä yhdessävarhaiskasvatushenkilöstön kanssa. Varhaiskasvatuksessa tulee olla uskallusta kokeilla jaerehtyä. Yhdessä yritämme ja iloitsemme onnistumisista.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuusVarhaiskasvatus on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa. Kulttuurinenmoninaisuus nähdään voimavarana. Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan kieleen,kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. Varhaiskasvatuksessa arvostetaanja hyödynnetään suomalaista kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä yhteisön ja ympäristönkulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Tämä edellyttää henkilöstöltä tietoatoisista kulttuureista ja erilaisista katsomuksista sekä taitoa nähdä ja ymmärtää asioita monestanäkökulmasta ja asettua toisen asemaan. Erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaanrakentavasti ja luodaan myös uusia tapoja toimia yhdessä. Samalla edistetään kulttuurisestikestävää kehitystä.Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla.Henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa,vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaankuulumisessa. Monikielisyyden näkyväksi tekeminen tukee lasten kehitystä kulttuurisestimoninaisessa maailmassa. Henkilöstön tulee tiedostaa, että he ovat lapsille kielellisiä malleja,

22

ja kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä. Henkilöstö rohkaisee lapsia käyttämäänkieltä monipuolisesti. Lasten kielelliset lähtökohdat huomioidaan, ja heille annetaan aikaa jamahdollisuuksia vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin.Mäntsälässä ja Pornaisissa pidetään tärkeänä suomalaisen kulttuurin vaalimista arjessaja juhlapyhien huomioimista. Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksen tapaa toimiakulttuurisesti moninaistuvassa maailmassa kuvataan erillisessä kulttuurisen moninaisuudenoppaassa. Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa on suhteellisen vähän eri kieli-ja kulttuuritaustaisia lapsia. Varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa keväällä 2017 puhuikunnallisessa varhaiskasvatuksessa 37 (alle 5% koko lapsimäärästä) lasta äidinkielenäänkahtatoista (12) eri kieltä pois lukien suomi, ruotsi tai saame. Erityisesti nämä eri kieli- jakulttuuriryhmät huomioidaan varhaiskasvatuksessa.

Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapaVarhaiskasvatuksessa arvostetaan terveellisiä, turvallisia ja liikunnallisia elämäntapoja.Varhaiskasvatuksen yhteisössä liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkona sekä vältetäänpitkäkestoista istumista. Lasten hyvinvointia edistetään antamalla mahdollisuus päivän aikanarauhoittumiseen ja lepoon sekä tarjoamalla monipuolista, terveellistä ja riittävää ravintoa.Toimintakulttuurin kehittämisessä huomioidaan yhteisön mahdollisuus toimia kiireettömässä jakeskittymistä edistävässä ympäristössä. Selkeä ja suunnitelmallinen, mutta joustava päivänrakenne edistää hyvinvointia.Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisestaturvallisuudesta. Lapsella on oikeus saada lohdutusta sitä tarvitessaan. Varhaiskasvatuksessaei sallita kiusaamista, väkivaltaa eikä häirintää. Kiusaaminen tunnistetaan, siihen puututaanja sitä ehkäistään tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Lasten kanssa opetellaan tunnistamaan jaratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti. Häirintä-, kiusaamis- tai väkivaltatilanteista keskustellaanlasten huoltajien kanssa ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Turvallisuuden edistämiseen kuuluu myöstapaturmien suunnitelmallinen ehkäisy ja seuranta, turvallisuuskasvatus sekä tiloista ja välineistähuolehtiminen. Varhaiskasvatus edellyttää toimivaa ja sitoutunutta turvallisuuden johtamista sekäturvallisuusasiat hallitsevaa henkilöstöä.Kaikessa toiminnassa huomioidaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisestikestävän elämäntavan välttämättömyys. Arjen valinnoilla ja toimilla ilmennetään vastuullistasuhtautumista luontoon ja ympäristöön. Varhaiskasvatuksessa edistetään välineiden ja tilojenyhteiskäyttöä, kohtuullisuutta, säästäväisyyttä, korjaamista ja uusiokäyttöä.Olemme mukana Olympiakomitean "Ilo kasvaa liikkuen"-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena onmahdollistaa ja lisätä lasten liikkumista varhaiskasvatuspäivänsä aikana. Kiusaamisen ehkäisyynja puuttumiseen on luotu toimintamalli .Kuuma kunnat ovat mukana Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminenhankkeessa. Osassa päiväkodeista on nimetty ekotukihenkilö.Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksen henkilöstön arvioinnin pohjalta kehittämisentavoitteeksi nousivat seuraavat asiat:

• Lasten ja vanhempien osallisuuden lisääminen.• Pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen.• Tieto, taito ja valmius kohdata eri kulttuureista tulevat perheet.• Tieto- ja viestintäteknologian liittäminen osaksi oppimisympäristöä. Varhaiskasvatukseen

on hankittu uusia välineitä ja olemme perehtymässä niiden hyödyntämiseen lastenoppimisen ja pedagogisen dokumentoinnin näkökulmista

23

12. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristötVarhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinenja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä,käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.Oppimisympäristökäsite sisältää varhaiskasvatuksessa muun muassa fyysisen, psyykkisen jasosiaalisen ulottuvuuden. Oppimisympäristöjä kehitetään siten, että varhaiskasvatukselle asetetuttavoitteet voidaan saavuttaa ja että ne tukevat lasten terveen itsetunnon sekä sosiaalistenja oppimisen taitojen kehittymistä. Ergonomia, ekologisuus, viihtyisyys ja esteettömyys sekätilojen valaistus ja akustiikka, sisäilman laatu ja siisteys otetaan huomioon oppimisympäristöjärakennettaessa ja kehitettäessä.Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Niiden tulee tukealasten luontaista uteliaisuutta ja oppimisen halua sekä ohjata leikkiin, fyysiseen aktiivisuuteen,tutkimiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen. Lapsilla tulee olla mahdollisuus tutkiamaailmaa kaikilla aisteillaan ja koko kehollaan. Oppimisympäristöt tarjoavat lapsille vaihtoehtojamieluisaan tekemiseen, monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihinsekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Lasten ideat, leikit ja heidän tekemänsä työt näkyvätoppimisympäristöissä.Oppimisympäristöissä voidaan toteuttaa monenlaista pedagogista toimintaa ja ne muuntuvattarpeen mukaan. Henkilöstön tulee ottaa huomioon lasten kiinnostuksen kohteet, yksilölliset taidotja tarpeet sekä osiossa Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminenkuvatut varhaiskasvatuksen toteuttamisen periaatteet. Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissätoimitaan joustavasti erikokoisissa ryhmissä, joissa jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollisuusosallistua toimintaan ja vuorovaikutukseen. Toiminta pedagogisesti tarkoituksenmukaisissaryhmissä edistää lasten ja henkilöstön keskittymistä sekä lapsilähtöistä toimintaa.Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat auttavat luomaan ilmapiiriltään turvallisen, muitakunnioittavan ja yhteisvastuullisen oppimisympäristön. Turvallisessa ilmapiirissä erilaistentunteiden näyttäminen on sallittua ja henkilöstö auttaa lapsia tunteiden ilmaisussa jaitsesäätelyssä. Lapsia rohkaistaan kysymään, ja lasten kysymyksiin vastataan.Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja kehitetään siten, että ne vahvistavat yhdenvertaisuutta jasukupuolten tasa-arvoa. Tämä mahdollistaa perinteisten sukupuolistereotypioiden rikkomisen.Oppimisympäristöissä edistetään lasten kielellistä kehitystä ja kielitietoisuutta sekä tuodaannäkyväksi kulttuurista moninaisuutta.Luonto sekä pihat, leikkipuistot ja muut rakennetut ympäristöt ovat myös varhaiskasvatuksenoppimisympäristöjä. Ne tarjoavat kokemuksia, materiaaleja ja monipuolisia mahdollisuuksialeikkiin ja tutkimiseen. Niitä hyödynnetään liikunta- ja luontoelämysten ja oppimisen paikkoina.Lasten käytössä tulee olla riittävästi monipuolisia ja turvallisia leikki- ja toimintavälineitä, ja niissäon tarvittaessa huomioitava lasten yksilölliset tuen tarpeet. Tieto- ja viestintäteknologia on osamonipuolista ja lasta osallistavaa oppimisympäristöä. Varhaiskasvatuksessa käytetään tieto- javiestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Lasten omia tieto- ja viestintäteknologisialaitteita, leluja ja muita välineitä käytetään varhaiskasvatuksen järjestäjän määrittämällä tavalla.Omien laitteiden, lelujen ja välineiden käytöstä sovitaan huoltajien kanssa.Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja vierailut esimerkiksi kirjastoon, museoon,kulttuuriperintökohteisiin, teatteriin ja huoltajien työpaikoille rikastavat lasten oppimisympäristöjä.Oppimisympäristöjen suunnittelu tarjoaa myös luontevan yhteistyömahdollisuuden henkilöstön jahuoltajien välille.

Mäntsälässä ja Pornaisissa ovat monipuoliset oppimisympäristöt. Lähiluonto ja rakennettuympäristö, mm. metsät, leikkipuistot ja lähiliikunta-alueet, tarjoavat monimuotoisetmahdollisuudet oppimiseen. Muiden yhteistyökumppaneiden tarjoamia oppimisympäristöjäovat mm. kirjasto/kirjastoauto, evankelisluterilaisen seurakunnan tilat ja palvelut sekä

24

mäntsäläläiset kulttuurikohteet ja kulttuuritoimen palvelut. Mäntsälässä ja Pornaisissavarhaiskasvatushenkilöstö tekee jatkuvaa arviointia oppimisympäristöstä yhdessä lasten jahuoltajien kanssa. Fyysisen oppimisympäristön terveyden ja turvallisuuden takaaminentapahtuu yhteistyössä Mäntsälän tilapalvelun kanssa sekä Pornaisten teknisen toimen kanssa.Yhteistyö ruokapalvelun kanssa on päivittäistä. Oppimisympäristön arviointi on jatkuvaa jaoppimisympäristöt muuttuvat arvioinnin pohjalta.

25

13. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyöHuoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksessa. Yhteistyöntavoitteena on huoltajien ja henkilöstön yhteinen sitoutuminen lasten terveen ja turvallisenkasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseen. Luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinenvuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus tukevat kasvatusyhteistyötä.Kasvatustyöhön liittyvistä arvoista, tavoitteista ja vastuista keskustellaan sekä henkilöstönkesken että huoltajien kanssa. Yhteistyö on vuorovaikutteista ja edellyttää varhaiskasvatuksenhenkilöstöltä aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Yhteistyössä huomioidaan perheiden moninaisuus,lasten yksilölliset tarpeet sekä huoltajuuteen ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset. Tarvittaessakeskusteluissa käytetään tulkkia molemminpuolisen ymmärryksen varmistamiseksi.Yhteistyöllä voi olla erilaisia tehtäviä ja muotoja lapsen varhaiskasvatuksen aikana. Lastenpäivittäiset tapahtumat ja kokemukset jaetaan huoltajien kanssa. Kannustavat ja lapsen kehitystäja oppimista myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Huoltajan ja henkilöstön havainnot jakeskustelut lapsen päivästä luovat pohjan lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiselle.Yhteistyön merkitys on erityisen tärkeää siirtymävaiheissa, kuten lapsen aloittaessavarhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatuksen aikaisissa siirtymissä, lapsen vaihtaessa päiväkotiatai aloittaessa esiopetuksen. Yhteisellä keskustelulla on erityinen tehtävä laadittaessa lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmaa (osio Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma). Yhteistyön merkityshuoltajien kanssa korostuu, kun suunnitellaan ja toteutetaan lasten kehityksen ja oppimisen tukea(osio Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki). Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa huoltajien jahenkilöstön välisen yhteistyön myös haastavissa tilanteissa, esimerkiksi huolen herätessä lapsenhyvinvoinnista.Lasten huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen toiminnan ja kasvatustyöntavoitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa. Tieto- javiestintäteknologiaa hyödynnetään huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Yhteistyö voi tukeamyös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta. Huoltajien verkostoituminen ja yhteinen toimintaerilaisissa tilaisuuksissa vahvistaa yhteisöllisyyttä ja antaa tukea henkilöstön työlle.Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa noudatetaan yhteistä Kuuma kuntien Lapsenvasu-prosessia. Tavoitteena on lapsen hoidon aloittamisvaiheessa luoda luottamukselliset suhteetlapseen ja huoltajaan. Yhteistyö huoltajien kanssa syvenee vuosien mittaan toteutetun vasu-prosessin myötä. Tavoitteena on koko prosessin ajan lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi.Huoltajille tehdyn kyselyn perusteella Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa onammattitaitoinen henkilökunta, joka aidosti välittää lapsesta ja huomaa lasten erilaiset tarpeet.Huoltajat pitävät hyvänä varhaiskasvatuksen monipuolista toimintaa, joka on etukäteensuunniteltu ja nähtävissä. Huoltajat kokevat, että lapset viihtyvät varhaiskasvatuksessaja heillä on leikkikavereita. Kyselyn perusteella huoltajat kokevat, että heidät onkohdattu hyvin varhaiskasvatuksessa; huoltajien toiveita on kuunneltu ja vuorovaikutuskasvatushenkilöstön kanssa on ollut avointa ja arvostavaa. Huoltajien mielestä heidät onkohdattu yhteistyökumppaneina ja lastensa asiantuntijoina. Päivittäisten kuulumisten vaihto onhuoltajien mielestä ensiarvoisen tärkeää. Huoltajat ovat kokeneet tämän hetkisen yhteistyönriittävänä ja monipuolisena. Huoltajien mielestä tarpeellisia yhteistyön muotoja ovat olleeterilaiset perhetapahtumat kuten yhteiset juhlat ja liikuntatapahtumat. Vanhempainiltoja pidettiinhyödyllisinä, samoin lapsen vasukeskusteluja. Useampi huoltaja mainitsi, että heillä ei ole aikaaosallistua varhaiskasvatuksen yhteistyöhön.Huoltajat toivovat viestinnän kehittämistä. Tulevat tapahtumat tulisi tiedottaa selkeämmin.Sähköistä tiedottamista toivottiin lisää. Huoltajien mielestä joidenkin kasvattajien tulisi panostaaenemmän huoltajien ammatilliseen kohtaamiseen. Huoltajien vastauksissa nousi myös esillese, että vaihtuvat hoitajat luovat epävarmuutta varhaiskasvatuksessa. Mäntsälän ja Pornaisten

26

varhaiskasvatuksessa tarjottavaa ruoan toivottiin olevan terveellisempää ja että lähiruokaakäytetään enemmän ruoan valmistuksessa.Huoltajien mielestä Mäntsälän ja Pornaisten varhaiskasvatuksessa paikallisuuden tulisi näkyäretkinä metsään ja lähiympäristöön. Huoltajat kokivat hyvänä, että lapset pääsevät osallistumaanpaikallisiin tapahtumiin, tutustumaan paikkakunnan historiaan ja nähtävyyksiin. Yhteistyötäevankelisluterilaisen seurakunnan kanssa toivottiin myös jatkossa. Yhteistyötä paikallistenyrittäjien kanssa toivottiin enemmän.

Monialainen yhteistyöMonialaisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuksen toteuttaminentoimintayksiköissä lasten tarpeita vastaavasti. Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan onvarhaiskasvatusta järjestäessään toimittava m