suhdanteet ja rahoitusmarkkinat - danske bank · ja hidastaa kasvua, mutta euroalueen...

KANSAINVÄLINEN TALOUS GRAAFIT

SUHDANTEET JA RAHOITUSMARKKINAT

Joulukuu

Sisällysluettelo

Kansainvälinen talous 2

Kuviot 11

Kotimaiset suhdanteet 12

Kuviot ja taulukot 16

Ennustetaulukot 17

SUOMI

Ennuste

2010

Ennuste

2011

Ennuste

2012

BKT, määrän muutos, % 3,3 2,8 2,5

Työttömyysaste, % 8,3 7,5 7,0

Inflaatio, % 1,2 2,4 2,0

Kansainvälinen talous Maailmantalous kasvussa vuoteen 2011

Yhdysvallat ja useat kehittyvien markkinoiden taloudet

Aasiasta Etelä-Amerikkaan ovat kasvussa. Eurooppa on

hyvin kaksijakoinen, useimmat maat elpyvät edelleen

toisten painiessa suurten julkisen talouden kestä-

vyysongelmien kanssa. Kasvu uhkaa hidastua ja työttö-

myys pysyy melko korkealla. Keskuspankit eivät kiristä

rahapolitiikkaa lähiaikoina ja lyhyet korot pysyvät alhai-

sina pitkälle vuoteen 2011.

Kotimaiset suhdanteet Kokonaistuotanto jatkaa kasvuaan

Suomen kokonaistuotannon odotetaan kasvavan 2,8

prosenttia vuonna 2011. Työttömyysasteen ennuste-

taan olevan 7,5 prosenttia ja inflaatiotasoksi ennakoi-

daan 2,4 prosenttia. Julkinen velka kasvaa nopeasti,

mutta ulkomaankaupassa säilyy pitkäaikainen ylijäämä.

Suomessa kuluttajien luottamus on vahva, ja valtaosa

yrityksistäkin odottaa kasvua.

Julkaisu on luettavissa Internetissä www.sampopankki.fi. Voit tilata katsauksen sähköpostiisi osoitteesta www.sampopankki.fi/suhdannekatsaus

Katsaus ilmestyy kolmen kuukauden välein.

14.12.2010


Maailmantalous kasvaa velkakriisin aikanakin

Maailmantalouden kasvu on jatkunut velkakriisin velloessa Euroopassa. Kokonaistuotannon kasvu Yhdysvalloissa

ja Kiinassa on hieman hidastunut, mutta ennakoivat indikaattorit kertovat nousun jatkuvan vuoteen 2011 mentä-

essä. Euroopassakin talouskasvu jatkuu, mutta maakohtaiset erot ovat suuria. Rakenteiltaan vahvimmat EU-

taloudet voivat kasvaa reippaastikin, mutta julkisen talouden kestävyysongelmat pitkittävät taantumaa muuta-

missa maissa. Ongelmana sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa on työllisyystilanteen valitettavan hidas kohentumi-

nen, pitkäaikaistyöttömyys onkin merkittävä riski. Lievästä noususta huolimatta inflaatio ei edelleenkään kiihdy

merkittävästi. Velkaongelma varjostaa taloutta vielä vuosia. EKP odottanee korkojen noston kanssa 2011 lopulle.

Euriborit ovat hieman jo nousseet, mutta korkojen nousu jäänee talvella vähäiseksi. Pitkät korot ovat nousseet,

koska inflaatio kasvattaa tuottovaatimusta ja valtionlainojen tarjonta uhkaa nousta kysyntää enemmän. Tuotto-

käyrän jyrkkyyden takia pitkienkin korkojen ripein nousu on toistaiseksi nähty.

Uutiset ongelmista peittävät alleen varsin vireän talouskehityksen

Perusskenaariomme maailmantalouden kehi-

tyksestä on melko myönteinen, vaikka Euroopan

velkakriisi, teollistuneiden maiden yleinen vel-

kasopeutus ja maailmankaupan epätasapainot

voivat tukahduttaa kasvun. Monet tosiasiat

tukevat kuvaa positiivisesta kehityksestä. Suur-

ten teollisuusmaiden bruttokansantuote on

elpynyt puolitoista vuotta ja Aasian kehittyvien

talouksien kasvu kiihtyi jo huolestuttavaksi no-

peaksi. Kyselypohjaiset mittarit kuten ostopääl-

likköindeksit ja Saksan Ifo-indeksi ennakoivat

kasvun jatkuvan normaalivauhtia lähikuukausi-

na suurimmissa talouksissa. Luottokelpoisuu-

tensa säilyttäneiden henkilöiden, yritysten ja

valtioiden korot ovat reaalisesti erittäin alhaalla

ja pankit pystyvät rahoittamaan kannattavia

hankkeita. Kilpailukykynsä säilyttävät yritykset

ja kansantaloudet voivat menestyä epävarmas-

sakin ympäristössä.

Velkaongelmien ratkaisu vie paljon resursseja

ja hidastaa kasvua, mutta Euroalueen ongelmal-

lisimmat maat (Espanja, Irlanti, Kreikka ja Portugali) muodostavat vain viidenneksen kokonaisuudesta. Suurin osa

alueen talouksista on jatkanut elpymistä. Poliitikkojen halu ja mahdollisuudet ratkoa kriisipesäkkeitä näyttävät olevan

korkealla, eli uusia pelastuspaketteja laaditaan tarpeen mukaan. Samaan aikaan työ uusien vakaampien talousraken-

teiden kehittämiseksi jatkuu. Työllisyys ja kuluttajien luottamus eivät ole toipuneet parhaalla mahdollisella tavalla

länsimaissa, mutta maailmantalouden kasvusta jopa kolme neljäsosaa tuleekin kehittyviltä markkinoilta. On siis pe-

rusteltua odottaa maailmantalouden kokonaisuudessaan paisuvan edelleen 2011, vaikka vauhti näyttää hidastuvan

ja kakku jaetaan eri tavalla.

Teollisuustuotannon kasvu Euroopan ulkopuolella

2008 elokuu = 100

Source: Reuters EcoWin

2007 2008 2009 2010

85

90

95

100

105

110

115

120

125

85

90

95

100

105

110

115

120

125

Aasian kehittyvät taloudet

Etelä-Amerikka

Yhdysvallat


Velkaongelmat kestävät vuosia

Eurovaltiot näyttivät saaneen lisäaikaa valtiontalouden tasapainotta-

miseen Kreikan saatua apupaketin toukokuussa. Etsikkoaika osoittau-

tui puolen vuoden mittaiseksi, kunnes Irlannin rahoitus ajautui vaike-

uksiin. Irlannin kriisin taustalla oli useita syitä, kuten pankkien heikot

näkymät ja puheet sijoittajille kohdistettavista tappioista. Keskeinen

ongelma on edelleen Irlannin ja muiden maiden raju velkaantuminen.

Tässä suhteessa sijoittajien ja poliitikkojen odotukset voivat olla

hätäisiä.

Velkaongelmista voi päästä eroon kovalla työllä. Belgia velkaantui

rajusti 1980-luvulla, jolloin budjettivaje repesi 15 %:iin bruttokansan-

tuotteesta. Vakautustoimiin ryhdyttiin vakavasti 1984, minkä jälkeen

vei noin 14 vuotta saada valtiontalous tasapainoon ja velka suhteessa

kokonaistuotantoon laskevalle uralle. Belgian onnistumiseen vaikutti

yksityisen sektorin kasvavien säästöjen virtaus valtion velkapaperei-

hin. Samantapainen ilmiö on siirtänyt Japanin julkisen talouden tasa-

painottamista eteenpäin, eli yksityinen sektori on sijoittanut suuren

osan massiivisista säästöistään valtion velkapapereihin pienellä

korolla.

Tällä hetkellä Euroopassa monet sijoittajat karttavat valtionlainoja

joko niiden alhaisen tuoton tai valtioiden luottoriskiin liittyvien pelko-

jen vuoksi. Kotitalouksien, eläkeyhtiöiden ja muiden sijoittajien varat

hajautuvat pitkin maailmaa parhaan tuoton perässä ja yhteen talous-

alueeseen liittyviä riskejä kaihtaen, mutta tilanne saattaa olla muut-

tumassa. Irlantilaisten eläkesäästöjä käytetään 17.5 miljardia euroa

osana 85 miljardin euron pelastuspakettia, eli Irlannin eläkejärjestel-

mä joutuu maan julkisen talouden vakauttamisen takaajaksi. Päätök-

sentekoa helpotti se että kyseinen summa otetaan varsinaisen eläke-

järjestelmän ulkopuolisesta ”National Pensions Reserve Fund” rahas-

tosta, jota on kerrytetty valtiontalouden lihavina vuosina vuoden 2025

jälkeen kasvavaan eläketarpeeseen. Päätöksessä voi kuitenkin nähdä

pienen askeleen suuntaan, jossa kotimaisia instituutioita ohjataan

sijoittamaan valtionvelkaan euroalueella. Eläkerahojen käyttö valtion-

talouden ongelmien ratkaisemiseen on kyseenalaista toimintaa, joka

on yleensä rajoittunut kehittyviin talouksiin. Kaikissa kehittyneissä-

kään talouksissa ei toisaalta ole edes tätä mahdollisuutta, koska elä-

kerahastot ja muut kotimaiset institutionaaliset säästöt ovat vaati-

mattomia suhteessa velkaan. Eläkevastuut muodostavat itse tulevien

vuosien suuren haasteen.

Euromaa Oyj tarvitsee rahoitusta

On inhimillistä, että velkakriisille pyritään löytämään syyllisiä tai mie-

luiten syyllinen jostain oman toiminnan ulkopuolelta. Sijoittajien mie-

lestä valtiot ovat velkaantuneet vastuuttoman paljon ja sijoittajat ovat

syyttömiä, koska onhan euromaiden luotottaminen kuvattu esimer-

kiksi pankkien vakavaraisuuslaskennassa riskittömiksi ja erilaisin

sopimuksin rajoitettu valtioiden mahdollisuutta ylivelkaantua.

Belgian julkisen talouden 14 vuoden remontti

Euromaiden 2v valtionvelan korkoja

%


1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

-17,5

-15,0

-12,5

-10,0

-7,5

-5,0

-2,5

0,0

2,5

5,0

7,5

-17,5

-15,0

-12,5

-10,0

-7,5

-5,0

-2,5

0,0

2,5

5,0

7,5

Julkisen talouden vaje/BKT %

Vaihtotase/BKT %

Valtiontalouden vakautus1984-1998

%


2008 2009 2010 20110

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Espanja

Irlanti

Kreikka

Saksa

Lehman Brothersin selvitystila 15.9.2008

Portugali


Mikä poru siitä olisikaan syntynyt, jos sijoittajat olisivat lihavina vuosina jättäneet sijoittamatta euromaiden velkapa-

pereihin. Valtioiden luottoluokituksetkin olivat melko korkeita. Valtiollisten toimijoiden mielestä syyllisiä ovat vapaana

rehottavat markkinat, jotka kyynisesti kalkyloiden sijoittivat velkakoukkuun jääneiden valtioiden velkapapereihin var-

moina siitä, että viime kädessä joku aina kuittaa laskun. Odotuksista huolimatta euromaiden välillä ei ole varsinaista

fiskaalista solidaarisuutta, koska veronmaksajille on luvattu, että he eivät joudu toisten ongelmien maksumiehiksi.

Näyttää lähinnä siltä, että lopputuloksella ei ole mitään tekemistä tehokkaiden markkinoiden kanssa, vaan kyseessä

on instituutioiden rakentamisessa tapahtunut massiivinen epäonnistuminen.

Velkarahoitusta tarvitsevien yksittäisten euromaiden ongelmaa voi tarkastella useasta näkökulmasta; yhteisvaluu-

tassa toimivien valtioiden tilannetta voi verrata myös suurten pankkien tai yritysten asemaan pääomamarkkinoilla.

Vieraan pääoman ehtoista rahoitusta hankkiessaan yrityksen johdon täytyy pystyä vakuuttamaan luotottajat maksu-

kyvystään ja esittää uskottava suunnitelma yrityksen strategiaksi, jolla se menestyy liiketoiminnassaan ja tuottaa

kassavirtaa. Valtioita ja yrityksiä yhdistää niiden jatkuvuus, ne ovat toistaiseksi olemassa, kunnes jokin historian

oikku lopettaa niiden itsenäisen historian. Valtioiden eroksi suhteessa yrityksiin mainitaan usein niiden oikeus verot-

taa. Verotusmahdollisuudellakin on kuitenkin rajansa. Ekonomistit käyttävät Laffer-käyrää kuvaamaan tilannetta,

jossa veroasteen nousu lopulta johtaa verokertymän laskuun: kireä verotus heikentää taloudellista aktiviteettia ja

veropohjaa. EU:n yhteismarkkinoilla ja yleisesti globaalissa taloudessa valtiot kilpailevat niin yritysten kuin työnteki-

jöiden sijoittumisesta; kiristyvä verotus saattaa ajaa veronmaksajat toiseen maahan. Näin ollen verotusoikeus ei

tietyn pisteen jälkeen enää ole ratkaiseva etu.

Euroopan keskuspankki on tekemillään tukiostoilla toistaiseksi pyrkinyt lievittämään lähinnä velkakriisimaiden velka-

papereiden likviditeettiä. Tämä vähentää sijoittajien pelkoa lyhyen aikavälin markkinahermoilun vaikutuksista sijoi-

tusten arvoon ja saattaa lisätä odotuksia laajemmasta keskuspankkirahoituksesta valtioille. Valitettavasti kriisimai-

den velkarahoituksen hankkiminen on vaikeutunut syvemmän ongelman takia, eli sijoittajat eivät luota valtioiden

pitkän aikavälin kykyyn vakauttaa velkansa kestävälle tasolle, jota valtiot pystyvät tulorahoituksella hoitamaan. Ve-

ronmaksajien selkärangan taituttua velka kasvaa vierivän lumipallon lailla ja jää lopulta maksamatta. Epäluulolle on

katetta, monet euromaat ovat velkaantuneet vahvankin talouskasvun vuosina kasvattamalla menoja ja useiden mai-

den heikko kilpailukyky ei takaa verokertymän kasvua lähivuosina. Päättäjien puheet ja todellisuus ovat olleet monta

kertaa ristiriidassa, eikä mikään takaa tilanteen muuttuneen.

Rahoitusmarkkinoilla toimiva yritys saattaisi tällaisessa tilanteessa vaihtaa toimivan johdon, laatia uuden strategian,

karsia rönsyt ja pyrkiä kaikin keinoin vakuuttamaan sijoittajat elinkelpoisuudestaan. Erilaisia budjetteja onkin laadit-

tu, mutta niiden oletukset vaikuttavat usein ylioptimistisilta ja suhtautuminen ulkopuolelta tuleviin vaatimuksiin ote-

taan vastaan happamasti omaa suvereniteettia puolustaen. Vaikka nöyryys onkin valtiotasolla epäsuosittua ja ää-

nestäjille vaikeasti perusteltavaa, voisivat valtiot silti panostaa enemmän uskottavien budjettien laadintaan ja niiden

viestintään. Luotettavaa tietoa esimerkiksi Portugalin valtiontalouden tilasta etsivä sijoittaja tai ekonomisti ajautuu

helposti umpikujaan. Tilastoviranomaisten työn tulisi heijastaa kiristyneitä laatuvaatimuksia pitäen mielessä, että

ainakin yksi EU-maa on huijannut tilinpidossa.

Laadukkaampien budjettien ja tehokkaamman viestinnän lisäksi velkarahaa hakevilla valtioilla olisi myös mahdolli-

suus laajentaa rahoitusinstrumenttiensa kirjoa. Suomi hankki laman jälkimainingeissa Fennica-arvopa-

peristamisohjelmalla rahoitusta asuntotuotannolle ilman, että velkaa olisi hankittu suoraan valtiolle. Valtiot voisivat

myös käyttää erilaisia kannustimia kuten ”step-up” mekanismia koroissa; jos valtio ei haluaisi maksaa lainaa ajallaan,

lainan korko nousisi sovitun määrän, jolloin valtio voisi halutessaan venyttää maksuaikaa ja toisaalta sijoittaja kokisi

saavansa parempaa tuottoa.

Yritys, joka ei kykene hoitamaan velkaansa, voi päätyä velkajärjestelyyn. Valtiotkin ovat historiassa toisinaan ajautu-

neet maksukyvyttömyyteen ja sijoittajat ovat menettäneet rahansa. Argentiina ilmoitti olevansa maksukyvytön vuon-

na 2001 ja sijoittajat kärsivät jopa 70% tappiot. Riidat sijoittajien kanssa ovat jatkuneet, mutta Argentiina saanee

lähiaikoina sovittua loppujen velkojien kanssa sovitteluratkaisusta. Maan talous on kasvanut voimakkaasti, mutta

ulkoisen velkarahoituksen ymmärrettävä niukkuus heikentää tulevia näkymiä. Euromaan maksukyvyttömyyttä varten

ei ole suunniteltu mitään mekanismeja, koska maksukyvyttömyyden piti olla mahdotonta. Kriisi on muuttanut EU:n


johtavien poliitikkojen asenteita ja jatkossa velkajärjestelyn houkutus kasvaa velanhoitomenojen muodostaessa

huomattavan menokohteen pitkälle tulevaisuuteen. Ceausesculainen politiikka, jossa kansan elintaso painuu alas

ulkomaisten velan maksurasitteen vuoksi, ei välttämättä tuo vaaleissa voittoa. EU ottaneekin käyttöön uuden kriisin-

hallintamekanismin (ESM), jonka osaksi tulee mahdollisuus velkojen uudelleenjärjestelyyn vuoden 2013 jälkeen.

Tämä ei ole toistaiseksi poistanut sijoittajien huolia vanhojen lainojen kohtelusta, mikä näkyy kriisimaiden korkojen

pysymisenä huomattavasti vakavaraisina pidettyjä maita korkeammalla.

Julkisuudessa varsin paljon esillä ollut euron hajottaminen takaisin kansallisvaluutoiksi tuskin toisi nopeaa ratkaisua

velkaongelmiin. Jopa 16 pientä valuuttaa kurssimuutoksineen ja jakamisesta aiheutuva epävarmuus tuottaisivat

enemmän kaaosta kuin ratkaisisivat ongelmia. Pitkällä aikavälillä maat voisivat saada kilpailukykyä takaisin, mutta

mikään ei takaisi voittoa seuraavassa keskinäisessä devalvaatiokisassa. Euron purkaminen olisi äärimmäinen poliit-

tinen päätös, jossa EU:n yhteinen päätöksenteko olisi ajautunut läpipääsemättömään umpikujaan. Emme odota eu-

ron hajoamista lähivuosina.

Jäljelle jää vielä yksi yritysmaailmasta tuttu ratkaisu velkaongelmaan, eli kansallistaminen. Euron hajoamisen sijasta

integraatio syvenisi ja ääripäässä häämöttäisi EU:n tai euroalueen muuttaminen liittovaltioksi. Euroopan rahoitusva-

kausmekanismin liikkeeseen laskemat velkapaperit ovat jo askel tähän suuntaan ja EU:n nimissä liikkeeseen lasket-

tavat ”e-bondit” veisivät uuden askeleen kohti yhteistä finanssipolitiikkaa. Tämä ratkaisu luultavasti rauhoittaisi ra-

hoitusmarkkinat, sikäli kun vanhojen velkojien saatavat luvattaisiin turvata, mutta ratkaisun myyminen asiansa hyvin

hoitaneiden maiden äänestäville veronmaksajille ei olisi helppoa etenkään Saksassa. Tasapainoisessa ratkaisussa

velkavivulla riskiä ottaneet maat joutuisivat laskemaan elintasoaan tuottavuutta vastaavaksi, mutta niiden tulevai-

suus tulisi silti turvattua ilman pelkoa pysyvästä velkavankeudesta.

Yhdysvaltojen talous kasvaa normaalivauhtia ja valtio velkaantuu

Yhdysvaltojen BKT kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 0,6% suhteessa edelliseen neljännekseen ja 3,2%

suhteessa vuotta aikaisempaan. Ennakkotietojen mukaan talous siis piristyi hitusen ja kasvu on nyt lähellä trendiä,

eli vauhtia, jota talouden pitäisi keskimäärin kasvaa. Rohkaisevaa kehityksessä on yksityisen aktiivisuuden vilkastu-

minen lähes kaikilla toimialoilla, paitsi rakentamisessa. Nousu investoinneissa oli melko laaja-alaista, etenkin inves-

toinnit tietotekniikkaan ovat edelleen nousseet vahvasti. Vähittäiskaupan kehitys on ollut nousujohtoinen, lokakuussa

myynnin arvo nousi jo elokuun 2008 tasolle, eli aikaan ennen Lehman Brothersin vararikkoa. Kestokulutushyödyk-

keiden kauppa käy vielä kriisiä edeltänyttä aikaa heikommin. Yhdysvaltojen viennin kasvu on hieman hidastunut ja

tuonti kasvaa nopeammin, joten kauppataseen alijäämä on syksyn mittaan jälleen kasvanut. Kauppataseen heikke-

neminen lisää paineita hakea kilpailukykyä heikommalla dollarilla.

Teollisuuden ostopäällikköindeksi piristyi syksyllä loppukesän notkahduksesta. Marraskuun 56,6 pisteen lukema

kertoo teollisuustuotannon olevan edelleen selvässä nousussa. Myös palvelusektorin odotukset kohentuivat syksyllä

lisää. Beige Book vahvistaa käsitystä selvästä kasvun jatkumisesta, joten alkusyksyn huolet kaksoistaantumasta

ovat vaihtuneet varovaiseen optimismiin. Obaman ja republikaanipuolueen sopimuksen osana myös Bushin hallinnon

aikana sovitut tuloveron kevennyksen saivat jatkoa kahdeksi vuodeksi ja yrityksille luvattiin nopeutettuja poistoja

investoinneista. Toimenpiteet merkitsevät finanssipoliittisen elvytyksen jatkoa vuonna 2011 ja samalla valtion velka

nousee vahdilla kohti 100% bruttokansantuotteesta. Yhdysvalloilla on toisaalta vielä varaa velkaantua ja hyödyntää

dollarin keskeistä asemaa, mutta tuleville vuosille jää jatkuvasti suurempi rasite.

Normaalin suhdannekierron tässä vaiheessa työllisyyden pitäisi kohentua, nostaa kuluttajien luottamusta ja ruokkia

kulutuskysyntää. Yritykset ovat kuitenkin yhä varovaisia ja työllisyystilanteen kohentuminen näyttää vaatimattoman

hitaalta. Marraskuun työmarkkinatilastot olivat pettymys, sillä työpaikkoja syntyi odotettua vähemmän ja työttö-

myysaste nousi 9,8 prosenttiin. Myös työttömyyden kesto on pysynyt korkealla ja pitkäaikaistyöttömät uhkaavat

pudota pois työttömyysturvan piiristä. Pelko tulojen romahduksesta entisestäänkin varjostaa kuluttajien luottamus-

ta. Tätä taustaa vasten Obaman hallinnon ja republikaanipuolueen tekemä sopimus on tärkeä, sillä siihen sisältyvä


13 kuukauden jatkoaika työttömyysturvalle helpottaa työttömien

tilannetta merkittävästi. Positiivista kehityksessä on työttömyyskor-

vaushakemusten lasku syksyn mittaan lähemmäs 400 000 lukemaa

viikossa, jota perinteisesti on pidetty rajana kohentuvalle työllisyydel-

le. Eri kyselyiden perusteella teollisuuden työvoiman tarve on kasva-

nut jo pitkään, mutta palvelualojen työvoiman tarve on noussut vasta

viime kuukausina. Talouskasvun jatkuessa voidaan perustellusti

odottaa työllisyyden nousevan ja työttömyysasteen kääntyvän las-

kuun 2011.

Toinen keskeinen kotitalouksia piinaava asia on velkojen ja varalli-

suuden uudelleenjärjestely. Yhdysvalloissa kotitaloudet sopeuttavat

edelleen ennätyskorkeaa velkaansa helpommin hallittavalle tasolle.

Prosessi kestää vielä ensi vuoteen, mutta velanhoitomenot painuvat

pian alle viimeisten 30 vuoden keskiarvon. Kotitaloudet pyrkivät

myös täydentämään taantumassa supistuneita eläkesäästöjään,

joten kokonaissäästämisaste pysyttelee korkeahkona. Näistä syistä

länsimaisen kuluttajan korpivaellus tiukan taloudenpidon polulla voi

jatkua pitkäänkin ja kulutuskysynnän kasvupotentiaali näyttää alhai-

semmalta kuin ennen kriisiä. Kasvun rajoitteet huomioiden enna-

koimme bruttokansantuotteen nousevan hieman alle 3% tänä ja ensi

vuonna.

Rahoitusmarkkinoilla valtion velkaantuminen tarkoittaa joukko-

lainaemissioiden vyöryn jatkumista. Yhdysvaltojen liittovaltion velka-

papereille on silti vieläkin runsaasti kysyntää. Epävarmuuden aikana

Yhdysvaltojen velkapaperit kelpaavat edelleen turvasatamaksi, mut-

ta velan kasvu ja talouskasvun piristyminen ovat nostaneet pitkiä

korkoja merkittävästi. Pitkien korkojen nousu jäänee 2011 silti mal-

tilliseksi, tilapäinen laskukin on mahdollista, sillä matala inflaatio ja

keskuspankin ostot eivät salline korkokäyrän jyrkentyvän entises-

tään.

Keskuspankki on pitänyt ohjauskoron lähelle nollaa, jotta talouskas-

vu saataisiin elpymään. Inflaatio ei tällä hetkellä muodosta vakavaa

huolenaihetta, kuluttajahinnat olivat lokakuussa 1,2 % korkeammat

kuin vuosi sitten. Pohjahintojen nousu on hidastunut entisestään ja

raaka-aineiden hintojen nousu on ainoa merkittävä inflaatioriski.

Pidemmällä aikavälillä monia arveluttaa ajautuminen entistä epäta-

vallisempaan rahapolitiikkaan, keskuspankki ostaa talven ja kevään

aikana valtion velkapapereita 600 miljardilla dollarilla. Valtion meno-

jen jatkuva rahoittaminen painokoneilla voisi romahduttaa dollarin

arvon, mutta toistaiseksi dollarin arvo kestää suurenkin tarjonnan.

Toistaiseksi erona varsinaiseen rahanpainamiseen on oletus, että

valtio maksaa korot ja lyhennykset myös keskuspankille, eikä saa

velkoja anteeksi. Odotamme keskuspankin nostavan ohjauskorkoa

aikaisintaan myöhään ensi vuonna tai vasta 2012.

Työttömyyskorvaushakemukset vähenevät

Tuhatta anomusta viikoittain, kausitasoitettu


97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10250

300

350

400

450

500

550

600

650

700

250

300

350

400

450

500

550

600

650

700

Velanhoitomenot laskeneet merkittävästi

% velanhoitomenot käytettävissä olevista tuloista


80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 108

9

10

11

12

13

14

15

8

9

10

11

12

13

14

15

Korkokäyrä jyrkentynyt merkittävästi

%-yksikköä (ero 10v ja 2v swap-koroissa)


90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0


Aasian nousu jatkuu

Reaalitalouden kasvu on hidastunut hieman Aasiassa, mutta tämä on

luonnollista taantuman jälkeisen kiihdytyksen loputtua ja johtuu osit-

tain tietoisesta raha- ja finanssipolitiikan kiristyksestä. Kolmen nel-

jänneksen aikana Kiina ylsi 10,6 % bruttokansantuotteen kasvuun ja

koko vuoden kasvuksi muodostunee noin 10%. Kiinan oletetaan ylei-

sesti pystyvän pysäyttämään talouden ylikuumenemisen hallitulla

tavalla ja samaan aikaan jatkamaan kokonaistuotannon kasvua 8-

10% lähivuosina. Kiinassa inflaatio kiihtyi marraskuussa edelleen,

kuluttajahinnat nousivat 5,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan

ajankohtaan verrattuna. Eniten nousuun on vaikuttanut ruuan kallis-

tuminen. Keskuspankki on hillinnyt inflaatiouhkaa kiristämällä rahapo-

litiikkaa, mutta elintarvikkeiden hintoihin saattaisi tehota parhaiten

valuuttakurssin vahvistuminen.

Intian BKT nousi edelleen lähes 9 prosentin vauhtia heinä-syyskuussa.

Myös pienemmät Aasian taloudet ovat elpyneet, alueen kehittyvien

talouksien aikaisempaa vahvempi rahoitusasema ylijäämäisine vaih-

totaseineen on luonut vakautta. Elpymisen jälkeen vauhti alkaa kuiten-

kin hidastua ja esimerkiksi Etelä-Korean BKT kasvoi kolmannella nel-

jänneksellä enää reilun 4% vauhtia. Aasian nopeimmin kasvaneet

taloudet alkavat saavuttaa korkean elintason ja resurssien käyttöas-

teen, jolloin kasvuvauhti jää väkisin hitaammaksi ja ihmiset arvostavat

aikaisempaa enemmän vapaa-aikaa. Maailmantalouden painopiste on

vääjäämättä siirtymässä suuren ja entistä koulutetumman väestö-

pohjan Aasiaan.

Japanin kokonaistuotanto supistui 5 prosenttia vuonna 2009, mutta

loppuvuodesta tapahtui huomattavaa elpymistä, joka on hidastuvana

jatkunut kuluvana vuonna. Tänä vuonna Japanin bruttokansantuote

yltänee yli kolmen prosentin kasvuun. Japanin vienti on hyötynyt muun

Aasian vahvasta kasvusta. Viime kuukausina teollisuustuotannon ja

viennin kasvu näyttää hiipuneen, mikä johtunee osittain vahvan jenin

aiheuttamasta heikosta hintakilpailukyvystä. Valtion nopea velkaan-

tuminen on jatkunut ja 200% lukema lähestyy julkisen velan suhtees-

sa bruttokansantuotteeseen. Valtion korkomenot ovat silti vain noin

4% bruttokansantuotteesta ja ne menevät lähinnä kotimaisille sijoit-

tajille, jotka omistavat valtaosan valtion velasta. Japanin yksityisen

sektorin suuret säästöt ovat mahdollistaneet valtion velkaantumisen

ilman kriisiä ja matalat korot ovat riittäneet sijoittajille. Valtion 10

vuoden korko on hieman yli prosentin, mikä tuottaa reaalisesti koska

maassa on edelleen deflaatio-ongelma. Elintarvikkeiden hintojen nou-

su näkyy tosin Japanissakin ja kuluttajahinnat ovat loka-

marraskuussa korkeammalla kuin vuotta aikaisemmin.

Kiinan inflaatio ja rahapolitiikka

%


98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

-2,5

0,0

2,5

5,0

7,5

10,0

12,5

15,0

17,5

-2,5

0,0

2,5

5,0

7,5

10,0

12,5

15,0

17,5

Pankkien reservivaatimus

Inflaatio

Ohjauskorko, 12 kk


Moniongelmainen Eurooppa etsii itseään

Euroalueen talouskasvu on edelleen yllättänyt positiivisesti, mutta

velkakriisin laajentumien varjostaa ensi vuoden näkymiä. BKT kasvoi

kolmannella vuosineljänneksellä 0,4% edellisestä neljänneksestä ja

nousi 1,9% edellisen vuoden vastaavaa aikaa suuremmaksi. Sekä

tämän että ensi vuoden BKT:n kasvu saattaa yltää lähes kahteen pro-

senttiin, mutta riski uudesta notkahduksesta on edelleen merkittävä.

Kaikki EU-maat yrittivät kontrasyklistä finanssipolitiikkaa elvyttämällä

taloutta voimakkaasti 2009-2010, mutta nyt finanssipolitiikkaa kiris-

tetään rajusti useissa maissa ja lähes kaikki loputkin joutuvat asetta-

maan katon julkisille menoille. Irlannille laadittu pelastuspaketti ei

vähennä tarvetta tehdä suuria menojen leikkauksia ja veropohjan

laajennusta, mitkä lyhyellä tähtäimellä merkitsevän taantuman syve-

nemistä aivan kuten Kreikassa.

Kasvu on ollut erityisesti merkittävää Saksassa ja BKT saattaa nousta

yli 3% 2010 sekä lähes 3% myös 2011. Saksan elpyminen perustuu

lähinnä viennin varaan, koska finanssipolitiikan tiukennus näkyy kas-

vun hidastumisena 2011. Yksityinen kulutuskin kasvaa, mutta kulu-

tuksen kasvu on ollut erittäin vähäistä viimeiset 10 vuotta ja odo-

tamme nousun jäävän vähäiseksi myös tällä kertaa. Euroalueen inves-

toinnit toipuivat hitusen keväällä, mutta teollisuuden alhainen käyttö-

aste ei houkuttele merkittäviin tehdasinvestointeihin ja rakennusalan

ahdinko jatkuu esimerkiksi Espanjassa ja Irlannissa. Näin euroalueen

kasvutarina riippuu merkittävästi kehittyvien markkinoiden tuonti-

kysynnästä. Vähemmän velkaisilla mailla ja kilpailukyvyltään hyvillä

mailla on parhaat edellytykset nousta taantumasta. Saksa ja useat

Pohjois-Euroopan maat kuuluvat tähän joukkoon.

Poliittisesti valtiontalouden suuret vajeet ja EU:n tukiohjelmat velka-

kriisissä oleville maille muodostavat suuren haasteen hallitusvas-

tuussa oleville puolueille. Kriisimaiden pelastuspakettien rahoitus on

tuonut euromaiden päättäjät lähemmäs toisiaan, mikä helpottaa uusi-

en kriisipesäkkeiden selvittämistä. Mielenosoitukset ja lakot eri mais-

sa eläkeiän nostoa ja etuuksien leikkauksia vastaan kertovat toisaalta

siitä, miten hankalaa on toteuttaa välttämättömiltäkään vaikuttavia

päätöksiä. Poliitikkojen onneksi myös kipeitä leikkauksia toteuttanut

hallitus on voinut voittaa seuraavat vaalit, mikäli sen tekemät uudis-

tukset näyttävät auttavan talouden uuteen nousuun. EU:n pitäisi löy-

tää uutta virtaa ja dynamiikkaa talouteen, jotta kasvu helpottaisi

ikääntyvän väestön ja velkataakan hoitamista. Irlannin päätös pitää

yritysvero 12,5 prosentissa voi vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta,

mutta kansakuntien välinen kilvoittelu on historiassa auttanut Eu-

rooppaa nousemaan siihen asemaan joka sillä toistaiseksi on.

EKP on pitänyt ohjauskoron yhdessä prosentissa toukokuusta 2009

lähtien ja tarjonnut pankeille runsain mitoin likviditeettiä. Matalan

inflaation oloissa keskuspankki pystyy toistaiseksi tukemaan muita

talouspoliittisia tavoitteita, eli jatkamaan kevyttä rahapolitiikkaa. Nä-

Eurotalouksien kasvu hajanaista

BKT, 2005 = 100


2005 2006 2007 2008 2009 201096

98

100

102

104

106

108

110

112

114

96

98

100

102

104

106

108

110

112

114

Kreikka

Saksa

Espanja

Irlanti


kymien heikkouden takia EKP ei talouskasvun oraista huolimatta

voi normalisoida rahapolitiikkaa vielä pitkään aikaan. Odotamme

EKP:n pitävän ohjauskoron ennallaan vuoden 2011 lopulle saak-

ka ja tarjoavan rahoitusta pankeille edullisin ehdoin. Euriborit ovat

nousseet pohjalukemista muutamien rahoitusohjelmien loputtua,

mutta lyhyet markkinakorot pysyttelevät alhaisina vuodenvaih-

teen yli. Odotamme 12 kk euriborin nousevan vain hiukan nykyta-

soltaan lähikuukausina ja saavuttavan vuoden 2011 lopulla noin

2 prosentin tason. Pitkien korkojen nousu kertoo sekä kasva-

neesta epävarmuudesta valtioiden velkaantumisen suhteen että

inflaation hienoisesta noususta. Tuottokäyrä on myös Euroalueel-

la niin jyrkkä, että emme odota pitkien korkojen nousevan olen-

naisesti lisää lähikuukausina.

Euron ulkopuolisissa EU-maissa kokonaistuotanto on lähtenyt

epätasaisesti liikkeelle. Ruotsissa BKT nousee jo reipasta vauhtia

ja kuluvan vuoden kasvu ylittänee 4% reippaasti. Ruotsin kulutta-

jien luottamus on EU:n korkeimpia ja teollisuuden ostopäällik-

köindeksi kertoo tuotannon olevan kasvussa. Ensi vuonna kasvu

kuitenkin rauhoittunee, heikon kruunun tuoma kilpailuetu on me-

netetty ja kotimaisen kysynnän kasvu hidastuu. Ison-Britannian

BKT kasvoi syksyllä lähes 3% vauhtia. Heikko punta on lisännyt

vientiä ja samalla inflaatio on kiihtynyt tuonnin kallistuessa. On-

gelmat eivät silti ole vielä takana, Iso-Britannian velkaantuminen

on kriisivaltioiden luokkaa ja maa kiristää finanssipolitiikkaa

enemmän kuin pääministeri Thatcher 1980-luvulla. Viron jäse-

nyys eurossa alkaa vuoden 2011 alussa ja maan talous yltänee

kasvulukemiin jo 2010. Myös Liettuan talous kohentuu, mutta

Latviassa tilanne on heikompi. Latvian rankka talouskuuri sai to-

sin tunnustusta Standard & Poor's nostettua maan luotto-

luokitusta.

Öljyn hinnan nousu on auttanut Venäjän taloutta merkittävästi ja

nyt myös yksityinen kulutus nousee jälleen. Pankkien kohentunut

tilanne helpottaa luotonannon kasvua. Tänä vuonna ja lähivuosina

kokonaistuotannon odotetaan palaavan noin 4-5 % trendi-

kasvuun.

Maailmantaloudessa pitkäaikainen

epävarmuus

Tulevaisuus on aina epävarma ja todennäköisesti poikkeaa edellä

kuvatusta kehityksestä. Tietyt asiat näyttävät kuitenkin melko

todennäköisiltä. Aasian ja muidenkin kehittyvien talouksien pai-

noarvo nousee melko nopeasti, eikä kansainvälisen talouden ra-

kenteita voida suunnitella ilman G20 tai jopa laajempaa viiteke-

hystä. Euroalueen talouskehitys jää vaatimattomaksi ja korot

pysyvät alhaisina, mutta yksittäiset euromaat voivat edelleen

menestyä. Maailmantalouden epätasapainot ja niitä seurannut

Pohjoismaiden BKT elpyy

BKT indeksoituna 2008 = 100


Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3

2007 2008 2009 2010

87,5

90,0

92,5

95,0

97,5

100,0

102,5

105,0

87,5

90,0

92,5

95,0

97,5

100,0

102,5

105,0

Tanska

Islanti

Ruotsi

Norja

Suomi


globaali talouspoliittinen reaktio ovat ajaneet maailmantalouden erittäin poikkeukselliseen tilanteeseen, jossa perin-

teiset viisaudet ja peukalosäännöt eivät välttämättä toimi. Uudet yllätykset ovat lähes varmoja, mutta ne eivät olisi

yllätyksiä jos tietäisimme mitä ne ovat.

Pasi Kuoppamäki


Kokonaistuotannon kasvu

%, vuosikasvu neljänneksittäin


01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

-12,5

-10,0

-7,5

-5,0

-2,5

0,0

2,5

5,0

7,5

-12,5

-10,0

-7,5

-5,0

-2,5

0,0

2,5

5,0

7,5

Japani

EuromaatUSA

Kokonaistuotannon kasvu

%, vuosikasvu neljänneksittäin


01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

-15

-10

-5

0

5

10

15

-15

-10

-5

0

5

10

15

Teollisuustuotanto

Bruttokansantuote

Kiina

Venäjä

Intia

Keskuspankkien ohjauskorot

%


1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

0

1

2

3

4

5

6

7

0

1

2

3

4

5

6

7

USA

Euroalue

Euroalueen tuottokäyrä

Government Benchmark Bonds

Julkaisupäivänä 3 kuukautta sitten

6 kuukautta sitten


1 v 2 v 5 v 6 v 7 v 8 v 9 v 10 v0,50

0,75

1,00

1,25

1,50

1,75

2,00

2,25

2,50

2,75

3,00

Pro

sen

ttia

0,50

0,75

1,00

1,25

1,50

1,75

2,00

2,25

2,50

2,75

3,00

Kuluttajien luottamusindeksi

Kausitasoitettu


99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

-35

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

25

35

45

55

65

75

85

95

105

115

125

135

145

USA

EU (oikea ast.)

Japani (vasen ast.)

Japani ja USA: 1985=100 EU: saldoluku

(vasen ast)

Teollisuuden suhdanneodotukset


99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

EU: teoll.luott.(vasen ast.)

(vasen ast.)barometri

USA: ISM-indeksi(oik.ast.)

Japani: Tankan-

EMU: Lyhyt ja pitkä korko, valtio

%, Valtion papereiden korkoja


1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20100

1

2

3

4

5

6

7

0

1

2

3

4

5

6

7

3 kuukautta

10 vuotta

5 vuotta

Euro / USD


1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

0,80

0,84

0,88

0,93

0,97

1,02

1,07

1,13

1,18

1,24

1,30

1,37

1,44

1,51

1,58

0,80

0,84

0,88

0,93

0,97

1,02

1,07

1,13

1,18

1,24

1,30

1,37

1,44

1,51

1,58

ENNUSTETAULUKOT

KOTIMAISET SUHDANTEET

Suomen talouskasvu jatkuu eurokriisistä huolimatta

Suomen kokonaistuotanto kääntyi jyrkän alamäen jälkeen asteittaiseen nousuun vuoden 2009 kesällä, kun raha-

ja finanssipoliittiset elvytystoimet olivat alkaneet piristää maailmankauppaa. Reippaampi nousu käynnistyi kui-

tenkin vasta vuoden 2010 toisella neljänneksellä, jolloin vienti ja asuntorakentaminen kasvoivat nopeasti. Koko

vuoden 2010 bruttokansantuotteen arvioimme kasvavan 3,3 prosenttia. Työttömyyden huippu saavutettiin pelät-

tyä matalammalla tasolla jo vuoden 2010 alussa, ja koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste on jäämässä

runsaaseen 8 prosenttiin. Suhdannekäänteestä huolimatta julkinen velka kasvaa nopeasti, mutta ulkomaankau-

passa säilyy pitkäaikainen ylijäämä. Suomessa kuluttajien luottamus on vahva, ja valtaosa yrityksistäkin odottaa

kasvua. Ennustamme vuoden 2011 kokonaistuotannon kasvavan 2,8 prosenttia, ja myös vuonna 2012 voidaan

yltää 2,5 prosentin kasvuun. Työttömyys painuu selvästi alle 8 prosenttiin, ja julkisen velan kasvu hidastuu. Inflaa-

tio pysynee yli kahdessa prosentissa ainakin vuonna 2011. Keskipalkkojen arvioimme nousevan vuonna 2011

noin 2,5 prosenttia, mutta eläkkeisiin tulee tätä pienempi indeksitarkistus. Täten kotitalouksien ostovoima ei ko-

hoa vuonna 2011 kuin korkeintaan työllisyyden paranemisen myötä.

Vienti kasvaa selvästi

Maailmankauppa on vauhdittunut selvästi vuoden

2009 syvän notkahduksen jälkeen. Vuoden 2010

tammi-syyskuussa koko maailman tuontimäärä kas-

voi 17 prosenttia vuotta aiemmasta. Suomen vienti

pääsi vauhtiin hieman muita myöhemmin, koska meil-

le niin tyypillisten investointitavaroiden markkinat

piristyvät yleensä vasta muun kaupan perässä. Suo-

men viennin määrä oli tammi-syyskuussa 4 prosent-

tia suurempi kuin vuotta aiemmin. Tavaravienti kasvoi

lähes 9 prosenttia, mutta palvelujen vienti supistui.

Samalla vientihinnat olivat kohonneet hieman, joten

vientitulot lisääntyivät 8 prosenttia. Tuontihinnat ovat

kohonneet vientihintoja nopeammin, eli vaihtosuhde

on heikentynyt hieman.

Odotamme loppuvuodenkin vientimäärän kohoavan, ja

koko vuodelle 2010 ennustamme 5,5 prosentin vo-

lyymikasvua. Vuoden 2011 viennin arvioimme lisään-

tyvän hieman enemmän eli 6,5 prosenttia. Tuonnin ennustamme kasvavan hieman vientiä hitaammin.

Investoinnit vaihteeksi kohtuulliseen nousuun

Vuonna 2009 investoinnit supistuivat peräti 15 prosenttia. Sekä rakennusinvestoinnit että kone- ja laitehankinnat

vähenivät tuntuvasti. Vuoden 2010 tammi-syyskuussa investoinnit olivat jo runsaan prosentin suuremmat kuin

vuotta aiemmin, sillä asuntoinvestoinnit olivat kasvaneet samana aikana peräti 28 prosenttia, mutta muut investoin-

nit olivat selvästi supistuneet. Ennustamme kokonaisinvestointien kasvavan tänä vuonna 2 prosenttia, ja ensi vuodel-

le odotamme jo 6 prosentin kasvua, vaikka asuntoinvestointien nousu jää jo tätä vuotta hitaammaksi.

Suomen vientikehitys ja maailmankauppa

1999 = 100, kausitasoitettu volyymi


99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

90

95

99

104

109

115

121

127

133

140

147

154

162

170

178

187

196

90

95

99

104

109

115

121

127

133

140

147

154

162

170

178

187

196

Maailman tuonti

Suomen vienti


Kulutuskin kääntynyt nousuun

Yksityinen kulutus supistui vuonna 2009 noin 2 prosenttia, vaikka

kotitalouksien reaalitulot kohosivat yli 2 prosenttia. Julkiset kulu-

tusmenot kasvoivat reaalisesti runsaan prosentin.

Vuoden 2010 tammi-syyskuussa yksityinen kulutus on lisääntynyt

2,5 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Etenkin

kestokulutustavaroiden hankinnat kasvoivat reippaasti, kun auto-

kauppa on käynyt vilkkaana. Tammi-marraskuussa kotitaloudet ovat

rekisteröineet kappalemääräisesti uusia henkilöautoja jopa runsaan

kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuluttajabarometrin tiedot kertovat kotitalouksien erittäin vahvasta

talousoptimismista, joten kulutus kasvaa myös loppuvuotena. Odo-

tamme koko vuoden nousun yltävän 2,5 prosenttiin. Ensi vuodelle

ennustamme hieman hillitympää eli 1,5 prosentin kasvua kotitalouk-

sien kulutusmenoille vaimean tulokehityksen vuoksi. Julkisten kulu-

tusmenojen kasvu jäänee tänä vuonna alle puoleen prosenttiin, ja

myös vuosina 2011-2012 julkinen kulutus polkenee lähes paikoil-

laan.

Tuotanto kasvanut 3 prosenttia

Bruttokansantuotteen volyymi supistui vuonna 2009 peräti 8 pro-

senttia. Päätoimialoista ainoastaan maatalouden sekä rahoitus- ja

vakuutuspalveluiden tuotantovolyymit kohosivat. Kuitenkin tuotan-

non pohjalukemat saavutettiin jo kesällä 2009, jonka jälkeen brutto-

kansantuote on asteittain lisääntynyt.

Tehdasteollisuuden tuotanto oli vuoden 2010 tammi-syyskuussa

runsaat 3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin, kun metsäteol-

lisuuden tuotanto oli lisääntynyt jopa 12 prosenttia. Kaupan tuotan-

to on samana aikana ollut runsaat 5 prosenttia suurempi kuin edelli-

senä vuotena. Rakennustuotanto on kasvanut 2,5 prosenttia. Julkis-

ten palvelujen tuotanto on vähentynyt hieman. Koko bruttokansan-

tuote oli vuoden 2010 tammi-syyskuussa 2,9 prosenttia suurempi

kuin vuotta aiemmin.

Loppuvuodelle talouden näkymät ovat kohtuullisen positiiviset. Niin

yritys- kuin kuluttajakyselytkin kertovat kasvuodotuksista. Teollisuu-

den uudet tilaukset ovat tammi-lokakuussa olleet arvoltaan 23 pro-

senttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Ennustammekin, että vuo-

den viimeisellä neljänneksellä bruttokansantuotteen kasvuvauhti on

selvästi yli 3 prosenttia, ja koko vuoden kasvuksi arvioimme 3,3 pro-

senttia. Ensi vuodelle ennustamme hieman hitaampaa tuotannon

nousua eli 2,8 prosenttia, ja vuodelle 2012 odotamme vielä 2,5

prosentin nousua. Tällöin tuotannon määrä saavuttaisi juuri ja juuri

vuoden 2008 huippulukemat vuoden 2012 lopussa.

Työvoiman tarjonta ja kysyntä

Inflaatio ja ansiotaso

Työttömyysaste

Tuhatta henkilöä, liukuva vuosikeskiarvo


90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

2000

2100

2200

2300

2400

2500

2600

2700

2800

2000

2100

2200

2300

2400

2500

2600

2700

2800

Työvoima

Työlliset

%, vuosimuutos


1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

Kuluttajahinnat

Ansiotaso

%


90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

Suomi

Euroalue


Työttömyysaste painumassa alle 8 prosenttiin

Työllisten määrä on tammi-lokakuussa ollut puoli prosenttia pie-

nempi kuin vuotta aiemmin. Samalla tehdyt työtunnit ovat lisäänty-

neet puoli prosenttia. Teollisuudessa työllisten määrä on supistunut

5 prosenttia ja rakentamisessa kaksi prosenttia, mutta kaupassa ja

monissa palveluissa työllisyys on hieman lisääntynyt. Työvoiman

tarjonta on vähentynyt 0,2 prosenttia, joten työttömyys on ollut hie-

man edellistä vuotta korkeampi.

Keskimäärin työttömiä oli tammi-lokakuussa 230 000 henkilöä,

mikä oli 8 000 enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Työt-

tömyysaste on ollut tammi-lokakuussa keskimäärin 8,6 % eli 0,3

prosenttiyksikköä korkeampi kuin samana aikana edellisenä vuotena.

Avoimet työpaikat alkoivat lisääntyä vuonna 2010. Kausitasoitettu-

na työttömyysaste saavutti huippunsa jo tammikuussa 8,9 prosen-

tissa, ja lokakuussa se oli enää 8,0 prosenttia. Näin työttömyyden

nousu jäi paljon lievemmäksi kuin aiemmin ennustettiin. Arvioimme

koko vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 8,3 prosenttia.

Ensi vuonna työttömyysaste voi alentua jo 7,5 prosenttiin ja seuraa-

vana vuotena 7 prosenttiin.

Inflaatio vauhdittunut yli 2 prosenttiin

Vuonna 2009 kuluttajahinnat eivät keskimäärin nousseet lainkaan.

Vuoden jälkipuoliskolla ne olivat alemmat kuin samana aikana vuotta

aiemmin. Vuoden 2010 aikana inflaatio on vauhdittunut, ja loka-

kuussa kuluttajahinnat olivat keskimäärin jo 2,3 prosenttia korke-

ammat kuin vuotta aiemmin. Samalla asumismenot kallistuivat run-

saat 4 prosenttia, kun energian hinnat ja vuokrat olivat kohonneet.

Elintarvikkeiden hinnat olivat kohonneet vuodessa 3 prosenttia. Vii-

me heinäkuussa nostettiin yleistä arvonlisäveroa prosenttiyksiköllä,

mutta ravintolaruokailun arvonlisäveroa alennettiin selvästi. Energi-

an hinnoissa on edelleen nousupaineita, ja monia julkisia tariffeja

ollaan korottamassa. Vuoden 2010 keskimääräinen inflaatio on

jäämässä 1,2 prosenttiin, mutta vuonna 2011 inflaatio liikkunee yli

kahdessa prosentissa. Seuraavanakin vuonna inflaatio lienee pari

prosenttia.

Palkansaajien keskimääräiset bruttoansiot kohosivat vuonna 2009

keskimäärin 4,0 prosenttia. Palkkasumma kuitenkin aleni runsaan

prosentin, kun palkansaajien lukumäärä väheni. Vuoden 2010 tam-

mi-syyskuussa ansiotaso oli 2,7 prosenttia korkeampi kuin vuotta

aiemmin. Myös koko vuoden ansiotason odotamme kohoavan 2,7

prosenttia, ja ensi vuodelle ennustamme 2,5 prosentin nousua. Nyt

palkkasummakin kasvaa, koska työllisyys on kääntynyt asteittaiseen

nousuun. Eläkkeiden nostot ovat jääneet ansiotason muutoksia pie-

nemmiksi, sillä vuonna 2010 eläkeindeksi nousi vain 0,3 prosenttia,

ja vuonna 2011 vastaava indeksikorotus on 1,4 prosenttia.

Vaihtotase, mrd. euroa

Valtionvelka

Valtion kassatulot ja -menot

Mrd. euroa, liukuva vuosisumma


90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Vaihtotase

Kauppatase

% ja mrd. euroa


82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Velkakanta, mrd. euroa

Suhteessa bkt:een, %

Valuuttamääräinen

Mrd. eur, ilman lainoja, lyhennyksiä ja arvopaperisijoituksia


1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

26

28

30

32

34

36

38

40

42

44

46

48

50

52

Liu

kuva v

uosis

um

ma

26

28

30

32

34

36

38

40

42

44

46

48

50

52

Kassatulot

Kassamenot

Verotulot


Vaihtotase säilyy tuttuun tapaan ylijäämäisenä

Viennin ja tuonnin supistuessa nopeasti vuonna 2009 vaihtotase oli kuitenkin 4,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Näin

Suomessa tulot ulkomailta olivat olleet menoja suuremmat jo 16 vuotta peräkkäin. Vuoden 2010 tammi-syyskuussa

vaihtotase oli hieman ylijäämäinen, mutta loppuvuodelle on odotettavissa lisää ylijäämää, ja koko vuodelle arvioimme

runsaan 2 miljardin euron suuruista ylijäämää. Ennustamme positiivista vaihtotasetta myös kahdelle seuraavalle

vuodelle, koska arvioimme viennin kasvavan hieman tuontia nopeammin, eikä ulkomaankaupan hintojen vaihtosuh-

teessakaan ole odotettavissa erityisiä muutoksia.

Julkinen velka jatkaa kasvuaan

Valtiontaloudessa kassatulot painuivat vuonna 2009 selvästi menoja pienemmiksi. Vuoden 2010 tammi-

lokakuussa kassatulot olivat prosentin suuremmat kuin samana aikana vuotta aiemmin. Samalla kassamenot olivat

kasvaneet 6 prosenttia, ja tuloalijäämä oli lähes 7 miljardia euroa. Myös kuntatalous säilyy alijäämäisenä, joten koko

julkisen sektorin rahoitusalijäämä syvenee vuonna 2010 hieman. Odotamme noin 3 prosentin alijäämää suhteessa

bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2011 alijäämä supistunee jo alle 2 prosenttiin ja vuonna 2012 lähelle yhtä pro-

senttia. Valtion velka kasvaa väistämättä vielä joitakin vuosia. Koko julkisen velan odotamme kohoavan suhteessa

bruttokansantuotteeseen vuoden 2011 lopussa hieman yli 50 prosenttiin ja sitä seuraavana vuotena vielä pari pro-

senttiyksikköä lisää. Täten Suomi täyttänee yhtenä harvoista maista EMU:n vaje- ja velkakriteerit helpostikin. Silti

Suomikin joutuu kiristämään finanssipolitiikkaa myöhempien vuosien paineiden ehkäisemiseksi.

Riskit väijyvät Euroopassa

Tässä esitetty suhdannenäkemys on laadittu aikana, jolloin euroalueen velkakriisiin liittyvät epävarmuudet ovat jäl-

leen voimistuneet. Ennusteessa on oletettu, että mitään dramaattista finanssikriisiä ei ilmaannu ennusteperiodilla.

Mikäli valuutta-alueen velkaongelmat kärjistyisivät, olisi Suomenkin talousennustetta luonnollisesti muutettava pes-

simistisemmäksi.

Lauri Uotila


Tarjonta ja kysyntä

%, volyymin vuosimuutos


2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

-24

-20

-16

-12

-8

-4

0

4

8

12

-24

-20

-16

-12

-8

-4

0

4

8

12

Vienti

Tuonti

Tuotanto (pylväät)

Kulutusmenot

Investoinnit

Työttömyysaste, %


90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

12 kk:n liukuva keskiarvo

Alkuperäinen

Teollisuuden luottamus

Saldoluku


96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

Suomi

EU-maat

Tuotanto toimialoittain

1990 = 100, Volyymi-indeksit, liukuvat vuosikeskiarvot


89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

80

84

88

93

97

102

107

113

118

124

130

137

144

151

158

166

175

183

193

202

212

80

84

88

93

97

102

107

113

118

124

130

137

144

151

158

166

175

183

193

202

212

Teollisuus ja rakentaminen

Palvelut

Maa- ja metsätalous

Bruttokansantuote

Inflaatio ja ansiotason muutos

%, vuosimuutos


1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

Kuluttajahinnat

Ansiotaso

Kuluttajien luottamus


96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

EU-maat

Suomi

ENNUSTETAULUKOT

SUOMI

Ennuste Ennuste Ennuste

Kysyntä ja tarjonta 2008 2009 2010 2011 2012 Määrän muutos

Bkt 1,2 -8,0 3,3 2,8 2,5 Tuonti 6,6 -18,1 4,0 4,5 5,0 Vienti 6,5 -20,3 5,5 6,5 5,5

Kulutus 2,0 -1,1 1,9 1,2 1,5

- yksityinen 1,7 -1,9 2,5 1,5 2,0

- julkinen 2,7 1,2 0,3 0,3 0,0

Investoinnit -0,2 -14,7 2,0 6,0 4,0 Indikaattoreita 2008 2009 2010 2011 2012

Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,3 7,5 7,0

Ansiotaso, % 5,5 4,0 2,7 2,5 2,5

Inflaatio, % 4,1 0,0 1,2 2,4 2,0

Vaihtotase, mrd, EUR 5,8 4,7 2,5 3,5 4,0

Vaihtotase/bkt, % 3,1 2,7 1,4 1,8 2,0

Julkinen alijäämä/bkt, % 4,2 -2,2 -3,1 -1,5 -1,3

Julkinen velka/bkt, % 34,2 44,0 49,0 51,5 53,5 Ennusteet: Sampo Pankki/Ekonomistit

KANSAINVÄLINEN TALOUS

Ennuste Ennuste Ennuste

Vuosimuutos, % 2008 2009 2010 2011 2012

Euroalue

BKT 0,6 -4,1 1,3 2,0 1,9 Kuluttajahinnat 3,3 0,3 1,6 1,7 1,8 Iso-Britannia BKT 0,7 -4,9 1,9 3,7 2,5 Kuluttajahinnat 3,7 2,3 3,2 2,7 2,4 Japani BKT -0,7 -5,2 3,7 1,7 1,8 Kuluttajahinnat 1,5 -1,3 -1,0 -0,3 0,3 Kiina BKT 9,1 8,7 10,1 9,5 9,3 Kuluttajahinnat 5,9 -0,7 3,7 4,2 3,3 Ruotsi BKT -0,2 -4,9 4,6 1,6 1,7 Kuluttajahinnat 3,4 -0,3 1,2 2,1 2,3 Yhdysvallat BKT 1,1 -2,6 2,8 2,8 3,4 Kuluttajahinnat 3,8 -0,3 1,6 1,4 1,6 Kansainvälisen talouden ennusteet: Danske Research 13.9.2010

ENNUSTETAULUKOT

ENNUSTEVERTAILUA

Ennuste vuodelle 2010 Ennuste vuodelle 2011

Sampo

Pankki

VM ETLA PTT PT SP Sampo

Pankki

VM ETLA PTT PT SP

KYSYNTÄ JA TARJONTA

Määrän muutos, %

BKT 3,3 2,1 3,5 3,4 3,7 2,6 2,8 2,9 4,0 2,5 3,7 3,0

Tuonti 4,0 4,0 4,5 6,0 8,3 3,7 4,5 7,3 9,0 5,5 7,2 9,0

. .

Vienti 5,5 6,1 6,0 8,5 9,6 5,7 6,5 8,0 9,0 6,3 8,2 8,3

Yksityiset kulutusmenot 2,5 2,0 2,5 2,5 3,0 2,3 1,5 2,0 2,0 2,2 2,5 2,5

Julkiset kulutusmenot 0,3 0,4 0,5 0,5 0,7 0,1 0,3 0,7 1,0 0,5 0,2 0,4

Kiinteät investoinnit 2,0 -0,1 2,5 4,1 1,8 0 6,0 5,0 8,0 3,5 7,3 6,3

TALOUDEN TASAPAINO

Vaihtotase, mrd. Eur 2,5 2,5 .. .. 2,2 3,6 4,0 2,1 .. .. 3,0 2,3

Kuluttajahinnat, % 1,2 1,5 1,2 1,5 1,2 1,1 2,4 2,5 2,4 2,2 2,2 2,0

Ansiotason muutos, % 2,7 2,6 2,5 .. 2,6 2,7 2,5 2,8 2,8 .. 2,2 2,4

Työttömyysaste, % 8,3 8,6 8,4 8,3 8,5 8,4 7,5 8,2 7,7 7,5 8,0 8,0

Ennustaja: Julkaistu: Ennustaja: Julkaistu:

Sampo Pankki Oyj Joulukuussa 2010 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Maaliskuussa 2010

Valtiovarainministeriö (VM) Syyskuussa 2010 Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) Maaliskuussa 2010

Suomen Pankki (SP) Maaliskuussa 2010 Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) Syyskuussa 2010

YHTEYSTIEDOT

Sampo Pankki Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 SAMPO PANKKI. Y-tunnus 1730744-7

Pääekonomisti

Pasi Kuoppamäki

puh. 010 5467715

Julkaisun päätoimittaja

Johtava neuvonantaja

Lauri Uotila

puh. 010 5467714

ISSN 0788-6284


Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat: EcoWin, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tulli-

hallitus.

Tämä katsaus perustuu Sampo Pankki Oyj:n (”pankki”) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden perustana olevat tiedot on koottu Pankin luotetta-

vina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa

esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista

tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja arviot

edustavat pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri ilmoitusta. Tämä katsaus sisältää pankin immateriaali-

oikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki pidättää kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet.

Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin

kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota palve-

luita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen

kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen julkaisemista.

Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyn-

tiin. Sama koskee myös niitä alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä.

suhdanteet ja rahoitusmarkkinat - danske bank · ja hidastaa kasvua, mutta euroalueen...

Documents