suomalaisten mielipiteet euroopan unionista yleensä, … · 2017. 11. 30. · eurobarometri 2002 -...

EUROBAROMETRI 2002 - ERITYISPAINOS

Suomalaisten mielipiteetEuroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja

EU-tiedon lähteistä

Euroopan komission Suomen edustustolle tehty selvitys

«Tämä raportti ei edusta Euroopan komission mielipiteitä. Raportissa mahdollisestiilmenevät mielipiteet ovat yksinomaan raportin kirjoittajan tulkintoja.”

May 24, 2002

EORG E.E.I.G.111 rue Colonel Bourg – 1140 Brussels - Belgium

Tel : +32 / 2 – 775.01.12 – Fax : +32 / 2 – 761.02.75 – Email : [email protected]

mailto:[email protected]

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO ……………………………………………………………………………….... 1Tutkimuksen toteuttaminen..................................................................................... 1

1. SUOMALAISTEN YLEINEN SUHTAUTUMINEN EUROOPAN UNIONIIN…….... 3

1.1. Suomalaisten asennoituminen Euroopan unioniin………………………………….. 3

1.2. Suomalaisten asenteet liittyen Euroopan unionin kehittämiseen............................... 8

1.3. Suomalaisten käsitys kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista Euroopan unionissatehtäviin päätöksiin.......................……………………………............……………. 11

1.4. Vertailu muihin EU-maihin...…………………………………................................ 17

2. SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN EUROOPAN UNIONINLAAJENTUMISEEN...................................................................................................... 19

2.1. Suomalaisten yleinen kiinnostus ja kontaktit hakijamaihin………………............. 19

2.2. Suomalaisten tietous hakijamaista ja laajentumisprosessista………....................... 21

2.3. Suomalaisten asenteet laajentumiseen……………………………………............. 24

2.4. Suomalaisten käsitys laajentumisen vaikutuksista…………………………….….. 26

2.5. Suomalaisten asenteiden kehityssuunnat….............................................................. 31

2.6. Vertailu muihin EU-maihin...................................................................................... 35

3. SUOMALAISET JA EU-TIEDON LÄHTEET………..………………….................... 37

3.1. Suomalaisten suosimat EU-tiedon lähteet……….................................................... 37

3.2. Suomalaisten mielipiteet EU-tiedotuksen tasosta………………............................. 39

3.3. Suomalaisten EU-tietoa koskevat toivomukset.…................................................... 41

3.4. Vertailu muihin EU-maihin...................................................................................... 46

JOHTOPÄÄTÖKSET …………………………………………………………………….... 48

LIITTEET

Eurobarometri 56.3 ”Erityispainos” SUOMI1

JOHDANTO

Eurobarometri on tutkinut jo useiden vuosien ajan Euroopan unionin jäsenmaidenkansalaisten mielipiteitä Euroopan unionista. Tämä kevättalvella 2002 toteutettuEurobarometri on järjestyksessä toinen maaraportti. Ensimmäinen raportti käsittelisuomalaisten mielipiteitä eurosta, laajentumisesta ja Euroopan tulevaisuudesta käytävästäjulkisesta keskustelusta. Koska raportit ovat sisällöltään erilaiset, ne eivät olekokonaisuudessaan vertailukelpoisia. Ainoastaan laajentumisen osalta on voitu tehdä vertailuasuomalaisten asenteiden kehityksen suhteen viimeisen vajaan vuoden aikana.

Tämä raportti tarkastelee suomalaisten yleistä suhtautumista Euroopan unioniin sekäsuomalaisten mielipiteitä Euroopan unionin laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä. Raporttituo esiin suomalaisten yleisen tietouden, asenteet, odotukset ja huolenaiheet kunkin osa-alueen kohdalta. Raportissa vertaillaan myös eri ammatti- ja ikäryhmien suhtautumista sekäalueellisia eroja suomalaisten mielipiteissä.

Tutkimuksen toteuttaminen

Raportti perustuu Suomessa 22.1.-24.2.2002 välisenä aikana tehtyyn mielipidetiedusteluun,jossa haastateltiin 1053 yli 14-vuotiasta suomalaista, jotka edustivat sukupuoli-, ikä-,ammatti- ja aluejakaumaltaan edustavaa otosta suomalaisista. Sama mielipidetiedustelusuoritettiin samaan aikaan myös kaikissa muissa Euroopan unionin jäsenmaissa, jotensuomalaisten mielipiteitä on mahdollista verrata kansalaismielipiteeseen muissa Euroopanunionin maissa. Mielipidetiedustelu tehtiin Euroopan komission pyynnöstä. Euroopan tasollasitä koordinoi European Opinion Research Group –konsortio, johon kuuluvat INRA (Europe)ja GfK Worldwide. Suomessa haastattelut suoritti Suomen Gallup Oy. Haastattelut suoritettiinhenkilökohtaisesti ihmisten kotona maan omalla kielellä.

Raportin ensimmäinen luku tarkastelee suomalaisten yleistä suhtautumista Euroopan unioniin.Kuinka tärkeinä suomalaiset pitävät eri Euroopan unionin politiikan aloja? Millä aloillasuomalaiset katsovat Euroopan unionin toimineen tehokkaasti ja millä aloilla vähemmäntehokkaasti? Kuinka suuri suomalaisten mielestä on Suomen vaikutusvalta Euroopanunionissa? Entä mihin suuntaan Euroopan unionia tulisi suomalaisten mielestä kehittää?Luvun lopussa vertaillaan tuloksia muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaistenmielipiteisiin.

Toisessa luvussa käsitellään suomalaisten tietoutta ja asenteita Euroopan unioninlaajentumisprosessia kohtaan. Kuinka kiinnostuneita ja tietoisia suomalaiset ovathakijamaista? Onko laajentuminen suomalaisten mielestä myönteistä vai kielteistä? Millaistalaajentumisaikataulua suomalaiset suosivat? Koska suomalaisten mielipiteitä laajentumisestakysyttiin jo keväällä 2001 tehtyssä Eurobarometrin erityispainoksessa, vertaillaan tässäraportissa myös suomalaisten laajentumista koskevien mielipiteiden kehitystä. Lisäksivertaillaan myös tämän luvun osalta suomalaisten mielipiteitä muiden Euroopan unioninjäsenmaiden kansalaisten mielipiteisiin.

Kolmannessa luvussa tarkastellaan suomalaisten suhtautumista eri Euroopan unioniakoskevan tiedon lähteisiin. Mitä EU-tiedon lähteitä suomalaiset suosivat? Miten suomalaisetarvioivat EU-tiedotuksen tason ja millaisia toivomuksia suomalaisilla EU-tietoa kohtaan on?Kuinka kattavaa EU-tiedotus suomalaisten mielestä on? Lisäksi vertaillaan Suomen tuloksiamuissa Euroopan unionin jäsenmaissa saatuihin tuloksiin.


Raportin johtopäätöksissä on koottu yhteen mielipidetiedustelun keskeisimmät tulokset.

Raportti sisältää seuraavat liitteet: Technical specifications (Liite 1), selvitys raportissakäytettävästä ammattiryhmä- ja aluejaottelusta (Liite 2), ja Suomessa haastateltaville esitetytkysymykset (Liite 3).


1. SUOMALAISTEN YLEINEN SUHTAUTUMINEN EUROOPAN UNIONIIN

Tämänkertaisessa Eurobarometrissa mitattiin suomalaisten yleistä suhtautumista Euroopanunioniin ja sen eri politiikan aloihin.

1.1. Suomalaisten asennoituminen Euroopan unioniin

Eurobarometrilla kysyttiin tammi-helmikuussa 2002 suomalaisilta, kuinka kiintyneitä hetuntevat olevansa kotikaupunkiinsa, kotiseutuunsa, Suomeen ja Euroopan unioniin. 95 %suomalaisista ilmoitti olevansa erittäin tai melko kiintynyt Suomeen. Kotiseutuunsa olierittäin tai melko kiintynyt 87 % suomalaisista ja kotikuntaansa 79 %. Sen sijaan Euroopanunioniin erittäin tai melko kiintynyt tunsi olevansa vain 19 % suomalaisista. 78 %suomalaisista sanoi olevansa ei kovin tai ei lainkaan kiintynyt Euroopan unioniin.

Kuinka kiintynyt olette...?

2

37

43

65

17

42

44

30

51

18

12

4

27

2

1

0

4

1

1

1

Euroopan unioniin

Kotikaupunkiinne/kuntaanne

Kotiseutuunne

Suomeen

Erittäin kiintynyt Melko kiintynyt Ei kovin kiintynyt Ei lainkaan kiintynyt Ei osaa sanoa

Kuvio 1. - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002

Naiset ja vanhemmat ikäluokat olivat selvästi muita kiintyneempiä Suomeen, kotiseutuunsa jakotikuntaansa. Hieman yllättäen myös Euroopan unioniin erittäin kiintyneiden osuus olivanhemmassa ikäluokassa muita ikäluokkia suurempi. 3,5 % yli 55-vuotiaista ilmoittiolevansa erittäin kiintynyt Euroopan unioniin, kun tulokset muilla ikäluokilla vaihtelivatnollasta 1,3 %:iin. Laskettaessa yhteen ne, jotka sanoivat olevansa erittäin tai melkokiintyneitä Euroopan unioniin nousee 15-24-vuotiaiden ikäluokka samalle tasolle yli 55-vuotiaiden kanssa. 22,7 % 15-24-vuotiaista ja 22,5 % yli 55-vuotiaista ilmoitti olevansaerittäin tai melko kiintynyt Euroopan unioniin. 25-39-vuotiaista näin vastasi 11,8 % ja 40-54-vuotiaista 18,9 %.

Opiskelijat, eläkeläiset ja johtavassa asemassa olevat olivat muita kiintyneempiä Euroopanunioniin. Opiskelijoista 24 %, eläkeläisistä 21 % ja johtavassa asemassa olevista 21 % sanoiolevansa erittäin tai melko kiintynyt Euroopan unioniin. Toimihenkilöistä näin vastasi 17 %,työntekijöistä 17 %, kodista huolehtivista 17 %, itsenäisistä ammatinharjoittajista 14 % jatyöttömistä 12 %. Kokoomuksen, SDP:n ja RKP:n kannattajat olivat muita selvästikiintyneempiä Euroopan unioniin. 36 % RKP:n kannattajista, 28 % SDP:n kannattajista ja 27% Kokoomuksen kannattajista oli erittäin tai melko kiintynyt Euroopan unioniin. Vihreiden javasemmistoliiton kannattajista näin vastasi 15 % ja Keskustan ja Kristillisen liitonkannattajista 12 %

Myös alueellisia eroja on havaittavissa ihmisten kiintyvyyden asteessa. Kaupunkilaiset olivatmaaseudulla asuvia kiintyneempiä Euroopan unioniin. Kaupungissa asuvista 24,5 % vastasiolevansa erittäin tai melko kiintynyt Euroopan unioniin. Pienissä ja keskisuurissa


kaupungeissa asuvista näin vastasi 19 % ja maaseudulla asuvista 14,4 %. Euroopan unioniinerittäin tai melko kiintyneiden määrä vähenee mentäessä pohjoiseen. Uusimaalaisista 22 %,eteläsuomalaisista 20 %, itäsuomalaisista 16%, välisuomalaisista 16% ja pohjoissuomalaisista15 % sanoi olevansa erittäin tai melko kiintynyt Euroopan unioniin.

Talvella 2002 yli puolet (53 %) suomalaisista oli sitä mieltä, että Euroopan unioninjäsenyydestä on huomattavasti tai vähän etua silloin, kun on kysymys Suomen etujensuojelemisesta. 25 % suomalaisista taas oli sitä mieltä, että unionin jäsenyydestä on vähän taihuomattavasti haittaa. Miehistä (55 %) hieman useampi kuin naisista (51 %) piti Euroopanunionin jäsenyyttä etuna. Suuremmissa kaupungeissa asuvista suurempi osa (64 %) pitijäsenyyttä etuna, vaikkakin pienissä ja keskisuurissa tai maaseudulla asuvistakin noin puoletpiti Euroopan unionin jäsenyyttä etuna Suomen etuja suojeltaessa. Selviä eroja onhavaittavissa pohjoissuomalaisten ja maan muun osan välillä. Vain 42 % pohjoissuomalaisistanäkee Euroopan unionin jäsenyydestä olevan huomattavasti tai vähän etua, kun taasuusimaalaisista 60 % on tätä mieltä. Muun maan tulokset vaihtelevat 52 %:sta 55 %:iin.

Lisäksi suomalaisia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-101 myönteisyyttään Euroopan unioniakohtaan. Koko Suomen keskiarvoksi tuli 5.4. Miehet (5.46) olivat hieman naisia (5.38)myönteisempiä suhtautumisessaan Euroopan unioniin. Tutkimuksen perusteella voidaan myöstodeta, että mitä nuorempi henkilö, sitä myönteisemmäksi hän arvioi suhtautumistaanEuroopan unionia kohtaan. 15-24-vuotiaiden keskiarvo oli 6.0, kun taas yli 55-vuotiaiden 5.3.Kokoomuksen kannattajat (6.8) ovat selvästi EU-myönteisempiä kuin SDP:n (5.9) jaKeskustan (4.7) kannattajat. Myös alueellisia eroja on EU-myönteisyydessä oheisen kuvio 2:nmukaisesti havaittavissa.

Kysyttäessä, ovatko Euroopan unionissa tehtävät päätökset yleensä hyviä vai huonojaSuomelle ja vastaajalle henkilökohtaisesti, piti 28 % suomalaisista päätöksiä yleensäSuomelle ja 22 % itselleen henkilökohtaisesti hyvinä. 24 % suomalaisista taas piti Euroopanunionissa tehtäviä päätöksiä Suomelle ja 20 % itselleen henkilökohtaisesti yleensä huonoina.Molemmissa tapauksissa 36 % suomalaisista piti arviointia kuitenkin riippuvaisena kyseessäolevasta asiasta.

Naisista ja miehistä lähes yhtä suuri osa (miehistä 29 % ja naisista 28 %) piti Euroopanunionissa tehtäviä päätöksiä yleensä Suomelle hyvinä. Sen sijaan huonoina niitä Suomelle piti28 % miehistä ja 21 % naisista. 15-24-vuotiaista Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä pitiSuomelle hyvinä 42 %, kun näin vastanneiden osuus muissa ikäluokissa vaihteli 24 %:sta 28%:iin. Opiskelijat (40 %) ja johtavassa asemassa olevat (34 %) olivat muita enemmän sitämieltä, että Euroopan unionissa tehtävät päätökset ovat yleensä Suomelle hyviä.Kokoomuksen kannattajista 47 %, SDP:n kannattajista 36 %, Vihreiden kannattajista 32 % jaRKP:n kannattajista 31 % piti Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä Suomelle yleensähyvinä. Keskustan kannattajista päätöksiä piti yleensä Suomelle hyvinä 23 % ja huonoina 37%. Uusimaalaisista 32 %, eteläsuomalaisista 28 %, välisuomalaisista 32 % ja itäsuomalaisista26 % piti Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä yleensä Suomelle hyvinä. Sen sijaanpohjoissuomalaisista näin ajatteli 17 %. 42 % pohjoissuomalaisista piti Euroopan unionissatehtäviä päätöksiä yleensä Suomelle huonoina.

1 1 = ei lainkaan myönteinen, 10 = erittäin myönteinen


Käyttäen asteikkoa 1-101, kuinka myönteinen olette Euroopan unionia kohtaan?

3,53

4,74

4,92

5,02

5,06

5,09

5,12

5,12

5,22

5,26

5,3

5,3

5,31

5,33

5,33

5,34

5,38

5,42

5,44

5,46

5,47

5,62

5,84

5,85

5,92

5,92

5,94

6,02

6,1

6,82

Kristillisen liiton kannattajat

Keskustan kannattajat

Työttömät

Vasemmistoliiton kannattajat

Maaseudulla asuvat

Kodista huolehtivat

Itsenäiset ammatinharjoittajat

Pohjoissuomalaiset

Eteläsuomalaiset

Eläkeläiset

40-54-vuotiaat

yli 55-vuotiaat

Vihreiden kannattajat

Palvelutyöntekijät

Välisuomalaiset

25-39-vuotiaat

Naiset

SUOMI

Pienissä tai keskisuurissa kaupungeissa asuvat

Miehet

Itäsuomalaiset

Toimihenkilöt

Uusimaalaiset

Opiskelijat

Johtavassa asemassa olevat

SDP:n kannattajat

Suurissa kaupungeissa asuvat

15-24-vuotiaat

RKP:n kannattajat

Kokoomuksen kannattajat

keskiarvo

Kuvio 2. - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 1 = ei lainkaan myönteinen, 10 = erittäin myönteinen

Kysyttäessä, ovatko Euroopan unionissa tehtävät päätökset yleensä hyviä vai huonojavastaajalle henkilökohtaisesti, huomataan samansuuntaisia eroja eri ryhmien välillä kuinkysyttäessä, ovatko päätökset hyviä vai huonoja Suomelle. Itselleen henkilökohtaisestipäätöksiä pitävät yleensä hyvinä erityisesti nuoret. 15-24-vuotiaista 35 % piti Euroopanunionissa tehtäviä päätöksiä yleensä itselleen hyvinä. Muissa ikäryhmissä niitä piti hyvinä 18-21 % vastaajista. Kokoomuksen (36 %), SDP:n (31 %) ka RKP:n (30 %) kannattajat pitävätmuita enemmän Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiä itselleen henkilökohtaisesti hyvinä,kun taas Keskustan kannattajista näin vastasi 18 %. 32 % Keskustan kannattajista pitääEuroopan unionissa tehtäviä päätöksiä yleensä itselleen huonoina.

Kaupungeissa asuvat (25 %) ja pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa asuvat (23 %) pitivätEuroopan unionissa tehtäviä päätöksiä itselleen henkilökohtaisesti muita enemmän yleensähyvinä. Maaseudulla asuvista hyvinä päätöksiä itselleen piti 28 % ja huonoina 25 %.Välisuomalaiset olivat kaikista eniten sitä mieltä, että Euroopan unionissa tehtävät päätöksetovat heille henkilökohtaisesti yleensä hyviä (34 %). Uusimaalaisista tätä mieltä oli 20 %,eteläsuomalaisista 22 %, itäsuomalaisista 17 % ja pohjoissuomalaisista 16 %.Pohjoissuomalaisista 36 % oli sitä mieltä, että Euroopan unionissa tehtävät päätökset ovatyleensä huonoja heille henkilökohtaisesti. Muissa osissa maata osuudet vaihtelivatUudenmaan 14 %:sta Väli-Suomen 24 %:iin.


Ovatko Euroopan unionissa yhteisesti tehtävät päätökset mielestänne yleensä Teille henkilökohtaisesti hyviä vai huonoja?

16

34

17

22

20

25

23

18

21

19

18

35

22

22

22

36

24

21

19

14

13

20

25

21

26

17

14

17

24

20

Pohjoissuomalaiset

Välisuomalaiset

Itäsuomalaiset

Eteläsuomalaiset

Uusimaalaiset



Maaseudulla asuvat

Yli 55-vuotiaat

40-54-vuotiaat

25-39-vuotiaat

15-24-vuotiaat

Naiset

Miehet

SUOMI

Hyviä Huonoja

Kuvio 3. - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 "Riippuu asiasta" ja "Ei osaa sanoa" eivät näy kuviossa

Suomalaisia pyydettiin myös nimeämään kaksi Euroopan unionin myönteisintä ja kaksikielteisintä puolta. 41 % suomalaisista piti yhteistä eurooppalaista valuuttaa, euroa, Euroopanunionin myönteisimpänä puolena, 28 % vapaata matkustamista ja 12 % talouskasvua, vahvaataloutta ja vapaita markkinoita. Euroopan unionin kielteisimpinä puolina suomalaiset pitiväthidasta päätöksentekoa ja raskasta byrokratiaa (21 %), kansallisten rahayksiköidenpuuttumista (17 %), sitä, etteivät EU-säännöt vastaa Suomen intressejä (17 %) sekälisääntyvää rikollisuutta, turvattomuutta ja huumeiden kuljetusta ja käyttöä (16 %). Euroopanunionin myönteisimpiä ja kielteisimpiä puolia kysyttäessä on huomattava niiden henkilöidenhuomattava määrä, jotka eivät osanneet nimetä yhtään hyvää tai huonoa puolta. Heidänosuutensa oli myönteisiä puolia kysyttäessä 42 % ja kielteisiä puolia kysyttäessä 40 %.Lisäksi 13 % sanoi, ettei Euroopan unionilla ole ollenkaan myönteisiä puolia ja 6 %, ettei silläole kielteisiä puolia.

Suomalaisia pyydettiin myös arvioimaan, onko Euroopan unionin ollut tehokasta vai eitehokasta eri politiikan aloilla. Suomalaiset kritisoivat Euroopan unionin toimintaatehottomaksi erityisesti köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa kamppailussa, työttömyydenvastaisessa kamppailussa, elintarvikkeiden laadun takaamisessa ja järjestäytyneenrikollisuuden ja huumeiden vastaisessa kamppailussa. Erittäin tai melko tehokkaaksisuomalaiset taas kiittelevät Euroopan unionin toimintaa erityisesti euron käyttöönotossa,rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä Euroopassa ja taloudellisen kasvun tukemisessa.Tarkat jakaumat käyvät ilmi oheisesta kuviosta 4.

Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista taistelua kritisoivat tehottomaksi erityisesti suurissakaupungeissa asuvat (59 % vastasi ei kovin tehokasta tai ei lainkaan tehokasta),palvelutyöntekijät (60 %), kodista huolehtivat (65 %), mutta myös johtajat (67 %).Alueellisesti itäsuomalaiset (60 %) ja uusimaalaiset (55 %) kritisoivat eniten Euroopanunionin toimintaa köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa taistelussa ei kovin tehokkaaksi taiei lainkaan tehokkaaksi.


Kertokaa kunkin seuraavan alan kohdalla, onko Teistä Euroopan unionin toiminta ollut...?

8

11

13

13

19

19

19

20

21

21

23

23

25

26

35

47

29

36

41

34

41

18

34

19

33

28

32

41

26

45

26

27

26

31

30

24

38

32

37

31

32

28

21

32

12

6

10

5

6

7

6

16

6

15

7

10

5

5

9

3

Uusien jäsenmaiden mukaanottaminen

Euroopan unionin toimielinten ja niiden työtapojen uudistaminen

Euroopan unionin poliittisen ja diplomaattisen merkityksen puolustaminenympäri maailmaa

Lähentyä Euroopan kansalaisia, esimerkiksi tiedottamalla enemmän Euroopanunionista, sen poliitikoista ja toimielimistä

Laittoman maahanmuuton vastainen kamppailu

Taloudellisen kasvun tukeminen

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäitymisen vastainen kamppailu

Ympäristönsuojelu

Työttömyyden vastainen kamppailu

Kuluttajasuoja ja muiden tuotteiden laadun takaaminen

Elintarvikkeiden laadun takaaminen

Yksilön oikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamisen takaaminenEuroopassa

Rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen Euroopassa

Järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden vastainen kamppailu

Euroopan yhteisvaluutan, euron, menestyksekäs käyttöönotto

Erittäin tehokasta Melko tehokasta Ei kovin tehokasta Ei lainkaan tehokasta

Kuvio 4. - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 "Ei osaa sanoa" ei näy kuviossa

Yli puolet suomalaisista lähes kaikissa ikäryhmissä kritisoi Euroopan unionin toimintaatyöttömyyden vastaisessa kamppailussa ei kovin tai ei lainkaan tehokkaaksi. Nuorimmassaikäryhmässä 15-24-vuotiaat näin vastasi kuitenkin vain 37 %. 53 % heistä pitää Euroopanunionin työttömyyden vastaista kamppailua erittäin tai melko tehokkaana. AmmattiryhmistäEuroopan unionin työttömyyden vastaista kamppailua kritisoivat kodista huolehtivat (62 %pitää sitä ei kovin tai ei lainkaan tehokkaana) ja kuten odottaa saattaa työttömät (60 %).Kristillisen liiton kannattajista erittäin huomattava osa (83 %) pitää Euroopan unionintyöttömyyden vastaista kamppailua ei kovin tai ei lainkaan tehokkaana. RKP:n kannattajattaas pitävät Euroopan unionin toimintaa tällä alalla varsin tehokkaana. 71 % heistä vastasityöttömyyden vastaisen kamppailun olevan erittäin tai melko tehokasta. Alueellisestiuusimaalaiset (58 %) ja itäsuomalaiset (59 %) pitivät eniten Euroopan unionin toimintaatyöttömyyden vastaisessa kamppailussa ei kovin tai ei lainkaan tehokkaana. Muilla alueillanäin vastanneiden osuus oli hieman alle puolet.

Ammattiryhmistä piti euron menestyksekästä käyttöönottoa erittäin tai melko tehokkaanaerityisesti opiskelijat ja toimihenkilöt (85 %), palvelutyöntekijät (84 %), itsenäisetammatinharjoittajat (82 %) ja johtavassa asemassa olevat (80 %). RKP:n kannattajista 94 % jakokoomuksen kannattajista 93 % oli tätä mieltä. Alueellisesti suomalaisten mielipiteet euronmenestyksekkään käyttöönoton tehokkuudesta eivät juurikaan eronneet.


69 % suomalaisista miehistä ja 63 % suomalaisista naisista vastasi, että Euroopan unionintoiminta on ollut erittäin tai melko tehokasta rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessäEuroopassa. Erityisesti nuoremmat ikäluokat 15-24-vuotiaat (77 %) ja 24-39-vuotiaat (69%)olivat tätä mieltä. Vanhemmissa ikäluokissa sitä piti erittäin tai melko tehokkaana 62-63%. Myös erityisesti RKP:n (84 %), Kokoomuksen (80 %) ja Vihreiden (76 %) kannattajatolivat tätä mieltä.

Taloudellisen kasvun tukemisessa Euroopan unionin katsoi toimineen erittäin tai melkotehokkaasti 62 % suomalaisista miehistä ja 57 % suomalaisista naisista. Erityisesti nuoret 15-24-vuotiaat (69 %) ja opiskelijat (68 %) olivat tätä mieltä. RKP:n kannattajista jopa 90 %katsoi Euroopan unionin toimineen erittäin tai melko tehokkaasti taloudellisen kasvuntukemisessa. Kokoomuksen kannattajista näin ajatteli 75 %, SDP:n kannattajista 66 % jaKeskustan kannattajista 61 %, kun taas Kristillisen liiton kannattajista näin ajatteli vain 49 %ja Vasemmistoliiton kannattajista 47 %. Alueiden välisistä eroista voidaan todeta, ettäitäsuomalaisista 50 % katsoi Euroopan unionin toimineen erittäin tai melko tehokkaastitaloudellisen kasvun tukemisessa, kun luku muilla alueilla oli 58-63 %.

1.2. Suomalaisten asenteet liittyen Euroopan unionin kehittämiseen

Eurobarometrilla kysyttiin myös suomalaisten suhtautumista Euroopan unionin kehittämiseen.Kysymykseen, minkä asioiden pitäisi olla Euroopan unionin toiminnassa ensisijaisia ja minkäei, vastasivat suomalaiset oheisen kuvion 5. mukaisesti.

Kertokaa kustakin seuraavasta asiasta, pitäisikö sen mielestänne olla ensisijainen tavoite vai ei (% suomalaisista)

22

38

39

58

62

66

68

72

80

81

82

82

84

84

89

73

52

49

36

31

27

26

23

15

15

12

13

12

12

7

Uusien jäsenmaiden mukaanottaminen

Euroopan unionin poliittisen ja diplomaattisen merkityksen puolustaminenympäri maailmaa

Euroopan unionin toimielinten ja niiden työtapojen uudistaminen

Lähentyä Euroopan kansalaisia, esimerkiksi tiedottamalla enemmän Euroopanunionista, sen poliitikoista ja toimielimistä

Laittoman maahanmuuton vastainen kamppailu

Taloudellisen kasvun tukeminen

Euroopan yhteisvaluutan, euron, menestyksekäs käyttöönotto

Kuluttajasuoja ja muiden tuotteiden laadun takaaminen

Ympäristönsuojelu

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäitymisen vastainen kamppailu

Yksilön oikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamisen takaaminenEuroopassa

Elintarvikkeiden laadun takaaminen

Järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden vastainen kamppailu

Työttömyyden vastainen kamppailu

Rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen Euroopassa

Ensisijainen Ei ensisijainenKuvio 5. - Eurobarometri 56.3. - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 "Ei osaa sanoa" ei näy


Yli 80 % suomalaiset pitää Euroopan unionin toiminnassa ensisijaisina rauhan jaturvallisuuden ylläpitämistä Euroopassa, työttömyyden sekä järjestäytyneen rikollisuuden jahuumeiden vastaista kamppailua, elintarvikkeiden laadun takaamista, yksilön oikeuksien jademokratian periaatteiden kunnioittamisen takaamista Euroopassa, köyhyyden jasyrjäytymisen vastaista kamppailua ja ympäristönsuojelua. Sen sijaan Euroopan unionintoimielinten ja niiden työtapojen uudistamista, Euroopan unionin poliittisen ja diplomaattisenmerkityksen puolustamista ympäri maailman ja uusien jäsenmaiden mukaanottamistasuomalaiset pitävät vähiten ensisijaisina.

Työttömyyden vastainen kamppailu oli ensisijaista suuremmalle osalle maaseudulla japienissä ja keskisuurissa kaupungeissa asuville suomalaisille kuin suurissa kaupungeissaasuville. Kaikista ammattiryhmistä työttömyyden vastaista kamppailua piti ensisijaisena noin85 % paitsi johtavassa asemassa olevista, joista 77 % oli tätä mieltä. Alueellisestiitäsuomalaiset pitivät eniten työttömyyden vastaista kamppailua ensisijaisena (92 %).

Järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden vastainen kamppailu oli ensisijaista hiemanyllättäen suuremmalle osalle maaseudulla (89 %) ja pienissä ja keskisuurissa kaupungeissaasuville (85 %) kuin suurissa kaupungeissa asuville (74 %). Alueista itäsuomalaiset (95 %)pitivät tätä eniten ensisijaisena.

Elintarvikkeiden laadun takaamista pitävät Euroopan unionin ensisijaisena tavoitteenaerityisesti naiset (85 %), yli 55-vuotiaat (86 %) ja maaseudulla asuvat (88 %). Alueellisesti olielintarvikkeiden laadun takaaminen ensisijaista erityisesti itäsuomalaisille, joista 91 % oli tätämieltä. Uusimaalaisista 83 %, välisuomalaisista 83 % ja eteläsuomalaisista 81 % piti tätämyös ensisijaisena. Pohjois-Suomessa hieman pienempi osa, 73 %, piti elintarvikkeidenlaadun takaamista Euroopan unionin ensisijaisena tavoitteena.

Yksilön oikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamisen takaamista Euroopassa pitiensisijaisena 96 % Kristillisen liiton kannattajista 90 % RKP:n kannattajista ja 88 % sekäSDP:n että Kokoomuksen kannattajista. Vihreiden kannattajista sitä piti ensisijaisena 85 % jaKeskustan kannattajista 80 %. Alueellisesti pohjoissuomalaiset painottivat vähiten (75 %)yksilön oikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamisen takaamista Euroopanunionin toiminnassa.

Naiset painottivat miehiä enemmän köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen kamppailunensisijaisuutta. Naisista 84 % ja miehistä 77 % mainitsi tämän ensisijaiseksi Euroopan unionintoiminnassa. Maaseudulla ja pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa asuvista yli 80 % piti tätäensisijaisena, kun suurissa kaupungeissa asuvista vain 70 %. Ammattiryhmistä köyhyyden jasyrjäytymisen vastaista taistelua piti Euroopan unionin toiminnassa ensisijaisena erityisestiitsenäiset ammatinharjoittajat (91 %), opiskelijat (85 %), eläkeläiset (83 %) ja työttömät (80%). Erityisesti Kristillisen liiton (93 %), RKP:n (92 %), Vasemmistoliiton (88 %) jaVihreiden (87 %) kannattajat pitivät asiaa ensisijaisena kuten myös itä- (88 %) javälisuomalaiset (87 %).

Ympäristönsuojelun ensisijaisuutta painottivat naiset (85 %), 15-24-vuotiaat (82 %), yli 55-vuotiaat (81 %) sekä Kristillisen liiton (93 %) ja Vihreiden (90 %) kannattajat.Maantieteellisesti ympäristönsuojelua pitivät Euroopan unionin toiminnassa ensisijaisenatavoitteena erityisesti uusimaalaiset (85 %), välisuomalaiset (82 %) ja itäsuomalaiset (81 %).


Sekä miehistä että naisista huomattava osa (miehistä 74 % ja naisista 72 %) ei pidä uusienjäsenmaiden mukaanottamista ensisijaisena. Kaikissa muissa ikäluokissa noin ¾ suomalaisistaei pidä uusien jäsenmaiden mukaanottamista ensisijaisena, paitsi vanhimmassa yli 55-vuotiaiden ikäluokassa, jossa 67 % ei pidä laajentumista ensisijaisena. Yli 55-vuotiaista myössuurempi osa (27 %) kuin muista ikäluokista pitää laajentumista ensisijaisena. Hiemanyllättäen johtavassa asemamassa olevissa on eniten (81 %) niitä, jotka eivät pidä uusienjäsenmaiden mukaanottamista ensisijaisena. Toiseksi eniten (79 %) näin vastasivat työttömät.Eniten laajentumista pitävät ensisijaisena eläkeläiset (27 %). Kristillisen liiton (93 %),Vasemmiston (82 %), Vihreiden (81 %) ja Keskustan (81 %) kannattajissa on eniten niitä,jotka eivät pidä laajentumista ensisijaisena. Uusien jäsenmaiden mukaan ottamiseenmyönteisimmin suhtautuvien RKP:n kannattajienkin keskuudessa kuitenkin suurin osa (55 %)ei pidä sitä ensisijaisena. Alueelliselta kannalta katsoen pohjoissuomalaiset ovat eniten (83 %)sitä mieltä, että uusien jäsenmaiden mukaanottaminen ei ole Euroopan unionin toiminnassaensisijainen tavoite.

Kysyttäessä, onko Euroopan unioni nykyään menossa oikeaan vai väärään suuntaan, katsoi 40% suomalaisista Euroopan unionin menevän oikeaan suuntaan. 15 % piti suuntaa vääränä.Niiden henkilöiden osuus (45 %), jotka eivät pystyneet suoraan valitsemaan oikean ja vääränsuunnan välillä ja jotka eivät osanneet sanoa, on kuitenkin huomattava.

40

1513

14

18

Oikeaan suuntaaan Väärään suuntaan Ei oikeaan eikäväärään suuntaan

Toisinaan oikeaan,toisinaan väärään

suuntaan

Ei osaa sanoa

Onko Teistä Euroopan unioni nykyään menossa oikeaan vai väärään suuntaan?

% suomalaisistaKuvio 6. - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002

Miehistä (43 %) suurempi osa kuin naisista (36 %) oli sitä mieltä, että Euroopan unioni onnykyään menossa oikeaan suuntaan. Tätä mieltä olivat eniten myös 15-24-vuotiaat (55 %),opiskelijat (51 %) sekä johtavassa asemassa olevat (45 %). Puoluepoliittisesti katsottunaKokoomuksen (57 %), SDP:n (53 %) ja RKP:n (52 %) olivat eniten sitä mieltä, että Euroopanunioni on menossa oikeaan suuntaan. Ainoastaan Kristillisen liiton kannattajista suurempiosuus katsoi Euroopan unionin olevan menossa väärään kuin oikeaan suuntaan. Senkannattajista 38 % katsoi Euroopan unionin olevan menossa väärään ja 28 % oikeaansuuntaan. Myös Keskustan kannattajista huomattava osa (24 %) katsoi Euroopan unioninolevan menossa väärään suuntaan. Euroopan unionin katsoi olevan menossa oikeaan suuntaansuurempi osa suurissa kaupungeissa asuvista (50 %) kuin pienissä ja keskisuurissakaupungeissa (41 %) tai maaseudulla (32 %) asuvat. Uusimaalaiset (45 %) ja välisuomalaiset(46 %) olivat eniten sitä mieltä, että Euroopan unioni on nykyään menossa oikeaan suuntaan.


Niiden henkilöiden osuus, jotka katsoivat Euroopan unionin olevan menossa väärään suuntaanoli suurin Pohjois-Suomessa (21 %).

1.3. Suomalaisten käsitys kansalaisten ja Suomen vaikutusmahdollisuuksistaEuroopan unionissa tehtäviin päätöksiin

Suomalaiset eivät kyselyn perusteella usko kovinkaan paljon omiinvaikutusmahdollisuuksiinsa Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. 82 % suomalaisista olisitä mieltä, että hänen itsensä kaltaisilla ihmisilla on vain hyvin vähän tai ei lainkaanvaikutusvaltaa Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Suomen vaikutusmahdollisuuksiinuskottiin hieman enemmän, sillä 52 % suomalaisista uskoo Suomella olevan jonkin verran ja7 % erittäin paljon tai paljon vaikutusvaltaa Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin.

0,3 0,1

6,62,8

52,4

13,8

34,9

39,9

3,8

41,6

2,0 1,9

Erittäin paljonvaikutusvaltaa

Paljonvaikutusvaltaa

Jonkin verranvaikutusvaltaa

Hyvin vähänvaikutusvaltaa

Ei lainkaanvaikutusvaltaa

Ei osaa sanoa

Kuinka paljon vaikutusvaltaa Suomella/meidän kaltaisilla ihmisillä on Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin?

(% suomalaisista)

Suomen vaikutusvalta Euroopan unionissa

Meidän kaltaisten ihmisten vaikutusvaltaEuroopan unionissa

Kuvio 7. - Eurobarometri 56.3. - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002

Naiset uskoivat miehiä enemmän Suomen vaikutusmahdollisuuksiin Euroopan unionissatehtäviin päätöksiin. 62 % naisista ja 56 % miehistä oli sitä mieltä, että Suomella on paljon taijonkin verran vaikutusvaltaa Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Ikäluokkien välilläeroja sen sijaan ei juuri ollut. Suurissa kaupungeissa asuvat uskovat Suomenvaikutusmahdollisuuksiin Euroopan unionissa huomattavasti maaseudulla ja pienissä jakeskisuurissa kaupungeissa asuvia enemmän. Ammattiryhmistä johtavassa asemassa olevatuskovat selvästi eniten Suomen vaikutusmahdollisuuksiin. Alueiden välillä ei tässä asiassajuurikaan ole eroja, vaikkakin itäsuomalaiset näkevät Suomen vaikutusmahdollisuudetEuroopan unionissa tehtäviin päätöksiin hieman pessimistisemmin kuin muut muilla alueillaasuvat.

Miesten ja naisten välillä ei juuri ollut eroja suhtautumisessa itsensä kaltaisten ihmistenvaikutusvaltaan Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Mitä nuoremmasta ikäluokasta onkysymys, sitä enemmän he uskovat itsensä kaltaisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksiinEuroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. 55-vuotiaista 49 % on sitä mieltä, että hänen itsensäkaltaisilla ihmisillä ei ole ollenkaan vaikutusvaltaa Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin,kun taas 15-24-vuotiaista näin ajattelee 32 %. Puolueista Kristillisen liiton kannattajat


uskoivat vaikutusmahdollisuuksiinsa Euroopan unionissa vähiten, kun taas RKP:n kannattajatuskoivat siihen eniten. Maaseudulla asuvat uskoivat hieman vähemmän itsensä kaltaistenihmisten vaikutusvaltaan Euroopan unionissa kuin pienissä ja keskisuurissa ja suurissakaupungeissa asuvat. Pohjoissuomalaisista taas muita alueita pienempi osa (67 %) uskoiitsensä kaltaisilla ihmisillä olevan vähän tai ei ollenkaan vaikutusvaltaa. Pohjoissuomalaisistamyös muita alueita suurempi osa uskoi itsensä kaltaisilla ihmisillä olevan jonkin verran (22%) tai paljon (10 %) vaikutusvaltaa Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin.

Kenellä suomalaiset sitten uskovat olevan vaikutusvaltaa Euroopan unionissa? Enitensuomalaiset uskovat olevan vaikutusvaltaa EU-instituutioilla, Euroopan komissiolla jaEuroopan parlamentilla. Puolet suomalaisista uskoo kansallisilla hallituksilla olevan enitenvaikutusvaltaa Euroopan unionin päätöksenteossa. Kansalaisten vaikutusvaltaan uskoi vainnoin 5 % suomalaisista. Kyselyn tuloksessa on kuitenkin ristiriitaa siinä mielessä, ettäEuroopan parlamentin jäsenet ovat kansalaisten valitsemia.

Kenellä seuraavista mielestänne on eniten vaikutusvaltaa Euroopan unionin päätöksenteossa?

4

5

20

34

49

79

85

Ammattiliitoilla

Kansalaisilla

Lobbaajilla (etujärjestöjen tai muiden sellaisten"käytäväpoliitikoilla")

Liike-elämällä

Kansallisilla hallituksilla

Euroopan parlamentilla

Euroopan komissiolla

% suomalaisista


Nuorin ikäluokka, 15-24-vuotiaat ja vanhin ikäluokka, yli 55-vuotiaat uskoivat hieman muitaenemmän kansalaisten vaikutusvaltaan Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin. Samatryhmät uskoivat eniten myös kansallisten hallitusten vaikutusvaltaan. Liike-elämänvaikutusvaltaan uskoivat eniten miehet (38 %), 40-54-vuotiaat (42 %), työttömät (42 %) jajohtavassa asemassa olevat (39 %). Miehet uskoivat myös naisia enemmän etujärjestöjen -”lobbareiden” - vaikutusvaltaan. Kodista huolehtivat (10 %) ja opiskelijat (9 %) uskoivateniten kansalaisten vaikutusvaltaan. Kansallisen hallituksen vaikutusvaltaan uskoo noin 50 %kaikista ammattiryhmistä. Työttömistä kuitenkin vain 29 % uskoo hallitusten vaikutusvaltaan.Vasemmistoliiton kannattajista uskoo muita suurempi osa kansalaisten vaikutusvaltaanEuroopan unionin päätöksenteossa. RKP:n, SDP:n ja Kokoomuksen kannattajista taas muitaryhmiä useampi uskoo kansallisten hallitusten vaikutusvaltaan. Maaseudulla asuvat uskoivatmuita hieman vähemmän kansalaisten vaikutusvaltaan Euroopan unionin päätöksenteossa.


Pohjoissuomalaiset uskovat hieman muilla alueilla asuvia enemmän kansalaistenvaikutusvaltaan. Pohjois- ja itäsuomalaiset uskovat muita enemmän kansallisten hallitustenvaikutusvaltaan. Uusimaalaiset ja eteläsuomalaiset taas uskovat muita enemmän liike-elämänvaikutusvaltaan Euroopan unionin päätöksenteossa. Lobbaajien vaikutusvaltaan uskotaaneniten Uudellamaalla ja Väli-Suomessa ja vähiten Pohjois-Suomessa.

Suomalaisia pyydettiin myös nimeämään kolme Euroopan unionin jäsenmaata, jolla hearvioivat olevan eniten vaikutusvaltaa Euroopan unionissa. Saksa ja Ranska olivatsuomalaisten mielestä ylivoimaisia vaikutusvallaltaan. 86% suomalaisista mainitsi Saksan ja84 % Ranskan. Suomea piti kolmen Euroopan unionin vaikutusvaltaisimman jäsenmaanjoukossa 3 % suomalaisista.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Irlanti

Ruotsi

Portugali

Kreikka

Tanska

Alankomaat

Suomi

Luxemburg

Itävalta

Espanja

Belgia

Italia

Yhdistynyt Kuningaskunta

Ranska

Saksa

Millä jäsenvaltiolla arvioisitte olevan eniten vaikutusvaltaa Euroopan unionissa?

% suomalaisista

Kuvio 9. - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 "Ei mikääan" ja "Ei osaa sanoa" ei näy kuviossa

Erityisesti miehet pitivät Saksan ja Ranskan vaikutusvaltaa ylivoimaisina. Naisten vastauksetjakaantuivat hieman enemmän eri maiden kesken. Naiset myös uskoivat hieman miehiäenemmän Suomen vaikutusvaltaan. Suurissa kaupungeissa asuvat olivat muita enemmänvakuuttuneita Saksan ja Ranskan vaikutusvallasta Euroopan unionissa. Työttömät taasuskoivat muita enemmän Suomen vaikutusvaltaan Euroopan unionissa. Saksanvaikutusvallasta olivat vakuuttuneita erityisesti johtavassa olevat ja itsenäisetammatinharjoittajat. Puolueiden kannattajista SDP:n ja RKP:n kannattajat uskoivat muitahieman enemmän Suomen vaikutusvaltaan, kun taas Kokoomuksen ja Kristillisen liitonkannattajat olivat muita vakuuttuneempia Saksan vaikutusvallasta. Itäsuomalaiset uskoivatmuita enemmän Suomen vaikutusvaltaan Euroopan unionissa, kun taas Saksanvaikutusvaltaan uskoivat erityisesti uusimaalaiset ja pohjoissuomalaiset.

Kysyttäessä, millä maalla suomalaisten mielestä on vähiten vaikutusvaltaa Euroopanunionissa, sai Suomi ylivoimaisesti eniten mainintoja. 52 % suomalaisista mieltää Suomenyhdeksi kolmesta vähiten vaikutusvaltaa omaavasta Euroopan unionin jäsenmaasta.Seuraavaksi vähiten vaikutusvaltaa suomalaisten mielestä on Irlannilla ja Portugalilla.


0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0

Ranska

Saksa

Yhdistynyt Kuningaskunta

Italia

Belgia

Espanja

Alankomaat

Itävalta

Tanska

Luxemburg

Ruotsi

Kreikka

Portugali

Irlanti

Suomi

Millä jäsenvaltiolla arvioisitte olevan vähiten vaikutusvaltaa Euroopan unionissa?

% suomalaisista

Kuvio 10. - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 "Ei mikään" ja "Ei osaa sanoa" ei näy kuviossa

Suomen mainitsivat miehet hieman useammin kuin naiset. Ikäryhmistä erityisesti 40-54-vuotiaat uskoivat Suomen kuuluvan kolmen vähiten vaikutusvaltaa omaavan Euroopanunionin jäsenmaan joukkoon. Maaseudulla ja pienissä tai keskisuurissa kaupungeissa asuvatpitävät myös suurissa kaupungeissa asuvia enemmän Suomea kolmen vähiten vaikutusvaltaaomaavan jäsenmaan joukkoon kuuluvana. Puolueista erityisesti Kristillisen liiton, Keskustan,Vasemmistoliiton ja RKP:n kannattajat pitävät Suomea yhtenä vähiten vaikutusvaltaaomaavista Euroopan unionin jäsenmaista. Tätä mieltä ovat myös pohjoissuomalaiset javälisuomalaiset.

Kyselyssä kansalaisille esitettiin joukko väittämiä, joista heitä pyydettiin kertomaan, ovatkohe samaa mieltä vai eri mieltä väittämistä. Tulokset käyvät ilmi seuraavasta kuviosta 11.

Suomalaiset uskovat suurimmilla ja alkuperäisillä jäsenmailla olevan muita enemmänvaikutusvaltaa Euroopan unionissa. 59 % suomalaisista uskoi kuitenkin, että Suomenkinäänellä on merkitystä Euroopan unionissa. 63 % suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomellaon nykyisin enemmän vaikutusvaltaa Euroopan unionissa kuin kymmenen vuotta sitten. Onkuitenkin huomattava, että kysymyksen asettelu on Suomen kohdalta hieman huonosti valittu,sillä kymmenen vuotta sitten Suomi ei vielä ollut Euroopan unionin jäsenmaa.

Omaan vaikutusvaltaansa Euroopan unionissa suomalaiset eivät näytä uskovan kovinkaanpaljon. 22 % suomalaisista uskoi omalla äänellään olevan merkitystä Euroopan unionissa. 74% taas ei siihen uskonut. Suurin osa suomalaisista ei myöskään katso suomalaisten Euroopanunionin kokouksiin osallistuvien ministerien edustavan omia näkemyksiään. Suomalaisetmieltävät kuitenkin Euroopan unionissa tehtävien päätöksien vaikuttavan omaan elämäänsä.65 % suomalaisista oli eri mieltä väittämästä, että Brysselissä tehtävät päätökset eivät vaikutahäneen. Euroopan unionin toimintatavat eivät myöskään ole suomalaisille täysin selviä. 37 %suomalaisista sanoi ymmärtävänsä Euroopan unionin toimintatapoja, kun taas 54 %suomalaisista ei niitä ymmärrä.


Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavista väittämistä?(% suomalaisista)

22

27

29

37

37

43

54

59

63

77

89

74

65

51

54

44

43

34

34

24

11

6

4

9

20

10

19

14

12

7

13

12

5

Äänelläni on merkitystä Euroopan unionissa

Brysselissä tehtävät päätökset eivät vaikuta minuun

Euroopan unionin kokouksiin osallistuvat suomalaiset ministerit edustavat minunnäkemyksiäni

Ymmärrän Euroopan unionin toimintatapoja

Suomi tulee tulevaisuudessa olemaan vaikutusvaltaisempi Euroopan unionissa

Suurin osa minuun vaikuttavista laeista tehdään nykyisin Brysselissä

Eurooppalaiset säännöt on tehty suuryrityksiä varten, ei minunlaisiani ihmisiävarten

Suomen äänellä on merkitystä Euroopan unionissa

Suomi on nykyään vaikutusvaltaisempi Euroopan unionissa kuin kymmenenvuotta sitten

Alkuperäisillä perustajajäsenvaltioilla on eniten valtaa Euroopan unionissa

Suurimmilla mailla on eniten valtaa Euroopan unionissa

Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoaKuvio 11. - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002

Lähes 90 % sekä miehistä että naisista kaikissa ikäryhmissä ja kaikissa ammattiryhmissäkatsoi suurilla jäsenmailla olevan eniten valtaa Euroopan unionissa. Myös kaikkiensuurimpien puolueiden kannattajista noin 90 % oli tätä mieltä. Alueellisesti ainoastaanpohjoissuomalaiset poikkesivat muista. 73 % pohjoissuomalaisista katsoi suurilla jäsenmaillaolevan eniten valtaa Euroopan unionissa, kun luku muilla alueilla oli noin 90 %.

Lähes 80 % suomalaisista kaikissa ikäryhmissä katsoi alkuperäisillä perustajajäsenillä olevaneniten valtaa Euroopan unionissa. Eläkeläisistä ja itsenäisistä ammatinharjoittajista suurempiosa kuin muista ajatteli näin. Puolueista Keskustan, SDP:n ja Kokoomuksen kannattajista yli80 % katsoi alkuperäisillä perustajajäsenillä olevan eniten valtaa Euroopan unionissa.Alueellisesti pohjoissuomalaiset olivat muita alueita vähemmän tällä kannalla.

Suomalaisilta kysyttiin myös, onko Suomella heidän mielestään nykyisin enemmän valtaaEuroopan unionissa kuin kymmenen vuotta sitten. Kuten jo edellä todettiin, Suomi eikymmenen vuotta sitten vielä ollut Euroopan unionin jäsen. Suomi liittyi Euroopan unioniin1.1.1995 lähtien. Näin ollen on varsin todennäköistä, että suuri osa suomalaisista katsooSuomen saaneen enemmän valtaa Euroopan Unionissa jäsenyyden myötä.

Sen sijaan 37 % suomalaisista uskoo Suomen olevan tulevaisuudessa nykyistävaikutusvaltaisempi Euroopan unionissa. 44 % ei tähän usko. Naiset hieman useammin kuinmiehet uskovat Suomen vaikutusvallan lisääntymiseen tulevaisuudessa, kuten myös 15-24-vuotiaat, suurissa kaupungeissa asuvat ja opiskelijat. SDP:n kannattajat uskovat muidenpuolueiden kannattajia enemmän Suomen vaikutusvallan lisääntymiseen tulevaisuudessa.Alueellisesti näin uskovat eniten itäsuomalaiset.

Naisista useampi (63 %) kuin miehistä (55 %) uskoi Suomen äänellä olevan merkitystäEuroopan unionissa. Nuoret, 15-24-vuotiaat uskoivat siihen myös muita ikäluokkia enemmän.Huomattavaa on myös, että yli 55-vuotiaiden ikäluokka uskoi 25-39-vuotiaita ja 40-54-


vuotiaita enemmän Suomen äänellä olevan merkitystä Euroopan unionissa. Suurissakaupungeissa asuvat (69 %) uskoivat muita enemmän Suomen äänellä olevan merkitystäEuroopan unionissa, kuten myös johtavassa asemassa olevat (77 %) ja opiskelijat (62 %).RKP:n (75 %), SDP:n (72 %) ja Kokoomuksen (70 %) kannattajat uskoivat muidenpuolueiden kannattajia enemmän Suomen äänellä olevan merkitystä Euroopan unionissa,kuten myös uusimaalaiset (61 %) ja eteläsuomalaiset (60 %).

Väittämän ”Eurooppalaiset säännöt on tehty suuryrityksiä varten, ei minunlaisiani ihmisiävarten” kanssa olivat samaa mieltä erityisesti 40-54-vuotiaat (59 %) ja yli 55-vuotiaat (58 %)sekä hieman enemmän miehet (55 %) kuin naiset (53 %). Myös maaseudulla (57 %) japienissä tai keskisuurissa kaupungeissa (55 %) asuvat olivat enemmän samaa mieltäväittämän kanssa kuin suurissa kaupungeissa asuvat (47 %). Eläkeläiset katsoivat eniten (63%) eurooppalaisten sääntöjen olevan tehty suuryrityksiä eikä ihmisiä varten, kun taas vähitennäin ajattelivat johtavassa asemassa olevat (41 %) ja opiskelijat (44 %). Puolueista Keskustan(63 %) ja Vasemmistoliiton (62 %) kannattajat olivat erityisesti väittämän kannalla.Pohjoissuomalaiset (65 %) ja itäsuomalaiset (60 %), mutta myös eteläsuomalaiset (59 %)olivat eniten väittämän kannalla. Uusimaalaisista 43 % ja välisuomalaisista 48 % oli senkannalla.

Suomalaisten kannat jakaantuivat melko tasan väittämän ”suurin osa minuun vaikuttavistalaeista tehdään nykyisin Brysselissä” osalta. Yli 55-vuotiaista kuitenkin suurempi osa kuinmuista ikäluokista oli samaa mieltä väittämän kanssa. Suurissa kaupungeissa asuvat olivateniten eri mieltä väittämän kanssa (56 %). Erityisesti työttömät tuntevat, että heihinvaikuttavista laeista suurin osa tehdään nykyisin Brysselissä, kun taas johtavassa asemassaolevat olivat eniten eri mieltä asiasta. Alueellisia eroja ei tämän väittämän osalta juuri ollut.

Noin 2/3 suomalaisista kaikissa ikäryhmissä katsoo Brysselissä tehtävien päätöstenvaikuttavan itseensä. Maaseudulla ja pienissä tai keskisuurissa kaupungeissa asuvat uskovatpäätösten vaikuttavan itseensä hieman enemmän kuin suurissa kaupungeissa asuvat.Ammattiryhmistä kotia hoitavista pienin osa (49 %) katsoo Brysselissä tehtävien päätöstenvaikuttavan itseensä. Vähiten Brysselissä tehtävien päätösten katsovat vaikuttavan itseensäPohjois-Suomessa asuvat (58 %).

Euroopan unionin toimintatapoja sanoi ymmärtävänsä suurempi osa miehistä (43 %) kuinnaisista (31 %). Nuorimmat, 15-24-vuotiaat, tunsivat ymmärtävänsä Euroopan unionintoimintatapoja paremmin kuin muut ikäryhmät. Ammattiryhmistä erityisesti opiskelijat (51%) ja johtavassa asemassa olevat (49 %) sanoivat ymmärtävänsä Euroopan unionintoimintatapoja. Työttömät (66 %) ja palvelutyöntekijät (61 %) taas tunsivat ymmärtävänsäEuroopan unionin toimintatapoja vähiten. Parhaiten Euroopan unionin toimintatapoja sanoivatymmärtävänsä RKP:n kannattajat, huonoiten taas Vasemmistoliiton, Vihreiden ja SDP:nkannattajat. Hieman yllättäen maaseudulla asuvista suurempi osa (39 %) kuin pienissä jakeskisuurissa kaupungeissa (36 %) tai suurissa kaupungeissa (35 %) asuvista ilmoittiymmärtävänsä Euroopan unionin toimintatapoja. Alueellisesti eteläsuomalaiset tunsivatparhaiten tuntevansa Euroopan unionin toimintatapoja, kun taas huonoiten itäsuomalaiset.

Miehet (31 %) hieman enemmän kuin naiset (27 %) katsoivat suomalaisten ministerienedustavan vastaajien omia näkemyksiään Euroopan unionissa. Ikäryhmistä näin katsoivateniten yli 55-vuotiaat (35 %), vaikkakin heistäkin suurempi osa (46 %) oli sitä mieltä, etteivätEuroopan unionin kokouksiin osallistuvat ministerit edusta vastaajan omia näkemyksiä.Suurissa kaupungeissa asuvat katsoivat useammin ministerien edustavan vastaajan omia


näkemyksiä Euroopan unionissa. Itsenäiset ammatinharjoittajat (63 %), toimihenkilöt (62 %),työttömät (56 %) ja palvelutyöntekijät (55 %) katsoivat useimmiten, etteivät Euroopanunionin kokouksiin osallistuvat suomalaiset ministerit edusta vastaajan omia näkemyksiä.Kokoomuksen ja RKP:n kannattajista yli puolet katsoi ministerien edustavan vastaajan omianäkemyksiä, kun osuus muiden puolueiden kannattajien keskuudessa oli huomattavastipienempi. Alueellisesti pohjoissuomalaiset olivat eniten sitä mieltä, etteivät ministeritedustaneet heidän näkemyksiään Brysselissä.

Erityisesti nuoret 15-24-vuotiaat uskoivat äänellään olevan merkitystä Euroopan unionissa.Heistä 30 % oli väittämän kanssa samaa mieltä, vaikka heistäkin suurin osa, 67 % oliväittämän kanssa eri mieltä. Suurissa kaupungeissa asuvat (29%), opiskelijat (30 %) jajohtavassa asemassa olevat (25 %) olivat myös muita enemmän samaa mieltä väittämänkanssa. Puolueiden kannattajista RKP:n kannattajat olivat optimistisimpia äänensäkuulumisesta Euroopan unionissa. Heistä 46 % oli samaa mieltä väittämän ”äänelläni onmerkitystä Euroopan unionissa” kanssa. Eri mieltä väittämän kanssa olevia oli enitenKristillisen liiton (87 %) ja Keskustan (82 %) kannattajissa.

1.4. Vertailu muihin EU-maihin

Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on verrattu yhteenvedonomaisesti suomalaistenmielipiteitä kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisten mielipiteisiinasennoitumisessa Euroopan unioniin, Euroopan unionin kehittämiseen sekä kansalaisten jaoman maan vaikutusmahdollisuuksiin Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin.

Suomalaiset ovat muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisia huomattavastivähemmän kiintyneitä Euroopan unioniin. Kaikkien Euroopan unionin jäsenmaidenkansalaisista 39 % sanoo olevansa erittäin tai melko kiintynyt Euroopan unioniin, kunSuomessa näin vastanneiden osuus on 19 %. Sen sijaan suomalaiset ovat keskimääräistämyönteisempiä Euroopan unionia kohtaan. Suomalaiset arvioivat asteikolla 1-10myönteisyytensä Euroopan unionia kohtaan olevan keskimäärin 6.54, kun koko Euroopanunionin keskiarvo on 6.18.

Laittoman maahanmuuton vastaisen kamppailun ja taloudellisen kasvun tukemisenensisijaisuutta Euroopan unionin toiminnassa painottaa huomattavasti suurempi osa kokoEuroopan unionin alueen kansalaisista kuin suomalaisista. Myös työttömyyden vastaisenkamppailun ensisijaisuuttaa painottavat muiden jäsenmaiden kansalaiset hieman suomalaisiaenemmän.

Euroopan unionin jäsenyydestä katsovat kaikkien jäsenmaiden kansalaisista olevan omallemaalleen etua 62 %, kun luku Suomessa on 53 %. Lisäksi huomattavasti useampi kansalainenkoko Euroopan unionin alueella kuin Suomessa pitää Euroopan unionissa tehtäviä päätöksiämaalleen tai itselleen henkilökohtaisesti hyvinä.

Hieman suurempi osa suomalaisista kuin muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisistasanoo ymmärtävänsä Euroopan unionin toimintatapoja. Muiden EU-maiden kansalaisetuskovat myös kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin Euroopan unionissa hieman suomalaisiaenemmän. Suomalaiset uskovat huomattavasti muiden maiden kansalaisia enemmän, ettäsuurimmilla mailla on eniten valtaa Euroopan unionissa.


Keskeisimmät Eurobarometrin 56.3 tulokset talvella 2002YLEINEN SUHTAUTUMINEN EUROOPAN UNIONIIN

SuomalaisetEU-15 (Euroopan

unionin jäsenmaidenkeskiarvo)

On erittäin tai melko kiintynyt Euroopanunioniin 19 % 39 %Käyttäen asteikkoa 1-101, kuinka myönteinenolette Euroopan unionia kohtaan? (keskiarvo) 6.54 6.18Uusien jäsenmaiden ottamisen tulisi ollaEuroopan unionin ensisijainen tavoite 22 % 29 %Laittoman maahanmuuton vastaisen kamppailuntulisi olla Euroopan unionin ensisijainen tavoite 62 % 80 %Taloudellisen kasvun tukemisen tulisi ollaEuroopan unionin ensisijainen tavoite 66 % 82 %Euroopan yhteisvaluutan, euron,menestyksekkään käyttöönoton tulisi ollaEuroopan unionin ensisijainen tavoite

68 % 70 %

Ympäristönsuojelun tulisi olla Euroopan unioninensisijainen tavoite 80 % 82 %Työttömyyden vastaisen kamppailun tulisi ollaEuroopan unionin ensisijainen tavoite 84 % 89 %Euroopan unionin jäsenyydestä onhuomattavasti tai vähän etua, kun on kysymyskotimaamme etujen ajamisesta

53 % 62 %

Euroopan unionissa tehtävät päätökset ovatyleensä maalleni hyviä 28 % 41 %Euroopan unionissa tehtävät päätökset ovatyleensä minulle henkilökohtaisesti hyviä. 22 % 28 %Euroopan unioni on nykyään menossa oikeaansuuntaan 40 % 39 %Äänelläni on merkitystä Euroopan unionissa 22 % 21 %Ymmärrän Euroopan unionin toimintatapoja 37 % 30 %Maani äänellä on merkitystä Euroopan unionissa 59 % 63 %Suurimmilla mailla on eniten valtaa Euroopanunionissa 89 % 73 %Kansalaisilla on eniten valtaa Euroopan unioninpäätöksenteossa 5 % 9 %Euroopan unionin toiminta on ollut erittäin taimelko tehokasta työttömyyden vastaisessakamppailussa

40 % 42 %

Euroopan unionin toiminta on ollut erittäin taimelko tehokasta laittoman maahanmuutonvastaisessa kamppailussa

53 % 45 %

Euroopan unionin toiminta on ollut erittäin taimelko tehokasta elintarvikkeiden laaduntakaamisessa

51 % 57 %

Euroopan unionin toiminta on ollut erittäin taimelko tehokasta euron käyttöönotossa 80 % 74 %

1 10 = Erittäin myönteinen, 1 = Ei lainkaan myönteinen


2. SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN EUROOPAN UNIONINLAAJENTUMISEEN

Euroopan unioni neuvottelee jäsenyydestä 12 maan kanssa, jotka ovat: Bulgaria, Kypros,Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro.Lisäksi Turkille on hyväksytty ehdokasmaan asema, mutta sen kanssa ei vielä käydäneuvotteluja.

Tämänkertaisessa Eurobarometrissa tutkittiin edellisen Eurobarometrin tavoin suomalaistentietoutta Euroopan unionin laajentumisprosessista ja jäsenyyttä hakeneista maista,suomalaisten yleistä suhtautumista laajentumiseen sekä suomalaisten käsitystä laajentumisenvaikutuksista. Koska samoja asioita mitattiin jo edellisessä Eurobarometrissa keväällä 2001,on vertailun tekeminen silloisen ja nykyisen Eurobarometrin tulosten välillä mahdollista.

2.1. Suomalaisten yleinen kiinnostus ja kontaktit hakijamaihin

Suomalaisilta kysyttiin kaikkien jäsenyyttä hakeneiden maiden osalta, mistä maista he olivatkuulleet, missä olivat käyneet, missä suunnitteli käyvänsä seuraavien kahden vuoden aikana jamissä maissa suomalaisilla oli perhesiteitä, työ- tai liikesuhteita tai yhteyksiä esim.harrastusten kautta. Vastaukset käyvät ilmi seuraavasta kuviosta 12.

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

Bulgaria Kypros Tshekintasavalta

Viro Unkari Latvia Liettua Malta Puola Romania Slovakia Slovenia Turkki Eimikäännäistä

Mistä seuraavista maista olette kuullut, missä olette käynyt, missä suunnittelette käyvänne seuraavien kahden vuoden aikana tai mihin teillä on perhesiteitä, työ- tai liikesuhteita tai yhteyksiä esim. urheiluharrastuksen

kautta? (% suomalaisista)

Kuullut Käynyt Aikoo käydä YhteyksiäKuvio 12. - Eurobarometri 56.3. - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002

Yli 90 % suomalaisista oli ainakin joskus kuullut kaikista jäsenyyttä hakeneista maista. Siltivain hyvin pieni osa suomalaisista oli käynyt näissä maissa. Parhaiten suomalaiset tunsivatViron. 64 % suomalaisista oli käynyt Virossa ja 34 % aikoi käydä siellä seuraavan kahdenvuoden aikana. Toiseksi eniten suomalaisia (22 %) oli käynyt Turkissa. Perhesiteitä, työ- tailiikesuhteita tai muita yhteyksiä esim. harrastusten kautta oli jäsenyyttä hakeneissa maissavain harvalla suomalaisella. Virossakaan tällaisia yhteyksiä ei ollut kuin 10 %:lla suomalaisia.


Suomalaisilta kysyttiin myös, mihin näistä maista he haluaisivat lähteä lomalle, missähaluaisivat työskennellä tai asua, mihin mennä opiskelemaan ja mihin solmia liikesuhteita.

Matkustushalukkuutta suomalaisilla oli eniten Kyprokselle (37 %), Unkariin (32 %), Turkkiin(27 %), Viroon (26 %) ja Maltalle (26 %). Vähiten matkustushalukkuutta suomalaisilla oliSloveniaan (5 %) ja Slovakiaan (7 %). 63 % suomalaisista ei kuitenkaan haluaisi työskennellätai asua yhdessäkään jäsenyyttä hakeneissa maissa. 6 % suomalaisista haluaisi työskennellätai asua Kyproksella, Maltalla, Virossa tai Unkarissa. Muissa maissa suomalaistentyöskentely- ja asumishalukkuus vaihteli 1 %:n ja 4 %:n välillä. Myöskään opiskelujäsenyyttä hakeneissa maissa ei juurikaan kiinnosta suomalaisia. 69 % suomalaisista vastasi,ettei haluaisi opiskella missään luetelluista maista. Jonkin verran kiinnostusta opiskeluun oliUnkarissa (5 %) ja Virossa (45 %).

Myöskään liikesuhteet näihin maihin eivät kiinnosta suomalaisia. 67 % suomalaisista vastasi,ettei ole kiinnostunut liikesuhteista yhdessäkään jäsenyyttä hakeneissa maissa. Jonkin verranliikesuhteita haluttiin Virosta (6 %), Unkarista (5 %), Tsekin tasavallasta (4 %) Latviasta (4%) ja Liettuasta (4 %).

Kysyttäessä, mistä maista suomalaiset haluaisivat tietää lisää, vaihtelivat tulokset Slovenian13 %:sta Unkarin 31 %:iin. Erityisesti haluttiin tietää enemmän mm. Kyproksen (62 %),Unkarin (57 %), Turkin (55 %) ja Maltan (54 %) matkailusta, Viron taloudesta (34 %),Unkarin kulttuurista (55 %), ruoasta ja juomasta (48 %) ja historiasta (47 %), Puolan (30 %),Turkin (29 %)ja Slovenian (29 %) politiikasta ja Viron urheilusta (23 %). 34 % suomalaisistaei kuitenkaan ollut kiinnostunut tietämään lisää yhdestäkään jäsenyysehdokasmaasta.Tarkasteltaessa lähemmin näitä 34 %:a huomataan joukossa olevan keskimääräistä enemmänmiehiä, yli 55-vuotiaita, eläkeläisiä, opiskelunsa 15-vuotiaina päättäneitä sekäpohjoissuomalaisia.

Yli puolet suomalaisista on kuitenkin oheisen kuvio 13:n mukaisesti erittäin tai melkokiinnostunut tietämään, mitä jäsenyyttä hakevien maiden kansalaiset ajattelevat Euroopantulevaisuudesta.

11

40

34

13

Erittäin kiinnostunut Melko kiinnostunut Ei kovinkiinnostunut

Ei lainkaankiinnostunut

Kuinka kiinnostunut olette tietämään, mitä jäsenyyttä hakevien maiden kansalaiset ajattelevat Euroopan tulevaisuudesta?

% suomalaisista

Kuvio 13. - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 "Ei osaa sanoa" ja "Tiedän asiasta jo tarpeeksi" ei näy kuviossa


2.2. Suomalaisten tietous hakijamaista ja laajentumisprosessista

Suomalaisten yleistä tietoutta hakijamaista ja laajentumisprosessista mitattiin kysymällä,mitkä maat suomalaiset tunnistivat Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiksi maiksi. Parhaitensuomalaiset tunnistivat Viron (76 %) ja muut Baltian maat (Latvia 59 % ja Liettua 56 %). Ylipuolet suomalaisista tunnisti myös Puolan Euroopan unionin jäsenyysehdokkaaksi. Huonoitensuomalaiset tunnistivat Maltan (17 %), Slovenian (20 %) ja Bulgarian (21 %).

Mitkä näistä maista ovat mielestänne ehdokkaina liittyäkseen Euroopan unioniin?

15

2

17

20

21

25

26

28

33

43

45

54

56

59

76

Ei osaa sanoa

Ei mikään näistä

Malta

Slovenia

Bulgaria

Romania

Slovakia

Kypros

Tshekin tasavalta

Turkki

Unkari

Puola

Liettua

Latvia

Viro

% suomalaisista


Nuoret 15-24-vuotiaat näyttivät olevan vähiten selvillä Euroopan unionin jäsenehdokasmaista.Lähes kaikkien maiden kohdalla pienempi osa 15-24-vuotiaista kuin muista ikäryhmistätunnisti maan Euroopan unionin jäsenehdokkaaksi. Ainoastaan Turkin 15-24-vuotiaattunnistivat parhaiten heti yli 55-vuotiaiden jälkeen. Yli 55-vuotiaat tunnistivat erityisestiBaltian maat, Unkarin, Puolan ja Turkin muita ikäryhmiä paremmin jäsenehdokkaiksi.

Suurissa kaupungeissa asuvat olivat maaseudulla ja pienissä ja keskisuurissa kaupungeissaasuvia paremmin selvillä jäsenehdokkaista. Itsenäiset ammatinharjoittajat ja johtavassaasemassa olevat osasivat muita ammattiryhmiä paremmin nimetä oikeat jäsenehdokkaat.Uusimaalaiset ja eteläsuomalaiset osasivat nimetä oikeat jäsenehdokkaat parhaiten, kun taasitäsuomalaiset ja pohjoissuomalaiset tunsivat ne huonoiten.

Yli puolet suomalaisista, 57 % tunsi saaneensa erittäin tai melko hyvin tietoa Euroopanunionin laajentumisesta. Parhaiten tietoa laajentumisesta tunsivat saaneensa suurissakaupungeissa asuvat, johtavassa asemassa olevat ja yli 55-vuotiaat. Huonoimmin taasvälisuomalaiset, kodista huolehtivat ja 15-39-vuotiaat. Naiset tunsivat saaneensa tietoa


laajentumisesta huomattavasti miehiä huonommin. Tarkat jakaumat käyvät ilmi seuraavastakuviosta 15.

Kuinka hyvin olette mielestänne saanut tietoa laajentumisesta eli uusien maiden liittymisestä Euroopan unioniin?

45

47

49

49

51

52

52

53

53

54

55

57

57

57

58

58

58

59

59

59

60

61

61

66

69

69

53

49

50

49

45

47

45

44

44

43

41

41

41

39

43

36

39

36

36

40

37

36

34

33

31

30

Välisuomalaiset

15-24-vuotiaat

25-39-vuotiaat

Kodista huolehtivat


Opiskelijat

Työttömät

Pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa asuvat

Naiset

Maaseudulla asuvat

16-19-vuotiaina opiskelunsa päättäneet

SUOMI

Eteläsuomalaiset


Pohjoissuomalaiset

Toimihenkilöt

Itäsuomalaiset

40-54-vuotiaat

15-vuotiaina opiskelunsa päättäneet

Yli 20-vuotiaana opiskelunsa päättäneet

Miehet

Eläkeläiset

Uusimaalaiset

Yli 55-vuotiaat



Erittäin tai melko hyvin Ei kovin tai ei lainkaan hyvin


Suomalaisilta kysyttiin myös, mistä lähteistä he olivat viime aikoina saaneet tietoalaajentumisesta ja mistä lähteistä he tätä tietoa mieluiten haluaisivat saada. Eniten tietoasuomalaiset olivat saaneet televisiosta (74 %). Lähes puolet suomalaisista (47 %) oli saanuttietoa myös päivälehdistä. Vain hyvin harva (1,5 %) suomalainen ilmoitti saaneensa tietoalaajentumisesta Eurooppa-tiedotuksista, Euro-tietokeskuksista, Euro-tietopisteistä tai Euro-kirjastoista. 15 % suomalaisista sanoi, ettei ole saanut mitään tietoa laajentumisesta.

Eniten suomalaiset myös toivoisivat saavansa tietoa juuri televisiosta (81 %) ja päivälehdistä(53 %). Eurooppa-tiedotuksista, Euro-tietokeskuksista, Euro-tietopisteistä tai Euro-kirjastoistasuomalaiset eivät juurikaan olleet kiinnostuneita saamaan tietoa laajentumisesta. Vain 2 %toivoi saavansa tietoa näiltä tahoilta. Internetistä suomalaiset toivoisivat saavansa jonkinverran enemmän tietoa laajentumisesta kuin ovat saaneet. Vain 4 % suomalaisista sanoisaaneensa tietoa laajentumisesta internetistä, kun sitä sieltä toivoi saavansa 15 %suomalaisista.

Tarkasteltaessa lähemmin niitä 15 % suomalaisia, jotka ilmoittivat, etteivät ole saaneet mitääntietoa laajentumisesta eivätkä ole kuulleet asiasta mistään lähteistä, huomataan joukossa


olevan keskimääräistä enemmän naisia (19 %), 15-24-vuotiaita (22 %), kotia hoitavia (25 %),opiskelijoita (22 %), työttömiä (21 %) ja pohjoissuomalaisia (19 %).

Televisiosta muita enemmän ilmoitti saaneensa tietoa Euroopan unionin laajentumisestaerityisesti miehet (78 %), yli 55-vuotiaat (78 %), suurissa kaupungeissa asuvat (80 %) jaitsenäiset ammatinharjoittajat (90 %). Päivälehdistä tietoa laajentumisesta olivat saaneeterityisesti 40-54-vuotiaat (54 %), suurissa kaupungeissa asuvat (57 %), johtavassa asemassaolevat (66 %) ja uusimaalaiset (58 %). Internetin kautta tietoa saaneiden joukossa olierityisesti opiskelijoita, suurissa kaupungeissa asuvia, toimihenkilöitä ja uusimaalaisia.

Tietoa laajentumisesta toivoisivat televisiosta saavansa erityisesti johtavassa asemassa olevat,toimihenkilöt ja kodista huolehtivat. Päivälehdistä tietoa laajentumisesta taas toivovaterityisesti yli 55-vuotiaat, suurissa kaupungeissa ja Uudellamaalla asuvat sekä johtavassaasemassa olevat ja toimihenkilöt. Internetiä tietolähteenään käyttäisivät mieluiten 15-24-vuotiaat, suurissa kaupungeissa asuvat, johtavassa asemassa olevat, toimihenkilöt jaopiskelijat sekä uusimaalaiset. Eurooppa-tiedotuksista, Euro-tietokeskuksista, Euro-tietopisteistä ja Euro-kirjastoista olisivat muita enemmän kiinnostuneita saamaan tietoalaajentumisesta johtavassa asemassa olevat.

Suomalaiset eivät juurikaan osallistu poliittiseen keskusteluun laajentumisesta. Yli puoletsuomalaisista ilmoitti, ettei osallistu laajentumiskeskusteluun lainkaan. 32 % suomalaisistailmoitti, ettei osallistu siihen kovin paljon, 13 % ilmoitti osallistuvansa keskusteluun jonkinverran ja vain 1 % ilmoitti osallistuvansa siihen erittäin suuressa määrin.

1

13

32

54

Erittäin suuressa määrin Jonkin verran En kovin paljon En lainkaan

Kuinka suuressa määrin osallistutte poliittiseen keskusteluun laajentumisesta?

% suomalaisista


Naisista 60 % ei osallistu laajentumisesta käytävään poliittiseen keskusteluun lainkaan.Miehistä näin vastasi 49 %. Laajentumiskeskusteluun täysin osallistumattomia oli eniten 15-24-vuotiaissa, maaseudulla asuvissa, opiskelijoissa, työttömissä ja itäsuomalaisissa.Keskusteluun taas osallistuivat eniten yli 40-vuotiaat, suurissa kaupungeissa asuvat, kodistahuolehtivat, eläkeläiset, johtavassa asemassa olevat sekä eteläsuomalaiset ja uusimaalaiset.


2.3. Suomalaisten asenteet laajentumiseen

Suomalaisista yli puolen mielestä vain osan jäsenehdokkaista tulisi päästä Euroopan unioninjäseniksi. 14 % suomalaisista taas on sitä mieltä, että Euroopan unionin ei tulisi ollenkaanlaajentua.

14

23

51

Euroopan unionin ei tulisilaajentua

Euroopan unionin tulisi laajentuasiten, että kaikki halukkaatjäsenehdokkaat pääsevät

jäseniksi

Euroopan unionin tulisi laajentuasiten, että vain jotkut

jäsenehdokkaista pääsevätjäseniksi

Mikä näistä kolmesta Euroopan unionin lähitulevaisuutta kuvaavasta vaihtoehdosta olisi teille mieluisin?

% suomalaisista

Kuvio 17. - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 "Ei mikään näistä" ja "Ei osaa sanoa" ei näy kuviossa

Miehistä suurempi osa kuin naisista on sitä mieltä, että Euroopan unionin ei tulisi laajentuaollenkaan. Ikäryhmistä tätä mieltä ovat eniten vanhimmat, yli 55-vuotiaat. Opiskelunsa 15-vuotiaana päättäneet ovat myös muita enemmän sillä kannalla, että Euroopan unionin ei tulisilaajentua. Maaseudulla asuvat ja pohjoissuomalaiset myös ovat muita enemmän laajentumistavastaan. Ammattiryhmistä itsenäiset ammatinharjoittajat, toimihenkilöt ja eläkeläisetvastustavat eniten laajentumista. Poliittisista puolueista laajentumisen vastustajia on enitenKristillisen liiton (33 %), Keskustan (22 %) ja Vasemmistoliiton kannattajissa (19 %).Toisaalta on kuitenkin huomattava, että Vasemmistoliiton kannattajissa on myös eniten (30%) niitä, jotka toivovat Euroopan unionin ottavan jäseneksi kaikki jäsenehdokkaat.

Suurin osa (60 %) suomalaisista on sitä mieltä, että laajentumisprosessin vauhdin pitäisi pysyäsellaisena kuin se on, eikä sitä ole tarvetta nopeuttaa eikä hidastaa. Laajentumisprosessinnopeuttamisen kannalla olivat eniten kodista huolehtivat (14 %), välisuomalaiset (12 %),opiskelijat (11 %), pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa asuvat (11 %) ja 15-24-vuotiaat (11%). Prosessin hidastamisen kannalla taas olivat ennen kaikkea itsenäiset ammatinharjoittajat(31 %), maaseudulla asuvat (28 %) sekä eläkeläiset (27 %) ja pohjoissuomalaiset (27 %).Miehistä useampi (27 %) kuin naisista (18 %) oli laajentumisprosessin hidastamisen kannalla.Tarkat jakaumat käyvät ilmi seuraavalla sivulla olevasta kuviosta 18.


Pitäisikö uusien jäsenmaiden Euroopan unioniin liittymistä mielestänne nopeuttaa, hidasta vai pitäisikö liittymisprosessin pysyä sellaisena kuin se on?

(% vastanneista)

3

4

4

6

6

6

7

7

7

8

8

8

8

8

8

8

9

10

11

11

11

12

14

22

20

21

23

28

27

23

25

27

24

20

22

27

31

24

18

22

22

14

19

19

20

10

64

71

65

58

55

53

60

57

58

60

61

60

60

55

64

62

61

59

65

61

63

58

59

Toimihenkilöt



Uusimaalaiset

Maaseudulla asuvat

Eläkeläiset

25-39-vuotiaat

Yli 55-vuotiaat

Miehet

40-54-vuotiaat

Eteläsuomalaiset

SUOMI

Pohjoissuomalaiset


Itäsuomalaiset

Naiset

Työttömät


15-24-vuotiaat


Opiskelijat

Välisuomalaiset

Kodista huolehtivat

Nopeuttaa Hidastaa Pysyä samana


Haastateltaville esitettiin myös joukko asioita, joista heitä pyydettiin arvioimaan, kuinkatärkeä ne ovat liittymisen edellytyksenä. Kuten seuraavalla sivulla olevasta kuviosta nähdäänvähintään neljä viidestä suomalaisesta piti kaikkia lueteltuja kriteereitä joko erittäin tai melkotärkeinä Euroopan unioniin liittymistä ajatellen.

Mielenkiintoista tuloksessa on se, etteivät taloudelliset kriteerit ole suomalaisten mielestätärkein kriteeri päätettäessä hakijamaiden valmiudesta liittyä Euroopan unioniin. Tärkeimpiäkriteerejä suomalaisten mielestä sen sijaan ovat sitoutuneisuus taisteluun järjestäytynyttärikollisuutta ja huumekauppaa vastaan, ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteidenkunnioitus sekä sitoutuminen ympäristönsuojeluun.


Kertokaa kustakin seuraavasta asiasta, onko se mielestänne erittäin tärkeä, melko tärkeä, ei kovin tärkeä vai ei lainkaan tärkeä

(% vastanneista)

38

61

64

69

73

78

79

42

30

27

22

22

18

15

17

8

6

5

4

2

4

Maan taloudellisen kehityksen on oltava lähellä oman maamme taloudellisenkehityksen tasoa

Maan liittyminen unioniin ei saisi tulla kalliiksi jo olemassa oleville jäsenille

Maan täytyy pystyä maksamaan oma osansa Euroopan unionin budjetista

Maan on hyväksyttävä Euroopan unionin säännöt

Maan on oltava aktiivisesti sitoutunut ympäristönsuojeluun

Maa kunnioittaa ihmisoikeuksia ja demokratian periaatteita

Maan on oltava aktiivisesti sitoutunut taisteluun järjestäytynyttä rikollisuutta jahuumekauppaa vastaan

Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tai ei lainkaan tärkeä


2.4. Suomalaisten käsitys laajentumisen vaikutuksista

Suomalaisten käsitys laajentumisen vaikutuksesta omaan elämään?Tässä Eurobarometrissa kansalaisilta tiedusteltiin, uskovatko he elämänsä olevanlaajentumisen jälkeen yleisesti ottaen parempaa, huonompaa vai kutakuinkin samanlaista kuinnykyään. Suomalaiset eivät juurikaan usko laajentumisen vaikuttavan elämäänsä, sillä 79 %suomalaisista uskoo elämänsä olevan laajentumisenkin jälkeen kutakuinkin samanlaista kuinnykyisin. 12 % suomalaisista uskoo elämänsä yleisesti ottaen huonontuvan ja 4 % parantuvanEuroopan unionin laajentumisen jälkeen.

Tarkasteltaessa kuvion 20 osoittamia jakaumia eri ryhmien välillä huomataan, että erityisestimaaseudulla asuvat, yli 55-vuotiaat, itäsuomalaiset, opiskelunsa 15-vuotiaina päättäneet jamiehet uskovat elämänsä olevan huonompaa laajentumisen jälkeen. Parempaa elämänsä taasuskovat olevan erityisesti suurissa kaupungeissa asuvat ja uusimaalaiset.

Ne henkilöt, jotka arvelivat elämänsä olevan laajentumisen jälkeen huonompaa, katsoivatelämänsä huonontumisen johtuvan uusien jäsenmaiden liian korkeista rahoittamiskuluista (62%) sekä huumekaupan ( 57 %) ja järjestäytyneen rikollisuuden ( 52 %) lisääntymisestä. 45 %vastanneista uskoi elämänsä huonontuvan, koska uskoivat Suomelle myönnettävänlaajentumisen jälkeen vähemmän Euroopan unionin varoja. Useat vastanneista uskoivat myöstyöttömyyden lisääntyvän (41 %), hintojen (38 %) ja verojen (36 %) nousevan jaelintarvikkeiden laadun heikkenevän (36 %).

Ne 4 % suomalaisista, jotka uskoivat oman elämänsä parantuvan laajentumisen seurauksena,sanoivat syyksi suuremmalla markkina-alueella olevan paremmat taloudelliset näkymät (51%), matkustamisen helpottumisen passintarkastusten poistuessa (51 %) ja paremmattyöllisyysnäkymät (45 %).


Millaista uskotte elämänne yleisesti ottaen olevan laajentumisen jälkeen?

7

9

9

10

10

10

10

12

12

12

13

14

14

15

15

16

16

18

3

3

9

4

4

8

5

7

3

4

2

5

3

5

3

1

5

2

84

86

79

82

82

76

82

79

79

79

80

79

77

75

77

79

76

76

15-24-vuotiaat

Pohjoissuomalaiset


Naiset


Uusimaalaiset

Yli 20-vuotiaina opiskelunsa päättäneet

25-39-vuotiaat

40-54-vuotiaat

SUOMI

Välisuomalaiset

Eteläsuomalaiset

16-19-vuotiaina opiskelunsa päättäneet

Miehet

15-vuotiaina opiskelunsa päättäneet

Itäsuomalaiset

Yli 55-vuotiaat

Maaseudulla asuvat

Huonompaa Parempaa Kutakuinkin samanlaista

Kuvio 20. - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 "Ei osaa sanoa ei näy kuviossa

Miksi uskotte elämänne olevan huonompaa laajentumisen jälkeen?

30

32

36

36

38

41

45

52

57

62

Uusista jäsenvaltioista tulee enemmän ihmisiä hakemaan työtäSuomesta

Lakisääteiset oikeutenne (sosiaalipalvelut, lomat, äitiyslomat jne.)vähenevät

Verot nousevat

Elintarvikkeiden laatu heikkenee

Hinnat nousevat

Työttömyys lisääntyy

Suomelle myönnetään vähemmän Euroopan unionin varoja

Järjestäytynyt rikollisuus lisääntyy

Huumekauppa lisääntyy

Uusien jäsenmaiden rahoittamiskulut ovat liian korkeat

% vastanneista



Suomalaisilta kysyttiin myös, millaiseksi suomalaiset uskovat eri elinkeinoalojen tilanteenmuuttuvan laajentumisen myötä. Suomalaiset uskoivat erityisesti matkailun, kaupan jakuljetuksen tilanteen Suomessa parantuvan. Sen sijaan maatalouden tilanteen uskoi 60 %suomalaisista huonontuvan.

Kyselyssä esitettiin suomalaisille joukko väittämiä, joista vastaajia pyydettiin sanomaan,ovatko he samaa vai eri mieltä. Tarkat jakaumat käyvät selville oheisesta taulukosta. Kaksikolmesta suomalaisesta oli sitä mieltä, että laajentuminen yhdistää maanosaamme, auttaauusia jäsenmaita saavuttamaan Euroopan unionin nykyisten jäsenmaiden taloudellisenkehitystason ja että laajentuminen tekee Euroopan unionista poliittisesti vahvemman. Kaksikolmasosaa suomalaisista taas ei uskonut, että laajentumisen avulla voitaisiin luoda Suomeenlisää työpaikkoja tai että laajentuminen lisäisi suomalaisten elämänlaatua.

% suomalaisistaSamaa mieltä Eri mieltä

Laajentuminen yhdistää maanosaamme 70 % 19 %Laajentuminen auttaa uusia jäsenmaita saavuttamaan Euroopanunionin taloudellisen kehitystason

66 % 22 %

Laajentuminen tekee Euroopan unionista poliittisesti vahvemman 65 % 21 %Laajentuminen auttaa kamppailemaan terrorismia vastaan 62 % 29 %Laajentuminen edistää taloudellista kasvua 54 % 31 %Laajentuminen auttaa vähentämään aseellisia välikohtauksiaEuroopassa

54 % 34 %

Laajentuminen turvaa rauhan Euroopassa 52 % 40 %Laajentuminen tekee Euroopan unionista toimivamman 37 % 45 %Laajentumisella saavutetut edut ovat suuremmat kuin siitä aiheutuvathaitat

33 % 40 %

Koska Suomen hallitus kannattaa sitä, se tarkoittaa, ettälaajentuminen on hyvä asia

30 % 56 %

Laajentuminen auttaa luomaan Suomeen enemmän työpaikkoja 21 % 66 %Laajentuminen lisää ihmisten elämänlaatua Suomessa 18 % 67 %

Suomalaisia pyydettiin myös sanomaan mielipiteensä laajentumisen vaikutuksistataloudelliseen ja jokapäiväiseen elämään. 79 % suomalaisista oli samaa mieltä väittämästä,että muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisten on helpompi asettua Suomeen. Lähes2/3 suomalaisista uskoi kauppojen valikoiman laajentuvan uusien jäsenmaiden myötä. Ylipuolet suomalaisista myös uskoi suomalaisten yritysten hyötyvän laajentumisesta. 69 %suomalaisista ei kuitenkaan uskonut Euroopan unionista tulevan Yhdysvaltojamerkittävämpää toimijaa. 2/3 suomalaisista ei myöskään katsonut laajentumisen tuovanvarmempia takuita elintarvikkeiden laadulle.

% vastaajistaSamaa mieltä Eri mieltä

Muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisten on helpompiasettua Suomeen

79 % 13 %

Kaupoissa on suurempi valikoima tuotteita 64 % 28 %Suomalaiset yritykset hyötyvät laajentumisesta 56 % 28 %Venäjän ja Euroopan unionin väliset suhteet tulevat paranemaan 44 % 33 %Suomea kuullaan maailmalla paremmin 40 % 50 %Suomalainen ympäristö on paremmin suojeltu 31 % 57 %Euroopan unioni tulee lähemmäksi kansalaisiaan 31 % 55 %Elintarvikkeiden laadulla on varmemmat takeet 24 % 67 %Euroopan unionista tulee Yhdysvaltoja merkittävämpi 14 % 69 %


Suomalaisten käsitys laajentumisen aiheuttamasta muuttoliikkeestäSuomalaisia pyydettiin arvioimaan käsityksiään Euroopan unionin laajentumisenaiheuttamasta muuttoliikkeestä. 55 % suomalaisista uskoi muuttoliikkeen uusista jäsenmaistaSuomeen olevan rajoittunutta. 29 % sen sijaan uskoi laajentumisen johtavan merkittäväänmuuttoliikkeeseen Itä- ja Keski-Euroopasta Suomeen.

29

55

16

Johtaa merkittäväänmuuttoliikkeeseen

Muuttoliike on rajoittunutta Ei osaa sanoa

Johtaako Euroopan unionin laajentuminen mielestänne merkittävään muuttoliikkeeseen vai onko uusista jäsenmaista Suomeen muuttavien ihmisten

määrä rajoittunutta?

% suomalaisista


Tarkasteltaessa lähemmin niitä 29 %:a suomalaisista, jotka uskovat laajentumisen johtavanmerkittävään muuttoliikkeeseen uusista jäsenmaista Suomeen, huomataan joukkoon kuuluvanerityisesti yli 55-vuotiaita (34 %) ja eläkeläisiä (39 %), opiskelunsa 15-vuotiaina päättäneitä(36 %), työttömiä (36 %), palvelutyöntekijöitä (31 %) ja kotia hoitavia (31 %). Maaseudullaja pienissä tai keskisuurissa kaupungeissa asuvat sekä pohjoissuomalaiset uskovat myösmuilla alueilla asuvia enemmän laajentumisen johtavan merkittävään muuttoliikkeeseen.

Niitä 29 % suomalaisia, jotka uskoivat Euroopan unionin laajentumisen johtavanmerkittävään muuttoliikkeeseen Suomeen, pyydettiin myös arvioimaan, onko tämä kehitysheidän mielestään myönteistä vai kielteistä. 2/3 vastanneista näki muuttoliikkeen kielteisenäja 1/4 myönteisenä. Valtaosa muuttoliikettä kielteisenä pitävistä mainitsee syyksi pelonrikollisuuden ja työttömyyden kasvusta, sosiaaliturvan väärinkäytön lisääntymisestä jasosiaalisten ongelmien lisääntymisestä. Myönteisenä sitä pitävät näkevät positiivisena sen,että uusista jäsenmaista tulevat ihmiset tulevat heidän mielestään tekemään niitä töitä, joitasuomalaiset eivät halua tehdä tai ottaa vastaan ja että koulutettuja ja motivoituneitatyöntekijöitä on enemmän.

Muuttoliikettä negatiivisena pitävien joukossa oli keskimääräistä enemmän yli 55-vuotiaita,opiskelunsa 15-vuotiaina tai 16-19-vuotiaina päättäneitä, itsenäisiä ammatinharjoittajia,työttömiä ja eläkeläisiä. Alueellisesti maaseudulla asuvat sekä väli- ja pohjoissuomalaisetpitivät myös muuttoliikettä keskimääräistä negatiivisempana.

Suomalaisilta kysyttiin lisäksi, uskovatko he, että uusista jäsenmaista tulee Suomeenmerkittävä määrä työmatkalaisia, eli sellaisia työntekijöitä, jotka saapuvat päivittäin aamullaSuomeen töihin ja palaavat illalla kotimaahansa. Tällainen sukkulointi olisi Suomen osaltamahdollinen lähinnä virolaisten työntekijöiden kohdalla.


70 % suomalaisista ei uskonut tällaiseen mahdollisuuteen, kun taas 21 % uskoi siihen. Niistä,jotka uskoivat työmatkalaisten tuloon, piti 46 % kehitystä myönteisenä ja 44 % kielteisenä.

Uskotteko uusista jäsenmaista tulevan merkittävä määrä työmatkalaisia Suomeen?

9

21

70

Ei osaa sanoa

Kyllä

Ei

% suomalaisista

Kuvio 23a - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002

Onko tämä mielestänne enemmän myönteistä vai kielteistä?

10

44

46

Ei osaa sanoa

Kielteistä

Myönteistä

% "Kyllä" vastanneista

Kuvio 23b - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002

Positiivisena työmatkalaisten tuloa pitivät erityisesti 15-24-vuotiaat (62 %), suurissakaupungeissa asuvat (56 %), johtavassa asemassa olevat (80 %), opiskelijat (65 %) jauusimaalaiset (57 %). Negatiivisena sitä taas pitivät keskimääräistä enemmän yli 55-vuotiaat(57 %), 15-vuotiaana opiskelunsa päättäneet (61 %), maaseudulla asuvat (58 %), eläkeläiset(61 %), kodista huolehtivat (60 %), työttömät (52 %) ja Itä-Suomessa asuvat (64 %).

Kysyttäessä, miksi vastanneet pitivät työmatkalaisten tuloa positiivisena, oli 54 % sitä mieltä,että tällä tavalla Suomeen saadaan erilaista tietotaitoa ja uutta osaamista. 41 % uskoi Suomensaavan tällä tavoin motivoituneita työntekijöitä ja 39 % katsoi, että on yleisesti hyvätyöskennellä ulkomailla ja kehittää kielitaitoa.

Negatiivisena työmatkalaisten tuloa pitävät taas antoivat syyksi kantaansa pelon, ettäsuomalaisille jää vähemmän työpaikkoja (64 %) ja että tulee enemmän rikollisuutta (61 %) jaettä pimeästi tehtyjen töiden osuus lisääntyy (51 %).

Suomalaisten käsitys laajentumisen hyödyistä eri jäsenmailleMerkittävä osa suomalaisista (29 %) uskoo Euroopan unionin laajentumisen hyödyttäväneniten Saksaa. Ranskan uskoi laajentumisesta hyötyvän eniten 7 % suomalaisista. Muidenmaiden uskoi hyötyvän laajentumisesta eniten 0,5-3 % suomalaisista.

Kysyttäessä, minkä takia suomalaiset uskovat juuri valitsemansa maan hyötyvänlaajentumisesta eniten, antoi 33 % suomalaisista syyksi sen aseman Euroopan unioninvahvana valtiona. 18 % uskoi maan hyötyvän laajentumisesta, koska se sijaitseemaantieteellisesti hyvässä paikassa ja 17 %, koska uskoo maan talouden hyötyvänlaajentumisesta.


2.5. Suomalaisten asenteiden kehityssuunnat

Edellisessä Eurobarometri-kyselyssä, joka tehtiin maalis-huhtikuussa 2001 kysyttiin myössuomalaisten suhtautumista laajentumiseen. Kysymykset olivat vain osittain samat kuintämänkertaisessa Eurobarometrissa. Seuraavassa tarkastellaan suomalaisten Euroopan unioninlaajentumista koskevien asenteiden kehityssuuntia vertailemalla tämänkertaisen ja edellisenEurobarometrin tuloksia sikäli kuin se on mahdollista.

Suomalaisten yleinen kiinnostus ja kontaktit hakijamaihinMolemmissa Eurobarometreissa suomalaisille lueteltiin Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneetmaat ja vastaajia pyydettiin ilmoittamaan, mistä maista he olivat kuulleet, missä maassa olijoskus käynyt, missä maassa suunnitteli käyvänsä seuraavan kahden vuoden aikana ja mihinmaihin vastaajalla on perhesiteitä, työ- tai liikesuhteita tai muita yhteyksiä esimerkiksiurheiluharrastuksen kautta.

Lähes kaikki suomalaiset ovat joskus kuulleet kaikista luetelluista maista. Parhaitensuomalaiset tunsivat molemmilla kerroilla Viron. Viro oli myös molemmilla kerroillasuosituin vierailukohde. Virossa ilmoitti molemmissa kyselyissä käyneensä 64 %suomalaisista. Keväällä 2001 neljäsosa suomalaisista ilmoitti aikovansa käydä Virossaseuraavan kahden vuoden aikana, kun lähes vuotta myöhemmin vierailuhalukkuus oli noussut34 %:iin. Valtaosaan maista suomalaiset eivät edelleenkään tunne kovin suurtavierailuhalukkuutta, vaikkakin vierailuhalukkuus vaikutti lähes kaikkien maiden kohdallanousseen 2-5 %-yksikköä.

Suomalaisilla on edelleenkin vain vähän perhesiteitä, työ- tai liikesuhteita tai muunlaisiayhteyksiä esimerkiksi urheiluharrastuksen kautta kyseisiin maihin. Yhteyksien määrässänäyttäisi kuitenkin olevan hienoista nousua. Viroon yhteyksiä ilmoitti keväällä 2001 olevan 8% suomalaisista, kun heitä talvella 2002 oli 10 %. Muiden maiden osalta yhteydet vaihtelivatkeväällä 2001 0-2 %:n välillä ja talvella 2002 taas 0-3 %:n välillä.

Suomalaisilta kysyttiin myös, mistä Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneista maista hehaluaisivat tietää enemmän. Vaikkakin kolmasosa suomalaisista vastasi molemmilla kerroilla,ettei ole kiinnostunut tietämään lisää yhdestäkään jäsenyyttä hakeneesta maasta, yleisestiottaen suomalaisten kiinnostus jäsenyyttä hakeneita maita kohtaan on lisääntynyt. Talvella2002 kaikkien jäsenkandidaattimaiden kohdalla suurempi osa vastanneista ilmoittikiinnostuksensa maata kohtaan kuin keväällä 2001. Keväällä 2001 kolmen kärki oli Unkari(26 %), Kypros (18 %) ja Malta (17 %). Talvella 2002 kiinnostus Viroa kohtaan oli noussutselvästi. 29 % ilmoitti haluavansa tietää enemmän Virosta. Eniten suomalaiset olivatkuitenkin edelleen kiinnostuneita tietämään Unkarista (31 %). Kolmantena oli Kypros (26 %).

Kysyttäessä, mistä aihepiireistä he olisivat kiinnostuneita tietämään enemmän mainitsemansamaan tai maiden kohdalla, oli erityisesti Kyproksen ja Maltan matkailu edelleen erityisenkiinnostavaa suomalaisten mielestä. Slovenian matkailu taas ei edelleenkään kiinnostanutsuomalaisia kovin paljon. Keväällä 2001 kulttuurin mainitsi kiinnostuksensa kohteeksivähintään 50 % vastanneista Slovakiaa lukuunottamatta. Talvella 2002 kulttuurin osakseensaama kiinnostus oli kuitenkin vähentynyt selvästi. Ainoastaan Unkarin kulttuurista mainitsiolevansa kiinnostunut yli puolet suomalaisista (55 %). Kiinnostuksensa muiden maidenkulttuureihin ilmaisseiden osuudet vaihtelivat Tsekin tasavallan 45 %:sta Kyproksen 36 %:iin.Talouskysymykset valinneet suomalaiset osoittivat sekä edellisellä että tällä kerralla enitenmielenkiintoa Puolan taloutta kohtaan.


Niiden suomalaisten joukossa, jotka eivät olleet kiinnostuneita tietämään enempääyhdestäkään hakijamaasta, oli molemmilla kerroilla keskimääräistä enemmän etenkinopiskelunsa 15-vuotiaana päättäneet, työttömät, eläkeläiset ja yli 55-vuotiaat. Vähiten tässäjoukossa taas olivat molemmilla kerroilla edustettuina johtavassa asemassa olevat jaopiskelijat. Eroa voidaan tässä suhteessa ainoastaan pohjoissuomalaisten mielipiteidenkehityksessä. Keväällä 2001 ainoastaan 19 % pohjoissuomalaisista ilmoitti, ettei olekiinnostunut tietämään enempää yhdestäkään jäsenmaasta, kun heitä talvella 2002 oli 42 %.

Suomalaisten tietous hakijamaista ja laajentumisprosessistaSekä kevään 2001 että talven 2002 Eurobarometrissa haastateltavia pyydettiin arvioimaansitä, kuinka hyvin he tuntevat saaneensa tietoa laajentumisesta. Laajentumista koskevantiedon saanti oli yleisesti ottaen selvästi parantunut vajaan vuoden aikana, sillä keväällä 2001niukasti yli puolet suomalaisista tunsi saaneensa erittäin tai melko hyvin tietoalaajentumisesta. Talvella 2002 57 % tunsi saaneensa tietoa erittäin tai melko hyvin. Niidenosuus, jotka tunsivat saaneensa tietoa vain ei kovin tai ei lainkaan hyvin oli myös laskenut 5%-yksikköä samana ajanjaksona.

Kuinka hyvin olette mielestänne saanut tietoa laajentumisesta?(% suomalaisista)

41

57

46

51

Ei kovin tai eilainkaan hyvin

Erittäin tai melkohyvin

Kevät 2001

Talvi 2002

Kuvio 24. - Eurobarometri 55 ja 56.3- SuomiLähde: Haastattelut maalis-huhtikuu 2001 ja tammi-helmikuu 2002

Keväällä 2001 tunsivat erityisesti johtavassa asemassa olevat (67 %), opiskelijat (60 %) jatoimihenkilöt (60 %) saaneensa hyvin tietoa Euroopan unionin laajentumisesta. Talvella 2002johtavassa asemassa olevat (69 %) ja toimihenkilöt (58 %) tunsivat edelleen olevansa hyvininformoituja laajentumisesta. Sen sijaan niiden opiskelijoiden osuus, jotka tunsivat saaneensaerittäin tai melko hyvin tietoa laajentumisesta oli ajanjakson aikana pudonnut 60 %:sta 52%:iin. Talvella 2002 taas eläkeläiset (keväällä 2001 47 %, talvella 2002 61 %) tunsivatsaaneensa aikaisempaa paremmin tietoa laajentumisesta.

Haastateltavia pyydettiin myös nimeämään listalta ne maat, jotka on hyväksytty hakemaanEuroopan unionin jäsenyyttä. Haastateltavien tietous oli kyselyjen välillä selvästi noussut.Keväällä 2001 neljäsosa suomalaisista ei osannut nimetä listalta yhtään hakijamaata. Lähesvuotta myöhemmin näiden suomalaisten osuus oli supistunut 17 %:iin. Lisäksi jokaisenehdokasmaan kohdalla maan jäsenkandidaatiksi tunnistaneiden suomalaisten osuus olinoussut 9-20 %-yksikköä. Parhaiten suomalaiset tunnistivat edelleen Viron, Latvian jaLiettuan.

Suomalaisten kiinnostus käydä keskustelua laajentumisesta näyttää edelleen vähentyneen.Keväällä 2001 vajaa puolet (49 %) suomalaisista ilmoitti, ettei osallistu


laajentumiskeskusteluun ollenkaan. Talvella 2002 heitä oli 54 %. Niiden suomalaisten osuus,jotka osallistuivat keskusteluun jonkin verran oli oheisen kuvion mukaisesti myös supistunut16 %:sta 13 %:iin.

Kuinka suuressa määrin osallistutte poliittiseen keskusteluun laajentumisesta?(% suomalaisista)

54

32

13

1

49

33

16

2

En lainkaan

En kovin paljon

Jonkin verran

Erittäin suuressamäärin

Kevät 2001Talvi 2002

Kuvio 25. - Eurobarometri 55 ja 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut maalis-huhtikuu 2001 ja tammi-helmikuu 2002

Suomalaisten asenteet laajentumiseenKeväällä 2001 54 % ja talvella 2002 60 % suomalaisista oli sitä mieltä, ettälaajentumisprosessi on oikeassa aikataulussaan. Hieman suurempi osa suomalaisista olitalvella 2002 prosessin nopeuttamisen kannalla kuin vuotta aikaisemmin. Hidastamista taaskannatti hieman pienempi osa suomalaisista kuin aikaisemmin.

Pitäisikö uusien jäsenmaiden Euroopan unioniin liittymistä nopeuttaa, hidastaa vai pitäisikö liittymisprosessin pysyä

samana? (% suomalaisista)

8

22

60

10

27

54

Nopeuttaa

Hidastaa

Pysyä samana

Kevät 2001

Talvi 2002

Kuvio 26. - Eurobarometri 55 Ja 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut maalis-huhtikuu 2001 ja tammi-helmikuu 2002

Eri ryhmien mielipiteissä on tässä suhteessa tapahtunut viimeisen vuoden aikana joitakinmuutoksia. Itsenäiset ammatinharjoittajat ovat ammattiryhmistä edelleen eniten sitä mieltä,että laajentumisprosessia tulisi hidastaa. Sen sijaan kodista huolehtivat eivät enää kannatalaajentumisprosessin hidastamista läheskään yhtä paljon kuin keväällä 2001. Itä- japohjoissuomalaiset ovat edelleen muita enemmän laajentumisprosessin hidastamisenkannalla. Uusimaalaiset taas eivät enää läheskään yhtä paljon kannata laajentumisen


nopeuttamista. Keväällä 2001 16 % uusimaalaisista kannatti laajentumisen nopeuttamista, kunheitä nyt on 5 %.

Molemmissa kyselyissä mitattiin suomalaisten mielipidettä mieluisimmastalaajentumisvaihtoehdosta. Tässä mielessä suomalaisten asenteissa ei ole tapahtunut juurikaanmuutosta viimeisen vajaan vuoden aikana. Sekä keväällä 2001 että talvella 2002 reilu puoletsuomalaisista oli sitä mieltä, että vain joidenkin jäsenehdokkaisen tulisi päästä Euroopanunionin jäseneksi. Keväällä 2001 21 % suomalaisista oli sitä mieltä, että kaikkien halukkaidenjäsenehdokkaiden tulisi päästä jäseniksi, kun heitä talvella 2002 oli 2 %-yksikköä enemmän.Niiden osuus, joiden mielestä Euroopan unionin ei tulisi ylipäätään laajentua oli laskenut 17%:sta 14 %:iin.

Jäsenyyden ehdoksi asetettavia kriteereitä suomalaiset pitävät edelleen suunnilleen samoinakuin keväällä 2001. Tärkeämpänä suomalaiset pitävät sitoutumista taisteluun järjestäytynyttärikollisuutta ja huumekauppaa vastaan, ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteidenkunnioittamista ja aktiivista sitoutumista ympäristönsuojeluun kuin taloudellisia kriteerejä.

Suomalaisten käsitys laajentumisen vaikutuksistaKuten keväällä 2001 uskoo suurin osa suomalaisista edelleen oman elämänsä olevan yleisestiottaen kutakuinkin samanlaista laajentumisen jälkeenkin. Niiden suomalaisten osuus, jotkauskovat elämänsä laajentumisen jälkeen olevan huonompaa on laskenut 15 %:sta 12 %:iin.

Itsenäiset ammatinharjoittajat uskovat edelleen hieman muita enemmän elämänsä olevanhuonompaa laajentumisen jälkeen. Tällä tavalla ajattelevien itsenäisten ammatinharjoittajienosuus on kuitenkin laskenut 35 %:sta 16 %:iin. Keväällä 2001 erityisesti pohjoissuomalaisetuskoivat elämänsä huonontuvan laajentumisen jälkeen. Talvella 2002 taas näin ajattelevaterityisesti itäsuomalaiset. Pohjoissuomalaisten näin ajattelevien osuus on laskenut vajaassavuodessa 18 %:sta 9 %:iin.

Suomalaisten käsitys uusista jäsenmaista Suomeen suuntautuvasta muuttoliikkeestä onmuuttunut jonkin verran vajaan vuoden aikana. Talvella 2002 hieman suurempi osasuomalaisista uskoi laajentumisen johtavan merkittävään muuttoliikkeeseen Suomeen. Suurinosa suomalaisista uskoo edelleen muuttoliikkeen olevan rajoittunutta. Näin uskovien osuus onkuitenkin laskenut 5 %-yksikköä. Niiden sosioekonomisten ryhmien osalta, jotka uskovatmuuttoliikkeen olevan merkittävää ei juurikaan ole tapahtunut muutoksia.

Johtaako laajentuminen merkittävään muuttoliikkeeseen uusista jäsenmaista Suomeen?

(% suomalaisista)

29

55

26

60

Johtaa merkittäväänmuuttoliikkeeseen

Muuttoliike onrajoittunutta

Kevät 2001

Talvi 2002

Kuvio 27. - Eurobarometri 55 ja 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut maalis-huhtikuu 2001 ja tammi-helmikuu 2002 "Ei osaa sanoa" ei näy kuviossa


Suomalaisten asenteet muuttoliikkeen vaikutuksiin on muuttunut selvästi myönteisemmäksi.Siitä osasta suomalaisia, jotka uskovat muuttoliikkeen olevan merkittävää, piti 66 % kehitystätalvella 2002 kielteisenä. Vajaa vuosi sitten kehitystä piti kielteisenä vielä 82 % vastanneista.Myönteisenä kehitystä taas pitää nykyisin 26 % vastanneista, kun heitä keväällä 2001 oli 16%.

Syynä kielteiseen asenteeseensa suurin osa vastaajista ilmoitti molemmilla kertoilla pelontyöttömyyden ja rikollisuuden kasvusta. Myönteisesti muuttoliikkeeseen suhtautuvien antamatsyyt taas olivat muuttuneet huomattavasti. Vielä keväällä 2001 valtaosa piti ilmiötämyönteisenä, koska uskoivat Suomen hyötyvän siitä kulttuurisesti. Talvella 2002 syyt olivatitsekkäämpiä: Vastaajat uskoivat uusista jäsenmaista tulevien maahanmuuttajien tekevän työt,joita suomalaiset eivät halua tehdä sekä uskoivat Suomen saavan uusien jäsenmaidenkansalaisista koulutettuja ja motivoituneita työntekijöitä.

Suomalaiset uskovat yhä vähemmän uusista jäsenmaista, lähinnä Virosta, tulevan maidenvälillä sukkuloivia työmatkalaisia, jotka päivittäin tulisivat töihin Suomeen ja palaisivat illallakotimaahansa.

Uskotteko siihen, että Suomeen tulee uusista jäsenmaista merkittävä määrä työmatkalaisia?

(% suomalaisista)

21

70

26

64

Kyllä

Ei

Kevät 2001

Talvi 2002

Kuvio 28. Eurobarometri 55 ja 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut maalis-huhtikuu 2001 ja tammi-helmikuu 2002 "Ei osaa sanoa" ei näy kuviossa

Niistä noin viidenneksestä suomalaisia, jotka uskovat työmatkalaisten huomattavaan määräänpitää sitä 44 % kielteisenä ja 46 % myönteisenä. Suomalaisten asenteet ovat tässä suhteessamuuttuneet huomattavasti verrattuna edelliseen Eurobarometriin. Vielä keväällä 2001 64 %suomalaisista piti työmatkalaisten tuloa kielteisenä ja 37 % myönteisenä. Syyt kielteiseen taimyönteiseen mielipiteeseen ovat pysyneet kutakuinkin samoina.

Lisäksi suomalaisilta kysyttiin molemmilla kerroilla, minkä jäsenmaan he uskovat hyötyvänlaajentumisesta eniten. Molemmilla kerroilla noin kolme kymmenestä suomalaisesta uskoiSaksan hyötyvän laajentumisesta eniten. Ranskan uskoi molemmissa kyselyissä hyötyväneniten 7 % suomalaisista.

2.6. Vertailu muihin Euroopan unionin jäsenmaihin

Seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon on koottu tärkeimmät havainnot suomalaisten jamuiden Euroopan unionin maiden kansalaisten asenteista laajentumiseen. Taulukosta käyhyvin selvästi ilmi, että suomalaiset ovat saaneet paljon paremmin tietoa Euroopan unioninlaajentumisesta kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Suomalaiset ilmoittavat myösosallistuvensa laajentumista koskevaan poliittiseen keskusteluun keskimääräisesti enemmän


kuin kansalaiset muissa jäsenmaissa. Muissa EU-maissa uskotaan myös keskimääräisestisuomalaisia enemmän uusista jäsenmaista tulevaan muuttoliikkeeseen ja kahden maan välilläsukkuloivien työmatkalaisten tuloon. Hieman EU-maiden kansalaisia pienempi osasuomalaisista on sitä mieltä, että laajentumisen edut ovat haittoja suuremmat.

Keskeisimmät Eurobarometrin 56.3 tulokset talvella 2002SUHTAUTUMINEN EUROOPAN UNIONIN LAAJENTUMISEEN



Tuntee saaneensa erittäin tai melko hyvin tietoalaajentumisesta 57 % 13 %Tuntee saaneensa vähän tai ei lainkaan tietoalaajentumisesta 41 % 83 %Ei ole kuullut laajentumisesta mistääntietolähteistä 15 % 56 %Ei osaa nimetä yhtään hakijamaata 17 % 38 %Ei ole kiinnostunut saamaan lisätietoayhdestäkään hakijamaasta 34 % 41 %Osallistuu vähintään jonkin verran poliittiseenkeskusteluun Euroopan unionin laajentumisesta 14 % 11 %Ei osallistu lainkaan poliittiseen keskusteluunEuroopan unionin laajentumisesta 54 % 59 %Uskoo, että oma elämä on laajentumisen jälkeenkutakuinkin samanlaista 79 % 64 %Uskoo, että elämä on laajentumisen jälkeenyleisesti ottaen huonompaa 12 % 12 %Uskoo, että laajentuminen johtaa merkittäväänmuuttoliikkeeseen uusista jäsenmaista omaanmaahansa

29 % 48 %

Pitää uusista jäsenmaista tulevaa muuttoliikettäkielteisenä 66 % 70 %Uskoo merkittävän määrän työmatkalaisiatulevan uusista jäsenmaista omaan maahansa 21 % 41 %On sitä mieltä, että uusien jäsenmaidenliittymistä Euroopan unioniin pitäisi hidastaa 22 % 15 %Uskoo Saksan hyötyvän eniten Euroopanunionin laajentumisesta 29 % 17 %Uskoo Ranskan hyötyvän eniten Euroopanunionin laajentumisesta 7 % 5 %On sitä mieltä, että laajentumisella saavutetutedut ovat sen aiheuttamia haittoja suuremmat 33 % 40 %Uskoo laajentumisen edistävän taloudellistakasvua Euroopassa 54 % 54 %Uskoo laajentumisen yhdistävän Eurooppaa 70 % 67 %Uskoo maansa yritysten hyötyvänlaajentumisesta 56 % 54 %Uskoo Euroopan unionista tulevanlaajentumisen jälkeen Yhdysvaltojamerkittävämpi

14 % 20 %


3. SUOMALAISET JA EU-TIEDON LÄHTEET

Talven 2002 Eurobarometrissa kysyttiin suomalaisten mielipiteitä EU-tiedon lähteistä.Kyselyllä haluttiin selvittää, mistä lähteistä suomalaiset mieluiten etsivät Euroopan unioniinliittyvää tietoa, millaiseksi suomalaiset arvioivat EU-tiedotuksen tason ja millaisiatoivomuksia suomalaisilla on EU-tiedotuksen suhteen.

3.1. Suomalaisten suosimat EU-tiedon lähteet

Suomalaisten suosimat uutislähteetAluksi kyselyssä kartoitettiin, mitä sanoma- ja aikakauslehtiä kyselyyn vastanneetsuomalaiset lukevat säännöllisesti, mitä TV-kanavia he katsovat ja mitä radiokanavia hekuuntelevat. TV-kanavista MTV3 oli suosituin. 88 % suomalaisista sanoi katsovansa sitäsäännöllisesti. Toiseksi eniten suomalaiset katsoivat Ylen kanavia, ykköstä sanoi katsovansasäännöllisesti 74 % ja kakkosta 72 % suomalaisista. FST:n ruotsinkielissiä ohjelmia katsoisäännöllisesti 10 % suomalaisista ja paikallis-tv:tä 3 %.

Suurin osa suomalaisista katsoo televisiosta useimmiten uutisia (78 %), elokuvia (65 %) jaasiaohjelmia (51 %). Urheilua televisiosta useimmiten katsoo 48 % suomalaisista jasaippuasarjoja 43 %.

Päivittäin ilmestyvistä sanomalehdistä suomalaiset suosivat paikallislehtiä. 60 %suomalaisista ilmoitti lukevansa niitä säännöllisesti. 23 % lukee Helsinginsanomia. Ilta-Sanomia lukee säännöllisesti 19 % suomalaisista ja Iltalehteä 14 %. Myös viikottainilmestyvistä sanomalehtistä suomalaiset suosivat paikallisia lehtiä. Samoin aikakauslehdistäpaikallislehdet ovat suomalaisten suosiossa. 31 % suomalaisista lukee paikallisiaaikakauslehtiä ja 21 % Helsingin sanomien NYT-liitettä ja kuukausiliitettä.

Radiokanavista suomalaiset kuuntelevat eniten paikallisradiota (34 %). Yhtä moni kuunteleemyös Radio Suomea. Radio Novaa kuuntelee 32 % suomalaisista, Radio Mafiaa 20 % ja Ylenykköstä 19 %.

Suomalaisten käyttämät EU-tiedon lähteetSuurin osa suomalaisista (63 %) sanoi etsivänsä Euroopan unioniin liittyvää tietoatelevisiosta. Seuraavaksi eniten EU-tietoa etsittiin päivälehdistä (47 %). Noin neljännessuomalaisista etsi EU-tietoa muista sanoma- ja aikakauslehdistä sekä radiosta. InternetistäEU-tietoa etsi 22 % suomalaisista. Eurooppa-tiedotuksista, Euro-tietokeskuksista, Euro-tietopisteistä tai Euro-kirjastoista sanoi etsivänsä EU-tietoa 10 % suomalaisista.

Suomalaiset myös haluaisivat mieluiten saada EU-tietoa televisiosta. Päivittäisistäsanomalehdistä EU-tietoa haluaa saada 39 % suomalaisista ja radiosta tai lyhyestä, yleiskuvanantavasta lehtisestä 23 %. 19 % suomalaisista haluaisi saada EU-tietoa internetin kautta.

Televisiosta tai radiosta muita enemmän haluaisivat saada EU-tietoa yli 55-vuotiaat jaopiskelunsa 15-19-vuotiaana päättäneet. Internetiä taas suosivat 15-24-vuotiaat ja opiskelijat.Uusimaalaiset ovat kaikista eniten kiinnostuneita saamaan EU-tietoa televisiosta, radiosta,päivälehdistä ja internetistä. Myös itäsuomalaiset suosivat televisiota. Pohjoissuomalaiset ovatsuurimpana joukossa, joka haluaisi saada Euroopan unionia käsittelevää tietoa lyhyestä,yleiskuvan antavasta lehtisestä. Merkille pantavaa on, että huomattava osa (34 %)pohjoissuomalaisista ei osannut määritellä, mistä lähteestä haluaisi saada EU-tietoa.


Miten haluaisitte mieluiten saada tietoa Euroopan unionista?

2

3

4

5

12

13

19

23

23

39

54

CD-rom levykkeeltä

Tietokonepäätteeltä, jonka kautta voi olla yhteydessä tietopankkeihin

Videonauhalta

Täydellinen kuvaus kirjan muodossa

Muista sanomalehdistä, aikakauslehdistä

Yksityiskohtaisemmasta esitteestä

Internetin kautta

Lyhyestä lehtisestä, joka antaa asiasta yleiskuvan

Radiosta

Päivittäisistä sanomalehdistä

Televisiosta

% suomalaisista

Kuvio 29. - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 "Ei osaa sanoa" , "Ei millään näistä tavoista" ja "En halua tietoa EU:sta ei näy kuviossa

Suomalaisilta tiedusteltiin myös, mitä EU-tiedon lähteitä he pitävät itselleen hyödyllisinä.Hyödyllisimpinä tiedonlähteinä itselleen suomalaiset pitivät televisiota (72 %) ja päivälehtiä(52 %).

Euroopan unionista on myös saatavissa runsaasti tietoa Euroopan unionin omistatoimipisteistä. Eurobarometrilla tiedusteltiin suomalaisilta, olivatko he kuulleet tällaisistaEuroopan unionin palveluista ennen haastattelua. Lähes puolet, 42 % suomalaisista oli joskuskuullut näistä palveluista. 57 % taas ei ollut niistä kuullut. 16 % suomalaisista oli myös joskuspyytänyt tietoja Euroopan unionin Suomessa sijaitsevasta tietopalvelupisteestä. ¾suomalaisista ei ollut sitä koskaan tehnyt. Niistä 16 % suomalaisista, jotka joskus olivatpyytäneet tietoja Euroopan unionin Suomen tietopalvelusta, 40 % sanoi tehneensä sen vainkerran, neljännes vastanneista oli tehnyt sen kahdesti ja neljännes myös 3-5 kertaa. Yli 10kertaa tietoja oli pyytänyt 10 % vastanneista.

Niiden suomalaisten joukossa, jotka joskus olivat pyytäneet tietoja Euroopan unioninSuomessa sijaitsevasta tietopalvelusta oli keskimääräistä enemmän opiskelijoita, johtavassaasemassa olevia ja toimihenkilöitä. Suurissa kaupungeissa asuvat sekä uusimaalaiset jaeteläsuomalaiset olivat myös käyttäneet tätä palvelua keskimääräistä enemmän.

Vain 2 % suomalaisista oli joskus pyytänyt tietoja suoraan Euroopan unionin toimielimiltä. 95% ei ollut sitä koskaan tehnyt. 2 % suomalaisista ei tiennyt sellaisen olevan edes mahdollista.Euroopan unionin toimielimeltä suoraan joskus tietoa pyytäneet olivat lähinnä 40-54-vuotiaita, opiskelijoita, johtavassa asemassa olevia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia, suurissakaupungeissa asuvia ja Uudellamaalla asuvia.


3.2. Suomalaisten mielipiteet EU-tiedotuksen tasosta

Euroopan unionia käsittelevän uutisointi oli suomalaisten mielestä sekä televisiossa ettäpäivälehdissä varsin kattavaa. Erittäin tai jokseenkin kattavana EU-uutisointia piti televisiossa71 % ja sanomalehdissä 72 % suomalaisista. Ei kovinkaan tai ei lainkaan kattavana EU-uutisointia piti televisiossa 30 % ja päivälehdissä 27 % suomalaisista.

Lähinnä johtavassa asemassa olevat, työttömät, opiskelijat ja palvelutyöntekijät moittivattelevision ja päivälehtien Euroopan unionia käsittelevää uutisointia kattamattomaksi.Sanomalehtien uutisointia moittivat lisäksi kodista huolehtivat. Pohjoissuomalaiset kritisoivateniten sanomalehtien EU-uutisointia.Television EU-uutisointia taas kritisoivatkattamattomaksi itä- ja välisuomalaiset.

Suomalaiset pitivät Euroopan unioniin liittyvää tiedotusta sekä televisiossa että päivälehdissämyös varsin puolueettomana. Sekä televisiossa että päivälehdissä EU-tiedotusta piti erittäintai melko puolueettomana 60 % suomalaisista. Ei kovinkaan tai ei lainkaan puolueettomanasitä piti televisiossa 30 % ja päivälehdissä 27 % suomalaisista.

Onko Teistä Euroopan unioniin liittyvä tiedotus? (% suomalaisista)

60

60

29

27

Televisiossa

Päivälehdissä

Erittäin tai melko puolueetonta Ei kovinkaan tai ei lainkaan puolueetonta

Kuvio 30. - Eurobarometri 56.3 - SuomiLähde: Haastattelut tammi-helmikuu 2002 "Ei osaa sanoa" ja "Riippuu ohjelmasta/sanomalehdestä" ei näy kuviossa

Suurempi osa miehistä kuin naisista piti sekä television että päivälehtien Euroopan unioniinliittyvää tiedotusta erittäin tai melko puolueettomana. Puolueettomuuden puutteesta televisiontiedotusta kritisoivat erityisesti 40-54-vuotiaat, 16-19-vuotiaana opiskelunsa päättäneet,itsenäiset ammatinharjoittajat ja toimihenkilöt sekä Vasemmistoliiton kannattajat. MyösPohjois-Suomessa oli muita alueita enemmän niitä, jotka kritisoivat televisiotapuolueettomuuden puutteesta tiedotettaessa Euroopan unionista. Päivälehtiä kritisoivatpuolueettomuuden puutteesta jokseenkin samat ryhmät. Alueellisesti kuitenkineteläsuomalaiset kritisoivat sanomalehtiä enemmän kuin pohjoissuomalaiset.

Suomalaiset pitivät tiedotusta Euroopan unionia kohtaan varsin myönteisenä. 17 %suomalaisista piti tiedotusta televisiossa Euroopan unionille erittäin myönteisenä ja 55 %melko myönteisenä. Vain 4 % piti sitä kielteisenä. Päivälehtien tiedotusta piti 12 %suomalaisista Euroopan unionia kohtaan erittäin myönteisenä ja 57 % melko myönteisenä. 5% piti sitä kielteisenä. Erittäin kielteisenä Euroopan unionia kohtaan ei tiedotusta televisiossaeikä päivälehdissä pitänyt kukaan.

Kodista huolehtivat pitävät sekä television että päivälehtien EU-tiedotusta huomattavastimuita ryhmiä enemmän kielteisenä. 22% kotia hoitavista pitää television EU-tiedotusta melkokielteisenä ja peräti 39 % heistä pitää päivälehtien EU-tiedotusta melko kielteisenä Euroopan


unionia kohtaan. Myös 15-24-vuotiaat pitävät muita ikäryhmiä enemmän sekä television ettäpäivälehtien EU-tiedotusta melko kielteisenä.

Onko Teistä tiedotus Euroopan unionia kohtaan? (% suomalaisista)

12

17

57

55

24

21

5

4 0

0Päivälehdissä

Televisiossa

Erittäin myönteistä Melko myönteistä Ei myönteistä eikä kielteistä Melko kielteistä Erittäin kielteistä


Eurobarometrilla haluttiin myös mitata sitä, kuinka tyytyväisiä suomalaiset ovat saamaansaEU-tietoon. Euroopan unionin Suomessa sijaitsevasta tietopalvelusta tietoja tilanneistasuomalaisista 28 % oli erittäin tyytyväinen ja 65 % melko tyytyväinen saamiinsa tietoihin. Eikovinkaan tyytyväinen sanoi olevansa 7 %. Kukaan ei sanonut olevansa ei lainkaantyytyväinen. Suomalaisten osalle ei myöskään ollut tullut tapausta, ettei tiedustelija olisisaanut pyytämäänsä tietoa. Saamaansa tietoa kritisoivat jonkin verran erityisesti 16-19-vuotiaina opintonsa päättäneet, toimihenkilöt ja Vasemmistoliiton kannattajat.

Kuinka tyytyväinen olitte Euroopan unionin Suomessa sijaitsevasta tietopalvelusta saamiinne tietoihin?

7

65

28

0

0Ei koskaan saanut pyytämäänsä tietoa

Ei lainkaan tyytyväinen

Ei kovinkaan tyytyväinen

Melko tyytyväinen

Erittäin tyytyväinen

% vastanneista


17 % suomalaisista haluaisi myös lähitulevaisuudessa pyytää tietoja Euroopan unioninSuomessa sijaitsevasta tietopalvelusta. 54 % ei sitä haluaisi tehdä ja 17 % ilmoitti, etteihänellä ole siihen kiinnostusta tai tarvetta. Tietopalvelusta haluaisivat lähitulevaisuudessapyytää tietoja erityisesti 40-54-vuotiaat, yli 20-vuotiaina opiskelunsa päättäneet, kodistahuolehtivat ja itsenäiset ammatinharjoittajat, maaseudulla asuvat sekä eteläsuomalaiset.

Suomalaisista ainoastaan 2 % oli joskus pyytänyt tietoja suoraan joltakin Euroopan unionintoimielimeltä. Näistä 2 %:sta 31 % oli erittäin tyytyväinen ja 50 % melko tyytyväinensaamiinsa tietoihin. Ei kovin tai ei lainkaan tyytyväinen oli 8 % tietoja pyytäneistä.


3.3. Suomalaisten EU-tietoa koskevat toivomukset

Kolme viidestä suomalaisesta pitää Suomen hallitusta oikeana tahona vastaamaan Euroopanunioniin ja sen toimintaan liittyvästä tiedottamisesta. Lähes puolet pitää sitäviestintävälineiden tehtävänä. Hieman yli kolmannes pitää Euroopan unionin toimielintehtävänä tiedottaa Euroopan unionista ja sen toiminnasta.

7

2

7

20

21

36

47

59

Ei osaa sanoa

Muiden elinten

Ammattiliittojen

Euroopan parlamentin jäsenten

Kansallisten/paikallistenhallintoviranomaisten

Euroopan unionin toimielinten

Viestintävälineiden

Suomen hallituksen

Minkä seuraavista pitäisi vastata Euroopan unioniin ja sen toimintaan liittyvästä tiedottamisesta?

% suomalaisista


EU-tieto päivälehdissä ja televisiossaSuomalaisia pyydettiin kertomaan, millaista Euroopan unioniin liittyvää tietoa he olivatsaaneet lukemastaan päivälehdestä ja televisiosta ja millaista Euroopan unioniin liittyväätietoa suomalaiset haluaisivat saada päivälehdestä ja televisiosta.

Eniten suomalaisten lukemissa päivälehdissä oli käsitelty euroa (56 %), laajentumista (42 %)ja Euroopan unionin toimielinten toimintaa (35 %). Varsin suuri osa suomalaisista myöshalusi saada tietoa näistä aiheista päivälehdestään. Lisää tietoa lehdestä suomalaiset kuitenkintoivoivat saavansa Euroopan unionin tavoitteista ja päämääristä. Suomalaisia kiinnostaisimyös tietää enemmän siitä, miten Euroopan unionista voisi löytää lisää tietoa ja he toivoisivatpäivälehtien käsittelevän tätä aihetta.

Myös televisiosta suomalaiset tunsivat saaneensa eniten tietoa eurosta, laajentumisesta jaEuroopan unionin toimielimistä. Eniten suomalaiset kuitenkin toivoisivat televisiostasaavansa tietoa Euroopan unionin tavoitteista ja päämääristä. Myös laajentumista koskevatieto kiinnosti suomalaisia. Sen sijaan Eurosta suomalaiset tuntevat ehkä saaneensa joliikaakin tietoa, sillä puolet suomalaisista sanoi saaneensa siihen liittyvää tietoa televisiosta,mutta vain 18 % toivoi sitä televisiosta saavansa.

Tarkat prosenttijakaumat käyvät ilmi seuraavalla sivulla olevasta taulukosta.


Mitä seuraavistaaiheista yleensä

käsitelläänlukemassannepäivälehdessä?

Millaista Euroopanunioniin liittyvää tietoa

haluaisitte saadalukemastannepäivälehdestä?


saatte televisiosta?


haluaisitte katsoatelevisiosta?

Euro 56 % 24 % 50 % 18 %Euroopan unioninlaajentuminen uusiinvaltioihin

42 % 34 % 39 % 28 %

Euroopan unionintoimielimet, kuten Euroopanunionin ministerineuvosto,Euroopan parlamentti,Euroopan komissio

35 % 18 % 36 % 18 %

Euroopan unionin tavoitteet japäämäärät

24 % 46 % 23 % 37 %

Muut Euroopan unioninpolitiikat

19 % 16 % 19 % 14 %

Euroopan unionin historia 8 % 9 % 9 % 11 %Kuinka Euroopan unionistavoisi löytää enemmän tietoa

7 % 14 % 8 % 10 %

Muuta tietoa 6 % 6 % 7 % 7 %Ei mitään näistä 7 % 13 % 6 % 15 %Ei osaa sanoa 11 % 8 % 14 % 12 %

Eurosta keskimääräistä enemmän toivoisivat päivälehdistä saavansa tietoa 15-39-vuotiaat,johtavassa asemassa olevat, toimihenkilöt ja opiskelijat sekä uusimaalaiset. Puolueidenkannattajista Keskustan ja Kristillisen liiton kannattajat toivoisivat keskimääräistä enemmänsaavansa lukemastaan päivälehdestä tietoa eurosta. Televisiosta taas toivoisivatkeskimääräistä enemmän saavansa tietoa eurosta 15-39-vuotiaat, palvelutyöntekijät,opiskelijat, Vihreiden ja Kristillisen liiton kannattajat sekä pohjoissuomalaiset.

Laajentumisesta haluaisivat lukemastaan päivälehdestä saada keskimääräistä enemmän tietoa25-54-vuotiaat, suurissa kaupungeissa asuvat, itsenäiset ammatinharjoittajat, johtavassaasemassa olevat ja toimihenkilöt, Keskustan, Kokoomuksen, Vihreiden ja Kristillisen liitonkannattajat sekä uusimaalaiset. Televisiosta tietoa laajentumisesta toivoisivat saavansakeskimääräistä enemmän kutakuin samat ryhmät kuin päivälehdistä eli 25-54-vuotiaat,suurissa kaupungeissa asuvat, johtavassa asemassa olevat, työttömät ja opiskelijat,Kokoomuksen, Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Kristillisen liiton kannattajat sekäuusimaalaiset.

Suomalaiset toivoisivat päivälehtien käsittelevän enemmän sitä, miten Euroopan unionistavoisi löytää lisää tietoa. Näin toivovat erityisesti 25-39-vuotiaat, opintonsa yli 20-vuotiainapäättäneet, maaseudulla asuvat, itsenäiset ammatinharjoittajat, palvelutyöntekijät, kodistahuolehtivat, työttömät sekä välisuomalaiset, pohjoissuomalaiset ja itäsuomalaiset.

Kysyttäessä, millä tavoin suomalaiset haluaisivat mieluiten saada tietoa siitä, mitä muidenEuroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset ajattelevat Euroopan tulevaisuudesta, 74 %suomalaisista ilmoitti haluavansa tietoa television välityksellä, 53 % päivälehtien välitykselläja 34 % internetistä. Radiosta tätä tietoa toivoi mieluiten saavansa 30 % suomalaisista

Yhteydenotto suoraan Euroopan unionin toimielimiinNiiltä henkilöiltä, jotka aiemmin olivat vastanneet, etteivät tienneet olevan mahdollista pyytäätietoja suoraan Euroopan unionin toimielimiltä, tiedusteltiin, olisivatko he kuitenkinkiinnostuneita pyytämään tietoja toimielimiltä suoraan. Suurin osa vastanneista, 72 % ei ollut


kiinnostunut tästä mahdollisuudesta. Vain 16 % oli siitä kiinnostunut. Näiden 16 %:njoukossa oli keskimääräistä enemmän 40-54-vuotiaita, suurissa kaupungeissa asuvia,itsenäisiä ammatinharjoittajia, palvelutyöntekijöitä, työttömiä, opiskelijoita ja välisuomalaisia.

Haluaisitteko pyytää tietoa joltain Euroopan unionin toimielimeltä? (% vastanneista)

8

8

9

10

12

12

14

15

15

15

15

15

15

16

16

16

17

17

18

18

19

19

20

20

22

25

77

83

73

79

82

80

74

74

74

69

76

74

59

72

73

62

70

69

69

71

64

72

64

67

71

73

Kodista huolehtivat

Itäsuomalaiset

Toimihenkilöt

15-vuotiaana opiskelunsa päättäneet

Yli 55-vuotiaat

Eläkeläiset

Eteläsuomalaiset

Naiset

15-24-vuotiaat

25-39-vuotiaat

Maaseudulla asuvat


Pohjoissuomalaiset

SUOMI

16-19-vuotiaana opiskelunsa päättäneet


Miehet

Uusimaalaiset

Yli 20-vuotiaana opiskelunsa päättäneet

Opiskelijat



40-54-vuotiaat

Työttömät


Välisuomalaiset

Kyllä Ei


Suomalaiset toimittaisivat ehdotuksensa Euroopan unionille mieluiten sähköpostin tai muuteninternetin kautta. Lähes neljännes suomalaisista toimittaisi sen kirjeitse tai faxitse.Puhelimitse joko soittamalla tai tekstiviestillä ehdotuksensa välittäisi 14 % suomalaisista.

Sähköpostitse tai internetin välityksellä ehdotuksensa välittäisivät keskimääräistämieluummin 15-39-vuotiaat, yli 20-vuotiaana opiskelunsa päättäneet, suurissa kaupungeissaasuvat, johtavassa asemassa olevat, toimihenkilöt ja opiskelijat. Alueellisesti sähköpostin jainternetin käyttö kiinnostaa eniten uusimaalaisia ja pohjoissuomalaisia. Sähköpostin jainternetin käytöstä taas ovat vähiten kiinnostuneita yli 55-vuotiaat, eläkeläiset ja 15-vuotiainaopiskelunsa päättäneet.

Kirjeellä tai faxin välityksellä lähettäisi ehdotuksensa Euroopan unionille mieluiten erityisestiyli 55-vuotiaat, 15-vuotiaana opiskelunsa päättäneet, maaseudulla asuvat, itsenäisetammatinharjoittajat, palvelutyöntekijät, eläkeläiset sekä itä- ja välisuomalaiset.Pohjoissuomalaisia ja uusimaalaisia kirjeellä tai faxilla ehdottaminen taas ei näytäkiinnostavan juurikaan. Sen sijaan puhelinta tai tekstiviestiä käyttäisivät kaikista mieluitenpohjoissuomalaiset.


Jos haluaisitte ehdottaa jotain Euroopan unionille, millä tavalla tekisitte sen mieluiten?

17

4

7

14

23

35

Ei osaa sanoa

Muulla tavalla

Menemällä kokouksiin

Soittamalla/tekstiviestillä (SMS)

Kirjeellä/faxilla

Sähköpostilla/internetillä

% suomalaisista


Suomalaisia eniten kiinnostavat Euroopan unionin politiikatKuten seuraavan sivun taulukosta käy ilmi, Euroopan unionin politiikan aloista suomalaisiakiinnostaa eniten kansalaisten oikeudet Euroopan unionissa, elintarvikkeiden turvallisuus sekäEuroopan unionin keinot kamppailla rikollisuutta vastaan. Muita varsin suurta osaasuomalaisia kiinnostavia Euroopan unionin politiikan aloja olivat: ympäristönsuojelu,kamppailu työttömyyttä vastaan, terveydenhuoltopolitiikka, Euroopan unionin tavoitteet japäämäärät sekä euron käyttöönoton seuraukset. Noin puolet suomalaisista olisi myöskiinnostunut saamaan lisää tietoja kaikista edellä mainituista aiheista. Vähiten suomalaisiakiinnostavat Euroopan unionin kuljetuspolitiikka, unionin alkuperä ja historia sekä tutkimus-ja kulttuuripolitiikka.

Euroopan unioni internetissäYli puolet suomalaisista ilmoitti kyselyssä käyttävänsä internetiä. Kolme kymmenestäsuomalaisesta käytti sitä kotona, neljäsosa työssä ja joka kymmenes julkisissa tiloissa, kutenkirjastossa. Internetistä suomalaiset olisivat kiinnostuneimpia löytämään yleisesti tietoaEuroopan unionista.

Mitä seuraavista Eurooppaan liittyvistä asioista haluaisitte löytää internetistä?

22

3

17

20

22

36

Ei mikään näistä

Euroopan unionin komissaarien mielipiteitä

Euroopan parlamentin jäsenten mielipiteitä

% suomalaisista



Kiinnostaa Ei kiinnosta Haluaisisaada

enemmäntietoa

Ei haluasaada

enempäätietoa

Oikeutenne Euroopan unioninkansalaisena 77 % 20 % 54 % 38 %Elintarvikkeiden turvallisuusEuroopan unionissa 76 % 22 % 57 % 34 %Miten Euroopan unioni voikamppailla rikollisuutta vastaan 72 % 25 % 53 % 38 %Mitä Euroopan unioni voi tehdäympäristön suojelemiseksi 70 % 27 % 52 % 39 %Miten Euroopan unioni voikamppailla työttömyyttä vastaan 70 % 27 % 51 % 39 %Euroopan unioninterveydenhuoltopolitiikka 69 % 28 % 54 % 37 %Euroopan unionin tavoitteet japäämäärät 69 % 29 % 49 % 41 %Euron käyttöönoton seuraukset 68 % 28 % 49 % 41 %Yhteinen ulko- jaturvallisuuspolitiikka 63 % 34 % 44 % 46 %Euroopan unionin laajentuminenuusiin jäsenvaltioihin 63 % 34 % 44 % 47 %Euroopan unionin valta ja vastuu 61 % 35 % 43 % 47 %Maahanmuuttopolitiikka 60 % 37 % 41 % 49 %Sisämarkkinat (talous, verotus, jne.) 58 % 39 % 42 % 48 %Euroopan unionin turvapaikanhakijoihin liittyvä politiikka 55 % 40 % 38 % 50 %Koulutus (opiskelijavaihto-ohjelmatkuten Erasmus, Sokrates) 54 % 42 % 43 % 46 %Humanitaarinen apu 53 % 42 % 36 % 52 %Yhteinen ulkopolitiikka 52 % 44 % 35 % 54 %Euroopan unionista saatavat lainatja tukiaiset 51 % 46 % 38 % 52 %Euroopan unionin rooli maailmassa 51 % 45 % 32 % 56 %Eduskunnan rooli Euroopanunionissa 48 % 47 % 35 % 53 %Euroopan unionin perussopimukset 48 % 48 % 34 % 54 %Euroopan unionin toimielintentoimintatavat 46 % 50 % 32 % 55 %Yhteinen maatalouspolitiikka 46 % 49 % 33 % 55 %Kansallisten hallitusten ja Euroopanunionin toimielinten välinenvastuunjako

46 % 49 % 32 % 56 %

Euroopan unioninkehitysapupolitiikka kehitysmaille 46 % 48 % 33 % 55 %Kauppapolitiikka suhteessa muuhunmaailmaan 45 % 51 % 29 % 59 %Kulttuuripolitiikka 38 % 57 % 26 % 61 %Tutkimuspolitiikka 38 % 57 % 25 % 60 %Euroopan unionin alkuperä jahistoria 32 % 63 % 23 % 64 %Kuljetuspolitiikka 28 % 65 % 18 % 67 %


Yli 80 % suomalaisista ei ollut koskaan käynyt Europassa, Euroopan unionin kotisivuilla.Suurin osa niistä, jotka sivuihin olivat tutustuneet, kävivät siellä harvemmin kuin 1-3 kertaakuukaudessa. Euroopan unionin kotisivuilla olivat eniten vierailleet johtavassa asemassaolevat ja eläkeläiset. Johtajista 27 % ja eläkeläisistä 22 % oli joskus käynyt Europa-sivuilla.

Yli puolet Europa-sivuilla käyneistä ilmoitti tarvinneensa sieltä etsimäänsä tietoa omaksihyödyksi. 28 % tarvitsi sitä opiskeluun ja samoin 28 % työhön. Eniten (55 %) suomalaisettoivoisivat saavansa näiltä sivuilta tietoa kansalaisten oikeuksista. Neljäsosa toivoisilöytävänsä sieltä yleistietoa Euroopan unionin toiminnoista, tärkeimmät keskustelunaiheet,Euroopan unionin perussopimukset, tietoa tulevista tapahtumista ja yleistietoa Euroopanunionin toimielimistä.

Millaista tietoa haluaisitte saada Europasta, Euroopan unionin verkkosivulta?

16

4

7

11

13

18

20

21

23

25

25

26

27

27

55

Ei osaa sanoa

Muuta

Euroopan unionin virallinen lehti

Euroopan unionin historiaa

Organisaatiokaavioita ja yhteystietoja

Virallisia asiakirjoja

Tilastoja

Viimeisimpien mielipidetutkimuksien tulokset

Viimeisimmät lehdistötiedotteet, tiedoksiannot ja julkaisut

Yleistietoa Euroopan unionin toimielimistä

Tulevat tapahtumat

Perussopimukset

Tärkeimmät keskustelunaiheet

Yleistietoa Euroopan unionin toiminnoista

Kansalaisten oikeudet

% vastanneista


Suomalaisilta kysyttiin myös, olisivatko he kiinnostuneita mahdollisuudesta keskustelemaaninternetissä Euroopan unionin päätöksentekijöiden kanssa. 59 % suomalaisista ei tästämahdollisuudesta ole kiinnostunut. Kolmasosa suomalaisista taas ilmoitti osallistuvansakeskusteluun internetissä, mikäli sellainen tilaisuus tarjoutuu.

Mahdollisuudesta olisivat erityisesti kiinnostuneet 15-24-vuotiaat, opiskelijat ja itsenäisetammatinharjoittajat. Pohjois-Suomessa kiinnostusta asiaan on enemmän kuin muilla alueilla.Kodista huolehtivat ja eläkeläiset taas ovat keskimääräistä vähemmän kiinnostuneitamahdollisuudesta keskustella internetissä Euroopan unionin päätöksentekijöiden kanssa.

3.4. Vertailu muihin EU-maihin

Vain hyvin pieni osa Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisista, kuten suomalaisistakin, onkäynyt Euroopan unionin omilla internet-sivuilla. Suomalaisista 15 % ja kaikista Euroopanjäsenmaiden kansalaisista 10 % oli tutustunut näihin sivuihin. Suurin osa EU-kansalaisista ei


myöskään suomalaisten lailla ole koskaan pyytänyt tietoja suoraan joltakin Euroopan unionintoimielimeltä. Television ja päivälehtien Euroopan unionia koskevaa uutisointia suomalaisetsen sijaan pitävät huomattavasti Euroopan unionin kansalaisia keskimäärin myönteisempänä.Suomalaiset pitävät myös internetiä muita enemmän tietolähteenään etsiessään tietoaEuroopan unionista.

Keskeisimmät Eurobarometrin 56.3 tulokset talvella 2002SUOMALAISET JA EU-TIEDON LÄHTEET



Haluaa lukea päivälehdestä tietoa Euroopanunionin laajentumisesta uusiin valtoihin 42 % 27 %Haluaa lukea päivälehdestä tietoa eurosta 56 % 32 %Haluaa saada televisiosta tietoa eurosta 18 % 28 %Haluaa saada televisiosta tietoa Euroopanunionin laajentumisesta 28 % 24 %Käyttää televisiota lähteenään etsiessään tietoaEuroopan unionista 63 % 58 %Käyttää päivälehtiä lähteenään etsiessään tietoaEuroopan unionista 47 % 37 %Käyttää internetiä lähteenään etsiessään tietoaEuroopan unionista 22 % 12 %Haluaisi yleisesti ottaen saada tietoa Euroopanunionista televisiosta 54 % 63 %Haluaisi yleisesti ottaen saada tietoa Euroopanunionista päivälehdistä 39 % 36 %Haluaisi yleisesti ottaen saada tietoa Euroopanunionista internetin kautta 19 % 15 %Pitää television Euroopan unionia koskevaauutisointia erittäin tai jokseenkin kattavana 71 % 60 %Pitää lukemansa päivälehden Euroopan unioniakoskevaa uutisointia erittäin tai jokseenkinkattavana

72 % 65 %

Pitää Euroopan unioniin liittyvää tiedotustatelevisiossa erittäin tai melko puolueettomana 60 % 58 %Pitää Euroopan unioniin liittyvää tiedotustapäivälehdissä erittäin tai melko puolueettomana 60 % 61 %Pitää television tiedotusta Euroopan unioniakohtaan erittäin tai melko myönteisenä 72 % 43 %Pitää päivälehtien tiedotusta Euroopan unioniakohtaan erittäin tai melko myönteisenä 69 % 37 %On joskus pyytänyt tietoa omassa maassaansijaitsevasta Euroopan unionin tietopalvelusta 16 % 14 %Oli erittäin tai melko tyytyväinen omassamaassaan sijaitsevasta Euroopan unionintietopalvelusta saamiinsa tietoihin

93 % 85 %

Ei ole koskaan pyytänyt tietoja suoraan joltakinEuroopan unionin toimielimeltä 95 % 90 %On joskus käynyt Europassa, Euroopan unionininternet-sivulla 15 % 10 %


4. JOHTOPÄÄTÖKSET

Suomalaisten yleinen suhtautuminen Euroopan unioniin

Tämänkertaisen Eurobarometrin perusteella voidaan vetää seuraavat johtopäätöksetsuomalaisten yleisestä suhtautumisesta Euroopan unioniin:

• Suomalaiset ovat varsin kiintyneitä kotikuntaansa, kotiseutuunsa ja kotimaahansa. Sensijaan Euroopan unioniin tuntee olevansa erittäin tai melko kiintynyt vain 19 %suomalaisista. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin muissa Euroopan unioninjäsenmaissa keskimäärin.

• Yli puolet suomalaisista pitää Euroopan unionin jäsenyyttä etuna, kun on kysymysSuomen etujen ajamisesta. Erityisesti suurissa kaupungeissa ja Etelä-Suomessa asuvatpitävät Euroopan unionin jäsenyyttä Suomelle etuna. Asteikolla 1-101 suomalaisetarvioivat myönteisyytensä Euroopan unionia kohtaan 5.4 arvoiseksi. Mitä nuorempihenkilö sitä myönteisemmin hän suhtautuu Euroopan unioniin. 40 % suomalaisistakatsoi Euroopan unionin olevan nykyisin menossa oikeaan suuntaan. 15 % piti nykyistäsuuntaa vääränä.

• 41 % suomalaisista pitää Euroopan unionin myönteisimpänä puolena yhteistä valuuttaa,euroa, 28 % vapaata matkustamista ja 12 % talouskasvua, vahvaa taloutta ja vapaitamarkkinoita. Kielteisimpinä puolina taas 21 % pitää hidasta päätöksentekoa ja raskastabyrokratiaa, 17 % kansallisten rahayksiköiden puuttumista ja 17 % sitä, etteivätEuroopan unionin päätökset vastaa Suomen intressejä.

• Suomalaiset eivät juurikaan usko kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin Euroopanunionissa. 82 % suomalaisista sanoi uskovansa itsensä kaltaisilla ihmisillä olevan vainvähän tai ei lainkaan vaikutusvaltaa Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin.Nuoremmat ikäluokat uskovat vanhempia enemmän itsensä kaltaisten ihmistenvaikutusmahdollisuuksiin. Reilusti yli puolet suomalaisista uskoo kuitenkin Suomenomaavan jonkin verran tai erittäin paljon vaikutusvaltaa Euroopan unionissa.

• 2/3 suomalaisista katsoo Brysselissä tehtävien päätösten vaikuttavan omaan elämäänsäja kaksi viidestä suomalaisesta uskoo, että suurin osa häneen itseensä vaikuttavistalaeista tehdään Brysselissä. Yli puolet suomalaisista ei ymmärrä Euroopan unionintoimintatapoja.

• Vain 5 % suomalaisista uskoi kansalla olevan eniten vaikutusvaltaa Euroopan unionissa.79 % suomalaisista taas katsoi Euroopan parlamentilla olevan eniten vaikutusvaltaapäätöksiin Euroopan unionissa. Suomalaiset eivät selvästikään miellä Euroopanparlamentin edustajien roolia kansalaisten edustajaksi Euroopan unionissa.

• Suomalaiset katsovat Saksan olevan Euroopan unionin vaikutusvaltaisin maa.Suomalaiset katsovat myös muilla alkuperäisillä jäsenmailla ja suurimmilla jäsenmaillaolevan enemmän valtaa kuin muilla jäsenmailla.

Suomalaisten yleistä suhtautumista Euroopan unionia kohtaan voidaan pitää varsinmyönteisenä. Vaikkakin suomalaiset uskovat suurimmilla jäsenmailla olevan muita enemmänvaikutusvaltaa tehtäviin päätöksiin, uskovat suomalaiset vahvasti myös Suomenvaikutusmahdollisuuksiin. Vaikkakin Euroopan unionin päätösten tunnetaan vaikuttavan

1 1 = ei lainkaan myönteinen, 10 = erittäin myönteinen


omaan elämään, vaikuttaa päätöksenteko kaukaiselta eikä kansalaistenvaikutusmahdollisuuksia pidetä kovin hyvinä. Päätöksenteko tuntuu kaukaiselta myös siksi,että puolet suomalaisista ei ymmärrä Euroopan unionin toimintatapoja.

Suomalaisten suhtautuminen Euroopan unionin laajentumiseen

Eurobarometrin pohjalta voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset liittyen suomalaistensuhtautumiseen Euroopan unionin laajentumiseen:

• Suomalaiset tuntevat saaneensa varsin hyvin tietoa Euroopan unionin laajentumisestauusiin maihin. Suurissa kaupungeissa ja Uudellamaalla asuvat, johtavassa asemassaolevat sekä yli 55-vuotiaat ja eläkeläiset olivat oman arviointinsa perusteella parhaitenlaajentumisesta informoidut ryhmät. Eniten tietoa laajentumisesta suomalaiset olivatsaaneet television ja päivälehtien välityksellä. 15 % suomalaisista sanoi silti, ettei ollutsaanut mitään tietoa laajentumisesta. Vertailussa kaikkien Euroopan unioninjäsenmaiden kansalaisten keskiarvoon ovat suomalaiset varsin hyvin informoitujalaajentumisesta.

• Suurin osa suomalaisista on tyytyväisiä laajentumisprosessin nykyiseen vauhtiin. Noinviidesosa suomalaisista on kuitenkin sen hidastamisen kannalla. Puolet suomalaisistapäästäisi vain osan jäsenyyttä hakeneista maista Euroopan unionin jäseneksi. 14 %suomalaisista taas ei haluaisi Euroopan unionin laajentuvan ollenkaan.

• Taloudelliset kriteerit eivät ole suomalaisten mielestä tärkeimmät uusien jäsenmaidenliittymisehdot. Sitä tärkeämpinä suomalaiset pitävät sitoutuneisuutta kamppailuunjärjestäytynyttä rikollisuutta ja huumeita vastaan, ihmisoikeuksien ja demokratianperiaatteiden kunnioitusta ja sitoutuneisuutta ympäristönsuojeluun.

• Suomalaiset eivät usko laajentumisen vaikuttavan omaan elämäänsä kovinkaan paljon.Lähes 80 % suomalaisista uskoo oman elämänsä olevan kutakuinkin samanlaistalaajentumisen jälkeenkin. Ne 12 % suomalaisista, jotka uskovat oman elämänsä olevanlaajentumisen jälkeen nykyistä huonompaa, perustavat näkemyksensä erityisesti uusienjäsenmaiden liian korkeisiin rahoittamiskuluihin sekä pelkoon huumekaupan jajärjestäytyneen rikollisuuden kasvusta.

• Suurin osa suomalaisista ei usko Euroopan unionin laajentumisen johtavan merkittäväänmuuttoliikkeeseen uusista jäsenmaista Suomeen. Niiden 29 %:n joukossa, jotka uskovatlaajentumisen johtavan merkittävään muuttoliikkeeseen kuuluu keskimääräistäenemmän ikääntyneitä, vähemmän koulutettuja ja työttömiä. Myös maaseudulla asuvatja pohjoissuomalaiset uskovat muita enemmän laajentumisen tuomaanmuuttoliikkeeseen. 2/3 muuttoliikkeeseen uskovista pitää sitä kielteisenä. 70 %suomalaisista ei myöskään usko uusista jäsenmaista, lähinnä Virosta, tulevan Suomeenpäivittäin sukkuloivia työmatkalaisia.

• Suomalaiset uskovat laajentumisen hyödyttävän erityisesti Saksaa, koska vastaajatpitävät sitä Euroopan unionin vahvana valtiona ja koska suomalaiset pitävät senmaantieteellistä sijaintia edullisena.

• Verrattaessa tämän Eurobarometrin tuloksia lähes vuosi sitten tehtyyn kyselyynhuomataan laajentumista koskevan tiedon saannin suomalaisten mielestä parantuneen.Suomalaiset myös osasivat talvella 2002 nimetä paremmin jäsenehdokkaat kuin lähes


vuosi aikaisemmin. Silti edelleen 17 % suomalaisista ei osaa nimetä yhtäänhakijamaata. Parhaiten suomalaiset tunnistivat molemmilla kerroilla Baltian maat.

• Suomalaisten asennoituminen laajentumiseen on vajaan vuoden aikana muuttunuthieman myönteisemmäksi. Uusista jäsenmaista tulevaan muuttoliikkeeseen uskoo nytsuurempi osa kuin ennen, mutta muuttoliikettä kielteisenä pitävien määrä onvähentynyt.

Vaikkakin suomalaisten yleinen tietotaso Euroopan unionin laajentumisesta on varsin hyvällätasolla, suomalaiset eivät Viroa lukuunottamatta juurikaan tunne lähemmin jäsenyyttähakeneita maita. Laajentumiseen suhtaudutaan yleisesti ottaen myönteisesti ja sen vauhtiapidetään sopivana, mutta vastauksista on havaittavissa tiettyä epävarmuuttalaajentumiskehitystä kohtaan. Tiedon lisääntyessä suomalaisten asenteissa suhtautumisessalaajentumiseen on havaittavissa kehitystä myönteiseen suuntaan.

Suomalaiset ja EU-tiedon lähteet

Suomalaisten suhtautumisesta EU-tiedon lähteisiin voidaan kyselyn perusteella tehdäseuraavat johtopäätökset:

• Suomalaiset etsivät tietoa Euroopan unionista eniten televisiosta ja päivälehdistä. 22 %suomalaisista käyttää tähän tarkoitukseen internetiä. Tämä on kymmenen %-yksikköäenemmän kuin Euroopan unionin jäsenmaissa keskimäärin. Eurooppa-tiedotuksista,Euro-tietokeskuksista, Euro-tietopisteistä tai Euro-kirjastoista suomalaiset eivätjuurikaan ole kiinnostuneita etsimään Euroopan unioniin liittyvää tietoa.

• 16 % suomalaisista on joskus pyytänyt tietoja Euroopan unionin Suomessa sijaitsevastatietopalvelusta. Vain 2 % suomalaisista oli joskus pyytänyt tietoja suoraan joltakinEuroopan unionin toimielimeltä. Lähes kaikki sekä Suomen tietopalvelusta että suoraanEuroopan unionin toimielimeltä tietoja pyytäneet olivat tyytyväisiä saamiinsa tietoihin.

• Yli puolet suomalaisista pitää television ja päivälehtien Euroopan unionia koskevaauutisointia sekä kattavana, puolueettomana että Euroopan unionille myönteisenä. Enitensuomalaiset tunsivat television ja päivälehtien käsitelleen euroa, laajentumista jaEuroopan unionin toimielinten toimintaa. Suomalaiset toivoisivat päivälehtienkäsittelevän enemmän sitä, miten Euroopan unionista voisi löytää enemmän tietoa.

• Suomalaiset ottaisivat mieluiten yhteyttä Euroopan unioniin sähköpostin tai internetinvälityksellä. Yli 80 % suomalaisista ei kuitenkaan ole koskaan käynyt Europassa,Euroopan unionin kotisivuilla. Yli puolet Europassa käyneistä ilmoitti etsineensä sieltätietoa omaksi hyödykseen.

• Euroopan unionin politiikan aloista suomalaisia kiinnostavat eniten kansalaistenoikeudet. Myös Europan sivuilta suomalaiset toivoisivat eniten löytävänsä tietoakansalaisten oikeuksista.

Suomalaiset eivät ole tottuneet käyttämään Euroopan unionin tarjoamia kanavia unioniakoskevan tiedon etsimiseen. Vain harva suomalainen käyttää Euroopan unionin tietopalvelujatai Europa-kotisivua. Mahdollisesti syynä tähän on palvelujen huono tunnettavuus.Suomalaiset ovat kiinnostuneita hyödyntämään internetiä EU-tiedon lähteenä ja yhteydenotonvälineenä muiden jäsenmaiden kansalaisia enemmän.


LIITTEET

Eurobarometri 56.3 ”Erityispainos” Liite 1.52

STANDARD EUROBAROMETER 56.3TECHNICAL SPECIFICATIONS

Between January 22 and February 28 2002, the European Opinion Research Group, aconsortium of Market and Public Opinion Research agencies, made out of INRA (EUROPE)and GfK Worldwide, carried out wave 56.3 of the standard Eurobarometer, on request of theEUROPEAN COMMISSION, Directorate-General Press and Communication, Opinion Polls.

The Standard EUROBAROMETER 56.3 covers the population of the respective nationalities of the European Union MemberStates, aged 15 years and over, resident in each of the Member States. The basic sample design applied in all Member States is amulti-stage, random (probability) one. In each EU country, a number of sampling points was drawn with probability proportional topopulation size (for a total coverage of the country) and to population density.

For doing so, the points were drawn systematically from each of the "administrative regional units", after stratification by individualunit and type of area. They thus represent the whole territory of the Member States according to the EUROSTAT NUTS 2 (orequivalent) and according to the distribution of the resident population of the respective EU-nationalities in terms of metropolitan,urban and rural areas. In each of the selected sampling points, a starting address was drawn, at random. Further addresses wereselected as every Nth address by standard random route procedures, from the initial address. In each household, the respondentwas drawn, at random. All interviews were face-to-face in people's home and in the appropriate national language.

COUNTRIES INSTITUTES N° INTERVIEWS FIELDWORK DATES POPULATION 15+ (x 000)Belgium INRA BELGIUM 1043 23/01 – 21/02 8,326Denmark GfK DANMARK 1000 22/01 – 28/02 4,338Germany(East) INRA DEUTSCHLAND 1008 23/01 – 11/02 13,028Germany(West) INRA DEUTSCHLAND 1000 23/01 – 18/02 55,782Greece MARKET ANALYSIS 1004 22/01 – 27/02 8,793Spain INRA ESPAÑA 1000 23/01 – 12/02 33,024France CSA-TMO 1007 22/01 – 27/02 46,945Ireland LANSDOWNE Market Research 1007 27/01 – 25/02 2,980Italy INRA Demoskopea 1001 23/01 – 22/02 49,017Luxembourg ILRes 592 23/01 – 28/02 364The Netherlands INTOMART 1000 25/01 – 24/02 12,705Austria SPECTRA 1035 23/01 – 20/02 6,668Portugal METRIS 1001 25/01 – 25/02 8,217Finland MDC MARKETING RESEARCH 1053 22/01 – 24/02 4,165Sweden GfK SVERIGE 1000 22/01 – 28/02 7,183Great Britain MARTIN HAMBLIN LTD 981 30/01 – 24/02 46,077Northern Ireland ULSTER MARKETING SURVEYS 306 30/01 – 19/02 1,273

TOTAL NUMBER OF INTERVIEWS 15926

For each country a comparison between the sample and the universe was carried out. The Universe description was derived fromEurostat population data or from national statistics. For all EU member-countries a national weighting procedure, using marginaland intercellular weighting, was carried out based on this Universe description. As such in all countries, minimum gender, age,region NUTS 2 were introduced in the iteration procedure. For international weighting (i.e. EU averages), INRA (EUROPE) appliesthe official population figures as provided by EUROSTAT in the Regional Statistics Yearbook (data for 1997). The total populationfigures for input in this post-weighting procedure are listed above.

The results of the Eurobarometer studies are reported in the form of tables, datafiles and analyses. Per question a table of results isgiven with the full question text in English, French and German. The results are expressed as a percentage of the total. The resultsof the Eurobarometer surveys are analysed and made available through the Directorate-General Press and Communication,Opinion Polls of the European Commission, rue de la Loi 200, B-1049 Brussels. The results are published on the Internet server ofthe European Commission: http://europa.eu.int/comm/dg10/epo. All Eurobarometer datafiles are stored at the Zentral Archiv(Universität Köln, Bachemer Strasse, 40, D-50869 Köln-Lindenthal), available through the CESSDA Databasehttp://www.nsd.uib.no/cessda/europe.html. They are at the disposal of all institutes members of the European Consortium forPolitical Research (Essex), of the Inter-University Consortium for Political and Social Research (Michigan) and of all thoseinterested in social science research.

Readers are reminded that survey results are estimations, the accuracy of which, everything being equal, rests upon the samplesize and upon the observed percentage. With samples of about 1,000 interviews, the real percentages vary within the followingconfidence limits:

Observed percentages 10% or 90% 20% or 80% 30% or 70% 40% or 60% 50%

Confidence limits ± 1.9% ± 2.5% ± 2.7% ± 3.0% ± 3.1%


STANDARD EUROBAROMETER 56.3CO-OPERATING AGENCIES AND RESEARCH EXECUTIVES

The European Opinion Research Group EEIGP.a. INRA (EUROPE) - European Coordination Office SA/NV

Christine KOTARAKOS18, avenue R. VandendriesscheB -1150 BRUSSELS – BELGIUM

Tel. ++/32 2 775 01 12 – Fax: ++/32 2 772 40 79e-mail: [email protected]

BELGIQUE INRA BELGIUM Mrs Eléonore SNOY tel. ++/32 2 648 80 10430, Avenue Louise [email protected] fax ++/32 2 648 34 08B-1050 BRUXELLES

DANMARK GfK DANMARK Mr Erik CHRISTIANSEN tel. ++/45 38 32 20 00Sylows Allé, 1 [email protected] fax ++/45 38 32 20 01DK-2000 FREDERIKSBERG

DEUTSCHLAND INRA DEUTSCHLAND Mr Christian HOLST tel. ++/49 4542 801 0Papenkamp, 2-6 [email protected] fax ++/49 4542 801 201D-23879 MÖLLN

ELLAS Market Analysis Mr. Spyros Camileris tel. ++/30 1 75 64 688190 Hymettus Street [email protected] fax. ++/30/1/70 19 355GR-11635 ATHENA

ESPAÑA INRA ESPAÑA Ms Victoria MIQUEL tel. ++/34 91 594 47 93C/Alberto Aguilera, 7-5° [email protected] fax ++/34 91 594 52 23E-28015 MADRID

FRANCE CSA-TMO Mr. Bruno JEANBART tel. ++/33 1 44 94 40 0022, rue du 4 Septembre [email protected] fax ++/33 1 44 94 40 01F-75002 PARIS

IRELAND LANSDOWNE Market Research Mr Roger JUPP tel. ++/353 1 661 34 83 49, St. Stephen’s Green [email protected] fax ++/353 1 661 34 79

IRL-DUBLIN 2

ITALIA INRA Demoskopea Mrs Maria-Adelaïde SANTILLI tel. ++/39 06 85 37 521 Via Salaria, 290 [email protected] fax ++/39 06 85 35 01 75

I-00199 ROMA

LUXEMBOURG ILReS Mr Charles MARGUE tel. ++/352 49 92 9146, rue du Cimetière [email protected] fax ++/352 49 92 95 555L-1338 LUXEMBOURG

NEDERLAND Intomart Mr. Remko VAN DEN DOOL tel. ++/31/35/625 84 11Noordse Bosje 13-15 [email protected] fax ++/31/35/625 84 33NL - 1201 DA HILVERSUM

AUSTRIA SPECTRA Ms Jitka NEUMANN tel. ++/43/732/6901Brucknerstrasse, 3-5/4 [email protected] fax ++/43/732/6901-4A-4020 LINZ

PORTUGAL METRIS Ms Mafalda BRASIL tel. ++/351 21 843 22 00Av. Eng. Arantes e Oliveira, 3-2° [email protected] fax ++/351 21 846 12 03P-1900 LISBOA

FINLAND MDC MARKETING RESEARCH Ltd Mrs Anu SIMULA tel. ++/358 9 613 500Itätuulenkuja 10 A [email protected] fax ++/358 9 613 50 423FIN-02100 ESPOO

SWEDEN GfK SVERIGE Mr Rikard EKDAHL tel. ++/46 46 18 16 00S:t Lars väg 46 [email protected] fax ++/46 46 18 16 11S-221 00 LUND

GREAT BRITAIN MARTIN HAMBLIN LTD Mrs. Lisa LUCKHURST tel. ++/44 207 222 81 81Mulberry House, Smith Square 36 [email protected] fax ++/44 207 396 90 46UK-London Swip 3HL


RAPORTISSA KÄYTETTÄVÄAMMATTIRYHMÄ- JA ALUEJAOTTELU

Ammattiryhmä Ammatit Osuushaastatelluista

Eläkeläiset Työuransa päättäneet 23 %

Itsenäisetammatinharjoittajat

Maanviljelijät, lakimiehet, yksityisvastaanottoapitävät lääkärit, kirjanpitäjät, arkkitehdit,kauppiaat, käsityöläiset, yrityksen tai liikkeenomistajat

8 %

Kodista huolehtivatVastuussa tavallisista ostoksista ja kodistahuolehtimisesta tai ilman mitään ammattia tällähetkellä, ei työssä

6 %

Opiskelijat Koululaiset ja muut opiskelijat 14 %

Toimihenkilöt Lähinnä toimistötyössä olevat työntekijät,matkustavat työntekijät (kauppamatkustajat) 7 %

Palvelutyöntekijät Palvelutyöntekijät (sairaala, ravintola, poliisi,palolaitos), työnjohtajat, ruumiillisen työn tekijät 21 %

Työttömät Työttömät tai tilapäisesti työelämän ulkopuolellaolevat 8 %

Johtavassa asemassaolevat

Ylin johto (toimitus- ja pääjohtajat),Keskijohto (osastopäälliköt, opettajat, teknikot)Toisen palveluksessa olevat ammatinharjoittajat(lääkärit, lakimiehet, kirjanpitäjät, arkkitehdit)

13 %

Alueet (NUTS 2) Maakunnat Osuushaastatelluista

Uusimaa Uusimaa 26 %

Etelä-Suomi Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme, Pirkanmaa,Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala 35 %

Itä-Suomi Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala,Kainuu 14 %

Väli-Suomi Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Vaasanrannikkoseutu, Keski-Pohjanmaa 14 %

Pohjois-Suomi Pohjois-Pohjanmaa, Lappi 11 %


Suomalaisiamielipiteitä

56.3Suomi-Finland0516-59714


Q1 Mikä on kansallisuutenne? Olkaa hyvä ja kertokaa, mistä maasta (maista) olette kotoisin.(Useampi vaihtoehto mahdollinen)

Belgia .............................................................................................� 1Tanska ...........................................................................................� 2Saksa .............................................................................................� 3Kreikka ...........................................................................................� 4Espanja ..........................................................................................� 5Ranska ...........................................................................................� 6Irlanti ..............................................................................................� 7Italia................................................................................................� 8Luxemburg .....................................................................................� 9Alankomaat (Hollanti) .....................................................................� 10Portugali .........................................................................................� 11Yhdistynyt Kuningaskunta (Iso-Britannia, Pohjois-Irlanti) ...............� 12Itävalta............................................................................................� 13Ruotsi .............................................................................................� 14Suomi .............................................................................................� 15Joku muu maa/maat.......................................................................� 16 LOPETAEOS................................................................................................� 17 LOPETA

Q2 a) Mitä seuraavista televisiokanavista katsotte säännöllisesti? (Kortti Q2a – luettele - useampi vastaus mahdollinen)

1 MTV3.......................................................................� 12 Nelonen...................................................................� 23 FST .........................................................................� 34 YLE TV1..................................................................� 45 YLE TV2..................................................................� 511 Paikallinen tv-kanava ............................................� 612 Muu (Spontaani)....................................................� 713 Ei mitään (Spontaani)............................................� 814 EOS.......................................................................� 9

Q2 b) Mitä seuraavista päivittäin ilmestyvistä sanomalehdistä luette säännöllisesti?(Kortti Q2b – luettele - useampi vastaus mahdollinen)

1 Helsingin Sanomat ..................................................� 12 Hufvudstadsbladet...................................................� 23 Ilta-Sanomat............................................................� 34 Iltalehti .....................................................................� 45 Turun Sanomat........................................................� 56 Aamulehti ................................................................� 611 Paikallislehti(ä) ......................................................� 712 Muu (Spontaani)....................................................� 813 Ei mitään (Spontaani)............................................� 914 EOS.......................................................................� 10

Q2 c) Mitä seuraavista sanomalehdistä luette säännöllisesti? (Kortti Q2c – luettele - useampi vastaus mahdollinen)

1 Maaseudun tulevaisuus � 12 Kauppalehti � 23 Taloussanomat � 34 Tekniikka ja talous � 45 Uutislehti 100 � 56 Metro � 611 Paikallislehti(ä) � 712 Muu (spontaani) � 813 Ei mitään (spontaani) � 914 EOS � 10

Eurobarometri 56.3 ”Erityispainos” Liite 3.57Q2 d) Mitä seuraavista aikakauslehdistä luette säännöllisesti? (Kortti Q2d – luettele - useampi vastaus mahdollinen)

1 Suomen Kuvalehti ...................................................� 12 Helsingin Sanomat NYT-liite....................................� 23 Helsingin Sanomat kuukausiliite..............................� 311 Paikallislehti(ä) ......................................................� 412 Muu (Spontaani)....................................................� 513 Ei mitään (Spontaani)............................................� 614 EOS.......................................................................� 7

Q2 e) Mitä seuraavista radioasemista kuuntelette säännöllisesti? (Kortti Q2e – luettele - useampi vastaus mahdollinen)

1 Ylen ykkönen...........................................................� 12 Radio Suomi............................................................� 23 Radio Mafia .............................................................� 34 Radio Nova..............................................................� 411 Paikallisradio(t)......................................................� 512 Muu (Spontaani)....................................................� 613 Ei mitään (Spontaani)............................................� 714 EOS.......................................................................� 8

Jos “katsoo televisiota säännöllisesti”, vastaukset 1-7 kysymyksessä Q2a.

Q2 f) Minkä tyyppisiä tv-ohjelmia katsotte useimmiten? (Kortti Q2f - luettele – useampi vastaus mahdollinen)

Uutisia ja ajankohtaisohjelmia .......................................................� 1Saippuaoopperoita ja sarjoja.........................................................� 2Musiikkiohjelmia ............................................................................� 3Urheilua.........................................................................................� 4Elokuvia.........................................................................................� 5Asiaohjelmia..................................................................................� 6Lastenohjelmia ..............................................................................� 7Keskusteluohjelmia .......................................................................� 8Ostoskanavan ohjelmia .................................................................� 9Muita viihdeohjelmia (kisailut, ruoanlaitto-ohjelmat, tosi-tv, jne.). ..� 10Muuta (spontaani) .........................................................................� 11EOS...............................................................................................� 12

Kysytään kaikilta.

Q3 a) Mitkä ovat mielestänne nykyisin Euroopan unionin kaksi myönteisintä puolta? (Kirjoita alla oleville viivoille,koodataan toimistolla, yritä saada myös toinen myönteinen puoli)

Ensimmäinen

_____________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________

Toinen

_____________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________


Q3 b) Mitkä ovat mielestänne nykyisin Euroopan unionin kaksi kielteisintä puolta? (Kirjoita alla oleville viivoille,koodataan toimistolla, yritä saada myös toinen myönteinen puoli)

Ensimmäinen

_____________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________

Toinen

_____________________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________

Q4 (Jos ”lukee päivittäisiä sanomalehtiä säännöllisesti”, vastaukset 1-8 kysymyksessä Q2b)a) Millaista Euroopan unioniin liittyvää tietoa haluaisitte saada lukemastanne päivälehdestä? Tietoa...(Kortti Q4 – useampi vastaus mahdollinen)

b) Mitä seuraavista aiheista yleensä käsitellään lukemassanne päivälehdessä?(Kortti Q4 – useampi vastaus mahdollinen)

(Jos ”katsoo televisiota säännöllisesti”, vastaukset 1-7 kysymyksessä Q2a)c) Millaista Euroopan unioniin liittyvää tietoa haluaisitte katsoa televisiosta? Tietoa…(Kortti Q4 – useampi vastausmahdollinen)

d) Entä millaista Euroopan unioniin liittyvää tietoa saatte televisiosta? Tietoa…(Kortti Q4 – useampi vastaus mahdollinen)

LUETTELEa) b) c) d)

1. Euroopan unionin historia � 1 � 1 � 1 � 1

2. Euroopan unionin tavoitteet ja päämäärät � 2 � 2 � 2 � 23. Euroopan unionin toimielimet, kuten Euroopan unionin

ministerineuvosto, Euroopan parlamentti, Euroopan komissio � 3 � 3 � 3 � 3

4. Euro � 4 � 4 � 4 � 45. Euroopan unionin laajentuminen uusiin valtioihin � 5 � 5 � 5 � 56. Muut Euroopan unionin politiikat � 6 � 6 � 6 � 67. Kuinka Euroopan unionista voisi löytää enemmän tietoa � 7 � 7 � 7 � 7Muuta tietoa (Spontaani) ............................................................................. � 8 � 8 � 8 � 8

Ei mitään näistä (Spontaani) ....................................................................... � 9 � 9 � 9 � 9EOS............................................................................................................. � 10 � 10 � 10 � 10



Q5 Kun etsitte tietoa Euroopan unionista, sen politiikoista ja toimielimistä, mitä seuraavista lähteistä käytätte?Mitä muuta lähdettä? (Kortti Q5 - luettele - useampi vastaus mahdollinen)

Kokoukset......................................................................................................................� 1Keskustelut sukulaisten, ystävien, työkavereiden kanssa .............................................� 2Päivälehdet....................................................................................................................� 3Muut sanomalehdet, aikakauslehdet .............................................................................� 4Televisio ........................................................................................................................� 5Radio.............................................................................................................................� 6Internet ..........................................................................................................................� 7Kirjat, esitteet, tiedotuslehtiset.......................................................................................� 8CD-romit. .......................................................................................................................� 9Euroopan unionin tiedotteet kirjastojen, kunnanvirastojen, rautatieasemien,postitoimistojen jne. ilmoitustauluilla..............................................................................� 10Eurooppa-tiedotukset, Euro-tietokeskukset, Euro-tietopisteet, Euro-kirjastot ................� 11Kansallis- tai aluehallinnon tiedotustoimistot .................................................................� 12Ammattiliitot tai ammattijärjestöt....................................................................................� 13Muut järjestöt (kuluttajajärjestöt jne.).............................................................................� 14Euroopan parlamentin tai Suomen eduskunnan kansanedustajat.................................� 15Muu (Spontaani)............................................................................................................� 16Ei koskaan etsi sellaista tietoa/Ei ole kiinnostunut (Spontaani) .....................................� 17 �Siirry Q7EOS...............................................................................................................................� 18

Ei kysytä niiltä, jotka vastasivat ”ei etsi koskaan sellaista tietoa, ei ole kiinnostunut”, vastaus 17 kysymyksessä Q5.

Q6 Yleisesti ottaen, miten haluaisitte mieluiten saada tietoa Euroopan unionista?(Kortti Q6 - luettele - useampi vastaus mahdollinen)

Lyhyestä lehtisestä, joka antaa asiasta yleiskuvan .......................................................� 1Yksityiskohtaisemmasta esitteestä................................................................................� 2Täydellinen kuvaus kirjan muodossa.............................................................................� 3Videonauhalta ...............................................................................................................� 4Internetin kautta.............................................................................................................� 5CD-rom levykkeeltä .......................................................................................................� 6Tietokonepäätteeltä, jonka kautta voi olla yhteydessä tietopankkeihin..........................� 7Televisiosta ...................................................................................................................� 8Radiosta ........................................................................................................................� 9Päivittäisistä sanomalehdistä ........................................................................................� 10Muista sanomalehdistä, aikakausilehdistä ....................................................................� 11En halua tietoa Euroopan unionista (Spontaani) ...........................................................� 12Ei millään näistä tavoista (Spontaani) ...........................................................................� 13EOS...............................................................................................................................� 14



Q7 Mitkä seuraavista Euroopan unionia käsittelevistä tietolähteistä ovat Teistä hyödyllisiä?(Kortti Q7 – luettele – useampi vastaus mahdollinen)Kokoukset......................................................................................................................� 1Keskustelut sukulaisten, ystävien, työkavereiden kanssa .............................................� 2Päivälehdet....................................................................................................................� 3Muut sanomalehdet, aikakauslehdet .............................................................................� 4Televisio ........................................................................................................................� 5Radio.............................................................................................................................� 6Internet ..........................................................................................................................� 7Kirjat, esitteet, tiedotuslehtiset.......................................................................................� 8CD-romit. .......................................................................................................................� 9Euroopan unionin tiedotteet kirjastojen, kunnanvirastojen, rautatieasemien,postitoimistojen jne. ilmoitustauluilla..............................................................................� 10Eurooppa-tiedotukset, Euro-tietokeskukset, Euro-tietopisteet, Euro-kirjastot ................� 11Kansallis- tai aluehallinnon tiedotustoimistot .................................................................� 12Ammattiliitot tai ammattijärjestöt....................................................................................� 13Muut järjestöt (kuluttajajärjestöt jne.).............................................................................� 14Euroopan parlamentin tai Suomen eduskunnan kansanedustajat.................................� 15Muu (Spontaani)............................................................................................................� 16Ei koskaan etsi sellaista tietoa/Ei ole kiinnostunut (Spontaani) .....................................� 17EOS...............................................................................................................................� 18

(Jos “televisio”, vastaus 5 kysymyksessä Q7)Q8 a) Onko Euroopan unionia käsittelevä televisiouutisointi mielestänne erittäin kattavaa, jokseenkin kattavaa, ei

kovinkaan kattavaa vai ei lainkaan kattavaa? (Skaalakortti Q8)

(Jos “päivälehdet”, vastaus 3 kysymyksessä Q7)b) Onko lukemanne päivälehden Euroopan unionia käsittelevä uutisointi mielestänne erittäin kattavaa, jokseenkinkattavaa, ei kovinkaan kattavaa vai ei lainkaan kattavaa? (Skaalakortti Q8)

LUETTELEErittäin

kattavaaJokseenkin

kattavaaEi

kovinkaankattavaa

Ei lainkaankattavaa

EOS Riippuu ohjelmasta/sanomalehdestä

(Spontaani)

1. Televisiossa � 1 � 2 � 3 � 4 � 5 � 62. Päivälehdessä � 1 � 2 � 3 � 4 � 5 � 6

(Jos “televisio”, vastaus 5 kysymyksessä Q7)Q9 a) Onko Teistä television Euroopan unioniin liittyvä tiedotus erittäin puolueetonta, melko puolueetonta, ei

kovinkaan puolueetonta vai ei lainkaan puolueetonta? (Skaalakortti Q9)

(Jos “päivälehdet”, vastaus 3, kysymyksessä Q7)b) Onko Teistä päivälehtien Euroopan unioniin liittyvä tiedotus erittäin puolueetonta, melko puolueetonta, eikovinkaan puolueetonta vai ei lainkaan puolueetonta? (Skaalakortti Q9)

LUETTELEErittäin

puolueetontaMelko

puolueetontaEi kovinkaanpuolueetonta

Ei lainkaanpuolueetonta

EOS Riippuu ohjelmasta/sanomalehdestä

(Spontaani)

1. Televisiossa � 1 � 2 � 3 � 4 � 5 � 62. � 1 � 2 � 3 � 4 � 5 � 6

(Jos “tieto ei ole kovinkaan puolueetonta tai ei lainkaan puolueetonta”, vastaukset 3 tai 4 kysymyksessä Q9a)Q10 a) Onko Teistä television tiedotus Euroopan unionia kohtaan erittäin myönteistä, melko myönteistä, ei myönteistä

eikä kielteistä, melko kielteistä, erittäin kielteistä? (Skaalakortti Q10)

(Jos “tieto ei ole kovinkaan puolueetonta tai ei lainkaan puolueetonta”, vastaukset 3 tai 4 kysymyksessä Q9b)b) Onko Teistä sanomalehtien tiedotus Euroopan unionia kohtaan erittäin myönteistä, melko myönteistä, eimyönteistä eikä kielteistä, melko kielteistä, erittäin kielteistä? (Skaalakortti Q10)

LUETTELEErittäin

myönteistäMelko

myönteistäEi myönteistäeikä kielteistä

Melkokielteistä

Erittäinkielteistä

EOS

1. Televisiossa.................. � 1 � 2 � 3 � 4 � 5 � 62. Päivälehdissä ............... � 1 � 2 � 3 � 4 � 5 � 6


Kysytään kaikilta.Q11 Euroopan unionista on saatavissa runsaasti tietoa Euroopan unionin omista tietopalvelupisteistä.

Oletteko kuullut näistä palveluista ennen tätä haastattelua?

Kyllä .........................� 1Ei ..............................� 2EOS..........................� 3

Jos “kyllä”, vastaus 1 kysymyksessä Q11.Q12 Oletteko koskaan pyytänyt tietoa Suomessa sijaitsevasta Euroopan unionin tietopalvelusta (Eurooppa-tiedotuksista,

Euro-kirjastoista, jne.) tai paikan päällä henkilökohtaisesti, kirjeitse, puhelimitse tai internetin kautta?Kyllä .........................� 1Ei ..............................� 2EOS..........................� 3

Jos “kyllä”, vastaus 1 kysymyksessä Q12.Q13 Kuinka usein olette pyytänyt tietoja Euroopan unionin tietopalvelusta (esim. Eurooppa-tiedotuksista) Suomessa?

(Kortti Q13 – luettele – vain yksi vastaus)

Vain kerran .....................................� 1Kahdesti .........................................� 23-5 kertaa .......................................� 36-9 kertaa ......................................� 410 kertaa tai enemmän...................� 5EOS................................................� 6

Q14 Kuinka tyytyväinen olitte saamiinne tietoihin? (Kortti Q14 – luettele – vain yksi vastaus)

Erittäin tyytyväinen .............................................................� 1Melko tyytyväinen...............................................................� 2Ei kovinkaan tyytyväinen ....................................................� 3Ei lainkaan tyytyväinen ......................................................� 4Ei koskaan saanut pyytämäänsä tietoa (Spontaani)...........� 5EOS....................................................................................� 6

Jos “ei”, vastaus 2 kysymyksessä Q12Q15 Haluaisitteko lähitulevaisuudessa pyytää tietoja Suomen Euroopan unionin tietopalveluista?

Kyllä...........................................................� 1Ei ...............................................................� 2Ei kiinnostusta/ei tarvetta (Spontaani) .......� 3EOS...........................................................� 4

Kysytään kaikilta.Q16 Oletteko koskaan pyytänyt tietoja suoraan joltakin Euroopan unionin toimielimeltä (Euroopan komissiolta,

Euroopan parlamentilta, jne.)?

Kyllä............................................................................� 1Ei ................................................................................� 2Ei tiennyt sen olevan mahdollista (Spontaani)............� 3EOS............................................................................� 4

Jos “kyllä”, vastaus 1 kysymyksessä Q16Q17 Kuinka tyytyväinen olitte saamiinne tietoihin? (Kortti Q17 – luettele – vain yksi vastaus)

Erittäin tyytyväinen .............................................................� 1Melko tyytyväinen...............................................................� 2Ei kovinkaan tyytyväinen ....................................................� 3Ei lainkaan tyytyväinen ......................................................� 4Ei koskaan saanut pyytämäänsä tietoa (Spontaani)...........� 5EOS....................................................................................� 6


Jos ”ei ole pyytänyt tietoa, ei tiennyt sen olevan mahdollista (spontaani) ”, vastaukset 2 tai 3 kysymyksessä Q16.

Q18 Haluaisitteko pyytää tietoja joltakin Euroopan unionin toimielimeltä (Euroopan komissiolta, Euroopanparlamentilta, jne.)?

Kyllä...............................� 1Ei ...................................� 2EOS...............................� 3


Q19 Jos haluaisitte ehdottaa jotain Euroopan unionille, millä tavalla tekisitte sen mieluiten?(Kortti Q19 – luettele – vain yksi vastaus)

Soittamalla/tekstiviestillä (SMS) .................................� 1Sähköpostilla/internetillä.............................................� 2Kirjeellä/faksilla...........................................................� 3Menemällä kokouksiin ...............................................� 4Muulla tavalla (Spontaani) ..........................................� 5EOS............................................................................� 6

Q20 a) Kertokaa jokaisen seuraavaksi lueteltavan kohdalla, kiinnostaako asia Teitä vai ei.b) Mistä seuraavaksi lueteltavista aloista haluaisitte saada enemmän tietoa?

a) b)

LUETTELE Kiin-nostaa

Eikiinnosta

EOS Enemmäntietoa

Ei enempäätietoa

EOS

1. Oikeutenne Euroopan unionin kansalaisena ....... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 32. Euroopan unionin alkuperä ja historia ................. � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 33. Euroopan unionin tavoitteet ja päämäärät ........... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 34. Euroopan unionin valta ja vastuu ........................ � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 35. Euroopan unionin toimielinten toimintatavat ........ � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 36. Kansallisten hallitusten ja Euroopan unionin

toimielinten välinen vastuunjako.......................... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 3

7. Euroopan unionin perussopimukset .................... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 38. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ................. � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 39. Yhteinen ulkopolitiikka......................................... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 310. Sisämarkkinat (talous, verotus, jne.) ................... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 311. Kauppapolitiikka suhteessa muuhun maailmaan. � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 312. Maahanmuuttopolitiikka....................................... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 3

13. Euroopan unionin rooli maailmassa .................... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 314. Eduskunnan rooli Euroopan unionissa ................ � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 315. Euroopan unionista saatavat lainat ja tukiaiset.... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 316. Euroopan unionin kehitysapupolitiikka

kehitysmaille........................................................ � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 3

17. Humanitaarinen apu ............................................ � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 318. Kuljetuspolitiikka.................................................. � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 319. Euroopan unionin laajentuminen uusiin

jäsenvaltioihin...................................................... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 320. Mitä Euroopan unioni voi tehdä ympäristön

suojelemiseksi ..................................................... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 321. Miten Euroopan unioni voi kamppailla

rikollisuutta vastaan............................................. � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 322. Euron käyttöönoton seuraukset........................... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 323. Elintarvikkeiden turvallisuus Euroopan unionissa � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 324. Euroopan unionin terveydenhuoltopolitiikka ....... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 3


Jatkuu a) b)

LUETTELE Kiin-nostaa

Eikiinnosta

EOS Enemmäntietoa

Ei enempäätietoa

EOS

25. Miten Euroopan unioni voi kamppaillatyöttömyyttä vastaan ........................................... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 3

26. Euroopan unionin turvapaikan hakijoihin liittyväpolitiikka............................................................... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 3

27. Yhteinen maatalouspolitiikka ............................... � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 328. Kulttuuripolitiikka ................................................. � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 329. Tutkimuspolitiikka ................................................ � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 330. Koulutus (opiskelijavaihto-ohjelmat kuten

Erasmus, Sokrates)............................................. � 1 � 2 � 3 � 1 � 2 � 3

Q21 a) Käytättekö nykyisin internetiä? (Jos vastaus “kyllä”) Missä käytätte internetiä?(Kortti Q21a – luettele - useampi vastaus mahdollinen)

Ei, ei käytä internetiä ..................................................� 1Kyllä, kotona...............................................................� 2Kyllä, työssä ...............................................................� 3Kyllä, koulussa ...........................................................� 4Kyllä, yliopistolla .........................................................� 5Kyllä, ystävän kotona .................................................� 6Kyllä, julkisissa tiloissa kuten kirjastossa....................� 7Kyllä, Internetkahvilassa.............................................� 8Kyllä, muualla (Spontaani) .........................................� 9EOS............................................................................� 10

Jos ”käyttää internetiä”, vastaukset 2-9 kysymyksessä Q21a.Q21 b) Mitä seuraavista Eurooppaan liittyvistä asioista haluaisitte löytää internetistä?

(Kortti Q21b – luettele - useampi vastaus mahdollinen)

Tietoa Euroopan unionista .................................................................................� 1Euroopan unionin komissaarien mielipiteitä .......................................................� 2Euroopan parlamentin jäsenten mielipiteitä........................................................� 3Keskustelupalstoja, joilla voi kertoa oman mielipiteensä eri aiheista..................� 4Muu (Spontaani).................................................................................................� 5Ei mikään näistä (Spontaani) .............................................................................� 6EOS....................................................................................................................� 7

Q21 c) Oletteko koskaan käynyt Europassa, Euroopan unionin verkkosivulla?(Jos kyllä) Käyttekö tällä sivulla jokapäivä, muutaman kerran viikossa, kerran viikossa, 1-3 kertaa kuukaudessa vai harvemmin?(Kortti Q21c – luettele – vain yksi vastaus)

Ei ...................................................................................................� 1 SIIRRY KYSYMYKSEEN Q21eKyllä, joka päivä ............................................................................� 2 SIIRRY KYSYMYKSEEN Q21dKyllä, muutaman kerran viikossa...................................................� 3 SIIRRY KYSYMYKSEEN Q21dKerran viikossa..............................................................................� 4 SIIRRY KYSYMYKSEEN Q21d1-3 kertaa kuukaudessa ................................................................� 5 SIIRRY KYSYMYKSEEN Q21dHarvemmin ....................................................................................� 6 SIIRRY KYSYMYKSEEN Q21dEOS...............................................................................................� 7 SIIRRY KYSYMYKSEEN Q21e

Jos ”kyllä”, vastaukset 2-6 kysymyksessä Q21cQ21 d) Mihin tarvitsette tältä sivulta hakemaanne tietoa? (Kortti Q21d - luettele - useampi vastaus mahdollinen)

Työhön ........................................................................................................� 1Opiskeluun ..................................................................................................� 2Omaksi hyödyksi .........................................................................................� 3Muuhun (Spontaani)....................................................................................� 4EOS.............................................................................................................� 5

Eurobarometri 56.3 ”Erityispainos” Liite 3.64Jos ”käyttää internetiä”, vastaukset 2-9 kysymyksessä Q21a.

Q21 e) Millaista tietoa haluaisitte saada Europasta, Euroopan unionin verkkosivulta?(Kortti Q21e – luettele – useampi vastaus mahdollinen)

Yleistietoa Euroopan unionin toimielimistä ...............................................................................� 1Euroopan unionin historiaa.......................................................................................................� 2Perussopimukset......................................................................................................................� 3Kansalaisten oikeudet ..............................................................................................................� 4Yleistietoa Euroopan unionin toiminnoista................................................................................� 5Tärkeimmät keskustelunaiheet.................................................................................................� 6Organisaatiokaavioita ja yhteystietoja ......................................................................................� 7Virallisia asiakirjoja (Euroopan unionin lainsäädäntö, kuukausittaisetviralliset tiedonannot, yleiset vuosiraportit, Euroopan neuvoston johtopäätökset, jne.) ............� 8Euroopan unionin virallinen lehti...............................................................................................� 9Viimeisimmät lehdistötiedotteet, tiedoksiannot ja julkaisut .......................................................� 10Tulevat tapahtumat...................................................................................................................� 11Viimeisempien mielipidetutkimusten tulokset ...........................................................................� 12Tilastoja ....................................................................................................................................� 13Muuta (Spontaani) ....................................................................................................................� 14EOS..........................................................................................................................................� 15


Q22 Mikäli voisitte keskustella internetissä Euroopan unionin päätöksentekijöiden kanssa, tekisittekö niin?

Kyllä............................................................................� 1Ei ................................................................................� 2EOS............................................................................� 3

Q23 Kuinka kiinnostunut olisitte tietämään, mitä muut Euroopan unionin maat ajattelevat Euroopan tulevaisuudesta?(Kortti Q23 – luettele - vain yksi vastaus)

Erittäin kiinnostunut ...................................................................................� 1Melko kiinnostunut.....................................................................................� 2Ei kovin kiinnostunut..................................................................................� 3Ei lainkaan kiinnostunut.............................................................................� 4Tiedän jo tarpeeksi siitä, mitä muiden Euroopan unionin jäsenmaidenkansalaiset ajattelevat Euroopan tulevaisuudesta (Spontaani) .................� 5EOS...........................................................................................................� 6

Jos ”erittäin kiinnostunut” tai ”melko kiinnostunut”, vastaukset 1 tai 2 kysymyksessä Q23.

Q24 Millä tavoin haluaisitte saada tietoa siitä, mitä muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaiset ajattelevatEuroopan tulevaisuudesta? (Kortti Q24 – luettele - useampi vastaus mahdollinen)

Internetistä, omalla äidinkielellänne............................................................................� 1Internetistä, parhaiten osaamallanne vieraalla kielellä ...............................................� 2Televisiosta ................................................................................................................� 3Radiosta .....................................................................................................................� 4Päivittäisistä sanomalehdistä .....................................................................................� 5Muista sanomalehdistä...............................................................................................� 6Aikakausilehdistä........................................................................................................� 7Tapaamalla kokouksissa muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisia ..........� 8Muu (Spontaani).........................................................................................................� 9Ei mikään näistä (Spontaani) .....................................................................................� 10EOS............................................................................................................................� 11



Q25 Kuinka kiinnostunut olette tietämään, mitä jäsenyyttä hakevien maiden kansalaiset ajattelevat Euroopantulevaisuudesta? (Kortti Q25 – luettele - vain yksi vastaus)

Erittäin kiinnostunut ................................................................................� 1Melko kiinnostunut..................................................................................� 2Ei kovin kiinnostunut...............................................................................� 3Ei lainkaan kiinnostunut..........................................................................� 4Tiedän jo tarpeeksi paljon siitä, mitä ehdokasmaiden kansalaisetajattelevat Euroopan tulevaisuudesta (Spontaani) .................................� 5EOS........................................................................................................� 6

Q26 Tulisiko muiden Euroopan unionin maiden poliitikkojen kertoa mielipiteistään useammin Suomentiedotusvälineissä, kun he kommentoivat asioita, jotka ovat yhteisiä kaikille eurooppalaisille vai ei?

Kyllä ....................................� 1Ei .........................................� 2EOS.....................................� 3

Q27 a) Kiinnostaako Teitä tietää vai eikö kiinnosta Suomen perustuslain sisältö? b) Entä Euroopan unioninperussopimusten sisältö?

Kyllä Ei EOS Maassamme ei oleperustuslakia (Spontaani)

a) Suomen perustuslaki....................................... � 1 � 2 � 3 � 4

b) Euroopan unionin perussopimusten sisältö..... � 1 � 2 � 3

Keskustellaanpa seuraavasta aiheesta.

Q28 Oletteko koskaan kuullut jostakin / joistakin seuraavista maista? (Älä näytä korttia – useampi vastaus mahdollinen)

Q29 Entä missä näistä maista olette joskus käynyt?(Kortti Q29 – useampi vastaus mahdollinen)

Q30 Entä missä näistä maista suunnittelette käyvänne seuraavien kahden vuoden aikana?(Kortti Q30 – useampi vastaus mahdollinen)

Q31 Entä mihin näistä maista Teillä on perhesiteitä, työ- tai liikesuhteita tai yhteyksiä esim. urheiluharrastuksen kautta?(Kortti Q31 – useampi vastaus mahdollinen)

LUETTELE – VAIHTELE JÄRJESTYSTÄALHAALTA YLÖSPÄIN JA PÄINVASTOIN

Q28Kuullut

Q29Käynyt

Q30Aikoo käydä

Q31Yhteyksiä

1. Bulgaria ................................................... � 1 � 1 � 1 � 1

2. Kypros ..................................................... � 2 � 2 � 2 � 2

3. Tšekin tasavalta ...................................... � 3 � 3 � 3 � 3

4. Viro .......................................................... � 4 � 4 � 4 � 4

5. Unkari ...................................................... � 5 � 5 � 5 � 5

6. Latvia....................................................... � 6 � 6 � 6 � 6

7. Liettua...................................................... � 7 � 7 � 7 � 7

8. Malta........................................................ � 8 � 8 � 8 � 8

9. Puola ....................................................... � 9 � 9 � 9 � 9

10. Romania .................................................. � 10 � 10 � 10 � 10

11. Slovakia................................................... � 11 � 11 � 11 � 11

12. Slovenia................................................... � 12 � 12 � 12 � 12

13. Turkki....................................................... � 13 � 13 � 13 � 13

Ei mikään näistä (Spontaani) ................... � 14 � 14 � 14 � 14


Q32 a) Mistä seuraavista maista haluaisitte tietää enemmän? (Kortti Q32 – luettele - vaihtele maiden järjestystä alhaaltaylöspäin ja päinvastoin – useampi vastaus mahdollinen)

b) (Kysy kunkin Q32:ssa mainitun maan kohdalta) Mistä seuraavista aiheista haluaisitte tietää enemmän?(Kortti Q32 - useampi vastaus mahdollinen)

a bLUETTELE –VAIHTELEJÄRJESTYSTÄ

Tietääenemmän

Matkailu Talous Kulttuuri Ruoka jajuoma(Gas-

tronomia)

Historia Politiikka Urheilu Muu EOS

1. Bulgaria................ � 1 � 1 � 1 � 1 � 1 � 1 � 1 � 1 � 1 � 1

2. Kypros.................. � 2 � 2 � 2 � 2 � 2 � 2 � 2 � 2 � 2 � 2

3. Tšekin tasavalta... � 3 � 3 � 3 � 3 � 3 � 3 � 3 � 3 � 3 � 3

4. Viro ...................... � 4 � 4 � 4 � 4 � 4 � 4 � 4 � 4 � 4 � 4

5. Unkari .................. � 5 � 5 � 5 � 5 � 5 � 5 � 5 � 5 � 5 � 5

6. Latvia ................... � 6 � 6 � 6 � 6 � 6 � 6 � 6 � 6 � 6 � 6

7. Liettua.................. � 7 � 7 � 7 � 7 � 7 � 7 � 7 � 7 � 7 � 7

8. Malta .................... � 8 � 8 � 8 � 8 � 8 � 8 � 8 � 8 � 8 � 8

9. Puola ................... � 9 � 9 � 9 � 9 � 9 � 9 � 9 � 9 � 9 � 9

10. R � 10 � 10 � 10 � 10 � 10 � 10 � 10 � � �

11. S � 11 � 11 � 11 � 11 � 11 � 11 � 11 � � �

12. S � 12 � 12 � 12 � 12 � 12 � 12 � 12 � � �

13. T � 13 � 13 � 13 � 13 � 13 � 13 � 13 � � �

14. Ei mistään näistä � 14 � 14 � 14 � 14 � 14 � 14 � 14 � � �

Q33 a) Mihin seuraavista maista haluaisitte lähteä lomalle? (Kortti Q33 – useampi vastaus mahdollinen)

b) Entä missä maassa haluaisitte työskennellä tai asua? (Sama kortti – useampi vastaus mahdollinen)

c) Entä mihin maahan haluaisitte mennä opiskelemaan? (Sama kortti – useampi vastaus mahdollinen)

d) Entä mihin maahan haluaisitte solmia liikesuhteita? (Sama kortti – useampi vastaus mahdollinen)LUETTELE – VAIHTELEJÄRJESTYSTÄ

a) Haluaamatkustaa

b) Haluaatyöskennellä tai asua

c) Haluaaopiskella

d) Haluaaliikesuhteita

1. Bulgaria................................................ � 1 � 1 � 1 � 1

2. Kypros.................................................. � 2 � 2 � 2 � 2

3. Tšekin tasavalta ................................... � 3 � 3 � 3 � 3

4. Viro ...................................................... � 4 � 4 � 4 � 4

5. Unkari .................................................. � 5 � 5 � 5 � 5

6. Latvia ................................................... � 6 � 6 � 6 � 6

7. Liettua .................................................. � 7 � 7 � 7 � 7

8. Malta .................................................... � 8 � 8 � 8 � 8

9. Puola.................................................... � 9 � 9 � 9 � 9

10. Romania............................................... � 10 � 10 � 10 � 10

11. Slovakia ............................................... � 11 � 11 � 11 � 11

12. Slovenia ............................................... � 12 � 12 � 12 � 12

13. Turkki ................................................... � 13 � 13 � 13 � 13

14. Ei mikään näistä (Spontaani) .............. � 14 � 14 � 14 � 14

15. EOS ..................................................... � 15 � 15 � 15 � 15


Q34 Mitkä näistä maista ovat mielestänne ehdokkaina liittyäkseen Euroopan unioniin? (Sama kortti Q33 – luettele -vaihtele maiden järjestystä alhaalta ylöspäin ja päinvastoin – useampi vastaus mahdollinen)

1. Bulgaria � 12. Kypros � 23. Tšekin tasavalta � 34. Viro � 45. Unkari � 56. Latvia � 67. Liettua � 78. Malta � 89. Puola � 910. Romania � 1011. Slovakia � 1112. Slovenia � 1213. Turkki � 1314. Ei mikään näistä (Spontaani) � 1415. EOS � 15

Q35 Kuinka hyvin olette mielestänne saanut tietoa laajentumisesta eli uusien maiden liittymisestä Euroopan unioniin?(Kortti Q35 – luettele – vain yksi vastaus)

Erittäin hyvin................................� 1Melko hyvin .................................� 2Ei kovin hyvin ..............................� 3Ei lainkaan hyvin .........................� 4EOS.............................................� 5

Q36 a) Oletteko viimeaikoina lukenut, nähnyt tai onko Teille kerrottu jotakin laajentumisesta? (Jos kyllä) Mistälähteistä? (Kortti Q36a – luettele – useampi vastaus mahdollinen)

Ei, ei ole lukenut tai nähnyt, ei ole kerrottu mitään ............................................................� 1Kyllä, kokouksista..............................................................................................................� 2Kyllä, keskusteluista sukulaisten, ystävien ja työkavereiden kanssa.................................� 3Kyllä, päivälehdistä............................................................................................................� 4Kyllä, muista sanomalehdistä, aikakauslehdistä ...............................................................� 5Kyllä, televisiosta...............................................................................................................� 6Kyllä, radiosta....................................................................................................................� 7Kyllä, internetistä ...............................................................................................................� 8Kyllä, kirjoista, esitteistä, tietolehtisistä..............................................................................� 9Kyllä, CD-romista ..............................................................................................................� 10Kyllä, Euroopan unionin tiedotteista kirjastojen, kunnanvirastojen, rautatieasemien,postitoimistojen ilmoitustauluilla ........................................................................................� 11Kyllä, Eurooppa-tiedotuksista, Euro-tietokeskuksista, Euro-tietopisteisteistä,Euro-kirjastoista.................................................................................................................� 12Kyllä, kansallis- tai aluehallinnon tiedotustoimistoilta ........................................................� 13Kyllä, ammattiliitoista tai ammattijärjestöiltä ......................................................................� 14Kyllä, muilta järjestöiltä (kuluttajajärjestöt, jne.) .................................................................� 15Kyllä, Euroopan parlamentin tai Suomen eduskunnan kansanedustajalta ........................� 16Kyllä, Muualta (Spontaani) ................................................................................................� 17 EOS ..................................................................................................................................� 18


Jos ”kyllä”, on kuullut, nähnyt tai on kerrottu laajentumisesta”, vastaukset 2-17 kysymyksessä Q36a.

Q36 b) Miten haluaisitte mieluiten saada tietoa laajentumisesta? (Kortti Q36b – luettele – useampi vastaus mahdollinen)

Kokouksista ..........................................................................................................................................................� 1Keskusteluista sukulaisten, ystävien ja työkavereiden kanssa.............................................................................� 2Päivälehdistä ........................................................................................................................................................� 3Muista sanomalehdistä, aikakauslehdistä ............................................................................................................� 4Televisiosta ..........................................................................................................................................................� 5Radiosta ...............................................................................................................................................................� 6Internetistä ...........................................................................................................................................................� 7Kirjoista, esitteistä, tietolehtisistä..........................................................................................................................� 8CD-romilta ............................................................................................................................................................� 9Euroopan unionin tiedotteista kirjastojen, kunnanvirastojen, rautatieasemien, postitoimistojen ilmoitustauluilla..� 10Eurooppa-tiedotuksista, Euro-tietokeskuksista, Euro-tietopisteisteistä, Euro-kirjastoista .....................................� 11Kansallis- tai aluehallinnon tiedotustoimistoilta ....................................................................................................� 12Ammattiliitoista tai ammattijärjestöiltä...................................................................................................................� 13Muilta järjestöiltä (kuluttajajärjestöt, jne.)..............................................................................................................� 14Euroopan parlamentin tai Suomen eduskunnan kansanedustajalta.....................................................................� 15Muualta (Spontaani) .............................................................................................................................................� 16Ei koskaan etsi sellaista tietoa/ei ole kiinnostunut (Spontaani) .............................................................................� 17EOS ......................................................................................................................................................................� 18


Q37 Kuinka suuressa määrin osallistutte poliittiseen keskusteluun laajentumisesta?(Kortti Q37 – luettele – vain yksi vastaus)

Erittäin suuressa määrin....................� 1Jonkin verran.....................................� 2En kovin paljon..................................� 3En lainkaan .......................................� 4EOS...................................................� 5

Q38 Mikä näistä kolmesta Euroopan unionin lähitulevaisuutta kuvaavasta vaihtoehdosta olisi teille mieluisin?(Kortti Q38 - luettele - vain yksi vastaus)

Euroopan unionin tulisi laajentua siten, että kaikki halukkaat jäsenehdokkaat pääsevät jäseniksi...... � 1Euroopan unionin tulisi laajentua siten, että vain jotkut jäsenehdokkaista pääsevät jäseniksi ............ � 2Euroopan unionin ei tulisi laajentua.....................................................................................................� 3Ei mikään näistä (Spontaani) ..............................................................................................................� 4EOS.....................................................................................................................................................� 5

Q39 a) Minkä nykyisistä jäsenvaltioista uskotte hyötyvän eniten Euroopan unionin laajentumisesta?(Kortti Q39a – luettele ja vaihtele järjestystä - vain yksi vastaus)

Belgian ........................................� 1Tanskan ......................................� 2Saksan ........................................� 3Kreikan ........................................� 4Espanjan .....................................� 5Ranskan ......................................� 6Irlannin ........................................� 7Italian...........................................� 8Luxemburgin ...............................� 9

Alankomaiden..............................� 10Itävallan .......................................� 11Portugalin ....................................� 12Suomen .......................................� 13Ruotsin ........................................� 14Iso-Britannian ..............................� 15Ei minkään näistä (Spontaani).....� 16 ---> Siirry Q40aKaikkien näiden (Spontaani)........� 17 ---> Siirry Q40aEOS.............................................� 18 ---> Siirry Q40a


Ei kysytä jos ”ei minkään näistä” tai "kaikkien näiden" tai "EOS" kysymyksessä Q39a.

Q39 b) Miksi uskotte (kysymyksessä Q39a mainitun maan nimi) hyötyvän eniten Euroopan unionin laajentumisesta?(Kortti Q39b – luettele – vain yksi vastaus)

Se on Euroopan unionin vahva valtio ...............................� 1Se sijaitsee maantieteellisesti hyvässä paikassa .............� 2Sen talous hyötyy laajentumisesta ...................................� 3Sen matkailu kehittyy ......................................................� 4Se saa enemmän Euroopan unionin rahoitusta ...............� 5Maahan luodaan uusia työpaikkoja ..................................� 6Se oppii paljon muista kulttuureista ..................................� 7Muista syistä (Spontaani) .................................................� 8EOS..................................................................................� 9


Q40 a) Uskotteko, että sen jälkeen kun uudet maat ovat liittyneet Euroopan unioniin, oma elämänne yleisesti ottaen onparempaa, huonompaa vai kutakuinkin samanlaista kuin nykyään?

Parempaa.......................................� 1 Siirry Q40bHuonompaa....................................� 2 Siirry Q40cKutakuinkin samanlaista.................� 3 Siirry Q40dEi osaa sanoa.................................� 4 Siirry Q40d

Jos ”parempaa”, vastaus 1 kysymyksessä Q40a.

Q40 b) Uskotteko elämänne olevan parempaa, koska…(Kortti Q40b – luettele - useampi vastaus mahdollinen)

On enemmän maita, joissa vierailla ja lomailla..............................................................� 1Aseellisten välikohtausten riski maanosassamme pienenee.........................................� 2Suuremmalla markkina-alueella on paremmat taloudelliset näkymät............................� 3Paremmat työllisyysnäkymät .........................................................................................� 4Kulttuurielämä on rikkaampaa ja vaihtelevampaa .........................................................� 5On helpompi taistella järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan............................................� 6Vähemmän huumekauppaa ..........................................................................................� 7Euroopan unionin ulkopuolelta tulevan maahanmuuton estäminen helpottuu ..............� 8Euroopan unioni saa enemmän äänivaltaa maailmassa ..............................................� 9Matkustaminen helpottuu, kun ei tarvita passeja ..........................................................� 10Matkailu edistyy ............................................................................................................� 11Verot vähenevät ...........................................................................................................� 12Henkilökohtainen taloudellinen tilanteenne kohenee ....................................................� 13Opimme enemmän uusista maista, naapureistamme ..................................................� 14Ympäristöä suojellaan paremmin .................................................................................� 15Muut syyt (Spontaani) ..................................................................................................� 16EOS...............................................................................................................................� 17


Jos ”huonompaa”, vastaus 2 kysymyksessä Q40a

Q40 c) Uskotteko elämänne olevan huonompaa, koska… (Kortti Q40c – luettele - useampi vastaus mahdollinen)

Uusien jäsenten takia on olemassa epäreilun kilpailun riski ..........................................� 1Uusien jäsenmaiden rahoittamiskulut ovat liian korkeat ................................................� 2Euron arvo laskee .........................................................................................................� 3Työttömyys lisääntyy .....................................................................................................� 4Järjestäytynyt rikollisuus lisääntyy.................................................................................� 5Huumekauppa lisääntyy ................................................................................................� 6Uusista jäsenvaltioista tulee enemmän ihmisiä hakemaan työtä Suomesta..................� 7Euroopan unionin ulkopuolelta tulee enemmän laittomia maahanmuuttajia ..................� 8Syntyy ongelmia, sillä Euroopan unionin kansalaiset ovat liian erilaisiatullakseen toimeen keskenään ......................................................................................� 9Kieltämme käytetään yhä vähemmän ...........................................................................� 10Menetämme kansallistuntoamme ja kulttuuriamme.......................................................� 11Suomelle myönnetään vähemmän Euroopan unionin varoja ........................................� 12Hinnat nousevat ............................................................................................................� 13Verot nousevat ..............................................................................................................� 14Pienemmät maat menettävät pelin/eniten .....................................................................� 15Elintarvikkeiden laatu heikkenee ...................................................................................� 16Ympäristön tila heikkenee .............................................................................................� 17Lakisääteiset oikeutenne (sosiaalipalvelut, lomat, äitiyslomat, jne.) vähenevät.............� 18Euroopan unionin ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa on vaikeampi estää ...............� 19Muu syy (Spontaani) .....................................................................................................� 20EOS...............................................................................................................................� 21


Q40 d) Uskotteko, että sen jälkeen kun uudet maat ovat liittyneet Euroopan unioniin seuraavien alojen tilanneSuomessa… (Kortti Q40d – vain yksi vastaus)LUETTELE Paranee Huononee Pysyy

samanaEOS

1. Maatalous ............................................................... � 1 � 2 � 3 � 4

2. Teollisuus/tuotanto.................................................. � 1 � 2 � 3 � 4

3. Rahoitusala, pankit, vakuutusyhtiöt......................... � 1 � 2 � 3 � 4

4. Kauppa ................................................................... � 1 � 2 � 3 � 4

5. Matkailu................................................................... � 1 � 2 � 3 � 4

6. Kuljetus ................................................................... � 1 � 2 � 3 � 4

Muut alat (Spontaani) ........................................... � 1 � 2 � 3 � 4

Q41 Pitäisikö uusien jäsenmaiden Euroopan unioniin liittymistä mielestänne nopeuttaa, hidastaa vai pitäisiköliittymisprosessin pysyä sellaisena kuin se on?

Nopeuttaa............................� 1Hidastaa ..............................� 2Pysyä samana.....................� 3EOS.....................................� 4


Q42 Olkaa hyvä ja kertokaa kustakin seuraavasta asiasta, onko se mielestänne erittäin tärkeä, melko tärkeä, ei kovintärkeä vai ei lainkaan tärkeä päätettäessä, onko joku tietty maa valmis liittymään Euroopan unionin jäseneksi?(Skaalakortti Q42)

LUETTELE Erittäintärkeä

Melkotärkeä

Ei kovintärkeä

Eilainkaantärkeä

EOS

1. Maa kunnioittaa ihmisoikeuksia ja demokratianperiaatteita

� 1 � 2 � 3 � 4 � 5

2. Maan taloudellisen kehityksen on oltava lähellä omanmaamme taloudellisen kehityksen tasoa � 1 � 2 � 3 � 4 � 5

3. Maan on hyväksyttävä Euroopan unionin säännöt � 1 � 2 � 3 � 4 � 5

4. Maan liittyminen unioniin ei saisi tulla kalliiksi joolemassa oleville jäsenille � 1 � 2 � 3 � 4 � 5

5. Maan on oltava aktiivisesti sitoutunut taisteluunjärjestäytynyttä rikollisuutta ja huumekauppaa vastaan � 1 � 2 � 3 � 4 � 5

6. Maan on oltava aktiivisesti sitoutunutympäristönsuojeluun � 1 � 2 � 3 � 4 � 5

7. Maan täytyy pystyä maksamaan oma osansa Euroopanunionin budjetista � 1 � 2 � 3 � 4 � 5

Q43 Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavista väittämistä?

LUETTELE – VAIHTELE JÄRJESTYSTÄ Samaamieltä

Erimieltä

EOS

1. Laajentuminen yhdistää maanosaamme � 1 � 2 � 3

2. Laajentuminen turvaa rauhan Euroopassa � 1 � 2 � 3

3. Laajentuminen auttaa vähentämään aseellisia välikohtauksia Euroopassa � 1 � 2 � 3

4. Laajentuminen auttaa kamppailemaan terrorismia vastaan � 1 � 2 � 3

5. Laajentuminen edistää taloudellista kasvua � 1 � 2 � 3

6. Laajentuminen auttaa luomaan Suomeen enemmän työpaikkoja � 1 � 2 � 3

7. Laajentuminen lisää ihmisten elämänlaatua Suomessa � 1 � 2 � 3

8. Laajentumisella saavutetut edut ovat suuremmat kuin siitä aiheutuvat haitat � 1 � 2 � 3

9. Koska Suomen hallitus kannattaa sitä, se tarkoittaa, että laajentuminen onhyvä asia � 1 � 2 � 3

10. Laajentuminen tekee Euroopan unionista poliittisesti vahvemman � 1 � 2 � 3

11. Laajentuminen auttaa uusia jäsenmaita saavuttamaan Euroopan unionintaloudellisen kehitystason � 1 � 2 � 3

12. Laajentuminen tekee Euroopan unionista toimivamman � 1 � 2 � 3

Q44 Euroopan unionin laajentuminen vaikuttaa taloudelliseen ja jokapäiväiseen elämään. Kertokaa, oletteko samaa vaieri mieltä seuraavista väittämistä.

LUETTELE Samaamieltä

Erimieltä

EOS

1. Kaupoissa on suurempi valikoima tuotteita ................................................................ � 1 � 2 � 3

2. Suomalaiset yritykset hyötyvät laajentumisesta ......................................................... � 1 � 2 � 3

3. Suomea kuullaan maailmalla paremmin..................................................................... � 1 � 2 � 3

4. Elintarvikkeiden laadulla on varmemmat takeet ......................................................... � 1 � 2 � 3

5. Suomalainen ympäristö on paremmin suojeltu........................................................... � 1 � 2 � 3

6. Muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisten on helpompi asettuaSuomeen................................................................................................................... � 1 � 2 � 3

7. Euroopan unionista tulee Yhdysvaltoja merkittävämpi ............................................... � 1 � 2 � 3

8. Euroopan unioni tulee lähemmäksi kansalaisiaan...................................................... � 1 � 2 � 3

9. Venäjän ja Euroopan unionin väliset suhteet tulevat paranemaan............................. � 1 � 2 � 3


Q45 a) Johtaako Euroopan unionin laajentuminen mielestänne merkittävään muuttoliikkeeseen vai onko uusistajäsenmaista Suomeen muuttavien ihmisten määrä rajoittunut?

Johtaa merkittävään muuttoliikkeeseen .....................� 1 Siirry kysymykseen Q45bMuuttoliike on rajoittunutta .........................................� 2 Siirry kysymykseen Q46aEOS............................................................................� 3 Siirry kysymykseen Q46a

Jos ”johtaa merkittävään muuttoliikkeeseen”, vastaus 1 kysymyksessä Q45a.

Q45 b) Onko tämä mielestänne enemmän myönteistä vai kielteistä?

Myönteistä ................� 1 Siirry kysymykseen Q45cKielteistä...................� 2 Siirry kysymykseen Q45dEOS..........................� 2 Siirry kysymykseen Q46a

Jos ”myönteistä”, vastaus 1 kysymyksessä Q45b.

Q45 c) Miksi? (Kortti Q45c – luettele – useampi vastaus mahdollinen)Voimme jakaa hyvinvointimme heidän kanssaan..............................................................� 1Kaikilla täytyy olla yhdenvertaiset mahdollisuudet.............................................................� 2Nuoria ihmisiä on enemmän, enemmän synnytyksiä ........................................................� 3Koulutettuja ja motivoituneita työntekijöitä on enemmän...................................................� 4Se luo työpaikkoja ja työllisyyttä ........................................................................................� 5Se on hyväksi Suomen taloudelle .....................................................................................� 6Se on hyväksi Suomen matkailun edistämiselle................................................................� 7He tulevat tekemään niitä töitä, joita suomalaiset eivät halua tehdä tai ottaa vastaan ......� 8Suomi hyötyy siitä kulttuurisesti.........................................................................................� 9Muut syyt (Spontaani) .......................................................................................................� 10EOS...................................................................................................................................� 11

Jos ”kielteistä”, vastaus 2 kysymyksessä Q45b.

Q45 d) Miksi? (Kortti Q45d – luettele – useampi vastaus mahdollinen)

Taloudelliset näkymät heikkenevät väistämättömästi ........................................................� 1Se on liian kallista, meillä ei ole rahaa heidän auttamiseen...............................................� 2Pimeä talous (kuutamotyöt, veroton työnteko) lisääntyy ...................................................� 3Tulee enemmän sosiaalisia ongelmia ja kodittomia, elintasomme laskee.........................� 4Rikollisuus lisääntyy ..........................................................................................................� 5Työttömyys kasvaa............................................................................................................� 6Suomessa on jo liikaa ihmisiä ...........................................................................................� 7Suomessa on jo liikaa maahanmuuttajia ...........................................................................� 8Ulkomaalaiset suostuvat alhaisempiin palkkoihin..............................................................� 9Jotkut tuleva väärinkäyttämään sosiaaliturvajärjestelmää.................................................� 10Asunnoista tulee pula ........................................................................................................� 11Rotuviha ja suvaitsemattomuus lisääntyvät.......................................................................� 12Menetämme kulttuurisen identiteettimme (yksilön käsitys itsestään) ................................� 13Heitä pitäisi auttaa heidän oman maansa hoitamisessa, jotta he jäisivät sinne.................� 14Ensiksi pitää vahvistaa Eurooppaa....................................................................................� 15Muita syitä (Spontaani)......................................................................................................� 16EOS...................................................................................................................................� 17

Q46 a) Entä uskotteko Euroopan unionin laajentumisen johtavan siihen, että uusista jäsenmaista tulee merkittävä määrätyömatkalaisia. Eli siihen, että näistä maista saapuu päivittäin Suomeen töihin ihmisiä, jotka lähtevät illalla pois.

Kyllä ..............................� 1 Siirry kysymykseen Q46bEi ...................................� 2 Siirry kysymykseen Q47aEOS...............................� 3 Siirry kysymykseen Q47a


Jos ”kyllä”, vastaus 1 kysymyksessä Q46a

Q46 b) Onko tämä mielestänne enemmän myönteistä vai kielteistä?

Myönteistä .....................� 1 Siirry kysymykseen Q46cKielteistä........................� 2 Siirry kysymykseen Q46dEOS...............................� 3 Siirry kysymykseen Q47

Jos ”myönteistä”, vastaus 1 kysymyksessä Q46b

Q46 c)Miksi? (Kortti Q46c – luettele – useampi vastaus mahdollinen)

Saadaan uusia ideoita.......................................................................................................� 1Se edistää rauhaa .............................................................................................................� 2Kulttuurisyistä ....................................................................................................................� 3Se on eduksi heidän taloudelleen......................................................................................� 4Suomeen saadaan erilaista tietotaitoa ja uutta osaamista ................................................� 5Tulee enemmän motivoituneita työntekijöitä .....................................................................� 6Saadaan enemmän työntekijöitä matalapalkkaisiin töihin .................................................� 7Taloutemme saa piristysruiskeen ......................................................................................� 8On hyvä asia työskennellä ulkomailla ja kehittää kielitaitoa ..............................................� 9Muut syyt (Spontaani) .......................................................................................................� 10EOS...................................................................................................................................� 11

Jos ”kielteistä”, vastaus 2 kysymyksessä Q46b.

Q46 d) Miksi? (Kortti Q46d – luettele – useampi vastaus mahdollinen)

Suomalaisille jää vähemmän työpaikkoja..........................................................................� 1Enemmän työttömyyttä ja köyhyyttä..................................................................................� 2Pimeän talouden (veroton työnteko) puitteissa työskentelevien määrä lisääntyy..............� 3Matalammat palkat ............................................................................................................� 4Työpaikoista kilpaillaan enemmän.....................................................................................� 5Ulkomaalaisia on jo liikaa ..................................................................................................� 6Enemmän rikollisuutta (salakuljetusta, jne.) ......................................................................� 7Muut syyt (Spontaani) .......................................................................................................� 8EOS...................................................................................................................................� 9


Keskustellaan seuraavaksi toisesta aiheesta.

Q47 Ihmiset saattavat tuntea eri asteista kiintymystä kotikaupunkiinsa tai kuntaansa, ‘kotiseutuunsa’, kotimaahansa taiEuroopan unioniin. Kertokaa kuinka kiintynyt olette….? (Skaalakortti Q47)LUETTELE Erittäin

kiintynytMelko

kiintynytEi kovinkiintynyt

Ei lainkaankiintynyt

EOS

a) Kotikaupunkiinne/kuntaanne. � 1 � 2 � 3 � 4 � 5b) Kotiseutuunne....................... � 1 � 2 � 3 � 4 � 5c) Suomeen .............................. � 1 � 2 � 3 � 4 � 5d) Euroopan unioniin................. � 1 � 2 � 3 � 4 � 5

Q48 Minkä seuraavista pitäisi vastata Euroopan unioniin ja sen toimintaan liittyvästä tiedottamisesta?(Kortti Q48 – luettele – useampi vastaus mahdollinen)

Euroopan unionin toimielinten .......................................................� 1Suomen hallituksen .......................................................................� 2Kansallisten/paikallisten hallintoviranomaisten..............................� 3Euroopan parlamentin jäsenten.....................................................� 4Viestinvälineiden ...........................................................................� 5Ammattiliittojen ..............................................................................� 6Muiden elinten ...............................................................................� 7EOS...............................................................................................� 8


Q49 Mikä on Teidän mielipiteenne seuraavista ehdotuksista? Kertokaa jokaisesta väittämästä, oletteko sen puolesta vaisitä vastaan.

LUETTELE – VAIHTELE JÄRJESTYSTÄ Puolesta Vastaan EOS

1. Euroopan rahaliitto ja yksi valuutta, euro.......................................................... � 1 � 2 � 32. Euroopan unionin jäsenmaiden yhteinen ulkopolitiikka suhteessa muihin

maihin............................................................................................................... � 1 � 2 � 33. Euroopan unionin jäsenmaiden yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka.... � 1 � 2 � 3

4. Euroopan unionin laajentuminen ottamalla mukaan uusia maita...................... � 1 � 2 � 35. Euroopan unionin vastaaminen asioista, joita kansalliset, alueelliset ja

paikalliset viranomaiset eivät voi tehokkaasti hoitaa ........................................ � 1 � 2 � 36. Euroopan komission puheenjohtajan ja komissaarien eroaminen, jos he eivät

nauti Euroopan parlamentin enemmistön luottamusta ..................................... � 1 � 2 � 37. Lapsille opetetaan koulussa, miten Euroopan unionin toimielimet toimivat ...... � 1 � 2 � 3

Q50 Kertokaa kunkin seuraavan alan kohdalla, onko Teistä Euroopan unionin toiminta ollut tai tulisiko sen olla erittäintehokasta, melko tehokasta, ei kovin tehokasta, ei lainkaan tehokasta? LUETTELE Erittäin

tehokastaMelko

tehokastaEi kovin

tehokastaEi lainkaantehokasta

EOS

1. Uusien jäsenmaiden mukaan ottaminen ............................. � 1 � 2 � 3 � 4 � 52. Lähentyä Euroopan kansalaisia, esimerkiksi tiedottamalla

enemmän Euroopan unionista, sen poliitikoista jatoimielimistä ...................................................................... � 1 � 2 � 3 � 4 � 5

3. Euroopan yhteisvaluutan, euron, menestyksekäskäyttöönotto......................................................................... � 1 � 2 � 3 � 4 � 5

4. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainenkamppailu .......................................................................... � 1 � 2 � 3 � 4 � 5

5. Ympäristönsuojelu............................................................... � 1 � 2 � 3 � 4 � 56. Elintarvikkeiden laadun takaaminen .................................... � 1 � 2 � 3 � 4 � 57. Kuluttajasuoja ja muiden tuotteiden laadun takaaminen ..... � 1 � 2 � 3 � 4 � 58. Työttömyyden vastainen kamppailu ................................... � 1 � 2 � 3 � 4 � 59. Euroopan unionin toimielinten ja niiden työtapojen

uudistaminen ....................................................................... � 1 � 2 � 3 � 4 � 5

10. Järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden vastainenkamppailu ............................................................................ � 1 � 2 � 3 � 4 � 5

11. Euroopan unionin poliittisen ja diplomaattisenmerkityksen puolustaminen ympäri maailmaa..................... � 1 � 2 � 3 � 4 � 5

12. Rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen Euroopassa ........... � 1 � 2 � 3 � 4 � 513. Yksilön oikeuksien ja demokratian periaatteiden

kunnioittamisen takaaminen Euroopassa............................ � 1 � 2 � 3 � 4 � 514. Laittoman maahanmuuton vastainen kamppailu ................. � 1 � 2 � 3 � 4 � 515. Taloudellisen kasvun tukeminen � 1 � 2 � 3 � 4 � 5


Q51 Luettelen Teille joukon asioita, joihin Euroopan unioni voisi ryhtyä. Kertokaa kustakin, pitäisikö sen mielestänneolla ensisijainen tavoite vai ei?LUETTELE Ensi-

sijainenEi ensi-sijainen

EOS

1. Uusien jäsenmaiden mukaan ottaminen ........................................................................ � 1 � 2 � 32. Lähentyä Euroopan kansalaisia, esimerkiksi tiedottamalla enemmän Euroopan

unionista, sen poliitikoista ja toimielimistä ..................................................................... � 1 � 2 � 33. Euroopan yhteisvaluutan, euron, menestyksekäs käyttöönotto...................................... � 1 � 2 � 34. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen kamppailu ....................................... � 1 � 2 � 35. Ympäristönsuojelu.......................................................................................................... � 1 � 2 � 36. Elintarvikkeiden laadun takaaminen ............................................................................... � 1 � 2 � 37. Kuluttajasuoja ja muiden tuotteiden laadun takaaminen ................................................ � 1 � 2 � 38. Työttömyyden vastainen kamppailu .............................................................................. � 1 � 2 � 39. Euroopan unionin toimielinten ja niiden työtapojen uudistaminen .................................. � 1 � 2 � 310. Järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden vastainen kamppailu ................................. � 1 � 2 � 311. Euroopan unionin poliittisen ja diplomaattisen merkityksen puolustaminen ympäri

maailmaa........................................................................................................................ � 1 � 2 � 312. Rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen Euroopassa ...................................................... � 1 � 2 � 313. Yksilön oikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamisen takaaminen

Euroopassa .................................................................................................................... � 1 � 2 � 3

14. Laittoman maahanmuuton vastainen kamppailu ............................................................ � 1 � 2 � 315. Taloudellisen kasvun tukeminen .................................................................................. � 1 � 2 � 3

Q52 Onko Teistä Suomen Euroopan unionin jäsenyydestä etua vai haittaa silloin, kun on kysymys Suomen etujensuojelemisesta? ( Vain yksi vastaus )

(Jos etua) Onko siitä huomattavasti vai vähän etua?(Jos haittaa) Onko siitä huomattavasti vai vähän haittaa?

Huomattavasti etua ....................................................� 1Vähän etua .................................................................� 2Vähän haittaa .............................................................� 3Huomattavasti haittaa.................................................� 4Ei etua eikä haittaa (Spontaani) .................................� 5EOS............................................................................� 6

Q53 Käyttäen oheista asteikkoa 1-10, kuinka myönteinen olette Euroopan unionia kohtaan?Mikäli ette ole lainkaan myönteinen, antakaa arvo 1. Mikäli olette erittäin myönteinen, antakaa arvo 10. Ääripäidenväliset arvot kuvaavat, miten lähelle jompaa kumpaa päätä sijoitutte. (Skaalakortti Q53)

1 (Ei lainkaanmyönteinen)

2 3 4 5 6 7 8 9 10 (Erittäinmyönteinen)

EOS

� 1 � 2 � 3 � 4 � 5 � 6 � 7 � 8 � 9 � 10 � 11

Q54 a) Ovatko Euroopan unionissa yhteisesti tehtävät päätökset mielestänne yleensä Suomelle hyviä vai huonoja?b) Entä Teille henkilökohtaisesti?LUETTELE Hyviä Huonoja Riippuu

asiasta(Spontaani)

EOS

a) Suomelle ............................................................... � 1 � 2 � 3 � 4b) Teille henkilökohtaisesti ........................................ � 1 � 2 � 3 � 4


Q55 Onko Teistä Euroopan unioni nykyään menossa oikeaan vai väärään suuntaan?

Oikeaan suuntaan .............................................................................................................� 1Väärään suuntaan .............................................................................................................� 2Ei oikeaan eikä väärään suuntaan (Spontaani) .................................................................� 3Toisinaan oikeaan, toisinaan väärään suuntaan (Spontaani)............................................� 4EOS...................................................................................................................................� 5

Q56 a) Kuinka paljon vaikutusvaltaa Suomella mielestänne on Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin?(Skaalakortti Q56)

b) Entä kuinka paljon vaikutusvaltaa meidän kaltaisilla ihmisillä on Euroopan unionissa tehtäviin päätöksiin?(Skaalakortti Q56)LUETTELE Erittäin paljon

vaikutusvaltaaPaljon

vaikutus-valtaa

Jonkin verranvaikutus-

valtaa

Hyvin vähänvaikutus-

valtaa

Ei lainkaanvaikutus-

valtaa

EOS

a) Suomen vaikutusvalta Euroopanunionissa � 1 � 2 � 3 � 4 � 5 � 6

b) Meidän kaltaisten ihmistenvaikutusvalta Euroopan unionissa .. � 1 � 2 � 3 � 4 � 5 � 6

Q57 Oletteko samaa vai eri mieltä seuraavista väittämistä?

LUETTELE Samaamieltä

Erimieltä

EOS

1. Äänelläni on merkitystä Euroopan unionissa.................................................................. � 1 � 2 � 3

2. Ymmärrän Euroopan unionin toimintatapoja .................................................................. � 1 � 2 � 3

3. Suomen äänellä on merkitystä Euroopan unionissa....................................................... � 1 � 2 � 3

4. Euroopan unionin kokouksiin osallistuvat suomalaiset ministerit edustavat minunnäkemyksiäni.................................................................................................................. � 1 � 2 � 3

5. Brysselissä tehtävät päätökset eivät vaikuta minuun ..................................................... � 1 � 2 � 3

6. Eurooppalaiset säännöt on tehty suuryrityksiä varten, ei minunlaisiani ihmisiä varten... � 1 � 2 � 3

7. Suurin osa minuun vaikuttavista laeista tehdään nykyään Brysselissä .......................... � 1 � 2 � 3

8. Suurimmilla mailla on eniten valtaa Euroopan unionissa ............................................... � 1 � 2 � 3

9. Alkuperäisillä perustajajäsenvaltioilla on eniten valtaa Euroopan unionissa .................. � 1 � 2 � 3

10. Suomi on nykyään vaikutusvaltaisempi Euroopan unionissa kuin 10 vuotta sitten......... � 1 � 2 � 3

11. Suomi tulee tulevaisuudessa olemaan vaikutusvaltaisempi Euroopan unionissa........... � 1 � 2 � 3

Q58 a) Kenellä seuraavista mielestänne on eniten vaikutusvaltaa Euroopan unionin päätöksenteossa?(Kortti Q58 - vain yksi vastaus)b) Entä toiseksi eniten? (Kortti Q58 - vain yksi vastaus)c) Entä seuraavaksi eniten? (Kortti Q58 - vain yksi vastaus)

LUETTELE a) b) c)

1. Kansalaisilla ................................................................................................................... � 1 � 1 � 1

2. Kansallisilla hallituksilla .................................................................................................. � 2 � 2 � 2

3. Euroopan komissiolla ..................................................................................................... � 3 � 3 � 3

4. Euroopan parlamentilla................................................................................................... � 4 � 4 � 4

5. Liike-elämällä ................................................................................................................. � 5 � 5 � 5

6. Ammattiliitoilla ................................................................................................................ � 6 � 6 � 6

7. Lobbaajilla (eturyhmien tai vastaavien "käytäväpolitiikoilla") .......................................... � 7 � 7 � 7

Muilla (Spontaani)........................................................................................................... � 8 � 8 � 8

EOS................................................................................................................................ � 9 � 9 � 9


Q59 a) Millä kolmella jäsenvaltiolla arvioisitte olevan eniten vaikutusvaltaa Euroopan unionissa?(Kortti Q59 - enintään 3 vastausta)b) Entä millä kolmella on vähiten vaikutusvaltaa? (Kortti Q59 - enintään 3 vastausta)

LUETTELE 3 enitenvaikutusvaltaa

3 vähitenvaikutusvaltaa

1. Itävalta....................................................................................................... � 1 � 1

2. Belgia ........................................................................................................ � 2 � 2

3. Tanska....................................................................................................... � 3 � 3

4. Suomi ........................................................................................................ � 4 � 4

5. Ranska ...................................................................................................... � 5 � 5

6. Saksa ........................................................................................................ � 6 � 6

7. Kreikka ...................................................................................................... � 7 � 7

8. Irlanti.......................................................................................................... � 8 � 8

9. Italia........................................................................................................... � 9 � 9

10. Luxemburg ................................................................................................ � 10 � 10

11. Alankomaat ............................................................................................... � 11 � 11

12. Portugali .................................................................................................... � 12 � 12

13. Espanja ..................................................................................................... � 13 � 13

14. Ruotsi ........................................................................................................ � 14 � 14

15. Yhdistyneet kuningaskunnat...................................................................... � 15 � 15

Ei mikään (Spontaani) ............................................................................... � 16 � 16

EOS........................................................................................................... � 17 � 17

Taustatiedot

D1 Politiikan yhteydessä ihmiset puhuvat ‘vasemmistosta’ ja ‘oikeistosta’. Miten sijoittaisitte omat poliittisetnäkemyksenne tälle asteikolle? (Kortti D1 - Älä pumppaa. Jos haastateltava epäröi, pyydä yrittämään uudelleen)

VASEMMISTO OIKEISTO

� 1 � 2 � 3 � 4 � 5 � 6 � 7 � 8 � 9 � 10

Kieltäytyi .................................� 1EOS........................................� 2

Ei taustakysymyksiä D2 ja D3

D4 Jos maassamme järjestettäisiin yleiset vaalit huomenna (SANO, JOS HAASTATELTAVA ALLE 18 VUOTIAS: ja Teillä olisi äänioikeus), mitä puoluetta ÄÄNESTÄISITTE?

KESK (Suomen Keskusta) .........................................� 1SDP (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) ...........� 2KOK (Kansallinen Kokoomus) ....................................� 3

VAS (Vasemmistoliitto)...............................................� 4RKP (Ruotsalainen Kansapuolue) ..............................� 5VIHR (Vihreä Liitto).....................................................� 6

SKL (Suomen Kristillinen Liitto) ..................................� 7PS (Perussuomalaiset)...............................................� 8

REM (Remonttiryhmä)................................................� 9SKP (Suomen Kommunistinen Puolue)......................� 10KIPU (Kirjava Puolue..................................................� 11EKA (Eläkeläiset Kansan Asialla)...............................� 12Muu puolue tai ryhmittymä .........................................� 13Äänestäisin tyhjää ......................................................� 14En äänestäisi..............................................................� 15En osaa sanoa ...........................................................� 16Ei vastausta................................................................� 17

D7 Oletteko Te…? (Kortti D7 - luettele - vain yksi vastaus)

Naimisissa ..................................................................� 1Avioitunut uudelleen ...................................................� 2Naimaton, asun avoliitossa.........................................� 3Naimaton, en ole koskaan ollut avoliitossa.................� 4Naimaton, ollut aiemmin avoliitossa,mutta nyt yksin............................................................� 5

Eronnut.......................................................................� 6Asumuserossa ...........................................................� 7Leski...........................................................................� 8Muu (Spontaani).........................................................� 9Kieltäytyi (Spontaani) ................................................� 10


D8 Minkä ikäisenä lopetitte täysipäiväisen opiskelun? (Jos opiskelee edelleen, merkitse 00)

-vuotiaana

Ei taustakysymystä D9.

D10 Vastaajan sukupuoli

Mies..................................� 1Nainen..............................� 2

D11 Minkä ikäinen olette?

vuotta

Ei taustakysymyksiä D12 - D14

D15 a) Mikä on tämän hetkinen ammattinne?

D15 b) (Jos ei tällä hetkellä tee ansiotyötä - kohdat 1-4 kysymyksessä D15.a) Oletteko joskus tehnyt ansiotyötä?Mikä oli viimeisin ammattinne?

D15aTÄMÄN

HETKINENAMMATTI

D15bVIIMEISINAMMATTI

Ei mukana työelämässä, Vastuussa tavallisista ostoksista ja kodista huolehtimisesta,tai ilman mitään ammattia tällä hetkellä, ei työssä............................................................. � 1 ------------Opiskelija........................................................................................................................... � 2 ------------Työtön tai tilapäisesti työelämän ulkopuolella ................................................................... � 3 ------------Eläkkeellä tai työkyvytön sairauden vuoksi ....................................................................... � 4 ------------Itse itsensä työllistävät, Maanviljelijä.............................................................................. � 5 � 1Kalastaja ........................................................................................................................... � 6 � 2Ammatinharjoittaja (lakimies, yksityisvastaanottoa pitävä lääkäri, kirjanpitäjä, arkkitehti) . � 7 � 3

Kauppias, käsityöläinen, muu itsensä työllistävä henkilö) ................................................. � 8 � 4Yrityksen tai liikkeen omistaja (ainut tai osaomistaja)........................................................ � 9 � 5Työssä käyvä, Toisen palveluksessa/virassa oleva ammatinharjoittaja (lääkäri,lakimies, kirjanpitäjä, arkkitehti),… .................................................................................... � 10 � 6Johtaja, ylin johto (toimitusjohtaja, pääjohtaja, muu johtaja) ............................................. � 11 � 7Keskijohto, muu johto (osastopäällikkö, opettaja, teknikko),….......................................... � 12 � 8Työntekijä, lähinnä toimistotyössä..................................................................................... � 13 � 9Matkustava työntekijä/toimihenkilö (kauppamatkustaja, autonkuljettaja,… ....................... � 14 � 10Palvelutyöntekijä/toimihenkilö (sairaala, ravintola, poliisi, palomies),… ............................ � 15 � 11Työnjohtaja........................................................................................................................ � 16 � 12Ammattitaitoinen ruumiillisen työn tekijä............................................................................ � 17 � 13Muu (ammattitaidoton) ruumiillisen työn tekijä, palvelija.................................................... � 18 � 14Ei ole koskaan tehnyt palkkatyötä ................................................................................. ------------ � 15

Ei taustakysymyksiä D16-D18

D19 Oletteko…? (Luettele)

LUETTELE Kyllä Ei Molemmatyhdessä

EOS

Taloudessanne se henkilö, joka ansaitsee pääosan talouden tuloista ..........� 1 � 2 � 3 � 4

Ei taustakysymystä D20


Jos vastaus ”ei” , vastaus 2, kysymyksessä D19a.

D21 a) Mikä on pääosan taloutenne tuloista ansaitsevan henkilön ammatti?

D21 b) (Jos ei tällä hetkellä tee ansiotyötä - D21a kohdat 1-4)Onko hän joskus ollut palkkatyössä?Mikä oli hänen viimeisin ammattinsa?

D21aTÄMÄN

HETKINENAMMATTI

D21bVIIMEISINAMMATTI

Ei mukana työelämässä, Vastuussa tavallisista ostoksista ja kodistahuolehtimisesta, tai ilman mitään ammattia tällä hetkellä, ei työssä......................... � 1 ------------Opiskelija.................................................................................................................. � 2 ------------Työtön tai tilapäisesti työelämän ulkopuolella .......................................................... � 3 ------------Eläkkeellä tai työkyvytön sairauden vuoksi .............................................................. � 4 ------------Itse itsensä työllistävät, Maanviljelijä..................................................................... � 5 � 1Kalastaja .................................................................................................................. � 6 � 2Ammatinharjoittaja (Lakimies, praktiikkaa pitävä lääkäri, kirjanpitäjä, arkkitehti)...... � 7 � 3Kauppias, käsityöläinen, muu itsensä työllistävä henkilö) ........................................ � 8 � 4Yrityksen tai liikkeen omistaja (ainut tai osaomistaja)............................................... � 9 � 5Työntekijä, Toisen palveluksessa/virassa oleva ammatinharjoittaja (lääkäri,lakimies, kirjanpitäjä, arkkitehti),............................................................................... � 10 � 6Johtaja, ylin johto (toimitusjohtaja, pääjohtaja, muu johtaja) .................................... � 11 � 7Keskijohto, muu johto (osastopäällikkö, opettaja, teknikko), .................................... � 12 � 8Työntekijä, lähinnä toimistotyössä............................................................................ � 13 � 9Matkustava työntekijä/toimihenkilö (kauppamatkustaja, autonkuljettaja,… .............. � 14 � 10Palvelutyöntekijä/toimihenkilö (sairaala, ravintola, poliisi, palomies),… ................... � 15 � 11Työnjohtaja............................................................................................................... � 16 � 12Ammattitaitoinen ruumiillisen työn tekijä................................................................... � 17 � 13Muu (ammattitaidoton) ruumiillisen työn tekijä, palvelija........................................... � 18 � 14Ei ole koskaan tehnyt palkkatyötä ........................................................................ ------------ � 15

Ei taustakysymyksiä D22-D24.D25 Sanoisitteko, että Te asutte…? (Luettele)

Maaseutualueella tai kylässä .....................................� 1Pienessä tai keskisuuressa kaupungissa ...................� 2Suuressa kaupungissa ...............................................� 3EOS............................................................................� 4

Ei taustakysymyksiä D26-D28.

D29 Tarvitsemme myös tietoa taloutenne tuloista voidaksemme analysoida tutkimuksen tuloksia eri tyyppistentalouksien mukaan. Tässä on lista tuloluokista (Näytä tulokortti D29). Olkaa hyvä ja laskekaa jokaisen taloutennejäsenen kuukausittaiset palkat, eläkkeet ja sosiaaliavustukset, lapsilisät ja muut tulot, kuten mahdolliset vuokratulotyms. yhteen. Vastauksenne tähän kysymykseen kuten kaikkiin muihinkin kysymyksiin käsitellään luonnollisestitäysin luottamuksellisesti ja tietojen yhdistäminen takaisin Teidän talouteenne on mahdotonta. Olkaa hyvä jasanokaa tulokortilta sen tuloluokan kirjaintunnus, johon taloutenne kuuluu ennen vero- ja muita vähennyksiä

B Alle 800 € (alle n. 4.756 mk) .......................� 1T 801-1200 € (n. 4.762-7134 mk)...................� 2P 1201-1600 € (n. 7.140-9.513 mk)................� 3F 1601-2100 € (n. 9.519-12.486 mk)..............� 4E 2101-2500 € (n. 12.491-14.864 mk)............� 5H 2501-2900 € (n. 14.870-17.242 mk) ...........� 6L 2901-3300 € (n. 17.248-19.620 mk) ............� 7

N 3301-3700 € (n. 19.626-21.999 mk) ...........� 8R 3701-4200 € (n. 22.005-24.972 mk) ...........� 9M 4201-4500 € (n. 24.978-26.755 mk)...........� 10S 4501-5000 € (n. 26.761-29.728 mk) ...........� 11K Yli 5000 € (yli 29.728 mk) ............................� 12Kieltäytyi..........................................................� 13EOS ................................................................� 14


P1 Haastattelupäivä PÄIVÄ KUUKAUSI

P2 Haastattelun aloitusaika TUNTI MINUUTIT

Käytä 24-tuntijakoa

P3 Haastattelun kesto minuutteina MINUUTTIA

P4 Haastattelun aikana läsnä olleiden henkilöiden määrä, haastattelija mukaan lukien

Kaksi (haastattelija ja haastateltava) ..........................� 1Kolme .........................................................................� 2Neljä ...........................................................................� 3Viisi tai enemmän.......................................................� 4

P5 Haastateltavan yhteistyöhalukkuus

Erinomainen ...............................................................� 1Kohtalainen ................................................................� 2Keskimääräinen..........................................................� 3Huono.........................................................................� 4

Siirry asuinpaikkakunnan nimeen

P6 Paikkakuntatyyppi (Paikallinen luokitus jälkikoodauksena, ei kysytä)

P7 Haastateltavan asuinpaikkakunnan nimi:______________________________________________________

P8 POSTINUMERO

P9 LÄHTÖPISTEEN NUMERO

P10 HAASTATTELIJAN VALTUUSKORTIN NUMERO

P12 Onko taloudessa puhelin?

Kyllä ....................................� 1Ei .........................................� 2

P13 Haastateltavan äidinkieli

Suomi ..................................� 1Ruotsi ..................................� 2

HAASTATTELIJAN NIMI

VALTUUSKORTIN NUMERO

suomalaisten mielipiteet euroopan unionista yleensä, … · 2017. 11. 30. · eurobarometri 2002 -...

Documents