suomen lÄhetysseuran toimintakertomus ja …...kehitysyhteistyön suurimmat haasteet ovat edelleen...

SUOMEN LÄHETYSSEURAN TOIMINTAKERTOMUS JA

TILINPÄÄTÖS 2016

Bolivialainen Liseth pitää koulusta.

SUOMEN LÄHETYSSEURAN TOIMINTAKERTOMUS JA

TILINPÄÄTÖS 2016

Hallitus 3.4.2017

54

Sisältö

TOIMINTAKERTOMUS 2016

1. Strategiakauden 2010–2016 kokonaiskatsaus ..........................................6

2. Suomen Lähetysseuran toiminta vuonna 2016 .........................................9

2.1 Lähetysseuran toimintaympäristö vuonna 2016 ...............................9

2.2 Suomen Lähetysseuran ulkomainen työ vuonna 2016 .................... 10

2.3 Kumppanuudet ja verkostot ........................................................ 13

2.4 Keskeiset tulokset vuonna 2016 .................................................. 13

2.4.1 Strateginen tavoite: Julistustyö on vahvistunut

kristillisten kirkkojen ulkopuolella olevien keskuudessa ............... 13

2.4.2 Strateginen tavoite: Toiminta ihmisoikeuksien

puolustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi on vahvistunut .......... 15

2.4.3 Strateginen tavoite: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

on vakiintunut osaksi ulkomaista työtä ........................................20

2.4.4 Strateginen tavoite: Ulkomaisten yhteistyökumppaniemme

omaehtoisuus on lisääntynyt ...................................................... 21

2.4 Ulkomaantyön avaintehtävät ....................................................... 22

3. Kotimainen toiminta ...........................................................................24

3.1 Keskeiset tavoitteet .....................................................................24

3.2 Seurakuntayhteydet ja palvelu .....................................................24

3.3 Viestintä ja kustannustoiminta .................................................... 28

3.4 Yksityinen varainhankinta ja kampanjat .......................................30

4. Hallinto ............................................................................................. 32

4.1 Järjestöhallinto .......................................................................... 32

4.2. Kehittämistoiminta ja tukipalvelut .............................................. 33

5. Henkilöstö ..........................................................................................34

5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne ......................................................34

5.2 Osaamisen ja työyhteisön kehittäminen .......................................34

5.3 Työhyvinvointi ja yhteistoiminta ................................................. 35

5.4 Henkilöstöhallinto ...................................................................... 35

5.5. Kehittämistoiminta ja tukipalvelut ..............................................36

5

6. Talous ................................................................................................ 37

7. Toiminnan muu arviointi ......................................................................39

7.1 Riskienhallinta .............................................................................39

7.2 Tulevan kehityksen arviointi ........................................................39

LIITE 1 Ulkomaisen työn toteutus 2016 ......................................................40

LIITE 2 Esimerkkejä tuloksista .................................................................42

LIITE 3 Porvoon hiippakunnan seurakuntien tukemia tuloksia ja

esimerkkejä – liite osana ruotsinkielistä Suomen Lähetysseuran

toimintakertomusta 2016

LIITE 4 Yhteistyökumppanit .....................................................................56

LIITE 5 Henkilöstötiedot ja työvoimakustannukset ....................................60

Tilinpäätös 2016......................................................................................62

TULOSLASKELMA ..................................................................................63

TASE 31.12.2016 ......................................................................................66

LIITETIEDOT 2016 ...................................................................................68

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset.............................. 75

Tilintarkastuskertomus ........................................................................... 76

76

1. STRATEGIAKAUDEN 2010–2016KOKONAISKATSAUS

Suomen Lähetysseuran strategiakauden 2010–2016 toiminta-ajatus on ollut: ”Toteutamme Jumalan rakkautta sanoin ja teoin. Julistamme evan-keliumia, puolustamme ihmisoikeuksia ja toimimme köyhyyden poista-miseksi.”

Etnisesti, taloudellisesti, yhteiskunnallisesti tai uskonnollisesti syrjityt ryhmät ovat tulleet keskeisiksi Lähetysseuran työssä. Se on luonut tarpeen jakaa hyvää sanomaa, evankeliumia, uusin tavoin. Erityisesti kirkollisessa työssä on kehitetty sellaista puhetapaa ja kieltä, joka tekee evankeliumin ymmärrettäväksi eri ihmisille ja erilaisille ryhmille.

Muutos näkyy myös maantieteellisesti. Työn painopiste on siirtynyt stra-tegiakauden aikana Aasiaan. Kirkollisen työn haasteet ovat Aasiassa, jossa kirkot ovat vähemmistöinä ja pieniä sekä tarvitsevat monenlaista tukea. Kehitysyhteistyön suurimmat haasteet ovat edelleen Saharan eteläpuoli-sessa Afrikassa. Vuonna 2010 resursseista 41,7 prosenttia käytettiin Af-rikassa ja 40,8 prosenttia Aasiassa. Strategiakauden lopulla vuonna 2016 resursseista käytettiin Afrikassa 40,2 prosenttia ja Aasiassa 43,7 prosenttia.

Uusia työalueita strategiakauden aikana olivat Etelä-Afrikka, Myanmar ja Syyria. Kauden alussa aloitettu yhteistyö Malawin kanssa päättyi, koska yhteistä näkemystä toimintatavoista ei saavutettu.

Strategiakauden alussa vuonna 2010 Lähetysseuralla oli 144 työntekijää eri puolilla maailmaa. Vuoden 2016 lopussa lähetettyjen ulkomaantyöntekijöi-den määrä oli 100. Muutos liittyy erityisesti kumppanikirkkojen ja -järjes-töjen oman työn ja hallinnon vahvistumiseen sekä omien työntekijöiden palkkaamiseen erilaisiin hankkeisiin.

Lähetysseuran vuonna 2014 tekemässä kyselyssä ulkomaankumppaneita pyydettiin arvioimaan Lähetysseuran lisäarvo heidän työhönsä. Vasta-uksissa painottui ensisijaisesti Lähetysseuran antama taloudellinen tuki, koulutus ja muun omaehtoisen toiminnan ja itsenäisyyden eli kapasiteetin vahvistaminen. Työn painopiste on siirtynyt kumppaneiden hankkeiden sisällölliseen ja taloudelliseen tukeen. Samalla molemminpuolista yhteis-työtä on vahvistettu.

7

Strategian tavoitteeksi määriteltiin myös vapaaehtoistoiminnan vahvis-taminen. Lähetysseura lähetti vuosina 2010–2016 Felm-volunteereja eli vapaaehtoisia ja harjoittelijoita yhteensä 272 tehtävään. Lähetysseura on maamme suurimpia kehitysmaihin 2–10 kuukautta kestäviin vapaaeh-toistehtäviin lähettäviä järjestöjä. Felm-volunteerit kouluttautuvat Lähde liikkeelle -koulutuksissa.

Vuosien 2010–2016 strateginen tavoite oli kehittää vaikuttamistyötä niin, että siitä tulee kiinteä osa ulkomaan- ja kotimaantyötä. Strategiakauden lopussa Lähetysseurassa on vaikuttamistyön yksikkö. Vaikuttamistyössä on linjattu ihmisoikeuksia, rauhaa ja sovintoa, taloudellisesta oikeuden-mukaisuutta, maaoikeuksia, hiv- ja aids-työtä sekä Hyvän sanoman, evan-keliumin jakamista.

Strategiakauden aikana Lähetysseuran rauhan ja sovinnon työ on kasva-nut. Syyriassa ulkoministeriön tukemissa hankkeissa tuetaan ruohonjuu-ritason dialogiprosesseja, joiden avulla pyritään saamaan viestejä kansain-välisen tason neuvotteluihin. Myanmarin rauhanhankkeella oli keskeinen rooli vuonna 2016 hyväksytyn poliittisen dialogiprosessin valmistelussa ja naisten osallistumisen varmistamisessa neuvotteluprosessissa.

Strategiakauden aikana hyväksyttiin Lähi-itä-visio. Jerusalemin histo-riallisen Shalhevetyah- eli Felm-keskuksen alatalon remontti käynnistyi. Keskuksessa kokoontuvat kiinalainen, korealainen ja etiopialainen seu-rakunta. Se on myös paikka uskontodialogikohtaamisille ja vierailuille. Lisäksi Lähetysseura on osallistunut Oikeus liikkua -vaikuttamiskampan-jaan Palestiinan maratoneilla, joihin on lähtenyt vuosittain kymmenisen juoksijaa.

Suomen ulkoasiainministeriö teetti Suomen Lähetysseuran kehitysyhteis-työstä evaluaation, jonka tulokset julkaistiin syyskuussa 2016. Suomen Lähetysseura on ulkoasiainministeriön suurimpia ohjelmatukea saavia jär-jestöjä. Lähetysseuran kehitysyhteistyöstä tehty arvio oli osa ulkoasiain-ministeriön laajempaa arviota ohjelmatukea saavien järjestöjen työstä.

Lähetysseuran työ todettiin ulkoministeriön arviossa tuloksekkaaksi, kustannustehokkaaksi, pitkäjänteiseksi ja paikallisia tarpeita vastaavaksi. Erityistä kiitosta Lähetysseura sai työstään kaikkein köyhimpien ja syrjäy-tettyjen ihmisryhmien parissa. Esimerkiksi naisten aseman todettiin paran-tuneen Lähetysseuran työn ansiosta.

Vuoden 2017 alussa Lähetysseura teetti myös oman ulkopuolisen evalu-

98

oinnin ohjelmakauden vaikutuksista. Arvioinnissa todetaan, että Lähe-tysseura onnistui vahvistamaan omanarvontuntoa ja ihmisoikeuksia eri-tyisesti naisten, tyttöjen, etnisten vähemmistöjen, alkuperäiskansojen ja haavoittuvissa ryhmissä elävien – kuten hiv-tartunnan saaneiden ja vam-maisten – parissa.

Lähetysseura on vaikuttamistoiminnallaan luonut heille esimerkiksi uu-sia koulutusmahdollisuuksia sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Elinolo-suhteet ja ruokaturva ovat parantuneet. Keinoina on käytetty koulutusta esimerkiksi lukutaitoon, kirjanpitoon ja pienyritystoimintaan sekä muuta toimeentulon tukemista. Myös infrastruktuurin, kuten vesiputkien, raken-tamishankkeita on tuettu.

Lähetysseura on voimaannuttanut yhteisöjä ja tukenut näiden olemassa olevia rakenteita sekä edistänyt uusien naisten ryhmien, vertaistukiryh-mien sekä pienten säästö- ja lainaryhmien syntymistä. Yhteistyö- ja joh-tamistaitoja on kehitetty kouluttamalla paikallista kirkkojen ja järjestöjen johtoa.

Kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua edistettiin energiaa säästävillä ratkaisuilla. Puiden istuttaminen on vähentänyt eroosiota.

Kotimaan työssä perussopimus lähetystyön järjestämisestä Suomen evan-kelis-luterilaisen kirkon ja Suomen Lähetysseuran välillä astui voimaan vuonna 2014. Se merkitsi Lähetysseuran kotimaisten toimintojen perus-teellista uudelleenjärjestelyä, kun hiippakunnissa aiemmin Lähetysseuran työntekijöinä toimineet lähetyksen hiippakuntasihteerit korvautuivat kirkon omilla kansainvälisen työn hiippakuntasihteereillä. Tästä syystä Lähetysseuran oma alueorganisaatio purettiin ja henkilöstö keskitettiin pääsääntöisesti Helsingin toimistoon. Jokaiselle seurakunnalle nimettiin oma palvelupäällikkö.

Seurakuntien talousarviotukien määrän laskua on tapahtunut koko stra-tegiakauden ajan. Talousarviotuki on Lähetysseuran työn toteutumiselle kaikkein merkittävin yksittäinen tekijä. Seurakuntien verokertymän pie-neneminen yhteisöveron poistumisen myötä on aiheuttanut sen, että seu-rakunnat osoittivat monissa tapauksissa huomattavasti vähemmän talous-arviotukea Lähetysseuralle.

9

2. SUOMEN LÄHETYSSEURAN TOIMINTA VUONNA 2016

2.1 Lähetysseuran toimintaympäristö vuonna 2016

Suomen Lähetysseuran yhteistyökirkot jatkoivat kasvuaan. Kasvu oli voi-makkainta itäisessä Afrikassa, manner-Kiinassa ja Nepalissa. Maltillista kas-vua tapahtui Hongkongissa ja Mekong-joen alueella Aasiassa. Varsinaista kasvua ei ollut eteläisessä Afrikassa eikä Etelä-Amerikassa. Siellä kasvoivat historiallisten kirkkojen sijaan uuskarismaattiset ja evankelikaaliset kirkot.

Monien yhteistyökirkkojen oma kirkollinen ja diakoninen työ sekä oma hallinto ovat vahvistuneet. Kirkot pyytävät enemmän rahallista tukea omille toiminnoilleen lähetettyjen työntekijöiden sijaan. Ulkomaisten lä-hetystyöntekijöiden määrä on vähentynyt esimerkiksi Etiopiassa, Hong-kongissa, Tansaniassa ja latinalaisessa Amerikassa. Samalla Lähetysseuran kumppanikirkoista Etiopian, Hongkongin, Tansanian ja Singaporen lute-rilaiset kirkot lähettävät itse lähetystyöntekijöitä.

Yhteistyökirkoilla ei ole kuitenkaan riittäviä varoja ylläpitää laadukasta teologista koulutusta. Siksi niiden oma teologinen identiteetti saattaa jää-dä heikoksi, ja se johtaa helposti sisäisiin ristiriitoihin.

Amerikkalainen Missouri-synodi on vahvistanut taloudellista panostustaan teologiseen koulutukseen useissa Afrikan ja Aasian kirkoissa. Se koskee ja vaikeuttaa erityisesti naisten asemaa kirkossa ja yhteiskunnassa.

Talouskasvu on ollut monessa Lähetysseuran toimintamaassa heikkoa. Erityisesti kaivos- ja raaka-aineita tuottavat maat kuten Angola, Botswana, Bolivia, Etelä-Afrikka ja Venäjä ovat taantumassa. Eriarvoisuus lisääntyy. Tuottavaa maata ja mineraalilöydöksiä halutaan tehokkaampaan käyttöön. Maailmanlaajuisesti tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että köyhät viljelijät häädetään viljelymailtaan maaomistusjärjestelyjen vuoksi.

Angolassa, Etelä-Afrikassa ja Namibiassa maan sisäistä taloudellista eri-arvoisuutta mittaava niin sanottu Gini-kerroin eli tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari osoittaa näiden maiden väestön olevan hyvin jakautunutta äärimmäisen varakkaisiin ja äärimmäisen köyhiin. Nuoriso-

1110

työttömyys kasvaa Afrikassa ja monessa Aasian maassa. Köyhiksi jääviä ryhmiä ovat edelleen etenkin tytöt ja naiset, vammaiset sekä kielelliset ja etniset vähemmistöt.

Lähetysseura toimii maissa, joissa korruptioriski on hyvin korkea. Myös korruptio estää talouskasvua. Lähetysseura on joutunut vuoden aikana selvittämään kahta taloudellista epäselvyyttä, joista toinen koskee tukea vammaisten keskukselle Botswanassa ja toinen liittyy koulutusmääräraho-jen käyttöön Nepalissa. Nämä epäselvyydet ovat asianmukaisessa tutkin-nassa ja saatettu ulkoministeriön tietoon.

Poliittisesti tilanne vaikeutui esimerkiksi Thaimaassa kuninkaan kuoltua, ja Etiopiaan julistettiin poikkeustila vuoden 2016 lopulla. Lähetysseuran raportoinnin mukaan kansalaisyhteiskunnan tilanne on vaikeutunut esi-merkiksi Nepalissa uskonnonvapauslainsäädännön muutosten takia sekä Kiinassa johtavan puolueen toimien takia.

Hitaan talouskasvun aikana yhä useampi lähtee liikkeelle etsimään parem-paa elämää. Suuret väestömuutokset ovat koskettaneet erityisesti globaalia etelää, jossa tapahtuu eniten pakolais- ja siirtolaisliikehdintää. Suhteessa maan omaan väestömäärään esimerkiksi Libanon ja Uganda ovat ottaneet vastaan paljon pakolaisia. Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat muuttu-neet kielteisemmiksi Lähetysseuran toimintamaissa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa raporttien mukaan voimakkaasti Lähetysseu-ran kumppaneiden elämään. Esimerkiksi Kilimanjaron ja Andien jäätiköt sulavat nopeasti. Jos ne sulavat kokonaan, syntyy kymmeniä miljoonia ih-misiä koskettavia humanitaarisia katastrofeja. Lähetysseuran kumppanit valmistautuvat siihen kehittämällä katastrofivalmiuttaan ja yhteisöjensä kestävyyttä ja toimintaa.

Syyrian konflikti jatkui kuudetta vuottaan. Jännitteet lisääntyivät Etiopiassa, Myanmarissa ja Nepalissa. Venäjän ja Ukrainan sekä Israelin ja Palestiinan väliset konfliktit jatkuivat edelleen ilman ratkaisuja. Myönteinen muutos oli Kolumbian rauhansopimus, joka saatiin allekirjoitettua vuoden 2016 lopulla.

2.2 Suomen Lähetysseuran ulkomainen työ vuonna 2016

Suomen Lähetysseuran ulkomaiseen työhön käytettiin 20,5 miljoonaa euroa (vuonna 2015 yhteensä 22,4 miljoonaa euroa). Ulkomaantyön ra-hoituksesta Afrikassa käytettiin 40,2 prosenttia ja Aasiassa 43,7 prosenttia.

11

Rauhan ja sovinnon hankkeet ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2012 alkaen ja ne olivat vuonna 2016 2,2 miljoonaa euroa.

Kirkollisessa työssä varoista käytettiin Aasiassa 43,6 prosenttia (46,7 vuonna 2015), Afrikassa 36,6 prosenttia (35,3), Latinalaisessa Amerikas-sa 3,3 prosenttia (2,6), Euroopassa 11,8 prosenttia (11,9) ja kansainväli-sissä kirkollisissa verkostoissa 4,7 prosenttia (3,6).

Kehitysyhteistyövaroista käytettiin Afrikassa 46,0 prosenttia (49,6), Aa-siassa 42,8 prosenttia (39,3), Latinalaisessa Amerikassa 7,6 prosenttia (7,5) ja kansainvälisissä verkostoissa 3,5 prosenttia (3,6).

Strategian mukaisesti ulkomaantyön painopiste oli syrjittyjen perusoi-keuksien turvaamiseen tähtäävässä työssä. Sen osuus ulkomaantyöstä kokonaisuudessaan oli 21,3 prosenttia. Tästä osuudesta 15 prosenttia käy-tettiin kirkkojen hyvän sanoman, evankeliumin, jakamiseen alueilla, joissa kristittyjä on alle kymmenen prosenttia väestöstä.

Kumppanikirkot toimivat yhä itsenäisemmin. Kumppanien omaehtoisuu-den kehittämistä tuettiin ulkomaantyön kuluista 10,7 prosentilla (10,5 prosentilla vuonna 2015), kummityötä 11,3 prosentilla (9,8), diakonia-työtä 8,5 prosentilla (6,2) ja kristillistä kasvatusta 6,3 prosentilla (5,3). Vammaisten parissa tehtävään työhön kohdistettiin 6,7 prosenttia ja ym-päristöystävälliseen ja kestävän kehityksen toimiin 4,3 prosenttia. Tyttö-jen ja naisten parissa tehtävään työhön 3,9 prosenttia.

Ulkoministeriön 39 prosentin suuruiset kehitysyhteistyöleikkaukset eli 3,3 miljoonan euron vähennys toimintavuonna heikensi erityisesti pitkän aikavälin tavoiteltavia tuloksia. Lähetysseuran tukema kehitysyhteistyö jouduttiin lopettamaan kokonaan vuoden 2016 aikana Kiinasta, Palestii-nalaisalueilta, Angolasta ja Vietnamista. Muissa yhteistyömaissa leikkauk-set toteutettiin eri tavoin: suorina leikkauksina hankkeiden budjetteihin, henkilöavun vähennyksinä ja yksittäisten hankkeiden alasajoina. Uuteen rahoitustilanteeseen jouduttiin sopeutumaan vajaassa puolessa vuodessa.

Strategiakauden viimeisenä vuonna on syntynyt rahoitukseen liittyvää uutta yhteistyötä. Ulkoministeriön leikkausten myötä Lähetysseura aloitti myös uusien kumppanuuksien kehittämishankkeen.

1312

Ulkomaantyö tavoitteittain / Kehitysyhteistyö

Ulkomaantyö tavoitteittain / Kirkollinen työ

29%

12%

16%

22%

21%

12%

20%

5%52%

11%

KIT 1 Kirkon

tavoittava työ

KIT 2 Kristillinen

kasvatus

KIT 3 Diakonia

KIT 4 Kummityö

KIT 5 Kumppanin

hyvän hallinnon ja oman työn

vahvistaminen

KYT 1 Tytöt ja naiset

KYT 2 Vammaisten

asema

KYT 3 Hiv ja aids

KYT 4 Syrjittyjen

perusoikeudet

KYT 5 Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys

13

2.3 Kumppanuudet ja verkostot

Lähetysseura teki yhteistyötä 113 kumppanin kanssa (LIITE 4). Kump-paneista kuusi oli kansainvälisiä kirkkoliittoja tai niiden alaisia verkostoja. Kirkkoja, niiden alaisuudessa toimivia järjestöjä, kansallisia ekumeenisia neuvostoja ja kumppanuusyhteistyötä koordinoivia verkostoja oli 29. Li-säksi oli 38 kansainvälistä ja kansallista kristillistä järjestöä sekä 18 kirk-kojen tai kirkkoliittojen laitosta, jotka tarjoavat opetusta, terveydenhoitoa ja sosiaalipalveluja. Kansallisia tai kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä oli 22.

Ulkoministeriön leikkausten vuoksi Suomen Lähetysseura lopetti kehitys-yhteistyöhankkeet Angolassa Luterilaisen maailmanliiton maaohjelman, Kiinassa Amity Foundationin, Palestiinassa Birzeit Universityn, Vietna-missa Church World Servicen sekä Vietnamissa Viethealthin kanssa.

2.4 Keskeiset tulokset vuonna 2016

Strategisten tavoitteiden mukaisia tuloksia on koottu liitteeseen 2. Por-voon hiippakunnan seurakuntien tukemia tuloksia ja esimerkkejä on liit-teessä Bilaga 3/ Liite 3 osana ruotsinkielistä toimintakertomusta.

2.4.1 Strateginen tavoite: Julistustyö on vahvistunut kristil-listen kirkkojen ulkopuolella olevien keskuudessa

Tavoite: Kristittyjen määrä kasvaa ja syntyy uusia seurakuntia erityisesti alueilla, joilla kristityt ovat pieni vähemmistö.

Tavoitteeseen käytettiin 2,3 miljoonaa euroa.

Suomen Lähetysseuran kirkollisen työn ohjelman mukaan hyvän sano-man jakamisen tavoitteena on etsiä erityisesti niitä, jotka eivät vielä tai enää tunne Kristusta.

Esimerkki (ks. liite 2):

• Botswanan luterilainen kirkko aloitti vapaaehtoisten evankelis-tojen koulutuksen: 36 evankelistaa, kuusi pappia ja yksi diakoni vihittiin.

1514

Yhteistyössä kumppanin kanssa käytiin läpi, ketkä ovat kirkon toiminnan ulkopuolella ja miten heidät kohdataan.


• Etiopian Mekane Yesus -kirkko laajentaa työtään syrjittyjen parissa vaikeakulkuisille seuduille: sosiaalisten suhteiden ulko-puolelle jätetyt ryhmät otetaan täysivaltaisina ja tasa-arvoisina jäseninä mukaan seurakuntien toimintaan.

Lähetysseura tukee raamatunkäännöshankkeita siellä, missä kumppani pitää niitä tarpeellisina ja lähettää työntekijöitä alan asiantuntijatehtäviin. Lähetysseura tukee Raamatun kääntämistä Angolassa, Etiopiassa, Nami-biassa, Senegalissa, Thaimaassa ja Papua-Uudessa-Guineassa.


• Pakistanissa Lähetysseura tukee Pakistan Bible Corresponden-ce -koulun työtä.

Tavoite: Kristillinen vakaumus ja arvopohja vahvistuvat kristillisen kasvatuksen kautta.


Hengellinen elämä ja turvallinen kasvuympäristö ovat osa lasten oikeuk-sia, joiden turvaamiseen Lähetysseura on sitoutunut oikeusperustaisena järjestönä. Lähetysseura tukee kumppaneitaan kehittämään lapsi- ja nuo-risotyötä niin, että se vastaa kunkin kirkon ja koko maan tarpeita.

Esimerkkejä (ks. liite 2):

• Kambodžassa käy pyhäkouluissa 60–80 lasta. Englannin kielen ja tietotekniikan opetukseen osallistuu viikoittain 90–100 lasta.

• Bolivian luterilainen kirkko tekee kristillistä kasvatusta erityi-sesti alkuperäiskansojen naisten ja lasten parissa maaseudulla ja vahvistaa siten yhteisöjen rauhaa.

Kirkon kasvu ja vahvistuminen edellyttävät osaavia ja vastuunsa kantavia paikallisia työntekijöitä. Lähetysseura vahvistaa kumppaneidensa kanssa teologista ja muuta seurakuntatyön koulutusta paikallisista lähtökohdis-ta. Sen avulla kirkko pystyy entistä paremmin toimimaan syrjäytyneiden, köyhien, vammaisten ja hiv-positiivisten kanssa.

15

Teologista koulutusta tuetaan Angolassa, Botswanassa, Etiopiassa, Hongkon-gissa, Kolumbiassa, manner-Kiinassa, Myanmarissa, Namibiassa, Nepalissa, Pakistanissa, Senegalissa, Thaimaassa, Taiwanilla ja Tansaniassa.


• Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon seminaarissa on opiske-lijoina sekä naisia että miehiä erityisesti vuoristokansoista

Riskinä kirkkojen kasvulle ovat sisäiset konfliktit. Vuoden aikana useam-massa kirkossa kaikilla mantereilla on ollut ristiriitoja, jotka ovat edenneet oikeudenkäynteihin asti. Monesti taustasyinä ovat heikko kirkollinen identiteetti tai valtapyrkimykset. Tämä edellyttää Lähetysseuralta sovitte-lun ja kirkollisen yhteyden työkaluja.

2.4.2 Strateginen tavoite: Toiminta ihmisoikeuksien puo-lustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi on vahvistunut

Tavoite: Heikot ja syrjäytetyt saavat tasa-arvoiset mahdollisuudet seurakunnassa ja yhteiskunnassa diakonian avulla.


Lähetysseura tuki yhteistyökirkkojen työntekijöiden ja seurakuntien vas-tuunkantajien koulutusta. Päämääränä on, että kristityt haluavat toteuttaa lähimmäisenrakkautta paikallisissa yhteisöissä. Erityistä huomiota kiinni-tetään teologisen koulutuksen diakoniseen sisältöön.


• Angolan luterilaisessa kirkossa vihittiin viime vuonna kahdek-san uutta diakonia.

• Virossa Lähetysseuran työntekijän tuella Viron kirkko kehittää yhteiskunnallisissa verkostoissa lastensuojelutyötä, perheväki-vallan hoitomallia ja perhesuhteiden tukemista.

Lähetysseura tukee kumppaneitaan olemaan läsnä köyhien ja syrjäytet-tyjen keskuudessa ja puolustamaan heitä. Diakoniatyön kehittämisessä pyritään tukemaan kirkkoja ja muita kumppaneita, jotta ne huomaavat syrjäytymisvaarassa elävät. Tuki voi olla hengellistä tai aineellista.


1716

• Etiopian Mekane Yesus -kirkko perusti kuurojen hengellisen työn jaoston.

• Kiinassa erityislapset pääsivät kouluun muiden lasten kanssa uuden hankkeen avulla.

Tavoite: Lasten oikeudet toteutuvat kummiohjelmissa mukana olevien lasten elämäs-sä ja heidän lähiyhteisöissään.


Lähetysseuran kummityön piirissä on lähes 5 000 lasta ja nuorta 17 maassa.

Kummityön tavoitteena on edistää lasten oikeuksia YK:n Lapsen oikeuk-sien yleissopimuksen perusteella, tukea kumppaneita toteuttamaan las-tensuojelun periaatteita, ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä koulut-taa ja tukea kummiohjelmaan osallistuvien lähiyhteisöjä.


• Kolumbiassa tuetaan kummilapsia, jotka ovat maan sisäisiä pa-kolaisia tai taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevia.

• Pakistanissa Peshawarissa tuettiin 800:a vähemmistöjen oppilasta.• Tansaniassa Mafingan lastenkotia tuetaan itsekannattavaksi.• Venäjällä seurakuntien työntekijöitä koulutettiin lasten hyvän

kasvun edellytyksistä. Suomen Lähetysseuran ulkoministeriön tukeman kehitys-yhteistyön strategiset tavoitteet ja tuloksia:

Suomen Lähetysseura tekee ulkoministeriön tuella kehitysyhteistyötä 16 maassa.

Tavoite: Tytöt ja naiset osallistuvat tasavertaisesti oman elämänsä ja yhteisönsä valintoihin.


Sukupuolittain tasalukuinen ja -arvoinen osallistuminen julkiseen suun-nitteluun ja päätöksentekoon on haaste kaikkialla maailmassa. Naisten asemaa on pystytty kohentamaan alueilla, joissa naisten koulutustaso on parantunut.

17


• Mauritanian naiset saivat tukea maanviljelystaidoissa sekä lu-kutaito-opetuksessa.

• Nepalin dalit-naiset saivat kansalaisuustodistuksia.• Botswanassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja hiv-syrjäytymis-

tä vastaan tehdyn työn avulla tavoitettiin ihmisiä odotettua enemmän.

• Nepalissa naisten maatalouden omavaraistuotanto mahdollisti yritystoiminnan.

Tavoite: Vammaiset toimivat näkyvinä yhteisön jäseninä.

Tavoitteeseen käytettiin 1,0 miljoonaa euroa. Lähetysseuran vammais-työn keskeiset tavoitteet ovat ihmisoikeuksien toteutuminen, vammaisten koulutusasteen paraneminen, työllistymisen parantuminen sekä syrjin-nän ja hyväksikäytön loppuminen.


• Tansanian Kishapussa vammaiset lapset ja heidän perheensä saivat tukea ja tietoa vammaisuudesta.

• Etelä-Afrikassa vaikuttamistyö virkamiehiin käynnisti fysiote-rapian opetussuunnitelman vammaisille.

Koulutus ja työllistyminen ovat keskeisessä asemassa vammaisten inte-groitumisessa ympäröivään yhteiskuntaan. Perus- ja ammattikoulupaik-kojen sekä ensimmäisen työpaikan löytyminen ovat haasteita vammaisille nuorille.


• Etiopiassa integroidun opetuksen hankkeeseen osallistui 112 opettajaa, jotka auttoivat 1 330 kuuroa oppilasta kouluun.

Lähetysseuran työssä tuetaan vammaisten osallistamista koulutukseen ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen.


• Palestiinalaiselle viittomakielelle virallinen asema ja tunnustus yliopistotasolla.

1918

Tavoite: Hi-viruksen vaikutuspiirissä elävien oikeus täyteen elämään toteutuu.


YK:n alaisen UNAIDS:in mukaan osallistaminen on edellytys kansal-listen hiv- ja aids-strategioiden ja -palveluiden toimeenpanemiseksi. Lä-hetysseura tukee muun muassa hiv- ja migraatiohanketta läntisessä Ne-palissa, jossa hiv on kasvava ongelma ja siirtotyöläisyys Intiaan kasvaa. Hankkeen kautta tuetaan hivin vaikutuspiirissä olevien toimeentuloa ja yhteisöön osallistumista.

Hiv ja aids synnyttävät monenlaista syrjintää monissa Suomen Lähetys-seuran toimintamaissa. Vaikuttamistyön avulla pyritään poistamaan ym-päristön ja lainsäädännön syrjivät käytännöt.


• Botswanassa tavoitettiin yhteisökeskusteluissa 864 seksuaalivä-hemmistöihin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ryh-miin kuuluvaa ihmistä.

Yhdessä kumppaneidensa kanssa Lähetysseura toteuttaa hankkeet, joiden kautta varmistetaan hoidon saatavuus.


• Kiinassa sata työntekijää koulutettiin tunnistamaan hiv.• Zimbabwen isoäidit tukevat aids-orpoja.

Tavoite: Syrjittyjen ihmisryhmien perusoikeudet toteutuvat.



• Nepalissa osallistava toiminta mahdollistaa dalit-lasten koulun-käynnin.

• Boliviassa alkuperäkansojen jäsenet saivat maataloustukea sekä osallistuivat työpajoihin oikeuksistaan.

Lähetysseura tekee työtä pakolaisten ja siirtolaisten parissa yhdessä kump-paneidensa kanssa 9 maassa.

19


• Kolumbiassa työ maaoikeuksien puolesta jatkui.• Etelä-Afrikassa maahanmuuttajien suojeleminen ja oikeuksien

puolustaminen ovat kristillisen neuvoston vaikuttamistyötä. Tavoite: Ympäristöystävällinen ja kestävä kehitys mahdollistuu.


Lähetysseura kehittää yhdessä kumppaneidensa kanssa kestäviä ja ympä-ristöystävällisiä toimintatapoja.


• Nepalissa sanitaatio on parantanut hygieniaa ja ruokaturvahan-ke on edistänyt luomuviljelyä.

• Mauritaniassa aurinkopaneelit auttoivat 116:ta ihmistä.• Etiopiassa luotiin eroosiota estäviä suoja-alueita 420 hehtaarin

alueelle.Katastrofityö

Katastrofityöhön käytettiin 0,4 miljoonaa euroa.


• Zimbabween Gwain isoäitien hankkeelle 8 000 euroa hätäapu-maissin ostamiseen ja vesiputkihankkeelle 100 000 euroa.

• Etiopiaan yli 100 000 euroa kuivuusalueelle.• Luterilaisen maailmanliiton katastrofinhallinnan kehittämistoi-

mintaan 20 000 euroa.• Nepalissa jatkettiin sekä psykososiaalista että rakennustyötä

maanjäristyksen jälkeen.• Burundista Tansaniaan tulleille pakolaisille 58 000 euroa.

Lähetysseura keskittyy katastrofityössään niihin maihin, joissa sillä on toi-mintaa ja yhteistyökumppaneita jo ennestään. Työ toteutuu ensi sijassa paikallisten toimijoiden kautta. Suomen Lähetysseura rahoittaa katastro-fityötä niin ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin kuin seurakuntien ja yksityisten antamalla tuella.

Luterilaisen maailmanliiton katastrofitukiohjelma on osa sen vuosien 2012–2017 globaalia strategiaa, jonka mukaan vahvempi kirkkojen muka-naolo katastrofivalmius- ja avustustyössä on tarpeen.

2120

Lähetysseuran kanssa yhteistyössä tuotettu koulutusmateriaali esittelee katastrofivalmiuksien ja -avun aihepiireittäin: hätäavun raamatullinen ja teologinen tausta, käytäntöjen etiikka, toimijaverkostot, tiedonhallinta, riskianalyysit ja humanitaarisen suojelun ja psykologisen kriisiavun perus-taidot.

Lähetysseuran tuen avulla Luterilainen maailmanliitto järjesti vuonna 2016 yhteensä viisi koulutustilaisuutta Chilessä, Filippiineillä, Keniassa, Madagaskarilla ja Kamerunissa. Koulutukseen osallistui yhteensä 127 henkilöä yhdeksästä maailmanliiton jäsenkirkosta.

2.4.3 Strateginen tavoite: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vakiintunut osaksi ulkomaista työtä

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen liittäminen ulkomaanosaston työn suun-nitteluun ja seurantaan eteni. Vuonna 2016 laadittiin Lähetysseuran ensim-mäinen vaikuttamistyön ohjelma, samoin kirkollisen työn, kehitysyhteis-työn ja rauhantyön ohjelmien suunnittelussa huomioitiin vaikuttamistyön tavoitteet. Osana uuden strategian ja ohjelmien toimeenpanoa vaikuttamis-työ on entistä vahvemmin osa aluesuunnitelmia.

Tarve vaikuttamistyön koulutukseen ja suunnittelun tukeen tunnistettiin useilla työalueilla.

Kumppanikirkkojen vaikuttamistyöhön vaikuttaa merkittävästi kirkkojen koko ja yhteiskunnallinen asema sekä kansalaisyhteiskunnan toimintatila. Esimerkiksi Tansanian luterilainen kirkko on käynyt aktiivisesti keskuste-lua uudesta perustuslaista ja maanomistusoikeuksista. Lisäksi kirkko toi-mii ja vaikuttaa erilaisten vammaisryhmien, kuten kuurojen ja albiinojen, ihmisoikeuksien turvaamiseksi.


• Etelä-Afrikassa ja Nepalissa laadittiin koulutusta ja vaikuttamis-työn suunnitelmia.

• Kolumbiassa puututtiin aseellisen konfliktin ihmisoikeuslouk-kauksiin.

Kehityspoliittisessa vaikuttamisessa Suomessa merkittäviä tuloksia olivat

21

maakysymysten tuominen keskusteluaiheeksi rauhantyössä, eri maiden maakysymystietokannan julkistaminen rauhantyön tueksi sekä ulkomi-nisteriön virkamiesten uskonnonvapauskysymysten koulutus yhdessä Suomen Ekumeenisen Neuvoston kanssa. Koulutus jatkuu vuonna 2017.

Vaikuttamistyössään Lähetysseura oli mukana perustamassa pohjoismais-ta uskonnonvapausverkostoa.

Vaikuttamistyö kansainvälisellä tasolla vahvistui merkittävästi – erityisesti työnä oikeudenmukaiseen rauhaan, uskonnonvapauteen ja vammaisten henkilöiden oikeuksiin muun muassa YK:n ja EU:n verkostoissa.

Syyrian rauhanhankkeessa vaikutettiin Syyrian vakauttamisesta käytävään keskusteluun eri eurooppalaisissa hallituksissa ja Euroopan unionissa sekä tuettiin YK:n rauhansopimuksen jälkeisen työn suunnitteluprosessia. Työn tuloksena paikalliset rauhantoimijat vahvistuivat toimimaan omissa yhteisöissään ja verkostona. Kaikkiaan 15 dialogiprosessia eteni, ja työn avulla tuettiin 30 sovittelijaa.

Myanmarin rauhanprosessin tukihankkeen avulla tietoisuus rauhanpro-sessista ja sen vaatimuksista ja sitoutumisesta on edennyt Myanmarissa paikallistasoa myöten. Tämän seurauksena rauhanprosessiin osallistumi-sen taso ja laajuus ovat kasvaneet merkittävästi.

2.4.4 Strateginen tavoite: Ulkomaisten yhteistyökumppa-niemme omaehtoisuus on lisääntynyt

Suomen Lähetysseuran stipendiaattitoiminnan tavoitteena on kouluttaa yhteistyökirkkojen ja -yhteisöjen nykyisiä ja tulevia työntekijöitä. Sopi-muksen tekevät stipendiaatit sitoutuvat palvelemaan työpaikallaan kaksi kertaa niin kauan kuin ovat opiskelleet. Vastaavasti kirkko tai yhteisö si-toutuu ottamaan heidät palvelukseensa kyseiseksi ajaksi. Opiskelupaikka pyritään löytämään stipendiaatin kotimaasta tai naapurimaasta. Tavoittee-na on saada stipendiaattiohjelmiin yhtä paljon naisia kuin miehiä.

Vuonna 2016 Suomen Lähetysseura käytti stipendiaattitoimintaan lähes 200 000 euroa. Seurakuntien rahoittamaa tukea maksettiin suoraan oppi-laitoksille, maansisäisinä stipendeinä ja henkilöstipendeinä.

2322

Lähetysseura tuki toimintavuonna yhteensä 70:tä stipendiaattia, joista yhtä kehitysyhteistyövaroin (KYT-stipendiaatti). Stipendiaateista naisia oli 24 pro-senttia. Vuoden aikana perustettiin Alpo Hukan stipendirahasto.


• Mekongin alueella järjestöjohdolle annettiin johtamisvalmen-nusta.

• Nepalissa kehitysyhteistyön kumppanuusjärjestöjen omaeh-toisuus on lisääntynyt.

• Ranskan Marseillessa Marhaban-keskukselle toimintatukea.

2.4 Ulkomaantyön avaintehtävät

Ulkomaanosaston avaintehtävät vuodelle 2016 olivat vuosikokouksen päättämän toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti:

1. Vuosien 2011–2016 kehitysyhteistyöohjelman kokonaisarvi-ointi

Vuonna 2016 valmistui ensimmäinen osa ulkoministeriön teettämästä oh-jelmatukea saavien järjestöjen arvioinnista. Konsulttiyhtiö Niraksen to-teuttamassa raportissa arvioitiin muun muassa tulosperustaista johtamista sekä työn tuloksellisuutta. Suomen Lähetysseura kuului arvioitavien jär-jestöjen ensimmäiseen ryhmään. Arvion mukaan Suomen Lähetysseura on luotettu pitkäaikainen kumppani ja sen läheinen läsnäolo kohdemaissa tekee viestinnästä kitkatonta, säännöllistä ja suoraa. Lähetysseuraa pide-tään joustavana kumppanina, joka tukee monenlaisia paikallisille kansa-laisjärjestöille tärkeitä teema-alueita.

Arviointi nykyisen kehitysyhteistyöohjelman vaikutuksista tehdään ke-väällä 2017.

2. Kirkollisen työn ohjeistuksen eli manuaalin käyttöönotto

Kirkollisen työn ohjeisto eli manuaali työn suunnittelusta, seurannasta ja toteutuksesta otettiin käyttöön vuonna 2015. Vuoden 2016 aikana järjes-tettiin 24 koulutusta 26 kumppanille. Koulutuksissa manuaali otettiin vas-taan hyvänä työvälineenä.

23

3. Kehitysyhteistyön ohjeistuksen eli manuaalin hallinnollisten uudistusten toteuttaminen

Kehitysyhteistyön manuaalin uudistukset otettiin käyttöön.

4. Ulkomaisen työn suunnittelu- ja seurantajärjestelmien täsmen-täminen

Tavoite toteutui. Lähetysseuran tekninen suunnittelu-, seuranta- ja arvioin-tijärjestelmä, johon sisältyvät ulkomaantyön tavoitteet, maa- ja kumppa-nuusvalintakriteerit, projekti- ja toimintamuotorakenne, mittarimäärittely sekä suunnittelu ohjausmekanismeista, saatiin valmiiksi keskeisiltä osiltaan.

5. Ulkomaanhankkeiden seurantaosioiden jatkokehittäminen it-tietojärjestelmässä

Tavoitteen toteuttaminen siirtyi resurssien puutteen vuoksi vuodelle 2017.

6. Ohjelmatyö

Kirkollisen työn ja vaikuttamistyön ohjelmat hyväksyttiin alkuvuodesta 2017. Rauhan ja sovinnon ohjelma valmistui keväällä 2017. Ulkominis-teriön muuttuneen aikataulun vuoksi kehitysyhteistyöohjelman kirjoitta-minen siirtyi eteenpäin.

7. Ulkomaantyön organisaation arviointi strategisten tavoitteiden valossa

Uuden strategian suunnittelun vuoksi arviointi siirtyi vuodelle 2017.

8. Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksen ohjelmaosioiden suunnittelu

Lähetysseura vastaa First language First -työpajasta Luterilaisen maailman-liiton yleiskokouksessa Windhoekissa vuonna 2017. Aiheena on äidinkieli-sen koulutuksen merkitys. Lisäksi Lähetysseura ja Namibian evankelislute-rilainen kirkko valmistelevat kuvasarjan yhteisestä historiasta.

2524

3. KOTIMAINEN TOIMINTA

3.1 Keskeiset tavoitteet

Kotimaisen toiminnan keskeiset tavoitteet ovat mahdollistaa kokonaisval-tainen lähetystyö ulkomailla, kasvattaa seurakunnilta ja yksityisiltä saatuja kannatustuloja ja lisätä työn tukijoiden määrää.

3.2 Seurakuntayhteydet ja palvelu

Lähetysseuran kotimainen työ tukee seurakuntia niiden missionaarisuu-den kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Seurakuntavierailut ovat olennainen osa seurakuntien ja Lähetysseuran yhteistyötä. Seurakuntien kanssa on etsitty yhdessä tavoitteita seurakun-nan lähetystyölle sekä keinoja yksityisen ja seurakunnallisen vapaaehtoi-sen kannatuksen lisäämiseksi. Monenlaiset kehittämispalvelut, lähetys-työntekijöiden ja Lähetysseuran senioreiden sekä muiden vapaaehtoisten vierailut on otettu seurakunnissa palautekyselyjen mukaan myönteisesti vastaan.

Raportoituja vierailuja tehtiin kaikkien hiippakuntien seurakunnissa yh-teensä 687 (699 v. 2015), eniten ruotsinkielisessä Porvoon hiippakunnas-sa (132) ja toiseksi eniten Tampereen hiippakunnassa (112). Vierailuilla kohdattiin 72 188 (70 286 v. 2015) henkilöä. Vierailujen toteutustapoja ja sisältöjä kehitetään edelleen.

Vuoden aikana järjestettiin hiippakunnittain teematapahtumia, joissa kä-siteltiin Lähetysseuran strategiaa ja teologista asiakirjaa sekä keskusteltiin niiden merkityksestä seurakunnan työssä ja sen uudistamisessa.

Lähetysseura tuki seurakuntia turvapaikanhakijoiden parissa tehdyssä työssä ja tarjosi oman osaamisensa seurakuntien käyttöön. Lähetysseura liittyi vapaaehtoistyö.fi –sivustolle, jotta vapaaehtoiset voivat osallistua toimintaan myös sen kautta.

Uuden asiakashallintajärjestelmän avulla Lähetysseura tarjoaa täsmälli-sempää palvelua seurakunnille ja muille työmme tukijoille.

25

Seurakuntien palvelusopimuksien kehittyminen:

Lähetysseuran sopimusjärjestelmän mukaisesti seurakunnan sopimukset on koottu kunkin seurakunnan omaan palvelusopimukseen. Palvelusopi-musten kappalemäärä on tavoitteiden mukaisesti vähentynyt ja samanai-kaisesti sopimusten keskiarvosumma on kasvanut. Tavoitteena on solmia sopimus kaikkien seurakuntien kanssa.

Palvelusopimusten lukumäärä on laskenut edelleen tavoitteen mukaisesti. Tavoite on, että kaikilla seurakunnilla on sopimus Lähetysseuran kanssa. Yhteistyö seurakuntien kanssa on kehittynyt saadun palautteen perusteel-la myönteisesti.

Seurakuntien saaman yhteisövero-osuuden korvautuminen valtion mak-samalla kertaluonteisella korvauksella on vähentänyt seurakuntien vero-kertymää. Sama vähentymä näkyi Lähetysseuralle kohdennetuissa talous-arviomäärärahoissa. Määrärahat vähenivät vuoden 2015 toteumasta yli puoli miljoonaa euroa.

Monet seurakunnat haluavat vahvistaa vapaaehtoista kannatusta, mikä näkyi myönteisenä kehityksenä. Kirkkohallituksen määräämät kolehdit toteutuivat odotusten mukaisesti. Testamenttituotot olivat ennakoitua suuremmat.

Lähetysseuralla oli toimintavuonna 2016 kumppaneina kotimaassa 24 yh-teisöjäsentä. Useimpien jäsenjärjestöjen kanssa käytiin vuoden kuluessa yhteistyöneuvottelu.

Yhteisöjäsenten joukossa on Lähetysseuralle merkittäviä toiminnallisia yhteistyökumppaneita, mutta useat yhteisöjäsenistä ovat myös Lähetys-seuran toiminnan rahoittajia, kuten Herättäjä-Yhdistys ry, Lestadiolainen Uusheräys ry ja Evankelinen lähetysyhdistys – ELY ry. Lähetysseura sai

Palvelusopimukset 2013 2014 2015 2016

Lukumäärä 1 075 945 667 532

Summa yhteensä (1 000€) 8 391 8 810 8 483 8 077

Sopimusten keskiarvo (€) 7 806 9 322 12 718 15 183

Sopimuksia/seurakunta/kpl 2,71 2,13 1,6 1,4

Seurakunnat joilla sopimus (%) 92 91 91 94

2726

vuonna 2016 lahjoituksia 87:ltä järjestöltä tai säätiöltä. Taloudellisesti merkittävin säätiölahjoitus saatiin Wiktor Pihlmanin säätiöltä.

Valtakunnalliset Lähetysjuhlat järjestettiin kesäkuussa 2016 Vihdissä. Kävijämäärä viikonvaihteen aikana oli tavoiteltu 6 000 henkilöä. Vihdin seurakunnan ylläpitämän Riuttarannan vastaanottokeskuksen asukkaat osallistuivat juhlien järjestelyihin ja ohjelmaan. Juhlille osallistui poikke-uksellisen runsaasti lapsiperheitä. Juhlien rinnalla toteutettiin seurakun-nan kanssa nuorten aikuisten Lähde-projekti, joka aktivoi seurakunnan nuoria aikuisia lähetyksen toimijoiksi. Vuonna 2017 Lähetysjuhlat ovat ensimmäistä kertaa osana Kirkkopäiviä Turussa 19.–21.5.2017. Lähetys-juhlille 2018 kokoonnutaan Kuopioon 27.–29.5.2018.

Seurakuntien missionaarisuutta tuettiin. Verkkosivuston aineistopankissa julkaistiin oppimateriaalia kehitysyhteistyöstä, pakolaisuudesta ja rauhan-kasvatuksesta. Lasten lähetyssafari ja nuorten oppimispeli Ilo sulle ja mul-le uudistettiin. Oppimispelit kiersivät 13 seurakunnassa tavoittaen 3 458 henkilöä.

Lähetysopetusta kehitetään yhdessä Tampereen seurakuntayhtymän tuomiokirkkoseurakunnan ja Tampereen Eteläisen seurakunnan kanssa. Myös Turun seurakuntayhtymän kanssa aloitettiin rippikoulun lähetys-opetuksen vastaavanlainen kehittämishanke. Seurakuntien monikulttuu-risuustyötä tuettiin toteuttamalla esimerkiksi Ystävänä maahanmuuttajalle -koulutuksia. Helsingin seurakuntayhtymän kanssa laadittiin suunnitelma monikulttuurisuuden ja uskontodialogin tukemiseksi seurakunnissa.

Matkoja työalueille järjestettiin kuusi, muun muassa kulttuuripainottei-nen opintomatka Namibiaan yhdessä Espoon ja Tampereen hiippakun-tien kanssa. Seurakuntavierailuja tekeviä ulkomaanvieraita oli Boliviasta, Pakistanista ja Etelä-Afrikasta sekä 12 hengen opiskelijaryhmä Luther-se-minaarista Thaimaasta. Työntekijävaihdon pilottihankkeita toteutettiin kaksi, Raumalla ja Ylöjärvellä.

Lähde liikkeelle - ja Min mission -koulutuksia järjestettiin yhteensä kolme, ja niihin osallistui 74 henkilöä. Felm Volunteer -ohjelman kautta lähetet-tiin työalueille 27 vapaaehtoista. Kotimaahan palanneita vapaaehtoisia kutsuttiin mukaan seurakuntavierailuille.

Taideryhmät tuottivat esityksiä ja työpajatoimintaa seurakuntien missio-naarisuuden tueksi. Musiikki- ja taidetyön ryhmät Amani, Cumina, Exit, Furahakören, Jakaranda, Safarikuoro, Xaris Finland, Matti ja Iiris sekä Juk-

27

ka Salminen esiintyivät yhteensä 193 tilaisuudessa. Tapahtumiin osallistui 36 380 henkilöä (45 632 osallistujaa vuonna 2015).

Kotimaanosaston ruotsinkielisen palvelun yksikkö palvelee Porvoon hiip-pakunnan seurakuntia ja ruotsinkielisiä asiakkaita. Ruotsinkieliset lähe-tysjuhlat uudistettiin, ja ne pidettiin yhden päivän mittaisena tapahtuma-na Tammisaaressa noin 200 osallistujalle.

Kurssikeskus Päiväkumpu palveli sekä Lähetysseuran nuorisotyötä että ulkopuolisia asiakkaita. Päiväkummussa järjestettiin kaksi rippikoululei-riä, viisi nuorten viikonloppuleiriä, kaksi nuorten aikuisten viikonloppua sekä koulutusleirit rippikoulujen isosille sekä Cumina-musiikkiryhmälle. Kurssikeskuksessa oli kesällä nuoria aikuisia vapaaehtoistyössä. Käyttöas-te oli 46 prosenttia, käyttöpäivistä 72 prosenttia ja majoitusvuorokausista 79 prosenttia oli nuorille. Päiväkummun ystävien tukirinki keräsi toimin-nan tukemiseksi lahjoituksia. Tästä huolimatta vuosi oli taloudellisesti edelleen tappiollinen.

Jäsenjärjestöt: Akaan Lähetysyhdistys ry, Borgå Sv. Missionsförening rf, Eurajoen Kristillisen Opiston Kannatusyhdistys ry, Förbundet Kyrkans Un-gdom rf, Helsingin kristillisen opiston säätiö, Helsingin Raamattukoulusää-tiö, Herättäjä-Yhdistys ry, Hämeenlinnan Lähetysyhdistys ry, Ilmajoen Lä-hetysyhdistys ry, Kansan Raamattuseuran säätiö, Karis Missionsförening rf, Kuurojen Lähetys ry, Lestadiolainen Uusheräys ry, Lähetysyhdistys Betel ry, Martinus-säätiö, Nuorten Keskus ry, Opettajien Lähetysliitto ry, Opiskelijoi-den Lähetysliitto ry, Seurakuntien Lapsityön Keskus ry, Suomen Liikemies-ten Lähetysliitto ry, Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus – PTK ry, Suomen Raamattuopiston Säätiö ja Vapaa Evankeliumisäätiö. Vuonna 2016 PTK ry, Nuorten Keskus ry ja Seurakuntien Lapsityön Keskus yhdistyivät Nuori kirk-ko ry:ksi. Se liittyi Lähetysseuran jäseneksi vuoden 2017 alussa.

2928

3.3 Viestintä ja kustannustoiminta

Suomen Lähetysseuran uuden Toivon tiekartta -strategian tueksi luotiin uusi visuaalinen ilme. Samalla käynnistyi uusi kuukausilahjoituskanava ja -kampanja toivoa.fi. Uutta ilmettä voidaan käyttää joustavasti sekä suo-meksi että ruotsiksi. Kansainvälisiin yhteyksiin suunniteltiin uusi englan-ninkielinen Felm-tunnus.

Lähetysseuran työstä tuotettiin esittelyvideot sekä Kaksi päivää -video kummiudesta, yleisesite ja PowerPoint-esitykset strategian esittelyyn, rul-lajulisteet, kampanjaliivit, seinäkkeet ja muuta kampanjamateriaalia.

Kustannustoiminta on ollut vuoden 2016 alusta osa viestinnän ja yksi-tyisen varainhankinnan osastoa. Viestinnän tiimimäistä työtapaa kehi-tettiin edelleen. Lähetyssanomien tekijät tulivat osaksi viestinnän tiimiä 20–30-prosenttisilla työpanoksilla.

Mediassa ja sosiaalisessa mediassa keskeisimmät Suomen Lähetysseuraa koskevat aiheet olivat:

1. Kauneimmat Joululaulut, (Iltasanomien verkko-TV:n lähetys Kauneimmista Joululauluista Paavalin kirkosta sekä jaot Insta-gramissa),

2. Muusikko Pauli Hanhiniemen Bolivian-matka (kirkollisessa mediassa, lta-Sanomissa ja Helmiradiossa sekä itse tuotettu si-sältö Facebookiin ja Instagramiin)

3. Tasauksen teema: maaoikeudet, maaoikeusverkkosivuston jul-kistus ja Kolumbian tilanne. Meeri Koutaniemen Tasaus-kam-panjan näyttelyn avaus syyskuussa oli Kampin kappelissa.

Viestinnässä siirryttiin tiedotejakelun lisäksi uutisten, artikkeleiden ja jut-tuvinkkien kohdentamiseen suoraan valituille medioille. Kirkollisessa me-diassa uutisiamme julkaistiin viikoittain. Uutisia tuotettiin verkkosivuille ja mediaan kaikkiaan 119. Ruotsinkielisiä uutisia tuotettiin 39.

Tiiviimpi yhteistyö Kotimaa-lehden kanssa käynnistyi. Se näkyy puunis-tutuskampanjassa reformaation merkkivuonna sekä Missioblogin kehittä-misenä Kotimaa24.fi-sivustolla.

29

Toivoa.fi-blogiin kirjoittivat muun muassa presidentti Tarja Halonen. Ta-saus- ja Kauneimmat Joululaulut -sivustoilla oli omat bloginsa.

Verkkosivuillamme suomenlahetysseura.fi yksittäisten kävijöiden määrä kasvoi 35 prosenttia yli 130 000 yksittäiseen kävijään. Ruotsinkielisen si-vuston kävijämäärä kasvoi jonkin verran, kaikkiaan yli 7 000 kävijää. Lisäksi avattiin uusi pod-radio (soundcloud.com/finskamissionssallskapet).

Verkkosivuja uudistettiin: luotiin toivoa.fi-kampanjasivusto, uusi etusivu ja lahjoituskokoomasivu. Syksyllä jatkettiin luovia työpajoja, joihin osal-listui edustajia jokaiselta osastolta, yhteensä yli 50 työntekijää. Verkkosi-vujen uudistaminen jatkuu vuonna 2017.

Lähetysseuran Facebook-pääsivulle tehtiin päivitys ainakin kerran päiväs-sä. Tasaus- ja Toivoa.fi-kampanjoiden aikana päivityksiä oli vielä useam-min. 10 000 tykkääjän raja ylitettiin. Kauneimpien Joululaulujen Face-book-sivulla oli yli 12 000 tykkääjää.

Vuoden aikana ulkomaantyöntekijät perustivat uusia alueellisia Face-book-sivuja: Läntinen Afrikka, Eteläinen Afrikka ja Viro. Aiemmin perus-tettuja alueellisia sivuja on kuudella alueella.

Ruotsinkielisellä Facebook-sivulla Finska Missionssällskapet oli noin 1 200 seuraajaa, ja päivitysten määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta. Ku-vakertomus Nepalista esitettiin De vackraste julsångerna -tilaisuudessa Yle Fem -kanavalla. Teologinen asiakirja ilmestyi ruotsiksi.

Vuonna 2016 Lähetysseuralle perustettiin Instagram-tili. Vuoden aikana aloitettiin matkapuhelinkameroilla tuotettu videotuotanto sosiaaliseen mediaan.

Lähetysseuran Twitter-tilin seuraajien määrä kasvoi lähes 2 000 seuraa-jaan. Vuoden aikana koulutettiin asiantuntijoita Twitterin käytöstä.

Helsingin Pressiklubin kanssa järjestettiin yhteistilaisuus Uskonto maa-hanmuuttopolitiikassa toukokuussa. Mukana oli 26 median edustajaa, maahanmuuttaja, turvapaikanhakija sekä muun muassa kansliapäällikkö Päivi Nerg. Toimittajien Kauneimmat Joululaulut kokosivat noin 60 toi-mittajaa Lähetyskirkkoon.

Kustannustoiminnassa vuoden aikana ilmestyi kahdeksan kirjaa, menes-tyneimpinä Pirkko Lehtiön On Herra vielä vierellä, Jonathan Aitkenin

3130

John Newton – Armottomuudesta ihmeelliseen armoon, Minna Kettusen Nepalin metsänneito Helena Payne sekä lastenkirja Marian pieni aasi. Kustannustoiminta julkaisi myös seurakunnille kirjasen teologisesta asia-kirjasta. Vuoden aikana julkaistiin kaksi levyä: Pekka Simojoen Avara sekä lastenlevy Parasta laatua. Sen lisäksi tuotettiin Adventtikalenteri sekä pari uutta joulukorttia. Jonathan Aitkenin kirjanjulkistus oli Lähetyskirkossa, Aitken tapasi lisäksi kansanedustajia sekä saarnasi Kallion kirkon iltaju-malanpalveluksessa.

Lähetyssanomat ilmestyi yhdeksän kertaa, josta viimeinen numero oli kaksoisnumero yhdistettynä joululehteen Tulkoon joulu 2016. Ruotsin-kielisen Mission-lehden ilme uudistui, ja se ilmestyi neljä kertaa.

3.4 Yksityinen varainhankinta ja kampanjat

Ulkoministeriön leikkaukset aiheuttivat lisääntynyttä kilpailua suurim-pien varainhankinnallisten toimijoiden kesken. Turvapaikanhakijoiden herättämä myötätunto kanavoitui kotimaiseen varainhankintaan.

Yksityinen varainhankinta jatkoi vuonna 2015 alkanutta brändityöskente-lyä ja asiakaslähtöisyyden vahvistamista. Uutta ilmettä testattiin erityisesti tuotelanseerauksessa toivoa.fi ja sähköisissä kanavissa.

Kuukausilahjoittajien määrä saatiin kasvuun. Kauneimmat Joululaulut teki ennätystuloksen 1,09 miljoonaa euroa.

Toimenpiteitä:

• Osaava Nainen -messuille Turussa osallistuttiin varainhankin-nan tiimillä.

• Vantaan herättäjäjuhlilla esittelypisteen sijainti juhlakentällä loi hyvän kohtaamispaikan, jossa esiteltiin kustannustuotteita ja kummikampanjaa.

• Lähetysseura osallistui Kirkon diakoniapäiville. Diakonian am-mattilaisia varten tuotettiin tietoutta Lasten Pankista kampan-javälineenä.

• Porkkanamarkkinat muutettiin Helsingissä Toivon markki-noiksi ja paikaksi vaihdettiin Vanhan kirkon puisto.

• Maailma kylässä -festivaalin kävijätulos ylitti tavoitteet.

31

• Tekstiviestilahjoitukset saatiin kasvamaan, muun muassa Ylen Riemulaulut-televisiojumalanpalvelus yhteistyössä Kirkon Tiedotuskeskuksen kanssa Lähetyskirkosta lisäsi lahjoitusten määrää 3. adventtina ja loppiaisena. Samoin seurakunnat, jotka pitivät esillä tekstiviestilahjoitusta Kauneimmissa Joululauluis-sa, tukivat hyvää kasvua.

• Testamenttilahjoittamiselle luotiin uusi visuaalinen ilme ja jat-kettiin hyvatestamentti – kampanjaa yhdessä parinkymmenen järjestön kanssa VaLan jäsenenä.

• Puhelintiimin työpanos toi ennätystuloksen lahjoittajia, erityi-sesti ruotsinkielisten kummien määrä kasvoi.

3332

4. HALLINTO

4.1 Järjestöhallinto

Vihdissä 11.6.2016 pidettyyn vuosikokoukseen osallistui 415 kokou-sedustajaa, joista 357 edusti seurakuntia, 18 muita yhteisöjäseniä ja 40 oli henkilöjäseniä.

Uusina jäseninä hallitukseen valittiin vs. kirkkoherra Jussi Peräaho Lapu-an hiippakunnasta, kirjailija Anna-Mari Kaskinen Espoon hiippakunnasta sekä toimistopäällikkö Lea Purhonen Helsingin hiippakunnasta. Erovuo-rossa olleista valittiin uudelleen piispa Matti Repo Tampereen hiippakun-nasta.

Hallituksessa jatkoivat kirkkoherra Helena Castrén Mikkelin hiippakun-nasta, ohjelmapäällikkö Heidi Juslin-Sandin Porvoon hiippakunnasta, kirkkoherra Jaana Marjanen Kuopion hiippakunnasta, lähetystyön koor-dinaattori Ulla Mäkinen Oulun hiippakunnasta, varatuomari, talous- ja hankintajohtaja Mirja Niemi Lapuan hiippakunnasta, suurlähettiläs, eme-ritus Ilari Rantakari Helsingin hiippakunnasta, rehtori Tapani Rantala sekä toimitusjohtaja Vesa Viitaniemi kumpikin Turun arkkihiippakunnasta.

Hallituksen puheenjohtajana jatkoi piispa Matti Repo ja varapuheenjoh-tajana varatuomari, talous- ja hankintajohtaja Mirja Niemi. Hallitus ko-koontui vuoden aikana yhdeksän kertaa.

Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin KHT Kai Salli ja KHT Kirsi Aromä-ki sekä varatilintarkastajiksi KHT Jorma Nurkkala ja KHT Tommi Tam-minen.

Aikaisempien vuosien tapaan vuosikokous valtuutti hiippakuntien edus-tajista ja muita yhteisöjäseniä edustavasta jäsenestä koostuvan vaalitoimi-kunnan valmistelemaan seuraavaan vuosikokoukseen hallituksen jäsenten vaalia koskevan esityksen.

Rovaniemellä 2015 valittu vaalitoimikunta kokoontui vuoden aikana kol-me kertaa valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa.

33

4.2. Kehittämistoiminta ja tukipalvelut

Tietohallintomenoja on saatu supistettua ottamalla käyttöön voittoa ta-voittelemattomia, niin sanottuja nonprofit-hinnoiteltuja pilvipalveluja sekä uusia tietojärjestelmiä. Vuonna 2016 käyttöönotetulla Salesforce-jär-jestelmällä saatiin korvattua viisi vanhaa tietojärjestelmää ja yhdistettyä asiakasrekisterejä. Salesforce toimii Lähetysseurassa muun muassa varain-hankinta-, lehtitilaus-, hankehallinta- ja asiakashallinnan järjestelmänä.

Tiedonhallintajärjestelmä M-Files oli syksyn 2016 pilottikäytössä, ja se otetaan laajemmin käyttöön vuoden 2017 aikana. Uusi työajanseuranta-järjestelmä nimettiin Minsaksi, ja se otettiin käyttöön vuonna 2017.

Esiselvitys taloushallinnon järjestelmien uudistamistarpeista käynnistyi. Tietoturvaa on parannettu ottamalla käyttöön sähköpostin salaus. Tieto-järjestelmäprojektien lisäksi olemme laatineet uuden tietohallintostrategi-an vuosille 2017–2020.

Sisäisessä tarkastuksessa jatkettiin yhteistyötä tilintarkastusyhteisö KPMG:n kanssa. Vuoden 2016 tarkastustoimet kohdistuivat konsultointipalvelui-hin, käyttöomaisuuden hallintaan ja lahjoitusreskontran prosesseihin. Si-säisen valvonnan käytäntöjä kehitettiin edelleen.

3534

5. HENKILÖSTÖ

5.1 Henkilöstön määrä ja rakenne

Vuoden 2016 lopussa ulkomaantyössä oli 100 ja kotimaan toiminnoissa kaikkiaan 108 työntekijää.

Ulkomaisessa työssä henkilötyövuodet vähenivät 22:lla ja kotimaantoi-minnoissa 6:lla. Henkilöstön määrä väheni 33 työntekijällä.

Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset merkitsivät syksyllä 2015 käy-tyjen yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena henkilöstön vähentämistä. Se vaikutti koko organisaation toiminnalliseen tarkasteluun ja toimintojen kehittämiseen sekä keskittämiseen.

Tietoja henkilöstöstä ja työvoimakustannuksista (LIITE 5).

5.2 Osaamisen ja työyhteisön kehittäminen

Kirkon kansainvälisen työn erikoistumiskoulutukseen osallistui vuonna 2016 kolme ihmistä. Lähetystyöhön siunattiin viisi työntekijää. Lähetys-seura osallistui Kirkon lähetystyön keskuksen Kirkon kansainvälisen työn erikoistumiskoulutuksen suunnitteluryhmään.

Ulkomaantyöstä palaaville työntekijöille, yhteensä 27, järjestettiin paluu-koulutus. Uusille työntekijöille tuotettiin uutena perehdytysmateriaalina verkkoperehdytyskurssit.

Muuta yhteistä henkilöstökoulutusta olivat muun muassa asiakaspalvelu-koulutus, teologinen symposiumi, verkkoviestintä- ja kriisiviestintäkoulu-tus, asiakashallintakoulutus uusiin tietojärjestelmiin, tietosuojakoulutus sekä kirkollisen työn sisältöihin hankehallinto- ja turvallisuuskoulutus. Lisäksi järjestettiin SPR:n ensiapukoulutus.

Johtamisen ja esimiestyön kehittämistä jatkettiin kehittämissuunnitelman 2016–2017 mukaisesti.

35

Hyödynnettiin edelleen Ilmarisen tarjoamia Parempaa työelämää -val-mennuksia sekä Kansan Raamattuseuran Vivamo-opiston järjestämää valmennusta eläkkeellesiirtymiseen.

Käsikirjasto palveli henkilöstöä, koulutettavia ja tutkijoita edellisvuosien tapaan.

5.3 Työhyvinvointi ja yhteistoiminta

Työsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa. Käsiteltäviä teemoja olivat muun muassa työterveyshuollon uudelleen järjestäminen sekä sisäilmaan liittyvät väliaikaisratkaisut väistötiloineen. Tulevaan toimitilamuutokseen ja siihen liittyviin toimintatapamuutoksiin kiinnitettiin työsuojelussa huo-miota.

Tehdyn työpaikkaselvityksen pohjalta palautteen antaminen nostettiin vuoden teemaksi. Palautteen antamista tehtiin erityisesti Kehu-Kiitä-Kan-nusta-kampanjan aikana ja avulla. Tuolloin työntekijät antoivat 231 kirjal-lista palautetta toisilleen.

Yhteistoimintaneuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Kokouksissa käytiin keskustelua kilpailukykysopimuksesta sekä käsiteltiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja ulkomaanpalkkausuudistukseen liittyvää arviointia ja tarkastusta. Lisäksi käytiin läpi muun muassa erilaisia ohjeis-toja: työkausikäytännöt ja omaisuusvahinkojen korvaaminen, esimies- ja työkykykompassit sekä tarkistettu varhaisen tuen malli. Käytiin läpi myös koulutus- ja henkilöstösuunnitelma 2017.

5.4 Henkilöstöhallinto

Vuonna 2014 käyttöönotetun ulkomaantyön palkkausjärjestelmän toimi-vuutta tarkistettiin ja täsmennettiin. Ulkomaantyössä uudistettiin työkau-sikäytäntöä.

Vuoden aikana Lähetysseura osallistui Kristillisiä järjestöjä koskevan kil-pailukykysopimuksen mukaisiin työehtosopimusneuvotteluihin. Uusi so-pimuskausi on voimassa 1.2.2017–31.1.2018.

3736

Laadittiin henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ajalle 2017-2018.

Työterveyshuollon palveluntarjoaja kilpailutettiin ja sopimusneuvottelu-jen jälkeen kumppaniksi valittiin Mehiläinen Oy vuoden 2017 alusta.

Ulkomaantyöhön oli vuoden aikana avoinna yhdeksän tehtävää, joista yksi toteutettiin sisäisenä hakuna. Kotimaantyöhön oli puolestaan avoin-na 29 tehtävää, joista sisäisinä hakuina toteutettiin seitsemän.

5.5. Kehittämistoiminta ja tukipalvelut

Käynnistettiin työympäristön muutoshanke, jonka tarkoituksena on uu-sien toimitilojen hankinta sekä siihen olennaisesti liittyvä toimintakult-tuurin muutos. Hankkeen projektivastuun toteuttajaksi valittiin Martela, jonka kanssa laadittiin projektisuunnitelma hankkeen läpiviemiseksi vuo-den 2017 aikana.

37

6. TALOUS

Talous oli vuoden 2016 aikana tasapainossa. Kirjanpidollinen tulos oli 610 tuhatta euroa ylijäämäinen (703 tuhatta euroa ylijäämäinen vuonna 2015). Kassatilanne säilyi koko tilivuoden hyvänä eikä sijoituksia likvidi-teettisyistä realisoitu.

Tilivuoden kokonaistulot olivat 30,3 miljoonaa euroa (33,1 milj. euroa v. 2015). Keskeisiä asioita tulonhankinnassa olivat:

1. Ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus vuo-den 2015 8,5 miljoonasta eurosta vuoden 2016 5,5 miljoonaan euroon (vähennys 35 %). Vuoden 2015 avustusmäärärahojen leikkauksen vaikutukset näkyivät ulkomaantoimintojen vähen-tyneinä kuluina ja säästöinä toiminnassa. Kyseinen ulkominis-teriön avustus muodosti vuonna 2016 toiminnan rahoituksesta 18,3 prosenttia.

2. Seurakuntien talousarvioavustukset vähenivät noin 600 tuhatta euroa verrattuna edelliseen tilivuoteen ja olivat 8,6 miljoonaa euroa.

3. Rauhan ja sovinnontyöhön kohdistetut avustukset lisääntyivät tilivuoden aikana noin 900 tuhatta euroa saavuttaen 2,2 miljoo-naa euroa. Ulkoministeriön rahoitus rauhantyön hankkeille ja paikallisille kumppaneille pysyi kuitenkin samalla tasolla kuin vuonna 2015. Kasvun selittää, että vuoden 2016 alusta rahoitus hankkeille kanavoidaan kokonaan Lähetysseuran kautta.

4. Liiketoimintayksköiden tulonmuodostuksen näkökulmasta vuosi 2016 oli vaikea; tuotot vähenivät sadallatuhannella eu-rolla. Se onnistuttiin kompensoimaan kuluja leikkaamalla lähes kokonaan.

Varainhankinnan eri osa-alueiden kehitystä on selostettu edellä luvussa 3. Kannatustuotot eli varainhankinnan tuotot muodostivat 62,4 prosenttia toiminnan rahoituksesta.

Rahoitustoiminnan kulut (lainojen korkokulut) olivat 173 tuhatta euroa. Kaikkiaan sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos muodosti 4,0 prosenttia toiminnan rahoituksesta. Toiminnan rahoitus ei ole sijoitustoiminnan va-rassa.

3938

Tilivuoden kokonaiskulut olivat 29,7 miljoonaa euroa (32,4 milj. euroa vuonna 2015). Suurin yksittäinen muutos verrattuna edelliseen vuoteen oli ulkomaisen työn kustannusten lasku (22,4 milj. euroa vuonna 2015 – 20,5 milj. euroa vuonna 2016) ulkoministeriön kehitysyhteistyöavus-tusten leikkausten vuoksi. Kotimaan työn kustannukset laskivat toimin-nan tehostamisen seurauksena 600 tuhannella eurolla. Hallinnon kulut laskivat noin satatuhatta euroa, samoin liiketoimintayksikköjen kulut. Varainhankinnan kulut kasvoivat noin 300 tuhannella eurolla. Rahastojen muutosten tulosvaikutus verrattuna edelliseen vuoteen oli hieman yli 400 tuhatta euroa.

Yhteenveto

Tase

Merkittäviä tase-erämuutoksia ei tilikauden aikana tapahtunut. Sijoitusten kokonaismäärä säilyi samalla tasolla – toisin sanoen sijoitusomaisuutta ei realisoitu operatiivisen toiminnan rahoittamiseksi. Pankkilainoja lyhen-nettiin vuoden aikana 600 tuhannella eurolla.

TULOSLASKELMAN YHTEENVETO (1000 €) 2014 2015 2016

Tuotot yhteensä + 32 379 + 33 103 + 30 293

Kulut yhteensä - 31 400 - 31 847 - 29 578

Tilinpäätössiirrot, netto - 153 - 553 - 105

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ + 826 + 703 + 610

39

7. TOIMINNAN MUU ARVIOINTI

7.1 Riskienhallinta

Kirjanpitolain tarkoittamia toiminnan ja talouden riskejä ovat

• kannatustulojen tai yleisavustusten merkittävä väheneminen• työn edellytysten ja työntekijöiden turvallisuuden heikkeneminen • sotien tai muiden yhteiskuntarauhaa järkyttävien tapahtumien

seurauksina menoja kasvattavat valuuttakurssimuutokset. Tulojen vaihteluun on varauduttu 3,3 miljoonan euron suuruisella lähe-tyskannatuksen tasausrahastolla. Erityyppisten varainhankintamuotojen olemassaolo tasoittaa kannatustulojen vaihtelua. Seurakuntien kannatus-sopimukset ja yksityisesti lahjoittavien kuukausilahjoitussitoumukset an-tavat taloudelliselle tuelle jatkuvuutta.

Työntekijöitä ohjeistetaan maakohtaisesti. Maittain on laadittu riskikar-toitukset ja niiden ajantasaisuudesta huolehditaan. Poliittisen tilanteen kiristyessä aluepäällikkö johtaa maakohtaista varautumista ja etenee suun-nitelmien mukaisesti. Työntekijät kutsutaan tarvittaessa kotimaahan. Jos työ estyy kyseisessä maassa pysyvästi, työntekijöille pyritään löytämään uusi sijoituspaikka.

7.2 Tulevan kehityksen arviointi

Taloussuunnittelussa varaudutaan siihen, etteivät tulot kasva merkittävästi lähivuosien aikana verrattuna vuoteen 2016. Vuoden 2018 budjettitavoit-teena on, ettei toiminnallista alijäämää muodostu.

Ulkomaisen työn osuus on edelleen 75 prosenttia toiminnan resursseista. Kehitysyhteistyön osuuden oletetaan pysyvän vuoden 2017 tasolla.

Toiminnallisesti jatketaan strategiakauden viimeisen vuoden mukaista työtä: julistustyötä kristillisten kirkkojen ulkopuolella, työtä ihmisoikeuk-sien puolustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi. Kotimaisessa työssä jat-ketaan varainhankinnan ja tunnettuuden kehittämistä sekä seurakuntien palvelutehtävää.

4140

Ulk

omai

sen

työn

tot

eutu

s 20

16

Han

kkei

den

luku

mää

rä 2

015

Han

kkei

den

luku

mää

rä 2

016

Kul

ut 2

015

1000

eur

oaK

ulut

201

6 10

00 e

uroa

Työn

teki

jät

31.1

2.20

15Ty

önte

kijä

t 31

.12.

2016

Kir

kolli

nen

työ

159

159

9216

8915

7775

Keh

itys

yhte

isty

ö93

7484

7758

3720

16

Hal

linto

- ja

muu

t ku

lut

00

758

849

109

Rau

ha ja

sov

into

22

-50

103

(*3,

53,

5(**

Yht

eens

ä25

423

518

401

1570

410

710

0

*) R

auha

n- ja

sov

inno

ntyö

n ku

lut

on t

aulu

koss

a ilm

oite

ttu

nett

okul

uina

. Bru

ttok

ulut

oliv

at 2

.278

.00

0 e

uroa

ja u

lkom

inis

teri

öltä

saa

dut

tulo

t 2.

350.

00

0 e

uroa

, joi

sta

käyt

etty

jä v

aroj

a on

tul

oute

ttu

2.17

5.0

00

eur

oa ja

lopu

t 17

5.0

00

eur

oa k

irja

ttu

käyt

täm

ättö

min

ä va

roin

a ta

sees

een.

Li

säks

i seu

raku

ntie

n ka

nnat

ustu

loih

in v

uonn

a 20

16 o

n ki

rjat

tu 1

20.0

00

eur

oa *

*) V

uonn

a 20

16 R

auha

n- ja

sov

inno

ntyö

n ha

nkke

issa

ei t

yös-

kenn

elly

t va

rsin

aisi

a ul

kom

aant

yönt

ekijö

itä,

vaa

n ha

nkke

ita

hoit

i 3,5

rau

han-

ja s

ovin

nont

yön

yksi

kön

työn

teki

jää.

LIITE 1

41

Alu

e K

AIK

KI K

ULU

T

2015

O

hjel

mak

ulut

€

1 0

00

2016

O

hjel

mak

ulut

€

1 0

00

2015

H

allin

toku

lut

€ 1

000

2016

H

allin

toku

lut

€ 1

000

Työn

teki

jät

31.1

2.20

15Ty

önte

kijä

t 31

.12.

2016

Etel

äine

n A

frik

ka1

1 54

91

333

126

927

10

Itäi

nen

ja K

eski

-Afr

ikka

24

258

3 12

820

013

225

20

Länt

inen

Afr

ikka

31

643

1 48

665

149

79

Mek

ong-

alue

ja O

sean

ia4

2 71

02

275

5610

221

22

Kiin

a51

492

1 25

715

916

219

15

Lähi

-itä

688

383

911

611

66

6

Nep

al ja

Pak

ista

n2

552

2 0

1310

510

08

7

Lati

nala

inen

Am

erik

ka7

872

739

2833

11

Euro

oppa

81

096

1 0

5491

7213

10

Mon

enke

skin

en y

htei

styö

ja y

htei

set9

588

731

-188

-10

90

0

Yht

eens

ä

17 6

4314

855

758

849

107

100

1 Ang

ola,

Bot

swan

a, E

telä

-Afr

ikka

, Nam

ibia

, Zim

babw

e, S

ambi

a 2 E

tiop

ia, M

alaw

i, Ta

nsan

ia

3 Mau

rita

nia,

Sen

egal

4 K

ambo

dža,

Lao

s, P

apua

Uus

i Gui

nea,

Sin

gapo

re, T

haim

aa, V

ietn

am

5 Sis

ältä

ä ty

ön H

ongk

ong

SAR

ja T

aiw

anill

a 6 I

srae

l, Jo

rdan

ia, P

ales

tina

7 B

oliv

ia, K

olum

bia,

Ven

ezue

la, N

icar

agua

8 R

ansk

a, V

enäj

ä, V

iro

9 Glo

baal

i maa

ilman

laaj

uine

n yh

teis

työ,

yht

eise

t, M

yanm

ar

4342

LIITE 2

ESIMERKKEJÄ TULOKSISTA

2.4 Keskeiset tulokset vuonna 2016

2.4.1 Strateginen tavoite: Julistustyö on vahvistunut kristil-listen kirkkojen ulkopuolella olevien keskuudessa

Tavoite: Kristittyjen määrä kasvaa ja syntyy uusia seurakuntia erityisesti alueilla, joilla kristityt ovat pieni vähemmistö.

• Botswanan luterilainen kirkko aloitti vapaaehtoisten evankelis-tojen koulutuksen: 36 evankelistaa, kuusi pappia ja yksi diakoni vihittiin

Botswanan kirkko on hyvin laajoilla alueilla toimiva pieni kirkko. Kirkon johto on kantanut huolta siitä, miten Sanan julistaminen ja kristillinen kas-vatus voisivat toteutua seurakunnissa, kun kokoaikaisten pappien palkkaa-miseen ei riitä varoja. Kirkko aloitti vuonna 2015 evankelistojen viikonlop-pukoulutuksen, jonka aikana osallistujille annettiin työkaluja evankeliumin eteenpäin viemiseksi. Piispa siunasi 36 uutta evankelistaa ja vihki kuusi uutta pappia sekä yhden uuden diakonin.

• Etiopian Mekane Yesus -kirkko laajentaa työtään syrjittyjen parissa vaikeakulkuisille seuduille: sosiaalisten suhteiden ulko-puolelle jätetyt ryhmät otetaan täysivaltaisina ja tasa-arvoisina jäseninä mukaan seurakuntien toimintaan.

Lähetysseuran pitkään tukemassa Mekane Yesus -kirkon työssä alkoi uusi pilottivaihe. Tavoitteena on laajentaa seurakuntien työtä syntyperänsä tai työnsä vuoksi syrjittyjen ryhmien parissa. Aiemmin sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle jätetyt ryhmät otetaan täysivaltaisina ja tasa-arvoisina jäse-ninä mukaan seurakuntien toimintaan. Seurakunnat ja kirkko vaikuttavat syrjinnän vähentämiseen myös muussa yhteiskunnassa. Tähän pyritään kokonaisvaltaisella lähestymistavalla. Tätä työtä tehdään myös vaikeakul-kusilla alueilla.

43

• Pakistanissa Lähetysseura tukee Pakistan Bible Corresponden-ce -koulun työtä

Peshawarin alueella vuoden 2016 aikana 216 oppilasta liittyi kirjekurs-siohjelmaan. Opettajien vierailut kirjekurssilaisten luona levottomassa rajamaakunnassa ovat riskialttiita.

Tavoite: Kristillinen vakaumus ja arvopohja vahvistuvat kristillisen kasvatuksen kautta

• Kambodžassa käy pyhäkouluissa 60–80 lasta. Englannin kie-len ja tietotekniikan opetukseen osallistuu viikoittain 90–100 lasta.

Lähetysseura tukee pyhäkoulutyötä ja nuorisotyötä Kambodžassa. Kam-pong Chhnangissa osallistui pyhäkoulutoimintaan 60–80 lasta. Englannin kielen ja tietotekniikan opetukseen osallistuu viikoittain 90–100 lasta. Kris-tillinen kasvatus koskee myös kirkkojen aikuisväestöä.

• Bolivian luterilainen kirkko antaa kristillistä kasvatusta erityi-sesti alkuperäiskansojen naisten ja lasten parissa maaseudulla ja vahvistaa siten yhteisöjen rauhaa.

Bolivia on Latinalaisen Amerikan toiseksi köyhin maa. Heikoimmassa asemassa ovat edelleen maan lukuisat alkuperäiskansat. Suurin osa Boli-vian evankelisluterilaisen kirkon pienistä seurakunnista sijaitsee maaseu-dulla, ja sen jäsenet edustavat pääasiassa aymara-, quechua-, guaraní- ja lecos-kansoja. Yhteisöjen naiset ja lapset ovat erityisen alttiita erilaisille riiston ja hyväksikäytön muodoille. Lähetysseuran tuella vahvistetaan naisten, nuorten ja perheiden kristillistä kasvatusta ja voimaantumista. Tuen avulla naiset ovat löytäneet vastauksia omiin ongelmiinsa ja paran-taneet siten hyvinvointiaan ja elinolosuhteitaan. Myös kirkon pastorit ja johtajat ovat alkaneet luoda uusia toimintatapoja vahvistaakseen rauhan-omaista yhteiseloa yhteisössä.

• Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon seminaarissa on opiske-lijoina sekä naisia että miehiä erityisesti vuoristokansoista

Thaimaan evankelisluterilaisessa kirkossa toimii teologinen seminaari, joka kouluttaa lähes kaikki kirkon työntekijät. Lähetysseura tukee sitä sekä suoraan että seminaarin stipendiaatteja – vuonna 2016 neljää vuoris-

4544

tokansoista tulevaa opiskelijaa, joista kaksi on naista. Naisten vihkiminen papeiksi ei ole tällä hetkellä mahdollista, mutta seminaari pyrkii saamaan opiskelijakuntaansa molempien sukupuolten edustajia. Kirkon työnteki-jöissä, myös evankelistoissa, jotka johtavat seurakuntia, on naisia. Lähetys-seuran tukema koulutus pyrkii tuomaan kristillistä kasvatusta ja tietoutta suoraan ihmisille tukien vähäisistä työntekijäresursseista kärsivää kirkkoa.

2.4.2 Strateginen tavoite: Toiminta ihmisoikeuksien puo-lustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi on vahvistunut

Tavoite: Heikot ja syrjäytetyt saavat tasa-arvoiset mahdollisuudet seurakunnassa ja yhteiskunnassa diakonian avulla.

• Angolan luterilaisessa kirkossa vihittiin viime vuonna kahdek-san uutta diakonia.

Angolan evankelisluterilaisessa kirkossa evankeliumia eletään todeksi dia-konian avulla. IELA:n oma diakoniakoulutus alkoi Shangalalan raamat-tuinstituutissa vuonna 2006. Marraskuussa 2016 kirkko vihki kahdeksan uutta diakonia. Kirkko toteutti kansallisen diakoniakokouksen elokuussa.

• Viron kirkko kehittää Lähetysseuran työntekijän tuella yhteis-kunnallisissa verkostoissa lastensuojelutyötä, perheväkivallan hoitomallia ja perhesuhteiden tukemista.

Viron kirkon perhekeskus on tarjonnut kristillistä perheneuvontaa ja koulutusta sekä monialaista yhteistyötä lapsiin ja perheisiin kohdistuvis-sa kysymyksissä tammikuusta 2014 alkaen. Johtajana toimii Suomen Lä-hetysseuran työntekijä, joka on mukana kehittämässä lastensuojelutyötä, perheväkivallan hoitomallia ja perhesuhteiden tukemista Virossa. Perhe-keskuksen kautta kirkko on antanut tukensa juuri heikoimmassa asemassa oleville ja tullut näkyväksi yhteiskunnassa, jossa luottamus kirkkoa koh-taan on heikko. Viron kirkon perhekeskus on saanut merkittävää näky-vyyttä julkisuudessa ja uskottavuutta yhteiskunnallisenakin keskustelun osapuolena.

• Etiopian Mekane Yesus -kirkko perusti kuurojen hengellisen työn jaoston.

45

Etiopian Mekane Yesus -kirkko on perustanut kuurojen hengellisen työn jaoston. Se tukee kuurojen yhteisöjen hengellistä kasvua ja syventää hei-dän kristillistä vakaumustaan. Kuurot ovat osallistuneet myös perhetyön koulutuksiin. Monet entiset kuurojenkoulun oppilaat ovat perustaneet perheen, jossa kristilliset arvot näkyvät vahvasti.

• Kiinassa erityislapset pääsivät kouluun muiden lasten kanssa uuden hankkeen avulla.

Osallistavan opetuksen kehittämishanke Kiinassa vahvistaa koulujen ammatillista osaamista erityisesti kuulo- ja näkövammaisten opetuksen kehittämisessä. Hanke vahvistaa erityislasten koulutusmahdollisuuksia ja asemaa yhteisössä. Se toteutetaan yhteistyössä Amity Foundationin kanssa Itä-Kiinassa Zhejiangin maakunnassa, joka sijaitsee Shanghain ete-läpuolella.

Tavoite: Lasten oikeudet toteutuvat kummiohjelmissa mukana olevien lasten elämäs-sä ja heidän lähiyhteisöissään.

• Kolumbiassa tuetaan kummilapsia, jotka ovat maan sisäisiä pa-kolaisia tai taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevia.

Kolumbiassa yhteiskunnan eriarvoisuus ilmenee koulutuksen tason voi-makkaassa vaihtelussa kaupunkien ja maaseudun välillä. Parhaat koulut ovat yksityisiä ja maksavat erittäin paljon. Valtion koulut ovat ilmaisia mutta tasoltaan vaatimattomia. Kummiohjelmalla tuetaan sellaisten lasten opiskelumahdollisuuksia, jotka ovat pudonneet pois virallisesta koulu-järjestelmästä maan sisäisen pakolaisuuden tai taloudellisten resurssien puutteen vuoksi. Lisäksi tarjotaan pienelle ryhmälle mahdollisuus jatkaa opintojaan ylioppilastutkinnon jälkeen.

• Pakistanissa Peshawarissa tuettiin 800:aa vähemmistöjen oppilasta. Pakistanilaisista vain vähän yli puolet osaa lukea. Peshawarin hiippa-kunnan kummityöohjelma tuki erityisesti vähävaraisia vähemmistöoppi-laita. Tuen piiriin kuului yli 800 oppilasta. Tuki sisälsi myös oppilaiden harrastustoimintaa, jota koulut järjestävät iltapäivisin, muun muassa tie-tokilpailuja, urheilutapahtumia, leirejä, askartelu- ja taidekursseja, tiede-näyttelyn ja puunistutusta.

Koulutyön sihteeri on panostanut jo kahden vuoden ajan erityisesti kou-lulaisten opiskelumotivaation parantamiseen. Vuonna 2016 kouluissa jär-

4746

jestettiin säännöllisesti vanhempainiltoja, joissa keskusteltiin sekä yleensä koulutuksesta että oman lapsen koulunkäyntiin liittyvistä kysymyksistä. Tapaamisten tavoitteena on motivoida vanhempia tukemaan lapsen kou-lutusta.

• Tansaniassa Mafingan lastenkotia tuetaan itsekannattavaksi. Tansaniassa Mafingan lastenkoti on toiminut jo vuosia Lähetysseuran tuella. Vuoden 2016 alussa alkoi hankkeen siirtäminen itsekannattavaksi. Lastenkodissa on aloitettu erilaisia itsekannattavuushankkeita, kuten pos-sujen kasvatusta ja tomaattien kasvihuoneviljelyä.

• Venäjällä seurakuntien työntekijöitä koulutettiin lasten hyvän kasvun edellytyksistä.

Venäjän Joshkar-Olassa järjestettiin lastensuojelukoulutus Suomen Lähe-tysseuran ja Uralin rovastikunnan kanssa. Tavoitteena oli kouluttaa seu-rakuntien työntekijöitä parantamaan lasten hyvinvointia, vahvistamaan lasten oikeuksia ja korostamaan seurakunnan merkitystä turvallisena ym-päristönä lasten kasvulle. Teemoja olivat muun muassa lapsen kehitys ja kasvu, lasten tarpeet eri-ikäisinä, äidin ja isän rooli, seurakunnan tehtävä ja tuki lasten elämässä sekä perheen kriisit.

Tavoite: Tytöt ja naiset osallistuvat tasavertaisesti oman elämänsä ja yhteisönsä valintoihin.

• Mauritanian naiset saivat tukea maanviljelystaidoissa sekä lu-kutaito-opetuksessa

Mauritanian maaohjelmassa avustettiin yli 1 200:aa ihmistä maanvilje-lyksessä, elinkeinojen kehittämisessä ja lukutaito-opetuksessa. Näistä 84 prosenttia oli naisia. Lisäksi tuettiin 330 lapsen koulunkäyntiä. Näistä 65 prosenttia oli tyttöjä. Tuelle on tarvetta edelleen, jotta naisten ääni saa-daan kuuluviin. Esimerkiksi Sarlahin piirikunnassa kokoontuu 13 aktiivis-ta naistenryhmää.

• Nepalin dalit-naiset saivat kansalaisuustodistuksia. Jotkut yhteisöjensä naiset ovat saaneet hankittua kansalaisuustodistuksia ja maaoikeuksia. Se on erityinen saavutus Nepalissa, erityisesti etelän da-litien keskuudessa.

• Botswanassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja hiv-syrjäytymistä vas-taan tehdyn työn avulla tavoitettiin ihmisiä odotettua enemmän.

47

Botswanassa tilastojen mukaan jopa kaksi kolmesta naisesta joutuu vä-kivallan uhreiksi jossain elämänsä vaiheessa. Koulutuksella parannetaan naisten valmiuksia ottaa vastuuta asioiden hoitamisessa mutta vähenne-tään myös hyväksikäytön mahdollisuuksia. Väkivalta ja valtarakenteet ovat vakavia esteitä naisten osallisuudelle.

Kagisano Society Womens Shelter (KSWS) tarjoaa suojaa ja palveluja perheväkivallan uhreille. KSWS onnistui tavoittamaan sukupuolittuneen väkivallan uhreja ja tapauksia liittyen hiv-positiivisten oikeuksiin erittäin hyvin. Vuositavoitteet oli lähes saavutettu jo ensimmäisen vuosipuoliskon aikana (79 prosenttia). Väkivaltaa ja hiv-positiivisten syrjintää ehkäise-vän toiminnan piiriin tavoitettujen koululaisten ja opettajien määrä oli kesäkuun loppuun mennessä jo lähes kaksinkertainen vuositason tavoit-teeseen verrattuna.

• Nepalissa naisten maatalouden omavaraistuotanto mahdollisti yritystoiminnan.

Nepalin SAHAS-kumppanuusjärjestön ruokaturvahankkeessa koulute-taan naisia muun muassa omista oikeuksistaan, keittiöpuutarhan pidosta, vihannesten ympärivuotisesta viljelystä sekä osuuskunnan perustamises-ta aina tuotteiden myyntiin. Yhteisöryhmien kautta naiset pystyvät otta-maan pienlainan pienyrityksen tai toimeentulon perustamista varten, ja eri yhteisöissä on tuettu esimerkiksi kastelujärjestelmien rakentamista yhdessä valtion viranomaisten kanssa. Yhteisöryhmien jäsenistä 69 pro-senttia on naisia, joista 89 prosenttia on syrjittyjä dalit- tai janajati-naisia.

Tavoite: Vammaiset toimivat näkyvinä yhteisön jäseninä

• Tansanian Kishapussa vammaiset lapset ja heidän perheensä saivat tukea ja tietoa vammaisuudesta.

Tansaniassa Kishapussa on saavutettu pysyviä asennemuutoksia siinä, ettei-vät vanhemmat enää piilottele vammaisia lapsiaan kotona. Ensimmäisessä kartoituksessa hankealueella tunnistettiin 135 vammaista. Vammaisten ti-lanteen muuttuminen vaatii muutoksia asenteisiin mutta myös oikeusjärjes-telmien kehittämistä siten, että ne ovat vammaisten saavutettavissa.

• Etelä-Afrikassa vaikuttamistyö virkamiehiin käynnisti fysiote-rapian opetussuunnitelman vammaisille.

4948

Etelä-Afrikassa Lähetysseuran tukeman CREATE-järjestön toiminnan painopiste on ollut työpajojen järjestämisessä. Kohderyhmänä ovat val-tion virkamiehet ja julkisen terveydenhuollon henkilöstö – muun muassa sosiaalityöntekijät – sekä vammaisjärjestöjen edustajat. Witwaterstrandin yliopiston fysioterapian opetussuunnitelma päätettiin arvioida WHO:n uuden yhteisöpohjaisen kuntoutusmatriisin (CBR) valossa uudelleen. Toteutuessaan tällä voi olla kauaskantoisia ja pitkäkestoisia vaikutuksia, jos alalla kouluttautuvat opiskelijat saavat alusta asti tietoa yhteisöpohjai-sesta kuntoutuksesta.

• Etiopiassa integroidun opetuksen hankkeeseen osallistui 112 opettajaa, jotka auttoivat 1 330 kuuroa oppilasta kouluun.

Etiopian kuurojen integroidun opetuksen hankkeeseen kuuluville kurs-seille osallistui 112 opettajaa. Heidän kauttaan kursseista tuli hyötymään noin 1 330 kuuroa oppilasta. Hankkeen koordinaattori on ollut jäsenenä opetusministeriön ja Suomen suurlähetystön erityisopetuksen työryh-mässä, joka kokoontui neljä kertaa vuoden 2016 aikana. Vammaisten yh-teisöpohjainen hanke Dessiessä on lähettänyt paikallisradiossa vammais-ten tilanteesta kertovia ohjelmia 11 kertaa.

• Palestiinalaiselle viittomakielelle virallinen asema ja tunnustus yliopistotasolla.

Palestiinalaisille nuorille järjestettiin viittomakielen kurssi Birzeitin yli-opiston arabian kielten laitoksella. Palestiinalainen viittomakieli – johon julkaistiin sanakirja jokin aika sitten – on aito palestiinalaisten kieli, ja sii-hen liittyvää opetusta tulisi antaa arabian kielten laitoksella. Viittomakie-len kurssille haluttiin hakea virallista yliopiston akkreditaatiota. Se saatiin, mikä on erityisen ratkaisevaa tulosten kestävyyden näkökulmasta.

Tavoite: Hivin vaikutuspiirissä elävien oikeus täyteen elämään toteutuu.

• Botswanassa tavoitettiin yhteisökeskusteluissa 864 seksuaa-livähemmistöihin ja muihin haavoittuviin ryhmiin kuuluvaa ihmistä.

Botswana Network on Ethics, Law and HIV/AIDS (BONELA) on kan-salaisjärjestöjen verkosto, joka pyrkii luomaan oikeudenmukaisen ja mahdollistavan toimintaympäristön marginalisoiduille ihmisryhmille: hiv-positiivisille, seksuaalivähemmistöille, seksityöläisille, vammaisille,

49

vangeille, pakolaisille ja turvapaikanhakijoille sekä heidän omaisilleen. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana hankkeella tavoitettiin 864 ihmistä yhteisökeskusteluissa (community dialogues), kokouksissa ja tavoittavan työn kautta.

• Kiinassa sata työntekijää koulutettiin tunnistamaan hiv. Kiinassa Hengyang No. 3 -sairaala koulutti yli sata terveysalan työntekijää hivin diagnosointiin, työaltistukseen sekä hiv-neuvolatoimintaan liittyen. Sairaala koulutti vuoden ensimmäisellä puoliskolla 393 hi-viruksen kans-sa elävää sekä riskiryhmään kuuluvaa hivin ja aidsin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

• Zimbabwen isoäidit tukevat aids-orpoja. Aidsin kautta huoltajia vaille jääneet lapset ovat edelleen haavoittuvassa asemassa Zimbabwessa. Talousahdinko 1990- ja 2000-luvuilla ajoi yhä useampia nuoria siirtotyöläisiksi ja rikkoi perheitä. Samaan aikaan maassa oli hiv-epidemia, jonka vuoksi maassa on paljon aids-orpoja. Etelä-Zim-babwessa Mberengwan alueella naiset heräsivät tarpeeseen tehdä jotain perheiden ja orpojen hyväksi. Syntyi isoäitiryhmiä, jotka tarjoavat psy-kososiaalista tukea orvoille, tukevat ja seuraavat näiden koulunkäyntiä, turvaavat ravinnonsaannin ja antavat arkista oppia niin hygieniassa, ruu-anlaitossa, viljelyssä kuin sosiaalisessa elämässä. Toimintamalli on yhtei-söperustainen lasten kotituen malli. Gwain isoäitiryhmä on pystynyt aut-tamaan alkuun 16 uutta ryhmää.

Tavoite: Syrjittyjen ihmisryhmien perusoikeudet toteutuvat

• Nepalissa osallistava toiminta mahdollistaa dalit-lasten koulun-käynnin.

Osallistava toimintatapa on useiden tutkimusten mukaan avain muutok-seen, kun muutos tapahtuu sillä tasolla, missä ongelmat ovat. Lähetysseu-ran tukemat kehitysyhteistyöhankkeet Nepalissa sijoittuvat dalitien ja jan-ajatien pariin, ja heidän osallistamiseensa kiinnitetään erityistä huomiota. Samari Utthan Sewa -järjestö (SUS) työskentelee Etelä-Nepalin dalit-yh-teisöissä. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana koulutettiin 122 ryhmää heidän oikeuksistaan esimerkiksi kansalaisuustodistukseen ja ilmaiseen peruskoulutukseen. 193 henkilöä sai koulutusta myös vihannestenvilje-lyssä.

5150

Hankkeen avulla tuettiin dalit-lasten lukutaitokursseja, jotta lapset pää-sisivät valtion kouluun United Mission to Nepal -järjestön äidinkielisen opetuksen vuoristopiirikunnissa. Hankkeen kautta tuetaan kolmeatois-ta alakoulua äidinkielisen opetuksen tarjoamisessa magar-vähemmistön lapsille. Hankkeen ansiosta 95 prosenttia hankealueen lapsista aloittaa koulun.

• Boliviassa alkuperäkansojen jäsenet saivat maataloustukea sekä osallistuivat työpajoihin oikeuksistaan.

Bolivian alkuperäiskansat ovat maan heikoimmassa asemassa oleva vä-estö. Heistä suurin osa elää muusta väestöstä erillään omissa kyläyhtei-söissään. Bolivian evankelisluterilaisen kirkon tavoitteena on vaikuttaa alkuperäiskansojen elämän parantamiseen ja heidän haavoittuvuutensa vähentämiseen.

Ruokaturvaa vahvistettiin antamalla teknistä tukea Andien ylängön kyliin rakennettujen kasvihuoneiden ylläpitoon sekä antamalla kylän ihmisille vihannestensiemeniä. Tarijan maakunnan Yuncharan kunnassa jatkettiin yhteistyötä kuntahallinnon kanssa ruokaturvan parantamiseksi ilmaston-muutoksen koettelemalla alueella. La Pazin maakunnassa Chacoma Irpa Granden kylässä tuettiin viljelyä muun muassa hankkimalla kyläläisille puimuri sadon käsittelyyn. Potosin maakunnassa Torotoron kunnan Cala Calan kyläläisille järjestettiin työpajoja, joissa käsiteltiin alkuperäiskanso-jen oikeuksia.

• Kolumbiassa työ maaoikeuksien puolesta jatkui. Perusoikeuksien loukkaukset koskevat monissa toimintamaissa maaoi-keuksia. Luterilaisen maailmanliiton Kolumbian ihmisoikeusohjelmassa ihmisoikeusjärjestö CPDH teki maaoikeuksiin liittyvän kartoituksen ja tuki kyliä, jotka kärsivät suurten öljyputkien aiheuttamista haitoista. Pien-viljelijöiden ja maatyöläisten järjestö ACA jatkoi työtään maaoikeuksiensa puolesta. Araucan maakunnassa ihmisoikeusjärjestö Joel Sierra piti muun muassa yhteyttä YK:n ihmisoikeuskomissioon alueen rauhanprosessin toteutumisnäköaloista ja haasteista. CPDH-järjestön toimintaa vuoden aikana on ollut muun muassa 14 ihmisoikeuskomitean muodostaminen.

• Etelä-Afrikassa maahanmuuttajien suojeleminen ja oikeuksien puolustaminen ovat kristillisen neuvoston vaikuttamistyötä.

51

Etelä-Afrikassa Kwazulu-Natalin kristillisen neuvoston (KZNCC) hanke maahanmuuttajien suojelemiseksi ja oikeuksien toteutumiseksi on ly-hyessä ajassa saanut aikaan rohkaisevia tuloksia. KZNCC on osallistunut jäsenkirkkojensa johtajien avulla muukalaisvihamielisyyden vastaiseen kansalaisaktivismiin aina ruohonjuuritasolta korkean tason poliittisiin dialogeihin. Lisäksi KZNCC on toiminut viestinviejänä pakolaisten ja vi-ranomaisten välillä. Järjestö on antanut panoksensa lainsäädännön proses-seihin ja saanut aikaan painetta maahanmuuttajia koskevien epäedullisten lainkohtien muuttamiseksi. KZNCC on myös järjestänyt keskustelutilai-suuksia, joissa on pohdittu ratkaisuja ksenofobiaan (vieraskammoon) ja sen synnyttämiin väkivaltaisuuksiin.

Tavoite: Ympäristöystävällinen ja kestävä kehitys mahdollistuu

• Nepalissa sanitaatio on parantanut hygieniaa ja ruokaturvahan-ke on edistänyt luomuviljelyä.

Vuoden 2016 alussa 267 taloutta Nepalin Dhadingin piirikunnassa sai Shanti Nepalin kautta uuden vessan. Hankkeen kautta järjestettiin myös tietoiskuja sanitaatiosta seitsemässä eri kylässä.

SAHAS:n kahdessa ruokaturva- ja maataloushankkeessa edistetään kestä-viä ja ympäristöystävällisiä toimintatapoja vuoristoseuduilla. Hankkeiden avulla edistetään luomuviljelyä sekä luonnonmukaisten torjunta-aineiden käyttöä. Yhteisöjen jäseniä opastetaan luonnon tuhoamisen seurauksista sekä siitä, kuinka hyödyntää esimerkiksi eläinten jätökset uudelleen. EL-LEP-hankkeessa koulutettiin 216 henkilöä tiskiveden uudelleen hyödyn-tämisestä sekä ympäristön puhtaana pitämisestä.

• Mauritaniassa aurinkopaneelit auttoivat 116:ta ihmistä. Mauritanian maaohjelmassa ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin vastattiin esimerkiksi kehittämällä jätehuoltoa ja ottamalla käyttöön aurinkopaneeleja. 116 suoraa hyödynsaajaa pääsi näistä osalli-seksi vuonna 2016.

• Etiopiassa luotiin eroosiota estäviä suoja-alueita 420 hehtaarin alueelle.

Etiopian Legehedan alueen katastrofivalmiuden kehittämishankkeessa on otettu ympäristönäkökulma huomioon laaja-alaisesti. Esimerkkeinä ovat puiden ja ruohojen istutusohjelmat, eroosiota estävien penkereiden ja tulva-

5352

patojen rakentaminen sekä kasvustoa ennallistavien suoja-alueiden perusta-minen. Suoja-alueita on perustettu 420 hehtaarin alalle.

Usean joen uomaan on rakennettu patoja, jotka estävät eroosiota hidasta-malla joen virtausta. Ruokaturvan parantamiseksi Legehedassa on raken-nettu kastelukanavia yhteensä 590 metriä, kaivettu kaivoja vihannestenvil-jelyä varten ja tuotu alueelle uusia entistä kestävämpiä viljalajikkeita.

Katastrofityö

• Zimbabween Gwain isoäitien hankkeelle 8 000 euroa hätäapu-maissin ostamiseen ja vesiputkihankkeelle 100 000 euroa.

• Etiopiaan yli 100 000 euroa kuivuusalueelle.• Luterilaisen maailmanliiton katastrofinhallinnan kehittämistoi-

mintaan 20 000 euroa.• Nepalissa jatkettiin sekä psykososiaalista että rakennustyötä

maanjäristyksen jälkeen.• Burundista Tansaniaan tulleille pakolaisille 58 000 euroa.

Zimbabween myönnettiin vuonna 2016 katastrofirahastosta 8 629 euroa hätäapumaissin ostoon. Lisäksi loppuvuodesta myönnettiin Lähetysseu-ran katastrofirahastosta Gwain Isoäitien ryhmän (GGG) vesiputkihank-keelle 100 000 euroa. Se on nykyisestä kehitysyhteistyöhankkeesta erilli-nen hanke, mutta toteuttava kumppani on sama.

Lähetysseura tuki katastrofirahastosta ACT Alliancen rahoittamaa hätä-apuhanketta ja sen EECMY-DASSC:n osahanketta Etiopian Arsi Negel-lessä 100 000 eurolla. Apu kohdistettiin ensisijaisesti lapsille ja raskaana oleville. Ruoka-avun lisäksi tuettiin kuivuudesta kärsivää Shabuye Sang -hankkeen aluetta. Siellä vallinneen vaikean tilanteen vuoksi Lähetysseura lähetti alueelle pienimuotoista hätäapua, 4 600 euroa. Tuki kattoi sadalle hengelle ruokaa muutamiksi kuukausiksi, siemenviljaa ja työkaluja.

Lähetysseura tuki vuonna 2016 Luterilaisen maailmanliiton katastrofin-hallinnan kehittämistoimintaa (DMD) 20 000 eurolla. Tuki kohdistui kirkkojen katastrofivalmiuden vahvistamiseen maailmanliiton ja Lähetys-seuran yhdessä suunnitteleman koulutusohjelman avulla.

Nepalissa kehitysyhteistyökumppani CMC:n tekemää katastrofinjäl-keistä psykososiaalisen tuen työtä tuettiin pienimuotoisesti vielä vuonna 2016 vuoden 2015 maanjäristyksen jäljiltä. Kehitysyhteistyökumppani

53

SAHAS:n kanssa aloitettiin 59 talouden dalit-kylän jälleenrakennushan-ke Gorkhassa yhteistyössä saksalaisen SODI-järjestön, kanssa. Vuoden 2016 lopulla tehtiin rahoituspäätökset kahdesta SUS:n kautta toteutetta-vasta katastrofityön hankkeesta: SUS:n maanjäristyksessä vaurioituneen Chitwanin toimiston korjaustyöt sekä tulvakontrollihanke Morangin pii-rikunnan musahar-yhteisössä.

Lähetysseura tuki ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista käyttö-tarkoituksen muutoksella Burundista tulleita pakolaisia 58 000 eurolla loppuvuodesta 2016. Tuki lähetettiin ACT:n vetoomuksen TZA161 pe-rusteella TCRS:lle.

2.4.3 Strateginen tavoite: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on vakiintunut osaksi ulkomaista työtä

• Etelä-Afrikassa ja Nepalissa laadittiin koulutusta ja vaikuttamis-työn suunnitelmia.

• Kolumbiassa puututtiin aseellisen konfliktin ihmisoikeuslouk-kauksiin.

Etelä-Afrikassa Kwazuli-Natalin kristillinen neuvosto laati vaikuttamis-työn suunnitelman ksenofobian vastaiselle työlleen Lähetysseuran vai-kuttamistyön koulutuksen avulla. KZNCC sai vuonna 2016 rakennettua monipuoliset, toimivat verkostot muukalaisvihamielisyyksien vastaiseen työhön.

Kaikki Nepalin kehitysyhteistyökumppanit tekevät piirikuntatason vai-kuttamistyötä. Vuoden 2016 aikana esiin nousi selkeästi kolme temaat-tista aluetta: 1) vammaisten oikeudet (mukaan lukien mielenterveyson-gelmista kärsivien henkilöiden oikeudet), 2) lapsiystävällisen opetuksen ja opo-/kuraattoritoiminnan (school counselling) saaminen kansalliseen opetusohjelmaan sekä 3) madrasha-koulujen ottaminen mukaan kansalli-seen opetusohjelmaan ja islamilaisen vähemmistön tyttöjen oikeus kou-lutukseen.

Keskeisin vaikuttamistyön teema Kolumbiassa on aseellisen konfliktin ja kaivostoiminnan aiheuttamat ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja maa-oikeuksien polkeminen varsinkin alkuperäiskansojen ja afrokolumbialais-ten mailla. Luterilainen maailmanliitto osallistuu muun muassa WASH-, ruokaturva- ja suojeluklustereihin sekä humanitaariseen verkostoon. Vai-

5554

kuttamistyötä tehdään useiden kansainvälisten järjestöjen kanssa ja myös niihin vaikuttaen (mm. UNDP, OCHA, ACNUR, YK:n ihmisoikeustoi-misto).

Kansainvälistä yhteistyötä on lujitettu entisestään (Espacio de Coope-ración para la Paz). Luterilainen maailmanliitto oli mukana myös EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Moghe-rinin Kolumbian-vierailulla.

Luterilaisen maailmanliiton miinauhrihankkeen tukema ASODIG-PAZ-järjestö osallistuu konfliktin uhrien edustajistoon neljässä kunnassa sekä maakuntatasolla ja maakunnan miinojenvastaisen komitean työsken-telyyn. Se pyrkii myös vahvistamaan näkyvyyttään kansallisella tasolla.

2.4.4 Strateginen tavoite: Ulkomaisten yhteistyökumppa-niemme omaehtoisuus on lisääntynyt

• Mekongin alueella järjestöjohdolle annettiin johtamisvalmen-nusta.

Mekongin alueella yhteistyöjärjestöjen johdolle ja muulle henkilökunnal-le alettiin järjestää valmennusta johtamisessa. Palaute valmennuksesta on ollut hyvää. Erityisesti tavoitellaan paikallisten johtajien osaamisen vah-vistamista, jotta omistajuus voisi siirtyä heille entistä vahvemmin varsin-kin siellä, missä ulkomaalaisella johdolla on edelleen vahva rooli.

• Nepalissa kehitysyhteistyön kumppanuusjärjestöjen omaeh-toisuus on lisääntynyt.

Nepalissa yhdeksästä kumppanuusyhteistyöjärjestöstä seitsemällä on ny-kyisin Lähetysseuran lisäksi useita kansainvälisiä rahoittajia ja yhteistyö-tahoja. Lisäksi Suomen ulkoasiainministeriön tekemässä evaluoinnissa Lähetysseuran kehitysyhteistyöstä Nepalissa arvioitiin, että Lähetysseura on onnistunut kasvattamaan kumppaneidensa kapasiteettia.

• Ranskan Marseillessa Marhaban-keskukselle toimintatukea. Lähetysseuran ensimmäiset työntekijät saapuivat Marseillehin vuonna 1986. Marhaban-keskus avattiin vuonna 2003 ja on siitä lähtien palvellut Marseillen maahanmuuttajia. Keskuksen toiminnan omistaa Marhabanin tukiyhdistys, ja vuodesta 2014 lähtien keskus on toiminut paikallisen Mé-

55

lanie Landes Castagnon johdolla. Vuoden 2016 joulukuussa Lähetysseu-ran työntekijä palasi kotimaahan. Lähetysseura antaa keskukselle toimin-tatukea.

Marhabanin keskuksen toimintamalli on ainutlaatuinen Ranskassa: se on onnistunut yhdistämään uskonnollisesti tunnustuksellista ja tunnustukse-tonta toimintaa. Marhaban on verkostoitunut sekä julkisten, yksityisten että uskonnollisten maahanmuuttajatyön toimijoiden kanssa.

Diakoniakeskus kokoontuu Marhabanissa viikoittain. Siellä käy satoja eri kansallisuuksista ja uskonnollisista taustoista tulevia lapsia, naisia ja mie-hiä. He opiskelevat ranskaa ja kädentaitoja. Ryhmiä ohjaa 40 eri uskon-tokuntaa edustavaa vapaaehtoista. Palkattuja työntekijöitä keskuksessa on kolme: kokopäiväinen johtaja ja kaksi osa-aikaista ohjaajaa.

5756

Alue Maa Yhteistyökirkot Yhteistyöjärjestöt

Eteläinen Afrikka

Angola • Angolan evankelis- luterilainen kirkko (IELA)

• LML:n Angolan maaohjelma• Instituto de Teologia Evangelica no Lubango (ISTEL)• Yhdistyneet Raamatun kääntäjät (UBS)

Botswana • Botswanan evankelis- luterilainen kirkko (ELCB)

• Thuso Rehabilitation Center (TRC)• Kagis§ano Society Women’s Shelter (KSWS)• Botswana Network on Ethics, Law and HIV/AIDS (BONELA)

Etelä- Afrikka

• Kwa-Zulu Natal Christian Council (KZNCC)• CBR Education and Training for Empowerment (CREATE)• Tswane Leadership Foundation (TLF)

Namibia • Namibian evankelis- luterilainen kirkko (ELCIN)

Zimbabwe • Gwai Grandmothers Group (GGG)

Itäinen ja Keskinen Afrikka

Etiopia • Etiopian evankelinen Mekane Yesus –kirkko (EECMY)

• SIL Ethiopia

Malawi • Malawin evanke-lis-luterilainen kirkko

Tansania • Tansanian evankelis- luterilainen kirkko (ELCT)

• Tanganyika Christian Refugee Service (TCRS) • Huduma ya Injili na Maendeleo wa Wafugaji (HiMWA)• Iringan yliopisto (UoI)• Mission Aviation Fellowship (MAF)• Tumaini University Makumira (TUMA)• Sebastian Kolowa Memorial University (SEKOMU) • Ecumenical Disability Advocates Network (EDAN)

Läntinen Afrikka Mauritania • Luterilainen maailmanliitto (LML)

Senegal • Senegalin luterilainen kirkko

• Kirkkojen Maailmanneuvosto (WCC)• Luterilainen Maailmanliitto (LML)• The Lutheran Communion in Central and Western Africa (LUC-CWA)

LIITE 4

57

Mekong-alue ja Oseania

Kambodža • Kambodžan luterilai-nen kirkko (LCC)

• Chab Dai• International Cooperation Cam-bodia (ICC)• Church World Service (CWS) Cambodia• M´lup Russey• First Step• Komar Pikar Foundation (KPF) • Lutheran World Mission (LWM)

Laos • Luterilainen maailmanliitto (LML) • World Renew • Alliance Anti Trafic Thailand (AAT)

Papua- Uusi- Guinea

• SIL International • Bible Translation Association of Papua New Guinea

Singapore • Singaporen luterilai-nen kirkko (LCS)

Thaimaa • Thaimaan evankelis- luterilainen kirkko (ELCT)

• Alliance Anti Trafic Thailand (AAT)• SIL International • Lutheran Mission in Thailand (LMT)• Mekong Mission Forum (MMF)

Vietnam • Alliance Anti Trafic Vietnam (AAT)• Church World Service (CWS) Vietnam• VietHealth

Myanmar • Euro-Burma Office (EBO)• Pyidaungsu Institute (PI)

Kiina, Hongkong SAR, Taiwan

Kiina • China Christian Council (CCC)• Amity Foundation • Hunan Christian Council (HCC)• Yunnan Christian Council (YCC)• Nanjingin teologinen seminaari• Hunanin raamattukoulu• Zhongnan-yliopisto• Dalin ja Baoshanin raamattukoulut• Baoshanin huumevieroituskeskus

(Hongkon-gin itsehal-lintoalue)

• Hongkongin evanke-lis-luterilainen kirkko (ELCHK)

• Institute of Sino-Christian Studies (ISCS)• Lutheran Theological Semina-ry (LTS)• Hong Kong Christian Council (HKCC)

5958

(Taiwan) • Taiwanin luterilainen kirkko (LCT)

• China Lutheran Seminary (CLS)• Taiwanin radiotyön keskus (Hsin Yi Broadcasting Center)• Armon majatalon huumevieroitus-keskus (House of Grace)• Taiwan Foreign Inmates Caring Association (TFICA)

Lähi-itä yhteiset • SAT – 7

Israel • International Christian Churches (ICCI-Dspr)• KavLaOved

Jordania • Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luteri-lainen kirkko (ELCJHL)

Palestiinan itsehallinto-alueet

• Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luteri-lainen kirkko (ELCJHL)

• Birzeit University• Defence for Children International (DCI)

Syyria • Common Space Initiative

Nepal ja Pakistan

Nepal • Nepalin evankelis- luterilainen kirkko (NELC)

• National Churches• Fellowship of Nepal (NCFN / LTD) • Grace Community Service (GCS)• Nepal Ebenezer Bible College (NCFN/NEBC)• Christian Commitment to Building New Nepal (CCBNN)• TEACH Nepal • Forward Looking (FL)• FOCUS • United Mission to Nepal (UMN)• Gandaki Boarding School (GBS)• Centre for Mental Health and Councelling (CMC Nepal)• Group of Helping Hands (SAHAS Nepal)• Tansen Mission Hospital (TMH)• Samaritan Utthan Sewa (SUS)• Sasthagat Bikash Sanjal • Shanti Nepal

Pakistan • Pakistanin kirkko / Diocese of Peshawar (DOP)

• Christian Hospital Tank (CHT)• Pakistanin Raamattukirjekurssi-• koulu (PBCS) • Open Theological Seminary (OTS)• United Bible Training Centre• Pakistanin raamattuseura (PK Bible Society)

Latinalainen Amerikka

Bolivia • Bolivian evankelis- luterilainen kirkko (IELB)

• Centro de Promoción Minera (CEPROMIN)

59

Kolumbia • Kolumbian evankelis- luterilainen kirkko (IELCO)

• Luterilainen maailmanliitto (LML)

Venezuela • Venezuelan evan-kelis-luterilainen kirkko (IELV)

Eurooppa ja Keski-Venäjä

Ranska • L’Association Diaconale Protes-tante Marhaban (ADPM)

Venäjä • Inkerin evankelis- luterilainen kirkko

• Kazhdyj-säätiö• Dikoni-säätiö

Viro • Viron evankelis- luterilainen kirkko (EELK)

Monenkeskinen yhteistyö

• ACT-allianssi• Euro-Burma Office (EBO)• CPMPF (Church of Pakistan Mission Partners Forum)• Ecumenical Advocacy Alliance (EAA)• Ecumenical Disability Advocates Network (EDAN)• Inkerin kirkon lähetysjärjestöjen yhteistyöelin (IKLY)• Joint Christian Ministry in West Africa (JCMWA)• Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN/WCC)• Kirkkopalvelut• Luterilainen maailmanliitto (LML)• Mekong Mission Forum (MMF)• Mission Aviation Fellowship (MAF)• Project for Christian Muslim Rela-tion in Africa (PROCMURA)• Wycliffe raamatunkääntäjät• SAT-7• Common Space Initiative (CSI)• United Mission to Nepal (UMN)

6160

LIITE 5

Henkilöstötiedot ja työvoimakustannukset

TIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ 2014 2015 2016

Tehdyt henkilötyövuodet

Ulkomainen työ 129 117 95

Kotimaantoiminnot 139 133 127

Yhteensä 268 250 222

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016

Ulkomainen työ 128 111 87

KOTIMAANTOIMINNOT*

Ulkomaanosasto 28 27 31

Kotimaanosasto 52 48 45

Hallinto-osasto 17 15 14

Lähetysjohtajan toimisto** 7 7 2

Viestintä ja varainhankinta 12 13 16

Talousosasto*** 21 20 13

Kotimaantoiminnot yhteensä 137 130 121

Kaikki yhteensä 265 241 208

*Kotimaantoimintoihin lukeutuu 13 henkilöä, jotka tekevät ulkomaista työtä kotimaassa

**Lähetysjohtajan toimistosta siirtyi rauhan- ja vaikuttamistyön yksikkö 5 henkilöä ulkomaanosastolle.

***Talousosastolta siirtyi kustannustoimintayksikkö 7 henkilöä viestinnän ja varainhankinnan osastolle.

VAKINAINEN HENKILÖSTÖ

Vakinaisten työsuhteiden lkm 225 209 194

Vakituisten työsuhteiden osuus vähint. 4kk työsuhteista* 78% 79% 82%

Poistuma vakinaisesta henkilöstöstä** 20% 17% 33%

*Tämä lasketaan kaikista voimassa olevista ts. **Tässä mukana yli 3kk palkattomat jaksot

61

IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE

Henkilöstön keski-ikä, vuotta 48,5 48,8 47,9

45 vuotta täyttäneiden osuus 60% 61% 62%

Naisten/miesten osuus 70/30 % 68/32 % 68/32 %

Naisten/miesten osuus esimiestehtävissä 44/56 % 49/51 % 52/48 %

TYÖVOIMAKUSTANNUKSET (1000 €) 2014 2015 2016

ULKOMAILLA TOIMIVAT TYÖNTEKIJÄT (1000 €)

palkat ulkomaanjaksoilta 3 610 3 579 3 030

palkat kotimaanjaksoilta 644 491 492

laskennallisen palkkavelan muutos -41 -137 -166

sosiaaliturvan kustannukset 1 525 1 199 1 184

asumiskulut ulkomailla 714 729 661

lasten koulunkäyntikulut 314 444 453

matkakulut kotimaa / työskentelymaa 186 267 150

muut työvoimakustannukset 670 654 532

yhteensä 7 622 7 226 6 336

KOTIMAASSA TOIMIVAT TYÖNTEKIJÄT (1000 €)

palkat 5 372 5 151 4 985

laskennallisen palkkavelan muutos -153 -17 -104

sosiaaliturvan kustannukset 1 175 1 159 1 048

muut työvoimakustannukset 281 302 293

yhteensä 6 675 6 595 6 222

6362

TILINPÄÄTÖS 2016

63

TULOSLASKELMA

1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12. 2015

Varsinainen toiminta

Ulkomainen työ

Kehitysyhteistyöavustukset 5 537 490,00 8 465 975,00

Muut saadut avustukset 2 314 236,57 1 408 896,57

Muut tuotot 126 360,11 133 828,04

Tuotot yhteensä 7 978 086,68 10 008 699,61

Toimintakulut ja avustukset -11 006 591,77 -12 352 375,22

Henkilöstökulut -7 990 167,13 -8 541 416,82

Poistot -173 517,76 -157 140,98

Muut kulut -1 347 725,23 -1 303 422,25

Kulut yhteensä -20 518 001,89 -22 354 355,27

Yhteensä -12 539 915,21 -12 345 655,66

Kotimainen työ

Saadut avustukset 214 305,66 156 999,62

Muut tuotot 116 955,22 97 221,42

Tuotot yhteensä 331 260,88 254 221,04


Poistot -10 264,36 -18 326,59

Muut kulut -1 332 678,40 -1 555 564,57

Kulut yhteensä -3 050 768,00 -3 648 900,85

Yhteensä -2 719 507,12 -3 394 679,81

Yleis-, talous- ja henkilöstöhallinto

Saadut avustukset 94 902,45 10 601,94

Sisäiset hyvitykset 144 468,84 156 439,05

Muut tuotot 176 585,44 153 576,51

Tuotot yhteensä 415 956,73 320 617,50


Poistot -288 029,91 -292 137,88

Kulujen siirto toisille toiminnoille 806 173,78 903 097,91

Muut kulut -1 394 408,27 -1 502 292,38

Kulut yhteensä -2 492 588,81 -2 593 947,53

Yhteensä -2 076 632,08 -2 273 330,03

6564

Liiketoimintayksiköt

Myyntituotot 665 454,67 745 743,06

Sisäiset hyvitykset 211 035,01 228 578,34

Muut tuotot 9 732,51 8 492,30

Tuotot yhteensä 886 222,19 982 813,70

Henkilöstökulut -549 940,15 -639 778,79

Poistot -93 695,69 -86 944,95

Muut kulut -528 396,18 -576 576,56

Kulut yhteensä -1 172 032,02 -1 303 300,30

Yhteensä -285 809,83 -320 486,60

Varsinaisen toiminnan kulujäämä -17 621 864,24 -18 334 152,10

Varainhankinta

Seurakuntien talousarvioavustukset 8 628 300,36 9 206 768,34

Seurakuntien toiminnalliset tuotot 2 800 883,34 2 325 045,10

Kolehtituotot 1 540 736,66 1 911 102,31

Järjestö- ja yritystuotot 1 155 264,00 865 757,96

Testamenttituotot 2 147 334,72 2 516 957,60

Muut keräys- ja lahjoitustuotot 2 631 012,83 2 735 119,96

Jäsenmaksut 9 800,00 10 610,00

Muut tuotot 17 151,14 14 906,99

Tuotot yhteensä 18 930 483,05 19 586 268,26

Henkilöstökulut -724 808,58 -666 115,32

Poistot -51 187,18 -65 896,43

Muut kulut -1 060 569,11 -779 542,75

Kulut yhteensä -1 836 564,87 -1 511 554,50

Yhteensä 17 093 918,18 18 074 713,76

65

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

Vuokratuotot 203 537,81 256 899,04

Realisointituotot 753 173,28 1 031 080,49

Muut tuotot 794 017,33 661 983,81

Tuotot yhteensä 1 750 728,42 1 949 963,34

Yhtiövastikkeet -95 013,30 -118 901,99

Korkokulut -173 433,36 -170 323,67

Muut kulut -240 021,44 -144 939,44

Kulut yhteensä -508 468,10 -434 165,10

Yhteensä 1 242 260,32 1 515 798,24

Tilinpäätössiirrot

Rahastojen lisäys -973 667,12 -1 292 322,65

Rahastojen vähennys 869 068,17 739 187,39

Yhteensä -104 598,95 -553 135,26

Tilikauden ylijäämä /alijäämä 609 715,31 703 224,64

6766

TASE 31.12.2016

PYSYVÄT VASTAAVAT 31.12.16 31.12.2015

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 369 717,79 334 811,65

Aineelliset hyödykkeet

Toimitilakiinteistö 4 992 852,33 4 881 145,91

Kurssikeskuskiinteistö 1 837 953,46 1 807 953,28

Muut kiinteistöt 1 692 321,91 1 716 998,61

Koneet, laitteet ja kalusteet 167 699,76 180 854,60

8 690 827,46 8 586 952,40

Sijoitukset

Käyttöomaisuusosakkeet 1 574 226,08 1 737 025,19

Asuinhuoneisto-osakkeet 4 332 567,94 4 811 183,13

Muut osakkeet ja osuudet 11 855 724,40 11 027 170,73

Omakatteisen rahaston sijoitukset 144 993,43 132 586,10

17 907 511,85 17 707 965,15

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Valmiit tuotteet 166 926,76 174 883,55

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 128 583,04 64 708,10

Vuokrasaamiset 0,0 1 485,90

Henkilökuntasaamiset 168 976,21 170 747,05

Ennakkomaksut 4 299,70 190 581,08

Keskeneräisten testamenttien kulut 12 359,36 18 724,56

Siirtosaamiset 2 222 400,18 2 054 231,73

2 536 618,49 2 500 478,42

Rahat ja pankkisaamiset 435 767,54 575 605,28

Vastaavaa yhteensä 30 107 369,89 29 880 696,45

67

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Toimintapääoma 3 000 473,85 3 000 473,85

Sidotut rahastot 1 975 929,06 1 947 194,47

Vapaat rahastot 15 069 454,86 14 302 773,19

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 609 715,31 703 224,64

20 655 573,08 19 953 666,15

OMAKATTEINEN RAHASTO 144 993,43 132 586,10

Pitkäaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 4 212 500,00 4 812 500,00

Eläkevastuuvelka 165 100,00 223 100,00

Elinkorkorahastot 99 493,14 93 071,23

Muut pitkäaikaiset velat 0,0 39 715,36

4 477 093,14 5 168 386,59

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 600 000,00 600 000,00

Ostovelat 535 980,75 290 393,24

Keskeneräiset testamentit 12 359,36 13 411,54

Muut saadut ennakot 872 397,99 679 539,52

Kehitysyhteistyöennakot 0,0 502 490,00

Muut siirtovelat 1 753 007,91 2 087 778,87

Muut lyhytaikaiset velat 1 055 964,23 452 444,44

4 829 710,24 4 626 057,61

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 30 107 369,89 29 880 696,45

6968

LIITETIEDOT 2016

Tilinpäätöksen laadintaa koskevat tiedot

Kannatustulojen jaksotusperusteita ei ole muutettu. Testamenttilahjoi-tukset on tuloutettu testamenttisaannon saatua lainvoiman ja kiistattoman omistusoikeuden synnyttyä.

Seurakuntien talousarvioavustukset on merkitty myöntämisvuoden tuo-toksi. Muut kannatustuotot on kirjattu maksuperusteella lukuun ottamat-ta tilivuodelle erikseen osoitettuja tammikuussa 2017 tilitettyjä varoja.

Käyttö- ja sijoitusomaisuuteen kirjatut lahjoitukset on arvostettu kohtuul-liseen käypään arvoon.

Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöavustusten käyttö on oikaistu suo-riteperusteiseksi ja käyttämätön osuus on kirjattu saatuna ennakkona ta-seen vastattaviin. Vastaavasti saataviin on kirjattu ennakkomaksuna käyt-tämätön osuus lähetetyistä avustuksista.

Pysyvien vastaavien sijoituksista julkisesti noteeratut osakkeet ja rahas-to-osuudet on arvostettu käypään arvoonsa.

69

TUOTTOJEN JA KULUJEN YHTEENVETO

Kirkon lähetystyön keskuksen tilastointiohjeen mukainen tuottojen ja kulujen yhteenveto

1000 € 2016 2015

seurakuntien talousarviomäärärahat 8 628 9 207

vapaaehtoinen kannatus 10 285 10 364

julkinen rahoitus 5 537 8 466

muut tuotot 3 633 3 042

TUOTOT YHTEENSÄ 28 084 31 079

avustukset ja toim. tuki yhteistyökirkoille ja –järjestöille 11 120 12 377

ulkomaantyöntekijöiden kulut 6 559 7 281

ulkomaantyön suunnittelu ja seuranta 1 482 1 739

muut ulkomaisen toiminnan kulut 1 045 906

ULKOMAANTYÖN KULUT YHTEENSÄ 20 206 22 304

varainhankinta 1 819 1 497

viestintä 723 862

vaikuttamistoiminta 226 211

koulutus- ja kasvatustoiminta 1 591 1 840

toimintojen suunnittelu ja seuranta 728 836

ULKOMAANTYÖN KOTIM. TUKITOIMINNOT YHT 5 087 5 246

yleishallinnon kulut 2 076 2 273

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ 27 369 29 823

satunnaiset erät ja tilinpäätössiirrot 105 553

tilikauden alijäämä / ylijäämä 610 703

Valtionavustukset

1000 € 2016 2015

Ulkoasiainministeriö

kehitysyhteistyöhankkeisiin 5 537 8 466

kehitysyhteistyön tiedotustoimintaan kotimaassa 107 271

muihin hankkeisiin 2 175 617

7170

Pysyvien vastaavien vuosipoistot

1000 € 2016 2015

aineettomat oikeudet

sm-poisto 5 v. 152 175

toimitilakiinteistö

menojäännöspoisto 4 % 166 203

kirkkokiinteistö


kurssikeskuskiinteistö


koneet, laitteet ja kalusteet

sm-poisto 1-5 v. 67 60

YHTEENSÄ 504 513

Eläkevastuuvelka

Siirtovelkana esitetystä arvioidusta eläkevastuuvelasta 165 t € kohdentuu 75 % työsuhteessa olevien nyttemmin suljetun eläkesäännön mukaisiin vastaisiin eläkkeisiin, 7 % eläkkeensaajien määräaikaisiin maksussa oleviin eläkkeisiin sekä 18 % eläkkeensaajien jatkuviin maksussa oleviin eläkkeisiin.

Eläkevastuuvelan vähentymä oli 58 t €, josta 52 t € on kirjattu ulkomaisen työn ja 6 t € kotimaisen työn henkilöstökulujen vähennykseksi.

71

Pysyvien vastaavien muutokset

1000 € 1.1.2016 lisäys vähennys 31.12.2106

aineettomat oikeudet 335 187 152 370

toimitilakiinteistö 4 881 115 1 017 3 979

kirkkokiinteistö 0 1 056 42 1 014

kurssikeskuskiinteistö 1 808 107 77 1 838

muut kiinteistöt 1 717 88 113 1 692

koneet, laitteet, kalusteet 181 47 67 161

käyttöomaisuusosakkeet 1 737 2 165 1 574

asuinhuoneisto-osakkeet 4 811 417 895 4 333

muut osakkeet ja osuudet 11 027 3212 2383 11 856

Tietoja asuinhuoneisto-osakkeista

2016 2015

lukumäärä pääkaupunkiseudulla 21 27

lukumäärä muualla Suomessa 5 8

keskimääräinen pinta-ala 61 62

Siirtosaamisten erittely

1000 t € 2016 2015

kannatustilitykset 1 483 1 393

eläkemaksun jaksotus 257 191

muut siirtosaamiset 482 489

YHTEENSÄ 2 222 2 073

7372

Rahastot ja oman pääoman muutokset

sidotut rahastot 1000 € 1.1.2016 lisäys vähennys 31.12.2016

Helvi Kostiaisen muistorahasto 4 - - 4

Eeva ja Tahvo Tukian muistorahasto 8 1 1 8

Margareta ja Arvi H. Saarisuun rahasto 13 1 1 13

Hanna Kujalan rahasto 34 2 2 34

Väinö Launiksen rahasto 50 3 3 50

Alpo Hukan muistorahasto - 15 - 15

Elvin rahasto 84 6 6 84

Maja Haikolan muistorahasto 38 3 3 38

Raija Salmen muistorahasto 271 19 - 290

Kaskinen – Simojoki –rahasto 10 56 3 63

yhdistetty lahjoitusrahasto 208 14 14 208

Kangaslampi-rahasto 64 4 6 62

kummilapsirahasto 436 375 375 436

katastrofirahasto 638 236 396 478

rahasto Pakistanin työlle 88 - - 88

Segezhan tukirahasto 0 104 - 104

Lestadiolainen Uusheräys –rahasto - 33 33 -

YHTEENSÄ 1 947 872 843 1 976

vapaat rahastot 1000 € 1.1.2016 lisäys vähennys 31.12.2016

työalueiden ajoneuvorahasto 225 64 1 288

tutkimusrahasto 299 - - 299

kiinteistörahasto 8 600 - - 8 600

lähetyskannatuksen tasausrahasto 2 620 703 - 3 324

valuuttakurssivaihtelujen tasausrahasto 2 558 - - 2 558

YHTEENSÄ 14 303 767 1 15 069

omakatteinen rahasto 1000 € 1.1.2016 lisäys vähennys 31.12.2016

naisten tulevaisuudelle –rahasto 133 46 34 145

73

Vakuudet ja vastuusitoumukset

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöön sekä osakkeita

1000 € 2016 2015

rahalaitoslainat 4 813 5 413

limiittiluotto 2 000 1 500

kiinteistökiinnitykset 6 005 6 005

pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 1 835 1 268

YHTEENSÄ, annetut vakuudet 7 840 7 273

Koronvaihtosopimusten pääoma on 4.812.500 euroa ja markkina-arvo 31.12.2016 – 161.299,52 euroa.

Leasingsopimuksista maksettavat määrät

1000 € 2016 2015

seuraavalla tilikaudella maksettavat 121 155

myöhemmin maksettavat 66 113

YHTEENSÄ, muut vastuut 187 268

Lähetysseura on velvollinen tarkistamaan kurssikeskuskiinteistön ja toimiti-lakiinteistön kiinteistöinvestoinneista tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistöjen verollinen käyttö muuttuu tarkistuskauden aikana. Viimeinen tarkistusvuosi on 2025. Vastuun enimmäismäärä on 97 719 euroa.

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Taseeseen on kirjattu siirtovelkoihin 45.000 € Botswanan ja Nepalin työ-alueiden KYT-hankkeiden kumppaneiden rahoituksen väärinkäytöstä johtuvaa kulua. On todennäköistä, että Lähetysseura joutuu palauttamaan ko summan Ulkoministeriölle. Kohdemaissa on ryhdytty toimenpiteisiin tapausten johdosta.

7574

Henkilöstökulut lajeittain

1000 € 2016 2015

palkat ja palkkiot 8 507 9 220

maksetut eläkkeet 42 72

eläkemaksut vakuutusyhtiölle 1 590 1 684

eläkevastuun muutos -58 -193

muut henkilösivukulut työalueilla 246 269

muut henkilösivukulut kotimaassa 160 186

YHTEENSÄ 10 487 11 238

Tilintarkastuskulut

1000 € 2016 2015

tilintarkastus 21 20

muut palvelut 11 8

Toimielimet

Hallituksen jäsenille ei ole maksettu palkkioita tai ansionmenetyskorva-uksia.

SUOMEN LÄHETYSSEURANTOIMINTAKERTOMUS JA

TILINPÄÄTÖS2016

Kansi:

Bolivialainen Liseth auttaa koulun jälkeen tekemään ruokaa, jota äiti myy kadulla. Perhe on hyvin köyhä, mutta Lähetysseuran tuella Liseth voi käydä koulua. Sieltä hän saa eväät tulevaisuuteen, joka voi olla toisenlainen kuin

äidillä. ”Ehkä joku matkailuun liittyvä työ”, Liseth unelmoi.

Kannen kuva: Ari Vitikainen

17% Syrjittyjen ja

vähemmistöjen oikeudet

15% Kirkon

Tavoittava työ

15% Muu työ

11% Kummityö

11% Kumppanin

hyvän hallinnon ja omaehtoisuuden

vahvistaminen

8% Diakonia

7% Vammaisten

asema

6% Kristillinen

kasvatus

4% Naisten ja tyttöjen asema

4% Ympäristön-

suojelu ja kestävä kehitys

2% Hiv ja aids

Ulkomaantyö 2016 tavoitteiden mukaan

11%

8%

7%

6%

4%4% 2%

17%

15%

15%

11%

suomen lÄhetysseuran toimintakertomus ja …...kehitysyhteistyön suurimmat haasteet ovat edelleen...

Documents