suomen lääkärilehti · sytty tai suomen lääkärilehdessä jo julkaistu artikkeli voidaan...

Kirjoitusohjeet 2016

Oppia käytännön kokemuksista

s. 8

Esittele kiinnostava

tapaus

s. 7Haluatko julkaista alkuperäis- tutkimuksen?

s. 5

Ilmoita sidonnaisuutesi

s. 5

Kerro mielipiteesi muillekin!

Kirjoitatko katsauksen?

s. 6

Miten lähetät käsikirjoituksen

s. 5

SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI • FINLANDS LÄKARTIDNING FINNISH MEDICAL JOURNAL • WWW.LAAKARILEHTI.FI

› AJASSA › TIETEESSÄ › TYÖSSÄ › LIITOSSA › MAAILMASSA

s. 8

SUOMEN LÄÄKÄRILEHTIPL 49, 00501 HELSINKIKÄYNTIOSOITE:MÄKELÄNKATU 2, 6.KRS.00500 HELSINKIWWW.LAAKARILEHTI.FI

Suomen Lääkärilehti

Vastaava päätoimittaja

Pekka Nykänen

– terveydenhuoltoartikkelit

[email protected]

Puh. (09) 393 0751

Lääketieteellinen päätoimittaja

Pertti Saloheimo

– lääketieteelliset artikkelit

[email protected]

Puh. (09) 393 0829

Toimituspäällikkö

Heli Mikkola

– keskustelu ja näkökulma

[email protected]

Puh. (09) 393 0754

Uutispäällikkö

Heli Väyrynen

[email protected]

Puh. (09) 393 0834

Käytännön kysymyksissä pyydämme ottamaan yhteyttä:

Toimitusassistentti Hilkka Yletyinen

– muut kuin lääketieteelliseen osioon liittyvät käsikirjoitukset

[email protected]

Puh. (09) 393 0752

Toimitusassistentti Noora Järvinen

– lääketieteelliseen osioon tarkoitetut käsikirjoitukset

[email protected]

Puh. (09) 393 0821

Suomen Lääkärilehti 2016 vsk 712

Sisällysluettelo

1. Suomen Lääkärilehteen lähetettävät artikkelit ................................................................. 4

2. Julkaisemisen yleissäännöt .................................................................................................... 4

3. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen ........................................................................................... 5

4. Käsikirjoituksen lähettäminen ................................................................................................ 5

5. Eri kirjoitustyyppien rakenne .................................................................................................. 5

Alkuperäistutkimukset

Katsaukset

Terveydenhuoltoartikkelit

Kättä pidempää -katsaukset

Tapausselostukset

Työssä-osion raportit

Pääkirjoitukset

Keskustelua-palsta

Näkökulma-palsta

6. Yleisiä ohjeita .............................................................................................................................. 9

7. Taulukot ....................................................................................................................................... 9

8. Kuviot ja kuvat ......................................................................................................................... 10

9. Sähköinen liiteaineisto ............................................................................................................ 11

10. Kirjallisuusviitteet ................................................................................................................... 11

11. Englanninkielinen yhteenveto ............................................................................................... 13

Liitteet:

Tarkistuslista (palautettava) ........................................................................................................... 14

Sopimukset ........................................................................................................................................ 15

Allekirjoitetun julkaisusopimuksen, sidonnaisuusilmoitukset ja tarkistuslistan

voi lähettää verkko lomakkeen liitetiedostona tai postitse osoitteella:

Suomen Lääkärilehti, PL 49, 00501 Helsinki.

3Suomen Lääkärilehti 2016 vsk 71

1. Suomen Lääkärilehteen lähetettävät artikkelit

Suomen Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisu, ja siinä julkaistaan lääketieteellisiä ja terveydenhuoltoon liittyviä alkuperäistutkimus-artikkeleita ja katsauksia. Aiheiden tulee olla yleisesti kiinnostavia ja teksti on voitava ym-märtää ilman erityisasiantuntemusta. Lisäksi lehdessä julkaistaan useita lääketiedettä käsitte-leviä vakiopalstoja sekä pääkirjoituksia. Tämä aineisto on pääosin pyydettyä tai toimituksellis-ta, mutta ehdotukset ovat aina tervetulleita. Kes-kustelua- ja Näkökulma-palstoille voi myös tar-jota vapaasti kirjoituksia.

Jos käsikirjoitusidean synnyttyä herää kysy-mys aiheeseen sopivasta kirjoitustyypistä, toi-mitus auttaa muodon valinnassa. Näin kirjoitta-ja voi laatia käsikirjoituksen alusta lähtien lo-pullisen julkaisumuodon ohjeiden mukaisesti.

Kliinisten alkuperäistutkimusten on noudatet-tava Maailman lääkäriliiton hyväksymän Helsin-gin julistuksen ohjeita tutkittavien informoimi-sesta, suostumuksen hankkimisesta ja potilas-turvallisuudesta. Interventiotutkimukset on re-kisteröitävä yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan.

Lääkärilehden toimituksen yksi tehtävä on muokata artikkelit palvelemaan laajaa lukijakun-taa. Tämä vaatii lähes aina tekstin kieliasun muokkaamista ja lyhentämistä. Taittosyistä ly-hentämistä voidaan joutua tekemään myös jul-kaisuprosessin loppuvaiheessa. Osa tekstistä saa-tetaan julkaista vain artikkelin verkkoversiossa.

Toivomme kirjoittajien noudattavan pituusoh-jeita tarkasti. Mittoja ei pidä tulkita ihannemi-toiksi, ne ovat ylärajoja. Myös maksimimittaa ly-hempää artikkelia saatetaan joutua tiivistämään.

2. Julkaisemisen yleissäännöt

Suomen Lääkärilehdelle tarjottavan artikkelin tulee pääsääntöisesti olla julkaisematon. Lähtö-kohta on, että artikkelia tarjotaan yhteen leh-teen kerrallaan.

Alkuperäistutkimus- ja katsausartikkelit arvi-oi kaksi toimituksen ulkopuolista asiantuntijaa.

Suomen Lääkärilehti julkaisee artikkelit se-kä painetussa lehdessä että sähköisesti inter-netissä. Tekijänoikeudet julkaistavaksi hyväk-syttyyn artikkeliin siirtyvät kansainvälisen teki-jänoikeuskäytännön mukaisesti Suomen Lää-kärilehdelle.

Osa artikkeleista voidaan julkaista Lääkäri-lehden verkkosivulla nopeutetussa aikataulus-

sa, jo ennen paperilehdessä ilmestymistä. Ver-kossa ensin -menettelyllä julkaistaan artikke-leita, jotka on tärkeää saada nopeasti lukijoi-den ulottuville. Tällaisia ovat artikkelit, joissa on esimerkiksi hoitokäytäntöä muuttavaa tai laitehankintoihin vaikuttavaa tietoa. Verkkoon pääsevät nopeasti myös ne artikkelit, jotka taustoittavat tai stimuloivat ajankohtaista yh-teiskunnallista keskustelua.

Lainatessaan artikkeliin kuvia tai kuvioita muista julkaisuista kirjoittajan on hankittava sekä paperiversion että sähköisen version katta-va julkaisulupa. Myös internetistä lainattuun ai-neistoon tarvitaan lupa. Samoin valokuvissa esiintyviltä ihmisiltä, esimerkiksi potilailta, kir-joittajan on pyydettävä kirjallinen lupa julkaise-miseen. Lomake potilaan lupaa varten on saata-villa toimituksesta.

Suomen Lääkärilehteen julkaistavaksi hyväk-sytty tai Suomen Lääkärilehdessä jo julkaistu artikkeli voidaan julkaista toisessa painotuot-teessa tai sähköisessä mediassa vain Suomen Lääkärilehden suostumuksella. Suomen Lääkä-rilehdellä on oikeus yksin ilman artikkelin kir-joittajan erillistä suostumusta julkaista artikkeli sähköisessä muodossa Suomen Lääkärilehden ja Suomen Lääkärilehden kanssa sopimuspoh-jaista sisältöyhteistyötä tekevien tahojen sähköi-sissä palveluissa, mukaan lukien Potilaan Lää-kärilehdessä.

Mikäli lehdessä julkaistavasta tutkimuksesta järjestetään tiedotustilaisuus, se on ajoitettava julkaisemispäivään tai sen jälkeen.

Kansainvälisessä ammattilehdessä aiemmin julkaistu tutkimusraportti voidaan julkaista Suomen Lääkärilehdessä, mikäli asiasta tiedot-taminen lehden lukijakunnalle nähdään erityi-sen tarpeelliseksi. Kirjoittajan on käsikirjoitus-ta päätoimittajalle tarjotessaan liitettävä mu-kaan kopio alkuperäisestä artikkelista tai sen käsikirjoitus, mikäli sitä ei vielä ole julkaistu. Lisäksi hänen on pyydettävä aineiston ensim-mäisenä julkaisseen lehden päätoimittajalta kirjallinen lupa artikkelin uudelleenjulkaise-miseen Suomen Lääkärilehdessä. Artikkelin ei tarvitse olla suora käännös alkuperäisestä, vaan se voi olla esimerkiksi lyhennelmä.

Kaikki kirjoittajat vastaavat artikkelin koko si-sällöstä, ja heidän kaikkien otaksutaan osallistu-neen käsikirjoituksen työstämiseen. Alkupe-räistutkimuksessa tämä tarkoittaa myös merkit-tävää panosta tutkimuksen suunnittelussa tai

TEKIJÄNOIKEUDET KOSKEVAT MYÖS VERKKOA

Teosten, kuten tekstin

tai kuvan, käyttöön

tarvitaan aina lupa.

Tämä koskee myös

internetissä julkaistuja

teoksia. Useat tekijät ja

kustantajat ovat anta-

neet luvan teosten

käyttöön opetuksessa ja

tieteellisessä tutkimuk-

sessa, mutta tämä lupa

ei ulotu julkaisemiseen

lehdessä. Teosten käyttö

on voitu myös erityisesti

kieltää ja tästä on

merkintä verkkosivuilla.

Jos etsit verkkosivuilta

esimerkiksi kuva-aineis-

toa artikkeliin, tarkista,

mitä sivulla sanotaan

tekijänoikeuksista.

Esimerkiksi tieteellisten

yhdistysten verkkosivuil-

la on aineistoa, joka on

vapaasti käytettävissä

opetustarkoituksiin,

mutta tällaisen aineiston

julkaisemiseen lehdessä

on pyydettävä erillinen

lupa. Verkkosivulta

kaapattu kuva ei riitä

laadultaan painotyöhön,

vaan kuvasta täytyy

saada alkuperäinen

tiedosto (high

resolution).

Lisätietoja tekijän-

oikeuksista:

http://www.kopiosto.fi

http://www.kopiraitti.fi

http://www.kuvasto.fi


aineiston hankkimisessa tai tulosten analysoin-nissa ja tulkinnassa. Korjatun lopullisen käsi-kirjoituksen tulee olla jokaisen kirjoittajan hy-väksymä, ja osoitukseksi tästä on saatekirjeessä oltava jokaisen kirjoittajan allekirjoitus.

3. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen

Suomen Lääkärilehti noudattaa kansainvälistä lääketieteen lehtien käytäntöä sidonnaisuuksien ilmoittamisesta. Tarkoituksena on kertoa luki-joille ja artikkelin arvioijille kytkökset, jotka ovat voineet vaikuttaa kirjoituksen sisältöön. Si-donnaisuudet ilmoitetaan kolmelta vuodelta en-nen artikkelin lähettämistä.

Sidonnaisuuksien ilmoittamiseen käytetään ICMJE:n (International Committee of Medical Journal Editors) lomaketta, jossa selvitetään tutkimusta varten saatu rahoitus ja kirjoittajan tai hänen laitoksensa saamat muut tulot, joilla on merkitystä kyseisen artikkelin kannalta. Sidonnaisuuslomake löytyy osoitteesta http://www.laakarilehti.fi/kirjoittaja. (Mikäli lomake ei avaudu selaimessa tai kaksoisnapsautuksella, suosittelemme lomakkeen tallentamista levylle ennen avaamista.)

Jos on epävarma jonkin yhteyden ilmoittami-sesta, on parempi ilmoittaa se varmuuden vuoksi kuin jättää mainitsematta jotain. Julkisia rahoituslähteitä ei tarvitse raportoida.

Kirjoitukseen liittyvät muut kuin taloudelliset sidonnaisuudet, jotka on tärkeää saattaa lukijan tietoon, tulee myös ilmoittaa.

Esimerkiksi sitä, että kirjoittaja on osallistu-nut koulutustilaisuuden yhteydessä lääkeyrityk-sen tarjoamalle aterialle tai luennoinut julkisen yhteisön tai yhdistyksen järjestämässä tilaisuu-dessa, jota lääkeyritys on tukenut taloudellises-ti, ei tarvitse ilmoittaa. Myöskään tutkimusapu-rahaa rahastosta, jonka pääomaa lääkeyritys on kartuttanut, ei katsota sidonnaisuudeksi.

4. Käsikirjoituksen lähettäminen

Julkaistavaksi tarjottava artikkeli lähetetään toimitukseen sähköisesti osoitteessa http://www.laakarilehti.fi/kasikirjoitukset. Käsikirjoi-tus, taulukot, kuviot, muu liiteaineisto sekä julkaisuluvat ja eettisen toimikunnan lausun-not lähetetään erillisinä tiedostoina. ICMJE:n sidonnaisuusilmoituslomakkeet ja julkaisu-sopimukset tulee lähettää yhdessä käsikirjoi-tuksen kanssa.

5. Kirjoitustyyppien rakenne

Käsikirjoituksen alkuun laaditaan otsikkosivu, jossa on otsikon lisäksi kirjoittajan nimi siinä muodossa, jota hän haluaa käytettävän, korkein akateeminen oppiarvo, virka-asema sekä laitos ja osasto, jossa kirjoittaja työskentelee. Nämä tiedot ilmoitetaan kaikista kirjoittajista, siinä järjestyksessä kuin heidät on tarkoitus luetella. Lisäksi otsikkoarkille merkitään yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoi-te. Sivun alareunaan kirjataan artikkelin merk-kimäärä, joka sisältää välilyönnit.

ALKUPERÄISTUTKIMUKSET

– Tiivistelmä(enimmäispituus1500merkkiä):

väliotsikotLähtökohdat,Menetelmät,Tulokset,

Päätelmät(eivätsisällyenimmäismerkkimäärään)

– Ydinviesti:TästäasiastatiedettiinjaTämätutkimusopetti

(molempiinkohtiinenintäänkolmepääasiaaranskalaisin

viivoin,eivätsisällyenimmäismerkkimäärään)

– Enimmäispituus20000merkkiävälilyönnitmukaanlukien.

Osiot:Johdanto,Aineistojamenetelmät

(sisältääkappaleenTilastomenetelmät),Tulokset,Pohdinta

– Kirjallisuusviitteet(eivätsisällyenimmäismerkkimäärään)

– Englanninkielinentiivistelmä(enimmäispituus3500

merkkiä):väliotsikotBackground,Methods,Resultsja

Conclusions(eisisällyenimmäismerkkimäärään)

– Kuviot,kuvatjataulukot(eivätsisällyenimmäis

merkkimäärään)

TiivistelmäKäsikirjoituksen toiselle sivulle laaditaan tiivis-telmä, jossa käytetään seuraavia väliotsikoita: Lähtökohdat, Menetelmät, Tulokset ja Päätel-mät. Tiivistelmän enimmäispituus on 1 500 merkkiä sisältäen välilyönnit. Lähtökohdissa kerrotaan mitä tutkittiin ja mikä oli tutkimuk-sen tavoite. Menetelmissä kuvataan miten asiaa selvitettiin ja määritellään tutkimusasetelma (prospektiivinen/retrospektiivinen, diagnostiik-kaa koskeva/hoitotutkimus/preventiotutkimus, kohortti/satunnaistettu/tapausverrokkitutki-mus). Hoitotutkimuksesta kerrotaan osallistu-jien lukumäärä, sukupuoli ja hoito. Osallistuji-en valintakriteerit ja valikoituminen kuvataan myös. Keskeiset päätetapahtumat mainitaan. Tuloksissa kuvataan lyhyesti mitä tutkimukses-sa löytyi. Päätulokset esitetään 95 %:n luotta-musvälein sekä soveltuvissa tilanteissa tilastolli-nen merkitsevyys ja NNT. Päätelmiin kirjoite-taan keskeinen tuloksiin pohjautuva päätelmä ja sen merkitys.

TIIVISTELMÄ

Lähtökohdat

Inhaloitava kortikosterodi

on ollut astman perushoi

toa 30 vuotta, mutta

käytöstä on vähän pitkä

aikaisseurantoja. Tutkimus

selvitti aikuisena astmaan

sairastuneiden vointia ja

lääkkeiden määrää.

Menetelmät

Aineistona oli 162 aikuise

na aikuisiässä astmaan

perättäin sairastunutta

potilasta. Seuranta kesti

kymmenen vuotta. Loppu

tarkastukseen saatiin 122

potilasta. Heiltä tutkittiin

keuhkofunktiot (spiromet

ria ja PEF) sekä elämänlaa

tu (sairausspesifi St.

Georges Respiratory

Questionnaire ja yleismit

tari 15D). Tiedot lääke

ostoista saatiin Kelalta.

Tulokset

Ensimmäisen hoitovuoden

lopussa ja ennen hoitoa

mitattu FEV1 sekä tupa

kointi ennustivat pitkän

ajan hoitotulosta. Tulos ei

korreloinut ostettujen

lääkkeiden määrään.

Potilaiden ilmoittama

lääkekäyttö oli Kelan

kirjaamia ostoja suurempi.

Ero oli erittäin merkitsevä

(p < 0,001).

Päätelmät

Aikuisiässä astman

sairas tuneen potilaan

ensimmäinen hoitovuosi

on tärkeää: se näyttää

olevan yhteydessä pitkä

aikaishoidon tulokseen.

Lääkkeiden todellinen

käyttö on tärkeää tarkis

taa, samoin taito käyttää

niitä.


YdinviestiKolmannelle sivulle laaditaan yhteenveto, joka sisältää kirjoituksen ydinviestin. Otsikot ovat Tästä asiasta tiedettiin ja Tämä tutkimus opetti, joiden kummankin alle sijoitetaan enintään kolme virkettä ranskalaisin viivoin.

JohdantoTutkimusseloste aloitetaan otsikoimattomalla johdannolla aiheeseen. Johdantokappaleen tu-lee olla lyhyt ja siinä tulee selvästi mainita tutki-muksen tavoitteet. Kirjallisuuden referointi on johdannossa tarpeen siinä määrin kuin se joh-dattaa lukijan aiheeseen ja antaa taustan sille, miksi tutkimus on tehty.

Aineisto ja menetelmätAineisto ja menetelmät osassa kuvataan, miten tutkimuksen tavoitteessa asetettuihin kysymyk-siin on etsitty vastaus. Menetelmät on pyrittävä selvittämään lyhyesti, kuitenkin niin, että muut voivat selvityksen perusteella tarvittaessa toistaa tutkimuksen. Tutkimuksessa käytetty kyselylo-make on liitettävä käsikirjoitukseen, jotta se voi-daan julkaista lehden sähköisessä versiossa.

TilastomenetelmätTutkimusasetelman kuvaamisessa on usein sel-keää käyttää vuokaaviota. Käytetyt tilastomene-telmät on hyvä ilmoittaa niin tarkasti, että lukija voi tarvittaessa tarkistaa analyysit. Tämä edellyt-tää aineiston raportoimista sellaisilla tunnuslu-vuilla, joilla analyysit voi toistaa. Tuloksista an-netaan tunnusluvut (esim. luottamusvälit), jot-ka kuvaavat, kuinka tarkka arvio esimerkiksi in-tervention tehosta on saatu ja kuinka suuri teho on, pelkkien hypoteesien testauksen (p-arvot) sijasta. Tilastolliset termit, lyhenteet ja symbolit määritellään. Jos tutkimuksessa on käytetty vä-hänkin epätavallisia menetelmiä, niistä on an-nettava tarkat kirjallisuusviitteet. Myös analyy-siohjelmat, joilla tulokset saatiin, raportoidaan.

TuloksetTulokset tulee ilmoittaa loogisessa järjestyksessä niin, että ne vastaavat tutkimuksen tavoitteisiin. Tärkeimmät tulokset kirjoitetaan ensin. Taulu-koita ja kuvioita käytetään keskeisten tulosten esittämiseen ja tilastollisen validiteetin osoitta-miseen. Taulukkoon on yleensä hyvä sisällyttää otoskoko (n) ja esittää numerotiedot joko abso-luuttisina tai suhteellisina (%). Taulukoita ja ku-

vioita tehdään siis vain niistä tuloksista, jotka sel-ventävät tutkimuksen päätavoitteita, eikä niiden tietoja toisteta tekstissä eikä toisissaan. Kun nu-meerisia tuloksia esitetään johdoksina, kuten prosentteina, on esitettävä myös absoluuttiset lu-vut, joista johdokset on laskettu.

PohdintaPohdintaosiossa kootaan yhteen päätulokset, käsitellään omaan tutkimukseen liittyviä ongel-mia ja arvioidaan kriittisesti tutkimusmenetel-miä. Oman tutkimuksen heikkouksia ja vah-vuuksia arvioidaan suhteessa muiden tutki-muksiin ja verrataan saatuja tuloksia kirjalli-suudessa aiemmin esitettyihin tuloksiin. Poh-dinnassa tulee myös esittää, mikä on tutkimuk-sen merkitys kliinikoille tai terveydenhuollon päättäjille. Pohdinnassa ja päätelmissä on kes-kityttävä vain asioihin, joihin tulokset antavat aihetta. Lopuksi voidaan esittää, mitä aiheesta tulisi vielä tutkia.

KiitoksetArtikkelin loppuun voidaan liittää kiitokset niil-le henkilöille, jotka ovat osallistuneet alkupe-räisjulkaisussa raportoidun tutkimuksen teke-miseen, mutta joiden panos ei ole riittävä kir-joittajaksi.

Englanninkielinen tiivistelmäAlkuperäisartikkelista laaditaan englanninkieli-nen tiivistelmä (ks. s. 13).

KATSAUKSET


Tiivistelmä(enintään800merkkiä,sisältyyenimmäismerkki

määrään):4–6lausettaranskalaisinviivoin

– Osiot:johdanto,väliotsikoidutkappaleet,lopussa

yhteenveto

– Kirjallisuusviitteet(eisisällyenimmäismerkkimäärään)


merkkiä):tiivistelmäntiedotjaaiheenlaajempi

viitekehys(eivätsisällyenimmäismerkkimäärään)


merkkimäärään)

Katsausotsikon alla julkaistaan sekä perinteisiä laajempia katsauksia, joissa referoidaan katta-vasti aiheesta julkaistu kirjallisuus, että lyhyem-piä käytännönläheisiä kirjoituksia.

Katsausartikkelin tiivistelmä muodostuu kä-sikirjoituksen toiselle sivulle kootuista 4–6 lau-

TÄSTÄASIASTATIEDETTIIN

• Psykiatrinensairaalahoitoonvähentynytjatilalleonsyntynytpääosinyksityistentuottamiaasumispalveluja.

• Vertailukelpoistatietoamielenterveysjapäihdepalveluistaonvaikeasaada.

• Monimuotoisetavohoitopalvelutovatyhteydessäitsemurhienvähenemiseen.

TÄMÄTUTKIMUSOPETTI

• ValtaosaHUSalueenmielenterveysjapäihdepalveluresursseistaonsidottusairaalahoitoonjaasumispalveluihin.

• Akuuttejapäiväosastojatailiikkuviapäivystyspalvelujaeijuuriole.

• Mielenterveysjapäihdepalvelujenyhdistäminenonharvinaista.


seesta (ranskalaisin viivoin), joissa kuvataan keskeiset asiat esimerkiksi diagnostiikasta, sai-rauden epidemiologiasta, riskitekijöistä tai uu-desta hoitokäytännöstä. Tiivistelmän enimmäis-pituus 800 merkkiä välilyönnein.

Katsausartikkeleista kirjoitetaan englannin-kielinen tiivistelmä (ks. s. 13).

TERVEYDENHUOLTOARTIKKELIT

– Enimmäispituus16000merkkiävälilyönnitmukaanlukien

– Noudattaajokoalkuperäistutkimuksentaikatsauksen

rakennetta



merkkiä):väliotsikotBackground,Methods,Resultsja

Conclusions(eisisällyenimmäismerkkimäärään)


merkkimäärään)

Terveydenhuoltoa koskeviksi alkuperäistutki-muksiksi katsotaan tutkimukset, joissa ei ole kyse varsinaisesta lääketieteestä vaan terveys-palvelujen järjestämisestä tai laadusta, lääkäri-koulutuksesta, lääkärivajeesta, terveydenhuol-lon kustannuksista, mielipidemittauksista jne. Niitä koskevat samat ohjeet kuin lääketieteelli-siä alkuperäistutkimuksia (mm. englannin-kielinen tiivistelmä), mutta enimmäismerkki-määrä on 16 000 välilyönnein. Suppeista ter-veydenhuollon selvityksistä voi tehdä myös raportin Työssä-osioon (ks. s. 8). Toimitus myös auttaa tekstin muokkaamisessa tähän muotoon.

Terveydenhuoltoa koskevissa tutkimuksissa valtaosaa lukijoista kiinnostavat enemmän tu-lokset ja niistä tehdyt päätelmät kuin tutkimus-asetelman yksityiskohtainen raportointi. Alun tiivistelmään kootaan keskeiset tulokset ja pää-telmät 4–6 lauseeseen. Tutkimusasetelma voi-daan esittää lyhyemmin ja vapaamuotoisem-min kuin perinteisessä alkuperäistutkimukses-sa, samoin tulokset ja päätelmät aihetta kuvaa-vin väliotsikoin jäsenneltyinä. Terveydenhuol-lon katsausartikkeliin pätevät lääketieteellisiä katsausartikkeleita koskevat ohjeet (mm. eng-lanninkielinen tiivistelmä), mutta enimmäis-merkkimäärä on 16 000 välilyönnein.

KÄTTÄPIDEMPÄÄKATSAUKSET


– Kirjallisuusviitteitäenintään10

– Noudattaakatsauksenrakennetta

Tämä palsta on lääketieteellisen katsauksen käytännönläheinen muoto, jonka tavoitteena on antaa lukijoille helposti omaksuttavia toiminta-ohjeita ja työkaluja jokapäiväiseen potilastyö-hön. Yleensä kirjoitus käsittelee jonkin sairau-den diagnostiikkaa ja hoitoa tiiviissä muodossa. On eduksi, jos kirjoittajaryhmässä on myös yleislääkäri, koska teksti suunnataan muille kuin erikoisalan asiantuntijoille.

Tiedon tulisi olla näyttöön pohjautuvaa, mut-ta kirjoitus saa sisältää myös vankkaan kliini-seen kokemukseen perustuvia, yleisesti hyväk-syttyjä toimintasuosituksia. Tärkeimpien väit-teiden perusteluna on useimmiten syytä viitata meta-analyysiin tai hoitosuosituksiin. Tarkoitus ei ole yrittää kattaa kaikkea aiheeseen liittyvää, vaan keskittyä käytännön lääkärille tärkeään tie-toon. Kirjoituksessa voi olla kuvia ja taulukkoja, joihin tiivistetään keskeisiä asioita. Tekstin maksimipituus on lehdessä kaksi, korkeintaan kolme sivua (8 000–10 000 merkkiä välilyön-nein); tässä eivät ole mukana taulukot. Kirjalli-suusviitteitä voi olla noin kymmenen.

Kättä pidempää -katsauksista kirjoitetaan englanninkielinen tiivistelmä (ks. s. 13).

TAPAUSSELOSTUKSET

– Enimmäispituuson12000merkkiävälilyönnitmukaan

lukien

– Tiivistelmä:4–6lausettaranskalaisinviivoin

– Johdanto,väliotsikoidutkappaleet,esimerkiksiAnamnee

si,Kliininentutkimus,Laboratoriojakuvantamistutkimuk

set,Hoito,Hoidontulos



merkkiä,eisisällyenimmäismerkkimäärään)

– Kuviot,kuvatjataulukot(eivätsisällyenimmäismerkki

määrään)

Johdannossa kuvataan esiteltävä tapaus yhdel-lä lauseella ja mainitaan ongelman yleisyys. Varsinaisessa raportissa kootaan yhteen kerty-nyt tieto: esitellään potilaan anamneesi, tehdyt tutkimukset ja tapauksen kannalta oleelliset konsultaatiot. Kerrotaan positiiviset ja negatii-viset löydökset ja kuvataan hoito ja lopputulos. Selostuksen voi jakaa seuraaviin kappaleisiin: Anamneesi, Kliininen tutkimus, Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, Hoito ja Hoidon tulos.

Pohdintaosan alussa voi perustella, miksi ta-pausselostus on kirjoitettu. Pohdinnassa esite-


tään myös keskeinen aiheesta aiemmin jul-kaistu tieto. Sairauden ja valittujen toimenpi-teiden syitä on hyvä selvittää ja pohtia, miten nämä vaikuttavat lopputulokseen: Miten tilan-ne poikkesi tavanomaisesta? Mitä tapauksesta voi oppia? Tässä osassa tulee näkyä, minkä viestin haluaa välittää lukijalle. Kuvat rikastut-tavat usein tapausselostuksia. Potilasta esittävä valokuva on kuitenkin rajattava tai peitettävä siten, ettei häntä voi tunnistaa, tai sitten hänel-tä on hankittava kirjallinen lupa kuvan julkai-semiseen. Potilaan lupa tarvitaan myös, jos hä-net voidaan tunnistaa tekstin perusteella. Lo-make potilaan lupaa varten on saatavilla toimi-tuksesta. Tapausselostuksen suosituspituus on enintään 12 000 merkkiä välilyönnein.

TYÖSSÄOSIONRAPORTIT

– Enimmäispituuson7500merkkiävälilyönnitmukaan

lukien

– Eitarvitsenoudattaaalkuperäistutkimuksenrakennetta

– Vähintäänyksikuvio,kuvataitaulukko(sisältyy

enimmäismerkkimäärään)

Työssä-osiossa julkaistaan lyhyitä, korkeintaan aukeaman mittaisia kirjoituksia selvityksistä ja tutkimusraporteista, jotka eivät täytä esimerkiksi aineiston koon tai laadun vuoksi tutkimusartik-kelin kriteereitä mutta joiden havainnot ovat kiinnostavia tai hyödyllisiä lukijakuntaa ajatellen. Tällaisia ovat tyypillisesti suppeat paikalliset sel-vitykset terveydenhuollon käytännöistä, sillä niis-tä voi saada mallia muihinkin yksiköihin.

Kun kyse on tutkimusraportista tai selvityk-sestä, aineistoa ja menetelmiä koskeva osuus on syytä tiivistää minimiin ja esittää tulokset yksinkertaisesti, liikoja yksityiskohtia välttäen. Tärkeintä tällaisessa raportissa on pohdinta tu-losten käytännön merkityksestä.

Tekstin pituus on enimmillään noin 7 500 merkkiä (välilyönnein). Kuvioita, kuvia tai tau-lukoita on hyvä olla ainakin yksi. Sähköiseen versioon voi liittää liiteaineistona lisätaulukoita, kuvioita jne. Työssä-osioon tarjottavat käsikir-joitukset lähetetään lääketieteelliselle päätoimit-tajalle ([email protected]).

PÄÄKIRJOITUKSET

– Suosituspituus3500merkkiävälilyönnitmukaanlukien

– Kirjallisuusviitteitäkorkeintaan8(eivätsisälly

enimmäismerkkimäärään)

Suomen Lääkärilehti julkaisee sekä tarjottuja että pyydettyjä pääkirjoituksia, jotka ovat joko yhteydessä lehden muuhun sisältöön tai käsit-televät itsenäisiä teemoja. Pääkirjoituksessa kir-joittaja esittää näkemyksensä jostakin ajankoh-taisesta aiheesta, jolla on yleistä mielenkiintoa.

Tieteellisessä pääkirjoituksessa aihetta taustoi-tetaan jo julkaistulla tiedolla (ajankohtaisia kes-keisiä viitteitä korkeintaan 8) ja pohditaan uusi-en havaintojen merkitystä suhteessa aiempaan tietoon. Siinä hahmotetaan teeman ydinongel-mia ja kehityssuuntia, ja niihin esitetään perus-teltu kannanotto. Tärkeää on, että käsiteltävä asia esitetään muiden kuin alan asiantuntijoiden ym-märrettäväksi tarkoitetussa laajuudessa.

Pääkirjoitus julkaistaan tekijänsä nimellä. Sil-lä osoitetaan sitä, että kirjoitus on ensisijaisesti kirjoittajan näkemys, joka on arvioitu laadul-taan Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksen ar-voiseksi. Huolimatta siitä, että pääkirjoitus on laadittu päätoimittajan pyynnöstä, päätoimittaja voi edellyttää kirjoituksen korjailua ja mahdolli-sesti myös hylätä kirjoituksen.

Pääkirjoituksen suosituspituus on 3 500 merkkiä välilyönteineen eli yksi painosivu; viit-teet eivät sisälly tähän. Perustelluista syistä kir-joitus voi olla myös pitempi, erityisesti jos ai-hetta on syytä valottaa kuvalla tai taulukolla.

Lääketieteellinen pääkirjoitus lähetetään lääke-tieteelliselle päätoimittajalle ([email protected]) ja muu pääkirjoitus vastaavalle päätoimittajalle ([email protected]).

KESKUSTELUAPALSTA


– Kirjallisuusviitteitäkorkeintaan8(eivätsisällyenimmäis

merkkimäärään)

Keskustelua-palstalla julkaistaan tiiviitä kan-nanottoja ja kommentteja ajankohtaisiin artik-keleihin tai ilmiöihin. Palstalla on tarkoitus kommentoida ensisijaisesti Lääkärilehdessä jul-kaistuja artikkeleita tai lääkärikuntaa muuten koskettavia ajankohtaisia asioita.

Palstalle tarjottavassa kirjoituksessa on syytä keskittyä olennaisimpaan asiaan ja jättää taus-toittaminen 1–2 lauseeseen. Asian ydin on hy-vä tuoda esiin heti otsikossa. Asiaa on hyvä pe-rustella viitteillä, joita kuitenkin julkaistaan enintään 8.

Palstalla julkaistavien kirjoitusten enimmäis-pituus on 2 500 merkkiä. Toimitus lyhentää ja


otsikoi tekstejä tarvittaessa. Kirjoitukset lähete-tään sähköpostitse osoitteeseen [email protected]

NÄKÖKULMAPALSTA



Näkökulma-palstalla julkaistaan kannanottoja tieteellisiin tai lääkärikuntaa muuten kiinnosta-viin ajankohtaisiin aiheisiin. Toisin kuin Keskus-telua-palstalla, aihetta voi myös taustoittaa koh-tuullisesti ja perustella useammilla viitteillä. Palstan artikkelien enimmäispituus on noin 5 000 merkkiä välilyönnein (yksi aukeama). Toi-mitus lyhentää ja otsikoi tekstejä tarvittaessa. Kirjoitukset lähetetään sähköpostitse osoittee-seen [email protected]

6. Yleisiä ohjeita

Suomen Lääkärilehdessä julkaistavien kirjoitus-ten toimituskäsittelyyn sisältyy tekstin ja kieli-asun tarkistus, mutta kirjoittajan on alun perin pyrittävä viimeistelemään kirjoitus mahdolli-simman hyvin. On tärkeää pohtia, miten hou-kuttelisi lukijan tutustumaan kirjoitukseen. Mielenkiintoinen otsikko on tässä tärkeimpiä keinoja. Asiaa käsitellään loogisista kokonai-suuksista muodostuneissa jaksoissa. Rakennet-ta rytmitetään väliotsikoin.

Asiat on syytä esittää tiiviisti, lyhyissä kappa-leissa. Kirjoittajan on hyvä miettiä, mitkä asiat olisi mahdollista ilmaista taulukossa, jolloin tekstiosuutta voi vastaavasti vähentää. Tarvitta-essa toimitus voi vielä tiivistää tekstejä.

Vierasperäisiä sanoja on vältettävä, jos on olemassa hyvä suomenkielinen vastine. Lyhen-teiden käyttö ei ole suositeltavaa, eikä varsin-kaan tilapäisiä lyhenteitä pidä käyttää edes tau-lukoissa. Vain tavallisten mittayksiköiden ly-henteitä ja muita aivan tavallisimpia lyhenteitä (esim. EEG, EKG, DNA) voi käyttää selittämät-tä, muuten nimitys kirjoitetaan ensi kerran ko-konaan ja perään merkitään sulkeisiin lyhen-ne, jota tekstissä myöhemmin käytetään, esim. gonadoliberiini (GnRH), multippeliskleroosi (MS). Mittayksiköinä käytetään SI-järjestel-män yksiköitä, ellei jokin muu käytäntö ole va-kiintunut.

Kirjoituksessa mainituista laitteista merki-tään sulkeisiin myös laitteen merkki ja valmis-taja. Lääkkeistä käytetään ensisijaisesti vaikutta-van aineen geneeristä nimeä, vain poikkeusta-pauksissa kauppanimeä.

Kuvat ja taulukot ovat toivottavia, ja verkossa voidaan julkaista artikkelia rikastavaa video-aineistoa.

Tekstitiedostoissa ei pidä käyttää tekstinkäsit-telyohjelman tavutusta tai viittausjärjestelmää. Tekstisivuihin tulee liittää sivu- ja rivinume-rointi. Kappaleet erotetaan toisistaan kahdella rivinvaihdolla, samoin otsikot tekstistä.

Artikkelin sähköiseen versioon voidaan liittää oheisaineistoa, jota ei julkaista paperiversiossa.

7. Taulukot

Alkuperäistutkimuksen tai katsauksen yhtey-teen mahtuu lehteen 2-3 keskikokoista tai pien-tä taulukkoa. Isokokoiset taulukot ovat aiheen vaatiessa mahdollisia, mutta toimitus varaa oi-


keuden julkaista niitä paperilehden sijasta pel-kästään Lääkärilehden verkkosivulla julkaista-van version yhteydessä. Sinne voidaan sijoittaa myös lisätaulukoita.

Taulukko pitää voida ymmärtää ilman, että lukee artikkelia samaan aikaan. Taulukossa ei toisteta tekstissä sanottua.

Taulukot lähetetään kukin erillisessä tiedos-tossa (Excel tai Word) numeroituina. Tekstissä viittaus taulukkoon merkitään sulkeisiin (tau-

lukko 1). Taulukon otsikkoteksti, sarakeotsikko-osa ja taulukkoriviosa erotetaan toisistaan vaa-kalinjoin; pystylinjoja ei taulukoissa käytetä lainkaan. Alaviitteet merkitään numeroin yläin-deksin tapaan.

Sähköisessä muodossa julkaistaviin taulukoi-hin viitataan liitetaulukkoina (liitetaulukko 1) ja ne numeroidaan erillään paperilehdessä jul-kaistavista taulukoista.

Taulukot viimeistellään lopulliseen muotoon-sa toimituksessa.

8. Kuviot ja kuvat

Jos kuva tai kuvio on lainattu muusta julkaisus-ta, kirjoittajan on hankittava sille kirjallinen jul-kaisulupa, joka kattaa sekä Suomen Lääkärileh-den paperiversion että muut versiot, ja lähetet-tävä se artikkelin mukana päätoimittajalle. Poti-lasta esittävä valokuva on rajattava tai peitettävä siten, ettei häntä voi tunnistaa, tai sitten häneltä on hankittava kirjallinen lupa kuvan julkaisemi-seen. Lomake potilaan lupaa varten on saatavil-la toimituksesta.

Viittaukset kuvioihin ja kuviin merkitään sul-keisiin: (kuvio 1) tai (kuva 1). Kuvioksi merki-tään graafiset kuviot, esimerkiksi tilastografiik-ka. Kuvia ovat valokuvat, kuvantamiskuvat (esim. röntgenkuvat) ja piirrokset.

Kuviot ja piirrokset laaditaan lopulliseen muotoon toimituksessa. Graafisista kuvioista on artikkelin mukana lähetettävä kuviotiedostot (tiedostomuoto esim. Word, Excel tai Power-Point) ja myös muuttujien numeeriset arvot. Numeroidut kuvatekstit kirjoitetaan erilliselle sivulle käsikirjoituksen loppuun. Kuvioiden tekstien on oltava suomenkielisiä (samalla kie-lellä kuin kirjoituskin).

Valokuvat, samoin kuin muu kuvamateriaali, lähetetään mieluiten digitaalisessa muodossa. Kirjoittajan on hyvä antaa ohjeet kuvan rajauk-sesta niin, että olennainen osa tulee hallitsevas-ti esiin. Kuvaan lisättyjen korostusmerkkien, kuten nuolten, on erotuttava selvästi.

Digitaaliset kuvat tulee toimittaa aina erilli-sinä alkuperäisinä kuvatiedostoina, tallennet-tuina JPG- tai TIFF-muotoon. Tekstitiedostoon sijoitettu kuva ei kelpaa kirjapainoteknisistä syistä. Kuvien kokoa tai resoluutiota ei saa pie-nentää.

Kirjapainotekniset suositukset kuvalle ovat seuraavat: kuva on lopullisessa koossa (yhden palstan kuvan leveys 63 mm, kahden palstan


kuvan 130 mm), CMYK-muodossa, resoluutio 300 pikseliä/tuuma.

Lisätietoja kuvien digitaalisesta toimittami-sesta ja kuvien toimitus sähköpostitse: [email protected].

9. Sähköinen liiteaineisto

Lääkärilehden verkkosivuilla julkaistavaan ar-tikkelin sähköiseen versioon voidaan liittää oheisaineistoa, jota ei julkaista paperiversiossa.

Oheisaineistoa voivat olla suurikokoiset taulu-kot, kuviot, kyselylomakkeet tai videot.

Sähköisen liiteaineiston laatimista ja lähettä-mistä toimitukseen koskevat samat periaatteet kuin paperilehdessä julkaistavaa aineistoa.

10. Kirjallisuusviitteet

Kirjallisuusviitteet merkitään tekstiin sulkeissa olevin numeroin esiintymisjärjestyksessä (1,2) ja luetteloidaan numerojärjestyksessä tekstin loppuun. Tekstinkäsittelyohjelman automaatti-viittausjärjestelmää ei pidä käyttää. Alkuperäis-tutkimuksissa ja perinteisissä katsauksissa tuli-si olla korkeintaan 40 kirjallisuusviitettä ja käy-tännönläheisissä tiiviissä katsauksissa vain 10 viitettä.

Kirjallisuusluetteloon merkitään vain kirjallisia viitteitä; julkaisemattomat havainnot ja suulliset tiedonannot voidaan mainita tekstissä sulkeissa (Virtanen, Matti, henkilökohtainen tiedonanto) (Koskinen, Kauko, julkaisematon havainto). Jul-kaistavaksi hyväksytty, mutta vielä julkaisematon kirjoitus voidaan merkitä kirjallisuusluetteloon liittämällä siihen maininta ”painossa”.

Kirjat: kirjoittajan nimi, kirjan nimi, julkaisu-tiedot eli painos, julkaisupaikka (julkaisijan ko-tipaikka), kustantaja, painovuosi ja referoitavan osan sivunumerot.

Esim. Vaughn BV, D´Cruz OF. Cardinal ma-nifestations of sleep disorders. Kirjassa: Kryger MD, Roth T, Dement WC, toim. Principles and Practice in Sleep Medicine, 5. painos. Missouri: Elsevier 2011;647-57.

Julkaisusarjat: kirjoittajan nimi, raportin ni-mi, julkaisija, sarjan tiedot, julkaisuvuosi sekä referoitavan osan sivunumerot.

Esim. Jaakola S, Lyytikäinen O, Rimhanen-Finne R ym, toim. Tartuntataudit Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 36/2012.

Lääketieteelliset aikakauslehdet: Kirjoittajan nimi/nimet, artikkelin nimi, lehden nimi, vuo-siluku, volyymi, sivunumerot. Sivunumeroista merkitään ensimmäinen ja viimeisestä se osa, joka eroaa alkusivun numerosta, esimerkiksi 1234–56. Jos tekijöitä on enemmän kuin kuusi, merkitään kolme ensimmäistä ja niiden jälkeen ym. Lehden nimestä käytetään esim. Medline-tietokannasta löytyviä lyhenteitä ilman pisteitä.


Esim. (kotimainen aikakauslehti): Nohynek H, Jokinen J, Partinen M ym. Pandemiarokot-teen yhteys lasten narkolepsian esiintyvyyden äkilliseen lisääntymiseen Suomessa. Suom Lää-käril 2012;67:1035–44.

Esim. (ulkomainen aikakauslehti): Sandini U, Kukkonen AK, Poussa T, Sandini L, Savilah-ti E, Kuitunen M. Protective and risk factor for allergic diseases in high-risk children at the ages of two and five years. Int Arch Allergy Im-munol 2011;156:339–48.

Esim. (supplementti): Pratley RE ym. Efficacy and safety of once-weekly (OW) albiglutide vs. once-daily (OD) liraglutide in Type 2 diabetes (T2D) inadequately controlled on oral agents: Harmony 7 trial. Diabetes 2012;61(suppl 1):A20–41.

Esim. (Cochrane-katsaus): Karner C, Chong J, Poole P. Tiotropium versus placebo for chro-nic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;7:CD009285.

Internet-aineisto: Tekijä tai yhteisö, aineiston otsikko, siteeraus tai päivityspäivämäärä, verk-ko-osoite.

Esim. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodeci-min, Diabetesliiton lääkärineuvoston, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Ihotauti-lääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Diabe-tes. Käypä hoito -suositus 30.11.2011. www.kay-pa-hoito.fi

Esim: Kela. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oi-keutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti (päivitetty 28.1.2009). www.kela.fi/in/in-ternet/suomi.nsf/NET/070703131233MP?Open Document

Esim. Lääketeollisuus ry kotisivut. Astma – investointi sairauden hoitoon kannattaa. (sitee-rattu 12.2.2009). www.laaketeollisuus.fi/page.php?page_id=99&offset=24&news_id=256

Esim: Drummond M, Weatherly H, Fergu-son B. Economic evaluations of health interven-tions. A broader perspective should include costs and benefits for all stakeholders. BMJ 2008;337:a1204.DOI:10.1136/bmj.a1204

Lait, asetukset ja päätökset: Otsikko, (asetuk-sen säätänyt ministeriö, päätöksen tehnyt taho), päivämäärä, numero, verkko-osoite.

Esim. Laki terveydenhuollon ammattihenki-löistä 28.6.1994/559. www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1994/19940559

Esim. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä 2.12.2010/1088. www.edilex.fi/kela/fi/lainsaadanto/20101088

Esim. Valtionneuvoston päätös asbestityöstä 21.12.1994/1380, muutossäädökset 27.4.2006/ 318 ja 30.9.2010/863. www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/19941380/

11. Englanninkielinen yhteenveto

Alkuperäisartikkelien, katsausten, kättä pidem-pää -katsausten ja tapausselostusten loppuun sijoitetaan 3 500 merkin mittainen (välilyön-nein) englanninkielinen yhteenveto, joka kirjoi-tetaan erilliselle liuskalle. Yhteenveto otsikoi-daan. Alkuperäisartikkelin yhteenveto noudat-taa suomenkielisen tiivistelmän rakennetta. Vä-liotsikot ovat Background, Methods, Results ja Conclusions. Katsausten yhteenvedossa tulisi esittää tiivistelmän tiedot ja aiheen laajempi vii-tekehys. Englanninkielisen yhteenvedon lopus-sa luetellaan kaikki kirjoittajat ja lisäksi ilmoite-taan yhteyshenkilön oppiarvo, asema ja työpaik-katiedot englanniksi sekä sähköpostiosoite. Myös kieliasusta vastaavan nimi tulee mainita.

KIRJALLISUUTTA1 Vaughn BV, D´Cruz OF. Cardinal

manifestations of sleep disorders. Kirjassa: Kryger MD, Roth T, Dement WC, toim. Principles and Practice in Sleep Medicine, 5. painos. Missouri: Elsevier 2011;647-57.

2 Millman RP. Working group on Sleepiness in Adolescents/Young Adults; AAP Committee on Adolescence. Excessive sleepiness in adolescents and young adults: causes, consequen-ces and treatment strategies. Pediatrics 2005;115:1774-86.

3 Ohayon MM. From wakefulness to excessive sleepiness: what we know and still need to know. Sleep Med Rev 2008;12:129-41.

4 AASM American Academy of Sleep Medicine. The International classification of sleep disorders, 2. painos. Westchester, Illinois: American Academy of Sleep Medicine 2005.

5 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Unettomuus. Käypä hoito -suositus 2008. www.kaypahoito.fi

6 Telakivi T, Partinen M, Koskenvuo M ym. Periodic breathing and hypoxia in snorers and controls: validation of snoring history and association with blood pressure and obesity. Acta Neurol Scand 1987;76:69-75.

7 Polo-Kantola P, Rauhala E, Helenius H ym. Breathing during sleep in menopause: a randomi-zed, controlled, crossover trial with estrogen therapy. Obstet Gynecol 2003;102:68-75.

8 Anttalainen U, Saaresranta T, Kalleinen N ym. CPAP adherence and partial upper airway obstruction during sleep. Sleep Breath 2007;11:171-6.

9 Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäri yhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Käypä hoito -suositus 2010. www.kaypahoito.fi

10 Himanen S-L, Rauhala E, Saaresranta T. Kansantauti uniapnea – pitäisikö sitä seuloa? Suom Lääkäril 2012;67:2293-7.

11 Dauvilliers Y, Arnulf I, Mignot E. Narcolepsy with cataplexy. Lancet 2007;369:499-511.

12 Hublin C. Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito. Duodecim 2008;124:759-67.


Arrangements related to part-time sick leave in the health care sector from the line manager’s viewpointBackgroundIn cases of partial work-related disability, modifying the work tasks is one way to promote recovery. Line managers play a central role in managing employee sick leave, but so far little is known about their experiences in this context.

MethodsThis qualitative study was carried out in order to explore the experiences of line managers in the public health care sector in managing sick leave, especially part-time sick leave. The line managers of some employees who participated in a trial to assess the effects of part-time sick leave on absence and return to work were chosen for a themed interview.

ResultsThe findings indicate that line managers have a very practical approach to their tasks in managing sick leave. Although in general the rules and regulations of their organization provided support in performing these tasks, occasionally they may have hampered arrangements. In some cases there was a conflict of interest between the individual with a disability and the team they were working with regarding modifications to work tasks and related communications.

ConclusionsIn order to improve the way in which work tasks are modified in connection with part-time sick leave, occupational health service personnel should be better informed about the options open to line managers. In addition, new practices are needed with regard to communication between these actors. Line managers need more training in managing sick leave. Administrative data systems should also support temporary modification of tasks and work places.

KATJA RYYNÄNENM.D., Ph.D., Medical DirectorRokua [email protected]

JOHANNA KAUSTOLEENA ALA-MURSULAMERVI HASUKARI-PEKKA MARTIMOEIRA VIIKARI-JUNTURA

English summary


Tarkistuslista

(alkuperäistutkimukset mukaan lukien terveydenhuoltotutkimukset sekä katsaukset)

1. Lähetys sisältää alkuperäisen käsikirjoituksen sekä alkuperäiset kuvat ja taulukot ................................................................. q

2. Otsikkosivu on kirjoitusohjeiden mukainen .............................................................................................................................. q

3. Toisella sivulla on korkeintaan 800 merkkiä sisältävä tiivistelmä,

alkuperäistutkimuksessa 1 500 merkkiä ..................................................................................................................................... q

4. Tutkimusta varten on hankittu asianmukaiset luvat (esim. eettiseltä toimikunnalta) ............................................................. q

5. Liitteenä on jokaisen kirjoittajan allekirjoittama saatekirje osoituksena lähetettävän

käsikirjoitusversion hyväksymisestä ........................................................................................................................................... q

6. Liitteenä on jokaisen kirjoittajan allekirjoittama julkaisusopimus ........................................................................................... q

7. Liitteenä on jokaisen kirjoittajan täyttämä sidonnaisuusilmoitus ............................................................................................ q

8. Sähköiset liiteaineistot on merkitty vain verkossa julkaistaviksi ............................................................................................... q

9. Kirjallisuusviitteet on merkitty tekstiin ja kirjallisuusluetteloon

kirjoitusohjeiden mukaisesti ........................................................................................................................................................ q

10. Kuviin on liitetty kuvatekstit, kuvat on numeroitu ja niihin on viitattu tekstissä .................................................................... q

11. Taulukoissa on selittävä tekstiosuus ja kaikki lyhenteet on selitetty ......................................................................................... q

12. Mukana on englanninkielinen yhteenveto (enintään 3 500 merkkiä) ja

sen kieliasu on tarkistettu (kieliasusta vastaavan nimi mainittu) .............................................................................................. q

13. Lainattuihin kuviin, kuvioihin ja uudelleenjulkaisuun on hankittu julkaisulupa .................................................................... q

14. Kuvissa esiintyviltä henkilöiltä on hankittu kirjallinen lupa kuvien julkaisuun ...................................................................... q

Kirjoittaja, jonka kanssa kirjeenvaihto käydään, vastaa siitä, että tarkistuslista on käyty läpi

ja käsikirjoitus noudattaa Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeita.

Kirjoittajan nimi ja nimenselvennys:

liitteet


Sopimus

Tällä sopimuksella sovitaan, että tekijänoikeudet artikkeliini

kuuluvat Suomen Lääkärilehdelle.

Artikkeli voidaan julkaista Suomen Lääkärilehdessä ja Suomen Lääkärilehdellä on oikeus tehdä artikkeliin sen julkaisemisen edellyttämiä muutoksia. Artikkeli voidaan julkaista toisessa painotuotteessa tai sähköisessä mediassa Suomen Lääkärilehden suostumuksella. Suomen Lääkärilehdellä on oikeus yksin ilman artikkelin kirjoittajan erillistä suostumusta julkaista artikkeli sähköisessä muodossa Suomen Lääkärilehden ja Suomen Lääkärilehden kanssa sopimuspohjaista sisältö

yhteistyötä tekevien tahojen sähköisissä palveluissa.

Tämä sopimus on tehty _____ samasanaisena kappaleena, yksi (1) Suomen Lääkärilehdelle [vastaava päätoimittaja] ja yksi (1) artikkelin kullekin kirjoittajalle.

Päiväys:

Allekirjoitukset ja nimenselvennykset:

Suomen Lääkärilehti, päivitetty 10.10.2016

Sopimus






Päiväys:



Sopimus






Päiväys:




Agreement

With this agreement, I, the undersigned, transfer the copyright to my article

to Suomen Lääkärilehti (the Finnish Medical Journal)

The article may be published in Suomen Lääkärilehti and Suomen Lääkärilehti also retains the right to make changes to the article, which are presupposed for its publishing. The article may not be posted in another form of printed media or electronically without permission from Suomen Lääkärilehti. Suomen Lääkärilehti has the right to alone, without the express consent of the writer of the article, electronically publish the article in Suomen Lääkärilehti or in third-party electronic services performing contract-based content collaboration with Suomen Lääkärilehti.

This agreement has been drafted in ____ identical copies, one (1) to the Editor-in-Chief of Suomen Lääkärilehti and one (1) to each writer of the article.

Date:

Signatures and printed names:

The Finnish Medical Journal, October 10, 2016

Agreement





Date:



Agreement





Date:




suomen lääkärilehti · sytty tai suomen lääkärilehdessä jo julkaistu artikkeli voidaan...

Documents