SUOMEN PANKIN 76. VUOSIKIRJA 1995

TOIMINTAKERTOMUS

Vuosikirjan luvut perustuvat vuoden 1996 helmikuun alussa käytettävissä olleisiin tietoihin.

ISSN 0355-5925

Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 1996

Sisällys

Pääjohtajan katsaus .",."", .............. 7

Taloudellinen kehitys., ... , ....... , .. , ... , .. 9

Euroopan talouskasvu hidastui vuoden loppua kohden , , ...... , , .. , ......... ,9

Suomen vienti markkinat ja vienti kehittyivät suotuisasti ...................... ,11

Kulutus elvytti kotimaista kysyntää ...... , ........ 12 Kokonaistuotannon nopea kasvu jatkui ............ 15 Inflaatio oli hidasta ............. , ........... ,,16 Valtiontalouden alijäämän kasvu taittui .... , .. , .... 17 Vaihtotaseessa ylijäämää , .... , .... , ............ 18

Rahapolitiikka .......... , .......... , ....... 19

Korkopolitiikka keveni loppuvuodesta, markka vakaantui .. , ....................... 19

Häiriöitä kansainvälisillä raha- ja valuuttamarkkinoilla ..... , .................. 20

Suomen Pankki alensi huutokauppakorkoa loppuvuodesta ............................ 23

Ulkomainen velka supistui, valtion velkaantuminen ulkomaille pysähtyi ., .... 26

Pankkiluottojen kysyntä elpyi hitaasti, raha-aggregaattien kasvuvauhti maltillista ....... 27

Vähimmäisvarantojärjestelmä uudistettiin ..... , .... 28 Muutokset maksuvalmiusjärjestelmässä ........... 28 Rahamarkkinainterventioiden vastapuolikriteerejä

täsmennettiin ............... ,." .......... 28 Rahamarkkinainterventioissa valtion arvopaperit

pääasialliseksi materiaaliksi .................. 29 Raha- ja valuuttakurssipolitiikan valmistelu

talous- ja raha liittoa varten . . . . ............... 29

Rahoitusmarkkinat ......................... 30

Pankkien kannattavuus parani hitaasti ............ 30 Markkinaehtoisten viitekorkojen käyttö

lisääntyi edelleen ........ " ................ 32 Rakennemuutokset pankkisektorilla .............. 32 Pankkituki vuonna 1995 ........................ 33 Rahoitusmarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä

tarkistettiin ....... , ....................... 33 Valtion velanoton painopiste siirtyi

markkamarkkinoille ......................... 35

VUOSIKIRJA 95

Viitelainamarkkinoilla kasvu jatkui ................ 36 Velkapapereiden markkinoilla useita

kehityshankkeita ........................... 37 Osakemarkkinoiden kasvu vähäistä ............... 38 Rahoitusmarkkinoita koskeva

uusi yhteisölainsäädäntö valmisteilla ........... 39 Rahoitusmarkkinoiden valmistelu EMUn kolmatta

vaihetta varten etenee ...................... 39

Maksujärjestelmät ja maksuvälinehuolto ...................... 40

Maksujärjestelmäyhteistyötä EU:n jäsenmaiden kesken ................... 40

Suomen Pankin ja pankkien yhteistyö maksujärjestelmäasioissa tiivistyi ............. .41

Maksujärjestelmien valvontaa kehitettiin .......... 41 Pankit jatkavat korttirahajärjestelmän

kehittämistä ............................. .42 Pankkien tarve velkaantua Suomen Pankin

sekkitileillä pieneni ......................... 42 Setelistö ennallaan, metalli rahat lisääntyivät ....... .43 Useita juhlarahoja laskettiin liikkeeseen ............ 44 Setelivirrat lisääntyivät ......................... 45 Suomen Pankki supisti metallirahavarastojaan ..... .46

Metallirahavastuun siirron valmistelu .............. 46 Vanhat rahat palautuivat verkalleen ............... 46 Seteleiden väärennöksiä vähän .................. 46 Rahahuollon palveluja maksullisiksi .............. .46 Yhteisen setelin valmistelu ...... , .............. .46

Muu toiminta ............................. .48

Kansainvälinen yhteistyö .... " ........... " ...... 48 Euroopan unioniin liittyvä toiminta .... " .......... .48 Kansainvälinen järjestelypankki . . ... " " . . . • • . . . " . .49 Kansainvälinen valuuttarahasto ...... " " .....•. " .. 49 Muu kansainvälinen toiminta .• " •.. " ..... "" ..... 50

Valuuttavarannon sijoittaminen ....... " .......... 50 Taloudellinen analyysi ja tutkimus ............. " .. 51 Tiedotus ja julkaisut ........................... 52 Tietohallinto ........... ""." .......... "" ...... 52

Tilastotuotanto ja tietopalvelu •.......• "" .......• 52 Tietojenkäsittely . . . • • • . . . . . . . • . " . . . . . . • , . . . .• 52

Sisäinen toiminta, organisaatio ja henkilöstö ........ 53 Koulutus ...........•....................... 54

5

Tilinpäätös ................................ 56

Tuloslaskelma ............................... 56 Tase ....................................... 58 Tilinpäätöksen liitteet .......................... 60 Tilinpäätöksen kommentit ...................... 62

Kirjanpito· ja tilinpäätös käytäntö .•..•.•.•.••..••• 62 Tuloslaskelman kommentit .••.•.••..••...•..•.. 62 Taseen kommentit •.••.••••...••.•••...•..•.. 63

Tilintarkastuskertomus ......................... 65

Liitteet .................................... 67

Raha- ja valuuttapolitiikkaa ja rahoitusmarkkinoita koskevia toimenpiteitä ...... 68

Suomen Pankin antamia lausuntoja ............... 70 Suomen Pankin julkaisuja ...................... 92 Suomen Pankin johto ja organisaatio ............. 93

Taulukot

1. Suomen Pankin tase kuukausittain •.•••.•.••••... 74 2. Suomen Pankin valuuttavaranto ja

valuuttatermiiniasema ..•...........•..•••.••• 78 3. Ecun markkakurssi ja ulkomaankauppapainoinen

valuuttaindeksi ••.•.••....•••••••........... 78 4. Suomen Pankin peruskorko ..•.••.••........... 78 5. Suomen Pankin vähimmäisvarantojärjestelmä ........ 79 6. Pankkien maksuvalmiusasema Suomen Pankissa ..... 79 7. Suomen Pankin maksuvalmiusjärjestelmä ••.•.....• 79 8. Kotimaisia korkoja .......••••.••......•.....• 80 9. Suomen Pankin rahamarkkinainterventiot ........... 80 10. Suomen Pankin avistainterventiot

valuuttamarkkinoilla ..•.•..••.•.••...•••••.•.. 81 11. Suomen Pankin termiini-interventiot

valuuttamarkkinoilla •.•••.••••••••.•.•.•...... 81 12. Valuuttojen avistakeskikurssit vuosittain ..••••.••..• 82 13. Valuuttojen avistakeskikurssit kuukausittain ......•.• 84 14. Setelien ja metalli rahojen toimitukset .............. 88 15. Liikkeessä olevat setelit ja metallirahat ...•.•....••• 89 16. Setelien lajittelu Suomen Pankissa .............••• 90 17. Suomen Pankin sekkitllijärjestelmän

tapahtumat •••.•.•.•...••.......•.•........ 90 18. Pankkien päivänsisäiset sekkitililimiitit ......•...... 91 19. Kotimainen clearingliike •...•••.••••........... 91

6

Kuviot

1. Taloudellinen kehitys teollisuusmaissa ............. 10 2. Talouden kehitys Suomessa ja kansainvälisesti .•••... 11 3. Kotitaloussektori ....•••.••....••••.. ..•••.•. 13 4. Säästämis- ja investointiaste • • . . . . • • . • . . . . . •.... 13 5. Yrityssektori ..•••••••••••....•••••....•.... 14 6. Tuotanto............................... ••. 15 7. Työmarkkinat, palkat ja hinnat ................... 16 8. Valtion menojen säästöt 1991-99 ........... ..... 17 9. Julkinen talous ..........................•.• 17 10. Ulkoinen tasapaino .......................... 18 11. Keskeisiä korkoja . . . . • • • . • • • • . . • • . . • • • . . •.••• 20 12. Toteutunut ja odotettu 3 kuukauden korko •..••....• 20 13. Suomen Pankin interventiot ••..••.... ••.••..... 21 14. Saksan markan ja Japanin jenin kurssit

suhteessa Yhdysvaltain dollariin ....... .......... 21 15. ERM-valuuttojen poikkeamat Saksan markan

keskuskurssista • • • . • • • • • • • • • . . • • . . •••••.•.•• 22 16. ERM-maiden keskuspankkikorkoja ••...........•. 23 17. Markan ulkoinen arvo ......................... 23 18. Koti- ja ulkomaisten korkojen ero • . . • • . . ...••.•... 25 19. Suomen Pankin valuuttavaranto •..••.....••.•... 25 20. Pankkien luotto kanta ...•........•......•.•... 27 21. Raha-aggregaatit ......•..................... 27 22. Talletuspankkikonsernien tulos ...•.•...•.•.•.... 31 23. Talletuspankkikonsernien järjestämättömät

saamiset ja luottotappiot •••.••••••..••.. ••.•.• 31 24. Markkaluottojen ja markkatalletusten

välinen korkoero ....••••.. ••••••.•••.•••••.• 32 25. Pankkien markkaluottokannan korkosidonnaisuudet •.. 32 26. Pankkien markkatalletuskannan korkosidonnaisuudet .• 33 27. Markkamääräisten joukkovelkakirjalainojen emissiot ••• 36 28. Valtion viitelainat .•..... . • • . . • • • • • • . . •••.•••• 36 29. Osakehinnat ja pörssiyhtiöiden riskipääoman hankinta .. 38 30. Suomen Pankin sekkitilijärjestelmän maksu liikenne ... .42 31. Pankkien päivänsisäiset sekkitililimiitit .••.......•.• 42 32. liikkeessä olevat rahat ........................ 43 33. Liikkeessä oleva raha ...••.•...•••••...•...... 44 34. Käteisrahan hallussapito .•.••...••••••..•••.•• .44 35. Rahan kierto Suomen Pankin kautta 1995 .......•.. 45 36. Suomen Pankin toimintamenot ........•......... 53

VUOSIKIRJA 95

Pääjohtajan katsaus

Suomen sitoutuminen rahataloudellista va­kautta ja kestävää kasvua tukevaan kurin­

alaisuuteen heijastui monin tavoin vuoden 1995 ai­kana. Hallituksen ratkaisut julkisen talouden rahoi­tusaseman tervehdyttämisestä ja syksyn maltillinen palkkaratkaisu loivat yhdessä markan vahvistumi­sen ja EU-jäsenyyden johdosta alenevien elintar­vikehintojen kanssa edellytykset inflaatio-odotus­ten alentumiselle ja rahapolitiikan olennaiselle ke­ventämiselle.

Kokonaistuotannon runsaan 4 prosentin kasvu vuonna 1995 oli Euroopan nopeimpia, mutta kasvu­vauhti hidastui selvästi vuoden puolivälissä. Tuo­tannon lisäystä ylläpiti edelleenkin merkittävimmin vienti. Suomen vientimarkkinat kasvoivat vuonna 1995 kokonaisuutena ottaen nopeasti, mutta vuoden jälkipuoliskolla ne vaimenivat varsinkin Euroopas­sa. Erityisesti metsäteollisuustuotteiden markkinat heikkenivät vuoden viimeisinä kuukausina, joskin osin tilapäisistä syistä.

Kotimaisen kysynnän kasvu jatkui sekin koh­talaisen voimakkaana yksityisen kulutuksen ja teol­lisuuden investointien ansiosta. Kuitenkin työlli­syyttä luovien palveluiden kysyntä pysyi edelleen varsin vähäisenä, samoin kuin asuntojen kysyntä. Koska teollisuus rahoitti investointinsa pääasiassa tulorahoituksellaan ja kotitaloudet sekä kotimarkki­noille keskittyvät yritykset maksoivat edelleen vel­kojaan pois, oli luoton kysyntä hyvin vähäistä. Luo­ton kysynnän vähyys on hidastanut pankkien kan­nattavuuden kohenemista.

VUOSIKIRJA 95

Viennin kasvun ja vaihtosuhteen noin 10 % paranemisen ansiosta vaihtotase oli viime vuonna huomattavan ylijäämäinen. Viennin määrällisen kas­vun hidastuminen ja erityisesti tuonnin määrälli­sen kasvun voimistuminen vuoden lopulla viestivät kuitenkin siitä, että nopein ulkomaisen velan takai­sinmaksuvaihe on sivuutettu ja että kotimainen ky­syntä on painottumassa tuontitavaroihin ja -palve­luksiin eikä työllisyyttä parantavaan kotimaiseen tuotantoon.

Inflaatio oli vuonna 1995 varsin hidas pääosin tilapäisluonteisten tekijöiden vuoksi. Markan vah­vistuminen alensi tuontihintoja, ja EU-jäsenyyden seurauksena elintarvikkeiden hinnat laskivat huo­mattavasti.

Ripeästä taloudellisesta kasvusta huolimatta työttömyys aleni vain vähän. Vaikka työllisyys kas­voi jonkin verran teollisuudessa, laman jatkuminen rakennustoiminnassa ja palvelusektorilla hidasti olennaisesti työttömyyden alenemista.

Vuonna 1994 alkanut rahapolitiikan lievä ki­ristäminen, joka oli reaktio sinä vuonna tapahtunee­seen pitkien korkojen nousuun ja inflaatio-odotus­ten voimistumiseen, jatkui alkuvuodesta 1995. Suo­men Pankki korotti huutokauppakorkoa helmi- ja kesäkuussa yhteensä Y2 prosenttiyksikköä. Koron nostoi1la haluttiin reagoida syksyn 1994 tuloratkai­sujen ja vientihintojen nousun lisäämiin hinta- ja kustannuspaineisiin. Korostamalla Suomen Pankin sitoutumista hintavakauden tavoitteeseen haluttiin estää inflaatio-odotusten leviäminen talouteen.

7

Vaikka pitkien korkojen eron kapeneminen kansainvälisiin korkoihin verrattuna viittasi jo vuo­den puolivälin paikkeilla inflaatio-odotusten asteit­taiseen vaimenemiseen, luottamus vakaaseen ta­louskehitykseen lisääntyi raha- ja valuuttamarkki­noilla vasta vuoden loppua kohti siinä määrin, että rahapolitiikan aito liikkumavara lisääntyi. Luotta­musta lisäsivät erityisesti syksyn maltillinen yli kaksivuotinen tuloratkaisu ja valtiontaloutta koske­vat vakauttamisratkaisut sekä välillisten työvoima­kustannusten alentamisratkaisut. Näiden ansiosta edellytykset hintavakauden saavuttamiseen, talou­den vakaan kasvun jatkumiseen ja työllisyyden pa­ranemiseen lisääntyivät. Valuuttakurssi säilyi va­kaana ja pitkät korot laskivat edelleen.

Suomen Pankki alensi vuoden viimeisen nel­jänneksen aikana huutokauppakorkoa neljään ottee­seen, yhteensä 1.75 prosenttiyksikköä, ja vuoden lo­pussa huutokauppakorko oli 4.25 prosenttia. Myös peruskorkoa laskettiin kaksi kertaa, yhteensä Y2 prosenttiyksiköllä. Huutokauppakoron alentamisten yhteydessä Suomen Pankki antoi myös aiemmasta poiketen julkisuuteen arvionsa rahapolitiikan mitoi­tuksen pohjana olevista inflaationäkymistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä.

Kasvun edellytykset ovat kuluvalle vuodelle edelleen hyvät, vaikka vientimarkkinoiden vaime­neminen ja kireä valtiontalous hidastavatkin koko­naistuotannon kasvua jonkin verran. Inflaatiovauhti pysyy lähivuosina matalana, vaikka tilapäistekijöi­den vaikutus poistuu. Tämä luo yhdessä valtion­talouden tervehdyttämisen kanssa hyvät edellytyk -set korkotason säilymiselle alhaisena.

Talouspolitiikan keskeisenä ja vaikeana haas­teena on aikaansaada työllisyyttä luovaa kotimaista kysyntää siten, että samalla säilytetään viennin hin­takilpailukyky ja vaihtotaseen ylijäämäisyys.

Työllisyyttä lisäävän politiikan painopisteen on oltava kuluvana vuonna rakenteellisissa muutok­sissa ja uudistuksissa. Maltillinen palkkakehitys, valtiontalouden tasapainottaminen, alhainen inflaa­tio, valuuttakurssien vakaus ja niistä seuraava alhai­nen korkotaso ovat välttämättömiä mutta eivät riit­täviä ehtoja työttömyyden tuntuvaksi alentamiseksi.

On tärkeätä, ettei rakenneuudistusten sijasta lietsota ylimitoitettua optimismia tai turvauduta ku­lutuskysynnän keinotekoiseen elvyttämiseen. Vaih­totaseen jatkuvan ylijäämän vaatimus ulkomaisen velkaantumisen alentamiseksi edellyttää Suomelta pysyvästi korkeampaa säästämisastetta kuin keski­määrin kahden-kolmenkymmenen viime vuoden ai­kana on totuttu. Työllisyyden parantaminen vaihto­taserajoitteen ja koron inflaatioherkkyyden vuoksi edellyttää kotimaisten kulutustavaroiden ja palve-

8

luiden aiempaa parempaa kilpailukykyä suhteessa tuontitavaroihin ja ulkomaisiin palveluihin. Kilpai­lukyky on turvattavissa palkkamaltin lisäksi vero­tusta, tulonsiirtoja ja työmarkkinoita koskevilla ra­kenneratkaisuilla.

On syytä korostaa, että talouspolitiikan jatku­van kurinalaisuuden, palkkamaltin ja rakenteellis­ten uudistusten tarve pohjautuu omiin tarpeisiimme ja lähtökohtiimme, ei EU-jäsenyyden mukanaan tuomiin vaatimuksiin.

* * * Suomen Pankin tulos vuodelta 1995 on heikko, kuten se on ollut jo useana edeltävänäkin vuotena. Pankille on 1990-luvulla aiheutunut tuntuvia mene­tyksiä sekä osallistumisesta pankkikriisin hoitoon että kurssitappioina markan vahvistumisesta keskei­siin varantovaluuttoihin nähden.

Valuuttakurssien ja korkojen aiheuttamat suu­ret tuloksen heilahtelut ovat olleet väistämätön osa keskuspankkitoimintaa niissä olosuhteissa, joissa Suo­mi on joutunut toimimaan. Sen sijaan keskuspankin osallistuminen pankkikriisin hoitoon muuten kuin tilapäisrahoittajana on poikkeuksellista. Se oli aika­naan välttämätöntä, koska valtiolla ei pankkikriisin alkaessa ollut kriisin hoitamisen edellyttämää organi­saatiota ja välineistöä. Tässä tilanteessa Suomen Pankin haltuun joutui suuri määrä kiinteistöjä ja muuta omaisuutta, joita hallinnoimaan perustettiin nyt Sponda-konsernina toimivat omaisuudenhoito­yhtiöt. Liike- ja sijoitustoimintaa harjoittavan yrityk­sen omistaminen ei kuulu keskuspankin tehtäviin.

Keskuspankin osallistuminen tällaisten tehtä­vien hoitoon ei ole sopusoinnussa keskuspankin riip­pumattomuuden periaatteen eikä myöskään Suo­men tekemien EU -sopimusten velvoitteiden kanssa. Hallitus onkin eduskunnan pankkivaltuuston esityk­sen perusteella käynnistänyt toimenpiteet, joilla Suomen Pankilla vielä olevat Skopin haltuunotosta periytyvät omaisuus ja saamiset siirretään valtion vastuulle, ja samalla pankille k~rvataan Skop-ope­raatioon sitoutuneesta pääomasta koituneita korko­tappioita. Tämä päätös merkitsee sitä, että pankki­kriisin jälkihoidosta vastaavat omaisuudenhoito­yhtiöt kootaan kaikki valtion valvontaan.

VUOSIKIRJA 95

Taloudellinen kehitys

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa alkoi suotuisissa merkeissä. Taloudellinen kasvu

oli nopeaa erityisesti vuoden alussa. Markka vah­vistui, ja pitkät korot laskivat. Elintarvikkeiden hin­nat alenivat heti vuoden alussa EU-jäsenyyden seurauksena. Kilpailu lisääntyi aiemmin suojatuilla aloilla, mikä sekin oli omiaan alentamaan inflaatio­paineita.

Talouspolitiikassa jatkettiin jo aiemmin valit­tua linjaa, joka perustuu julkisen talouden velkaan­tumisen pysäyttämiseen ja hitaaseen inflaatioon. Tämä linjaus vastaa hyvin myös EU -jäsenyyden asettamia tavoitteita. Maaliskuun eduskuntavaalien jälkeen nimitetyn uuden hallituksen ohjelmassa si­touduttiin koko vaalikauden kestäviin valtion meno­jen leikkauksiin. Tämä ohjelma vahvistettiin myös syyskuussa hyväksytyssä ED:n komissiolle ja mi­nisterineuvostolle toimitetussa Suomen lähentymis­ohjelmassa.

Valtiontalouden tasapainottamista koskevat päätökset. syksyllä sovitut maltilliset tuloratkaisut, inflaatio-odotusten väheneminen sekä pitkien kor­kojen lasku luovat pohjan kestävälle kasvulle. Sa­malla ne antavat hyvän lähtöaseman sille päätöksen­tekoprosessille, jonka aikana ratkeaa Suomen liitty­minen Euroopan unionin talous- ja rahaliiton 3. vai­heeseen.

VUOSIKIRJA 95

Euroo~n talouskasvu hidastui vuoden loppua kohden EU-maiden työllisyys parani vuonna 1995 vain lie­västi, vaikka vuoden alkupuoliskolla taloudellinen kasvu oli nopeaa (kuvio 1). Vuoden loppupuolella kasvu alkoi hidastua. Vaikka kasvun hidastuminen onkin laskettavissa osittain tilapäisten tekijöiden ku­ten varastojen supistamisen tiliin, epävarmuus kas­vun jatkumisesta lisääntyi selvästi vuoden lopulla.

Taantuman aikana suurentunut julkisen sekto­rin alijäämä supistui suhteessa bruttokansantuotteen arvoon, mutta supistumisvauhti oli edelleen tavoittei­siin nähden hidasta. Inflaatio jäi Euroopassa aiem­min odotettua hitaammaksi. Myös inflaatio erot kaventuivat. Inflaatiopaineiden vähentyminen teki useissa EU-maissa tilaa rahapolitiikan keventämi­selle.

Yhdysvalloissa jo neljättä vuotta jatkunut suh­teellisen nopea kasvu alensi työttömyysasteen alle 6 prosenttiin. Edellisenä vuonna toteutettu rahapoli­tiikan nopea tiukentaminen näyttää taittaneen in­flaatio-odotukset ja paineet hintojen nostamiseen. Niinpä kuluttajahintojen nousuvauhti pysyi alhaise­na vuonna 1995 ripeästä kasvusta ja dollarin ajoit­taisesta heikkenemisestä huolimatta. Siten keskus­pankki pystyi laskemaan korkoja, kun ensimmäiset merkit kasvun hidastumisesta näkyivät.

9

Kuvio 1. TALOUDElliNEN KEHITYS TEOLLISUUSMAISSA

Bruttokansantuote

Määrän muutos edellisestä vuodesta, %

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

1. EU 2. Yhdysvallat 3. Japani

Työttömyysaste

10

~

~ r-.., ! '"' ~ ~ VI'

..... ~ ~ l/ ~ r--..... " 2 ..... ~'" .J .... ~

8

6

4

3 ~ "..,.. ~ -2

o 1984 85 86 87 86 89 90 91 92 93 94 95

1. EU 2. Yhdysvallat 3. Japani

10

Kuluttajahinnat

Muutos edellisestä vuodesta, %

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

1. EU 2. Yhdysvalat 3. Japani

Julkisen sektorin nettoluotonanto % bruttokansantuotteesta

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

1. EU 2. Yhdysvallat 3. Japani

VUOSIKIRJA 95

EU-maiden tapaan myös Yhdysvallat on aset­tanut tavoitteeksi taittaa julkisen sektorin velkaan­tumisen kasvu. Julkisen sektorin alijäämä pieneni vuonna 1995 alle 2 prosenttiin suhteessa bruttokan­santuotteen arvoon. Supistuminen oli kuitenkin hi­taampaa kuin parina edellisenä vuotena (kuvio 1).

Japanissa taloudellinen kasvu oli pysähdyksis­sä jo kolmatta vuotta peräkkäin. Finanssipolitiikka oli kevyttä, ja julkisen sektorin alijäämä suureni edelleen. Hitaan kasvun ja osittain myös pankkien vaikeuksien vuoksi keskuspankki alensi korkojaan lähelle nollaa. Tuntuvakaan korkoero ei estänyt je­nin nopeaa vahvistumista keväällä, kun Yhdysval­tain ja Japanin kauppaneuvottelut juuttuivat paikoil­leen. Vuoden loppua kohden jenin dollarikurssi kui­tenkin palasi vuoden alun tasolle.

Suomen vientimarkkinat ja vienti kehittyivät suotuisasti Maailmankaupan kasvu jatkui voimakkaana myös vuonna 1995. Kansainvälistä kauppaa vauhdittivat erityisesti Yhdysvaltain ja Japanin tuonnin nopea kasvu. Teollisuusmaissa kauppaa lisäsi kysynnän painottuminen kone- ja laiteinvestointeihin. Eu­roopassa kysyntää lisäsivät vuoden alkupuolella yritysten investoinnit, kun sen sijaan kulutuksen ja asuinrakentamisen kasvu jäi vaatimattomaksi. Aa­sian nopeasti kasvavien maiden kysyntä enemmän kuin kompensoi Meksikon kriisistä aiheutuneen vaimentumisen latinalaisen Amerikan tuontikysyn­nässä.

Koska Saksan ja Englannin tuonnin kasvu oli suhteellisen hidasta, Suomen vientimarkkinat (vien­tiosuuksilla painotettu maailmankauppa) kasvoivat selvästi maailmankauppaa hitaammin. Sen sijaan Ruotsin tuonti kasvoi vilkkaasti teollisuuden in­vestointien ja vientituotantoon tarvittavan tuonnin vauhdittamana.

Valuuttakurssien tuntuvat heilahtelut viime vuoden aikana eivät juurikaan vaikuttaneet kauppa­virtoihin teollisuusmaiden välillä. Sen sijaan dolla­rin heikentyminen vuoden aikana alensi joidenkin raaka-aineiden ja niistä erityisesti öljyn hintoja muina valuuttoina. Ruotsin kruunun heikentyminen laski puolestaan sahatavaran maailmanmarkkina­hintoja. Euroopassahan sahatavara suurelta osin las­kutetaan kruunuissa.

Suomen tavaranviennin määrällinen kasvu jat­kui nopeana vuoden 1995 kesäkuukausiin saakka, ja

VUOSIKIRJA 95

Kuvio 2.

~~~~?~~Ä~~~~FSUOMESSAJA Bruttokansantuote Määrä, 1984 := 100

Ind. Log.

130

120

110

100

90

Ind.

140

130

120

110

100

90

Ind.

180 160 140

120

100

80

Ind.

140

120

100

80

... 'l- ...... ....... -

~~ --- "- 1/ ,....

2

-"""" -1-'" ~

1-

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

1. Suomi 2. OECD-maat

Teollsuustuotanto Määrä, 1984 = 100

asl

~~-r~---r-~-r~---r-,--r~--,L~.

t--+--t--+-t---t--t---+-+---I--+---t~ asl.

1984 85 $ ~ 88 89 90 ~ 92 ~ 94 95

1. Suomi 2. OECD-maat

Suomen vientimarkkinat ja tavaranvienti Määrä, 1984 = 100

--1 "

~

~ ,...... -- .........

2

" -- ..,,-. ".. ,/

V

1984 85 $ 87 88 89 90 91 92 93 94 95

1. Suomen vientimarkkinat 1

2. Suomen tavaranvienti

Teollisuuden suhteeliset yksikkötyökustannukset, 14 maata/Suomi Indeksi, 1984 = 100

/ - 1 1-~

2 ..-

r ~ "' -,-

1984 85 $ 87 88 89 90 91 92 93 94 95

1. Kansalllsina valuuttoina 2. Samana valuuttana

1 Maailmankauppa vientipainoin.

Log. ast.

11

sen jälkeen se alkoi tasaantua. Keskimäärin vienti kuitenkin kasvoi edellisestä vuodesta 6 %, eli vienti­markkinoiden kasvua vähemmän (kuvio 2). Vientiä tukivat hyvänä pysynyt hintakilpailukyky jå kan­sainvälistä kysyntää vastaava tuotevalikoima. Vuo­den aikana viennin kasvua alkoi rajoittaa kapasitee­tin puute useissa yrityksissä, erityisesti metalliteol­lisuudessa. Loppuvuodesta joidenkin metsätuottei­den vientiä ryhdyttiin rajoittamaan myyntihintojen vakauttamiseksi.

Metalliteollisuuden vienti kasvoi erittäin no­peasti mm. elektroniikkatuotteiden ansiosta. Myös konepajateollisuuden tuotteita vietiin runsaasti maa­ilmalla menossa olleen investointibuumin ansiosta. Tosin tässä ryhmässä kasvulukuja pienensi parin lai­vatoimituksen siirtyminen vuoteen 1996.

Metsäteollisuuden markkinatilanne alkoi jois­sakin tuoteryhmissä heikentyä selvästi vuoden lop­pua kohden. Jo keväällä sahatavaran vienti oli joutu­nut vaikeuksiin, mutta syksyllä jouduttiin rajoitta­maan myös hienopaperin tuotantoa. Sellun ja pape-

Kotimainen kehitys

rituotteiden keskimääräinen vientihinta nousi kui­tenkin erittäin nopeasti, ja vielä joulukuussa tuote­ryhmän vientihinnat olivat markan vahvistumisesta huolimatta 27 % korkeammat kuin vuotta aiemmin. Paperituotteiden hintojen nousu johtui hyvän mark­kinatilanteen lisäksi siitä, että tässä noususuhdan­teessa investoinnit uuteen kapasiteettiin maailmalla ovat jääneet erittäin vähäisiksi.

Vientihintojen nousua vuoden 1995 aikana no­peutti paperituotteiden lisäksi myös metallin perus­teollisuuden vientihintojen vahvistuminen. Kun sa­manaikaisesti öljyn ja öljytuotteiden tuontihinnat laskivat, vaihto suhde oli vuoden 1995 lopulla lähes 10 % parempi kuin vuotta aiemmin. Vaihtosuhde siis palautui samalle tasolle kuin edellisessä suh­dannehuipussa vuonna 1989.

Kulutus elvytti kotimaista kysyntää Kotimainen kysyntä kasvoi vuonna 1995 5 % yksi­tyisen kulutuksen ja teollisuuden investointien li-

keskimäärin

Vienti 4.5 10.0 16.7 13.3 8 Yksityiset investoinnit -5.3 -19.6 -19.5 -0.3 12 % Yksityinen kulutus 0.6 -4.9 -2.9 1.8 4% Kotimainen kokonaiskysyntä 0.1 -5.6 -5.5 3.6 5 - siitä julkinen 0.8 -2.2 -7.0 0.8 % Tuonti 3.0 1.1 0.8 12.6 10 % BKT 0.6 -3.6 -1.2 4.4 4%

:;.. .. ~.:.

Ansiotaso 5.8 1.9 0.7 2.0 4% Yksikkötyökustannukset 3.3 -2.1 -4.6 -2.9 3 Vientihinnat 2.6 4.7 6.4 1.5 7.0 Tuontihinnat 2.1 7.6 10.1 -0.2 -0.1 Kuluttajahinnat 4.0 2.9 2.2 1.1 1.0 - JOUlUkUU-JOUlUkUU 2.3 1.5 1.6 0.3 Pohjainflaa io 0.6 2.9 2.6 1.3 - marraskuu-marraskuu 3.1 2.7 0.8 -0.5 Työttömyysaste, % 9.2 13.1 17.9 18.4 17.2

% bruttokansantuotteesta

Bruttoinvestoinnit 21.8 16.7 14.3 15.4 16 % Bruttosäästäminen 19.6 12.1 13.0 16.7 20 Vaihtotase = rahoitusjäämä -2.2 -4.6 -1.3 1.3 3% - yrityssektori -2.2 -3.0 2.0 5.0 4% - rahoituslaitokset 0.4 -0.1 1.1 0.4 % - kotitaloudet -0.2 4.2 3.4 1.9 3 -jUlkinen sektori -0.1 -5.7 -7.9 -6.0 -5 U komainen nettovelka 35.5 48.2 54.7 52.5 44

12 VUOSIKIRJA 95

%

6

4

2

o -2

-4

-6

%

6

4

2

o

-2

%

100

90

80

70

60

Kuvio 3. KOTITALOUSSEKTORI (ml. voittoa tavoittelemattomat yhteisöt)

Käytettävissä oleva reaalltulo Muutos. %

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

Nettosäästäminen % käytettävissä olevasta nettotulosta

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

Velat % käytettävissä olevasta nettotulosta

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

VUOSIKIRJA 95

%

28

24

20

16

12

%

16

12

8

4

o

%

16

12

8

4

o

8

4

o -4

-8

8

4

o -4

-8

Kuvio 4. SÄÄSTÄMIS- JA INVESTOINTIASTE Bruttosäästämisen·ja bruttolnvestointien osuudet bruttokansantuotteesta Säästö· Investoinnit = rahoitusjäämä

Koko kansantalous

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

Yritykset

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

Kotitaloudet

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

Julkinen sektori (ml. sosiaaliturvarahastot)

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

Rahoituslaitokset

! I ! I

I I ! I I 2 i I

~ 3

1 ! I

! i

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

1. Investoinnit 2. Säästö 3. Sektoreittaiset rahoitusjäämät;

koko kansantalous = vaihtotaseen ali- tai ylijäämä

13

%

15

10

5

o

%

15

10

5

o

14

KuvioS. YRITYSSEKTORI

Käytettävissä oleva bruttolulo %9KT:sta

~ "" ~ v ~

/ f'..-~

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

Tuotannolliset investoinnit %BK1!sta

~.,..... l'-oo...

~ ~ """

..... - r-'"'

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

Teollisuuden velkaantumisaste % arvonlisäyksestä

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

1. Valuuttavelka 2. Markkavelka

Muiden alojen velkaantumisaste % arvonlIsäyksestä

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

1. valuuttavelka 2. Markkavelka

2

sääntymisen ansiosta. Rakennusalan lama sitä vas­toin jatkui, mikä tuntui erityisesti asuntotuotannos­sa. Markan vahvistuminen tuki kysyntää lisäämällä kotitalouksien ja suljetun sektorin käytettävissä ole­via tuloja. Sen sijaan loppuvuodesta alentuneiden korkojen vaikutus ei vielä ehtinyt vaikuttaa kotimai­seen kysyntään.

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kas­voivat vuonna 1995 reaalisesti lähes 7 %, osittain tosin kaksien veronpalautusten ansiosta. Reaalitulo­jen nousuun vaikuttivat tuntuvasti kasvaneet ni­mellistulot ja hitaana pysynyt inflaatio. Työtulojen kasvu ja työttömyysriskin pienentyminen lisäsivät kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen. Yksityi­nen kulutus kasvoikin huomattavasti, 4 Y.2 %.

Asuntojen ostaminen ei sen sijaan kiinnostanut kotitalouksia, jotka laman jäljiltä olivat edelleen ha­luttomia tekemään pitkäaikaisia sitoumuksia. Edel­lisenä vuonna koettu pitkien korkojen nousu oli omiaan pitämään yllä pelkoja korkojen uudesta noususta, mikä myös vähensi kiinnostusta lainanot­toon. Syksyn 1994 pa1kkaratkaisut lisäsivät kevät­kuukausina pelkoja inflaation kiihtymisestä ja sitä kautta korkojen noususta. Asuntojen hinnat laski­vat tästä syystä jonkin verran vuoden 1995 aikana. Kotitalouksien velkaantuminen väheni siis edelleen (kuvio 3). Tosin huomattava osa kotitalouksista kär­si edelleen ylivelkaantumisen aiheuttamista ongel­mista.

Myös yrityssektorin rahoitus asema parani ja velkaantuminen väheni vuonna 1995 (kuvio 4). Korkea kapasiteetin käyttöaste ja vientihintojen nousu paransivat huomattavasti teollisuusyritysten tuloksia. Kotimaiset kustannukset eivät nousseet niin nopeasti kuin aiemmissa noususuhdanteissa yleensä on käynyt. Teollisuuden velkaantuneisuus onkin nyt selvästi vähäisempää kuin keskimäärin 1980-luvulla (kuvio 5).

Teollisuuden investoinnit lisääntyivät huomat­tavasti vuonna 1995. Investointihalukkuutta lisäsi hyvän kannattavuuden lisäksi kapasiteetin puute. EU-jäsenyyden varmistuminen käynnisti puoles­taan joitakin odottamassa olleita hankkeita. Teolli­suuden investointiaste oli vuonna 1995 jo kutakuin­kin sama kuin keskimäärin 1980-luvulla, mutta yri­tykset eivät tarvinneet nyt juurikaan lainarahaa.

Muiden kuin teollisten yritysten asema vahvis­tui jonkin verran rationalisointien ja kulutuskysyn­nän kasvun ansiosta. Niiden velkaantuneisuus oli kuitenkin edelleen suurempaa kuin 1980-luvun

VUOSIKIRJA 95

puolessa välissä. Kotimarkkinayrityksiä rasitti myös edelleen monilla aloilla kysyntään nähden liiallinen kapasiteetti, joten investointitarpeita ei juurikaan syntynyt.

Julkinen sektori on joutunut yrityssektorin ta­voin rationalisoimaan toimintaansa. Julkinen kysyn­tä, investoinnit ja kulutus, kasvoi vuonna 1995 hie­man. Julkisten menojen (pl. fmanssisijoitukset) osuus bruttokansantuotteesta alentui.

Kokonaistuotannon nopea kasvu jatkui Kuten edellisinäkin vuosina, tuotannon kasvua vuonna 1995 tuki merkittävimmin vientisektori, mutta myös muun yritystoiminnan tuotanto lisään­tyijonkin verran (kuvio 6). Kokonaistuotannon kas­vuksi tuli runsaat 4 %. Teollisuustuotannon kasvu­vauhti alkoi vuoden loppua kohden hidastua osin tila­päisten tekijöiden vuoksi. Osassa teollisuutta kapasi­teettirajoitteet vaimensivat tuotannon kasvua. Met­säteollisuuden seisokit vähensivät tuotantoa vuoden loppupuolella.

Koska teollisuuden investoinnit painottuivat koneisiin ja laitteisiin ja kotitaloudet välttivät hank­kimasta uusia asuntoja, rakennustuotanto oli edel­leen lamassa. Teollisuuden aloittamat muutamat suuret investointiprojektit eivät vielä täysimääräi­sesti näkyneet tuotannossa. Rakennustuotannossa toimintaa oli laajemmin vain korjausrakentami­sessa.

Palvelualojen ja muiden kotimarkkina-alojen työllisyys ei vuonna 1995 juurikaan kohentunut. Loppuvuoden 1994 suuret palkankorotukset yhdes­sä leveän verokiilan kanssa vaikeuttivat osaltaan työllisyyden parantumista. Ainoastaan teollisuus li­säsi selvästi työvoimaansa. Työttömyysaste aleni vähemmän kuin työllisyyden lisäys olisi edellyttä­nyt, koska myös työvoiman tarjonta kasvoi. Työttö­myysaste aleni siten vain hitaasti ja pysyi korkeana, keskimäärin 17.2 prosenttina (kuvio 7).

Korkeana pysyneen työttömyyden vuoksi hal­litus esitti eduskunnalle työllisyyspoliittisen ohjel­man, jonka merkittävin osa oli välillisten työkustan­nusten alentaminen keskimäärin 1.5 prosenttiyksi­köllä. Ohjelman avulla pyritään myös lisäämään työmarkkinoiden toimivuutta.

VUOSIKIRJA 95

Kuvio 6. TUOTANTO

Määrä, 1990 = 100

2

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

1. Vientisektori (teollisuus, energia ja metsätalous) 2. Muu yksityinen yrHystoiminta

15

Kuvio 7. TYÖMARKKINAT, PALKAT JA HINNAT

Mllj. TyöHiset yhteensä ja työttömyysaste

henk.

2.5

2.0

1.5

1.0

16

%

10

8

6

4

2

o

%

8

6

4

2

o -2

1 V ~ 1'-00.

1 ~ ~~ -2 - / -, -I

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

1. Työlliset yhteensä, mOJ. henkeä 2. lYöttömyysaste. %

Ansiotaso Muutos. %

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

1. Sopimuspalkat 2. Uukumat

Inflaatio Hintojen muutos edellisen woden vastaavasta kuukaudesta, %

'-'.- 1 ~\.

'" '.l. r:. M V'1 '" rv-- -\(2'" \t ...... .... ...:

~~ ~ ""

84 85 86 87 88 89 90 ~ ~ 93 94 95

1. Kuluttajahinnat 2. Pohjainflaatio

%

15

10

5

o

2

Inflaatio oli hidasta Merkittävin kuluttajahintoihin vaikuttanut tekijä oli­vat EU-jäsenyyden vuoksi alentuneet elintarvik­keiden hinnat; ne alkoivat laskea jo vuoden 1994 lopulla. Ruuan hinta aleni tuntuvammin vuoden alkukuukausina ja uudelleen syksyllä. Siten EU­jäsenyydellä on merkittävä, mutta tilapäinen vaiku­tus kuluttajahintaindeksin vuosimuutosvauhtiin vielä vuoden 1996 puolelle. Ilman elintarvikkeiden hin­tojen laskua välillisen verotuksen kiristäminen olisi vauhdittanut kuluttajahintojen nousuvauhdin vuo­den 1995 alkupuolella vajaasta 2 prosentista 3 pro­sentin tuntumaan.

Vakaa hintakehitys uhkasi vaarantua vuoden alkupuolella, kun edellisen syksyn palkkaratkaisu­jen vaikutukset alkoivat nostaa työvoimakustannuk­sia ja inflaatio-odotuksia. Oli pelättävissä, että vien­tisektorin erittäin vahva kannattavuus alkaisi enti­seen tapaansa siirtyä kotimaisiin kustannuksiin. Koko kansantalouden ansiotaso nousikin edellisestä vuodesta keskimäärin 4 Yz % (kuvio 7). Tuottavuuden kasvu ei riittänyt kompensoimaan työkustannusten nousua, joten yksikkötyökustannusten noususta ai­heutui selvästi inflaatiopaineita.

Inflaatiopaineita hillitsi kuitenkin vahvistuva markka, jonka vuoksi tuontihinnat olivat hienoksel­taan laskussa. Erityisesti kulutustavaroiden ja öljyn hinta laskivat tuntuvasti. Samoin vahvistuva markka hillitsi haluja siirtää kustannusten nousu hintoihin. Valuuttakurssin kehitys oli siis alentuneen ruuan hin­nan ohella omiaan pitämään myös inflaatio-odotuk­set alhaisina.

Elintarvikkeiden hintojen ja tuontihintojen lasku vaikuttaa pohjainflaatioindikaattoriin enem­män kuin kuluttajahintaindeksiin, koska edellisestä on poistettu asuntojen hintojen, korkojen ja välilli­sen verotuksen vaikutus. Pohjainflaation vuosimuu­tos kääntyikin negatiiviseksi kesäkuukausista alkaen.

Vuoden aikana alhainen noin 2 prosentin in­flaatiotavoite alettiin hyväksyä yhä laajemmin. Työ­markkinaosapuolet pitivät selvästi tarpeellisena sol­mia pitkäaikainen ja palkkakustannuksia hillitse­vä sopimus. Tämä johtikin keskitettyyn hivenen yli kaksivuotiseen tulosopimukseen, jossa mukana olivat käytännössä kaikki palkansaajat. Sopimus­palkoista syntyvä inflaatiopaine jääkin vuosina 1996-97 selvästi pienemmäksi kuin vuonna 1995.

VUOSIKIRJA 95

VaHiontalouden alijäämän kasvu taittui Valtion lainanotto oli alkuvuodesta vielä varsin SUUf­

ta~ koska tilapäiset tekijät lisäsivät menoja ja vähen­sivät tuloja. Valtiontalouden rahoitusasema vahvis­tui kuitenkin vuoden 1995 loppua kohden ja netto­rahoitustarve oli 63-64 mrd. markkaa eli pienempi kuin edellisenä vuonna. Valtion tulot kasvoivat edel­lisestä vuodesta 10 % ja menot 7 %.

Menoista kasvoivat edelleen valtionvelan korot. Tulonsiirrot kotitalouksille, mm. työllisyystilanteen parantumisen vuoksi, sen sijaan vähenivät yli 4 prosenttia vuodesta 1994, noin 42 mrd. markkaan. Palkkasumman nopea kasvu ja kulutuksen elpymi­nen lisäsivät puolestaan valtion tuloja. Koko tulo- ja varallisuusveron kertymä toi valtion kassaan 15 % edellistä vuotta enemmän.

Uuden, maaliskuussa 1995 virkaansa astuneen hallituksen toimet julkisen sektorin velkaantumisen pysäyttämiseksi vaikuttivat vain vähän vuoden 1995 lainanottoon. Hallitusohjelman mukaan valtion me­noperusteita leikataan noin 21 mrd. markalla vaali­kauden loppuun mennessä. Kun mukaan lasketaan valtion menojen leikkaukset vuodesta 1991 alkaen, säästöt ovat yhteensä vuonna 1999 jo 8 % kokonais­tuotannon arvosta (kuvio 8). Syksyllä tehdystä työl­lisyysohjelmasta ei ole valtiontaloudelle juurikaan rasitusta.

Kun kunnallistalous ja sosiaaliturvarahastot olivat vuonna 1995 rahoitusylijäämäisiä, koko jul­kisen sektorin alijäämäksi muodostui 5.5 % koko­naistuotannon arvoon suhteutettuna. Julkisen sekto­rin velka oli samojen lähentymiskriteerien mukaan puolestaan vuoden lopulla 60 % bruttokansantuot­teesta (kuvio 9). Valtion velka sen sijaan kasvoi edelleen nopeasti, 359 mrd. markkaan eli 65 pro­senttiin bruttokansantuotteesta.

Julkisen talouden rahoitusaseman tervehdyttä­minen edellyttää julkisten menojen karsimista usei­den vuosien ajan. Ilman menojen karsimista ei myöskään ole mahdollista toteuttaa työllisyyttä pa­rantavia ja verokiilaa pienentäviä verotuksen muu­toksia. Uusi hallitus antoi koko vaalikauden katta­van säästöohjelman. Samat toimenpiteet kirjattiin myös Suomen lähentymisohjelmaan, joka jätettiin syyskuussa EU:n komissiolle ja ministerineuvostol­le. Ohjelma sai myönteisen vastaanoton talous- ja valtiovarainministerien muodostaman Ecofin-neu­voston kokouksessa lokakuussa. Ohjelman mukaan

VUOSIKIRJA 95

%

5

o

·5

-10

%

60

50

40

30

20

10

o

Kuvio 8. VALTION MENOJEN SÄÄSTÖT 1991-1999

% BKT:sta

1001 ~ 00 ~ ~ 00 ~ ~ 00

1. Toteutettu 1991 2. Toteutettu 19~ 3. Toteutettu 1900 4. Toteutettu 19~ 5. Toteutettu 19~ (yksivuotisten menosäästOjen jatkaminen 1996-1900) 6. Uuden hallituksen päättämät menosäästöt 1995-1999

Kuvio 9. JULKJNEN TALOUS (% BK1:sta)

Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä

1.,,-.

- V -- .... V I

I

i i

! I

'""""' , \

\~ I

" ,,--~

1984 85 86 87 aa 89 90 91 ~ 93 94 ~

Julkinen velka

I i

1 I I / -T ! I /

l I / I

~I ; '/ I -

: ! 1984 85 86 87 88 89 90 91 ~ 93 94 95

17

Kuvio 10. ULKOINEN TASAPAINO

Kauppatase ja vaihtotase % BK1:sta

% r-~,--r~-.--.-.-.--.-.--.-.

·5 I--+--f--+--+--t-+~ri-J~~-+--I---i

%

150

100

50

o

18

1984 85 86 rrT 88 89 90 91 92 93 94 95 1. Kauppatase 2. Vaihtotase

Ulkomainen nettovelka % vaihtotaseen tuloista

- ~ ."... -...... ".....

t , .. r .,... ""-

h /

,."

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

Suomi täyttää talous- ja rahaliiton kolmannen vai­heen edellyttämän julkisen talouden alijäämäkritee­rin jo vuonna 1996 ja julkista velkaa koskevan kri­teerin vuonna 1999, nopean kasvun vaihtoehdossa jo vuonna 1997.

Vaihtotaseessa ylijäämää Kauppataseen ylijäämä oli vuonna 1995 42 mrd. markkaa, eli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden loppua kohti viennin määrän kasvu pysähtyi, kun taas tuonnin kasvu jatkui kotimaisen kysynnän elvyttämänä koko vuoden. Vaikka tuonti kasvoi määrällisesti vientiä enemmän, kauppataseen ylijäämä pysyi suurena vaihtosuhteen tuntuvan pa­ranemisen vuoksi.

Vaihtotaseen muista eristä palvelutase vahvis­tui tuntuvasti edellisestä vuodesta. Kuljetuksista saadut tulot kasvoivat nopeammin kuin ulkomaan­matkailun lisääntymisestä koituneet menot. Markan vahvistuminen ja ulkomaisen velan supistuminen vahvistivat puolestaan pääomankorvaustasetta. EU­jäsenmaksuja oli saman verran kuin EU :sta saatuja tukia.

Vaihtotaseen ylijäämäksi vuonna 1995 muo­dostui 19 mrd. markkaa, mikä oli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Tällä määrällä Suomi kyke­ni vähentämään kansainvälisesti verrattuna suurta ulkomaista nettovelkaansa. Suhteessa bruttokansan­tuotteeseen vaihtotaseen ylijäämä oli 3 Ya % (ku­vio 10). Kotimaisten sektoreiden kannalta vaihto­taseen ylijäämän vahvistuminen merkitsi yksityi­sen sektorin ja siitä erityisesti yritysten rahoitusase­man tuntuvaa vahvistumista edellisestä vuodesta (kuvio 4).

VUOSIKIRJA 95

Rahapolitiikka

Rahapolitiikan toiminta ympäristö oli vuoden 1995 aikana suotuisa. Inflaatio-odotukset

taittuivat vuoden aikana. Kansainvälisistä häiriö­tekijöistä huolimatta markka säilyi vakaana. Ulkoi­sen tasapainon vahvistuminen jatkui, ja pitkät obli­gaatiokorot laskivat selvästi.

Alkuvuoden voimakkaaseen talouskasvuun liit­tyvä inflaatio-odotusten kasvu sekä lähinnä kus­tannustekijöistä aiheutuvien inflaatiopaineiden li­sääntyminen rajoittivat rahapolitiikan liikkumava­raa vuoden viimeiselle neljännekselle saakka. Suo­men Pankki korotti helmi- ja kesäkuussa huuto­kauppakorkoa, mutta loppuvuodesta rahapolitiikan liikkumavara lisääntyi. Avainasemassa olivat val­tiontaloutta ja työmarkkinoita koskevat ratkaisut Talouspolitiikan johdonmukaisilla toimilla luotiin edellytykset vakauteen pääsemiselle: alhaiselle in­flaatiolle, hyvälle kilpailukyvylle, valtiontalouden tervehdyttämiselle sekä työllisyyden parantumisel­le. Koska luottamus talouspolitiikkaan oli lisäänty­nyt ja inflaatio-odotukset olivat taittuneet, edelly­tykset korkotason alenemiselle olivat olemassa, joten Suomen Pankki laski huutokauppakorkoa ja peruskorkoa loppuvuodesta.

VUOSIKIRJA 95

Korkopolitiikka keveni loppuvuodesta, markk'a vakaantui Rahapolitiikan vuonna 1994 alkanut varovainen ki­ristäminen jatkui helmikuussa, kun Suomen Pankki korotti huutokauppakorkoa 0.25 prosenttiyksikköä 5.75 prosenttiin (kuvio 11), ja kesäkuussa, jolloin huutokauppakorkoa nostettiin uudelleen 0.25 pro­senttiyksikköä. Koron nostot olivat tarpeen kasvanei­den inflaatio-odotusten ja kustannuspaineiden takia. Pitkät korot olivat korkeimmillaan alkuvuodesta, mutta laskivat sen jälkeen tasaisesti, kun taas lyhyet markkinakorot olivat korkeimmillaan kesällä ja las­kivat loppuvuodesta.

Koska toteutunut inflaatio pysyi alhaisena ja inflaatiotavoitteen uskottavuus lisääntyi, alkoivat ta­loudenpitäjien inflaatio-odotukset taittua ja markki· noiden korko-odotukset kääntyä (kuvio 12). Myös tulevan inflaatiovauhdin arvioitiin säilyvän lähi­vuosina matalana tilapäistekijöistä huolimatta. Kun lisäksi näkymät valtiontalouden tervehtymisestä olivat parantuneet ja työmarkkinoilla saavutettiin poikkeuksellisen maltilliset tulosopimukset, syntyi syksyllä tilaa rahapolitiikan keventämiseen. Tämä mahdollisuus käytettiin hyväksi loka-joulukuussa, jolloin huutokauppakorkoa laskettiin yhteensä 1.75 prosenttiyksikön verran 4.25 prosenttiin ja perus­korkoa laskettiin 5.25 prosentista 5 prosenttiin mar-

19

% ,-----,-----,-----,-----,----,

15

1991 1992 1993 1994 1995

1. Suomen Pankin huutokauppakorko 2. 3 kuukauden hellborkorko 3. Valtion vuonna 2004 eråä.ntyvän obligaatiolainan korko 4. Suomen Pankin peruskorko

Kuvio 12. TOTEUTUNUT JA ODOTETTU 3 KUUKAUDEN KORKO 1

% ,---------,---------,--------,

8~--------r_----~~r_------~

3 6 9 12 3 6 9 12 1994 1995 1996

1. 3 kuukauden heUborkorko 2. Korko-odotukset 15.1.1994 3. • 15.4.1994 4. 15.7.1994 5. 14.10.1994 6. 16.1.1995 7. 13.4.1995 8. 14.7.1995 9. 13.10.1995

10. 15.11.1995 11. 20.12.1995

1 Odotettu korko laskettu korkotermllnlnoteeraukslsta.

20

raskuun alusta sekä edelleen 4.75 prosenttiin 15. joulukuuta alkaen.

Rahapolitiikan mitoitusperusta pysyi vuoden aikana ennallaan. Politiikka mitoitettiin keskipitkän aikavälin noin 2 prosentin inflaatiotavoitteen mu­kaisesti. Mitoitus perustui Suomen Pankin arvioihin tulevasta inflaatiokehityksestä. Hintakehitystä ar­vioitaessa hyödynnettiin ennusteita ja useita talou­den tilaa kuvaavia indikaattoreita. Arvioista kerrot­tiin aikaisempaa täsmällisemmin julkisuudessa, mm. Markka & talous -lehden vakioartikkeleissa "Taloudellinen kehitys, inflaatio ja rahapolitiikka" ja lokakuussa myös erillisessä tiedotteessa. Raha­politiikan ohjauksessa huutokauppakoron keskei­nen merkitys vakiintui vuoden aikana.

Kansainvälisten valuuttamarkkinoiden häiriöt eivät heijastuneet markan ulkoiseen arvoon juuri lainkaan. Kun valuuttainterventiot olivat aikaisem­pia vuosia vähäisempiä, markan arvo määräytyi va­paasti. Kauppapainoiseen valuuttaindeksiin ja ecu­koriin nähden markka vahvistui vuoden aikana sel­västi. Alkuvuodesta ja syksyllä markkaa estettiin heikentymästä liian nopeasti, kun taas huhtikuussa ja elokuussa vaimennettiin markan liian nopeaa vahvistumista (kuvio 13). Suomen Pankin termiini­positio kasvoi alkuvuodesta ja elokuussa, kun osa pääomanliikkeiden likviditeettiä kiristävästä vaiku­tuksesta neutraloitiin termiinikaupoin. Maalis-touko­kuussa ja loppuvuodesta valuuttamarkkinoiden ol­lessa rauhalliset termiinisalkun annettiin supistua ja termiinien erääntyä. Valtio ei ottanut vuoden 1995 aikana nettomääräisesti ulkomaista lainaa, mikä osaltaan teki Suomen Pankin valuuttavarannon ja termiiniposition supistamisen mahdolliseksi. Lop­puvuodesta Suomen Pankki salli markan arvossa jonkin verran aikaisempaa pienemmän vaihtelun. Vuoden lopussa markka oli kauppapainoisella va­luuttaindeksillä mitaten 3 % vahvempi kuin edelli­sen vuoden vastaavana ajankohtana.

Häiriöitä kansainvälisillä raha- ja valuuttamarkkinoilla Meksikon talousongelmien kärjistyminen aiheutti kansainvälisille raha- ja valuuttamarkkinoille häi­riöitä vuodenvaihteen 1994-95 molemmin puolin. Yhdysvaltain dollari heikentyi tammi-huhtikuussa Saksan markan suhteen noin 13 % ja Japanin jenin suhteen noin 19 % (kuvio 14). Euroopassa Meksi­kon kriisin seurannaisvaikutukset näkyivät tammi-

VUOSIKIRJA 95

Mrd. mk

10

5

o

-5

-10

Mrd. mk

10

5

o

-5

-10

Kuvio 13. SUOMEN PANKIN INTERVENTlOT Rahamarkkinalnterventiot, netto (ml. erääntyneiden kauppojen vaikutus)

(Ostot +, myynnH- )

3 6 9 12

1994

3 6

1995

9

Avistainterventiot valuuttamarkkinoilla, netto

3 6

1994

9 12

(Ostot +, myynnlt- )

3 6

1995

9

Mrd. Termiini-interventiot valuuttamarkkinoilla, netto mk

10

5

o

-5

-10

3

VUOSIKIRJA 95

6

1994

9 12

(Ostot-, myynnit +)

3 6

1995

9

12

12

12

Kuvio 14. SAKSAN MARKAN JA JAPANIN JENIN KURSSIT

DEM! SUHTEESSA YHDYSVALTAIN DOLLARIIN JPYI USD USD

1.7 ~~~;-:--~-----I----------I 110

1.6

1.5

1.4

1.3

1.2

1.1

1.0

105

100

95

~---------------4--~----~~----~ 90

r-----------------I---~~~~------I 85

r---------------~--~-------~ ~

~-~~~~~~~~~--~~~~~~ ~

3 6 1994

9

1. DEMlUSD (vasen asteikko) 2. JPY/uSD (oikea asteikko)

12

Kun käyrä nousee. dollari vahvistuu.

3 6 1995

9 12

21

Pros. yks.

4

2

0

-2

-4

-6

-8

-10

-12

Pros. yks.

4

2

0

-2

-4

-6

-8

-10

-12

22

Kuvio 15. ERM-VALUUTTOJEN POIKKEAMAT SAKSAN MARKAN KESKUSKURSSISTA

3 6 9 12 3 6 1994 1995

1. Hollanti 2. Ranska 3. Tanska 4. Espanja

3 6 9 12 3 6 1994 1995

1. Belgia 2. Itävalta 3. Portugali 4. Irlanti

Kun käyrä nousee, valuutta vahvistuu.

9 12

9 12

kuussa voimakkaimmin Espanjan, Italian ja Ruotsin rahamarkkinoilla.

Valuuttamarkkinoiden häiriöt kärjistyivät maa­liskuun alussa. Euroopan unionin valuuttakurssime­kanismiin ERM:ään kuuluvien valuuttojen keski­näinen poikkeama lähestyi järjestelmän vaihtelu­alueiden rajoja (kuvio 15). Espanjan peseta joutui niin voimakkaan paineen alaiseksi, että Euroopan unionin raha-asiain komitea kutsuttiin Espanjan vaatimuksesta koolle maaliskuun 5. päivänä. Raha­asiain komitea päätti kokouksessaan Espanjan pese­tan 7 prosentin ja Portugalin escudon 3.5 prosentin devalvaatioista muiden ERM-valuuttojen suhteen.

Maaliskuun lopulla Saksan keskuspankki laski diskonttokorkoa 0.5 prosenttiyksikköä 4 prosenttiin ja repokorkoa, joka on Saksan rahapolitiikan tärkeä ohjauskorko, 4.85 prosentista 4.5 prosenttiin. Sveit­sin, Belgian, Itävallan ja Hollannin keskuspankit seurasivat Saksan koronlaskua (kuvio 16). Saksassa rahan määrän kasvu oli keskuspankin tavoite alueen alapuolella ja inflaatio hidastumassa.

Yhdysvaltain keskuspankki alensi odotetusti lyhyttä tavoitekorkoaan (ns. fed funds -korko) heinä­kuun alkupuolella 0.25 prosenttiyksikköä 5.75 pro­senttiin. Korkoa oli sitä ennen nostettu yhteensä seit­semän kertaa. Diskonttokorko pidettiin edelleen 5.25 prosentissa. Koron laskuun olivat syynä merkit Yhdysvaltain talouskasvun heikentymisestä. Japa­nin, Ranskan, Tanskan ja Kanadan keskuspankit seu­rasivat Yhdysvaltain keskuspankkia rahapolitiikan maltillisessa keventämisessä. Yhdysvaltain koron las­kun myötä pitkät korot alenivat myös Euroopassa.

Rahapolitiikan keventäminen jatkui elokuussa, kun Saksan keskuspankki laski korkojaan puoli pro­senttiyksikköä - diskonttokorko laskettiin 3.5 pro­senttiin ja lombardkorko 5.5 prosenttiin. Keskeisin peruste Saksan korkojen alentamiselle ,oli raha­aggregaatti M3:n supistuminen ja Saksan myöntei­nen inflaatiokehitys. Lähes kaikissa ERM-maissa seurattiin Saksan esimerkkiä.

Dollari alkoi vahvistua elokuun alussa keskei­siin valuuttoihin nähden. Dollarin vaihtelun suu­ruutta kuvaa se, että elokuun lopussa dollari oli jenin suhteen noin 21 % vahvempi kuin huhtikuun puolessa välissä, jolloin dollari oli heikoimmillaan. Saksan markan suhteen dollari vahvistui elokuun al­kupuolella 7 %.

Keskustelu talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen aikataulusta ja siihen osallistuvista EMU­kelpoisista maista vaikutti valuuttamarkkinoilla syk-

VUOSIKIRJA 95

syllä. Lokakuun alussa Ranskan frangi alkoi hei­kentyä nopeasti Saksan markan suhteen. Ranskan, Espanjan ja Italian korot nousivat merkittävästi uu­delleen lokakuun lopussa. Loppuvuonna Ranskan hallituksen säästöohjelmaa koskeneet vaikeudet ei­vät heijastuneet rahamarkkinoille.

Vuoden loppupuolella näkemykset eurooppa­laisten talouksien kasvuvauhdin hidastumisesta ver­rattuna aikaisempiin odotuksiin loivat tilaa pitkien korkojen voimakkaalle laskulle. Koska inflaatiopai­neet samanaikaisesti pysyivät vähäisinä, odotukset uusista keskuspankkien rahapolitiikan kevennyksis­tä lisääntyivät. Joulukuun 14. päivänä Saksan kes­kuspankki laskikin sekä diskontto- että lombardkor­koaan 0.5 prosenttiyksikköä 3 prosenttiin ja 5 pro­senttiin ja asetti repohuutokaupan koron 3.75 pro­senttiin.

Kansainväliset raha- ja valuuttamarkkinat oli­vat koko vuoden häiriöille alttiita. Dollarin arvo ja erityisesti sen arvo suhteessa jeniin oli keskeinen ongelma. Keskuspankit tukivat dollaria useaan ot­teeseen. Myös Japanin pankkikriisi varjosti kan­sainvälisiä pääomamarkkinoita. Keskustelu EMU­kelpoisista maista ja EMU -aikataulusta taas osoitti, että mitä lähemmäksi takaraja kolmannen vaiheen aloittamiselle tulee, sitä herkemmäksi markkinat tälle keskustelulle muuttuvat.

Suomen Pankki alensi huutokaup'p8korkoa loppuvuooesta Alkuvuoden kansainvälisten raha- ja valuuttamark­kinoiden häiriöt eivät vaikuttaneet merkittävästi Suomeen (kuvio 17). Markan ulkoisen arvon vah­vistuminen vuoden 1994 aikana oli seurausta ylijää­mäisen vaihtotaseen ja ripeän taloudellisen kasvun ohella Suomen taloutta koskevan yleisen luotta­muksen vahvistumisesta. Suomi oli onnistunut va­kauttamaan valtiontalouttaan, ja vuoden alusta to­teutunut EU-jäsenyys lisäsi edelleen luottamusta Suomen talouteen. Kansainvälisten markkinoiden häiriöt heijastuivat vaimentuneina Suomen markki­noille lähinnä Ruotsin kautta. Tammikuussa markan ulkoinen arvo heikentyi ulkomaankauppapainoisel­la valuuttaindeksillä mitaten noin prosentin. Korko­taso pysyi tammikuussa vakaana.

Suomen Pankki oli nostanut huutokauppakor­koaan joulukuussa 1994 toteuttamallaan määrä­huutokaupalla. Huutokauppakoron rooli tärkeimpä-

VUOSIKIRJA 95

Kuvio 16. ERM-MAIDEN KESKUSPANKKIKORKOJA

%

8 r-~~--------~-.~==------~

3 6 9 12 1994

1. Espanja: repokorko 2. Irlanti: lyhyen aikav!1n rahottuskorko 3. Ranska: repokorko 4. Tanska: dlskonltokorko 5. Belgia: huutokauppakorko 6. ltävaha: intervenfiOkorko 7. Hollanti: dlskonltokorko 8. Saksa: dskonttokorko

KuviO 17. MARKAN ULKOINEN ARVO

3 6 1995

9 12

Ind. FIMI ECU

110 5.5

1~ ~5

1~ ~O 3 6 9 12 3 6 9 12

1994 1995

1. UlkomaankauppapainoInen valuuttaindeksI, 1982 = 100 2. Ecun markkakurssl

Kun käyrä nousee, markka vahvistuu.

23

nä rahapolitiikan ohjauskorkona vahvistui edelleen vuoden 1995 aikana. Suomen Pankki korotti huuto­kauppakorkoa helmikuussa neljännesprosenttiyksi­köllä 5.75 prosenttiin. Koron nostaminen perustui siihen, että lähivuosien inflaatio-odotukset ja kus­tannuspaineet olivat selvästi kasvaneet. Vientihinto­jen, palkkojen ja kotimaisten raaka-aineiden hinto­jen nousuun sisältyi voimistunut inflaation vaara.

Lyhyet korot nousivat helmikuussa huutokaup­pakoron nostoa vastaavasti ja pitkät obligaatio­korot laskivat jonkin verran osittain kansainvälisten, lähinnä Yhdysvaltojen, pitkien korkojen laskun seurauksena. Pisimmät korot ylittivät Suomessa kuitenkin edelleen 10 prosentin tason. Kolmen kuu­kauden korkoero Saksan markkaan nähden kasvoi tammi-helmikuussa noin 0.3 prosenttiyksiköllä ja oli helmikuun lopussa vajaan prosenttiyksikön. Pit­kien korkojen ero oli helmikuun lopussa noin 2.8 prosenttiyksikköä (kuvio 18). Markka sen sijaan vahvistui helmikuussa selvästi, ulkomaankauppa­painoisella valuuttaindeksillä mitaten 3.8 prosentil­la. Markkaa vahvistivat lähinnä Yhdysvaltain dolla­rin ja Ruotsin kruunun heikkeneminen.

Ripeästi muodostettu hallitus ja hallitusohjel­maan sisältyvien valtiontalouden säästösuunnitel­mien saama myönteinen vastaanotto vaikuttivat sii­hen, että pitkät obligaatiokorot laskivat yli prosent­tiyksikön huhtikuussa. Korkoero Saksaan nähden kapeni vastaavasti 2 prosenttiyksikköön. Pitkien korkojen laskun takia tuottokäyrä oli loiventunut vuoden alusta selvästi ja heijasti paitsi Suomen ta­louspolitiikan linjan uskottavuuden vahvistumista myös inflaatio-odotusten vähentymistä.

Markkinoiden luottamus talouspolitiikan lin­jaan näkyi valuuttamarkkinoilla siten, että huhti­kuun lopulla markan ulkoinen arvo oli ulkomaan­kauppapainoisella indeksillä mitaten 4.2 % vah­vempi kuin edellisen vuoden lopussa. Valuuttain­terventioissaan Suomen Pankki toimi koko alku­vuoden markan kellunnan aikana omaksutun me­nettelytavan mukaisesti. Markan kurssi sai määräy­tyä vapaasti markkinoilla Suomen Pankin puuttues­sa kurssikehitykseen ainoastaan voimakkaiden ly­hytaikaisten vaihtelujen tasaamiseksi.

Suomen Pankki nosti huutokauppakoron 6 pro­senttiin kesäkuussa. Koron noston syynä oli talou­den hintapaineiden lisääntyminen, ja sen erityisenä tavoitteena oli estää inflaatiopaineiden voimistu­minen ja leviäminen taloudessa. Samalla haluttiin korostaa Suomen Pankin sitoutumista hintavakau-

24

den tavoitteeseen. Vientihintojen voimakas nousu heijastusvaikutuksineen oli uhkaamassa pitkän ai­kavälin hinta vakautta. Inflaatiopaineisiin viittasivat myös toteutunut ansiotason nousu ja epävarmuus tulevien palkkoja koskevien ratkaisujen sisällöstä. Suomen Pankki totesi, että valuuttakurssien kehitys ja palkkaratkaisut vaikuttavat keskeisesti tulevaan hintavakauteen, jonka turvaaminen puolestaan on välttämätön edellytys työllisyyttä lisäävän kasvun jatkumiselle. Koron noston jälkeen lyhyet markki­nakorot nousivat huutokauppakoron tasolle, sen si­jaan pitkät korot nousivat pääasiassa samaan aikaan nousseiden kansainvälisten korkojen mukana.

Markka oli pysytellyt touko-kesäkuun vakaa­na mutta vahvistui kesän aikana ja oli elokuun puoli­välissä vahvimmillaan sitten kellutuksen alkamisen. Onnistuneet budjettineuvottelut, kasvava luottamus maltilliseen palkkaratkaisuun, hitaana pysytellyt in­flaatiovauhti ja odotettua parempi ulkoinen tasapai­no laskivat elokuussa markkinakorkoja ja vahvisti­vat markkaa. Samalla koronlaskuodotukset lisään­tyivät jyrkästi. Markan vahvistuessa elokuun alussa voimakkaasti Suomen Pankki osti valuuttaa, ja mar­kan heiketessä aivan elokuun lopussa Suomen Pankki myi valuuttaa. Markka heikkeni, kun Saksan markka vahvistui jyrkästi kansainvälisillä valuutta­markkinoilla. Valuuttamarkkinoiden rauhoituttua kan­sainvälinen korkojen lasku veti myös kotimaista korkotasoa alaspäin. Myös monet ED -maat alensi­vat keskuspankkikorkojaan elokuussa. Pitkät korot laskivat kuitenkin Suomessa enemmän kuin mones­sa muussa ED-maassa. Suomen pisin korko oli elo­kuun lopussa noin 1.5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Saksassa ja noin 2 prosenttiyksikköä alempi kuin Ruotsissa. Suomen pisin korko aleni 8 prosent­tiin ja oli vain hieman korkeampi kuin Tanskan ja Englannin vastaavat korot.

Lokakuun alussa Suomen Pankki laski huuto­kauppakorkoa puoli prosenttiyksikköä 5.5 prosent­tiin ja peruskorkoa 0.25 prosenttiyksikköä 5.0 pro­senttiin. Suomen Pankin päätös perustui suotuisaan inflaatiokehitykseen ja pidemmän aikavälin inflaa­tiopaineiden hellittämiseen. Koronlaskun yhteydes­sä Suomen Pankki antoi julkisuuteen täsmällisen ar­vion odotettavissa olevasta inflaatiokehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämä oli ensimmäi­nen kerta markan kellunnanja inflaatiotavoitteen ai­kana, kun Suomen Pankki julkisti arvioitaan tule­vasta hintakehityksestä. Palkkojen nousun vuoksi ja koska ED -jäsenyydestä aiheutuneiden elintarvike-

VUOSIKIRJA 95

hintojen alenemisen ei enää katsottu vaikuttavan, kuluttajahintainflaation arvioitiin kiihtyvän tilapäi­sesti vuoden 1995 lopulla ja vuoden 1996 aikana. Kustannusten nousun hidastumisen myötä pohja­inflaation arvioitiin palautuvan vuoden 1997 aikana tavoitteen mukaiselle noin 2 prosentin tasolle.

Korkojen lasku ja julkaistu inflaatioarvio sai­vat markkinoilla myönteisen vastaanoton. Budjetti­ja palkkaratkaisut ja hallituksen työllisyysohjelma olivat luoneet myönteisen perusvireen markkinoille, mitä osaltaan lisäsi Suomen lähentymisohjelman saama myönteinen vastaanotto EU:n talous- ja val­tiovarainministerien Ecofin-kokouksessa. Luotta­mus talouspolitiikkaan oli näiden toimenpiteiden ansiosta vahvistunut, ja Suomen Pankki jatkoi kor­kotason alentamiseen tähtäävää politiikkaansa las­kemalla huutokauppakorkoa marraskuun 1. ja 20. päivänä, ensin puoli ja sitten neljäsosa prosenttiyk­sikköä. Huutokauppakorko aleni yhteensä 4.75 pro­senttiin, jossa se oli sitä ennen ollut viimeksi vuo­den 1994 alussa.

Suomen Pankki laski marraskuun lopulla uu­delleen myös peruskorkoa 0.25 prosenttiyksikköä 4.75 prosenttiin siten, että koronalennus tuli voi­maan 15. joulukuuta.

Joulukuussa Suomen Pankki alensi inflaatio­ennustettaan ja laski huutokauppakorkoa 4.25 pro­senttiin. Heikentynyt kansainvälinen talouskehitys ja lisääntyneen kilpailun edelleen alentamat elintar­vikkeiden hinnat johtivat arvioon, että pohjainflaa­tio jää tulevan kahden vuoden aikana selvästi alle 2 prosentin. Ylimääräisille varannoille maksettavaa korkoa laskettiin marras-joulukuussa huutokauppa­koron laskun myötä 2.25 prosenttiin.

Suomen Pankin toimenpiteiden jälkeen kol­men kuukauden korkoero Saksan markkaan supis­tui vajaaseen puoleen prosenttiyksikköön ja pitkän koron ero 1.3 prosenttiyksikköön. Lyhyiden kor­kojen ero Saksaan oli vuoden lopussa jokseenkin vuoden 1994 lopun tasolla, mutta pitkien korkojen ero supistui 1.5 prosenttiyksiköllä. Vuoden helibor­korko saavutti siihenastisen historiansa alimman arvon, kun se laski marraskuun lopulla alle 4.9 pro­sentin ja edelleen joulukuussa 4.5 prosenttiin. Val­tion yhdeksän vuoden obIigaation korko laski mar­raskuussa noin 7.4 prosenttiin ja oli vuoden lopus­sa 7.2 %. Markan ulkoiseen arvoon koronlaskulla ei ollut vaikutusta. Markan arvo Saksan markkaan nähden vaihteli kolmen markan molemmin puolin elokuusta lähtien.

VUOSIKIRJA 95

Kuvio 18. KOTI- JA ULKOMAISTEN KORKOJEN ERO

Pros. ,----------.--------, yks.

4~---_+--~------~

·1~mr-----~------~

3 6 9 12 3 6 9 1994 1995

1. 3 kuukauden heliborkorko - 3 kuukauden Saksan markan eurokorko

2. Suomen valtion vuonna 2004 erääntyvän obligaatio­lainan korko - Saksan valtion 10 vuoden obflgaatlokorko

Kuvio 19. SUOMEN PANKIN VALUUTTAVARANTO

12

M~k r---r---r---~--~-~ 60

50

40

30

20

10

o -10

1991 1992 1993 1994 1995

1. valuuttavaranto 2. valuuttavaranto + termllnlasema 3. Nettovaranto (ml. termiiniasema + tukiluotot)

25

Maksutase, milj. mk

I Kauppatase

I I !

A. VAIHTOTASE

B. RAHOITUS- JA PÄÄOMATASE

Suorat sijoitukset Portfoliosijoitukset Lainat Muut erät

A.+B. VALUUTTAVARANNON MUUTOS (liSäys +, vähennys -)

Lisätieto: Valtion pääomanliikkeet, netto

* Ennakkotieto.

Ulkomainen velka supistui, valtion velkaantuminen ulkomaille pysähtyi

33339

6627

18877

-14207 39217 8107

-14239

25504

31165

Suomen ulkomainen nettovelka suorat sijoitukset mukaan lukien supistui vuoden aikana 26.5 mrd. markalla ja oli vuoden lopussa 240.6 mrd. markkaa. Velka väheni lähinnä ulkomaalaisten hallussa ole­vien suomalaisten arvopapereiden kurssivaihtelun vuoksi. Osakkeiden kurssilaskun osuus oli 6.3 mrd. markkaa. Suhteessa kokonaistuotantoon nettovelka laski noin 45 prosenttiin.

Valuuttavaranto (kuvio 19) kasvoi alkuvuodes­ta valtion pääomantuonnin takia ja oli korkeimmil­laan tammikuussa. Valtio siirtyi vuoden aikana va­rainhankinnassaan lähes yksinomaan markkamää­räiseen rahoitukseen ja kuoletti valuuttamääräistä velkaa, joten valuuttavaranto supistui vuoden aika­na 3.9 mrd. markkaa.

Valtion ulkomainen nettovelka kääntyi las­kuun vuoden aikana, mutta edelleen yli puolet ulko­maisesta velasta oli valtion velkaa. Valtio ei tuonut vuoden aikana pääomaa nettomääräisesti lainkaan, koska markkamääräisten valtion lainapapereiden

26

I I II 111 IV I-IV 1

11469 14191 I

8400 7800 41 860

3436 5938 4743 4976 19094

-1 745 -7226 -6335 -5267 -20573

369 -2639 ! -998 650 1 -2618 -14 -3042 3411 -411 -57 901 -3056 -4236 1 752 -4639

-3001 1 511 -4512 -7258 -13260 1

1 691 -1 288 -1 592 -291 -1480

5889 -7021 987 I -453 I -598

kysyntä oli vakaata kotimaan markkinoilla. Erityi­sesti vakuutussektori kasvatti valtion velkapaperi­salkkuaan, koska vaihtoehtoiset turvalliset sijoitus­kohteet puuttuivat. Ulkomaalaiset sen sijaan myivät hallussaan olevia valtion markkaobligaatioita takai­sin Suomeen 2.3 mrd. markalla.

Yksityisen sektorin ulkomaanvelkaa kasvatti­vat huhti-syyskuussa ulkomaalaisten huomattavasti kasvaneet arvopaperisijoitukset suomalaisiin, eri­tyisesti Nokian, osakkeisiin. Ulkomaalaisten hallus­sa olevien suomalaisten osakkeiden arvo kasvoi tuolloin yli 30 mrd. markalla, mutta supistui uudel­leen vuoden lopulla Nokian kurssin laskiessa jyrkästi, ja oli vuoden lopussa 63.7 mrd. markkaa. Yritykset jatkoivat valuuttalainojen kuoletuksiaan vuoden ai­kana. Kotimaisten pankkien kautta otettujen valuut­talainojen kanta supistui vuoden 1994 lopun 46 mrd. markasta 26 mrd. markkaan. Termiinimarkki­noilla yritykset lisäsivät vientisaamistensa suojauk­sia 12 mrd. markalla, koska markan kurssi vahvistui.

VUOSIKIRJA 95

Pankkiluottojen1 kysyntä elpyi hitaasti, raha-a.Qgregaattien lålswvauhti maltilliSfa Jo usean vuoden jatkunut pankkiluottojen kannan supistuminen hidastui (kuvio 20). Markkaluottojen kanta oli vuoden lopussa noin 264 mrd. markkaa. Yritysluottojen kanta pysyi jo kolmatta vuotta run­saan 80 mrd. markan määräisenä. Yritysten rahoi­tuksessa osake- ja joukkolainaemissioiden merkitys oli selvästi pienempi kuin parina edellisenä vuonna ja tulorahoituksen merkitys korostui entisestään. Kotitalouksien sekä asunto- että kulutusluottojen kannan supistuminen pysähtyi vuoden puolivälissä.

Pankkien antolainauskorkojen ja yleisön mark­katalletusten keskikoron erotus oli lähes koko vuo­den noin 4.9 prosenttiyksikköä, mutta supistui vuo­den lopulla hieman. Uusien luottojen korot nousivat tammi-heinäkuussa heijastaen Suomen Pankin kor­kopolitiikkaa ja markkinakorkojen nousua. Nousu näkyi lähinnä yritysluottojen koroissa. Niiden kes­kikorko oli heinäkuussa 8.0 %. Yhtä korkea yritys­luottojen keskikorko oli edellisen kerran vuoden 1993 marraskuussa. Kotitalouksien uusiin asunto­ja kulutusluottoihin ei alkuvuoden korkojen nousu ehtinyt vaikuttaa. Niiden korot olivat alkuvuoden ai­kana verrattain vakaat: uusien asuntoluottojen noin 8.5 % ja kulutusluottojen noin 10 %. Keskikesän jälkeen luottojen korot kääntyivät laskuun. Tämä kehitys sai lisäpuhtia loppuvuodesta, kun Suomen Pankki laski omia korkojaan ja pitkät markkinakorot laskivat. Myös pankit laskivat primekorkojaan loppu­vuodesta. Uusien luottojen keskikorko oli joulukuus­sa 6.2 %. Joulukuussa kotitalouksien uusien asunto­luottojen keskikorko oli laskenut 7.5 prosenttiin.

Rahoitusmarkkinoiden likviditeetti oli koko vuoden hyvä. Talletuspankkien markkaottolainaus kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 10 mrd. markalla mutta kääntyi sen jälkeen lievään las­kuun. Markkatalletukset kasvoivat uudelleen vuo­den lopulla, ja niitä oli joulukuussa 291 mrd. mar­kan verran.

Alkuvuoden hyvä likviditeetti näkyi myös raha-aggregaattien kehityksessä (kuvio 21). Rahan määrän kasvua piti yllä voimakkaana jatkunut ta-

1 Vuoden 1995 lopun pankkiluotot sisältävät joulukuussa omaisuuden­hoitoyhtiöiksi muuttuneiden Suomen Säästöpankki Oy:n ja Siltapankki Oy:n luottokannan.

VUOSIKIRJA 95

Kuvio 20. PANKKIEN LUOTTOKANTA

M~~ __ ~,-__ ~,-__ ~ ____ ~ ____ ~

400

300

200

100

o 1991 1992

1. Markkaluotot yleisölle 2. Valuutlaluotot yleisölle

Kuvio 21. RAHA-AGGREGAATIT

1993 1994

Muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta, %

1991 1992 1993 1994

2. M2 lavea raha)

1995

1995

1. M1 ~suppea raha)

3. M3 lavea raha + yleisön hallussa olevat pankkien sijoitustodistukset)

27

louden aktiviteetti. Korkotason lievä nousu ja suh­dannehuipun taittuminen sekä inflaation vaimentu­minen hidastivat vastaavasti rahan määrien kasvua vuoden puolivälin jälkeen. Suppean raha-aggregaa­tin M1:n 12 kuukauden kasvu oli huhtikuussa noin 9 %, elokuussa kasvuvauhti oli hidastunut 5.5 pro­senttiin. Laveat raha-aggregaatit kasvoivat edellis­vuosien tapaan hitaammin. M2 kasvoi elokuussa vajaan 3 prosentin vuosivauhtia ja M3 supistui alku­vuodesta, mutta kääntyi sen jälkeen lievään nou­suun. Loppuvuodesta suppean raha-aggregaatin kas­vu kääntyi nousuun. Ml:n 12 kuukauden kasvu­vauhti olijoulukuussa 13.9 %jaM2:n 6.0 %. Rahan määriin vaikuttivat vuoden aikana myös erilaiset kausitekijät. Sen sijaan rahan tarjonnan muutokset vaikuttivat raha-aggregaatteihin aiempia vuosia vä­hemmän valtion valuuttamääräisen lainanoton ty­rehdyttyä.

Vähimmäisvarantojärjestelmä uudistettiin Suomen Pankki teki vuoden 1995 aikana muutoksia välineisiin, joilla se toteuttaa raha politiikkaansa. Tär­kein muutos koski vähimmäisvarantojärjestelmää, jossa otettiin käyttöön velvoitteen täyttäminen kuu­kausikeskiarvon pohjalta. Myös vähimmäisvaranto­jen määräytymispohjaan tehtiin pieniä muutoksia.

Vähimmäisvarantovelvoitteella tarkoitetaan osuutta, joka pankkien on talletettava keskuspank­kiin yleisöltä vastaanottamistaan talletuksista. Luot­tolaitosten kitjanpito-ohjeistus muuttui vuoden 1995 alusta EU:n direktiivien mukaiseksi ja samalla mää­räytymispohja sovittiin uudelleen. Uudistuksen yh­teydessä talletusten määrä pyrittiin pitämään entisen suuruisena ja varantopohjan raportointia pyrittiin yksinkertaistamaan siten, että se perustuisi entistä tarkemmin tase-eriin. Lisäksi hankalaksi osoittautu­neita vähennyseriä poistettiin.

Useimmissa maissa vähimmäisvarannot talle­tetaan pankkien sekkitileille keskuspankissa, jolloin pankit voivat käyttää niitä maksujen suorittamiseen. Velvoite täytetään keskiarvon pohjalta siten, että pankin sekkitilin päivittäisten saldojen kuukausi­keskiarvon on oltava vähintään vähimmäisvaranto­velvoitteen suuruinen. Suomen Pankki päätti sovel­taa tätä käytäntöä lokakuusta 1995 alkaen.

Vähimmäisvarantovelvoitteen täyttäminen kes­kiarvon pohjalta vaikuttaa korkojen ohjaukseen. Se, että pankit voivat käyttää harkintaa ja hyödyntää ak-

28

tiivisesti korkonäkemystään velvoitteen täyttämi­sessä kuukauden aikana, vakaannuttaa erityisesti yön yli -koron vaihtelua. Keskiarvoistaminen hel­pottaa myös pankkien likviditeetin hallintaa, eikä keskuspankin tarvitse säädellä likviditeettiä niin ak­tiivisesti kuin aikaisemmin.

Muutokset maksuvalmiusjärjestelmässä Vähimmäisvarantovelvoitteen täyttäminen keski­arvon pohjalta muutti myös maksuvalmiusjätjes­telmää, koska pankkien päivätalletuksia Suomen Pankissa ei enää aikaisemmassa merkityksessä ol­lut. Pankkien talletukset Suomen Pankissa olevil­la sekkitileillä ovat nyt pankkien varantotalletuksia. Uudessa järjestelmässä syntyy ylimääräisiä talle­tuksia, jos pankin sekkitilin päivittäisten saldojen kuukausikeskiarvo ylittää pankin vähimmäisvaran­tovelvoitteen. Ylimääräisille talletuksille maksetta­va korko ei ole sidottu huutokauppakorkoon, vaan Suomen Pankki päättää siitä erikseen.

Suomen Pankki muutti vähimmäisvarantovel­voitteen keskiarvoistamisen yhteydessä myös mak­suvalmiusluoton ehtoja siten, että pankki voi ottaa maksuvalmiusluottoa, vaikka pankin sekkitilillä Suomen Pankissa ei ole velkasaldoa.

Keskiarvoistaminen merkitsi myös muutosta vakuuskäytäntöön, jota Suomen Pankki soveltaa pankkien keskuspankkiluottoihin. Vähimmäis­varantoja oli käytetty sekä pankkien päivänsisäisten sekkitililimiittien että maksuvalmiusluottojen va­kuutena. Kun vähimmäisvarannot siirtyivät pank­kien sekkitileille, niitä ei voitu enää käyttää vakuu­tena. Pankit joutuivat toimittamaan Suomen Pankil­le muita vakuuksia, lähinnä valtion velkasitoumuk­sia ja Suomen Pankin sijoitustodistuksia. Niitä oli liikkeessä vuoden lopussa noin 65 mrd. markan ar­vosta; vakuusmateriaalia oli siten markkinoilla run­saasti.

Rahamarkki nai nterventioiden vastapuoli kriteerejä täsmennettiin Suomen Pankki muutti 1. päivästä kesäkuuta 1995 rahamarkkinainterventioiden vastapuolien valinta­kriteerejä siten, että se voi hyväksyä vastapuoliksi ne vähimmäisvarantovelvoitteen alaiset luottolai­tokset, joilla on riittävät valmiudet vastapuolina toi-

VUOSIKIRJA 95

mimiseen. Vastapuolilta edellytetään riittäviä tekni­siä valmiuksia, kuten sekkitiliä Suomen Pankissa ja yhteyttä Helsingin Rahamarkkinakeskukseen, sekä aktiivista ja merkittävää toimintaa rahamarkkinoil­la. Suorien kahdenvälisten kauppojen vastapuolien on lisäksi noudatettava rahamarkkinoiden peli- ja käyttäytymissääntöjä. Peli säännöissä sovitaan kau­pankäynnin yleisistä toimintatavoista~ kuten mark­kinoiden aukioloajasta.

Rahamarkkinainterventioissa valtion arvopaperit pääasialliseksi materiaaliksi Suomen Pankin rahamarkkinainterventioissa hy­väksyttäviä arvopapereita muutettiin 1. päivästä ke­säkuuta 1995 siten, että valtion liikkeeseen laske­mista arvopapereista tuli pääasiallinen interventio­materiaali. Suorissa rahamarkkinakaupoissa Suo­men Pankki hyväksyy normaalisti vain valtion velkasitoumukset ja Suomen Pankin sijoitustodis­tukset. Repokaupoissa materiaaliksi hyväksytään Suomen Pankin ja pankkien sijoitustodistusten ja velkasitoumusten lisäksi valtion viitelainat ja Arse­nalin velkasitoumukset. Interventioissa hyväksyttä­viä arvopapereita oli vuoden 1995 päättyessä liik­keessä noin 248 mrd. markan arvosta.

Materiaalin muuttamisen yhteydessä otettiin repokaupoissa käyttöön materiaalin aliarvostus eli ns. haircut. Aliarvostus on yleinen kansainvälinen käytäntö, jolla luoton antaja (arvopapereiden ostaja) suojautuu arvopapereihin liittyviä korko- ja likvidi­teettiriskejä vastaan siinä tapauksessa, että vasta­puoli ei pysty maksamaan luottoa (eli ostamaan ar­vopapereita) takaisin ja luoton antaja joutuu myy­mään vakuudet markkinoilla. Aliarvostuksessa ar­vopaperin hintaa pienennetään tietyllä prosentti­osuudella, eli sitä ei hyväksytä vakuudeksi koko markkina-arvostaan.

Raha- ja valuuttakurssi~litiikan valmistelu talous- ja ralialiittoa varten Suomen Pankki osallistui Euroopan unionin talous­ja rahaliiton kolmannen vaiheen valmisteluun Eu­roopan rahapoliittisen instituutin EMln neuvostos-

VUOSIKIRJA 95

sa, sen alakomiteoissa ja työryhmissä sekä neuvos­ton sijaistason komiteassa ja EU:n raha-asiain komi­teassa.

Rahapolitiikan alueella valmisteltiin Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) rahapolitiikan ohjausjärjestelmiä EMUn kolmatta vaihetta varten. Tavoitteena oli valmistella välineitä ja menetelmiä, joita tarvitaan EKPJ:n rahapoliittisten tehtävien to­teuttamiseksi EMUn kolmannessa vaiheessa. Val­mistelu keskittyi vaihtoehtoisten toimintatapojen vertailuun. Yhteisiä piirteitä eri vaihtoehdoille oli­vat luotto- ja talletusmahdollisuus Euroopan kes­kuspankissa (EKP) markkinakorkoa korkeammalla ja alemmalla korolla sekä avomarkkinaoperaatiot. Erottavia piirteitä olivat vähimmäisvarantojen ja niiden keskiarvoistamisen käyttö ja avomarkkina­operaatioiden tiheys. Valmistelun yhteydessä kes­kusteltiin myös rahapoliittisten toimien keskittämi­sestä ja hajauttamisesta sekä erilaisista vaihtoeh­doista niiden toteuttamiseksi ja valmistelutyön vaa­timasta ajasta eri maissa.

Valuuttapolitiikan alueella valmisteltiin va­luuttavarantoon kuuluvien varojen siirtoa jäsenmai­den keskuspankeilta Euroopan keskuspankkiin, EKP:n ja keskuspankkien varantojen hoitoa sekä valuuttainterventioiden ja -kurssi suhteiden järjestä­mistä EMUn kolmanteen vaiheeseen osallistumat­tomien jäsenmaiden valuuttojen kanssa. Selvityksiä tehtiin ja keskusteluja käytiin mm. siitä, pitääkö valuuttaoperaatioita keskittää vai hajauttaa, miten valuuttavarantoa tulisi hallita keskuspankeissa ja EKP:ssa sekä miten taattaisiin riittävä valuuttakurs­sien vakaus kaikkien Euroopan unionin jäsenmai­den kesken myös EMUn kolmannen vaiheen aikana.

Kolmannen vaiheen valmistelutyön etenemi­nen saatettiin Euroopan rahapoliittisen instituutin neuvoston käsiteltäväksi, ja se antoi ohjeita jatko­työskentelyä varten. Raha- ja valuuttapolitiikan alueel­la neuvosto seurasi myös EU-alueen taloudellista ja talouspoliittista kehitystä, keskusteli sekä valuutta­kurssien ja yksityisen ecun käytön kehityksestä että Euroopan valuuttajärjestelmän EMS:n toiminnasta. Raha- ja valuuttakurssipoliittisia kysymyksiä käsi­teltiin myös Euroopan rahapoliittisen instituutin si­jaistason komiteassa ja Euroopan unionin raha-asiain komiteassa.

29

Rahoitusmarkkinat

T uottojen heikko kehitys ja kustannusleik­kausten hidas toteutuminen jarruttivat pank­

kien kannattavuuden kohenemista parantuneesta yleis­taloudellisesta kehityksestä huolimatta. Koska yri­tykset ja kotitaloudet vähensivät velkojaan, pank­kien rahoituskate ja muut tuotot supistuivat. Pankit joutuivatkin edelleen sopeuttamaan kustannuksiaan ja purkamaan liikakapasiteettiaan pystyäkseen toi­mimaan kannattavasti aikaisempaa selvästi kilpai­lullisemmilla markkinoilla.

Pääomamarkkinoiden suhteellinen merkitys kotimaisessa rahoituksen välityksessä lisääntyi edel­leen vuonna 1995. Eniten kasvoivatjoukkovelkakir­jamarkkinat, joiden kasvu johtui lähes yksinomaan valtion uusista markkamääräisistä obligaatioemis­sioista. Osakemarkkinoilla uuden riskipääoman han­kinta oli vähäistä. Voimakkaat osakekurssien hei­lahtelut loivat edellytykset kaupankäynnin vilkastu­miselle johdannaismarkkinoilIa.

Pankkien kannattawus parani hitaasti Kotimaisten talletuspankkikonsemien tappio puo­liintui vuodesta 1994 (kuvio 22). Niiden yhteenlas­kettu liiketappio oli kuitenkin vielä 2.8 mrd. mark­kaa. Tästä suurin osa johtui Unitaksen ja KOP:n fuu­sion yhteydessä tehdyistä kertaluonteisista tappio-

30

kirjauksista. Tuloksen koheneminen aiheutui pää­osin luotto- ja takaustappioiden pienenemisestä; ne vähenivät runsaalla kolmanneksella, 6.2 mrd. mark­kaan, koska uusia järjestämättömiä saamisia kertyi aikaisempaa selvästi hitaammin (kuvio 23). Jos otetaan huomioon omaisuudenhoitoyhtiöt (Arsenal, Siltapankki, Suomen Säästöpankki - SSP), pankki­sektorin luottotappiot nousivat kaiken kaikkiaan 9.8 mrd. markkaan. Järjestämättömien saamisten su­pistuminen pysähtyi kuitenkin vuoden puolivälissä 22 mrd. markkaan eräiden suurten asiakasyritysten ongelmien ja velkasaneeraukseen liittyvien luotto­järjestelyjen vuoksi.

Parantuneesta tuloskehityksestä huolimatta pank­kien sekä rahoitustoimintakate että muut tuotot pie­nenivät selvästi vuoden 1995 aikana. Tämä oli seu­rausta vähäisestä luotonkysynnästä sekä markka­anto- ja markkaottolainauksen välisen korkomargi­naalin kaventumisesta. Yritys sektorin hyvä kannat­tavuus ja pyrkimys omavaraisuuden nostamiseen sekä myös kotitalouksien halu vähentää velkataak­kaansa johtivat pankkien luottokannan supistumi­seen edelleen. Yritykset vähensivät erityisesti va­luuttaluottojaan.

Korkomarginaalin kaventuminen heijasti laman jälkeen uudelleen selvästi kiristynyttä pankkikilpai­lua, ja kiristymiseen vaikutti myös ulkomaisen kil­pailun lisääntyminen. Korkomarginaali supistui lä-

VUOSIKIRJA 95

hes puolella prosenttiyksiköllä vuoden 1994 aika­na mutta vakautui alkuvuoden 1995 kuluessa noin 4.9 prosenttiin (kuvio 24). Vuoden loppupuolen kor­kotason lasku supisti sitä edelleen, koska luottojen korot alenivat talletuskorkoja nopeammin markkina­korkojen laskun myötä.

Ulkomaisten luottolaitosten toiminta Suomen markkinoilla alkoi merkittävästi lisääntyä jo ETA­sopimuksen ja siihen liittyvän EU-Iainsäädännön tultua voimaan 1994 ja edelleen Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi 1995. Kun Suomessa ennen vuotta 1994 toimi kahden ulkomaisen luotto­laitoksen sivukonttori, oli määrä noussut vuoden 1995 lopussa jo yhdeksään. llmoituksia EU-Iuotto­laitoksista, jotka aikovat tarjota palvelujaan Suo­messa ilman tytärpankin tai sivukonttorin perusta­mista, oli vuoden 1995 loppuun mennessä kertynyt 28. Ulkomaista kilpailua on tähän mennessä ollut eniten tukkupankkitoiminnassa, valuutanvaihdossa ja arvopapereitten välityksessä sekä erityisesti suur­asiakkaita palvelevassa pankkitoiminnassa.

Pankkien yhteenlaskettujen muiden tuottojen määrää alensivat huomattavasti PSP:n ja KOP:n New Yorkin konttoreiden arvopaperikaupan tappiot. Vaikka ne jätettäisiin huomiotta, pankkien perus­kannattavuus (tulos ennen luotto- ja takaustappioi­ta) heikkeni vuodesta 1994. Rahoitustoimintakat­teen supistumisen lisäksi kotimaiset pankit menetti­vät selvästi markkinaosuuksiaan valuutanvaihdossa ja arvopapereiden välitystoiminnassa, ja kilpailun kiristyminen näkyi takausprovisioiden kaventumi­sena. Muita tuottoja vähensi lisäksi heikko luoton­kysyntä.

Luottotappioiden vähenemisestä huolimatta pankkien kannattavuus ei vielä kohentunut riittä­västi, eivätkä saneeraustoimista saatavat kulusäästöt toistaiseksi juurikaan näkyneet pankkien peruskan­nattavuudessa. Pankit joutuvat siksi edelleen nosta­maan kustannustehokkuuttaan suunnitelmien mu­kaisesti sopeutuakseen entistä kilpailullisemmille markkinoille, joilta saatava tuotto on aiempaa pie­nempi.

Yritysten hyvä likviditeettitilanne ja kotita­louksien varovaisuus sekä yleisen taloudellisen toi­meliaisuuden vilkastuminen näkyivät pankkien tal­letuskannan kasvuna. Markkatalletukset ovat jo pit­kään olleet markkaluottoja suuremmat.

VUOSIKIRJA 95

Kuvio 22. TALLETUSPANKKIKONSERNIEN TULOS'

M~ .-__ ~.-__ -. ____ -. ____ -. ____ -.

20 r-----+--_+_

10

o

-10

-20 f-------If-

1991 1992 1993 1994 1995

1. Rahoitustoimintakate 2. Muut tuotot 3. Muut kulut ~: t:::~ takaustappiot

1 PI. Arsenal, Siltapankki ja Suomen Säästöpankki - SSP.

2

5 3

4

~~rrE~USPANKK'KONSERN'EN JÄRJESTÄMÄTTÖMÄT SAAMISET JA LUOTTOTAPPIOT'

~k .-----~------~------~-----.

40

20

o 1992 1993 1994 1995

1. Jårjestämåltömät luotot 2. Pankkltakaussaamlset 3. Muut O-korkolset luotot 4. Luottotappiot 5. Järjestämättömät saamiset, brutto (kumulatilvinen)

1 PI. Arsenal, SDtapankkl ja Suomen Säästöpankki - SSP.

3 2 1 4

31

Kuvio 24. MARKKALUOTTOJEN JA MARKKATALLETUSTEN VÄLINEN KORKOERO

% ~--~----~----------~----~P~. yks.

12 t--~~"""'~-----l~--__+---r-----l 6.5

10 f-----I----f-~__+----+-------l 6.0

%

80

60

40

20

o

32

1991 1992 1993 1994

1. Markkaluottojen keskikorko (vasen asteikko) 2. Markkatalletusten keskikorko (vasen asteikko) 3. Korkomarginaali (oikea asteikko)

Kuvio 25. PANKKIEN MARKKALUOTTOKANNAN KORKOSIDONNAISUUDET

1995

~"""~""~"~6 5

4

3

2

1991 1992 1993 1994 1995

1. Peruskorkosidonnaiset 2. Kiinteäkorkoiset 3. Hellborsidonnaiset 4. 3 ja 5 vuoden viitekorkosidonnaiset 5. Primekorkosidonnalset 6. Muut

Markkinaehtoisten viitekorkol· en käyttö lisääntyi edelleen Pankit lisäsivät edelleen luotonannossaan voimak­kaasti helibor- ja primekorkojen käyttöä vHtekor­koina, kun taas peruskorkoon ja pitkiin viitekorkoi­hin sidottujen luottojen osuus väheni (kuvio 25). Primekorkoisten luottojen osuus kasvoi erityisesti sen jälkeen kun PSp, KOP ja SYP (Merita) laskivat primekorkojaan vuoden 1995 kesäkuussa loppu­vuoden 1994 korotusten jälkeen. Primekorkoihin si­dotut luotot ovat lähinnä kotitalousluottoja, kun taas yrityksille ja rahoituslaitoksille myönnetyt luotot ovat lähes yksinomaan helibor- tai kiinteäkorkoisia.

Peruskorkosidonnaisten talletusten vähenemi­nen jatkui vuonna 1995 ja primekorkoisten talletus­ten ja verottomien käyttely tilien samoin kuin kiinteä­korkoisten talletusten osuudet kasvoivat (kuvio 26). Verottomien käyttely tilien suuri määrä on alentanut pankkien varainhankinnan kustannuksia. Toisaalta niiden korko ei juurikaan jousta markkinakorkojen muutosten suhteen. Omien viitekorkojen jatkuvasti lisääntynyt käyttö luottojen ja talletusten hinnoit­telussa on pienentänyt kuitenkin pankkien korko­riskiä.

Rakennemuutokset pankkisektorilla Suomessa ryhdyttiin poikkeuksellisen suureen pankkifuusioon, kun KOP ja SYP ilmoittivat 14.2. yhdistävänsä liiketoimintansa. Pankkien yhtiöko­koukset vahvistivat päätöksen maaliskuussa, ja Me­rita Pankki aloitti toimintansa 1.6.1995. Uusi pank­ki on taseeltaan Suomen suurin ja suurimpia myös Pohjoismaissa.

Kotitalousluotoissa sekä Meritan että osuus­pankkiryhmän markkinaosuus on noin 40 %, joten ne ovat näillä markkinoilla varsin tasavahvoja kil­pailijoita. Yritysluotoissa Merita Pankin markkina­osuus on selvästi suurin, noin 50 0/0. Osuuspankkien ja Postipankin maanlaajuinen verkosto ja ulkomais­ten pankkien kilpailu pitänevät kuitenkin yllä teho­kasta kilpailua. Vuoden 1995 kuluessa ei ollutkaan nähtävissä merkkejä kilpailun heikkenemisestä suur­fuusion takia; kilpailu pankkimarkkinoilla näyttää kiristyneen edelleen.

Muut merkittävät rakennemuutokset pankki­sektorilla liittyivät pankkikriisin jälkihoitoon. Silta­pankki Oy:n ja Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n toimilupa peruutettiin ja ne muuttuivat omaisuuden-

VUOSIKIRJA 95

hoitoyhtiöiksi. Lisäksi Siltapankki Oy siirrettiin Ar­senal-konsemiin.

Valtioneuvosto päätti kesäkuussa myydä Sääs­töpankkien Keskus-Osake-Pankin terveet osat sekä Teollistamisrahasto Oy:n ja Skop-rahoitus Oy:n osakkeet Svenska Handelsbankenille 4.4 mrd. mar­kan kauppahinnasta. Tytäryhtiöiden kauppaan kuu­luivat myös Suomen Kiinteistöpankki Oy (SKIP) ja Aktiiviraha Oy. Skop on tarkoitus myöhemmin muuttaa omaisuudenhoitoyhtiöksi.

Pankkituki vuonna 1995 Säästöpankkiryhmän kriisin ratkaisemisen ja mui­den pankkien tulosten paranemisen vuoksi pankki­järjestelmän vakavaraisuusongelmat ovat lieventy­neet. Pankit eivät tarvinneet uutta valtion pääomatu­kea vuonna 1995. Sen sijaan Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy käytti tappioidensa kattamiseen lisää pääomatukea yhteensä 8 mrd. markkaa.

Suomen Pankin osuus pankkikriisin hoidossa liittyy omaisuuteen, joka Skopin haltuunoton yhtey­dessä vuonna 1991 siirrettiin Suomen Pankin omai­suudenhoitoyhtiöille. Tuolloin Sponda Oy otti hal­tuunsa osake- ja kHnteistöomistuksia ja SolidiUffi Oy:stä tuli Oy Tampella Ab:n osake-enemmistön haltija. Suomen Pankilta sitoutui näihin järjestelyi­hin yhteensä runsaat 15 mrd. markkaa.

Suomen Pankin omaisuudenhoitoyhtiöiden ta­voitteena on ollut hoitaa niille siirrettyä omaisuutta ja myydä se mahdollisimman pian pitäen kuitenkin huolta siitä, että yhteiskunnalle aiheutuvat tappiot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Suomen Pankin myöntämiä osakasluottoja oli pankin vastuulla vuo­den 1995 lopussa noin 4.5 mrd. markkaa. Omaisuu­den realisoinnin vaatima aika on osoittautunut alun perin arvioitua pitemmäksi erityisesti kiinteistöjen osalta.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio­kunta teki 9.1.1996 päätöksen, jolla valtio sitoutui ostamaan Suomen Pankilta Sponda-konsernin ja korvaamaan Skop-operaatiosta syntyneitä korko­kustannuksia.

Rahoitusmarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä tarkistettiin Valtioneuvosto oli asettanut huhtikuussa 1994 työ­ryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella talletusten vakuussuojaa koskevasta Euroopan unionin direk-

VUOSIKIRJA 95

0/0

80

60

40

20

o

Kuvio 26. PANKKIEN MARKKATALLETUSKANNAN KORKOSJDONNAISUUDET

1991 1992 1993 1994

1. Peruskorkosidonnaiset 2. Kllnteåkorkolset 3. Heliborsidonnaisat 4. Primekorkosidonnaiset 5. Muut

1995

5

4

3

2

33

Pankkituki 1991-95, milj. markkaa

i Suomen Pankki Valtioneuvosto Valtion Yhteensä

I vakuusrahasto

I i pääoma takaus pääoma takaus I pääoma muu pääoma takaus I jamuu

1991 Scopulus, Sponda jaSolidium 4330 4330

,

1992 Scopulus, Sponda jaSolidium 9444 600 9444 600

Skop 580 3000 3580 Suomen Säästöpankki 1 094 11 400 12494 Osuuspankit 1 108 1 108 Postipankki 903 903 Kansallis-Osake-Pankki 1 726 1 726 Unitas 1 749 1 749 OKO 422 422 Säästöpankkien

Vakuusrahasto I 500 500 Muu 160

j 160

.... . .....

1993 Scopulus. Sponda jaSolidium -2722 -100 -2722 -100

STS (Siltapankki) 3036 3036 Suomen Säästöpankki -844 -2656 -3500 Skop 350 300 700 1 050 300 Kansallis-Osake-Pankki 1800 1 800 Unitas' 1000 1 000 Arsenal 3442 1558

. 5000

Liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahasto -357 -357

Osuuspankkien vakuusrahasto' 900 900

Säästöpankkien Vakuusrahasto -345 -345

1994 Sponda -1220 -500 -1220 -500 Arsenal 6000 28000 6000 28000 Suomen Säästöpankki -686 232 -454 Skop -174 450 256 706 -174

1995 Arsenal I I 8000 -579 7421 Skop -36 -36 Säästöpankkien

! Vakuusrahasto -155 I -155

Yhteensä 9832 0 16690 31 790 24445 -91 i 50876 31 790

t Periaatepäätös.

34 VUOSIKIRJA 95

tiivistä aiheutuvat lainsäädäntömuutokset. Sen tuli myös arvioida Suomen rahoitusmarkkinoiden va­kaan toiminnan ja luottolaitosten kansainvälisen kilpailukyvyn edellyttämiä muutoksia vakuusrahas­tojärjestelmään ja sen kattavuuteen.

Työryhmä jätti marraskuussa 1994 välirapor­tin, jossa esitettiin luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamista talletussuojadirektiivin edellyttä­mällä tavalla. Eduskunta hyväksyi esitetyt muutok­set,ja ne tulivat voimaan 1.7.1995. Uudet säännök­set koskevat mm. vakuusrahaston korvaus- ja mak­suvelvollisuuden ajankohtia, ulkomaisten luotto­laitosten sivukonttorien vapaaehtoista talletusten lisäsuojaa sekä informaatiovelvollisuutta.

Huhtikuussa 1995 jättämässään loppuraportissa työryhmä suositti kaksivaiheista toimenpidepaket­tia, jonka avulla parannettaisiin rahoitusmarkkinoi­den vakautta ja pankkien toimintaa. Toimenpideko­konaisuuteen sisältyivät suositukset pikaisesti to­teutettavista rahoitusmarkkinoiden riskitietoisuutta lisäävistä toimenpiteistä sekä ehdotus pidemmällä aikavälillä toteutettavasta talletussuojajärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Uudistuksen valmistelua var­ten asetettiin uusi työryhmä, jonka toimiaika jatkuu kesäkuun 1996 loppuun.

Korkolakia muutettiin 1.5.1995 lukien siten, että kiinteästä 16 prosentin viivästyskorosta luovut­tiin ja korko sidottiin markkinakorkoon. Suomen Pankki laskee viivästyskoron suuruuteen vaikutta­van viitekoron kunakin vuonna marraskuun lopun tilanteen mukaisesti. Viitekorko taas pohjautuu kol­men kuukauden markkinakorkoon. Suomen Pankin seuraavalle kalenterivuodelle vahvistama viitekor­ko julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa viimeis­tään 14 vuorokautta ennen vuodenvaihdetta.

Osuuspankkien yhteenliittymätyöryhmä jätti toukokuun alussa ehdotuksen osuuspankkeja koske­van lainsäädännön muuttamiseksi siten, että osuus­pankkien yhteisvastuuseen perustuvan yhteenliit­tymän muodostaminen olisi mahdollista. Keskus­yhteisöön kuuluvat osuuspankit olisivat vastuussa toistensa puolesta, eivätkä niitä sellaisinaan koskisi tietyt luottolaitoskohtaiset säännökset; vakavarai­suutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvottai­siin konsolidoidusti.

Valuuttalain voimassaoloaikaa jatkettiin kol­mella vuodella vuoden 1996 alusta lähtien. Lain si­sältö pidettiin muilta osin entisellään, mutta luotto­laitosten valuuttakurssiriskien valvonta siirrettiin Suomen Pankilta rahoitustarkastukselle luottolai-

VUOSIKIRJA 95

tostoiminnasta annettuun lakiin lisätyllä säännök­sellä.

Valtiovarainministeriö asetti tammikuussa työ­ryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella mm. Eu­roopan yhteisöjen uusimmasta lainsäädännöstä joh­tuvat muutosehdotukset luottolaitoksia koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmä keskittyi aluksi EU:n markkinariskidirektiivin edellyttämiin muutok­siin luottolaitoslakiin. Seuraavana ryhmän työlis­talla on kesäkuussa 1995 vahvistettu valvontadirek­tiivi. Direktiivi vahvistaa tilintarkastajien asemaa luottolaitosten valvonnassa ja edellyttää, että nämä informoivat heti viranomaisia poikkeuksellisista seikoista, jotka he ovat tehtäväänsä suorittaessaan havainneet. Luottolaitoslainsäädännön tarkistustyö­ryhmä jatkaa toimintaansa vuoden 1996 kesäkuu­hun asti.

Valtion velanoton p'ainopiste siirtyi markkamarl(kinoille Liikkeessä olevien joukkovelkakirjojen määrän kas­vu selittyi lähes yksinomaan valtion lainanoton siir­tymisellä yhä enemmän kotimaahan (kuvio 27). Valtion nettorahoitustarve vuonna 1995 oli 64 mrd. markkaa. Tämä hankittiin lähes yksinomaan koti­maasta. Enemmistö markkaemissioista oli tukku­markkinoille suunnattuja viitelainoja, joita lasket­tiin liikkeeseen kaikkiaan 39.9 mrd. markkaa. Koti­talouksille myytäviä tuotto-obligaatioita laskettiin liikkeeseen 19.4 mrd. markan arvosta. Vuoden lo­pussa viitelainoja oli liikkeessä 98.7 mrd. markan ja tuotto-obligaatioita 43 mrd. markan arvosta.

Yritys sektorin joukkovelkakirjaemissiot olivat aiempiin vuosiin verrattuna erittäin vähäiset. Jouk­kovelkakirjarahoituksen suosion vähäisyyteen vai­kuttivat lähinnä yritys sektorin omarahoitusmah­dollisuuksia parantanut hyvä kannattavuus sekä vielä alkuvuodesta korkeat pitkät korot. Myöskään yritysobligaatioiden suhteellisen epälikvidit jälki­markkinat eivät ole suosineet tämän rahoitusmah­dollisuuden käyttöä.

Valtion kasvaneen markkarahoituksen ei voi katsoa syrjäyttäneen yksityissektorin edellytyksiä hankkia rahoitusta joukkovelkakirjamarkkinoilta. Vuoden 1995 kotimaisten pitkien korkojen laskun myötä joukkovelkakirjarahoituksen suosion voikin odottaa elpyvän. Myös valtion viitelainamarkkinoi­den kasvu auttaa kotimaisten yritysobligaatiomark­kinoiden kehittymistä, koska se tarjoaa näille riskit-

35

Kuvio 27. MARKKAMÄÄRÄISTEN JOUKKOVELKAKIRJA­LAINOJEN EMISSIOT

Mm. ~--~~--~----~----~----~ mk

60 1------1----1-

40

20

o 1991 1992 199~ 1994 1995

1. Valtio 2. Kunnat 3. Rahoituslaitokset 4. Yritykset

Kuvio 28. VALTION VIITELAINAT

M~ ~------~--------~--------~4

60 1---------1-

40 f----."..-""""

20

o 1993 1994

1. Asiakaskaupat 2. Päämarkldriatakaajien väliset kaupat 3. Oblgaatiotermiinisopimukset 4. valtion viltelainojen liikkeessä oleva määrä

36

1995

3

2

tömän vertailukoron sekä herättää kiinnostusta suo­malaisia joukkovelkakirjamarkkinoita kohtaan.

Viitelainamarkkinoilla kasvu jatkui Viitelainamarkkinoille tuli vuoden 1995 aikana yksi uusi päämarkkinatakaaja, ruotsalaisen Skandinavis­ka Enskilda Bankenin Suomen sivukonttori. Kan­sallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin yhdis­tyminen Merita Pankiksi sekä Säästöpankkien Kes­kus-Osake-Pankin osien myynti Svenska Handels­bankenille merkitsivät kahden päämarkkinatakaajan vähenemistä. Vuoden lopussa päämarkkinatakaajia oli siten yhdeksän eli yksi vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Viitelainojen kannan tasainen lisääntyminen ei näkynyt vastaavana kasvuna viitelainamarkkinoi­den kaupankäyntivolyymeissa (kuvio 28). Päämark­kinatakaajien raportoimien kauppojen määrä vuon­na 1995 oli 53.9 mrd. markkaa, mikä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kaupankäynnin kas­vun hidastumiseen oli syynä lähes koko vuoden jat­kunut korkojen tasainen lasku, minkä vuoksi sijoi­tussalkkujen sopeuttamistarve ei ollut yhtä runsasta kuin suurempien korkovaihteluiden aikoina. Ulko­maalaiset sijoittajat eivät myöskään osallistuneet markkamarkkinoille yhtä aktiivisesti kuin edellis­vuonna. Vuonna 1995 markkamääräisiä joukkovel­kakirjalainoja myytiin nettomääräisesti takaisin Suo­meen noin 4.2 mrd. markan arvosta.

Suuri osa uusista viitelainaemissioista päätyi­kin vuonna 1995 kotimaisten vakuutusyhtiöiden, työeläkelaitosten ja muiden eläkerahastojen salk­kuihin. Vaikka kyseiset yhtiöt suosivatkin kulunee­na vuonna sijoituspolitiikassaan viitelainoja, sa­manlaisen kehityksen varaan ei valtion velanotossa ajan mittaan voida kuitenkaan nojata. Sijoittaja­pohjan monipuolistuminen ja etenkin ulkomaalais­ten sijoittajien kiinnostuksen lisääminen viitelaina­markkinoita kohtaan ovatkin keskeisiä tavoitteita tulevina vuosina.

Vuotta aikaisemmin käynnistynyt obligaatio­termiinien kaupankäynti ei myöskään sanottavasti kasvanut. Verrattuna edelliseen vuoteen kaupan­käynti keskittyi kuitenkin enemmän asiakas sopi­muksiin kuin päämarkkinatakaajien väliseen kaupan­käyntiin. Obligaatiotermiinimarkkinoiden rakenne myös selkiytyi kesällä 1995, kun Helsingin Raha­markkinakeskuksen ja Suomen Optiomeklarit Oy:n (SOM) välisellä sopimuksella obligaatiotermiinien

VUOSIKIRJA 95

selvitystoiminta keskitettiin SOM:ään. SOM:ssä sel­vitettiin vuonna 1995 päämarkkinatakaajien obligaa­tiotermiinikaupoista 89 %.

Velka~~reiden markkinoilla useita kehityshankkeita Koska valtion lainanotto painottui kotimaahan, markkamääräisten arvopaperimarkkinoiden kehittä­mistarve korostui entisestään. Kotimaisten velkakir­jamarkkinoiden kehittämistyössä Suomen Pankilla on ollut aktiivinen rooli valtion viitelainojen pää­markkinatakaajajärjestelmän yhtenä sopijapuolena. Suomen Pankin edustaja toimii päämarkkinatakaa­jatoimikunnan puheenjohtajana.

Valtion markkarahoituksen kasvusta johtuva kotimaisten raha- ja pääomamarkkinoiden kehittä­mistarve johti myös viranomaisten välisen yhteis­työn tiivistymiseen. Vuoden 1995 aikana alkoi ko­koontua markkinoiden sekä linjakysymyksiä että teknisiä seikkoja tarkasteleva yhteistyöryhmä, joka koostui valtiovarainministeriön, valtiokonttorin ja Suomen Pankin edustajista. Ryhmän tehtävänä on seurata ja vauhdittaa kotimaisten pääomamarkki­noiden kehittämiseksi sovittujen hankkeiden toteu­tumista.

Viitelainamarkkinoiden kehittämiseksi oli käyn­nissä useita hankkeita. Vuoden aikana valmisteltiin viitelainojen muuttamista arvo-osuuksiksi. Laki arvo­osuusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta tuli voimaan 15.12.1995. Joulukuussa 1995 liikkeeseen laskettu vuonna 2010 erääntyvä sarjaobligaatio oli ensimmäinen arvo-osuusmuotoinen emissio.

Viitelainoihin liittyviä repo- eli takaisinosto­markkinoita edistettiin niin ikään. Suomen Pankin viikottainen repohuutokauppa päämarkkinatakaa­jien kanssa lopetettiin tarpeettomana 1. kesäkuuta, kun valtiokonttori otti käyttöön vastaavan lainajär­jestelyn. Koska päämarkkinatakaajat voivat uuden järjestelyn perusteella saada papereita väliaikaisesti lainaksi valtiokonttorin omasta lainasalkusta, järjes­telyn avulla ehkäistään äkillisiä hintavaihteluita ja edistetään siten markkinoiden toimivuutta. Järjeste­ly tarjoaa päämarkkinatakaajille myös uuden kau­pintasalkun rahoitusmuodon ja samalla valtiokont­torille uuden vakuudellisen sijoitusvaihtoehdon.

Valtiovarainministeriö asetti huhtikuussa 1995 työryhmän selvittämään viitelainojen repomarkki­noiden kehittämiseen liittyvien leimavero-ongelmien poistamista. Työryhmä ehdotti, että valtion viitelai-

VUOSIKIRJA 95

noja koskeva, markkinatakaajan kanssa tehtävä ja selvitysyhteisössä selvitettävä takaisinostosopimus olisi leimaverosta vapaa. Eduskunnalle loppuvuo­desta annetussa lakiehdotuksessa leimaverovapaus laajennettiin koskemaan valtion viitelainojen lisäksi mm. kuntien, rahoituslaitosten ja yritysten yleisölai­noja koskevia sopimuksia sekä lyhytaikaisia raha­markkinavelkakirjoja yritystodistuksia lukuun otta­matta. Laki leimaverolain ja arvopaperimarkkina­lain muuttamisesta tuli voimaan 1.1.1996.

Vuoden 1995 aikana jatkettiin myös sijoitus­palveludirektiivin ja markkinariskidirektiivin edel­lyttämää arvopaperimarkkinoita ja arvopaperiväli­tysliikkeitä koskevaa lainvalmistelua. Työtä jatket­tiin edellisvuonna toimineen sijoituspalvelutyö­ryhmän mietinnön pohjalta. Uusi laki merkitsee velkapapereiden markkinoilla tapahtuvan kaupan­käynnin ja siellä toimivien markkinatakaajien tuloa entistä kattavamman laintasoisen sääntelyn piiriin. Lainvalmistelussa on kuitenkin otettu huomioon, että alun perin osakemarkkinoille tarkoitettuja arvo­paperimarkkinalain säädöksiä on raha- ja obligaa­tiomarkkinoiden osalta lievennetty. Näin halutaan varmistaa, että ammattimaisesti toimivilla tukku­markkinoilla ei olisi vakiintuneita markkinakäytän­töjä haittaavia ja ylimääräisiä kustannuksia aiheut­tavia tarpeettomia rajoituksia. Samalla halutaan ko­rostaa itsesääntelyn merkitystä näillä markkinoilla.

Suomen Pankille on lakia valmisteltaessa suun­niteltu annettavan mahdollisuus, että se tarpeelli­seksi katsoessaan vahvistaa kaupankäynnin säännöt niillä velkakirjamarkkinoilla, joilla se on tarpeen Suomen Pankin tehtävien hoitamiseksi. Sääntöjen vahvistamisoikeus ei tarkoita, että Suomen Pankki käyttäisi mahdollisissa sääntörikkomuksissa sanktio­valtaa suhteessa muihin markkinaosapuoliin, vaan tältä osin kaupankäyntiä valvoo rahoitustarkastus. Suomen Pankin oikeus vahvistaa säännöt on tar­peen lähinnä siksi, että etenkin lyhytaikaisilla raha­markkinoilla sääntöjen pitää tarjota hyvät lähtökoh­dat rahapolitiikan toteuttamiselle.

Kansallinen arvopaperikeskushanke eteni myös vuonna 1995. Hankkeen tavoitteena on yhdistää Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy:n ja Suomen Osakekeskusrekisteri Osuuskunnan kaikki toimin­not, Helsingin Arvopaperipörssi Oy:n kaupanselvi­tystoiminto sekä arvo-osuusyhdistyksen itsesäänte­lyyn liittyvät toiminnot yhdeksi kansalliseksi arvo­paperikeskukseksi. Hanketta koskeviin neuvottelui­hin ovat osallistuneet Suomen valtion ja Suomen

37

Kuvio 29. OSAKEHINNAT JA PÖRSSIYHTIÖiDEN RISKIPÄÄOMAN HANKINTA

Ind. ,----,..-------,r-----.,.----,-----, ~~.

1-+-----l5

o 1991 1992 1993 1994 1995

1. Uusi riskipäåoma: rahoituslaitokset, mrd. mk 2. Uusi riskipääoma: muut yritykset, mrd. mk 3. HEX-yleisindeksi 28.12.199b:: 1000

38

Pankin lisäksi Suomen Osakekeskusrekisteri Osuus­kunta, liikepankit sekä Helsingin Arvo-osuuskes­kus Oy. Osana hanketta valtio perusti loppuvuodesta 1995 pienehköllä alkupääomalla Suomen Arvopa­perikeskus Osakeyhtiön. Tarkoituksena on laajentaa yhtiön omistuspohjaa vuoden 1996 aikana.

Osakemarkkinoiden kasvu vähäistä Vuosi 1995 oli osakemarkkinoilla vaihteleva (kuvio 29). Osakekurssit laskivat alkuvuodesta lievästi ja kään­tyivät huhtikuun alussa pitkien korkojen laskun myötä voimakkaaseen nousuun. Nousu kuitenkin pysähtyi syyskuun puolivälissä, kun markkinoiden odotukset vahvan talouskasvun jatkumisesta alkoi­vat vähitellen heikentyä. Loppuvuodesta Helsingin Arvopaperipörssin yleisindeksi oli jälleen palannut vuoden alun tasolle.

Pörssiyhtiöiden uuden riskipääoman hankinta oli niin ikään edellisvuosiin verrattuna vaatimatonta. Osittain tähän vaikuttivat kahden edellisvuoden monet osakeannit, joiden vuoksi tarve uusiin osakeantei­hin oli aiempaa vähäisempi. Lisäksi pörssiyhtiöiden poikkeuksellisen hyvä kannattavuus selittää ulkoi­sen rahoituksen vähäisyyden. Yhteensä pörssiyhtiöt hakivat uutta riskipääomaa 2.3 mrd. markkaa vuon­na 1995. Lisäksi uusien pörssiyhtiöiden listautumis­anneilla kerättiin yli 2 mrd. markkaa.

Osakevaihdossa Helsingin Arvopaperipörssissä saavutettiin kuitenkin jälleen uusi ennätys. Vaihdos­ta noin puolet keskittyi yhden yrityksen, Nokian, osakkeisiin. Nokian merkitys korostui muutenkin, sillä yhtiön markkina-arvo kävi vuoden aikana jopa yli 40 prosentissa pörssin kokonaismarkkina-arvosta. Pörssin yleisindeksin kehitys olisikin ilman Nokiaa ollut etenkin alkuvuodesta huomattavasti toteutunutta kehitystä vaatimattomampaa.

Ulkomaisten sijoittajien merkitys Suomen osa­kemarkkinoilla lisääntyi jälleen vuoden 1995 aika­na. Nettomääräiset sijoitukset suomalaisiin osakkei­siin olivat noin 10 mrd. markkaa, ja vuoden lopus­sa ulkomaisten sijoittajien hallussa oli suomalaisia pörssiosakkeita kolmasosa pörssiyhtiöiden markki­na-arvosta.

Voimakkaat vaihtelut osakkeiden kurssikehityk­sessä loivat edellytykset myös osakejohdannaistuot­teiden markkinoiden vilkastumiselle. Vakioitujen osake- ja osakeindeksijohdannaisten vaihto johdan­naispörsseissä kasvoi edellisvuotisesta maksettuina preemioina laskettuna 163 %.

VUOSIKIRJA 95

Sijoitusrahastojen merkitys suomalaisilla pää­omamarkkinoilla oli edelleen vähäinen. Sijoitus­rahastojen yhteenlasketut rahastopääomat pysyivät noin 5 mrd. markkana. Vuoden aikana oli havaitta­vissa pääomien hienoista siirtymistä osakerahas­toista lähinnä obligaatioihin sijoittaviin korkorahas­toihin. Alle vuoden pituisiin rahamarkkinainstru­mentteihin erikoistuvien rahamarkkinarahastojen pe­rustaminen ei vielä ollut mahdollista, mutta asiaan tehtävä muutos oli vuoden aikana vireillä sijoitus­rahastolakiin tehtävän muutostyön yhteydessä.

Rahoitusmarkkinoita koskeva uusi yhteisölainsäädäntö valmisteilla EU:n neuvoston alaisessa työryhmässä käsiteltiin vuoden 1995 aikana luottolaitoksen saneeraukseen ja sen toiminnan lopettamiseen liittyviä kysymyk­siä. Direktiiviehdotus säätelisi lainvalintaa sellai­sessa tilanteessa, että luottolaitos joutuu uudelleen­järjestelyjen tai selvitysmenettelyn kohteeksi.

Tarve tehostaa pankkeja, arvopaperivälitys­liikkeitä ja vakuutusyhtiöitä käsittävien finanssi­konglomeraattien valvontaa on viime aikoina käy­nyt yhä ilmeisemmäksi, mutta käytännön ratkaisu­jen löytäminen on osoittautunut ongelmalliseksi. Kysymystä on pohdittu mm. ED:n pankkivalvonta­komiteassa, ja sitä käsitellään myös erityisessä ko­mission alaisessa asiantuntijatyöryhmässä.

Sijoitusrahastodirektiivin uudistamista valmis­teltiin vielä alkuvuodesta EU:n komission edellis­vuonna antaman esityksen pohjalta, mutta yksimie­lisyyttä asian suhteen ei jäsenmaiden välillä saavu­tettu. On kuitenkin odotettavissa, että EU:n neu­voston alainen työryhmä saisi komissiolta uuden ehdotuksen vuoden 1996 aikana. Uudistuksen yksi tavoite on ulottaa sisämarkkinat koskemaan myös

VUOSIKIRJA 95

rahamarkkinasijoituksiin erikoistuvia rahamarkki­narahastoja ja ns. rahasto-osuusrahastoja (funds of funds).

EU-maiden talous- ja valtiovarainministerit hyväksyivät syksyllä 1995 yhteisen kannan sijoitta­jien korvausjärjestelmää koskevasta direktiiviehdo­tuksesta. Direktiivin mukaan jokaisen jäsenvaltion tulee huolehtia siitä, että sen alueella on vähintään yksi sijoittajia koskeva korvausjärjestelmä, jossa si­joituspalveluyritykset ovat jäseninä ja jolla piensi­joittajille taataan talletussuojaan verrattavissa oleva vähimmäissuoja, jos sijoituspalveluyritys ei pysty vastaamaan sitoumuksistaan asiakkainaan olevia si­joittajia kohtaan. Direktiivi on tarkoitettu piensijoit­tajien turvaksi. Jäsenvaltio voi halutessaan jättää ammattimaisesti toimivat sijoittajat korvausjärjes­telmän tarjoaman suojan ulkopuolelle. Direktiivieh­dotus on jätetty Euroopan parlamentille toista käsit­telyä varten.

Rahoitusmarkkinoiden valmistelu EMUn kolmatta vaihetta varten etenee Suomen Pankki osallistui rahoitusmarkkinakysy­myksissä vuoden 1995 aikana Euroopan rahapoliit­tisen instituutin puitteissa tapahtuneeseen tekniseen valmistelutyöhön, joka koski talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta sekä yhteistä rahaa. Selvitettäviä kysymyksiä olivat mm. yhteisen rahapolitiikan to­teuttamisesta rahoitusmarkkinoille, erityisesti arvo­paperikauppojen selvitysjärjestelmille aiheutuvat vaatimukset. Instituutin pankkivalvonnan alakomi­teassa keskusteltiin paitsi rahoitusvalvonnan yhteis­työn kehittämisestä EU-maiden välillä myös Eu­roopan keskuspankin ja keskuspankkijärjestelmän mahdollisesta valvontaroolista talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa.

39

Maksujä~estelmät ja maksuvålinehuotto

Suomen Pankki osallistui vuonna 1995 Suo­men ED-jäsenyyden myötä yhteistyöhank­

keisiin maksujärjestelmien kehittämiseksi Euroo­pan rahapoliittisen instituutin ja ED:n komission alaisissa työryhmissä. Kotimaassa käynnistettiin vastaava yhteistyö pankkien kanssa. Suomen Pank­ki ja rahoitustarkastus suunnittelivat yhdessä mak­sujärjestelmiä koskevaa valvontaa. Rahakortin ke­hittelystä vastannut tytäryhtiö, Toimiraha Oy, myy­tiin marraskuussa kolmen suomalaispankin omista­malle yhtiölle.

EMDn kolmannen vaiheen yksi keskeinen ta­pahtuma on yhteisen rahan edellyttämien setelien ja metallirahojen liikkeeseenlasku. Suomen Pankki osallistui EMIn neuvoston perustaman setelityöryh­män työskentelyyn, joka valmistelee yhteisiä sete­leitä. 1Yöryhmä suunnittelee setelien aihepiiriä ja ulkoasua sekä niiden aitoustekijöitä ja teknisiä mää­rittelyjä. Myöhemmin valmistelun painopiste siir­tyy rahahuoltoon liittyviin kysymyksiin.

Maksujärjestelmåyhteistyötä EU:n jasenmaiden kesken Maksujärjestelmiä koskeva yhteistyö ED-jäsenmai­den kesken on varsin tiivistä. Euroopan komission ja neuvoston työryhmissä valmisteltiin vuonna 1995 ED-maiden välisiä maksuja koskevaa direktiiviä.

40

Yhteistyönä selvitettiin maksujen lopullisuuteen liittyviä juridisia ym. ongelmia ja valmisteltiin ED­keskuspankkien maksujärjestelmien yhteenkytkemis­tä. Keskusteltiin myös keskuspankkien asemasta pien­ten maksujen järjestelmissä ja niiden valvonnassa.

ED-maiden välisiä maksuja koskevan direktii­vin valmistelu ED:n neuvostossa saatiin päätök­seen, kun poliittinen sopimus direktiivin sisällöstä solmittiin talous- ja valtiovarainministerien neu­voston kokouksessa syyskuussa. Jäsenvaltioilla on kaksi ja puoli vuotta aikaa ottaa direktiivi huomioon omassa lainsäädännössään sen jälkeen kun direktii­vi on lopullisesti hyväksytty. Direktiivin tarkoituk­sena on tehostaa ED-maiden välisten maksujen vä­litystä säännöksillä maksujenvälitysajasta, maksu­ehtojen läpinäkyvyydestä ja vastuukysymyksistä. Direktiivin säännöksiä sovelletaan vain ED -maiden välisiin pieniin asiakasmaksuihin. Erillinen komis­sion alainen työryhmä pohti ED -maiden välisiin maksuihin liittyvää juridiikkaa, mm. vastuukysymyk­siä, ja tämä työryhmä jättänee ehdotuksensa vuoden 1996 aikana.

Maastrichtin sopimuksessa hyväksytyn raha­liittosuunnitelman myötä Euroopan unionin keskus­pankkien maksujärjestelmien yhteenkytkeminen on tullut ajankohtaiseksi. Rahaliittoon kuuluvien mai­den maksujärjestelmien tehokas yhteenkytkeminen luo edellytykset yhtenäisten rahamarkkinoiden syn-

VUOSIKIRJA 95

tymiselle rahaliittoon kuuluvissa maissa ja on näin ollen tärkeä edellytys yhteiseen rahapolitiikkaan siirtymiselle. Yhteenkytkemisen myötä syntyvän koko unionin alueen kattavan järjestelmän nimeksi on vakiintunut lyhenne TARGET (Irans-European Automated Real-time Gross settlement Express Iransfer). Target otetaan käyttöön heti EMUn kol­mannen vaiheen alkaessa, ja sen jälkeen kaikki ra­hapolitiikkaan liittyvät maksut on suoritettava Tar­getin kautta. Muissa maksuissa järjestelmän käyttö on vapaaehtoista.

Targetia suunnitellaan Euroopan rahapoliitti­sen instituutin alaisuudessa toimivassa maksujär­jestelmätyöryhmässä sekä sen alatyöryhmissä, jois­sa Suomen Pankilla on muiden EU-alueen keskus­pankkien tapaan edustus. EMIn neuvosto julkaisi toukokuussa ensimmäisen, työryhmien työn pohjal­ta laaditun Targetia käsittelevän raportin, jossa ku­vataan tulevan maksujärjestelmän toimintaperiaat­teita. Järjestelmä luodaan yhdistämällä toisiinsa kunkin jäsenmaan reaaliaikainen bruttomaksujär­jestelmä. Kansalliset järjestelmät toisiinsa yhdistä­vänjärjestelmän tekninen määritystyö tehdään Inter­linking-alatyöryhmässä.

Target-järjestelmän aukioloaikaa, maksujen hinnoittelua ja eräitä päivänsisäisen likviditeetin myöntämiseen liittyviä teknisiä kysymyksiä selvite­tään EMIssä ns. RTGS-alatyöryhmässä (Real-Time Gross Settlement). Tämän lisäksi TFOS-alatyöryh­mässä (Task Force on Securities Settlement Sys­tems) selvitellään sellaisia teknisiä asioita, jotka liit­tyvät keskuspankkien myöntämälleen päivänsisäi­selle likviditeetille vaatimien vakuuksien siirtelyyn.

Vaikka yhteiseen rahaan siirtymiseen liittyvät yksityiskohdat vielä ovat monelta osin auki, on pää­tetty, että Interlinkingin kautta välitetään ainoastaan yhteisen rahan määräisiä maksuja. Vaikka Target luodaan ensisijaisesti palvelemaan yhteisen rahapo­litiikan tarpeita ja siten rahaliittoon kuuluvia maita, on päätetty, että myös rahaliiton ulkopuolelle jäävät EU -maat voivat liittyä siihen ja sen kautta suorittaa ja vastaanottaa yhteisen rahan määräisiä maksuja koko EU:n alueella.

Koska Suomessa oli jo ennen EU-jäsenyyttä valmiina toimiva reaaliaikainen bruttomaksujärjes­telmä, Suomen Pankin sekkitilijärjestelmä, ovat yh­teisen rahapolitiikan vaatimat järjestelmän muutos­tarpeet meillä pienet moniin muihin jäsenmaihin verrattuna. Tärkeimmät uudistushankkeet, joita Suomen Pankissa vuoden aikana suunniteltiin, kos-

VUOSIKIRJA 95

kivat oman järjestelmämme liittämistä kansalliset järjestelmät yhdistävään järjestelmään.

Keskuspankkien asemasta pienten maksujen järjestelmissä ja järjestelmien valvonnassa keskus­teltiin EMIssä RTF -alatyöryhmässä (Task Force on Retail Payments). Työryhmän mukaan EU-maiden keskuspankkien yhteistyö on tarpeen, jos rahapoli­tiikan hoitaminen tai rahatalouden vakaus vaativat sitä ja jos puhtaasti kansalliset ratkaisut vääristäisi­vät kilpailuolosuhteita sisämarkkinoilla. EU -maiden keskuspankit ovat esimerkiksi sopineet yhteisestä kannasta, jonka mukaan korttirahan liikkeeseenlas­kijan on oltava EU:n toisen pankkidirektiivin mu­kainen luotto laitos.

Suomen Pankin ia pankkien yhteistyö maksujä~estelmaasioissa tiivistyi Suomen Pankki ja pankit tiivistivät vuoden aikana maksujenvälitykseen liittyvien riskien hallintaa kos­kevaa yhteistyötään. Yhteistyötä varten perustet­tiin maksujärjestelmien ohjausryhmä, maksujärjes­telmien yhteistyöryhmä sekä joukko teknisluontei­sia alatyöryhmiä, joissa Suomen Pankilla, Suomen Pankkiyhdistyksellä ja pankeilla on edustus.

Työryhmissä pyritään mm. edistämään sellais­ten menettelytapojen löytymistä, jotka vähentävät maksuja välittävien pankkien altistumista riskille, joka syntyy jonkin maksujenvälityksen osapuolen maksukyvyttömyydestä. Tällaisen riskin pienentä­minen vähentää vaaraa maksuongelmien leviämi­sestä pankista toiseen kriisitilanteissa.

Tärkeimmällä sijalla keskusteluissa olivat ky­symykset pankkien asiakasmaksujen hoitamisesta RTGS-järjestelmän kautta sekä nettoperiaatteella selvitettävien maksujen riskien hallinnan edistämi­sestä. Näiden ohella selvitettiin maksujenvälityk­seen liittyviä juridisia kysymyksiä. Työryhmien toi­minta jatkuu edelleen vuonna 1996.

Maksujärjesteimien valvontaa kehitetliin Suomen Pankki ja rahoitustarkastus ryhtyivät yh­teistyössä selvittämään maksujärjestelmien valvon­taan liittyviä kysymyksiä. Osapuolten kesken pyrit­tiin yhtäältä kartoittamaan valvontayhteistyön kan­nalta tärkeimmät osa-alueet ja toisaalta löytämään toimivia ratkaisuja käytännön valvontayhteistyön järjestämiseksi.

41

Kuvio 30. "" SUOMEN PANKIN SEKKITILlJARJESTELMAN MAKSULIIKENNE

Mrd. Kuukauden päiväkeskiarvot mk r------..,r-----..,-----r-----r-----, Kpl

400

30 300

20 200

10 100

o o 1991 1992 1993 1994 1995

1. T1linhaHljoiden väliset maksut. mrd. mk 2. Suomen Pankin ja tilinhalt,olden väliset maksut. mrd. mk 3. T1l1nhaHljoiden väliset maksut. kpl 4. Suomen Pankin ja tilinhaltijolden väliset maksut. kpl

Kuvio 31. .... .. PANKKIEN PAIVANSISAISET SEKKITILlLlMIITIT

Mrd. ~ _____ ~ _______ ~ _____ ~% mk

16

12

8

4

o 1993 1994 1995

1. Vakuudellinen osa limiitistä. mrd. mk 2. Vakuudeton osa Ilmiitistä, mrd. mk 3. Limiitin keskimääräinen käyttöaste. %

42

Yhteistyön kohteena olivat erityisesti maksu­jenvälitykseen liittyvien riskien hallinnalle sekä jär­jestelmien turvallisuudelle asetettavat vähimmäis­vaatimukset. Myös yhteistyöstä maksujenvälitystä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi keskustel­tiin.

Pankit J·atkavat korttirahaiär]· estelmän kehittämistä iI

Suomen Pankki myi marraskuun alussa elektroni­seen käteiskorttiin perustuvan Avant-maksujärjes­telmän rakentamisesta vastaavan Toimiraha Oy:n Automatia Rahakortit Oy:lle, joka on Merita Pan­kin, Osuuspankkien Keskuspankin ja Postipankin perustama yhtiö. Pankit ovat ilmoittaneet tavoit­teekseen pankkiautomaatista ladattavan rahakortin käyttöönoton vuoden 1996 aikana.

Toimiraha Oy:n myynti pankeille heijastaa Suomen Pankin linjaratkaisua, jossa pankki katsoo suorittaneensa osuutensa korttirahajärjestelmän ke­hitystyössä. Suomen Pankin tavoitteena on ollut luoda edellytykset luotettavalIe ja avoimelle valta­kunnalliselle korttirahajärjestelmälle, ja nämä edel­lytykset katsottiin turvatuiksi niin, että järjestelmää kehittäneen yhtiön omistuksesta voitiin luopua. Korttirahan liikkeeseenlasku siirtyi pankkisektoril­le, mikä on sopusoinnussa EMln suositusten ja yleismaailmallisen käytännön kanssa. Pankkien valmis asiakasverkosto edistää korttirahan mahdol­lisuuksia saavuttaa asema laajalti hyväksyttynä maksuvälineenä tulevaisuudessa.

Suomen Pankki ryhtyi selvittämään muiden viranomaisten kanssa yhteistyössä korttirahaa kos­kevan lainsäädännön tarvetta.

Pankkien tarve velkaantua Suomen Pankin sekkitileillä pieneni Vähimmäisvarantovelvoitteen keskiarvoistamisen myötä pankkien vähimmäisvarantotalletukset siir­rettiin niiden Suomen Pankissa oleville sekkitileille. Vähimmäisvarantotalletukset, jotka aikaisemmin olivat jäädytettyinä erillisille vähimmäisvarantoti­leille, ovat nyt käytettävissä sekkitileiltä suoritetta­viin maksuihin ja ainoastaan talletusten kuukausi­keskiarvon on oltava asetetun vähimmäisvaranto­velvoitteen mukainen. Uudistuksen myötä pankkien tarve päivänsisäisen sekkitililuoton käyttämiseen pieneni merkittävästi, ja pankit hakivatkin uudistuk-

VUOSIKIRJA 95

sen yhteydessä uusia sekkitililimiittejä. Uudet limii­tit tulivat voimaan 2.10.1995 eli samaan aikaan kun siirryttiin keskiarvoistamiseen (liitetaulukko 18).

Uudistus aiheutti muutoksia myös sekkitili­limiittien kattamiseksi tarvittavissa vakuuksissa. Koska vähimmäisvarantotalletukset siirtyivät pank­kien käyttöön sekkitileille, ei vähimmäisvarantotal­letuksia enää voi entiseen tapaan käyttää sekkitili­luoton vakuutena, vaan vakuuksiksi on toimitettava Suomen Pankin hyväksymiä arvopapereita (arvo­osuuksia). Pankkien sekkitililimiiteille vaadittiin vuonna 1995 pääsääntöisesti 25 prosentin vakuus~ mutta vuoden 1996 alusta kaikkien vakuusvaatimus on 100 %.

Tilinhaltijoiden välisten maksujen määrä ja keskikoko kasvoivat jonkin verran edellisvuodesta (kuvio 30). Kasvu johtui osaltaan siitä, että vuoden 1994 loppupuolella järjestelmään liittyi yksi uusi ulkomaisomisteisen pankin sivukonttori. Limiittien yhteismäärä supistui lokakuun alusta noin 2.7 mrd. markkaa vähimmäisvarantojärjestelmän muutoksen yhteydessä (kuvio 31).

Setelistö ennallaan, metallirahat lisääntyivät Setelistön määrä oli suurimman osan vuotta 12.5 mrd. markan paikkeilla. Vuoden aikana maksettiin kuitenkin kahdet veronpalautukset, jotka nostivat liikkeessä olevien seteleiden määrää helmikuussa ja joulukuussa (kuvio 32). Joulukuussa setelistön mää­rää lisäsi myös normaali kausivaihtelu.

Liikkeessä olevan setelistön määrä oli suurim­millaan joulukuun 15. päivänä, jolloin se oli 14 391 milj. markkaa. Pienimmillään setelistön määrä oli 31.1.1995, jolloin se oli 11 979 milj. markkaa. Vuo­den aikana setelistö lisääntyi 1 193 milj. markkaa. Pääosa lisääntymisestä näkyi 1 000 markan ja 100 markan setelin liikkeessä olevan määrän kasvuna (liitetaulukko 15).

Liikkeessä olevien metallirahojen määrä lisään­tyi vuoden aikana 1 640 milj. markasta 1 743 milj. markkaan. Liikkeessä olevat käyttörahat lisääntyi­vät 84 milj. markkaa ja juhlarahat 19 milj. markkaa.

Liikkeessä olevan rahan määrä suhteessa brut­tokansantuotteeseen säilyi lähes ennallaan vuoden aikana (kuvio 33). Lukuun ottamatta Luxemburgia liikkeessä olevan rahan määrä oli Suomessa vuoden 1994 lopussa EU-maista pienin, alle 3 % brutto­kansantuotteesta. Useimmissa EU-maissa vastaava

VUOSIKIRJA 95

Mrd. mk

14.0

13.5

13.0

12.5

12.0

11.5

11.0

~t

1500

1000

500

0

Kuvio 32. LIIKKEESSÄ OLEVAT RAHAT Setelit

3 6 9 12

1994

Metallirahat

3 6 9 12

1994

1. Käyttörahat 2. Juhlarahat

3 6 9 12

1995

2

3 6 9 12

1995

43

Kuvio 33. LIIKKEESSÄ OLEVA RAHA % BKT:sta

%

---"'" i V ~ 3.0

"" -" ~

~ 2.5 l/

1

~ ", r

", 2.0

" r--.. ~ ~ ../ 2 -1.5

1984 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95

1. liikkeessä oleva raha 2. Yleisön hallussa oleva raha

Kyvio34. KATEISRAHAN HALLUSSAPITO

M~.-__ -,.-__ -, ____ -. ____ -. ____ ~

44

16r---~r---~-----rl-----+----~

14r-~~~~~~~~~~~~==~

12~--~~---1-----+-----+----~

10~--~~---4~~~~~~C---~

8~~-,r----4-----+-----+----~

6~--~~---4-----+-----+----~

4~~~r-=-~~~~~~~~~~

2~: ----~----~----~----~--~

o~~~~~~~~~~~~~~~

1991 1992 1993 1994 1995

1. Liikkeessä oleva raha 2. Yleisön hallussa oleva raha 3. Pankkien kassassa oleva raha

luku oli 3-7 %. Käteisen rahan määrään vaikuttavat mm. maksujärjestelmän kehittyneisyys, pankkijär­jestelmän rakenne ja seteleiden käyttö säästämisen välineenä sekä kotimaassa että ulkomailla.

Liikkeessä oleva raha laskettuna kuukauden lopun määrien keskiarvona on pysynyt suhteellisen vakaana, ja sen kasvu on vuodesta 1991 vuoteen 1995 ollut vain 4.4 % (kuvio 34). Yleisön hallussa olevan rahan määrä kasvoi vastaavana aikana 8 831 milj. markasta 11 059 milj. markkaan eli 25 %. Suo­men Pankin syksyllä 1995 tekemän kyselytutkimuk­sen mukaan tästä määrästä noin 14 % eli 1.5 mrd. markkaa oli yksityisten yritysten hallussa. Tämä oli vajaa puolet siitä, mitä kaksi vuotta aiemmin tehdyn selvityksen perusteella arvioidaan olleen kotita­louksien aktiivisessa käytössä. Käteisrahan osuus oli näiden selvitysten mukaan kotitalouksien suorit­tamien maksujen arvosta noin 40 % ja yritysten vas­taanottamien maksujen arvosta lähes viidennes.

Pankkien hallussa olevan rahan määrä on alen­tunut vuoden 1991 lopun 5 753 milj. markasta 3 210 milj. markkaan eli 44 %. Tähän kehitykseen vaikutti käteisvaraluottojärjestelmän lakkauttami­nen kesäkuussa 1993, jonka jälkeen Suomen Pankki ei enää rahoittanut talletuspankkien käteiskassoja. Lisäksi pankkien hallussa olevan rahan määrä on vähentynyt pankkien konttoriverkoston supistumi­sen takia. Osaltaan pankkien konttoriverkoston har­veneminen samoin kuin taloudellisen aktiviteetin viriäminen ovat lisänneet yleisön käteisrahan hal­lussapidon tarvetta.

Useita iuhlarahoja laskettun liikkeeseen Vuoden aikana laskettiin liikkeeseen neljä juhlara­haa, joista yksi oli käyttörahasarjan 10 markan ra­hasta valmistettu EU -erikoislyönti. Tämän erikois­lyönnin arvopuoli on sama kuin 10 markan käyttö­rahassa, mutta sen tunnuspuolella on lentävä jout­senja EU:ta kuvaavat 12 tähteä. Rahan lyöntimäärä oli 500 000 kappaletta.

Tammikuussa laskettiin liikkeeseen A. I. Virta­sen syntymän satavuotispäivän johdosta 100 mar­kan hopeinen juhlaraha. Rahaa lyötiin 43 000 kappa­letta. Kesäkuussa laskettiin liikkeeseen 2 000 mar­kan kultainen juhlaraha, jonka teemana oli 50 rau­han vuotta. Rahan lyöntimäärä oli 6 900 kappaletta. Yhdistyneiden kansakuntien 50-vuotispäivän joh­dosta lyötiin lokakuussa 100 markan hopeinen juh-

VUOSIKIRJA 95

laraha, jonka lyöntimäärä oli 43 000 kappaletta. Kymmenen markan käyttörahasta tehtyä erikois­lyöntiä valmistettiin myös kulta- ja hopearahana siten, että rahan keskiosa on kultaseosta ja ympäril­lä oleva renkaan muotoinen osa hopeaa.

Yhdessä 10 markan rahan erikoislyönti, 2 000 markan kultaraha ja YK:n 50-vuotispäivän juhlara­ha muodostivat "50 rauhan vuotta 1995" -juhlaraha­sarjan.

Setelivirrat lisääntyivät Setelivirrat Suomen Pankista pankkeihin kasvoivat markkamääräisesti 19 % ja palautukset 15 % edel­lisvuotisista eli selvästi enemmän kuin liikkeessä olevien seteleiden määrä, joka kasvoi 9 % vuoden aikana. Suomen Pankki laski liikkeeseen seteleitä 55 607 milj. markkaa ja otti vastaan palautuksia 54 414 milj. markkaa.

Myös liikkeeseen laskettujen seteleiden kap­palemäärä lisääntyi 448 milj. kappaleesta 536 milj. kappaleeseen eli 20 % (kuvio 35). Suomen Pankkiin palautuneiden seteleiden kappalemäärä kasvoi 463 milj. setelistä 530 milj. seteliin eli 14 %. Erityisen selvästi lisääntyi 100 markan setelien palautusmää­rä: 330 milj. setelistä 394 milj. seteliin eli 19 %. Tämä johtui siitä, että pankkiautomaatteihin tarvit­tavista lajitelluista seteleistä tilattiin entistä suurem­pi osa Suomen Pankista sen sijaan, että pankkien konttorit olisivat täyttäneet niitä konttoreihin palau­tuneilla seteleillä.

Liikkeessä olevan setelistön kiertonopeus Suo­men Pankin kautta oli 5.7 kertaa vuodessa. Verrattu­na muihin EU -maihin on kiertonopeus Suomessa suuri, sillä muissa EU -maissa se vaihtelee yleensä 1.5-3.5.

Eri setelirahalajien kiertonopeudet Suomessa olivat seuraavat: 1 000 mk 1.3,500 mk 2.4, 100 mk 7.6,50 mk 4.9 ja 20 mk 2.9.

Metallirahojen virrat vähenivät edellisvuoti­sista, koska vuoden 1993 lopulla alkanut vanhan sarjan 5 markan ja 1 markan rahojen vaihtuminen uuden sarjan rahoihin oli jo pääosin tapahtunut ennen vuoden 1995 alkamista. Suomen Pankki laski vuoden 1995 aikana liikkeeseen metallirahaa 1 092 milj. markkaa ja otti vastaan palautuksia 988 milj. markkaa. Metallirahoja laskettiin liikkeeseen 603 milj. kappaletta, mikä on 19 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja otettiin vastaan 477 milj. kap­paletta eli 32 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

VUOSIKIRJA 95

Mi'. kpl

350

300

250

200

150

100

50

0

Mllj. kpl

350

300

250

200

150

100

50

0

Kuvio 35. RAHAN KIERTO SUOMEN PANKIN KAUnA 1995

Setelit

1000 mk SOOmk 100 mk SOmk 20 mk Muut

1. Liikkeeseen lasketut 2. Palautuneet

Metallirahat

10mk Smk 1 mk SOp 10p Muut

1. Liikkeeseen lasketut 2. Palautuneet

45

Metallirahavirrat vähenivät myös sen takia, että Suomen Pankki otti maaliskuun alussa käyttöön metallirahan käsittelymaksun.

Suomen Pankki supisti metalIi rahavarasto)aan Maastrichtin sopimus kieltää EU:n jäsenmaiden keskuspankkeja rahoittamasta julkista sektoria. Koska valtiolla Suomessa on yksinoikeus metallirahan lyö­miseen ja rahojen nimellisarvo hyvitetään valtion ti­lille. on Suomen Pankin hallussa oleva metalliraha koroton saaminen valtiolta ja sen katsotaan muo­dostavan korko subvention valtiolle. Ministerineu­voston antaman asetuksen mukaan ristiriitaa sopi­muksessa olevan kiellon kanssa ei kuitenkaan ole, jos keskuspankilla on hallussaan enintään 10 % liik­keessä olevasta metallirahasta.

Suomen Pankilla oli ennen Suomen EU-jäse­nyyttä metallirahaa selvästi enemmän kuin 10 % liikkeessä olevan metallirahan määrästä. Vuonna 1995 määrä pidettiin alle 10 prosenttina. Suomen Pankin hallussa oli 31.12.1995 metallirahaa 139 milj. markkaa eli 8.0 % liikkeessä olevan metallira­han määrästä.

Metallirahavastuun sIIrron valmistelu Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 9.1.1996, että valtio maksaa Suomen Pankille metalli­rahavastuusta aiheutuvan velkansa. Valtion metalliraha­vastuulla tarkoitetaan valtion velvollisuutta lunastaa nimellisarvostaan Suomen Pankilta takaisin sille liikkee­seen laskemista varten luovuttamansa metallirahat.

Vanhat rahat palautuivat verkalleen Suomen Pankki lakkautti vuoden 1993 lopussa kaikki vuosien 1945-1980 mallia olevat setelit lail­lisina maksuvälineinä. Liikkeessä olevien lakkau­tettujen seteleiden määrä väheni vuoden aikana 303.0 milj. markasta 252.8 milj. markkaan. Vuoden lopussa oli vielä liikkeessä 54 milj. markkaa vuoden 1975 mallia olevaa 500 markan rahaa ja 77 milj. markkaa vuoden 1963 ja 1976 mallia olevaa 100 mar­kanrahaa.

Valtiovarainministeriö lakkautti laillisina mak­suvälineinä vuoden 1993 lopussa kaikki ennen vuotta 1963 lyödyt metallirahat ja vuoden 1963 jäl­keen lyödyt pennimääräiset metallirahat lukuun ot­tamatta vuoden 1990 mallia olevia 50 ja 10 pennin

46

rahoja. Liikkeessä olevien lakkautettujen metallira­hojen määrä väheni vuoden aikana 114.2 milj. mar­kasta 111.1 milj. markkaan. Pääosa vähennyksestä aiheutui 50 pennin ja 20 pennin palautuksista, jotka olivat yhteensä 2.3 milj. markkaa.

Seteleiden väärennöksiä vähän Suomalaisista seteleistä oli liikkeessä vuoden ai­kana joitakin yksittäisiä väärennöksiä, jotka olivat vuoden 1986 (ilman Litt.) mallia. Lisäksi tavattiin useita kymmeniä eräässä aikakausilehdessä painet­tuna olleita 100 markan setelin kuvia, jotka olivat vuoden 1986 Litt. A -mallia.

Suomen Pankki ja keskusrikospoliisi järjesti­vät eri puolilla maata koulutusta rahaa ammattimai­sesti käsitteleville henkilöille seteleiden aitouden tunnistamisessa.

Rahahuollon palveluja maksullisiksi Suomen Pankki otti 1.3.1995 alkaen käyttöön me­tallirahamaksun, jonka suuruus on 5 markkaa asiak­kaan palauttaessa 1 000 kappaleen metallirahapus­sin tai ottaessa metallirahapakkauksen. Pakkaukset sisältävät 5 markan, 50 pennin tai 10 pennin rahoja 1 000 kappaletta sekä 10 markan tai 1 markan raho­ja 800 kappaletta. Maksu laskettiin valtion maksu-perustelain mukaisesti omakustannushinnan perus­teella. Maksun perimisellä oli tarkoitus tehostaa metallirahahuoltoa vähentämällä rahojen kuljetta­mista Suomen Pankin käsiteltäväksi. Maksuja ke­rättiin vuonna 19954.5 milj. markkaa.

Suomen Pankki ja rahahuollon tietojenkäsitte­lyjärjestelmää käyttävät pankit ovat sopineet, mitkä järjestelmän käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista maksuista kuuluu maksaa Suomen Pankille. Vuonna 1995 maksut olivat 7.5 milj. markkaa. Myös nämä maksut laskettiin valtion maksuperustelain mukai­sesti omakustannushinnan perusteella.

Yhteisen setelin valmistelu Maastrichtin sopimuksen mukaan EMIn tehtävänä on valvoa yhteisen eurooppalaisen setelin teknistä valmistelua. Teknistä valmistelua varten EMI on pe­rustanut erillisen työryhmän, jonka työskentelyyn Suomen Pankki osallistui. Seteliryhmä toimii yh­teistyössä yhteistä metallirahaa valmistelevan jäsen­valtioiden rahapajojen johtajien työryhmän kanssa.

VUOSIKIRJA 95

Seteliryhmä kartoitti eri jäsenvaltioiden mak­suvälineisiin ja niiden tuotantoon sekä käsittelyyn liittyviä kysymyksiä. Selvitysten pohjalta EMIn neuvosto hyväksyi, että yhteisen rahasarjan suurin metalliraha on 2 yksikköä ja pienin seteli 5 yksik­köä. Olettamuksena oli, että setelisarjassa on 7 sete­liä arvoltaan 5, 10, 20, 50, 100,200 ja 500 yksikköä. Seteleiden ulkoasun vaihtoehtoina pidettiin kahta: joko täysin identtinen seteli tai muutoin identtinen seteli paitsi että setelin toisella sivulla on rajoitettu kansallinen piirre.

Seteleiden yksityiskohtaisen aihepiirin suun­nittelu oli käynnissä vuoden aikana. Aihepiirin val­mistelussa EMI käyttää historian, psykologian, tai­teen ja graafisen suunnittelun asiantuntijoita. Sa­manaikaisesti seteliryhmä pohti seteleiden teknisiä määrittelyjä, kokoa ja aitoustekijöitä.

VUOSIKIRJA 95

EMln seteliryhmä selvitti vuoden aikana lisäk­si yhteisen setelisarjan tuotannon ja liikkeeseenlas­kun aikatauluun liittyviä kysymyksiä. Tässä yhtey­dessä kartoitettiin alustavasti myös erilaisten sete­leitä käyttävien automaattien ja niitä käsittelevien laitteiden muutostarpeita sekä muutoksien edellyt­tämää aikataulua. Joulukuussa Madridin huippuko­kouksessa hyväksytyn aikataulun mukaan yhteiset setelit ja metallirahat lasketaan liikkeeseen viimeis­tään kolmen vuoden kuluttua talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alkamisesta. Liikkeeseenlaskua seuraa 6 kuukauden ylimenokausi, jonka ajan kan­sallinen raha säilyy vielä laillisena maksuvälineenä yhteisen rahan rinnalla.

47

Muu toiminta

Kansainvälinen yhteistyö

Euroopan union iin liittyvä toiminta Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen vuoden 1995 alussa. EU-jäsenyyden myötä Suomi liittyi EU:n talous- ja rahaliittoon EMUun sen meneillään olevan toisen vaiheen aikana. Samalla Suomesta tuli talous- ja rahaliiton keskeisen valmistelueli­men Euroopan rahapoliittisen instituutin EMln jäsen. Suomen puoli vuotta kestänyt tarkkailijajä­senyys EU:n talous-, raha- ja valuuttakurssipoli­tiikkaa käsittelevissä elimissä vaihtui Suomen osal­listumiseksi täysivaltaisena jäsenenä asioiden kä­sittelyyn.

Euroopan rahapoliittinen instituutti on vuoden 1994 alussa alkaneen talous- ja rahaliiton toisen vai­heen aikana hoitanut EU-maiden raha- ja valuutta­poliittista yhteistyötä sekä valmistellut talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta. Korkein elin näissä asioissa on EMln neuvosto, jonka muodostavat EMln puheenjohtaja Alexandre Lamfalussy ja EU -maiden keskuspankkien pääjohtajat. EMln neuvostoon kä­siteltäväksi tulevat asiat on valmisteltu neuvoston sijaistason komiteassa sekä alakomiteoissa ja työ­ryhmissä. Näillä on edelleen asiantuntijatyöryhmiä erityiskysymysten selvittämistä varten. Sijaistason komitea, alakomiteat ja työryhmät koostuvat jäsen-

48

maiden keskuspankkien edustajista. Suomen Pan­kin johtokunnan puheenjohtaja Sirkka Hämäläinen on EMln neuvoston jäsen ja johtokunnan jäsen Matti Vanhala neuvoston sijaistason komitean jäsen. Kaiken kaikkiaan Suomen Pankki oli edustettuna lähes parissakymmenessä EMIn alakomiteassa tai työryhmässä.

EMln työ talous- ja rahaliiton kolmannen vai­heen valmistelemiseksi eteni neuvoston hyväksy­män työ suunnitelman mukaan. Rahapolitiikan, va­luuttapolitiikan ja rahoitusvalvonnan alakomiteat sekä seteli-, kirjanpito-, tietotekniikka-, tilasto-, maksujärjestelmä- ja juristityöryhmät valmistelivat kukin toimialaansa kuuluvia asioita. EMln vuosi­kertomuksissa asioita käsitellään laajemmin.

Huhtikuussa 1995 EMI julkaisi ensimmäisen vuosikertomuksensa Euroopan unionin talous-. raha- ja valuuttapoliittisesta kehityksestä sekä EMln tehtävistä ja toiminnasta. Marraskuussa EMI saattoi julkisuuteen laatimansa raportit yhteiseen ra­haan siirtymisestäja talouksien lähentymisen edisty­misestä. EMIn toimeksiannon mukaisesti sekä vuo­sikertomus että raportti yhteiseen rahaan siirtymi­sestä suomennettiin Suomen Pankissa. EMln suosi­tuksesta suomennettiin myös raportti lähentymisen edistymisestä.

Suomen Pankin edustaja osallistui yhdessä valtiovarainministeriön edustajan kanssa EU:n

VUOSIKIRJA 95

raha-asiain komitean (Monetary Committee) ja sen sijaistason sekä talouspoliittisen komitean kokouk­siin. Raha-asiain komitean työskentelyyn osallistui johtokunnan jäsen Matti Vanhala. Suomen Pankin johtokunnan jäsen Esko Ollila osallistui pankkialan neuvoa-antavan komitean (Banking Advisory Com­mittee) työhön. Suomen Pankilla oli edustaja myös raha-, rahoitus- ja maksutasetilastoja käsittelevässä komiteassa sekä useissa rahoitusmarkkinakysymyk­siä käsittelevissä ministerineuvoston ja komission alaisissa työryhmissä.

Suomen Pankki osallistui myös kotimaiseen EU-valmistelutyöhön. Kotimaista integraatioasioi­den valmisteluorganisaatiota oli EU-jäsenyysneu­vottelujen jälkeen muutettu, ja sen keskeinen teh­tävä oli palvella kotimaista kannanmuodostusta ja tukea Suomen edustajien osallistumista EU .. työskentelyyn. Suomen Pankin edustajat osallistui­vat EU-asioiden komitean ja viiden sen alaisen valmistelujaoston työhön. EU-asioiden komiteassa pankin edustaja oli johtokunnan jäsen Esko Ollila. Talous- ja rahapolitiikkaa, kansainvälisiä rahoitus .. kysymyksiä, veroja, rahoituspalveluja ja pääoman­liikkeitä sekä vakuutuspalveluja käsittelevissä vaI­mistelujaostoissa oli Suomen Pankin edustaja. Näistä talous- ja rahapolitiikkajaosto käsitteli mo­nia talous- ja rahaliittoon liittyviä asioita. Pankin edustaja osallistui myös eri ministeriöiden EU­koordinaattoreiden yhteistyöhön. Johtokunnan jäsen Matti Vanhala osallistui vuoden 1996 hallitusten vä­lisen konferenssin kotimaisesta valmistelusta vas­taavan, taloudellisia asioita käsittelevän työryhmän työhön.

Kansainvälinen Järjestelypankki

Kansainvälinen järjestelypankki BIS on keskus­pankkien pankki ja niiden yhteistyöjärjestö. Kes­kuspankkien pääjohtajat ja asiantuntijat keskustele­vat kuukausikokouksissaan Baselissa ajankohtaisis­ta raha- ja talouspolitiikan kysymyksistä ja vaihtavat tietoja markkinoiden kehityksestä sekä muista kes­kuspankkeja koskevista asioista.

Järjestelypankin tehtäviin kuuluu ylläpitää tie­torekisteriä, jolla seurataan keskuspankkien siirty­mätalouksille antamaa teknistä apua. BIS hoiti myös Kansainvälisen valuuttarahaston johdolla pi­dettyjen, tekniseen apuun liittyvien koordinaatio­kokousten käytännön järjestelyjä. Suomen Pankin edustajia osallistui näihin kokouksiin.

VUOSIKIRJA 95

Suomen Pankki toteutti Suomen osuuden BIS:n johdolla tehdystä maailmanlaajuisesta va­luutta- ja johdannaismarkkinakyselystä.

Kansainvälinen valuuttarahasto

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toiminnan keskeisiä tavoitteita vuonna 1995 oli jäsenmaiden talouspolitiikan valvonnan tehostaminen. Tavoitteen merkitys korostui entisestään, kun Meksikon ta­lousongelmien synnyttämä epävarmuus rahoitus .. markkinoilla oli laajeta kansainväliseksi rahoitus­kriisiksi.

Valuuttarahasto, yhdessä Yhdysvaltojen ja eräi .. den muiden maiden kanssa, koordinoi helmikuussa laajan kansainvälisen rahoitustukipaketin, jonka tar­koituksena oli tukea Meksikon talouden uudistus­prosessia. Runsaan 12 mrd. erityisnosto-oikeuden (SDR) suuruinen valmiusluotto on rahaston histo­riassa suurin, jonka yksittäinen jäsenmaa on saanut.

IMF tarkisti helmikuussa periaatteet, joita se noudattaa seuratessaan ja valvoessaan jäsenmaitten .. sa talouskehitystä. Tämä joka toinen vuosi tehtävä tarkistus toteutettiin heti Meksikon rahoitusoperaa­tion jälkeen. Uusissa periaatteissa korostetaan kes .. kusteluyhteyden parantamista. Jatkuvan dialogin käyminen jäsenmaiden ja rahaston välillä edellyt­tää, että informaatio on nykyistä paremmin saatavis .. sa ja ajan tasalla. Tarkoitus on myös standardisoida informaatio, jonka jäsenmaat julkaisevat säännölli .. sesti talouskehityksestään.

Kanadan Halifaxissa kesäkuussa pidetty G 7 -maiden huippukokous kannatti IMF:n valvontaroo­lin vahvistamista.

Syyskuussa IMF:n väliaikaiskomitea hyväksyi johtokunnan ehdotuksen menettelytavoista vakavan rahoituskriisin uhatessa (Emergency Financing Mechanism). Väliaikaiskomitea suhtautui myös po­sitiivisesti G 10 -maiden esittämään ehdotukseen li­sätä IMF:n mahdollisuuksia ottaa lainaa jäsenmail­taan. Ehdotettu järjestely tulisi nykyisen GAB .. jär­jestelyn (General Agreement to Borrow) rinnalle, laajentaisi siihen osallistuvien maiden joukkoa ja kaksinkertaistaisi lainapotentiaalin.

IMF jatkoi teknisen avun antamista siirtymä­talouksille, ja myös Suomen Pankin asiantuntijat osallistuivat vuoden 1995 aikana joko lyhyt- tai pi­dempiaikaisiin työtehtäviin.

Valuuttarahaston virkamiesryhmä teki kesä­kuussa Suomeen rahaston IV sopimusartiklan mu-

49

kaisen vierailun. Konsultaation aikana rahaston ekonomistit perehtyivät Suomen taloudelliseen ti­lanteeseen. Vierailusta tehtiin konsultaatioraportti, jota rahaston johtokunta käsitteli syyskuussa.

Pohjoismailla ja Baltian mailla on vuodesta 1992 lähtien ollut valuuttarahastossa yhteinen vaali­piiri. Vuoden 1995 aikana vaalipiiriä edusti johto­kunnassa norjalainen Jarle Bergo. Johtokunnassa esitettävien yhteisten kannanottojen valmistelua koordinoi N orges Bank.

Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja Sirkka Hämäläinen oli Suomen edustaja valuutta­rahaston hallintoneuvostossa. Hänen varajäsenenään toimi johtokunnan jäsen Matti Vanhala.

Muu kansainvälinen toiminta

Pohjoismaiden keskuspankkien ja valtiovarainmi­nisteriöiden välinen yhteistyö elin, pohjoismainen finanssivaliokunta (NFU), kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana. Kokouksissa käytiin läpi Kansain­välisen valuuttarahaston johtokunnassa esiin tulevia asioita ja valmisteltiin niihin alustavia kannanottoja. Euroopan integraatiokehitys kuului myös kokous­ten asialistalle. Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistä esiintymistä IMF:n johtokunnassa valmis­teltiin kahdessa koordinaatiokokouksessa.

Suomen Pankki osallistui Taloudellisen yhteis­työn ja kehityksen järjestössä (OECD) mm. talous­poliittisen komitean,rahoitusmarkkinakomitean, pää­omanliikkeiden ja palvelumaksujen komitean sekä näiden alaisten työryhmien työskentelyyn. Pankin edustajat osallistuivat myös siirtymätalouksien ta­loudellista tilaa seuraaviin asiantuntijakokouksiin.

Suomen Pankin edustaja oli mukana valtion­hallinnon eri alojen välisessä yhteistyössä, jonka kautta OECD on pyrkinyt valitsemaan toimintansa painopisteet niukan budjetin sallimissa rajoissa ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Suomen Pankin edustaja osallistui myös viran­omaisvaltuuskuntaan, jonka tehtävänä oli valmistel­la yhteisiä kannanottoja neuvotteluihin, joita käy­dään OECD:ssä monenkeskisen investointisopi­muksen (MAI) solmimiseksi.

Valuutlavarannon sijoittaminen Valuuttavarannon sijoitusperiaatteita ei muutettu merkittävästi vuonna 1995. Sijoittamista ohjaavat keskuspankin tehtävät, tavoitteet ja varannon käyt-

50

tötarkoitus. Varanto sijoitettiin kansainvälisille ra­hoitusmarkkinoille, ja ensisijaisina tavoitteina olivat varannon arvon turvaaminen, likvidiyden ylläpito sekä näissä rajoitteissa tuoton saaminen. Erityisesti jatkuvan likvidiyden vaatimus ohjaa sijoitusratkai­suja.

Sijoittajana Suomen Pankki karttaa riskejä. Keskeisimmät varantoon liittyvät riskit ovat valuut­tariski, luottoriski, likvidiysriski ja korkoriski. Si­joitusriskien hallinta on kokonaisuus, jossa min­kään yksittäisen riskin tasoa ei voi muuttaa vaikut­tamatta samalla muihin riskeihin.

Keskeisiä keinoja välttää valuuttavaranto on kohdistuvia riskejä ovat sijoitusten hajauttaminen, toiminnan rajoittaminen vain parhaisiin sijoituskoh­teisiin ja vastapuoliin sekä toimintaa ohjaavien ver­tailunormien käyttö. Sijoitusperiaatteiden ja sijoi­tusriskeille asetettujen liikkumarajojen noudatta­mista valvotaan jatkuvasti.

Varantoon liittyvistä epävarmuustekijöistä vai­kutuksiltaan suurin on valuuttakurssiriski. Ulko­maisten valuuttakurssien keskinäisistä vaihteluista aiheutuvat varannon arvon muutokset pyrittiin pitä­mään mahdollisimman vähäisinä hajauttamalla va­ranto eri valuuttojen sijoitusmarkkinoille. Valuutta­jakauman ajantasaisuus arvioidaan säännöllisesti uudelleen, mutta jakauman muutoksiin ei vuonna 1995 ollut aihetta. Tärkeimmät sijoitusvaluutat oli­vat Saksan markka, Yhdysvaltain dollari, Ranskan frangi, Ison-Britannian punta, Japanin jeni ja Alan­komaiden guldeni.

Varannon likvidiys turvataan käyttämällä laa­jaa markkinakelpoisten, pääosin luottoriskittömien sijoituskohteiden valikoimaa. Valtaosa varannosta sijoitettiin mainittujen maiden valtion liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin ja näiden takaisin­myyntisopimuksiin. Osa varannosta sijoitettiin lyhyt­aikaisiin valuuttatalletuksiin, kultaan ja Kansainvä­lisen valuuttarahaston erityisnosto-oikeuksiin. Kaup­paa käydään vain suurimpien, erittäin luottokelpois­ten kansainvälisten luottolaitosten kanssa.

Tärkein valuuttavarannon sijoitustuottoihin vuonna 1995 vaikuttanut tekijä oli kansainvälisten korkojen kääntyminen selvään laskuun vuoden jat­kuneen voimakkaan nousun jälkeen. Yleinen talous­kasvun hidastuminen ja suotuisa inflaatiokehitys loivat tilaa rahapolitiikan keventämiselle Yhdysval­loissa sekä Euroopan sijoitusmaista Saksassa ja Hollannissa. Huolimatta siitä, että keskeisiä korkoja nostettiin Ranskassa valuutan puolustamiseksi ja al-

VUOSIKIRJA 95

kuvuonna Englannissa inflaation kurissa pitämisek­si, myös näillä markkinoilla joukkovelkakirjalaino­jen korot laskivat selvästi. Vuoden loppupuolella myös Ranskan ja Englannin keskuspankit laskivat lyhyitä avainkorkojaan. Ranskan ja Englannin kor­koerot Saksaan pyrkivät kuitenkin levenemään vuo­den aikana. Japanin avainkorot laskettiin ennätyk­sellisen alhaisiksi, koska maan talouskasvu pysäh­tyi, jeni pysyi vahvana sekä pankkijärjestelmän kriisi ja deflaatiopaineet jatkuivat. Yli vuoden mit­taisten joukkolainojen korkojen lasku tuotti kaikilla sijoitusmarkkinoilla pääomavoittoja sijoitetulle va­rannoIle.

Varannon määrä laski vuoden aikana lähinnä valtion ulkomaisten velkojen takaisinmaksun vuok­si, mutta oli edelleen suuri valtion edellisten vuosien runsaan ulkomaisen pääoman tuonnin takia.

Euroopan valuuttajärjestelmäsopimuksen yh­teydessä vaihdettiin 20 % kulta- ja dollarivarannos­ta Euroopan rahapoliittisen instituutin kanssa viral­lisiksi ecuiksi. Suomen Pankki kuitenkin hallinnoi vaihdettuja varoja EMln lukuun osana normaalia valuuttavarannon hallintaa.

Vaihdettavan varannon pääerät ja niiden muu­tos vuoden 1995 aikana olivat seuraavat:

Varanto Varanto Muutos 29.12.1995 31.12.1994

milj. mk

Kulta 1 742 2180 -438 Erityiset nosto-oikeudet 1569 1537 32 Varanto-osuus IMF:ssä 1685 1354 331 Ecusaaminen EMIltä 3363 3363 Valuuttasaamiset 40506 47672 -7167

Yhteensä 48865 52743 -3878

Taloudellinen analyysi ja tutkimus

Talouden seurannassa ovat keskeisessä asemassa pankin ekonomistiosastojen yhteistyönä tekemät kuukausittaiset talouden kehitystä arvioivat raportit. Seurantatyössä arvioitiin erityisesti hintavakauden säilymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Toteutu­neen taloudellisen kehityksen seuranta liittyi kiin­teästi ennusteisiin, joilla arvioitiin pankin toiminta­ympäristön tulevaa kehitystä ja sen aiheuttamia pai­neita rahapolitiikkaan. EU -yhteistyön edellyttämiä

VUOSIKIRJA 95

valmiuksia ennuste- ja seurantatoimintaan paran­nettiin ottamalla ennustevälineenä käyttöön Englan­nin National Institute for Economic Research -lai­toksen kansainvälisen talouden NIGEM-malli. Tä­män mallin avulla laaditaan ennusteet keskeisille EU-maille ja mallin avulla voidaan tehdä laskelmia talouspolitiikan vaikutuksista.

Suomen Pankin taloudellinen tutkimus suun­tautuu pääosin rahapolitiikan suunnittelua tukeviin makrotaloudellisiin kysymyksiin ja rahoitusmarkki­noiden toimintaan, mukaan lukien maksuväline- ja maksujärjestelmäkysymykset.

Makrotaloudellisessa tutkimuksessa tarkastel­tiin erityisesti rahapolitiikan kokonaistaloudellisia vaikutuksia ja inflaation ennustamisen problema­tiikkaa. Erillisten selvitysten ohella jatkettiin Suo­men Pankin kokonaistaloudellisen simulointimallin (ns. BOF4-malli) uudistustyötä. Työmarkkinoiden alalta julkaistiin paljon huomiota herättänyt tutki­mus, joka käsittelee verotuksen vaikutuksia työlli­syyteen ja palkanmuodostukseen.

Rahoitusmarkkinatutkimuksen keskeisiä aihei­ta olivat pankkikilpailun mittaaminen, talletusten ja pankkipalvelujen hinnoittelu sekä yritysten käteis­rahan kysyntä, jota selvitettiin kyselytutkimuksella. Yritysten rahoitustarpeita ja rahoituksen saatavuut­ta koskevaa kyselyä jatkettiin yhteistyössä kauppa­ja teollisuusministeriön ja Teollisuuden ja Työnanta­jain Keskusliiton kanssa. Tutkimusosastolla selvi­teltiin kattavan tilastoaineiston pohjalta pankkien käyttäytymiseen vaikuttaneita tekijöitä Suomessa koetun pankkikriisin eri vaiheissa. Edelleen jatket­tiin laajahkoa taloushistoriallista tilastoprojektia, jossa tuotetaan Suomen rahoitusmarkkinoita kuvaa­vat yhtenäiset perustilastot 1860-luvulta 1990-lu­vulle saakka.

Siirtymätalouksia koskeva tutkimus on vakiin­tunut oleelliseksi osaksi pankin tutkimustoimintaa, ja pankin kansainvälinen tunnettuus tällä alalla kas­vaa. Seurannan, selvitysten ja tutkimusten painopis­te oli entiseen tapaan Venäjän ja Baltian maiden jär­jestelmämuutoksen ja kehityksen analyysissa. Li­säksi paneuduttiin Euroopan unionin idänsuhteiden kehitykseen samoin kuin kansainvälisten järjestöjen toimintaan siirtymätalousmaissa. Erityisesti keski­tyttiin Venäjän ja Baltian maiden rahatalouden ja rahoitusjärjestelmän kysymyksiin. Julkaisutoiminta oli vilkasta; valmiiksi saatiin mm. englanninkieli­nen perusteos Suomen ja Neuvostoliiton välisen kahdenvälisen maksujärjestelmän historiasta.

51

Tiedotus ja julkaisut Suomen Pankki pyrki tiedottamaan mahdollisim­man selkeästi ja avoimesti rahapolitiikan tavoitteis­ta, perusteista ja keinoista. Inflaationvastaista kam­panjaa käytiin mm. julkaisemalla kansantajuinen inflaatioesite ja useita inflaatiota käsitteleviä artik­keleita Markka & talous -lehdessä.

Pankin viestintä on koettu entistä tärkeämmäk­si kansallisesti ja kansainvälisesti muuttuvassa ym­päristössä. Viestin perillemenoa tutkittiin kotimaas­sa Markka & talous -lehden lukijatutkimuksella.

Säännöllisesti ilmestyvistä julkaisuista Mark­ka & talous ilmestyi vuoden aikana 4 kertaa ja Bank of Finland Bulletin 11 kertaa. Vuosikirja ja Suomen joukkovelkakirjalainat 1994 -tilastotiedote ilmestyi­vät keväällä. Pankin neljä tutkimussarjaa yhdistet­tiin kahdeksi sarjaksi. Sarjassa A julkaistaan yleis­tajuisia selvityksiä. Uusi sarja E korvaa väitöskirjo­ja ja analyyttisiä selvityksiä sisältäneet sarjat B, C ja D. A-sarjassa ilmestyi 2 ja E-sarjassa 3 teosta.1 Ra­hoitusmarkkinat-niminen tilastokatsaus ilmestyi kuu­kausittain. Keskustelualoitteita eli pankin eri osas­toilla tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä valmistui 37. Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalouksia koskevia tutkimuksia ja selvityksiä sisältävä julkaisu, Idän­talouksien yksikön katsauksia, ilmestyi 9 kertaa.

Tietohallinto Tilastotuotanto ja tietopalvelu

Suomen Pankki joutui tuottamaan maksutaseeseen tarvittavat ennakkotiedot ulkomaankaupasta tätä tarkoitusta varten suunnittelemansa yrityskyselyn avulla, koska tullihallituksen virallinen ulkomaan­kauppatilasto viivästyi EU -jäsenyydestä aiheutunei­den tilastojärjestelmien muutosten vuoksi. Maksu­tasejulkaisuja täydennettiin pitkiä aikasarjoja ja rakennetietoja sisältävällä vuositilastojulkaisulla. Maksutaseen laadintamenetelmistä, tiedonhankin­nasta ja aikasarjoista julkaistiin kattava julkaisu pankin A -sarjassa.

Euroopan unionin jäsenyyden myötä Suomen Pankin rahoitus- ja maksutasetilastoinnin kehittämi­sen pääpaino siirtyi EMIin liittyväksi työksi, jonka

J Luettelo pankin julkaisuista vuonna 1995 on liitteenä.

52

tarkoituksena on määritellä talous- ja rahaliiton kol­mannessa vaiheessa tarvittavat tilastot ja niiden edellyttämät kehittämistarpeet. Tätä varten Suomen Pankki osallistui aktiivisesti EMIn tilastotyöryhmän ja sen kahden alatyöryhmän työhön. Tilastotyöryh­män valmistelun pohjalta EMIn neuvosto hyväksyi ehdotuksen tulevan Euroopan keskuspankin toimi­vallasta tilastoasioissa sekä työnjaosta ja yhteistyös­tä Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston Eurostatin ja kansallisten keskuspankkien kanssa.

Suomen Pankki jatkoi jo EFTA- ja ETA-vai­heissa alkanutta osallistumistaan EU:n rahoitus- ja maksutasetilastokomitean sekä tämän alaisen mak­sutasetilastotyöryhmän ja vastaavien alatyöryhmien työhön. Suomen Pankin edustaja oli mm. laatimas­sa ehdotuksia Euroopan unionin yhteiseksi maksu­tasetiedon keruujärjestelmäksi ja tilastotietojen siir­rossa sovellettavaksi sanomastandardiksi.

Tietopalvelua tehostettiin perustamalla kirjas­toon tilastopiste, joka vastaa Suomen Pankin tuotta­mia tilastoja koskeviin kysymyksiin keskitetysti. Suomen Pankin tilastojulkaisuihin alettiin soveltaa osittaista maksullisuutta kustannustehokkuuden pa­rantamiseksi. Kirjaston uusi tiedonhallintajärjestel­mä jaettiin pankkilaisten käyttöön ja kirjaston yh­teyteen rakennettiin vuorovaikutteisten tietovälinei­den käyttöä varten multimediastudio.

Tietojenkäsittely

Pankissa alettiin valmistautua EMUn kolmanteen vaiheeseen myös tietotekniikan osalta. Suomen Pankki liitettiin Euroopan unionin keskuspankkien sähköpostijärjestelmään. Tietojärjestelmissä toteu­tettiin Suomen EU :hun liittymisen aiheuttamat muu­tokset. Seurantatietojen yhteiskäyttöisyyttä paran­nettiin yhteistyössä rahoitustarkastuksen kanssa. Aikasarjatiedon hyväksikäyttöä kehitettiin päätök­senteon tukijärjestelmää kehittämällä ja rakenta­malla päivitettäviä hajautettuja tietokantoja. Mark­kinatietojärjestelmän ja back office -järjestelmän toiminta varmuutta parannettiin toiminnallisilla muu­toksilla ja laitteistoalustan uusimisella. Analysoi­malla pankin eri toimintoja ja niihin kohdistuvia muutoksia ryhdyttiin laatimaan yksikkökohtaisia kuvauksia tietotekniikan tavoitetilaksi.

VUOSIKIRJA 95

Pankin toimintamenot ja budjetti, milj. mk

Budjetti Toteutunut Toteutunut 1996

Menot Palkat 154.5 Sosiaalikulut 84.7 Matkat ja koulutus 13.3 Atk-kulut 24.8 Setelien hankintakulut 27.1 Kiinteistökulut 27.2 Muut kulut 30.3 Yhteensä 361.9

Investoinnit Kone- ja kalustoinvestoinnit 35.4 Kiinteistöjen investoinnit 18.1 Yhteensä 53.5

Menot yhteensä 415.4

Tulot Palvelujen myynti 20.7 Kiinteistöjen tuotot 33.2

Tulot yhteensä 53.7

NETTO 361.6

Sisäinen toiminta, organisaatio ja henkilöstö

1995 1994

146.9 146.8 84.7 81.6 10.3 9.2 23.0 22.1 34.4 49.2 26.3 23.9 28.4 23.6

354.2 356.5

17.7 26.0 32.4 37.0 50.0 63.0

404.2 419.5

22.9 17.2 35.9 36.5

58.8 53.7

345.4 365.8

Euroopan unionin sisäinen työskentely sekä talous­ja rahaliiton valmistelu sitoivat tuntuvasti useiden yksiköiden resursseja. Toimintojen tehostamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi työprosessien kehittä­mistä jatkettiin. Laajan sisäisen keskustelun jälkeen pankin kaikille yksiköille vahvistettiin yhtenäiset toimintatavat.

Osastojen sisäistä organisaatiota uudistettiin tietojenkäsittelyosastolla ja hallinto-osastolla. Tie­topalveluiden ja -järjestelmien yhteiskäyttöä edis­tettiin pankin sisällä sekä pankin ja muiden organi­saatioiden välillä, mm. pankkien viranomaistiedon suhteen.

Esimiesten ja asiantuntijoiden palkkausjärjes­telmä uusittiin. Uusimisessa pyrittiin sitomaan jär­jestelmä entistä selvemmin pankin toiminnansuun­nitteluun ja toimintatapoihin sekä lisäämään sen joustavuutta esimiesten työvälineenä.

Pankin toimintamenot laskivat vuodesta 1992 lähtien vuoteen 1995 asti. Kasvu vuoden 1996 bud­jetissa aiheutuu pääasiassa setelinkäsittelykustan­nusten noususta (kuvio 36).

VUOSIKIRJA 95

Kuvio 36. Mi~.

SUOMEN PANKIN TOIMINTAMENOT mk

400

300

200

100

0 1984 85 86 87 86 89 90 91 92 93 94 95 96

53

Henkilökunnan määrä kasvoi vuoden aikana 15 hengellä; kaikilla oli lyhyt määräaikaissijaisuus. Pankin palveluksessa oli vuoden 1995lopussa kaik­kiaan 796 henkeä. Pääkonttorissa heistä työskenteli 679 ja haarakonttoreissa 117. Virkavapaalla oli 41 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 61.

Sisäinen tehtävänvaihto jatkui normaalisti avoi­mia toimia täytettäessä. Sitä vauhditti mm. niiden neljän toimen täyttäminen, joista EMI rekrytoi neljä pankin asiantuntijaa palvelukseensa. Lähes 30 henki­löä vaihtoi tehtäviä joko pysyvästi tai määräajaksi.

Koulutus Koulutuksessa painotettiin edelleen Euroopan unio­nin ja EMIn työryhmissä toimimisen edellyttämien valmiuksien kehittämistä. Koulutuksella pyrittiin myös ammatillisten valmiuksien laajentamiseen teh­tävien vaihdon helpottamiseksi.

Toiminnan kehittämistä tukevaa sisäistä johta­miskoulutusta jatkettiin. Kertomusvuoden loppuun mennessä lähes kaikki keskuspankin ja osa rahoi­tustarkastuksen esimiehistä olivat osallistuneet joh­tamiskoulutusohjelmaan.

Asiantuntijoiden taloudellisessa koulutuksessa painotettiin Euroopan unionin instituutioita ja toi­mintamekanismeja ja niiden kehittämistä. Aiheesta järjestettiin kolme neljän päivän mittaista seminaa" ria, joihin osallistui kaiken kaikkiaan 75 henkilöä. Lisäksi järjestettiin mm. riskienhallintaan, rahoituk­sen välitykseen, rahoitusmarkkinoiden analysoin-

54

tiin, rahapolitiikkaan ja taloustieteen kvantitatiivi­siin menetelmiin liittyvää koulutusta.

Suomen Pankin koulutusmenot olivat yhteensä noin 4 % palkkasummasta.

Järjestyksessä toinen 1 Yz vuoden pituinen Young Professionals -ohjelma käynnistyi syyskuussa 1995. Ohjelman tavoitteena on antaa vasta valmistuneille ekonomisteille valmiudet työskennellä kansainväli­sissä järjestöissä, pankki sektorilla ja julkisessa hal­linnossa. Ohjelmaan valitut seitsemän ekonomistia työskentelevät pankin eri yksiköissä ja osallistuvat asiantuntijoille järjestettävään sisäiseen koulutuk­seen. Lisäksi he perehtyvät valtionhallinnon ja ta­louselämän keskeisiin instituutioihin ja työskentele­vät lyhyen jakson ulkomailla.

Idäntalouksien keskuspankeille suunnattua kou­lutusapua jatkettiin. Keskeisin kohdemaa oli Venäjä, jonka asiantuntijoille järjestettiin Helsingissä kolme viikon mittaista erityisseminaaria. Lisäksi Suomen Pankki ja rahoitustarkastus järjestivät Venäjän kes­kuspankissa koulutustilaisuuden pankkivalvonnas­ta. Suomen Pankin ja Eesti Pankin yhteiseen semi­naariin Tampereella osallistui Viron keskuspankin virkailijoita samoin kuin Suomen Pankin järjestä­mille sisäisille kursseille. Koulutusavun piiri laajeni vuonna 1995 myös muihin idäntalouksiin. Viikon mittaisia kursseja ja seminaareja järjestettiin mm. Albanian, Kiinan, Valko-Venäjän, Ukrainan ja Puo­lan keskuspankkien asiantuntijoille. Idäntalouksille suunnattu koulutusapu räätälöitiin kunkin ryhmän erityistarpeiden ja toivomusten mukaan.

VUOSIKIRJA 95

Tilinpäätös Tuloslaskelma, milj. mk

1.1.-31.12.1996 1.1.-31.12.1994

KORKOTUOTOT Kotimaiset (1) Maksuvalmiusluotoista 8.0 1.0 Sijoitustodistuksista 7.0 91.5 Arvopapereiden takaisinmyyntisitoumuksista 201.9 72.6 Nettokorot kotimaisista termiinikaupoista 8.1 15.2 KTR-Iuotoista 15.4 25.5 Joukkovelkakirjoista 226.2 250.7 Vakauttamislainoista 31.8 Muista saamisista 37.5 504.0 37.0 525.3

Ulkomaiset (2) Kansainväliseltä valuuttarahastolta 107.3 74.2 Arvopapereista 2129.9 2215.6 Muista valuuttasaamisista 739.4 2976.6 430.2 2720,0

Korkotuotot yhteensl 3480.6 3245.2

KORKO KULUT Kotimaiset (3) Päivätalletuksista -29.7 -43.9 Sijoitustodistuksista -2046.6 -1 539.6 Varantotalletuksista -4.1 Investoi ntitalletuksista -34.0 -48.2 Muista veloista -5,2 -2119.6 -11.9 -1 643.6

Ulkomaiset Kansainväliselle valuuttarahastolle -43.2 -44.6 Muista veloista -12.6 -55.9 -1.8 -46.4

Korkokulut yhteensä -2175.5 -1 690.0

KORKOKATE (4) 1 305.2 1 555.2

MUUT TUOTOT (6) Toimitusmaksut ja palkkiot 20.6 14.9 Muut 107.1 127.7 57.7 72.6

MUUT KULUT (6) Palkat -146.9 -146.7 Sosiaalikulut -84.7 -81.5 Setelien hankintakulut -34.4 -49.2 Poistot -105.1 -63.0 Muut -88.1 -459.3 -78.0 -418.4

56 VUOSIKIRJA 95

RAHOITUSTARKASTUKSEN KULUT JA TUOTOT (7) Palkat Poistot Muut kulut Rahoitustarkastuksen valvontamaksut

TULOS ENNEN KURSSIEROJA JA VARAUKSIA

Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot (8) Valuuttakurssierot (9) EIAkevarauksen IIsAys (10) Varauksen (laki Suomen Pankista 30 §) lisäys (-) I purkaminen (+) (10)

TILIKAUDEN TULOS (11)

VUOSIKIRJA 95

1.1.-31.12.1995

-22.4 -0.4

-22.6 45.5 0.0

973.5

883.9 -2130.5

-95.9

369.0

0.0

1.1.-31.12.1994

-18.9 -0.6

-20.3 40.0 0.2

1 209.6

-1 459.8 -5816.9

-89.9

6157.0

0.0

57

Tase, milj. mk

VASTAAVAA

31.12.1995 31.12.1994

Kulta ja valuuttasaamiset (1) Kulta 1 742.1 2 180.5

Erityiset nosto-oikeudet 1 569.0 1 536.9

Varanto-osuus Kansainvälisessä valu uttarahastossa 1 685.1 1 353.7

Ecusaaminen Euroopan rahapoliittiselta instituutilta 3363.1

Valuuttasaamiset 40505.5 48864.8 47672.2 52743.2

Muut ulkomaiset saamiset (1) Markkaosuus Kansainvälisessä valu uttarahastossa 3910.8 4594.6

Osuus Euroopan rahapoliittisessa instituutissa 58.2 3969.1 4594.6

Saamiset rahoituslaitoksIIta (2) Sijoitustodistukset 443.0

Arvopaperit takaisinmyyntisitoumuksin 7075.8 1 037.4

Joukkovelkakirjat 416.5 802.2

Muut 1 338.7 8831.0 237.9 2520.5

Saamiset julkiselta sektorilta (3) Valtion metallirahavastuu 1 882.4 1 882.4 1 806.0 1 806.0

Saamlset yrityksiltä (4) Kotimaisten toimitusten rahoitus (KTR) 185.2 315.8

Muut 2700.3 2885.5 2833.2 3 149.0

Muut saamiset (5) Rahamarkkinoiden vakauttamislainat 4532.0 4532.0

Siirtosaamiset 972.2 1 832.1

Muut 141.0 5645.2 159.4 6523.5

ArvonjärjestelytIlI (6) 643.0

Aktivoidut menot ja menetykset rahamarkkinoiden vakauden turvaamisesta (7) 1 400.0 1 400.0

Yhteensä 74121.0 72736.8

58 VUOSIKIRJA 95

VASTATTAVAA

31.12.1995 31.12.1994

Valuuttavelat (1) 1 214.2 130.4

Muut ulkomaiset velat (1) Kansainvälisen valuuttarahaston markkatilit 3910.9 4594.6

Osoitetut erityiset nosto-oikeudet 926.5 4837.5 984.9 5579.5

Liikkeessä oleva raha (8) Setelit 13867.9 12675.1

Metalliraha 1 743.1 15611.0 1 639.5 14314.7

Sijoitustodistukset (9) 27090.0 35236.0

Velat rahoituslaitoksille (10) Päivätalletu kset 1 386.6

Varantotalletukset 15675.7 6525.7

Muut 1 100.9 16776.6 7912.3

Velat Julkiselle sektorille (11) Sekkitilit 0.0 0.0

Valtion vakuusrahaston talletukset 75.2 75.3 93.1 93.1

Velat yrityksille (12) Investointi- ja alushankintatalletukset 994.0 994.0 1 548.5 1 548.5

Muut velat (13) Siirtovelat 300.0 436.5

Muut 26.9 326.9 24.2 460.8

Varaukset (14) Eläkevaraus 1 431.4 1 328.6

Muut varaukset 1 431.4 369.0 1 697.5

Oma pääoma (15) Kantarahasto 5000.0 5000.0

Vararahasto 764.1 764.1

Tilikauden voitto 0.0 5764.1 0.0 5764.1

Yhteensä 74121.0 72736.8

VUOSIKIRJA 95 59

Tilinpäätöksen lötteet

31.12.1995 I 31.12.1994

Setellnanto, milj. mk Setelinanto-oikeus 48120 52743 Käytössä 15170 12911 Setelinantovara 32950 39832

Markka/valuuttatermiinisopimukset, milj. mk Termiiniostosopimukset 1 6079

Valuutta/valuuHatermiinisopimukset, milj. mk (ostetun valuutan keskikurssi) 1 4301

ValuuHamääräiset futuurisopimukset, milj. mk Ostosopimukset 1 38 Myyntisopimukset 1 6276 1 552

Osakkeet Ja osuudet, nimellisarvo, milj. mk (sulkeissa Suomen Pankin omistusosuus) Scopulus Oy 2 (100 %) 2 (100 %) Sponda Oy 300 (100 %) 300 (100 %) Setec Oy 40 (100 %) 40 (100 %) Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy 35 (52 %) 35 (52 %) Bank tor International Settlements 53 (1.67 %) 56 (1.67 %) Asunto-osakkeet 1 1 Kiinteistöosakkeet 1 1 Muut osakkeet ja osuudet 1 1 Yhteensä 433 437

Takaukset, milj. mk Skopin riskikeskittymien siirtoon liittyvät tilapäiset takausvastuut 13 75

Ellkesltoumuksista johtuva vastuu, milj. mk Suomen Pankin eläkevastuu 1 772 1 762 - tästä varauksilla katettu 1 431 1 329

. Kyseisen valuutan vuoden viimeisen pankki päivän keskikurssiin.

60 VUOSIKIRJA 95

Suomen Pankin kiinteistöt

Kiinteistö

Helsinki

Joensuu Kuopio

Lahti Mikkeli Oulu Tampere Turku Vantaa Inari

VUOSIKIRJA 95

Osoite Valmistumisvuosi

Rauhankatu 16 1883/1961 Rauhankatu 19 1954 Unioninkatu 33 1848 Snellmaninkatu 23 1896/1988 Liisankatu 14 1928 Ramsinniementie 34 1920/1983 Torikatu 34 1984 Kauppakatu 25-27 1912 Puutarhakatu 4 1993 Torikatu 3 1929 Päiviönkatu 15 1965 Kajaaninkatu 8 1973 Hämeenkatu 13 1942 Linnankatu 20 1914 Suometsäntie 1 1979 Saariselkä 1968/1976

Helsingissä 15. helmikuuta 1996

SUOMEN PANKIN JOHTOKUNTA

Sirkka Hämäläinen, puheenjohtaja

Harri Holkeri Esko Ollila Kalevi Sorsa

Tilavuus noin rm3

49500 33000 17500 27500 48500

4500 11 000 7500

11 900 36500

7500 17000 36000 10500

311 500 2000

Matti Vanhala

61

Tilinpäätöksen kommentit

Kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö

Suomen Pankin tase noudattaa sektorijakoa, mikä antaa kuvan keskuspankin ja ulkomaiden sekä koti­maan sektoreiden välisistä rahoitussuhteista. Ta­seessa noudatetut arvostusperiaatteet on selostettu kommentoitavien tase-erien yhteydessä. Ulkomais­ten arvopapereiden arvostusta muutettiin tilikauden 1995 aikana. Käyttöomaisuus, osakeomistukset ja pitkävaikutteiset menot kirjataan kokonaan kuluik­si hankinta vuonna Suomen Pankista annetun lain edellyttämällä tavalla, eivätkä ne niin ollen sisälly taseeseen. Tilinpäätöksen liitetiedoissa on luettelo Suomen Pankin omistamista osakkeista, osuuksista ja kiinteistöistä.

Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muutettu markoiksi tilinpäätöspäivänä voimassa ol­leiden keskikurssien mukaisesti.

Pankkivaltuusto vahvistaa Suomen Pankista annetun lain 17. pykälän 1. momentin 2. kohdan mukaisesti tilinpäätöksen laatimisessa noudatetta­vat perusteet.

Tuloslaskelman kommentit

1. Kotimaiset korkotuotot Kotimaiset korkotuotot olivat yhteensä 504 milj. markkaa. Ne sisältävät korkotuottoja arvopaperei­den takaisinmyyntisitoumuksista 202 milj. markkaa ja joukkovelkakirjalainoista 226 milj. markkaa. Kotimaiset korkotuotot vähenivät edellisvuotisista 21 milj. markkaa.

2. Ulkomaiset korkotuotot Ulkomaiset korkotuotot olivat 2977 milj. markkaa, mikä on 257 milj. markkaa enemmän kuin edellise­nä vuonna.

3. Kotimaiset korkokulut Kotimaiset korkokulut, 2 120 milj. markkaa, lisään­tyivät 476 milj. markkaa. Suomen Pankin liikkee­seen laskemien sijoitustodistusten korkokuluja oli 2 047 milj. markkaa.

62

4. Korkokate Korkokate oli 1 305 milj. markkaa eli 250 milj. markkaa pienempi kuin edellisenä vuonna.

5. Muut tuotot Muut tuotot olivat 128 milj. markkaa. Erään sisältyi mm. haarakonttorikiinteistöjen myynneistä saatuja tuottoja 34 milj. markkaa ja kiinteistöjen vuokra­tuottoja 30 milj. markkaa.

6. Muut kulut Palkkasumma oli 147 milj. markkaa. Sosiaalikulut sisältävät 59 milj. markkaa maksettuja eläkkeitä.

Käyttöomaisuus ja pitkävaikutteiset menot kir­jataan poistoina kuluksi hankintavuonna Suomen Pankista annetun lain mukaisesti. Poistot sisältävät siis tilikauden aikana hankitun käyttöomaisuuden ja muut pitkävaikutteiset menot kokonaisuudessaan. Poistoihin sisältyy 31 milj. markkaa rakennusten muutostöiden ja korjausten menoja ja 14 milj. markkaa koneiden ja laitteiden hankintamenoja.

7. Rahoitustarkastuksen kulut ja tuotot Suomen Pankin tuloslaskelmassa esitetään pankin yh­teydessä toimivan rahoitustarkastuksen toimintakulut (palkat, poistot, muut kulut) erikseen omina erinään. Rahoitustarkastuksen toimintakulut katetaan valvot­tavilta jälkikäteen perittävillä valvontamaksuilla.

8. IDkomaisten arvopapereiden kurssierot Ulkomaisten arvopapereiden kurssierot sisältävät arvopapereiden myynnistä syntyneet voitot ja tappiot, salkussa olevien arvopapereiden hankintahinnan ja nimellisarvon välisen preemionJdiskonton jakso­tuksen sekä jaksotukseIla korjatun hankintahinnan ja sitä alemman markkinahinnan erotuksen. Netto­määräisesti ulkomaisista arvopapereista kirjattiin 884 milj. markkaa kurssivoittoja.

9. Valuuttakurssierot Valuuttakurssieroihin sisältyvät valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet saamisten ja velkojen sekä taseen ulkopuolisten erien arvon muutokset sekä va­luutanvaihtotuotot nettomääräisinä. Tilikauden 1995 aikana markka vahvistui suhteessa keskeisiin varan­tovaluuttoihin eli Saksan markkaan, Yhdysvaltain dollariin, Ranskan frangiin, Englannin puntaan, Ja­panin jeniin ja Alankomaiden guIdeniin. Valuutta­kurssitappioita kertyi yhteensä 2 996 milj. markkaa. Tuloslaskelmaan niistä kirjattiin 2 131 milj. markkaa.

VUOSIKIRJA 95

10. Varausten muutos Eläkevaraukseen siirrettiin vuoden 1995 aikana palkoista peritty työntekijäin eläkemaksu, 7 milj. markkaa. Työntekijäin eläkemaksulle ja edellisi­nä vuosina tehdyille eläkevarauksille lasketaan kor­koa lisäämällä peruskorkoon 2 prosenttiyksikköä ja näin saadulla määrällä lisätään eläkevarausta. Yhteensä eläkevarausta kartutetaan 102 milj. markkaa.

Suomen Pankista annetun lain 30. pykälän mu­kainen varaus, 369 milj. markkaa, purettiin koko­naisuudessaan.

11. Tilikauden tulos Tilikauden tuloksena esitettiin nolla markkaa.

Taseen kommentit

1. Kulta ja ulkomaiset erät Kulta kirjattiin aiempien vuosien tapaan taseeseen arvoon 35 mk/g. Vuoden 1995 viimeisen päivän markkinahinta oli 54 mk/g. Kultaa oli vuoden 1995 lopussa 49 773 kg, kun sitä oli edellisvuoden lopus­sa 62 299 kg. Suomen Pankin taseessa kullan mää­rässä tapahtui muutos ja samalla valuuttavaranto on tuli uusi tase-erä "Ecusaaminen Euroopan rahapo­liittiselta instituutilta" . Muutokset johtuivat siitä, että ED -jäsenyyteen liittyvä Euroopan valuuttajär­jestelmää (EMS) koskeva sopimus tuli Suomen Pankin osalta voimaan 1.1.1995. Sopimuksen mu­kaisesti Suomen Pankki vaihtoi 20 % kulta- ja dol­larivarannostaan ecuihin Euroopan rahapoliittisen instituutin kanssa.

Valuuttasaamisissa esiintyviä erityisiä nosto­oikeuksia Kansainvälisessä valuuttarahastossa vas­taa velkapuolen erä osoitetut erityiset nosto-oikeu­det (SDR). Molemmat erät ovat korollisia ja korko­na on SDR:n korko.

SDR-määräinen varanto-osuus sekä markka­osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa muodos­tavat yhdessä Suomen jäsenosuuden valuuttarahas­tossa. Markkaosuuden vastaerä sisältyy ulkomai­sissa veloissa erään Kansainvälisen valuuttarahas­ton markkatilit. Markkaosuus ja sitä vastaavat markkatilit on sidottu erityisten nosto-oikeuksien kurssiin Kansainvälisen valuuttarahaston sovelta­man käytännön mukaisesti. Muihin ulkomaisiin saamisiin sisältyy myös jäsenosuus Euroopan raha­poliittisessa instituutissa.

VUOSIKIRJA 95

Valuuttasaamiset koostuvat pääosin valtioiden liikkeeseen laskemista tai takaamista ulkomaisista arvopapereista sekä ulkomaisista pankkitalletuksis­ta. Erään sisältyvät myös ulkomaiset avistatilit sekä pankin hallussa olevat ulkomaiset maksuvälineet.

Valuuttavarantoon kuuluvien arvopapereiden arvostusta muutettiin tilikauden 1995 aikana. Ai­kaisemmin arvopaperit arvostettiin nimellisarvoon tai sitä alhaisempaan käypään arvoon. Tilikaudella 1995 arvopaperit kirjattiin ostohetkellä hankinta­hintaan, ja sen jälkeen hankintahinnanja nimellisar­von erotus kirjataan tulosvaikutteisesti juoksuajan kuluessa. Tilinpäätöksessä arvopaperin jaksotuksel­la korjattua hankintahintaa verrataan vuoden lopun markkinahintaan. Tasearvona käytetään markkina­hintaa, jos se on alhaisempi.

Valuuttavelat sisältävät kansainvälisten järjes­töjen ja ulkomaisten pankkien vaihdettavat markka­saamiset Suomen Pankilta.

2. Saamiset rahoituslaitoksilta Sijoitustodistukset ovat pankkien liikkeeseen laskemia diskonttopapereita.

Arvopapereiden takaisinmyyntisitoumuksia eli repokauppoja käytetään tärkeimpänä instrumenttina rahamarkkinainterventioissa.

Rahalaitosten joukkovelkakirjalainat ovat luon­teeltaan pääasiassa sijoitusomaisuutta. Ne on arvos­tettu nimellisarvoon.

3. Saamiset julkiselta sektorilta Valtion metallirahavastuu osoittaa metallirahan lu­nastusvelvollisuudesta johtuvan velan määrän Suo­men Pankille.

4. Saamiset yrityksiltä Kotimaisia toimitus luottoja on myönnetty sekä yk­sittäisvelkakirjalainoina että joukkovelkakirjalai­noina. Joukkovelkakirjalainat on arvostettu nimel­lisarvoon. Korko vaihtelee pelkästä peruskorosta 1-2.5 prosenttiyksiköllä lisättyyn peruskorkoon.

Erä muut sisältää lähinnä sijoitusomaisuudeksi luokiteltavia arvopapereita, jotka on arvostettu ni­mellisarvoon.

5. Muut saamiset Rahamarkkinoiden vakauttamislainojen maara ei muuttunut vuoden 1995 aikana. Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin haltuunottoon ja riskikeskit­tymien siirtoon sitoutui 1991-92 Suomen Pankin

63

rahoitusta yhteensä 15 582 milj. markkaa. Tästä määrästä on saatu palautuksina takaisin 5 750 milj. markkaa, kirjattu tulosvaikutteisesti 3900 milj. markkaa ja 1 400 milj. markkaa on edelleen aktivoi­tuna taseessa. Lisäksi taseessa on omaisuudenhoito­yhtiöille myönnettyjä rahamarkkinoiden vakautta­mislainoja 4 532 milj. markkaa.

Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa korkosaa­misia. Vuoden 1994 siirtosaamisiin sisältyy ulko­maisten arvopapereiden nimellisarvon ja hankinta­hinnan tai sitä alemman markkinahinnan erotus sil­loin, kun nimellisarvo on näitä alempi. Tällaista erää ei muuttuneen arvostuskäytännön vuoksi ole vuoden 1995 siirto saamisis sa. Muihin saamisiin sisältyy myös 109 milj. markkaa henkilökunnan asuntolainoja. Asuntolainojen korko on vanhoissa lainoissa peruskoron suuruinen ja 16.2.1993 jälkeen myönnetyissä lainoissa peruskorko lisättynä 2 pro­senttiyksiköllä.

6. Arvonjärjestelytili Arvonjärjestelytili koostuu taseeseen kirjatuista va­luuttakurssieroista, 865 milj. markkaa, ja arvostus­erosta, -222 milj. markkaa. Arvostusero johtuu Eu­roopan valuuttakurssijärjestelmää (EMS) koskevan kullanvaihtosopimuksen ehdoista.

7. Aktivoidut menot ja menetykset rahamarkkinoiden vakauden turvaamisesta

Suomen Pankille aiheutuneet menetykset Skopin osakkeiden ja pääomatodistusten myynnistä Valtion vakuusrahastolle vuonna 1992 aktivoitiin taseeseen. Vuonna 1995 tästä erästä ei tehty poistoja. Vielä poistamaton osuus on 1 400 milj. markkaa.

8. Liikkeessä oleva raha Liikkeessä oleva raha on yleisön ja rahalaitosten hallussa oleva seteli- ja metalliraha.

9. Sijoitustodistukset Suomen Pankin liikkeeseen laskemat sijoitustodis­tukset on arvostettu nimellisarvoon. Nimellisarvon ja emissiohinnan erotus on kirjattu siirtosaamisiinja jaksotetaan korkomenoihin juoksuajan kuluessa.

64

10. Velat rahoituslaitoksille Päivätalletukset vuonna 1994 olivat keskuspankki­rahoitukseen oikeutettujen rahalaitosten sekkitilien saldoja. Suomen Pankki muutti vähimmäisvaranto­järjestelmää siten, että 2. päivästä lokakuuta 1995 alkaen ne varantovelvolliset, joilla on maksuval­miusluotto-oikeus ja sekkitili Suomen Pankissa, täyttävät vähimmäisvarantovelvoitteensa sekkitilin päivän lopun saldojen kuukausikeskiarvojen pohjal­ta. Suomen Pankki voi maksaa vähimmäisvaranto­velvoitteen ylittäville talletuksille korkoa. Tämä korko oli vuoden 1995 joulukuun viimeisenä päivänä 2.25 %.

11. Velat julkiselle sektorille Tase-erään sisältyvät Valtion vakuusrahaston talletus­tili ja sekkitili Suomen Pankissa.

12. Velat yrityksille Investointi- ja alushankintatalletukset ovat inves­tointi-ja alushankintavarauksen tehneiden yritysten lakisääteisiä talletuksia Suomen Pankissa. Talletuk­set ovat korollisia, ja korko määräytyy investointi­varauslain mukaan.

13. Muut velat Siirtovelat ovat pääasiassa korkojen jaksotuksesta aiheutuneita eriä.

Muut velat sisältävät mm. 9 milj. markkaa liik­keessä olevan vanhan raha yksikön määräisiä sete­leitä.

14. Varaukset Suomen Pankin eläkevastuun kokonaismäärä on 1 772 milj. markkaa, ja tästä on varauksilla katettu 80.8%.

Muissa varauksissa oli vuonna 1994 Suomen Pankista annetun lain 30. §:n mukainen varaus, joka purettiin vuoden 1995 tilinpäätöksestä.

15. Oma pääoma Pankin kantarahasto ja vararahasto säilytettiin muuttumattomina.

VUOSIKIRJA 95

Tilintarkastuskertomus

Eduskunnan valitsemina tilintarkastajina olemme suorittaneet Suomen Pankin tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tarkastuksen tilivuodelta 1995 hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa.

Pankin tarkastusosasto on tilivuoden aikana tarkastanut pankin kirjanpitoa ja toimintaa. Olemme perehtyneet sisäisestä tarkastuksesta laadittuihin kertomuksiin.

Olemme lukeneet pankin toimintakertomuksen ja saaneet johtokunnalta pankin toimintaa koskevia selostuksia.

Tilinpäätös on laadittu eduskunnan pankkivaltuuston vahvistamien tilinpäätösperusteiden ja voimassa olevien säännösten mukaisesti.

Edellä olevan perusteella ja koska tarkastuksemme ei ole antanut aihetta huomautuksiin, esitämme tuloslaskeIman ja taseen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä johtokunnalle tarkastamaltamme tilivuodelta.

Helsingissä maaliskuun 7. päivänä 1996

SUOMEN PANKIN TILINTARKASTAJAT

Kauko Heikkinen

Johannes Leppänen Iivo Polvi JHTT HTM

Matti Saarinen Martti Tiuri

j. Kalervo Virtanen KHT

VUOSIKIRJA 95 65

Liitteet

Raha- ja valuuttapolitökkaa ja rahoitusmarkkinoita koskevia toimenpiteitä 1995

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Kesäkuu

Lokakuu

68

Huutokauppakorkoa nostettiin Suomen Pankki nosti 10.2.1995 lyhyitä markkinakorkoja ohjaavan huutokauppa­koron 5.5 prosentista 5.75 prosenttiin.

Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n pääomaa korotettiin Valtioneuvosto päätti 23.3 .1995 korottaa Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n pääomaa 8 mrd. markalla. Korotus oli välttämätön vuoden 1995 aikana syntynei­den tappioiden kattamiseksi.

Pitkäaikaiset viitekorot Suomen Pankki kehotti 21.4.1995 luopumaan Suomen Pankin laskemien 3 ja 5 vuoden viitekorkojen käytöstä uusien lainojen korkojen määrittelyssä.

Heliborkorot Heliborkorkojen laskentatapaa tarkistettiin siten, että 1.6.1995 alkaen laskentaan sisällytetään pääsääntöisesti omille sijoitustodistuksille annetut ostonoteeraukset kaikilta rahamarkkinaosapuoliksi hyväksytyiltä pankeilta ja kunkin maturiteetin alin ja ylin noteeraus jätetään laskennasta pois.

Rahamarkkinainterventioiden vastapuolet ja arvopaperit Suomen Pankki uudisti 1.6.1995 rahamarkkinainterventioiden vastapuolien va­lintaperusteet ja asetti riskittömät arvopaperit etusijalle interventiomateriaalina.

Viikkorepo lopetettiin Suomen Pankki lopetti 1.6.1995 viikottaisen huutokaupan valtion viitelainojen markkinatakaajien kanssa.

Skopin myynti Svenska Handelsbankenille Valtioneuvosto hyväksyi 2.6.1995 Valtion vakuusrahaston esityksestä järjestelyn, jolla Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (Skop) terveet osat myytiin ruotsalai­selle Svenska Handelsbankenille. Kaupan kohteena olivat lähinnä emopankki Skopin toimiva luotto- ja takauskanta sekä Skop-konsemiin kuuluvien Teollis­tamisrahaston ja Skop-rahoituksen osakkeet. Tytäryhtiöiden kauppaan kuuluivat myös Suomen Kiinteistöpankki Oy ja Aktiiviraha Oy.

Huutokauppakorkoa nostettiin Suomen Pankki nosti 9.6.1995 huutokauppakoron 5.75 prosentista 6.00 prosenttiin.

Vähimmäisvarantojärjestelmää uudistettiin Suomen Pankki muutti pankkien vähimmäisvarantojärjestelmää siten, että loka­kuusta 1995 alkaen vähimmäjsvarantovelvoite täytetään kuukausikeskiarvon pohjalta.

Huutokauppakorkoa laskettiin Suomen Pankki laski 5.10.1995 huutokauppakoron 6 prosentista 5.5 prosenttiin. Samalla laskettiin pankkien Suomen Pankissa pitämille ylimääräisille talletuksil­le maksettava korko 4 prosentista 3.5 prosenttiin.

VUOSIKIRJA 95

Marraskuu

Joulukuu

VUOSIKIRJA 95

Peruskorkoa alennettiin Eduskunnan pankkivaltuusto alensi Suomen Pankin peruskoron 5.25 prosentista 5 prosenttiin 1.11.1995 lähtien.

Huutokauppakorkoa laskettiin kaksi kertaa Suomen Pankki laski 1.11.1995 huutokauppakoron 5.5 prosentista 5 prosenttiin ja 20.11.1995 edelleen 5 prosentista 4.75 prosenttiin. Pankkien Suomen Pankissa pitämille ylimääräisille talletuksille maksettava korko laskettiin 1.11.1995 3.5 prosentista 3 prosenttiin ja 20.11.19953 prosentista 2.75 prosenttiin.

SSP ja Siltapankki omaisuudenhoitoyhtiöiksi Valtiovarainministeriö peruutti Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n ja Siltapankki Oy:n toimiluvat 30.11.1995 lähtien. Samalla ne muuttuivat omaisuudenhoitoyh­tiöiksi. Lisäksi Siltapankki siirrettiin Arsenal-konsemiin.

Peruskorkoa alennettiin Eduskunnan pankkivaltuusto alensi Suomen Pankin peruskoron 5 prosentista 4.75 prosenttiin 15.12.1995 lähtien.

Huutokauppakorkoa laskettiin Suomen Pankki laski 19.12.1995 huutokauppakoron 4.75 prosentista 4.25 pro­senttiin. Samalla laskettiin pankkien Suomen Pankissa pitämille ylimääräisille talletuksille maksettava korko 2.75 prosentista 2.25 prosenttiin.

69

Suomen Pankin antamia lausuntoja 1995

Rahoitusmarkkinoiden kehittämistä koskevia lausuntoja Lausunto • valtiovarainministeriölle sijoituspalvelutyöryhmän muistiosta 2.2. • valtiovarainministeriölle talletussuojatyöryhmän väliraportista 9.2. • valtiovarainministeriölle työryhmän ehdotuksesta laiksi

valuuttatoimien ja rahoitusmarkkinoiden säännöstelystä 23.2. • valtiovarainministeriölle ehdotuksesta perustaa kansallinen

arvopaperikeskus 22.3. • valtiovarainministeriölle arvopaperikaupan selvitystoimintaa

koskevasta arvopaperimarkkinalain muutosehdotuksesta 30.3. • valtiovarainministeriölle arvopaperin liikkeeseenlaskijan

säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta 4.5. • valtiovarainministeriölle kansallisen arvopaperikeskuksen

perustamisesta 21.6. • valtiovarainministeriölle osuuspankkien yhteenliittymätyöryhmän

muistiosta 29.6. • valtiovarainministeriölle talletusten suojaa koskevia muutoksia

pohtineen työryhmän muistiosta 29.6. • valtiovarainministeriölle sijoitusrahastolain uudistamisesta 31.8. • rahoitustarkastukselle määräysten ja ohjeiden

muuttamisesta 29.9. ja 24.10. • rahoitustarkastukselle arvopaperinvälittäjän raportointivelvollisuutta

ja raportoinnin julkisuutta koskevista määräyksistä 22.11. • valtiovarainministeriölle Helsingin Arvopaperipörssi Oy:n toimiluvan

myöntämisestä ja ohjesäännön vahvistamisesta 24.10.

Pankkijärjestelmän tukemiseen liittyviä lausuntoja Lausunto

70

• Valtion vakuusrahastolle Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n erillisseurantaeriä koskevasta ostotarjouksesta 9.1.

• Valtion vakuusrahastolle Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n jälleenrahoituksesta 31.1.

• Valtion vakuusrahastolle Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n tukemisesta 7.3. ja 2.5.

• Valtion vakuusrahastolle Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin liiketoiminnan myynnistä 30.5.

• Valtion vakuusrahastolle Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n ja Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n takaushakemuksista 25.8.

• valtiovarainministeriölle Siltapankki Oy:n sekä Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n toimiluvan peruuttamisesta 7.11.

• Valtion vakuusrahastolle Siltapankki Oy:n muuttamisesta omaisuudenhoitoyhtiöksi 7.11.

VUOSIKIRJA 95

Muita lausuntoja

VUOSIKIRJA 95

Lausunto • kauppa- ja teollisuusministeriölle takuutoiminnan harmonisointia

koskevasta direktiiviehdotuksesta 7.2. • valtiovarainministeriölle panttilainaustyöryhmän muistiosta 9.2. • kauppa- ja teollisuusministeriölle Viron pankkisektorin

kehittämishankkeesta 27.2. • tilastokeskukselle vaadeluokituksen uudistuksesta 2.3. • sosiaali- ja terveysministeriölle työeläkejärjestelmää koskevasta

selvitystehtävästä 9.3. ja 14.6. • kauppa- ja teollisuusministeriölle OECD-konsensusehtoisten luottojen

kanavointivaihtoehdoista 11.4. • valtiovarainministeriölle 50 rauhan vuotta 1995 -juhlarahasta 24.4. • ulkoasiainministeriölle sijoitusten suojaamista koskevista

valtiosopimuksista 22.6. • valtiontilintarkastajille valtion kassareservien kasvusta 8.8. • valtiovarainministeriölle EU-juhlarahasta 18.8. ja 26.10. • valtiovarainministeriölle Yhdistyneiden kansakuntien

SO-vuotisjuhlarahasta 20.9.

71

Taulukot

Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää. o havainto on vähemmän kuin puolet käytetystä yksiköstä

loogisesti mahdoton tietoa ei ole saatu nolla sarjan sisältö muuttunut

Taulukko 1.

Suomen Pankin tase kuukausittain 1995, milj. mk

VASTAAVAA II 111

Kulta ja valuuttasaamiset 54805 54058 53492 Kulta 1 742 1 742 1 742

Erityiset nosto-oikeudet 1 370 1 775 1 616

Varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa 1366 1 326 1 329

Ecusaaminen Euroopan rahapoliittiselta instituutilta 3700 3606 3619

Valuuttasaamiset 46627 45608 45185

Muut ulkomaiset saamiset 4654 4653 4654 Markkaosuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa 4595 4595 4595

Osuus Euroopan rahapoliittisessa instituutissa 60 59 59

Saamiset rahoituslaitoksilta 1946 3275 3638 Sijoitustodistukset 445 447 429

Arvopaperit takaisinmyyntisitoumuksin 499 1 881 2272

Määräaikaiset luotot

Joukkovelkakirjat 765 709 699

Muut 238 238 238

Saamiset julkiselta sektorilta 1767 1766 1763 Valtion metallirahavastuu 1 767 1 765 1 763

Saamlset yrityksiltä 3140 3128 3123 Kotimaisten toimitusten rahoitus (KTR) 307 295 285

Muut 2833 2833 2838

Muut saamiset 5895 5823 5878 Rahamarkkinoiden vakauttamislainat 4532 4532 4532

Siirtosaamiset 1 206 1 113 1 162

Muut 157 178 184

Arvonjärjestelytili 877 958

Aktlvoldut menot ja menetykset rahamarkkinoiden vakauden turvaamisesta 1400 1400 1400

Yhteensä 73607 74980 74905

74 VUOSIKIRJA 95

IV V VI VII VIII XI XII

50321 50536 51407 51662 51750 48395 I 47738 50503 48886

1 742 1 742 1 742 1 742 1 742 1 742 1 742 1 742 1 742

1 295 1 028 1 278 1 383 1 275 1 457 1 385 1 421 1 569

1 290 1 437 1 425 1 518 1 584 1 579 1 671 1 666 1 685

3460 3481 3477 3361 3333 3323 3315 3279 3363

42535 42847 43484 43659 43816 40294 39624 42396 40506

4673 4384 4381 4254 4189 4186 4065 4063 3969

4615 4326 4323 4196 4132 4129 4007 4006 3911

58 58 58 58 57 57 57 57 58

3828 3128 3871 4253 ! 3876 7315 7181 6395 8831

2922 2242 3019 3425 3053 6261 5464 5409 7076

714

668 648 614 591 585 541 490 473 417

238 238 238 238 238 513 513 513 1 339

1773 1772 1793 1797 1804 1797 1801 1819 1882

1 773 1 772 1 793 1 797 1 804 1 797 1 801 1 819 1 882

3123 3109 3100 3091 3080 3078 3063 2892 2886

273 259 244 235 224 217 I 202 192 185

2851 2851 2856 2856 2856 2861 2861 2701 2700

6006 6051 5823 5791 5889 5855 5659 5599 5645

4532 4532 4532 4532 4532 4532 4532 4532 4532

1 306 1 350 1 111 1 092 1 197 1 166 885 915 972

168 169 179 167 160 157 142 152 I 141

1889 1266 1114 1855 1504 2120 1981 2144 643

1400 1400 1400 1400 1400 1400 1400 1400 1400

73014 71646 72889 74104 73493 74146 72787 74816 74121 j

VUOSIKIRJA 95 75

Taulukko 1. (jatkoa)

VASTATTAVAA II 111

Valuuttavelat 558 838 242

Muut ulkomaiset velat 5588 5559 5561 Kansainvälisen valuuttarahaston markkatilit 4595 4595 4595 Osoitetut erityiset nosto-oikeudet 993 965 967

Liikkeessä oleva raha 13592 14087 13848 Setelit 11 979 12451 12216 Metalllraha 1 613 1635 1 630

Sijoitustodistukset 36282 36943 37991

Velat rahoituslaitoksille 7230 8138 7564 Varantotalletukset 6511 6521 6516 Päivätalletukset 719 1 618 1 048 Muut 0

Velat julkiselle sektorille 184 68 68 Sekkitilit 0 0 0 Valtion vakuusrahaston talletukset 184 68 68

Velat yrityksille 1479 1388 1337 Investointi- ja alushankintatalletukset 1 479 1 386 1 337

Muut velat 453 700 834 Siirtovelat 431 676 800 Muut 22 24 34

Arvonjärjestelytili 782

Varaukset 1698 1698 1698 Eläkevaraus 1 329 1 329 1 329 Muut varaukset 369 369 369

Oma päioma 5784 5784 5784 Kantarahasto 5000 5000 5000 Vararahasto 764 764 764 Tulostili

Yhteensä 73807 74980 74905

76 VUOSIKIRJA 95

IV V I VI I VII VIII IX X XI XII

888 740 723 I 1071 1028 959 1101 1263 1214 I I

5568 5288 5275 5128 5083 5058 4918 4913 4837 4615 4326 4323 4196 4132 4129 4008 4006 3911

953 962 952 931 931 927 910 906 927

14121 14270 14374 14544 14325 14229 14129 14321 15611 12470 12613 12686 12848 12636 12546 12439 12620 13868 1 651 1 657 1 688 1 696 1 688 1 684 1 690 1 701 1 743

35448 34742 35555 38982 38809 37321 37596 38082 27090

7922 7317 7353 7290 7198 7604 6043 7286 16777 6798 6523 6646 6765 6574 6557 5768 7011 15676 1 124 794 707 525 624 672

0 0 0 275 275 275 1 101

101 194 555 53 66 76 76 75 75 1 3 0 0 0 1 0 0 0

100 191 554 53 55 75 76 75 75

1290 1252 1218 1203 1187 1189 1109 1070 994 1 290 1 252 1218 1 203 1 187 1169 1 109 1 070 994

415 383 374 372 366 370 354 345 327 389 347 338 344 336 ! 337 323 305 300

26 36 36 28 31 33 31 40 27

1698 1698 1698 1698 1698 1698 1698 1698 1431 1 329 1 329 1 329 1 329 1 329 1 329 1 329 1329 1 431

369 369 369 369 369 369 369 369

5764 5764 5764 5764 5764 5764 5764 5764 5764 5000 I 5000 5000 5000 5000 5000 5000 5000 5000

764 764 764 764 764 764 764 764 764 - : 0

73014 71646 72889 74104 73493 74146 I

72787 74816 74121

VUOSIKIRJA 95 77

Taulukko 2.

Suomen Pankin valuuttavaranto ja valuuttatermiiniasema1, milj. mk

Kulta Erityiset Varanto-nosto- osuus

oikeudet Kansainväli-sessä valuutta-

rahastossa

1991 2180 932 1 136 1992 2180 564 1 732 1993 2180 664 1 747 1994 2180 1 537 1 354 1995 1 742 1 569 1 685

1995 Tammikuu 1 742 1 370 1 366 Helmikuu 1 742 1 775 1 326 Maaliskuu 1 742 1 616 1 329 Huhtikuu 1 742 1 295 1 290 Toukokuu 1 742 1 028 1 437 Kesäkuu 1 742 1 278 1 425 Heinäkuu 1 742 1 383 1 518 Elokuu 1 742 1 275 1 584 SYkSkUU 1 742 1 457 1 579 Lo akuu 1 742 1 385 1 671 Marraskuu 1 742 1 421 1 666 Joulukuu 1 742 1 569 1 685 1 Avistakeskikurssiin.

Taulukko 3.

Ecun markkakurssi ja ulkomaan­kauppapainoinen valuuttaindeksil. 2

Ecun Ulkomaankauppa-markka- painoinen valuutta-kurssi indeksi. 1982 = 100

1991 5.00580 101.4 1992 5.80140 116.4 1993 6.69420 132.4 1994 6.19108 123.2 1995 5.70936 111.6

1995 Tammikuu 5.87972 115.9 Helmikuu 5.84352 114.9 Maaliskuu 5.76731 112.4 Huhtikuu 5.72937 111.2 Toukokuu 5.70402 111.3 Kesäkuu 5.71859 111.5 Heinäkuu 5.71263 110.9 Elokuu 5.60862 109.4 Syyskuu 5.63392 110.3 Lokakuu 5.64587 110.4 Marraskuu 5.61404 110.0 Joulukuu 5.65470 111.2

. Ennen 7.6.1991 toteutettua markan ecukytkentää markan ulkoinen arvo ilmaistiin valuuttaindeksilukuna.

2 Päiväkeskiarvoja.

78

Ecusaaminen Valuutta- Valuutta- Termiiniosto-

I Euroopan saamiset varanto sopimukset,

raha- netto poliittiselta Instituuti Ita

29381 33629 -8696 I 25041 29517 -10345 28882 33473 -2885 47672 52743 6079

3363 40506 48865 -

3700 46627 54805 9444 3606 45608 54058 9180 3619 45185 53492 7458 3460 42535 50321 4833 3481 42847 50536 3595 3477 43484 51 407 2477 3361 43659 51 662 -3333 43816 51 750 3517 3323 40294 48395 3419 3315 39624 47738 2582 3279 42396 50503 -3363 40506 48865 j -

Taulukko 4.

Suomen Pankin peruskorko

Alkaen

1.11.1979 1.2.1980 1.6.1982 1.7.1983 1.2.1985 1.1.1986 1.3.1986

19.5.1986 16.5.1988

1.1.1989 1.11.1989

1.5.1992 1.1.1993

15.2.1993 17.5.1993 15.7.1993 16.8.1993 1.12.1993

1.2.1994 1.11.1995

15.12.1995

%

8.50 9.25 8.50 9.50 9.00 8.50 8.00 7.00 8.00 7.50 8.50 9.50 8.50 7.50 7.00 6.50 6.00 5.50 5.25 5.00 4.75

Valu utta-varanto

ja termlini-asema

24933 19172 30588 58822 48865

64249 63238 60950 55154 54131 53884 51662 55267 51 814 50320 50503 48865

VUOSIKIRJA 95

Taulukko 5.

Suomen Pankin vähimmäisvarantojärjestelmä 1

Talletusvelvollisuus. % Vähim- Yli- Koko-mäis- mää- nais-

Vaadit- Muista I Muista varanto- räiset talle-taessa talletuk- eristä talle- talle- tukset.

maksetta- sista tukset, tukset. milj.mk vista talle- milj.mk milj.mk i tuksista

1993 2 2.0 1.5 1.0 6398 1994 2.0 1.5 1.0 6526 19951-IX 2.0 1.5 1.0 6557 1995 X-XII 2.0 1.5 1.0 6530 616 7146

1995 Tammikuu 2.0 1.5 1.0 : 6511 Helmikuu 2.0 1.5 1.0 6521 Maaliskuu 2.0 1.5 1.0 6516 Huhtikuu 2.0 1.5 1.0 6798 Toukokuu 2.0 1.5 1.0 6523 Kesäkuu 2.0 1.5 1.0 6646 Heinäkuu 2.0 ; 1.5 1.0 6765 Elokuu 2.0 1.5 1.0 6574 SY~SkUU 2.0

I 1.5 1.0 6..5.5.Z

Lo akuu 2.0 1.5 1.0 6557 140 6697 Marraskuu 2.0

j 1.5 1.0 6545 ' 196 6741

Joulukuu 2.0 1.5 1.0 6487 i 1 512 7999 1 Vähimmäisvarantovelvoite lasketaan keskiarvon pohjalta 2.10.1995

alkaen. 2 1.7. alkaen.

Taulukko 7.

Suomen Pankin maksuvalmiusjärjestelmä1

Taulukko 6.

Pankkien maksuvalmiusasema Suomen Pankissa 1, milj. mk

Päivä- Päivä- Maksu- I Maksu-keski- talla- valmius- valmius-arvoja tukset luotot ' asema,

netto

1991. 881 985 -103 1992 2103 437 1 666 1993 831 425 407 1994 1 393 10 1 383 19951-IX 1 021 129 892

1995 Tammikuu 1 196 0 1196 Helmikuu 1 210 4 1 206 Maaliskuu 1 750 0 1 750 Huhtikuu 853 0 853 Toukokuu 833 2 831 Kesäkuu 607 30 577 Heinäkuu 803 I 0 803 Elokuu 873 204 669 Syyskuu 1 067 874 193

1 Päivätalletukset lopetettiin 29.9.1995.

Suomen Pankin Maksuvalmiusluoton Maksuvalmiusluoton Päivätalletuksen I

Ylimääräisten huutokauppa- . korkomarginaali, matu riteetti, korkomar~inaali, talletusten

korko prosenttiyksikköä päivää prosenttiy sikköä korko

19922 13.85 1992 1.00 7 -3.00 1993 7.87 1993 2.00 7 -2.00 1994 5.11 1994 2.00 7 i -2.00 1995 5.63 19951-IX 2.00 7 I -2.00

1995 X-XII 2.00 7 i

2.25 i

I i

1995 I 1995 Tammikuu 5.50 Tammikuu 2.00 7 -2.00 Helmikuu 5.66 Helmikuu 2.00 I 7 -2.00 Maaliskuu ! 5.75 Maaliskuu I 2.00 i 7 -2.00 I

Huhtikuu i 5.75 Huhtikuu I 2.00 7 -2.00 Toukokuu 5.75 Toukokuu I 2.00 I 7 -2.00 I

Kesäkuu 5.93 Kesäkuu I 2.00

I

7 -2.00 I

I I

Heinäkuu 6.00 Heinäkuu 2.00 I 7 -2.00 i :

Elokuu 6.00 Elokuu 2.00 I 7 -2.00 Syyskuu 6.00 Syyskuu 2.00 7 ! -2.00 I Lokakuu 5.57 Lokakuu 2.00 7 i

I

3.50 Marraskuu 4.90 Marraskuu I 2.00 7 2.75 Joulukuu 4.56 Joulukuu I 2.00 7 I 2.25 1 Huutokauppakorko on päivähavaintojen kalenteripäivittäin laskettu aritmeettinen keskiarvo. Korkomarginaaleja

(huutokauppakoron suhteen), maturiteettia ja ylimääräisten talletusten korkoa koskeva havainto on kunkin ajanjakson viimeinen havainto.

2 1992 heinäkuu-joulukuu.

VUOSIKIRJA 95 79

Taulukko 8.

Kotimaisia korkoja1, %

Helibor I Pitkäaikainen I Valtion obligaa-

markkinakorko tioiden korKoja2

1 kk 2 kk 3 kk 6 kk 9 kk I 12 kk I 3v 5v . 5 v 10 v

1991 13.64 13.25 13.07 12.69 12.57 12.53 12.3 12.2 11.76 1992 13.49 13.30 13.27 13.08 13.00 12.96 13.1 13.0 12.04 1993 7.85 7.77 7.73 I 7.59 7.51 7.47 8.5 8.9 8.19 8.79 1994 5.11 5.20 5.35 I 5.78 6.10 6.33 8.5 9.3 8.40 9.07 1995 5.63 5.69 5.76 I 5.97 6.17 6.34 8.2 8.9 7.93 8.79

I

i i . i I I

1995 I I

Tammikuu 5.50 I 5.67 I 5.85 6.32 6.82 7.14 9.5 10.3 9.44 10.24 i Helmikuu 5.71 I 5.85 5.99 6.32 6.68 6.97 9.3 10.2 9.30 10.22 Maaliskuu 5.78 5.92 6.06 6.48 6.79 7.07 9.2 10.1 9.20 10.18 Huhtikuu 5.75 5.84 5.97 6.31 6.55 6.82 8.7 9.4 8.36 9.42 Toukokuu 5.72 5.78 5.87 6.06 6.22 6.45 8.2 8.9 7.76 8.84 Kesäkuu 5.93 5.98 6.02 6.21 6.40 6.57 8.3 8.9 i 7.69 8.70 Heinäkuu 5.97 6.06 6.13 6.40 6.63 6.80 8.5 9.0 7.76 8.74 Elokuu 5.99 6.04 6.08 6.25 6.41 6.56 8.1 8.6 7.32 8.34 Syyskuu 5.97 5.95 5.95 5.97 6.00 6.04 7.6 8.1 7.19 7.98 Lokakuu 5.58 5.59 5.61 5.65 I 5.70 5.76 7.4 8.0 7.48 7.95 Marraskuu 4.90 4.91 4.93 ! 4.99 ! 5.05 5.11 I 6.7 7.5 6.95

I 7.52

Joulukuu 4.56 4.53 4.54 i 4.57 i 4.61 4.66 I 6.5 7.3 ! 6.70 7.38

1 Päiväkeskiarvoja. 2 Viiden vuoden korko perustuu sarjaobligaatiolainan 1/92 (15.1.1992-15.1.1999) ja kymmenen vuoden korko asunto­

obligaatiolainan 1/92 (15.3.1992-15.3.2002) noteerauksiin. 1.6.1993 alkaen kymmenen vuoden korko perustuu sarjaobligaatiolainan 1/93 (15.3.1993-15.3.2004) noteerauksiin.

Taulukko 9.

Suomen Pankin rahamarkkinainterventiot, milj. mk

1991 1992 1993 1994 1995

1995 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

Rahamarkkina­instrumenttien

ostot

109568 76230 86521 35540 50435

2580 3490 4260 2400 3710 3060 3385 3040 9350 5380 4680 5100

+ lisää rahamarkkinoiden likviditeettiä - kiristää rahamarkkinoiden likviditeettiä

80

I I

Rahamarkkina­instrumenttien

myynnit

-30380 -137940 -146899 -351 820 -434810

-36050 -36940 -40440 -34970 -32780 -35560 -36980 -36810 -37350 -37610 -38080 -31 240

Erään~neet. Rahamarkkina-ne to interventiot.

netto

-81 969 -2781 60417 -1 293 50486 -9892

295165 -21 115 393930 9555

31590 -1 880 34710 1 260 35360 -820 35680 3110 28590 -480 32400 -100 32530 -1 065 33550 -220 33740 5740 28110 -4120 30380 -3020 37290 11 150

VUOSIKIRJA 95

Taulukko 10,

Suomen Pankin avistainterventiot1 valuuttamarkkinoilla, milj. mk Valuutan ostot Valuutan myynnit Avista-

(+) (-) interventiot, netto

1991 35120 -69940 -34820 1992 20050 -70640 -50590 1993 25120 -45080 -19960 1994 20930 -12900 8030 1995 4910 -5470 -560

1995 Tammikuu -190 -190 Helmikuu -90 -90 Maaliskuu -1440 -1440 Huhtikuu 400 400 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu 4000 -780 3220 Syyskuu 450 -1970 -1520 Lokakuu -180 -180 Marraskuu 60 60 Joulukuu -820 -820

+ lisää rahamarkkinoiden likviditeettiä - kiristää rahamarkkinoiden likviditeettiä 1 Kaupantekopäivän mukaan.

Taulukko 11.

Suomen Pankin termiini-interventiot 1,2 valuuttamarkkinoilla, milj. mk Valuutan Erääntyneet Valuutan

termiinimyynnit valuutan termiiniostot (+) termiinimyynnit (-)

1991 15060 -6280 -7560 1992 38710 -35650 -5800 1993 18590 -28 110 -11660 1994 2990 -1320 -11 800 1995 -15040

1995 Tammikuu -6690 Helmikuu -1130 Maaliskuu Huhtikuu -3780 Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu -3440 Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu + lisää rahamarkkinoiden likviditeettiä - kiristää rahamarkkinoiden likviditeettiä 1 Kaupantekopäivän mukaan. 2 Sisältävät myös outright-kaupat; näillä kaupoilla ei ole suoraa vaikutusta likviditeettiin.

VUOSIKIRJA 95

Erääntyneet Termiini-valuutan interventiot.

termiiniostot netto

13710 14930 4600 1860

15190 -5990 1 320 -8810

20400 5360

3430 -3260 1 040 -90 1 350 1 350 6290 2510 1 300 1 300 1 110 1 110 2450 2450

-3440

860 860 2570 2570

81

Taulukko 12. Valuuttojen avistakeskikurssit vuosittain, mk

Valuutta I Korkein

1990 1991 1992 Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin

1 USA:n dollari 4.089 3.823 3.532 4.555 4.046 3.539 5.275 4.483 3.840

1 Kanadan dollari 3.523 3.277 3.034 4.030 3.533 3.059 4.171 3.706 3.210

1 Englannin punta 7.200 6.808 6.431 8.073 7.131 6.863 9.023 7.875 7.572

1 Irlannin punta 6.454 6.325 6.201 7.456 6.511 6.214 8.733 7.636 7.201

1 Ruotsin kruunu I 0.6545 0.6459 0.6369 0.7623 0.6684 0.6430 0.8845 0.7714 0.7369

1 Norjan kruunu 0.6174 0.6110 0.6079 0.7107 0.6236 0.5966 0.8170 0.7222 0.6888

1 Tanskan kruunu 0.6298 0.6181 0.6066 0.7182 0.6322 0.6074 0.8580 0.7444 0.6968

1 Islannin kruunu 0.0669 0.0656 0.0646 0.0778 0.0684 0.0652 0.0873 0.0778 0.0725

1 Saksan markka 2.4282 2.3664 2.3343 2.7905 2.4380 2.3237 3.3097 2.8769 2.7122

1 Alankomaiden guldeni 2.1524 2.1002 2.0705 2.4766 2.1634 2.0620 2.9440 2.5552 2.4079

1 Belgian frangi 0.1173 0.1145 0.1121 0.1354 0.1184 0.1129 0.1608 0.1397 0.1310

1 Sveitsin frangi 2.8950 2.7576 2.5965 3.1458 2.8208 2.7407 3.6828 3.2000 2.9228

1 Ranskan frangi 0.7135 0.7024 0.6912 0.8162 0.7169 0.6863 0.9682 0.8486 0.7947

1 Italian liira 0.00324 0.00319 0.00314 0.00370 0.00326 0.00314 0.00423 0.00364 0.00332

1 Itävallan sillinki 0.3452 0.3363 0.3316 0.3964 0.3464 0.3301 0.4704 0.4088 0.3854

1 Portugalin escudo 0.0274 0.0268 0.0265 0.0321 0.0280 0.0266 0.0370 0.0332 0.0309

1 Espanjan peseta 0.0385 0.0375 0.0362 0.0443 0.0389 0.0376 0.0498 0.0438 0.0424

1 Kreikan drakma 0.0250 1 0.0224 1 0.0220 1 0.0260 0.0235 0.0220

1 Viron kruunu

1 Japanin jeni 0.02872 0.02647 0.02466 0.03508 0.03008 0.02677 0.04234 0.03546 0.03098 i

1 Australian dollari 3.207 2.988 2.697 3.580 3.152 2.758 j 3.632 3.289 2.757

1 Neuvostoliiton I rupla. clearing 6.694 6.542 6.414 ! .

1 erityinen nosto-oikeus (SDR) 5.34498 5.18322 5.07250 6.29390 5.52733 5.13880 7.25239 6.31546 5.70934

1 Euroopan valuutta-yksikkö (ECU),

4.779 5.698 5.003 4.777 6.553 5.798 5.526 kaupallinen 4.964 4.864

1 Seitsemältä kuukaudelta.

82 VUOSIKIRJA 95

Valuutta 1993 1994 1996 Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin

1 USA:n dollari 6.061 5.719 5.294 5.7999 5.2184 4.5345 4.8071 4.3658 4.1839

1 Kanadan dollari 4.865 4.434 4.163 4.412 3.824 3.351 3.424 3.181 3.029

1 Englannin punta 8.963 8.582 8.039 8.596 7.982 7.363 7.556 6.891 6.515

1 Irlannin punta 9.101 8.371 7.996 8.284 7.799 7.238 7.476 6.999 6.728

1 Ruotsin kruunu 0.8106 0.7350 0.6826 0.7076 0.6758 0.6339 0.6576 0.6123 0.5713

1 Norjan kruunu 0.8585 0.8059 0.7648 0.7744 0.7393 0.6900 0.7148 0.6889 0.6714

1 Tanskan kruunu 0.9527 0.8822 0.8296 0.8590 0.8207 0.7705 0.7942 0.7790 0.7608

1 Islannin kruunu 0.0924 0.0846 0.0788 0.0797 0.0745 0.0682 0.0708 0.0674 0.0648

1 Saksan markka 3.6450 3.4584 3.2704 3.3625 3.2169 3.0115 3.1595 3.0471 2.9465

1 Alankomaiden guldeni 3.2395 3.0787 2.9102 3.0028 2.8684 2.6862 2.8201 2.7202 2.6334

1 Belgian frangi 0.1767 0.1655 0.1580 0.1635 0.1561 0.1463 0.1533 0.1481 0.1435

1 Sveitsin frangi 4.1700 3.8706 3.6253 4.0067 3.8179 3.5755 3.8405 3.6941 3.5426

1 Ranskan frangi 1.0756 1.0096 0.9581 0.9853 0.9406 0.8749 0.9044 0.8748 0.8562

1 Italian liira 0.00394 0.00364 0.00337 0.00345 0.00324 0.00290 0.00296 0.00268 0.00247

1 Itävallan ~illinki 0.5182 0.4916 0.4653 0.4779 0.4573 0.4275 0.4490 0.4331 0.4189

1 Portugalin escudo 0.0402 0.0356 0.0326 0.0328 0.0314 0.0294 0.0303 0.0291 0.0284

1 Espanjan peseta 0.0512 0.0451 0.0405 0.0408 0.0390 0.0357 0.0361 0.0350 0.0336

1 Kreikan drakma 0.0270 0.0250 0.0230 0.0230 0.0215 0.0195 0.0201 0.0189 0.0180

1 Viron kruunu 0.4556 0.4323 0.4088 0.4203 0.4021 0.3764 0.3949 0.3809 0.3683

1 Japanin jeni 0.05827 0.05168 0.04263 0.05436 0.05106 0.04672 0.05222 0.04663 0.04106

1 Australian dollari 4.306 3.885 3.569 4.102 3.814 3.330 3.683 3.238 3.022

1 Neuvostoliiton rupla, clearing

1 erityinen nosto-oikeus (SDR) 8.33894 7.98641 7.31083 7.93658 7.46629 6.77181 6.99188 6.61196 5.60843

1 Euroopan valuutta-yksikkö (ECU). kaupallinen 7.101 6.685 6.380 6.475 6.175 5.729 5.919 5.644 5.457

VUOSIKIRJA 95 83

Taulukko 13. Valuuttojen avistakeskikurssit kuukausittain 1995, mk

Valuutta I Tammikuu Helmikuu Maaliskuu I Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin

1 USA:n dollari 4.8071 4.7358 4.6809 4.7501 4.6433 4.5192 4.4840 4.3769 4.2781

1 Kanadan dollari 3.424 3.352 3.295 . 3.393 3.315 3.242 3.212 3.111 3.029

1 Englannin punta 7.556 7.458 7.398 7.512 7.300 7.144 7.137 7.004 6.911

1 Irlannin punta 7.476 7.375 7.316 7.417 7.256 7.149 7.097 6.993 6.889

1 Ruotsin kruunu 0.6389 0.6344 0.6289 0.6355 0.6288 0.6156 0.6128 0.6021 0.5875

1 Norjan kruunu 0.7148 0.7071 0.6996 0.7117 0.7041 0.6989 ! 0.7049 0.6979 0.6916

1 Tanskan kruunu 0.7937 0.7851 0.7773 0.7904 0.7832 0.7776 I 0.7900 0.7770 0.7622 .

1 Islannin kruunu 0.0708 0.0698 0.0690 0.0708 0.0697 0.0687 ! 0.0690 0.0680 0.0660

1 Saksan markka 3.1345 3.0930 3.0500 3.1185 3.0913 3.0710 I 3.1595 3.1138 3.0615 !

1 Alankomaiden guldeni 2.7964 2.7591 2.7231 2.7823 2.7576 2.7397 2.8201 2.7768 2.7317

1 Belgian frangi 0.1521 0.1501 0.1484 0.1514 0.1501 0.1492 0.1533 0.1509 0.1487

1 Sveitsin frangi 3.7238 3.6782 3.6158 3.6980 3.6526 3.6122 3.8338 3.7378 3.6111

1 Ranskan frangi 0.9044 0.8946 0.8854 0.8996 0.8889 0.8778 0.8973 0.8790 0.8686

1 Italian liira 0.00296 0.00294 0.00291 0.00295 0.00287 0.00270 0.00271 0.00259 0.00253

1 Itävallan sillinki 0.4457 0.4396 0.4335 0.4433 0.4393 0.4364 0.4490 0.4424 0.4351

1 Portugalin escudo 0.0303 0.0300 0.0297 0.0302 0.0299 0.0297 0.0299 0.0296 0.0291

1 Espanjan peseta 0.0361 0.0357 0.0354 0.0359 0.0356 0.0351 0.0350 0.0341 0.0336

1 Kreikan drakma 0.0201 0.0199 0.0197 0.0200 0.0197 0.0194 0.0193 0.0192 0.0190

1 Viron kruunu 0.3918 0.3866 0.3812 0.3898 0.3864 0.3839 0.3949 0.3892 0.3827

1 Japanin jeni 0.04804 0.04752 0.04692 0.04780 0.04725 0.04669 0.04969 0.04833 0.04635

1 Australian dollari 3.683 3.625 3.570 3.603 3.460 3.345 3.308 3.216 3.145

1 erityinen nosto-oikeus (SDR) 6.99188 6.94337 6.89688 6.97490 6.86328 6.75995 I 6.80026 6.72357 6.60866

1 Euroopan valuutta- I yksikkö (ECU), I

kaupallinen 5.919 5.859 5.812 5.893 5.811 5.756 : 5.756 5.700 5.674

84 VUOSIKIRJA 95

Valuutta Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin

1 USA:n dollari 4.3244 4.2650 4.2040 4.4171 4.3155 4.2070 4.3662 4.2983 4.2471

1 Kanadan dollari 3.154 3.096 3.043 3.258 3.172 3.093 3.178 3.120 3.084

1 Englannin punta 6.998 6.862 6.803 6.927 6.854 6.699 6.921 6.853 6.719

1 Irlannin punta 7.048 6.948 6.863 7.091 6.999 6.881 7.076 7.004 6.918

1 Ruotsin kruunu I 0.5876 0.5810 0.5713 0.6006 0.5919 0.5802 0.6001 0.5920 0.5852 i

1 Norjan kruunu 0.7015 0.6889 0.6844 0.6923 0.6860 0.6812 0.6919 0.6891 0.6866

1 Tanskan kruunu 0.7942 0.7855 0.7789 0.7883 0.7832 0.7797 0.7900 0.7858 0.7834

1 Islannin kruunu ' 0.0690 0.0676 0.0663 0.0692 0.0673 0.0651 0.0682 0.0678 0.0672

1 Saksan markka 3.1455 3.0947 3.0615 3.0895 3.0663 3.0475 3.0825 3.0668 3.0565

1 Alankomaiden guldeni 2.8099 2.7641 2.7347 2.7590 2.7390 2.7215 2.7541 2.7406 2.7306

1 Belgian frangi 0.1530 0.1505 0.1490 0.1500 0.1490 0.1481 0.1501 0.1493 0.1489

1 Sveitsin frangi 3.8405 3.7580 3.7206 3.7472 3.6980 3.6497 3.7282 3.7104 3.6883

1 Ranskan frangi 0.8981 0.8814 0.8694 0.8750 0.8670 0.8585 0.8799 0.8736 0.8707

1 Italian liira 0.00251 0.00249 0.00247 0.00268 0.00261 0.00254 0.00267 0.00262 0.00258

1 Itävallan äillinki 0.4472 0.4398 0.4352 0.4389 0.4360 0.4333 0.4386 0.4362 0.4346

1 Portugalin escudo 0.0298 0.0293 0.0291 0.0292 0.0291 0.0290 0.0292 0.0291 0.0289

1 Espanjan peseta 0.0349 0.0343 0.0338 0.0354 0.0350 0.0344 0.0355 0.0353 0.0350

1 Kreikan drakma 0.0192 0.0190 0.0189 0.0190 0.0189 0.0188 0.0191 0.0190 0.0188 I

1 Viron kruunu I i 0.3932 0.3868 0.3827 0.3862 0.3833 0.3809 0.3853 0.3833 0.3821 I

i 1 Japanin jeni I 0.05222 0.05101 0.04945 0.05152 0.05078 0.05038 0.05121 0.05083 0.05029

1 Australian dollari I 1

3.200 3.139 3.075 3.270 3.143 3.059 3.134 3.094 3.033

1 erityinen nosto- i oikeus (SDR) ! 6.79167 6.71986 6.65998 6.79257 6.72395 6.65482 i 6.75809 6.72042 6.65189

I 1 Euroopan valuutta- i

1 5.687 yksikkö (ECU), kaupallinen ·5.747 5.671 5.646 5.681 5.647 5.626 5.665 5.640

VUOSIKIRJA 95 85

Taulukko 13. Oatkoa)

Valuutta Heinikuu Elokuu Syyskuu Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin

1 USA:n dollari 4.3043 4.2488 4.1924 4.3990 4.3000 4.1839 4.4459 4.3717 4.2427

1 Kanadan dollari 3.183 3.121 3.064 3.281 3.173 3.068 3.282 3.240 3.146

1 Englannin punta 6.848 6.776 6.700 6.799 6.743 6.685 6.880 6.810 6.712

1 Irlannin punta 7.031 6.968 6.905 6.960 6.902 6.848 7.013 6.953 6.866

1 Ruotsin kruunu 0.5963 0.5917 0.5877 0.6001 0.5949 0.5900 0.6229 0.6127 0.5997

1 Norjan kruunu 0.6934 0.6882 0.6824 0.6842 0.6784 0.6714 0.6904 0.6829 0.6776

1 Tanskan kruunu 0.7913 0.7852 0.7782 0.7800 0.7680 0.7608 0.7835 0.7710 0.7638

1 Islannin kruunu 0.0682 0.0674 0.0666 0.0680 0.0666 0.0659 0.0671 0.0665 0.0655

1 Saksan markka 3.0895 3.0587 3.0285 3.0315 2.9773 2.9465 3.0425 2.9902 2.9565

1 Alankomaiden guldeni 2.7580 2.7305 2.7026 2.7063 2.6583 2.6334 2.7169 2.6693 2.6387

1 Belgian frangi 0.1502 0.1488 0.1473 0.1475 0.1448 0.1435 0.1479 0.1454 0.1438

1 Sveitsin frangi 3.7189 3.6755 3.6419 3.6510 3.5959 3.5426 3.7692 3.6750 3.5935

1 Ranskan frangi 0.8830 0.8788 0.8731 0.8782 0.8654 0.8573 0.8814 0.8670 0.8579

1 Italian liira 0.00267 0.00264 0.00261 0.00271 0.00268 0.00264 0.00276 0.00271 0.00263

1 Itävallan sillinki 0.4393 0.4349 0.4304 0.4311 0.4234 0.4189 0.4325 0.4251 0.4203

1 Portugalin escudo 0.0293 0.0291 0.0289 0.0291 0.0287 0.0285 0.0290 0.0287 0.0285

1 Espanjan peseta 0.0358 0.0355 0.0353 0.0353 0.0349 0.0346 0.0352 0.0348 0.0345

1 Kreikan drakma 0.0190 0.0189 0.0187 0.0187 0.0185 0.0184 0.0187 0.0186 0.0184

1 Viron kruunu 0.3862 0.3823 0.3786 0.3789 0.3722 0.3683 0.3803 0.3738 0.3696

1 Japanin jeni 0.05040 0.04871 0.04740 0.04754 0.04547 0.04437 0.04518 0.04353 0.04247

1 Australian dollari 3.159 3.088 3.022 3.319 3.186 3.095 I

3.298 3.203 i 3.385

1 erityinen nosto-oikeus (SDR) 6.70253 6.61807 6.52500 6.54517 6.49492 6.41787 6.56928 6.40629 5.60843

1 Euroopan valuutta-kkSikkö (ECU), aupallinen 5.690 5.662 5.613 5.634 5.569 5.530 5,629 5.580 5.535

86 VUOSIKIRJA 95

Valuutta Lokakuu Marraskuu I Joulukuu Korkein Keskim. Alin Korkein Keskim. Alin · Korkein Keskim. Alin

1 USA:n dollari 4.3129 4.2696 4.1900 4.2886 4.2400 4.1880 4.3657 4.3351 4.2816

1 Kanadan dollari : 3.235 3.174 3.055 3.192 3.134 3.090 · 3.211 3.165 3.134

1 Englannin punta 6.826 6.738 6.623 6.761 6.629 6.515 6.795 6.669 6.576

1 Irlannin punta 6.957 6.890 6.795 6.910 6.814 6.728 : 7.012 6.893 6.808

1 Ruotsin kruunu 0.6414 0.6248 0.6130 0.6565 0.6427 0.6333 0.6576 0.6531 0.6455

1 Norjan kruunu : 0.6893 0.6845 0.6801 I 0.6834 0.6785 0.6744 0.6901 0.6822 0.6750 I

1 Tanskan kruunu 0.7826 0.7776 0.7726 0.7781 0.7724 0.7672 0.7867 0.7766 0.7678

1 Islannin kruunu 0.0666 0.0661 0.0654 0.0663 0.0656 0.0648 0.0670 0.0663 0.0653

1 Saksan markka 3.0365 3.0188 2.9975 3.0185 2.9934 2.9720 3.0455 3.0083 2.9715

1 Alankomaiden guldeni I 2.7112 2.6953 2.6779 2.6927 2.6724 2.6535 2.7203 2.6866 2.6542

1 Belgian frangi 0.1477 0.1468 0.1458 0.1469 0.1457 0.1446 · 0.1482 0.1464 0.1446

1 Sveitsin frangi 3.7635 3.7265 3.6885 3.7502 3.7109 3.6718 3.7884 3.7246 3.6544

1 Ranskan frangi 0.8706 0.8643 0.8564 0.8721 0.8677 0.8636 0.8907 0.8733 0.8562

1 Italian liira 0.00269 0.00266 0.00259 0.00268 0.00266 0.00263 0.00275 0.00272 0.00267

1 Itävallan ~illinki ! 0.4318 0.4290 0.4259 0.4295 0.4255 0.4223 0.4327 0.4276 0.4226

1 Portugalin escudo 0.0289 0.0287 0.0285 0.0287 0.0285 0.0284 ; 0.0292 0.0287 0.0284

1 Espanjan peseta 0.0352 0.0349 0.0346 0.0349 0.0348 0.0346 0.0360 0.0354 0.0349

1 Kreikan drakma 0.0185 0.0184 0.0182 0.0183 0.0181 0.0180 0.0184 0.0182 0.0181

1 Viron kruunu . 0.3796 0.3773 0.3747 0.3773 0.3742 0.3715 0.3807 0.3760 0.3714 I

1 Japanin jeni 0.04301 0.04242 0.04150 0.04225 0.04162 0.04106 0.04297 0.04258 0.04226

1 Australian dollari 3.297 3.237 3.141 3.250 3.160 3.098 · 3.259 3.213 3.161

1 erityinen nosto-6.30644 : oikeus (SDR) . 6.45503 6.39697 6.42321 6.33703 6.27940 6.49332 6.43793 6.36884

1 Euroopan valuutta-I kkSikkö (ECU), aupallinen 5.588 5.546 5.493 5.536 5.496 5.457 I 5.597 5.530 5.483

VUOSIKIRJA 95 87

Taulukko 14.

Setelien ja metallirahojen toimitukset, milj. mk

1991 1992 1993 1994 1995

Setelien toimitus Setee Oy:stI

1000 mk 9000.0 4600.0 2 100.0 500 " 4500.0 1 225.0 2 150.0 100 " 3107.0 4030.0 5000.0 6000.0 5000.0 50 " 925.0 1 500.0 1 000.0 20 " 400.0 800.0 400.0 10 II 607.5

Yhteensä 18139.5 11 355.0 10650.0 6800.0 5400.0 milj.kpl 128.3 77.4 96.4 100.0 70.0

SetelInpoisto, milj.kpl 82.3 156.2 116.1 93.8 57.7

MetallIrahojen toimitus Rahapajasta Käyttörahat

10 mk 300.0 199.8 45.1 5 " 49.6 6.7 234.7 95.0 45.1 1 " 15.0 5.0 92.6 152.0 40.0

50 P 40.2 25.0 9.9 1.5 0.5 10 " 35.0 15.0 12.0 6.0 8.5

Juhlarahat 2000 mk 13.8 1000 " 35.0

100 " 25.0 30.0 9.1 8.6 10 " 0.0

Yhteensä 164.8 116.8 649.2 463.4 161.6

Metallirahojen poisto, milj.kpl Käyttö rahat 474.3 141.4 221.6 289.4 91.5 Juhlarahat 0.1 0.0 0.1 0.0 0.0

88 VUOSIKIRJA 95

Taulukko 15.

Liikkeessä olevat setelit ja metallirahat, vuoden lopussa, milj. mk 1991 1992 1993 1994 1998

Setelit 1000 mk 3240.6 3375.8 4053.0 3829.2 4440.1 500 " 2600.9 2547.2 2593.0 2286.6 2505.0 100 " 5921.2 5806.7 5489.7 5195.7 5540.6 50 " 939.2 867.0 721.3 647.1 692.5 20 " 283.8 364.2 396.2 10 " 575.4 583.2 272.6 58.7

I 50.1

5 " 20.8 20.8 20.5 1 " 7.7 8.0 8.2 I .

Yhteensä 13305.9 13208.7 13442.1 12381.5 113624.5

1.1.1994 laillisina maksu-välineinä lakkautetut (9.4) 1 (9.4) 1 (9.4) 1 303.0

I 252.8

Metallirahat Käyttö rahat

10 mk 208.2 325.7 365.2 5 II 374.2 384.9 433.9 416.2 428.6 1 II 386.7 384.6 387.0 371.3 390.4

50 P 112.5 117.6 113.6 79.9 85.9 20 " 45.6 36.4 30.7 10 II 76.9 90.8 96.3 85.6 96.3 5 II 22.1 20.5 19.2 1 II 7.6 7.6 7.5

Yhteensä 1 025.6 1 042.4 1 296.4 1 278.7 1 366.4

Juhlarahat 2000 mk 13.8 1000 II 35.0 35.0 35.0 35.0

100 II 65.9 92.6 90.4 98.1 104.0 50 " 72.8 71.1 71.8 71.3 70.7 25 " 19.9 19.8 19.8 19.7 19.7 10 II 38.3 38.3 38.2 38.2 38.1

Yhteensä 196.9 256.8 255.2 262.3 281.3

Yhteensä metalli rahat 1 222.5 1 299.3 1 551.6 1 541.0 1 647.7

1.1.1994 laillisina maksu-

I välineinä lakkautetut (15.7) 2 (15.7) 2 (15.7) 2 i 114.2 111.1

1 Ennen vuotta 1963 liikkeeseen lasketut setelit. 2 Ennen vuotta 1963 liikkeeseen lasketut metallirahat.

VUOSIKIRJA 95 89

Taulukko 16.

Setelien lajittelu Suomen Pankissa, milj. kpl

1991 1992 1993 1994 1995

1000 mk 4.0 4.2 5.6 6.0 4.9 500 " 9.4 9.4 11.1 10.9 10.5 100 " 246.7 255.1 296.3 317.5 396.0 50 " 72.0 62.0 64.8 47.9 68.6 20 II 0.6 15.8 73.0 10 II 139.8 142.0 116.5 48.8 1.0

Yhteensä 471.9 472.7 494.9 446.9 554.0

Taulukko 17.

Suomen Pankin sekkitilijärjestelmän tapahtumat

! lukumäärä Pankkien Arvo, Suomen Arvo, i Lukumäärä, Arvo, I väliset, milj.mk Pankin ja milj.mk yhteensä yhteensä I

i lukumäärä pankkien milj.mk

väliset, lukumäärä

TUin-. haltijat

Tapahtumat

1991 1

I 23 72337 4753208 66733 612617 139070 ! 5365825 1992 I 21 81 127 5465954 70825 883871 151 952 6349825 !

1993 i 19 66375 5941 650 48831 712 137 115207 6653787 1994 ! 19 62817 5880570 42544 476226 105361 6356796 1995

I 18 69425 8087023 40596 420446 110021 8507469

1995 I

Tammikuu

I 21 5508 580936 3489 37672 8997 618608

Helmikuu 21 5562 671 648 3207 27757 j

8769 699405 Maaliskuu I 19 6391 639142 j 3449 34107 9840 I 673249 Huhtikuu i 19 5359 491 646 ! 2825 39957 8184 531 603 Toukokuu 19 6016 559319 i 3243 26836 9259 586155 Kesäkuu 19 5849 703998 . 3474 25878 9323 729876 Heinäkuu I 19 5267 570324 . 3501 24975 8768 595299 Elokuu 19 6246 661 181 i 3756 27489 10002 688670 Syyskuu ! 18 6306 745006 3568 ! 43193 9874 788199 i Lokakuu

I 18 6052 893295 3593

I

45571

I

9645 938866 Marraskuu 18 5758 857722 3666 41 132 9424 898854 Joulukuu ! 18 5 111 712806 2825 45879 7936 758685

118.3.1991 lähtien.

90 VUOSIKIRJA 95

Taulukko 18.

Pankkien päivänsisäiset sekkitililimiitit Ajanjakson lopussa

1993 1994 1995

1995 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

Limiitit yhteensä. mi~.mk

13325 13961 12357

14100 15100 14230 14746 15225 15243 15078 15075 15075 12349 12339 12357

Vakuudellinen osa limiiteistä yhteensä. milj. mk

3551 4135 7013

4395 5395 5178 5682 6176 6 181 6140 6139 6139 7005 6995 7013

Limiittien keskimääräinen käyttö aste '. %

8.8 9.6

11.4

11.3 13.0 10.0 9.8

11.6 11.7 10.4 11.9 12.6 13.4 11.8 9.6

1 Ajanjakson keskiarvo. Limiittien käyttöaste on laskettu maalis-elokuussa 1993 (kokeiluvaihe) tunnin välein ja syyskuusta 1993 minuutin välein kerätyistä sekkitilien saldoista. Käyttöaste on laskettu pelkästään velkasaldoista.

Taulukko 19.

Kotimainen clearingliike Veloitukset Hyvitykset Tapahtumat yhteensä

Lukumäärä. I Arvo. Lukumäärä. I Arvo, Lukumäärä, Arvo, 1000 kpl milj.mk 1000 kpl I milj.mk 1000 kpl milj.mk

1991 .. ! .. .. .. 336899 1 436690 1992 200792 949717 I 152096 610147 352888 1 559864 1993 206509 1 021 592 150291 650571 356800 1 672 163 1994 222620 1 063408 151 362 802040 373982 1 865448 1995 199646 1 160644 156212 811 972 355858 1 972616

1995 Tammikuu 15723 93545 : 12976 64927 28699 158472 Helmikuu i 15256 111 336 12336 64754 27592 176090

I Maali'skuu 16675 106449 13277 65523 29952 171 972 Huhtikuu 15238 80500 11 519 58989 26757 139489 Toukokuu 18495 93579 13081 63691 31576 157270 Kesäkuu 17797 100 110 13001 82961 30798 183071 Heinäkuu 18098 82813 I 11 816 60204 29914 143017 Elokuu 17514 94674 12277 61 736 29791 156410 Syyskuu 16179 101 020 15647 62430 31 826 163450 Lokakuu 17567 107 181 13620 67684 31 187 174865 Marraskuu 15872 97433 13509 74774 29381 172207 Joulukuu 15232 92004 13153 84299 28385 176303

VUOSIKIRJA 95 91

Suomen Pankin julkaisuja 1995

Markka & talous

Bank of Finland BuUetin

Vuotuisjulkaisut 1995

Tutkimusjulkaisut 1995

SarjaA, yleistajuiset selvitykset

Sarja E, väitöskirjat ja analyyttiset tutkimukset

Keskustelualoitteet

Ilmestyy neljännesvuosittain.

11 kuukausinumeroa (kesä-heinäkuussa yhteisnumero).

Vuosikirja 1994 (erikseen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).

Suomen joukkovelkakirjalainat 1994 (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).

A:93 JARMO KARILUOTO Suomen maksutase. Laadintamenetelmät, tiedonhankinta ja vuosien 1975-92 aikasarjat

A:94 JUHANI LAURILA Finnish-Soviet Clearing Trade and Payment System:

E:l

E:2

E:3

History and Lessons

JUKKA VESALA Testing for Competition in Banking: Behavioral Evidence from Finland

JUHA TARKKA Approaches to Deposit Pricing: A Study in the Determination ofDeposit Interest and Bank Service Charges, väitöskirja

TIMO TYRV ÄINEN Wage Determination, Taxes, and Employment: Evidence from Finland, väitöskirja

Idäntalouksien katsaukset

Sarjassa julkaistiin 37 pankin eri osastoilla tehtyä tutkimusta ja selvitystä.

Sarjassa julkaistiin 9 idäntalouksien yksikössä laadittua katsausta.

Ohjeita talletuspankeille (erikseen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). Ohjeita yrityksille (erikseen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).

Tietojen anto maksutasetta varten

Tllastomonisteet

Tilaukset

92

Maksunaihe-, valuutta- ja maakoodit (erikseen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).

Rahoitusmarkkinat, ilmestyy kuukausittain (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).

Maksutasetilasto, ilmestyy kuukausittain (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).

Investointikysely, ilmestyy puolivuosittain (erikseen suomeksi ja ruotsiksi).

Suorat sijoitukset Suomen maksutaseessa, ilmestyy kaksi kertaa vuodessa (erikseen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).

Portfoliosijoitukset Suomen maksutaseessa, ilmestyy neljännesvuosittain (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi)

Suomen Pankin vuotuis- ja tutkimusjulkaisuja on saatavissa kirjakaupoista. Viralliseen käyttöön ja tutkimustarkoituksiin voidaan pyynnöstä toimittaa julkaisuja suoraan Suomen Pankista, osoite Suomen Pankki, AsiakirjapalvelutJ osoiterekisteri, PL 160, 00101 Helsinki, puh. (90) 1831, sähköposti: X.400: S=PUBLICATIONS; A=MAILNET; P=BOFNET; C=FI, Internet: PUBLICATIONS@BOFNET.MAILNET.FI. Samasta osoitteesta voi tilata myös Bulletinin, Markka & talous -lehden, keskustelUaloitteita, idäntalouksien katsauksia ja maksullisia tilastokatsauksia ja -tiedotteita sekä luettelon Suomen Pankin julkaisuista.

VUOSIKIRJA 95

Suomen Pankin johto ja organisaatio vuoden 1995 lopussa

Eduskunnan pankkivaltuusto

Suppea pankkivaltuusto Ilkka Kanerva, puheenjohtaja Matti Puhakka, varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä

Johtokunta

Kimmo Sasi Tuulikki Hämäläinen Mauri Pekkarinen

Sirkka Hämäläinen, johtokunnan puheenjohtaja Pankin toiminnan yleinen johto ja valvonta Keskuspankkipolitiikan yleisperiaatteet Johtokunnan edustus Kansainvälinen sihteeristö Kehitysyksikkö Tarkastusosasto Tiedotus

Harri Holkeri, johtokunnan jäsen Hallinto-osasto Lakiasiat Laskentaosasto Maksuvälinehuolto

Johannes Koskinen Esko Seppänen Anneli Jäätteenmäki

Esko Ollila, johtokunnan jäsen Budjetointi Henkilöstöosasto Maksuliikeosasto Rahoitusmarkkinaosasto

(maksuvälinehuolto ja haarakonttorit) Tietojenkäsittelyosasto

Rahoitustarkastus, johtokunnan puheenjohtaja

Turvallisuus

Kalevi Sorsa, johtokunnan jäsen Idäntalouksien yksikkö Julkaisu- ja kielipalvelut Kansantalouden osasto Tietopalveluosasto Tutkimusosasto

Matti Vanhala, johtokunnan jäsen Markkinaoperaatioiden osasto Rahapolitiikan osasto

Johtokunnan ja pankkivaltuuston sihteeri Heikki T. Hämäläinen

Pentti Koivikko, johtaja Raportointi pankinjohtaja Holkerille

Hallinto-osasto Maksuvälinehuolto * Maksuvälineosasto * Haarakonttorit *Setec Oy, hallituksen puheenjohtaja

Henkilöstöosasto: eläkepäätökset, asuntolainat YT-toimikunta PES-neuvottelut

Suomen Pankin yhteydessä toimiva rahoitustarkastus julkaisee oman organisaatiokaavionsa.

VUOSIKIRJA 95 93

Osastot, toimistot, haarakonttorit

HaUinto-osasto Urpo Levo

Henkilöstöosasto Aura Laento

Anton Mäkelä*

Idäntalouksien yksikkö Pekka Sutela vs.

Julkaisu- ja kielipalvelut Antero Arimo

Kansantalouden osasto Antti Suvanto

Laskentaosasto Ossi Leppänen

Maksuliikeosasto Raimo Hyvärinen

MaksuväIineosasto Antti Heinonen

Aluetoimisto ja haarakonttorit

Hallintopalvelutoimisto Anna Posti

Henknöstöasiain toimisto Sirpa Ahrenberg

Julkaisutoimisto Antero Arimo oto.

Ennustetoimisto Martti Lehtonen

Kirjanpitotoimisto Tuula Colliander

Asiamiespankkitoimisto Jyrki Varstala

Holvipäällikkö Kenneth Sainio

Helsinki-Vantaa Kari Lottanen

Tampere Reino Ylönen

Markkinaoperaatioiden os. Interventiotoimisto Markus Fogelholm Olli-Pekka Lehmussaari

Rahapolitiikan osasto PenttI Pikkarainen

Rahoitusmarkkinaosasto Kaarlo Jännäri

Heikki Koskenkylä* Peter Nyberg* Ralf Pauli *

Tarkastusosasto Timo Männistö

Tietojenkäsittelyosasto PerttI Simola

Tietopalveluosasto Esa Ojanen

Tutkimusosasto Pekka Ilmakunnas

Kari Puumanen*

Erityisyksiköt

Seurantatoimisto Laura Vajanne

Arvopaperimarkkina­toimisto Markku Malkamäki

Toimistopäällikkö Anna-Maija Tikkanen

Käyttöpalvelut Kari Helander

Toimistopalvelut ja sisäiset palvelut Juhani Rapeli

Kirjasto Merja Alakulppi

Tekninen toimisto Harri Brandt

Kielipalvelut Carita Gabrån vs.

Projektitoimisto Anne Brunila

Järj estelmätoimisto Hannu Wiksten

Järjestelmäpäällikkö Seppo Eriksson

K~opio Pekka Konttinen

Turku Martti Hagman

Sijoitustoimisto OIli Wuolle

Suunnittelutoimisto Jarmo Kontulainen

Maksujärjestelmä­toimisto Veikko Saarinen

Pankkipalvelut Seija Lomma

Vantaan kiinteistötoimisto Taisto Lehtinen

Tietohallintotoimisto Ilkka Lyytikäinen

Rahoituspalvelutoimisto Mauri Lehtinen

Kehitys äällikkö Kyösti 'Norhomaa

Oulu Renne Kurth

Suunnittelutoimisto Anneli Isopuro

Rakennetoimisto Heikki SoIttila vs.

Seurantapalvelut Matti Ahrenberg

Työasema- ja tietoHikennepalvelut Kari Sipilä

Maksutasetoimisto Jarmo Nurminen

Tietohallintotoimisto Jorma Hilpinen

Johdon sihteeristö Kansainvälinen Kehitysyksikkö Lakiasiat Tiedotus Turvallisuus Heikki T. Hämäläinen sihteeristö Pirkko Pohjoisaho- Amo Lindgren Antti Juusela Jyrki Ahvonen

Kjell Peter Söderlund Aarti

* johtokunnan neuvonantaja

94 VUOSIKIRJA 95

SETECOY

Hallitus: Pentti Koivikko, Mauri Jaakonaho, Matti Lehti Toimitusjohtaja: Veli Tarvainen Johtoryhmä: Veli Tarvainen, Tom Ahlers, Pekka Kariola, Juhani Salovaara, Kristian Silfverberg, Tapio Yrjönen

SUOMEN PANKKI

Perustettu 1811 Käyntiosoite: Snellmaninaukio, Helsinki Postiosoite: PL 160,00101 Helsinki Puhelinnumero: kansallinen (90) 1831

kansainvälinen +358 0 1831 Teleksi: 121224 SPFB FI Telekopio: 174872 Sähkeosoite: SUOMENPANKKI Sähköposti: X.400: G=SUOMEN; S=PANKKI; A=MAILNET; P=BOFNET; C=FI Internet: SUOMEN PANKKI@BOFNET.MAILNET.FI

Haarakonttorit

Kuopio: Oulu: Tampere: Turku:

VUOS1KIRJA 95

Puutarhakatu 4, PL 123, 70101 Kuopio, puh. (971) 305 111 Kajaaninkatu 8, PL 103,90101 Oulu, puh. (981) 3108800 Hämeenkatu 13, PL 325,33101 Tampere, puh. (931) 248 6111 Linnankatu 20, PL 373, 20101 Turku, puh. (921) 232 6066

95