suomen pankin talousennusteen esittely 2017-19

Julkinen

Ennustepäällikkö, Suomen Pankki

Mihin Suomen talouskasvu yltää?

Talouden näkymät 2017-2019

Rahamuseo 13.6. 2017

13.6.2017

Juha Kilponen

1

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Kansainvälisen talouden ympäristö

kasvulle suotuisampi

Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman

reaalitalouden piristymisen myötä

Maailmantalouden elpyminen luo tarvetta

investoinneille ja tukee Suomen vientiä

rakenteellisesti

Ulkomaiset hintatekijät myös suotuisia– Öljyn hinta jää nykytasolle ja raaka-aineiden hintojen nousu

vaimentuu

– Kilpailijoiden vientihinnat kasvat nopeammin kuin kotimaassa

– Korkotaso pysyy alhaalla

13.6.2017 Juha Kilponen 2


Myös kotimaassa suunta ylöspäin

Rahoitusolot pysyvät suotuisina ja rahapolitiikka

tukee edelleen talouden elpymistä

Hintakilpailukyky paranemassa– Kilpailukykysopimus

– Kauppapainotettu valuuttakurssi heikentynyt

Luottamusilmapiiri kohentunut merkittävästi– Alkuvuoden aikana julkaistu talousdata on yllättänyt enimmäkseen

parempaan suuntaan

Tuottavuuden kasvu piristynyt



Lyhyen aikavälin ennustemallit ennakoivat

tukevaa kasvua vuoden alkupuolelle

2017Q1 2017Q2 2017Q3

Pikaennakko 1,6 %

1. tilastojulkistus 1,2 %

Siltamallit 0,9 % 0,8 % 0,9 %

Faktorimalli 1,2 % 1,0 % 0,9 %

BVAR 0,8 % 0,5 % 0,6 %

Tilastokeskuksen pikaennakko ja 1. tilastojulkistus

sekä alkuvuoden viitteelliset ennusteet,

BKT:n muutos edellisestä vuosineljänneksestä, %

4Juha Kilponen13.6.2017


Noususuhdanne vahvistuu – BKT

vihdoin yli vuoden 2008 tason

13.6.2017 Juha Kilponen

Kokonaistuotanto, %

Maaliskuu Kesäkuu

2016 1,6 1,4

2017e 1,6 2,1

2018e 1,5 1,7

2019e 1,3 1,4

5


Huoltotase: ennusteet BKT:n alaerille


Prosenttimuutos edellisvuotisesta 2016 2017e 2018e 2019e

Bruttokansantuote 1,4 2,1 1,7 1,4

Yksityinen kulutus 2,0 1,3 1,3 1,2

Julkinen kulutus 0,5 -0,2 0,1 -0,2

Yksityiset kiinteät investoinnit 4,6 5,1 2,9 3,3

Julkiset kiinteät investoinnit 1,4 2,4 0,2 –0,1

Vienti 0,5 3,9 3,4 2,9

Tuonti 2,5 2,7 2,3 2,1

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

6


Vienti nousee yksityisen kysynnän

rinnalle tukemaan kasvua


-2

0

2

4

2011 2013 2015 2017 2019

Nettovienti Yksityinen kulutus Julkinen kysyntä

Yksityiset investoinnit Varastojen muutos jatilastollinen ero

BKT, määrän prosenttimuutos

Kuvio on suuntaa antava. Kunkin kysyntäerän vaikutus BKT:n kasvuun on laskettu sen määrän kasvun ja edellisen vuoden arvo-osuuden perusteella. Vuosien 2017–2019 luvut ovat ennusteita.Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

Talouskasvu muuttuu laaja-alaisemmaksi

Prosenttiyksikköä

13.6.2017eurojatalous.fi20756@Kontribuuti


Viennin kasvussa selvä käänne, mutta

markkinaosuuksien puolustaminen edelleen

vaikeaa


Vienti ja vientimarkkinat, %

VientiVienti-

markkinat

2016 0,5 1,9

2017e 3,9 4,2

2018e 3,4 3,7

2019e 2,9 3,760

70

80

90

100

110

120

130

140

150

2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019

Suomi Ruotsi Saksa Suomen vientimarkkinat

Indeksi 2007 = 100

Lähde: Suomen Pankki, Euroopan komissio.

Suomen vienti jäänyt jälkeen

13.6.2017eurojatalous.fi34210@Vientimarkkinat


Miksi viennin kasvu poikkeaa vielä sen

historiallisesta trendistä?


-1

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0

0,2

0,4

0,6

2014–2016 2017–2019

Vientiin vaikuttavat tekijätKotimaiset kustannus- ja rakennetekijät Ulkoiset tekijät

Korot ja valuuttakurssit Verot ja sosiaaliturvamaksut

Muut Viennin poikkeama historiallisesta keskikasvusta

%, kasvuvaikutus

Lähde: Suomen Pankin laskelmat.13.6.2017eurojatalous.fi34210@Shokkikontribuuti


Kauppataseen

ylijäämä ei riitä

kääntämään

vaihtotaseen kehitystä

positiiviseksi

Vaihtotaseen

alijäämää selittää

vahva yksityisen

kysynnän kasvu ja

heikkenevä

vaihtosuhde


Vaihtotase pysyy sitkeästi alijäämäisenä

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

2000 2005 2010 2015

Kauppatase PalvelutaseEnsitulo Tulonsiirrot ulkomailtaVaihtotase

% BKT:stä

Lähde: Tilastokeskus.

Vaihtotase yhä alijäämäinen

13.6.2017eurojatalous.fi34210@Vaihtotase_alaerät


Investoinnit kiihdyttävät talouskasvua,

tuotannolliset investoinnit elpyvät


-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019

Asuinrakennukset Muut rakennusinvestoinnit

Koneet, laitteet, kuljetusvälineet ja asejärjestelmät Kasvatettavat varat ja henkiset omaisuustuotteet

Investoinnit yhteensä

Volyymin vuosikasvu, %

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin ennuste.30219@Investoinnit2


Yritysten kannattavuuden paraneminen

luo pohjan investoinneille


0

0,05

0,1

0,15

0

0,1

0,2

0,3

1975 1985 1995 2005 2015

Yksityiset tuotannolliset investoinnit arvonlisäyksestä

Yrityssektorin liikevoitto (toimintaylijäämä / tuotos)

% arvonlisäyksestä % tuotoksesta

Lähde: Tilastokeskus.

Yritysten kannattavuus ja investoinnit


Säästämisaste painuu, kotitaloudet

velkaantuvat


-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

2009 2011 2013 2015 2017 2019

Säästämisaste

Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot

Yksityisen kulutuksen määrä

%

Kotitaloudet = kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.* Prosenttimuutos edellisestä vuodesta.

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

13.6.201719912@ET_2017_3_tulot ja kulutus


Työmarkkinat vahvistuvat


Työlliset ja työttömyysaste

Työllisyysaste,

%

Työttömyysaste

%

2016 68,7 8,9

2017e 69,3 8,6

2018e 69,9 8,2

2019e 70,3 8,1

14

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

64

66

68

70

72

2002 2007 2012 2017

Työllisyysaste, 15–64-vuotiaat, trendi

Työttömyysaste, 15–74-vuotiaat, trendi (oikea ast.)

% %

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet).

Työllisyys paranee ennustejaksolla

13.6.2017eurojatalous.fi24515@Työllisyyden muutos trendi


Työllisyysasteen paranemista jarruttaa

useat tekijät

Rakenteellinen työttömyys ongelma, vajaan kapasiteetin määrää kuitenkin vaikea arvioida

Myös työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma– Rakennus- ja IT-aloilla jo

täystyöllisyys ja ammattitaitoista työvoimaa vaikea saada

Toisaalta, työmarkkinoille palaavien määrä kasvussa



Työkustannukset kasvavat Suomessa

selvästi muuta euroaluetta hitaammin


Keskimääräiset

työvoimakustannukset, %

Suomi euroalue

2016 1,1 1,3

2017e -0,3 1,7

2018e 1,1 2,1

2019e 1,4 2,4

95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019

Suomi (2017-2019 ennuste) Euro alue (2017-2019 ennuste)

Indeksi, 2005 = 100

Keskimääräinen työkustannusten kehitys Suomessa ja euroalueella 2005–2019

13.6.2017eurotatalous.fi34130@Chart1

Lähteet: Suomen Pankki, Tilastokeskus, EKP.


…ja Suomen kustannuskilpailukyky

paranemassa suhteessa euroalueeseen


80

90

100

110

120

130

140

1995 2000 2005 2010 2015

YksikkötyökustannuksiaSuomi Suomi, ilman vaihtosuhdekorjausta euroalue

Indeksi, 2005 = 100


Inflaatio Suomessa hitaampaa kuin

euroalueella


YKHI, %

Suomi Euroalue

2016 0,4 0,2

2017e 0,8 1,5

2018e 1,0 1,3

2019e 1,3 1,6

18


Julkinen talous säilyy rakenteellisesti

alijäämäisenä


-2,0

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2015 2016 2017 2018 2019

Rakenteellinen alijäämä ei juurikaan pienene: julkisyhteisöjen rahoitusaseman muutoksiin vaikuttavat tekijät

Korkomenot Verot ja sotumaksut

Perusmenot yhteensä Muut tulot

Rakenteellisen perusjäämän muutos

Prosenttiyksikköä

13.6.2017eurojatalous.fi34003@Kuvio1

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.


Talouskasvun voimistuminen ei riitä taittamaan

velkasuhdetta laskuun


40

42

44

46

48

0

20

40

60

80

1999 2004 2009 2014 2019

Julkisyhteisöjen EDP-velka (vasen asteikko)

Kokonaisveroaste (oikea asteikko)%

Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori ja Suomen Pankki.24903@ET_2017_3_velka_julkyht

%

Julkinen velka, % BKT:stä


Ennusteen riskit ja vaihtoehtoislaskelma

Ennusteen riskit ovat lyhyellä aikavälillä yläsuuntaiset, pidemmällä aikavälillä ennustettua heikompi kehitys mahdollinen

– Investointien ja viennin ripeä kasvu voi jatkua voimakkaampana pidempäänkin

– Maailmantalouden epävarmuuksien realisoituminen voisi heikentää vientiä

– Palkkojen tuottavuutta nopeampi nousu söisi kilpailukykysopimuksen hyödyt

Vaihtoehtoislaskelma: Vientikysyntä ja kokonaistuottavuus kasvavat enemmän



Vaihtoehtoislaskelma: Entä jos vienti

kasvaakin nopeammin?

Talouskasvu voimistuu vientivetoisen kasvun seurauksena

– Viennin kasvu vajaat 1,5 ja tuottavuus kasvu noin 0,2 prosenttiyksikköä nopeampi

– BKT kasvaisi noin 0,5 prosenttiyksikköä nopeammin kuin perusennusteessa

Tämä ei kuitenkaan paranna merkittävästi julkisyhteisöjen rahoitusasemaa


0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2017 2018 2019

Nettovienti Yksityinen kulutus Julkinen kysyntä Yksityiset investoinnit BKT

milj. €

Lähde: Suomen Pankki.

Nettoviennin kontribuutio BKT:n kasvuun voimistuu


Artikkeleita ja kehikoita

Yritysten menestyminen – tuottavuus, palkat ja kannattavuus– Juuso Vanhala, Matti Viren ja Satu Nurmi (TK)

Kotitalouksien säästäminen ja velkaantuminen– Aino Silvo

Rakennetyöttömyyden arviointi vaikeaa– Meri Obstbaum ja Mikko Sariola

BKT:n mittaaminen ja digitalisaatio– Juha Itkonen

Suomen viennin rakenne ja vientimenestys– Petri Mäki-Fränti ja Seppo Orjasniemi (Tal.pol arviointineuvosto)



Kiitos!


www.eurojatalous.fi

www.bof.fi

http://www.eurojatalous.fi/

http://www.bof.fi/

suomen pankin talousennusteen esittely 2017-19

Government & Nonprofit