suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden · suomi on vertailumaiden parhaimmistoa...

Suomen vientiteollisuus ja

ympäristöindikaattoreiden

maavertailu

18.1.2019

VIENTITEOLLISUUS JA YMPÄRISTÖINDIKAATTORIT

17 ympäristöindikaattoria Suomen ja valikoitujen kilpailijamaiden vertailuun*

Toiminta-ympäristö

Energia ja ilmaston-muutos

Ilma

Kiertotalous**

Luonnon-varat

Cleantech-innovaatioympäristö

Ympäristöjohtamisjärjestelmät

Ympäristöpolitiikan tiukkuus

Vedenlaatu, ekologinen

Vedenlaatu, kemiallinen

Vedenkäytön intensiteetti

Metsien käytön intensiteetti

CO2-päästöt

Sähkönpäästökerroin

Happamoittavat päästöt

Pienhiukkaspäästöt

Ilmanlaatu

Uusiutuvien osuus

Energian tuottavuus

Metsäpinta-alan osuus

Maankäytön muutos

Hiilinielut

* Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista. Kontiokari V., Leino K., Miller

T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

** Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa

UUSIUTUVA ENERGIA

Osuus primäärienergian hankinnasta, Total primary energy supply

OECD (2018), "Green growth indicators" – Renewable energy supply, % TPES, OECD Environment Statistics (database)

Suomi on uusiutuvien

energiamuotojen käytössä

vertailumaiden

parhaimmistoa ja selkeästi

parempi kuin OECD- ja EU-

maiden keskiarvot

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

40,0

45,0

% T

PES

EnergiaEnergia & ilmasto

ENERGIAN TUOTTAVUUS

BKT primäärienergian hankintaa kohden, Total primary energy supply

OECD (2018), "Green growth indicators" – Energy productivity, GDP per unit of TPES, OECD Environment Statistics

Suomi on energian

tuottavuudessa

vertailumaista

heikoimmassa

kolmanneksessa sekä

huonompi kuin OECD- ja

EU-maiden keskiarvot. Tätä

selittävät erityisesti

Suomen

energiaintensiivinen

teollisuus, pitkät

kuljetusmatkat sekä kylmät

talvet.

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

US$

/ t

oe

Energia & ilmasto

TUOTANTOPERUSTEISET CO2-PÄÄSTÖT

Primäärienergian hankintaa kohden, Total primary energy supply,

2015

OECD (2018), "Green growth indicators"- Production-based CO2 emissions, Production-based CO2-productivity, OECD Environment Statistics (database),

https://doi.org/10.1787/data-00665-en; OECD (2018), "Green growth indicators"- Total primary energy supply, OECD Environment Statistics (database)

Suomi on vertailumaiden

parhaimmistoa

tuotantoperusteisissä CO2-

päästöissä

primäärienergian hankintaa

kohti. Samalla Suomi on


maiden keskiarvot.

Ilmaston-muutosEnergia &

ilmasto

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

t C

O2

/ T

J

SÄHKÖNTUOTANNON CO2-PÄÄSTÖKERROIN

2015

IEA (2017) CO2 emission from fuel combustion 2017 ed., Paris


parhaimmistoa

sähköntuotannon CO2-

päästöissä ja samalla

selkeästi parempi kuin

OECD- ja EU-maiden

keskiarvot.


ilmasto

0

200

400

600

800

1000

1200

gCO

2/k

Wh

HIILINIELUT

Maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistuman (LULUCF) suhde

kasvihuonekaasupäästöihin (ILMAN LULUCF-SEKTORIA), 2016

United Nations Framework Convention on Climate Change (2018): https://unfccc.int/process-and-meetings/transparency-and-reporting/greenhouse-

gas-data/ghg-data-unfccc/information-on-data-sources

Suomen maankäyttösektori

toimii hiilinieluna ja Suomi

sijoittuu

kasvihuonekaasupäästöjen ja

poistuman suhteessa

vertailumaiden

parhaimmistoon. Samalla

Suomi on selkeästi parempi

kuin OECD- ja EU-maiden

keskiarvot.


ilmasto

-40%

-20%

0%

20%

40%

60%

80%

100%

%

HAPPAMOITTAVAT PÄÄSTÖT

Teollisuuden NOX + SO2 päästöt teollisuuden energian loppukäyttöä kohden, 2015

0,0

200,0

400,0

600,0

800,0

1 000,0

1 200,0

1 400,0

kg N

Ox

+ SO

2 /

TJ

Ilma

Suomi sijoittuu

vertailumaiden

parhaimmistoon

teollisuuden

happamoittavien päästöjen

määrässä suhteessa

teollisuuden

energiankäyttöön. Samalla

Suomi on parempi kuin

OECD- ja EU-maiden

keskiarvot.

OECD (2018), "Air and climate: Air emissions by source", OECD Environment Statistics (database), https://doi.org/10.1787/data-00598-en

IEA (2017) Energy Efficiency Indicators 2017 ed., Paris. Available: http://www.iea.org/media/statistics/EnergyEfficiencyIndicators.xls

PIENHIUKKASPÄÄSTÖT

Teollisuuden pienhiukkaspäästöt (PM2.5) teollisuuden energian loppukäyttöä kohden, 2015

OECD (2018), "Air and climate: Air emissions by source", OECD Environment Statistics (database), https://doi.org/10.1787/data-00598-en

IEA (2017) Energy Efficiency Indicators 2017 ed., Paris. Available: http://www.iea.org/media/statistics/EnergyEfficiencyIndicators.xls

Suomen teollisuuden

pienhiukkaspäästöt

suhteessa teollisuuden

käyttämään

energiamäärään ovat

vertailumaiden pienimmät.

Samalla Suomi on selkeästi


maiden keskiarvot.

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

kg P

M2

.5 /

TJ

Kanada 120

Ilma

ILMANLAATU

Väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille (PM2.5 ), 2015

OECD (2018), "Air quality and health: Exposure to PM2.5 fine particles - countries and regions", OECD Environment Statistics (database)

Suomen ilman laatu on

vertailumaiden

parhaimmistoa. Samalla

Suomi on selkeästi parempi

kuin OECD- ja EU-maiden

keskiarvot.

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

mic

rog/

m3

PM

2.5

Ilma

VEDENKÄYTÖN INTENSITEETTI

Makeanveden otto suhteessa saatavilla oleviin makeanveden varantoihin

United Nations Global SDG Indicators database (2018)

Suomessa vedenkäyttö

suhteessa uusiutuviin

vesivarantoihin on

vertailumaiden

keskiluokkaa. Suomen

vedenkäytön intensiteetti

on kuitenkin parempi kuin

OECD- ja EU-maiden

keskiarvot.

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

% u

usi

utu

vist

a ve

siva

rois

taLuonnon-

varat

VEDENLAATU, EKOLOGINEN

EEA (2018) WISE Water Framework Directive (data viewer), https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/dashboards/wise-wfd

Suomen pintavesien ekologinen tila on

paras eurooppalaisten vertailumaiden

joukossa ja samalla selkeästi parempi kuin

EU-maissa keskimäärin.

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

Pintavesien ekologinen tila - Joet

Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei tietoa

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

Pintavesien ekologinen tila - Järvet

Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei tietoa

Toisen kauden vesienhoitosuunnitelmat, ajanjakso 2009 alkaenLuonnon-

varat

VEDENLAATU, KEMIALLINEN

EEA (2018) WISE Water Framework Directive (data viewer), https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/dashboards/wise-wfd

Suomi sijoittuu pintavesien kemiallisessa tilassa

keskimäärin eurooppalaisten vertailumaiden

parhaimmistoon ollen EU-maiden keskiarvon

alapuolella järvien kemiallisessa tilassa, mutta

parempi jokien kemiallisessa tilassa.

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

Pintavesien kemiallinen tila - Järvet

Hyvä Huonompi kuin hyvä Ei tietoa

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

Pintavesien kemiallinen tila - Joet

Hyvä Huonompi kuin hyvä Ei tietoa

Toisen kauden vesienhoitosuunnitelmat, ajanjakso 2009 alkaenLuonnon-

varat

METSÄVAROJEN KÄYTÖN INTENSITEETTI

Hakkuiden (puuston poistuma) suhde vuosittaiseen kasvuun, keskiarvo 2011-2015

OECD (2018), "Green growth indicators" – Intensity of use of forest resources, OECD Environment Statistics (database)

Suomi sijoittuu

metsävarojen käytön

intensiteetissä

vertailumaiden

keskijoukkoon. Samalla

intensiteetti on hieman

suurempi kuin OECD- ja

EU-maiden keskiarvot.

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

suh

de

Luonnon-varat

METSÄPINTA-ALAN OSUUS

Puiden peittämän alan (tree cover) osuus maan kokonaisalasta

OECD (2018), "Land resources: Land cover in countries and regions", OECD Environment Statistics (database)

Suomen metsäpinta-ala

suhteessa koko pinta-alaan

on vertailumaiden suurin ja

samalla myös selvästi

OECD- ja EU-maiden

keskiarvoja korkeampi.

0,0 %

10,0 %

20,0 %

30,0 %

40,0 %

50,0 %

60,0 %

70,0 %

80,0 %

Luonnon-varat

OECD (2018), "Green growth indicators" – Loss of natural and semi-natural vegetated land, % since 1992 and 2004, OECD Environment Statistics (database)

Suomi sijoittuu maankäytön

muutoksessa

vertailumaiden

parhaimmistoon ollen

samalla myös OECD- ja EU-

maiden keskiarvoja

parempi.

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

18,0

Muutos % 1992-2015 Muutos % 1992-2004 Muutos % 2004-2015

Luonnonmukaisen tai lähes luonnonmukaisen maa-alueen muutos muihin

maankäyttömuotoihin 1992-2015

MAANKÄYTÖN MUUTOSLuonnon-varat

YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TIUKKUUS

Environmental policy stringency index, 2012

Botta, E. and T. Kozluk (2014), "Measuring Environmental Policy Stringency in OECD Countries: A Composite Index Approach", OECD Economics

Department Working Papers, No. 1177, OECD Publishing, Paris

Suomi sijoittuu

ympäristöpolitiikan

tiukkuus -indeksissä

vertailumaiden

parhaimmistoon. Suomen

sijoitus on myös OECD- ja

EU-maiden keskiarvoja

parempi.


0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

CLEANTECH-INNOVAATIOYMPÄRISTÖ

Global Cleantech Innovation index, 2017

WWF and Cleantech Group (2017) The Global Cleantech Innovation Index 2017

Suomi on vertailumaista

paras cleantech-

innovaatioympäristöä

kuvaavassa indeksissä.

Samalla Suomi on

selkeästi parempi kuin

OECD- ja EU-maat

keskimäärin.


0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

YMPÄRISTÖJOHTAMISJÄRJESTELMÄT

ISO 14001:2015 -sertifikaattien määrä suhteessa BKT:n ostovoimaan, 2017

International Organization for Standardization, The ISO Survey 2016; International Monetary Fund, World Economic Outlook Database, October 2017


keskiluokkaa, kun

tarkastellaan ISO 14001 -

ympäristöjohtamisjärjestel

män sertifikaattien määrä

suhteessa

bruttokansantuotteen

ostovoimaan. Samalla

Suomi hieman EU-maiden

keskiarvon alapuolella.

OECD-maihin verrattuna

Suomi sijoittuu

keskimääräistä paremmin.


0,00

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

7,00

8,00

9,00

Sert

ifik

aatt

ia /

milj

ard

ia P

PP

$ B

KT

Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

Energia ja ilmastonmuutos Energian tuottavuus

Uusiutuvien osuus

Suomi Ruotsi Saksa USA Brasilia Kiina

Ilma


Luonnonvarat

CO2-päästöt


Hiilinielut



Ilmanlaatu


Metsävarojen käytön intensiteetti


Maankäytön muutos






Vertailumaiden keskimmäisessä kolmanneksessa

Vertailumaiden heikoimmassa kolmanneksessa

Vertailumaiden parhaassa kolmanneksessa

Maa ei ole mukana tilastossa

SUOMEN JA VALIKOITUJEN KILPAILIJAMAIDEN SIJOITTUMINEN

VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA

SUOMEN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA

* Kiertotalous on mukana ainoastaan raportin toimialatason tarkastelussa



Ilma

Kiertotalous*

Luonnonvarat








CO2-päästöt




Ilmanlaatu

Uusiutuvien osuus

Energian tuottavuus


Maankäytön muutos

Hiilinielut

Vertailutiedot koottu pääasiassa julkisista kansainvälisistä tilastoista kuten OECD:n ja IEA:n tilastoista.

Kontiokari V., Leino K., Miller T., Pessala P. ja Vanhanen J. (2019) Suomen vientiteollisuus ja

ympäristöindikaattoreiden maavertailu





RUOTSIN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA




Ilma

Kiertotalous *

Luonnonvarat








CO2-päästöt




Ilmanlaatu

Uusiutuvien osuus

Energian tuottavuus


Maankäytön muutos

Hiilinielut








SAKSAN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA




Ilma

Kiertotalous *

Luonnonvarat








CO2-päästöt




Ilmanlaatu

Uusiutuvien osuus

Energian tuottavuus


Maankäytön muutos

Hiilinielut








YHDYSVALTOJEN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA




Ilma

Kiertotalous *

Luonnonvarat








CO2-päästöt




Ilmanlaatu

Uusiutuvien osuus

Energian tuottavuus


Maankäytön muutos

Hiilinielut








BRASILIAN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA




Ilma

Kiertotalous *

Luonnonvarat








CO2-päästöt




Ilmanlaatu

Uusiutuvien osuus

Energian tuottavuus


Maankäytön muutos

Hiilinielut








KIINAN SIJOITTUMINEN VERTAILUMAIDEN JOUKOSSA




Ilma

Kiertotalous *

Luonnonvarat








CO2-päästöt




Ilmanlaatu

Uusiutuvien osuus

Energian tuottavuus


Maankäytön muutos

Hiilinielut








suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden · suomi on vertailumaiden parhaimmistoa...

Documents