Kohti uhrisensitiivistä rikosprosessia

27.10.2011

VTT, Päivi HonkatukiaOikeuspoliittinen tutkimuslaitos

paivi.honkatukia@om.fi

Teemoja Rikosten uhrien asemasta Suomessa Uhriksi joutumiseen liitetyt merkitykset tuen ja

kohtelun määrittäjinä Mitä tukipalvelujen asiakkaat kertovat rikosten

uhrien tukemisen nykytilasta? Prosessuaalinen oikeudenmukaisuus

uhrinäkökulmasta

Päivi Honkatukia (2011) Uhrit rikosprosessissa. Haavoittuvuus, palvelut, kohtelu. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 252 (www.om.fi/optula)

Uhrien tukemisesta ja asemasta Suomessa

Lainsäädännössä taattu oikeuksia Uhrisensitiivisyyden myöhäinen herääminen

(1990-luku, esim. trauman käsite) Tukipalvelujen kehittäminen kolmannen sektorin

vastuulla Palvelut vaihtelevat maantieteellisesti Oletus vahvasta uhrista

Lähde: Van Dijk, Jan & Groenhuijsen, Marc (2007) Benchmarking Victim Policies in the Framework of European Union Law. In Sandra Walklate (ed.) Handbook of Victims and Victimology. Cullumpton, Devon: Willan Publishing, 363-379.

Parisuhde- ja seksuaalinen väkivalta osana uhripolitiikka

- Keskustelu rikosten uhrien asemasta haastaa pohjoismaisen rationaalin kriminaalipolitiikan

- Sukupuolittuneisuus: kritiikki, ettei kyetä puuttumaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, joka tapahtuu yksityisessä tilassa

- Perus- ja ihmisoikeudet: rikosoikeuden käyttöä perustellaan

- Pelko kiristyvästä kriminaalipolitiikasta- Prosessuaalisen oikeudenmukaisuuden

kysymykset esiin

Uhrikokemusten merkitykset tärkeitä

Vääryyden kokemukselle annetut merkitykset avun hakeminen ja saaminen

Ideaaliuhri, uhrikokemusten hierarkiat

Uhri leimana (passiivisuus, selviytyjä-käsite)

Uhrikokemusten moninaisuus Primääri uhrikokemus Toissijainen tai kertautuva uhriutuminen Epäsuora uhriutuminen Haavoittuvuus

Joutuuko uhriksi Tarvitseeko apua Pystyykö esiintymään vakuuttavasti

uskotaanko, saako apua niin halutessaan

Kysely uhreille: ketkä turvautuvat tukipalveluihin?

- 86 % naisia- Ammattiasemajakauma tasainen,

koulutustaso korkeampi verrattuna uhritutkimusten tietoihin uhreista ja viranomaisten tietoon tulleisiin uhreihin

- Yli puolet yhteydenotoista pääkaupunkiseudulta, 73 % asui kaupungeissa

Rikosuhripalveluihin 1.2.-31.3.2009 yhteyttä ottaneiden ikäjakauma

sukupuolittain, absoluuttiset luvut (163 naista, 28 miestä)

0

10

20

30

40

50

60

0-9 v 10-19 v 20-29 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v 60-69 v 70+

nainen mies

Yhteyttä otetaan vakavien kokemusten takia

- väkivalta dominoi; naisilla usein jatkuvaa, miehillä useammin kertaluontoista- seuraukset vakavia (60 % lääkäriin, 90 %:lle henkisiä seurauksia, 70 %:lle taloudellisia seurauksia)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Tukinainen (N=52)

RIKU (N=88)

Oik.apuohjaus (N=5)

Miestyö (N=4)

Turvakoti (N=18)

Monika (N=26)

Läheissuhdeväkivalta Seksuaalinen väkivalta Muu väkivalta, uhkailu Omaisuusrikos Muu rikos

Asiointi tapauksen vuoksi eri tahoilla (%, naiset 165, miehet 28)

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

rikosten sovittelu

syyttäjä

koulutoimi

kela

kirkko tms. usk.yhteisö

perheneuvola tms.

käräjäoikeus

muu

kriisipalvelu

oikeudellinen apu

turvakoti

mielenterveyspalvelut

sosiaalitoimi

terveydenhuolto

poliisi

naiset miehet

Rikosuhripalveluihin yhteyttä ottaneiden kokemukset

rikosprosessista

Mihin haettiin apua?

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

muu syy

neuvoja muuhunasiointiin

henk. tuki myöhemmin

poliisin kanssa asiointi

neuvojaoikeuskäsittelyyn

henk. tuki heti tapaht.jälkeen

nainen (N=155) mies (N=27)

Kehitettävää uhrien tukemisessa

- apua, tukea ja neuvoja haetaan varsin myöhäisessä vaiheessa; niistä voisi olla hyötyä aikaisemminkin- erilaisten haavoittuvuuden ulottuvuuksien arviointia olisi kehitettävä palveluihin ohjaamisessa (katveessa esim. nuoret, vähemmistöt, marginaaleissa elävät)- palvelut eivät maantieteellisesti kattavia- tarvitaan rikosuhripalvelujen lisäresursointia

Prosessuaalinen oikeudenmukaisuus uhrinäkökulmasta: uhrien odotuksia

Tunnustus koetulle vääryydelle Asian saaminen päätökseen tärkeää;

vapautuminen omasta syyllisyyden tunnosta

”Ja se asia, niin kauan kun se on vireillä, se on jotenkin kesken. Niitten elämä pyörii vahvasti sen asian ympärillä. Ja mitä vakavampi se on se niitten uhrikokemus, sitä vahvemmin se pyörii se koko elämä sen asian ympärillä, kun se on kesken. Et sitten kun se on loppuun käsitelty ja sitä ei missään pyöritetä, niin sen jälkeen sen voi jättää taaksensa”

Monet pelkäävät mm. tekijän kohtaamista, nöyryytetyksi tulemista, omia reaktioita

Tyytymättömyys poliisiin (111 vastaajaa)

Tyytyväinen

59 %

Tyytymätön

41 %

Tyytymättömyyden syitä:Poliisi:- kohteli vähättelevästi tai nöyryyttävästi- ei paneutunut riittävästi- ei antanut riittävästi tietoa- toimi liian hitaasti- ei antanut henkistä tukea

-40 % tyytymättömiä syyttäjään, 40 % oikeudenkäyntiin, 45 % oikeudelliseen avustajaan

-Erityisen tyytymättömiä seksuaalista väkivaltaa kokeneet ja ne, joiden tapaus ei ollut edennyt oikeuden käsittelyyn

Kehitettävää rikosprosessissa: uhrien informointi

Tiedon välittäminen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä tukipalveluista ei usein onnistu Heiskanen & Roivainen 2005: 27 % helsinkiläisistä poliisin

tietoon tulleista vakavien rikosten uhreista kertoi, että heille oli kerrottu suullisesti tukipalveluista, 10 %:lle oli kerrottu kirjallisesti

”Vahvan tunnetilan vallassa oleva ihminen (niin asiakas kuin työntekijä valikoi, mitä kuulee ja näkee ja millaisia asioita jää mieleen. Kriisitilanteessa näköalat kaventuvat […] On tarpeen kerrata oleelliset asiat monin tavoin ja moneen kertaan.” (Heino 2004, 207)

Varmistettava, että uhri ymmärtää, osaa käyttää tietoa

Tarvitaanko aktiivisempaa saattelua tukipalveluihin?

Kehitettävää rikosprosessissa Sensitiivisyys uhrien tarpeille ja tilanteille riippuu

yksittäisten työntekijöiden ammattitaidosta Rikoksen uhri kaipaa henkilökohtaista kontaktia

asiasta ratkaisuja tekeviin viranomaisiin: Syyttämättäjättämispäätös olisi hyvä kertoa ja perustella

uhrille henkilökohtaisesti Tilanne voi näyttää erilaiselta pelkästään asiakirjoista vs.

jos tapaa uhrin; syyttäjä voi saada lisätietoa päätöksensä tueksi

Hyvä käytäntö: syyttäjä esittelee itsensä uhrille ennen oikeudenkäynnin alkua + kertominen käsittelyn kulusta

Syytteen hylkääminen vaikea asia uhrille, siitä keskusteltava hänen kanssaan

Kehitettävää rikosprosessissa

- Pitkät käsittelyajat, pitkä odottelu käsittelypäivänä ja peruuntumiset ongelmia (tiedottamisen tehostamisen tarve)

- Fyysiset tilajärjestelyt: erillisiä odotusauloja, turvahuoneita, sermejä katsekontaktein välttämiseksi ei kaikkialla

- Avustajaa ja tukihenkilöä ei aina mukana käsittelyssä

Tuen tärkeys: tyytymättömien osuus yhteydenottokyselyssä ja tukisuhteessa

oleville tehdyssä kyselyssä

Tyytymätön kohteluun seuraavissa tahoissa…

Yhteydenotto-kysely (%,

N=202)

Kysely niille, joilla tukihenkilö (%

N=51)

Poliisi 42 26

Syyttäjä 41 18

Oikeudenkäynti 42 20

Oikeudellinen apu 46 10

Tukihenkilö 11 4

Tulkki 22 0

Johtopäätöksiä1) Rikosten uhrien ristiriitainen asema

uhreilla on oikeuksia uhritukipalvelujen niukka, määräaikainen rahoitus,

projektimaisuus, maantieteellinen vaihtelevuus uhrikokemuksiin liittyvää haavoittavuutta ei tunnisteta

riittävästi uhreilta edellytetään vahvaa toimijuutta: tuntevat oikeutensa

ja osaavat käyttää niitä

2) Prosessuaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä rikoksen kohteeksi joutuneille uhrien informointi kehittymätöntä

lisää koulutusta viranomaisille uhrikokemusten seurauksista, tukipalveluista, uhrien oikeuksista, turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä

oikeusviranomaisten erikoistumista ja monialaista yhteistyötä lisättävä

rohkaistava keskustelua uhrisensitiivisyydestä ja puolueettomuudesta