1Syväoppinut humanisti

Yritysyhteistyötä

Historiallinen filosofi

2

Sisällysluettelo

Pääkirjoitus 3

Lukijalle 4

Norsunluutornissa puuhailu on historiaa 5

Kolumni: Yliopisto, ympäröivä yhteiskunta ja yritykset 9

Energiaa ja uusia ideoita - harjoittelija humanistisesta tiedekunnasta 10

Hyvät humanistit Dragon-melonnassa 13

Georg Henrik von Wright 14

Mentoroinnin monet kasvot 16

Humanistifoorumi 18

Ihastuttava Arppeanum 22

Kohtaamispaikalla 100 000 tittelin mies 24

Pienet suuret oivallukset kulttuurista 27

Sivistynyt ihminen on aina juhlatuulella 29

Tulevaisuus on harmaa - ja se on hyvä asia kulttuurin kannalta 32

Sisällöntuotantoa humanisteittain 34

Tutkijakollegium: Korkea laatu ja kansainvälinen suuntautuminen 36

Opiskelijat uuden tiedon tuottajina 38

Aasian ja Afrikan tuntijat kasvattavat yrityksen pääomaa 40

Presidentti kävi kylässä 43

Asiantuntijuutta ja osaamista 44

Humanistilehti nro 4, Yliopistopaino Helsinki 2003, ISSN 1458-9281

Päätoimittaja:Helena Miettinen

Layout:Oona Loman

Taitto:Mika Federley

Toimituskunta:Marjo MansikkaMika Federley

Kannen kuva Humanistifoorumista: Eero Roine

3Pääkirjoitus

Mitä humanisti osaa

Humanisteista on liikkeellä monia myyttejä ja leimaavia vitsejä. Käytännöllisen filosofianopiskelija ei saa työtä käytännössä, mutta teoreettisen filosofian opiskelija ei teoriassa-kaan. Mitä historia opettaa? Vain sen, ettei siitä voi mitään oppia. "Linguists are frequent-ly wrong but never in doubt." Jos näihin ja muihin vastaaviin olisi uskomista, humanistienenemmistö olisi maailmalle koko lailla vieraita taivaanrannan tallustelijoita.

Mutta mitä humanisti aidosti osaa käytyään läpi monivuotisen maisterikoulutuksen? Aivankaikkea seuraavaa ei ole pantu paperille tai bittimuotoon opetussuunnitelmien ja tutkin-tovaatimusten selväsanaisiksi osiksi, mutta silti humanisteilla on yhteisiä intellektuaalisiapiirteitä kuten:

Humanistilla on historian taju, hän tietää että meillä kaikilla oli edeltäjämme, että kaik-kea uutta ei ole keksitty tänä vuonna ja viime vuosikymmenellä, että jokainen suoritus jatulos on velkaa lukemattomille edeltäjille.

Hän arvostaa totuutta ja pyrkii kohti sitä, mutta hän näkee myös jokaisen totuuden suh-teellisuuden ja pystyy keskustelemaan myös kauneudesta, vilpittömyydestä ja uskosta.

Hän on harjaantunut tekstien lukija, joka pystyy erittelemään tekstien eri tulkinnat, nii-den kerrosteisuuden, piilomerkitykset ja riippuvuuden kulloisestakin kontekstista.

Humanisti on kieli- ja viestintätaitoinen, hän pystyy puhumaan ja kirjoittamaan ymmär-rettävästi ja nautittavasti useilla kielillä.

På ett genuint sätt förstår en humanist det mänskligas unika karaktär, det individuellaoch dess enorma variation - homo sum; humani nil a me alienum puto (Terentius). Men enhumanist förstår samtidigt att i motsvarande grad sätta värde på vetenskapliga generali-seringar, inklusive naturlagarna.

Lyhyesti ja yleistäen: humanisti on inhimillistä ymmärtävä ja erittelevä moniottelija, gene-ralisti. Toki hänellä on myös monia instrumentaalisia taitoja, kuten usein erinomaiset IT-taidot.

Maailma ei ole vielä valmis, eivätkä aivan kaikki humanistit ole ehkä vielä yltäneet edelläkuvattuun. Joka tapauksessa humanistinen tiedekunta on jo useita vuosia aktiivisesti pon-nistellut opiskelijoittensa työelämätietoisuuden lisäämiseksi. Uskomme mainitun kaltaisiinarvoihin ja tietämyksen lajeihin, mutta tiedämme myös, että ne ovat yhdistettävissä työ-elämän käytännön taitovaatimuksiin ja nopeaan muutossykkeeseen.

Fred Karlssondekaani / dekanus

Ku

va: E

ero

Ro

ine

4

Humanistilehti numero neljä - toinen yritysyhteistyönumero - on nyt käsissänne. Tämä leh-ti on suunnattu erityisesti humanisteille ja heidän ystävilleen työelämässä. Emme toki pa-hastu, mikäli opiskelijat ja laitostemme väki sen myös nappaavat luettavakseen.

Tässä numerossa haluamme erityisesti tuoda esiin niitä yhteistyömahdollisuuksia, joita teil-lä, hyvät työnantajat, on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kanssa. Tiedekun-ta haluaa toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana ja laadukkaan tutkimuksen tuottajana

puhumattakaan siitä, että meillä yliopistossa on suuri joukkoloistavia humanistiopiskelijoita valmiina tarjoamaan osaamis-taan teidän käyttöönne. Yhteistyöstä kiinnostuneet lukijammetoivotamme tervetulleiksi uudelle yritysyhteistyösivustollemmeosoitteeseen www.helsinki.fi/yritysyhteistyo tai vaikkapa vie-railulle humanistiseen tiedekuntaan!

Humanisti on hyvä! Yhdessä kaikki on paljon hauskempaa! - Siinä mottomme.Olemme avoimia kaikille uusille ideoille ja ehdotuksille niin Hu-manistilehteen kuin mahdollisiin yhteistyökuvioihin liittyen.

Humanistisen hyvää syksyä!

Arvoisa lukija,

Humanistilehteä julkaisee humanistisen tiedekunnan työllistymis- ja tietoteollisuushanke(2000–2004). TT-hanke on opetusministeriön rahoittama kehityshanke, jossa edistetäänhumanistiopiskelijoiden sijoittumista työelämään parantamalla heidän työelämätietojaanja -taitojaan. Lisätietoa osoitteesta www.hum.helsinki.fi > työelämään.

Lämmin kiitos lehden tekoon osallistuneille. Palautetta, myös kehuja ja kannustusta, vas-taanotetaan osoitteessa hum-lehti@helsinki.fi.

Ku

va: V

eikk

o S

om

erp

uro

Helena MiettinenHumanistilehden päätoimittaja

5Professorit katsovat kauas. Monikielisenviestinnän professori Andrew Chestermannäkee monikielisen ammattiviestinnänopintokokonaisuuden eli MonAKO:n anta-man koulutuksen investoivan suomen kie-len tulevaisuuteen. Jos esimerkiksi halu-taan, että Suomen kieli säilyy EU:n työkie-lenä, suomalaisten virkamiesten pitää pu-hua suomea ja käyttää tulkkeja. Suomenkielen ja kulttuurin tulevaisuutta arvioita-essa tähtäin on vähintään 50 vuodenpäässä.

Naistutkimuksen professori Aili Nenolapuolestaan kertoo naistutkimuksen lähte-neen liikkeelle halusta kyseenalaistaa yh-teiskunnan, talousjärjestelmän ja kulttuu-rin toimintaa sukupuolinäkökulmasta.Vaikka selkeää "akatemisoitumista" op-piaineen ja Kristiina-instituutin perustami-sen myötä on tapahtunut, tavoitetta eiole unohdettu.- Meidän tehtävä on muuttaa maailmaa,Nenola vakuuttaa.

Verkostot kaiken A ja O

Chesterman painottaa MonAKO:n toimin-nassa toimivaa yhteistyöverkostoa. Opin-tokokonaisuudella on loistavat verkostot

suomalaisiin ammattitulkkeihin, kääntäjiinja kääntäjänkoulutulaitoksiin sekä lisäksihyvät yhteydet Eurooppaan.- Tehokas verkostomme tunnetaan. Asian-tuntijat löytyvät joko MonAKO:n henkilö-kunnasta tai kattavan verkoston kautta.

MonAKO järjestää luentosarjoja, joihinkutsutaan kääntäjiä ja tulkkeja luennoitsi-joiksi. Esimerkiksi Kääntäjän ammattikuva-kurssilla esittäytyy koko kääntäjien kirjo:on eduskunnan kääntäjiä, av-kääntäjiä, laki-kielen kääntäjiä ja muita viestinnän ammat-tilaisia. Yhden tällaisen kurssin tuloksenasyntyi Irmeli Helinin toimittama viime vuo-den menestyskirja Kääntäjä yrittäjänä - it-senäisen kääntäjän opas. Kirja on ensimmäi-nen laatuaan ja vahvistaa osaltaan linkkiäyliopiston ja työelämän välillä.

Myös Kristiina-instituutille verkottuminenon tärkeää.

Norsunluutornissapuuhailu on historiaa- tutkimus ja koulutus valppaina

ajan ilmiöilleNaistutkimus ja monikielinenammattiviestintä ovattuoreita tulokkaitahumanistisen tiedekunnanperinteikkäässäoppiainevalikoimassa.Professorit Aili Nenola jaAndrew Chestermankorostavat ajatuksiaavartavan tutkimuksen lisäksiverkostojen ja hedelmällisenyhteistyön merkitystä.

6

- Olemme alusta lähtien panostaneet PR-puoleen ja yhteyksiin yliopiston ulkopuolel-le, kertoo Nenola. - Kun teemme jotain,kutsumme toimittajat paikalle. Käymmemyös itse muiden järjestämissä tilaisuuksis-sa ja osallistumme keskusteluun, Nenolajatkaa. Kristiina-instituutin Kahvila Kristii-nassa pidetään alustuksia ja keskustellaanajankohtaisista aiheista kolmisen kertaalukukaudessa.- Esimerkiksi keskustelu siitä, miten yhteis-kunnan tukema urheilukin on selkeästi su-kupuolisidonnaista, veti paljon väkeä - niinurheiluihmisiä, opiskelijoita kuin toimitta-jiakin.

Teoria tukee käytäntöä

MonAKO:n tutkijaseminaari houkutteleeopettajien ja jatko-opiskelijoiden lisäksimyös ammattikääntäjiä.- Kerran meillä oli loistava väittely kään-nösteorian tärkeydestä. Meidän teoreeti-koiden piti perustella, miksi teoriasta ei olemitään hyötyä, kun taas ammattilaiskään-täjien piti argumentoida, miksi teoria onolennaista. Näin teorian ja käytännön väli-nen linkki tuli konkreettisesti esille ja lisäk-si meillä oli todella hauskaa, kuvailee Ches-terman.

Suomi on EU:n puheenjohtajamaa vuon-na 2006 ja tulkkeja tarvitaan lisää. Haas-teeseen on vastattu: Opetusministeriönaloitteesta Vantaan täydennyskoulutuslai-toksen ja MonAKO:n yhteistyönä käynnis-tetään tulkkien koulutusohjelma tammi-kuussa 2004. Ohjelmaan on hakenut 160tulkkikandidaattia ympäri maailmaa.

Kristiina-instituutti on aloittanut tasa-ar-vokoulutuksen yliopiston sisältä. Yliopistol-la on toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma,mutta uudenlaisen ajattelun levittäminenon iso haaste. Siksi tasa-arvoon liittyviäkursseja on tarjottu yliopiston henkilökun-nalle ja opiskelijoille.- Kestää aikansa ennen kuin opitaan ajat-

telemaan uudella tavalla, toteaa Nenola.Professori ehdottaa samaan hengenve-toon, että kaikki kansanedustajat pitäisipanna tasa-arvokurssille.- Kun seuraa eduskunnan keskusteluja asi-oista, joissa sukupuolella on merkitystä, ol-koon se sitten väkivalta tai sukunimilaki,samat ennakkoluulot ja asenteet ovat pe-lissä mukana, päivittelee Nenola.

Niinpä Kristiina-instituutissa pyritään hel-pottamaan tasa-arvotiedon saatavuutta.Parhaillaan instituutissa työskennellään so-siaali- ja terveysministeriön rahoittamassadokumentaatiohankkeessa, jonka tarkoi-tuksena on rakentaa naistutkimusta ja senasiantuntijoita sisältävä portaali. Tutkijat,politiikan päättäjät ja tasa-arvoihmisetsaavat suorat linkit heille tarpeellisiin tie-toihin.

Ammattitaitoa ja osaamista

MonAKO:ssa koulutetaan monikielisenviestinnän ammattilaisia, jotka pystyvättarpeen tullen myös kääntämään.- Useat meiltä valmistuneet työskentele-vät liikemaailmassa esimerkiksi kansainvä-lisissä myynnin ja markkinoinnin tehtävissä.Nimikkeet vaihtelevat, mutta kaikissa työ-tehtävissä keskeistä on kielellisen viestin-nän osaaminen, kertoo Chesterman.

Nenola näkee naistutkimuksen ammatti-taidon olevan tarpeen erityisesti kolmella

Andrew Chesterman tarkastelee Metsätaloon valmis-tuvia tulkkauskoppeja, joissa opiskelijat pääsevätvalmentautumaan tulkin työhön aidoissa tilanteissa.

7alueella. Tasa-arvolaki velvoittaa, että tie-tyn kokoisilla työpaikoilla pitää olla tasa-arvosuunnitelmat. Naistutkimus ei kuiten-kaan ole pelkkää tasa-arvokoulutusta. Toi-nen työkenttä on sukupuolivaikutusten ar-viointi kaikessa lainsäädännössä. Tällä het-kellä arviointi on varsin suunnitelmatonta.Kolmanneksi alueeksi Nenola hahmotteleemedian, kulttuuriteollisuu-den ja erityyppiset kult-tuurilaitokset.- Siellä on tarvetta tälleasiantuntijuudelle ja ihmi-sille, jotka osaavat ajatellasukupuolisensitiivisesti.

Yliopisto vaikuttaatutkimuksella

Chesterman korostaa tut-kimuksen korkean profiilinmerkitystä. Esimerkkinähän mainitsee artikkelinsakääntäjän etiikasta, jokakoski ammattikääntäjiäkansainvälisesti. Artikkelisai innostuneen vastaan-oton ja sitä on kommentoi-tu laajasti. Lisäksi se toimi-tettiin viittomakieliyhdis-tyksen lehteen Englannis-sa. Artikkelin pohjalta erimaiden kääntäjien am-mattiliitoissa on virinnytvilkas keskustelu.

Nenola toteaakin kes-kustelun herättämisen ole-van yliopistolle ominaista.- Ei yliopistotutkimus olehyssyttelyä varten. Sen pi-tää analysoida, käsitteel-listää ja yrittää nähdämitä tapahtuu ja mitkäovat asioiden yhteydet.Nenola kysyy missä ovatnaiset silloin, kun tehdään

ja tapahtuu? Otetaanko naisten tarpeet jaedut huomioon päätöksenteossa vai kävel-läänkö niiden yli? Piilotetaanko sukupuoli-ristiriidat?- Kriittinen tutkimus on vaikuttavinta, mitätutkijat voivat tehdä, painottaa Nenola.

Kuvat ja teksti: Eila Isotalus

Naistutkimuksen akatemisoituessa sille on kehittynyt oma ammatti-kielensä, toteaa Aili Nenola. Muitakin "kieliä" voi käyttää: ammatti-tanssija hyödynsi naistutkimuksen opintojaan tehdessään koreografi-an, jossa esitettiin tyttöjen ja poikien roolit uudella tavalla.

8

9Kolumni

Muistan elävästi erään kokouspuheenvuoron, jonka esittäjä käytti ilmausta "ympäröiväyhteiskunta" viitatessaan yliopistomme yhteiskuntasuhteisiin. Mielessä heräsi kysymys,missä ihmeessä yliopistolaiset yleensä kokevat elävänsä. Onnekas enemmistö meistä viet-tää suuren osan elämästään "ympäröivässä yhteiskunnassa" ja varsinkin yrityksissä. Suo-messa esiintyy vieläkin merkkejä "radikaalin" 1970-luvun luomasta krapulasta, joka saayliopistolaisen nieleskelemään hänen käyttäessään sanaa "yritys". Yhdessä sitten ihmetel-lään suomalaisten nuorten haluttomuutta yrittäjiksi.

Yritysyhteyksiä kehittävän humanistin tärkein tehtävä on olla sivistynyt omalla tieteen-alallaan. On ymmärrettävä, että kaikella mitä me yliopistolaiset teemme ei ole suoraahyötyarvoa yrityksille ja organisaatioille. Suuri osa työstämme on valmistautumista enna-koimattomaan tulevaan. Emme myöskään tiedä mitä tietoja ja osaamista huomisen yri-tykset ja yhteisöt tarvitsevat. Yritykset itsekään eivät sitä tarkalleen tiedä, mutta mikäline saavat meiltä viisasta ja ennakoivaa näkemystä uusimman tiedon rintamista, niin nii-den kilpailukyky paranee.

Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt yhteistyö- tai luentovierailuja noin kah-teen sataan suomalaiseen ja kansainväliseen yritykseen tai niiden johonkin osastoon.Nämä ovat herättäneet seuraavanlaisia arkisia ajatelmia aitojen yrityssuhteiden luomises-ta. Muodolliset ja organisatoriset tavat kehittää näitä suhteita ovat aivan oma lukunsa.

On itse osattava elää yrityksissä, eikä vain puhua niistä.On hyvä luoda osaamiseen ja tiedolliseen kiinnostukseen perustuvia kommunikaatiosuh-

teita yritysten johtoon. Johto haluaa käynnistää konkreettisia toimia. Kaikenlainen pönöt-täminen ja luennointi on murhaa tällaiselle yhteistyölle.

Korkeakoulujen laitosten kannattaa tehdä koulutukseenkin liittyvää yhteistyötä yritys-ten kanssa. Siihen tarvitaan uudenlaista ajattelua ja yhteistyömalleja.

Matka laboratoriosta käytäntöön on pitkä ja yrityksen edustajat uskaltavat vain harvoinkulkea sitä polkua heti.

Mentorisuhde yrittäjien ja erityisesti niiden johdon kanssa toimii kahteen suuntaan.Erilaisten kaupallisten kouluttajaorganisaatioiden tilaisuuksissa esiintymällä on mahdol-

lista luoda kiinnostukseen perustuvia yritysyhteyksiä. Näitä tapahtumia on paljon ja niidenkuulijat ja puhujat ovat asiasta vakavasti kiinnostuneita yritysten edustajia. Sieltä saa no-peasti palautetta oman ajattelun painoarvosta.

Akateemisen osaajan erottaa hänen kyvystään osoittaa tiedon lähteet. Tämä on useinyritykselle yhtä arvokasta kuin suoran ratkaisun tarjoaminen.

Oman henkisen pääoman (tiedot, osaaminen, verkostot, ratkaisut, ideat) hallinta onelintärkeätä. Yritykset ottavat mielellään vastaan mitä tahansa hyödyllistä ilmaiseksi, jossitä on tarjolla. Humanistin on opittava arvottamaan oikein osaamisensa, mutta se vie ai-kaa. Muiden kokemukset ovat kullan arvoisia.

Hyvä humanisti osaa kirjoittaa myös suomalaisiin talouselämän julkaisuihin.Kaiken kokoiset yritykset ovat kiinnostavia ja on opittava toimimaan erilaisten yritys-

ten kanssa - perheistä konserneihin. Kaikki eivät ole Nokioita ja Marimekkoja.Yhteistyö käynnistyy harvoin heti. On oltava pitkäjänteinen ja innokas.Yhteen yritykseen sitoutuminen on hyvä ensimmäinen askel.Myös yrityksissä toimii ihmisiä, joilla on humaaneja heikkouksia.

Yliopisto, ympäröivä yhteiskunta ja yritykset

Göte Nyman

10Harjoittelijan palkkaaminenon yritykselle riskitön,helppo ja kustannustehokasratkaisu. Humanistisessatiedekunnassa harjoitteli-joita välitetään aktiivisesti japätevät hakijat yrityksentarpeisiin löytyvät vaivattatyöllistymis- ja tietoteolli-suushankkeen avustuksella.

Uutisseurantaa M-Brainissa

M-Brain on tutkimus- ja tietopalveluyritys,jonka päätuotteena on sähköisesti haku-koneella kerättävä ja sähköisesti asiak-kaalle toimitettava uutisseuranta sekä sii-hen liittyvä sisällönanalyysi. Työntekijöiltävaaditaan sekä hyvää monipuolista kielitai-toa että valmiuksia analysoida uutisten si-sältöjä.- Myös vieraskieliset uutiset on pystyttävä

nopealla aikataulullatiivistämään siten, ettäuutisesta välittyy asi-akkaalle ydin ja tär-kein tieto. Työntekijänon kyettävä poimi-maan uutisesta oleelli-nen ja muokattava sejärkevään kieliasuunmuutamalle riville, M-Brainin toimitusjohtajaMarjukka Nyberg

kertoo.Harjoittelijan palkkaamiseen päädyttiin

kovien kustannuspaineiden alla.- Harjoittelijat ovat kieltämättä edullistatyövoimaa. Lisäksi tuntui mukavalta tarjo-ta työkokemusta nuorelle opiskelijalle.Tässä yhdistyivät siis sekä meidän ettäopiskelijan intressit, toteaa Nyberg.

M-Brainissa harjoittelunsa suorittaneeltasuomen kielen opiskelija Kaisa Tyniltä löy-tyi näiden ominaisuuksien lisäksi myös tek-nistä tietoutta, jota hän pystyi hyödyntä-mään hakukoneen päivitykseen ja kehityk-seen liittyvissä työtehtävissään.- Käymistäni tietotekniikkakursseista oliharjoittelussa valtavasti hyötyä. Lisäksisuomen kielen opinnot ovat antaneet val-miuden ymmärtää, käsitellä ja tuottaatekstiä, Tyni toteaa.

Nyberg kertoo yllättyneensä Tynin tekni-sestä osaamisesta.- En tullut etukäteen edes ajatelleeksi,että humanistilta voisi löytyä myös teknisiätaitoja. Kaisan työpanos hakukoneen osal-ta on ollut yrityksemme kannalta todellamerkittävä, myös rahallisesti mitattavissa.

Harjoittelu osoittautui myös Tynille täys-osumaksi.- Sain M-Brainista kolmen kuukauden har-joitteluni jälkeen vakituisen työpaikan. Li-säksi sain harjoittelusta lisäpotkua gradunitekoon, ja olen valmistumassa jouluksi, Tynikertoo tyytyväisenä.

Myös Nyberg kiittelee harjoittelukoke-musta onnistuneeksi.

Energiaa ja uusiaideoita - harjoittelija

humanistisesta tiedekunnasta

Harjoittelussa yhdistyivät sekä yrikertovat Kaisa Tyni ja Marjukka N

11- Kokemuksemme ovat niin positiivisia,että jatkamme mielellämme harjoitteluyh-teistyötä humanistisen tiedekunnan kans-sa. Humanistit ovat tavallaan osa meidäntuotantokoneistoa. Tulemme tarvitsemaantämän alan ihmisiä myös tulevaisuudessa.

Teknistä kirjoittamistaKudosissa

Kudos Information Finland on informaatio-palveluihin ja -ratkaisuihin sekä erityisestitekniseen dokumentaatioon ja eOppimi-seen erikoistunut yritys. Viime keväänä Ku-dosiin palkattiin viisi humanistiharjoitteli-jaa.- Harjoittelijoiden palkkaaminen oli yksiratkaisu erilaisten työpiikkien tasaamisek-si. Huomasimme alumniyhdistyksen kauttasaamistamme mainoksista mahdollisuudenpalkata humanistiharjoittelija Helsingin yli-opistosta. Tiesimme myös, että humanisti-sen tiedekunnan opiskelijoilta löytyy sel-laista kielitaitoa ja osaamista, jota meillätarvitaan, Technical Writer Mimi AmnellKudosista kertoo.- Harjoittelijamme olivat pääasiassa eng-lannin kielen laitokselta, koska tärkein ha-kukriteerimme oli erinomainen englanninkielen taito. Kieliteknologiaa opiskelleillaharjoittelijoillamme painottui puolestaanenemmän tekninen osaaminen.

Harjoittelijoiden hakuprosessi toteutet-tiin yhteistyössä humanistisen tiedekunnanTyöllistymis- ja tietoteollisuushankkeenkanssa.- Otin itse yhteyttä TT-hankkeeseen ja ker-roin tarpeistamme. Hakuilmoitus ja sen le-vittäminen hoituivat hankkeen kautta, jol-loin hakuprosessi meidän kannaltammehelpottui. Hankkeen yhteyshenkilö oli erit-täin avulias ja saimme tätä kautta erittäinhyviä ja päteviä harjoittelijoita, Amnell ke-huu.

Englantilaisen filologian opiskelija Domi-nic Cullen on yksi Kudosin harjoittelijoista.

Harjoittelujakso auttoi häntä sekä opinto-jen että tulevan uran suunnittelussa.- En ollut ajatellut teknistä kirjoittamistauravaihtoehtona aikaisemmin. Harjoitte-lun kautta sain arvokkaan työkokemuksenlisäksi uuden vaihtoehdon urallani. Mahdol-lisesti suuntaan myös opintojani jatkossaenemmän tekniseen kirjoittamiseen, Cul-len kertoo.

Harjoittelijoiden työtehtävät Kudosissavaihtelivat kunkin vahvuusalueiden mu-kaan. Työtehtäviin kuului esimerkiksi eng-lanninkielisten teknisten käyttöohjeidenoikolukemista ja editointia.- Harjoittelijat olivat mukana monissa eriprojekteissa, mikä vaati heiltä joustavuut-ta ja stressinsietokykyä, Amnell sanoo.Hänen mukaansa nuoret toivat työyhtei-söön kivaa piristystä omalla persoonallaan

Mimi Amnell palkkasi Kudosiinkerralla viisi humanistiharjoittelijaa.

Dominic Cullenoli tyytyväinenharjoittelupaik-kaansa.

ityksen että opiskelijan intressit,Nyberg.

Ku

va: D

om

inic

Cu

llen

12

ja energiallaan.- Toimin itse harjoittelijoiden ohjaajana. Olimukavaa tehdä töitä nuorten ja innostu-neiden ihmisten kanssa. Harjoittelijat oli-vat myös nopeita oppimaan ja osasivat ky-syä neuvoa oma-aloitteisesti.

Myös Cullen kiittelee työyhteisöä ja saa-maansa ohjausta ja apua.- Ystävälliset ja auttavaiset työkaverit teki-vät työpäivistäni Kudosissa varsin mukavia.

Markkinointia ja viestintääYliopistopainossa

Yliopistopaino on Helsingin yliopiston omis-tama graafisen viestinnän palvelutalo, jokaon erikoistunut opetus- ja tutkimusjulkai-semiseen. Yliopistopainon tuotekehitysyk-sikköön on palkattu kolme humanistihar-joittelijaa. Harjoitteluyhteistyö tiedekun-nan kanssa jatkuu ja kustannusosastollehaetaan harjoittelijaa ensi kevääksi.- Meillä on ollut humanisteista pelkästään

positiivisia kokemuksia. Harjoittelijammeovat olleet todella laaja-alaisia, ahkeria, in-novatiivisia sekä positiivisella tavalla busi-ness-henkisiä, kehitysjohtaja HanneleKauranne kertoo.

Harjoittelijoiden työtehtävät on määri-telty etukäteen, mutta käytännössä tehtä-vät ovat muokkautuneet harjoittelun kulu-essa. Esimerkiksi yleistä kirjallisuustiedettäopiskelevan Hertta Vierulan työtehtäviksi

oli alun perin suunniteltu www-sivu-uudis-tuksen toteuttaminen, mutta projektinlykkääntyessä työtehtävät muotoutuivatuudestaan.- Koodasin sähkökirjoja, tein markkinoin-tiin ja viestintään liittyviä kirjoitustöitä jaosallistuin erilaisiin suunnittelupalaverei-hin. Palaverit muotoutuivatkin itselleniharjoittelujaksontärkeimmäksi an-niksi. Pääsin ta-vallaan näköala-paikalle katso-maan, miten or-ganisaatio toimiija miten tuottei-ta kehitellään.Suoritin harjoitte-luni osana digi-taalisen viestinnän ja uusmedian opintoko-konaisuutta, joka osoittautui työtehtävienikannalta todella hyödylliseksi, Vierula sel-vittää.

Www-sivujen uudistuksen toteutti myö-hemmin toinen harjoittelija, jonka apuaKauranne kuvaa myös korvaamattomaksi.- Ilman harjoittelijan panosta ei sivuja olisisaatu valmiiksi. Harjoittelijamme ovat teh-neet todella ahkerasti töitä ja saattaneettunnollisesti projektinsa päätökseen.

Harjoittelijoiden ohjauksessa vastuuta onjaettu työyhteisön sisällä. On pyritty luo-maan kokonaiskuva organisaation toimin-nasta ja tavoitteista. Lisäksi heillä on ollutosastolla henkilö, jonka puoleen on voinutongelmatilanteissa kääntyä.

Kauranne suosittelee harjoittelijan palk-kaamista myös muille yrityksille.- Harjoittelu on riskitön tapa kokeilla työ-suhteen toimivuutta puolin ja toisin, silläharjoittelun aikana opiskelijan kyvyt tule-vat monipuolisesti esille. Suosittelen ehdot-tomasti harjoittelijan palkkaamista yrityk-sille toimialasta riippumatta!

Teksti: Liisa WilkmanKuvat: Mika Federley

13Vaka vanha Väinämöinen,Humanisti on ikuinen.Lähti tänne melomahan,joukkonsa toi voittamahan.

Dragon 2003 -lohikäärmemelontatapahtu-ma järjestettiin Kaisaniemenlahdella 11.–15.8.2003. Kilpailuun oli ilmoittautunut180 joukkuetta. Tapahtumassa pidettiinhauskaa ja tuotettiin hyvää mieltä: osallis-tumismaksuista kertyneet lahjoitusvarat(ennakkoarvio noin 34 000 euroa) lahjoite-taan HUS:in Lasten ja nuorten sairaalanosasto seiskalle joulukuussa.

Helsingin yliopiston Hyviä Humanistejajohti itseoikeutetusti humanistisen tiede-kunnan dekaani Fred Karlsson. Melonta-joukkue ja huutosakki oli koottu tiedekun-nan TT-hankkeesta, kansliasta, aineen-

opettajakoulu-tushankkeestaja laitoksilta.Joukkue meloiKalevalasta voi-maa kauhoen:Aino tahdittimelojia veneenkeulassa Väinä-möisen pitäessäperää. Louhihuusi kannus-tusjoukkoineen

rannalla, että Humanisti on rautaa!Vaikka välieräpaikka ei joukkueelle ir-

ronnutkaan, Ka-l e v a l a - t e e m asai ansaittuahuomiota: Hy-vät Humanistitvoittivat keski-viikkopäivän Pa-ras puku -kilpai-lun ja saivat pal-kinnoksi melon-tasafarin!

J ä l k i m e l o n -noissa hiottiin joseuraavan kil-pailun taktiikkaa. Keinot tulevat olemaanmonet, todettiin.

Kiitokset järjestäjille ja terveisiä kilpa-kumppaneille. Ensi vuonna melat heiluvattaas, joten pitäkäähän varanne!

HyvätHumanistitDragon-melonnassa

Suomen Dragonliiton toiminta-ajatuksena on tuottaa

ihmisille hyvää mieltä järjestämällä karnevaalihenkisiä lo-

hikäärmemelontakilpailuja ja tarjota hyväntekeväisyystoi-

minnasta kiinnostuneille joukkueisiin kuuluville melojille,

näiden kannustajille ja tapahtumien toimitsijoille toimin-

takanavan. Katso lisää: www.dragonliitto.com.

Marjo MansikkaKuvat: Suomen Kuvatilaus Oy

14

Georg Henrik von Wright- analyyttinen filosofi japrovokatiivinen pessimistiViime kesänä edesmennyt akateemikkoGeorg Henrik von Wright tiesi jo 13-vuoti-aana, että hänestä tulisi filosofi. Koulussaoli käsitelty teorioita aurinkokunnan syn-nystä ja kerrottu myös valistusfilosofi Im-manuel Kantista. Kotiin päästyään hänpyysi isältään lisätietoja. Isä, monipuolisestisivistynyt liikemies Tor von Wright antoihänelle luettavaksi kaksi teosta: WilhelmJerusalemin jykevän Einleitung in die Philo-sophien ja Hans Larssonin pienen Psykolo-gin. Poika innostui aiheesta ja osasi ensim-mäiset filosofiateoksensa pian lähes ulkoa.

Georg Henrik von Wright valmistui yliop-pilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaali-lyseosta vuonna 1934 ja kirjoittautui sama-na vuonna opiskelijaksi Helsingin yliopistonfilosofisen tiedekunnan historiallis-kielitie-teelliselle osastolle. Hän valitsi pääaineek-seen filosofian ja sivuaineiksi yleisen histo-rian, yleisen valtio-opin ja matematiikan.Filosofian oppiaine oli jaettu, kuten vielä-kin, teoreettiseen ja käytännölliseen filoso-fiaan. Käytännölliseen filosofiaan liittyi Ed-ward Westermarckin hengessä voimakaskulttuuriantropologinen ja uskontotieteel-linen sivumaku, joka ei houkutellut vonWrightiä. Häntä kiinnosti enemmän EinoKailan johtama teoreettinen filosofia, jossayhdistyivät psykologia, tieto-oppi ja logiik-ka. Kaila kiinnostui pian lahjakkaan uudenoppilaansa opinnoista ja kehotti tätä valit-semaan psykologian ja logiikan väliltä. VonWright valitsi jälkimmäisen ja Kaila, jonkaansiosta logiikan tutkimus oli juurtunutmyös suomalaiseen filosofiaan, kehottihäntä tutustumaan itävaltalaisten loogis-ten empiristien tuoreisiin tutkimuksiin.

Tätä valintaansa von Wright piti elämänsäkauaskantoisimpana. Muistelmissaan hänarvioi sitä seuraavasti: "Jos olisin valinnutpsykologian, minusta tuskin olisi tullut mer-kittävää psykologia. Sitä vastoin on mah-dollista, että taiteelliset harrastukseni,etupäässä kirjallisuus, olisivat silloin pääs-seet oikeuksiinsa myöhemmässä tieteelli-sessä elämässäni. Mieltymykseni eksaktiintieteellisyyteen ja matemaattiseen ratkai-sivat."

Ensimmäisen opiskeluvuotensa aikanavon Wright kävi Kailan kaikilla luennoilla jaosallistui aktiivisesti myös hänen seminaa-reihinsa. Myöhemmin hän kuunteli myösRolf Nevanlinnan kuuluisat luennot geo-metrian järjestelmästä, todennäköisyys-teoriasta ja suhteellisuusteoriasta. Filosofi-an ja matematiikan luennoilla von Wrightjaksoi istua, mutta historiaa ja valtio-oppiahän opiskeli omatoimisesti. Vieraista kielis-tä hän hallitsi yliopistoon tullessaan hyvinjo saksan, latinan ja kreikan, mutta ei vieläenglantia. Tämän puutteen korjaamiseksiKaila antoi hänen kouraansa J. M. Keynesinteoksen A Treatise of Probability ja arveli,että kyseisen kirjan luettuaan ylioppilasvarmasti osaisi englantia ainakin vähän.Myöhemmin von Wright kartutti kielitaito-aan vielä venäjällä ja italialla.

Maisterintutkinnon von Wright suorittikolmessa vuodessa. Induktiopäätelmien lo-giikkaa käsitellyt väitöskirja valmistuivuonna 1941. 29-vuotiaana hänet nimitet-tiin Helsingin yliopiston ruotsinkielisen filo-sofian professoriksi. Osa ajasta kului vir-kaatekevänä käytännöllisen filosofian suo-menkielisen professuurin hoitamisessa.

15Collegen kunniakkaiden perinteiden paino-lastin mahdollisesti vaaraksi omalle kehi-tykselleen filosofina, eikä myöhemmin ka-tunut vaikeata ratkaisuaan. Cambridgessahäntä häiritsi myös kaupungin kahtiajakoyliopistolaisiin ja muihin. Helsingissä vas-taavaa ei esiintynyt. Suomi oli hänelle luon-teva kiinnekohta, josta löytyi filosofin ar-vostamaa rauhaa ja lepoa. "Helsinki onerinomainen kaupunki ajattelemiseen",kuten hän sanoi tunnettujen suomalaistenHelsinki-kokemuksista kootussa kirjassakolme vuotta sitten.

1960-luvulta lähtien von Wright toimimyös aktiivisena aikalaiskriitikkona. Viet-namin sota oli käännekohta, joka sai hänetliittymään sodanvastustajien riveihin. Vuo-sien varrella von Wright arvosteli julkisestimm. tieteellis-teknistä kehitysuskoa, ym-päristön ylikuormitusta, kasvavaa kuiluaköyhien ja rikkaiden välillä, lisäydinvoimanrakentamista ja sotatoimia eri puolillamaailmaa. Hän uskoi, ettei jo vanha ja vä-synyt länsimainen kulttuurimme ole riittä-vän hyvin ymmärtänyt nykyisen taantu-mansa käytännöllisiä seurauksia. GeorgHenrik von Wright oli viimeiseen asti ajat-teluun ja järjenkäyttöön uskova provosoivapessimisti, joka haastoi ihmiset luopumaanperusteettomista harhakuvitelmistaan jakäymään rakentavaa keskustelua kiperis-täkin kysymyksistä helppoihin vastauksiintyytymättä.

Lähteet:G. H. von Wright, Elämäni niin kuin senmuistan, Otava, Helsinki 2002.J. Björkqvist et al. (toim.), Minun kaupun-kini. Tunnetut suomalaiset kertovatHelsingistä, Schildts, Helsinki 2000.G. H. von Wrightin haastatteluihin perustu-vat I. Stenbäckin ja S. Snellmanin kirjoituk-set Helsingin Sanomien Kuukausiliit-teissä toukokuu 1996 ja lokakuu 2001,sekä Helsingin Sanomissa 6.9.2002.

Vuonna 1948 von Wright kutsuttiin Lud-wig Wittgensteinin seuraajaksi Cambrid-gen Trinity Collegen filosofian professorik-si. Hän oli opiskellut Wittgensteinin johdol-la ja opettaja-oppilas -suhde jalostui ajanmyötä läheiseksi ystävyydeksi. Kuten hänitse sanoi: "Kaila oli idolini 30-luvulla, kun-nes tilalle tuli toinen karismaattinen, Witt-genstein". Wittgensteinin kitkettyä hänes-tä Kailan edustaman loogisen positivisminjäljelle jäi elävä kiinnostus logiikan käyt-töön filosofisten ongelmien ratkomisessa.1950-luvun alussa hän keksi niin sanotundeonttisen logiikan, jossa tutkitaan norma-tiivisten käsitteiden välillä vallitsevia suh-teita. Hän kiinnostui myös teon käsitteenloogis-filosofisesta problematiikasta, mikäpuolestaan johti hänet tutkimaan etiikanja oikeusfilosofian kysymyksiä.

Wittgensteinin kuoltua 1950-luvun alussavon Wright päätti palata entiseen virkaan-sa Helsingin yliopistossa. Hän koki Trinity Risto Vilkko

Wittgenstein ja von Wright Cambridgessa 1950.

Ku

va: W

ittg

enst

ein

-ark

isto

, Hel

sin

gin

ylio

pis

to

16

Mitä mentorointi on?

Mentorointi on saanut nimensä Mentorin,ithakalaisen ylimyksen, mukaan. Lähties-sään Troijan sotaan Odysseus toivoi ystä-vänsä toimivan poikansa Telemakhoksenkasvattajana, ystävänä ja neuvonantajana.Myöhemmin Mentorin nimi alkoi symboloi-da neuvonantajaa ja kokenutta opettajaa.

Nykyään mentoroinniksi ymmärretäänkahden ihmisen välinen oppimista tukevavuorovaikutussuhde. Siinä mentori antaaaikaansa, tietämystään ja kokemustaanedistääkseen mentoroitavansa eli aktorinkasvua, tietämystä ja taitoja. Mentorinatoimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen,eikä siitä saa rahallista palkkiota. Aktoriltaedellytetään oma-aloitteisuutta sekä moti-vaatiota kehittää itseään ja osaamistaan.Mentoroinnin onnistumiseksi tarvitaan mo-lemminpuolista sitoutumista.

Mentorointisuhde on luottamuksellinenja joustava. Se vaatii molemmilta osapuolil-ta rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin jaetsiä muutosta. Mentoroinnin aikana voi-daan luontevasti ja epämuodollisesti kes-kustella työhön liittyvistä asioista.

Myos mentori voi oppia uusia asioita. Asi-oiden pohdinta virkistää mieltä ja opettaakatsomaan omaa työtään uudella tavalla.Tutkimuksissa mentoreiden työtyytyväisyy-den on todettu parantuneen ja he ovatsaaneet piristystä työnsä rutiineihin.

Mentoroinnista opiskelijallearvaamatonta hyötyä

Osallistuin itse Helsingin yliopiston Rekry-tointipalvelujen mentorointiohjelmaanvuosina 2000–2001. Halusin tutustua tutki-jan ja hallintovirkamiehen uriin, koska käy-tännössä arkeologin tehtävät ovat useinhallinnollisia. Näillä kriteereillä Rekry etsimentorikseni Museoviraston arkeologisenosaston päällikkö Paula Purhosen.

Mentorini kanssa pystyin avoimesti kes-kustelemaan suunnitelmistani saaden nii-hin myös realistista palautetta. Lisäksimentorointi poiki puoli vuotta ohjelmanpäättymisen jälkeen harjoittelupaikanopetusministeriössä. Sen jälkeen työsken-telin Englannissa puoli vuotta, joten kaikenkaikkiaan valmistumiseni lykkääntyi vuo-della. Se oli kyllä sen arvoista!

Paula Purhonen puolestaan koki mento-roimiseni mielekkääksi, koska hän joutuipohtimaan oman alamme tarjoamia mah-dollisuuksia nuorille. Hänen mielestäänmentoroinnissa välittyy paljon hiljaista tie-toa, joka ei normaalissa työtilanteessa taiopintojen aikana pääse ollenkaan esille.

Tulevaisuuden mentorointiaverkossa

Rekryn opiskelijamentorointi alkoi vuonna1999 ja pian toimintaa tuli tukemaan myösAlumniyhdistys. Ohjelmalla autetaan lop-puvaiheen opiskelijan siirtymistä työelä-mään. Jo suosittua toimintaa halutaan jat-kossa laajentaa tietotekniikan avulla.

Alumnikoordinaattori Jaana Nuottasenmukaan mentorointiohjelmasta kehitel-lään parhaillaan oheistuotetta opiskelun jaopetuksen tuen tietojärjestelmään, Oodiin.Näin yhä suuremmalle osalle yliopisto-opis-

Mentoroinnin monet kasvotMentoroinnin avulla voisuunnitella uraansa,kartoittaa osaamistaan,oppia uusia taitoja javerkostoitua.

17kelijoista tarjoutuu tilaisuus osallistua oh-jelmaan. Verkkomentorointi otetaan käyt-töön vuoden 2004 puolella Helsingin yli-opiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Tulevaisuudessa aktorit ja mentorit löy-tävät toisensa mentorointiohjelman väli-

tyksellä. Yh-teydenpitot a p a h t u usähköpostil-la, mikä luoj o u s t o amentoroin-nin ajan japaikan suh-teen. Verk-kotyösken-telyn avullaujotkin ihmi-set voivat

rohkaistua osallistumaan ohjelmaan. Nuot-tanen kuitenkin toivoo osapuolten tapaa-van ainakin kerran, sillä henkilökohtainentapaaminen voi lisätä sitoutumista. Verk-komentoroinnin menetelmiä pyritään jat-kossa kehittämään käyttäjien toiveiden jakokemusten mukaisesti.

Mentorointi työelämässä

Työelämässä mentorointi on tehokas hen-kilöstönhallintamenetelmä, ja sitä hyödyn-netään nykyään niin yksityisellä kuin julki-sellakin sektorilla. Niin sanottu mestari-ki-sälli -koulutusmalli,jossa vanhan työnteki-jän tietoja ja taitojasiirretään organisaati-ossa nuoremmilletyöntekijöille, on sekineräs mentoroinninmuodoista. Myös yri-tysmuistin ja hiljaistentaitojen siirrossa voi-daan käyttää mento-rointia.

Kauppa- ja teollisuusministeriössä kehit-tämispäällikkönä toimivan Marja LeenaToukosen mukaan valtioneuvoston mento-rointiohjelman kantavana ajatuksena onaktorin kehittyminen sekä työntekijänäettä ihmisenä. Mentorit etsitään yleensäministeriöiden ulkopuolelta muista valtion-hallinnon yksiköistä, yksityisyrityksistä,kunta- tai järjestösektorilta. Kontaktitoman ministeriön ulkopuolelle edistävätmyös aktoreiden verkostoitumista.

Ohjelman vetovastuu kiertää ministeriöi-den välillä. Tällä hetkellä mentorointiohjel-maa vetävät toista vuotta kauppa- ja teol-lisuusministeriö sekä maa- ja metsätalous-ministeriö. Tämän jälkeen vastuu siirtyymuille ministeriöille. Ohjelma on saanutpaljon kiitosta kaikilta osallistujilta.

Minustako mentori?

Mentorointi on tällä hetkellä voimakkaas-sa kasvussa työpaikoilla ja oppilaitoksissa.Mentoriksi voi ilmoittautua täyttämällä lo-makkeen osoitteessa www.helsinki.fi/alum-ni > yhdistys > mentorointi tai ottamallayhteyttä alumnikoordinaattori Jaana Nuot-taseen, jaana.nuottanen@helsinki.fi, puh.191 22311. Yliopisto, tiedekunnat ja laitokset sekäalumniyhdistys toivottavat kaikki tervetul-leiksi mukaan toimintaan!

Nina Heiska

Ku

va: M

ika

Fed

erle

y

18Liisa ja kilometri kirjahyllyjä

Dekaani Fred Karlssonin avaussanoissanousi esiin yliopiston kolmas tehtävä eli yh-teiskunnallinen vaikuttaminen. Humaniste-ja tarvitaan ja he palvelevat yhteiskuntaaparhaiten sijoittumalla valmistumisen jäl-keen hyviin tehtäviin.

Luovuutta on vaikea korvata

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja PekkaKorpinen puhui työn luovuudesta. "Kau-pungit ovat luovuuden sykkiviä sydämiä ja

luova ympäristö ei tule toimeen ilman hu-manistien osaamista", Korpinen painotti.Humanisteja tarvitaan kaupungin palve-luksessa esimerkiksi imagon rakentamisen,kaupunkisuunnittelun, hyvän asumisenmäärittelyn ja rakennussuojelun tehtävis-sä. Yritysten ja yhteisöjen todellinen kilpai-lukyky määräytyy tulevaisuudessa luovuu-den perusteella, joten luovuutta omaavatja käyttävät työntekijät nousevat työelä-mässä uuteen arvoon. "Toisaalta mitä luo-vempaa työ on, sitä vähemmän koulutus-rajat merkitsevät", totesi Korpinen.

Humanisti kansanedustajana

Kansanedustaja Anni Sinnemäki aloittivenäjän kielen ja kirjallisuuden opinnot hu-manistisessa tiedekunnassa laman aikaan1990-luvulla, jolloin ei juurikaan uskottutyömarkkinoiden avautumiseen opintojenpäätteeksi. Kosketus työelämään oli yli-

Humanistifoorumi

Aleksis Kiven päivänä järjes-tettiin Humanistifoorumi-työelämätapahtuma, jokakokosi yhteen opiskelijoita,työnantajia sekä jovalmistuneita humanistisentiedekunnan kasvatteja.

Ku

va: M

ika

Fed

erle

y

19Robin Wickman

päätään hauras, joten työelämätapahtu-malle olisi silloinkin ollut tarvetta. Sinne-mäki kiitteli yliopiston ja työelämän nykyi-siä aktiivisia suhteita, mutta korosti, ettäyhteyksiä ja verkostoja ei voi koskaan ra-kentaa liikaa.

Humanistisen alan opinnot saivat sanoit-taja-kirjailija-kansanedustajalta ainoas-taan kehuja. Asioiden yleinen perusjäsen-tämiskyky, tieto ajattelun ja keskustelunrakenteesta, vuorovaikutuksesta ja sitäkautta yhteisön toiminnasta ovat työelä-mässä tarvittavia tärkeitä taitoja. "Huma-nistien ehdoton vahvuus on kuitenkin yleis-sivistys, ja minulle humanistinen koulutuson ollut myös mahdollisuus heittäytyä kaik-

keen uuteen ja tuntemattomaan", pohtiSinnemäki viitaten työuraansa.

Humanisteja työelämässä

Humanistifoorumissa opiskelijat kuulivatuseita esimerkkejä humanistin erilaisistatyöpoluista. Marja-Leena Koskinen seu-raa Sanoma WSOY:n henkilöstöpäällikkönätyömarkkinoiden kehitystä läheltä. Koski-nen uskoo, että tilanne työmarkkinoilla onparanemaan päin. "Yritysten on pikkuhil-jaa ryhdyttävä rekrytoimaan uusia ihmisiätai muuten ne parin vuoden kuluttua huo-maavat olevansa melkoisissa vaikeuksis-sa", totesi Koskinen.

"Kauppatieteilijät ja insinöörit saavatolla kateellisia humanistien laajasta sivis-

tyksestä", huomautti Koskinen. Kielten,kulttuurien ja tapojen ymmärtäminen ko-rostuu erityisesti kansainvälisessä ympäris-tössä. Koskinen kehui humanistien laaja-alaisuutta: "Kauppatieteellinen koulutusantaa toki käytännön taidot ja tiedot ta-louselämästä. Näppärä humanisti oppii kyl-lä samat taidot työelämässä ja katsoo lo-pulta liike-elämää laajemmasta perspektii-vistä.”

Teatteritiedettä opiskellut Teea Hyytiäon päätynyt toiveidensa mukaiseen työhönJarowskij Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi.Hyytiä arvostaa saamaansa koulutusta:"Yliopistosta saa välineet työelämään."Näistä tärkeimmiksi hän nosti kirjoittami-sen taidon ja monipuolisen sivistyksen."Yleissivistystä tarvitaan läpi elämän. Hu-manistin paras valtti on yksinkertaisestiakateeminen osaaminen", Hyytiä summa-si.

Sami J. Anteroinen perusti käännöstie-teen laitokselta valmistuttuaan oman vies-tintäalan yrityksen. Dialog Desings on toi-minut kaksi vuotta. Osaamisensa Anteroi-nen määritelee kolmen koon kautta: hänkirjoittaa, kääntää ja kouluttaa. Humanis-tin edellytykset sisällöntuottamiseen ovathyvät, sillä hän omaa laaja-alaisen vision jaon aidosti kiinnostunut maailmasta. Lisäksihumanistilla on kyky määritellä itsensä uu-destaan. "Humanistien ei missään tapauk-sessa tarvitse vähätellä opintojaan", sanoiAnteroinen ja totesi Aleksis Kiven päivänkunniaksi seitsemän veljeksen nuorimmais-ta siteeraten: "Olemmehan maailman pyl-väitä me!"

Näytteilleasettajat tyytyväisiä

Opiskelijoita kierteli Porthanian ala-aulaanrakennetuilla osastoilla runsaasti. Useim-pia kiinnostivat näytteilleasettajien tarjo-amat todelliset työmahdollisuudet. LinguaNordican johtaja Danilo Monaco oli erit-täin tyytyväinen opiskelijoiden määrään ja

Ku

va: E

ero

Ro

ine

20

heidän aktiivisuuteensa. "Tämä on meillejuuri oikeantyyppinen tapahtuma kertoaitsestämme mahdollisille tuleville työnteki-jöillemme ja antaa heille käännös- ja tulk-kausalasta todenmukainen kokonaiskuva.Samalla voimme tietysti kertoa, mitä itsetyönantajana toivomme ja tarvitsemme",totesi Monaco. Lingua Nordica piti tapahtu-massa myös tietoiskun, joka veti salin täy-teen kiinnostuneita kuulijoita.

Toinen konkari Humanistifoorumissa olipuolustusministeriö. "Puolustusministeriöntyöntekijöistä puolet on naisia ja joka kym-menes on humanisti. Tämä on yllättävä tie-to monelle, ja siksi Humanistifoorumi onkinoiva paikka oikaista erheellisiä mielikuviapuolustusministeriöstä työnantajana, ker-toi tiedottaja Thomas Sund. Puolustusmi-nisteriössä humanisteja toimii muun muas-sa koulutussihteerin, neuvottelevan virka-miehen ja kääntäjän tehtävissä.

Sampo Pankin mahdollisuuksia valottivattietoiskussa henkilöstönkehittämispäällik-kö Saana Pasanen ja myyntipäällikkö Tee-mu Kokko. Heillä oli tarjota opiskelijoilleihan konkreettisesti töitä, ja tiedossa on ai-nakin yksi opiskelija, joka työllistyi tämänrekrytoinnin seurauksena.

Työnantajat tutuiksi

Taidehistorian opiskelija Kari Riihelä jahepreaa pääaineenaan lukeva MarianneKivijärvi tutustuivat ständeihin ja osallis-tuivat tietoiskuihin: "Sain tietoa Suomalai-sen Kirjallisuuden Seuran tietoiskussa hei-dän organisaatiostaan ja toiminnastaanyleensä", kertoo Marianne. Kulttuurienvä-lisen vuorovaikutuksen maisteriohjelmassaopiskeleva Olli-Pekka Nissinen oli innos-tunut Humanistifoorumista: "Tämä onhyvä tapa jututtaa työnantajia. Tällainentapahtuma voi poikiakin jotain", totesi Olli-Pekka tyytyväisenä.

Anne Alarotu ja Marjo Mansikka

Ku

vat:

Eer

o R

oin

e

21Humpat

22IhastuttavaArppeanum

Yliopiston 1800-luvun taidehankinnoista merkittävimpiä ovatkeisarien muotokuvat. Kuvassa Aleksanteri I ja Nikolai I.

Helsingin yliopistomuseo perustettiin vuon-na 1978. Ajatus museosta syntyi kuitenkinjo kolmekymmentä vuotta aikaisemmin.Tällöin yliopiston päärakennuksessa oli mu-seohuone, joka toimi museotilan lisäksi ai-nakin seminaarihuoneena ja siivoojan sosi-aalitilana.

Yliopistomuseo pitää huolta yliopistontaide- ja kultuurihistoriallisesti arvokkaas-ta omaisuudesta, vanhoista tutkimusväli-neistä, huonekaluista, valokuvista ja taide-teoksista. Museonjohtajana toimii Kati Hei-nämies, humanisti henkeen ja vereen.

Uudistunut yliopistomuseoavasi ovensa yleisölle.

23

Yliopistomuseossa on esillä hammas-lääketieteen ihmeitä viime vuosisa-dan alusta. Hammaslääkäreillä olikäytössään poljettava pora!

Yliopistomuseo on saanut uudet tilatarkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnitte-lemasta Arppeanumista. Rakennus valmis-tui 1869 kemian laboratorio- ja museora-kennukseksi. Nimensä talo sai kemian pro-fessori, rehtori ja senaattori Adolf EdwardArppen (1818–1894) mukaan. Kolmannes-sa kerroksessa oli Arppen 400 neliön koti,josta hän kertoman mukaan siirtyi useastihevoskyydillä Senaatintorin poikki työhuo-neeseensa yliopiston päärakennukseen.

Arppeneaum on maamme vanhin osinmuseokäyttöön suunniteltu rakennus. Mu-seovierailija voi vieläkin ihailla pieteetilläentisöidyn talon kauniin punaisia seiniä, ik-kunasta avautuvaa näkymää Senaatinto-rille sekä ennen kaikkea monipuolista esi-neistöä yliopiston historian varrelta.

Käykääpä ihastumassa!

Yliopistomuseo, Snellmanninkatu 3.Avoinnna ti–pe 11–17, la–su 11–16.

Myydään makkaratavaroita. Pariisin maailmannäyttelyssävuonna 1900 Suomi-paviljongissa esillä olleita vihannessäi-lykkeitä: parsaa, porkkanaa ja papuja - syöntikunnossa tainiin herkullisilta ne ainakin näyttävät!

Helena Miettinenja Mika FederleyKuvat: Mika Federley

24Kohtaamispaikalla

100 000 tittelin mies"Olen täyshumanisti, joka on myynyt sielunsa rahalle",aloittaa Stig-Björn Nyberg. Vahvojen sanojen takaa eipaljastu kuitenkaan katkera elämäntarina, vaan tiukastiyliopistomaailmassa kasvaneen historian opiskelijan selkeätvalinnat matkalla johtajaksi yhteen maailman suurimmistakirjakaupoista.

25Vuodesta 1998 Akateemisen Kirjakaupanjohtajana toiminut Nyberg aloitti opinnotHelsingin yliopistossa vuonna 1973. Jo en-nen tätä hänet saattoi tavata tiskin toisel-ta puolelta Akateemisessa Kirjakaupassaasioidessa. "Puolet yliopiston opiskelijoistaon varmaan ollut akateemisessa myyjänä,niin olin minäkin", hän heittää ainakin hu-manistiopiskelijoista osuvalta tuntuvan ar-vion. Liikemaailman opukset tulivat tutuik-si talous- ja juridiikkaosastolla, kunnes Ny-berg hyödynsi yliopistokoulutustaan histo-rian opettajana vuosina 1975–80. Vuosi-kymmenen vaihteessa toinen humanisti,etruskologi Jorma Kaimio, oli palkattuAkateemisen Kirjakaupan johtajaksi. Uu-delleenorganisoinnin myötä Nyberg palasitakaisin, tällä kertaa osastopäällikön pai-kalle.

Nybergin tulevaisuutta kenties enteilivuodesta 1966 vuoteen 1977 kirjakauppaajohtanut Eino E. Suolahti, joka oli koulutuk-seltaan historian tohtori. "Hän oli renes-sanssiruhtinas, joka tepasteli komentaja-merkki kauluksessa, tuoksui kalliilta parta-vedeltä ja keskusteli hienojen rouvienkanssa", Nyberg muistelee vaikuttavaahahmoa. Ennen kuin johtajan toimenkuvatarjoutui Nybergille, hän ehti olla kolmenvuoden ajan Schildts Kustannuksen toimi-tusjohtajana.

Syväoppinut humanisti

Koko opiskeluaikansa töitä tehnytNyberg valmistui vuonna 1982.Suomen ja Skandinavian ja yleisenhistorian lisäksi päähän tarttui op-peja yleisestä teologiasta ja arke-ologiasta. Kuten monet humanistittänäkin päivänä, hän opiskeli sitämikä kiinnosti. Suurena innoittaja-na Nyberg mainitsee professorinsaMatti Klingen, jonka potretti ko-meilee johtajan työpöydällä. "Mat-ti käy aina silloin tällöin katsomas-

sa, onko kuva vielä tallella", Nyberg nau-rahtaa valottaessaan läheistä suhdettaanoppi-isäänsä.

Pitkän kaavan mukaan opiskelleelle Ny-bergille perinteen merkitys avautui kokokomeudessaan hänen valmistumisvuoten-sa promootiossa, jossa hän sai kunnian toi-mia gratistina. "Mieluummin pitäisi opis-kella vähän kauemmin kuin liian nopeasti.Humanismin ydin on laajassa osaamisessa,siinä että paneudutaan kunnolla", hän us-koo.

Klingen perintönä Nyberg kirjoittaa ku-vaannollisesti yliopiston vieläkin isolla y:llä.Tutkijanurakaan ei ollut kaukana Klingenpyytäessä aikoinaan Nybergiä assistentik-seen, mutta hän valitsi toisin. "Ehkä osoitinhuonoa urheiluhenkeä, koska tiesin, mitenpaljon viran saaminen yliopistolta vaatii.Toisaalta voi ajatella, että tiesin resurssini.Minulla oli enemmän annettavaa liike-elä-mälle", hän kertaa ratkaisuaan.

Sosiaalinen ja poliittinenyliopisto

Opiskelijaelämä palautuu Nybergin mie-leen aktiivisena ajanjaksona. Nuorisoliikekasvoi 1960-luvulla ja eri opiskelijajärjestöttekivät parhaansa vaikuttaakseen päätök-

26sentekoon yliopistossa. Muut paitsi pu-heenjohtajan valtuudet tulivat tutuiksi Ny-bergillekin ainejärjestö Historicuksessa.Vaikka yhteiskunnassa kuohui, ainejärjes-tön sisällä taistolaiset ja porvarit ponniste-livat yhdessä.

Nyberg painottaakin, että opiskelu ei saaolla vain tenttien suorittamista. Täytyy ollamukana yliopiston maailmassa, jonka sosi-aalisen ympäristön ihmiset ovat olleet jaovat tulevaisuudessa merkittävässä ase-massa yhteiskunnassa. "Verkosto luodaanopiskellessa. Kuriositeettina kerrottakoon,että juuri julkaistu filosofi Pertti "Lande"Lindforsin muistelmateos viipyi pitkän to-vin juristien suurennuslasin alla, niin moninykypäivän vaikutusvaltainen henkilö esiin-tyy kirjassa", Nyberg keventää.

Nykypäivänä yliopistossa keskitytäänehkä enemmän tieteeseen kuin sosiaalisiintai valtiollisiin asioihin. Alumnitoimintaaperustamassa ollut ja nykyään yhdistyksentoisena varapuheenjohtajana toimiva Ny-berg kuitenkin uskoo yliopiston vaikutus-mahdollisuuksiin: "Jos kaikki yliopistosta

valmistuneet vaikuttajat saa-taisiin mukaan, käytössä olisimelkoiset voimavarat." Myösyritykset hyötyvät yhteistyöstä.Yliopistollinen tutkimus vaikut-taa merkittävällä tavalla yh-teiskunnalliseen kehitykseen jasitä kannattaa hyödyntää.

Sivistyksen voima

Suomalaiset lukevat tutkimuk-sien mukaan paljon, eikä loppuaole näkyvissä. Myös formaattisäilyy Nybergin mukaan. Jo1980-luvulla ennustettiin cd-ro-min korvaavan perinteiset ko-vakantiset kirjat, mutta näin eiole tapahtunut. Kirjalla onkonkreettisempi merkitys. "Ih-misillä on kunnioitus kirjaa ja

tietoa kohtaan. Sama pätee professorin jatohtorin arvonimiin. Jos sanot ulkomaalai-selle olevasi vuorineuvos, se ei kerro mi-tään, mutta tohtoria arvostetaan kaikkial-la", sanoo Nyberg ja myöntää itsekin hai-kailevansa hiukan aikanaan näkymissä ol-leen tittelin perään.

Yliopiston professorit rehtoria myötenovat tärkeä osa kirjakaupan johtajan kon-taktiverkostoa. Yhteys on luotu sosiaalisis-sa tilanteissa, keskustelemalla. Nyberghuomauttaakin, että yleensä muualla maa-ilmassa liikekumppanit ovat Oxfordin taiHarvardin käyneitä suomalaisten taustanollessa pääsääntöisesti pelkästään kaupal-linen. "Siksi humanistilla on insinööriä taikauppatieteilijää paremmat edellytyksettoimia liikealalla. Sivistystä ei pikakurssillaopi", sanoo Nyberg humanistijohtajan ar-vokkuudella.

Mika Federley ja Helena MiettinenKuvat: Mika Federley

27Kulttuurienvälisenvuorovaikutuksen opiskelijatjalkautuivat harjoittelemaankulttuurikoulutustenvetämistä kulttuurienvälisenviestinnän koulutus-kurssilla.

Kulttuurienvälinen vuorovaikutus on uusipoikkitieteellinen opintokokonaisuus hu-manistisessa tiedekunnassa. Sen sanomanavoi pitää sitä pientä, mutta kuitenkin niinsuurta oivallusta kulttuurieroista. Nämäkiinnostuksen kohteena olevat törmäykset- diplomaattisemmin ilmaistuna vuorovai-kutukset - tapahtuvat niin arkisissa koh-taamisissa kuin liikemaailmassa ja kehitys-yhteistyössäkin. Tosiasia on se, ettei esi-merkiksi ulkomailla oleskelun pituudellaole välttämättä mitään tekemistä kansain-välisissä tehtävissä toimivan henkilön ar-vokkaimman taidon eli kulttuurisen kom-petenssin kanssa. Kulttuurikoulutustensuurin haaste onkin saada aikaan ahaa-elämys siitä, että eri kulttuurien kanssa su-juvassa vuorovaikutuksessa toimiminen ontiedostamista ja opiskelua vaativa prosessi- ei jokin stabiili taito, jonka saavuttaa au-tomaattisesti esimerkiksi ulkomaanko-mennuksen aikana. Kompetenssin luontee-seen sisältyy keskeisesti myös sen ymmär-täminen, että kulttuuriset erot ovat enem-män kuin erilaisia käytäntöjä liikeneuvot-teluissa tai perinteisiä pukuja ja ruokia.Kyse on perustavanlaatuisista toimintata-

Pienet suuretoivalluksetkulttuurista

voista ja tulkinnoista, joiden ymmärtämistävaikeuttaa se, että ne ovat harvoin tiedos-tettuja.

Finnconsult Oy on arvostettu suomalainenkehitysyhteistyöhön keskittynyt konsultti-yhtiö. Sillä on käynnissä esimerkiksi tervey-denhuoltoon, maaseudun elinoloihin sekäkoulutukseen ja ihmisoikeuksiin keskittyviäprojekteja yli kymmenessä maassa. Yh-teensä yrityksen kotitoimistossa ja projek-teissa työskentelee yli neljäkymmentähenkilöä. Koulutustilaisuudessa kotitoimis-ton henkilökunnasta kymmenkunta istuipienessä ja tiivistunnelmaisessa neuvotte-luhuoneessa. Kulttuurienvälisen vuorovai-kutuksen opiskelijat Heidi Johansson jaJohanna Leppänen tunsivat varmaan jou-tuneensa todellisen Idols-tuomaristoneteen aloittaessaan kulttuurikoulutustaannäille kehitysyhteistyön ammattilaisille,joista kokeneimmat olivat asuneet ja työs-kennelleet kaukomailla pitempään kuinkoulutuksen vetäjät olivat edes eläneet.Mitä annettavaa voisi opiskelijoilla heilleolla?

Esittelykierroksen jälkeen ilmassa oli odot-tavaa jännitystä. Mikä meitä odottaa? Eikai aamupäivä kulu tylsään teoriaan? Rau-hallisesti Johanna ja Heidi kuitenkin aloitti-vat: teoriaa höystettynä elävillä esimer-keillä ja harjoituksilla. Milton Bennetin janakulttuurisen herkkyyden kehittymisestätoimii herättäjänä. Se sisältää hurjan tutki-mustuloksen siitä, miten alhaisella tasollakansainvälisissä tehtävissä toimivien henki-

Ku

va: F

inn

con

sult

28

löiden kulttuurinen herkkyys keskimäärinon. Kun jana on esitelty kohta kohdalta,seurasi kriittinen hetki, jolloin kansainvälis-ten asioiden rautaiset ammattilaiset miet-tivät, mihin he itse sijoittuvat. Koulutetta-vien reaktiot saattavat olla mitä tahansaloukkaantumisesta välinpitämättömyy-teen tai motivaation heräämiseen.

Mitä tapahtui Finnconsultin koulutuksessakriittisellä hetkellä? Jää suli. Piirtoheitti-men takana seisovat humanistiopiskelijatvoittivat osallistujien luottamuksen. Tun-nelma oli vastaanottavainen ja innostunut.Jälkeenpäin osallistujat kehuivat ammatti-taitoista esitystä.

Ryhmätyöosuuden tehtä-vänannoksi Finnconsult oli toi-vonut oman yleisesitteensäanalyysia kulttuurienvälisestänäkökulmasta. Heidi ja Johan-na alustivat tehtävää eri kult-tuurityyppejä kuvaavien di-mensioiden avulla, joilla erikulttuureja hahmotetaan esi-merkiksi sen pohjalta, painot-tavatko ne individualismia vaiyhteisöllisyyttä. Finnconsultinyleisesite on sama ympärimaailmaa. Symbolit eivät kui-tenkaan tuo samaa viestiä erikulttuureissa, eikä lähtökoh-taisesti suomalaisittain luotta-musta herättävä teksti saa ai-kaan samaa reaktiota kaik-kialla. Osallistujat joutuivatharjoituksessa tiukan paikaneteen yrittäessään lukea jatulkita esitteitä kouluttajienmäärittelemien kulttuuristenryhmien maailmankuvasta kä-sin. "Niinpä niin, tältä kannal-ta katsottuna nämä meidänmateriaalit ovat ihan yhtä tyh-jän kanssa", huokaisi yksi jaheitti esitteet syrjään pöydän

Outi Kääriä

kulmalle. Vähitellen koulutus muuttui fir-man sisäiseksi kehityskeskusteluksi. Koulu-tuksen tavoite ylitettiin siten moninkertai-sesti sekä yrityksen edustajien että opiske-lijoiden näkökannoilta.

Keskustelu asioiden kulttuurisidonnaisuu-desta jatkuu varmasti Finnconsultissa. Kult-tuurienvälisen vuorovaikutuksen koulutta-jille on olemassa suuri tarve, sillä vastaavi-en keskustelujen käyminen on tarpeellistakaikille kansainvälisille suomalaisille yrityk-sille. Edelläkävijöitä ovat ne, jotka ymmär-tävät sen jo nyt!

Riitankuja 1-3 G 5800840Helsinkip. (09) 6212525f. (09) 6212520kontiki@kontiki.fiwww.kontiki.fi

Oy Kon-Tiki Tours

ärkeä piirre matkustamisen perusolemuksessa on sen hauskuus jamielekkyys. Maailman monimuotoisuuden ja sen hienouksien

löytäminen voidaan toteuttaa tänään kestävällä pohjalla muuttamallamatkustamista vastuuntuntoisemmaksi. Huoli ympäristöstä, luonnon-varojen säilymisestä, uhanalaisista eläimistä ja kasveista - puhuttaa tänäänmeitä kaikkia. Tee elämäsi matka Kon-Tiki Toursin kanssa.

Vaalimme matkustamisen perinnettä...

T

Kysy vuoden 2004 matkaesitteemme! Tulossa mm.

21.-28.1.2004 luontomatka Ecuadoriin. Matkan pääkohteena ovatGalapagossaaret. Matkanjohtajana Ahti Hytönen. Tarjoushinta: 3480,-Vielä neljä paikkaa jäljellä, joten toimi pian!

13.-22.2.2004 luontomatka Seychelleille. Harvinaislaatuinen kohdemaailmalla. Hinta-arvio: 2680,- Matkanjohtajana Juha Kuronen.

29Humanistinen tiedekuntakiitti yhteistyökumppa-neitaan kuluneesta vuodestajärjestämällä tilaisuudenuusien kontaktien solmimi-selle. Lattarihenkinenalumni- ja yritysyhteistyö-juhla keräsi yli 300 iloistajuhlijaa Topelian sisäpihalletoukokuussa.

Takaisin yliopistoon

Topelian pihapiirin puut olivat vielä hiiren-korvilla, kun humanistisen tiedekunnanhenkilökunta sekä joukko tiedekunnankasvatteja eli alumneja ja työelämän edus-tajia kokoontuivat viettämään vuosittaistaalumni- ja yritysyhteistyöjuhlaa.

Dekaani Fred Karlsson toivotti vieraattervetulleiksi. Topeliaan saapuneille huma-nistialumneille paluu yliopistolle herättivarmasti nostalgisia muistoja. Alumnihalli-tuksen puheenjohtaja dosentti Ilkka Tors-tila muisteli, kuinka hän nuorena medisii-narina sisätautiklinikan vielä sijaitessa ny-kyisessä Topeliassa, sai tehtäväkseen vah-tia siirrännäismunuaisten saapumista. Vah-

Sivistynyt ihminenon aina juhlatuulella

30

tia hän piti huoneessa, jonka ovessa nyky-ään lukee “toalett”!

Yliopiston kolmas tehtävä eli yhteiskun-nallinen vaikuttaminen haastaa Torstilanmukaan myös alumnit saattamaan omankokemuksensa ja osaamisensa yliopistonpalvelukseen. Esimerkki alumnien teke-mästä konkreettisesta työstä opiskelijoi-den valmistumisen ja työllistymisen tueksion alumniyhdistyksen suunnittelema virtu-aalimentorointi.

Yhteistyössä on taikaa

Yhteistyömuotojen keksimiseen ei tarvitahokkuspokkusta. Kokemusten jakaminenriittää, totesivat Nokian viestintäjohtajaArja Suominen ja professori Arto Musta-joki slavistiikan ja baltologian laitokselta.

Arja Suominen korosti yritysten ja yliopis-ton välisen yhteistyön vaativan vahvaa pa-nostusta molemmilta osapuolilta. Parhaim-

millaan yhteistyö tuottaa tuloksia, joihinkumpikaan osapuoli ei yksin pääsisi. Uudetliiketoiminnot, yritysympäristön nopeamuutos sekä globalisoituminen ovat aset-taneet yritykset uuteen asemaan. Nyky-ään yrityksissä panostetaan yhä enemmänjatkuvaan oppimiseen ja uusien humaanienja eettisten arvojen huomioon ottamiseen.Yritysten yhteiskuntavastuu ei ole mikäänfraasi, vaan vastuun tunnustaminen on ai-dosti vaikuttanut yritysten ajatteluun ja ar-voihin.

Professori Mustajoki esitti kolme esi-merkkiä tiedekunnan ja työelämän välisis-tä yhteistyömuodoista. Ensinnäkin mietit-täessä tutkintovaatimusten sisältöjä ote-taan työelämä huomioon, toiseksi lisätäänharjoitteluyhteistyötä ja kolmanneksi edis-tetään tutkimusyhteistyötä esimerkiksigradutoimeksiantojen myötä.

Yhteiset on askeleet

Topeliassa laitokset pitivät ovensa auki jatoivottivat vieraat tervetulleiksi tutustu-maan toimintaansa. Viileähköön, muttakirkkaaseen kevätsäähän toi lämpöä ja vä-riä latinalaisryhmejä soittava Kuukumina-yhtye, joka tanssitti vieraita juhlateltassa.Humanistit ja humanistien ystävät jaksoi-vat juhlia pitkälle iltaan. Joskus yhteistyövoi olla yhtä juhlaa!

Edellisvuoden tapaan aidot historian opis-kelijat johdattelivat yleisöä kävelykierrok-sille Topelian korttelin historialliseen mil-jööseen. Oppaina toimivat Tellervo Aarni-puu, Valeri Saltikoff, Susanna Styrman jaHanna Palonen.

31Lisätietoja: http://www.murmur.fi

Professori Patrik Bruun, PäiviSetälä, Fred Karlsson ja IlkkaTorstila. Alumni- ja yritysyhteis-työjuhlapäivänä, 22. toukokuu-ta 2003 tuli kuluneeksi päiväl-leen 50 vuotta siitä kun emeri-tusprofessori Bruun päiväsi väi-töskirjansa esipuheen.

Dekaani ja TT-hanke palkitsivat juh-lassa loistavia esimerkkejä. Claris Ex-cemplis -diplomin saivat:- Filosofian maisteri Annamari Mäke-lä pro gradu -tutkielman ja käytän-nön työelämän ansiokkaasta yhdistä-misestä.- Tutkija Jaana Gluschkoff, joka ontuloksekkaasti edistänyt työharjoit-telua ja yleistä työelämäorientaatio-ta historian laitoksella.- Helsingin kaupungin kulttuuriasiain-keskus, joka on osannut aktiivisestihyödyntää humanistisen tiedekun-nan opiskelijoita työharjoittelijoina.

Lisäksi palkittiin tiedekunnassa työ-elämämyönteisyyden puolestapuhu-misesta professori Arto Mustajokileikkimielisellä The Arts of the Year(Vuoden Artsi) -arvonimellä.

Teksti: Päivi HeinoKuvat: Mika Federley

Historiallisella kierroksella Topeliassa.

Juhlateltan tunnelmaa.

32

Aika ajoin erilaiset tutkijaporukat ja intel-lektuellit kokoontuvat yhteen pohtimaantulevaisuutta. Viime aikoina kristallipalloontuijottamalla on yritetty selvittää, mitkäammatit ovat myös tulevaisuuden ammat-teja. Kuuluuko tulevaisuus konsulteille?Koodaajille? Kodinhoitajille?

Parasta ennen 01012015 -työryhmä tun-tuu uskovan, että leipä voisi hyvinkin irrotakulttuurista. Sitran yhteen lassoamat nuo-ret moniosaajat painottavat pamfletissaanelinvoimaisen kulttuuriympäristön tärkeyt-tä, sillä "vahvat kulttuuripalvelut ja kult-tuurimyönteinen ilmapiiri ovat suoraan yh-teydessä ihmisten viihtymiseen ja menesty-miseen." Pamfletissa uskotaan, että poik-kitieteellisesti ja -taiteellisesti mahdollisim-man runsas aluskasvillisuus voi hyvinkintuottaa niitä hulluja visioita ja innovaatioi-ta, joihin pienen maan on asetettava toi-vonsa kansainvälisessä kilpailussa.

Työryhmä siis uskoo, että jonkun baskeri-pään pitää jaksaa rustata runoja, jotta nä-köpuhelimen kanssa painiva insinööri saavirvoitusta sielulleen ja projektit pysyvät ai-kataulussa. Jahka kännykkäinnovaatio te-kee kaupallisen läpimurron, insinööri saamuhkeat optiot, valtion verokirstu täyttyyja runoilija saa apurahan. Näinkö tämän ontarkoitus toimia?

Tuotteistettu tulevaisuus

Suunnitelma ei ehkä ole pomminvarma,mutta se vaikuttaa kuitenkin aavistuksenverran kehittyneemmältä kuin tämä vuosi-tuhannen alkumetreiltä tuttu idea, jossarunoilijan säkeet saa tilattua kännykkään.(Haikulyriikan ollessa kyseessä kirjainmerk-kejä taisi jäädä vielä ylikin.)

Sitran 22-päisen työryhmän aivoituksiin

tarkemmin perehdyttäessä selviää kuiten-kin, että ei kulttuurituotantoa ole tarkoi-tus rahoittaa apurahasirkuksella, pikem-minkin päinvastoin.- Olisimmeko kypsiä siihen, ettei tuotteis-tamista pidetä syntinä? Taiteilijathan ovatitse asiassa yrittäjiä, pamfletissa sanotaan.

Sitran nuorisokaartilla ei tosin ole mono-polia totuuteen. Ylioppilaslehti ehti pyöri-tellä näitä asioita jo vuotta aikaisemminkerätessään oman dream teaminsä ravin-tola Torniin keskustelemaan kansakunnantilasta. Taiteilija Teemu Mäki alusti aihees-ta talouden ylivalta ja kumosi väitteen tai-teilijasta yrittäjänä. Mäen mukaan taiteili-ja on kummajainen, joka ei sovi markkina-talouden viitekehykseen, sillä hänellä me-nevät tuottajan ja kuluttajan roolit iloisestisekaisin.- Taiteilija on tuottaja ja usein oman tuo-toksensa tärkein tai ainakin yksi innok-kaimmista kuluttajista.

Eikä tässä vielä kaikki: kysynnän ja tar-jonnan laki ei yksinkertaisesti toimi taiteenpiirissä, koska taiteilija tekee työtä jokatapauksessa, reagoi ympäristö siihen mi-ten tahansa. Miksi yhteiskunnan sitten pi-täisi maksaa viulut ja pensselit?

Ratsuväki saapuu rikospaikalle

Taiteilija on maalannut itsensä nurkkaan jasilloin voi insinöörinkin sisäinen maailmanuupahtaa. Pelastus tulee 20-30-vuotiai-den älykköjen kannalta odottamattomaltasuunnalta: suuret ikäluokat elvyttävätkulttuurin!

Suuria ikäluokkia on syyllistetty siitä,että X-sukupolven nuorten supersankarientyöura on tukossa ennen kuin se ehti kun-nolla alkaakaan. Suuria ikäluokkia on syyl-

Tulevaisuus on harmaa- ja se on hyvä asia kulttuurin kannalta

33listetty eläkepommista, jota purkamaan70-luvun harvalukuiset lapset joutuvat lä-hes kylmiltään, vain pari hassua tuotanto-kautta MacGyverin seikkailuja tukenaan.Ja suuria ikäluokkia on syyllistetty siitä,että vielä eläkkeelläkin he säilyttävät ot-teensa vallankahvasta ja äänestävät edus-kunnan täyteen vireitä ikätovereitaan, jot-ka kiireellisessä järjestyksessä säätävät ta-loyhtiöiden hiekoittamispakkolakeja.

Lopetetaan nyt jo tuo syyllistäminen.Suuret - paremmin sanottuna suurenmoi-set ikäluokat - voivat vanhoilla päivilläänantaa piristysruiskeen suomalaiselle kult-tuurille ja sitä myötä koko suomalaiselleelämänmenolle.

On meinannut nimittäin päästä unohtu-maan, että vuoden 2010 tienoilla eläkkeel-le astelee maksukykyisempi ja ter-veempi ikäluokka kuin koskaan ai-kaisemmin. Osa näistä aktiivielä-keläisistä katoaa kyllä Espanjaan,mutta suurin osa jää setelinippu-jaan löyhyttelemään tänne pohjo-laan.

Mene itseesi

Kun talot, kesämökit ja autot ker-ran on maksettu, ja yhä harvem-malle on siunaantunut lapsenlap-siakaan hemmoteltavaksi, johon-kin ne pennoset täytyy kuitenkinpistää. Ja eläkkeelle jäänyt suoma-lainen tekee sen, mistä hän onaina haaveillut - tai ehkä ei suora-naisesti haaveillut, mutta naisten-lehdestä lukenut - hän sijoittaa it-seensä. Hän panostaa kulttuurin.Hän hakee henkistä kasvua.

Taiteilijoiden on vain tultavapuoliväliin vastaan. Suuret ikäluo-kat tarvitsevat lempeitä kulttuuri-elämyksiä, eivät eritteitä paiskovi-en vihaisten nuorten kotieläinten-tappajien uhoteatteria. Edesvas-

tuuttomasta taiteilijarentusta on kuoriu-duttava tulosvastuullinen ja laatutietoinenkulttuurintuottaja. Vain hovikelpoiset kult-tuurintuottajat - vai pitäisikö sanoa vainseppohovikelpoiset kulttuurintuottajat -tulevat saamaan armon.

Niin pääsemme kokonaan uuteen kult-tuurimiljööseen, jossa kirjasyksyn kuuminrunokomeettakin voiriimitellä kassakonei-den kilistessä:

Halusin ollaSun nuori oriMut' menopeliniOn rollaattori

Sami J. Anteroinen

M-Brain on erikoistu-

nut sähköiseen uutis-

seurantaan ja voi toi-

mittaa huomisen

uutiset ruudullesi jo

tänään. Oma ha-

kuohjelmistomme

monitoroi satoja

verkkouutislähteitä

maailmanlaajuisesti.

puh: 09 4242 520e-mail: info@m-brain.fi

Vieläkö elät eilisen

uutisissa?

NewsNowuutisia ennen

muita

www.m-brain.fi

Ku

va: M

ika

Fed

erle

y

34Uusmediabuumi sinänsä on auttamatto-masti ohi, mutta sen myötä muutamanvuoden ajan rankasti puhaltaneet teknolo-giatuulet ovat tulleet jäädäkseen. 1990-lu-vun lopulla internet ja sisällöntuotanto oli-vat jatkuvasti tapetilla, ja jokainen itseäänkunnioittava taho tiedosti verkkoviestin-nän tarpeen. Nyt, muutamaa vuotta myö-hemmin, ala on vakiintumassa osaksi ta-vanomaista työtehtävien kenttää. Uusme-dia-alan yritykset ovat yrityksiä siinä missämuutkin, ja työtehtävät alalla edelleen hie-man mystisiä mutta jo yleisesti tunnustet-tuja.

Humanistisen tiedekunnan digitaalinenviestintä ja uusmedia -opintokokonaisuustarjoaa valmistumisvaihetta lähestyvilleopiskelijoille ajantasaista uusmediakoulu-tusta sivuaineen muodossa jo kolmattavuotta. Nimenomaan uusmedia-alan tunte-mukseen suunnatun opintokokonaisuudentavoite on valjastaa humanistien klassisetvahvuusalueet - kielitaito, kriittisyys jahyvä yleissivistys - palvelemaan digitaalistamaailmaa sekä tukemaan pääaineopintojatavalla, joka avaa uusia mahdollisuuksiatutkintoon ja tuleviin työtehtäviin. Inter-

net-viestintään keskittyvä digiviestintä tar-joaa opintoja vuosittain 40 humanistiopis-kelijalle.

Internet on vakiinnuttanut asemansaosana modernia länsimaista yhteiskuntaa,ja yhä enemmän erilaisia viestinnän tarpei-ta siirretään verkon avulla tapahtuvaksi.Työnantajat ovat it-konsulttien käyttämi-sen sijasta entistä enemmän kiinnostunei-ta tekniikkaa ja uusmediaa osaavista ihmi-sistä omina työntekijöinään, ihmisinä jotkatuovat osaamista ja alan tuntemusta suo-raan työyhteisöön.

Potkua uralle

Samaa tuumii digiviestinnän käynyt Karo-liina Luoto, joka toimii sähköisten tuottei-den päällikkönä Kiinteistöalan KustannusOy:ssä: "Ehkä aiemmin on koettu, ettäuusmediaprojektit jäävät helposti irrallisik-si itse työyhteisöstä. Ilmiöstä halutaaneroon, koska nykyään verkkopalvelut ovatkiinteä osa liiketoimintaa ja viestintää ei-vätkä siitä ulkopuolisia. Töihin halutaan ih-misiä, jotka osaavat puhua teknologian

Sisällöntuotantoahumanisteittain Viime vuosien muotisana,

sisällöntuotanto, onnykypäivänä kadonnutmediasta kuin mediastamiltei kokonaan. Uutiseteivät enää pursuateknologiaa tai uusmedia-alan työtilannetta koskeviakatsauksia yhtä tiiviisti kuinaikaisemmin. Tilalla onuutisia yt-neuvotteluista,irtisanomisista sekäuusmedia-alanpätkätyöläisistä.

35kanssa samaa kieltä ja välittää tietoa myöstyötovereilleen".

Digiviestintä ei vienyt suomen kielen lai-tokselta valmistunutta Karoliinaa uusmedi-an tuotantoyhtiöön, vaan asiantuntijaksinäiden tyypilliselle asiakkaalle. Karoliinatoimii uusmediaa tuntevana ihmisenä or-ganisaatiossa, jossa ei ole omaa koneistoavaativien uusmediaprojektien tuottami-seen, vaan käyttää monien muiden tavoinulkopuolisia tahoja tarvittavan välineistöhankkimiseen.

"Digiviestinnässä parasta antia oli konk-reettinen tekeminen, se että muutamawww-sivusto tehtiin aivan alusta loppuunitse. Humanistina se oli kaikkein vierainta,ja itse tekemällä sai näytteen oikeista pro-jekteista pienoiskoossa. Toinen suuri hyötyoli projektinhallinnan välineistön oppimi-nen", Karoliina sanoo. "Ehkä yleisesti onhavaittavissa jonkinlainen asennemuutosuusmediassa. Sisällön merkitystä ymmärre-tään yhä enemmän, nimenomaan sen laa-dun suhteen. Jotta saataisiin aikaan hyviäverkkopalveluita, tarvitaan hyvää ja koh-deryhmää puhuttelevaa tekstiä".

Toinen humanisti ja digiviestintäläinen,Nomini Networksilla konseptisuunnittelija-na ja tiimin vetäjänä toimiva Katja Raute-lin, on Karoliinan kanssa samoilla linjoilla."Firmat palkkaavat it-alan ammattilaisiaomiksi työntekijöikseen, mutta teknisenkonseptin miettiminen jätetään ammatti-laisille. Raja sisällön ja konseptin välillä onhämärtynyt. Nykyään sisältöä on kokoverkkopalvelun toimintatapa, eikä suin-kaan pelkkä teksti tai käsikirjoitus." Siinämissä aiemmin tarvittiin nimenomaan uus-median tuotantoyhtiöiden kaltaisia asian-tuntijapalveluita, yhä enemmän halutaantehdä itse: "Yhä useammalla firmalla onkäytössään vaikkapa www-julkaisemiseensuunniteltu valmis ja helppokäyttöinen työ-kalu, jonka avulla sisältöä tuotetaan ja yllä-pidetään itse."

Katja kokee digiviestinnän opintojen aut-taneen nimenomaan mahdollisuuksien

hahmottamisessa. “Toisaalta se oli uuttauskoa itseensä ja yhtäältä kokonaisen uu-den työsaran ymmärtämistä."

Osaavaa työvoimaa

Mitä kaikki tämä tarkoittaa humanistiopis-kelijan työllistymisen suhteen? Työnantajathaluavat nyt uusmediaa tuntevaa henkilös-töä paitsi suomentamaan alaa koskevaatermistöä ja menettelytapoja omalle väel-leen, myös yhteyshenkilöiksi toimimaanuusmedian tuotantoyhtiöiden kanssa. Jo-kuhan edelleen suunnittelee ja toteuttaaviestinnän välineet, joita sitten firmassakäytetään.

Aika valoisaa. "Humanisti on uusmedia-alan suhteen aivan samalla viivalla kuinmuutkin, kyse on medialukutaidosta. Ja sii-nä me humanistit olemme täysin omallaalueellamme", toteaa Katja.

Tutkimus- ja tietokeskus

Kustantamo

Kulttuuri-järjestö

Hallituskatu 100170 HelsinkiPuh. (09) 131 231

www.finlit.fisks-fls@finlit.fi

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Jussi Hermunen

36

Vuonna 2001 konsistorin perustaman eril-lislaitoksen tehtävä on harjoittaa korkea-tasoista kansainvälistä monitieteistä hu-manistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimus-ta.- Yliopistossa on vuosien mittaan sijoitettupaljon bio- ja geenitekniikkaan. Havaittiin,että tuen tarvetta on myös muualla. Kolle-gium on tavallaan rahoitusorganisaatio,kuten Suomen Akatemia. Erona on yhtei-set tilat ja yhteisöllisyys. Helsingin yliopis-ton painopisteajattelun mukaisesti pyrim-me tutkimusinstituutiona maailman hui-pulle, Raimo Väyrynen kertoo.

Kollegium on perustutkimuslaitos ja ha-kuprosessi on kansainvälisesti avoin kaikillealalta väitelleille tohtoreille. Kollegiuminrahoitus tulee yliopiston omista varoista.- Hakijoista noin kymmenesosa on ulko-maalaisia. Karsinta on kova, vain 10 % ha-kijoista voidaan hyväksyä. Tutkijamäärä ontarkoitus kasvattaa ajan mittaan 50 tutki-jaan. Kaikilla on sama titteli ja kaikkia koh-dellaan samojen periaatteiden mukaisesti.

Raimo Väyrysen oma tutkimus käsitteleesotien yhteiskuntateoriaa. Hän on myöskirjoittanut paljon globalisaatiosta.- Vaikka nyt voi tuntua vaikealta uskoa,niin perinteiset valtioiden väliset sodat ja

sisällissodat ovat vähentyneet. Vaikuttaasiltä, että tulevaisuudessa valtio ei ole väki-vallan lähde, vaan erilaiset ihmisryhmät.Kun valtiokoneisto hajoaa, kyse ei enää olesiitä, kuka ottaa valtiokoneiston haltuunsa,vaan väkivalta fragmentoituu, Väyrynenkuvailee sotien muutoksia.

Kohtaamisia

Kirjallisuuden tutkija Kuisma Korhonenaloitti kolmivuotisen tutkimuskautensakollegiumissa elokuussa. Hänen projektin-sa käsittelee kirjallisuutta yhtäältä ideaali-sena pyrkimyksenä toisen ihmisen kohtaa-miseen ja toisaalta tuotteena, johon vaiku-tetaan erilaisilla manipulatiivisilla teknii-koilla.- Tutkin kirjallisuutta kahden melko yhteis-mitattoman perspektiivin suunnalta. Kunihmiset kirjoittavat ja lukevat, heillä ontarve kohdata toinen ihminen mahdollisim-man syvällä tasolla ajasta ja paikasta riip-pumatta. Kirjallisuuden välityksellä onmahdollista kohdata toisena aikakautenatai toisessa kulttuurissa eläneitä ihmisiä.Toisaalta kirjallisuudessa vaikuttavat kir-joittamisen tekniikat ja kirjailijan ammatti-

Tutkijakollegiumin tavoitteet:

Korkea laatu jakansainvälinensuuntautuminenHelsingin yliopisto teki suuren satsauksenhumanistis-yhteiskuntatieteelliseentutkimukseen perustaessaan alalletutkijakollegiumin. Kollegiumin ensimmäinenjohtaja professori Raimo Väyrynen valittiintehtävään merkittävien kansainvälistenansioiden perusteella.

Ku

va: M

ika

Fed

erle

y

37kuvat. Tarkoitus olisi saattaa näkökulmiayhteen: mitä siitä seuraa, että me ajatte-lemme kirjallisuutta kahden hyvin erilaisensysteemin alla.

Korhosen tutkimuksessa toisen maail-mansodan juutalaisvainot on yksi esimerk-ki. Holokaustin esittämisestä on kirjoitettupaljon: siitä ei saa vaieta, vaan se täytyymuistaa.

- Jokainen aiheeseen liittyvä kirja tai elo-kuva on tuote, jolla tehdään rahaa. Voi-daan aina epäillä, että kirjoittaja asettuusyyllisen asemaan taloudellisen edun vuok-si. Siksi onkin esitetty, että kaikki tavatesittää Holokaustia fiktion keinoin ovatvääriä. Pitäisi esittää vain faktat. Jokainentapa esittää Holokaustia tekee aina väki-valtaa jollekin, mutta suurinta väkivaltaaon olla esittämättä sitä, Korhonen luon-nehtii aiheen problematiikkaa.

Kollegiumin tutkijayhteisöä Korhonenkuvailee mielenkiintoiseksi porukaksi.- On helppoa tehdä yhteistyötä, kun ihmi-set eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan tu-levat eri laitoksilta ja joskus ehkä palaavatniihin. Hallinto pystyy keskittymään tutki-joiden tarpeisiin enemmän kuin laitoksilla,Korhonen toteaa kollegiumin eduista.

Amerikkalainen rahvaantutkija

Folkloristi Laura Stark oli Suomessa vaih-to-oppilaana 1980-luvun puolessa välissä japalasi jatko-opiskelijaksi Helsingin yliopis-toon Fulbright-stipendiaattina. Väitöskirjavalmistui 1998. Stark on elänyt Suomessayksitoista vuotta.- Nykyinen tutkimusaiheeni pohjautuu väi-töstutkimukseeni, joka käsitteli naistenmagiaa 1800-luvulla Suomessa ja Karjalas-sa. Moni lukija on hämmästynyt siitä, mitenmerkittävässä osassa taikuus ja noituus ontuolloin ollut kansan keskuudessa. Nyt Suo-mea pidetään hyvin kehittyneenä yhteis-kuntana. Tutkimuksessani pyrin selvittä-mään, miten suomalaisista tuli modernejakansalaisia.

Erityistä Laura Starkin tutkimuksessa onse, että hän pyrkii hahmottamaan kehityk-sen tavallisen rahvaan kokemuksien kaut-ta. Valtaosa tähänastisesta tutkimuksestakäsittelee muutoksia eliitin näkökulmasta.- Tutkimusmateriaalini on kertomuksia, ku-vauksia kertojan perheelle tai itselle ta-pahtuneesta, muistikerrontaa ja omaelä-mäkerrallisia tarinoita. Pyrin hahmotta-maan, miten ihmiset puhuivat yhteiskun-nasta, todellisuudesta ja itsestään, Starkkertoo arkistojen uumenista löydetyistäaarteistaan.

Tutkimushanke on vielä alkuvaiheessaan,mutta modernisoitumiseen liittyvät ilmiötovat yhteydessä lukuisiin ihmisten elinym-päristöissä tapahtuneisiin muutoksiin. Esi-merkiksi ihmisten liikkumismahdollisuudetpaikkakunnalta toiselle muuttivat käsitys-tä minuudesta.- Kun liikuttiin paljon ja muut eivät tunte-neet, oli tärkeää luoda oma henkilöhisto-ria. Myös virallinen identiteetti tuli välttä-mättömäksi. Silti on hämmästyttävää, ettävasta vuonna 1920 sukunimi tuli pakolli-seksi, Stark ihmettelee suomalaisen yhteis-kunnan muutoksia.

Helka Mäkinen

38

Humanistit tekevättoimeksiannosta muutakinkuin historiikkeja. Gradujasyntyy myös liike-elämääpalveleviin tarkoituksiin.Humanistientutkimusosaaminen ontarpeen erityisesti kunliiketoiminnan intressitkytkeytyvät viestinnän,kielten, historian taikulttuurin asiantuntemustavaativiin tehtäviin.

Gradu uuden liiketoiminnankäynnistäjänä

Tutkimusaiheen muotoutuminen voi alkaatilanteesta, jossa työpaikalla havaitaantarve selvitykseen, jonka työstämiseenhenkilökunnan oma aika, tiedot tai taidoteivät riitä. Gradututkimus voi olla paikal-laan esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys onsuunnittelemassa liiketoiminnan laajenta-mista. Venäjän kielen kääntämistä opiskel-leiden Janne Timosen ja Kalle Kallion-pään gradu loi pohjan AAC Globalin henki-löstöhallinnon termipankille. Timonen ottiyhteyttä useisiin yrityksiin tarjoten termei-hin liittyvää tutkimusta. Antti Jouhki puo-lestaan oli AAC Globalissa kehitellyt ideaa,että yritys käyttäisi lisäresursseja valitse-miensa aihealueiden yrityssanastojen ke-hittämiseen.

- Soitin oikeaan aikaan ja meidän intres-simme kohtasivat. Aiheen laajuudesta joh-tuen yhden ihmisen työpanos ei riittänyt,joten pyysin Kallen mukaan tutkimustyö-hön, Timonen kertoo.

Alkuvaiheessa opiskelijoiden ja toimek-siantajan välillä käytiin useita neuvotteluja,joissa määriteltiin mm. tutkimuksen tavoit-teet, sisältö, raportointitapa, aikataulu japalkkio. Sitten Timonen ja Kallionpää hy-väksyttivät tutkimussuunnitelmansa toi-meksiantajalla ja ryhtyivät työhön. Opiske-lijat saivat tutkimuksen valmiiksi asetta-massaan määräajassa, noin puolessa vuo-dessa.- Kun gradu oli valmistunut, meitä molem-pia pyydettiin töihin AAC Globalille jatka-maan termipankin kehittämistyötä, Kalli-onpää kertoo.

Kallionpää jäikin töihin yritykseen. MyösTimonen toteaa gradun helpottaneenharppausta opinnoista työelämään:- Toimeksiantotutkimuksen teko opetti

Opiskelijat uudentiedon tuottajina

Toimeksiantogradussa yhdistyy tiede ja käytäntö

Kalle Kallionpää ja Janne Timonensaivat tutkintotodistukset vuositu-hannen viimeisessä publiikissa.

Ku

va: K

alle

Kal

lion

pää

39luomaan suhteita ja ajattelemaan asioitamyös liiketaloudelliselta, ei vain humanisti-selta kannalta.

Finnairin verkkoviestintääselkiytettiin

Finnairin viestintäosastolla on tehty joita-kin tutkimuksia opiskelijoiden toimesta.Suomen kieltä opiskellut Kristiina Kle-metti oli ensimmäinen viestintäosastollatyöskennellyt graduntekijä.

Finnairin tiedottaja Senja Larsen ker-too, että tarve tutkimukseen lähti Finnai-rin uuden intranetin kehittämisestä:- Halusimme tehdä intranetin käyttöliitty-mästä mahdollisimman selkeän, jotta hen-kilöstön olisi helppo käyttää sitä. Finnairinmuilla osastoilla oli ollut aiemmin gradun-tekijöitä ja siitä saimme idean ilmoittaa ai-heesta yliopistolle.

Klemetti opiskeli tuolloin viestintää Tuk-holman yliopistossa ja suomen kieltä Hel-singin yliopistossa. Graduntekijäksi haettiinjoko suomen tai viestinnän opiskelijaa, jo-ten hän täytti vaatimukset hyvin.- Tein intranetin käytöstä kyselyn, johonvastasi yli 600 finnairilaista. Kirjoitin tulok-sista raportin, jossa kerroin miten intranet-tia tulisi kehittää, jotta se palvelisi Finnai-ria paremmin.

Toimeksiantogradun teossa on melkoyleistä, että työnantajalle palautettavatutkimusraportti on eri kokonaisuus kuinlaitokselle tehtävä gradu. Etuna toimek-siantajan kannalta on, että yrityksen tar-vitsemat tutkimustulokset ovat yleensävalmiina nopeammin kuin varsinainen gra-du, johon lisätään teoriaa ja analyysia. Näinkävi myös Klemetin tapauksessa:- Raportti ei sopinut suomen kielen laitok-sen graduksi, joten otin muutaman käytet-tävyysongelman ja tarkastelin niitä kielitie-teelliseltä kannalta. Tein siis kaksi tutki-musta, joista toinen palveli Finnairia, toi-nen laitosta, Klemetti kertoo.

Finnairin viestintäosastolle tehty tutki-mustyö vaikutti merkittävästi Radiolinjantiedottajana työskentelevän Klemetin ura-polkuun.- Se oli kaikenkaikkiaan positiivinen koke-mus ja tärkein työkokemukseni, jota ilmanen olisi tässä nyt, Klemetti toteaa.

Graduista todellista hyötyä

Molemmat toimeksiantajat pitävät gradu-yhteistyötä opiskelijoiden kanssa antoisanaja positiivisena kokemuksena.- Kristiina oli äärimmäisen itseohjautuva jahyvin tarkka, hän ei juuri tarvinnut ohjaus-ta. Tutkimuksen teon lisäksi hän osallistuimonipuolisesti viestintäosaston työhön,Larsen kertoo.

Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin Fin-nairilla siten, että Klemetti koulutti sisäl-löntuottajia ja opetti yhtenäistä tapaa kir-joittaa intranettiin. Tuloksena oli entistäselkeämpi käyttöliittymä.

Antti Jouhkin mukaan gradun tuloksistaon ollut konkreettista hyötyä AAC:n asia-kasprojekteissa. Lisäksi tutkimuksen tekoon käynnistänyt sisäinen oppimisprosessinyrityksessä.- Vaikka terminologia on aina ollut osa asi-akasprojekteja, tämä on ollut askel entistäammattimaisempaan terminologian hyö-dyntämiseen ja ymmärtämiseen, Jouhki to-teaa tyytyväisenä.

"Korvaamattoman työ-kokemuksen lisäksi löy-sin Finnairilta täydellisenaviomiehen", Kristiinanauraa. Hän oli samallaosastolla tekemässäviestinnän opintoihin liit-tyvää graduaan.(Kuva: Jari Härkönen)

Sari Pohjola

40Ajankohtaisten selvitysten jatutkimustiedon hankkiminenorganisaatioiden käyttöönon kulttuuritietoisenbusiness-to-business-ajattelun aikakaudellakysyttyä toimintaa. Aasian jaAfrikan kielten ja kulttuurienlaitoksen opiskeliojoista jaopinnäytetöistä yritys saatulevaisuuden pääomanlisäksi välittömän lisäresurs-sin projekteihin tai vakituis-ten toimintojensa tueksi.

Aasian ja Afrikantuntijat kasvattavatyrityksen pääomaa

Tuumasta toimeen- näin teetgradutoimeksiannon

Toimeksiantogradua tekevä opiskeli-ja käyttää yliopistossa ja aiemmissatyötehtävissään oppimiaan tietoja jataitoja jonkin käytännönläheisen on-gelman ratkaisuun. Tutkimuksen ta-voitteena voi olla esimerkiksi uusientoimintojen suunnittelu tai vanhojenarviointi, tuotteen tai palvelujen ke-hittäminen. Gradunteon aikana opis-kelija tutustuu organisaatioon jahankkii asiantuntemusta, josta onusein hyötyä yritykselle myöhemmin-kin.

Opiskelijan tekemän tutkimuksenlaadun takeena ovat gradulle asetet-tavat tieteelliset vaatimukset. Opis-kelija saa ohjausta tutkimuksen te-koon laitoksensa graduohjaajalta.

Toimeksiantajan tehtävänä on sel-vittää, mihin kysymyksiin tutkimuk-sella halutaan löytää vastaus ja mil-laisia käytännönläheisiä tavoitteitasillä on. Opiskelijalle tulee osoittaayhteyshenkilö, joka neuvoo ja opas-taa tarvittaessa. Tutkimuksen eh-doista ja palkkiosta on suositeltavaasopia kirjallisesti. Usein palkkio voi-daan maksaa verovähennyskelpoi-sesti lahjakirjamenettelyn avulla. Li-sätietoja graduista maksettavistapalkkioista antaa Helsingin yliopistonrekrytointipalveluissa Tiina Lehto,puh. (09) 191 22125 tairekrytointi@helsinki.fi.

Gradutoimeksiannon humanistisentiedekunnan opiskelijalle voi tehdämyös ottamalla yhteyttä suoraan lai-tosten henkilökuntaan tai TT-hank-keeseen, puh. (09) 191 22587 taihum-harjoittelu@helsinki.fi.

Tiibetinbuddhalainen mysteerinäytelmänaamio.

41Tietoa Tangerista Tokioon

Tämän päivän graduvaiheen opiskelija voikuulua alansa huippuekspertteihin tulevai-suudessa. Erikoistumisalasta riippumattaopiskelijalla on yrityksen näkökulmastaparhaat työvälineet ja asenne selvitystyö-hönsä: alan viimeisin tieto, kyky hankkia jamuokata tietoa korkeatasoisesti, kunnian-himoa toimeksiannon toteuttamiseksisekä työuran alkuvaiheeseen liittyvää jous-tavuutta työyhteisöön sopeutumisessa.

Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurinlaitoksen eli AAKKL:n yhdeksän oppiaineenopiskelijat ovat erikoistuneet vähintäänyhteen ulkoeurooppalaiseen kieli- ja kult-tuurialueeseen. Lisäksi heillä on intressien-sä mukaisesti valittuja laajoja sivuaineopin-toja kansainvälisen politiikan tutkimukses-ta valtio-oppiin ja viestintään. Toiset sisäl-lyttävät opintoihinsa kasvatustieteen, so-siologian tai teologian opintokokonaisuuk-sia. Opiskelijalla voi myös olla toinen pitkä

pääaine aivan toiselta sektorilta - esimer-kiksi juridiikan tai arkkitehtuurin alalta.

Teoria ja käytäntö yhdistyvät

Teoreettisten opintojen lisäksi AAKKL:nopiskelijat hankkivat käytännön työkoke-musta erikoistumisalueillaan niin työ- kuinkieliharjoittelunkin kautta. Maailmaltahankittua monipuolista kokemusta voi tuo-da esimerkiksi arabian opintostipendi Ku-waitin yliopistoon, ulkoasiainministeriössäsuoritettu työharjoittelu Pekingin Suomensuurlähetystössä tai vaikkapa kansainväli-sen järjestön palveluksessa tehty työ Del-hissä. Käytännön kokemus tuo kielitaidonrinnalle yhteiskunnallisten mekanismiensekä yritysmaailman ja organisaatiokult-tuurien tuntemusta sisältäpäin. Opiskeluedellyttää teorian ja käytännön linkitty-mistä, ja tämä mahdollistaa kokonaisval-taisen taitotiedon tarjoamisen organisaati-oiden käyttöön.

Gradutoimeksianto sovittaa yhteen or-ganisaation tarpeet, opiskelijan kiinnostuk-sen kohteet sekä gradutyön vaatimukset.Opiskelijalla teetetty työ perustuu ainatäyteen tulosvastuullisuuteen, joten työnhinta-laatu -suhde on erinomainen. Toi-meksiannon sisältöä kannattaa ideoida jatyöstää opiskelijan kanssa; näin se saadaanvastaamaan organisaation tarpeita mah-dollisimman hyvin. Tällä hetkellä AAKKL:nopiskelijat etsivät sopivaa toimeksiantajaamuun muassa ulkomaansuhteiden, kult-tuurin, kaupan ja kehityksen alaan liittyvi-en toimeksiantojen parista.

Exotican kokoelmiakehittämässä

Ateneumin suhdetoimintavastaava An-nukka Klinge teki Itä-Aasian tutkimuk-seen liittyvän gradutyönsä vertailevienkansatieteellisten kokoelmien, eli ns. "Exo-

Pohjoisafrikkalaisen kylätietäjän käsikirjastoa, jotahän käyttää maagisiin tarkoituksiin.

Ku

vat:

Hel

ena

Mie

ttin

en

42

tican" kehittämistyönä. Nykyään Exoticankokoelmat muodostavat Kulttuurien muse-on perustan.

"Ajatus pro gradun sisällöstä kypsyipraktikum- ja seminaarityötä tehdessäni.Huomasin, että Suomen Kansallismuseonjapanilaiset kokoelmat kaipasivat perus-teellista kartoitusta ja käyttöryhmiin pe-rustuvaa luokitusjärjestelmää. Otin yhteyt-tä silloiseen Exotican johtajaan, joka osoittityölleni toimeksiantajan puolesta työnoh-jaajan. Työnohjaajani osoittautuikin mer-kittäväksi mentoroijaksi ja työni kannustaj-aksi", Klinge kertoo.

Klinge koki museon kokoelmavarastoissatyöskentelyn suurena seikkailuna: "Teinvanhojen kortistotietojen perusteella jär-jestelmällistä salapoliisityötä usein tunte-matonta alkuperää olevien esineiden paris-sa." Prosessi oli luonteva tapa muuntaaaito kiinnostus yleishyödylliseksi tiedoksi.Klingen mukaan yrityksen tai yhteisön hyö-ty opiskelijasta on erityisen suuri, kun opis-kelija tekee työtä oman palavan kiinnos-tuksen kohteensa parissa vaivoja ja työtun-teja säästämättä. Yksi Klingen työn tyydyt-tävimpiä puolia oli, että hän tiesi työnsäolevan yhteiskunnallisesti hyödyllistä.

Yhteiskunnallisestiainutlaatuista osaamista

Kysyttäessä miksi organisaatio käyttäisijuuri Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuuri-en laitoksen opiskelijoiden palveluita hyö-dykseen, Klinge vastaa suoraan ja epä-röimättä: "Laitoksella on erityisosaamista,jota ei ole tarjolla missään muualla yhteis-kunnassamme. Valmistumassa oleva opis-kelija on eräässä mielessä elämänsä pro-fessionaaleimmassa terässä. Hän on viet-tänyt vuosia hioen kykyjään ja erikoisasian-tuntemustaan, ja on innovatiivinen, teoria-ja idearikas sekä kykenee nopeaan ja sel-keään hahmotteluun hänelle annetuissatehtävissä.”

"Humanistinen tiedekunta on ryhtynytaktiivisesti tuomaan yhteen opiskelijoita jaorganisaatioita, ja korostamaan sitä, mitenmerkityksellistä vierailla mailla toimivilleyrityksille on paikallisten normien syvälli-nen hallitseminen", Klinge kiittelee. Klin-gen mukaan toimeksianto kannattaa: seantaa yritykselle aineetonta pääomaa jaetulyöntiaseman vaikeasti navigoitavillakansainvälisillä toimintakentillä.

Lisätietoa: http://www.helsinki.fi/hum/aakkl.

Yhteydenotot: suunnittelija Heli Oksanen 050

405 3456 tai amanuenssi Harry Halén (09) 191

22224, Harry.Halen@helsinki.fi.

Laitos valitsee tarvittaessa opintojensa loppu-

vaiheessa olevien opiskelijoiden joukosta yhden

tai useampia ao. aiheen asiantuntijoita, jotka

ottavat yhteyttä toimeksiantajatahoon sopi-

muksen solmimiseksi.

Keskellä vasemmalla Ushebty-patsas: haudantakainentyömies, joka palvelee vainajaa tuonpuoleisessa elä-mässä. Vieressä lehmän lapaluu, johon on kirjoitettutiibettiläisellä kirjoituksella buddhalainen mantra, jotatuuli lukee ja levittää kaikkialle maailmaan.

Heli Oksanen

Ku

va: M

ika

Fed

erle

y

43Presidenttikävi kylässäPresidenttipari vieraili syyskuussa Renvall-instituutin iberoamerikkalaisessa keskuk-sessa, josta he hakivat evästystä marras-kuista Brasilian ja Chilen valtiovierailua var-ten. Iberoamerikkalaisen keskuksen tutki-jat, opettajat ja opiskelijat esittelivät presi-denttiparille ja arvovieraille yliopistossatehtävää Latinalaisen Amerikan tutkimus-ta ja opetusta.

Presidentin ja hänen seurueensa mukanaEtelä-Amerikkaan matkaa myös Latinalai-sen Amerikan professori Martti Pärssi-nen, joka on iloinen matkakutsusta ja vie-railusta: "On hienoa, että tasavallan presi-dentti on kiinnostunut suomalaisesta Lati-nalaisen Amerikan tutkimuksesta ja voim-me tarjota hänelle asiatuntemustammekulttuurin ja tieteen alalla."

Iltapäivän mittaiseen tapaamiseen osal-listui myös kulttuurienvälisen vuorovaiku-tuksen maisteriohjelman opiskelijoita, jot-ka kertoivat opiskelustaan ja urasuunnitel-

mistaan. "Oli todella mielenkiintoista tava-ta sekä presidenttipari että yliopiston kor-keimmat virkamiehet", toteaa MarkettaVanamo ja jatkaa innostuneesti: "Näissäkulttuurienvälisissä opinnoissa voi olla mu-kana aidolla mielenkiinnolla ja jopa tun-teella!"

Toinen mukana ollut opiskelija KristaMurto yllättyi vierailun rentoudesta. "Tun-tuu mukavalta, että presidentti on kiinnos-tunut oppiaineestamme. LatinalaiseenAmerikkaan matkaavan presidenttimmelaajakatseisuutta osoittaa halu vieraillamuuallakin kuin Chilen turisti-paikoissaSantiagossa ja Valparaisossa", Krista ke-huu. "Vaikka oppiaineemme on ehkä sup-pea-alainen suomalaisesta näkökulmastakatsottuna, se on kansainvälisesti tärkeä",miettii Krista. Nykyisin työelämässä tarvi-taan erikoisosaamista ja on hienoa, ettäyliopisto pystyy sellaista tarjoamaan.

Paikalla olleiden opiskelijoiden näkemyk-set kiinnostivat presidenttiä erityisesti jaHalonen kommentoikin opiskelijapuheen-vuorojen jälkeen: "Olen ihan kateellinen,että saatte tehdä tätä työksenne!"

Eila Isotalus

Paikalla oli presidenttiparinlisäksi mm. entinen kansleriIhamuotila, rehtori Niini-luoto, dekaani Karlsson, Ren-vall-instituutin johtaja Lehto-nen ja Latinalaisen Ameri-kan tutkimuksen professoriPärssinen sekä muuta yli-opiston henkilökuntaa jaopiskelijoita.

Ku

va: A

ri A

alto

44

Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurienlaitoksen pitkälle edenneet opiskelijat jär-jestävät Aasian ja Afrikan nykykielten ja-kulttuurien koulutusta ja kursseja (kiina,korea, japani, hindi, heprea, turkki jne.).Kurssit suunnitellaan yhteistyössä laitoksenopettajien kanssa.Lisätietoja: tutkija Raisa Asikainen puh.(09) 191 24178, raisa.asikainen@helsinki.fi.

Institutionen för nordiska språk ochnordisk litteratur ger fortbildning ispråkvård och översättning för utomståen-de studerande. Kontaktundervisningen ärdensamma som för Nordicas egna stude-rande inom den svenskspråkigaspråkvårds- och översättarutbildningen.Detta innebär att övningar och föreläsnin-gar hålls varje vecka under terminerna ihuvudsak dock efter kl. 16. Fortbildnings-programmet omfattar 10-20 studieveckori enlighet med den studerandes önskan.Antagning till utbildningen sker genom ettnivåprov i slutet av augusti och de antagnaansöker om rätt till fristående studier hoshumanistiska fakulteten. Fakultetenuppbär sedvanlig avgift för studierätten.Närmare information:Ingegerd Nyström tfn (09) 191 22505,ingegerd.nystrom@helsinki.fi.

Käännöstieteen laitos tarjoaa käännös-ja tulkkaus- sekä kielikonsultointipalvelua.Yhteyshenkilöt: suunnittelija Päivi Piispa,puh. (05) 8252 215 ja osastosihteeri IrmaLarimo, puh. (05) 8252 202.

Kouvolan kieltenopiskelijat (Kouki)ry:llä on oma käännöspalvelunsa, puh. (05)375 2109.

Monikielisen verkkoviestinnän yritysla-boratorio MONEY on Kouvolassa vuosina2001-2004 toteutettava koulutus- ja tutki-mushanke, joka tarjoaa yrityksille lokali-sointi-, verkkojulkaisu-, käännös- ja sisäl-löntuotantopalveluja.Yhteyshenkilöt: suunnittelija Annukka Sa-hanen, puh. (05) 825 2319 tai 040 5308538 ja johtaja, professori (mvs.) Pirjo Kuk-konen, puh. (05) 8252 200.

Ranskalaisen filologian kääntäjälinjanopiskelijat ottavat vastaan käännöstoi-meksiantoja. Romaanisten kielten laitostoimittaa kiinnostuneille palvelussa muka-na olevien opiskelijoiden yhteystiedot.Opiskelijat ovat itse vastuussa käännöksis-tään.Yhteyshenkilö: Susanna Tuomi, puh. (09)191 23171, susanna.k.tuomi@helsinki.fi.

Suomen kielen laitoksen pitkälle eden-neet opiskelijat ovat valmiita tarttumaanalansa erityyppisiin työtehtäviin. Eniten ko-kemusta heillä on kielenkorjauksesta, eri-laisten raporttien, oppikirjojen, mietintö-jen, lyhennelmien ja esim. lopputöiden kie-liasun muokkauksesta. He osaavat tehdäerilaisia toimitustöitä sekä suunnitella jakirjoittaa mainoksia, asiakaskirjeitä, selvi-tyksiä ja vuosikertomuksia. Osa opiskeli-joista on erikoistunut opettamaan äidin-kieltä, osa taas suomea ulkomaalaisille.Laitos tarjoaa asiantuntemustaan myösääninauhojen purkamisessa tekstiksi.Lisätietoja: amanuenssi Kaisu Juusela, puh.(09) 191 22368, kaisu.juusela@helsinki.fi jataija.viitanen@helsinki.fi.

Kulttuurien tutkimuksen laitoksen ar-keologian oppiaine tarjoaa arkeologiaanja esihistoriaan liittyviä palveluita:- asiantuntijapalvelut, esitelmät, luennot- esihistoriamatkailun suunnittelua ja to-teutusta- arkeologiaan ja esihistoriaan liittyviäkursseja esim. harrastajille ja kotiseutu-

Asiantuntijuuttaja osaamista

45työn pohjaksi- näyttelyjen, tiedotteiden ja julkaisujensuunnittelua ja toteuttamista- arkistoselvityksiä ja maastotutkimuksiaaluesuunnittelun pohjaksi- arkeologiset kenttätyötYhteydenotot ja lisätietoja: Eeva-Maria Vii-tanen puh. (09) 191 24516,eeva-maria.viitanen@helsinki.fi.

Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksenmaisteriohjelma tarjoaa asiantuntijuuttakansainvälistymiseen ja tietotaitoa moni-kulttuurisiin kysymyksiin. Meiltä saat työn-tekijän, kouluttajan, harjoittelijan, tutki-muksen tai selvityksen tekijän.Lisätietoja: Eila Isotalus, puh. (09) 19122435, eila.isotalus@helsinki.fi taiwww.helsinki.fi/hum/kvv

Laaja-alaista tietotaitoa LatinalaisestaAmerikasta löytyy iberoamerikkalaisestakeskuksesta www.helsinki.fi/hum/ibero.Lisätietoja: professori Martti Pärssinen puh.(09) 191 23792 tai yliopistonlehtori JussiPakkasvirta puh. (09) 191 23795.

Uskontotiede kouluttaa eri uskontojen jakulttuureiden asiantuntijoita. Uskontotie-teilijät tarjoavat asiantuntemustaan mm.matkailuun, tiedonvälitykseen ja näyttely-toimintaan liittyvissä asioissa sekä yleensävieraiden uskontoperinteiden tunnetuksitekemisessä.Lisätietoja: assistentti, FL Riku Hämäläinen,puh. (09) 191 23597,riku.t.hamalainen@helsinki.fi.

Humanistisen tiedekunnan kirjasto vas-taa ennen kaikkea tutkijoiden ja edistynei-den opiskelijoiden kirjasto- ja tietopalvelus-ta, mutta kokoelmat ovat myös muidenkirjallisuuden tarvitsijoiden käytettävissä.Asiantunteva henkilökunta palvelee, neu-voo ja opastaa kaikissa tiedonhankintaanliittyvissä asioissa.Lisätietoja: www.helsinki.fi/hum/kirjasto.

Studia semiotica generalia - Maisemanja ympäristön semiotiikkaa ja estetiikkaaLuentosarja käsittelee maisemaan ja ym-päristöön liittyviä merkityksiä ja arvotuksiasemioottisista ja esteettisistä näkökulmis-ta.19.01. Prof. Arto Haapala: Ympäristönmerkitys ja merkityksettömyys26.01. Prof. Eero Tarasti: Meitä ympäröivätmerkit - Umwelt, semiosfääri ja Signscape02.02. Dos. Ossi Naukkarinen09.02. Dos.Altti Kuusamo: Maiseman rajat,merkityksen kehykset16.02. FM Hanna Mattila: Kaupunkikuvanestetiikka ja vuorovaikutteinen suunnittelu23.02. FT Harri Veivo: Ympäristön merkitysja kirjallisuuden projektit01.03. Dos. Emily Brady: Environmental andLand Art08.03. Arkkitehti Sari Tähtinen15.03. FM Mia Kunnaskari: Ennallistamisenjäljet maisemassa22.03. Tutkimusasst. Laura Uimonen: Ym-päristön merkit ja merkitykset ympäristö-taiteessa29.03. FM Virpi Kaukio: Fiktiivinen ympäris-tö, maailma ja paikka05.04. DI / FM Kyösti Ryynänen: Marsin mai-sematLuennot pidetään maanantaisin klo 18.15-20.00 osoitteessa Mariankatu 11, luentosa-li 5. Luentosarjat ovat kaikille avoimia jamaksuttomia.Lisätietoja: Jussi Tuovinen, puh. (09) 19124678, jussi.m.tuovinen@helsinki.fi.

YritysyhteistyötäTT-hankkeessa edistetään tiedekunnan jatyöelämän välistä yhteistyötä.Lisätietoja: Marjo Mansikka,puh. (09) 191 22419 tai 050 520 8829,marjo.mansikka@helsinki.fi,www.helsinki.fi/yritysyhteistyoKoko yliopisto: www.helsinki.fi/yritykset

Koonnut Marjo Mansikka

46

47w

ww

.hum

.hel

sinki

.fi

Humanistilehtiverkossa:www.helsinki.fi/humanistilehti

48

Humanistisen tiedekunnan historiikki:Sivistyksen voima. Filosofeja, historioitsijoi-ta, kulttuuri- ja kielitieteilijöitä – 150-vuot-ta humanistejaBildningens makt. Filosofer, historiker, kul-tur- och språkvetare – humanister i 150 år(Pia Österman 2002)

Saatavana Akateemisesta Kirjakaupasta,Yliopistokirjakaupasta ja osoitteesta hum-julkaisut@helsinki.fi hintaan 25 euroa. Yli-opistokirjakaupasta opiskelijakortilla vii-den euron alennus.

Jatka lukemista.

Lisää historiallisia humanisteja:

www.helsinki.fi/historiallisethumanistit