TRL – 46 vuotta toimintaa Nro 2 21.9.2017

TRL-Retketwww.tyovaenretkeilyliitto.com

Hietajärven harjulla Pallaksella. Kuva: Hilkka Laitinen

TRL-majat

TRL:n ja sen jäsenseurojen syysretkiä eri puolilla Suomea. Tule tapaamaan iloisia retkeilijöitä, se piristää syyspäivää!LISÄTIEDOT SIVULLA 7

KÄKKÄLÖ

UKONJOKI

VARKHAMMUKKARIHMAKURU

Jumalan selän takana Tunturin kupeessaniemen nenässä puron korvassa kosken niskallakallion kyljessä lahden kainalossaLuojan kämmenelläJumalan suuren ja turvallisen selän takanapartainen mies kuin karhu asennollaan nukkuuMikko Kilpi

23.9. Evon retki. Järj. SalSa. 23.9. Syysretki Noitatunturille. Järj. Rovan. Retkeilijät23.9. Retki Liesjärven kansallispuistoon. Järj. Riihim.Retk.24.9. Sieniretki Oittaan maastossa. Järj. TMMR 7.-8.10. TRL-syyspatikka Inkoon Bjursissa.7.10. Kontioniemen polut. Järj. Karjalan Retkeilijät7.10. Lapakisto-retki. Järj. SalSa4.-5.11. Hiisivalkeat Nuuksion Stenbackassa ja vaellus Pähkinäpolulla. Järj. Esp. Retk.9.12. Tonttukävely Nuuksiossa. Järj. Esp. Retk.

Rakotulilla. Kuva: Hilkka Tikka

TRL:n majat ovat oivallisia retkien tukikohtia. Ne ovat luonnon-kauniiden vaellusreittien äärellä.

Katso www. tyovaenretkeilyliitto.com

Lisätietoja ja varaukset: puh. 045 1369 744tai sähköpostillatyöväenretkeilyliitto@gmail.com

Syysmetsiin rennosti!

TYÖVÄEN RETKEILYLIITTO ry Luonnonystävien kansainvälisen Liiton (Naturfreunde Internatio-nale, NFI) Suomen jäsenjärjestö, perustettu 1971.Toimisto: Sturenkatu 27, 4. krs. 00510 Helsinkipuh. 045 1369 744 tyovaenretkeilyliitto@gmail.comwww.tyovaenretkeilyliitto.com www.nf-int.org tai www.nfi.atPalvelemme: ti, ke, to klo 9-16Toimistonhoitaja: Maija KoponenPuheenjohtaja: Hannu Puhalainen, puh. 040 588 1439TRL:n tili: Nordea FI66 1521 3007 1194 58.

Retkeilijä-lehti:Toimitus Hilkka Laitinen, puh. 0440-500354, hilkka.laitinen@gmail.comISSN 0783-165XPainopaikka: Keski-Uusimaa Oy, Tuusula

Seuraava Retkeilijä ilmestyy 14. joulukuuta 2017 Demokraatti-lehden liitteenä. Aineistot kuukautta aiemmin.

TRL:N MAJA-VUOKRAT 2017Vuodepaikkamaksut Varkhanmukkassa (Enontekiöllä)jäsen aikuinen 8 e alle 12-vuotiaat 4 e ei-jäsen aikuinen 12 e alle 12-vuotiaat 7 e

Rihmakurussa (Kittilässä) ja Ukonjoella (Lieksassa)jäsen aikuinen 10 ealle 12-vuotiaat 5 eei-jäsen aikuinen 14 e alle 12-vuotiaat 8 e

Majoja voi varata vuodepaikka-maksulla tai viikko/vrk-hinnalla. Tarkemmat hintatiedot netissä www.tyovaenretkeilyliitto.com sivulta Majat / Majamaksut.

Maksut majavuokrauksesta TRL:n tilille IBAN FI66 1521 3007 119458Viitenumerot: Varkhanmukka + Suaskumpu 11222, Rihmakuru 24442, Ukon-joki 11277, Käkkälö 12331

Puheenjohtajan palstaRadiosta ei enää kuulu kesää ylis-täviä lauluja ja muuttolinnut ovat kääntäneet pyrstönsä Suomelle. Meidän pitää todeta syksyn tul-leen. Syksy on retkeilyllisesti hy-vää aikaa. Seuroilla on varmaan tämän vuoden toimintasuunnitel-missa vaikka mitä tarjolla. Katso-kaa vaikka lehdessä olevaa seurojen toimintapalstaa. Sieltä näkee, että meillä on paljon toimintaa.

Kesä 2017 oli seurojen toimin-nassa hienoa aikaa. Suomi100 toi siihen hyvän lisän. Uusi kansal-lispuisto, Suomen neljäskymme-nes vihittiin Hossassa. Juhlassa oli satoja asiasta kiinnostuneita. Me retkeilijät olimme myös mukana. Hossan kansallispuisto sijaitsee lä-hellä viitostietä, joten etelästä poh-joiseen tultaessa (tai toisinpäin) on helppo käydä tutustumassa puis-ton aarteisiin.

Marjastaminen kuuluu varmaan monen retkeilijän harrastuksiin. Täällä pohjoisessa oli hillasato mi-tä parhain. Paikallislehden kuvien ja jutun mukaan tuolla hillapitäjäs-sä Ranualla oli hilloja niin paljon, että niillä jopa päällystettiin maan-teitä. Välittäjät lopettivat ostami-sen, kun varastot täyttyivät.

Ainakin Kuopion, Savonlinnan ja Rovaniemen retkeilyseurat ovat viettäneet kesän aikana vuosijuhli-aan, ja HTR myöhemmin syksyllä, onnittelut heille.

Oletko ihmetellyt, miksi tämä meille tärkeä Retkeilijälehti ei enää ilmesty niin usein kuin aikaisem-min. Syy on se, että lehden ilmes-tymiskertoja vuodessa on vähen-netty neljästä kolmeen kustannus-syistä. Lehti jaetaan edelleen De-mokraatti-lehden mukana. Kaikki-en toimintojen hinnathan tahtovat nykyään nousta, mutta toivon, että lehti kuluu vielä hyvin retkeilijöi-den käsissä.

Syyskokoukset lähestyvät ja seu-rojen on suunniteltava ensi vuoden talousarviot ja toimintasuunnitel-mat. Ottakaa huomioon suunni-telmissanne realiteetti siitä, mitä voitte toteuttaa. Kaikille jäsenille tulee olla ohjelmissanne tapahtu-mia, joihin voi osallistua. Järjestä-kää myös retkeilykursseja, tai mui-ta aiheisiimme liittyviä tilaisuuksia, niiden kautta saatte uusia jäseniä ja samalla voitte mainostaa itseän-ne ulospäin.

Osallistukaa myös ympärillänne oleviin tapahtumiin omalla retkei-lyaiheisella esittelypöydällä. Liitol-la on siihen materiaalia esim. Ret-keilijä-lehtiä. Kysykää niitä tarvit-taessa Maijalta liiton toimistolta.

Ei muuta kuin retkeilyllistä syk-syä ja alkavaa talvea,

Hannu PuhalainenPuheenjohtaja

Retkeilijä-lehti on luettavissa,

myös aikaisempia numeroita,

TRL:n nettisivuilla näköissivuina.

www.tyovaenretkeilyliitto.com

Hyvän mielen keräys Lahjoittamalla sopivan summan tilillemme olet mukana kämppä-talkoissa omalla ”hyvän mielen” panoksellasi. Lahjoituksia voi osoit-taa Työväen Retkeilyliiton tilille Nordeaan, IBAN FI66 1521 3007 119458. Viitenumero on 11633.

Hyvän mielen keräykseen ovat huhti-elokuussa osallistuneet Mat-ti Vikström, Aino Hooli, Jorma ja Liisa Okkonen, Jukka Tark-kala, Juha Saarinen, Liisa Uusitalo, Pauli Oranen, Pauli T Ko-monen. Kiitos lahjoittajille.

TRL on hyväksytty Vapaaehtoisen

pelastuspalvelun jäsenjärjestöksi.

Tutustu: https://vapepa.fi

Juhli luontoa – niin teemme me-kin! Näin kuului kesäisen TRL:n kutsukirjeen otsikko. Ja kutsua noudatti liki 40 retkeilijää elokuun viimeisenä viikonloppuna Lieksas-sa Ukonjoella kämpällä ja likeises-sä Patvinsuon kansallispuistossa. – Vihtiläiset ilmoittautuivat en-simmäisenä, vastasi Liisa Uusita-lo Vihdin retkeilijöistä kysymyk-seen ’miten keittiövuorot jaetaan TRL:n tapahtumiin’. Vihtiläisten monipuoliseen menyyseen kuului-vat salaatit, nuotiomakkarat, letut ja runsaat aamupalat. Omiin eväi-siin ei todellakaan ollut tarvetta.

Lauantain kohokohtaa, Patvin-suon käyntiä, pohjusti Asko Kur-jen vanhojen savottataitojen näy-tös. Ukonjoen kämpän kupeel-le juntattu tolppa oli keskipistee-nä kun Asko väänsi Kari Neuvo-sen avustamana tukkilaispont-tuilla käytettyjä puomikieppejä. Voimaa ja tekniikkaa tarvitaan, jot-ta kiepeistä syntyy oikeanlaisia.

– Vanhojen työmenetelmien säilyttäminen on tärkeää, siksi tä-tä olen koettanut opiskella, Asko kertoili.

Ukonjoen mahtavista hal-kopinoista kevään ja alkuke-sän aikana vastannut ’talkka-ri’ Erkki Ajakainen oli laitta-nut Askon tarvitsemat näreet li-koamaan kolme viikkoa sitten. Puominäreet olivat pilkkeitä Er-kin muissa puusouveissa. Kun sa-ta männynrunkoa kaatui myrskys-sä kolmisen kilometriä kämpältä, Erkki ryhtyi toimeen.

– Otin moottorisahan, karsin ja pätkin ne viisimetrisiksi. Vei neljä päivää traktorikuskilta ajaa ne pi-hapiiriin. Talkooporukkaa tuli sit-ten siinä vaiheessa ja rungot pätkit-tiin metrisiksi ja pinoihin. Poltet-tavaa riittää nyt pitkäksi aikaa tälle mahtavahenkiselle porukalle, Erk-ki tuumaili.

Mutta palataanpa Suomen luon-non juhlintaan. Menomatkalla Patvinsuon kierrokselle piipah-dettiin Helmi Kilpeläisen loihti-malle keittolounaalle Loma-Kit-siin. Keittiövelhojen lisäksi Kar-

jalan Retkeilijöillä tuntui olevan myös hyvät suhteet ilmojen halti-joihin: vettä satoi koko ajan pait-si ei silloin kun oltiin maastossa. Patvinsuon käyntiin kuului Juha Hämäläisen vetämä sieniretki. Se avasi vasta-alkajillekin näppituntu-man sienten tunnistamiseen.

– Sateisena kesänä vaikkapa keh-näsienen tunnistaminen on haas-teellista, koska vesi on liottanut lakin pinnalta tunnistuksen kan-nalta tärkeän helmiäiskerroksen. Siksi kannattaa opiskella useam-pia tunnistustapoja, Hämäläinen muistutti.

Luontokierroksen päätteeksi ko-koonnuttiin Patvinsuon Kaunis-niemeen kuorokonserttiin ja erä-opasopiskelijoiden laatimalle pik-nikille.

– Hyvin olen viihtynyt, mutta nyt alkaa kalastus eli se ehdotto-masti paras osa treffejä, naurahti Riihimäen Retkeilijöiden Reino Tuominen. Reinon mielessä väik-kyivät puolikiloiset ahvenet, joita viime kesänä nousi lähivesistä.

KIITOKSET JÄRJESTÄJILLE.

Teksti ja kuvat: Hannu Tuovinen

Kesäkuun toisella viikolla viisitois-ta innokasta retkeilijää kokoontui Lapin majoillemme kunnostele-maan vanhaa ja rakentamaan uut-ta. Väkeä oli Lahdesta, Hämeen-linnasta, Joensuusta, Kuopiosta ja Rovaniemeltä.

Olen jonkuisen vuoden ryy-sännyt Lapin majatalkoissa, mut-ta koskaan eivät säät ole suosineet kuten tänä vuonna: sopivasti läm-pöä, sateesta ei tietoakaan eivät-kä sääsket olleet kiusana. Näyttä-mö oli siis ihanteellinen ja me pel-lethän teimme kaikenlaisia temp-puja. Rakennettiin Varkhanmuk-kaan uusi kaivonsuoja. Huitaistiin ohi mennen huussikka niille, joi-den jalka ei enää nouse kovinkaan kepeästi. Rakennusmestareina oli-vat Orasen Pauli, Parikan Unto ja Vuorimaan Jussi. Tässä päti vanha sanonta, Mitä useampi kokki sen sakeampi keitto. Ihme ja kumma - valmista tuli.

Nostettiin Liiterirakennus irti maasta ja saatiin vihdoin pitkos-puutkin tervattua. Hyvin se on-nistui Vuorimaan Jussilta, vaikka käytössä oli vain yksi toimiva käsi.

Naisväki keskittyi enemmän siivouspuoleen. Kämpät siivottiin vauhdilla. Jäi siten aikaa retkeilyl-lekin. Sirpa ja Helena vastasivat ra-vitsemuksesta. Ainakaan nälkä ei ollut vieraanamme. Mainiot kok-kimme kävivät tutustumassa Pal-laksen puroihin jopa niin tarkkaan,

että kunnioittivat veden juma-laa ylittämällä ilkosillaan vesistön. Vahvistamattoman tiedon mukaan Hannukurussa olisi nähty vauh-koontunut porotokka vielä viikko uimisen jälkeen. Tiedä sitten on-ko tapauksilla yhteyttä toisiinsa. Puhalaisen Hannu ja Vähätai-nin Seppo uurastivat puusavotas-sa. Puuta nurin, mönkijällä liite-rin viereen ja uutta kuormaa ha-kemaan. Kyllä niitä jonkun aikaa polttelee ja avautuihan Korsulta pieni väylä tunturiinkin.

Rihmakurussa neljä Karjalan Retkeilijää viisikätisesti siis viisi tervettä kättä ja kolme vähemmän tervettä nostivat joka keväisek-si tulleen riesan eli rumpuputken ylös. Täyttivät liiterin, tyhjensivät uppopumpulla kaivon, johon oli kertynyt sakkaa ja siivosivat käm-pät. Pienelle Tutustu Lapin maa-han -kiertueellekin jäi aikaa.

Tehtiinhän majoillamme paljon pikkuhommiakin. Viistottiin Ke-lon hirren päät, kiristeltiin lukko-ja ja paljon muuta. Viikko oli kai-kin puolin onnistunut. Lähes kaik-ki saatiin tehtyä mitä olin suun-nitellut. Lätäsenolla ja Käkkälöllä jäi käymättä, mutta käydään sitten ensikerralla. KIITOS kaikille ahke-rille osallistujille ja muillekin.

Muistiin merkitsi perimätiedon mukaan

Pauli T Komonen

Elotreffeillä juhlittiin luontoa

Lapin majoilla talkoiltiin

Asko Kurki (oik) ja Kari Neuvonen puomilenkin väännössä.

Suomen luonnon päivän kunniaksi tukkilaistaitoa: sestomista Kaunisniemen rantavedessä.

Juha Hämäläinen opasti sieniret-keläisiä Patvinsuon lenkillä.

Vuoden 2017 TRL:n retkeily-päivät vietettiin Elotreffeillä Ukonjoella 25.-27.8. Perin-teisestä ohjelmasta poiketen juhlittiin myös Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Heikki Aaltonen (vas) ja Sauli Lehtimäki pystyttivät lippu-tangon Ukonjoen pihapiiriin.

3

Seminaari oli samalla paikallinen päätöstapahtuma EU:n Erasmus+ ohjelmaan kuuluvassa ”Plan Be: Aktiiviset seniorivapaaehtoiset” – projektissa. Hankkeen aikana tuotettuja oppimateriaaleja esitel-tiin isäntien omille osallistujille se-kä 15 muun eri järjestön ja yhtei-sön edustajille, yhteensä 44 henki-lölle. Erityisesti isäntäseuraa ilah-dutti se, että seminaariin osallistui myös ”omia”, eli espoolaisen Ta-piolan Maa- ja Meriretkeilijöiden edustajia.

Opintomateriaali sisältää kah-deksan opintojaksoa: motivointi ja odotukset, vertaistoiminta, so-siaalisen viestinnän menetelmät, sosiaalinen osallisuus, sukupuol-ten tasa-arvo, kulttuuri ja taide, luonto ja ympäristö sekä ruoka ja terveys.

Seminaarin avasi hankkeen Suo-men koordinaattori Seppo Tahva-nainen, joka kertoi sen tavoitteina olevan aktiivisen ikääntymisen ja elinikäisen oppimisen edistäminen vapaaehtoistyön avulla.

Kouvolan kaupungin edustajat selvittivät vapaaehtoistyön merki-tystä kaupungin asukkaiden hyvin-voinnin ja kaupungin elinvoimai-suuden lisääjänä sekä tärkeyttä ää-nen kuuluviin saamiselle, yhteisöl-lisyyden, harrastusmahdollisuuksi-en ja palvelujen laajenemiselle. Li-säksi esiteltiin miten kaupunki tu-kee vapaaehtoistyötä.

Kansalaisareenan edustaja puo-lestaan selosti yhdistyksen toimin-taa vapaaehtoisten edunvalvojana,

julkisuuden edistäjänä, toiminnan kehittäjänä ja yhteistyökoordinaat-torina. Tutkimusten mukaan n. 33 % yli 15-vuotiasta suomalai-sista toimii vapaaehtoisina, mut-ta yhteiskunnan muutokset lisää-vät kysyntää ja siten tarvetta uu-sille, nuoremmille vapaaehtoisille. Kertaluonteiset ja pop up –tyyppi-set tehtävät ovat suositumpia kuin pitkää sitoutumista vaativat. Haas-teena onkin löytää uusia kanavia ja keinoja tavoittaa vapaaehtoisia sekä uusia lyhytjänteisempiä toi-mintamuotoja entisten rinnalle. Vapaaehtoiset haluavat hyvin or-ganisoitua ja johdettua toimintaa, jossa heidän taustansa ja osaami-sensa otetaan huomioon ja heitä innostetaan ja kannustetaan me-hengessä.

Päivän esityksissä oli keskeis-tä vapaaehtoistyön tärkeys yhteis-kunnalle ja antoisuus tekijälleen:

uusia ihmissuhteita, yhteisöllisyyt-tä, uuden oppimista, hyvän mielen antamista ja saamista ja sitä kaut-ta muiden ja oman hyvinvoinnin paranemista.

Päivän lopuksi järjestettiin idea-riihi, jossa pohdittiin, miten edis-tää vapaaehtoistyötä ja tavoittaa uusia tekijöitä. Seminaariyleisö oli innostuneesti mukana ja vilkas pu-heensorina ryhmissä tuotti tulos-ta. Uusia tekijöitä saadaan näky-vyyden ja tiedotuksen kautta sekä henkilökohtaisilla kutsuilla ja ver-kostoitumalla.

Hyväksi päätteeksi onnistuneel-le seminaarille osallistujilla oli vielä mahdollisuus käydä tutustumassa Eero Niinikosken opastamina Ky-mijoki Suomen taiteessa –näytte-lyyn.

Helena Arola Kuusankosken Retkeilijät ry

Ossi nukkui pois Mikkelin keskus-sairaalassa 14.7.2017. Näin päättyi kolme päivää vaille 88 vuotta kes-tänyt matka. Oli mielenkiintoista tutustua tähän kaikkien ystävään. Monesti saimme kuulla hänen jut-tujaan aina sota-ajasta alkaen. Nä-mä arvokkaat muistelut saimme taltioitua ikuisiksi muistoiksi.

Sodan jälkeen Ossi aloitti ak-tiivisen yhdistystoiminnan. Pai-nin saralla kilpailutoiminta kesti kaksitoista vuotta 1947-1959. Sii-tä jatkui tärkeä toimitsijatoimin-ta. Muistan hyvin siitä toiminnasta ystävykset Sösö ja Soikka. Jälkim-mäisen oikea nimi oli Tuure Mä-kinen. Poliittinen jäsenyys ja vilkas osanotto kuului hänen harrastuk-seensa yli 70 vuotta. TRL:n puit-teissa hän matkusti ja retkeili laajal-ti Suomessa aina Välimeren maihin asti. Näissä puitteissa rakentui val-tava ystävien ja tuttavien joukko.

Työuran hän teki paikallisen pa-peritehtaan palveluksessa. Sielläkin hän innosti työkavereitaan liikku-misen pariin. Siitä jatkumona oli luonnollisesti toimia osastonsa ur-heiluyhdysmiehenä. 1984 hän te-ki rohkean päätöksen yhtiön hen-kilöstön vähennysprojektissa ja siirtyi ns. eläkkeelle 55-vuotiaana. Mottona oli saada lisää vapaa-ai-kaa monimuotoiseen harrastetoi-mintaan.

1985 hän liittyi paikalliseen EKL:n yhdistykseen vaimonsa In-gan kanssa. Siellä todella he löysi-vät hienot harrastukset ja saman-henkiset ystävät. Kaikki ryhmät

olivat mieleisiä, mutta viikossa on vain viisi arkipäivää, joten askar-telukerho jäi väliin. Omien sano-jen mukaan kuorotoiminta täytyi hylätä muiden laulajien onneksi.

Sösö oli kaikkien tapahtumi-en vakiovierailija, jos suinkin oli mahdollista. Vitsi- ja tietovarasto oli kattava ja niissä merkittävänä apuna oli tietenkin ne pienet muis-tilaput. Huumorimiehenä hän vit-saili, että täytyy muistaa kumman puolen taskussa on vitsit ja missä ne tärpit visailuun?

Kerhomestarin virkaa hän hoi-ti viime kevätkauden loppuun. To-riparlamentti oli tärkeä viimeisille metreille. Ahkera teatterissakävijä jäikin viimeiselle retkelle ”saappaat jalassa”. Hänessä sukulaiset ja kaik-ki läheiset menettivät korvaamat-toman ystävän. Suuri ystäväjoukko jää kaipaamaan iloista ja ystävällis-tä Ossia. Ikävä jää, mutta muistot säilyvät.

Timo Nybergystävä

Suruviesti, Kangasalan Retkeilijöi-den perustajajäsenen Helvi Siirto-sen pois nukkumisesta, tavoitti ret-keilijöidemme joukon heinäkuun viimeisenä viikonvaihteena.

Helvi oli Kangasalan Retkeilijöi-den sielu ja sydän. Hän toimi seu-ramme johtokunnan varapuheen-johtajana vuosina 1990-2003 ja johtokunnassa vuoteen 2005 saak-ka. TRL:n kiinteistötoimikunnas-sa Helvi toimi vuosina 1998-2001. Ansioituneena retkeilijänä häntä on muistanut TRL ansiomerkein ja Varkhanmukka-palkinnolla.

Lukuisat ovat ne talkoot ja ta-pahtumat, joissa Helvi oli aina iloi-sena ja täynnä toimintatarmoa te-kemässä ja järjestämässä. Hän toi-mi esimerkkinä meille muille. Ai-na valmiina auttamaan ja opas-tamaan. Lapin majojen talkoissa Helvi oli puolisonsa Niilon kanssa useamman kerran. Vuonna 2006, jolloin rakennettiin Telaojan kak-soispitkos, Helvi toimi emäntänä suurelle talkooporukalle. Yli 30 hengen porukan ruokkiminen oli suurkoitos vaativissa olosuhteissa. Kun talkoot alkoivat, oli lunta vielä melko paljon tunturissa, ja oli kyl-mää. Ruokien säilytys onnistui hy-vin, lumi toimi jääkaappina. Sitten yllätti helle, ”jääkaappi” suli, min-ne ruuat. Helvi tiesi konstit, ruoka-varastot upotettiin muovisaaveissa Telaojaan. Siellä tunturipuron kyl-mä vesi piti huolen jäähdytyksestä ja ruoat säilyivät tuoreina.

Oman seuran tapahtumia ei voi-nut kuvitellakaan ettei Helvi olisi mukana. Hän aina ehti mukaan, vaikka toimi monella saralla muu-allakin, työväen asiat, naistoimi-kunta, eläkeläiset, SPR jne olivat

hänen sydämenasioitaan. Työvä-enyhdistys ja erityisesti vuoden 1918 vainajien kohtalo olivat Hel-ville tärkeä selvitettävä. Hän toimi aloitteentekijänä, että siunaamat-ta jääneet vainajat siunattiin 2007 Kangasalan läntiselle hautausmaal-le.

Torppa, retkeilijöiden tukikohta oli hänelle rakas. Torpan kunnos-tus- ja siivoustalkoissa hän oli ai-na mukana. Joulujuhlien ja mui-den tapahtumien järjestelyt tai vain nuotiolla tarinointi, niin Helvi oli paistamassa lettuja, keittämässä kahvia ja ehti hän aina rupattele-maan porukan kanssa.

Aina iloinen ja auttavainen Hel-vi on poissa. Muistamme hänet toimeliaana, auttavaisena ja myö-täelävänä, ystävänä. Lukuisat tun-nelmoivat merkinnät Torpan vie-raskirjassa muistuttavat meitä hä-

nestä ja pitkästä yhteisestä retkei-lijätaipaleesta.

Helviä suremaan jäivät poika Heikki puolisoineen, sukulaiset ja lukuisa joukko vuosikymmen-ten saatossa tulleita ystäviä - kaik-kihan me tunsimme ja muistam-me Helvin.

Synnymme joka aamu tässä maassakuljemme iltaan tullen iäkkäiksi;näemme kaiken, kurumaat ja laet,sumussa öisin suunnastamme erehtyenja siellä minne saavumme on kaikki tämäjo väistämättömästi menneisyyttä. Mikko Kilpi

Helviä muistaenPentti Luostarinen,

Kangasalan Retkeilijät

Vietämme vuosijuhlaa Tapanilan Työväentalolla lauantaina 11.11.2017 klo 12.

Osoite: Sompiontie 4, 00730 Helsinki.Juhlatapahtuma sisältää buffet-lounaan täytekakkukahvein. Omavas-

tuuosuus 10€ aikuiset ja lapset 5€. Tilaisuus on avoin kaikille retkeili-jöille ja retkeilyn ystäville. Tervetuloa!

Ilmoittautumiset 30.10.2017 mennessä Eila Oraselle oranen.ei-la@gmail.com puh 0407344913

Omavastuuosuuden/mahdolliset lahjoitukset voi maksaa tilille FI65 8000 1300 0742 01.

(Omavastuuosuuden voi maksaa myös käteisellä paikan päällä.)

Historian kirjaamisessa on huomioitu HTR:n alku ja sen tuoma vakaumus.

Lähteet: Työväen Arkis-to, Retkeilijä-lehdet, vuo-sikertomukset ja omat kansiot melkein 50 vuo-den ajalta. Teos sisältää 80 sivua kuvin ja sanoin.

Kirjan on koonnut/kir-joittanut Eila Oranen ja si-tä voi tilata hintaan 20 €, postitettaessa lisätään pos-tituskulut 2,60 €.

Kirjaa on myös saata-vana HTR:n tapahtumi-en yhteydessä ja vuosijuh-lassa.

Yhteystiedot: Eila Oranen, 040 7344913, oranen.eila@gmail.com

Helvi Siirtosen muistolle 15.10.1925 – 30.7.2017

Kuusankosken Retkeilijät järjesti 9.6. seminaarin vapaaehtoistyöntekijöiden koulutuksesta

Ossi ”Sösö” Söderström in memoriam

Seminaarin osanottajia Kuusankoskitalossa.

Helsingin Työväen Retkeilijät 1967-2017

50-vuotisjuhlajulkaisu

Helsingin Työväen Retkeilijät 50 vuotta

Suruviestejä

Helvi paistamassa lettuja Ukonjoella. Kuva: Risto Mäntylä

Vihdin Retkeilijöiden perintei-nen vuoden majakkaretki tehtiin Isokarille 28.4. - 1.5. unohtamat-ta lintujen tähyilyä Uudenkau-pungin lintutorneilla. Matkaan lähti 16 osallistujaa ja illansuussa majoituimme Uudenkaupungin Pirkholman Matkailun kodikkai-siin rantamökkeihin.

Lauantaiaamuna lähdettiin Kerttu-laivalla kaupungin sata-masta. Retken oppaina toimivat kapteenimme Kari Laaksonen, lintuoppaina Juhani ja Veera Sal-mi. Ensimmäinen lintukohde oli Urpoisten saari, jonka merimetsot olivat vallanneet. ”Kerrostaloiksi” muodostuneet pesäpuut olivat ti-heänä verkostona koko saaren mi-talla. Muita tavanomaisia vesilin-tuja, meriharakoita, telkkiä, han-hia ym. uiskenteli ja seisoskeli saa-rien lomassa ja luodoilla.

Kiersimme vielä ennen Isoka-rin satamaa Keskikallion, jossa pe-si ruokkeja.

Isokari on Selkämeren kansallis-puiston lumovoimaisimpia retkei-lykohteita ja majakkasaaristamme suurimpia - n. 180 ha. Aallonmur-tajalla istuskelivat saaren kuului-suudet, riskilät, joiden kolonia on Suomen suurimpia. Lintuoppaat Juhani ja Veera kertoivat Isokarin

luonnosta ja linnustosta. Lahden-poukamassa uiskenteli haahkoja ja kyhmyjoutsenia, joista osa hauto-mispuuhissa.

Majakalle kävelimme sisäjärven kautta. Vaikka Isokari sijaitsee ul-kosaariston äärilaidalla, on siellä erittäin rikas kasvisto. Eri putkilo-kasvilajeja löytyy peräti 380, pal-jon saaren sijaintiin nähden ulko-saaristossa.

Kari Laaksonen kertoi majakasta ja piharakennuksista. Turisteille on ehostettu armeijan vanha ruokala

ravintolaksi, jossa lounastimme. Ehtoisana emäntänä toimi Noora Hilden apureineen.

Innokkaasti nousimme majakan ylimpään kerrokseen, valon vieres-tä avautui vaikuttava panoraama, aava meri, onhan Isokari Pohjan-meren korkein majakka, 49,5 m.

Saarella vallitsi mitä kaunein sää, mutta meri on arvaamaton. Myrs-kyvaroitus oli annettu. ”Kerttu-laiva kyllä myrskyt kestää, mutta teillä matkustajilla ei olisi muka-vat oltavat”, ilmoitti kippari. Läh-dimme ja nautimme merimatkas-ta Uuteenkaupunkiin juoden pul-lakahvit.

Retki jatkui vielä kaksi päivää tutustuen lähistön lintutorneihin. Retken aikana näimme kaiken-kaikkiaan 77 eri lintulajia. Vap-pupäivänä herrasteltiin brunssilla Pyhämaan kahvila-ravintola Py-hämaan Pirtissä.

Muutakin retkellä koettiin, mut-ta se olisi jo toinen juttu. Jälleen kerran hyvä retki hienolla poru-kalla.

Mia Neuvonen Vihdin Retkeilijät

Faktaa majakastaValmistumisvuosi 1833, korotus 1899.Se on Pohjanmeren korkein 49,5 m merenpinnasta.Sijanti: Kustavin kunta, Uudesta-kaupungista 24 km. Suunnittelija: Luotsimajuri Gustaf Brodd, esikuvana Krond-stadtin majakka, piirustukset tarkisti itse Carl Ludvig Engel.

4

Varhain lauantaiaamu, pikkubus-si täynnä iloista väkeä, suuntana Nauvo, ja ”SEILI – saari jolta ei ollut paluuta.” Matka taittui mu-kavasti. Nauvossa, ennen yhteys-aluksen lähtöä ehdimme ruokail-la pienessä, viehättävässä Majatalo Martassa. Ruokailun jälkeen yhte-ysalus m/s Östern kuljetti retkipo-rukan puolessa tunnissa mukavasti Seilin laituriin. Aurinko paistoi ja merituuli viilensi mukavasti. Sata-massa meitä odotti oppaamme Ol-li-Jaakko Latva-Mäenpää.

Heti alkuun Seilin saarella op-paamme varoitti punkeista, joi-ta saarella on paljon. Saarella teh-däänkin Turun yliopiston tutkijoi-den toimesta mm. punkkitutki-musta. Nousemme ylemmäs koh-ti saaren vanhaa Fogdebyn tilan rakennusryhmää ja kylää, josta on tietoja jo 1500-luvulta. Kylästä on vielä näkyvillä jokunen rakennuk-sen perustus. Rinteessä, tilan pää-rakennuksen lähellä rinneniitty, jossa opas esitteli laajaa käärmeen-laukkaesiintymää. Käärmeen-laukkaa on käytetty mauste- ja ke-ripukkiyrttinä. Saarella on noin 30 uhanalaista kasvilajia, joiden säilymisestä pidetään hyvää huol-ta. Eräs tällainen kasvi on pelto-maitikka, jota sanottiin myös ”pi-runvehnäksi,” rikkakasvi, jonka siemenet viljan seassa aiheuttivat, että viljasta leivotusta leivästä tu-li sinertävää ja kitkerän makuista. Aidatuilla niityillä laiduntaa mai-seman hoitajat, lampaat ja komea lehmälauma vasikoineen.

Saaren keskellä kohoaa ko-mea, Turun kaupunginarkkiteh-din P.J.Gylichin piirtämä, hospi-taalirakennus. Sairaalan pääraken-nus on rakennettu 1851. Raken-nus toimi mielisairaalana ja vuo-desta 1889 alkaen, jolloin miehet siirrettiin Käkisalmen uuteen sai-raalaan, naisten mielisairaalana ai-na vuoteen 1962. Nykyisin raken-nuksessa toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen meribiologian tutkimus. Raken-nuksessa on nähtävillä karu poti-lashuone.

Laskeudumme alas mäkeä koh-ti varsinaista spitaalisairaala-aluet-ta. Komeat tervalepät reunustavat tietä. Sairaalaniemellä kohoaa ko-mea punainen puukirkko, ainoa rakennus joka on säilynyt spitaa-lisairaalan ajoilta. Rannan tuntu-maan on myöhemmin rakennettu yksinkertainen kellotapuli kirkon-

kelloineen. Pihapiirissä seisoo jy-kevä puuristi, ja muistolaatta 663 spitaaliin menehtyneen muistolle.

Astumme sisälle kirkkoon, oven vasemmalla puolella ovat jalkapuu ja häpeäpenkki, karut penkit kir-kon kummallakin sivulla ja alttaria vastapäisellä puolella aidattu spi-taalisten puoli, jonne on myös oma sisäänkäynti. Alttari, saarnastuoli ja katossa komea kirkkolaiva, vo-tiivilaiva. Ainoat värilliset kohteet kirkossa ovat saarnastuolissa olevat kuviot, vuonna 1949 valmistunut Helge Stenin maalaama alttaritau-lu ja Sylvi Kekkosen vuonna 1957 lahjoittama värikäs alttarivaate, joka on kirkossa käytössä kesäisin. Kirkon takana on hautausmaa, jo-hon on haudattu saarella kuolleet mielisairaalan naispotilaat. Joitakin sairaalan työntekijöitä on haudattu tähän vanhaan kalmistoon, viimei-sin 1950-luvulla.

Varsinaisen Seilin spitaalisairaa-lan, hospitaalin historia alkaa jo 1619 kun Ruotsin kuningas Kus-taa Adolf II määräsi, että spitaali-sairaala, hospitaali pitää rakentaa Turun seudulle. Sairaalan paikaksi valikoitui Sjukholmenin saari, jo-ka on nykyisin yhtä Seilin saarta maakohoamisen vuoksi. Saarella oli neljä sairastupaa, joissa potilaat asuivat. Useimmat potilaat tuotiin saarelle väkipakolla. Potilaan piti tuoda tullessaan 20 taaleria ja ark-kulaudat, tai omaiset toimittivat puutavaraa arkkua varten. Erityis-tä hoitoa ei ollut, potilaat hoitivat toisiaan, hoitokeinoina oli Jumalan sana, terveyslähteen vesi ja viina. Saarelaisilla oli oikeus itse polttaa viinaa. Ensimmäisen kerran saarel-la kävi ”lääketieteenoppinut” vasta 1686. Tänne Sjukholmenille jou-tuneilla ei ollut paluuta, he kaik-ki ovat haudattuina saaren hiek-

kaiseen maaperään, hautapaikkaa ei vielä tarkasti tiedetä. Seilin spi-taalisairaalan historia päättyy kun viimeinen potilas, Malin Matsdot-ter, oltuaan saarella 52 vuotta, kuo-lee vuonna 1785.

Idyllinen, mutta karun histori-an omaava saari siirtyy vähitellen nykyaikaan. Saari on vasta avautu-massa matkailulle. Majoitusta on saatavilla ja komean sairaalaraken-nuksen siivessä toimii pieni kahvi-la/ravintola. Yhteysalus m/s Östern tuo Nauvosta kerran päivässä Seilin historiasta kiinnostuneita tutustu-maan tähän surullisen sairaalahis-torian omaavaan saareen.

Paluumme saarelta onnistui mu-kavasti, toisin oli spitaalisilla, heillä ei ollut paluuta.

Teksti ja kuvat:Pentti Luostarinen

Kangasalan Retkeilijät

Kirkkolaiva, votiivilaiva. Niitä on erilaisia saaristolaiskirkoissa.

Kirkon takana on hautausmaa. Kirkko on valmistunut 1773.

Uuskaupunkilainen taiteilija Raija Nokkala, monipuolinen niin ku-vataiteilijana kuin kuvittajana, te-atterinohjaajana kuin näytelmän-kirjoittajana omaa kertomisen tai-don. Hän on satumainen siinäkin suhteessa, että voi ottaa esiintyjik-si eläinkunnan sielukkaat hahmot, useinkin karhut, lampaat ja lehmät kissoista puhumattakaan. Erityis-opettajana hän tuntee lapsuuden mielikuvitusmaailmat, joihin kuu-luvat mm. suloiset enkelit.

Tämä kalaretkikuvaus on jul-kaistu lähes 300-sivuisessa teok-sessa ”Hirvi lukee dekkaria” – Rai-ja Nokkalan naivistisia maalauksia ja Ulla Kamppisen runoja”. Riimit luontuvat maalauksiin mainiosti. Kalaretki –maalauksen runoteks-tissä luonnehditaan retkeilijöiden onnea ”Koko perhe mukana/seu-raa reippahasti/vaikkei tulis kalaa-kaan/ollaan iltaan asti”.

Raija Nokkalan valovoimaisia maalauksia on kesäisin esillä hä-nen luomuksessaan Taidetalo Pil-vilinnassa meren äärellä Uudessa-kaupungissa, Naivistit Iittalassa –näyttelyssä ja lukuisissa pysyvissä kokoelmissa monissa maissa. Juuri nyt lokakuussa hänellä on kolmen muun suomalaisnaivistin kanssa näyttely Antibesissa Ranskan Ri-vieralla.

Kalastustakin säännellään luon-nonsuojelullisin perustein. Joka-miehen onginta ja pilkintä ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuk-sia. Ei tarvita lupaa, joskin se on kiellettyä lohi- ja siikapitoisten ve-sistöjen koski- ja virtapaikoissa se-kä vesialueilla, joissa kalastus on muun määräyksen nojalla kiellet-tyä. Siispä toivotettakoon hyvää kalaonnea raikkaassa luonnossa!

Aira HeinänenLaajasalon Reippailijat

Kalaretki

Isokarin majakalla ja Uudenkaupungin lintutorneilla

Isokarin majakka. Kuvat: Kari Neuvonen

Riskilöitä Isokarin aallonmurtajalla.

Saari, jolta ei ollut paluuta

Merellistäeksotiikkaa

5

Luonto-kokemuksia

Savosta saapuneelle luonnonystä-välle matkan anti oli mahtava. Op-pikirjoissa selitetyn Merenkurkun maannousun näki nyt ”ilmielävä-nä”, kun kalastusmajat olivat jää-neet metsän keskelle.

Yksi monista kohokohdista oli merikotkan liito Valassaarten ma-jakan yllä. Lintumaailma oli todel-la runsas. Kallaveden laineilta tut-tujen lokkien, tiirojen ja uikkujen lisäksi oli merilokkeja, haahko-ja, pilkkasiipiä, riskilöitä ja ruok-keja, kaikki sellaisia, joita ei sisä-maassa näe.

Kasvillisuudenkin puolella löy-tyi useita uusia tuttavuuksia, mm. rantanätkelmä laidunniityn ku-peessa sekä lukuisat maannouse-marantojen heinät. Niitä keräsim-me vaimon kanssa kotiinviemisiksi ja sittenpä vierähtikin useampi tovi matkan jälkeen kasvikirjojen äärel-lä lajeja ”arvuutellessa”.

Pekka Tenhunen

Siitä tuli 40 vuotta tou-kokuussa kun Kuopion Retkeilijät perustettiin. Ajatus seurasta syntyi Itävallan Alpeilla, Kaprunin alppikiipeilyopistossa. Taisi olla Työväen Retkeilyliiton ensimmäinen alppikiipei-lykurssi ja kuopiolaisena minäkin pääsin mukaan. Porukka oli mukavaa, tässä halusin olla mukana. Retken vetäjä ja TRL:n puheen-johtaja, Erkki Wiksten tuli Kuopioon ja seura perustet-tiin 8.5.1977.

Tähän aikaan retkeilyseurat kuu-luivat Työväen Urheiluseurojen Keskusliittoon, TUK:oon ja Kuo-pion Retkeilijöissä toimi aktiivises-ti TUK:n toimitsija Seppo Peso-nen. Tehtiin lakkaretkiä Lieksaan, Ukonjoen kämpälle, joka silloin oli TUK:n omistama. Matkustet-tiin hataralla pakettiautolla pölyä-viä hiekkateitä itärajalle. Varusteet oli uusissa, itsetehdyissä rinkoissa. Lakkoja löytyi, elettiin aikaa ennen turpeennostoa. Lappiinkin urhei-lumies Seppo vei porukan hiihtä-mään. Varusteita valmistettiin itse, jopa telttoja.

Seuran puheenjohtajina vuo-sien vieriessä ovat toimineet Se-pon lisäksi Liisa Niskanen, Pauli T. Komonen, Hannu Tuovinen, Pertti Taskinen, Matti Asikainen, sihteereinä mm. Eeva Mehtonen,

Teemu Rissanen ja nyt Tiina Nyk-ter, rahastonhoitajina, nykyisin ta-loudenhoitajina, Helena Niskanen 30 vuotta, Risto Riihinen ja Mikko Virnes. Johtokunnalta ja jäseniltä on aina löytynyt ideoita ja rohke-utta, niin että toiminta on jatku-nut tähän päivään saakka.

Vuodesta 1999 saakka seuralla on ollut käytössään lähes satavuo-tias huvila, Koivula, Kuopion Sa-

visaaressa, lähes kaupungin keskus-tassa, Kallaveden rannalla. Vanha talo vaatii huolenpitoa ja onnek-si taitavia käsiä on aina tarvittaessa löytynyt. Ja talkoot jatkuvat.

40-vuotisjuhlavuotta on vietetty yhdessä Suomen 100-vuotisjuhli-en kanssa. Metsähallituksen Juhli luontoa -teemapäivinä on kuopio-laisilla ollut mahdollisuus tutustua Koivulaan ja seuran toimintaan lu-

mileikeissä ja keväisellä kasvi- ja linturetkellä ja nauttia pop up -ra-vintolan antimista.

Seuran syntymäpäiviä vietettiin yhteistyökumppaneiden kanssa kahvitellen. Tuntui hyvältä kuul-la, että kaupunki arvostaa sitä työ-tä mitä Koivulassa tehdään.

Jäsenistön juhlapäivän teema oli Rakastu kesäyöhön. Aamulla juh-lakansa marssi Jorma Uotisen joh-

dolla torille hulahulaa tanssien, sil-lä Kuopio tanssi ja soi samanaikai-sesti. Koivulassa juhla alkoi lipun-nostolla, oli runoja ja lauluja ja oli Maija Pitkäsen ja Eeva-Liisa Pal-kispään organisoima Karjalanpii-rakka-työpaja. Työpajan herkulli-set tuotteet syötiin yhteisellä ate-rialla. Rivitansseja opeteltiin Ve-näläisen Päivin opastuksella. Illan päätteeksi saunottiin ja ihailtiin au-ringonlaskua kesäyössä. Jäsenistön voimin teimme hienon juhlan.

Vuotuiselle kansallispuistoret-kelle Taskisen Pertti vei meidät ai-ka uuteen Etelä-Konneveden kan-sallispuistoon elokuussa. Puisto on oivallinen vesiretkeilyyn. Ka-ruja kallioisia saaria, komeita mai-semia, kalasääsken pesiä, kalasääs-ken poikasetkin olivat jo lento-kykyisiä ja esittivät meille taito-jaan. Erämaajärvien lintu, kuikka, on ottanut nämä vedet omikseen. Tutustuimme alueeseen paikallisen yrittäjän risteilyaluksella ja teimme lyhyen vaelluksen saaren korkeim-malle kohdalle ja totesimme maas-ton erittäin vaikeakulkuiseksi, vesi-tie on tasaisempi.

Tästä on hyvä lähteä kohti uusia haasteita. Toiminnan on löydettä-vä tämän päivän ihmisten tarpeet ja saatava ihmiset mukaan toimin-taan. Senhän me tiedämme, luonto parantaa ja laskee stressitasoa.

Liisa Niskanen

Retkeileville suomalaisille taitaa Lapin tunturit olla tutuinta Suo-mea oman kotiseudun jälkeen. Kuopion Retkeilijät päättivät teh-dä 40-vuotisjuhlamatkansa meil-le tuntemattomaan Merenkurkun saaristoon 6.–9.7.2017.

”Merenkurkun saaristo merkit-tiin Unescon maailmanperintö-luetteloon 16. heinäkuuta 2006. Tämä jääkauden muokkaama luonnonmaisema on maailmanlaa-juisesti arvokas ja sitä tulee hoitaa osana ihmiskunnan yhteistä luon-nonperintöä”. Teksti on Unescon pronssilaatassa, jollainen löytyy jokaisesta maailmanperintöalueen kunnasta.

Majoituimme Merenkurkun Majatalossa kauniissa Björke-byn kylässä. Sieltä oli lyhyt matka mielenkiintoiselle luontopolulle ja sen lintu- ja näkötornille. Tor-nilta näki hienosti miten jääkau-si oli muokannut maisemaa, kuin pyykkilautaa oli De Geer -moree-niselänteet, kapeita maasuikaleita, kivikkoista vettä välissä. Maisema muuttuu jatkuvasti, syntyy uusia järviä, fladoja, saaret yhtyvät naa-purisaariin. Maa kohoaa Björke-byssä 8-9 millimetriä vuodessa ja esim. Raippaluodossa ja Björkössä uutta maata paljastuu 35 hehtaa-ria vuodessa!

Suomenruotsalaiseen kulttuu-riin tutustuimme Mustasaaressa Suomi 100-yhteislaulutilaisuudes-sa upealla Stundarsin museoalueel-

la. Allsång aivan kuin Skanssenil-la. Ja mehän laulettiin, Jag tror, jag tror… ja laulettiinpa myös vanho-ja suomalaisia iskelmiä pelimanni-bändin säestyksellä.

Kummallista oli tapahtunut Sö-derfjärdenissä 520 miljoonaa vuot-ta sitten. Meteoriitti oli syöksynyt maahan. Yhä sen jälki on maise-massa, se on 6 km halkaisijaltaan oleva pyöreä tasanko, jossa kur-jet einehtivät syksyisellä muutto-matkallaan. Viime syksynä siellä oli laskettu yli 8500 kurkea ruo-kailemassa.

Söderfjärdenin Meteoriihen mah-tava opas johdatteli meidät miljoo-nien vuosien taakse tarinoissaan.

Merenkurkun saaristoon vesiltä käsin tutustuttiin matkalla Valas-saarille. Niillä vesillä ei pysty var-maan muut liikkumaan kuin paik-kakunnan kalastajat, niin oli kapei-ta paikkoja ja matalia vesiä. Valas-saaret on esimerkki yhteen kasva-neista saarista. Kalastajien majo-ja oli keskellä metsää ja majakan rakentajien kivisilta oli kuivalla maalla. Luonto oli monimuotois-ta, kanerva- ja katajanummineen, kosteikoineen ja koivikkoineen.

Komean punaisen majakan juu-rella nautimme kalastajan tarjo-amat kahvit ja kalavoileivät.

Viimeisenä iltana istuimme Ma-jatalon terassilla ja lauloimme taas Allsång Annukka Mattilan johdol-la ja Merja Juvosen kitarasäestyk-sellä. Puolenyön maissa vielä kii-

pesimme näkötorniin auringonlas-kua ihailemaan.

Matkalla oli 24 retkeilijää Kuo-piosta, Savonlinnasta ja Hyrylästä.

Lähteenä Tiina Hietikko-Hau-talan kirja Jääkauden jälkinäytös, Merenkurkun saariston maailman-perintö. Saimme kirjan Kuopion GTK:lta geologi Jari Nenoselta, hänen kertoessaan meille Meren-kurkun alueesta.

Liisa Niskanen

Lännen ihmeitä

Kuopion Retkeilijät 40 vuotta yhdessä luonnossa

Metsänhoitaja Seppo Jauhiainen onnittelee juhlivaa seuraa. Onnitteluja vastaanottavat Liisa Niskanen ja Eeva-Liisa Palkispää. Kuva: Kauko Laitinen 

Piirakanleipojat Eeva-Liisa Palkispää, Tuula Laitinen, Mari Korhonen, Liisa Kuokkanen, taustalla Maija Pitkänen. Kuva: Liisa Niskanen

Merikotkan lentoprofiili.

Auringonlasku Merenkurkussa. Kuva Nina Pendikainen

Valassaaren majakan suunnitteli Gustave Eiffelin

insinööritoimisto, sama joka suunnitteli myös Pariisin Eiffel-

tornin. Kuva: Liisa Niskanen

6

Naturfreunde Internationale (NFI) valitsee parin vuoden välein Vuoden maisemaksi jonkin luon-toarvojensa ansiosta merkittävän ja uhanalaisen alueen. Vuoden mai-sema -projektin aikana NFI järjes-tää alueella erilaisia tapahtumia se-kä suunnittelee paikallisten asuk-kaiden kanssa hankkeita, joilla tu-etaan alueen kestävää kehitystä.

Tänä vuonna NFI:n valinnas-sa korostui kansainvälisyys, sillä vuosien 2018/2019 maisemaksi on valittu Senegalin ja Gambian raja-alue. Se sijaitsee Sahelin reu-na-alueella ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat siellä selvästi nä-kyvissä. Valitsemalla afrikkalaisen maiseman NFI haluaa edistää kan-sainvälistä solidaarisuutta, yhteis-vastuuta ja Euroopan ja Afrikan vä-listä yhteistyötä. NFI:llä on paikal-lisyhdistykset Algeriassa, Senegalis-sa ja Togossa. Niiden jäsenmäärä on yli 15 000 eli moninkertainen verrattuna useimpiin eurooppalai-siin paikallisyhdistyksiin.

Projektin aikana toteutetaan konkreettisia projekteja, joilla aluetta voidaan kehittää ympä-ristön kannalta kestävällä tavalla. Saksan luonnonystävät ovat jo ke-ränneet varoja tyttöjen ja nuorten naisten koulutuskeskusta varten. Keskusta rakennetaan St. Loui-sin alueelle Senegalissa ja aikatau-lun mukaan keskuksen kolmessa luokkahuoneessa opettelee jo ensi vuoden alussa 25 naista ja tyttöä kutomaan sekä painamaan ja vär-jäämään kangasta. Lisäksi tarkoi-

tus on oppia paikallisten vihan-nesten käyttöä ja perehtyä yritys-toiminnan perusasioihin. Kaikille paikallisille avoimilla iltakursseilla tullaan opiskelemaan luku- ja kir-joitustaitoa sekä perehdytään ym-päristönsuojeluasioihin.

Gambian viimeaikainen poliitti-nen murros mahdollistaa Senega-lin ja Gambian raja-alueiden yh-teistyön ja Vuoden maisema -pro-jektien toteuttamisen. Projektia varten NFI:n edustajat Mamadou Mbodji ja Ingeborg Pint tekivät alueelle kartoitusmatkan. He sai-vat sydämellisen ja innostuneen vastaanoton. Paikalliset asukkaat toivottavat eurooppalaiset luon-nonystävät lämpimästi tervetul-leiksi kotiseudulleen. Luonnon-ystävien matkat alueelle mahdol-listavat henkilökohtaisen kanssa-

käymisen ja tukevat myös alueen turismia, joka on asukkaille tärkeä tulonlähde.

Alue tarjoaa kaikessa karuudes-saankin paljon viehättäviä maise-mia – vihreitä kukkuloita, apinan-leipäpuita ja Gambia-joen moni-ne eläinlajeineen. Kulttuurisia ko-hokohtia ovat esihistorialliset kivi-kehät Wassussa ja monet perintei-set kyläjuhlat. Paikallisista juhlista merkittävin on Mandinka-heimon initiaatioriitti, jonka pääosassa on Unescon kulttuuriperintölistalla oleva Kankurang-hahmo.

Kiinnostava matkakohde on myös Janjanburehin kaupunki, joka tunnettiin aiemmin nimellä Georgetown. Alueella on asunut vapautettuja orjia ja varhaiskristit-tyjä siirtolaisia, jotka vakiinnutti-vat alueella vieläkin harjoitettavan maapähkinöiden kasvatuksen.

Tätä kaikkea Euroopan luon-nonystävät pääsevät kokemaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2018, jolloin NFI järjestää ”Tour d’Horizon”-teemaisen kahden vii-kon matkan alueelle. Monipuoli-nen matkaohjelma sisältää myös vuoden maiseman viralliset ava-jaisjuhlat.

Kutsu matkasta lähetettiin kai-kille NFI:n jäsenorganisaatioille. Meiltä Suomesta matkaan lähtee neljä osallistujaa Järvenpään ja Karjalan paikallisyhdistyksistä. Toivottavasti matka on antoisa ja innostaa retkeilijöitä myös tuleville matkoille!

Hannele Pöllä, JäRet

Pääohjaaja Anna Efimovan yhteenvetoRetkeilyn ystävät – lapset ja oh-jaajat Pietarhovin DUC ”PE-TERHOF” nuorten keskuksesta ovat olleet jo pitkän ajan ystäviä Karjalan Retkeilijöiden kanssa ja olemme toteuttaneet monta yh-teistä retkeä.

Kylmänä kesäkuuna 2017 me tapasimme Paanajärven kansallis-puistossa. Retkemme ajaksi sää pa-rani ja meillä oli lämmintä ja kotoi-saa ystäviemme seurassa.

Me kävimme monella patikoin-tiretkellä. Astervajärven polulla me näimme vanhan Suomen ja Neu-vostoliiton rajan. Vene-lossilla siir-ryimme Arolan tilalle, nousimme Kivakkatunturille, ihailimme Ki-vakkakoskea ja vietimme pari iltaa nuotion ääressä leikkien, pelaillen ja nauttien lauluista kitaran säes-tyksellä. Lähtiessä oli ikävä hyväs-tellä toisiamme, mutta sovimme tapaavamme ensi kesänä Oulan-gan kansallispuistossa.

Kivakkakoskella. Elena Vinichenko 14 v.Paanajärven kansallispuisto on oi-kein kaunis ja uniikki paikka. Eri-tyisesti minua miellytti Kivakka-koski. Minä sain hurjan vaikutel-man sen kovasta virrasta, joka kup-li ja kiehui, kuin kuohuu Pepsi Co-la pullosta. Sen kosken yllä oli näh-

tävissä sateenkaari. Lisäksi kiinni-tin huomiota miten vesi muodos-ti tuhansia pisaroita törmätessään kalliokiviin. Minä haluaisin, että jokainen kävisi siellä ja tuntisi kai-ken sen, minkä minä.

Nousu Kivakkatunturille. Nikita Sömin 13 v. Metsässä on hiljaista... Ei kuulu edes tuulta... Vain käki kukkuu mi-taten sekunteja, muistuttaen ajan kulusta. Mutta siinä väkisin unoh-dat sekunnit, minuutit ja tunnit. Yhtäkkiä tuli täysin hiljaista, kor-viin jäi vain täysi hiljaisuus. Se oli oikein levoton ja pelottava tunnel-ma suurkaupungin asukkaille.

Kesäinen taiga jäi alemmas. Mutkikkaat valkoisella jäkälällä ympäröidyt pitkospuut suuntautu-vat ylöspäin. Huipulle vielä puoli-toista kilometriä...

Suomalaisten ystävien apu. Polina Ivanova 16 v.Minua oikein miellytti matka Paanajärven kansallispuistoon. Juuri tässä puistossa minä näin ih-misten vaikutukselta koskematto-man luonnon. Suomalaisten ystä-vien ansiosta meillä oli mahdol-lisuus päästä heidän tarjoamalla kyydillä pääkohteiden läheisyy-delle, Kivakkatunturille ja -kos-kelle. Tämä oli ihana ja informa-tiivinen matka.

Neidonkenkä. Arina Dubinina 14v. Ollessani kansallispuistossa, mi-nulla oli mahdollisuus nähdä har-vinainen kukka, Neidonkenkä, jo-ka on kirjattu Karjalan tasavallan ja Venäjän punaiseen suojelukir-jaan. Tämä pieni kasvi muistuttaa ylhäältä katsoen syreniinväristä vii-dellä säteellä säteilevää tähteä. Al-haalta päin se on oikein kauniin kengän näköinen! Olen tyytyväi-nen että se on suojeltu.

Laivamatka Paanajärveä pitkin. Vasilij Chistjakov 9 v.Minun muistiin jäi eniten mie-leen laivamatka Olanga- aluksella Paanajärveä pitkin.

Me kävimme ”Ruskeilla Kal-lioilla”. Järvi näytti minun mie-likuvituksessani kuin olisin ui-nut vihreäseinäistä ja peililattiais-ta käytävää pitkin. Yhtäkkiä minä huomasin suuren kallioseinän. Henkeä salpasi näky kallion korkeudesta. Se näytti oikein ko-meilta punertavan dolomiitin an-siosta. Minua miellyttivät sen jyr-kät kallioseinät. Luonto on erin-omainen taitelija!

Karjalan talon museo. Valja Krylova 11 v.Miten oli kodikasta tässä talossa! Puhtaat lattiat ja seinillä olivat itse kudotut matot, paljon erilaisia esi-

neitä, joiden tarkoituksesta saim-me tietoa Tatjana-oppaaltamme. Hän asui lapsuudessaan saman-laisessa talossa. Ja hän kertoi vie-lä minkälaisia tehtäviä osasi tehdä 10-vuotiaana: soutaa veneellä, hoi-taa pieniä lapsia, lämmittää leivin-uunia, keittää puuroa, niittää hei-nää ja kantaa vettä...

Hän oli asunut kuin eri maail-massa, vaikka siitä oli vain 50 vuot-ta aikaa...

PS. Heinäkuussa ryhmä pietar-hovilaisia ilahdutti Kolin retkivii-kon asiakkaita järjestämällä pe-rinteisen venäläisen teeillan Kolin kansallispuiston opastuskeskuk-sessa. Teetä nautittiin ja osallistu-jat pääsivät myös mukaan hauskoi-hin leikkeihin. Ohjelma uusittiin seuraavana iltana Patvinsuon kan-sallispuistossa Suomun opastuskes-kuksessa.

Kertoi Juha Hämäläinen.

Vanhojen ystävien yhteinen matka pohjoiseen, Venäjän Karjalaan, Paanajärven kansallispuistoon 2017

Vuoden maisema 2018/2019 on Afrikassa

Kivakkakoski ja Kivakkatunturi Paanajärvellä. Kuva: Juri Podkopajev

Pietarhovilaisia Kivakkatunturilla. Kuva: Juri Podkopajev

Apinanleipäpuu. Kuva: Lea Bettendorf

Kylä Koungheulissa. Kuva: NFI:n arkisto

7

Toimintakalenterin Espoon Retkeilijät (ER) La-su 7.-8.10.TRL-syyspatikka Inkoossa. Kts. ilm. tällä sivulla.La-su 4.-5.11. alk. klo 10 Hiisivalke-at Nuuksion Stenbackassa. Kts. ilm. tällä sivulla.La 9.12. klo 12 Joulujuhla Sten-backassa perinteisin menoin.Tont-tukävely, puurot ja leikit, jouluateria, huutokauppa. Läh. Hilkka 26.12. klo 11 Tapaninpäivänä tietysti Tapanintaaperrus. Lähtö Metsäpirtiltä, yllätysreitti!Tapahtumien yht.henkilöt: Juha Saarinen, jpt@kolumbus.fi p. 0505430067, hilkka.laitinen@gmail.com p. 0440500354, armi.salenius@gmail.com p. 0405098259, pertti.mikkela@gmail.com p. 0400475254 (melonta)Seuran tukikohta Stenbacka Nuuksiossa. Vuokrat jäsenet 10,-/2,-, ulkopuol.15,-/5,- hlö. Hilkalla tilauskanteri. Nettisivu www.trekkari.fi

n Helsingin Työväen Retkeilijät (HTR)16.-30.9. HTR:n ruskaviikot Rihma-kurussa 12.10. Sääntömääräinen syys-kokous klo 17.30 TRL:n toimistolla, Sturenkatu 27 11.11. HTR:n 50-vuotisjuhla klo 12 Tapanilan Työväentalolla. Ks. erillinen ilmoitus!14.12. Joulukahvit klo 17 alkaen toimistolla Sturenkatu 27 Tiedustelut/ilmoittautumisetEila Oranen, 040 7344913, oranen.eila@gmail.comMatti Huttunen, 040 8324302, mk.huttunen@pp.inet.fi

n Hämeenlinnan Retkeilijät (HäRet)Tied: Hannu Joensuu, 050 5269814.

n Jyväskylän Kunto- ja Luontoliikkujat ryKs. netti kuntoluontoliikkujat.sport-tisaitti.com

n Järvenpään Retkeilijät (JäRet)ke 4.10. klo 18 Tammirannan sii-voustalkoot sisätiloissa ja pihalla. la-su 18.-19.11. Kaamosherkut-telu. Perinteinen yhden yön retki lähialueelle. Matkat kimppakyydeillä. Yövymme nuotiopaikalla omissa tel-toissa tai laavussa. Retken organisoi Riitta Sairinen. Lisätietoja Hannelelta, puh. 040 504 8296.

n Kangasalan Retkeilijät (KangRet)Marraskuussa sääntömääräinen syyskokous. Tarkemmin jäsenkirjees-sä kokoustilan varmistuttua.3.12. klo 12 Pikkujoulut Torpalla perinteisin menoin. Jutustelua men-neestä kaudesta riisipuuron äärellä. Tied: Risto Mäntylä, 040 828 9146 tai mantylaristo@gmail.com Seuraa myös Kangasalan Sanomien Seurat toimii -palstaa.

n Karjalan Retkeilijät (KR) 7.10. ”Kontioniemen polut” –patikkaretki. Lähtö kimppakyydein Vesikon parkkipaikalta klo 8. 11.11. la Karjalan Retkeilijät ry:n sääntömääräinen syyskoko-us Lieksassa Ukonjoen kämpällä al-kaen klo 14. Esillä sääntömääräiset ja muut jäsenten hallitukselle 26.10. mennessä esittämät asiat.Netti: elisanet.fi/karjalan.retkeilijat

n Kuopion Retkeilijät (KuRet)su 26.11. syyskokous Suokadun toimintakeskuksessasu 17.12. pikkujoulu TätilässäSu 7.10. klo 13. Kesäkauden päättäjäiset Koivulassa, syödään yhdessä.

Su 26.11. klo 15 syyskokous Suo-kadun toimintakeskuksessa.Su 17.12, klo 15 pikkujoulu TätilässäMarja- ja lähiretkistä ilmoitellaan seuran nettisivuilla.Marja- ja muista lähiretkistä kerrotaan jäsenkirjeessä ja seuran nettisivulla.Sihteeri Tiina Nykter tiina.nykter@gmail.comPuh.joht. Liisa Niskanen lm.niskanen@suomi24.fi, p. 040 7516143

n Kuusankosken Retkeilijät (KuuRet)Lapin hiihtoviikko 6.-14.4.2018. Majoitus Raattaman lomamajoilla, josta tehdään päiväretkiä lähituntu-reille. Hinta 430 €. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Tauno Hellsten 0400-654821.Lisätietoja: kuusankoskenretkeilijat.net

n Länsi-Karjalan Retkeilijät (L-K R)Syyskokous ja pikkujoulu, aika ja paikka päätetään myöh.Tiedustelut: Heikki Haapea, heikki.haapea@pp.inet.fi, puh. 0400 210011

n Riihimäen Retkeilijät (RiRet)23.9. Retki Liesjärven kansallis-puistoon. Linja-auto lähtee klo 10 Matkakeskuksesta. 3.10. klo 9-11 alkavat tiistaikerhot. 20.10. klo 19 Riihimäen Teatteri näytelmä ”Pesärikko” 11.11. Isänpäiväretki Lopen Luuta-lammelle. Kimppakyydein. Marraskuussa syyskokous ja pikkujoulu. Lisätietoja tarvittaessa: Anneli puh. 040 7610415 tai Raija 040 7254898.Netti: riihimaenretkeilijat.yhdistys-avain.fi

n Rovaniemen Retkeilijät (RoiRet)23.9. Syysretki la Noitatunturille. Pitempi ruskaretki peruuntui, sen

tilalla päivänpituinen retki saamelais-ten vanhalle seitatunturille Pyhä-Luoston kansallispuistoon. Lähtö klo 8 yhteiskuljetuksin linja-autoasemal-ta. Reitti 12–14 km ja kävelyn kesto 5-7 tuntia. Omat eväät mukaan. Ilmoitt. ja lisätiedot: Suvi Harju, puh. 040 7426371 tai suvi.harju@luukku.com Lokakuussa KaamospatikkaMarraskuussa SyyskokousJoulukuussa KuusenhakuretkiPikkujoulutNetti: facebook.com/rovaniemenret-keilijatry

n Salpausselän Samoojat (SalSa) 23.9. Evon retki. Ilm. Tarmo Tikalle, tarmo.tikka@phnet.fi.  Lähtö klo 9 Pikku-Vesijärven p-paikalta klo 9.24.9. alk. klo 11 yhdistetty Lahden seudullinen ympäristötapahtuma ja TSL/Salpausselän Samoojien yhtei-nen ulkoilupäivä Kahvisaaressa. 7.10. Lapakistoon lähtö Möysän ran-nan parkkipaikalta klo 10. Yhteyshen-kilö Leo Ketola, puh. 040 7568444.14.10. Talkoot Kahvisaaressa klo 9-14.30.10. Syyskokous klo 18 Kahvi-saaressa25.11. Pikkujoulut Kahvisaaressa  klo 18.Lisätietoja: siht. hannele.vuorio@gmail.comkotisivut: www.salpausselansamoo-jat.fi

n Tapiolan Maa- ja Meriretkeilijät (TMMR)su 24.9. Sieniretki. Lähdetään klo 13 Oittaan navetan parkkipaikalta Oit-taan luontopolun maastoon. su 22.10. Vuosikokous klo 13 Espoonkaatu 8 A, 3.krs. Kokouksen jälkeen kävelykierroksella tutus-tumme Espoon vanhaan ja uuteen rakennuskulttuuriin.Loka-marraskuun vaihteessa myö-häisillan retki taimenien kutupai-kalle. Pääkaupunkiseudun kuntien

opastama maksuton luontoretki. Tarkemmat tiedot myöh. sähköpos-tissasi.la, pyhäinpäivä 4.11. tavataan klo 14 Hietaniemen hautausmaan pää-portilla. Käydään mm. presidenttien haudoilla ja taiteilijakukkulalla.su 26.11. TMMR:n joulujuhla klo 15 Espoon keskustan palvelutalon kerhohuoneessa Espoonk. 8.su 17.12. klo 12 tapaamme Stock-mannin kellon alla. Katselemme jouluvaloja ja kiertelemme myyjäisiä.Käymme uudistetussa Eduskuntata-lossa, josta tied. myöhemmin.  Teatteriohjelmista ym. ”mennään yhdessä” -käynneistä kerromme e-maileissamme.Lisätietoja Kerttulilta, kerttuli.karo-nen@gmail.com, puh. 050 565 8883, ja Tuulalta, tuula.touru@gmail.com, puh. 040 502 9399

n Vihdin Retkeilijät (ViRet)7.– 8.10. Viikonloppupatikka (TRL/ViRet) Inkoon Orslandetin saarelle. Kts. ilm tällä sivulla19.10. Jäsenilta Rientolassa klo 17.30. Vuoden 2018 toiminnan sekä juhlavuotemme suunnittelua.23.11. Syyskokous Rientolassa klo 17.30.10.12. Jouluinen jäsenilta Riento-lassa klo 15.17.12.Kynttilävaellus ViRet/Vihdin seurakunta. ViRetin retkistä ja tapahtumista voi kysyä lisää Helenalta idman.helena@gmail.com tai Mialta miaviret88@gmail.com. Myös paikallislehtien järjestö- ja seurapalstat.

n Nuuksion kansallispuisto-yhdistys NUUKA rySu 5.11. klo 11.00 opastettu retki Pähkinä-luontopolulle. Lähtö Kirk-konummen Eerikinkartanon pihalta, polun pituus. n. 4 km. Lisätietoja pj. hilkka.laitinen@gmail.com, p. 0440 500354.

Seuraava Retkeilijä-lehti ilmestyy

14.12.2017Aineistot kuukautta

aiemmin! Kiitos

TRL-SYYSPATIKKAA INKOON BJURSISSAOrslandetin saaressa la-su 7.-8.10.17 Ekan päivän aikana patikoidaan saaren luontopolku päiväreppu selässä.Illalla saunomista, pihapelejä, mukavaa yhdes-säoloa. Sunnuntaina tutustutaan alueeseen. Vuodepaikkoja on rajoitetusti, pihapiiris-sä voi telttailla. Majoitustilan keittiö sekä ulkogrilli käytettävissä, siksipä omat kel-poeväät ja sään mukainen retkivarustus.Saapuminen la klo 10 mennessä. Bjur-sin ulkoilualueen osoite: Bjursintie 303, 10270 Barösund.Ilmoittautumiset TRL:n toimistoon 4.10. mennessä. Osallistumismaksu 15,- , joka sisältää saunan ja tulo- ja lähtökahvit. Maksetaan TRL:n tilille FI66 1521 3007 1194 58. Viitenumero 13521. Lisätietoja Mia Neuvonen p. 045 1319 128 tai Helena Idman p. 040 4170843. Tervetuloa Bjursin merellisiin maisemiin – siellä vielä joutsenetkin viihtyvät!

Ilmoittauduimme innolla talkoi-siin Komosen Paulille. Me, tääl-tä Salpausselän Samoojista Maria, Jasper ja Hannele.

Matka Varkhanmukkaan, Pal-lastuntureiden juureen on pitkä, mutta palkitseva. Jännitimme en-sikertalaisina talkoolaisina, keitä muita tulee talkoisiin. Siellä olikin jo Rovaniemen Retkeilijöistä pari henkilöä. Hämeenlinnan Retkei-lijöistä kolme, ja meidän seurasta Lahdesta kolme. Illemmalla saapui Kuopion Retkeilijöistä kolme lisää.

Rihmakurun majoille tuli Karja-lan Retkeilijöistä neljä talkoolaista.

Aamulla oli työnjako. Mökit ja saunat piti siivota. Oli puiden kaatoa, risusavottaa ja kaadettujen puiden keräämistä, koska Suos-kummun kammin edestä kaadet-

tiin puita maiseman avaamisek-si tuntureille. Viikon aikana val-mistui uusi, upea helppokäyttöi-nen huussi Tiirakämpän taakse. Emännät Sirpa Manninen ja He-lena Snellman huolehtivat talkoo-muonituksesta, josta kiitokset.

Ehdimme kipaista tunturissa-kin, jossa oli vielä lunta. Sauna lämpeni joka päivä, rohkeimmat uiskentelivat Telaojan raikkaassa vedessä.

Viikko oli mukava ja kehittävä. Tulimme hyvin juttuun toistemme kanssa ja saatiin hyviä retkeily- ja kalastusvinkkejä Paulilta, Unskilta ja Jussilta. Antoisa talkooviikko ei varmasti jäänyt viimeiseksi!

Teksti ja kuva:Hannele Vuorio

Jokainen tuntee verotuksessa tehtä-vän kotitalousvähennyksen, mutta likikään kaikilla ei ole tietoa siitä, että monilla on oikeus saada pal-veluja myös ilman arvonlisäveroa.

Jo yli 10 vuotta on ollut voimas-sa laki, jonka mukaan henkilö, jon-ka toimintakyky kotona selviämi-seen on heikentynyt, on voinut hankkia tarvitsemansa palvelut, esim. siivouksen, remontin, piha-työt, ruoanlaiton, ikäihmisten ko-tiavun jne. valtakunnallisen ELI-AS.FI- nettitorin listalla olevalta yritykseltä (AVL 37 §).

Saadaksesi palvelusi ilman ar-vonlisäveroa (24%) katso ELIAS.FI- sivuilta, mitkä yritykset tarjo-avat tarvitsemiasi palveluja koti-paikkakunnallasi ja keskustele ti-lanteestasi, avun tarpeesta. Yritys ratkaisee verohallinnon ohjeiden mukaan, onko sinulla oikeus saa-da palvelu = työ ilman arvonlisäve-roa. Jos on, se merkitsee sitä, että esim. 42 euron tuntitaksasta mak-sat vain 31,92€ ja lisäksi saat ve-rotuksessa tehdä kotitalousvähen-nyksen (50%), jolloin työn todel-linen hinta on 15,96€/tunti. – Ko-titalousvähennyksessä on omavas-tuu 100€ ja siinä hyväksytään lain piiriin kuuluvia kustannuksia max 2.400€/henkilö.

Eli hankitaan apua silloin kun tarvitaan, tämä alvittomuus on meidän tavisten melkein ainoa keino saada helpotusta rahanme-noon. Ja samalla vaikutamme työl-lisyyteen.

Ellen Granholm, TMMR

HIISIVALKEAT NUUKSION STENBACKAN MÄELLÄ4.-5.11. 17 ALK. KLO 10 Hiisikahveilla!Puiden kaatoa ja käsittelyä • hiisikokon kohotus • talkoosoppa ja sauna • hiisikokon sytytys • hiisigurmetti • ohjelmalliset iltamatSunnuntaina 5.11. vaelletaan uusi Pähkinäpolku Kirkkonum-mella.Ota mukaan rukkaset ja pyyhe. Stenbackassa voi yöpyä kympillä (miel.oma makuupussi), iltagurmetti 15,-/hlö Bussillakin pääsee Veikkolaan, josta noudamme. Kysy kimppakyyte-jä! Lisätiedot ja ilmoittautumiset viikkoa ennen, KIITOS! Ilm: Hilk-ka Laitinen,p. 0440 500354 tai hilkka.laitinen@gmail.comJärj. ER ja NUUKA

TERVETULOA STENBACKAAN – SIELLÄ ON AINA HYVÄ ILMAPIIRI!

Helpotusta elämään verotusta tuntemalla

Antoisa Lapin talkooviikko Varkhanmukkassa 10.-17.6.17

Sirpa Manninen valmisti laavulla herkulliset munkit, taikinantekoa seuraamassa Jasper Tavu.

8

Regina ilmestyi keväällä rakentele-maan pesää parvekkeelle. Pesä val-mistui ja Tauno ilmestyi paikalle. Muniminen ja hautominen sujui vähäeleisesti, Tauno toi ruokaa.

Äitienpäivän kieppeissä pesässä aukoi suutaan viisi poikasta. Niis-tä neljä Rääkky, Kääkky, Raakku, ja Vaakku olivat samankokoiset - Vieno hieman pienempi. 

Tauno ja Regina toivat ruokaa, usein Regina jäi lämmittämään poikasia. 

Helatorstain ja helluntain lähes-tyessä poikaset jo aloittivat lento-harjoittelun parvekkeella. Sitä kesti jokusen päivää, mutta kesäkuun al-kupäivinä alkoi maailma kiinnos-taa. Eräänä iltana ne yksi kerral-laan siirtyivät partsin kaiteelle ja pyrähtivät vastapäisen vaahteran suojaan. Viimeisenä Vieno, joka is-tuskeli vielä tunnin – pari kaiteella, katseli ilta-aurinkoon ja lensi vii-

mein pois elämästämme. Pari viik-koa Tauno ruokki poikasia piha-piirissä. Reginaa ei enää näkynyt. 

Vaikka pariskunnasta poikasi-neen oli vaivaa, jäi heistä silti hai-kea olo. 

Teksti ja kuva: Jukka Virtanen

380 km Pirkanmaata polki-en Kangasala-Valkeakoski 22.-28.7.17. Mietteitä kokemuksis-ta tuli runsaasti.

Nina Pendikainen, joka useina vuosina on hoitanut retken valoku-vauksen, kommentoi: ”Ihana pyö-räretki!” Hän on monena vuonna koonnut TRL-pyöräretkistä kirjan, varmaan tästäkin.

Kangasalan Retkeilijöiden Kaarina ja Kyösti Kähkösen mietteet: ”Paljon tuttua, mut-ta myös uutta, kiva retki. Heidän asiantuntemus oli kullanarvoista”, totesi Helena Nurmio, retken ve-täjä.

Ritva Sipinen, Savonlinnan Retkeilijät: ”Liikuimme kiireettä luonnon helmassa, irti arjesta. Ma-joitukset yllätyksellisiä, kivat kah-vittelut, hyvät nähtävyydet.”

Marja Hakala, SalSa: ”Reipas ja iloinen porukka, josta sai voi-mia syksyyn.”

Jukka Öberg, HTR: ”Porukas-sa jaksaa! Koin komeat maisemat.”

Aune Kurki, SalSa: ”Huomioin lainehtivat ruisvainiot, Saamme ensi talvena hyvää, kotimaista lei-pää.”

Helena Nurmio kiittää iloista ja mukavaa porukkaa, kaikista vas-tamäistä huolimatta! Tervehdys Risto Mäntylälle, joka tuli meitä moikkaamaan Valkeakoskella kes-ken perunankeiton.

HL

Varkhanmukkan iloiset talkoolaiset ehtivät pienelle tuuletuslenkille tunturiin. Tunturin rinteellä Han-nele Vuorio, Maria ja Jasper Tavu, Sirpa Manninen ja Helena Snell-man.

Talkoot olivat kesäkuun puolivä-lissä ja tunturissa oli lunta. Mahtoi-ko se sieltä hävitä tänä kesänä ollen-kaan? Kerrotaan että monilta me-nivät vaellussuunnitelmat uusiksi. 

HL

MINÄ asustelen perheeni kanssa Seili-saarella. Minulla on sievä, si-rosäärinen vaimo ja soma lapsukai-nen. MINULLA on oma ranta ja tasainen nurmikko.

Tässä hiljattain katselin merel-le, josta lähestyi kummallisia, her-neenpalon näköisiä veneitä, joista nousi MINUN rannalle ihmisiä, joita en tuntenut. 

Lähestyin heitä ystävällisesti, vaimokin määkäisi vienosti terveh-dyksen. Joku heistä taputti pääla-keani ja rapsutti leuan alta. No, ei olis tarvinnut...

He alkoivat syödä, sain minä-kin jotain. Lapsukaiseni pureske-

li muovipussia, he nykäisivät sen pois! Kuulin voimakkaita läpsy-tyksiä ja huutoja. Meidät halut-tiin MINUN tontilta pois!

Aistin, että minulla on kilpaili-ja, tuo harmaapartainen uros. Otin vauhtia ja pukkasin sitä vauhdik-kaasti. Se heitti kuperkeikan, mut-ta nousi ketterästi jaloilleen. Vähän vielä täytyi pukata ennen kuin uros laumansa kanssa hyppäsi palkove-neisiin ja häipyi MINUN rannalta.

Aurinko laski ja me nukahdim-me kedolle.

Pässi-melonnan tunnelmissaHilkka Laitinen

Leena Anttila 70 vuottaRetkeilyseura Vipeltäjien perusta-jajäsen ja kantavia voimia,  täytti 31.8. 70 vuotta. 

Paljon onnea ja hyviä retkeily-vuosia!

Toivottavat seura, TRL ja ret-kiystävät.

Tämä kesä oli oikukas! ER:n järjestämät iltamelonnat tiis-taisin sattuivat jostain syystä huo-non sään aikaan.

Osallistujia ei ollut edelliskesän malliin. Ne, jotka melaan tart-tuivat, olivat kuitenkin tyytyväi-siä, kun tuli lähdettyä. Melontaa-han tulisi harjoitella eri säissä, jot-ka saattavat yllättää vesillä ollessa. Kuvassa on palattu iltamelonnalta ja Henri on päässyt kajakista laitu-rille muiden tarkkaillessa tilannet-ta. Vas. Petri, Henri, Jasmin Mik-kelä ja taustalla Kari Ranta. Tilan-teen tallensi Sinikka Ranta, joka on ahkera iltameloja.

Melonnat veti tuttuun tyyliin melontakonkari Pertti Mikkelä. 

Hilkka Laitinen

Tiedotettiin ankarasta ukkosilmas-ta juuri silloin, kun TRL-perheleiri elokuussa oli alkamassa. Sääennus-teita seurataan nykyään tarkkaan, merisäätä korvat erityisesti höröllä. Oli syytäkin.

Kuitenkin onnistuttiin toteut-tamaan suunniteltu ohjelma sää-tä tarkkaillen. Harjoiteltiin tositi-lanteessa veneen kiinnitystä laitu-riin varmoilla solmuilla tuulen voi-mistuessa.

Etukäteen suojattiin teltat ka-toksilla ja lujin kiinnityksin.

Leiri meni erittäin hyvin, rajuil-ma ei osunut juuri Gåsgrundet-

saaren kohdalle pahimmillaan. Luontopolku toteutettiin, navi-gointia harjoiteltiin (vaatii lisähar-joitusta), leirimuonat tehtiin tran-gioilla ja keittokatoksessa. Kiipei-lyä treenattiin puihin kapuamalla. Leirisaunaa ei otettu mukaan tuu-len riepoteltavaksi, eikä merive-dessä uitukaan. Avomereltä pus-keva vesi oli niin kylmää!

Katsotaan mitä ensi kesä tuo tul-lessaan – perheleirin ainakin!

Tänä vuonna leirin veti Petri Mikkelä taitavasti tuulta haistel-len, kiitos siitä.

Hilkka Laitinen

Perheleiri jälleen tänä kesänäTRL-pyöräretki

Tarp-peitteellä oli käyttöä. Kuvassa Hellevi Mikkelä ja Bella-laivakoira. Kuva: Petri Mikkelä.

Taunon ja Reginan elämää

Tauno tuo ruokaa ja poikaset odottavat suut ammollaan.

Luonnon ihmeitä...

Seilin rannalla Pertti, Hilkka ja Pässi tekemässä tuttavuutta. Se meni tässä vaiheessa hyvin. Kuva: Anne Laitinen-Soulagnet.

MINÄ olen tämän saaren kunkku!

Ylämäkiä taluteltiin tällä retkellä paljon. Kuvat: Nina Pendikainen

Rengasrikko Taidekeskus Purnusta Juupajoelle johtavalla hiekka-tiellä.

Kesäkeikauksia...