t-121.2100 luento 1 (2009)

28
Marko Nieminen T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 op

Upload: mniemi

Post on 14-Dec-2014

1.005 views

Category:

Education


4 download

DESCRIPTION

 

TRANSCRIPT

Page 1: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

T-121.2100

Johdatus käyttäjäkeskeiseen

tuotekehitykseen

2 op

Page 2: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu: Peruskurssin tavoite

� Tarjota perusymmärrys (.2100) ja käytännön tuntuma (.3110) siitä, mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu

� Kurssilta ei valmistu täysinoppineita käyttöliittymä-suunnittelijoita vaan perusedellytykset käyttäjäkeskeisen suunnittelun opetteluun osaavia ihmisiä

� Jatkokurssit tarjoavat syventävää opetusta

� ... myös osallistuminen tutkimusprojekteihin tarjoaa syventävää tietämystä

� ”Kun kurssin suorittanut opiskelija menee keskustelemaan yrityksessätoimivan käyttöliittymäasiantuntijan kanssa, niin hän EI mokaa ensimmäisen kahden minuutin aikana” (mukaellen K. Aaltonen, 1980-luvun loppupuoli)

Page 3: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

T-121.2100/3110: Henkilökunta

Vastuuopettajat T-121.2100 / T-121.3110

T-121.2100: Marko Nieminen, Lasse LumiahoT-121.3110: Mika P. Nieminen

Assistentit

Mari Tyllinen, Tiia Suomalainen, Joanna Bergström-Lehtovirta

Kurssien sähköpostiosoitteet

t1212100 (@) soberit.hut.fit1213110 (@) soberit.hut.fi

Page 4: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Käyttöliittymä- ja käytettävyysasiantuntijaksi?

Kvalifikaatiot teollisuuden palvelukseen haettaville

käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelijoille ovat olleet mm. seuraavankaltaisia:

1) Tiedätkö, mitä on tehtäväanalyysi?

2) Oletko toteuttanut käyttöliittymiä?

3) Osaatko järjestää ja vetää käytettävyystestin?

Käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelu on paitsi käytännön praktiikkaa, myös tutkimusta!

Page 5: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Kurssin aiheet

� Mitä on käytettävyys? Mitä ovat käyttöliittymät?

� Käyttäjäkeskeinen suunnittelu� Periaatteet, prosessit ja menetelmät

� Ihminen laitteen käyttäjänä

� Käyttöliittymäsuunnittelun perusteita

� Käytettävyyden arviointi

� Käytettävyyssuunnittelu erityisryhmille, esteetön suunnittelu

� Tulevaisuudennäkymiä

Näyttösuunnittelusta käyttösuunnitteluun. Käyttöliittymäsuunnittelu ei ole vain ”näyttösuunnittelua” vaan kokonaisvaltaista käyttötilanteensuunnittelua sekä toteutuman evaluointia!

Page 6: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Kurssin suorittaminen

� T-121.2100� Luennot (suositeltavat), verkkolukupiiri (vapaaehtoinen)

� Tentti (pakollinen)

� Kurssipalaute (pakollinen)

� T-121.3110� Harjoitustehtävien suorittaminen (pakollinen)

� Kurssipalaute (pakollinen)

Page 7: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Luentokurssin aikataulu

� 6 luentoa viikoilla 4-6 (21.1.-6.2.2008)� Luennot ma 12-14, ke 12-14 salissa T1

� Tentti la 7.2.2008 klo 10-13

� Verkkolukupiiri tukee tenttiin valmistautumista

� https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/t-121.2100/etusivu

Page 8: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Kurssin kirjallinen materiaali

� Ei kirjaa, vaan verkosta löytyvä lukupaketti

� Kerrotaan nopassa jokaisen luennon kuvauksen yhteydessä

� Aineisto saatavissa TKK:n sisäverkosta käsin

Page 9: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Kurssin rakenne

Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyöt (T-121.3110)

� Harjoitustyökurssin ilmoittautumisen DL to 14.2.

� Harjoitustyökurssin aloitustilaisuus ma 16.2. klo 12-14 salissa T1

� Teemat ja harjoitustehtävät kurssin Noppa-sivulla

https://noppa.tkk.fi/noppa/kurssi/t-121.3110/etusivu

Page 10: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Miksi 19120 ihmistä äänesti kahta?

Valokuvat: CNN

3,000 or so people might have made the mistake of voting for Pat Buchanan when they meant to vote for Al Gore. But why would a much larger number of people--19,120 out of 461,988 who voted--invalidate their ballots by voting for two candidates for president?

Page 11: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Käyttöliittymä- jakäytettävyysongelmia

Hahmolait, Gestalt-säännöt(Max Wertheimer 1923)

Läheisyys (proximity)kaksi visuaalista ärsykettä, jotka

sijaitsevat lähellä toisiaan,

mielletään yhteenkuuluviksi

Samanlaisuus (similarity)kaksi visuaalista ärsykettä, joilla

on jokin yhteinen ominaisuus,

mielletään yhteenkuuluviksi

Jatkuvuus (continuity)jos viivat leikkaavat toisiaan,

katsoja jakaa kokonaisuuden

selkeästi jatkuviin osiin

Sulkeutuvuus (closure)jos visuaaliset ärsykkeet (lähes)

sulkevat sisäänsä jonkin alueen, katsoja näkee ko.

alueen

Alue (area)laajempi (ympäröivä) alueista mielletään taustaksi, pienempi

taustasta erilliseksi kohteeksi

Symmetrisyys (symmetry)mitä symmetrisempi kuvio osista muodostuu, sitä

helpommin katsoja havaitsee

kohteeksi symmetrisen kuvion

eikä sitä muodostavia osia

Page 12: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Vaihtoehtoinen ratkaisu

Lisäesimerkkejä ja keskustelua:

http://stc.org/pics/usability/topics/http://www.modestsystems.com/florida_ballot.htm

Page 13: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Page 14: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Page 15: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Protestiääniä?

� Yleensä vaaleissa hylätään mikkihiirikuvien takia tai muusta syystä puolisen prosenttia äänistä.

� Nyt hukkaääniä kertyi kaikista sähköisesti annetuista äänistä huomattavasti enemmän, melkein kaksi prosenttia.

Page 16: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Äänestystoimenpiteet

� Sähköisessä äänestyksessä kortinlukijaan laitetaan äänestyskortti. Tämän jälkeen äänestäjä valitsee ehdokkaansa ja hyväksyy äänensä OK-nappia painamalla. Lopulta äänestyskortti viedään vaalivirkailijalle.

� Ministeriön tiedotteen mukaan nämä 232 ihmistäovat jättäneet "ohjeiden mukaisen hyväksymisen tekemättä", ja äänet eivät ole kirjautuneet järjestelmään. Äänestäjät ovat siis unohtaneet painaa OK-nappia.

http://www.iltalehti.fi/vaalit/200810288502154_vl.shtml

Page 17: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Ongelmana käyttäjä?

� ” Osoittautui, että järjestelmä ei ole ollut se ongelma, vaan sittenkin ihminen", Brax sanoi viitaten siihen, että 232 äänestäjää ei ollut hoksannut painaa ok-nappulaa äänestämisen jälkeen selkeistä ohjeista huolimatta. ”

� http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Brax+Vaalitulosta+ei+voi+perua+hukka%C3%A4%C3%A4nien+takia/1135240616263

Page 18: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Ongelmana käyttäjä?

� ”Nyt äänten katoaminen tapahtui kuitenkin teknisesti eri tavalla – vaikka äänestäjä luuli äänestäneensä, vaalirekisteriin ei tullut merkintää äänioikeuden käyttämisestä.”

� Jyrki J.J. Kasvi: http://www.kasvi.org/index.php?6179

Page 19: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Missä klikkasi?

Mitä tehdä?

Page 20: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Guidelines for Designing User Interface SoftwareSmith & Mosier 1986

� 1.0/4 + Fast Response� Ensure that the computer will acknowledge data entry actions rapidly, so that

users are not slowed or paced by delays in computer response; for normal operation, delays in displayed feedback should not exceed 0.2 seconds.

� A key press should be followed by seemingly immediate display of its associated symbol, or by some other appropriate display change.

� 3.0/18 Appropriate Computer Response Time� Ensure that the speed of computer response to user control entries is

appropriate to the transaction involved; in general, the response should be faster for those transactions perceived by a user to be simple.

� Computer response to a likely control entry, such as NEXT PAGE, should be within 0.5-1.0 second; response to other simple entries should be within 2.0 seconds; error messages should be displayed within 2-4 seconds.

� Interface designers may need to consult with the intended system users to decide upon appropriate computer response times for different transactions.

� 4.2/2 Fast Response� Ensure that computer response to user entries will be rapid, with consistent

timing as appropriate for different types of transactions.

http://hcibib.org/sam/

Page 21: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Eight Golden Rules of Interface Design

1. Strive for consistency

2. Enable frequent users to use shortcuts

3. Offer informative feedback

4.Design dialog to yield closure

5. Offer simple error handling

6. Permit easy reversal of actions

7. Support internal locus of control

8. Reduce short-term memory load

Shneiderman, B.: Designing the User Interface

Page 22: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Käytettävyydeltään hyvien vuorovaikutteisten tuotteiden ja järjestelmien suunnittelu

� Kehittäjiltä edellytetään� käyttäjäkeskeisten tuotekehitysmenetelmien osaamista

� kykyä analysoida ja ymmärtää loppukäyttäjien ominaisuuksia ja tarpeita

� Tähän tarvitaan� ihmisen tiedonkäsittelyn ja hajautetun tietämyksen perusteiden teoreettista

tuntemusta

� On kyettävä analysoimaan ja mallintamaan työprosesseja ja muutatoimintaympäristöä, kuten työryhmien, organisaatioiden ja verkostojentoimintaa, joita varten tietojärjestelmiä suunnitellaan ja joissa niitä otetaankäyttöön.

� Metodisena perustana on erilaisten tiedonkeruumenetelmien hallinta sekälaboratoriomaisessa tutkimusympäristössä että kentällä yritysympäristössä.

Page 23: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Käytettävyyssuunnittelu (Usability Engineering)

Prosessi menetelmineen, jossa määritetään, mitataan ja kehitetään tuotteiden käytettävyyttä.

UE is a process for defining, measuring and thereby improving the usability of products (Wixon & Wilson 1997; “mittaamispainotus”)

Software usability engineering is a structured approach to building software systems that meet the needs of users (Good, 1988; “tavoiteorientoituneisuus”)

UE is practical and systematic way to deliver a product that works for users. UE involves methods applied at appropriate times, including gathering requirements, developing and testing prototypes, evaluating design alternatives, analyzing usability problems, proposing solutions, and testing a user interface with users. (usability.gov; “menettelytapapainotus”)

Prosessi menetelmineen, jossa määritetään, mitataan ja kehitetään tuotteiden käytettävyyttä.

UE is a process for defining, measuring and thereby improving the usability of products (Wixon & Wilson 1997; “mittaamispainotus”)

Software usability engineering is a structured approach to building software systems that meet the needs of users (Good, 1988; “tavoiteorientoituneisuus”)

UE is practical and systematic way to deliver a product that works for users. UE involves methods applied at appropriate times, including gathering requirements, developing and testing prototypes, evaluating design alternatives, analyzing usability problems, proposing solutions, and testing a user interface with users. (usability.gov; “menettelytapapainotus”)

Page 24: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Usability (käytettävyys)

”The extent to which a product can be used by specified users to achieve specified goals with effectiveness, efficiency and satisfaction in a specified context of use”

(ISO 9241: Ergonomic requirements for office work with visual display terminals (VDTs); Guidance on usability)

ISO TC 159 / SC4

Page 25: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Käytettävyys, käyttökonteksti (ISO 9241-11)

Käyttäjä

Tehtävä

Laitteet ja

välineet

Ympäristö

Tavoitteet

Tuloksellisuus

Tehokkuus

TyytyväisyysKäyttö-

konteksti

Tuote Käytettävyydenmittarit

Vuoro-vaikutuksen

tulos

Aiotutlopputulokset

Käytettävyys

Page 26: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

Käytettävyyden mittaristoa

Järjestelmän

hyväksyttävyys

Sosiaalinen

hyväksyttävyys

Käytännöllinen

hyväksyttävyys

Hinta

Yhteen-

sopivuus

Luotettavuusjne...

Hyödyllisyys

Toiminnallinen hyöty

KäytettävyysHelppo oppia

Tehokas käyttää

Helppo muistaa

Vähän virheitä

Subjektiivisestimiellyttävä

Nielsen 1993

Page 27: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

ACM SIGCHI / HCI Curricula(ACM 1992, 1996)

� HCI – Human-Computer Interaction

� ACM – Association for Computing Machinery

� SIGCHI – Special Interest Group on Computer-Human Interaction

� http://www.acm.org

� http://www.acm.org/sigchi/cdg/index.html

Page 28: T-121.2100 Luento 1 (2009)

Marko Nieminen

HCI – Human Computer Interaction

http://www.acm.org/sigchi/cdg/figure_1.gif

ACM SIGCHI Curricula for

Human-Computer Interaction

Käyttäjä

kaiken

keskellä!