taideyliopiston sibelius-akatemia pohjoinen rautatienkatu 9 1... · 2017-07-13 ·...

Taideyliopiston Sibelius-AkatemiaPohjoinen Rautatienkatu 9

PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

TAIDEYLIOPISTON SIBELIUS-AKATEMIAINDEPRO Oy

ARKKITEHDIT NRT OyINSINÖÖRITOIMISTO KONSTRU Oy

CLIMACONSULT OyYHTYNEET INSINÖÖRIT Oy

AKUKON Oy

20.05.2016

Taideyliopiston Sibelius-AkatemiaPohjoinen Rautatiekatu 9, peruskorjauksen hankesuunnitelma 20.05.2016 2 /19

Sisällysluettelo1 YLEISTÄ................................................................................................................................................... 4

1.1 Suunnittelukohde............................................................................................................................... 41.11 Asemakaava-, tontti- ja muut tekniset tiedot.....................................................................................41.2 Suunnittelu......................................................................................................................................... 5

2 AIKAISEMMAT SELVITYKSET JA KORJAUKSET...................................................................................62.1 Tarveselvitykset.................................................................................................................................. 62.2 Esteettömyyskartoitus........................................................................................................................62.3 Rakennushistoriaselvitys.................................................................................................................... 62.4 Ympäristövaikutusten arviointi............................................................................................................62.5 Mittaus................................................................................................................................................ 72.6 Rakennuksen teknistä kuntoa koskevat selvitykset............................................................................72.7 Aikaisemmat korjaukset.....................................................................................................................72.8 Mallinnus............................................................................................................................................ 8

3 RAKENNUKSEN TOIMINNOT.................................................................................................................. 93.1 Toiminnot ja tilat nykyisin....................................................................................................................93.2 Toiminnot ja tarpeet tulevaisuudessa...............................................................................................10

4 SUOJELUTAVOITTEET......................................................................................................................... 115 MUUT VIRANOMAISET.......................................................................................................................... 136 TILAT JA TEKNIIKKA PERUSKORJAUKSEN JÄLKEEN.......................................................................14

6.1 Tilaohjelma.................................................................................................................................. 146.2 Rakennuksen tilat, talotekniikka ja rakennustyön suoritus...........................................................146.3 Vaihtoehtoiset tilaratkaisut...........................................................................................................146.4 Tilaryhmät ja niille tehtävät korjaustoimenpiteet...........................................................................146.4.1 Aulat, lämpiöt, vahtimestari ja käytävät, soitinvarastot...............................................................146.4.2 Salitilat....................................................................................................................................... 146.4.2 Opetus- ja harjoittelutilat............................................................................................................156.4.3 Ravintolatila............................................................................................................................... 16

6.5 RAKENNUSTEKNISET TYÖT..........................................................................................................166.6 LVIAJ-TEKNIIKKA............................................................................................................................ 16

6.6.1 Lämmityslaitteet........................................................................................................................ 166.6.2. Vesi- ja viemärilaitteet...............................................................................................................166.6.3. Ilmanvaihto ja ilmastointi...........................................................................................................176.6.4 Jäähdytys.................................................................................................................................. 176.6.5 Rakennusautomaatio................................................................................................................176.6.6 Palonsuojelu............................................................................................................................. 17

6.7 SÄHKÖTEKNIIKKA.......................................................................................................................... 176.7.1 Liittymät...................................................................................................................................... 176.7.2 Asennusreitit.............................................................................................................................. 176.7.3 Pääjakelujärjestelmät................................................................................................................. 186.7.4 Laitteistojen sähköistys..............................................................................................................186.7.5 Sähkönliitäntäjärjestelmät..........................................................................................................186.7.6 Valaistusjärjestelmät:................................................................................................................. 186.7.7 Sähkölämmitysjärjestelmät........................................................................................................186.7.8 Puhelinjärjestelmät..................................................................................................................... 186.7.9 Viestintäjärjestelmät................................................................................................................... 186.7.10 Av-järjestelmät......................................................................................................................... 186.7.11 Merkinantojärjestelmät.............................................................................................................186.7.12 Turvallisuusjärjestelmät...........................................................................................................186.7.13 Tietoverkkojärjestelmät............................................................................................................186.7.14 Rakennusautomaatiojärjestelmät.............................................................................................18

6.8 SIIRTOLAITTEET............................................................................................................................. 187 HANKKEEN AIKATAULU........................................................................................................................ 198 KUSTANNUSTAVOITE........................................................................................................................... 19


ERILLISET LIITTEET:

Arkkitehdin suunnitelmat, ao. asiakirjaluettelon mukaan

Rakennesuunnitelmat, ao. asiakirjaluettelon mukaan

LVIAJ-suunnitelmat, ao. asiakirjaluettelon mukaan

Sähkösuunnitelmat, ao. asiakirjaluettelon mukaan

Akustiikkasuunnitelmat: Alustavat akustiset vaatimukset, Konserttisalin akustinen suunnittelu

Hissien ja nostimen hankesuunnitelma ja kustannukset

Kustannuslaskelmat ja -arviot

Valokuvat: Rakennushistoriallinen selvitys, ellei toisin mainittu

1. kerros, alkuperäispiirustus 2.7.1931, Eino Forsman


1 YLEISTÄ

1.1 Suunnittelukohde

Suunnittelukohteena on Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n omistama Taideyliopiston Sibelius-Akatemian R-talo (Pohjoinen Rautatienkatu 9), alunperin Helsingin Konservatorio v. 1931-1938, sittemmin Sibelius-Akatemia vuodesta 1939. Suunnittelija oli arkkitehti Eino Forsman. Sibelius-Akatemia toimi talossa syksyyn 2014, jolloin rakennus vuokrattiin Eduskunnalle. Eduskunta käyttää rakennusta oman peruskorjauksensa aikana päärakennuksen väistötilana, esim. konserttisalista on muokattu Eduskunnan istuntosali, 2-6. kerrosten opetus- ja harjoittelutiloista valiokuntahuoneita ja toimistotiloja.

Eduskunnan muutettua takaisin omiin tiloihinsa, rakennus ja talotekniikka peruskorjataan tarpeellisilta osiltaan, konserttisali palautetaan, tehdään muutostöitä ja Sibelius-Akatemia muuttaa rakennukseen takaisin v. 2019 syyslukukauden alkaessa. Tällöin Töölönkadun (T-talo) toimipiste lakkautetaan ja Akatemian opetus-, harjoittelu-, sali- ja hallintotilat yms. keskustakampuksen rakennuksissa (M-, R- ja N-talot) saavat lopulliset sijoituspaikkansa.

Viimeisin peruskorjaus- ja muutostyö tehtiin v. 1989-1990. (Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy). Muut eri aikoina tehdyt muutos- ja korjaustyöt, ks. kohta 2.7.

1.11 Asemakaava-, tontti- ja muut tekniset tiedot

Asemakaava

Kortteli 400, tontti 9Osoite: Pohjoinen Rautatiekatu 9, 00100 HelsinkiRakennustunnus: 2740Asemakaavan numero 10944

Nykyinen asemakaava (asemakaavan muutos) on saanut lainvoiman 2.11.2001, siinä alue onopetus- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YOY).

Rakennus on suojeltu (sr-1)


Otteita muista kaavamääräyksistä: mm: ”Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen, sen julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.”

Rakennusoikeus

Korjaus- ja muutostyön yhteydessä rakennusoikeuskerrosala (ro 5300 m2, toteutunut 5278 m2) ei muutu.

Autopaikat

Kohteen tontille ei ole tälläkään hetkellä (ei pihaa, omaa katualuetta tms.) osoitettavissa autopaikkoja, asemakaavan vaatimus on vähintään 1 ap/800 k-m2 (=7ap) ja enintään 1 ap/500 k-m2 (=11 ap). Autopaikat saa (”= täytyy”) sijoittaa tontin ulkopuoliseen pysäköintilaitokseen. Rakennuslupavaiheessa autopaikkavaatimuksesta luopumista aiotaan anoa vähäisenä poikkeuksena.

Väestönsuojat

Rakennuksessa ei ole väestönsuojaa.Kohteen suojahuonepaikat sijaitsevat keskitetyssä kalliosuojassa.Korjaus- ja muutostyön yhteydessä tilanne säilyy ennallaan.

Laajuustiedot

Ennen peruskorjausta:

• kerrosala 5 278 ka-m2• bruttoala 5 926 br-m2• tilavuus 22 756 m3

Peruskorjauksen jälkeen

• Kerrosala 5 278 ka-m2 (ei muutoksia)• Bruttoala 5 961 br-m2 (sis. flyygelivaraston ja ullakon paloturvalaitteiston lisäm2:t)• Tilavuus 22 927 m3 (sis. korotetun iv-konehuoneen, flyygelivaraston, paloturvatilan lisäm3:t)

1.2 Suunnittelu

Osapuolet ks. rakennustapaselostus ARK 003.

Hanke on käynnistetty 30.4.2015, jolloin Taideyliopiston Sibelius-Akatemia päätti teettää kohteesta tarveselvitykset.Toiminnallisen tarveselvityksen teki Akatemia itse (30.09.2015), teknisen tarveselvityksen Arkkitehdit NRT Oy, Yhtyneet Insinöörit Oy, Climaconsult Oy yhdessä (9.10.2015, rev. 22.10.2015).

Näiden pohjalta Taideyliopiston rehtori asetti 28.10.2015 Pohjoinen Rautatiekatu 9 -peruskorjaushankkeen projektiorganisaation, jonka tehtävänä on valmistella, koordinoida ja toteuttaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian käyttöön tulevan rakennuksen peruskorjauksen suunnittelu ja rakentamisen valvonta sekä toimintavarustuksen hankinta.

Hankesuunnittelu aloitettiin 02.12.2015.Rakennukseen sovitettu tilaohjelma on laadittu yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa periaatteena tilallisten ja taloteknisten vaatimusten minimointi siten, että laajoja purkutoimenpiteitä kerroksissa pystytään välttämään; käytännössä sovittaudutaan olemassaoleviin tiloihin.


1.3 Peruskorjauksen / hankesuunnitelman sisältö

Peruskorjauksen yhteydessä mm:• rakennuksesta ja sen ulkopuolelta puretaan Eduskunnan väistötilavaiheen

tilapäisrakenteet• ilmastointikoneet ja iv-päätelaitteet uusitaan• vesi-ja viemärijärjestelmät uusitaan• sähköjärjestelmät uusitaan• kattokerroksen iv-konehuonetta korotetaan• vesikatot uusitaan• ikkunoita ja julkisivurappauksia uusitaan• kellariin tehdään säilytystila flyygeleille• flyygelihissi uusitaan• hissit peruskorjataan• portaan 1 hissistä tehdään liikuntaesteisille soveltuva• orkesterilämpiön tiloja laajennetaan• tehdään maltillisia väliseinälisäyksiä ja -purkuja• konserttisalin akustiikka- esitystekniikkarakenteet uusitaan• konserttisalin istuimet korjataan ja verhoillaan uudestaan• kamarimusiikkisalin elektroakustiset pintarakenteet puretaan, korvataan uusilla

akustiikkarakenteilla• opetus- ja harjoitteluhuoneiden ovet, akustiikan pintarakenteet sekä lattiapäällysteet

uusitaan• käytävätilojen sisäkatot ja lattiapäällysteet uusitaan

Kustannuslaskennassa on erikseen mukana vaihtoehto, jossa alkuperäisten kaksoislaatallisten ala- väli- ja yläpohjarakenteiden täytteet (purua, hiekkaa) poistetaan. Ks. myös kohta 6.5

2 AIKAISEMMAT SELVITYKSET JA KORJAUKSET

2.1 Tarveselvitykset

Hankesuunnittelun pohjaksi laaditut tarveselvitykset:

• Toiminnallinen tarveselvitys / Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (30.09.2016).

• Tekninen tarveselvitys / Arkkitehdit NRT Oy, Yhtyneet Insinöörit Oy, Climaconsult Oy (9.10.2015, rev. 22.10.2015).

2.2 Esteettömyyskartoitus

Rakennuksesta on tehty esteettömyyskartoitus, tekijänä Kynnys ry, 15.02.2006. (Kartoitus on teknisen tarveselvityksen liitteenä.)

2.3 Rakennushistoriaselvitys

Rakennuksen aikaisempi omistaja (Senaatti) teetti kohteesta rakennushistoriaselvityksen:Helsingin Konservatorion rakennus. Rakennushistoriaselvitys. Anna Ratia, 2006.

2.4 Ympäristövaikutusten arviointi

Kohteesta ei ole tehty erillistä ympäristövaikutusten arviointia. Suunnittelussa otetaan huomioon rakennuttajan ja käyttäjän asettamat tavoitteet huollettavuudelle ja ylläpidolle sekä 30 vuoden elinkaaritavoite.


2.5 Mittaus

Rakennuksen sisätilat, julkisivut ja vesikatot on mitattu laserkeilaamalla, 12.10. 2012. tekijänä Tietoa Finland Oy. Mittausaineisto sisältää akustiikkasuunnittelijaa varten tehdyn konserttisalimallin.

2.6 Rakennuksen teknistä kuntoa koskevat selvitykset

Haitta-ainekartoitus, Kiratek Oy, 13.9.2913Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Sweco Oy, 17.2.2016

Toteutussuunnittelun aikana on suunniteltu tehtävän lisäksi:

ääneneristys- ja akustiikkatutkimuksia julkisivujen ja ikkunoiden kuntotutkimus radon-tutkimus salaojatutkimus pohjatutkimuksia, koekuoppia väritutkimus (ainakin eteis-, aula- ja salitilat)

2.7 Aikaisemmat korjaukset

• 1930-luvun alku: Viidennen kerroksen klubihuoneisto otettiin kirjaston käyttöön.

• 1935. Konserttisaliin hankittiin valokalustoa ja esirippu. Permannon 2. rivi korotettiin kaltevammaksi (suunnittelija ei tiedossa).

• 1936. Kanslia muutti 3. kerrokseen• 1937 Konserttisalin esiintymislava suurennettiin (suunnittelija ei tiedossa).

• 1939: Konserttisaliin hankittiin konserttiurut, näyttämön alkuperäinen kattorakenne purettiin (suunnittelija ei tiedossa).

• 1950-luvulla: Ikkunoiden luokse johtavat käytävät suljettiin.

• 1960-luvulla (Veikko Malmio): • sisäpihalle rakennetttin lisärakennus (harjoitustiloja); • harjoitussali jaettiin välipohjalla kahteen kerrokseen (ylätasolle johtokunnan huone ja

luokkia)• viidennen kerroksen kirjastosta (ent. klubihuoneisto), kahviosta, vaatetilasta, johtajan

asunnosta ja kolmesta luokasta muodostettiin lukusali, kaksi kirjastoa, äänilevyosasto sekä studio

• rakennettiin uusi ullakkokerros (6. kerros: instrumenttivarasto, nuotisto, varasto)• lukuisia pieniä väliseinämuutoksia.

• 1979: Konserttisalin lattia uusittiin ja ilmanvaihtoa parannettiin (suunnittelija ei tiedossa).

• 1980-1990-lukujen vaihde (Arkkitehtitoimistosto Pekka Salminen)

• eteisaulan vitriinit muutettiin, vaate- ja wc-tilat uudistettiin, eteishalliin (vaateaula)rakennettiin uusi portaikko 2. kerrokseen, lämpiön ja eteishallin väliin rakennettiin ääneneristysovet

• konserttisaliin lisättiin akustisia elementtejä, flyygelinostin, tarkkaamo, uudet penkit sekänäyttämön katto uusittiin. Näyttämön taakse rakennettiin uusi tavarahissi.

• alkuperäinen harjoitussali (pikkusali) palautettiin alkuperäiseen korkeuteen.• rakennettiin uusi kamarimusiikkisali ja lämpiötilat (purettiin 1962 harjoitustiloja, ja osittain

ulkoseinää)• ullakkokerrosta korotettiin 45 asteen valokulman puitteissa; ullakolle rakennettiin

ilmastointi- ja hissikonehuoneet sekä sähköpääkeskus.


• kellarin kattilahuone otettiin varastokäyttöön.• lähes kaikki väliseinät purettiin ja rakennettiin uudestaan, käytännössä vain kantavat

seinät säilytettiin

• 1998: Jätehuone uudistettin, lisättiin jätehuoneen ulko-ovi Ainonkadulle (suunnittelija ei tiedossa).

• 2014: Rakennus vuokrattiin Eduskunnalle päärakennuksen väistötilaksi (Helin&Co), tehdyt toimenpiteet ks. kohta 3.1.

2.8 Mallinnus

Hankesuunnittelun yhteydessä kohteesta on tehty 3D-tieto- ja visualisointimallit. (Arkkitehdit NRT Oy).

leikkaus salien kohdalta


3 RAKENNUKSEN TOIMINNOT

3.1 Toiminnot ja tilat nykyisin

Tällä hetkellä rakennus on vuokrattu Eduskunnalle, joka on teettänyt rakennukseen mm. seuraavia muutoksia (ks. myös nykytilanteen pohjapiirustukset ARK 240)

Ulkoalueet: pääsisäänkäynti on eristetty jalkakäytävästä levyrakenteisella aidalla, Eduskuntakadulle on rakennettu turvatarkastuslaittein, vaatenaulakoin ja wc-tiloin varustetut tilaelementit yleisöparven kulkuyhteyksiä varten. Eduskuntakadun jalkakäytävälle on rakennettu portaikko ja kadun yli kulkusilta, josta on yhteys istuntosalin parvien viereiseen portaikkoon. Kulkusillalta on ulkoseinän ikkuna-aukosta laajennettu uusi ovi parvien portaaseen. Pääsisäänkäynnin ulko-ovi on kunnostettu.

Eteisaula toimii turvatarkastustilana turvalaitteineen. Eteisaulaan liittyvät vahtimestarintilat sekä turvahenkilökunnan tilat sijaitsevat aulan vasemmalla puolella. Näistä tiloistakadulle johtava on suljettu pois käytöstä. Aulan vitriinit on kunnostettu.

Aulan oikealla sivulla oleva vaatenaulakkopaikka toimii vaatesäilytystilana.Vasemmalle puolelle on sijoitettu kanslia-avustajien palvelupiste. Konserttisalin lämpiö toimii Valtiosalina.

Ravintola on säilytetty kahvilatilana. Myös keittiö laitteineen on säilytetty.

Konserttisali: Salin nykyiset tuolit on varastoitu. Tilalle on tehty uudet kansanedustajien pöydät teknisine varustuteineen ja kytkentöineen, jotka on hoidettu nykyisen lattian päälle rakennetun matalan kaksoislattian kautta.Salin sisääntulo-ovien vastaiselle seinälle on tehty sivuparvi mediaparven (1. parvi) tasolle. Sen näyttämön puoleiseen päähän on tehty ulokkeelle tekninen ohjaamo, keskiosaan on puhkaistu uusi ovii naapurikiinteistöön. Salissa on uudet av- ja valaistusrakenteet. Näkyvät pinnat on huoltomaalattu.

Näyttämö, lava, on lyhennetty, soitinhissi on poistettu, tehty korokerakenteet puhemiesten, ministerien ja virkamiesten sekä sihteerien paikkoja varten. Salista on tehty portaat lavan puhujapaikalle.

1. parvelta (mediaparvi) on yhteys salin uudelle sivuparvelle. Parvelle on tehty lasi- teräsrakenteiset selostuskopit, 2 kpl.

2. parvelta (yleisöparvi) on ulkoyhteys Eduskuntakadulle rakennettujen turvatarkastustilaelementtien kautta.

Kamarimusiikkisalista on tehty puheenvuorojen odotus-, työskentely- ja taukotila.Sinne on myös lisätty kevytrakenteinen parvelle johtava porras.

Pikkusalista on tehty puhemiesneuvoston, kansliatoimikunnan sekä hallituksen kokoushuone.

2. kerroksessa on pääsihteerin, apulaispääsihteerin, lainsäädäntöjohtajan ja heidänsihteeriensä työtilat.3. kerroksessa on puhemiehen, varapuhemiesten ja heidän sihteeriensä työtilat.Kerroksessa on lisäksi median työtila.4. Kerrokseen on sijoitettu valiokuntahuoneet, aula, jossa on odotustila asiantuntijoille,sekä eduskunnan työhuoneita ja sähköisen median työtiloja.5. Kerroksessa on valiokuntahuone, aula, jossa on odotustila asiantuntijoille,kokoushuoneita, sekä eduskunnan toimistohuoneita.Kattokerroksessa ei ole tehty rakennustoimenpiteitä, kerros on pääosin toimisto- ja varastokäytössä.


Käytäviä ja huoneita on puhdistettu ja maalattu, lattiapinnoitteita uusittu, 2. ja 3. kerroksiin asennettu kokolattiamatot.Kaikkien tilojen valolähteet on uusittu. Valaisimet on säilytetty pääosin ennallaan.Ulkopuolen julkisivuihin ei ole tehty kunnostustöitä.

1. kerros, nykytilanne (konserttisali Eduskunnan istuntosalina, Helin & Co)

3.2 Toiminnot ja tarpeet tulevaisuudessa

Eduskunnan väistötilavaiheen jälkeen rakennus palautetaan alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa musiikkikorkeakouluksi. Toiminta ei muutu, aulat, salit, opetus- ja harjoittelutilat tulevat toimimaan alkuperäisissä käyttötarkoituksissaan.

Taloon sijoitettava pieni pianoverstas on uusi toiminto; sen tekniset vaatimukset eivät poikkea rakennuksen muista huonetiloista. 6. kerroksen toimistotiloja lukuunottamatta kaikkien huoneiden varustelu, akustointi ja ääneneristys toteutetaan siten, että musiikin esittäminen, opetus ja harjoittelu on mahdollista hyvissä olosuhteissa ja ympäristöä häiritsemättä.

Orkesterilämpiötä laajennetaan kamarimusiikkisalin sivuparvelle, välipohja ummistetaan, jottasaadaan lämpiötilat sinfonietta-kokoiselle orkesterille.

Hankesuunnitelmassa on tutkittu myös Ainonkadulta tapahtuvan tavarakuljetusreitin yksinkertaistamista, mutta se edellyttäisi portaan 2 purkamista ja korvaamista uudisrakentein.Tätä ei ole sisällytetty hankesuunnitelmaan.

Keittiöjätteiden kuljetus Ainonkadun puolella sijaitsevaan jätehuoneeseen 3. kerroksen tasollevoitaisiin ratkaista esim. imukeräysjärjestelmällä.


4 SUOJELUTAVOITTEET

Kohde on asemakaavalla suojeltu (merkintä: sr-1, ks. kohta 1.11), siitä on laadittu rakennushistorialllinen selvitys (Helsingin Konservatorion rakennus, rakennushistoriaselvitys, Anna Ratia, Senaatti-kiinteistöt 2006), jossa todetaan mm:

”Helsingin Konservatorion rakennuksen tulevissa korjaus- ja muutostöissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin sekä merkittävimpään tilasarjaan eli konserttisaliin eteis- ja aulatiloineen. Tilasarjaa kunnostettaessa tulisi huomioida, että tilojen tunnelma ja keskinäinen hierarkia rakentuvat pitkälti yksityiskohtien kautta. Myös joitain palauttavia toimenpiteitä olisi syytä harkita. Esimerkiksi tilojen väritys, valaistusratkaisut ja osayksityiskohdista olisi mahdollista muuttaa alkuperäisen kaltaisiksi. Konserttisalissa erityistä huomiota tulisi kiinnittää esiintymislavan valaisemiseen ja akustisiin ratkaisuihin. Tällä hetkellävalonheittimet ja akustiset elementit peittävät häiritsevästi salin pelkistettyä arkkitehtuuria.Rakennuksen tuleva käyttö tulisi myös harkita tarkoin. Kun Sibelius-Akatemia lähitulevaisuudessa saa Musiikkitalosta käyttöönsä nykyaikaisella tekniikalla varustettuja tiloja, olisi Pohjoisen Rautatienkadun taloon mahdollista sijoittaa sellaista opetus- ja konserttitoimintaa, jolle rakennuksen tilat ovat riittäviä.”

Museoviraston (Jaakko Holma, intendentti, kulttuuriympäristön suojelu) kanssa käydyissä keskusteluissa pääpaino on myös ollut eteinen - aula - konserttisali - kokonaisuuden säilyttämisessä (ja palauttamisessa Eduskunnan väistötilavaiheen jälkeen). Hankesuunnitelmassa tämän toteutumiselle ei ole ole nähtävissä esteitä.

Muut tilat ovat (kuten myös rakennushistoriaselvityksessä todetaan) ”uudistettu perusteellisesti 1980- ja 1990 -lukujen taitteen peruskorjauksessa, alkuperäisiä rakennusosia tai materiaaleja ei ole juuri säilynyt, ja muutostöitäkin ohjasivat lähinnä käytännölliset periaatteet”.Uudistettujen tilojen analyysi todetaan selvityksessä myös epämielekkääksi. Tilojen rekonstruointi olisi tarpeetonta eikä rakennushistoriallisia arvoja juurikaan palautuisi; sen sijaan em. peruskorjauksen tulosta (pl. vanhentuneet iv-koneet ja sähköasennukset) on hankesuunnitelmassa hyödynnetty säilyttämällä ääneneristysrakenteet ja talotekniikan järjestelyperiaatteet, mm. nykyiset ilmanvaihdon pystykanavoinnit.

Konserttisali 1930-luvun alussa.


Sibelius-Akatemian aikaisempien jo toteutuneiden keskustakampushankkeiden (Musiikkitalo, N-talo) yhteydessä on jo tiedostettu R-talon ”rajoitteet” ja ohjelmaan ei ole sisällytetty rakennukseen sopimattomia tiloja tai tilakokonaisuuksia.

Katujulkisivut säilyvät entisellään. Eduskuntakadun puoleisen siiven vesikatto ei ole muodoltaan alkuperäinen, vaan muutettu ja korotettu 1990-luvun korjauksen iv-konehuonelisäyksen yhteydessä. Tässä hankesuunitelmassa sitä korotetaan edelleen n. 0,5 m, suurentuvien konekokojen tarpeiden mukaisiksi. Asemakaavassa tälle ei ole estettä, se määrittelee vain räystäskorkeuden. Rakennusvalvonta ei näe korotusta kynnyskysymyksenä.

Eduskunnan väistötilavaiheesta (1.9.2014 -.1.8.2017) jätettävää muistumaa rakennukseen onpohdittu esim. mahdollisuutena säilyttää osa istuntosalin uudesta sivuparvirakenteesta lavan reunassa tarkkaamon vieressä, mutta tästä on luovuttu mm. saliakustisista syistä. Muistuma jäänee muistolaatta- tai -valokuvatasolle.

Konserttisali 4.4. 1965 (Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo)


5 MUUT VIRANOMAISET

RakennusvalvontaTulevan rakennuslupaprosessin kannalta ei rakennusvalvontaviranomaisten kanssa käydyissä keskusteluissa ei ole noussut esiin erityisiä ongelmakohtia, suurin yksittäiskysymyson ilmastointikonehuoneen korotustarve, jonka kaupunkikuvallista asemaa tarkennetaan toteutussuunnitelussa.

PelastuslaitosEduskunnan väistötilavaiheen yhteydessä kohteen palotekninen suunnitelma on päivitetty (L2paloturvallisuus, 29.11.2013). Rakennus on pääosin yhtä palo-osastoa (P1), jossa poistuminen perustuu osin osastoimattomiin porrashuoneisiin. Oleviin osastointiperiaatteisiin,paloilmoitusjärjestelmään, poistumisturvallisuuteen ja savunpoistoon ei ole nähtävissä suuria muutostarpeita, automaattisen paloilmoittimen lisääminen on sisällytetty hankesuunnitelmaanparantamaan henkilöturvallisuutta edelleen, samoin uusi hätätie 6. kerroksen toimistotiloista. Konserttisalin nykyisen painovoimaisen / pelastuslaitoksen toimenpitein tapahtuvan savunpoiston koneellistamista tutkitaan toteutussuunnittelun aikana.

TyöturvallisuusPeruskorjauksen yhteydessä päivittyvät olosuhdehallinta-, valaistus-, akustiikka-, esitystekniikka- ja pintarakennemuutokset tarjoavat tulevaisuudessa aikaisempaa paremmanesitys-, opiskelu- ja harjoitteluympäristön. Työturvallisuusviranomaisia ei ole kuultu tämän hankesuunnitelman yhteydessä.

Esteettömyys

Hankesuunnitelmassa esitetyt oleellisimmat muutosehdotukset peruskorjauksen yhteydessätoteutettaviksi toimenpiteiksi esteettömämmän ympäristön saavuttamiseksi ovat mm:

• pääsisäänkäynnin ulkoapäin katsoen oikeanpuoleiseen oveen asennetaan avauslaitteet

• sisäänkäynnin askelmakivien tasoero poistetaan• konserttisaliin järjestetään istumapaikat liikuntaesteisille• liikuntaesteisille järjestetään käynti esiintymislavalle esiintyjälämpiöön sijoitettavalla

porrasnostimella• porras 1:n hissikori uusitaan ja varustetaan automaattiovin• porras 1:n ja käytävätilojen välinen tasoero siirretään käytävän puolelle

Esteettömyyskartoituksessa todettu tilojen ahtaus ja sokkeloisuus on rakennuksen alkuperäinen ominaisuus, johon vaikuttaminen vaatisi peruskorjausta laajempia rakentamis- ja purkutoimenpiteitä. M- ja N-talojen käyttöönottojen myötä pahimmat aikanaan ilmenneet käyttöongelmat (soitinten säilytystilojen puute, käytäväsäilytys ja -komerot) poistuvat peruskorjauksen jälkeen.

3. kerros, suunnitelma


6 TILAT JA TEKNIIKKA PERUSKORJAUKSEN JÄLKEEN

6.1 Tilaohjelma

Ks. ARK suunnitelmapiirustukset. Erillistä tilaohjelmaa / -luetteloa ei ole sisällytetty hankesuunnitelma-aineistoon, sillä lähtökohtana on ollut rakennuksen olemassaolevien huonetilojen säilyttäminen siten, että väliseinäpurkuja tai -lisäyksiä tehdään mahdollisimman vähän. Myös Eduskunnan rakennuttamien / poistattamien väliseinien soveltuvuus tilankäyttöön on selvitetty hankesuunnitelmassa.

Kaikki kerrosten perushuonetilat on suunnitelmassa varustettu ja akustoitu opetus- ja harjoituskäyttöön, joten käyttötarkoituksen kautta erillistä ohjelmointia ei ole tarvittu.

6.2 Rakennuksen tilat, talotekniikka ja rakennustyön suoritus

Suunnitelma ei sisällä toiminnasta aiheutuvia tila- tai talotekniikkamuutoksia, edellisen peruskorjauksen osin huonesidonnaiset lvis-reitti- ja rakenneratkaisut ovat edelleen käypiä, mikä osaltaan helpottaa tulevaa peruskorjausta.

6.3 Vaihtoehtoiset tilaratkaisut

Hankesuunnittelun aikana selvitettiin myös vaihtoehtoisia ratkaisuja lähinnä kattokerroksen uusien ilmastointikoneiden sijoittamiseksi siten, että konehuoneen korotustarve Eduskuntakadun puolella saataisiin minimoitua. Ainonkadun siipeen, konserttisalin ja sen yläpuolisten kerrosten päälle laajentuminen (kerrosten kantavat käytäväseinät ovat salin kattoterästen päällä, jolloin uudet kuormat olisi vietävä ulkoseinille) osoittautui tarkasteluissa sekä teknisesti että kustannuksiltaan ongelmalliseksi, joten sitä ei sisällytetty suunnitelmaan.

6.4 Tilaryhmät ja niille tehtävät korjaustoimenpiteet

6.4.1 Aulat, lämpiöt, vahtimestari ja käytävät, soitinvarastot

Vahtimestarin, naulakkoaulan ja konserttilämpiön toiminnot on palautettu opiskelu- ja salitoimintoja tukeviksi. Vahtimestarin tiloista on purettu väliseiniä, järjestetty tilat myös konserttivahtimestareille. Asiointi on suunniteltu tapahtuvaksi aikaisemmasta poiketen suoraan eteisaulan kautta ”palveluluukusta”, näin tila saadaan rauhoitettua myös toimistokäyttöön paremmin soveltuvaksi. Kerrosten käytävien tilarakenne säilyy entisellään, porras 1:n auloja avataan käytäville, 3. - 5 kerroksissa wc:t järjestellään uudestaan siten, että luodaan tiloja kohtaamisille sekä kerroskohtaisille taukokeittiöille ja atk-pisteille. Soitinvarastot järjestetään omiin huoneisiinsa aikaisemmasta ”komerot-käytävällä” periaatteeesta poiketen.

Orkesterilämpiötä laajennetaan kamarimusiikkisalin sivuparven kohdalle, lämpiön välipohja-aukko ummistetaan, porras uusitaan. Lämpiön toisesta kerroksesta erotetaan uusi neuvotteluhuone, jonne järjestetään porrasyhteys kerroskäytävältä.

6.4.2 Salitilat

Konserttisali palautetaan Eduskunnan istuntosalista akustisen musiikin konserttisaliksi, kaikki eduskuntarakenteet puretaan. Uusittavien sähköisten av-ja esitystekniikkajärjestelmien määrä ja seurannaisvaikutukset on minimoitu. Edellisen korjauksen yhteydessä uusitut istuimet palutetaan kunnostuksen jälkeen. Esiintymislava rakennetaan uudestaan 1990-luvun mittaansa, samoin lavanostin palautetaan; vanhalle lisälavaratkaisulle on esitetty vaihtoehto, jossa em. rakenteet sijoitetaan palautettavan lavaosan alle.

Salin flyygeleiden säilytykselle on esitetty uusi tila konserttisalin alapuoliselta osittain kaivamattomalta alueelta; tällöin tila on olosuhdehallittu ja viereisten teknisten tilojen


laajenemis/uudelleenjärjestelytarpeet huomioitu, konserttisalin iv-tulokone, kaukokylmä- ja -lämpökoneikot sijoitetaan omaan tekniseen tilaansa.

Saliakustiikkaa parannetaan lisäämällä sivuseinille heijastushyllyjä tärykaiun ehkäisemiseksi,näyttämön yläpuoliset akustiikkarakenteet puretaan ja korvataan ylemmäs asennettavilla uusilla heijastavilla rakenteilla, myös näyttämön sivuseinille asennetaan diffuusorirakenteita.

Salin esitystekniikkarakenteita sijoitetaan salin puolelle mm. kahteen nostotankoon (koneistot orkesterilämpiöön, johdotukset sekä köysistö piiloon salin kattorakenteeseen) sekä lavan uusittavan akustiikkakattorakenteen yläpuolelle.

Konserttisalin pituusleikkaus, suunnitelma

Kamarimusiikkisalin sähkömekaaniset seinä- ja alakattorakenteet puretaan ja korvataan uudella ääntä hajottavalla ja absorboivalla rakenteella. Sivuparvi poistetaan (laajentuvan orkesterilämpiön alta)

Pikkusali (entinen urkusali) säilyy yhteiskäyttöisenä tilana. Korjaustarpeita ei ole, diffuusori- ja vaimennusrakenteita lisätään päätyseinään ja sen yläpuoliseen kattoon.

6.4.2 Opetus- ja harjoittelutilat

Kerrosten huoneita tullaan käyttämään alkuperäiseen tarkoitukseensa opetus- ja harjoittelutilona. Erillisiä henkilötyötiloja ei kohteeseen näillä näkymin ole tulossa, mutta mobiilityöskentelymahdollisuuksien (6. kerroksen toimistotilat) ja etäopetuksen vaatimat tila- ja tekniikkalisäykset on sisällytetty hankkeeseen, niiden talotekniset ja rakenteelliset vaatimukset eivät poikkea rakennuksen muiden tilojen vastaavista.

Huonetilojen ovet ja lattiapäällysteet uusitaan, sisäkattoihin lisätään vaimennus- ja diffuusorirakenteita; seinille asennetaan ”flip-flop”-elementtejä huoneakustiikan säätämistä varten.


6.4.3 Ravintolatila

1. kerroksen ravintolatilan ja palvelumallin mahdollinen uudelleenkonseptointi tehdään talotekniikan ehdoilla siten, että keittiön varustelu ja kanavointien tilantarpeet pystytään sovittamaan nykyisille alueilleen ja hormistoihin.

6.5 RAKENNUSTEKNISET TYÖT

Ks. myös erilliset rakennesuunnitelmat.

Rakennusrunkoon, kantaviin rakenteisiin, kerrosten välipohjiin ja kevyisiin väliseiniin ei lähtökohtaisesti tarvitse kajota, ne soveltuvat edelleen käyttötarkoitukseensa myös ääneneristysrakenteina, so. laajat purkuja uudelleenrakennustoimenpiteet on nähty lähtökohtaisesti tarpeettomiksi.

Julkisivuja ei ole kopokartoitettu, hankesuunnitelman kustannuslaskennan lähtökohtanaon kaikkien rappauspintojen uusiminen, katujulkisivulla terastirappaus, sisäpihalla kolmikerrosrappaus.

Edellisessä remontissa vaihdetut puuikkunat kaipaavat ulkopuolen kunnostusta, mutta haitta-ainekartoituksessa ilmenneen ikkunapielten vanhan rive-eristeen poistaminen mikrobipitoisuutensa takia edellyttäisi myös ikkunoiden irroitusta / uusimista. Hankesuunnitelman kustannuslaskennan lähtökohtana on 1990-luvun puuikkunoiden uusiminen.

Suurimpia rakennustöitä tulevat olemaan iv- konehuoneen korottaminen, vesikattojen uusiminen, kellaritilojen uudelleenjärjestely sekä orkesterilämpiön laajentaminen.

Ala-, väli- ja yläpohjarakenteet

Kohteen vaakarakenteet (ala-, väli- ja yläpohjat) ovat ajalleen tyypillisiä teräsbetonisia kaksoislaattarakenteita (vrt. rakennetyypit), joissa välitilojen täytteinä on erilaisia materiaaleja kutteripurusta hiekkaan. Rakennuksen historiassa kaksoslaattarakenteisiin ei ole kohdistettu toimenpiteitä. Täytteistä mahdollisesti tulevaisuudessa aiheutuvat riskit minimoidaan rakenneliitoksia tiivistämällä.

Näiden riskien 100%:n hallinta edellyttäisi täytteiden kokonaisvaltaista poistamista, mikä vaatisi esim. alalaattojen purkua alakautta (auloissa ja konserttisalissa ylälaattojen purkua yläkautta), kokonaan uusia sisäkattorakenteita ja huoneiden keskinäisten väliseinien uusimista. Samassa yhteydessä olisi myös kelluvien lattioiden rakenteet uusittava. Tästä korjausvaihtoehdosta on esitetty oma (lisä)kustannuslaskelmansa.

6.6 LVIAJ-TEKNIIKKA

Ks. myös erilliset LVIAJ-suunnitelmat.Kohteen erityispiirre on tiloille asetetut kostutusvaatimukset.

6.6.1 LämmityslaitteetRakennus on liitetty Helen Oy:n kaukolämpöverkostoon. Kellarissa sijaitseva keskus siirretään viereiseen uuteen tekniseen tilaan. Lämmityspiirit liitetään nykyisiin putkistoihin, jotka säilytetään. Niiden kunto varmennetaan kuvauksin. Tehdään vähäisiä tilajakojen mukaisia patterimuutoksia.

6.6.2. Vesi- ja viemärilaitteet Rakennus on liitetty HSY:n vesi- ja viemäriverkostoihin. Saniteettitilojen kalusteet, vesijohdot ja viemärit uusitaan kokonaisuudessaan, samoin pohjaviemärit, jotka kulkevat pääsääntöisesti alapohjan ryömintätilassa. Sadevesiviemärit ja sadevesipohjaviemärit uusitaan. Kahvilakeittiölle ei tehdä peruskorjausta. Rasvanerotuskaivo uusitaan uuteen paikkaan kadulle pois talon alta.


6.6.3. Ilmanvaihto ja ilmastointi Kaikki ilmanvaihtokoneet uusitaan. Koneiden palvelualuejako kanavistoineen säilytetään pääpiirtein. Opetustilojen kone jaetaan kahdeksi erilliseksi koneeksi paremman energiatalouden ja olosuhdehallittavuuden saavuttamiseksi. Kaikki koneet (pl. aula ja keittiö) varustetaan kostutuksella. Rakennus on liitetty Helen Oy:n kaukokylmään ja kellarin keskukselta on vedetty nousulinja palvelemaan ullakon konehuonetta. Koneet varustetaan jäähdytyksellä. Lisäksi kaikki erillishuippuimurit (n. 5 kpl) uusitaan. Iv-kanavisto (kerrosjakelu) säilytetään pääosin ennallaan, päätelaitteet uusitaan. Isommat luokat (yli 50 l/s ilmavirta) varustetaan tarpeenmukaisella ilmanvaihdon säädöllä (sulkupellit osaan päätelaitteista) ja kattavilla mittauksilla (lämpötila/kosteus).

mallikuva, korotettu iv-konehuone

6.6.4 Jäähdytys Ks. kohta 6.6.3. Eduskunnan väistötiloille suunnitellut siirtimet mitoitetaan vastaamaan uutta tilannetta ja kaukokylmäkeskus siirretään kellarissa uuteen tekniseen tilaan. Tarvittaessa lisätään ns. ei-kondensoiva shunttipiiri huonelaitteille.

6.6.5 Rakennusautomaatio Uusien ilmanvaihtokoneiden myötä rakennusautomaatiojärjestelmä uusitaan.

6.6.6 PalonsuojeluTilat varustetaan paloviranomaisten edellyttämillä pikapaloposteilla. Toteutusvaiheessa tutkitaan koneellisen savunpoiston lisäämistä konserttisaliin.

6.7 SÄHKÖTEKNIIKKA

Sähkö-, tele-, kulunvalvonta-, atk- ja erikoisturvajärjestelmät yms. ovat vanhentuneita, so. rakennuksen nykyinen sähkötekniikka uusitaan kokonaisuudessaan.Ks. myös erilliset sähkösuunnitelmat.

6.7.1 LiittymätSähkö- ja kuituliittymät (myös kupari- ja kaapeli-) ovat nykyisiä. Puhelinliittymä uusitaan.

6.7.2 AsennusreititKaapelihyllyt uusitaan. Opetus- ja harjoittelutiloihin asennetaan johtokanavat.


6.7.3 PääjakelujärjestelmätKoko jakelujärjestelmä keskuksineen, nousujohtoineen, jakokeskuksineen ja nmaadoituksineen uusitaan.

6.7.4 Laitteistojen sähköistysLVI-järjestelmien ja keittiölaitteiden sähköistys uusitaan, samoin hissien syöttökaapeli, kulunvalvonta ja hätäpuhelinyhteydet.

6.7.5 SähkönliitäntäjärjestelmätPistorasiat ja niiden kaapelointi uusitaan

6.7.6 Valaistusjärjestelmät:Rakennuksen kaikki valaisimet (myös pääsisäänkäynti ja julkisivut) ja kaapelointeineen uusitaan lukuunottamatta salin alkuperäisiä seinävalaisimia.Turvavalaistusjärjestelmä uusitaan.

6.7.7 SähkölämmitysjärjestelmätSadevesikourut ja -putket sähkösaatetaan.

6.7.8 PuhelinjärjestelmätNykyinen kuparikaapeliliittymä säilyy.

6.7.9 ViestintäjärjestelmätAntennijärjestelmä uusitaan, tilataan kaapelitv-liittymä. Asennetaan poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä.

6.7.10 Av-järjestelmätUusia AV–järjestelmiä asennetaan konserttisaliin, kamarimusiikkisaliin, pikkusaliin sekä luokka- ja opetustiloihin. Kaapeloinnit sekä keskuslaitteet keskitetään uuteen AV-keskuslaitetilaan.

6.7.11 MerkinantojärjestelmätKohteeseen asennetaan pääkello, aikakelloja, varattu-valo- sekä avunpyyntöjärjestelmiä.

6.7.12 TurvallisuusjärjestelmätRakennus varustetaan työajanseuranta-, kulunvalvonta-, murtohälytys-, kameravalvonta- ja paloilmoitinjärjestelmillä.

6.7.13 TietoverkkojärjestelmätRakennukseen asennetaan kattava yleiskaapelointijärjestelmä IT-, turva- ja AV-järjestelmien käyttöä varten. Porrashuoneiden uusia savunpoistojärjestelmiä ohjataan uudesta SPOKista.

6.7.14 RakennusautomaatiojärjestelmätLVIAJ-suunnitelmien mukaan.

6.8 SIIRTOLAITTEET

Ks. erillinen hissiselvitys, Hissi-inssit Oy.

Portaan 1 (suojeltava, alkuperäinen, yläkonehuoneellinen, peruskorjattu v. 1990) verkkoseinäinen henkilöhissi (hissi 1) kunnostetaan ja hissikorin sisustus ja puuviilupinnat entisöidään. Vaihtoehtoisesti ainakin hissikori puretaan ja uusitaan liikuntaesteisille soveltuvaksi (automaattiovet, mitoitus).

Esiintymislavan takana oleva yläkonehuoneellinen tavarahissi (hissi 2, rakennettu v. 1990) kunnostetaan.

Liikuntaesteisten lavalle pääsy mahdollistetaan rakentamalla porrasnostin.


Konserttisalin esiintymislavan ja alapuolisen varastotilan välille rakennetaan uusi hydraulikäyttöinen lavanostin (flyygelihissi) entiseen nostinkuiluun.

Keittiön tavaranostin kunnostetaan (yhteys Eduskuntakadulta keittiötilaan).

7 HANKKEEN AIKATAULU

• Investointipäätös 8 / 2016• Toteutussuunnittelu ja rakennuslupa 9 / 2016 - 6 / 2017.• Urakkalaskenta 6-8 /2017• Rakentaminen alkaa syksyllä 2017, jolloin Eduskunnan peruskorjaus on valmis ja

väistötiloista luovutaan• Korjaus- ja muutostyöt valmiiit alkukesästä 2019.• Syyslukukausi alkaa 9 / 2019.

8 KUSTANNUSTAVOITE

Ks. erillinen liite, kustannusarviot.

Näkymä Kansalaistorilta 12.5.2016.

taideyliopiston sibelius-akatemia pohjoinen rautatienkatu 9 1... · 2017-07-13 ·...

Documents