talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018 2019 · varkauden kaupungin väestöennuste...
TRANSCRIPT
1
TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018–2019
Kaupunginvaltuusto 12.12.2016
1
SISÄLLYSLUETTELO
OSA I
1 TALOUSSUUNNITELMAN PERIAATTEET JA TEHTÄVÄ ................................................................. 4
2 TALOUSSUUNNITTELUN YLEISPERUSTELUT JA KEHITYSNÄKYMÄT ........................................ 5
2.1 Yleinen taloudellinen kehitys ........................................................................................................ 5
2.2 Varkauden kaupunkistrategia ....................................................................................................... 6
2.3 Varkauden kaupungin organisaatiokaavio ................................................................................... 6
2.4 Varkauden kaupungin talous ........................................................................................................ 7
2.5 Väestö, työllisyys ja asuminen ..................................................................................................... 7
2.5.1 Väestön kehitys ................................................................................................................. 7
2.5.2 Työllisyys ja työpaikat ....................................................................................................... 9
2.5.3 Asuminen ja asuntotuotannon kehittäminen ................................................................... 10
2.6 Talousarviovuoden 2017 ja taloussuunnitteluvuosien 2018–2019 kehittämishankkeet, elinkeinotoiminnan ja kuntien yhteistoiminnan kehittäminen ................................................... 11
2.6.1 Kaupungin kärkihankkeet ................................................................................................ 11
2.7 Taloussuunnittelussa huomioitavat lainsäädäntömuutokset ...................................................... 15
3 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018–2019 ...................................................... 16
3.1 Taloussuunnittelun lähtökohdat ja muutokset ............................................................................ 16
3.2 Tilivelvolliset ............................................................................................................................... 16
3.3 Henkilöstö ................................................................................................................................... 17
4 TALOUSARVION SITOVUUS JA MUUT MÄÄRÄYKSET................................................................. 18
4.1 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ja käyttösuunnitelma ........................................................ 18
4.1.1 Täytäntöönpano-ohjeet ................................................................................................... 18
4.1.2 Käyttösuunnitelma .......................................................................................................... 18
4.2 Talousarvion sitovuus ................................................................................................................ 19
4.2.1 Käyttötalous .................................................................................................................... 19
4.2.2 Tuloslaskelma ................................................................................................................. 19
4.2.3 Rahoituslaskelma ............................................................................................................ 19
4.2.4 Investoinnit ...................................................................................................................... 19
4.2.5 Ottolainaus ...................................................................................................................... 19
4.2.6 Antolainaus ..................................................................................................................... 19
4.2.7 Lautakunnat .................................................................................................................... 20
4.2.8 Talousarviomuutokset ..................................................................................................... 20
4.2.9 Hankinnat ........................................................................................................................ 20
4.3 Sisäinen valvonta, tarkastus ja riskien hallinta ........................................................................... 20
4.3.1 Sisäinen valvonta ............................................................................................................ 20
4.3.2 Sisäinen tarkastus ........................................................................................................... 21
4.3.3 Riskien hallinta ................................................................................................................ 21
5 KONSERNIOHJAUS .......................................................................................................................... 24
5.1 Konserniohjauksen periaatteet ................................................................................................... 24
2
5.2 Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet ................................................... 24
5.3 Varkauden kaupungin tytäryhtiöt ................................................................................................ 25
6 TULOSLASKELMA ............................................................................................................................ 25
6.1 Toimintatuotot ............................................................................................................................. 25
6.2 Toimintakulut .............................................................................................................................. 25
6.3 Toimintakate ............................................................................................................................... 25
6.4 Rahoitus ..................................................................................................................................... 25
6.4.1 Verotulot .......................................................................................................................... 26
6.4.2 Valtionosuudet ................................................................................................................ 27
6.4.3 Korkotuotot ja –kulut ....................................................................................................... 28
6.4.4 Muut rahoitustuotot ja –kulut ........................................................................................... 28
6.5 Vuosikate .................................................................................................................................... 29
6.6 Suunnitelman mukaiset poistot .................................................................................................. 29
6.7 Tilikauden tulos / ali-/ylijäämä .................................................................................................... 29
6.8 Tuloslaskelma ............................................................................................................................ 31
6.9 Toimialoittain TP 2014–2015, TA 2016 ja TA 2017 sekä TS 2018–2019 .................................. 32
6.10 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto ......................................................... 33
6.11 Toimintatuotot ja – kulut toimialoittain ...................................................................................... 34
6.12 Toimintatuotot ja –kulut kululajeittain ....................................................................................... 35
6.13 Ostopalvelut (ulkoiset) ja henkilöstökulut toimialoittain ............................................................ 36
6.14 Toimintakate toimialoittain ja tuloslaskelman kokonaistulot tulolajeittain................................. 37
7 RAHOITUSLASKELMA ...................................................................................................................... 38
OSA II ..................................................................................................................................................... 41
KÄYTTÖTALOUS / LAUTAKUNTIEN TALOUSARVIOT ..................................................................... 41
8. LAUTAKUNTIEN TALOUSARVIOT PERUSTELUINEEN ................................................................ 42
8.1. KESKUSVAALILAUTAKUNTA .................................................................................................. 42
8.2 KAUPUNGINVALTUUSTO ........................................................................................................ 42
8.3. TARKASTUSLAUTAKUNTA ..................................................................................................... 44
8.4 KAUPUNGINHALLITUS ............................................................................................................. 46
8.4.1 Jäsenyydet (kaupunginhallituksen kokonaismäärärahaan sisältyvä osamääräraha) ..... 48
8.4.2 Avustaminen (kaupunginhallituksen kokonaismäärärahaan sisältyvä osamääräraha) .. 48
8.4.3 Toimikunnat (kaupunginhallituksen kokonaismäärärahaan sisältyvä osamääräraha) ... 49
8.4.4 Elinvoiman edistäminen (kaupunginhallituksen kokonaismäärärahaan sisältyvä osamääräraha) ............................................................................................................ 50
8.5 KONSERNIHALLINTO ............................................................................................................... 52
8.5.1 Taloushallinto .................................................................................................................. 55
8.5.2 Henkilöstöhallinto ............................................................................................................ 55 8.5.2.1 Työllisyysyksikkö ............................................................................................................ 56
8.5.3 Hallintopalvelut ................................................................................................................ 57 8.5.3.1 Tietohallintopalvelut ........................................................................................................ 58
8.5.4 Tukipalvelut ..................................................................................................................... 59
3
8.6 PERUSTURVALAUTAKUNTA ................................................................................................... 60
8.6.1 Kotiin annettavat palvelut ja sairaalahoito ...................................................................... 61
8.6.2 Terveydenhuollon vastaanottopalvelut ........................................................................... 65
8.6.3 Muut palvelujen ostot ...................................................................................................... 67
8.6.4 Psykososiaaliset palvelut ................................................................................................ 69
8.6.5 Perusturvalautakunnan hallinto....................................................................................... 72
8.6.6 Työterveyshuolto ............................................................................................................. 73
8.6.7 Sosiaali- ja terveystoimi Joroinen ................................................................................... 75
8.7 SIVISTYSTOIMI ......................................................................................................................... 76
8.7.1 Hallinto ............................................................................................................................ 77
8.7.2 Perusopetus .................................................................................................................... 77
8.7.3 Varhaiskasvatus .............................................................................................................. 79
8.7.4 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ....................................................................................... 81
8.7.5 Soisalo-opisto.................................................................................................................. 85
8.8 TEKNINEN TOIMI ...................................................................................................................... 86
8.8.1 Strateginen ohjaus .......................................................................................................... 88
8.8.2 Suunnittelu ...................................................................................................................... 89
8.8.3 Toteuttaminen ................................................................................................................. 91
8.8.4 Rakentamisen ohjaus ..................................................................................................... 93
8.8.5 Tukipalveluyksikkö .......................................................................................................... 95
8.8.6 Pysäköinninvalvonta ....................................................................................................... 96
OSA III .................................................................................................................................................... 98
INVESTOINNIT ...................................................................................................................................... 98
9 INVESTOINNIT ................................................................................................................................... 99
9.1 Maa- ja vesialueet ...................................................................................................................... 99
9.2 Rakennukset ............................................................................................................................ 100
9.3 Kiinteät rakenteet ja laitteet ...................................................................................................... 124
9.4 Satamalaitos ............................................................................................................................. 129
9.5 Koneet ja kalusto ...................................................................................................................... 130
9.6 Yhteenveto investoinneista ...................................................................................................... 132
OSA IV ................................................................................................................................................. 136
KONSERNIYHTIÖT ............................................................................................................................. 136
10 KONSERNIYHTIÖT ........................................................................................................................ 137
10.1 Wartalo Kodit Oy .................................................................................................................... 137
10.2 Varkauden Aluelämpö Oy ...................................................................................................... 139
10.3 Navitas Kehitys Oy ................................................................................................................. 141
10.4 Keski-Savon Teollisuuskylä Oy .............................................................................................. 143
10.5 Varkauden Taitotalo Oy ......................................................................................................... 145
10.6 Keski-Savon Vesi Oy ............................................................................................................. 146
10.7 Kiinteistö Oy Kongressi- ja kulttuurikeskus ............................................................................ 148
11 VALTUUSTON TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN ................. 149
4
1 TALOUSSUUNNITELMAN PERIAATTEET JA TEHTÄVÄ
Taloussuunnittelussa toiminnalla ja taloudella on kiinteä yhteys. Talousarviossa ja – suunnitelmassa tulee osoittaa riittävät resurssit asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osoittaa, miten toiminta ja investoinnit rahoitetaan sekä talouden tasapaino turvataan. Talousarvion ja – suunnitelman päätehtävät:
- asettaa palvelutoimintaa ja investointihankkeita koskevat tavoitteet - budjetoida tuottoja ja kuluja koskevat arviot eri toiminnoille/tehtäville ja hankkeille - osoittaa miten varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan
Taloussuunnitelmaan / -arvioon kuuluu käyttötalous-, tuloslaskelma-, rahoitus- ja investointiosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Alla olevassa kaaviossa kuvataan eri osien keskinäistä yhteyttä. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat tuotot ja kulut. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttökuluihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö.
Lähde: JHS suositus: Kunnan talousarvio ja –suunnitelmarakenne
5
2 TALOUSSUUNNITTELUN YLEISPERUSTELUT JA KEHITYSNÄKYMÄT
2.1 Yleinen taloudellinen kehitys
Suomen bruttokansantuotteen (BKT) ennakoidaan kasvavan tänä vuonna noin 1,1 %. Vuonna 2015 bruttokansantuote kasvoi vain 0,5 % ja vuosina 2012–2014 bruttokansantuotteen kasvu oli negatiivinen. Vuosille 2017–2018 ennustetaan noin 1,0 %:n vuosittaista kasvua.
Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanteen ennustetaan pysyvän lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu.
Lähivuosien talouskasvu perustuu etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien varaan. Ennusteen mukaan Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ikääntymisen aiheuttaessa automaattista menojen kasvupainetta.
Kesäkuussa työmarkkinaosapuolet hyväksyivät ja syksyllä allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen, jonka tavoitteena on lisätä työllisyyttä, talouskasvua ja sopeuttaa julkista taloutta. Sopimuksella on suuria vaikutuksia kunnallisveron tulopohjaan, tuloista ja veroista tehtäviin vähennyksiin sekä yhteisöveron verotettavaan tuloon. Maan hallituksen päättämä veronkevennyspaketti kohdistuu pääosin kunnallisverotukseen. Veromenetykset esitetään kompensoitavaksi valtionosuuksien kautta. Kuntatalousohjelma vuosille 2017–2020 kuvaa hallituksen kuntiin kohdistuvia toimenpiteitä ja niiden taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen.
Ohjelmassa huomioidaan yleisen talouskehityksen, väestö- ja muiden toimintaympäristön muutosten sekä hallituksen kuntatalouteen kohdistuvien päätösten vaikutus kuntatalouteen. Mikäli kuntatalouden kehitys ei ole kuntataloudelle asetettujen tavoitteiden mukaista, hallitus joutunee tekemään seuraavassa kehysriihessä lisäpäätöksiä kuntatalouden sopeuttamiseksi. Esimerkiksi hallitusohjelmassa sovittu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotusmahdollisuus, jota kunnat eivät ole ottaneet vielä täysimääräisesti käyttöön. Tämän vuoksi hallitus pohtii tulevassa kehysriihessä keinoja, joilla kuntatalouteen saadaan 130 milj. euron lisätulot. Yksi mahdollisuus olisi säätää kuntien sosiaali- ja terveyspalveluille vähimmäismaksurajat.
Vaikka kuntatalouden kokonaiskulut kehittyvät tulevina vuosina erittäin vaimeasti, myös kokonaistulojen kehittyminen on heikkoa. Haastavat tulevaisuudennäkymät ja maan hallituksen tavoitteen saavuttaminen edellyttävät kunnilta omien sopeutustoimien sinnikästä eteenpäinviemistä ja sitä, että hallituksen kehitysarvion kirjaamat säästömahdollisuudet hyödynnetään kunnissa täysimääräisesti.
Yhteiskunnan muutokset heijastuvat yhä voimakkaammin ja nopeammin kuntien asemaan ja julkisen talouden kestävyysvaje vaikuttaa myös merkittävästi kuntien talouteen.
Nykyisillä kuntarakenteilla ei kyetä vastaamaan tulevien vuosikymmenien yhteiskuntarakenteiden muutoksiin. Kuntatalouden lähivuosien näkymät ovat erittäin haastavat. Väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen ja hoivapalveluiden voimakas kysynnän kasvu vaikuttavat merkittävästi kuntien talouteen.
Verotulojen heikon kasvun ja valtionosuusleikkauksien vuoksi kunnat joutuvat sopeuttamaan talouttaan ja toimintojaan. Toimenpiteiden vuoksi kunnat eriarvoistuvat. Talouttaan kunnat sopeuttavat ja tasapainottavat toimintakuluja pienentämällä, lähinnä henkilöstömenoissa, korottamalla veroja, maksuja ja taksoja, lisäämällä lainanottoa sekä vähentämällä investointeja. Kuntien velkaantuminen viestii talouden epätasapainosta.
Myös ei lakisääteisiä palveluita karsitaan ja lakisääteisten palvelujen tasoa lasketaan. Toimintoja järkeistetään ja kustannustehokkuutta haetaan organisaatiomuutosten kautta.
6
2.2 Varkauden kaupunkistrategia
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 17.6.2013 kaupunkistrategian ”Varkaus – luovaa energiaa Itä-Suomesta” vuosille 2013–2016. Vuonna 2017 uusi valtuusto laatii uuden kaupunkistrategian. Strategian visio: Rohkea ja inhimillinen Varkaus Olemme energiateknologian kansainvälinen osaamiskeskittymä keskellä Itä-Suomea, osana Keski-Savoa tarjoamme erinomaiset edellytykset monipuoliselle yrittäjyydelle ja laadukkaalle elämälle. Varkaudessa kaikki on lähellä ihmistä. Strategian painopistealueet:
1. Kaupunkilaiset asiakkaina ja toimijoina 2. Työpaikat, elinkeinot ja työllisyys, vetovoima, imago 3. Talous, palvelujen järjestämisen periaatteet ja tavat 4. Henkilöstöresurssit, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö 5. Kuntayhteistyö, kuntauudistus
Toimialojen / tulosalueiden talousarvioesityksissä asetetut sitovat tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet on johdettu kaupunkistrategian painopistealueiden ja niille määriteltyjen päämäärien mukaisesti. Strategiaa on käsitelty tarkemmin kohdassa 8.2 Kaupunginvaltuusto. 2.3 Varkauden kaupungin organisaatiokaavio
7
2.4 Varkauden kaupungin talous
Vuoden 2013 alijäämäisen (6,2 milj. €) tilinpäätöksen jälkeen asetetut talouden
tasapainottamistavoitteet ja laskennallisen alijäämän kattamisvelvoite tulee vuoden 2016
tilinpäätösennusteen mukaan toteutumaan vuoden 2016 loppuun mennessä.
Vuoden 2016 talousarvio laadittiin 2,7 milj. € ylijäämäiseksi ilman veronkorotuksia. Vuodelle 2015
korotettiin tuloveroprosenttia 0,25 prosenttiyksikköä ja toimeenpantiin 18.12.2014 § 340 päätetyt
yhteistoimintaneuvottelujen toimenpiteet. Yhteistoimintaneuvotteluille asetettu säästötavoite toteutui
osittain. Irtisanomisten vuoksi joudutaan maksamaan vuosien 2016–2017 aikana VARHE-maksuja
(neljä henkilöä) ja Työttömyysturvarahaston maksuja (11 henkilöä) yhteensä noin 285.000 €.
Taloutta on pyritty tasapainottamaan myös siten, että eläkkeelle siirtyneiden ja irtisanoutuneiden
työntekijöiden tilalle ei kaikissa tapauksissa ole palkattu uutta henkilöstöä. Lisäksi palveluprosesseja ja
toimintoja on kehitetty sekä haettu kustannussäästöjä uusien toimintamallien käyttöönoton kautta.
Talouden tervehdyttämistyöryhmä on jatkanut toimintaansa ja seurannut talouden ja toiminnan
kehittymistä.
Toiminnallisena muutoksena vuoden 2017 talousarviossa huomioidaan perustoimeentulotuen siirto
kunnilta Kelan hoidettavaksi 1.1.2017 alkaen. Toinen merkittävä muutos, joka vaikuttaa kaupungin
talousarvion laadintaan on Soisalon Työterveys liikelaitoksen toiminnan loppuminen 31.12.2016 ja
työterveyshuollon palvelujen siirtyminen kaupungin omaksi toiminnaksi sosiaali- ja terveystoimen
alaisuuteen.
Kesäkuussa sovittu ja syksyllä allekirjoitettu kilpailukykysopimus vaikuttaa merkittävästi ensi vuonna
kuntien verotuloihin. Varkauden osalta kilpailukykysopimus vähentää verotuloja vuonna 2017 yhteensä
noin 2,3 milj. €.
Talousarviossa on huomioitu kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen leikkaus 30 %, n. 1,1 milj.
€ sekä työnantajamaksujen (sosiaaliturvamaksu ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu) alennukset,
n. 0,9 milj. €. Työajan pidennyksen 24 tuntia/vuosi/työntekijä taloudellisia vaikutuksia on erittäin vaikea
arvioida.
Vuoden 2017 kunnan tuloveroprosenttia esitetään korotettavaksi 0,25 prosenttiyksikköä, yleistä
kiinteistöveroprosenttia 0,10 prosenttiyksikköä ja vakituiseen asumiseen käytettävän rakennuksen
kiinteistöveroprosenttia 0,10 prosenttiyksikköä. Veroprosenttien korotuksilla saataisiin noin 1,5 milj.
verotulojen lisäys. Lisäksi verotulojen ennustetaan kasvavan jonkin verran pk-yritysten
suhdanneodotusten vuoksi. Talousarvion 2017 verolinjaukset päätettiin valtuustoseminaarissa 31.10.–
1.11.2016.
Kuntaliitto on ohjeistanut laatimaan vuoden 2019 taloussuunnitelman siten, että sosiaali- ja terveystoimi
on vielä mukana kunnan taloussuunnittelussa.
Tulevina vuosina talouden kehittymiseen tulee vaikuttamaan väestön ikärakenteen muutos, kaupungin
investointitarpeet sekä SOTE-uudistus.
2.5 Väestö, työllisyys ja asuminen
2.5.1 Väestön kehitys Väestökehitys on ollut laskeva jo vuosien ajan. Väestön ikärakenteen muutos painottuu vanhusväestön
lisääntymiseen ja lasten, nuorten sekä työikäisten vähenemiseen.
8
Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa palvelutarpeeseen ja – tuotantoon. Vanhusväestön palvelujen
tarve lisääntyy, kun samanaikaisesti lasten ja nuorten palvelujen tarve vähenee. Ikärakenteen muutos
vaikuttaa myös merkittävästi väestölliseen huoltosuhteeseen (lasten 0-14 v. ja vanhusten yli 65 v.
määrä suhteessa työikäisiin 15–64 v.).
31.12.2015 asukasluku oli 21.638 asukasta, joista 642 henkilöä / 2,97 % oli ulkomaalaistaustaisia
henkilöitä. Ennakkotiedon mukaan Varkauden väkiluku 30.9.2016 on 21 540 asukasta, muutos – 98
asukasta. Väestöennusteen mukaan väestömäärä tulee vähenemään vuodesta 2016 vuoteen 2019
mennessä 634 asukkaalla. Alla olevassa taulukossa on suunnitteluvuosien tiedot merkitty punaisella.
Varkauden kaupungin väestöennuste ikäluokittain vuosina 2015 – 2019 (lähde: Tilastokeskuksen
väestöennuste 2015)
0-6 v. 7-16 v. 17-19 v. 20-64 v. 65-74 v 75-84 v. 85 v. - Yhteensä
2015 1 237 2 036 718 11 923 3 143 1 791 790 21 638
2016 1 189 2 000 698 11 638 3 168 1 867 804 21 364
2017 1 138 1 968 692 11 354 3 327 1 849 813 21 141
2018 1 126 1 913 681 11 130 3 385 1 883 812 20 930
2019 1 100 1 890 649 10 845 3 534 1 866 846 20 730
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
2015 2016 2017 2018 2019
Väestö
määrä
Varkauden kaupungin väestöennuste ikäluokittain vuosille 2015 - 2019 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2015
0-6 v. 7-16 v. 17-19 v. 20-64 v. 65-74 v 75-84 v. 85 v. -
Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhusten määrää väestöstä 100 työikäistä kohden. Väestön
ikärakenteen muutos tuo haasteita palvelurakenteelle ja rahoitukselle. Väestöllisen huoltosuhteen
ennustetaan heikkenevän jonkin verran jo vuoteen 2020 mennessä, mutta merkittävästi huoltosuhde
heikkenee vuosien 2020 – 2035 välillä.
Vuosi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 2030 2035 2040
Huoltosuhde 65,2 67,2 69,8 71,7 74,5 76,6 85,5 93,6 95,4 92,5
9
65,2 67,269,8 71,7
74,5 76,6
85,5
93,6 95,492,5
0
20
40
60
80
100
120
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 2030 2035 2040
Hu
olt
osu
hd
e
Varkauden väestöllinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2015
2.5.2 Työllisyys ja työpaikat Varkauden työttömyysaste on kääntynyt laskuun vuoden 2016 aikana (1.1. 18,6 % ja 30.9. 15,6 %).
Pohjois-Savon työttömyysaste on myös pienentynyt vastaavana aikana (1.1. 15,2 % ja 30.9. 12,1 %).
Työttömiä työnhakijoita 30.9.2016 oli yhteensä 1.461 henkilöä (09/2015 1.544). Pitkäaikaistyöttömiä eli
yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 527 (09/2015 500). Alle 25-vuotiaista työttömänä oli 210
henkilöä (09/2015 206).
19,6
17,3 16,9
19,9 19,4 18,8 18,517,4
16,517,2 17,5
15,9 15,6
14,813,7 13,6
15,2 14,9 14,5 14,0 13,512,6
13,9 14,3
12,7 12,1
0
5
10
15
20
25
I/2
015
IV/2
015
VIII/
201
5
XII/2
01
5
I/2
016
II/2
01
6
III/
201
6
IV/2
016
V/2
016
VI/2
016
VII/2
01
6
VIII/
201
6
IX/2
016
Varkauden työttömyysaste suhteessa Pohjois-Savon työttömyysasteeseen 1.1.2015 -30.9.2016
Lähde: Ely-keskus/työllisyyskatsaukset
Varkaus Pohjois-Savo
Varkauden kaupungissa oli vuoden 2014 lopussa työllisiä henkilöitä 7.522. Eniten työllisiä oli
teollisuudessa 1.777 henkilöä, terveys- ja sosiaalipalveluissa 1.364 henkilöä, tukku- ja vähittäiskaupan
palveluksessa 810 henkilöä.
10
77
90
98
148
194
230
260
317
355
505
510
787
810
1 364
1 777
0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000
Toimiala tuntematon
Informaatio ja viestintä
Kaivostoim., sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, jäteh.
Rahoitus- ja vak.toim., kiint.alan toim.
Maa-, metsä- ja kalatalous
Majoitus- ja ravitsemistoiminta
Julkinen hallinto ja maanpuolustus
Muu palvelutoiminta
Kuljetus ja varastointi
Rakentaminen
Koulutus
Ammat, tiet.ja tekn.toim, hall.-ja tukipalv.
Tukku- ja vähittäiskauppa
Terveys- ja sosiaalipalvelut
Teollisuus
Työpaikat toimialoittain 2014 Lähde: Tilastokeskus
Suurimmat työllistäjät Varkaudessa, pendelöinti mukaan lukien, ovat yksityinen sektori ja kunta.
Yksityisen sektorin palveluksessa naisia on 1886 (36 %) ja miehiä 3341 (64 %). Kuntien palveluksessa
vastaavasti varkautelaisia naisia on 1735 (79 %) ja miehiä 454 (21 %). Kaikkiaan alueella
työssäkäyvistä naisia on 4010 (48 %) ja miehiä 4379 (52 %).
8 389
5 227
192
2 189
84694
3
0
2 000
4 000
6 000
8 000
Yh
teen
sä
Yks
ityin
en
se
kto
ri
Valt
io
Ku
nta
Valt
ioe
nem
mis
töin
en
Oy
Yri
ttä
jät
Tu
nte
mato
n
Alueella työssäkäyvät (työpaikat) 2014 Lähde: Tilastokeskus (tilastotiedot päivitetty 28.9.2016)
Miehet Naiset
2.5.3 Asuminen ja asuntotuotannon kehittäminen Kaupungin omasta asuntotuotannon palveluista ja kehittämisestä vastaa kaupungin 100 % omistama
tytäryhtiö vuonna 1975 perustettu Wartalo Kodit Oy. Yhtiön omistaa, vuokraa, isännöi ja ylläpitää noin
1.400 asuntoa. Yhtiön asuntokanta mahdollistaa erimuotoisen asumisen asukkaiden elämäntilanteen ja
tarpeiden mukaisesti. Asuntojen kunnostuksen ohella yhtiö on viime vuosina panostanut voimakkaasti
kiinteistöjen energiansäästö- ja muuhun korjaustoimintaan energiakustannusten nousun minimoimiseksi
ja asumisviihtyvyyden parantamiseksi. Tulevaisuuden asuntotarvetta ja – tuotantoa pyritään
kehittämään yhdessä kaupungin kanssa.
Yksityisillä asuntomarkkinoilla on vuokrattavia ja myytäviä asuntoja kilpailukykyisin hinnoin. Kaupungin
asuntokanta on valtaosaltaan 1950–70 luvulla rakennettua. Pirtinvirran ja Huruslahden ranta-alueella on
rakennettu kerrostaloja 1980 ja 2000 – luvuilla. Huruslahden ranta-alueelle suunnitellun kerrostalon
rakentaminen on käynnistynyt. Lajunniemeen on suunnitteilla rivitalohanke vuonna 2017.
11
2.6 Talousarviovuoden 2017 ja taloussuunnitteluvuosien 2018–2019 kehittämishankkeet,
elinkeinotoiminnan ja kuntien yhteistoiminnan kehittäminen
Kaupunki on mukana mm. seuraavissa hankkeissa:
- maakunnallisessa nuorten työllisyyshankkeessa Nuoret Duuniin (kh 13.10.2014 § 256),
- Innovaatioalusta/Lahjakirjan/LUT 2013–2017 (Kh 20.5.2013 § 168),
- Innovaatioalusta/LUT/Savonia 2013–2017 (Kh 24.6.2013 § 194),
- P-Savon maakunnallinen markkinointiohjelma (Kh 13.1.2014 § 6),
- Lisäksi kaupunki osallistuu Navitas Kehitys Oy:n kautta kehittämishankkeisiin ja
elinkeinotoiminnan sekä kuntien yhteistoiminnan kehittämiseen. Hankkeita on käsitelty
tarkemmin kohdassa 8.4.4 Elinvoiman edistäminen.
Toimialoilla on omia kehittämishankkeita ja – projekteja, joiden toteuttamiseen on määrärahat varattu
ko. toimialan talousarvioon.
Vuoden 2016 aikana laadittiin Varkauden kaupungin maaseutuohjelma yhdessä Sydän-Savon
maaseutupalvelujen ja kaupungin kolmannen sektorin edustajien kanssa. Maaseutuohjelma liitetään
osaksi vuonna 2017 laadittavaa kaupungin strategiaa.
2.6.1 Kaupungin kärkihankkeet Vuonna 2017 käynnistetään neljä poikkihallinnollista kärkihanketta, jotka kaupunginhallitus hyväksyy eri päätöksellä. Samalla hyväksytään hankkeen rahoitus. Seuraavassa on esitetty tiivistelmät hankkeista. LANUPE-hanke (lapset, nuoret ja perheet) Huostaanotot lisääntyvät hallitsemattomasti, koska perheet eivät tule autetuiksi oikea-aikaisesti ja
vaikuttavasti. Nykyinen palvelujärjestelmä on siiloutunut ja pirstaleinen. Apua tarjotaan usein liian
myöhään ja se painottuu korjaaviin palveluihin. Kustannuksia on vaikea hallita. Ongelmia ei ole kyetty
ratkaisemaan olemassa olevin keinoin.
Tarvitaan kokonaisvaltainen toimintakulttuurin uudistus, jossa perheitä autetaan perhelähtöisesti, oikea-
aikaisesti ja vaikuttavasti. Varkauden kaupunki ja SOS-lapsikylä ovat solmineet
kehittämiskumppanuuden, jossa Tekes-hankkeena (teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) on
kehitetty uudenlainen perheiden hyvinvointia lisäävä ja kustannuksia vähentävä toimintamalli.
Kehitystyö on huomioitu merkittävänä palveluinnovaationa OECD:ssä (Organisation for Economic
Cooperation and Development, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) ja palkittu vuoden
vaikuttavimpana ARVO-tekona 2016. Varkauden malli on valtakunnallisen LAPE-muutosohjelman
mukainen ja sitä hyödynnetään maakunnallista LAPE-mallia luotaessa.
Hanke käynnistyi marraskuussa 2014 alkuun Tekes-rahoitteisena. Puitesopimus SOS-Lapsikylän ja
Varkauden kaupungin kanssa on solmittu vuoden 2020 loppuun saakka ja sitä arvioidaan vuosittain.
Koko hankkeen onnistumisen mittarit:
1) perheiden hyvinvoinnin tukemiseen kohdistuvien kustannusten hallittavuus kasvaa
(toiminnan tehokkuus). Tavoitteena on 10 vuodessa vähentää kustannuksia 25 %.
2) perheiden hyvinvoinnin kokemus lisääntyy kuntalaisten keskuudessa (kuntalaiskokemus).
12
Konkreettisia mittareita ovat vuosittaiset lastensuojelun asiakasmäärät, huostaanotot ja korjaavien
palveluiden tarve. Kuntalaiskokemusta ja hyvinvoinnin kehittymistä mitataan kuntalaiskyselyin.
Jotta perheiden avuksi saadaan paras mahdollinen perheen tarpeista lähtevä osaaminen ja tuki ja jotta
perheiden tukeminen on myös tehokasta ja taloudellisesti optimaalista, tarvitaan keskitettyä resurssien
ohjausta. Keskitetty resurssien ohjaus kokoaa eri palvelut perheen näkökulmasta yhdeksi palveluiden ja
tuen kokonaisuudeksi. Samalla päästään eroon palveluiden päällekkäisyydestä ja siiloutumisesta,
jolloin myös kustannukset vähenevät.
Vuonna 2017 tavoitteena on vakiinnuttaa resurssikeskuksen toiminta. Resurssikeskukselle on nimetty
johtaja. Resurssikeskukseen on keskitetty keskeiset perheitä tukevat resurssit (perhetyö, kotipalvelu,
sosiaalihuoltolain alainen sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, lastensuojelu, perheneuvonta, lasten ja nuorten
mielenterveystyö, koulupsykologit, koulukuraattorit, erityis- ja etsivä nuorisotyö). Resurssikeskus ohjaa
Varkaudessa olevaa omaa ja tarvittaessa ostettua osaamista oikea-aikaisesti ja oikeinmitoitetusti
perheiden tarpeisiin.
Perhekohtaisen budjetoinnin kautta saadaan tieto siitä, mitä perheen käyttämät palvelut maksavat.
Perhetasoinen budjetointi mahdollistaa tehtyjen interventioiden taloudellisen vaikuttavuuden arvioinnin.
Perhekumppanitoimintaa laajennetaan paljon palveluita tarvitsevien perheiden avuksi. Jokaisella
varkautelaisella lapsiperheellä on omatyöntekijä, joka on perheiden tavoitettavissa matalla kynnyksellä.
Lapsiperheiden palveluiden painopistettä siirretään korjaavista palveluista ennaltaehkäisevän työn
suuntaan. Lastensuojelun ja huostaanoton kustannusten vähenemiseen pyritään perheiden oikea-
aikaisella ja oikein mitoitetulla auttamisella. Isot kustannussäästöt tästä on odotettavissa vasta noin
viiden vuoden päästä.
Resurssien keskitetty johtaminen mahdollistaa perheiden auttamisen vaikuttavan ja tehokkaan
koordinoinnin. Lasten, nuorten ja perheiden ammattihenkilöstön osaamisen tasoa vahvistetaan.
Perhekohtainen budjetointi mahdollistaa taloudellisesti ja inhimillisesti vaikuttavien ratkaisujen
tekemisen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (elinkaarikustannukset).
Hankkeen rahoitus on budjettiperusteinen. Työllisyysohjelma 2017 – 2020 Varkauden kaupungin työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden vähentäminen edellyttävät
kokonaisvaltaisen työllisyysohjelman toteuttamista. Työllisyysohjelma määrittelee keskeiset työllisyyden
edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet lähivuosille. Ohjelmaa toteuttaa laaja paikallinen ja alueellinen
toimijajoukko, mutta päävastuu toteutuksesta on Varkauden kaupungilla.
Työllisyysohjelmassa toteutetaan vuosille 2017 - 2018 suunnitellut toimenpiteet.
Työllisyysohjelma jakautuu kolmeen painopisteeseen; Uudistuva Varkaus, Selvä suunta ja Nuorta
virtaa.
Uudistuva Varkaus: Vuoden 2017 tavoitteena on 40 avoimen sektorin ja 20 tuetun työllistymisen
työpaikkaa. Uusien yritysten nettolisäystavoite on 25 yritystä ja työttömyysastetavoite on 17 %.
Suunta selvä: Vuoden 2017 tavoitteena vähintään 30 % aktivointiaste ja rakennetyöttömien määrä
korkeintaan 1050 henkilöä. Työmarkkinatuen kuntaosuusmaksut vähenevät merkittävästi ja
keskimääräinen työttömyysaste on 17 %.
Nuorta virtaa: Vuoden 2017 tavoitteena on, että 17–29 -vuotiaita nuoria on työttömänä keskimäärin
enintään 330 henkeä ja nuorten osuus kaikista työttömistä on 21 %. Nuoria on kolmen kuukauden
13
jälkeen työttömänä korkeintaan 20 %. Lisäksi tavoitteena on vähintään 300 kesätyöpaikkaa, joista 130
Varkauden kaupungin yksiköihin ja 170 yrityksiin ja yhteisöihin.
Työllisyysohjelmassa on jokaiselle kolmelle painopisteelle toimenpide-esitykset, joista on tarkemmat
kuvaukset ohjelmassa.
Työllisyysohjelman seurannasta vastaa työllisyysyksikkö, joka raportoi ohjelman toteutumisesta
kaupungin työllisyystyöryhmälle sekä kaupunginhallitukselle/valtuustolle osavuosikatsausten
yhteydessä. Työllisyysohjelman tekoon osallistuneille toimijoille ja kuntalaisille järjestetään ohjelmasta
seuranta- ja arviointitilaisuus vähintään kerran vuodessa. Ohjelma on kaikkien nähtävänä kaupungin
internetsivuilla.
Työllisyysohjelman toteutuksen päätoimijat ovat Navitas Kehitys Oy, kaupungin työllisyysyksikkö sekä
sosiaali- ja terveystoimen psykososiaalinen palvelualue. Sisäisinä kumppaneina ovat
kaupunkikonsernin palvelualueet. Ulkoisia yhteistyökumppaneita ovat yritykset ja yrittäjäyhdistykset,
työllistymispalvelujen tuottajat, TE -toimisto, Kela sekä paikalliset ja alueelliset yhdistykset.
Työllisyysohjelmaa toteutetaan pääosin nykyisillä voimavaroilla sekä hyödyntäen hankerahoitusta.
Hankerahoituksella toteutettavaksi aiottuja toimenpiteitä ovat mm. Ohjaamohanke (Nuorten talo) sekä
Asiakasohjauspilotti pitkään työttömänä olleille ja nuorille.
Työhyvinvointihanke
Tulevat Sote-muutokset sekä maakunta- ja kuntauudistukset tuovat mukanaan monenlaisia haasteita ja
erityisesti esimiesten muutosjohtamisosaamiseen tarvitaan jo hyvissä ajoin tukea.
Kun organisaatio panostaa henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen, työtyytyväisyys,
motivaatio ja työilmapiiri paranevat. Kehittämisen myötä organisaation tuloksellisuus, asiakaslähtöisyys
ja asiakastyytyväisyys paranevat.
Hankkeen myötä kehitetään organisaation osaamista ja oppimista ja sen kautta lisätään
innovatiivisuutta ja avautuu uusia mahdollisuuksia työn ja asiakaspalvelun kehittämiselle. Hanke
toteutetaan ajalla 1.1.2017–31.12.2018.
Projektin aikana Varkauden kaupunkiin luodaan työhyvinvointiohjelma, jonka tavoitteena on tukea
henkilöstön jaksamista ja sitä kautta vähentää työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia eli
sairauspoissaoloja ja varhe-maksuja.
Projektin aikana luodaan toimintamalli, jolla henkilöstöhallinto voi yhä vahvemmin ja määrätietoisemmin
tukea esimiehiä ja työyhteisöjä henkilöstön työhyvinvoinnin tukemisessa erityisesti tilanteissa, joissa
työntekijöiden työkyky on alentunut. Toimintamallin puitteissa kehitetään myös työterveyshuollon,
työsuojelun ym. työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvien sidosryhmien välistä kumppanuutta
suunnitelmallisesti.
Tavoite 2017 Mittari Tavoitetaso verrattuna vuoden 2016 tasoon
Sairauspoissaolot vähenevät
kalenteripäivää / hlö / vuosi vähennys 0,5 pv / hlö /v
Sairauspoissaolojen nettopalkkakustannukset ja kokonaiskustannukset vähenevät
kustannukset / vuosi vähennys 5 %
Varhe-maksut pienenevät osuus Kuel-palkkasummasta / vuosi
vähennys 0,2 prosenttiyksikköä
14
Työhyvinvoinnin parantaminen Työntekijöiden ja esimiesten työhyvinvointia mittaavan (suppean) henkilöstö-tutkimuksen vastaukset
Keskiarvo vähintään 3,8 (asteikolla 1-5)
Päivitetään ja jalkautetaan toimiva Aktiivinen työkyvyn seuranta – malli (varhainen tuki, tehostettu tuki,
paluun tuki ja korvaavan työn malli). Kehitetään henkilöstösuunnittelun käytänteitä (työkierto, uudelleen
sijoittumisten edistäminen, työkokeilu). Luodaan ikäjohtamisen ohjelma. Kehitetään esimiestyötä
sparraavan työnohjauksen avulla. Esimiestyön tukemisen keskiössä on muutoksen johtaminen.
Vastuutahoina toimivat henkilöstöhallinnosta henkilöstöjohtaja Nina Holopainen ja työhyvinvointi-
koordinaattori Kirsti Murtomäki. Yhteistyökumppanina toimivat organisaation sisältä työterveyshuolto,
työsuojelu ja esimiehet. Ulkoisina yhteistyökumppaneina Keva, Kela, Kuntatyönantaja,
kuntoutuslaitokset sekä eri verkostot ja sidosryhmät.
Hankkeen kustannukset vuonna 2017 ovat 128.000 €. Hankkeen kulut pyritään kattamaan
sairauspoissaoloista ja varhe-maksuista syntyvillä säästöillä. Kulujen kattamiseksi pyritään
hyödyntämään hankerahoitusta, mm. Työsuojelurahastolta.
Digitalisaatiohanke
Kuntalaisten vaatimukset palveluille kasvavat ja ne kohdistuvat yhä enemmän julkisen sektorin
palveluihin, mikä pakottaa myös julkisen sektorin organisaatioita kehittämään uudenlaisia
monikanavaisia palveluita sekä innovatiivisia palvelumalleja.
Kaupunginhallitus on hyväksynyt 15.8.2016 Varkauden kaupungin digitalisaatio-ohjelman, joka
tukeutuu Sipilän hallitusohjelman digitalisaatioteemaan. Digitalisaatio-ohjelma kuvaa periaatteet, joilla
digitalisaatiota viedään eteenpäin Varkaudessa. Toimintatapojen nykyaikaistamisella on realisoitavissa
huomattavia säästöjä. Lisäksi maakunta- ja SOTE-uudistuksen myötä muuttuvan toimintaympäristön
takia kaupungin toimintoja on tehostettava. Hanke toteutetaan ajalla 2016–2019.
Digitalisaatio-ohjelman tavoitteena on täysin uudenlaisten uutta teknologiaa hyödyntävien
toimintamallien ja ratkaisujen käyttöönotto kustannusvaikuttavasti. Tietoa pyritään käyttämään
tehokkaasti; samaa tietoa ei kysytä useaan kertaan ja tiedon jalostaminen ja yhdistäminen
mahdollistetaan. Valtakunnallisia rekistereitä hyödynnetään aina kun se on mahdollista. Digitalisaatio-
ohjelman toteuttamisessa hyödynnetään valtakunnallisia, maakunnallisia ja paikallisia ratkaisuja ja
toimijoita.
Ohjelman toteutussuunnitelmaan hyväksyttyjen projektien mittarit määritellään projektisuunnitelman
laadinnan yhteydessä. Näitä mittareita ovat mm. sähköisten palveluiden määrä, palveluiden saatavuus
ja kustannustehokkuus, tietoturva, asiakaspalvelukokemus.
Keskeiset toimenpiteet ja keinot tavoitteisiin pääsemiseksi
- Kuntalaisten, yritysten ja henkilöstön osallistaminen palvelujen kehittämiseen.
- Verkkopalvelualustan käyttöönotto: Turun avoimen lähdekoodin ratkaisun soveltaminen
- Kansallisten rekistereiden täysimittainen hyödyntäminen
- Uusien poikkihallinnollisten palvelukonseptien käyttöönotto
Ohjelman vastuuyksikkö on konsernihallinto ja hankkeen ylimpänä vastuuhenkilönä toimii kaupunginjohtaja.
Digitalisaatio-ohjelman ulkoisia ja sisäisiä yhteistyökumppaneita ovat kaupungin eri toimialat,
valtiovarainministeriö, väestörekisterikeskus, Kuntaliitto ja ICT-toimittajat.
15
Koko digitalisaatio-ohjelman kustannusarvio vuosina 2017–2019 on yhteensä n. 300. 000 €. Vuoden
2017 talousarviossa määrärahaesitys on 100.000 € jakaantuen käyttötalouteen 40.000 € ja
investointeihin 60.000 €
Hankkeen ensisijaisena rahoituksena tietohallinnon investointimääräraha, sen lisäksi projektikohtaiset
rahoitusmahdollisuudet (mm. Valtiovarainministeriö, Euroopan aluekehitysrahasto EAKR).
2.7 Taloussuunnittelussa huomioitavat lainsäädäntömuutokset
Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja muut siihen liittyvät lait 13.3.2015 ja tasavallan presidentti
vahvisti lait 10.4.2015. Uusi kuntalaki (410/2015) on tullut voimaan 1.5.2015 kuitenkin siten, että
merkittävää osaa laista sovelletaan vasta 1.6.2017 lukien, jolloin uusi vaalikausi alkaa. Kuntalain
uudistuksen tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä on otettu huomioon kuntien
muuttuvat toimintaympäristöt ja uusien kuntahallinnon rakenteiden muutostarpeet. Laki on edelleen
kunnan hallintoa, toimintaa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Esimerkiksi
hallintosäännön sisällöstä määräävää 90 §:ää sovelletaan 1.6.2017 lukien. Kuntaliitto julkaisi uuden
hallintosääntömallin 31.5.2016.
Kunnan palvelujen järjestämisvastuuta ja tuottamista käsitellään kuntalain 7, 8 ja 9 §:ssä. Laissa on
myös määräykset riskienhallinnan vaatimuksille (14§, 39§, 47§, 67§, 90§, 115§ ja 123§).
Kuntalain luvussa 14, 121–125 §:ssä käsitellään kunnan hallinnon ja talouden tarkastusta ja
tarkastuslautakunnan tehtäviä. Uusia lakiin kirjoitettuja tilintarkastajaa ja tarkastuslautakuntaa koskevia
asioita on mm. tilintarkastajan tiedonsaantioikeuden laajeneminen, tytäryhteisön tilintarkastajaksi
voidaan valita pääsääntöisesti vain kunnan tilintarkastusyhtiö ja sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden
valvonta ja ilmoittaminen valtuustolle.
Uusi kuntalaki edellyttää myös kuntastrategian laadintaa, jossa määritellään valtuuston toiminnan ja
talouden pitkän aikavälin tavoitteet.
Uudistettu kirjanpitolaki astui voimaan 1.1.2016. Lakiuudistus vaikuttaa enemmän yritysten talouteen ja
kirjanpitoon kuin kuntatalouteen. Tytäryhtiöiden kautta lakimuutos tulee vaikuttamaan
konsernitilinpäätökseen.
Arvonlisäverolain muutokset huomioidaan toimialojen toiminnassa. Toiminnan kehittämisen yhteydessä
solmittavissa sopimuksissa huomioidaan arvonlisäverolainsäädäntö.
Kirjanpitolain muutoksen myötä kuntien taloutta ja kirjanpitoa ohjaavia suosituksia on uudistettu vuoden
2016 aikana. Uusi talousarviosuositus JHS 199 (Julkishallinnon suositus) julkaistiin 26.10.2016 ja uusi
Tuloslaskelmasuositus 19.4.2016. Myös Tasesuosuositusta ja Rahoituslaskelmasuositusta uudistetaan
vielä tämän vuoden aikana.
Hankintalain kokonaisuudistus on eduskunnan käsittelyssä ja astunee voimaan 2017 alkupuolella.
Uudistuksen keskeisimpinä tavoitteina on ollut tehostaa julkisten varojen käyttöä, yksinkertaistaa
hankintamenettelyjä ja selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä. Lisäksi on tavoitteena parantaa pk-yritysten
mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa sekä parantaa mahdollisuuksia huomioida ympäristö- ja sosiaalisia
näkökohtia. Erityisen tärkeänä on pidetty tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua julkisissa
hankinnoissa. Myös kansallisia kynnysarvoja esitetään nostettaviksi.
Hankintalain uudistuessa on tarpeen laatia kaupungille hankintastrategia.
16
3 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018–2019
3.1 Taloussuunnittelun lähtökohdat ja muutokset
Kuntalain (410/2015) 110 §:n 13 luvun mukaan:
”Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi
talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen
yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi
(suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset
kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja
kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee
kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.
Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna
ajanjaksona katetaan.
Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä
siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai
nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä
investointi- ja rahoitusosa.”
Vuoden 2017 talousarvioraami ja taloussuunnitelma vuosille 2018–2019 hyväksyttiin
kaupunginhallituksessa 5.9.2016 § 172. Talousarvion laadintaohje jaettiin toimialoille elokuussa ja
tytäryhteisöille lokakuussa.
Talous- ja henkilöstöpalvelut ovat kunnan keskeisiä toimintoja ja niiden jouheva toiminta tukee
olennaisesti kunnan toimintojen kehittämistä ja johtamista. Talous- ja henkilöstöhallinnon uudet
sovellusohjelmistot otettiin käyttöön 1.1.2016. Vuoden 2017 talousarvioesitys laadittiin ensimmäistä
kertaa Kuntamallin Budjetointi-ohjelmalla. Vuoden 2016 talousarvion tiedot vertailutiedoksi vanhasta
budjettiohjelmasta siirrettiin konversioajolla uuteen budjettiohjelmaan.
Vuoden 2017 talousarvio on laadittu Kuntaliiton vuonna 2016 julkaiseman JHS:n (Julkihallinnon
suositus nro 199) suosituksen ”Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja – suunnitelma” mukaisesti.
Organisaatiohierarkian nimikkeistö on 1.1.2016 alkaen seuraava:
Toimielin
Tulosalue
Vastuualue
Tulosyksikkö
Kustannuspaikka
Ohjelmistomuutoksien myötä myös monet toiminnot ja työtehtävät muuttuivat. Uudet sovellusohjelmistot
mahdollistavat toimintaprosessien kehittämisen ja sähköisten toimintojen laajemman käyttöönoton.
3.2 Tilivelvolliset
Kuntalain § 125 mukaan tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet (pl. valtuutetut) sekä
asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Kuntalain 31.1 §:n mukaan kunnan
tilivelvollisia toimielimiä ovat hallitus, lautakunnat, valiokunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä
toimikunnat.
17
Viranhaltijoiden kohdalla rajanveto on vaikeampaa, koska laissa ei tarkemmin määritellä, ketkä ovat
toimielimen tehtäväalueen johtavia viranhaltijoita. Yleisesti tilivelvollisina viranhaltijoina on pidetty
toimielimen esittelijöitä ja toimielimen tehtäväalueella itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia
viranhaltijoita ainakin silloin, kun he ovat suoraan toimielimen alaisia. Tilivelvolliset on määriteltävä mm.
sen vuoksi, että vastuuvapauslausunto kohdistetaan heihin.
Edellä olevan perusteella Varkauden kaupungin tilivelvollisia ovat: kaupunginhallituksen jäsenet lautakuntien jäsenet johtokuntien jäsenet toimikuntien jäsenet kaupunginjohtaja toimialajohtajat tulosalueiden päälliköt hallintojohtaja henkilöstöjohtaja talousjohtaja 3.3 Henkilöstö
Elokuussa 2016 Varkauden kaupungin palveluksessa oli yhteensä 1.611 henkilöä, joista vakinaisia
1.316 ja määräaikaisia 295 henkilöä. Määrä on vakiintumassa vuoden 2015 aikana toteutettujen
yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen.
Verrattaessa henkilöstömäärän muutosta edellisen vuoden vastaavaan aikaan kasvua on todettavissa
sosiaali- ja terveystoimessa. Tätä selittävät poliklinikoiden lisääntynyt toiminta sekä lääkärikulujen
siirtyminen ostopalvelusta palkkoihin, lääkäritilanteen parantuminen suun terveydenhuollossa,
erikoistuvan radiologin rekrytointi röntgeniin, kuntouttavan työtoiminnan ja työpajatoiminnan siirto
yleishallinnosta sosiaali- ja terveystoimeen vuoden 2016 alussa sekä panostukset lastensuojeluun.
Lisäksi kotihoidossa ja osastoilla sijaisten/määräaikaisten tarve on lisääntynyt, koska osastojen
vakiopaikkaluku on toistuvasti ylittynyt.
Toimiala Yhteensä Yhteensä Erotus
31.8. 31.8. 31.8. 31.8. 31.8. 31.8. 31.8. 31.8.
2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016
Yleishallinto 32 31 10 2 42 33 -9 3 2
Sosiaali- ja terveys- 716 729 135 162 851 891 40 1 2
keskus
Sivistystoimi 411 398 98 108 509 506 -3 9 9
Tekninen toimi 161 158 21 23 182 181 -1 12 12
Yhteensä 1320 1316 264 295 1584 1611 27 25 25
Soisalon
Työterveys 47 44 13 9 60 53 -7 0 0
Työllistetyt ja
oppisopimus sekä
harjoittelijatVakinaiset Määräaikaiset
Kaupungin henkilöstön keski-ikä on korkea. Vuoden 2015 lopussa keski-ikä oli 50,3 vuotta kun kunta-
alan keskiarvo on 45,8 vuotta. Eläköityminen on tulevina vuosina voimakasta. Kaupungin henkilöstöstä
eläköityy eniten työntekijöitä vuonna 2018, jolloin vanhuuseläkkeelle jää ennakkotiedon mukaan 67 ja
työkyvyttömyyseläkkeelle 11 työntekijää.
Lähde: Keva ennuste syksy 2016
18
Henkilöstökulut eli palkka- ja henkilösivukulut muodostivat vuonna 2015 46,4 % toimintakuluista.
Henkilöstö onkin kuntatyönantajalle kallis mutta myös kallisarvoinen resurssi: se on kuntatyön tärkein
”tuotannontekijä”, jolla tulos tehdään. Kuntaorganisaation hyvä tai huono tulos riippuu käytännössä
ihmisten tekemisistä tai tekemättä jättämisistä.
Sekä laadukkaat, asiakaslähtöiset palvelut (toiminta) että terve talous edellyttävät ennen kaikkea
tuloksellista henkilöstöpolitiikkaa. Sen keskeisiä ulottuvuuksia ovat tehokas henkilöstösuunnittelu ja
työhyvinvoinnin kehittäminen sekä palvelu- ja työprosessien kehittäminen. Henkilöstösuunnittelulla
varmistetaan oikea henkilöstö oikeaan paikkaan oikea-aikaisesti. Panostus työhyvinvointiin poikii
motivaationa, innostuksena ja työkykynä. Palvelu- ja työprosessien kehittäminen tulee olla
johdonmukaista ja tavoitteellista toimintaa työyhteisöjen arjessa. Tuloksellinen henkilöstöpolitiikka
huomioi myös eri-ikäiset ja työuran eri vaiheissa olevat työntekijät. Tuloksellisen henkilöstöpolitiikan
toimeenpanon keskiössä on laadukas johtaminen ja esimiestyö.
Varkauden kaupungin talousarvio ja toimintasuunnitelma 2017 sisältää kaikki em. henkilöstöpolitiikan
elementit. Talousarviovuoden 2017 aikana toimeenpannaan myös kilpailukykysopimuksen mukaiset
toimenpiteet, mm. vuosityöajan pidennys 24 tuntia (ansiotasoa muuttamatta). Varkauden kaupunki
neuvottelee pääsopijajärjestöjen kanssa pidennyksen kohdistamisesta ensisijaisesti kehittämistyöhön.
Henkilöstöpolitiikan toimeenpano ohjeistetaan erillisessä talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa.
4 TALOUSARVION SITOVUUS JA MUUT MÄÄRÄYKSET
4.1 Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ja käyttösuunnitelma
4.1.1 Täytäntöönpano-ohjeet Erillinen talousarvion täytäntöönpano-ohje, joka sisältää myös talouden raportointiohjeen hyväksytään
kaupunginhallituksen ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa 2017.
Täytäntöönpano-ohjeistuksessa määritellään ja ohjeistetaan talouteen, henkilöstöön ja toimintaan
liittyviä tarkempia määräyksiä sekä toimintaohjeita.
4.1.2 Käyttösuunnitelma
19
Toimialueiden tulee laatia käyttösuunnitelma, joka hyväksytään ko. toimielimen lautakunnassa ja
toimitetaan taloushallintoon viimeistään 31.1.2017 mennessä. Käyttösuunnitelmien avulla toimialueiden
tulee panna täytäntöön valtuuston hyväksymä talousarvio. Käyttösuunnitelmaan voidaan tarvittaessa
tehdä toimialueen alaisuudessa tulosalueen sisällä muutoksia siten, että tulosalueen valtuustoa nähden
sitova tilikauden tulos ei muutu.
Käyttösuunnitelmassa tulee varmistaa, että toimintaan varatut määrärahat riittävät valtuuston
asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseen sekä muiden taloudellisten velvoitteiden
hoitamiseen.
4.2 Talousarvion sitovuus
4.2.1 Käyttötalous
Käyttötalouden sitovuus kaupunginvaltuustoon nähden tilikaudella on toimialakohtainen tulosalueen
toimintakate ja strategian mukaiset tavoitteet ja mittarit.
4.2.2 Tuloslaskelma
Tuloslaskelma on kaupunginvaltuustoon nähden sitova verotulojen, valtionosuuksien, rahoituskulujen ja
– tuottojen, satunnaisten erien ja tilinpäätössiirtojen osalta.
4.2.3 Rahoituslaskelma
Rahoituslaskelma on kaupunginvaltuustoon nähden sitova antolainauksen muutosten, lainakannan
muutosten ja oman pääoman muutosten osalta. Tunnuslukujen tavoitearvojen osalta valtuustoon
nähden sitovia eriä ovat toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ja lainanhoitokate.
4.2.4 Investoinnit
Investointiosassa sitovuus on taseryhmittäin: maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja
laitteet, osakkeet ja osuudet. Taseryhmän koneet ja kalusteet sitovuus on toimialakohtainen määräraha.
4.2.5 Ottolainaus
Talousjohtajalla on oikeus päättää talousarviolainojen sekä tilapäisluottojen ottamisesta
kaupunginvaltuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa (lainanotto) sekä lainojen uudistamisesta ja
lainaehtojen muuttamisesta.
Päätös koskee
- lainan ennenaikaista takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa
- talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 15 vuotta talousarviossa hyväksytyn lainan oton mukaisesti
- talousarviolainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 3 % - tilapäisluoton ottamista maksuvalmiuden turvaamiseksi enintään 10 milj. €.
Nettolainanotto on sitova taso, jolloin mm. lainojen konvertointi on mahdollista.
4.2.6 Antolainaus
Talousarviovuoden aikana valtuusto käsittelee antolainat tapauskohtaisesti. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä voidaan myös hyväksyä yksilöityjä antolainoja. Kaikilta antolainoilta vaaditaan vastavakuus Kuntalain 129 §:n mukaisesti. Antolainoista perittävä korko on 6 kk euribor lisättynä 0,5 %:n marginaalilla.
20
4.2.7 Lautakunnat
Lautakuntien on viimeistään käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä tammikuussa 2017 määriteltävä lautakuntaa sitova taso käyttötaloudessa. Sitovuustaso voi olla tulosalueen, vastuualueen, tulosyksikön tai kustannuspaikan toimintakate. Lautakunta päättää investointiosan määrärahasiirrot taseryhmien sisällä eri hankkeiden kesken. 4.2.8 Talousarviomuutokset
Määrärahamuutoksista/siirroista toimialojen välillä sekä toimialan sisällä tulosalueiden välillä päättää kaupunginvaltuusto. Toimialan sisällä eri vastuualueiden, tulosyksiköiden ja kustannuspaikkojen välisistä määrärahasiirroista päättää lautakunta. Yleishallinnon määrärahoihin varausluontoisina määrärahoina (kiintiöpakolaiset ja palkkatukityöllistäminen sekä kärkihankkeet) varatuista määrärahoista voidaan talousarviovuoden aikana tehdä eri toimialojen käytön mukaiset määrärahasiirrot. Toimielimien määrärahoihin varatut työterveyshuollon määrärahat, eläkemenoperusteiset ja VARHE-maksut tasataan lopullisen käytön mukaisesti kustannuspaikka kohtaisesti.
4.2.9 Hankinnat Kaikissa hankinnoissa on noudatettava kaupunginhallituksen 13.10.2014 hyväksymää Hankintastrategia ja – linjaus ohjetta. Ohjeen mukaisesti hankinnoissa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida paikallisuus ja sosiaaliset hankintakriteerit. Kaupunki on jäsenenä IS-Hankinta Oy:ssä. Hankinnat tulee pääsääntöisesti tehdä IS-Hankinta Oy:n kanssa tehdyn hankintasopimuksen mukaisesti, ellei kaupunki ole kilpailuttanut itse hankintaa. Lisäksi hankinnoissa tulee noudattaa erityistä säästäväisyyttä, vain toiminnan ja palvelutuotannon kannalta välttämättömät hankinnat suoritetaan. Hankintoihin on haettava lupa tulosalueen päälliköltä. 4.3 Sisäinen valvonta, tarkastus ja riskien hallinta
Kaupunginhallitus on hyväksynyt 7.9.2009 Sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen ja lisäksi valtuusto on
hyväksynyt kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
kaupunginvaltuustossa 27.1.2014.
Hallintosääntöuudistus toteutetaan kevään 2017 aikana. Uuteen hallintosääntöön sisältyy sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus.
4.3.1 Sisäinen valvonta
Sisäinen valvonta on osa hyvää johtamista, toiminnan ohjausta ja palveluiden laadukkuuden
varmistamista, jolla toiminnan riskejä tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan. Valvonnan tehokkuus
perustuu reaaliaikaisuuteen ja resurssien käytön joustavuuteen. Sisäinen valvonta on osa operatiivista
johtamista eikä sitä voida delegoida ulkopuolisen tarkastajan tehtäväksi, vaan vastuutahoina ovat
kunnan toimiva johto ja tilivelvolliset.
Sisäisen valvonnan tehtävänä on:
edistää kunnan toimintojen säännönmukaisuutta, taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta
parantaa palvelujen ja muiden tuotteiden laatua
huolehtia kunnan toiminnan tarkoituksen, strategian, asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden tiedottamisesta organisaation kaikille tasoille
asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seuranta
turvata kuntaa menetyksiltä, jotka aiheutuvat väärinkäytöksistä, virheistä, huonosta hoidosta, petoksista ja muista epäsäännönmukaisuuksista
21
varmistaa kunnan voimassa olevien ohjeiden, säädösten ja määräysten noudattaminen ja ohjauksen vaikuttavuus
kehittää ja ylläpitää luotettavia tietoja taloudesta ja hallinnosta
valvoa ajantasaisen, asianmukaisen ja määräaikaisen raportoinnin toteuttaminen
avainvelvollisuuksien ja – tehtävien varmistaminen jakamalla ne eri henkilöiden kesken ja määrittelemällä tarvittavat sijaisuudet
tietokantojen, sovellusohjelmistojen ja asiakirjojen vastuuvelvollisille annettujen käyttöoikeuksien ja – valtuuksien määrittelyjen ja ylläpidon seuranta
Sisäisen valvonnan toimenpiteillä ja menetelmillä pyritään:
toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseen
talous- ja henkilöstöhallinnon sekä tietojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen
erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen
kunnan kassavarojen, irtaimen ja kiinteän omaisuuden huolelliseen ja taloudelliseen hoitoon
varmistamaan, että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan.
Lautakunnat on ohjeistettu käsittelemään talousarvioesityksissään miten toimialan sisäinen valvonta on
järjestetty ja toteutettu.
Toimialalla esimiesten toimesta tapahtuvaa sisäistä valvontaa on esimerkiksi seuraavien asioiden
seuranta ja valvonta:
viranhaltijapäätökset ja niistä tehdyt oikaisuvaatimukset ja kantelut
kaupungin toimintaohjeiden, sääntöjen, määräysten ja toimialan omien ohjeiden ja määräysten noudattaminen ja noudattamisen valvonta,
työaikaseurannan ja palkanmaksun oikeellisuuden varmistaminen, sijaisuudet/vaaralliset työyhdistelmät, työmenetelmät, työturvallisuus, kehityskeskustelut, työkokoukset
matkalaskujen, ostolaskujen, laskutuksen ja perinnän ajantasaisen hoitamisen varmistaminen/valvominen,
hankintojen asianmukainen kilpailutus,
luovutukset, sopimukset, osto-, maksu- ja luottokortit, ym.
4.3.2 Sisäinen tarkastus Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa ja se tukee organisaatiota sen tavoitteiden
saavuttamisessa ja arvioinnissa. Sisäisen tarkastuksen ensisijaisena kohteena ovat toimintalinjaukset ja
– periaatteet, toimintaresurssien käyttö ja tavoitteiden toteutuminen.
Sisäistä tarkastusta suoritetaan toimivan johdon toimeksiannosta ja alaisuudessa. Sisäisen
tarkastuksen raportointiin voidaan sisällyttää suosituksia ja kehittämisaloitteita.
Organisaatiomuutosten jälkeen sisäinen tarkastus ostetaan vuodesta 2016 alkaen KPMG
tarkastusyhteisöltä.
4.3.3 Riskien hallinta Riskienhallinta on kaupungin omasta aloitteesta tapahtuvaa toimintaa, jonka avulla kaupungin uhkana
olevat riskit saadaan saman tavoitteellisen suunnitellun piiriin kuin kaupungin muutkin toiminnat.
Riskienhallinta on myös olennainen osa johtamista kuntien hallinnossa.
Riskillä tarkoitetaan sellaista tapahtumaa, joka aiheuttaa tai josta seuraa kaupungille taloudellisia
menetyksiä tai henkilövahinkoja kaupungin henkilöstölle.
22
Riskit jaetaan kahteen ryhmään;
liikeriskit, esimerkiksi muutoksen hallinta, joita ovat mm. yksityistäminen, ulkoistaminen, yhtiöittäminen, kilpailuttaminen ja ulkomaiset yhteistyö- ja sopimuskumppanit
vahinkoriskit, joita ovat henkilöriskit, omaisuusriskit ja toiminnan riskit
Kaupungin toiminnan kannalta pääpaino riskienhallinnassa painottuu vahinkoriskeihin. Vahinkoriskeille
on tyypillistä, että vahingot syntyvät yleensä äkillisesti tai yllättävästi. Eräät vahinkoriskit syntyvät
kuitenkin hitaasti, kuten esimerkiksi kuluminen ja homevauriot.
Riskien kartoituksessa tulee keskittyä merkittävimpiin riskeihin ja riskejä tulee tarkastella eri toimialoilla
samantasoisesti. Kaupungin henkilöriskien erityispiirteitä ovat toiminnat, jotka kohdistuvat suuriin
ihmisryhmiin mm. sivistys-, sosiaali- ja terveystoimessa ja suurissa joukkotilaisuuksissa. Omien
työntekijöiden ja kaupunkilaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen toteutetaan parhaiten
häiriöttömillä ja laadukkailla palveluilla. Kaupungilla on myös ns. moraalinen vastuu asukkaiden
turvallisuudesta ja sen tulisi toimia myös näiden riskien pienentämiseksi. Esimerkiksi vaaralliset
kuljetukset tulisi kaupungin alueella järjestää siten, että niistä aiheutuva vaara olisi mahdollisimman
pieni ja vähäinen.
Lautakunnat ovat omissa talousarvioesityksissään esittäneet omaan toimintaansa liittyviä riskejä.
Koko kaupungin toimintaan liittyviä riskejä ja niiden hallintakeinoja on käsitelty seuraavassa taulukossa.
Erillinen talousarvion täytäntöönpano-ohje, joka sisältää myös talouden raportointiohjeen hyväksytään
kaupunginhallituksen ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa 2017.
Täytäntöönpano-ohjeistuksessa määritellään ja ohjeistetaan talouteen, henkilöstöön ja toimintaan
liittyviä tarkempia määräyksiä sekä toimintaohjeita.
23
Riskit lajeittain:
Hallintakeinot:
Henkilöstöriskit:
ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus
erikoisosaamista vaativat tehtävät, avainhenkilöt
tapaturmat ja sairastumiset
henkilöstön eläköityminen
ammattiosaamisen vanheneminen
väsyminen ja uupuminen
työilmapiiri, henkilö- ja työsuhderiidat
tahattomat inhimilliset virheet
henkilöstön tiheä vaihtuvuus
epäonnistuneet rekrytoinnit
laadukas rekrytointi varahenkilöjärjestelmä, työnkierto, ostopalvelu- sopimukset TYKY-toiminta, aktiivisen aikaisen puuttumisen malli, työterveyshuolto, työsuojelu, turvavarusteiden käyttö
mentorointi, varahenkilöjärjestelmä, työnkierto työnantajan järjestämä koulutus, omaehtoinen koulutus työnjohdolliset toimet, työhyvinvoinnista huolehtiminen, aktiivinen aikainen puuttuminen ongelmatilanteisiin, aktiivinen osallistuminen TYKY-toimintaan ongelmatilanteiden selvittäminen, selkeä työ- ja vastuujako, kehityskeskustelut, avoin tiedotus, toimisto- ja osastopalaverit, esimies- ja alaiskoulutus
vastuuvakuutus henkilöstön sitouttaminen, osaamisen kohdentaminen, oikeudenmukainen palkkapolitiikka, hyvä työilmapiiri hyvä rekrytointiosaaminen, asiantuntijapalveluiden käyttö
Toiminnan riskit ja omaisuusriskit:
tietotekniikan ja tietoliikenneyhteyksien toimivuus
tietoturvallisuus
toimitilat/kiinteistöt/irtaimistot; tulipalot, vesivahingot, ilkivalta, tahaton virhe
tietosuoja ja salassa pidettävät asiakirjat
toimintojen ja työtehtävien määräajat
kunnan palvelutuotannon turvaaminen
toiminnan keskeytysriskit
hankinta- ja sopimusriskit
talouteen liittyvät riskit, rahoitusriskit
osaava henkilöstö, sovellusohjelmien tukipäivystys, virusohjelmistot, tietoturvaopas ja ohjeistus omaisuusvakuutukset, valvontakamerat, toiminta- ohjeistus, kulunvalvonta, paloturvallisuus, talonmies- ja vesilaitospäivystys, alueiden kunnossapito näyttöjen tietosuojat, käyttöoikeusrajaukset, kassakaappi, paloturvalliset/lukolliset säilytyskaapit työtehtävien suunnittelu, looginen työjärjestys, vara- henkilöjärjestelmä osaava, tehtäviinsä sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö, ostopalvelusopimukset
varajärjestelmät ja suunnitelmat, ostopalvelusopimukset erikoisosaamista omaava henkilöstö, asiantuntija ostopalvelusopimukset määrärahaseuranta, osavuosikatsaukset, maksuval- miusseuranta, korkosuojaukset, taloudentasapainottamisohjelma
Vastuuriskit:
tuotevastuuriskit
vahingonkorvausriskit
kaupungin järjestämien tilaisuuksien turvallisuus
laadunvalvonta, ohjeistus, varmistussuunnitelmat vastuuvakuutus kaupunkilaisten vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, tarvittaessa erillisvakuutus
24
5 KONSERNIOHJAUS
5.1 Konserniohjauksen periaatteet
Valtuusto päättää kuntalain 14 §:n mukaan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta sekä omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta. Valtuusto antaa tytäryhteisöjen ohjausta ja valvontaa koskevia periaatteita kunnan konsernijohdolle.
Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu.
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin konserniohjeen 8.12.2008 § 319 ja päivittänyt / hyväksynyt konsernihallinnon johtosäännön 14.12.2009 § 104. Konserniohjeilla on luotu puitteet kuntakonserniin kuuluvien tytäryhteisöjen omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Ohjeella on yhtenäistetty konserniyhteisöjen hankintatointa, hallintoa, johtamiskäytäntöjä, sisäistä valvontaa, rahoitusta, raportointia, riskienhallintaa ja konsernitilinpäätöksen laadintaa. Konserniohjeen uusiminen toteutetaan yhdessä hallintosäännön uusimisen kanssa. Uuden kuntalain mukaan talousarviossa on huomioitava aiempaa tarkemmin kuntakonsernin näkökulma sekä vastuut ja velvoitteet. Kuntakonsernin taloutta ja investointeja on voitava suunnitella ja ohjata yhdessä, jotta konsernin kokonaisetu voidaan varmistaa ja rajalliset resurssit käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Kaupunginvaltuusto asettaa tytäryhteisöille sitovat tavoitteet ja mittarit. Tytäryhteisöt on ohjeistettu huomioimaan omissa talousarvioesityksissään yhtiön toimintaan liittyvä sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Tytäryhtiöiden toiminnasta ja taloudesta raportoidaan konserniohjeen mukaan kaupungin osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Uuden kuntalain 118 §:n mukaan kuntien taloudellista tilannetta tarkastellaan kuntakonsernin talouden tunnuslukujen mukaisesti vuodesta 2017 alkaen. 5.2 Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet
Merkittävimpien tytäryhteisöjen talousarvioesitykset on liitetty talousarviokirjan osaan IV Konserniyhtiöt. Kaupungin edustajien tulee toimia tytäryhteisöjen päätöksentekoelimissä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä noudattaa konserniohjeita. Kuntakonsernin vuoden 2017 toiminnalle asetetaan seuraavat tavoitteet:
TA2017
Konsernin toimintatuotot toimintamenoista, % 40 %
Konsernin vuosikate poistoista % väh. 100 %
Konsernin omavaraisuusaste, % väh. 50 %
-omavaraisuusaste kuvaa konsernin vakavaraisuutta,
alijäämän sietokykyä ja konsernin kykyä selviytyä sitou-
muksistaan pitkällä aikavälillä, keskimääräinen
omavaraisuusaste on 43,6 %
Konsernin lainakanta €/asukas ei kasva vuoden 2015 tasosta
Konsernin yli /-alijäämä tilikauden tulos ylijäämäinen
Takaukset, €
- takaukset tilinpäätös 2015, 65.935.114 €
takausvastuut eivät kasva vuoden
2016 tasosta merkittävästi
25
5.3 Varkauden kaupungin tytäryhtiöt
Yhtiö Omistus %
Tilikaud.
voitto
(-tappio), €
Investoinnit
€
Lainakanta
31.12.17 €
Wartalo Kodit Oy 100,0 0 2 000 000 40 669 000
Varkauden Aluelämpö Oy 80,1 1 936 492 580 000 5 850 000
Keski-Savon Teollisuuskylä Oy 100,0 447 636 4 500 000 29 915 000
Varkauden Taitotalo Oy 100,0 366 899 0 20 538 000
Keski-Savon Vesi Oy 100,0 96 000 1 470 000 45 415 000
Navitas Kehitys Oy 81,2 0 0 0
Varkauden Metallihovi 100,0 0 0 0
Kongressi- ja kulttuurikeskus 51,9 0 0 35 000
Kiinteistö Oy Terveyskäpy 76,6 0 0 0
Talousarvio 2017
6 TULOSLASKELMA
Tuloslaskelma on kunnan kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tuloslaskelman kokonaistaloudelliset tavoitteet ovat tulorahoituksen riittävyyttä, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta koskevat tavoitteet. Tuloslaskelmaosan tunnusluvuissa määritellään suunnittelukauden tavoitearvot. 6.1 Toimintatuotot
Tuloslaskelman mukaisten toimintatuottojen 70.499.989 € (ei sisällä valmistusta omaan käyttöön 265.000 €) on arvioitu kokonaisuudessaan laskevan 0,4 % / 302.311 € verrattaessa vuoden 2016 tilinpäätösennusteeseen. Muutokseen vaikuttaa mm. perustoimeentulotuen rahoituksen siirtyminen Kelalle ensi vuoden alusta. Myös metsänmyyntituloarviota on pienennetty edelliseen vuoteen verrattuna 300.000 €
6.2 Toimintakulut
Toimintakulujen 193.343.953 € kokonaismuutos on -0,2 % / -361.847 € verrattuna vuoden 2016 toteutumaennusteen toimintakuluihin. Toimintakulujen (vähennykseen) ovat vaikuttaneet Kilpailukykysopimus, perustoimeentulotuen maksamisen siirto Kelalle vuoden 2017 alusta. Työterveyshuollon järjestämisvastuun siirtäminen ja budjetointi sosiaali- ja terveystoimelle on lisännyt toimintakuluja. Toimintakululajeittain tarkasteltaessa merkittävin muutos on henkilöstökuluissa, jotka ovat pienentyneet 1,6 milj. € (-2,1 %) vuoden 2016 alkuperäiseen talousarvioon nähden. Kilpailukykysopimuksen mukaan kuntien lomarahaa leikataan 30 %, työnantajan sotu-maksua ja työttömyysvakuutusmaksua alennetaan sekä palkkamenojen kehityksen osalta on sovittu myös ns. nollakorotuksista. 6.3 Toimintakate
Toimintakate kertoo kuinka paljon toimintakuluista jää katettavaksi verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuotoilla. Toimintakate -122.578.964 € pienenee 0,01 % / 17.536 € verrattaessa vuoden 2016 toteutumaennusteeseen. 6.4 Rahoitus
Rahoituseriin kuuluvat verotulot, valtionosuudet, korkotuotot ja – kulut sekä muut rahoitustuotot ja -kulut.
26
6.4.1 Verotulot Verotulojen arvioinnin lähtökohtana on Kuntaliiton kuntakohtainen veroennustekehikko. Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 79,9 milj. €. Verotuloarviossa on huomioitu tuloveroprosentin korotus sekä yleisen ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin korotukset. Muutos verrattuna vuoden 2016 toteutumaennusteeseen on vain + 0,1 % (+ 40.000 €). Verotulot ovat tuloslaskelman kokonaistuotoista 39,9 % ja verotuloilla katetaan toimintakuluista 41,3 %. Kuntaliiton ennusteen mukaan kuntien verotulot pienenevät vuonna 2017 keskimäärin noin - 0,7 %. Muutokseen vaikuttaa kilpailukykysopimus ja hallituksen veronkevennyspaketti. Vuonna 2017 kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 70,0 milj. €, yhteisöveroja 4,0 milj. € ja kiinteistöveroja 5,9 milj. €. Verotulot tilitetään kunnille kuukausittain kuukauden 26.–28. päivä. Keskimääräinen nettokuukausitilitys on noin 5,0–5,2 milj. €. Verotuloista vähennetään työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut). Vuoden 2017 verotuloihin on veronkorotusten vaikutusten lisäksi arvioitu muuta verotulojen kasvua n. 0,8 milj. € johtuen pk-yritysten myönteisistä suhdeodotuksista, panostuksista elinkeinoelämään, kaupungin työllisyysohjelman panostuksesta sekä yleisestä työllisyystilanteen paranemisesta. Talousarvio sisältää tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksen siten, että
tuloveroprosenttia korotetaan nykyisestä 0,25 prosenttiyksiköllä, jolloin tuloveroprosentti v. 2017 on 21,00. Korotuksen arvioidaan lisäävän tuloveroa n. 900.000 €.
vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia korotetaan 0,10 prosenttiyksikköä, jolloin v. 2017 vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti on 0,50 % ja tuloarvion lisäys n. 440.000 €
yleistä kiinteistöveroprosenttia korotetaan 0,10 prosenttiyksikköä, jolloin v. 2017 yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,45 ja arvioitu verotulon lisäys 172.000 €.
Taloussuunnitteluvuosille 2018–2019 ei ole suunniteltu veroprosenttien korotuksia, vaan verotulot on arvioitu vuoden 2017 veroprosenttien mukaisesti. Kiinteistöverolaki muuttuu verovuodelle 2017. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen 174/2016 sisällön ensimmäisessä käsittelyssä 26.10.2016 (eduskunnan toinen käsittely 8.11.2016) liittyen kiinteistöveroprosenttien vaihteluväleihin sekä siihen, että kuntien on jatkossa määrättävä erikseen kiinteistöveroprosentti myös muille kuin vakituisille asuinrakennuksille. Myös kytkös vakituisten asuinrakennusten ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosenttien välillä esitetään poistettavaksi. Lisäksi kiinteistöverotukseen on suunniteltu korotuksia vuosille 2018–2019, jotka on tarkoitus toteuttaa kiinteistöjen verotusarvojen päivittämisen yhteydessä. Rakennusten ja maapohjien verotusarvojen päivittämistyö käynnistyy vuoden 2016 lopulla. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit vuonna 2017 ovat seuraavat: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93–1,80 Vakituiseen asumiseen käytettävä rakennus *) 0,41–0,90 Muu asuinrakennus, esimerkiksi kesämökki *) 0,93–1,80 Yleishyödyllisen yhteisön veroprosentti 0,00-1,80 Voimalaitosten veroprosentti **) 0,50–3,10 Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti ***) 2,00–6,00 kiinteistöverolain 12 a, 12 b, 13 ja 14 pykälien muutokset: *) muiden kuin vakinaisten asuinrakennusten veroprosentin määrääminen on aiemmasta poiketen pakollinen kaikissa kunnissa. Lisäksi kytkös varsinaisen asuinrakennuksen ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin välillä poistetaan. **) voimalaitosrakennuksen ja – rakennelman kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan 0,80 prosentista 0,93 prosenttiin, yläraja 3,10 % säilyy entisen suuruisena.
27
***) rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää korotetaan 4,00 prosentista 6,00 prosenttiin ja rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistetaan mm. rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta.
VEROTULOT
TP2013 TP2014 TP2015 TPE2016 TA2017 TS2018 TS2019
Verotulot, yht. 74 469 77 944 80 008 79 850 79 890 80 125 81 335
-muutos -% 2,8 4,7 2,6 -0,2 0,1 0,3 1,5
Kunnallisvero 67 268 68 179 69 485 70 850 69 990 69 925 70 835
-muutos -% 2,4 1,4 1,9 2,0 -1,2 -0,1 1,3
Yhteisövero 3 341 4 631 5 310 3 800 4 000 4 200 4 400
-muutos -% 13,7 38,6 14,7 -28,4 5,3 5,0 4,8
Kiinteistövero 3 860 5 134 5 214 5 200 5 900 6 000 6 100
-muutos -% 1,5 33,0 1,6 -0,3 13,5 1,7 1,7
Tuloveroprosentti 20,00 20,50 20,75 20,75 21,00 21,00 21,00
Efektiivinen veroaste 14,77 15,13 15,32 15,22 14,78 14,81 14,82
74 46977 944
80 008 79 850 79 890 80 125 81 335
60 000
65 000
70 000
75 000
80 000
85 000
Verotulot TP2013-TS2019, 1 000 €
Kunnallisvero Yhteisövero
Kiinteistövero Verotulot, yht.
Veroprosentit 2007 2008 2009 2010-2013 2014 2015-2016 2017
Tuloveroprosentti 19,00 19,00 19,00 20,00 20,50 20,75 21,00
Kiinteistöveroprosentit:
Yleinen kiinteistövero 0,75 0,90 0,90 0,95 1,35 1,35 1,45
Vakituinen asuminen 0,25 0,35 0,35 0,40 0,40 0,40 0,50
Muut asuinrakennukset 0,85 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 1,00
Yleishyödylliset yhteisöt 0 0 0 0 0 0 0
Voimalaitos 2,50 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 2,85 6.4.2 Valtionosuudet Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 47,9 milj. €. Arvioinnissa on käytetty Kuntaliiton ennakkolaskelmia
ja laskureita. Talousarvioesityksessä valtionosuuksien on arvioitu laskevan vuoden 2016
tilinpäätösennusteeseen nähden - 3,4 % (-1.710.000 €).
28
Vuoden 2017 valtionosuuksissa on huomioitu perustoimeentulotuen kuntaosuus. Kunnat eivät enää
tarvitse maksaa perustoimeentulotuen (50 %) osuutta Kelalle, vaan se vähennetään suoraan kuntien
peruspalvelujen valtionosuudesta. Varkauden kaupungin osalta vähennys vuonna 2017 on 1.219.012 €.
Muita suurimpia valtionosuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kilpailukykysopimuksen vaikutus, joka
vähentää kaupungin valtionosuutta 1.411.663 € ja vuoden 2017 veroperuste kompensaatiot, jotka
vastaavasti lisäävät valtionosuuksia 1.547.302 €. Vuonna 2012 aloitettuja valtionosuusleikkauksia
jatketaan edelleen. Vuoden 2017 valtionosuuslaskennassa indeksitarkistus on 0 %.
Valtionosuuksien lopulliset laskentaperusteet ja päätökset kuntakohtaisista valtionosuuksista
valtiovarainministeriö vahvistaa joulukuussa 2016.
Valtionosuudet tilitetään kunnille kuukausittain 11. päivänä Valtiovarainministeriön tammikuussa
vahvistaman päätöksen mukaisesti. Kuukausitilitys nettona noin 3,9 milj. €. Valtionosuudet ovat 23,9 %
kokonaistuotoista ja kattavat toimintakuluista 24,8 %.
Valtionosuudet TP 2012 - 2015 ja TPE 2016 sekä TA 2017 ja TS 2018-2019, 1000 €
TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TPE2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Kunnan peruspalv.valt.os. 43 922 44 903 44 561 41 772 44 070 43 110 43 040 43 910
Harkinnanvarainen valt.os. 1 650
Verotul.perustuva valt.os.tasaus 3 335 3 531 3 995 8 163 7 750 6 740 7 600 7 000
Opetus- ja kult.toimen valt.os. -4 825 -4 661 -4 168 -3 064 -2 250 -1 990 -1 990 -1 990
Valtionosuudet yhteensä 42 432 43 773 46 038 46 871 49 570 47 860 48 650 48 920
6.4.3 Korkotuotot ja –kulut Korkotuottoihin 915.000 € sisältyy antolainojen korkotuotot. Suurin korkotuotto kertyy Keski-Savon Vesi
Oy:n antolainan korosta, joka on noin 806.000 €.
Korkokulut muodostuvat pitkäaikaisten talousarviolainojen koroista, joita arvioidaan matalan korkotason
mukaisesti vuodelle 2017 1,0 milj. €. Lainakannan arvioidaan olevan 31.12.2017 61,0 milj. €, joka olisi
2.833 € / asukas. Vuoden 2016 arvioitu lainakanta on 54,5 milj. € / 2.533 € /asukas.
6.4.4 Muut rahoitustuotot ja –kulut
Rahoitustuotot koostuvat pääosin Varkauden Aluelämpö Oy:n (tavoite 450.000 €) ja Savon
Energiaholding Oy:n osingoista, liikelaitoskuntayhtymän sekä mahdollisesti muiden kuntayhtymien
peruspääoman koroista.
-10 000
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TPE2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Valtionosuudet
Kunnan peruspalv.valt.os. Harkinnanvarainen valt.os.
Verotul.perustuva valt.os.tasaus Opetus- ja kult.toimen valt.os.
Valtionosuudet yhteensä
29
Muihin rahoituskuluihin 100.000 € sisältyy mm. pankkien palvelumaksut, provisiot, verotilitysten
oikaisuerät, perintäkulut. Vuoden 2017 talousarvioon ei enää sisälly varausta yllättäviin rahoituskuluihin.
6.5 Vuosikate
Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan
lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa kaupungin tulorahoituksen riittävyyttä.
Vuosikate siirtyy rahoituslaskelman toiminnan rahavirran ensimmäiseksi eräksi.
Tasapainossa olevassa taloudessa vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Poistojen on
kuitenkin vastattava keskimääräistä vuotuista korvausinvestointien tasoa. Tulorahoituksen riittävyyttä
arvioitaessa onkin syytä verrata vuosikatteen, poistojen ja poistonalaisten investointien
omahankintamenojen määrien vastaavuutta.
Vuoden 2017 vuosikate on 5.986.036 €. Vuosikate riittää juuri kattamaan suunnitelmanmukaiset poistot.
Vuosikate heikkenee vuoden 2016 toteutumaennusteeseen nähden 1,3 milj. e (-17,8 %).
6.6 Suunnitelman mukaiset poistot
Käyttöomaisuuden poistot lasketaan kaupunginvaltuuston 16.12.2013 § 91 hyväksymän SUMU-
poistosuunnitelman mukaisesti. Valtuusto hyväksyi poistosuunnitelmaan 19.10.2015 § 57 muutoksen,
jonka mukaan kaikki 3.000 € tai sen alle olevat käyttöomaisuushankkeet poistetaan kerralla.
Vuoden 2017 poistot ovat 5.986.036 €. Muutos vuoden 2016 toteutumaennusteeseen poistoihin 606.036 €/ 11,3 %.
6.7 Tilikauden tulos / ali-/ylijäämä
Talousarviovuoden 2017 talousarvioesitys on tasapainossa. Varausten ja rahastojen muutoksiin ei
määrärahaesityksiä tehdä. Taseen vapaaehtoisissa varauksissa on investointivaraus 10,0 milj. €
sairaalahankkeeseen ja pakollisissa varauksissa 1,2 milj. € eläkevastuuvaraus.
Taloussuunnitteluvuosien 2018–2019 talouksien on myös tässä vaiheessa arvioitu olevan
tasapainoisia. Talouden tasapainottamisohjelman mukaan vuoden 2013 alijäämä 6,2 milj. € saadaan
katettua suunnitelman mukaisesti tämän vuoden loppuun mennessä, mikäli kuluva vuoden talous
toteutuu ennakoidusti ylijäämäisenä vähintään 1,7 milj. €. Taseen kumulatiivista ylijäämää arvioidaan
olevan vuoden 2016 tilinpäätösennusteen jälkeen yhteensä noin 21,0 milj. €.
TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015
TP 2016
ennuste TA2017
Tilikauden yli/-alijäämä
(sis.Soisalon Työterveys) 1 903 913 24 414 -6 303 5 841 3 237 1 903 0
Tilikauden yli/-alijäämä 1 874 1 424 24 882 -6 206 5 717 3 143 1 903 0
Liikelaitos 29 -511 -468 -97 124 94 0
Tilinpäätösjärjestelyt
ja muut oikaisut 342
Kumulat.yli/-alijäämä -9 447 -8 192 16 222 9 919 15 760 18 997 20 900 20 900
30
-15 000
-10 000
-5 000
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016ennuste
Varkauden kaupunki tilikauden yli-/alijäämä sekä kumulatiivinen yli-/alijäämä vuosina 2010-2015, ennuste 2016
Tilikauden yli/-alijäämä (sis.Soisalon Työterveys)Kumulat.yli/-alijäämä
31
6.8 Tuloslaskelma
TULOSLASKELMA TP 2015
Alkuperäinen
TA2016
TA2017
K-johtaja
Muutos %
TA2016/2017
Toimintatuotot 71 075 866 69 259 479 70 499 989 1,8
Myyntituotot 42 419 789 41 823 947 46 788 492 11,9
Maksutuotot 9 750 467 9 887 133 10 182 220 3,0
Tuet ja avustukset 3 591 030 3 236 798 2 294 221 -29,1
Muut toimintatuotot 15 314 580 14 311 601 11 235 056 -21,5
Valmistus omaan käyttöön 338 292 307 000 265 000 -13,7
Toimintakulut -191 509 155 -191 261 756 -193 343 953 1,1
Henkilöstökulut -75 217 362 -76 871 087 -75 263 519 -2,1
Palkat ja palkkiot -56 497 712 -56 895 291 -57 708 142 1,4
Henkilösivukulut -18 719 650 -19 975 796 -17 555 377 -12,1
Palvelujen ostot -84 447 646 -82 665 966 -88 150 267 6,6
Aineet, tarvikkeet ja tav. -9 135 334 -8 988 752 -9 431 029 4,9
Avustukset -10 014 038 -10 340 000 -7 501 485 -27,5
Muut toimintakulut -12 694 775 -12 395 951 -12 997 653 4,9
Toimintakate -120 094 997 -121 695 277 -122 578 964 0,7
Verotulot 80 008 361 79 700 000 79 890 000 0,2
Valtionosuudet 46 871 982 48 900 000 47 860 000 -2,1
Rahoitustuotot ja -kulut 1 404 841 750 000 815 000 8,7
Korkotuotot 858 105 950 000 915 000 -3,7
Muut rahoitustuotot 1 547 369 1 000 000 1 000 000 0,0
Korkokulut -878 086 -1 000 000 -1 000 000 0,0
Muut rahoituskulut -122 547 -200 000 -100 000 -50,0
Vuosikate 8 190 187 7 654 723 5 986 036 -21,8
Poistot ja arvonalentumiset -5 047 637 -4 927 423 -5 986 036 21,5
Suunnitelman muk. poistot -5 047 637 -4 927 423 -5 986 036 21,5
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos 3 142 550 2 727 300 0 -100,0
Poistoeron muutokset
Varausten muutokset
Rahatojen muutokset
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3 142 550 2 727 300 0 -100,0
Tunnusluvut: TP 2015 TA2016 TA2017
Toimintatuotot % toimintakuluista 37,1 36,3 36,5
Vuosikate %- poistoista 162,3 155,3 100
Vuosikate /asukas 378 355 278
Asukasluku 21 668 21 544 21 544
=valtuuston nahden sitovat
Vuoden 2017 tuloslaskelman muutokset on verrattu vuoden 2016 alkuperäiseen talousarvioon, koska
valtuustolle ei ole vielä esitetty tililajikohtaisia määrärahamuutoksia hyväksyttäväksi vuoden 2016
talousarvioon.
32
6.9 Toimialoittain TP 2014–2015, TA 2016 ja TA 2017 sekä TS 2018–2019
Alla olevaan taulukkoon on koottu toimialakohtaiset valtuustoa sitovat erät (toimintakate). Taulukossa
vuosien 2014–2015 tilinpäätös ja vuoden 2017 talousarvioesitys ovat tarkalla tasolla, mutta
tilinpäätösennuste 2016 ja suunnitelmavuodet 2018 -2019 ovat esitetty karkeammalla tasolla.
Toimiala TP 2014 TP 2015TP-ennuste
2016
TA-
ESITYS
2017 / kj.
Muutos-%
TP-
ennuste
2016 / TA-
esitys
2017/kj.
TS 2018 TS 2019
Yleishallinto (kv, kh, tark.ltk.,
vaalit, konsernihallinto)
Tuotot 3 275 609 3 775 130 2 986 500 3 568 457 19,5
Kulut -10 055 352 -8 676 387 -8 240 300 -9 845 583 19,5
Toimintakate (Netto) -6 779 743 -4 901 257 -5 253 800 -6 277 126 19,5 -6 200 000 -6 200 000
Sosiaali- ja terveystoimi,
Varkaus
Tuotot 21 418 406 21 115 874 22 977 000 22 562 805 -1,8
Kulut -99 443 289 -102 413 592 -105 630 000 -103 790 886 -1,7
Toimintakate (Netto) -78 024 883 -81 297 718 -82 653 000 -81 228 081 -1,7 -82 200 000 -83 200 000
Sosiaali- ja terveystoimi,
Joroinen
Tuotot 18 622 528 19 936 893 20 564 900 20 657 512 0,5
Kulut -18 556 819 -19 811 835 -20 401 000 -20 511 232 0,5
Toimintakate (Netto) 65 709 125 058 163 900 146 280 -10,8 120 000 100 000
Sivistystoimi
Tuotot 4 834 470 4 736 708 3 927 400 3 849 981 -2,0
Kulut -36 703 599 -36 615 327 -36 023 000 -35 868 373 -0,4
Toimintakate (Netto) -31 869 129 -31 878 619 -32 095 600 -32 018 392 -0,2 -32 000 000 -32 000 000
Tekninen toimi
Tuotot 21 095 452 21 849 552 20 653 500 20 126 234 -2,6
Kulut -23 975 779 -23 992 013 -23 411 500 -23 327 879 -0,4
Toimintakate (Netto) -2 880 327 -2 142 461 -2 758 000 -3 201 645 16,1 -3 200 000 -3 200 000
Toimintatuotot yhteensä 50 623 937 71 414 157 71 109 300 70 764 989 -0,5
Toimintakulut yhteensä -170 178 019 -191 509 154 -193 705 800 -193 343 953 -0,2
TOIMINTAKATE -119 554 082 -120 094 997 -122 596 500 -122 578 964 0,0 -123 480 000 -124 500 000
Rahoitus
Verotulot 77 944 421 80 008 361 79 850 000 79 890 000 0,1 80 125 000 81 335 000
Valtionosuudet 46 038 163 46 871 982 49 570 000 47 860 000 -3,4 48 650 000 48 920 000
Korkotuotot 1 180 817 858 105 870 000 915 000 5,2 955 000 955 000
Muut rahoitustuotot 1 604 319 1 547 369 950 000 1 000 000 5,3 1 000 000 1 000 000
Korkokulut -887 932 -878 086 -960 000 -1 000 000 4,2 -1 130 000 -1 250 000
Muut rahoituskulut -144 988 -122 547 -400 000 -100 000 -75,0 -100 000 -100 000
VUOSIKATE 6 180 718 8 190 187 7 283 500 5 986 036 -17,8 6 020 000 6 360 000
Poistot ja arvonalennukset -5 012 824 -5 047 637 -5 380 000 -5 986 036 11,3 -6 020 000 -6 360 000
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot 4 482 702
Satunnaiset kulut
TILIKAUDEN TULOS 5 650 596 3 142 550 1 903 500 0 -100,0 0 0
Varausten ja rahastojen muutokset
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 5 650 596 3 142 550 1 903 500 0 -100,0 0 0
33
6.10 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto
TALOUSARVON MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO
Määrärahat Tuloarviot
KÄYTTÖTALOUSOSA
Yleishallinto
Keskusvaalilautakunta N 59 415
Kaupunginvaltuusto N 131 990
Tarkastuslautakunta N 90 000 90 000
Kaupunginhallitus N 3 903 661 551 100
Konsernihallinto
Taloushallinto N 369 071 50 810
Henkilöstöhallinto ja työllisyysyksikkö N 2 053 663 353 800
Hallinto ja tietohallinto N 1 890 649 1 174 987
Tukipalvelut N 1 347 134 1 347 760
Sosiaali- ja terveystoimi/Varkaus
Kotiin annettavat palvelut ja sairaalahoito N 33 916 222 9 436 781
Terveydenhuollon vastaanottopalvelut 20 300 149 7 401 864
Muut palvelujen ostot (erikoissair.hoito) N 24 078 504 180 000
Psykososiaaliset palvelut N 21 631 332 1 697 230
Perusturvalautakunnan hallinto N 2 624 679 2 606 930
Terveyshuolto N 1 240 000 1 240 000
Sosiaali- ja terveystoimi/Joroinen 20 511 232 20 657 512
Sivistystoimi
Sivistystoimen hallinto N 287 623 2 400
Perusopetus N 16 198 348 634 073
Varhaiskasvatus N 11 286 243 1 255 550
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut N 5 001 418 716 000
Soisalo-opisto N 3 094 741 1 241 958
Tekninen toimiala
Strateginen ohjaus N 5 481 832 3 872 016
Suunnittelu N 528 988 20 000
Toteuttaminen N 2 994 356 204 000
Rakentamisen ohjaus N 234 935 100 299
Tukipalveluyksikkö N 14 007 809 15 819 572
Pysäköinninvalvonta N 79 959 110 347
TULOSLASKELMAOSA
Verotulo B 79 890 000
Valtionosuudet B 47 860 000
Korkotulot B 915 000
Muut rahoitustulot B 1 000 000
Korkomenot B 1 000 000
Muut rahoitusmenot B 100 000
Satunnaiset erät B 100 000
INVESTOINTIOSA
Tekninen toimi
Maa- vesialueet B 500 000 200 000
Rakennukset B 8 141 000
Kiinteät rakenteet ja laitteet B 2 595 000
Satamat B 95 000
Kaupunginhallitus
Osakkeet ja osuudet B
Irtainomaisuus
Konsernihallinto B 370 000
Sosiaali- ja terveystoimi Varkaus B 434 000
Sosiaali ja terveystoimi Joroinen B 142 000
Sivistystoimi B 777 500 25 000
Tekninentoimi B 45 000
RAHOITUSOSA
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset B 100 000
Antolainasaamisten vähennykset B 145 000
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 12 000 000
Pitkäaikaisten lainojen vähennyt B 5 550 000
Lyhytaikaisten lainojen muutos B
Oman pääoman muutokset B
Vaikutus maksuvalmiuteen 493 464
TALOUSARVION LOPPUSUMMA 213 293 453 213 293 453
*) B=bruttomääräraha/-tuloarvio, N= sitovuus nettomäärärahat/-tuloarviot
TA2017
Sito-
vuus*
N
B
TA2017
34
6.11 Toimintatuotot ja – kulut toimialoittain
Toimintatuotot toimialoittain
Toimintakulut toimialoittain
Yleishallinto; 3 568; 5 %
Sote Varkaus; 22 563; 32 %
Sote Joroinen;
20 658; 29 %
Sila; 3 850;5 %
Tevi; 20 126; 29 %
Toimintatuotot toimialoittain, 1 000 €(sis.valmistus omaan käyttöön)
Yleishallinto; 9 846; 5 %
Sote Varkaus; 103 791; 54 %Sote
Joroinen; 20 511; 11 %
Sila; 35 868; 18 %
Tevi; 23 328; 12 %
Toimintakulut toimialoittain, 1 000 €
35
6.12 Toimintatuotot ja –kulut kululajeittain
Toimintatuotot lajeittain
Toimintakulut lajeittain
Myyntituotot; 46 789; 66 %
Maksutuotot; 10 182; 15 %
Tuet ja avustukset; 2 294; 3 %
Muut toimintatuotot;
11 235; 16 %
Toimintatuotot tulolajeittain, 1000 €
Henkilöstökulut; 75 264; 39 %
Palvelujen ostot; 88 150;
45 %
Aineet ja tarvikkeet; 9 431; 5 %
Avustukset; 7 501; 4 %
Muut toimintakulut; 12 998; 7 %
Toimintakulut menolajeittain, 1 000 €
36
6.13 Ostopalvelut (ulkoiset) ja henkilöstökulut toimialoittain
Ulkoiset palvelujen ostot toimialoittain
Henkilöstökulut toimialoittain
Yleishallinto; 4 919; 7 %
Sote Varkaus; 43 578; 58 %
Sote Joroinen; 13 469; 18 %
Sila; 3 952; 5 %
Tevi; 9 334; 12 %
Ostopalvelut (ulkoiset) toimialoittain, 1 000 €
Yleishallinto; 3 354; 4 %
Sote Varkaus; 37 989; 50 %
Sote Joroinen; 5 099; 7 %
Sila; 21 589; 29 %
Tevi; 7 233; 10 %
Henkilöstökulut toimialoittain, 1 000 €
37
6.14 Toimintakate toimialoittain ja tuloslaskelman kokonaistulot tulolajeittain
Toimintakate toimialoittain
Tuloslaskelman kokonaistuotot lajeittain
Yleishallinto; 6 277; 5 %
Sote Varkaus; 81 228; 66 %
Sote Joroinen; -146; 0 %
Sila; 32 018; 26 %
Tevi; 3 202; 3 %
Toimintakate toimialoittain, 1 000 €
Verotulot; 79 890; 40 %
Valtionosuudet; 47 860; 24 %
Korkotuotot; 915; 0 %
Muut rahoitustuotot;
1 000; 1 %
Toimintatuotot; 70 765; 35 %
Tuloslaskelman kokonaistuotot lajeittain, 1 000 €
38
7 RAHOITUSLASKELMA
Talousarvion rahoituslaskelmaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja
menojen aiheuttama rahavirta (toiminnan ja investointien rahavirta). Lisäksi rahoitusosaan merkitään
kaupungin antolainauksen, lainakannan ja mahdolliset oman pääoman muutokset sekä arvio
merkittävistä muutoksista muissa maksuvalmiuden erissä (rahoituksen rahavirta). Rahoitusosa
esitetään vähennyslaskukaavan muodossa.
Toiminnan rahavirta osoittaa budjetoidun tulorahoituksen määrän, joka on varainhoitovuonna
käytettävissä investointien rahoittamiseen, pääomasijoituksiin ja pääoman palautuksiin sekä
maksuvalmiuden vahvistamiseen.
Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja pysyvien
vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen erotuksesta.
Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Ylijäämäinen välisumma osoittaa, että
investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja
omaisuuden myynnillä. Negatiivinen välisumma osoittaa määrän, joka on rahoitettava
pääomarahoituksella. Mainitun välisumman ja rahoituksen rahavirran yhteen laskettu määrä osoittaa
budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kunnan maksuvalmiuteen.
Rahoituksen rahavirtaan budjetoidaan antolainojen, lainakannan ja pääoman muutokset.
Rahoituslaskelman mukaan toiminnan rahavirta on 6.988.464. €. Bruttoinvestoinnit ovat 13.099.500 €
(netto 12.874.500 €). Käyttöomaisuuden myyntituottoja arvioidaan kertyvän 200.000 € ja
rahoitusosuuksia 25.000 €.
Rahoituksen rahavirtaan vaikuttavina erinä rahoituslaskelmassa on käsitelty antolainasaamisten lisäys
100.000 € ja antolainasaamisten vähennys 145.000 € sekä pitkäaikaisten lainojen muutoksina uudet
talousarviolainat 12,0 milj. €, nostettujen talousarviolainojen lyhennyserät 5,5 milj. €.
Kaupungin lainamäärän arvioidaan olevan vuoden 2016 lopussa 54,5 milj. €. Vuonna 2017
pitkäaikaisten lainojen lyhennysten arvioidaan olevan 5,5 milj. € ja lainannoston 12,0 milj. €.
Kokonaislainamäärä vuoden 2017 lopussa arvioidaan olevan 61,0 milj. € (2.833 €/as). Kaupungin
lainamäärä kasvaa suunnitelmakaudella 76,9 milj. €:oon. Suunnitelmakauden viimeiselle vuodelle 2019
ajoittuvat kertalyhyenteisten (bullet) lainojen lyhennykset, yht. 12,0 milj. €.
Kaupungin palvelutuotannon kehittämisen ja toiminnan sekä talouden turvaamiseksi on
tarkoituksenmukaista, että kaupunginvaltuusto myöntää talousjohtajalle 12,0 milj. € lainanotto-oikeuden
vuoden 2017 investointien rahoittamiseen.
39
Vuosikate, poistot, nettoinvestoinnit ja lainakanta
TP2013 TP2014 TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019
Vuosikate 1000 € -1 782 6 246 8 190 7 655 5 986 6 020 6 360
Poistot 1000 € 4 424 5 013 5 048 4 680 5 986 6 020 6 360
Nettoinvestoinnit 1000 € 6 278 8 242 8 882 11 069 12 874 14 850 14 000
Lainakanta, 1000 € 52 172 56 056 51 339 54 579 61 029 69 579 76 929
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
TP2014 TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019
Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit TP2014 - TS2019
Vuosikate 1000 € Poistot 1000 € Nettoinvestoinnit 1000 €
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
70 000
80 000
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
TA
20
16
TA
20
17
TS
201
8
TS
201
9
Eu
roa
Kaupungin lainakanta
Kaupungin lainamäärän kehitys 1 000 €
40
RAHOITUSLASKELMA
euroa
TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 8 190 187 7 654 723 5 986 036 6 020 000 6 360 000
Satunnaiset erät 0 0
Tulorahoituksen korjauserät -314 000 -150 000 -100 000 -100 000 -100 000
7 876 187 7 504 723 5 886 036 5 920 000 6 260 000
Investointien rahavirta
Investointimenot -9 423 724 -11 483 000 -13 099 500 -15 050 000 -14 200 000
Rahoitusosuudet invest.menoihin 154 267 114 000 25 000 0 0
Pysyvien vastaavien hyöd. luov.tulot 387 629 300 000 200 000 200 000 200 000
-8 881 828 -11 069 000 -12 874 500 -14 850 000 -14 000 000
Toiminnan ja investoint. rahavirta -1 005 641 -3 564 277 -6 988 464 -8 930 000 -7 740 000
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset -250 000 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000
Antolainasaamisten vähennykset 2 520 404 362 000 145 000 120 000 120 000
2 270 404 262 000 45 000 20 000 20 000
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 000 000 8 000 000 12 000 000 15 000 000 27 000 000
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 717 929 -4 760 000 -5 550 000 -6 450 000 -19 650 000
Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0
-1 717 929 3 240 000 6 450 000 8 550 000 7 350 000
Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0
Muut maksuvalmiuden muutokset 29843 0 0 0 0
Rahoituksen rahavirta 582 318 3 502 000 6 495 000 8 570 000 7 370 000
Rahavarojen muutos -423 323 -62 277 -493 464 -360 000 -370 000
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12. 5 904 491 5 842 214 5 348 750 4 988 750 4 618 750
Rahavarat 1.1. 6 327 813 5 904 491 5 842 214 5 348 750 4 988 750
-423 322 -62 277 -493 464 -360 000 -370 000
Lainakanta 31.12. € 51 339 018 54 579 018 61 029 018 69 579 018 76 929 018
Lainakanta €/asukas 2 373 2 533 2 833 3 230 3 571
Asukasluku 31.12. 21 638 21 544 21 544 21 544 21 544
Rahoituslaskelman tunnusluvut: TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019
Toiminnan ja investointien
rahavirta, € -1 005 641 -3 564 277 -6 988 464 -8 930 000 -7 740 000
Toiminnan ja investointien
rahavirran kertymä suunnitelma-
kaudella 2017 - 2019, € -6 988 464 -15 918 464 -23 658 464
Lainanhoitokate 1,6 1,5 1,1 0,9 0,4
Lainanhoitokate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.
Lainanhoitokate on hyvä, jos tunnusluku on yli 2, tyydyttävä tunnusluku 1-2 ja heikko alle 1.
*) Valtuustoon nähden sitovat erät
41
OSA II
KÄYTTÖTALOUS / LAUTAKUNTIEN TALOUSARVIOT
42
8. LAUTAKUNTIEN TALOUSARVIOT PERUSTELUINEEN
8.1. KESKUSVAALILAUTAKUNTA
Tilivelvolliset: hallintojohtaja
keskusvaalilautakunnan jäsenet
Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on tuottaa äänestyspalvelut voimassa olevien säädösten
mukaisesti ja valvoa vaalien järjestämistä ja äänestystilaisuuksien toimivuutta.
Seuraavat yleiset vaalit ovat kuntavaalit, jotka toimitetaan sunnuntaina 9.4.2017. Ennakkoäänestyksen
ajanjakso on 29.3.–4.4.2017. Vuoden 2017 kuntavaalit ovat ensimmäiset uuden kuntalain (410/2015)
15 §:n mukaiset vaalit. Vaaleissa valittavien valtuustojen toimikausi alkaa 1.6.2017 ja kestää vuoden
2021 toukokuun loppuun. Ennen kuntavaaleja uusitaan vaalimainostelineet.
Suunnittelukaudella järjestetään useammat vaalit. Maakuntavaalit järjestetään ensimmäisen kerran
vuonna 2018, samoihin aikoihin kuin järjestetään myös presidentinvaalit.
Vuonna 2019 järjestetään sekä eduskuntavaalit että europarlamenttivaalit
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Aktivoida äänestäjiä Äänestysprosentti Äänestysprosentti yli 60 %
Suunnittelukauden tavoitteet 2018–
2019
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Aktivoida äänestäjiä Äänestysprosentti Äänestysprosentti yli 40 %/EU-
vaalit
Äänestysprosentti yli 60 %/
Maakuntavaalit, presidentinvaalit
ja eduskuntavaalit
Vaalien järjestäminen taloudellisesti Nettokulut/äänioikeutettu Hinta/äänioikeuttaan käyttänyt ei
ylitä valtakunnan keskitasoa
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 37 344 0 0 37 000 37 000
Kulut -50 959 0 -59 415 -51 000 -51 000
Toimintakate -13 615 0 -59 415 -14 000 -14 000
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0 0 0
Tilikauden tulos -13 615 0 -59 415 -14 000 -14 000
=valtuustoon nähden sitovat erät
8.2 KAUPUNGINVALTUUSTO
Valtuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä luottamuselin. Toimivaltansa valtuusto saa
kuntalaisilta kuntavaaleissa. Valtuusto ilmaisee kunnan tahdon. Uuden kuntalain mukainen valtuusto
aloittaa toimikautensa 1.6.2017.
43
Valtuustolle kuuluu kunnan toiminnasta ja taloudesta päättämisen ohessa edistää kuntalaisten suoraa
osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon.
Valtuuston rooli on toimia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen
suuntautunut, kunnan toiminnan pitkäntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja
linjaaminen. Uusi valtuusto laatii toimikautensa alussa kaupungille kaupunkistrategian.
Valtuuston tehtäviin kuuluu:
päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista
päättää hallinnon järjestämisen perusteista
päättää talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksyä talousarvio
päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista
päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista
päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä
päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
valita tilintarkastajat
hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta
päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista
Kaupunkilaiset asiakkaina ja toimijoina
Kaupungin tarjoamissa palveluissa korostetaan ennaltaehkäisevyyttä, laatua ja
kustannustehokkuutta. Peruspalveluiden taso ja laatu säilytetään hyvänä. Terveyden edistämistä ja
ennalta ehkäisevää työtä vahvistetaan.
Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa
kunnan toimintaan.
Osallistumista ja vaikuttamista edistetään järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia,
selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, suunnittelemalla ja kehittämällä
palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa sekä tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden
yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.
Talous, palvelujen järjestämisen periaatteet ja tavat
Kaupungin taloudessa on merkkejä käänteestä parempaan. Jotta talouden pysyvä paraneminen
voidaan varmistaa, on välttämätöntä, että myös jatkossa talouden nyörit pidetään tiukoilla. Koska
verotulojen kasvu on hyvin maltillista, toimintamenojen sen enempää kuin toimintakatteen kasvuun
ei ole varaa. Näin toimien kaupungin tulos ja vuosikate saadaan vahvemmaksi lähivuosien mittavia
investointitarpeita varten. Kaupungin konsernivelan määrä/asukasta kohden on korkea. Sen
määrää tulee saada alenemaan lähivuosien aikana.
Palvelujen tuotannossa käytetään monituottajamallia kuitenkin siten, että kaupunki tuottaa
peruspalvelut pääsääntöisesti itse. Lisäksi kehitetään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa
tukipalvelujen tuottamisessa.
Konserniohjeet uudistetaan samanaikaisesti hallintosäännön kanssa ja otetaan käyttöön 1.6.2017.
44
Henkilöstöresurssit/osaava ja hyvinvoiva henkilöstö
Pidetään huolta kaupungin henkilöstövoimavaroista varmistamalla oikein mitoitettu, osaava ja
työkykyinen henkilöstö kaikkiin palveluihin asiakas- ja palvelutarpeiden mukaan. Tuloksellisen
henkilöstöpolitiikan keskiössä on johtamisen ja esimiestyön laadun kehittäminen ja sen tavoitteena
on asiakaslähtöinen, tehokas ja tuloksellisesti toimiva kaupunkiorganisaatio. Keskeisiä
henkilöstöpolitiikan toiminnallisia painopisteitä ovat henkilöstösuunnittelu ja työhyvinvoinnin
kehittäminen. Talousarviovuoden 2017 erityishaasteena on oman työterveyshuoltoyksikön
toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen osana tuloksellista henkilöstöpolitiikkaa.
Elinvoiman lisääminen
Elinvoiman lisäämisessä keskeistä on toimintaedellytysten luominen yritysten toiminnalle ja
sijoittumiselle Varkauteen, osaavan työvoiman turvaaminen, metsäteollisuus-, energia ja
teknologiainvestointien hyödyntäminen, matkailu-, kauppa- ja palveluliiketoiminnan kehittäminen,
tehokas edunvalvonta sekä seudullisen elinvoiman kehittäminen.
Kaupunki turvaa yritysten toimintaedellytykset huolehtimalla riittävästä ja monipuolisesta
tonttitarjonnasta, ajantasaisesta ja kysyntää vastaavasta kaavoituksesta, nopeasta päätöksenteosta
sekä eri liikennemuotojen – ja väylien kehittämisestä Varkauden saavutettavuuden turvaamiseksi.
Navitas Kehitys Oy ja Keski-Savon Teollisuuskylä Oy ovat keskeisiä toimijoita kaupungin
elinkeinopolitiikassa.
Kaupungin edunvalvontaa tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Osmajoentien Kampusalueen kehittämistä monipuolisena ja vetovoimaisena oppimisympäristönä
jatketaan yhdessä Savonia ammattikorkea koulu Oy:n, Savon koulutuskuntayhtymän ja
Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.
Kuntayhteistyö
Keski-Savon alueen kuntayhteistyötä, vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä parannetaan yhteisellä
edunvalvonnalla sekä yhteisiä hankkeita kehittämällä.
Sote- ja maakuntauudistusta valmistellaan yhdessä muiden kuntien ja eri toimijoiden kanssa.
Tavoitteena on varmistaa Varkauden sairaalan asema seudullisena lähipalveluna.
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 0 0 0 0 0
Kulut -119 827 -131 506 -131 990 -4,8 -132 000 -132 000
Toimintakate -119 827 -131 506 -131 990 -4,8 -132 000 -132 000
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0 0 0
Tilikauden tulos -119 827 -131 506 -131 990 -4,8 -132 000 -132 000
=valtuustoon nähden sitovat erät
8.3. TARKASTUSLAUTAKUNTA
Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta
koskevat asiat, arvioida kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden
toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa.
45
Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen
yhteensovittamisesta.
Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on kuntalain § 121 mukaan
arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman
ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastustoimeen kuuluu sekä sisäinen että ulkoinen tarkastus.
Sisäinen tarkastus hoidetaan ostopalveluna.
Tarkastuslautakunta kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa sekä tarvittaessa useammin.
Kokouksissa keskitytään tiedon hankkimiseen hallintokuntien toiminnasta ja tavoitteista sekä niiden
toteutumisesta.
Tilintarkastus ja sisäinen tarkastus keskittyvät kuntalain mukaisten tehtävien ohella tarkastamaan
samoja alueita, mitkä ovat kulloinkin lautakunnan arviointikäyntien kohteena.
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Kaupungin johdon, toimialajohtajien
sekä ay-luottamusmiesten kuuleminen
Kaupungin johtavien
viranhaltijoiden ja ay-
luottamusmiesten kuuleminen
Vuosittain
Tutustumis-/arviointikäynnit
toimipaikoilla
Arviointikäynnit Vuosittain vähintään 2 – 3
kohdetta
Laatia arviointikertomus tilikauden
aikana tehtyjen havaintojen perusteella
Arviointikertomus Kattava, toimintaa ohjaava
arviointikertomus
Suunnittelukauden tavoitteet 2018-
2019
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Kehittää lautakunnan arviointitoimintaa
monipuolisemmaksi
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
- tietosuoja ja salassa pidettävät asiakirjat
- kiinnitetään huomiota tarkastuslautakunnan
laajaan tietojensaantioikeuteen ja
salassapitovelvollisuuteen sekä asiakirjojen
hävittämiseen tietoturva huomioituna
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 79 396 69 000 90 000 30,43 90 000 90 000
Kulut -79 396 -69 000 -90 000 30,43 -90 000 -90 000
Toimintakate 0 0 0 0 0
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0 0 0
Tilikauden tulos 0 0 0 0 0
=valtuustoon nähden sitovat erät
Tarkastuslautakunnan sihteeripalvelut sisältyvät vuoden 2017 talousarvioon.
46
8.4 KAUPUNGINHALLITUS
Tilivelvolliset: kaupunginjohtaja
kaupunginhallituksen jäsenet
Kaupunginhallitus vastaa kaupungin ja kaupunkikonsernin hallinnon ja talouden johtamisesta ja
kehittämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti.
Toiminnan painopistealueet:
1. Talouden tasapaino
2. Varkaus – brändin uusiminen
3. Toimiva omistajaohjaus
4. Tuloksellinen henkilöstöpolitiikka
5. Työllisyyden edistäminen
6. Uusi kunta 2019
7. Lapset ja nuoret
8. Järjestöstrategian laadinta kaupungille
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava
mittari
Tavoitetaso
Talous on tasapainossa Toimintakate
Vuosikate
Tilikauden tulos
Konsernin lainamäärä
Konsernitakaukset
Toimintakate ei kasva
Vuosikate vahvistuu
Tulos positiivinen
Lainamäärä ei kasva
Takaukset eivät kasva
Varkaus brändin uusiminen
Sivuston kävijämäärät
Varkaus portaalin aloitus
Uuden brändin mukaiset
markkinointi- ja
viestintäsuunnitelmat käytössä
Toimiva omistajaohjaus Omistajaohjauksen
ajantasaisuus ja laatu
Uudet konserniohjeet ja
omistajapoliittiset ohjeet käytössä
Uusi kunta 2019 Tavoitteet ja organisaatio Sisältö määritelty
Työhyvinvointihanke Sairauspoissaolot
Sairauspoissaolojen
nettopalkkakustannukset
ja kokonaiskustannukset
vähenevät
Varhe-maksut pienenevät
Työntekijöiden ja esimiesten
työhyvinvointia mittaavan
(suppean) henkilöstö-
tutkimuksen vastaukset
vähennys 0,5 pv/hlö/vuosi
Vähennys 5 %
Vähennys 0,2 prosenttiyksikköä
Keskiarvo vähintään 3,8 (asteikolla
1-5)
Työllisyyden edistäminen
Työllisyysaste
Työmarkkinatukimaksut
Työllisyysaste nousee ja
työttömyysaste alenee
Työmarkkinatukimaksut laskevat
Pitkäaikaistyöttömiä nykyistä
vähemmän
47
8- ja 9-luokkaisten
kesätyöllistäminen
Pitkäaikaistyöttömien määrä
2-3 viikon mittaisen työpaikan
turvaaminen
Selvitetään 3/17 mennessä,
voidaanko pitkäaikaistyöttömille
osana kuntouttavaa työtoimintaa
tarjota oikeus edullisten
liikuntapalvelujen käyttöön
Lapset ja nuoret – hanke Kustannusten hallittavuus
kasvaa
Perheiden hyvinvoinnin
kokemus lisääntyy
Palveluiden painopiste
ennaltaehkäiseviin palveluihin
Lastensuojelun ja huostaanoton
kustannusten väheneminen
Resurssien keskitetty johtaminen
Digitalisaatio-hanke
Sähköisten palvelujen
määrä
Asiakaspalvelukokemus
Määrä lisääntyy
Helppokäyttöisyys, joustavuus
Suunnittelukauden tavoitteet 2018-
2019
Vuosittain seurattava
mittari
Tavoitetaso
Kaupungin talous pysyy tasapainossa
Toimintakate
Vuosikate
Tilikauden tulos
Konsernin lainamäärä
Konsernitakausten määrä
Toimintakate ei kasva tai kasvaa
vain maltillisesti
Vuosikate vahvistuu
Tulos positiivinen
Konsernin lainamäärä laskee
Takausten määrä vähenee =valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
Talouden tasapainoa ei saavuteta
Konsernialijäämä kasvaa
Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa
Tavoitteellinen toiminta talouden keskeisten
tunnuslukujen saavuttamiseksi
Kaupungin ja konserniin kuuluvien yhteisöjen tulokset
positiivisia
Työllisyysohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden
toteuttaminen
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 365 617 265 000 551 100 108,0 551 000 490 000
Kulut -3 034 562 -3 529 290 -3 903 661 10,6 -3 903 000 -3 903 000
Toimintakate -2 668 945 -3 264 290 -3 352 561 2,7 -3 352 000 -3 413 000
Suunnitelman muk.poistot -10 980 -12 000 -12 000 0,0 0 0
Tilikauden tulos -2 679 925 -3 276 290 -3 364 561 2,7 -3 352 000 -3 413 000
=valtuustoon nähden sitovat erät
48
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 1 1 1 0,0 1 1
Määräaikaiset ja sijaiset 0,0
YHTEENSÄ 1 1 1 0,0 1 1
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 1 1 1 0,0 1 1
Kaupunginhallituksen määrärahaan sisältyy kaupunginjohto, jäsenyydet, avustaminen, toimikunnat,
kunnallisverotus, elinvoiman edistäminen sekä varaus pakolaisten vastaanoton kuluihin 470.000 e
(ohjaajien palkat, tulkkikulut, kotoutumiskoulutus, ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki,
sosiaalihuollon erityiskustannukset, terveydenhuollon kustannukset, varhaiskasvatuksen ja
perusopetuksen kustannukset) ja tulona valtion korvaus em. kuluista 390.000 €. Saimaa Brändin
kehittämiseen on 40.000 € määrärahavaraus. Maa-alueiden myyntivoittotuloksi on arvioitu 100.000 €.
Elinvoiman edistäminen on käsitelty erikseen kohdassa 8.4.4.
Kaupunginjohtajan vuoden 2017 talousarvioesityksessä kärkihankkeisiin kohdistuvat määrärahat on
siirretty toimialoilta kaupunginhallituksen varausmäärärahaan:
- Lanupe- hanke (lapset, nuoret, perheet) 70.000 € - Työhyvinvointihanke 128.000 € - Työllisyysohjelman toteuttaminen (netto) 102.593 € - Digitalisaatio-hanke 40.000 € - Yhteensä (toimintakate) 340.593 €
Taloussuunnittelussa vuosille 2018–2019 huomioidaan vuoden 1918 Kansalaissodan 100-
vuotistapahtuma sekä valmistaudutaan vuonna 2019 vietettävään Varkauden kaupungin 90-
vuotisjuhlavuoteen.
8.4.1 Jäsenyydet (kaupunginhallituksen kokonaismäärärahaan sisältyvä osamääräraha)
Varkauden kaupunki on jäsenenä sekä kuntien keskusjärjestöissä Suomen Kuntaliitto, Kunnallinen
Työmarkkinalaitos, Pohjois-Savon liitto että useissa säätiöissä ja yhdistyksissä, mm. Kuopion
kauppakamari, Suomen Kotiseutuliitto, Snellman – instituutti, Suomen tieyhdistys, Viitostie ry ja
Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka. Varkauden kaupunki on saanut kehittämisyhdistys Mansikka
ry:n hanke- ja yritystukea ohjelmakaudella 2014–2020 yhteensä 163.253 €.
Jäsenyyden kautta vahvistetaan yhteistoimintaa ja kehitetään vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 0 0 0 0
Kulut -336 062 -380 000 -380 000 0,0 -380 000 -380 000
Toimintakate -336 062 -380 000 -380 000 0,0 -380 000 -380 000
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0 0
Tilikauden tulos -336 062 -380 000 -380 000 0,0 -380 000 -380 000
8.4.2 Avustaminen (kaupunginhallituksen kokonaismäärärahaan sisältyvä osamääräraha)
Avustaminen on eriytetty kaupunginhallituksen alaisuudesta omaksi kokonaisuudeksi.
Kaupunginhallitus päättää sellaisten järjestöjen tukemisesta, joiden tukeminen ei kuulu kaupungin
muiden toimialojen toimialaan.
49
Avustusten hakeminen tapahtuu keskitetysti ja sähköisesti. Avustuksiin ja yhteistyösopimuksiin
varataan 160.000 € vuoden 2017 talousarviossa. Tapahtuma-avustukset julistetaan haettavaksi kerran
vuodessa. Tärkeimmät avustukset päätetään talousarvion yhteydessä. Vuonna 2017
avustusmäärärahasta kohdennetaan 80.000 € Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden
tapahtumiin. Lisäksi avustusmäärärahasta varataan Sampea ja Samppanjaa kaupunkifestivaaliin
20.000 € ja Savon Sampo - Messut 2017 tapahtumaan 15.000 €.
Avustusmäärärahavaraus ViaDia Pohjois-Savo ry:n Varkauden päiväkeskuksen ruokakuljetuksiin,
enintään 7 000 €.
Kanavamuseon alueella sijaitsevan kesäteatterin katoksen rakentamisen tukemisen selvittäminen
vuonna 2017.
Avustusmäärärahasta varataan eri järjestöjen tilavuokra-avustuksiin enintään 5 000 € (aloite
eläkeläisjärjestöjen käyttämien tilojen maksuttomuudesta).
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 0 0 0 0
Kulut 0 -200 000 160 000 -180,0 -150 000 -150 000
Toimintakate 0 -200 000 160 000 -180,0 -150 000 -150 000
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0 0
Tilikauden tulos 0 -200 000 160 000 -180,0 -150 000 -150 000
Taloustiedot vuosilta 2015 sisältyvät kaupunginhallituksen taloustietoihin.
8.4.3 Toimikunnat (kaupunginhallituksen kokonaismäärärahaan sisältyvä osamääräraha)
Kuntalakiin on otettu vuorovaikutus- ja vaikuttamistoimielimiä koskevat säännökset. Tällä on pyritty
siihen, että kuntalaista näkyisi kunnan toiminnan ja hallinnon kokonaisuus. Toimikunnat sisältää
kuntalain mukaiset lakisääteiset vuorovaikutus- ja vaikuttamistoimielimet: nuorisovaltuusto (KuntaL 26
§), vammaisneuvosto (KuntaL 27 §) ja vanhusneuvosto (KuntaL 28 §), jotka kaupunginhallituksen on
asetettava. Vammais- ja vanhusneuvostoilla on erilliset 4.000 euron määrärahat.
Kaupunginhallitus on 8.12.2014 perustanut kyläneuvoston vuoden 2015 alusta lukien edistämään
kaupungin ja kylien yhteistyötä ja kylien kehittämistä. Kyläneuvoston toimintaan on varattu 3.000 euron
määräraha.
Vaikuttamistoimielimet ovat edustamansa ryhmän osallistumis- ja vaikuttamiskanavia. Ne eivät ole
kunnan varsinaisia kuntalain 30 §:ssä säädettyjä toimielimiä. Vaikuttamistoimikuntien lisäksi tähän
sisältyvät myös muut toimikunnat.
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 0 0 0 0
Kulut -27 562 -39 940 -31 003 -22,4 -31 000 -31 000
Toimintakate -27 562 -39 940 -31 003 -22,4 -31 000 -31 000
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0 0 0
Tilikauden tulos -27 562 -39 940 -31 003 -22,4 -31 000 -31 000
50
8.4.4 Elinvoiman edistäminen (kaupunginhallituksen kokonaismäärärahaan sisältyvä osamääräraha)
Tehtävänä toimia aktiivisesti edunvalvonnassa ja varmistaa kaupunkistrategian toteutuminen.
Toimijoina kaupunginjohtaja, muu kaupungin johto, Navitas Kehitys Oy, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy
ja Wäläkky.
Toiminnan painopistealueet:
1. Toimintaedellytysten luominen yritysten toiminnalle, kasvulle ja sijoittumiselle Varkauteen
2. Osaavan työvoiman turvaaminen
3. Vetovoiman kasvattaminen
4. Tehokas edunvalvonta
5. Seudullisen elinvoiman kehittäminen
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Toimintaedellytysten luominen
yritystoiminnalle ja niiden sijoittumiselle
Varkauteen
Maa-alueiden hankinta
yritysten tarpeiden mukaisesti
Valmistuvat kaavat ja
tehokkaat lupaprosessit
Yritysten tilatarpeiden
tyydyttäminen
Saavutettavuus ja
liikenneyhteydet
Yritysbarometrin tulokset
Laadittavan hankintastrategian
(31.3.2017) sisältämien
linjausten toteutuminen
Pk-yritysten lyhytaikaisen
rahoituksen turvaaminen
Tontit ovat nopeasti
luovutettavissa yritysten
tarpeisiin
Kaavoitus ja lupien
myöntäminen nopeaa ja
tehokasta
Tiloja riittävästi
Syöttöliikenneselvitys valmistunut
Tulokset paranevat
Paikallisten pk- yritysten osuus
kasvaa hankinnoissa
Kasvurahaston
aikaansaaminen Keski-Savoon
suunnitelmakaudella
Osaavan työvoiman turvaaminen Koulutusohjelmat
Hakijamäärät
Lukion vetovoima
LUT/Savonia
innovaatioalustan hankkeiden
määrä
Koulutusohjelmat vastaavat
kysyntää (Sakky, Savonia)
Hakijamäärä/aloituspaikka
kasvaa
Laadukkaan lukio-opetuksen
turvaaminen Varkaudessa
Innovatiivisten hankkeiden
määrä kasvaa
Osmajoentien Kampusalueen
vetovoiman kasvaminen
Vetovoiman kasvattaminen Saimaa brändin edistäminen Varkaus mukana hankkeissa
51
Joutenlahden
vetovoimakeskuksen
eteneminen
Sisältö määritelty
Tehokas edunvalvonta ja yhteistyö
toimijoiden kesken
Kaupungille tärkeät hankkeet
ja asiat etenevät
Edunvalvonta rohkeaa ja
aktiivista
Seudullisen elinvoiman kehittäminen Edunvalvontahankkeiden
määrä
Varkauden seudun asema
seudullisten sote lähipalvelujen
tuottajana varmistetaan
Määrä kasvaa
Posote ja maakunta-
uudistuksessa onnistuminen
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
- yritysten, työpaikkojen ja liikevaihdon
nettolisäys/kasvu ei onnistu, hankkeet eivät
toteudu
- raportointi, toiminnan tehostaminen
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 93 153 0 0 0
Kulut -1 453 733 -1 782 321 -1 305 557 -26,7 -1 306 000 -1 306 000
Toimintakate -1 360 580 -1 782 321 -1 305 557 -26,7 -1 306 000 -1 306 000
Suunnitelman muk.poistot -10 980 -12 000 -12 000 0,0 -10 000 -10 000
Tilikauden tulos -1 371 560 -1 794 321 -1 317 557 -26,6 -1 316 000 -1 316 000
Määrärahaan sisältyy mm.
- elinkeinopalvelujen ostosopimus Navitas Kehitys Oy:ltä 840.000 €
- kaupungin sitoumukset oma rahoitusosuuksiin mm.
Innovaatioalusta/LUT-lahjakirja 200.000 €
Innovaatioalusta/LUT/Savonia 85.000 €
Maaseudun Kehittämisyhdistys Mansikka ry 39.300 €
Maakunnallinen Nuoret Duuniin-työllisyyshanke 13.200 €
Pohjois-Savon maakunnallinen markkinointiohjelma 4.000 €
Lentoliikenteeseen ei ole erillistä varausmäärärahaa. Valtuusto varautuu päättämään määrärahasta,
jos lentoliikenteen käynnistäminen sitä edellyttää.
Varkauden kaupunki kuuluu maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen. Siilinjärven kunnan
hallinnoima Sydän-Savon maaseutupalvelujen toimipisto sijaitsee Rissalassa Lentokapteenin
toimitiloissa. Sydän-Savon maaseutupalvelujen tehtävänä on huolehtia maaseudun elinkeinojen,
elinolosuhteiden ja palvelujen kehittämisestä sekä maaseutuelinkeinoja koskevien viranomaistehtävien
hoitamisesta.
52
NAVITAS KEHITYS OY OSTOPALVELUT
Meneillä olevat, jotka jatkuvat vuonna 2017 €
TechnoGrowth 2020 13 000
TechnoEnergy Knowhow 4 000
Yritys oppii ja menestyy 6 000
Invest in Finland Itä-Suomi 15 000
Cleantech Finland Bioenergy 4 000
Hyvinvointia elintarvikkeista 8 000
Materiaalitutkimuskeskus 1 500
Lisäävä Valmistus Pohjois-Savossa 0
UEF BioVerstas 10 000
Warkaus Green Tech Valley 11 000
Wood Innavation Network 14 000
Vanhat hankkeet yhteensä 86 500
Uudet hankkeet 2017 "esitykset"
Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa 22 000
Pohjois-Savon Teolliset symbioosit Y-malli 15 000
Pohjoissavolaisen materiaalitehokkaan kiertotalouden liiketoiminta (KILIKE) 7 500
Viennin tuplaaminen 3 000
TechnoGrowth 2020 episode 2 6 000
Warkaus Green Tech Valley (hallinnointi) 5 000
3D mittakeskus 29 000
TechnoKnowhow act 2 4 000
Varaus 2017 käynnistyville hankkeille (matkailu, pk-yritykset yms) 22 000
Uudet hankkeet yhteensä 113 500
Kaikki hankkeet yhteensä 200 000
Matkailu, palvelu, tapahtumat yhteensä 212 000
Paikalliset yritykset yhteensä (yritysasiamiehet) 144 000
Tukitoimet (Hallinto, Tilat, ATK,Talous,Viestintä yms) Yhteensä 284 000
KAIKKI YHTEENSÄ 840 000
8.5 KONSERNIHALLINTO
Konsernihallinnon toiminta-ajatuksena on luoda kaupungin ylimmälle johdolle, muulle organisaatiolle ja
henkilöstölle edellytykset menestykselliseen toimintaan. Tässä tarkoituksessa konsernihallinto vastaa
siitä, että kaupungin strategiset tavoitteet toteutuvat ja että resursseja käytetään
tarkoituksenmukaisella tavalla. Konsernihallinnon tehtävänä on tuottaa tarvittavia hallinto-, kehittämis-,
talous- ja henkilöstöpalveluja. Konsernihallinto vastaa kaupungin markkinoinnista ja viestinnästä sekä
brändi-ilmeestä niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Kaupungin tarjoamia palveluja kehitetään
asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on sähköistää palveluita ja hyödyntää mobiiliteknologiaa
mahdollisimman paljon palvelutuotannon kehittämisessä.
53
Konsernihallinnon tulosalueille; taloushallinto, henkilöstöhallinto ja hallinto- ja tietohallintopalvelut
määritellään yhteiset strategian mukaiset tavoitteet ja mittarit.
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Uuden kuntalain mukaiset ja
ajantasaiset säännöt ja ohjeet
Hallintosäännön uusiminen
2017 alussa.
Toimintaohjeiden uusiminen.
Hallintosääntö ja keskeisimmät
ohjeet hyväksytty ja
käyttöönotettu vuonna 2017
Omistajapolitiikan ja – ohjauksen
ajantasaistaminen
Omistajapoliittisen ohjelman ja
konserniohjeiden laatiminen /
päivittäminen
Omistajapoliittinen ohjelma ja
uudistetut konserniohjeet
laadittu 31.5.2017 mennessä
Uusien talous- ja henkilöstöhallinnon
sovellusohjelmien tehokas käyttöönotto
Häiriötilanteet ja keskeytykset
sekä myöhästymiset
raportoinnissa ja toiminnoissa
Toiminta- ja raportointi ennalta
sovittujen aikataulujen
mukaisesti
Henkilöstön optimaalinen käyttö ja
henkilöstökulujen systemaattinen
hallinta
Henkilöstön ja
henkilöstökulujen määrä
Edellisvuotta alempi taso.
Palvelualuekohtaiset
henkilöstösuunnitelmat ja niiden
seurantajärjestelmä.
Työkyvyttömyyden kustannusten
alentaminen
Sairauspoissaolot,
työtapaturmat ja niiden
kustannukset, VARHE-maksut
Edellistä vuotta alempi taso
Varkaus brändin uusiminen
Varkaus-portaalin aloitus
Sivuston kävijämäärä Uuden brändin mukaiset
markkinointi- ja
viestintäsuunnitelmat käytössä
ensin kaupunki- ja sitten
konsernitasolla.
Digitalisaatio-ohjelman toteutus Asiakaslähtöisesti uudistettavat
toimintamallit ja digitaaliset
palvelut
Suomi.fi käyttöönotto aloitettu
Digi-ideoiden toteutus
käynnistetty
Kokonaisvaltainen työllisyyden
edistämisen palvelujärjestelmä
Työllisyysohjelman sisältämien
toimenpiteiden toteutuminen
Työllisyysohjelma-
kärkihankkeelle v. 2017 asetetut
tavoitteet
Työttömyyden vähentäminen Työttömyysaste Työttömyysaste laskee
Suunnittelukauden tavoitteet 2018-
2019
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Talous- ja henkilöstöhallinnon
prosessien kehittäminen
Toimintaprosessien
kehittäminen tietojärjestelmiä
hyödyntäen
Vähintään 1-3 toimintaprosessin
uudistaminen/vuosi
Sisäisen palvelutoiminnan parempi laatu Palaute sisäisiltä asiakkailta:
henkilöstökyselyn tulokset
Tyytyväisyys paranee
edellisestä kyselystä, tavoitetaso
3,5 / 5
Viestinnän terävöittäminen
Varkaus-portaalin rakentaminen
Mediaan läpimenneiden
tiedotteiden määrä
Viestintä- ja
markkinointistrategia, toimiva
viestintäverkko
Sote- ja maakuntauudistusprosessin
hallinta organisaatiotasolla
Henkilöstötutkimuksen tulokset Henkilöstön tyytyväisyys
muutosprosessiin, tavoitetaso
3,5 /5
Kunta ICT:n järjestelyt Maakunnallinen Kunta ICT
esiselvitys
Yhteistoimintamallista tehty
päätös =valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
54
Sisäinen valvonta on osa jokapäiväistä työskentelyä ja toteutuu esimiesten toimiessa voimassa olevien
sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Sisäinen valvonnan toteutuminen raportoidaan osavuosikatsauksissa
ja tilinpäätöksessä raportointiohjeistuksen mukaisesti. Konsernihallinnon toimintaan liittyviä riskejä on
kartoitettu toiminnan kannalta.
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
- Toimintojen ja työtehtävien määräajat,
toimintojen haavoittuvuus henkilöstöresurssien
osalta
- Ulkoistettujen talous- ja henkilöstöpalvelujen
toimivuus
- Työnantajan ja henkilöstön välisen
yhteistoiminnan toimivuus ja luottamuksellisuus
- Sisäisen työterveyshuoltoyksikön
käynnistämiseen liittyvät haasteet
- Konesalipalvelujen tietoliikenneyhteyksien ja
sähköjakelun häiriöt
- Tehtävien suunnittelu, looginen työjärjestys sekä
yksikön sisäinen varahenkilöstöjärjestelmä/
sijaistaminen, uudet toimintamallit, prosessien
kehittäminen, esimiestyön vahvistaminen,
sovellusohjelmistojen tehokas käyttö
- Tiivis ja avoin yhteistyö palvelutuottajan kanssa,
vastuujakotaulukoiden ajantasaistaminen
vastaamaan muuttunutta organisaatiota ja
toimintaympäristöä
- Eri tasojen yhteistoimintamuotojen ja siihen
liittyvän viestinnän osallistava ja määrätietoinen
kehittäminen
- Tiivis vuoropuhelu ja tavoitteellinen
kehittämisyhteistyö henkilöstöhallinnon (tilaaja,
asiakas) ja sosiaali- ja terveystoimen (tuottaja)
välillä
-Varavoimalaitteisto, kahdennettavat yhteydet
TALOUS (Konsernihallinto yhteensä)
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 3 295 773 2 891 324 2 927 357 1,2 2 927 000 2 927 000
Kulut -5 394 267 -5 678 893 -5 660 517 -0,3 -5 660 000 -5 660 000
Toimintakate -2 098 494 -2 787 569 -2 733 160 -2,0 -2 733 000 -2 733 000
Suunnitelman muk.poistot -225 832 -289 000 -228 730 -20,9 -228 700 -228 700
Tilikauden tulos -2 324 326 -3 076 569 -2 961 890 -3,7 -2 961 700 -2 961 700
=valtuustoon nähden sitovat erät
Määrärahaan sisältyy taloushallinto, henkilöstöhallinto (ml. työllisyysyksikkö) hallinto- ja tietohallintopalvelut, tukipalvelut / ostopalvelut Kunnan Taitoa Oy:ltä.
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 28 27 28 3,7 28 31
Määräaikaiset ja sijaiset 8 2 4 100,0 4 0
YHTEENSÄ 36 29 32 10,3 32 31
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 36 27,8 31,8 14,4 32 31
Henkilöstö TA2017 sisältää myös työhyvinvointihankkeen ja työllisyysohjelman toteuttamishankkeen henkilöstön.
55
8.5.1 Taloushallinto
Tilivelvolliset: talousjohtaja
Taloushallinnon keskeisenä tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa kaupungin taloushallintoa sekä
vastata sen kehittämisestä. Taloushallinto hoitaa keskitetysti kaupungin talousarvioprosessia,
rahatoimea ja huolehtii laskenta- ja seurantajärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä
toimialojen kanssa. Kaupungin taloushallinnon palvelut tuotetaan Kunnan Taitoa Oy:n toimesta.
Toiminnan painopistealueet:
1. Talouden tervehdyttämisohjelman toteuttaminen
2. Taloushallintojärjestelmän Kuntamallin käytön tehostaminen
3. Palveluprosessien kehittäminen ja tehostaminen yhdessä Kunnan Taitoa Oy:n kanssa
tulevaisuuden tarpeet ja talouden haasteet huomioiden.
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 121 047 122 852 50 810 -58,6 51 000 51 000
Kulut -465 387 -406 685 -369 071 -9,2 -369 100 -369 100
Toimintakate -344 340 -283 833 -318 261 12,1 -318 100 -318 100
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0 0 0
Tilikauden tulos -344 340 -283 833 -318 261 12,1 -318 100 -318 100
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 5 5 3 -40,0 3 3
Määräaikaiset ja sijaiset
YHTEENSÄ 5 5 3 -40,0 3 3
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 5,4 4,3 3,0 -30,2 3 3 Taloushallinnon henkilöstömuutos 2017; sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikkö siirtyy 1.1.2017
alkaen konsernihallinnosta/taloushallinnosta kokonaan sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen.
Taloushallinto laskuttaa sisäisesti sivistystoimelta 75 % toimialan talouspäällikön tehtävien
hoitamisesta, joten konsernin taloushallinnon henkilöstömäärä on 2,25.
8.5.2 Henkilöstöhallinto
Tilivelvolliset: henkilöstöjohtaja
Henkilöstöhallinnon tulosalueen keskeinen tehtävä on Varkauden kaupungin HRM- ja HRD-palveluiden
ja käytänteiden kehittäminen sekä niiden toimeenpanon johtaminen, ohjaaminen ja seuranta.
Henkilöstöhallinto vastaa myös henkilöstöjohtamisen järjestelmän sekä henkilöstöpolitiikan
periaatteiden, linjausten ja käytänteiden kehittämisestä, juurruttamisesta ja seurannasta yhteistyössä
johtoryhmän kanssa.
Henkilöstöhallinto hakee ja kehittää proaktiivisia keinoja kaupungin palvelutoiminnan tuloksellisuuden
ja tuottavuuden lisäämiseksi. Työkaluja ovat mm. johdonmukainen henkilöstösuunnittelu sekä
työhyvinvoinnin edistäminen, jotka sisältyvät talousarviovuosina 2017 -18 toteutettavaan sisäiseen
työhyvinvointiprojektiin.
Henkilöstöhallinto toimii tiiviissä kumppanuusyhteistyössä esimiesten, työterveyshuollon,
työsuojeluvaltuutettujen, luottamusmiesten ja ulkoisten asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi se edistää
osaltaan kaupungin lisäksi tiedonkulkua ja viestintää sekä ulkoista työnantajamielikuvaa Varkauden
kaupungista.
56
Työhyvinvointikysely (henkilöstötutkimus) on toteutettu Varkauden kaupungilla perinteisesti joka toinen
vuosi. Tutkimuksessa selvitetään sekä työntekijöiden että esimiesten työhyvinvointia ja
työtyytyväisyyttä. Tutkimus toteutetaan alkuvuodesta 2017. Loppuvuodesta 2017 toteutetaan kevyempi
ja suppeampi kysely, joka antaa viitteitä työhyvinvointiprojektin toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja
osuvuudesta.
Kaupungin henkilöstöhallinnon palvelut/palkanlaskenta hoidetaan Kunnan Taitoa Oy:n toimesta.
Toiminnan painopistealueet:
1. Henkilöstövoimavarojen hallinta
2. Työhyvinvoinnin johtamisen kehittäminen
3. Henkilöstön ja esimiesten osaamisen kehittäminen
4. Työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan kehittäminen
5. Tulosalueen ydin- ja tukiprosessien kehittäminen ja toimeenpano
6. Sisäisen viestinnän ja tiedotuksen kehittäminen
7. HR-toimintojen tuloksellisuuden seuranta ja arviointi
TALOUS (ilman työllisyysyksikköä)
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 8 716 11 600 11 600 0,0 11 600 11 600
Kulut -596 152 -866 808 -697 098 -19,6 -397 000 -697 000
Toimintakate -587 436 -855 208 -685 498 -19,8 -385 400 -685 400
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0 0 0
Tilikauden tulos -587 436 -855 208 -685 498 -19,8 -385 400 -685 400
=valtuustoon nähden sitovat erät Työhyvinvointihankkeen määrärahat (128.000 €) on siirretty kaupunginhallituksen
varausmäärärahaan/kärkihankkeet.
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 3 3 3 0,0 3 3
Määräaikaiset ja sijaiset 1 1
YHTEENSÄ 3 3 4 33,3 4 3
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 3,0 3,0 4,0 33,3 4 3
Henkilöstö TA2017 sisältää työhyvinvointikoordinaattorin (määräaikainen tehtävä).
8.5.2.1 Työllisyysyksikkö
Tilivelvolliset: työllisyyskoordinaattori
Työllisyyden edistäminen:
Varkauden kaupungin työllisyyden edistäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä kaupungin
aikuissosiaalityön, konsernihallinnon työllisyysyksikön ja Navitas Kehitys Oy:n kesken. Työllisyyden
edistämisen palveluja ja niiden kaupungin strategian mukaisuutta seuraa, ohjaa ja valvoo
kaupunginhallituksen asettama työllisyystyöryhmä.
Konsernihallinnon henkilöstöhallintoon kuuluvan työllisyysyksikön tehtävänä on koordinoida kaupungin
ja yhteiskumppaneiden työllistymistä edistäviä palveluja yhteistyössä aikuissosiaalityön, TE –toimiston,
TYP:n sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että kaupungin toimeentulotuki- ja
57
työmarkkinatuen kuntaosuusmenojen uhkaava kasvusuunta pysäytetään ja edellä mainitut menot
laskevat.
Toiminnan painopistealueet:
1. Työllisyyden edistämisen kokonaiskoordinaation vahvistaminen ja resurssien tarkoituksenmukainen
kohdentaminen
2. Varhaisempi puuttuminen nuorten ja aikuisten työttömyyden pitkittymiseen
3. Työllisyysohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden tehokas toteutus yhdessä Navitas Kehitys Oy:n ja
muiden toimijoiden kanssa
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 608 462 361 150 342 200 -5,2 342 000 342 000
Kulut -1 259 556 -1 295 184 -1 356 565 4,7 -1 356 000 -1 356 000
Toimintakate -651 094 -934 034 -1 014 365 8,6 -1 014 000 -1 014 000
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0 0 0
Tilikauden tulos -651 094 -934 034 -1 014 365 8,6 -1 014 000 -1 014 000
Työllisyysohjelman toteuttamishankkeen määrärahat (netto 102.593 €) on siirretty
kaupunginhallituksen varausmäärärahaa/kärkihankkeet.
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 6 4 5 25,0 5 8
Määräaikaiset ja sijaiset 8 1 3 200,0 3
YHTEENSÄ 14 5 8 60,0 8 8
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 14,0 5,0 7,8 56,0 8 8
Henkilöstö TA2017 sisältää myös työllisyysohjelman toteuttamishankkeen henkilöstön.
8.5.3 Hallintopalvelut
Tilivelvolliset: hallintojohtaja
Vastuualueen keskeiset prosessit ovat päätöksenteon valmistelu ja täytäntöönpano, juridinen
asiantuntemus, tietohallinnon suunnittelu ja koordinointi sekä arkistotoimi.
Hallintopalvelujen tehtävänä on luoda hyvät edellytykset kunnan ylimpien toimielinten työskentelylle ja
kunnan yleisjohtamiselle.
Hallintopalveluiden on osattava ennakoida toimintaympäristön tulevia muutoksia, jotta niihin voidaan
reagoida hallitusti, oikealla tavalla ja jotta muutoksiin voidaan valmistautua ajoissa.
Uuden kuntalain loputkin säännökset astuvat voimaan kesäkuussa 2017. Tämä aiheuttaa pitkälti
uusien toimintatapojen omaksumista ja ohjeistuksen perinpohjaista läpikäymistä ja uudistamista.
Markkinoinnin ja viestinnän osalta on tarkoitus jalkauttaa markkinointi- ja viestintästrategia ja ottaa
käyttöön uusi markkinointi- ja viestintäsuunnitelma. Viestintää yhtenäistetään ottamalla käyttöön
viestintäverkko ja luomalla yhteiset viestintäkäytänteet. Samalla terävöitetään some –viestintää.
Rakennetaan Varkaus –brändi ja sitä vahvistetaan osaksi yhteistä toimintatapaa.
58
Markkinointia ja viestintää tehdään kolmikantaisesti kohderyhmien mukaan. Keskeisinä kohderyhminä
ovat kuntalaiset, vetovoiman kasvattaminen ja henkilöstö. Vuoden 2017 kärkinä ovat kuntalaisten
hyvinvointi, vetovoima markkinoinnissa, osaaminen ja opiskelumahdollisuudet sekä henkilöstöllä
yhtenäinen Varkaus-brändi ja digitalisaatio.
Yhteistyössä tietohallinnon kanssa aloitetaan sähköisen Varkaus –palvelualustan luominen. Tässä
työssä huomioidaan erityisesti toiminnallisuus ja käyttäjäystävällisyys.
Toiminnan painopistealueet:
1. Hallintosäännön uudistuksen jalkautus ja tarvittavien ohjeiden laatiminen
2. Markkinointi- ja viestintästrategian jalkautus
3. Varkaus-brändin rakentaminen ja vahvistaminen
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 16 243 0 0 0 0
Kulut -728 806 -627 841 -651 703 3,8 -651 000 -651 000
Toimintakate -712 563 -627 841 -651 703 3,8 -651 000 -651 000
Suunnitelman muk.poistot -4 147 -4 000 -4 000 0,0 0 0
Tilikauden tulos -716 710 -631 841 -655 703 3,8 -651 000 -651 000
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 7 7 8 14,3 8 8
Määräaikaiset ja sijaiset
YHTEENSÄ 7 7 8 14,3 8 8
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 6,5 6,5 8,0 23,1 8,0 8,0 Elokuussa 2016 aloitti uusi viestintäpäällikkö työnsä.
8.5.3.1 Tietohallintopalvelut
Tilivelvolliset: tietohallintojohtaja
Tietohallinnon tehtävänä on mahdollistaa tieto- ja viestintätekniikan avulla palveluiden järjestäminen ja
tuottaminen, palveluprosessien kehittäminen, palveluiden digitalisoiminen sekä johtamisen sujuvuus.
Tietohallinto pyrkii ennakoimaan toimintaympäristön tulevia muutoksia, jotta niihin voidaan reagoida
hallitusti, oikealla tavalla ja jotta muutoksiin voidaan valmistautua ajoissa.
Kokonaisarkkitehtuurityöllä varmistetaan, että toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologianäkökulmat
huomioidaan kehittämistyössä.
Tietohallintopalvelujen määrärahaan sisältyy ICT-kustannusten lisäksi myös keskitetyt puhelinpalvelut
sekä posti- ja logistiikkapalvelut.
Toiminnan painopistealueet:
1. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen
59
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 1 083 063 1 002 894 1 174 987 17,2 1 175 000 1 175 000
Kulut -979 328 -1 089 547 -1 238 946 13,7 -1 239 000 -1 239 000
Toimintakate 103 735 -86 653 -63 959 -26,2 -64 000 -64 000
Suunnitelman muk.poistot -202 141 -135 000 -126 730 -6,1 -126 000 -126 000
Tilikauden tulos -98 406 -221 653 -190 689 -14,0 -190 000 -190 000
Talouden osalta keskeiset muutokset koskevat sisäistä laskutusta, mikä on laajennettu koskemaan
myös tietohallinnon kustannuspaikalle sijoitettuja laitteita (yhteiskäyttölaitteet, koulutustilat, poistoa
odottavat laitteet), lisäys sekä tulojen että menojen puolella n. 50 000 €. Soisalon työterveyden
toiminnan päättyminen kohdistaa tietohallinnolle yli 70 työaseman ylimääräiset leasing-kustannukset.
Digitalisaatio – kärkihankkeen projektikulut (40.000 €) sisältyvät kaupunginhallituksen
varausmäärärahaan/kärkihankkeet.
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 9 9 9 0,0 9 9
Määräaikaiset ja sijaiset
YHTEENSÄ 9 9 9 0,0 9 9
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 9,0 9,0 9,0 0,0 9,0 9,0
8.5.4 Tukipalvelut
Tilivelvolliset: talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja
Kaupungin talous- ja henkilöstöhallintopalvelut/palkanlaskenta tuotetaan Kunnan Taitoa Oy:n toimesta.
Määrärahaan sisältyy Kunnan Taitoa Oy:ltä ostettavat palvelut. Kunnan Taitoa Oy:lta ostetut talous- ja
henkilöstöhallinnon palvelut vuonna 2015 olivat 1.245.426 € ja arvio vuoden 2016 palvelulaskutuksesta
on 1.266.475 €.
31.5.2013 allekirjoitettuun palvelusopimukseen sisältyy kolme (3) optiovuotta. Optiovuoden käytöstä ja
palvelusopimuksen jatkamisesta 1.6.2018 lukien tulee sopimuksen mukaan ilmoittaa Kunnan Taitoa
Oy:lle 31.3.2017 mennessä.
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 1 458 241 1 392 828 1 347 760 -3,2 1 347 000 1 347 000
Kulut -1 365 037 -1 388 247 -1 347 134 -3,0 -1 347 000 -1 347 000
Toimintakate 93 204 4 581 626 -86,3 0 0
Suunnitelman muk.poistot -19 544 -150 000 -98 000 -34,7 -98 000 -98 000
Tilikauden tulos 73 660 -145 419 -97 374 -33,0 -98 000 -98 000
YLEISHALLINTO YHTEENSÄ
Yleishallintoon sisältyvät keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, valtuusto, kaupunginhallitus ja
konsernihallinto.
60
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 3 775 131 3 225 324 3 568 457 10,6 3 576 000 3 576 000
Kulut -8 676 010 -9 408 689 -9 845 583 4,6 -9 776 000 -9 776 000
Toimintakate -4 900 879 -6 183 365 -6 277 126 1,5 -6 200 000 -6 200 000
Suunnitelman muk.poistot -236 812 -301 000 -240 730 -20,0 -240 000 -240 000
Tilikauden tulos -5 137 691 -6 484 365 -6 517 856 0,5 -6 440 000 -6 440 000
=valtuustoon nähden sitovat erät
8.6 PERUSTURVALAUTAKUNTA
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI / VARKAUS
Sosiaali- ja terveystoimen/Varkauden toimialueen vuoden 2017 raami (kh 5.9.2016) nettomenojen
tasolla on 82,0 milj. €, mikä on 1,156 milj.€/1,43 % vuoden 2016 talousarvion nettomenoja
(toimintakate) suurempi. Lautakunnan päätöksen mukaan talousarvioesityksen nettomenot
(toimintakate) ovat 82,0 milj. €, mikä on kaupunginhallituksen asettaman raamin mukainen.
Merkittävimmät muutokset/huomioon otettavat seikat talousarvioesityksessä vuodelle 2017 ovat:
Henkilöstömenojen osalta lomarahaleikkaus 30 %, vaikutus n. 0,470 milj. €. Toimeentulotuen siirto
Kelalle, nettovaikutus n. 1,2 milj. €. Vanhusten palveluasumisen ostojen (palvelusetelit ja lyhythoidon
ostot) kasvuun varautuminen, nettomenojen nousu 1 milj. €.
Sisäisen valvonnan toteuttaminen:
Sisäisen valvonnan toteuttaminen tulee esille arviointikertomuksessa ja tarkastuslautakunnalle
annettavissa toimialaa ja palvelualueita koskevissa selvityksissä vuosittain.
Jatkuvaa sisäistä valvontaa toteutetaan toimialajohdon ja palvelualuepäälliköiden toimesta seuraamalla
ja arvioimalla päätöksiä ja toimintaa. Viranhaltijoiden päätökset tulevat tiedoksi toimialajohdolle ja
perusturvalautakunnalle. Palvelualueiden kokouksissa käydään läpi toimintaa, taloutta, työsuojelua,
saapuneita palautteita ja tehdään niiden pohjalta tarvittavat toimenpiteet.
Sosiaalihuollon osalta sosiaaliasiamies antaa vuosittain kertomuksen, joka käsitellään sosiaali- ja
terveyskeskuksen johtoryhmässä, perusturvalautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Lisäksi
palvelualuetta koskevat omavalvontasuunnitelmat käsitellään perusturvalautakunnassa.
Kantelut, muistutukset ja potilasvahinkoasiat käsitellään annettujen valtakunnallisten ohjeistusten sekä
lainsäädännön mukaisesti.
Henkilöstöhallinta- ja ostolaskujärjestelmien kautta valvotaan laaditun päätöksentekojärjestyksen
toteutumista ja oikeellisuutta. Täyttölupaohjeistusta noudatetaan kaikessa rekrytoinnissa.
Kehityskeskustelut käydään vuosittain. Toimialueella ja palvelualueella on säännöllisesti toimivat
johtoryhmät ja yksiköittäin pidetään työpaikkakokouksia
61
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 21 116 687 21 341 950 22 562 805 5,7 21 706 872 21 967 775
Kulut -102 413 651 -102 185 085 -103 790 886 1,6 -104 206 872 -105 467 775
Toimintakate -81 296 964 -80 843 135 -81 228 081 0,5 -82 500 000 -83 200 000
Suunnitelman muk.poistot -473 122 -305 160 -341 500 12 0 0
Tilikauden tulos -81 770 086 -81 148 295 -81 569 581 0,5 -82 500 000 -83 200 000
=valtuustoon nähden sitovat erät
Perusturvalautakunnan talousarvion muutosta verrattaessa vuosien 2016 ja 2017 välillä tulee
huomioida toiminnalliset muutokset ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset vuoden 2017
toimintatuottoihin ja –kuluihin. Muutosten vaikutukset verrattaessa vuoden 2016
tilinpäätösennusteeseen ovat yhteensä toimintatuottojen osalta -407.665 € / -1,88 % ja toimintakulujen
osalta 473.805 € / 0,46 %.
Yhteensä perusturvalautakunnalla on toimintakulujen osalta 2.312.919 € sellaisia kuluja, jotka eivät
tule vaikuttamaan enää vuoden 2017 toimintakuluihin (perustoimeentulotuki 2,52 milj. €,
henkilösivukulujen väheneminen 0,45 milj. € ja lomarahaleikkaus 0,58 milj. € eli yhteensä 3,55 milj. €).
Vastaavasti työterveyshuollon siirtyminen omaksi toiminnaksi vaikuttaa toimintakuluihin lisäävästi 1,24
milj. € eli vaikutus toimintakuluja vähentävästi 2,3 milj. €.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys sisältää seuraavat muutokset perusturvalautakunnan
talousarvioesitykseen nähden:
- Työmarkkinatuen kuntaosuusmäärärahaa on pienennetty 200.000 €
- Sairaslomansijaisuuksiin varattua määrärahaa on pienennetty 50.000 € (tavoite 5 %:n alenema
verrattuna vuoteen 2016)
- Lanupe-hankkeeseen kohdennettu 70.000 € määräraha on siirretty yleishallintoon /
kaupunginhallituksen varausmäärärahaan/kärkihankkeet
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 641 655 652 -0,4 652 652
Määräaikaiset ja sijaiset 50 63 26,0 63 63
YHTEENSÄ 641 705 715 1,5 715 715
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 705 715 1,5 715 715
Uusi henkilöstöhallinnon raportointiohjelma on ollut käytössä vuoden 2016 alusta. TA2016 luvuissa
määräaikaiset ja sijaiset eivät ole verrannollisia vuoden 2017 lukuun. TP2015 luku koskee vain
vakinaista henkilöstöä poikkileikkaustilanteessa 2015. (Osavuosikatsauksen II/ 31.8.2016 mukaan
vakituisten määrä oli 640, määräaikaisten 135 yhteensä 775).
8.6.1 Kotiin annettavat palvelut ja sairaalahoito
Tilivelvolliset: sosiaali- ja terveysjohtaja
palvelualuepäällikkö
perusturvalautakunnan jäsenet
Palvelualueen tehtävänä on tarjota väestölle peruserikoissairaanhoitoa ja kuntouttavaa osastohoitoa,
palveluohjausta ja neuvontaa sekä kotihoitoa ja palveluasumista.
62
Toiminnan painopistealueet:
1. Lautakunnan hyväksymien palveluperusteiden mukainen kotihoito
2. Tehostettu palveluasuminen järjestetään pääsääntöisesti omana toimintana, jota tarvittaessa
täydennetään tehostetun palveluasumisen palveluseteleillä. Käytössä on lisäksi muut lautakunnan
hyväksymät palvelusetelit täydentämään omia palveluja.
3. Palvelualueen sairaalahoito koostuu 30 paikkaisen sisätauti-kirurgisesta erikoissairaalahoidon
osastosta ja perusterveydenhuollon 30 paikkaisesta kuntoutusosastosta
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Kotihoidon kehittäminen STM:n Ikäkärkihankkeen tavoitteiden mukaisesti POSOTE yhteistyönä vuosina 2017- 2018 luomalla kotihoidon sisältöä kehittävä toimintamalli, joka turvaa ikäihmisen kotona asumisen sairaana ja toimintakykyrajoitteisena.
Kotihoidon peittävyys
Ympärivuorokautisen kotihoidon asiakasmäärä suhteessa kotihoidon kokonaisasiakasmäärään. Kotihoidon sisällön – ja työtapojen kehittäminen. Henkilöstömäärät, kehittämisalueet ja työpanos kehittämisessä. Kotikuntoutuksessa olevien kotihoidon asiakkaiden määrä. Kotikuntoutuksen sisällön ja toiminnan kehittäminen. Akuuttitilanteiden palveluprosessi kuvattu. Yhteistyön muodot eri toimijoiden kesken määritelty.
Asiakasmäärät.
Kotihoitoa on tarjolla ympärivuorokautisesti
Kotihoidon henkilöstö on osallisena oman työnsä kehittämisessä.
Kuntouttava ja akuuttitilanteiden toimintamalli on kehitetty ja käytössä
15-16 % yli 75 vuotta
täyttäneistä palvelun piirissä
Omaishoito Asiakasmäärät 75 vuotta täyttäneiden osalta.
Lakisääteisten vapaapäivien järjestämisen vaihtoehdot (lkm)
lyhythoito/omatoiminta
palvelusetelit/ostopalvelut
kotiin annettavat palvelusetelit
toimeksiantosopimukset
Lähihoitajan palvelut omaishoitoperheisiin (lkm)
Kotihoidon palvelut omaishoitoperheisiin (lkm)
Omaishoidettavien osallistuminen päivätoimintaan (lkm)
Omaishoidon piirissä 5-6 % 75 vuotta täyttäneistä. Lukumäärä ja prosenttimäärä.
Omaishoitajat käyttävät kunnan järjestämiä palveluja omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien toteutumiseksi.
Omaishoitajien tukeminen
63
Hoivateknologian käytön laajentaminen
kotihoidossa
VideoVisit asiakkaiden määrä vähintään 15 asiakasta
Sairaalahoito Hoitopäivät sisätauti-kirurginen
osasto ja kuntoutusosasto.
Sisätauti-kirurgisella osastolla
ulkokuntaosuus verrattuna
vuoteen 2016 vähintään 20 %.
Toteutuneet hoitopäivät
osastojen osalta.
Palvelusetelien käyttö Asiakasmäärät 75 palveluseteliä käytössä ja
määrärahavaraus niille.
Tilapäisen hoivan ostaminen tarpeen
vaatiessa
Hoitopäivät maksimissaan 500
vuorokautta kuukaudessa.
Tilapäisen hoivan osto tarpeen
mukaan määrärahan puitteissa.
Kotisairaala Asiakasmäärät Asiakasmäärän kasvutavoite
suhteessa vuoden 2016
tilanteeseen10 %
Henkilöstön joustava käyttö Henkilöstön
yhteiskäyttö/kriittinen arviointi
ja seuranta yksiköittäin
sijaisten käytössä.
Ulkopuolisten sijaisten käytön
vähentäminen vrt. v. 2016
Suunnittelukauden tavoitteet 2018–
2019
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Erikoissairaanhoidon osasto
Pääpaino kotiin annettavissa hoito- ja
hoivapalveluissa
Asiakasmäärät Sisätauti-kirurgisella osastolla
hoidettavien ulkokuntapotilaiden
määrä kasvaa 5 % (vrt. v. 2016).
Vuosittain kuntoutusosastolla hoidettavien määrä ei kasva yli 10 % vuositasolla.
Palveluasumisen asiakasmäärät
10 % yli 75 vuotiaista
Kotisairaalan asiakasmäärät
kasvavat 10 % vuosittain (vrt. v.
2016.)
Kumppanuus oman ja yksityisten
palveluntuottajien kanssa
Asiakasmäärät Ikääntyvän väestön hoidon
porrastus toimii.
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
Sairaalahoidon ja tehostetun palveluasumisen
tarve kasvaa
Osaavan henkilökunnan saatavuuden
heikkeneminen
Tilojen toimivuus
Hoidonporrastuksen tehostaminen ja henkilökunnan
osaamisen vahvistaminen ja yhteistyön tehostaminen.
Hyvä henkilöstöpolitiikka ja johtaminen.
Tehdyn hankesuunnitelman eteneminen
päätöksentekoon.
64
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 9 153 870 9 086 861 9 436 781 3,9 9 590 125 9 706 165
Kulut -32 964 386 -32 723 874 -33 916 222 3,6 -34 317 971 -34 733 219
Toimintakate -23 810 516 -23 637 013 -24 479 441 3,6 -24 727 847 -25 027 054
Suunnitelman muk.poistot -150 210 -82 860 -80 400 -3 0 0
Tilikauden tulos -23 960 726 -23 719 873 -24 559 841 3,5 -24 727 847 -25 027 054
=valtuustoon nähden sitovat erät
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 359 362 360 -0,6 360 360
Määräaikaiset ja sijaiset 30 37 23,3 37 37
YHTEENSÄ 359 392 397 1,3 397 397
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 392 397 1,3 397 397
Vuoden 2016 vakinaiseen henkilöstöön sisältyy myös määräaikaista henkilöstöä. Tilastointi on
muuttunut uuden Populus-ohjelman myötä. Vuoden 2017 osalta määräaikaiseen henkilöstöön sisältyy
dialyysissä 2,2 henkilöä sekä kuntoutusosaston lääkärityöpanos 0,5 hlöä.
Kotiin annettavat palvelut ja sairaalahoito; erittely vastuualueittain
Osastohoito
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-%
Tuotot 1 779 687 1 756 716 2 055 462 17,0
Kulut -7 701 791 -7 531 911 -7 499 060 -0,4
Toimintakate -5 922 104 -5 775 195 -5 443 598 -5,7
Suunnitelman muk.poistot -33 189 -23 180 -23 000 -1
Tilikauden tulos -5 955 293 -5 798 375 -5 466 598 -5,7
=valtuustoon nähden sitovat erät
Kotihoito
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-%
Tuotot 2 657 938 2 866 909 2 791 516 -2,6
Kulut -8 494 886 -8 701 470 -8 705 126 0,0
Toimintakate -5 836 948 -5 834 561 -5 913 610 1,4
Suunnitelman muk.poistot -24 458 -20 000 -23 200 16
Tilikauden tulos -5 861 406 -5 854 561 -5 936 810 1,4
=valtuustoon nähden sitovat erät
65
Asumispalvelut
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-%
Tuotot 4 716 245 4 599 369 4 589 803 -0,2
Kulut -16 767 709 -16 831 230 -17 712 036 5,2
Toimintakate -12 051 464 -12 231 861 -13 122 233 7,3
Suunnitelman muk.poistot -92 564 -39 680 -34 200 -14
Tilikauden tulos -12 144 028 -12 271 541 -13 156 433 7,2
=valtuustoon nähden sitovat erät
8.6.2 Terveydenhuollon vastaanottopalvelut
Tilivelvolliset: palvelupäällikkö
perusturvalautakunnan jäsenet
Vastaanottopalvelut tuottavat terveydenhuoltolakiin perustuvia perusterveydenhuollon ja
peruserikoissairaanhoidon palveluja sekä ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä
yhteistoiminta-alueella ja ympäristökuntien väestölle.
Toiminnan painopistealueet:
1. Peruserikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen
2. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan kehittäminen, akuuttivastaanoton uudelleen
käynnistäminen
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Oman vastuunoton tukeminen Hoitosuunnitelmien määrä Tehdään 100
hoitosuunnitelmaa
Perusterveydenhuollon
vastaanottotoiminnan kehittäminen
Hoitoon pääsy,
asiakastyytyväisyys
Kiireettömän ajan saa alle 2
viikossa
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen
kehittäminen
Toiminnan kehittymisen myötä
vakiintuvat mittarit
Palvelut järjestetään
kustannustehokkaasti ja
laadukkaasti. Toiminta
järjestetään ja tuotetaan
yhteistyössä SOS-lapsikylän
kanssa. Tavoitteena on 10
vuoden aikajänteellä pyrkiä
alentamaan kuluja 25 %
nykyisestä tasosta. Kulut
vähenevät vuosittain 2,5 %
vuoden 2016 toteutuneisiin
kuluihin nähden.
Suunnittelukauden tavoitteet 2018–
2019
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Sähköisiä palveluja käyttävien
asiakkaiden osuus lisääntyy
Sähköisten palvelujen käyttö
Sähköisten palvelujen käyttö
lisääntyy vähintään 10 %
vuosittain
Kumppanuus oman ja yksityisten
palveluntuottajien välillä.
Pääpaino omassa toiminnassa
Väestö saa tarvitsemansa
laadukkaat palvelut
kilpailukykyisillä hinnoilla.
66
KYSin kumppanuusvirkayhteistyön
edelleen kehittäminen
Kumppanuusvirat Varkauden tahtotilana on lisätä
kumppanuutta (geriatria,
lastenpsykiatria, psykiatria)
Oman vastuunoton tukeminen Terveydenhuoltolain mukaisien
hoitosuunnitelmien määrä
Hoitosuunnitelmien määrä
kasvaa vuositasolla vähintään
50 kpl/vuosi
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
Ulkokuntamyynti ei kasva odotetusti
Osaavan henkilökunnan saatavuuden
heikkeneminen
Tilojen toimivuus ja sisäilmaongelmat
Markkinointi ja tarjottavien palvelujen saatavuus on
hyvä ja laadukas
Hyvä henkilöstöpolitiikka ja johtaminen
Tehdyn hankesuunnitelman eteneminen
päätöksentekoon
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 6 271 524 6 047 000 7 401 864 22,4 7 577 308 7 668 993
Kulut -19 347 956 -19 455 427 -20 300 149 4,3 -20 659 028 -20 909 002
Toimintakate -13 076 432 -13 408 427 -12 898 285 -3,8 -13 081 721 -13 240 009
Suunnitelman muk.poistot -236 725 -151 000 -182 400 21 0 0
Tilikauden tulos -13 313 157 -13 559 427 -13 080 685 -3,5 -13 081 721 -13 240 009
=valtuustoon nähden sitovat erät
Tulot on arvioitu vuoden 2016 toteutuman sekä asiakasmaksutulojen nousun pohjalta (11.8.2016
alkaen otettiin käyttöön puolet asiakasmaksujen maksimikorotuksista). Osavuosikatsauksen II/2016
tuloennuste oli 7.300.000 €. Vuoden 2017 talousarvion tulot 7.401.864 €.
Terveystalon osalta oman toiminnan tuloihin vaikuttavat sekä myyntitulot että ns. läpilaskutus, minkä
arvio vuodelle 2017 on yhteensä 540.000 €. Toinen merkittävä lisäys tuloihin on sekä silmätautien
poliklinikan että silmäkirurgian hyvä tulokehitys vuonna 2016. Vuoden 2016 talousarviossa näitä
tekijöitä ei ollut otettu huomioon.
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 145 152 151 -0,7 151 151
Määräaikaiset ja sijaiset 10 14 40,0 14 14
YHTEENSÄ 145 162 165 1,9 165 165
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 162 165 1,9 165 165
Määräaikainen henkilöstö sisältää lääkärityöpanosta, joka aiemmin ollut ostopalvelua.
67
Terveydenhuollon vastaanottopalvelut; erittely vastuualueittain
Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-%
Tuotot 1 593 979 1 482 395 1 639 693 10,6
Kulut -10 394 023 -10 465 249 -10 643 751 1,7
Toimintakate -8 800 044 -8 982 854 -9 004 058 0,2
Suunnitelman muk.poistot -4 778 -2 370 -4 200 77,2
Tilikauden tulos -8 804 822 -8 985 224 -9 008 258 0,3
=valtuustoon nähden sitovat erät
Suun terveydenhuolto
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-%
Tuotot 667 329 619 522 702 178 13,3
Kulut -2 547 882 -2 549 916 -2 476 545 -2,9
Toimintakate -1 880 553 -1 930 394 -1 774 367 -8,1
Suunnitelman muk.poistot -51 966 -35 000 -40 100 14,6
Tilikauden tulos -1 932 520 -1 965 394 -1 814 467 -7,7
=valtuustoon nähden sitovat erät
Erikoissairaanhoito/avohoito
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-%
Tuotot 1 884 729 1 903 669 2 863 692 50,4
Kulut -4 114 829 -4 142 336 -4 903 762 18,4
Toimintakate -2 230 101 -2 238 667 -2 040 070 -8,9
Suunnitelman muk.poistot -99 949 -50 130 -73 600 46,8
Tilikauden tulos -2 330 050 -2 288 797 -2 113 670 -7,7
Hoidolliset tukipalvelut
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-%
Tuotot 2 125 487 2 085 406 2 196 301 5,3
Kulut -2 291 222 -2 385 326 -2 276 091 -4,6
Toimintakate -165 735 -299 920 -79 790 -73,4
Suunnitelman muk.poistot -80 031 -63 500 -64 500 1,6
Tilikauden tulos -245 766 -363 420 -144 290 -60,3
=valtuustoon nähden sitovat erät
8.6.3 Muut palvelujen ostot
Tilivelvolliset: sosiaali- ja terveysjohtaja
perusturvalautakunnan jäsenet
Palvelualue sisältää erikoissairaanhoidon ostopalvelut (KYS ja muut sairaalat),
ympäristöterveydenhuollon (terveysvalvonta, eläinlääkintähuolto) ja ensihoidon menot.
Toiminnan painopistealueet:
Varkaudessa järjestettävän erikoissairaanhoidon käyttö lisääntyy ja vastaavasti muu
erikoissairaanhoidon käyttö vähentyy.
68
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Menot sopeutetaan tuloihin
Erikoissairaanhoidon
kustannusten hillitseminen
Lähetevirtojen seuranta
Terveystalon leikkaustoiminnan
kustannusten seuranta osavuo-
sikatsauksien yhteydessä
Lähetemäärien vähentäminen ja
erikoissairaanhoidon käytön
vähentäminen
Suunnittelukauden tavoitteet 2018–
2019
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Varkaudessa järjestettävän
erikoissairaanhoidon käyttö lisääntyy ja
vastaavasti muu erikoissairaanhoidon
käyttö vähentyy.
Erikoissairaanhoidon
nettomenot
Nettomenot vähenevät 3 %
vuodessa
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
Tilojen toimivuus ja sisäilmaongelmat Nykyisten toimitilojen toimivuuden ylläpito ja
tarvittaessa uusien tilojen suunnittelu
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 214 253 80 000 180 000 125,0 181 980 184 182
Kulut -23 377 936 -22 255 767 -24 078 504 8,2 -24 343 368 -24 637 922
Toimintakate -23 163 683 -22 175 767 -23 898 504 7,8 -24 161 388 -24 453 740
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0 0 0
Tilikauden tulos -23 163 683 -22 175 767 -23 898 504 7,8 -24 161 388 -24 453 740
=valtuustoon nähden sitovat erät
Kys:n erikoissairaanhoidon ostopalvelun määräraha budjetoitu vuoden 2017 talousarviossa vuoden
2016 toteutumaennusteen (elokuu) mukaisesti.
Muiden sairaaloiden ostopalvelujen vuoden 2017määrärahan kasvu n. 1,0 milj. € kohdistuu
Terveystalolta ostettaviin palveluihin.
Muut palvelujen ostot, erittely vastuualueittain
KYS/ostot
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-%
Tuotot
Kulut -21 003 277 -19 918 875 -21 248 971 6,7
Toimintakate -21 003 277 -19 918 875 -21 248 971 6,7
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0
Tilikauden tulos -21 003 277 -19 918 875 -21 248 971 6,7
=valtuustoon nähden sitovat erät
69
Muut sairaalat/ostot
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-%
Tuotot 210 881 80 000 180 000 125
Kulut -2 154 103 -1 667 559 -2 605 345 56
Toimintakate -1 943 222 -1 587 559 -2 425 345 53
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0
Tilikauden tulos -1 943 222 -1 587 559 -2 425 345 53
=valtuustoon nähden sitovat erät
Ympäristöterveydenhuolto/ostot
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-%
Tuotot 5 371
Kulut -220 556 -228 396 -224 188 -1,8
Toimintakate -215 185 -228 396 -224 188 -1,8
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0
Tilikauden tulos -215 185 -228 396 -224 188 -1,8
=valtuustoon nähden sitovat erät
8.6.4 Psykososiaaliset palvelut
Tilivelvolliset: sosiaali- ja terveysjohtaja
palvelualuepäällikkö
perusturvalautakunnan jäsenet
Tulosalue järjestää ja tuottaa mielenterveyspalveluja, psykiatrisen osastohoidon sekä sosiaalihuoltolain
mukaisia sosiaalipalveluja.
Työllistymistä tukevat sosiaalipalvelut (kuntouttava työtoiminta, pajatoiminta ja sosiaalipalveluihin
liittyvät hankkeet) siirtyivät 1.1.2016 alkaen työllisyysyksiköstä aikuissosiaalityön ja vammaispalvelun
palveluyksikköön. Työllisyydenhoidon kokonaisuutta hoidetaan työllisyysyksikön ja aikuissosiaalityön
yhteistyönä. Työllisyysyksikkö koordinoi työllistymistä edistäviä palveluita. Työllisyyden edistämistä
koskevat tavoitteet ovat esitetty kohdassa Konsernihallinto/Henkilöstöhallinto/Työllisyysyksikkö.
Toiminnan painopistealueet:
1. Kotiin annettavien palvelujen ja jalkautuvan työn kehittäminen kaikissa toiminnoissa.
2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen monialaisesti yhdessä SOS-lapsikylän
kanssa. Toiminnan suunnittelu sisältää mm. tarkoituksen mukaiset toimintaedellytykset nuorille.
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Nuorten päihdetyön kehittäminen
enemmän ennaltaehkäisevään
suuntaan
Lasten, nuorten ja aikuisten päihde- ja
mielenterveyspalveluissa painopisteenä
on lapsiperheiden hyvinvoinnin
tukeminen ja verkostoyhteistyö eri
Uusien toimintamallien
käynnistyminen
Uusien toimintamallien
käynnistyminen
Uudet huostaanotot (vrt. 2016)
Nuorten päihdetyöntekijän
jalkautuminen lasten, nuorten
ja perheiden
kohtaamisympäristöihin
lisääntyy
Asiantuntijatukea annetaan
peruspalveluiden
työskentelylle.
70
toimijoiden kanssa
Päihdekuntoutujien tuetun asumisen kehittäminen yhdessä kolmannen sektorin ja Wartalo Kodit Oy:n kanssa
Mielenterveyskuntoutujien
asumispalveluiden kustannuskehitys
pysyy hallinnassa
Rakennushankkeen käynnistyminen syksyn 2017 aikana
Mielenterveyskuntoutujien
asumispalveluiden
asiakasmäärä
Yhteistyö lisääntyy verkoston
toimijoiden välillä; yhteistyön
tiivistyminen mahdollistaa
vaikuttavamman
ennaltaehkäisevän työotteen
Päihdekuntoutujien tukiasumista tehostetaan ja vaikeasti normaaliin asuntokantaan sijoitettavien henkilöiden asumista tuetaan. Myös kriisiasuminen mahdollistuu.
Asiakkaiden kotona
selviytymistä tuetaan omalla
toiminnalla
Sosiaalityön uusien toimintamallien
kehittäminen sosiaalihuollon
lainsäädäntöuudistusten myötä
Kustannuskehitys
vammaispalvelussa ja
lastensuojelussa (vrt. 2016)
Uusien toimintamallien
käynnistyminen
Palveluita järjestetään
kustannustehokkaasti ja
asiakaslähtöisesti
Työntekijät jalkautuvat
kohtaamisympäristöihin
Uusien huostaanottojen ehkäiseminen
uusilla toimintamalleilla.
Uudet huostaanotot (vrt. 2016)
Lastensuojelukustannukset eivät
nouse vuoden 2016 tasosta
Palvelut järjestetään
kustannustehokkaasti ja
laadukkaasti.
Perheiden kanssa toimiva
yhteistyöverkosto ottaa
vastuuta perheen hyvinvoinnin
turvaamisesta.
Toiminta järjestetään ja
tuotetaan yhteistyössä SOS-
lapsikylän kanssa. Tavoitteena
on 10 vuoden aikajänteellä
pyrkiä alentamaan kuluja 25 %
nykyisestä tasosta. Kulut
vähenevät vuosittain 2.5 %
vuoden 2016 toteutuneisiin
kuluihin nähden.
Suunnittelukauden tavoitteet 2018–
2019
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Pääpaino kotiin annettavissa
palveluissa koko palvelualueen osalta
Asiakasmäärät Ostopalveluiden väheneminen
Poikkihallinnollisen yhteistyön
kehittäminen asiakasnäkökulmasta
Uusien toimintatapojen
käyttöönotto poikkihallinnollisesti
Yhteiset toimintamallit ja -
käytännöt vakiintuvat,
yhteinen tavoite kustannusten
hillitsemiseksi =valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
71
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
Asiakasmäärien hallitsematon lisääntyminen,
minkä vuoksi kustannukset kasvavat tehdyistä
toimenpiteistä huolimatta
Osaavan henkilökunnan saatavuuden
heikkeneminen
Henkilöstön jaksaminen
Palvelujen järjestämistapojen edelleen kehittäminen,
rakenteellisten muutosten suunnittelu ja käyttöönotto
Hyvä henkilöstöpolitiikka ja johtaminen
Toimiminen yhteistyössä henkilöstöhallinnon
työhyvinvointiprojektin kanssa
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 2 936 124 3 461 500 1 697 230 -51,0 1 723 988 1 744 848
Kulut -24 175 289 -24 851 728 -21 631 332 -13,0 -22 213 124 -22 481 903
Toimintakate -21 239 165 -21 390 228 -19 934 102 -6,8 -20 489 136 -20 737 055
Suunnitelman muk.poistot -6 371 -4 180 -3 800 -9 0 0
Tilikauden tulos -21 245 536 -21 394 408 -19 937 902 -6,8 -20 489 136 -20 737 055
=valtuustoon nähden sitovat erät
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 104 108 105 -2,8 105 105
Määräaikaiset ja sijaiset 10 12 20,0 12 12
YHTEENSÄ 104 118 117 -0,8 117 117
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 118 117 -0,8 117 117
Psykososiaaliset palvelut; erittely vastuualueittain
Perhepalvelut
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-%
Tuotot 717 387 851 548 599 925 -29,5
Kulut -6 191 897 -6 223 862 -6 054 608 -2,7
Toimintakate -5 474 510 -5 372 314 -5 454 683 1,5
Suunnitelman muk.poistot
Tilikauden tulos -5 474 510 -5 372 314 -5 454 683 1,5
=valtuustoon nähden sitovat erät
Aikuis- ja vammaispalvelut
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-%
Tuotot 1 366 771 1 914 284 354 333 -81,5
Kulut -12 822 663 -13 711 637 -10 842 487 -20,9
Toimintakate -11 455 892 -11 797 354 -10 488 154 -11,1
Suunnitelman muk.poistot
Tilikauden tulos -11 455 892 -11 797 354 -10 488 154 -11,1
72
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-%
Tuotot 295 046 240 806 215 889 -10,3
Kulut -3 292 664 -3 119 910 -2 911 677 -6,7
Toimintakate -2 997 618 -2 879 104 -2 695 788 -6,4
Suunnitelman muk.poistot -413
Tilikauden tulos -2 998 031 -2 879 104 -2 695 788 -6,4
=valtuustoon nähden sitovat erät
Osastohoito/Psykiatria
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-%
Tuotot 557 238 497 580 527 083 5,9
Kulut -1 868 064 -1 857 980 -1 822 560 -1,9
Toimintakate -1 310 826 -1 360 400 -1 295 477 -4,8
Suunnitelman muk.poistot -5 957 -4 180 -3 800 -9
Tilikauden tulos -1 316 783 -1 364 580 -1 299 277 -4,8
=valtuustoon nähden sitovat erät
8.6.5 Perusturvalautakunnan hallinto
Tilivelvolliset: sosiaali- ja terveysjohtaja
perusturvalautakunnan jäsenet
Palvelualue vastaa sosiaali- ja terveyskeskuksen yleisistä hallintotehtävistä, palvelualueiden
yhteensovittamisesta sekä perusturvalautakunnan valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä.
Toiminnan painopistealueet:
Hyvä yhteistyö ja hyvien toimintatapojen käyttöönotto Varkauden ja Joroisten yhteistoiminta-alueella.
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 2 538 917 2 666 589 2 606 930 -2,2 2 635 606 2 667 497
Kulut -2 548 084 -2 898 288 -2 624 679 -9,4 -2 673 381 -2 705 729
Toimintakate -9 167 -231 699 -17 749 -92,3 -37 775 -38 232
Suunnitelman muk.poistot -79 816 -67 120 -74 900 12 0 0
Tilikauden tulos -88 983 -298 819 -92 649 -69,0 -37 775 -38 232
=valtuustoon nähden sitovat erät
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 32,8 32,8 36,31 10,7 36 36
Määräaikaiset ja sijaiset
YHTEENSÄ 32,8 32,8 36,31 10,7 36 36
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 32,8 36,31 10,7 36 36
Hallinnossa toiminnallisia muutoksia – siirtoja muilta toimintayksiköistä; talouspäällikön siirto
konsernihallinnosta sosiaali- ja terveystoimeen. Etuussihteerien (2,5 henkilöä) tehtävien
uudelleenjärjestelyt perustoimeentulotuen siirtyessä 1.1.2017 Kelan hoidettavaksi.
73
8.6.6 Työterveyshuolto
Tilivelvolliset: sosiaali- ja terveysjohtaja
perusturvalautakunnan jäsenet
Työterveyshuollon tehtävänä on vastata kaupungin oman henkilöstön työterveyshuollosta sekä
lakisääteisten työterveyspalvelujen tuottamisesta alueen yrityksille järjestämisvastuun perusteella.
Soisalon Työterveys liikelaitos aloitti toimintansa 1.1.2008 ja on tuottanut työterveyshuollon palvelut 13
kunnalle ja lisäksi alueen yrityksille. Liikelaitos on tuottanut sekä lakisääteistä työterveyshuoltoa että
sairaanhoitopalveluja asiakkaille riippuen siitä, kuinka kattavan palvelun asiakas on ostanut.
Varkauden kaupunginhallitus on 5.9.2016 § 175 kokouksessaan päättänyt lakkauttaa Soisalon
Työterveys liikelaitoksen toiminnan nykyisessä muodossaan 31.12.2016 ja ottaa työterveyshuollon
järjestämisen 1.1.2017 alkaen omaksi toiminnakseen.
Kaupungin omana toimintana vastataan kaupungin oman henkilöstön työterveyshuollosta sekä
lakisääteisten työterveyspalvelujen tuottamisesta alueen yrityksille järjestämisvastuun perusteella.
Työterveyshuollon toimintatuotot ja –kulut on budjetoitu sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen omaksi
tulosalueeksi.
Myös muiden Soisalon Työterveys liikelaitoksen toiminnassa mukana olleiden kuntien vastuulla on
vuoden 2017 alusta huolehtia oman työterveyshuoltotoimintansa järjestämisestä omalle henkilöstölleen
sekä alueensa yrityksille. Yritykset voivat itsenäisesti hakeutua eri palveluntuottajien keskuuteen joko
suoraan tai kilpailuttamalla toimintansa.
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Työterveyshuollon toiminta jatkuu saumattomasti kaupungin omana toimintana
Asiakasmäärät Yhteydenotto- ja hoitoon pääsyn viiveet
Tuottajan muutos ei aiheuta palveluviiveitä tai katkoksia asiakkuuksiin tai toimintaan Yhteyden saanti ja hoitoon pääsy on joustavaa, eikä viiveitä synny
Uusi toimintamalli vakiintuu Asiakaspalautteet Häiriötilanteet ja niiden raportointi
Toimintamalli laaditaan ja toimeenpannaan yhdessä henkilöstön kanssa
Työterveyshuolto tuottaa laadukkaita palveluja ja laadun toteutumista seurataan
Asiakastyytyväisyyskysely Henkilöstökysely Henkilöstön kouluttautuminen Yhteistyö työnantajien kanssa
Asiakastyytyväisyys on vähintään hyvällä tasolla Henkilöstötyytyväisyys on vähintään hyvällä tasolla Henkilöstö käy täydennyskoulutuksissa vuosittain ja tarvittaessa Kiinteää yhteistyötä työnantajien kanssa on säännöllistä ja tavoitteellista Toiminta on laatukäsikirjan mukaista Henkilöstöä on riittävästi
Työterveyshuolto tuottaa kustannustehokkaita palveluja
Osavuosikatsaukset Tilinpäätökset Tunnusluvut
Työterveyshuollon kustannukset eivät kasva yleistä kustannuskehitystä nopeammin tai enemmän
Työterveyshuolto tuottaa Sairauspoissaolojen määrä Yleinen työkykyisyys lisääntyy ja
74
vaikuttavia palveluja Sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset KL 1 ja KL 2 määrä ja määrän kehitys
sairauspoissaolojen määrä vähenee, samalla kun sairauspoissaoloihin liittyvät kustannukset vähenevät Sairauksien hoitokustannukset alenevat Tapaturmavakuutusmaksut alenevat
Suunnittelukauden tavoitteet 2018–2019
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Työterveyshuollon toiminta on kustannustehokasta ja vaikuttavaa
Osavuosikatsaukset Tilinpäätökset Tunnusluvut Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset KL 1 ja KL 2 määrä ja määrän kehitys
Toiminnan vakiintumisen myötä toimintamallit ovat sujuvia ja toiminta pysyy kustannuksiltaan ennakoitavana
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 0 0 1 240 000 1 240 000 1 240 000
Kulut 0 0 -1 240 000 -1 240 000 -1 240 000
Toimintakate 0 0 0 0 0
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0 0
Tilikauden tulos 0 0 0 0 0
=valtuustoon nähden sitovat erät
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 0 0 8 8 8
Määräaikaiset ja sijaiset 0 0
YHTEENSÄ 0 8 8 8
75
8.6.7 Sosiaali- ja terveystoimi Joroinen
Hallinto
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017
Muutos-
% TS2018 TS2019
Tuotot 12 091 14 050 63 871 354,6 63 871 63 871
Kulut -12 090 -14 050 -14 000 -0,4 -14 000 -14 000
Toimintakate 1 0 49 871 49 871 49 871
Suunnitelman muk.poistot -49 871 -49 871 -49 871
Tilikauden tulos 1 0 0 0 0
Psyk.sos. palvelut
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017
Muutos-
% TS2018 TS2019
Tuotot 3 757 590 4 343 971 3 765 277 -13,3 3 765 277 3 765 277
Kulut -3 756 259 -4 343 472 -3 764 277 -13,3 -3 764 277 -3 764 277
Toimintakate 1 332 499 1 000 100,4 1 000 1 000
Suunnitelman muk.poistot -1 331 -500 -1 000 100,0 -1 000 -1 000
Tilikauden tulos 1 -1 0 0 0
Kotiin annettavat palvelut ja sairaalahoito
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017
Muutos-
% TS2018 TS2019
Tuotot 5 501 101 6 454 202 6 476 342 0,3 6 476 342 6 476 342
Kulut -5 483 824 -6 432 679 -6 457 100 0,4 -6 457 100 -6 457 100
Toimintakate 17 277 21 523 19 242 -10,6 19 242 19 242
Suunnitelman muk.poistot -17 643 -22 550 -19 242 -14,7 -19 242 -19 242
Tilikauden tulos -366 -1 027 0 *** 0 0
Terveydenhuollon vastaanottopalvelut
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017
Muutos-
% TS2018 TS2019
Tuotot 3 367 378 3 217 049 3 377 248 5,0 3 377 248 3 377 248
Kulut -3 260 929 -3 134 076 -3 301 081 5,3 -3 301 081 -3 301 081
Toimintakate 106 449 82 973 76 167 -8,2 76 167 76 167
Suunnitelman muk.poistot -106 451 -82 973 -76 167 -8,2 -76 167 -76 167
Tilikauden tulos -1 0 0 *** 0 0
Muut palvelujen ostot
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017
Muutos-
% TS2018 TS2019
Tuotot 7 298 731 6 535 583 6 974 774 6,7 6 974 774 6 974 774
Kulut -7 298 733 -6 535 583 -6 974 774 6,7 -6 974 774 -6 974 774
Toimintakate -2 0 0 *** 0 0
Suunnitelman muk.poistot 0 0
Tilikauden tulos -2 0 0 *** 0 0
Sos. ja terveystoimi yhteensä/Joroinen
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017
Muutos-
% TS2018 TS2019
Tuotot 19 936 893 20 564 855 20 657 512 0,5 20 657 512 20 657 512
Kulut -19 811 835 -20 459 859 -20 511 232 0,3 -20 511 232 -20 511 232
Toimintakate 125 057 104 996 146 280 39,3 146 280 146 280
Suunnitelman muk.poistot -125 425 -106 023 -146 280 38,0 -146 280 -146 280
Tilikauden tulos -367 -1 027 0 *** 0 0
76
8.7 SIVISTYSTOIMI
Sivistystoimi koostuu neljästä tulosalueesta (palvelualue), jotka ovat, varhaiskasvatus, perusopetus,
kulttuuri- ja vapaa-aika sekä Soisalo-opisto, joka toimii Varkauden lisäksi Heinävedellä, Joroisissa,
Leppävirralla sekä Pieksämäellä. Sivistyspalveluiden tehtävä on tuottaa laadukkaita ja asiakaslähtöisiä
hyvinvointipalveluita, joilla lisätään alueen elin- ja vetovoimaisuutta sekä parannetaan asukkaiden
viihtyvyyttä.
Toiminnan painopistealueet:
1. Toiminnassa huomioidaan Suomi 100 itsenäisyyden juhlavuosi.
2. Osallistutaan hallintosääntöuudistukseen ja valmistaudutaan uuteen kuntaan 2019.
3. Lasten, nuorten ja perheiden hankkeeseen osallistuminen sekä tulosalueittain omalta osaltaan
kiintiöpakolaisten kotouttamisesta vastaaminen.
4. Toimiala osallistuu omalta osaltaan kaupungin järjestöstrategian tekemiseen.
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Hallinnon laillisuus ja toimivuus Päätösten oikeellisuus Pysyvyys 100 %
Hallintosääntöuudistus mahdollistaa asiakaslähtöisen, taloudellisen ja vaikuttavan palvelutuotannon Sairauspoissaolojen vähentyminen
Asiakastyytyväisyys Henkilöstötyytyväisyys Sairauslomapäivät
Tyytyväisyys yli 3,5/5 asiakas- ja henkilöstötyytyväisyydessä Sairauslomapäivät vähenevät 5 % edellisen vuoden tasosta
Suunnittelukauden tavoitteet 2018-2019
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Kehitetään suunnitelmallisesti
sivistystoimea vastaamaan
toimintaympäristössä tapahtuviin
muutoksiin (uusi kunta 2019)
Kustannukset verrokkikuntiin
Asiakastyytyväisyys
Kustannukset verrokkikuntien
tasolla
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
Palveluita ei voida tuottaa nykyisellä tasolla eikä
kehittää kaupungin taloustilanteen vuoksi
Soisalon työterveyden mahdollisten irtisanomisten
vaikutukset työllistämiseen
Toimialan kiinteistöjen kunto vaatii mittavia
korjaustoimenpiteitä
Palveluiden sopeuttaminen käytettävissä oleviin
määrärahoihin
Palvelutason heikentäminen
Palveluverkon tarkastelu ja siihen liittyvä
rakentaminen
SIVISTYSTOIMI YHTEENSÄ
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 4 736 708 4 035 835 3 849 981 -4,6 3 630 000 3 600 000
Kulut -36 615 327 -35 845 435 -35 868 373 0,1 -35 630 000 -35 600 000
Toimintakate -31 878 619 -31 809 600 -32 018 392 0,7 -32 000 000 -32 000 000
Suunnitelman muk.poistot -275 185 -140 790 -184 991 0 -177 072 -177 072
Tilikauden tulos -32 153 804 -31 950 390 -32 203 383 0,8 -32 177 072 -32 177 072
77
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 431 392 411 4,8 411 411
Määräaikaiset ja sijaiset 2 76 86 79 79
YHTEENSÄ 433 468 497 6,2 490 490
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 454,12 445,69 458,41 2,9 439,7 434,7
8.7.1 Hallinto Tilivelvolliset: sivistysjohtaja sivistyslautakunnan jäsenet
Hallinnon tehtävänä on mahdollistaa toimialan tuottamien palveluiden toiminta. Hallinto vastaa osaltaan
palveluiden laillisuudesta sekä niiden vaikuttavuudesta.
Toiminnan painopistealueet:
1. Hallinnon kehittäminen tavoitteena on asiakaslähtöisyyden ja avoimuuden lisääminen. Tällä
valmistaudutaan uuteen kuntaan vuonna 2019.
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 2 310 135 800 2 400 -98,2 2 263 2 244
Kulut -282 153 -559 400 -287 623 -48,6 -286 190 -285 949
Toimintakate -279 843 -423 600 -285 223 -32,7 -283 927 -283 705
Suunnitelman muk.poistot -311 -58 -100
Tilikauden tulos -280 154 -423 658 -285 223 -32,7 -283 927 -283 705
=valtuustoon nähden sitovat erät
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 5 5 5 0,0 5 5
Määräaikaiset ja sijaiset 2 2 1 1 1
YHTEENSÄ 7 7 6 -14,3 6 6
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 7 7 6 -14,3 6 6
8.7.2 Perusopetus Tilivelvolliset: sivistysjohtaja sivistyslautakunnan jäsenet Varkauden kaupunki järjestää laadukasta opetussuunnitelman mukaista perusopetusta yhteistyössä huoltajien, eri toimialojen, palvelualueiden sekä sidosryhmien kesken. Toiminnassa painottuu poikkihallinnollinen, ennaltaehkäisevä yhteistyö ja toimintakulttuuria kehitetään kaikilla kouluilla ProKoulu-ja ProVarkaus- hankkeiden kautta. Osallisuutta kehitetään ottamalla toimintojen kehittämiseen mukaan oppilaat sekä sidosryhmät.
78
Toiminnan painopistealueet:
1. ProKoulu ja ProVarkaus- hankkeiden tulosten eteenpäin vieminen ja varmentaminen koulujen
toimintakulttuurin uudistamiseksi. Toiminnalla lisätään henkilöstön työhyvinvointia sekä oppilaiden
kouluviihtyvyyttä.
2. Waltterin koulun käynnistämisen varmentaminen ja toteuttaminen.
3. Kasvatuksen palvelurakenneverkon (kouluverkko) tarkastelu ja siihen liittyvien päätösten
toteuttaminen.
4. Oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittäminen vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita
(henkilöstön koulutus NPDL, digitalisaatio). Opetussuunnitelman laaja-alaisen oppimisen
toteuttaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (esim. Kulttuuriketju-
kulttuurikasvatussuunnitelma).
5. Perusopetuksessa varaudutaan kiintiöpakolaisten kotouttamiseen lisäämällä määräaikaista
henkilöstöresurssia.
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
ProKoulu ja ProVarkaus toimintamallin
varmentaminen tavoitteena
syrjäytymisen väheneminen,
henkilöstötyytyväisyyden lisääntyminen.
Henkilöstötyytyväisyys
Asiakastyytyväisyys
Koulukiusaamistapaukset
Tyytyväisyys 3,5/5
Koulukiusaamisten osalta
tavoitteena on nollatoleranssi
(tilinpäätös 2015: 44 kpl).
Kustannustehokkaasti tuotettu ja laadukas perusopetus.
Perusopetuksen hinta €/oppilas, kotikuntakorvaukset
Kustannukset verrokkikuntien tasolla.
Oppimisympäristöjen ja pedagogiikan
kehittäminen vastaamaan uutta
opetussuunnitelmaa
Hankitut tietotekniset laitteet ja
ryhmäkoko sekä henkilöstön
koulutus
Ryhmäkoko ja laitehankinnat
verrokkikuntien tasolla,
henkilöstökoulutus väh. 1 pv/hlö
Suunnittelukauden tavoitteet 2018-2019
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
ProKoulu toimintamallin
vakiinnuttaminen
Henkilöstötyytyväisyys
Asiakastyytyväisyys
Koulukiusaamistapaukset
Toimintakulttuurin muutos näkyy
oppilaiden ja henkilöstön
hyvinvoinnin lisääntymisenä 10
% verrattuna vuoteen 2015.
Hankkeilla kehitetään mittari
arvioimaan tukitoimenpiteen
vaikuttavuutta
Uuden opetussuunnitelman
varmentaminen ja ajantasaisuus
Lukuvuosisuunnitelman
tavoitteiden toteutuminen sekä
opetussuunnitelman jatkuva
päivittäminen
Opetussuunnitelma päivitetään
vuosittain ja opetus toteutetaan
laadukkaasti
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
ProKoulu toimintamalli ei vakiinnu sitoutumisen
puutteen tai henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi
Opetussuunnitelman läpiviennin epäonnistuminen
ja ryhmäkokojen hallitsematon kasvu
Kouluverkkoratkaisun taloudellisuudessa ja
laadussa epäonnistuminen
Varmennusjärjestelmän luominen ja henkilöstön
työhyvinvointiin panostaminen
Henkilöstön kouluttaminen tietoteknisiin ja
pedagogisiin valmiuksiin sekä riittävien
taloudellisten resurssien varaaminen
Selvitetään mahdollisimman tarkasti kustannus- ja
laatuvaikutukset sekä sitoutetaan henkilöstö ja
päättäjät niiden toteuttamiseen
79
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 1 162 701 692 219 634 073 -8,4 597 843 592 902
Kulut -16 298 660 -15 863 604 -16 198 348 2,1 -16 117 659 -16 104 088
Toimintakate -15 135 959 -15 171 385 -15 564 275 2,6 -15 519 816 -15 511 186
Suunnitelman muk.poistot -156 746 -59 283 -66 743 13 -66 743 -66 743
Tilikauden tulos -15 292 705 -15 230 668 -15 631 018 2,6 -15 586 559 -15 577 929
=valtuustoon nähden sitovat erät
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 178 170 176 3,5 176 176
Määräaikaiset ja sijaiset 42 49 16,7 45 45
YHTEENSÄ 178 212 225 6,1 221 221
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 200,66 200,66 207 3,2 195 190
Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien uudistamisesta johtuen henkilöstömäärän tilastointitapa on
muuttunut talousarviossa 2017. Määräaikaisen henkilöstön määrään vaikuttavat Waltterin koulun
henkilöstömitoitus sekä saatu OKM:n avustus esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin
toimenpiteisiin, erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien
palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen.
8.7.3 Varhaiskasvatus
Tilivelvolliset: varhaiskasvatuspäällikkö sivistyslautakunnan jäsenet
Strategian mukainen kuvaus toiminnasta / tehtävän kuvaus
Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta,
jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varkauden
varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat kaupungin ja yksityisen järjestämästä päivähoidosta ja
esiopetuksesta sekä muusta toiminnasta kuten avoimesta varhaiskasvatustoiminnasta.
Varhaiskasvatus tekee tiivistä yhteistyötä huoltajien, eri toimialojen, palvelualueiden sekä muiden
sidosryhmien kanssa palvelujen kehittämiseksi.
Varkaudessa lapsella on subjektiivinen oikeus kokopäivähoitoon. Yli 3-vuotiaiden lasten ryhmässä
suhdeluku (seitsemän lasta/yksi aikuinen) päätetään pitää nykyisellään.
Varhaiskasvatuksessa siirrytään 1.8.2017 alkaen sähköiseen hoitoaikojen varaamiseen sekä
hoitoaikaperusteiseen laskutukseen.
Toiminnan painopistealueet:
1. Päiväkotiratkaisujen ja Waltterin koulun esiopetuksen toteuttaminen 1.8.2017 alkaen.
2. Varkauden kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman laadinta ja sen käyttöönotto ja jalkauttaminen
1.8.2017 alkaen.
3. Varkauden kaupungin kiintiöpakolaisten alle kouluikäisten lasten päivähoidon ja esiopetuksen
järjestäminen sekä riittävän tuen järjestäminen pakolaisperheille yhteistyössä sosiaali- ja
terveystoimen kanssa.
80
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Päiväkotiratkaisujen (Nappula,
Käpykangas) toteuttaminen 1.8.2017
alkaen.
Hoitopaikkojen määrä/riittävyys,
hoitojono
Toiminnan kustannukset, € /
hoitopäivä
Lakisääteisten päivähoitohoito-
ja esiopetuspaikkojen
järjestyminen asiakkaille
Kustannukset verrokkikuntien
tasolla
Suunnittelukauden tavoitteet 2018-2019
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Varkauden kaupungin varhaiskasvatus-
suunnitelman laadinta ja sen
käyttöönotto ja jalkauttaminen 1.8.2017
alkaen.
Varkauden kaupungin
varhaiskasvatussuunnitelman
tavoitteiden toteutuminen
Yksikkökohtaisiin
varhaiskasvatussuunnitelmiin
kirjattujen tavoitteiden
toteutuminen
Lapsen
varhaiskasvatussuunnitelmaan
kirjattujen lapsikohtaisten
tavoitteiden toteutuminen
Kaupungin oma
varhaiskasvatussuunnitelma ja
lapsikohtainen
varhaiskasvatussuunnitelma
ovat valmiina käyttöön 1.8.2017.
Suunnitelman tavoitteita ja
toteuttamistapaa päivitetään
vuosittain yksikkökohtaisessa
toimintasuunnitelmassa.
Varhaiskasvatussuunnitelman
sisältöä jalkautetaan
koulutuksin.
Varkauden kaupungin kiintiöpakolaisten
alle kouluikäisten lasten päivähoidon ja
esiopetuksen järjestäminen sekä
riittävän tuen järjestäminen
pakolaisperheille yhteistyössä sosiaali-
ja terveystoimen kanssa
Hoitopaikkojen ja
esiopetuspaikkojen määrä
(jonolista)
Kiintiöpakolaisten, alle
kouluikäisten, lasten
integroiminen olemassa oleviin
päivähoito- ja esiopetusryhmiin,
sekä riittävän perhetuen
järjestäminen yhteistyössä
sosiaalitoimen kanssa
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
-päiväkotiratkaisujen viivästyminen ja siitä
johtuvien säästötavoitteiden toteutumattomuus
-uuden varhaiskasvatussuunnitelman sisältö ja
tavoitteet eivät siirry käytäntöön
-asiakasmäärien nopea lisääntyminen, minkä
vuoksi kustannukset kasvavat tehdyistä
toimenpiteistä huolimatta (esimerkiksi uuden
hoitoryhmän perustaminen)
- päivähoitoon pääsyn lakisääteiset määräajat
ylittyvät
-rakenteellisten muutosten huolellinen suunnittelu
ja käyttöönotto
- varhaiskasvatussuunnitelman jalkauttamiseksi
laaditaan hyvä koulutussuunnitelma ja
yksikkökohtainen toteuttamissuunnitelma.
Resurssit kohdennetaan oikein
-palvelujen järjestämistapojen edelleen
kehittäminen yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa
- asiakkaiden palveluohjaukseen panostaminen
- hoitojonon tiivis seuraaminen ja
hoitopaikkatarpeeseen vastaaminen
81
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 1 227 973 1 067 765 1 255 550 17,6 1 183 810 1 174 027
Kulut -11 327 972 -11 238 058 -11 286 243 0,4 -11 170 321 -11 160 916
Toimintakate -10 099 999 -10 170 293 -10 030 693 -1,4 -9 986 511 -9 986 889
Suunnitelman muk.poistot -15 776 -5 664 -10 178 80 -10 178 -10 178
Tilikauden tulos -10 115 775 -10 175 957 -10 040 871 -1,3 -9 996 689 -9 997 067 =valtuustoon nähden sitovat erät
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 178 154 160 3,9 160 160
Määräaikaiset ja sijaiset 26 19 -26,9 16 16
YHTEENSÄ 178 180 176 -2,2 176 176
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 169,9 170,07 165,55 -2,7 164,3 164,3
Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien uudistamisesta johtuen henkilöstömäärän tilastointitapa on
muuttunut talousarviossa 2017.
Talousarvioon on varattu 60.000 € tilapäisen lapsiryhmän perustamiseen tammikuu-kesäkuu 2017
lakisääteisten hoidon järjestämiseksi. Henkilöstömäärään on lisätty tilapäisen lapsiryhmän
perustamisen vuoksi 3 määräaikaista tehtävää (1,25 htv).
8.7.4 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tilivelvolliset: sivistysjohtaja sivistyslautakunnan jäsenet
Tehtävänä on tarjota asukkaille laadukkaita ja helposti saavutettavia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja
ja edistää siten asukkaiden hyvinvointia sekä vahvistaa kaupungin imagoa virikkeellisenä vapaa-ajan
kaupunkina. Palvelualueeseen kuuluvat museot, kirjasto, kulttuuri sekä liikunta- ja nuorisopalvelut.
Toiminnan painopistealueet:
1. Liikuntapalveluiden uudelleen organisoinnin loppuun vieminen. Uimahallin peruskorjaus /uuden
uimahallinrakentamissuunnitelman eteneminen päätöksenteko vaiheeseen. Toiminnassa
huomioidaan uuden liikuntalain muutokset.
2. Kulttuuritarjonnasta huolehtiminen yhteistyössä Soisalo-opiston kanssa.
3. Jatketaan ”Nuorten talon” suunnittelua ja toteuttamista. Haetaan rahoitusta toiminnan
käynnistämiseen ja toteuttamiseen (esim. Ohjaamo-hankerahoitukset)
4. LUMME-kirjastojen yhteistyön ja yhteisten käytänteiden suunnittelu ja kehittäminen
5. Museoiden tilakysymyksen ratkaiseminen
6. Keski-Savon yhteisen kulttuurikasvatussuunnitelman jalkauttaminen koko toimialalle
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Turvataan kuntalaisille laadukkaat
edellytykset liikunnan harrastamiseen
vuoden 2016 palvelutasolla
Kävijämäärät
Kävijämäärät vuoden 2016
tasolla
Kirjaston laadukas palvelu
Lainojen määrä
Tapahtumien ja niihin
osallistuneiden määrä
Vuoden 2016 taso
82
Asiakaslähtöisesti tuotettu laadukas
nuorisotyö
Käyntikerrat/asiakkuudet Kävijämäärät eri toiminnoissa
vuoden 2016 taso
Lumme-kirjastojen välisen yhteistyön
kehittäminen
Kirjastoaineistokuljetusten
aloittaminen: arvio kuljetusten
toimivuudesta
Kuljetukset toimivat
Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden
parantaminen
Näyttelykävijöiden määrä
Piipun juurella-tietokantaan
digitoitavien museo-objektien
määrä
Saranat-tietokannan
käyttäjämäärät ja uusien
tuotettujen sisältöjen määrä
Koululaiskontaktien määrä
Vähintään 6500 hlö
Vähintään 3000 objektia
Käyttäjämäärä määrä vähintään
vuoden 2016 tasolla.
Kontaktien määrä vähintään
vuoden 2016 tasolla.
Suunnittelukauden tavoitteet 2018-2019
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Uimahallin peruskorjaus /uuden
uimahallinrakentamissuunnitelmien
eteneminen päätöksenteko vaiheeseen.
Päätöksenteon eteneminen ja
rahoituksen varmentuminen
Peruskorjaus/rakentamissuunnit
elma on hyväksytty ja työt
aloitettu
Varkauden liikuntatalon suuren salin
lattian uusiminen.
Töiden aikataulun
varmistuminen.
Työ on valmiina 31.8.2017
mennessä ja tilat käytettävissä.
Uuden sähköisen tietojärjestelmän
hankinta (avustukset, kulunvalvonta,
maksatus jne.)
Hankinnan eteneminen
Järjestelmä käytössä
suunnittelukaudella
Nuorten talo toimii monipuolisesti
nuorten palveluja tuottavana yksikkönä
Käyntikerrat Käyntikerrat lisääntyvät
toiminnan vakiinnuttua
Kirjaston palveluiden kehittäminen
Lumme-kirjastojen kautta
Uudet hankinnat
Lainaus Lumme-kirjastojen
välillä
Asiakastyytyväisyys
Aineistohankinnat
valtakunnallisessa keskiarvossa
6,38 €/asukas v. 2014
Museotoiminnan kehittäminen ja
tilaratkaisut
Kävijämäärä
Tilaratkaisujen eteneminen
Kävijämäärä kasvaa 20 %
vuoden 2016 tasosta, mikäli
tilaratkaisut toteutuvat
Tilaratkaisuista tehty päätös
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
83
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
Nuorten talo hanke ei toteudu Henkilöstöresurssit supistuvat Hankerahoitus vähenee voimakkaasti (omarahoitusosuuksien nousu) Talouden resurssit eivät riitä Lumme-yhteistyössä Museoiden perustehtävää ei voida toteuttaa museolain ja valtionosuuslain velvoittamalla tavalla Museoiden tilakysymystä ei saada ratkaistua Liikuntapalveluita ei pystytä tarjoamaan nykyisessä laajuudessa kaupunkilaisille. Sähköistä tilanvarausjärjestelmää ei saada käyttöön vuoden 2017 alusta
Nuorten talon vahva eteenpäin vieminen ja päättäjien sitouttaminen Turvattava eläköitymisen myötä vapautuvan tehtävän täyttö Etsitään aktiivisesti uusia rahoitusmuotoja toiminnan kehittämiseen Neuvotellaan osapuolten kanssa kustannuksista ja varataan talousarvioon riittävät voimavarat Neuvotellaan osapuolten kanssa kustannuksista ja varataan talousarvioon riittävät voimavarat Kustannusten ja laatuvaikutusten huolellinen selvitys ja eri toimijatahojen sitouttaminen Varataan riittävät taloudelliset resurssit, pohditaan yhdessä käyttäjien kanssa aukiolovaihtoehtoja. Liikuntapalvelujen ja urheiluseurojen yhteistyön tiivistäminen.
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 971 219 798 851 716 000 -10,4 675 089 669 510
Kulut -5 530 375 -5 128 581 -5 001 418 -2,5 -4 976 504 -4 972 314
Toimintakate -4 559 156 -4 329 730 -4 285 418 -1,0 -4 301 415 -4 302 804
Suunnitelman muk.poistot -95 138 -75 785 -106 781 41 -98 862 -98 862
Tilikauden tulos -4 654 294 -4 405 515 -4 392 199 -0,3 -4 400 277 -4 401 666
=valtuustoon nähden sitovat erät
Varkauden kaupungin teatteriavustus on 430.000 e.
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 38 35 41 17,1 41 41
Määräaikaiset ja sijaiset 3 8 166,7 8 8
YHTEENSÄ 38 38 49 28,9 49 49
Henkilötyövuodet / 31.12. 37,56 37,56 44,4 18,2 44,4 44,4
YHTEENSÄ 37,56 37,56 44,4 18,2 44,4 44,4
Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien uudistamisesta johtuen henkilöstömäärän tilastointitapa on
muuttunut talousarviossa 2017. Henkilöstömäärän kasvuun on vaikuttanut liikuntapaikkojen ylläpidosta
huolehtivan henkilöstön siirtyminen teknisestä toimesta sivistystoimeen sekä ulkoliikuntapaikkojen
hoitamisen siirtyminen omaksi toiminnaksi.
84
Erittely vastuualueittain
Kultuuripalvelut
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 324 0 0,0 0 0
Kulut -584 752 -575 234 -516 239 -10,3 -513 667 -513 235
Toimintakate -584 428 -575 234 -516 239 -10,3 -513 667 -513 235
Suunnitelman muk.poistot -5 045 0 -2 472 0 -2 472 -2 472
Tilikauden tulos -589 473 -575 234 -518 711 -9,8 -516 139 -515 707
Kirjastopalvelut
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 139 144 84 781 39 600 -53,3 37 337 37 029
Kulut -1 066 269 -968 670 -986 128 1,8 -981 216 -980 390
Toimintakate -927 125 -883 889 -946 528 7,1 -943 879 -943 361
Suunnitelman muk.poistot -10 065 -2 300 -8 980 290,4 -8 980 -8 980
Tilikauden tulos -937 190 -886 189 -955 508 7,8 -952 859 -952 341
Museopalvelut
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 77 679 34 650 38 000 9,7 35 829 35 533
Kulut -481 081 -415 355 -431 472 3,9 -429 323 -428 961
Toimintakate -403 402 -380 705 -393 472 3,4 -393 495 -393 429
Suunnitelman muk.poistot -77 -35 -100,0
Tilikauden tulos -403 479 -380 740 -393 472 3,3 -393 495 -393 429
Liikuntapalvelut
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 653 906 653 800 590 900 -9,6 557 137 552 533
Kulut -2 884 522 -2 704 590 -2 608 646 -3,5 -2 595 651 -2 593 466
Toimintakate -2 230 616 -2 050 790 -2 017 746 -1,6 -2 038 514 -2 040 933
Suunnitelman muk.poistot -79 952 -73 450 -95 329 29,8 -87 410 -87 410
Tilikauden tulos -2 310 568 -2 124 240 -2 113 075 -0,5 -2 125 924 -2 128 343
Nuorisopalvelut
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 100 147 25 620 47 500 85,4 44 786 44 416
Kulut -513 751 -464 732 -458 933 -1,2 -456 647 -456 262
Toimintakate -413 604 -439 112 -411 433 -6,3 -411 861 -411 846
Suunnitelman muk.poistot
Tilikauden tulos -413 604 -439 112 -411 433 -6,3 -411 861 -411 846
85
8.7.5 Soisalo-opisto
Tilivelvolliset: rehtori, koulutuspäällikkö sivistyslautakunnan jäsenet
”Iloa ja oppia”
Soisalo-opisto järjestää laadukasta ja vetovoimaista taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön
opetusta sekä koulutus- ja lastenkulttuuripalveluja alueellisesti.
Toiminnan painopistealueet:
1. Toteutetaan kestävän tulevaisuuden taloudellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja ekologisten
periaatteiden mukaista toimintaa vuosisuunnitelman mukaisesti.
2. Kehitetään kuntien eri toimialojen kanssa lasten, nuorten, ikäihmisten sekä perheiden harrastus- ja
kulttuuritoimintaa.
3. Valmistellaan Soisalo-opiston kehittämissuunnitelma yhteistyössä opistokuntien kanssa.
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Asukkaiden juurtuminen alueelle Opetustunti- ja
opiskelijamäärät
Koulutustarjonta on vuoden 2016
tasolla
Laadukkaan opetuksen ja
koulutuksen sekä monipuolisten
alueellisten kulttuuri- tapahtumien
järjestäminen
Asiakaspalaute ja
opetustuntien ja tapahtumien
määrä
Toiminta toteutetaan vuoden 2016
laajuisena ja tasoisena kuntien
taloustilanne huomioiden
Toiminta toteutetaan
kustannustehokkaasti
€/opetustunti ja €/opiskelija Kustannukset pysyvät vuoden 2016
tasolla
Varmistetaan henkilöstön
osaaminen ja hyvinvointi
laadukkaan johtamisen avulla
Henkilöstötyytyväisyys Tyytyväisyys 4/5
Suunnittelukauden tavoitteet 2018–2019
Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Soisalo-opisto tunnetaan
innovatiivisena ja ketteränä
alueellisena toimijana
Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyys edellisten
mittausten tasolla
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
Yleinen talouden niukkuus, opiston
rahoituspohjan pettäminen, osaavan
henkilöstön ja toimivien tilojen puute
Huolehditaan talousarvioon tarvittavat määrärahat,
kehitetään uusia tulomuotoja, markkinoidaan ja
brändätään opistoa aktiivisesti sekä kehitetään opiston
toimintaa yhteistyössä sopimuskuntien kanssa.
86
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 1 372 505 1 341 200 1 241 958 -7,4 1 170 995 1 161 317
Kulut -3 176 166 -3 055 792 -3 094 741 1,3 -3 079 325 -3 076 732
Toimintakate -1 803 661 -1 714 592 -1 852 783 8,1 -1 908 330 -1 915 415
Suunnitelman muk.poistot -7 214 -1 289 -1 289 -1 289
Tilikauden tulos -1 810 875 -1 714 592 -1 854 072 8,1 -1 909 619 -1 916 704
=valtuustoon nähden sitovat erät
Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien uudistamisesta johtuen henkilöstömäärän tilastointitapa on
muuttunut talousarviossa 2017. Määräaikaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt hankkeitten vuoksi.
Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lisäksi Soisalo-opistolla on suuri määrä sivutoimisia
tuntiopettajia.
8.8 TEKNINEN TOIMI
Toimintaympäristön muutos
Teknisen toimen palvelurakenteen sopeuttamista jatketaan. 1.5.2014 muodostettiin uusi palvelualue
tekniseen toimeen, johon siirrettiin tilapalvelu teknisestä toimesta, ruoka- ja puhtauspalvelut
konsernipalveluista. Liikuntapalvelut siirtyivät takaisin sivistystoimeen 1.1.2016.
Keskuskeittiön toiminta on vakiinnutettu ja muista valmistuskeittiöistä on luovuttu; ainoastaan
Kuoppakankaan valmistuskeittiö jäi toimintaan ja varayksiköksi.
Tekninen toimi siirtyi vuoden 2015 alusta prosessimaiseen organisaatioon. Henkilöresurssien
vähennys toi oman lisähaasteen toimintamallin sisäänajoon.
Prosessimainen organisaatio rakentuu seuraavasti:
Organisaatioon muodostuu tärkeimpien prosessien eli loogisten toimintakokonaisuuksien mukaisesti
kolme palvelualuetta: strateginen ohjaus, suunnittelu ja toteuttaminen. Strategiseen ohjaukseen
kuuluvat hallinto, omaisuuden hallinta ja toimialaan liittyvien yhtiöiden omistajaohjaus. Suunnittelu
sisältää maankäytön ja infran suunnittelun sekä tilasuunnittelun ohjauksen. Toteuttaminen sisältää
hankehallinnan ja ylläpidon. Näiden lisäksi erillisiä palveluyksiköitä ovat rakentamisen ohjaus,
tukipalveluyksikkö ja pysäköinninvalvonta. Kolme palvelualuetta muodostavat perusorganisaation,
jossa henkilöstö on kokonaisuudessaan hallinnon alaisuudessa. Henkilöstön monipuolista osaamista
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 32 28 29 3,6 29 29
Määräaikaiset ja sijaiset 3 9 200 9 9
Palkkatyöllistetyt
Oppisopimushenkilöstö
YHTEENSÄ 32 31 38 22,6 38 38
Henkilötyövuodet / 31.12. 32 30,4 35,46 16,6 30 30
YHTEENSÄ 32 30,4 35,46 16,6 30 30
87
hyödynnetään kaikissa prosesseissa ja kustannukset kohdennetaan kuhunkin prosessiin käytetyn
työajan suhteessa.
Teknisen toimen raami vuodelle 2017 on – 3.120.000 €. Raami tiukentaa teknisen toimen taloutta
entisestään. Menojen nousua tulee tietenkin pyrkiä välttämään. Iso kysymysmerkki on, kuten ennenkin,
tuleva talvi; pakkaset, lämmön- ja sähkönhinta jne. Lisäksi teknisen toimen budjetissa on menoeriä
joihin se itse ei voi vaikuttaa, kuten aluepelastuslaitoksen (2.436.712 €, nousua ed. vuodesta 21.873 €)
ja ympäristöyksikön maksuosuudet.
Puun myyntiin yli vuosikasvun turvaudutaan kuitenkin vain pakkotilanteessa. Kaupunginhallituksen
linjaus viime syksyltä nosti myyntitulotavoitetta vuosille 2015 ja 2016 300.000 €/vuosi. Ylimyyntiä ei
enää jatketa.
Tiukalla taloudenpidolla näyttäisi olevan mahdollista pysyä annetussa raamissa, mikäli rakennusten
purkukustannuksiin saadaan erikseen määräraha (210.000 €), mutta palveluita joudutaan tapahtuneen
henkilöstön vähentäminen takia edelleenkin sopeuttamaan.
Säästötoimenpiteet heikentävät palvelutasoa, eikä henkilöresursseja enää pystytä turvaamaan.
Toiminnalliset riskit lisääntyvät oleellisesti.
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Kustannustehokkaasti tuotetut
laadukkaat palvelut ja
palveluprosessien toimivuus
Talousarvion toteutuminen. Talousarvio toteutuu
suunnitellusti.
Suunnittelukauden tavoite 2018-2019 Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Kustannustehokkaasti tuotetut
laadukkaat palvelut ja
palveluprosessien toimivuus
Talousarvion toteutuminen. Talousarvio toteutuu
suunnitellusti.
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Sisäinen tarkkailu on toimintarutiineihin sisältyvää jatkuvaa toimintaa, jolla ehkäistään virheitä,
vahinkoja ja väärinkäytöksiä valtuuksien ja vastuun selkeällä määrittelyllä, asianmukaisella työnjaolla ja
toimivalla seurantajärjestelmällä. Organisaation sisällä pyritään varmistamaan oikea, riittävä ja
tarkoituksenmukainen informaatio, toimintaperiaatteiden, suunnitelmien, ohjeiden, lakien ja määräysten
noudattaminen, omaisuuden turvaaminen, rahallisesti merkittävien riskialttiiden toimintaketjujen
tarkkailu, resurssien taloudellinen ja tarkoituksenmukainen käyttö ja asetettujen tavoitteiden
saavuttaminen. Vastuu sisäisen tarkkailun riittävyydestä on ensisijaisesti toimintayksikön esimiehellä,
jokainen henkilöstön jäsen on velvollinen suorittamaan sisäistä valvontaa.
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 21 849 552 20 398 515 20 126 234 -1,3
Kulut -23 992 013 -23 363 715 -23 327 879 -0,2
Toimintakate -2 142 461 -2 965 200 -3 201 645 8,0 -3 200 000 -3 200 000
Suunnitelman muk.poistot -3 937 093 -4 074 450 -5 072 535 24
Tilikauden tulos -6 079 554 -7 039 650 -8 274 180 17,5 -3 200 000 -3 200 000
=valtuustoon nähden sitovat erät
88
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 160 153 162 5,9 162 162
Määräaikaiset ja sijaiset 18 10 11 10,0 11 11
YHTEENSÄ 178 163 173 6,1 173 173
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 153,8 168,2 9,4 168,2 168,2
8.8.1 Strateginen ohjaus
Tilivelvolliset: tekninen johtaja
teknisen lautakunnan jäsenet
Strategisen ohjauksen palvelualue huolehtii toimialan strategiasta, hallinnosta, omaisuuden hallinnasta
ja toimialaan liittyvien yhtiöiden omistajaohjauksesta.
Toimialan strategia käsittää vuosisuunnittelun ja pitkän tähtäimen suunnittelun.
Hallinto sisältää teknisen toimen yleiset hallintotehtävät, talouden hallinnan, toiminnan kehittämisen
sekä teknisen lautakunnan valmistelun ja täytäntöönpanon. Prosessiajattelun mukaisesti
henkilöstöresurssien tulee olla kaikkien käytettävissä, joten palvelualueiden henkilöstö sijoitetaan
hallintoon, lukuun ottamatta erillisten palveluyksiköiden henkilöstöä.
Omaisuuden hallinta käsittää kaiken teknisen toimen vastuulle asetetun omaisuuden hallinnan; siis
rakennetun infran, toimitilat, maaomaisuuden ja metsät. Omaisuuden hallinta vastaa myös omaisuuden
hankinnasta ja luovutuksesta sekä rekistereistä.
Omistajaohjaukseen sisältyvät yhtiöt, liikelaitokset ja yhteisöt; Keski-Savon Vesi Oy, Keski-Savon
Jätehuolto LLKY, Pohjois-Savon aluepelastuslaitos, Keski-Savon ympäristötoimi, Savo-Karjalan
vesiensuojeluyhdistys, satamalaitos, sekä joitakin kaupungin osaomistuksessa olevia kiinteistöyhtiöitä.
Toiminnan painopistealueet:
1. Uusitun organisaation toimintaympäristön vakiinnuttaminen ja henkilöstöresurssien saattaminen riittävälle tasolle.
2. Tarpeettoman omaisuuden poistaminen ja myynti tasearvoista huolimatta. 3. Tilastrategian 2015 – 2030 (PTS) täsmentäminen.
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Kiinteistöjen käyttöasteen maksimointi ja
tuottamattomien kiinteistöjen myynti tai
poistaminen muulla tavalla
Toteutuneet kaupat/purkamiset 2 kpl/ vuosi
Työelämän hyvä laatu ja henkilöstön
hyvinvointi
Työtyytyväisyys (seurataan
kaupungin yhteisen kyselyn
kautta)
Sairauspoissaolot
Työtyytyväisyys paranee
Sairauspoissaolojen määrä on
keskimääräistä alempi
verrattuna muihin yksiköihin
Suunnittelukauden tavoite 2018-2019 Vuosittain seurattava mittari Tavoitetaso
Työelämän hyvä laatu ja henkilöstön Työtyytyväisyys (seurataan Työtyytyväisyys paranee
89
hyvinvointi kaupungin yhteisen kyselyn
kautta)
Sairauspoissaolot
Sairauspoissaolojen määrä on
keskimääräistä alempi
verrattuna muihin yksiköihin =valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
- erikoisosaamista vaativat tehtävät
- tapaturmat ja sairastumiset
- henkilöstön eläköityminen
- työilmapiiri
- lainsäädännön soveltamiseen liittyvät riskit
- varahenkilöjärjestelmä, ostopalvelusopimukset
- TYKY-toiminta, työturvavarusteiden käyttö,
työterveyshuolto
- toiminnan kehittäminen, uudet työskentelytavat
- avoin tiedotus, osastopalaverit
- vakuutus, osaava henkilöstö ja koulutus
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 4 332 180 4 081 170 3 872 016 -5,1
Kulut -5 612 485 -5 476 935 -5 481 832 0,1
Toimintakate -1 280 305 -1 395 765 -1 609 816 15,3 -1 609 000 -1 609 000
Suunnitelman muk.poistot -291 698 -290 450 -381 535 31 -382 000 -382 000
Tilikauden tulos -1 572 003 -1 686 215 -1 991 351 18,1 -1 991 000 -1 991 000
=valtuustoon nähden sitovat erät
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 17 16 17 6,3 17 17
Määräaikaiset ja sijaiset 1 1 1 1 1
YHTEENSÄ 18 17 18 5,9 18 18
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 15,9 14,5 16 10,3 16 16
8.8.2 Suunnittelu
Tilivelvolliset: kaupunginarkkitehti
teknisen lautakunnan jäsenet
Suunnittelun palvelualue huolehtii maankäytön, infran ja toimitilojen suunnittelusta sekä paikkatieto- ja
karttapalveluista.
Maankäytön suunnitteluun kuuluu kaavoitukseen liittyvien sopimusten hallinta, yleis- ja
asemakaavoitus, asemakaavojen uudistaminen, asemakaavan toteuttamiseen liittyvän
kiinteistönmuodostuksen valvonta, haltuunotot ja lunastukset, poikkeamispäätösten ja
suunnittelutarveratkaisujen valmistelu sekä maankäyttöön ja rakentamisen ohjaukseen liittyvien
kaupungin lausuntojen valmistelu.
Infran suunnitteluun kuuluu liikennesuunnittelu, vihersuunnittelu, katusuunnittelu, vesihuollon
suunnittelu, aluesuunnittelu, maanläjitysalueiden suunnittelu sekä liikenneturvallisuusasiat.
Toimitilojen suunnitteluun sisältyy tarveselvitysten, hankesuunnittelun ja rakennussuunnittelun ohjaus.
90
Paikkatieto- ja karttapalvelut sisältää kaavoituksen ja rakentamisen suunnittelussa tarvittavien
pohjakarttojen valmistuksesta ja ylläpidosta, kaupungin osoitejärjestelmän ja osoitekartan
ylläpitämisestä, paikkatietojärjestelmän ylläpidosta sekä rekisteri- ja paikkatietojen jakamisesta koko
kaupunkiorganisaation käyttöön.
Toiminnan painopistealueet:
Maankäytön ja infran suunnitteluhankkeet painottuvat edelleen elinkeino- ja yritystoimintaa tukeviin ja
uusia asuintontteja muodostaviin hankkeisiin.
Merkittävin hanke on Joutenlahden kauppa- ja vetovoimakeskuksen aluekehityshanke ja alueen
kaavoitus. Noin kaksivuotinen hanke on käynnistetty 2016.
Toimitilojen suunnittelussa merkittävin hanke on uimahallin rakennussuunnittelu. Muita hankkeita
toteutetaan tilastrategian mukaisesti.
Paikkatietopalveluja kehitetään tukemaan kaupungin toimintaa ja päätöksentekoa.
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava
mittari
Tavoitetaso
Tonttitarjonta on kilpailukykyistä. Omarantaisten
omakotitalotonttien määrä.
Muiden asuntotonttien määrä.
Omarantaisia
omakotitalotontteja on tarjolla
jatkuvasti.
Muiden asumisvaihtoehtojen
tarjonta pidetään monipuolisena
ja kysyntää vastaavana.
Suunnittelukauden tavoitteet 2018-
2019
Vuosittain seurattava
mittari
Tavoitetaso
Tonttitarjonta on kilpailukykyistä. Omarantaisten
omakotitalotonttien määrä.
Muiden asuntotonttien määrä.
Omarantaisia
omakotitalotontteja on tarjolla
jatkuvasti.
Muiden asumisvaihtoehtojen
tarjonta pidetään monipuolisena
ja kysyntää vastaavana.
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Sisäinen valvonta toteutetaan teknisen toimialan sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti.
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
- erikoisosaamista vaativat tehtävät
- tapaturmat ja sairastumiset
- lainsäädännön soveltamiseen liittyvät riskit
- varahenkilöjärjestelmä, ostopalvelusopimukset
- TYKY-toiminta, työturvavarusteiden käyttö,
työterveyshuolto
- vakuutus, osaava henkilöstö ja koulutus
91
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2017 TS2018
Tuotot 59 494 24 500 20 000 -18,4
Kulut -527 044 -582 558 -528 988 -9,2
Toimintakate -467 550 -558 058 -508 988 -8,8 -509 000 -509 000
Suunnitelman muk.poistot -53 295 -38 000 -30 000 -21 -30 000 -30 000
Tilikauden tulos -520 845 -596 058 -538 988 -9,6 -539 000 -539 000
=valtuustoon nähden sitovat erät
8.8.3 Toteuttaminen
Tilivelvolliset: kaupungininsinööri
tekninen lautakunnan jäsenet
Toteuttamisen palvelualue muodostuu kuudesta prosessista. Yhteinen nimittäjä on erilaisten
kaupunkiympäristön ja rakennuksien ylläpitoon liittyvä rakentamis-, kunnossapito- ja huoltopalvelujen
järjestäminen. Palvelualue vastaa tukipalveluyksikön ohjauksesta, tiloihin liittyvästä hankehallinnasta,
infran rakennuttamisesta sekä palvelualueen viranomaistehtävistä. Palvelualue hallinnoi infran ja
toimitilojen investointimäärärahoja sekä vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä.
Toiminnan painopistealueet:
Toimitilat
Toteuttaminen-palvelualue toimii tilaajana tukipalveluyksikköön nähden (tilaaja-tuottaja malli).
Tukipalveluyksikköön kuuluu isännöinti, rakennuttaminen, kiinteistöjen kunnossapito, huolto,
sairaalalaitehuolto ja sähköhuolto.
Toimitilojen määrä ja laatu vastaavat käyttäjien kohtuullisia tarpeita. Tavoitteena on, että käyttäjät
maksavat tiloistaan kustannusperusteista vuokraa, mikä vastaa kiinteistön ylläpidosta ja pääomasta
aiheutuvia kuluja. Huolto- ja kunnossapito sekä rakennuttamispalvelut tuottaa tukipalveluyksikkö.
Rakennuttamisen osalta tehdään yhteistyötä myös konserniyhtiöiden kanssa.
Rakennusten korjausvelka kasvaa nykyisillä kunnossapitoresursseilla. Sisäilmaongelmien
korjaamiseen joudutaan panostamaan entistä enemmän.
Peruskorjausten siirtyessä talotekniikka on saavuttanut useissa kohteissa taloudellisen ja teknisen
käyttöikänsä, mikä lisää kiinteistöjen ylläpito- ja kunnossapitokustannuksia sekä sisäilmaongelmia.
Waltterin koulun valmistumisen myötä siirrytään yhden yläkoulun malliin lukuvuoden 2017 alusta.
Infra
Viime vuosina on pyritty panostamaan nykyisen katuverkon ylläpitämiseen. Päällystyksen määrärahat
on kohdennettu vilkkaimmin liikennöidyille pää- ja kokoojakaduille. Viime vuosina ei ole saatu
määrärahaa routavaurioiden kunnostukseen. Uusia katuja ei ole rakennettu.
Kokooja- ja pääkatuverkosto on lain edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Myös kevyen liikenteen
väylien palvelutaso on hieman parantunut johtuen viime vuosien panostuksista väylien päällystykseen.
Asunto- ja tonttikadut ovat sen sijaan heikommassa kunnossa. Pienentyneiden resurssien vuoksi
asunto- ja tonttikatujen peruskorjauksiin ja uusintapäällystykseen ei ole voitu panostaa viime vuosina
laisinkaan. Tämä aiheuttaa korjausvelan lisääntymistä vuosittain ja nyt onkin jouduttu joitain
päällysteitä purkamaan kokonaan pois ja muuttamaan väyliä sorapintaisiksi. Lähitulevaisuudessa
katuverkoston parantamiseen on panostettava selvästi viime vuosia enemmän, varsinkin asunto- ja
92
tonttikadut vaativat resursseja perusparannukseen. Rapistuva katuverkko aiheuttaa vuosittain
lisääntyviä korvauksia vaurioituneista ajoneuvoista.
Kunnallistekniikan palvelutuotannon urakoitsijana aloitti 1.5.2016 Destia Oy, sopimuksen kesto on 7+3
vuotta. Tällä hetkellä henkilöstön mitoitus on minimissään. Mikäli investointimäärärahat nousevat
nykyiseltä tasoltaan, tulee investointikohteiden valvontaan palkata rakennuttaja.
Joukkoliikenne
Joukkoliikennettä ovat kaupunkiliikenne, seutuliikenne sekä palveluliikenne (Pali). Vuoden 2016 aikana
suunniteltu joukkoliikenne kilpailutetaan yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa huomioiden vuonna 2017
toteutuvat kouluverkkouudistukset. Kilpailutuksessa on mukana koko paikallisliikenne sekä
palveluliikenne. Kilpailutettu liikenne otetaan käyttöön syksyllä 2018.
Joukkoliikenteen tilastotietoja:
2014 2015 2016 / 1-6 kk
Pali-palveluliikenne matkustajat 13 164 11 086 5 221
Paikallisliikenne lipputuotteita ostaneet asiakkaat (ei sis. kertalipulla maksaneita)
7 363 4 647 1 725
Yhteensä 20 527 15 733 6 946
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava
mittari
Tavoitetaso
Hyvinvointia edistävä, turvallinen ja
viihtyisä ympäristö (toimitilat)
Toimitilojen ja piha-alueiden
kunnossapidon ja
kiinteistöhoidon taso pysyy
tyydyttävällä tasolla siten että
toimitilat ja piha-alueet ovat
terveellisiä turvallisia
Tapaturmat 0 kpl/ vuosi
Infran palvelusuoritteen hinta on
kilpailukykyinen
Kunnallistekniikan alueurakan
lisätöiden määrä
Lisätöiden määrä on alle 20.000
€ vuodessa.
Joukkoliikenteen käyttäjämäärät Käyttäjämäärien lasku pyritään
keskeyttämään uuden
joukkoliikenteen suunnittelun
avulla, jolla luodaan realistiset
palvelutasot tulevaisuuteen
Saadaan pysäytettyä
joukkoliikenteen käyttäjämäärien
aleneminen
Suunnittelukauden tavoitteet 2018-
2019
Vuosittain seurattava
mittari
Tavoitetaso
Hyvinvointia edistävä, turvallinen ja
viihtyisä ympäristö (toimitilat)
Toimitilojen ja piha-alueiden
kunnossapidon ja
kiinteistöhoidon taso pysyy
tyydyttävällä tasolla siten että
toimitilat ja piha-alueet ovat
terveellisiä turvallisia
Tapaturmat 0 kpl/ vuosi
Infran palvelusuoritteen hinta on
kilpailukykyinen
Kunnallistekniikan alueurakan
lisätöiden määrä
Lisätöiden määrä on alle 20.000
€ vuodessa.
Joukkoliikenteen käyttäjämäärät Käyttäjämäärien lasku pyritään
keskeyttämään uuden
joukkoliikenteen suunnittelun
avulla, jolla luodaan realistiset
palvelutasot tulevaisuuteen
Saadaan pysäytettyä
joukkoliikenteen käyttäjämäärien
aleneminen
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
93
Sisäinen valvonta toteutetaan teknisen toimialan sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti.
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
- tapaturmat ja sairastumiset
- hankinta- ja sopimusriskit
- kiinteistöihin ja infraan liittyvät riskit
(epäkurantit kiinteistöt, korjausvelka, energian
hinnankorotukset yms)
- erikoisosaamista vaativat tehtävät
- TYKY-toiminta, aktiivisen puuttumisen malli,
savuton työyhteisö, työterveyshuolto,
työsuojelu, työturvavarusteiden käyttö
- erikoisosaamista omaava henkilöstö,
asiantuntija, ostopalvelusopimukset,
henkilöstön koulutus
- seuranta, varhainen puuttuminen ongelmiin,
kuntotarkastukset, kunnossapito, ylläpidetään
ainoastaan palvelutuotannossa olevia
kiinteistöjä
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 233 242 210 000 204 000 -2,9
Kulut -3 042 845 -3 087 630 -2 994 356 -3,0
Toimintakate -2 809 603 -2 877 630 -2 790 356 -3,0 -2 790 000 -2 790 000
Suunnitelman muk.poistot -1 476 394 -1 496 000 -1 976 000 32 -1 980 000 -1 980 000
Tilikauden tulos -4 285 997 -4 373 630 -4 766 356 9,0 -4 770 000 -4 770 000
=valtuustoon nähden sitovat erät
8.8.4 Rakentamisen ohjaus
Tilivelvolliset: rakennustarkastaja
teknisen lautakunnan jäsenet
Palveluyksikkö käsittää rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan osa-alueet.
Rakentamisen ohjaus (rakennusvalvonta) on osa kunnan lakisääteistä peruspalvelua.
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 124 §:ssä.
Tehtäväkenttä sisältää hankekohtaisen ohjauksen (lupaprosessit ja katselmukset) lisäksi tarvittavan
yleisen ohjauksen ja neuvonnan sekä ns. jatkuvan valvonnan. Varkaudessa normaalitehtävien lisäksi
rakennusvalvonnalle on delegoitu myös maisematyöluvat.
Korjausneuvonnan päätehtävänä on ollut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA)
korjausavustusten paikallinen hallinnointi. Lisäksi tehtäviin on sisältynyt sosiaalitoimen avustaminen
vammaispalvelulain mukaisten asuntojen korjaus- ja muutostöiden toteutuksessa sekä yleinen
korjausneuvonta. Korjausavustusten käsittelyn siirtoa kunnilta Asuntorahastolle (ARA) ollaan nyt
valmistelemassa. Tätä koskeva esitys korjausavustuslain muuttamiseksi on menossa eduskuntaan
19.9.2016. Sen todelliset vaikutuksen kunnan korjausneuvonnan tarpeeseen ovat vielä epäselvät.
ARA:n näkemyksen mukaan (tiedote 1.9.2016) kuntien olisi syytä jatkaa avustuksiin liittyvää
neuvontaa, kuten auttaa korjaustarpeen arvioinnissa ja hakemusten teossa. Kun korjausavustuksilla on
tarkoitus edistää kotona asumista, on avustusten oikea ja tehokas käyttö niin kunnan, kuin vanhusten
etu.
Toiminnan painopistealueet:
Toimialueen ydinprosesseja ovat rakentamiseen liittyvät luvat. Niiden osalta palveluun on tulossa
merkittävä uudistus, kun sähköinen asiointipalvelu otetaan käyttöön vuoden 2016 lopulla. Sen käytön
vakiinnuttaminen on vuoden 2017 olennainen painopistealue.
94
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava
mittari
Tavoitetaso
Palvelujen kokonaislaatu on hyvä. Rakennusjärjestyksen
uudistaminen
Asiakaspalautejärjestelmä
Rakennusjärjestyksen
uudistaminen valmistuu pääosin.
Asiakaspalautejärjestelmän
käyttö vakiintuu
Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti Sähköisen asiointijärjestelmän
käyttöaste (Lupapiste.fi).
Sähköisen asiointijärjestelmän
käyttöaste nousee.
Kaupunkiympäristön laatu säilyy Ympäristökatselmusten
toteutuminen.
Kaupunginosakohtainen ympä-
ristökatselmus toteutetaan.
Suunnittelukauden tavoitteet 2018-
2019
Vuosittain seurattava
mittari
Tavoitetaso
Palvelujen kokonaislaatu on hyvä. Asiakaspalautteen yhteenveto
Talousaluekohtaisten yhteisten
käytäntöjen määrä.
Uusitun rakennusjärjestyksen
käyttöönotto
Keskimääräinen palvelun laatu
säilyy vähintään ennallaan.
Kaikkien keskeisten osa-aluei-
den yhteiset käytännöt on muo-
dostettu talousaluekohtaisesti.
Ajantasainen rakennusjärjestys
on otettu käyttöön.
Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti Kokonaiskustannukset, e / suo-
ritteet
Sähköisen asiointijärjestelmän
käyttöaste
Kokonaiskustannukset , e / suo-
ritteet ei nouse
Sähköisen asiointijärjestelmän
käyttöaste kasvaa vuosittain
Kaupunkiympäristön laatu on hyvä Ympäristökatselmusten toteutu-
minen.
Tarpeellisten valvontaproses-
sien käynnistyminen.
Aiemmin käynnistettyjen val-
vontaprosessien edistyminen.
Kaupunginosakohtainen ympä-
ristökatselmus toteutetaan.
Tarpeelliset valvontaprosessit
käynnistetään.
Aiemmin käynnistettyjä valvon-
taprosesseja jatketaan ja saa-
tetaan loppuun.
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Sisäinen valvonta toteutetaan teknisen toimialan sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti.
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
erikoisosaamista vaativat tehtävät
tapaturmat ja sairastumiset
lainsäädännön soveltamiseen liittyvät riskit
varahenkilöjärjestelmä
TYKY-toiminta, työterveyshuolto
vakuutus
täydennyskoulutus
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 136 147 98 799 100 299 1,5 0 0
Kulut -230 769 -238 300 -234 935 -1,4 0 0
Toimintakate -94 622 -139 501 -134 636 -3,5 -134 000 -134 000
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0 0 0
Tilikauden tulos -94 622 -139 501 -134 636 -3,5 -134 000 -134 000
=valtuustoon nähden sitovat erät
95
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 3 3 3 0 3 3
Määräaikaiset ja sijaiset
YHTEENSÄ 3 3 3 0 3 3
Henkilötyövuodet / 31.12. 2,5 2,5 3
YHTEENSÄ 2,5 2,5 3 20 3 3
8.8.5 Tukipalveluyksikkö
Tilivelvolliset: tukipalvelupäällikkö
teknisen lautakunnan jäsenet
Tukipalveluiden tehtävänä on tuottaa laadukkaasti ja kustannustehokkaasti palveluita kaupungin
sisäisille asiakkaille. Tukipalveluita ovat ruoka- ja puhtauspalvelut, rakennuttaminen, kiinteistöjen
kunnossapito ja huolto, sairaalatekninenhuolto, sähköhuolto ja koulujen vahtimestaripalvelu.
Toiminnan painopistealueet:
Palveluiden määrä ja laatu vastaavat asiakkaiden kohtuullisia tarpeita. Palveluja tuotetaan asiakkaille
annettujen resurssien puitteissa.
Tukipalveluiden henkilöstöä eläköityy paljon lähivuosina, selvitetään oppisopimus tai muita ratkaisuja
ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava
mittari
Tavoitetaso
Tuemme asiakkaan hyvinvointia
valmistamalla suositusten mukaista
ruokaa ja huolehtimalla tilojen
puhtaudesta ja kunnossapidosta sekä
turvallisesta toimintaympäristöstä
Turvallinen ja terveellinen
ympäristö
Ravitsemussuositukset
Tarkoituksenmukainen siivous
kohteissa ja puhtaustaso
riittävä
Tapaturmat 0 kpl/ vuosi
Valmistamme suositusten
mukaista ruokaa.
Mitoitetut siivouskohteet
puhtausnäytteet
Kustannustehokkaasti tuotetut palvelut
Talousarvion toteutuminen Talousarvio toteutuu
Nykyistä palvelutasoa pidetään yllä
Henkilöstömäärä ei laske Eläköityvien tilalle rekrytoidaan
henkilöstöä
Suunnittelukauden tavoitteet 2018-
2019
Vuosittain seurattava
mittari
Tavoitetaso
Tuemme asiakkaan hyvinvointia
valmistamalla suositusten mukaista
ruokaa ja huolehtimalla tilojen
puhtaudesta ja kunnossapidosta sekä
turvallisesta toimintaympäristöstä
Turvallinen ja terveellinen
ympäristö
Ravitsemussuositukset
Tarkoituksenmukainen siivous
kohteissa ja puhtaustaso
riittävä
Tapaturmat 0 kpl/ vuosi
Valmistamme suositusten
mukaista ruokaa.
Mitoitetut siivouskohteet
puhtausnäytteet
Kustannustehokkaasti tuotetut palvelut
Talousarvion toteutuminen Talousarvio toteutuu
96
Nykyistä palvelutasoa pidetään yllä
Henkilöstömäärä ei laske Eläköityvien tilalle rekrytoidaan
henkilöstöä
=valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Sisäinen valvonta toteutetaan teknisen toimialan sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti.
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
- henkilöstön eläköityminen
- ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus
- erikoisosaamista vaativat tehtävät
- työilmapiiri, henkilö- ja työsuhderiidat
- hankinta- ja sopimusriskit
- kiinteistöihin ja infraan liittyvät riskit
(epäkurantit kiinteistöt, korjausvelka, energian
hinnankorotukset yms)
- varahenkilöjärjestelmä, työnkierto
- laadukas rekrytointi
- varahenkilöjärjestelmä
- ongelmatilanteiden selvittäminen, selkeä työ-
ja vastuujako, kehityskeskustelut, avoin
tiedotus, toimisto- ja osastopalaverit, esimies-
ja alaiskoulutus
- erikoisosaamista omaava henkilöstö,
asiantuntija, ostopalvelusopimukset,
henkilöstön koulutus
- seuranta, varhainen puuttuminen ongelmiin,
kuntotarkastukset, kunnossapito, ylläpidetään
ainoastaan palvelutuotannossa olevia
kiinteistöjä
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 16 931 166 15 888 699 15 819 572 -0,4
Kulut -14 477 406 -13 895 466 -14 007 809 0,8
Toimintakate 2 453 760 1 993 233 1 811 763 -9,1 1 812 000 1 812 000
Suunnitelman muk.poistot -2 115 706 -2 250 000 -2 685 000 19 -2 685 000 -2 685 000
Tilikauden tulos 338 054 -256 767 -873 237 240,1 -873 000 -873 000
=valtuustoon nähden sitovat erät
Tilikauden tuloksen muutokseen vaikuttaa suunnitelmapoistot, jotka ovat kasvaneet uusien
investointien (mm. Waltterin koulu) sekä poistosuunnitelman muutoksen vuoksi. Uudessa Kuntamallin
taloushallintojärjestelmässä on myös yhdistelty samaan kiinteistöön liittyviä pieniä
peruskorjaushankkeita yhdeksi investointihankkeeksi, jolloin myös investointikohteen poistoaika on
lyhentynyt ja lisännyt poistojen määrää.
Henkilöstö / 31.12. TA2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 138 132 140 6,1 140 140
Määräaikaiset ja sijaiset 17 9 10 11,1 10 10
YHTEENSÄ 155 141 150 6,4 150 150
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 148,2 135,3 147,7 9,2 147,7 147,7
8.8.6 Pysäköinninvalvonta
Tilivelvolliset: kaupungininsinööri
teknisen lautakunnan jäsenet
97
Pysäköinninvalvonnan (pysäköinnintarkastajat) tehtävänä on valvoa pysäköintiä ja pysäyttämistä
koskevien säännösten noudattamista sekä määrätä pysäköintivirhemaksuja ja muita seuraamuksia
pysäköintivirheiden ja joutokäyntirikkomusten johdosta.
Toiminnan painopistealueet:
Kaupungissa on toiminut kaksi virkasuhteista pysäköinnintarkastajaa joiden lisäksi on ollut ajoittain
työllistettäviä apuna. Toinen pysäköinnintarkastajista tekee kaupungintalon vahtimestarin tehtäviä
puolet työajastaan. Tässä yhteydessä ei palkata vakituista pysäköinnintarkastajaa vaan pyritään
työllistämään työllistettäviä apuna kenttätyössä. Lain edellyttämänä pysäköinninvalvojana toimii
hallintojohtaja.
Strategiset tavoitteet ja mittarit
Talousarviovuoden 2017 tavoitteet Vuosittain seurattava
mittari
Tavoitetaso
Yksikön tulot kattavat menot Talousarvion toteutuminen Yksikön toiminta on tehokasta,
talousarvio toteutuu
Suunnittelukauden tavoitteet 2018-
2019
Vuosittain seurattava
mittari
Tavoitetaso
Yksikön tulot kattavat menot Talousarvion toteutuminen Yksikön toiminta on tehokasta,
talousarvio toteutuu =valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja mittarit
Sisäinen valvonta toteutetaan teknisen toimialan sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti.
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
- hankinta- ja sopimusriskit
- erikoisosaamista vaativat tehtävät
- erikoisosaamista omaava henkilöstö,
asiantuntija, ostopalvelusopimukset,
henkilöstön koulutus
TALOUSTuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Tuotot 157 323 95 347 110 347 15,7
Kulut -101 463 -82 825 -79 959 -3,5
Toimintakate 55 860 12 522 30 388 142,7 -30 000 -30 000
Suunnitelman muk.poistot 0 0 0 0 0
Tilikauden tulos 55 860 12 522 30 388 142,7 -30 000 -30 000
=valtuustoon nähden sitovat erät
Henkilöstö / 31.12. TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 2 2 2 0 2 2
Määräaikaiset ja sijaiset 0 0 0
YHTEENSÄ 2 2 2 0 2 2
Henkilötyövuodet / 31.12.
YHTEENSÄ 1,5 1,5 1,5 0 1,5 1,5
98
OSA III
INVESTOINNIT
99
9 INVESTOINNIT
9.1 Maa- ja vesialueet
9000 MAANHANKINTA T 200.000
M 300.000
Kunnan maanhankinnan tulee olla etupainotteista ja tätä varten tulee olla riittävä määrärahavaraus, vaikka hankinnan kohteet eivät ole kokonaisuudessaan etukäteen tiedossa.
Hankkeen investointityyppi: Uushankinta
Hankekuvaus:
Hankittaviin maa-alueisiin saattaa sisältyä myös Wartalon vuokratontteja joita kiinteistösijoitusyhtiö on tarjonnut kaupungin ostettavaksi. Tulo-odotus edellyttää, että joitakin vapaana olevista Lajuniemen uusista tonteista ja joitakin teollisuus/kerrostalotontteja myydään vuonna 2017.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Tulot 200 000 200 000 200 000 200 000
Kulut 300 000 300 000 300 000 300 000
Vaikutus käyttötalouteen:
vähentää käyttötalousmenoja
palkkakulujen kirjautuessa investointiin
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 0 0
XXXX KIERTOTIEN TEOLLISUUSALUEEN JALOSTUS
Hankkeen investointityyppi: Uushankinta
Hankekuvaus:
Kaupungin teollisuustonttivarantoa monipuolistetaan hankkimalla A. Ahlström Oy:ltä Kiertotien vierestä asemakaavan mukainen teollisuustontti. Maakauppojen oletetaan toteutuvan jo vuonna 2016.
Kiertotien tontilla on kallioesiintymä. Jotta tonttia on helpompi markkinoida, kallio on louhittava ja tontti tasoitettava ainakin osittain. Lisäksi tontille on tehtävä tieyhteys. Navitas Kehitys Oy neuvotteli kallion louhinnasta ja kiviaineksen hyödyntämisestä erään kiviainestoimijan kanssa, joka arvioi louhivansa kallion ilmaiseksi irrotettavaa kiviainesta vastaan. Kiviainestoimijan toimesta alueelle teetätettiin kallion laatumääritys ja laskelmat louhinnan massamääristä. Laatu ja määrä huomioiden kiviainestoimija totesi, ettei louhintaa voi suorittaa ilmaiseksi.
Edellä mainitusta huolimatta kaupungin ja Navitas Kehitys Oy:n kesken on katsottu, että tontti kannattaa ostaa ja jalostaa. Navitas Kehitys Oy:llä on meneillään ”Warkaus Green Tech Valley”-hanke alueen kehittämiseksi ja hankkeen kautta on mahdollista teettää lisätutkimukset ja suunnitelmat alueen tieyhteyksistä, vesihuollosta ja muista verkostoista sekä tarvittavat suunnitelmat hankittavan tontin jalostamiseen ja sen kilpailuttamiseen. Suunnitelmien valmistuttua on tarkoitus hakea hankerahoitusta myös varsinaisiin toimenpiteisiin. Tarvittavaa määrärahaa ei pysty tässä vaiheessa vielä arvioimaan. Kun kokonaisuus on selvillä, tuodaan määräraha erikseen käsittelyyn lisätalousarvioasiana.
100
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 0 0 0 0
Vaikutus käyttötalouteen:
vähentää käyttötalousmenoja
palkkakulujen kirjautuessa investointiin
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 0 0 0 0
9012 JOUTENLAHDEN ALUEKEHITYSHANKE 150 000
Hankkeen investointityyppi: Uushankinta
Hankekuvaus:
Joutenlahden kaavoittamattoman alueen aluekehityshanke käynnistyi 2016 markkinakartoituksen tilaamisella. Alueen tavoitteiden täsmentämiseksi pidetään yrittäjille, päättäjille ym. sidosryhmille työpajoja, seminaareja tms. tilaisuuksia. Hankkeen jatkovaiheet ja kokonaiskustannukset riippuvat selvityksen tuloksista ja tavoitteista. Hanke jakautuu vuosille 2016 – 2018.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 150 000 150 000 150 000 150 000
Vaikutus käyttötalouteen:
vähentää käyttötalousmenoja
palkkakulujen kirjautuessa investointiin
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 0 0 0 0
9013 RANTARAKENNUSPAIKKOJEN KEHITTÄMINEN 50 000
Hankkeen investointityyppi: Hankekuvaus: Kaupungin omistuksessa olevia haja-asutusalueen ranta-alueita pyritään kehittämään ja niille muodostamaan rantarakennuspaikkoja. Vastaavalla kehityshankkeella on muodostettu loma-asuntotontteja Ketveleenniemeen. Muita kehitettäviä alueita on mm. Tolkkaanlahdessa.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 50 000 50 000 50 000 50 000
Vaikutus käyttötalouteen:
vähentää käyttötalousmenoja
palkkakulujen kirjautuessa investointiin
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 0 0 0 0
9.2 Rakennukset
TOIMITILAT Toimitilojen investointiohjelman tavoitteena on järjestää hallintokuntien palvelutuotannolle toimintojen edellyttämät tilat. Toiminnot on keskitetty mahdollisimman harvoihin rakennuksiin. Tyhjentyneet rakennukset pyritään ensisijaisesti myymään. Mikäli ostajaa ei löydy, tilat vuokrataan tai rakennus puretaan. Suojelupäätökset ovat muodostuneet esteeksi rakennusten purkamiselle. Tyhjentyneiden rakennusten ylläpitokustannukset pyritään minimoimaan ja rakennusten kylmilleen laittamisen edellytykset selvitetään. Kiinteistöjen ja
101
rakennusten omistajana kaupunki on vastuussa toimitilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Laki rakennusperinnön suojelemisesta myös edellyttää omistajaa huolehtimaan rakennuksen säilymisestä. Kaupungin omistamissa rakennuksissa on korjaustarpeita huomattavasti enemmän kuin nykyisten määrärahojen puitteissa pystytään korjaamaan. Nykyisillä resursseilla korjausvelka kasvaa ja varsinkin tyhjäksi jääneet rakennukset rapistuvat Investointiohjelmaan korjauskohteita tärkeysjärjestykseen asetettaessa, ensisijaiset kriteerit ovat tilojen ja piha-alueiden terveellisyys ja turvallisuus sekä kiinteistöihin sidotun pääoman arvon säilyminen. Kaupungin omistamien toimitilakiinteistöjen korjausvelan suuruudeksi on arvioitu yli 100 miljoonaa euroa.
Vuosi Investoinnit, netto Poistot
2001 1.990.000 1.380.000
2002 3.362.000 1.414.000
2003 4.839.000 1.427.000
2004 7.809.000 1.483.000
2005 3.852.000 1.563.000
2006 2.535.000 1.900.000
2007 3.025.000 1.820.000
2008 2.452.000 1.727.580
2009 3.275.000 1.974.692
2010 3.920.000 1.952.300
2011 2.122.091 2.157.680
2012 1.666.500 2.114.200
2013 3.391.250 2.715.000
2014 1.950.000 2.673.846
2015 3.647.000 2.370.000
2016 6.495.000 2.350.000
Rakennusten pitkä poistoaika (yleensä 40 v ja tasapoisto) pienentävät suhteellista poistojen määrää, kun sitä verrataan muihin käyttöomaisuuseriin. Investointien puristaminen poistojen tasoon on äärimmäisen vaikeaa, kun tiedetään kiinteistöjen korjaustarpeet. Vuonna 2014 ja sen jälkeen tehtyjen investointien poistoajat ovat lyhempiä kv:n päätöksen 16.12.2013 § 91 mukaisesti. Vuoden 2016 rakennushankkeisiin ei ole myönnetty valtionavustuksia. Esitettyyn investointiohjelmaan on syytä suhtautua varauksella, koska korjaustarpeiden määrästä johtuen kesken vuoden ohjelmaan joudutaan ottamaan hankkeita, jotka on suunniteltu toteutettavaksi myöhempänä ajankohtana. Korjausrakentamisen luonteesta johtuen rakennustöiden aikana voi paljastua odottamattomia vaurioita, jotka joudutaan korjaamaan työn aikana, mistä johtuen kustannusarviot ovat suuntaa antavia. Toimitiloissa esiintyvistä sisäilmaongelmista johtuen on mahdollista, että investointisuunnitelmaan joudutaan myös tästä syystä tekemään muutoksia. Investointiohjelmaan on otettu 200.000 euron kohdentamaton erillismääräraha, jota voidaan käyttää ennalta arvaamattomien äkillisten korjaustarpeiden kuntoon saattamiseen. Tällaisia kohteita ovat varsinkin talotekniikan laitteiden rikkoontuminen ja vesivahingot. Määrärahan käytöstä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä.
YLEISHALLINNON RAKENNUKSET
9102 Kaupungintalo 60.000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus:
102
Henkilöstöravintolan keittiön lattian vesieristyksen korjaaminen 50.000 Kaupungintalon laajennusosa on valmistunut vuonna 1984. Henkilöstöravintolan keittiön lattian ja seinän sekä lattiakaivojen liittymäkohdissa on esiintynyt vesivuotoja. Vuotokohtia on tiivistetty kittaamalla, mutta vesivaurioriskit ovat edelleen olemassa. Riskikohdat, seinien vierustat ja lattiakaivojen liitoskohdat avataan ja korjataan lattiamassalla. Keittiön pintarakenteet ovat kuluneen ja seinien vesieristyksessä on puutteita. Keittiön peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi lähivuosina, mutta kaupungin taloustilanteesta johtuen peruskorjaukseen ei ole vielä vuonna 2017 mahdollisuutta.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 50 000 50 000 50 000 50 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 2 000 2 000 2 000 2 000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Murtohälytysjärjestelmän saneeraaminen 10.000 kaupungintalon nykyisen murtohälytysjärjestelmän laitteet ovat vanhentunutta tekniikkaa ja hälytysjärjestelmän ylläpitäminen on työlästä. Kaupungintalon henkilöstössä ja heidän sijoittumisessaan on viime vuorien aikana tapahtunut suuria muutoksia ja hälytysjärjestelmän päivittäminen on tästäkin syystä ajankohtainen.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 10 000 10 000 10 000 10 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 2 200 2 200 2 200 2 200
2018-19 Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Uudemman osa tasakaton vesikatteen uusiminen 500.000 Kaupungintalon uudemman osan vesikate on bitumihuopaa, jonka päällä on suojakiveys ja terassin kohdalla betonilaatat. Vuodelta 1984 peräisin olevat vesieristykset ovat vanhentuneet ja vesivuotojen riskit ovat lisääntyneet siinä määrin, että katemateriaali on syytä uusia. Samalla uusitaan katolla sijaitsevat vesipellitykset. Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Henkilöstöravintolan keittiön peruskorjaus 500.000
9844 RUOKAPALVELU 100.000 9104 Kuoppakankaan ruokapalvelukeskus
Kuoppakankaan ruokapalvelukeskuksen keittiö- ja ruokalarakennus on alkujaan
rakennettu vuonna 1963 ja laajennettu vuonna 1995. Rakennuksen kerrosala on 1077
km2, bruttoala 1249 m
2 ja tilavuus 4790 m
3.
Rakennuksessa sijaitsevat Waltterin koulun ruokahuollon tilat; valmistuskeittiö ja kolme
ruokasalia sekä keittiöhenkilökunnan ja oppilaiden sosiaalitilat. Lisäksi rakennuksessa
sijaitsee Waltterin koulun toinen musiikkiluokka varastotiloineen.
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus
103
Hankekuvaus:
Salaoja- ja sadevesijärjestelmien saneeraaminen 100.000
Keittiö- ja ruokalarakennuksen sisäpihan puolella sadevedet ohjautuvat salaojiin
kastellen rakennuksen perustukset. Salaoja- ja sadevesien viemäröinti on syytä erottaa
toisistaan ja järjestelmät uusia. Samalla tarkastetaan ja korjataan rakennuksen
perusmuurien vesieristykset.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 100 000 100 000 100 000 100 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 4 000 4 000 4 000 4 000
2018
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus
Hankekuvaus:
Ruokapalvelukeskuksen keittiön saneeraaminen ja muutos 1.000.000
Ruokapalvelurakennus on monelta osin korjauksen tarpeessa, varsinkin
valmistuskeittiössä on korjattavaa. Musiikkiluokassa ja siihen liittyvissä varastotiloissa
on esiintynyt sisäilman laatuun liittyviä oireita. Rakennuksen vesikatossa on esiintynyt
vesivuotoja, jotka ovat kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmariski.
Keittiötilojen massalattiapinnoitteessa on halkeamia ja paikoin pinnoitteesta irronnut
paloja, lisäksi seinä- ja lattialiittymissä on halkeamia. Keittiön seinä- ja lattiapintoja
pestäessä vauriokohdista pääsee vesi rakenteisiin aiheuttaen kosteusvaurioriskin.
Keittiön astianpesutilan vesieristykset ja ilmanvaihto on todettu puutteelliseksi.
Keittiölaitteet ja varsinkin kylmiöt ovat saavuttamassa taloudellisen ja teknisen
käyttöikänsä. Keittiölaitteiden tekninen ja taloudellinen käyttöikä on noin 10 vuotta.
Waltterin koulun valmistuttua kesällä 2017, oppilaat ja koulun henkilökunta yhteensä
ruokailijoita on noin 1000. Ruokailijamäärän kasvusta johtuen keittiön nykyinen
työntekijöiden lukumäärä ei tule riittämään palveluprosessin hoitamiseen. Tarve tulee
palkata lisää vähintään yksi työntekijä. Keskittämällä ruoanjakelua ja astioiden
palautusta saadaan keittiön palveluprosessia tehostettua siten, että palvelu voidaan
hoitaa nykyisellä henkilökunnalla. Tämä edellyttää ruoanjakeluun ja astioiden
palautukseen tehtäviä tila ja kalustomuutoksia.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN RAKENNUKSET VARKAUDEN SAIRAALA, TERVEYSKESKUKSEN SAIRAALA JA PÄÄTERVEYSASEMA 9201 Varkauden sairaala, tk:n vuodeosastot ja pääterveysasema 400.000
Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Sairaala- ja terveyskeskushankkeen jatko 100.000
Hankesuunnitelma valmistui syyskuussa ja sen perusteella päätetään, miten hanketta suunnitellaan jatkossa. Suunnitelma perustuu asiantuntijoiden ja henkilöstön yhdessä työstämään toiminnalliseen suunnitelmaan. Suunnitelmaa varten teetetyn kuntoarvion perusteella suurin osa rakennuksista on huonossa kunnossa ja niiden korjausaste on 70 – 100. Lisäksi kaikki tilat ovat toiminnan kannalta huonosti muunneltavia. Vanhin rakennus on asemakaavalla suojeltu ja siksi otettava huomioon toimintaa ja tiloja suunniteltaessa. Muutoin rakennukset voidaan korvata uusilla. Uusien tilojen rakentamisella saadaan toimivammat ja tehokkaammat sekä elinkaarikustannuksiltaan edullisemmat tilat kuin vanhoja korjaamalla ja muuntamalla. Uudet rakennukset voidaan toteuttaa pääosin niin, että toiminta voi jatkua entisissä tiloissa rakentamisen aikaan ja vanhat puretaan vasta uusien tilojen käyttöön oton jälkeen.
104
Hankkeen laajuus ja vaativuus huomioon ottaen varteenotettava toteutustapa on elinkaarihanke. Elinkaarihankkeen kilpailuttamiseen ja palvelusopimuksen valmisteluun varataan 100.000 euron määräraha.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 100 000 100 000 100 000 100 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 4 000 4 000 4 000 4 000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Terveyskeskuksen kuntoutusosasto- /psykiatrian vuodeosastorakennuksen vesikaton uusiminen 150.000 Vuosina 1988 -89 terveyskeskuksen sairaalarakennuksen jatkeeksi rakennettu Kultaisen iän keskukseksi nimetty (KIKE) ja laajennusosa on rakennettu vuosina 1992- 93. Tällä hetkellä rakennuksessa sijaitsevat terveyskeskuksen kuntoutusosasto, psykiatrian vuodeosasto ja päihdeklinikka. Jo useamman vuoden aikana vesikatossa on esiintynyt vesivuotoja. Kunnossapitokorjauksista huolimatta vesivuotoja on esiintynyt vielä kuluneen kesän aikana. Vesivuotojen estämiseksi kumibitumihuopavesikate uusitaan. Korjaustöiden yhteydessä uusitaan katon sadevesikaivot ja vesipellitykset. Muut kattovarusteet kunnostetaan tai uusitaan tarvittaessa. Riippuen vesikaton tarkempien tutkimusten tuloksista, hanketta pyritään korjauksilla siirtämään eteenpäin.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 150 000 150 000 150 000 150 000
Vaikutus käyttötalouteen:
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 6 000 6 000 6 000 6 000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Terveyskeskus- ja sairaalarakennusten ennalta arvaamattomat ja välttämättömät kunnossapitokorjaukset 150.000 Vaikka terveyskeskuksen ja sairaalan tilat tullaan peruskorjaamaan ja/ tai rakennetaan uudet tilat, joudutaan nykyisiä rakennuksia ja tiloja pitämään käyttökunnossa ja tekemään välttämättömiä korjauksia. Tällaisia korjauksia ovat putkivuotojen ja odottamattomien laiterikkojen sekä sisäilmaongelmien korjaaminen. Kunnossapitokorjauksiin on syytä varata määräraha.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 150 000 150 000 150 000 150 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 6 000 6 000 6 000 6 000
KÄPYKANKAAN PALVELUKESKUS JA MUUT SOSIAALITOIMEN RAKENNUKSET 9212 Käpykankaan palvelukeskus 80.000
105
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Keittiön lattian uusiminen 80.000 Käpykankaan palvelukeskuksen vanhempi osa on rakennettu vuonna 1979. Rakennusta peruskorjattiin vuosien 2002- 2006 aikana. Valmistuskeittiö peruskorjattiin 2004. Keittiön lattiamatossa on esiintynyt vesivuotoja, mistä johtuen kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmariskit ovat kasvaneet. Lattiamatto uusitaan rasitusta paremmin kestävällä massalattialla.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 80 000 80 000 80 000 80 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 3 200 3 200 3 200 3 200
2018 Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Palvelukeskusrakennuksen pohjoispuolen salaojitus 200.000 Rakennuksen salaojat uusittiin Louhitien puolelta 2016. Kosteusongelmien vuoksi myös rakennuksen pohjoisen puolen salaojat tulee uusia. Samalla maanpinta muotoillaan rakennuksesta poispäin kaltevaksi. Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Kuntoutusosaston lattian uusiminen 25.000 Kuntoutusosaston tilojen lattioissa esiintyi kosteusvaurioita, minkä johdosta lattiapäällysteenä olevat muovimatot on uusittava. Salaojat on uusittu Louhitien puolelta 2016 ja lattian kuivuttua muovimatot voidaan vaihtaa. Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Käpyrinne 2 ja 3 osastotilojen jäähdytys 150.000 Kesällä hellekautena osaston tilat ovat liian lämpimät asukkaille ja hoitohenkilökunnalle.
9213 Kangaslammin palvelukeskus 120.000 Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Sisäilman laadun parantaminen 10.000 Henkilökunnalla esiintyneiden sisäilmaongelmiin viittaavien oireilujen johdosta sisäilman laatua on tutkittu alkuvuodesta 2014 ja seurantatutkimus tehtiin tammikuussa 2016. Tutkimustulosten perusteella ilman laadun parantaminen edellyttää ilmanvaihdon tehostamista ja tuloilman hallittua järjestämistä lisäämällä korvausilmaventtiilejä.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 10 000 10 000 10 000 10 000
Vaikutus käyttötalouteen:
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 500 500 500 500
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus
106
Hankekuvaus: Tupakeittiön muutos lyhythoitoasukkaan huoneistoksi 60.000 Kangaslammin palvelukeskuksen kaikissa palveluasunnoissa on asukkaat. Kaupungin muutkin tehostetun palveluasumisen yksiköt ovat täynnä. Kangaslammin palvelukeskuksesta puuttuu lyhythoitoasiakkaille tarkoitettu huoneisto. Lyhythoitopaikalle on jatkuva kysyntä esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien ajaksi tai kotona asuvan vanhuksen sairastuessa. Lyhythoitopaikan puuttuessa asiakas on jouduttu sijoittamaan vanhusten päiväkeskuksen lepohuoneeseen, mikä asukkaan ja päiväkeskuksessa vierailevien vanhusten kannalta ei ole hyvä ratkaisu. Palvelukeskuksen aiemmin ryhmäkodin tupakeittiönä toiminut huone on tällä hetkellä henkilökunnan taukotilana. Rakentamalla nykyisen taukotilan yhteyteen wc-/suihkutilat saadaan lyhythoitoasukkaalle asialliset tilat. Tällä ratkaisulla saamme tarjottua ei- sairaalahoitoa tarvitseville asiakkaille turvallisen hoiva- ja hoitopaikan, joka vastaa tiloiltaan ja varusteiltaan muita palveluasuntoja. Henkilökunnalle osoitetaan taukotilat palvelukeskuksen muista tiloista.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 60 000 60 000 60 000 60 000
Vaikutus käyttötalouteen:
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 3 000 3 000 3 000 3 000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Hoitajakutsujärjestelmän uudistaminen 50.000 Kangaslammin palvelukeskuksen nykyinen hoitajakutsujärjestelmä on reilut kymmenen vuotta vanha. Nykyisessä järjestelmässä on ollut toistuvasti vikoja. Järjestelmä on vanhentunutta tekniikkaa ja siinä ei ole käytävänäyttöjä. Näytöt helpottaisivat hoitajien työtä ja avun antaminen nopeutuisi, koska kutsut voidaan paikallistaa nopeammin. Käyttäjärannekkeet ovat saavuttamassa elinkaarensa pään ja paristokäyttöisinä epäkäytännöllisiä. Nykyisen järjestelmän saneeraamisen kustannusarvio on 50.000 euroa.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 50 000 50 000 50 000 50 000
Vaikutus käyttötalouteen:
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 11 000 11 000 11 000 11 000
2018 Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Maahan upotettavat jätesäiliöt 30.000 Kangaslammin palvelukeskuksen ja Kangaskodin jätesäiliöt sijaitsevat pitkänä rivistönä pääsisäänkäynnin edessä. Nykyiset jätesäiliöt ovat hankalat käyttää, koska raskaiden jätesäkkien nostaminen korkeaan jätesäiliöön on myös työturvallisuusriski. Työsuojeluvaltuutettu on huomauttanut asiasta jo useamman kerran. Ajoittaan myös linnut saattavat repijä ja levitellä jätteitä. Uusimalla jätesäiliöt maahan upotettaviin syväsäiliöihin saadaan puutteet korjattua ja ympäristö siistiytyy.
SIVISTYSTOIMEN RAKENNUKSET PERUSKOULUT
9322 Waltterin koulu 4.071.000
107
Hankkeen investointityyppi: Uusinvestointi Hankekuvaus: Waltterin koulun rakentaminen Kaupunginvaltuusto päätti 29.9.2014 § 56 uuteen yhtenäiskouluun siirtymisestä. Siirtyminen tarkoittaa yhden yläkoulun mallia, jossa Kuoppakankaan kouluun muodostetaan yhtenäiskoulu vuosiluokille 0-9. Kaupungin valtuuston 9.5.2016 § 24 tekemän päätöksen mukaan hankkeen kokonaiskustannukset ovat 8.371.201 € alv 0 %. Vuoden 2016 talousarvion investointiosaan Waltterin koulun rakentamiseen on varattu 4.300.000 €, joten vuoden 2017 osuudeksi jää 4.071.201 € alv 0 %.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 4 071 000 4 071 000 4 071 000 4 071 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ylläpitokulut kasvavat kun rakennus
otetaan käyttöön
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 163 000 163 000 163 000 163 000
9314 Könönpellon koulu 45.000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Äänenvaimennusmineraalivillalevyjen uusiminen 30.000 Tulevasta peruskorjauksesta huolimatta rakennus on pidettävä käyttökunnossa. Koulutilojen ääntä vaimentavat mineraalivillalevyt ovat paikoitellen pinnaltaan rikkonaisia ja reunat avoimia. Levyistä mahdollisesti irtoavat mineraalivillakuidut voivat aiheuttavat sisäilman laadun heikkenemistä. Rikkonaiset villalevyt uusitaan.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 30 000 30 000 30 000 30 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 1 200 1 200 1 200 1 200
Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Asbesti- ja haitta-ainetutkimus 15.000 Asbestilainsäädäntö muuttui vuoden 2016 alusta. Käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistua sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia. Asbestitutkimusten osalta ennen vuotta 2016 ollut käytäntö, missä rakenteiden asbestipitoisuutta ei tutkittu ja kaikki purkutyöt tilattiin asbestipurkutyönä, ei ole enää hyväksyttävä. Purettavien materiaalien asbestin laatu ja määrä on aina selvitettävä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ennen vuotta 2016 tehdyt asbestikartoitukset eivät täytä 1.1.2016 voimaan tulleen asbestilainsäädännön määräyksiä. Asbestilainmuutos käytännössä tarkoittaa, että kaikkiin ennen vuotta 1994 rakennettuihin rakennuksiin joudutaan tekemään nykyisen lain mukainen asbestitutkimus. Tutkimus on tehtävä aina, kun korjaustöiden yhteydessä vanhoja rakenteita puretaan. Laki koskee myös purettavia rakennuksia.
108
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 15 000 15 000 15 000 15 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 600 600 600 600
9315 Lehtoniemen koulu 55.000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Äänenvaimennusmineraalivillalevyjen uusiminen 30.000 Levyistä irtoavat mineraalivillakuidut ovat sisäilman laaturiski. Rikkonaisia villalevyjä uusitaan.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 30 000 30 000 30 000 30 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 1 200 1 200 1 200 1 200
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Kuulutusjärjestelmä 25.000 Lehtoniemen koulussa on tällä hetkellä noin 200 oppilasta. Oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden vuoksi koulutiloihin rakennetaan sähköinen kuulutusjärjestelmä.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 25 000 25 000 25 000 25 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 1 000 1 000 1 000 1 000
9316 Luttilan koulu 60.000
Luttilan koulurakennuksen vanhin osa on valmistunut vuonna1939 ja laajennusosa 1958. Rakennusta on osittain peruskorjattu vuonna 1993, minkä jälkeen rakennukseen on tehty ainoastaan pienehköjä kunnossapitokorjauksia. Rakennuksen peruskorjaus on ajankohtainen. Seuraavassa on lueteltu kiireisimmän korjaustarpeet, jotka pitää tehdä lähivuosina, mikäli rakennus aiotaan pitää koulukäytössä. Korjauksia on tehtävä jossain määrin, vaikka rakennus poistuisikin koulukäytöstä tulevaisuudessa. Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Luokkatilojen lattioiden uusiminen 30.000 Luokkatilojen lattiat ovat pääosin massalattioita, jotka ovat siinä määrin kuluneet, että ne tulee uusia. Lattioiden purkutyöt joudutaan tekemään asbestipurkutyönä. Lattioiden välipohjaeristeissä on orgaanisia ainesosia, joka voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Lattiapintojen korjauksen yhteydessä välipohja eristeet uusitaan. Määrärahalla uusitaan yhden luokkahuoneen lattia.
109
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 30 000 30 000 30 000 30 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 1 200 1 200 1 200 1 200
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Luokkatilojen äänenvaimennusmineraalivillalevyjen uusiminen 20.000 Levyistä irtoavat mineraalivillakuidut ovat sisäilman laaturiski. Rikkonaisia villalevyjä uusitaan.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 20 000 20 000 20 000 20 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 800 800 800 800
Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Asbesti- ja haitta-ainekartoitus 10.000
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 10 000 10 000 10 000 10 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 400 400 400 400
2018 Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Ikkunoiden uusiminen 150.000 Rakennuksen ikkunat ovat huonokuntoiset, mikä osaltaan aiheuttaa luokkahuoneiden vetoisuuden ja kylmyyden talvella. Ikkunat pitäisi uusia pikimmiten. Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Talotekniikan (LVISA) järjestelmien saneeraussuunnittelu 50.000 Koulurakennuksessa on osittain painovoimainen ilmanvaihto ja osittain koneellinen poisto. Sisäilman laatu ei vastaa nykyaikaiselle koulurakennukselle asetettuja vaatimuksia. Koneellista poistoilmanvaihtoa ei myöskään voida tehostaa, koska jo nyt luokkatilat talvella ovat kylmiä ja vetoisia. Vesi-, viemäri- ja sähköjärjestelmät ovat myös saavuttamassa elinkaarensa pään. Ikkunoiden ja LVISA uusiminen sekä muut tulevat korjaukset voidaan jättää tekemättä, mikäli rakennus päätetään korvata lähitulevaisuudessa uudisrakennuksella.
9317 Puurtilan koulu 60.000 Puurtilan koulurakennus on valmistunut vuonna 1939 ja peruskorjattu 1952, vesikatto uusittu vuonna 1992 ja ikkunat uusittu vuonna 2002. Rakennuksen peruskorjaus alkaa olla ajankohtainen. Seuraavassa on lueteltu kiireisimmän korjaustarpeet, jotka pitää tehdä lähivuosina, mikäli rakennus aiotaan pitää koulukäytössä.
110
Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Asbesti- ja haitta-ainekartoitus 10.000
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 10 000 10 000 10 000 10 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 400 400 400 400
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Luokkatilojen lattiapintojen uusiminen 30.000 Luokkatilojen lattiat ovat pääosin massalattioita, jotka ovat siinä määrin kuluneet, että ne tulee uusia. Lattioiden purkutyöt joudutaan tekemään asbestipurkutyönä. Välipohjaeristeissä on orgaanisia ainesosia, joka voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Lattiapintojen korjauksen yhteydessä välipohjien eristeet uusitaan. Määrärahalla uusitaan yhden luokkahuoneen lattia.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 30 000 30 000 30 000 30 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 1 200 1 200 1 200 1 200
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Äänenvaimennusmineraalivillalevyjen uusiminen 20.000 Levyistä irtoavat mineraalivillakuidut ovat sisäilman laaturiski. Rikkonaiset villalevyt uusitaan.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 20 000 20 000 20 000 20 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 800 800 800 800
2018 Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Talotekniikan (LVISA) järjestelmien saneeraussuunnittelu 50.000 Vesi-, viemäri- ja sähköjärjestelmät ovat myös saavuttamassa elinkaarensa pään. Tulevat korjaukset voidaan jättää tekemättä, mikäli rakennus päätetään korvata lähitulevaisuudessa uudisrakennuksella.
9319 Repokankaan koulu 75.000 Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Äänenvaimennusmineraalivillalevyjen uusiminen 15.000 Levyistä irtoavat mineraalivillakuidut ovat sisäilman laaturiski. Suurin osa koulurakennuksen äänenvaimennusmineraalivillalevyistä on jo uusittu. Loput villalevyt uusitaan.
111
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 15 000 15 000 15 000 15 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 750 750 750 750
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Sisäilman laadun parantaminen 50.000 Repokankaan koulun tiloista teetettiin sisäilman laadun seurantamittauksia. Otetuissa näytteissä esiintyi kosteusvaurioon viittaavia mikrobilajistoja. Mikrobilähde/ -lähteet selvitetään ja lopulliset päätökset korjaustoimista tehdään tutkimustulosten perusteella.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 50 000 50 000 50 000 50 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 2 500 2 500 2 500 2 500
Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Asbesti- ja haitta-ainekartoitus 10.000
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 10 000 10 000 10 000 10 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 400 400 400 400
2018
Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Ilmanvaihtojärjestelmän saneerauksen suunnittelu 50.000 Repokankaan koulun sisäilman laatuongelmien yksi aiheuttajista on ilmanvaihdon puutteellisuus. Ilmanvaihdon tehostamiseksi ja parantamiseksi joudutaan saneeraamaan. Ilmanvaihtojärjestelmän saneerauksen suunnitteluun varataan määräraha.
9320, 9321, 9343 Kangaslammin koulu ja liikuntatalo 60.000 Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Seutuvalvomoon liittäminen 50.000 Kangaslammin taajamassa sijaitsevia rakennuksia ei ole vielä liitetty seutuvalvomoon. Seutuvalvomoon liittäminen parantaa kiinteistön energiatehokkuutta ja saadaan säästöjä.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 50 000 50 000 50 000 50 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 2 500 2 500 2 500 2 500
112
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Äänenvaimennusmineraalivillalevyjen uusiminen 10.000 Levyistä irtoavat mineraalivillakuidut ovat sisäilman laaturiski. Rikkonaiset villalevyt uusitaan.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 10 000 10 000 10 000 10 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 500 500 500 500
2018 Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Piha-alueen sadevesijärjestelmän saneeraaminen 100.000 Koulun piha-alueen kallistukset viettävät liikuntatalon suuntaan. Vesikattojen ja piha-alueen sadevedet virtaavat liikuntatalon seinustalle. Liikuntatalon seinustalla sijaitsevat sadevesikaivot ja niistä lähtevät viemärit eivät rankkasateella kykene johtamaan vesiä pois pihalta. Kaivojen tulviessa liikuntatalon perustukset ja seinärakenne kastuvat. Talvella kattovedet piha-alueelle jäätyessään aiheuttavat liukastumisriskin. Rakennusten kattovesille syöksytorvien alle rakennetaan sadevesikaivot ja vedet johdetaan sadevesiviemäriin pois piha-alueelta. Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Raja-aitojen uusiminen 30.000 Koulun tontin puurakenteiset raja-aidat ovat huonokuntoiset ja turvallisuusriski.
xxxx Osmajoentie 28 (SAKKY:ltä siirtyneet rakennukset) 170.000
Osoitteessa Osmajoentie 28 sijaitseva kiinteistö ja sillä sijaitsevat koulurakennukset siirtyvät vuoden 2017 alusta Savon koulutuskuntayhtymältä Varkauden kaupungin omistukseen. Rakennuksista Osmajoentietä lähempänä sijaitseva rapattupintainen vihreäksi maalattu koulurakennus on asemakaavalla suojeltu. Lukuvuoden 2016 -2017 rakennukset ovat Kuoppakankaan koulun vuosiluokkien 0 – 6 käytössä. Tilat vapautuvat peruskoulun käytöstä keväällä 2017.
xxxx Rakennus A (ruskea tiilirakennus) 0 xxxx Rakennus B (rapattupintainen vihreä rakennus) 170.000
Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Asbesti- ja haitta-ainekartoitus (rakennukset A ja B) 20.000
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 20 000 20 000 20 000 20 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 800 800 800 800
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Salaojituksen saneeraaminen 50.000
113
Osmajoentien puoleisen rakennuksen (rakennus B) kadun puolen salaojien toiminta on todettu puutteelliseksi. Salaojat ja perusmuurin kosteuseristykset (patolevyt) uusittaan.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 50 000 50 000 50 000 50 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 2 000 2 000 2 000 2 000
Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Hanke- ja rakennussuunnittelu tulevasta käytöstä 30.000 Rakennus B on alustavasti suunniteltu sivistystoimen nuorisopalveluiden käyttöön. Rakennuksen tulevan käyttötarkoituksen hanke- ja muutossuunnitteluun varataan määräraha.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 30 000 30 000 30 000 30 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 1 200 1 200 1 200 1 200
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Rakennusautomaatiomuutokset ja seutuvalvomoon liittäminen 70.000 Seutuvalvomoon liittäminen parantaa kiinteistön energiatehokkuutta ja näin saavutetaan säästöjä ylläpitokustannuksissa. Lisäksi rakennuksen lämmönvaihdin on saavuttanut elinkaarensa pään.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 70 000 70 000 70 000 70 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 2 800 2 800 2 800 2 800
PÄIVÄKODIT 9301 Päiviönsaaren päiväkoti 20.000
Päiviönsaaren päiväkoti on rakennettu vuonna 1981 ja peruskorjattu 1999. Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Sisäkattojen korjaaminen 20.000 Levyistä irtoavat mineraalivillakuidut ovat sisäilman laaturiski. Kattojen villalevyjä uusitaan.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 20 000 20 000 20 000 20 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 1 000 1 000 1 000 1 000
114
9302 Könönpellon päiväkoti 40.000 Könönpellon päiväkoti on rakennettu vuonna 1979. Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Sisäkattojen korjaaminen 20.000 Levyistä irtoavat mineraalivillakuidut ovat sisäilman laaturiski. Rikkonaiset villalevyt uusitaan.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 20 000 20 000 20 000 20 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 1 000 1 000 1 000 1 000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Paljeoven korvaaminen kiinteällä seinällä 20.000 Huonokuntoinen tiloja jakava paljeovi poistetaan ja korvata paremmin ääntä eristävällä kiinteällä seinällä, koska suuremmalle tilalle tässä tapauksessa ei ole tarvetta.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 20 000 20 000 20 000 20 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 1 000 1 000 1 000 1 000
9303 Repokankaan päiväkoti 40.000
Repokankaan päiväkoti on rakennettu vuonna 1982. Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Sisäkattojen korjaaminen 20.000 Levyistä irtoavat mineraalivillakuidut ovat sisäilman laaturiski. Rikkonaiset villalevyjä uusitaan.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 20 000 20 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 1 000 1 000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Paljeovien uusiminen 20.000 Tiloja jakavat paljeovet (2 kpl) ovat huonokuntoiset ja uusitaan.
115
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 20 000 20 000 20 000 20 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 1 000 1 000 1 000 1 000
9306 Kankunharjun päiväkoti 25.000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus:
Päiväkodin keittiön kylmiön uusiminen
Kankunharjun päiväkoti on rakennettu vuonna1991. Rakennusajankohdalle tyypillisenä
ratkaisuna keittiön kylmiö rakennettiin paikan päällä. Kylmiössä esiintyy
kosteusongelmia aiheuttaen sisäilmaongelmaa keittiöön. Ongelmien poistamiseksi
paikalle rakennettu kylmiö puretaan ja korvata valmiilla kylmäkaapeilla. Kankunharjun
päiväkodin keittiön uusiminen oli jo vuoden 2016 investointiohjelmassa. Päiväkodin
ollessa toiminnassa läpi kesän 2016 muutostöitä ei voitu tehdä. Hanke päätettiin siirtää
ja esittää vuoden 2017 investointiohjelmaan.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 25 000 25 000 25 000 25 000
Vaikutus käyttötalouteen:
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 1 250 1 250 1 250 1 250
2018 Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Julkisivujen puu- ja metallipintojen maalaaminen 30.000 Päiväkodin julkisivujen puu- ja metalliverhousten maalipinnat ovat alkuperäiset ja huoltomaalaukseen tarpeessa. Päiväkodin ulkona olevat puu- ja metallipinna maalataan.
MUUT SIVISTYSPALVELUIDEN RAKENNUKSET 9332 Museo, Wredenkatu 5 80.000
Museorakennus osoitteessa Wredenkatu 5 on rakennettu 1920. Rakennus on asemakaavalla suojeltu. Kaavamääräyksen mukaan kyseessä on rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen ja vesikattojen tai porrashuoneiden rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Vesikatteen uusiminen ja yläpohjarakenteen saneeraaminen 80.000 Rakennuksen savitiilisessä vesikatossa ja vesiränneissä on esiintynyt vesivuotoja jo useamman vuoden aikana. Museorakennuksen tiilikatto, vesirännit, syöksytorvet, kattotikkaat ja huoltosillat uusitaan. Kattotöiden yhteydessä tarkistetaan yläpohjarakenteen kunto, mahdolliset vauriot korjataan ja rakenteen tuulettuvuutta parannetaan.
116
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 80 000 80 000 80 000 80 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaukutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 3 200 3 200 3 200 3 200
9333 Kirjasto 75.000
Kirjastorakennus on rakennettu vuonna 1985. Kesällä 2016 tehdyn kuntoarvion mukaan rakennuksessa on lukuisia korjattavia kohteita, joista suurimmat korjaukset ajoittuisivat vuosille 2018 – 2019 ja 2021 -2022. Mikäli korjaukset tehdään peruskorjaamalla rakennus, peruskorjauksen ajankohta olisi vuosikymmenen vaihteessa. Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Asbesti- ja haitta-ainekartoitus (rakennukset A ja B) 10.000
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 10 000 10 000 10 000 10 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 400 400 400 400
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Kokoustilojen wc-tilat 15.000 Kirjastorakennuksen pohjakerroksessa on vajaakäytössä olevaa tilaa. Tilat soveltuvat vuokrattavaksi järjestöjen kokous- ja kerhokäyttöön. Tilojen julkinen käyttö edellyttää riittäviä wc-tiloja, jotka soveltuvat kaikille käyttäjäryhmille, myös liikuntarajoitteisille.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 15 000 15 000 15 000 15 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 600 600 600 600
Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Salaojien toimivuuden ja maanvaraisten seinien vesieristysten kunnon selvittäminen ja korjaaminen 50.000 Kellarikerroksen tilojen seinissä on havaittavissa ulkopuolista kosteusrasitusta. Salaojien toimivuus, rakennuksen seinänvierustojen maarakenteet ja patolevyjen kunto tutkitaan. Salaojat ja patolevyt uusitaan tutkimustulosten perusteella. Samalla korjataan maanpinnan kallistukset rakennuksesta poispäin kalteviksi. Tarkempi määrärahatarve selviää tutkimusten jälkeen.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 50 000 50 000 50 000 50 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 2 000 2 000 2 000 2 000
117
2018 -2019 Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Savunpoisto- ja kattoikkunoiden uusiminen 200.000 Rakennuksen keskiaulan yläpuolella sijaitsevat kattoikkunat ja niihin sijoitetut savunpoistoikkunat ovat huonokuntoiset ja savunpoistoikkunoiden toiminta ei enää ole luotettavaa. Ikkunoissa on esiintynyt ajoittain vesivuotoja. Katto- ja savunpoistoikkunat uusitaan. Hankkeen investointityyppi: suunnittelu Hankekuvaus: Peruskorjaus- ja muutostöiden hankesuunnittelu 50.000 Kirjastorakennuksessa, varsinkin pohjakerroksessa on runsaasti tilaa. Tilankäytön tehostamismahdollisuudet ja mahdolliset käyttötarkoituksen muutokset selvitetään peruskorjauksen hankesuunnittelun yhteydessä. Rakennuksen tuleva käyttö suunnitellaan kokonaisuutena ja tehdään kattava hankesuunnitelma ennen varsinaista korjaussuunnittelua. Hanke- ja rakennussuunnitteluun liittyvät asbesti- ja haitta-ainetutkimus sekä ulkoseinien, ala- ja yläpohjarakenteiden kosteustekninen kuntotutkimus tehdään viimeistään ennen rakennussuunnittelua.
LIIKUNTAPALVELUIDEN RAKENNUKSET 9340 Kämärin jääurheilukeskus/ harjoitushallin puku- ja pesutilojen uusiminen 100.000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Harjoitusjäähallin joukkueiden puku- ja pesutilat on sijoitettu hallin päässä olevaan siipirakennukseen. Tilojen kunto on niin heikko, että uusiminen on korjaamiseen verrattuna järkevämpää. Harjoitusjäähallin lämmitysjärjestelmän uusinta 100 000
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 100 000 200 000 200 000 200 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 5 000 5 000 5 000 5 000
9546 Uimahalli 800.000
Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Peruskorjauksen/ uudisrakennuksen toteutussuunnittelu 800.000 Uimahalli on rakennettu vuonna 1975 ja rakennusta on peruskorjattu vuonna 1996. Rakennuksen kunnon selvittämiseksi teetettiin vuonna 2012 Insinööritoimisto Vahanen Oy:llä kuntoarvio, joka sisältää rakennetekniikan lisäksi LVI-, sähkö- ja vedenkäsittelytekniikan kuntoarviot. Kuntoarvion tekijät esittivät uimahallirakennuksen ja tekniikan täydellistä peruskorjausta viimeistään 2017. Uimahallin uudistamiseksi on käynnissä hankesuunnittelu. Hankesuunnitelman on määrä valmistua elo- syyskuun vaihteessa. Hankesuunnitelmassa vertaillaan peruskorjaus- ja uudisrakennusvaihtoehtojen vaikutuksia käyttötalouteen ja investointikustannuksiin. Hankesuunnitelman perusteella tehdään investointipäätös jatkotoimenpiteistä. Mikäli hankkeen rakentaminen päätetään aloittaa vuoden 2017 tai 2018 aikana tulee toteutussuunnittelu tehdä 2017, jotta rakentaminen tai peruskorjaus on mahdollista aloittaa aikaisintaan 2018.
118
Mikäli hankkeen toteuttaa joku ulkopuolinen sijoittajataho, ei ko. määrärahaa tarvita.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 800 000 800 000 800 000 800 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 32 000 32 000 32 000 32 000
9342 Liikuntatalo, Varkaus 700.000
Liikuntatalo on rakennettu vuonna 1984. Rakennusta ei ole peruskorjattu vaan tehty vain kunnossapitokorjauksia. Vuonna 2015 tehdyn kuntoarvion mukaan suurimmat korjaukset ajoittuisivat vuosille 2018 – 2020, joten peruskorjauksen ajankohta olisi vuosikymmenen lopulla. Ennen rakennuksen peruskorjausta joudutaan kuitenkin tekemään välttämättömiä kunnossapitokorjauksia. Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Ison salin lattian ja lämmityksen uusiminen 550.000 Ison salin parkettilattia on alkuperäinen. Parketin pintakerros on kulunut niin ohueksi, ettei sitä voida enää hioa. Parketin paksuus on paikoitellen vain noin kolme millimetriä. Lattiapäällysteen uusiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska parketti voi alkaa purkaantua koska tahansa. Uutta lattiapäällystettä valittaessa selvitetään vaihtoehtomateriaalina massapäällyste, jonka ylläpitokustannukset ovat parkettiin verrattuna huomattavasti edullisemmat. Salin lattian alla ulkoseinien vieressä sijaitsee betonirakenteinen kanaali, jossa sijaitsee peltinen ilmalämmityskanava. Alustavassa tutkimuksessa ilmalämmityskanavassa todettiin runsaasti ilmavuotoja ja kunto sellaiseksi, että se on syytä uusia. Sisäilman kuituriskien vuoksi lämmityskanaalin mineraalivilla lämmöneristeet uusitaan. Lämmityskanaalin kunto ja tarvittavat korjaustoimenpiteet varmistuvat salin lattian purkamisen jälkeen. Suojaustoimista huolimatta lattian peruskorjauksen yhteydessä syntyy pölyä siinä määrin, että salin kaikki pinnat joudutaan imuroimaan ja seinäpinnat pyyhkimään. Seinä- ja kattopintojen huoltomaalaus on tässä yhteydessä perusteltua, koska myöhemmin tehtynä pintojen puhdistus- ja suojaustöistä johtuen kustannukset olisivat huomattavasti korkeammat. Lattian uusiminen oli jo vuoden 2016 investointiohjelmassa. Suunnitteluvaiheessa todettiin, että lattian korjaaminen joudutaan tekemään ennakoitua laajempana ja varattu määräraha ei tule riittämään. Lattian uusiminen päätettiin esittää seuraavalle vuodelle.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 550 000 550 000 550 000 550 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 22 000 22 000 22 000 22 000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Ison salin äänenvaimennusmineraalivillalevyjen uusiminen 50.000 Salin ääntä vaimentavien villalevyjen uusiminen on ajankohtaista, koska vanhetessaan levyt ovat haurastuneet ja niistä mahdollisesti irtoaa kuituja sisäilmaan. Nykyiset
119
villalevyt eivät luultavasti enää kestä lattian peruskorjauksen yhteydessä tehtävää välttämätöntä pölyjen imurointia. Siivous-, suojaus-, teline- ja työmaan yleiskustannukset huomioon ottaen ison salin sisätilojen peruskorjaaminen kerralla on kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin korjaustöiden jakaminen useammalle vuodelle.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 50 000 50 000 50 000 50 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 2 000 2 000 2 000 2 000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Ison salin valaistuksen uusiminen 50.000 Salin valaisimet ovat alkuperäiset. Uusi nykyistä tummempi massalattia absorboi valoa enemmän kuin vaalea parketti. Valaistuksen parantamisen tarve tulee ilmeiseksi lattiapinnoitteen uusimisen jälkeen, mikäli valaistustehoa ei paranneta. Valaisimet uusitaan energiatehokkaisiin led-lamppuihin, joiden huoltaminen on myös helpompaa. Valaistuksen uusiminen on perusteltua tehdä lattian uusimisen yhteydessä, koska vanhat valaisimet jouduttaisiin puhdistamaan lattian korjauksessa ja aiemmin kertyneestä pölystä.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 50 000 50 000 50 000 50 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 2 000 2 000 2 000 2 000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Äänentoistojärjestelmän uusiminen 50.000 Liikuntatalon äänentoistojärjestelmä on peräisin 80-luvulta. Järjestelmän toimintavarmuus on osoittautunut epäluotettavaksi, koska toistuvasti esiintyviä vikoja ei aina ole pystytty poistamaan. Järjestelmä on saavuttanut teknisen elinkaarensa pään.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 50 000 50 000 50 000 50 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 2 000 2 000 2 000 2 000
2018 Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Liikuntatalon vesikatteen uusiminen 100.000 Kumibitumikermikate on saavuttamassa teknisen käyttöikänsä ja vesivuotoriskien todennäköisyys kasvanut siinä määrin, että kate on uusittava lähivuosina
9345 Kisapuiston katsomorakennus 125.000
Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Kantavien rakenteiden lakisääteinen turvatarkastus 15.000
120
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 15 000 15 000 15 000 15 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 600 600 600 600
Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Asbesti- ja haitta-ainekartoitus 10.000
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 10 000 10 000 10 000 10 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 400 400 400 400
Hankkeen investointityyppi: Uusinvestointi Hankekuvaus: Varastorakennus/ konesuoja 100.000 Katsomorakennuksen alun perin urheiluvalmennettavien harjoittelutilana ollut katsomon alusta on viime vuodet ollut kalusto- ja konevarastona. Noin puolet katsomon alla sijaitsevasta tilasta muutettiin kesällä 2016 petankin pelitilaksi. Loput tilasta on edelleen kalustovarastona. Henkilö- ja paloturvallisuusmääräykset estävät tilan käytön polttomoottorikäyttöisten koneiden konesuojana. Polttomoottorikäyttöisille koneille, ruohonleikkurit ym. tarvitaan erillinen varasto- ja huoltorakennus.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 100 000 100 000 100 000 100 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ylläpitokulut kasvavat kun rakennus
otetaan käyttöön
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 10 000 10 000 10 000 10 000
TEKNISEN TOIMEN RAKENNUKSET Teknisen toimen hallinnassa on joukko erityyppisiä rakennuksia. Rakennusten vapautuessa hallintokuntien käytöstä ne yleensä siirtyvät teknisen toimialan hallintaan. Rakennuksissa on paljon korjaustarpeita. Tässä taloustilanteessa suurin osa korjaustoimista joudutaankin siirtämään tuleville vuosille.
9361 Varikko 50.000 Korjaamohallin vesikatteen uusiminen 50.000 Bitumikermikate on saavuttanut elinkaarensa pään ja uusittaan.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 50 000 50 000 50 000 50 000
Vaikutus käyttötalouteen:
energiatehokkuus paranee
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 2 000 2 000 2 000 2 000
121
9363 Pelastuslaitos, Varkaus 220.000
Pelastuslaitos/ paloaseman vanhempi osa on rakennettu 1956 ja laajennettu 1989. Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Asbesti- ja haitta-ainekartoitus 20.000
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 20 000 20 000 20 000 20 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 1 000 1 000 1 000 1 000
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Sisäilmaongelmien korjaaminen 200.000 Rakennuksessa on jo vuosia esiintynyt sisäilmaongelmia. Ongelmien aiheuttajia on korjattu, mutta niitä ei ole saatu poistettua. Kesällä 2016 tehdyissä tutkimuksissa paljastui lisää rakenteissa esiintyviä kosteusvaurioita. Ulkoseinärakenteiden eristetilan kostuminen on luonut edellytykset mikrobikasvustolle ja rakenteessa todettujen ilmavuotoreittien kautta mikrobit pääsevät sisäilmaan. Kellarikerroksessa sijaitsevan kuntosalin maanvastaisessa seinärakenteesta löytynyt mikrobivaurio viittaa rakenteen kostumiseen. Rakennuksen salaoja- ja sadevesijärjestelmien toimivuus tuleekin tutkia. Ennen kuin käynnistetään korjauksia, tarvitaan tarkempia tutkimuksia ja tarkempi suunnitelma sekä kustannusarvio. Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella ongelmien laajuus huomioon ottaen tulee selvittää rakennuksen peruskorjausvaihtoehto ennen kuin ryhdytään tekemään yksittäisiä korjaustoimenpiteitä. Määrärahalla tehdään tarkempia tutkimuksia, korjaussuunnittelua ja varaudutaan pienimuotoisiin korjauksiin. Sisäilmaongelmien vuoksi osa rakennuksen tiloista joudutaan poistamaan käytöstä ja pelastuslaitoksen henkilökunnalle osoittamaan korvaavat tilat. Toiminnan luonteesta johtuen väistötilojen tulee sijaita pelastuslaitoksen välittömässä läheisyydessä. Väistötilaratkaisu voisi olla tilaelementtirakennuksen pystyttäminen pelastuslaitoksen takapihalle.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 200 000 200 000 200 000 200 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 8 000 8 000 8 000 8 000
9367 Toimintakeskus Pihlaja 10.000
Toimintakeskus Pihlajan toimitilat on rakennettu vuonna 1985 ja rakennuksen peruskorjaaminen tulee ajankohtaiseksi lähivuosina. Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Asbesti- ja haitta-ainekartoitus 10.000
122
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 10 000 10 000 10 000 10 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 500 500 500 500
2018 Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Piha-alueen kuivatus ja peruskorjaaminen 100.000 Rakennuksen salaoja- ja sadevesijärjestelmät eivät toimi riittävän tehokkaasti ja rakennuksen perustukset kastuvat. Salaoja- ja sadevesijärjestelmät uusitaan ja maanpinta muotoillaan rakennuksesta poispäin kaltevaksi. Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Kuntoarvio ja peruskorjauksen hankesuunnittelu 30.000 Rakennuksen peruskorjaaminen tulee ajankohtaiseksi perustusten ja piha-alueen kuivatuksen jälkeen. Peruskorjaamiseen varaudutaan teettämällä kuntoarvio sekä tutkimalla rakennuksessa esiintyvät asbesti- ja haitta-aineet.
9373 Entinen Tehtaan koulu
Entinen Tehtaan koulu osoitteessa Savontie 4 on rakennettu 1924 ja laajennettu 1930 - 31. Rakennuksen tilojen käyttötarkoitus on muuttunut vuosien aika. Perusopetuksen koulutoimintaa rakennuksessa ei enää ole vaan suurin osa tiloista on museon ja Soisalo-opiston käytössä. Rakennuksen salaoja- ja sadevesijärjestelmät uusittiin vuosituhannen vaihteessa. Tiedossa ei ole muita suurempia korjauksia, joita rakennukseen olisi tehty. Tehtaan koulu on asemakaavalla suojeltu. Kaavamääräyksen mukaan historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa eikä tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen tai vesikattojen historiallista tai kaupunkikuvallista arvoa. 2018 Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Vesikaton uusiminen 400.000 Saumattu peltikatto on ruostunut siinä määrin, että tulee uusia. Kattovarusteet, vesirännit, syöksytorvet ja ikkunoiden vesipellitykset uusitaan vesikatteen uusimisen yhteydessä.
9380 Mekaanisen Musiikin Museo 200.000 Mekaanisen musiikin museorakennus on rakennettu 1931. Rakennus on asemakaavalla suojeltu. Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Sadevesi- ja salaojajärjestelmien saneeraaminen 200.000 Rakennuksen pohjakerroksen tiloihin tulee vettä. Salaojien toimivuus ja syyt veden tuloon selvitetään. Selvityksen perusteella tehdään ratkaisut korjaustoimenpiteistä.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 200 000 200 000 200 000 200 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 8 000 8 000 8 000 8 000
123
2018 Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Ikkunoiden uusiminen 260.000 Rakennuksen ikkunat ovat huonokuntoiset ja uusitaan.
ERILLISMÄÄRÄRAHAHANKKEET
Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Ennalta arvaamattomat korjaukset 150.000 Toimitilakiinteistöt ovat suhteellisen vanhoja ja niistä on peruskorjattu vain muutama. Varsinkin kiinteistöjen talotekniikka on suurelta osin saavuttanut teknisen ja toiminnallisen käyttöikänsä. Ennalta arvaamattomien laiterikkojen määrä kasvaa jatkuvasti. Toiminnan sujuvuuden kannalta on perusteltua varata erillismääräraha ennalta arvaamattomien korjausten tekemiseen, jolloin kustannukset voidaan kirjata investointeihin.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 200 000 150 000 150 000 150 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 10 000 10 000 10 000 10 000
Hankkeen investointityyppi: Purkaminen Hankekuvaus: Käytöstä poistuvien rakennusten purkaminen 50.000 Nappula ja Käpykankaan päiväkoti korvautuvat yksityisillä päiväkodeilla. Ko. rakennukset ovat siinä kunnossa, ettei niiden korjaaminen ole perusteltua, vaan järkevintä on purkaa ne. Sivukentillä on useita huonokuntoisia rakennuksia jotka turvallisuussyistä on syytä purkaa. Vaikka kohteet esitetään tässä, tullaan purkukustannukset kirjaamaan kirjanpitolain mukaisesti teknisen toimen käyttötalouteen. 2018 Hankkeen investointityyppi: Suunnittelu Hankekuvaus: Rakennusten ilmanvaihtolaitteiden kuntokartoitus 100.000 Toimitilojen sisäilmaongelmien aiheuttajista merkittävä osa johtuu nykyisten ilmanvaihtojärjestelmien puutteellisesta toiminnasta. Ainakin Koulu- ja päiväkotirakennusten ilmanvaihtojärjestelmien kunto on syytä selvittää järjestelmien tulevaa saneeraussuunnittelua varten. Kuntokartoitustyön laajuus huomioon ottaen työ joudutaan jakamaan useammalle vuodelle. Hankkeen investointityyppi: Peruskorjaus Hankekuvaus: Kiinteistöjen rakennusautomaatiolaitteiden uudistaminen 50.000 Kiinteistöjen talotekniikan säätö- ja automaatiolaitteiden uudistamisella parannetaan niiden energiataloutta ja saavutetaan säästöjä.
Taseryhmä rakennukset yhteensä
124
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 8 041 000 8 141 000 8 141 000 8 141 000
Vaikutus käyttötalouteen:
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 345 100 345 100 345 100 345 100
9.3 Kiinteät rakenteet ja laitteet
Esityksessä on ryhmitetty samantyyppiset investoinnit paremmin yhteen, jotta niiden tärkeysjärjestystä voisi arvioida selkeämmin.
9050 TONTTITARJONNAN PARANTAMINEN 130.000 OMAKOTITONTIT Kaupungilla on luovutuskelpoisia omakotitontteja seuraavasti:
Luttila 4
Lehtoniemi 12
Häyrilä 8
Puurtila 25
Reporinne 3
Taipale 13
Teerimäki 9
Kommila 2
Lajunniemi 7
Huuhtaus 1
Kuivaniemi 10
Ruokojärvi 1
Kangaslampi kk 8
Yhteensä 103
Tontteja on siis määrällisesti riittävästi; sijainti ja muut laatutekijät voisivat sen sijaan olla parempiakin. Kaupungin elinkeino-ohjelma toteaa, että ”Varkauden runsaat vesistöt tulee hyödyntää entistä paremmin myös erityyppisessä asuntorakentamisessa”. XXXX Muikkukujan rakentaminen 80.000 Hankkeen investointityyppi: Uusi-investointi Hankekuvaus: Määrärahalla rakennetaan Muikkukuja joka lisää alueen tonttitarjontaa 10 ok-tontilla. Rakentaminen perustuu kaupungin ja A. Ahlström Oy:n väliseen sopimukseen alueen käyttöönotosta. Vaihtoehtoisesti Muikkukujan sijasta voidaan rakentaa viereinen Taimenkuja. 9503 Katujen suunnittelu 40.000 Hankkeen investointityyppi: Uusi-investointi Hankekuvaus: Määrärahalla valmistaudutaan tulevaisuuden rakentamiseen tuottamalla suunnitelmia. Määräraha on varattu lähinnä omana työnä tehtävään suunnitteluun. Määrärahalla toteutetaan myös kaavan laadinnan yhteydessä tehtävä kunnallistekniikan suunnittelu. XXXX Katuviheriöt 10.000 Hankkeen investointityyppi: Korvausinvestointi
125
Hankekuvaus: Määrärahalla saneerataan katuviheriöitä.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 150 000 130 000 130 000 130 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 30 000 26 000 26 000 26 000
9501 KATUJEN RAKENTAMINEN 170.000
Hankkeen investointityyppi: Uusi-investointi Hankekuvaus: Uusien katuyhteyksien rakentaminen 9612 Harjulantien rakentaminen valmiiksi 120.000 Vuonna 2013 rakennettiin Harjulantien yhteys VT 5:lle. Tuolloin hanke jätettiin kesken viimeistelytöiden osalta johtuen kaupungin taloustilanteesta. Määrärahalla rakennetaan kesken jäänyt katuyhteys valmiiksi Kauppakadun pohjoispään klv:n rakentaminen 50.000 Kauppakadun pohjoispään kevyen liikenteen väylä on keskeneräinen. Kevyen liikenteen väylä on rakennettu valmiiksi ajoradan länsireunaan 2000-luvan alussa, nyt rakennetaan valmiiksi myös itäreunan kevyen liikenteen väylä.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 170 000 170 000 170 000 170 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 34 000 34 000 34 000 34 000
9502 KATUJEN PERUSPARANTAMINEN 785.000 Hankkeen investointityyppi: Korvausinvestointi Hankekuvaus: Kuivatuksen parantaminen 25.000 Määräraha käytetään kuntalaisaloitteiden mukaiseen katu- ja yleistenalueiden kuivatuksen parantamiseen. Kohteita ei voi määritellä ennalta vaan ne määritellään lähinnä kuntalaisten aloitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Kohteilla turvataan mm. kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus sekä vähennetään vuotovesien määrää. Turjanvirransillan suunnittelu 50.000 Kaupungin omistamille silloille tehtiin kuntokartoitus 2014. Huonokuntoisimmaksi sillaksi todettiin Turjanvirransilta jolle asetettiin painorajoitus. Silta on vuonna 1939 rakennettu puurakenteinen silta jota on viimeksi korjattu 1949. Sillan uusimiseen on varauduttava laatimalla suunnitelma uuden sillan toteuttamisesta vanhan tilalle. Routavaurioiden korjaus 40.000 Määräraha käytetään katujen routavaurioiden korjaukseen Satakunnankatu + klv, välillä Halmekatu – Riittulanmäentie 200.000
126
Katu on erittäin routiva sekä sen nykyinen poikkileikkaus on liikenneturvallisuuden kannalta heikko. Satakunnankatua perusparannettiin 2000-luvun alussa välillä Hevosharjunkatu – Miilukuja sekä vuonna 2016 välillä Miilukuja - Halmekatu. Katua kavennettiin sekä kadun viereen rakennettiin erillinen kevyen liikenteen väylä. Kadun saneerausta jatketaan samalla periaatteella kuin aiemminkin. Katuun rakennetaan uudet routimattomat rakennekerrokset sekä erillinen kevyen liikenteen väylä. Eteläniementien saneeraus 110.000 Eteläniementien alkuosa (väli Askolankatu – Paloiikankuja) rakennettiin 2010 ja päällystettiin 2011. Kadun loppuosa välillä Paloiikankuja – Virranniementie on vanha katuyhteys joka ei sijaitse keskeisesti asemakaavan mukaisella katualueella. Tämä aiheuttaa kuivatus- sekä lumenvarastointiongelmia. Katu rakennetaan asemakaavan mukaiselle katualueelle siten että sen päällystäminen on myöhemmin mahdollista. Eteläniementie on mahdollista toteuttaa teräsverkkovahvisteisena rakenteena. Tällöin kustannukset putoavat 200.000 eurosta 110.000 euroon. Sorateiden parantaminen soramix -menetelmällä 30.000 Sorateiden kunto on paikoin huono johtuen puutteellisesta kulutuskerroksesta. Kunnossapitourakoitsijan kanssa on keskusteltu mahdollisuudesta parantaa soraväyliä soramix – menetelmällä, jossa sorapintaisen väylän pintaosa sekoitetaan ja murskataan työhön kehitetyllä laitteella. Tämä vähentää kunnossapitomurskeen ajamista väylille. Mahdollisia kohteita voisivat olla Murhilahdentie ja Tykkitie. Samassa yhteydessä kunnostetaan soraväylien kuivatusojat. Niskaselänkadun perusparantaminen 330.000 Niskaselänkadun alkuosa Sulkavakujalle saakka saneerattiin 2009 jolloin osuudelle rakennettiin erillinen kevyen liikenteen väylä. Tässä yhteydessä toteutetaan kadun perusparantaminen sekä kevyen liikenteen väylän rakentaminen Ahvenkujalle saakka. Myllärinkatu, väli Joutenlahdentie - Kuvansintie 260.000 Kadun päällyste erittäin huonokuntoinen ja katu on routiva. Uutta päällystettä ei kannata investoida jos kadun rakennetta ei paranneta. Kadun rakenne on parannettavissa verkkovahvisteisena välillä Kuvansintie – junarata, jolloin kadun kantavakerros uusitaan ja siihen asennetaan teräsverkko. Joutenlahdentien ja junaradan välisellä osuudella ajoradan sijaintia muutetaan siten, että se mahdollistaa erillisen kevyen liikenteen väylän rakentamisen. Tämä osuus toteutetaan massanvaihdolla. Samassa yhteydessä katuosuuden kuivatusta parannetaan. Hanke on jatkumoa vuonna 2016 toteutettuun Joutenlahdentien parantamiseen. Hankkeen toteutuessa saadaan Joutenlahden kautta yhtenäinen kevyenliikenteen väylä Häyrilästä kaupungin keskustaan.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 875 000 1 045 000 1 045 000 1 045 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ylläpitokulut vähenevät
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 175 000 209 000 209 000 209 000
9504 PÄÄLLYSTYSTYÖT 30.000
Hankkeen investointityyppi: Laajennusinvestointi Hankekuvaus:
127
Asuntokatujen päällystäminen 0 Uusia katuja ei päällystetä 2017
Kevyen liikenteen väylien kunnostaminen 30.000
Määrärahalla suoritetaan kevyen liikenteen väylien kunnostamisia, pääasiassa päällysteiden osalta.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 50 000 30 000 30 000 30 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ylläpitokulut vähenevät
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 10 000 6 000 6 000 6 000
9505 UUSINTAPÄÄLLYSTYKSET 350.000
Hankkeen investointityyppi: Korvausinvestointi Hankekuvaus: Määrärahalla suoritetaan päällystettyjen katujen uusintapäällystyksiä.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 300 000 350 000 350 000 350 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ylläpitokulut vähenevät
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 60 000 70 000 70 000 70 000
9640 LIIKENNETURVALLISUUS 50.000
Pienet liikenneturvallisuushankkeet 20.000 Hankkeen investointityyppi: Uusi-investointi Hankekuvaus: Määrärahalla suoritetaan pieniä liikenneturvallisuuden parantamisen kohteita kuten töyssyjä, uusia suojateitä ja olemassa olevien töyssyjen korjauksia. Relanderinkadun kaventaminen koulureitillä 30.000 Hankkeen investointityyppi: Korvausinvestointi Hankekuvaus: Relanderinkadun poikki kulkee koululaisreitti Waltterin koululle. Relanderinkadun ylitys koetaan turvattomaksi liikennemäärien ja kadun leveän poikkileikkauksen vuoksi. Määrärahalla esitetään rakennettavan kavennus Relanderinkatuun jossa nelikaistainen katu kaventuu hetkellisesti kaksikaistaiseksi. Kavennuksen kohdalle rakennetaan töyssy ja suojatie.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 50 000 50 000 50 000 50 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ylläpitokulut vähenevät
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 10 000 10 000 10 000 10 000
9531 PUISTOT, LEIKKIPAIKAT JA UIMARANNAT 60.000
Hankkeen investointityyppi: Korvausinvestointi Hankekuvaus: Puistojen, leikkikenttien ja uimarantojen varusteiden, laitteiden ja kasvillisuuden perusparantamista
128
Puistojen, leikkikenttien ja uimarantojen peruskorjaus (turvallisuus) 60.000
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 60 000 60 000 60 000 60 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 12 000 12 000 12 000 12 000
9566 VENESATAMAT 140.000
Venesatamien peruskorjaus 40.000
Hankkeen investointityyppi: Korvausinvestointi Hankekuvaus: Venesatamien varusteiden ja laitteiden perusparantamista Määrärahalla korjataan pienvenesatamien laitureita (Viltinrannan D-laituri) ja veneiden säilytyspaikkoja Venesatamien kameravalvonta 20.000 Hankkeen investointityyppi: Korvausinvestointi Haijanvirran matonpesulaituri kuivalle maalle 30.000 Lisäksi vuonna 2017 selvitetään Lehtoniemen matonpesulaiturin rakentaminen vuonna 2018. Hankkeen investointityyppi: Uusinvestointi Rantatorin käyntilaituri 50.000 Hankkeen investointityyppi: Uusinvestointi Hankekuvaus: Varkautelaiset yrittäjät esittävät matkailun, elinkeinoelämän ja venepalvelujen kehittämiseksi käyntilaiturin rakentamista Rajakadun päähän, Rantatorin yhteyteen. Laituriin tulisi 16 aisa- ja poijuvenepaikkaa sekä kylkikiinnityspaikka. Laiturin toimitukseen kuuluu asennus.
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 140 000 140 000 140 000 140 000
Vaikutus käyttötalouteen:
ei vaikutusta
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 28 000 28 000 28 000 28 000
9672 KATUVALAISTUS 600.000
Hankkeen investointityyppi: Korvausinvestointi Hankekuvaus: EU-direktiivin mukaisesti elohopeahöyrylamppujen myynti loppuu vuoden 2015 lopussa. Tämä pakottaa kaupungit investoimaan energiatehokkaampaan katuvalaistukseen. Hanke aloitettiin vuonna 2012 ja sille saatiin ulkopuolista rahoitusta. Hanke saadaan päätökseen suurimmilta osin 2017, joitain pienimpiä osuuksia kuten Kangaslampi voi jäädä vuodelle 2018. Pisamaniementien (Kangaslampi) valaistuksen selvittäminen vuonna 2017.
129
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 600 000 600 000 600 000 600 000
Tuotot
Vaikutus käyttötalouteen:
käyttökulut vähenevät
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 120 000 120 000 120 000 120 000
Taseryhmä kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä
Kulut 2 395 000 2 595 000 2 595 000 2 595 000
Tuotot
Vaikutus käyttötalouteen:
Vaikutus poistojen kautta tulokseen: 479 000 505 000 505 000 505 000
9.4 Satamalaitos
9701 SATAMIEN KEHITTÄMINEN 50.000
Hankkeen investointityyppi: Korvausinvestointi Hankekuvaus: Akonniemen sataman liikennemäärät ovat edelleen huippuvuosiin verraten alhaiset. Akonniemen sataman kautta tuotiin vuonna 2014 rehuraaka-aineita noin 14 500 tn, posliinirouhetta noin 2 000 tonnia ja kivihiiltä noin 2 500 tonnia. Akonniemen sataman kautta ei vuonna 2014 laivattu lähtevää tavaraa. Taipaleen satamasta laivattiin raakapuuta 144 000 tonnia, Etelä-Saimaan puunjalostusteollisuuden käyttöön. Akonniemen satamassa ei ole tiedossa olevilla liikennemäärillä tarvetta tehdä uusinvestointeja satamarakenteisiin tai raiteisiin. Juna liikenne North European Oil Trade Oy:n Itä-Suomen polttoaineiden varastoterminaalille on melko vilkasta. Viikoittain terminaaliin tulee kahdesta kolmeen junaa ja vuosittain terminaalin kautta kulkee 200 miljoona litraa erilaisia polttonesteitä, joten rata vaatii jatkuvaa kunnossapitoa, samoin laiturit ja muu infra lienee syytä pitää kunnossa. Radan kunnossapitämiseksi, ratapölkkyjä tulisi uusia v.2016 yhteensä n. 300 kpl. Kustannusarvio n. 39 000 € . Vaihteen V314 kielisovituksen uusimiseen on varattava n. 7 000 € ja vaihteiden mittavikojen korjauksiin on vuosittain varattava n. 2 000 €. Akonniemen laiturien 1 ja 2 kuntotarkastus on tehtävä kahden vuoden välein. Tarkastus on tehtävä vuonna 2017, ellei ilmene tarvetta aikaisemmin. Kustannusarvio ilman korjauksia on n. 2 000 euroa. Vuonna 2016 ratapölkkyjen vaihtoa on edelleen jatkettava, vaihdettavia pölkkyjä oli kaiken kaikkiaan 1 200 kappaletta, joista vuodelle 2016 esitettään vaihdettavan 350 kappaletta. Vuodelle 2017 jää vaihdettavaksi 250 ratapölkkyä ja lisäksi on varauduttava muihin korjauksiin, joten sataman kunnossapito investointeihin olisi osoitettava kahdelle seuraavalle vuodelle 50 000 euroa vuosittain.
Vierasvenesatama 45.000
Keski-Savon Järvipelastajat ry on irtisanonut sopimuksen Varkauden kaupungin venesatamapalvelujen hoitamisesta päättymään 30.11.2017. Sopimukseen perustuen kaupunki lunastaa vierasvenesataman kahvila/huolto- ja polttoaine/toimistorakennukset.
130
Moottoriurheilukeskus 20.000
Suoja-aidan rakentaminen
9.5 Koneet ja kalusto
Tekninen toimi 45 000 €
- vesitornin ravintolan kaidehissi 30 000 €
- tekninen toimi 15.000 €
Vesitornin kaidehissi
Kaupunki pyrkii ottamaan esteettömyyden huomioon toiminnassaan kaikkialla missä se on joko lakisääteisesti pakollista, rakennusvalvonnan lupaehdoissa määrätty tai muuten mahdollista. Vesitornin näköalatasanteelle ei ole tällä hetkellä esteetöntä pääsyä, vaan hissiltä on noustava vielä n. yhden kerroksen verran portaita. Liikuntarajoitteisten pääsy on ratkaistavissa kaidehissillä. Pelkän hissin hankkiminen ei riitä, vaan myös itse kaiderakenteet tulee uusia. Vaikkakin hissi onkin kokoon taittuva, kaventaa se lisää kapeaa portaikkoa. Mikäli turvallisuudesta yms. seikoista tulevat rajoitteet eivät estä, voidaan hanke toteuttaa ennen näköalatasanteen kesäsesonkia. Inva-wc tilojen toteuttaminen näköalatasanteelle ei ole järkevin kustannuksin mahdollista, joten niitä ei tulla tässä yhteydessä toteuttamaan.
Sosiaali- ja terveystoimi / Varkaus 434 000 €
Suun terveydenhuolto 28 000 €
Kotihoito, Varkaus 82 000 €
Röntgen, suun terveydenhuolto, Varkaus 28 000 €
Erikoislääkäripoliklinikat 166 000 €
Effica-potilastietojärjestelmän muutokset 130 000 €
Sosiaali- ja terveystoimi / Joroinen 142 000 €
Terveydenhuollon vastaanottopalvelut ja
kotiin annettavat palvelut ja sairaalahoito 78 000 €
Effica-potilastietojärjestelmän muutokset 64 000 €
Sivistystoimi 752 500 €
Waltterin koulun taidehankinnat
tuotot -25 000 €
kulut 50 000 €
netto 25 000 €
Waltterin koulun ensikertainen
kalustaminen 600 000 €
Perusopetuksen oppimisympäristöjen
uusiminen 30 000 €
Varhaiskasvatuksen kalustohankinnat 28 500 €
Liikuntapalvelun koneet ja kalusto 45 000 €
Museo/syväjääpakastin 10 000 €
Kirjaston kalustohankinnat 4 000 €
Soisalo-opiston kalustohankinnat 10 000 €
131
Konsernihallinto 370 000 €
Populus –ohjelman kehittäminen 30 000 €
Kaupungin www-sivut 30 000 €
Vaalitaulut 20 000 €
Teknologia-arkkitehtuuri 115 000 €
Tietoarkkitehtuuri 100 000 €
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri 75 000 €
Koneet ja kalusto yhteensä 1 743 500 €
Taseryhmä koneet ja kalusto yhteensä
LTK, € KJ, € KH, € KV, €
Kulut 1 738 500 1 768 500 1 768 500 1 768 500
Tuotot 25 000 25 000 25 000 25 000
Vaikutus käyttötalouteen:
132
9.6 Yhteenveto investoinneista
INVESTOINTISUUNNITELMA M/T TA 2016 TA 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019
Kohde LTK KH / KV
MAA- JA VESIALUEET
9000 Maa-alueet M -200 000 -300 000 -300 000
T 300 000 200 000 200 000
9030 Pilaantuneiden maa.al. kunnostaminen M 0
9040 Tonttien kunnostaminen M 0
9050 Tonttitarjonnan parantaminen M
(Joutenlahden vaatimat investoinnit) T
9012 Joutenlahden aluekehityshanke (kauppakeskushanke)M -200 000 -150 000 -150 000
9013 Rantarakennuspaikkojen kehittäminen M -30 000 -50 000 -50 000
9014 Kiertotien teollisuusalue -300 000
xxxx Riikinnevan alueen teollisuustontit 0
9015 Teollisuustonttien jalostaminen -100 000
Maa- ja vesialueet yhteensä Menot -830 000 -500 000 -500 000 -500 000 -500 000
Tulot 300 000 200 000 200 000 200 000 200 000
Netto -530 000 -300 000 -300 000 -300 000 -300 000
RAKENNUKSET M/T TA 2016 TA 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019
LTK KH / KV
Yleishallinto
9102 Kaupungintalo M -300 000 -60 000 -60 000 -500 000 -500 000
Yleishallinto yhteensä Menot -300 000 -60 000 -60 000 -500 000 -500 000
Tulot
Netto -300 000 -60 000 -60 000 -500 000 -500 000
Ruokapalvelu
Jakelukeittiöiden peruskorjaaminen -100 000 0
9104 Kuoppakankaan ruokapalvelukeskus -100 000 -100 000 -1 000 000
Ruokapalvelu yhteensä Menot -100 000 -100 000 -100 000 -1 500 000 -1 500 000
Tulot
Netto -100 000 -100 000 -100 000 -1 500 000 -1 500 000
Sosiaali- ja terveystoimi
Perusterveydenhuolto
9201, 9202, 9203Varkauden sairaala, tk:n vuodeosasto
ja pääterveysasema M -350 000 -400 000 -400 000
Perusterveydenhuolto yhteensä Menot -350 000 -400 000 -400 000
Tulot
Netto -350 000 -400 000 -400 000 0 0
Ikääntyneiden palvelut
9212 Käpykankaan palvelukeskus M -200 000 -80 000 -80 000 -375 000 0
9213 Kangaslammin palvelukeskus M 0 -120 000 -120 000 -30 000 0
Ikääntyneiden palvelut, yhteensä Menot -200 000 -200 000 -200 000 -405 000 0
Tulot
Netto -200 000 -200 000 -200 000 -405 000 0
133
RAKENNUKSET M/T TA 2016 TA 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019
LTK KH /KV
Sivistystoimi
Perusopetus
9322 Kuoppakankaan yhtenäiskoulu (Waltterin koulu)M -4 300 000 -4 071 000 -4 071 000
9314 Könönpellon koulu M 0 -45 000 -45 000 -150 000 -100 000
9315 Lehtoniemen koulu M -25 000 -55 000 -55 000
9316 Luttilan koulu M 0 -60 000 -60 000 -200 000
9317 Puurtilan koulu M 0 -60 000 -60 000 -50 000
9320 Repokankaan koulu M -75 000 -75 000 -75 000 -50 000
9321, 9343Kangaslampi, koulut ja Liikuntatalo M -135 000 -60 000 -60 000 -130 000
Perusopetus yhteensä Menot -4 535 000 -4 426 000 -4 426 000 -580 000 -100 000
Tulot 0
Netto -4 535 000 -4 426 000 -4 426 000 -580 000 -100 000
Lasten päivähoito
9301 Päiviönsaaren päiväkoti M -20 000 -20 000
9303 Repokankaan päiväkoti M -40 000 -40 000 -40 000 0 0
9350 Revonhäntä M -15 000
9302 Könönpellon päiväkoti M -20 000 -40 000 -40 000
9306 Kankunharjun päiväkoti M -15 000 -25 000 -25 000 -30 000
Uusi päiväkoti M -350 000
Lasten päivähoito yhteensä Menot -440 000 -125 000 -125 000 -30 000 0
Tulot
Netto -440 000 -125 000 -125 000 -30 000 0
Lasten ja perheiden palvelut
9221 Kinnulakoti M -15 000
Lasten ja perheiden palvelut yhteensä Menot -15 000 0 0 0 0
Tulot
Netto -15 000 0 0 0 0
Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö
9331 Soisalo-opisto M -50 000
Kansalaisopistojen vapaa sivistystyö yhteensä Menot -50 000 0 0 0 0
Tulot
Netto -50 000 0 0 0 0
Museo ja näyttelytoiminta
9332 Museo, Wredenkatu 5 M 0 -80 000 -80 000
Museo ja näyttelytoiminta yhteensä Menot 0 -80 000 -80 000 0 0
Tulot
Netto 0 -80 000 -80 000
Kirjastotoiminta
9333 Kirjasto M -20 000 -75 000 -75 000 -125 000 -125 000
Kirjastotoiminta yhteensä Menot -20 000 -75 000 -75 000 -125 000 -125 000
Tulot
Netto -20 000 -75 000 -75 000 -125 000 -125 000
Taiteen perusopetus
9334 Kuvataidekoulu -20 000
Taiteen perusopetus yhteensä Menot -20 000 0 0 0 0
Tulot
Netto -20 000 0 0 0 0
Liikunta ja ulkoilu
9340 Kämärin jääurheilukeskus M -10 000 -100 000 -200 000
9341 Uimahalli M -90 000
9546 Uimahallin hankesuunnittelu -800 000 -800 000
9342 Liikuntatalo M -200 000 -700 000 -700 000 -100 000
9343 Kangaslammin liikuntatalo M 0
9345 Kisapuiston katsomorakennus M -45 000 -125 000 -125 000
Liikunta ja ulkoilu yhteensä Menot -345 000 -1 725 000 -1 825 000 -100 000 0
Tulot
Netto -345 000 -1 725 000 -1 825 000 -100 000 0
134
RAKENNUKSET M/T TA 2016 TA 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019
LTK KH / KV
Teknisen toimen rakennukset
9373 Tehtaan koulu M 0 -400 000
9363 Pelastuslaitos M -60 000 -220 000 -220 000
9361 Varikko M 0 -50 000 -50 000
9367 Toimintakeskus Pihlaja M -20 000 -10 000 -10 000 -130 000
9380 Mekaanisen Musiikin Museo M -60 000 -200 000 -200 000 -260 000
9364 Oikeustalo -100 000
xxxx Osmajoentie 28, rakennukset M -170 000 -170 000
Teknisen toimen rakennukset, yhteensä Menot -240 000 -650 000 -650 000 -790 000 0
Tulot
Netto -240 000 -650 000 -650 000 -790 000 0
xxxx Ennalta arvaamattomat korjaukset M -200 000 -200 000 -150 000
Rakennusten purkaminen, Nappula M -50 000
Rakennukset, yhteensä Menot -6 815 000 -8 041 000 -8 141 000 -11 000 000 -11 000 000
Tulot 0
Netto -6 815 000 -8 041 000 -8 141 000 -11 000 000 -11 000 000
KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET M/T TA 2016 TA 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019
LTK KH / KV
9501 Katujen rakentaminen M -140 000 -140 000
9502 Katujen perusparantaminen M -665 000 -875 000 -785 000
9503 Katujen suunnittelu M -60 000 -60 000 -40 000
9510 Maastomittaukset M 0
9612 Harjulantien rakentaminen M 0 -120 000 -120 000
9505 Uusintapäällysteet M -200 000 -300 000 -350 000
9531 Puistot ja leikkipaikat M -30 000 -60 000 -60 000
9566 Venesatamien peruskorjaus M -80 000 -140 000 -140 000
9672 Katuvalaistus M -780 000 -600 000 -600 000
T 114 000
9640 Liikenneturvallisuustyö M 0 -50 000 -50 000
9504 Päällystystyöt M -85 000 -50 000 -30 000
Joutenlahdentien jatko -260 000
Erillismäärärahahankkeet M 0
Ulkoliikuntapaikat
9347, 9540, 9545Liikuntapaikat M -300 000
xxxx Moottoriurheilukeskuksen turva-aita -20 000
Kiinteät rakenteet ja laitteet, yhteensä Menot -2 200 000 -2 395 000 -2 595 000 -2 500 000 -2 000 000
Tulot 114 000 0 0 0 0
Netto -2 086 000 -2 395 000 -2 595 000 -2 500 000 -2 000 000
SATAMAT M/T TA 2016 TA 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019
LTK KH / KV
9701 Sataminen kehittäminen M -50 000 -50 000 -50 000
Vierasvenesatama -45 000
Satamat, yhteensä Menot -50 000 -50 000 -95 000 -50 000 -50 000
Tulot
Netto -50 000 -50 000 -95 000 -50 000 -50 000
135
KONEET, KALUSTO M/T TA 2016 TA 2017 TA 2017 TS 2018 TS 2019
LTK KH / KV
Vesitornin ravintolan kaidehissi M -30 000
Tekninen toimi M -65 000 -15 000 -15 000
Sosiaali- ja terveystoimi M -630 000 -464 000 -434 000
Sosiaali- ja terveystoimi/Joroinen M -155 000 -142 000 -142 000
Sivistystoimi M -98 000 -777 500 -777 500
Sivistystoimi T 25 000 25 000
Konsernihallinto/tietohallinto M -640 000 -290 000 -320 000
Konsernihallinto M 0 -50 000 -50 000
Koneet ja kalusto yhteensä Menot -1 588 000 -1 738 500 -1 768 500 -1 000 000 -650 000
Tulot 25 000 25 000
Netto -1 588 000 -1 713 500 -1 743 500 -1 000 000 -650 000
OSAKKEET JA OSUUDET
Osakkeiden ja osuuksien hankinta
Varkauden Aluelämpö Oy / Riikinvoima Oy Menot 0 0 0 0 0
Savon Kuituverkko Menot 0 0 0 0 0
Tulot 0 0 0 0 0
Netto 0 0 0 0 0
INVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot -11 483 000 -12 724 500 -13 099 500 -15 050 000 -14 200 000
Tulot 414 000 200 000 225 000 200 000 200 000
Netto -11 069 000 -12 524 500 -12 874 500 -14 850 000 -14 000 000
136
OSA IV
KONSERNIYHTIÖT
137
10 KONSERNIYHTIÖT
10.1 Wartalo Kodit Oy
Tilivelvolliset: toimitusjohtaja ja hallitus
Kaupungin omistusosuus: 100 %
Wartalo Kodit Oy:n tehtävänä on tarjota koteja ja asumispalveluja jokaiseen elämänvaiheeseen.
Toiminnan painopistealueet:
1. Asuntojen vuokraus
2. Kiinteistöjen ylläpito
Strategiset tavoitteet ja mittarit vuodelle 2017
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite 2017
Toiminnalliset tavoitteet
Asuntojen vuokraustoiminnassa
kumulatiivisen käyttöasteen nostaminen
tavoitteen mukaiseksi.
Kiinteistökohtainen
käyttöastetilasto kuukausittain
ja kumulatiivisesti.
Kumulatiivinen käyttöaste
vuoden lopussa 95,44 %.
Kiinteistöjen ja asuntojen säilyttäminen
asuttavassa kunnossa.
Kiinteistöjen ja asuntojen
ylläpito ja hoitaminen budjetin
sekä laadittujen ohjelmien
mukainen.
Asunnot muuttokuntoiset
mahdollisimman nopeasti.
Kiinteistöjen ja asuntojen
peruskunto talon ikään nähden
hyvä.
Asuntojen käyttöaste.
Kumulatiivinen käyttöaste 95,44
%
Kiinteistö- ja asuntokannan
sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi.
Asuntojen käyttöaste.
Neliökohtainen tyhjien
asuntojen määrä.
Strategian mukaisten
toimenpiteiden jälkeen
käyttöaste 95,44 % ja asuntojen
määrä ja koko vastaavat
kysyntää.
Kiinteistöissä toteutetaan
kiinteistöstrategian mukaisia
toimenpiteitä käyttöasteen nostamiseksi.
Kiinteistöjen ylläpito,
purkaminen, yhtiöittäminen ja
osakkeiden mahdollinen myynti.
Käyttöaste.
Toimenpiteet vastaavat
asetettuja tavoitteita.
Taloudelliset tavoitteet Seurattava mittari Tavoite 2017
Budjetissa pysyminen.
Kuukausittainen budjetin
seuranta, oikea-aikaisen tiedon
avulla.
Tilikauden tulos positiivinen tai
vähintään nolla tulos.
Kassavarat n. 2 kk:n
vuokratuotot. Saldotilanteen
seuranta viikoittain.
Maksutapahtumat
kassaperusteisina ilman lainan
ottoa.
Asuntojen käyttöaste tavoitteen
mukainen.
Kuukausittainen käyttöasteen
seuranta ja analysointi.
Käyttöaste 95,44 %
Kiinteistöjen korjausbudjetti
suunnitelman mukainen.
Kuukausittainen korjausbudjetin
seuranta ja analysointi.
Korjauksiin varatut euromäärät
pysyvät hallinnassa.
138
Suunnitelmakauden 2018–2019
tavoitteet
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite
Kiinteistöissä toteutetaan
kiinteistöstrategian mukaisia
toimenpiteitä käyttöasteen nostamiseksi.
Kiinteistöjen ylläpito,
purkaminen, yhtiöittäminen ja
osakkeiden mahdollinen myynti.
Käyttöaste.
Toimenpiteet vastaavat
asetettuja tavoitteita.
Kiinteistö- ja asuntokannan
sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi.
Asuntojen käyttöaste.
Neliökohtainen tyhjien
asuntojen määrä.
Strategian mukaisten
toimenpiteiden jälkeen
käyttöaste vähintään 95,44 % ja
asuntojen määrä ja koko
vastaavat kysyntää.
Budjetissa pysyminen. Kuukausittainen budjetin
seuranta, oikea-aikaisen tiedon
avulla.
Tilikauden tulos positiivinen tai
vähintään nolla tulos.
SISÄINEN VALVONTA
Maksuliikenteen varmennus tapahtuu kaksi henkilöä yhdessä
Käteiskassaliikenne tilityskausittain kahden henkilön varmennuksella (myös pankkiin tilitettävä)
Laskujen tarkastajina ja hyväksyjinä eri henkilöt (osastoittain), LTR-ohjelma käytössä, jossa
käyttäjälista)
RISKIENHALLINTA
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
Strategiset
Operatiiviset
Rahoitusriskit ja asukkaiden maksukyvyttömyys
Asukkaiden aiheuttamat huoneistojen ja
kiinteistön vaurioittamiset
Asuntojen tyhjäkäynnit
Vahingot
Hallituksen strategiset linjaukset, päätökset/
toteutus/seuranta.
Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän
saumaton yhteistyö.
Vastuut jaettu osastoittain, muutoksiin
sitoutuminen ja sitouttaminen, toimiva työyhteisö.
Sopimukset kahden henkilön käsittelyssä,
tarvittaessa hallituspäätös.
Ulkoinen lainasalkun hoitaminen ja seuranta.
Vuokra- ja käyttökorvaussaatavien perintä ja
ulkoinen perintä.
Ennakointi asukasvalinnassa ja asumishäiriöihin
välitön puuttuminen.
Aktiivinen asuntotarjonta ja markkinointi.
Ennalta ehkäisy ja kattavat vakuutukset.
139
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Liiketoiminnan tuotot 8 291 140 8 400 000 8 300 000 -1,2 8 300 000 8 300 000
Liiketoiminnan kulut (sis poistot) -7 153 820 -7 400 000 -7 563 768 2,2 -7 500 000 -7 500 000
Liikevoitto (-tappio) 1 137 320 1 000 000 736 232 -26,4 800 000 800 000
Rahoitustuotot ja -kulut -843 037 -837 000 -750 000 -750 000 -750 000
Tilikauden voitto (-tappio) 294 283 163 000 0 -100,0 50 000 50 000
TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Investointimenot, 1000 € 5 497 170 2 000 1 076 0 0
Investointeihin liittyvät
leasingvastuut, 1000 € 0 0 0 0 0
Lainakanta 31.12. 1000 € 41 632 40 160 40 669 1,3 39 200 37 900
Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 29 27 28 3,7 28 28
Määräaikaiset 1 -100
YHTEENSÄ 29 28 28 0 28 28
10.2 Varkauden Aluelämpö Oy
Tilivelvolliset: toimitusjohtaja ja hallitus
Kaupungin omistusosuus: 80,1 %
Varkauden Aluelämmön tehtävänä on tuottaa asiakaslähtöisiä energia-alan palveluja ja tuotteita
luotettavasti, asiantuntevasti sekä reagoi siten nopeasti toimintaympäristön muuttuviin vaatimuksiin.
Toiminnan painopistealueet:
1. Kilpailijoista erottuminen avoimuudella, toiminnollisuuden korkealla tasolla ja ominaisuuksien mukautumisella asiakkaan tarpeisiin
2. Energiantuotanto investointien toteuttaminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön merkittävä vähentäminen, joka vakauttaa päätuotteen hintaa
3. Uusien avauksien tuotteistaminen ja kokonaispalvelujen tuottaminen nykyisille ja uusille asiakkaille
4. EU:n ja Suomen kansallisten ilmasto ja energiatehokkuus tavoitteiden toteuttaminen.
Strategiset tavoitteet ja mittarit vuodelle 2017
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite 2017
Toiminnalliset tavoitteet
Fossiilisten polttoaineiden määrän
vähentäminen
Öljyllä tuotetun energian määrä
suhteessa kokonaistuotantoon
Öljyllä tuotettu alle 10 %
Uusien palvelujen myyminen Toteutunut kappalemäärä 10 kpl uusien palvelujen
mukaisia myyntejä
Taloudelliset tavoitteet Seurattava mittari Tavoite 2017
Tasapainoinen talous ja vakavarainen
toiminta
Osingonmäärä omistajan
tavoitteen mukaan
450.000 €
Tilikauden tulos
Positiivinen tulos
140
Omavaraisuusaste 60 % (liittymismaksut omana
pääomana)
Suunnitelmakauden 2018–2019
tavoitteet
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite
Huippukuormalaitosten modernisointi/
uusinta
Esisuunnittelu seuraavan
laitoksen modernisoinnista/
uusinnasta
Yhden öljylaitoksen
modernisointi/ uusinta
biopolttoaineelle
Tasapainoinen talous ja vakavarainen
toiminta
Teknisten ja taloudellisten
riskien minimointi
Positiivinen tulos
RISKIENHALLINTA
Riskienhallintaa toteutetaan osana normaalia johtamistyötä ja strategista suunnittelua. Riskienhallintaa
käsitellään säännöllisesti hallituksen kokouksissa.
Strategiset riskit liittyvät kaukolämmön myynnin kannattavuuteen. Tulosraporttien avulla ennustetaan
kuukausittain tilikauden tulos, ennusteessa huomioidaan tuotantokustannusten muutokset ja myynnin
kehittyminen. Energiantuotanto on sidottu pääasiallisesti Riikinvoima Oy:n muuttuviin- ja kiinteisiin
kustannuksiin, Yhtiö nimittää puheenjohtajan ja kaksi muuta jäsentä Riikinvoiman hallitukseen, jotka
valvovat VAL:n etua. Kuukausiennusteen perusteella pyritään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
korjaamaan mahdollista kannattavuuden heikkenemistä.
Operatiivisista riskeistä huomattavimmat ovat energiantuotantokapasiteetin riittävyys ja toimivuus.
Tuotantokapasiteetin riittävyys häiriötilanteissa ja suurissa kuormissa on varmistettu vara- ja
huippulämpökeskusten kapasiteetilla. Päätuotantolaitosten rikkoutuessa, ei olemassa oleva
varalämpökeskuskapasiteetti riitä turvaamaan samanaikaista huippukuormaa. Tällöin yhtiö joutuu
turvautumaan vuokrattaviin lämpökeskuksiin ja mahdollisesti rajoittamaan asiakkaiden
lämmöntoimitusta. Yhtiöllä on voimassa oleva varalämpösopimus 24h vasteajalla Höyrytys Oy:n
kanssa. Samoin riippuvuuskeskeytys vakuus 3 päivän omavastuulla
Yhtiöllä on yhdessä Varkauden kaupungin kanssa korkoriskien hallinnasta sopimus Operandi Oy:n
kanssa (RealTime sopimus). Asiakkaiden maksukykyyn liittyviä riskejä ennakoidaan ja valvotaan
aktiivisesti. Lisäksi perintätoimi on ulkoistettu. Yhtiössä on tunnistettu mm. seuraavat vahinkoriskit:
omaisuusvahingot, vastuuvahingot, tuotannon keskeytys- ja riippuvuuskeskeytysriskit,
ympäristövahingot ja tapaturmat. Näihin riskeihin on varauduttu mm. vakuutuspolitiikalla, jossa on
määritetty yhtiön riskinkantokyky ja – halu. Lisäksi tapaturma ja henkilöstöriskeihin on varauduttu
työturvallisuuden toimintaohjelmalla.
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
Strategiset:
- Regulaation kehitys - Energia- ja ympäristöpoliittiset riskit - Toimialan ja yrityksen maineeseen
liittyvät riskit Operatiiviset
- Toiminnan virheet - Henkilöstö (ikääntyminen, sairaus) - Laitteiden käyttöriskit - Tietoturva
Rahoitus- ja markkina
- Edunvalvonta etujärjestöjen kautta - Edunvalvonta - Ennakoiva ja avoin tiedottaminen
- Toimintaohjeet, tehtävien kierrätys, valvonta
- Tehtävien kierrätys, -suunnitelmat - Toimintaohjeet, kierrätys, valvonta - Ohjeistukset, valvonta
141
- Korko- ja rahoitusmarkkinat - Vastapuoli - Energiakauppa
Vahinko
- Omaisuusvahinko - Vastuu - Keskeytys- ja riippuvuuskeskeytys - Ympäristövahinko - Tapaturma- ja henkilöstö
- Suojaukset, omavaraisuusaste - Luotonvalvonta - Suojaukset, päästökauppastr. ja valvonta
- Vakuutuspolitiikka, jossa on määritelty riskienkantokyky ja halu
- Työturvallisuuden toimintaohjelma
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Liiketoiminnan tuotot 10 081 989 10 728 400 12 513 323 16,6 12 513 323 12 513 323
Liiketoiminnan kulut (sis poistot) -7 902 716 -9 265 800 -10 874 881 17,4 -10 874 881 -10 874 881
Liikevoitto (-tappio) 2 179 273 1 462 600 1 638 442 12,0 1 638 442 1 638 442
Rahoitustuotot ja -kulut -61 703 -132 000 298 050 298 050 298 050
Tilikauden voitto (-tappio) ennen
veroja 2 117 570 1 330 600 1 936 492 45,5 1 936 492 1 936 492
TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Investointimenot, 1000 € 2 037 610 580 -4,9 600 600
Investointeihin liittyvät
leasingvastuut, 1000 € 0 0 0 0,0 0 0
Lainakanta 31.12. 1000 € 6 500 6 500 5 850 -10,0 5 200 4 550
Mukana ei ole osakkuusyhtiön (Riikinvoima Oy) lainoja, joista yhtiö on vastuussa rahoittajalle
Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 8 8 8 0 8 8
Määräaikaiset
YHTEENSÄ 8 8 8 0 8 8
10.3 Navitas Kehitys Oy
Tilivelvolliset: toimitusjohtaja ja hallitus
Omistusosuus: 81,2 %
Navitas Kehitys Oy:n tehtävänä on edistää Varkauden elin- ja vetovoimaisuutta, yritysten kasvua,
kehitystä, kansainvälistymistä, yritysten sijoittumista seudulle sekä mahdollistaa uusien työpaikkojen
syntyä Varkauteen
Toiminnan painopistealueet:
1. Elinkeinoelämän strateginen uudistaja
2. Teknologiateollisuuden kehittäminen
3. PK-yritysten kehittäminen
4. Uudet sijoittumiset seudulle
Strategiset tavoitteet ja mittarit vuodelle 2017
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite 2017
Toiminnalliset tavoitteet
Työpaikkojen ja yritysten nettolisäys työpaikat ja yritykset + 60 työpaikkaa (netto)
+ 15 yritystä (netto)
142
Yritysten kehittäminen ja kasvu Yrityskontaktit ja
kehittämishankkeet yrityksissä
240 yritystä neuvonnan piirissä
25 yritykselle rahoitusta ja
kehittämisavustuksia
Yritysten sijoittumiset seudulle
Sijoittumiset
1 iso ja 2 pientä
Matkailun, palveluiden ja kaupan
volyymin kasvu
Saimaa
Liikevaihto
+ 5 %
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite 2017
Taloudelliset tavoitteet
Tasapainoinen talous ja vakavarainen
toiminta
Kaupungin maksuosuus €/vuosi 840.000 €
Tilikauden tulos Tilikauden tulos positiivinen
Suunnitelmakauden 2018–2019
tavoitteet
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite
Työpaikkojen nettolisäys
Yritysten nettolisäys
Kappalemäärä
+120 työpaikka
+ 30 yritystä
Sijoittumiset
Kappalemäärä
3 ja 6 pientä yritystä
Yritysten kehittäminen
Kehitystoimet
50 yritykselle
SISÄINEN VALVONTA
Yrityksen sisäinen seuranta tapahtuu taloushallinto-ohjelmaa hyödyntäen, toimitusjohtajan
valvontavastuu ja hallituksen informointi, hallituksen vastuu ja emolle annettavat vuosiaikaraportit.
RISKIENHALLINTA
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
Strategiset
Operatiiviset
Rahoitusriskit
Vahinko
Toiminnan tuloksellisuus, mittarit ja niiden
seuranta
Henkilöstön koulutus, osaamisen varmistus ja
työhyvinvoinnista huolehtiminen ja henkilöstön
varajärjestelmistä huolehtiminen.
Seuranta ja varhainen puuttuminen.
Vahinkovakuutukset
143
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Liiketoiminnan tuotot 0 2 180 000 3 599 000 65,1 2 800 000 2 800 000
Liiketoiminnan kulut (sis poistot) 0 -2 180 000 -3 599 000 65,1 -2 800 000 -2 800 000
Liikevoitto (-tappio) 0 0 0 0 0
Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0
Tilikauden voitto (-tappio) 0 0 0 0 0
TP2015 TA2016 TA2017 TA2018 TA2019
Investointimenot 0 0 0 0 0
Investointeihin liittyvät leasingvastuut 0 0 0 0 0
Lainat 31.12. 0 0 0 0 0
Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 6 6 0,0 6 5
Määräaikaiset 8 10 25,0 10 10
YHTEENSÄ 12 14 16 14,3 16 15
10.4 Keski-Savon Teollisuuskylä Oy
Tilivelvolliset: toimitusjohtaja ja hallitus
Kaupungin omistusosuus: 100 %
Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n tehtävänä on tukea alueen elinkeinoelämää järjestämällä teollisuus-
ja liiketoimitiloja yritysten käyttöön sekä edistää yritysten kasvua ja sijoittumista alueelle. Yhtiön
toimintaan kuuluu myös erilaisten kehittämisprojektien suunnittelu- ja toteutus. Yhtiö toimii tiiviissä
yhteistyössä Varkauden kaupunkikonsernin muiden elinkeino- ja tilapalvelutoimijoiden kanssa.
Toiminnan painopistealueet:
1. Yhtiön omistuksessa olevien vapaiden toimitilojen aktiivinen markkinointi elinkeinoelämän muuttuviin
tarpeisiin.
2. Toiminnan kustannustehokas organisointi toimintaympäristön muutosten liiketoiminnalle asettamien
haasteiden edellyttämällä tavalla.
3. Uusien rakennushankkeiden toteuttaminen omistajan ja alueen elinkeinoelämän tarpeiden mukaan.
4. Asiantuntijaosaaminen (rakennuttaminen) aktiivinen hyödyntäminen konsernin sisäisissä
rakennusinvestoinneissa sekä osaamisen tarjoaminen ja tunnetuksi tekeminen myös lähialueen
kunnille.
Strategiset tavoitteet ja mittarit vuodelle 2017
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite 2017
Toiminnalliset tavoitteet
Asiakkaiden tarpeita tukevat
tilaratkaisut, rakentaminen, muutostyöt
Sijoittumiset/rakentaminen Nouseva
Omien tilojen vuokrausasteen täysi
hyödyntäminen
Vuokrausaste Ylläpito (98 %)
Asiantuntijaosaamisen hyödyntäminen
konsernin muissa yksiköissä
Henkilöresurssin myynti
Nouseva/tilanteen mukaan
Taloudelliset tavoitteet Seurattava mittari Tavoite 2017
144
Tasapainoinen talous ja vakavarainen
toiminta.
Tilikauden tulos
Positiivinen tulos 447.636 €
Omavaraisuusaste -7,3 %
Yhtiö pyrkii mahdollisuuksien mukaan
varautumaan yhtiön taloutta koetteleviin
muutoksiin.
Suunnitelmakauden 2018–2019
tavoitteet
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite
Taloudellisten riskien hallinta Käyttökate Positiivinen tulos tilikausille
SISÄINEN VALVONTA
Työyhteisön sisäinen seuranta taloushallinto-ohjelmaa hyödyntäen, toimitusjohtajan valvontavastuu ja
hallituksen informointi, hallituksen vastuu ja emolle annettavat vuosiaikaraportit.
RISKIENHALLINTA
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
Strategiset
Operatiiviset
Rahoitusriskit
- vuokrasaatavat asiakkailta
Vahinkoriskit
- Vuokralaisten talouden seuranta ja siihen
reagointi
- Uuden asiakkaan talouden tarkistaminen
- Sopimusten laadinnan tarkkuus,
asiantuntijoiden käyttö
- Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin
varmistaminen.
- Avainhenkilöiden varajärjestelmän ylläpito
työparikäytännön kautta.
- Vuokrasaatavien perintä
- Lainasalkun suojaus korkoriskien osalta.
- Talouden tasapainottaminen
rahoitusaseman parantamiseksi
- Vahinkoja pyritään ennakoimaan
toiminnassa (PTS)
- Vahinkovakuutusten ajantasaisuus
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Liiketoiminnan tuotot 2 472 606 2 478 000 2 590 000 4,5 2 600 000 2 600 000
Liiketoiminnan kulut (sis poistot) -1 631 892 -1 889 969 -1 904 969 0,8 -2 000 000 -2 000 000
Liikevoitto (-tappio) 840 714 588 031 685 031 16,5 600 000 600 000
Rahoitustuotot ja -kulut -326 378 -315 000 -237 395 -270 000 -270 000
Tilikauden voitto (-tappio) 514 336 273 031 447 636 64,0 330 000 330 000
145
TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Investointimenot, 1000 € 0 0 4 500 0 0
Investointeihin liittyvät
leasingvastuut, 1000 € 0 0 0 0 0
Lainakanta 31.12. 1000 € 29 362 28 730 29 915 4,1 27 500 25 000
Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 6 6 5 -16,7 5 5
Määräaikaiset 0 0 0 0 0
YHTEENSÄ 6 6 5 -16,7 5 5
10.5 Varkauden Taitotalo Oy
Tilivelvolliset: toimitusjohtaja ja hallitus
Kaupungin omistusosuus: 100 %
Varkauden Taitotalo Oy:n tehtävänä on omistaa ja hallita kiinteistöjä sekä harjoittaa kiinteistöjen
hallinnassa tarpeellista palvelutoimintaa.
Toiminnan painopistealueet: 1. Ylläpitää käyttöaste toimistotilojen osalta (n. 99,5 %) 2. Nostaa kokoustilojen käyttöastetta ja myyntituloa.
Strategiset tavoitteet ja mittarit vuodelle 2017
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite 2017
Toiminnalliset tavoitteet
Monipuoliset ja laadukkaat palvelut
keskitetysti saman katon alta,
vuokrausasteen ylläpitäminen ja
kokoustilamyynnin kehittäminen
Vuokrausaste Ylläpidetään (99,5 %)
Kokoustilamyynti Nouseva (+5 % p.a.)
Taloudelliset tavoitteet Seurattava mittari Tavoite 2017
Tasapainoinen talous ja vakavarainen
toiminta
Tilikauden tulos Positiivinen tulos, 366 900 €
Omavaraisuusaste 4,6 %
Suunnitelmakauden 2018–2019
tavoitteet
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite
Toiminnan tunnettuus ja laadukkuus Vuokrausaste Ylläpysyvä min. 95 %
Kokouspalveluiden markkinointialueen
laajennus
Kokouspalveluiden myynti Nouseva + 10 %
146
SISÄINEN VALVONTA
Työyhteisön sisäinen laadun- ja työn tarkkailu, toimitusjohtajan valvontavastuu ja hallituksen
informointi, hallituksen vastuu ja emolle annettavat osavuosikatsaukset.
RISKIENHALLINTA
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
Strategiset
Operatiiviset
Rahoitusriski
Vahinko
- Vuokralaisten talouden seuranta ja nopea reagoiminen poikkeavuuksiin.
- Uuden asiakkaan talouden tarkistaminen ennen vuokrasuhteen aloitusta.
- Vuokrasopimuksen laadinnan tarkkuus
- Avainhenkilöriskien tiedostaminen, työparikäytäntö
- Lainasalkun huolellinen hoitaminen ja
korkoriskien ennakoiminen suojauksella - Rahoitusriskin hallinta sopimusten kautta esim.
verojen vyöryttäminen eteenpäin
- Vahinkojen ennakoiminen ja välttäminen toiminnan tavoitteena
- Vahinkovakuutusten ajantasaisuus
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Liiketoiminnan tuotot 2 226 976 2 186 981 2 244 500 2,6 2 250 000 2 250 000
Liiketoiminnan kulut (sis poistot) -1 568 255 -1 957 000 -1 635 642 -16,4 -1 600 000 -1 500 000
Liikevoitto (-tappio) 658 721 229 981 608 858 164,7 650 000 750 000
Rahoitustuotot ja -kulut -414 974 -241 959 -400 000 -400 000
Tilikauden voitto (-tappio) 243 747 229 981 366 899 59,5 250 000 350 000
TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Investointimenot, 1000 € 0 0 0 0 0
Investointeihin liittyvät
leasingvastuut, 1000 € 0 0 0 0 0
Lainakanta 31.12. 1000 € 23 397 21 810 20 538 -5,8 19 254 18 000
Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 0 0 0 0
Määräaikaiset 0 0 0 0
YHTEENSÄ 0 0 0 0 0
10.6 Keski-Savon Vesi Oy
Tilivelvolliset: toimitusjohtaja ja hallitus
Kaupungin omistusosuus: 100 %
Keski-Savon Vesi Oy:n tehtävänä on veden hankinta ja viranomaisten laatuvaatimukset täyttävä
talousveden toimittaminen kiinteistöihin sekä jätevesien johtaminen ja puhdistaminen lupaehtojen
mukaisesti.
Toiminnan painopistealueet:
1. Veden myynti ja jätevesien puhdistaminen
147
2. Vesihuollon valmius- ja erityistilanteidensuunnitelmien, sekä kriisiviestinnän suunnitelmien
ja toimintavalmiuden ylläpito
3. Raakaveden laadun turvaaminen
4. Jakeluverkon toiminnan varmentaminen jatkuvin huoltotoimenpitein ja peruskorjaten
5. Laitosten ja pumppaamojen toiminnan varmistaminen jatkuvin huoltotoimenpitein sekä peruskorjaten
6. Vuotovesien hallinta
Strategiset tavoitteet ja mittarit vuodelle 2017
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite 2017
Toiminnalliset tavoitteet:
Puhtaan veden tuottaminen Vesijohtoveden laatu täyttää
hyvin STM.n talousvedelle
asettamat vaatimukset. Veden
pH pidetään mahdollisimman
hyvin arvossa 8,0.
Vesijohtovesi täyttää
vaatimukset.
Ympäristön kuormitus Jätevedet puhdistetaan
lupaehtojen mukaisesti.
Ohijuoksutusten
määrä/lupaehdot
Lupaehdot täyttyvät
Henkilöstön hyvinvointi
Työtapaturmien määrä Työtapaturmien määrä 0
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite 2017
Taloudelliset tavoitteet:
Seudullisesti kilpailukykyiset maksut
Taksat Taksataso keskimäärin alle
naapurikuntien
Maksuvalmiuden parantuminen
Konsernilimiitin käyttö Konsernilimiittiä ei tarvita
Suunnitelmakauden 2018–2019
tavoitteet
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite
Kompostimullan jatkokäsittely
Kompostimullan jatkokäsittelyn
kustannukset
Vain kohtuulliset
rahtikustannukset
Henkilöstön hyvinvointi
Työtapaturmien määrä Työtapaturmien määrä 0
SISÄINEN VALVONTA
Sisäinen valvonta on osa normaalia johtamista. Vastuu sisäisestä valvonnasta kuuluu jokaiselle
yhtiössä toimivalle.
RISKIENHALLINTA
Riskienhallintaa toteutetaan osana normaalia johtamista ja strategista suunnittelua. Riskienhallintaa
käsitellään tarvittaessa hallituksen kokouksissa.
Yhtiö teetti Marsh Oy:llä Omaisuus- ja keskeytysriskien kartoituksen keväällä 2012. Toiminnan
haavoittuvuusarvio teetettiin Juha Menonen Oy:llä keväällä 2014. Poikkeusolojen ja erityistilanteiden
suunnitelma on päivitetty keväällä 2014.
Toimintaan liittyvät riskit Riskien hallinta / toimenpiteet
- vesilähteiden saastuminen
- viemäritukkeumat ja vesivuodot
- pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ja niiden
päivittäminen. Varavesilaitoksen ylläpito.
- ennakoiva verkoston hoito ja tavoitteellinen
peruskorjausohjelma
148
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Liiketoiminnan tuotot 4 852 842 4 985 000 4 765 000 -4,4 4 780 000 4 820 000
Liiketoiminnan kulut (sis poistot) -3 854 503 -3 952 000 -3 857 000 -2,4 -3 888 000 -3 949 000
Liikevoitto (-tappio) 998 339 1 033 000 908 000 -12,1 892 000 871 000
Rahoitustuotot ja -kulut -825 531 -810 500 -812 000 -812 000 -812 000
Tilikauden voitto (-tappio) 172 808 222 500 96 000 -56,9 80 000 59 000
TP2015 TA2016 TA2017 TA2018 TA2019
Investointimenot 1 456 756 1 555 000 1 470 000 1 500 000 1 500 000
Investointeihin liittyvät leasingvastuut 0 0 0 0 0
Lainat 31.12. 45 414 760 45 414 760 45 414 760 45 414 760 45 414 760
Henkilöstö TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Vakinaiset 11 11 10 -9,1 11 11
Määräaikaiset 2 2 2 0 1 1
YHTEENSÄ 13 13 12 -7,7 12 12
10.7 Kiinteistö Oy Kongressi- ja kulttuurikeskus
Tilivelvolliset: toimitusjohtaja ja hallitus Kaupungin omistusosuus: 51,9 % Kiinteistö Oy Kongressi- ja kulttuurikeskuksen tehtävänä on hallita, ylläpitää ja kehittää Kauppatori 6 kiinteistöä (Warkaus-sali, hotelli ja toimistotilat sekä autohalli) Toiminnan painopistealueet:
1. Kustannustehokas hallinta ja ylläpito 2. Laadukas ja nykyaikainen toimitila käyttäjille
Srategiset tavoitteet ja mittarit vuodelle 2017
Arviointikriteeri Seurattava mittari Tavoite 2017
Toiminnalliset tavoitteet
Rakennusten kunnon ylläpito Häiriöilmoitukset Ei ilmoituksia
Käyttäjien tyytyväisyys Valitukset/huomautukset Ei valituksia/huomautuksia
Taloudelliset tavoitteet Seurattava mittari Tavoite 2017
Kustannusten minimointi Hoitovastikkeiden suuruus Korotus enintään 5 %
Sisäinen valvonta Valvonnasta huolehtii hallitus ja toimitusjohtaja sekä tilintarkastaja. Riskienhallinta Riskit hallitaan kattavalla kiinteistövakuutuksella, joka päivitetään vuosittain.
TALOUS
Tuloarviot ja määrärahat, € TP2015 TA2016 TA2017 Muutos-% TS2018 TS2019
Liiketoiminnan tuotot 180 016 193 450 204 197 5,6 204 200 204 200
Liiketoiminnan kulut (sis poistot) -196 641 -201 859 -203 797 1,0 -204 200 -204 200
Liikevoitto (-tappio) -16 625 -8 409 400 -104,8 0 0
Rahoitustuotot ja -kulut 16 617 8 409 -400 0 0
Tilikauden voitto (-tappio) -8 0 0 0 0
149
11 VALTUUSTON TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN
80 § VRK: 456 /030/2016 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019
Kaupunginhallitus 28.11.2016 § 255 Kaupunginhallitus 22.11.2016 § 250 Kaupunginhallitus 21.11.2016 § 239 Kaupunginhallitus 8.11.2016 § 236 Kaupunginhallitus 7.11.2016 § 222
Talousjohtaja Helena Pitkänen, 044 444 2460 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018–2019 taloussuunnitelman esittelevät talousjohtaja ja toimialajohtajat.
Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus aloittaa vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018–2019 taloussuunnitelman käsittelyn.
Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Kokouksen alussa palvelualuepäällikkö Eija Ruotsalainen esitteli
LaNuPe –hanketta. Sosiaali- ja terveysjohtaja Seppo Lehto esitteli vastausluonnoksia Sote –kyselyihin. Ahlströmin maanvaihtoasiaa esitteli tekninen johtaja Arto Lehtonen. Varkauden Aluelämpö Oy:n talousarviota 2017 esitteli tj. Mikko Onkalo. Navitas Kehitys Oy:n, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n ja Varkauden Taitotalo Oy:n talousarviota 2017 esitteli tj. Jouko Laitinen. Asiantuntijana kokouksessa oli talousjohtaja Helena Pitkänen. __________
Kaupunginhallitus 8.11.2016 § 236
Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus jatkaa vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 talousarvion käsittelyä.
Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Asiantuntijana kokouksessa oli talousjohtaja Helena Pitkänen ja vuorollaan sosiaali- ja terveysjohtaja Seppo Lehto, tekninen johtaja Arto Lehtonen, sivistysjohtaja Timo Tuunainen sekä henkilöstöjohtaja Nina Holopainen.
150
Uimahallisuunnittelua esitteli kokouksessa kaupunginarkkitehti Satu Reisko. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Selkomaa poistui kokouksesta klo 15.33. Puheenjohtajana jatkoi Timo Suhonen. __________
Kaupunginhallitus 21.11.2016 § 239
Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus jatkaa vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 talousarvion käsittelyä.
Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin.
Asiantuntijana kokouksessa olivat taloussuunnittelija Riitta Koponen ja vuorollaan tietohallintojohtaja Jarmo Heinonen, sosiaali- ja terveysjohtaja Seppo Lehto, palvelualuepäällikkö Kirsi Laitinen, sivistysjohtaja Timo Tuunainen ja tekninen johtaja Arto Lehtonen. _________
Kaupunginhallitus 22.11.2016 § 250
Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus jatkaa vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 talousarvion käsittelyä.
Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Asiantuntijana kokouksessa olivat varhaiskasvatuspäällikkö Anne Kumpulainen ja PTS:n osalta tekninen johtaja Arto Lehtonen . Työllisyysohjelman osalta kokouksessa olivat asiantuntijoina henkilöstöjohtaja Nina Holopainen, työllisyyskoordinaattori Jouko Kuittinen ja Navitas Kehitys Oy:n tj. Jouko Laitinen.
Wartalo Kodit Oy:n talousarviota 2017 esitteli tj. Markku Asikainen. __________
Kaupunginhallitus 28.11.2016 § 255 Esityslistan liitteenä on talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 208-2019.
Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus/kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion 2017 ja ta-loussuunnitelman vuosille 2018 – 2019. Kaupunginjohtajan kokouksessa tekemän esityksen mukaisesti jätettiin hyväksymättä s. 71 työterveyshuolto ja ss. 147 – 148 Varkauden hyvinvointisuunnitelma.
Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Asiantuntijana kokouksessa toimi talousjohtaja Helena Pitkänen.
__________ Kaupunginhallitus 5.12.2016 § 271
151
Esityslistan liitteenä on talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019.
Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus/kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman vuosille 2018 – 2019.
Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. ___________
Kaupunginvaltuusto 12.12.2016 § 80
Liitteenä talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019
Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman vuosille 2018 – 2019. ------------------ Kaupunginjohtaja Hannu Tsupari esitteli talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2018 – 2019. Kokouksen alussa valtuustoryhmien puheenjohtajat käyttivät puheenvuorot koskien talousarviota ja taloussuunnitelmaa. Talousjohtaja Helena Pitkänen esitteli talouden keskeisiä tunnuslukuja. Navitas Kehitys Oy:n ja Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitinen piti elinkeinopoliittisen katsauksen.
Päätös: Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on valtuutettu Eklund esittänyt valtuutettu Markkasen kannattamana kaupunginhallituksen esityksestä poiketen sivulle 46 kohtaan strategiset tavoitteet ja mittarit, työhyvinvointi, vuosittain seurattava mittari lisäyksen ” Työntekijöiden eläkeiän täyttymisestä tehdään hallintokuntakohtainen selvitys” sekä tavoitetaso kohtaan lisäyksen ”tehdään hallintokuntakohtainen henkilöstön rekrytointisuunnitelma kaupunginhallitukselle syyskuu 2017 mennessä”.
Puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat käsittelyn pohjana olevaa kaupunginhallituksen esitystä äänestävät ”jaa” ja ne jotka kannattavat valtuutettu Eklundin esitystä äänestävät ”ei”.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi äänestystavan ja –esityksen. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 21 ”jaa” ääntä,19 ”ei” ääntä,
1 ”tyhjä” ääni kahden ollessa poissa, joten kaupunginhallituksen esitys tuli kaupunginvaltuuston päätökseksi. Äänestyslista liitteenä. Pekka Keto poistui kokouksesta klo 18.48, tilalle pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Jorma Tanninen.