talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma …kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoittee-na on lisätä...

KV hyväksynyt 14.11.2016 § 64 STF godkänt 14.11.2016 § 64

TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 – 2019 BUDGET 2017 OCH EKONOMIPLAN 2017–2019

TALOUSARVIO 2017 ja TALOUSSUUNNITELMA 2017 – 2019 BUDGET 2017 och EKONOMIPLAN 2017 – 2019

SISÄLLYSLUETTELO - INNEHÅLL sivu - sida

YLEISOSA - ALLMÄNT ......................................................................................................................... 1-32

TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA – UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN .................................................... 1 KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI ............................ 4 TALOUSARVIOEHDOTUS - BUDGETFÖRSLAG.............................................................................. 25 Talousarvion sitovuus – Budgetens bindande verkan .............................................................. 25 Tulos- ja rahoituslaskelma - Resultaträkning och finansieringskalkyl ....................................... 28

KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET .......................................................................................... 33-106 YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING ....................................................................................... 36-47

KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE ........................................................................ 40 KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA – STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN ............................................................................ 41 KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET ...................................................................................... 42 RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET ......................................................................................... 46

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD 48-65

HALLINTO - FÖRVALTNING .............................................................................................................. 53 SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER ...................................................................................... 54 VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG .......................................................................................... 57 TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD .............................................................................................. 59 SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUN- OCH TANDVÅRD ................................................................. 62 ERIKOISSAIRAANHOITO - SPECIALISERAD SJUKVÅRD .............................................................. 64

YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK 66-83

HALLINTO – FÖRVALTNING ............................................................................................................. 74 MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING ............................................................................................ 75 YMPÄRISTÖTOIMI – MILJÖENHETEN .................................................................................. 77 TILAKESKUS – LOKALCENTRALEN ................................................................................................. 78

KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK ................................................................................. 80 RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN ............................................................................... 82

sivu - sida

SIVISTYSTOIMI - BILDNING 84-106

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI ................................................................... 88

VARHAISKASVATUS - SMÅBARNSFOSTRAN ....................................................................................... 89

SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI – FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN .......................... 92

SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN - RUOTSINKIELINEN OPETUSTOIMI ...................... 96

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN ...................................... 101

HENKILÖSTÖ - PERSONAL ....................................................................................................... 107-122

INVESTOINNIT - INVESTERINGAR ............................................................................................. 123-141

YLEISOSA ALLMÄNT

KAUNIAINEN Yleisosa - Allmänt GRANKULLA

1

TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JA TALOUDEN LÄHTÖKOHDISTA - UTGÅNGSPUNKTER FÖR EKONOMIPLANEN OCH EKONOMIN Yleinen taloudellinen tilanne - Det allmänna ekonomiska läget Tilastokeskuksen viimeisen tilastojulkistuksen mukaan Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,2 % kolmen taantumavuoden jälkeen. Erittäin vaimean kasvun lähteenä oli pääasiassa kotimainen kysyntä. Valtionvarainministeriön (Taloudellinen kat-saus, syksy 2016, julkaistu 15.9.2016) ennus-teen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee ole-maan vielä vuonna 2018 noin 3 % pienempi kuin vuonna 2008. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus ja investoinnit. Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viimeaikoina. Maailmankau-pan kasvu jää tänä vuonna vain 2 prosenttiin ollen prosenttiyksikön alhaisempaa kuin maa-ilmantalouden kasvu. Suomen viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Energian, erityisesti öljyn, hinnan alhaisuus edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä. Voimakkain vaihe energian ja raaka-aineiden hintojen alenemisessa on ohi-tettu ja öljyn kohdalla hinta kääntyy hyvin mal-tilliseen nousuun. Ansiotason kehityksellä on merkityksensä kil-pailukyvyn kannalta ja se vaikuttaa myös koti-maiseen kustannuskehitykseen. Nimellisansiot nousevat kuluvana vuonna hiukan yli prosentin vauhtia, mutta ensi vuonna kilpailukykysopi-muksen myötä ansiotasoindeksin nousu jää alle prosenttiin ja työnantajien sosiaaliturva-maksut alenevat noin 7 %. Ennustetulla kehi-tyksellä kustannuskilpailukykymme paranee esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentu-nut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huo-limatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi vero-tuloja rahoittamaan julkisia menoja ikääntymi-

Enligt Statistikcentralens senast offentliggjorda statistik växte Finlands samhällsekonomi med 0,2 % i fjol efter tre recessionsår. Den huvud-sakliga källan för den synnerligen dämpade tillväxten var inhemsk efterfrågan. Enligt finansministeriets prognos (Ekonomisk översikt, hösten 2016, publicerad 15.9.2016) växer Finlands ekonomi i år med 1,1 % jämfört med föregående år. De följande två åren håller sig tillväxten kring 1 procent. Trots den försiktiga ekonomiska återhämtning-en förblir Finlands ekonomiska läge svagt de närmaste åren. Enligt prognosen kommer BNP 2018 fortfarande att vara cirka 3 % lägre än år 2008. De närmaste åren vilar den ekonomiska aktiviteten främst på den privata konsumtionen och investeringarna. Världsekonomins och världshandelns tillväxt-utsikter har försämrats på senare tid. Världs-handeln ökar i år med endast 2 procent, så tillväxten är 1 procentenhet lägre än världse-konomins tillväxt. Finlands export utvecklas fortfarande stillsammare än världshandeln och Finland fortsätter således att förlora mark-nadsandelar inom den internationella handeln. Det låga priset på energi, i synnerhet olja, främjar tillväxtutsikterna för energiintensiva ekonomier såsom Finlands. Den kraftigaste sänkningen av priserna på energi och råvaror är förbi, och för oljans del börjar priset stiga mycket försiktigt. Inkomstnivåns utveckling är viktig för konkur-renskraften och inverkar också på den in-hemska kostnadsutvecklingen. I år stiger de nominella inkomsterna i en takt av något över 1 %, men i och med konkurrenskraftsavtalet stiger inkomstnivåindex nästa år med mindre än 1 % och arbetsgivarnas socialskyddsavgif-ter sjunker med cirka 7 %. Den prognostise-rade utvecklingen innebär att vår kostnads-konkurrenskraft förbättras jämfört med till ex-empel Sverige och Tyskland. Finlands offentliga finanser fortsätter att upp-visa ett underskott till utgången av årtiondet. Olika regeringar har riktat omfattande anpass-ningsåtgärder mot de offentliga finanserna, men ändå har underskottet inte krympt i vä-sentlig grad. Den långsamma ekonomiska tillväxten ger inte tillräckligt med skatteinkoms-


2

sen aiheuttaessa automaattista menojen kas-vupainetta.

ter för att finansiera de offentliga utgifterna, då den åldrande befolkningen automatiskt medför ett extra kostnadstryck.

Paikallishallinnon näkymät - Läget inom den kommunala ekonomin Tilastokeskuksen kesäkuussa julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2015 enna-kollisten tilinpäätöstietojen perusteella kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuo-sikate oli vuonna 2015 lähes 2,7 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista noin 96 prosenttia. Kun-tien vuosikate heikkeni vuonna 2015 noin 300 milj. euroa, mutta kuntayhtymien vuosikate vahvistui noin 130 milj. euroa. Kuntien ja kun-tayhtymien yhteenlaskettu vuosikate ja tilikau-den tulos olivat likimain vuoden 2013 tasolla. Vuosikatteen heikentyminen johtui ensisijai-sesti vuodelle 2014 kirjatuista liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneista satunnaisista tuloista ja kuntien liikelaitosten yhtiöittämisen aiheuttamista muutoksista kuntien tuloihin ja menoihin vuonna 2015. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu laina-kanta nousi 17,4 mrd. euroon. Kuntien laina-kanta nousi noin 15,5 mrd. euroon eli 2 840 euroon/asukas (kasvua noin 0,8 mrd. euroa). Kuntien velan kasvu on perustunut pääasiassa investointien rahoittamiseen. Vuonna 2014 kasvu oli lähes vastaava eli noin 0,9 mrd. eu-roa. Kuntayhtymissä lainakannan kasvu oli hitaampaa. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeutta-mista vähentämällä muun muassa henkilös-tömenoja. Kokonaisuutena kuntien toiminta-menot ovat kehittyneet erittäin maltillisesti. Toimintamenojen kasvua on hidastanut myös maltillinen kustannustason nousu. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kun-nissa myös kunnallisverotuksen korotuksia. Vuodelle 2016 tuloveroprosenttia korotti 45 kuntaa. Hallitusohjelmassa on pyritty kuntataloutta vahvistaviin toimiin. Suuri osa hallitusohjel-man toimista on sellaisia, että kunnat voivat omilla päätöksillään vaikuttaa merkittävästi siihen, missä laajuudessa ja millä aikataululla niiden vaikutukset realisoituvat. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakunta-uudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen on arvioitu suuntaa antavasti osana uudistukseen liittyvää lainvalmistelua. Yksityiskohtaiset vai-kutukset tarkentuvat hallituksen esityksen sekä muutosvalmistelun yhteydessä. Kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoittee-na on lisätä talouskasvua ja parantaa työlli-syyttä. Myös kuntatalous hyötyy pidemmällä

Enligt kommunernas och samkommunernas preliminära bokslutsuppgifter för 2015, som Statistikcentralen publicerade i juni, uppgick kommunernas och samkommunernas sam-manräknade årsbidrag 2015 till närmare 2,7 md euro, ett belopp som täckte 96 procent av avskrivningarna. Kommunernas årsbidrag för-svagades år 2015 med ca 300 mn euro, me-dan samkommunernas årsbidrag steg med ca 130 mn euro. Kommunernas och samkommu-nernas sammanlagda årsbidrag och årsresul-tat höll ungefär samma nivå som år 2013. Försämringen av årsbidraget berodde i första hand på de extraordinära inkomster från bola-gisering av affärsverk som hänförts till år 2014 i bokföringen samt på de ändringar i kommu-nernas inkomster och utgifter som bolagise-ringen av kommunala affärsverk medförde år 2015. Kommunernas och samkommunernas sam-manlagda lånestock steg till 17,4 md euro. Kommunernas sammanlagda lånestock steg till ca 15,5 md euro eller 2 840 euro/invånare (ökning ca 0,8 md euro). Det är främst finan-sieringen av investeringar som gjort att kom-munernas lån ökat. År 2014 var ökningen un-gefär lika stor, ca 0,9 md euro. I samkommu-nerna växte lånestocken långsammare. Kommunerna har fortsatt med sina anpass-ningsåtgärder genom att bl.a. skära ner på personalkostnaderna. Som helhet har kommu-nernas verksamhetsutgifter ökat mycket mått-ligt. Den långsamma ökningen i verksamhets-utgifterna beror delvis på att kostnadsnivån stigit bara måttligt. Det strama ekonomiska läget har också tvingat många kommuner att höja kommunalskatten. Inför år 2016 höjdes inkomstskattesatsen i 45 kommuner. I regeringsprogrammet ingår en strävan att stärka den kommunala ekonomin. En stor del av åtgärderna i regeringsprogrammet är såd-ana att kommunerna i hög grad genom sina egna beslut kan inverka på hur åtgärderna realiseras i fråga om omfattning och tids-schema. Social- och hälsovårdsreformens och land-skapsreformens konsekvenser för den kom-munala ekonomin har bedömts i en riktgivande granskning som en del av lagberedningen i anknytning till reformen. Konsekvenserna i


3

aikavälillä yleisestä talouskasvusta ja työlli-syyden paranemisesta. Lyhyellä aikavälillä kilpailukykysopimus on julkista taloutta hei-kentävä. Valtaosa julkista taloutta heikentäväs-tä vaikutuksesta kohdistuu valtiontalouteen. Taakkaa kuitenkin osin jaetaan vähentämällä kuntien valtionosuuksia. Kilpailukykysopimus alentaa kuntien verotuloja palkkasumman ja työntekijämaksujen muutos-ten kautta. Työnantajamaksujen alenemisesta ja lomarahaleikkauksesta seuraava säästö toteutuu välittömästi; sen sijaan työajan piden-nyksestä syntyvän säästön arvioidaan realisoi-tuvan asteittain. Kuntien valtionosuuksia alennetaan siten, että lomarahaleikkausta vastaava säästö vähenne-tään täysimääräisesti ja työajan pidennyksen arvioitu säästö osittain. Valtionosuusvähen-nyksen jälkeen kilpailukykysopimuksen koko-naisvaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan arvioidaan heikentäväksi vuonna 2017. Pi-demmällä aikavälillä kilpailukykysopimuksen suotuisat vaikutukset työllisyyteen ja kasvuun hyödyttävät myös kuntataloutta. Kuntatalouden kokonaismenot ja -tulot kehitty-vät vuosina 2016–2020 historiaan nähden hy-vin vaimeasti. Tilikauden tulos vahvistuu vuo-sina 2016–2017, mutta heikkenee jälleen vuo-sikymmenen loppua kohden. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet vuonna 2016 sekä hallitusohjelman suorat sopeutustoimet. Hallitusohjelman toimien vai-kutus painottuu vuosiin 2016 ja 2017.

detalj kan ses tydligare i samband med rege-ringspropositionen och beredningen av lagändringen. Ett centralt syfte med konkurrenskraftsavtalet är att sätta fart på den ekonomiska tillväxten och höja sysselsättningsgraden. På längre sikt gagnas även den kommunala ekonomin av den allmänna ekonomiska tillväxten och ett bättre sysselsättningsläge. På kort sikt försva-gar konkurrenskraftsavtalet den offentliga eko-nomin. Största delen av den försvagande ef-fekten riktar sig till statsfinanserna. Bördan delas dock till en viss del genom minskade statsandelar till kommunerna. Konkurrenskraftsavtalet sänker kommunernas skatteintäkter genom ändringar i lönebeloppen och arbetstagaravgifterna. Inbesparingen i form av sänkta arbetsgivaravgifter och ned-skärningen av semesterpengen uppstår ome-delbart; däremot förväntas inbesparingen ge-nom förlängd arbetstid realiseras stegvis. Kommunernas statsandelar sänks så att den inbesparing som motsvarar nedskärningen av semesterpengen dras av till fullt belopp och det beräknade sparbeloppet för förlängd ar-betstid bara delvis. Efter sänkningen av stats-andelarna uppskattas konkurrenskraftsavtalets totala effekt på kommunernas finansiella läge bli försvagande under 2017. På längre sikt kommer konkurrenskraftsavtalets gynnsamma effekter på sysselsättning och tillväxt att även gagna kommunalekonomin. Utvecklingen av kommunalekonomins totala utgifter och inkomster är i historiskt perspektiv mycket dämpad under åren 2016–2020. Rä-kenskapsperiodens resultat stärks under åren 2016–2017 men försvagas igen mot slutet av årtiondet. Kommunalekonomin förstärks av kommunernas egna anpassningsåtgärder år 2016 samt de direkta anpassningsåtgärderna i regeringsprogrammet. Effekterna av åtgärder-na i regeringsprogrammet riktar sig främst till åren 2016 och 2017.


4

Kauniaisten väestö – Befolkningen i Grankulla

KAUPUNGIN KEHITTÄMISSTRATEGIA - STADENS UTVECKLINGSSTRATEGI Talousarviovuosi 2017 rakentuu edelleen val-tuuston toimikautensa alussa laatimaan ja hy-väksymään kehittämisstrategiaan. Strategia koostuu kaupungin visiosta ja arvoista sekä valtuustokauden päätöksenteon kannalta tär-keimmistä painopistealueista ja keskeisimmis-tä valtuuston päätettävistä tavoitteista. Useimmilla tavoitteilla on poikkihallinnollinen, kaupungin koko organisaation myötävaikutta-mista vaativa luonne. Tavoitteita toteuttavat

Budgetåret 2017 bygger ännu på den utveck-lingsstrategi som fullmäktige godkände i början av mandatperioden. Strategin utgörs av dels stadens visioner och värden, dels de viktigaste insatsområdena med tanke på beslutsfattandet under fullmäktigeperioden och de centrala mål som fullmäktige beslutar om. De flesta målen är till sin natur tväradministrativa och kräver medverkan av hela organisationen. Strategin omfattar de åtgärder för verkställande av må-

Kauniaisten väestö ikäryhmittäin - Grankullas befolkning enligt ålder

Lähde/Källa: Vuodet 2014-2015 Tilastokeskus

Vuodet 2016-2019 Väestöprojektio 1.1.2014 - 2040, Kaupunkitutkimus, 3/2015

Vuosi/År Yhteensä/ Ikäryhmät/Åldersgrupperna

Tillsammans 0-6 7-15 16-18 19-64 65-74 75-84 yli 85

2014 9357 637 1197 406 5149 1097 641 230

muutos - förändring % 2,81 % -0,93 % 3,37 % -4,69 % 3,27 % 4,48 % 4,91 % 1,32 %

2015 9486 638 1237 410 5217 1079 669 236

muutos - förändring % 1,38 % 0,16 % 3,34 % 0,99 % 1,32 % -1,64 % 4,37 % 2,61 %

2016 9588 630 1237 435 5267 1084 693 241

muutos - förändring % 1,08 % -1,25 % 0,00 % 6,10 % 0,96 % 0,46 % 3,59 % 2,12 %

2017 9718 648 1235 443 5349 1091 698 255

muutos - förändring % 1,36 % 2,86 % -0,16 % 1,84 % 1,56 % 0,65 % 0,72 % 5,81 %

2018 9850 662 1232 457 5433 1080 729 256

muutos - förändring % 1,36 % 2,16 % -0,24 % 3,16 % 1,57 % -1,01 % 10,60 % 0,39 %

2019 9982 673 1224 469 5529 1062 763 263

muutos - förändring % 1,34 % 1,66 % -0,65 % 2,63 % 1,77 % -1,67 % 4,66 % 2,73 %

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

0-6 7-15 16-18 19-64 65-74 75-84 yli 85

Väestö ikäryhmittäin - Befolkning enligt ålder

2014

2015

2016

2017

2018

2019


5

talousarviovuoden 2017 toimenpiteet on sisäl-lytetty strategiaan. Lisäksi painopistealueille on asetettu mittarit tai arviointikriteerit ja vuosita-voitteet. Tavoitteiden toteutumisesta raportoi-daan valtuustotasolla pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa tehtävässä osavuosi-katsauksessa sekä tilinpäätöksessä. Kehittämisstrategian rinnalla kaupunginval-tuusto on hyväksynyt monta erillisstrategiaa tai ohjelmaa, jotka nekin sisältävät sitoviksi tarkoi-tettuja valtuuston asettamia tavoitteita (asunto-ohjelma, maankäytön kehityskuva, ikäänty-mispoliittinen strategia, sivistyspoliittinen oh-jelma, lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, kak-sikielisyysohjelmat ym.). Useat näistä ulottuvat päättyvän valtuustokauden loppuun. Uuden kuntalain myötä lakisääteiseksi tuleva kunta-strategia mahdollistaa tulevaisuudessa erillisis-tä valtuuston hyväksymistä strategioista ja lukuisista muista kunnan palvelutuotantoa oh-jaavista sektorikohtaisista suunnitelmista luo-pumisen. Uuden strategian valmistelun käyn-nistyessä tulee ottaa kantaa toisaalta erillisten ohjelmien laatimistarpeeseen ja toisaalta kun-tastrategian nykyistä tiukempaan ohjausvaiku-tukseen. Myös pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun kuntien yhdessä hyväksymät suunnitelmat ja aiesopimukset valtion kanssa muodostavat osan Kauniaisten strategiakokonaisuutta. Yleistä Kaupungin kehittämisstrategian yleisenä ta-voitteena on turvata kaupungin palveluja vi-ranomaistoiminnan korkea taso. Palvelujen järjestämisen lisäksi asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen on keskeisessä asemassa. Kau-pungin toiminta perustuu siihen, että kaupunki säilyy itsenäisenä kuntana ja palveluja kehite-tään rakentavassa yhteistoiminnassa seudun muiden kuntien kanssa. Tämän rinnalla on kaksi asiaa, jotka muodos-tavat kaupungin kaiken toiminnan perustan. Ensimmäinen liittyy sosiaali- ja terveydenhuol-lon uudistukseen ja maakuntahallinnon perus-tamiseen. Maan hallituksen tavoitteena on perustaa Suomeen 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot mukaan lukien opera-tiiviset ja muut vaikuttajatoimielimet. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut, eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maa-kunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon

len som ska genomföras under budgetåret 2017. Dessutom har man satt upp mätare eller utvärderingskriterier samt årsmål för insatsom-rådena. Rapporteringen av utfallsuppföljningen sker i första hand i delårsrapporterna, som avges två gånger om året, och i bokslutet. Vid sidan av utvecklingsstrategin har fullmäk-tige godkänt flera separata strategier och pro-gram, som även de innehåller mål som avsetts som bindande (bostadsprogrammet, utveck-lingsbilden för markanvändning, äldrepolitiska strategin, bildningspolitiska programmet, barn- och ungdomspolitiska programmet, tvåspråkig-hetsprogrammen m.fl.). Flera av dessa sträck-er sig till slutet av fullmäktigeperioden. Kom-munstrategin, som blir lagstadgad i och med den nya kommunallagen, kommer i praktiken att ersätta separata strategier godkända av fullmäktige och ett flertal andra sektorspecifika planer som styr kommunens serviceprodukt-ion. När beredningen av den nya strategin inleds, måste staden ta ställning till dels beho-vet att utarbeta separata program, dels kom-munstrategins styrande verkan, som är star-kare än den nuvarande strategins. Även de planer som kommunerna i huvud-stadsregionen tillsammans godkänt och de avsiktsförklaringar de ingått med staten utgör en del av Grankullas strategihelhet. Allmänt Det allmänna målet i stadens utvecklingsstra-tegi är att trygga en högklassig service och myndighetsverksamhet i staden. Utöver ord-nandet av servicen är det en central strävan att invånarnas välfärd ska främjas. Stadens verksamhet utgår från att staden fortsätter som en självständig kommun och att servicen ut-vecklas i konstruktivt samarbete med region-ens övriga kommuner. Hand i hand med detta mål går två saker som utgör grunden för all verksamhet inom staden. Den första har att göra med social- och hälso-vårdsreformen och inrättandet av en land-skapsförvaltning. Regeringen har som mål att inrätta 18 landskap med egna val och fullmäk-tige samt operativa och andra organ för påver-kan. Från ingången av 2019 ska landskapen ordna alla social- och hälsotjänster inom sitt område. Landskapen har således ansvaret för att befolkningen får social- och hälsotjänster i enlighet med lag. Landskapen får utöver soci-al- och hälsovården även andra uppgifter: ar-bets- och näringstjänster samt regionutveckl-


6

lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeino-palvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöter-veydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan, eli jat-kossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoi-tuksesta. Kauniaisten näkökulmasta asukkai-den tulee kuitenkin voida luottaa siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut myös jatkossa tuotetaan korkeatasoisina. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuk-seen on tarkoitus alkaa vuoden 2019 alusta, sitä ei ole huomioitu vuoden 2019 suunnitel-makauden luvuissa, koska tarkempia tietoja ei ole vielä tässä vaiheessa saatavilla. Toinen kaupungin toiminnan kehittämiseen keskeisesti liittyvä asia on toimenpiteet kau-pungin talouden tasapainottamiseksi. Kaupunginvaltuusto on 25.4.2016 hyväksynyt tasapainottamisohjelman, jossa edellytetään että vuoden 2017 toimintakate, ilman maan-myyntivoittoja, saa olla enintään 59 miljoonaa euroa. Mikäli kaupunginhallituksen talousar-vioesityksessä kaupunginvaltuustolle ei ole kyetty saavuttamaan yllä mainittuja raja-arvoja, sitoutuu kaupunginhallitus esittämään erotuk-sen suuruisen korotuksen kunnallis- ja/tai kiin-teistöveroihin. Vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa on 0,5 % -yksikön korotus kunnallisverossa jolloin kunnan verotulo on laskettu 17 %:n kunnallis-veron mukaan.

ing, miljö- och hälsoskydd, trafiksystemplane-ring, landsbygdsutveckling och räddningsvä-sende. Staten finansierar landskapens verk-samhet, så i fortsättningen har kommunerna inte längre ansvar för ordnandet eller finansie-ringen av social- och hälsotjänsterna. Ur Grankullas synvinkel måste invånarna hur som helst kunna lita på att närservicen inom social- och hälsovården även i fortsättningen håller en hög nivå. Fastän avsikten är att vårdreformen ska träda i kraft i början av år 2019, har den inte beaktats i siffrorna för ekonomiplaneåret 2019, eftersom mer detaljerade uppgifter inte finns att tillgå i det här skedet. Den andra centrala frågan som gäller utveck-lingen av stadens verksamhet är åtgärderna för att balansera stadens ekonomi. Fullmäktige godkände 25.4.2016 ett balanse-ringsprogram, enligt vilket verksamhetsbidra-get för 2017, exklusive markförsäljningsintäk-terna, får uppgå till högst 59 miljoner euro. Om ovanstående gränsvärden inte har kunnat uppnås i stadsstyrelsens budgetförslag till fullmäktige, förbinder sig stadsstyrelsen att föreslå en sådan höjning av kommunalskatten och/eller fastighetsskatterna som motsvarar skillnaden. I budgetförslaget för 2017 ingår en höjning på 0,5 procentenheter i kommunalskatten, och kommunalskatteinkomsten har således beräk-nats enligt en skattesats på 17 procent.


7

Kauniaisten kaupungin visio ja arvot - Grankulla stads vision och värderingar KAUNIAISTEN VISIO

ARVOT 1. Turvallisesti lähellä läpi elämän Kauniaisissa palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa elämän kaikissa vaiheissa. Asuinympäristö on turvallinen ja viihtyisä. 2. Aito yhteisöllisyys Kauniaisissa ihmiset välittävät toisistaan ja huolehtivat yhteisistä asioista. Kaupunki toimii tiiviissä yhteistyössä yhdistysten, yritysten ja kuntalaisten kanssa. Päätöksenteon läpinäky-vyys sekä tiedotuksen ja toiminnan avoimuus luovat luottamuksellista ilmapiiriä. Kauniaisten kaupungin toiminta on joustavaa ja päätöksen-teko on lähellä kuntalaisia. 3. Elävä kaksikielisyys Kauniainen on kaksikielinen kaupunki, jossa sekä suomen- että ruotsinkielisen kulttuurin vaikutus näkyy vahvasti kuntalaisten arjessa. Kaupunki palvelee tasapuolisesti ja sujuvasti kahdella kielellä. 4. Luonnonläheisyys Kauniainen vaalii monimuotoista kaupunkira-kennetta ja kestävää kehitystä. Tiivis keskusta-alue tarjoaa palvelut asukkaille. Luontoalueet ovat kaupunkilaisten monimuotoisia viihtyisiä elämisen ja virkistäytymisen keitaita. Hyvät kevytliikenneväylät ja toimiva joukkoliikenne turvaavat ympäristöystävällisen liikkumisen. 5. Ketterä kehittyminen Kaupunki kehittää toimintaansa jatkuvasti ja aktiivisesti. Kauniainen tuottaa korkeatasoiset palvelunsa kustannustehokkaasti uusinta tie-toa ja innovaatioita hyödyntäen.

GRANKULLAS VISION VÄRDERINGAR 1. Trygg närhet genom livet I Grankulla är tjänsterna nära och lättillgäng-liga i alla livsfaser. Boendemiljön är trygg och trivsam. 2. Äkta gemenskap I Grankulla bryr sig människorna om varandra och drar försorg om gemensamma frågor. Staden verkar i tätt samarbete med föreningar, företag och invånare. Transparent beslutsfat-tande och öppen information och verksamhet skapar en förtroendefull atmosfär. Grankulla stads verksamhet är flexibel och beslutsfattan-det sker nära kommuninvånarna. 3. Levande tvåspråkighet Grankulla är en tvåspråkig stad där både den finskspråkiga och den svenskspråkiga kul-turens inverkan syns starkt i kommuninvånar-nas vardag. Staden betjänar invånarna jämlikt och smidigt på två språk. 4. Närhet till naturen Grankulla värnar om en mångformig stadsstruk-tur och hållbar utveckling. Ett tätt bebyggt cent-rumområde erbjuder invånarna service. Natur-områdena är invånarnas mångformiga och triv-samma oaser för friluftsliv och rekreation. Bra gång- och cykelvägar och fungerande kollektiv-trafik gör det möjligt att röra sig miljövänligt. 5. Smidig utveckling Staden utvecklar kontinuerligt och aktivt sin verksamhet. Grankulla producerar sina hög-klassiga tjänster kostnadseffektivt genom att utnyttja den nyaste kunskapen och de nyaste innovationerna

Kauniainen on tulevaisuuteen suuntaava, kulttuuriperintöä kunnioittava, ihmisläheinen kaupunki,

jonka viihtyisä ympäristö ja ajanmukaiset kaksikieliset palvelut edistävät yhteistä hyvinvointia. Grankulla är en framtidsorienterad, människonära stad som respekterar sitt kulturarv och vars

trivsamma miljö och tidsenliga tvåspråkiga tjänster främjar den gemensamma välfärden.


8

Strategia 2017 – Strategia 2017 VALTUUSTOKAUDEN PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET Svensk text på sid.17

1. Varmistetaan mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen

Kaupunki pyrkii luomaan sellaiset asunto-olosuhteet, että tarjolla on monipuolisesti erilaisia asuntoja niin kooltaan kuin asumis- ja omistusmuodoiltaan. Lisäksi erityisen tärkeänä pide-tään asuntotarjonnan riittävyyttä nuorisolle, nuorille perheille, erityistä apua ja tukea asumi-sessaan tarvitseville sekä kaupungin henkilökunnalle. Toteutus perustuu kaupungin asunto-ohjelmaan 2012 – 2016 (2020).

MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI Toteutuneiden asuntojen lu-kumäärä

VUOSITAVOITE 72 asuntoa

TAVOITTEET 2013- 2016 TOIMENPITEET 2017 TOTEUTUMINEN

1.1. Maankäytön yleissuunnitel-man periaatteet asemakaavojen muuttamisen ohjaamiselle päivi-tetään (yhdyskuntatoimi). 1.2. Toteutetaan MAL –aiesopimusta ja siihen sisältyvää sosiaalisen asuntotuotannon velvoitetta toteuttaa 20 % ra-kennettavista asunnoista ARA-tuotantona (yhdyskuntatoimi).

1.1 Kehitetään kaupunkia aktiivisesti Maan-käytön ja asumisen kehityskuva 2015:n ta-voitteiden mukaisesti tulevaisuuden tarpeet ennakoiden. Kaupunkirakennetta täydentä-vällä ja tiivistävällä kaavoituksella mahdollis-tetaan monipuolisen kerrostalotuotannon lisääminen. Pientaloalueilla kaavoitus painot-tuu kulttuurihistoriallisten arvojen turvaami-seen sekä rakentamismahdollisuuksien pa-rantamiseen. 1.2. Kaupunki edistää uuden MAL-sopimuksen asuntotuotannon tavoitteita: 288 asuntoa sopimuskaudella 2017-2020, joista 86 kpl tuettua asuntotuotantoa ja 58 kpl 40-vuotista vuokra-asuntotuotantoa. Päivitetys-sä asunto-ohjelmassa esitetään asuntotuo-tannon kohdealueet ja lukumäärät.

2. Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen Parannetaan kauniaislaisten ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua sekä kehite-tään palvelurakennetta vastaamaan ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin siten, että ikäihmiset voivat asua kodeissaan turvallisesti mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten yksinäisyyttä lie-vennetään yhteisöllisiä toimintoja kehittämällä. Toteutetaan ikääntymispoliittista strategiaa 2011 – 2016.

MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI Kotona asuvien 75 vuotta täyt-täneiden osuus

VUOSITAVOITE 92 %


2.1. Tuetaan ikäihmisten oma-toimista hyvinvoinnin ja tervey-den edistämistä järjestämällä monipuolisesti ohjattua liikunta-, sivistys- ja kulttuuritoimintaa

2.1. Vahvistetaan ja juurrutetaan terveyden edistämistä tukevia prosesseja, hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä ja niiden tulosten hyö-dyntämistä palvelujen suunnittelussa (sote).


9

sekä kannustamalla itsehoitoon. Kulttuuria hyödynnetään hyvin-voinnin edistämisessä (sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi). 2.2. Kotiin järjestettäviä palvelui-ta kehitetään ja niitä tukemaan luodaan uusia välimuotoisia tu-kimuotoja. Esteettömyyden pa-rantamiseen kiinnitetään erityis-tä huomiota (sosiaali- ja terveys-toimi, yhdyskuntatoimi). 2.3. Toteutetaan Villa Bredan alueen rakentaminen. Palvelu-keskuksen laajentaminen ja sen toimintojen monipuolistaminen, tehostetun palveluasumisen, ryhmäkotien ja esteettömien vuokra-asuntojen rakentaminen täydentävät olemassa olevaa palvelutarjontaa vastaamaan kasvavan vanhusväestön tarpei-siin (sosiaali- ja terveystoimi, yhdyskuntatoimi). 2.4. Kehitetään sukupolvien koh-taamista koskevia malleja (sosi-aali- ja terveystoimi, sivistystoi-mi).

Kehitetään iäkkäiden ja vammaisten vapaa-ajanpalveluja vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaisesti (siv) 2.2. Kaupungin kiinteistöjen ylläpito- sekä kor-jaustoimenpiteiden suunnitelmat laaditaan siten, että esteettömyysnäkökulma tulee huo-mioiduksi. Kaupungin taloudelliset mahdolli-suudet tukea hissien rakentamista yksityisissä asuntoyhtiöissä jatkossakin selvitetään ja pää-tetään asunto-ohjelman vv. 2017-2021 päivi-tystyön yhteydessä. (yhdyskuntatoimi). 2.2. Kehitetään kotikuntoutuksen palvelukoko-naisuutta terveyspalvelujen ja vanhuspalvelu-jen yhteistyönä ja kiinteässä yhteistyössä Es-poon sairaalahankkeen kanssa. Osallistutaan yhdessä HYKS-alueen kuntien kanssa ikäih-misten kärkihankkeeseen, jossa teemoina kuntouttavat ja akuuttien tilanteiden toiminta-mallit kotihoidossa sekä henkilöstön osallistu-minen oman työn kehittämiseen. (sote) 2.3. Villa Bredan palvelukeskuksen sanee-raus- ja laajennushankkeen toteutus käynnis-tyy ja etenee vuoden aikana jo varsin pitkälle kohti ennakoitua valmistumista alkuvuonna 2018 (yhdyskuntatoimi). Toteutetaan toiminnallinen suunnittelu tehdyn projektisuunnitelman mukaan yhteistyökump-panien kanssa palvelumuotoilua ja Lean-ajattelua hyödyntäen (sote). 2.4. Nuorisotalo kehittyy vapaa-ajan taloksi, kaikkien sukupolvien yhteiseksi kohtaamispai-kaksi ja Seniorsurf-konseptia jatkokehitetään yhteistyössä koulujen ja kirjaston kanssa. (si-vistystoimi) Sukupolvien kohtaamisen näkökulma on mu-kana Villa Bredan toiminnan suunnittelussa.


10

3. Kaupunkiympäristön ja keskustan viihtyisyyden kehittäminen Vahvistetaan modernin huvilakaupungin identiteettiä ja kaupunkirakennetta ympäristöarvot ja perinteet huomioon ottaen. Tuetaan Kauniaisten pikkukaupungin luonnetta ja hyödynnetään sen mukaiset edut, kaikki on lähellä niin henkisesti kuin fyysisesti ja saavutettavissa ilman henkilöautoa. Toteutetaan yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelmaa 2014 – 2017.

MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI VUOSITAVOITE Kaupungintalokorttelin asemakaavaluonnos asetetaan nähtä-ville


3.1. Kaupunki edistää keskusta-alueen rakentumista (yhdyskun-tatoimi). 3.2. Tehdään arvovalintoja ke-vyen liikenteen ja joukkoliiken-teen houkuttelevuuden lisää-miseksi ja mahdollistamiseksi (yhdyskuntatoimi). 3.3. Yrittäjyyden edistäminen näkyy kunnan päätöksenteossa. Kaupungin yrittäjyys- ja elinkei-no-ohjelmaa toteutetaan yhteis-työssä yrittäjien kanssa (yleis-hallinto).

3.1. Keskusta 1-alueen viimeisen korttelin toteuttaminen etenee ja kaupunki valmistelee sen aikatauluun yhteensovitetusti yleisten alu-eiden loppuunsaattamista. Kaupungintalokort-telin toteutusvaihtoehtoja tutkitaan ja kaava-luonnos asetetaan nähtäville. 3.2. Edistetään Kauniaisten kaupungin käytet-tävissä olevin keinoin kaupunkiradan ja itä-länsisuuntaisen pyöräilyn laatukäytävän to-teuttamisedellytyksiä. Liityntäpysäköinnin pal-velutasoa ylläpidetään ja pyöräilypysäköinnin tarjontaa lisätään tarvittaessa. Maankäytön tehostaminen ja mahdolliset tiivistämishank-keet keskitetään hyvien joukkoliikenneyhteyk-sien läheisyyteen. Itsenäisyyden juhlavuosi 2017 näkyy kaupunkikuvassa kukkasipulein ja kesäkukin tehtävin sinivalkoisin istutuksin ke-väästä syksyyn. 3.3. Kauniaisten yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma päivitetään yhteistyössä paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa.

4. Koulut ja päiväkodit ovat metropolialueen edelläkävijöitä Lapsissa ja nuorissa on Kauniaisten tulevaisuus. Kehitetään päiväkotien ja koulujen edelly-tyksiä parantaa lasten ja nuorten oppimista, viihtyvyyttä ja hyvinvointia.

MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI

Laite/oppilas

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kouluissa (valtakunnal-linen Opeka-kysely) Opiskelijatyytyväisyys (lukion kysely vl 1-2)

VUOSITAVOITE:

1:1 Tulokset parantuneet Tulokset parantuneet


11


4.1. Kehitetään varhaiskasvatus-ta, oppimista ja oppimisympäris-töjä tulevaisuuden osaamistar-peiden ja lasten ja perheiden tarpeiden mukaan. Jokaiselle oppilaalle taataan mahdollisuus monipuolisesti hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa oppimises-sa. Koulujen toimintakulttuuria kehitetään huippuosaamisen saavuttamiseksi (sivistystoimi). 4.2. Jokaisella lapsella on oi-keus oppia ja kokea oppimisen iloa (sivistystoimi).

4.1. Varhaiskasvatussuunnitelmat hyväksy-tään ja toimeenpannaan 1.8.2017 lähtien. Koko Hela Grani, sivistystoimen digitalisaa-tiohankkeen loppuarviointi tehdään ja linjauk-sista päätetään kevään aikana. Digitoiminto jatkuu v 2017-18 kehittämällä tulevaisuuden oppimis- ja elämysympäristöjä piloteilla ja IT-pedagogisella tuella koko sivistystoimessa. Erityissatsauksia vuoden 2017 aikana ovat mm:

- Suomi 100-hankkeen toteutuminen - virtuaalisen todellisuuden ja 360 as-

teen kuvaamisen testaaminen - liikkuvuuden lisääminen sähköisten

työvälineiden avulla (Liikkuva koulu) - sähköisen opetussuunnitelman käyt-

töönotto - oppilasarvioinnin kehittäminen sähköis-

ten työvälineiden avulla (HundrED) - paikkatietoon perustuvan paikallishisto-

riallisen SmartGrani -sovelluksen käyt-töönotto (verkkomuseon päivitys).

4.2. Vuonna 2016 laadittuja koulukohtaisia tasa-arvosuunnitelmia toimeenpannaan uuden tasa-arvolain mukaisesti. Kehitetään pitkittäistietoa oppilaiden osaami-sesta Feedback & Feedforward -hankkeen mukaisesti.

5. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään kokonaisuutena, tiiviissä yhteistyössä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken. Yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetustoimen sekä nuorisotyön välillä lisätään palveluiden yhteensovittamiseksi. Järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorin kumppanuuksia vahvistetaan. Päihteettömyyden edistäminen huomioi-daan kaikessa lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä. Toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliit-tista ohjelmaa vuosille 2011 - 2016.

MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI: Vuoden aikana alkaneet uudet avohuollon asiakkuudet Alle 25 vuotiaiden työttömyys laskee Perusopetuksen jälkeen jat-kopaikka

VUOSITAVOITE: 45 0 työtöntä (marraskuu 2017) 100%


5.1. Otetaan käyttöön toiminta-malleja, jotka tukevat lapsia, perheitä ja vanhemmuutta. Vahvistetaan ehkäiseviä ja var-haisen tuen palveluja ja kehite-

5.1 Ulkoisen auditoinnin toimenpidesuosituk-sen mukaisesti kehitetään neuvolatoimintaa, kouluterveydenhuoltoa ja suun terveydenhuol-toa osana oppilashuoltoa (sote, siv).


12

tään lastensuojelutyötä. Vahvis-tetaan poikkihallinnollista työs-kentelyä asiakaslähtöisesti (so-siaali- ja terveystoimi, sivistys-toimi). 5.2. Edistetään lasten ja nuorten aitoa ja vuorovaikutuksellista osallisuutta lisäämällä nuoriso-palveluiden ja koulujen yhteis-työtä, tukemalla nuorten omien projektien toteutumista ja kehite-tään uusia suoran ja vaihtoeh-toisen demokratian keinoja edustuksellisen nuorisovaltuus-ton rinnalle (sivistystoimi). 5.3. Tuetaan lapsille ja nuorille suunnattua monipuolista harras-tustoimintaa (sivistystoimi). 5.4. Nuorisotakuuryhmä kehittää menettelytapoja, jotta nuorten palveluihin ohjautumista ja pal-velusta toiseen siirtymistä tehos-tetaan. 5.5. Tuetaan pakolaisten kotout-tamista varmistamalla arjen su-juvuus

Jalkautetaan suunnitelma eri toimijoiden roo-lista ja konkreettisista tehtävistä ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa (sote ja toimialat). Toteutetaan Savuton Kauniainen ohjelmaa (sote ja toimialat). Edistetään liikkumista, terveellisiä ravintotot-tumuksia ja elämäntapoja ja vastuunottoa omasta elämästä v. 2016 aloitetun mukaisesti. Kehitetään lastenneuvola- ja kouluterveyden-huollon ja suun terveydenhuollon toimintaa vuonna 2016 toteutetun auditoinnin perusteel-la esitettyjen suositusten mukaan, mm. ryh-mämuotoiset terveystarkastukset neuvolan suun th ja varhaiskasvatuksen yhteistyönä (sote, siv). Palvelut järjestetään lapsi- ja perhelähtöisesti hallintorajat ylittäen jäsentäen ne matalan kynnyksen (ennaltaehkäisevät, kevyet) palve-luihin, erityistason palveluihin (korjaavat) ja vaativiin palveluihin (raskaat palvelut). Vahvis-tetaan matalan kynnyksen palveluja. Varaudu-taan sote-uudistuksen vaikutuksiin kehittämäl-lä uusia matalan kynnyksen palveluja, työkalu-ja ja yhteistyömalleja kansallisessa Lape-kärkihankkeessa PKS -yhteistyössä (sote, siv) 5.2. Nuorisovaltuuston säännöt ja toimintaa kehitetään uuden kuntalain mukaisesti. Nuva-vaalit järjestetään kevään 2017 aikana (sivis-tystoimi). 5.3. Liikuntapalvelut panostavat arkiliikunnan olosuhteiden parantamiseen yhdessä paikal-listen toimijoiden kanssa. Lasten kesäleiritoi-mintaa arvioidaan ja kehitetään edelleen vas-taamaan todellisia tarpeita. Liikuntapaikkojen kehittämisohjelma ja kulttuurikarttatyö jatkuu. (sivistystoimi). 5.4. Nuorisotakuumalli toimeenpannaan poik-kihallinnollisessa yhteistyössä ja sitä kehite-tään edelleen vuoden 2016 ”Mahdollisuuksien paviljonki” -konseptin kokemusten perusteella tavoitteena 0 % nuorisotyöttömyys. Uusi etsivä nuorisotyömalli kehitetään. (sivistystoimi, sote). 5.5. Suunnitellaan ja toteutetaan turvapaikka-päätöksen ja kuntapaikan saaneiden kotout-taminen monialaisena yhteistyönä. Varhais-kasvatuksessa ja opetuksessa pyritään luo-maan rakenne S2-opetukseen. Liikuntapalve-luissa jatkuu kotouttamishanke seurojen yh-teistyössä.(sote,siv,)


13

5.6. Työllistämistoimenpiteitä kehitetään huomioiden työvoimahallinnossa sekä työ-voimapalveluja koskevassa lain-säädännössä tapahtuneet muu-tokset.

5.6. Jatketaan pitkäaikaistyöttömien työllisty-misen edistämistä ja tukemista, pakolaisten kotouttamista tukevan työharjoittelun järjestä-mistä ja vajaakuntoisten työllistämistä yhteis-työssä TE-keskuksen ja monialaisen yhteis-palvelun (TYP) kanssa. Jatketaan pitkäaikais-työttömien terveyden tilan ja työkyvyn kartoi-tuksia (sote, yleishallinto).

6. Elävän kaksikielisyyden vahvistaminen Elävä kaksikielisyys vahvistuu lasten, nuorten ja aikuisten kielikohtaamisissa. Alueen vahvasti kaksikielisen kulttuurin vaikutus näkyy kauniaislaisten arjessa niin palveluissa kuin viestin-nässä. Varhaiskasvatuksen kielisuihkutoimintaa ja uutta Kauniaisten kielikylpymallia kehitetään edel-leen.

MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI Lukion tandemkurssien määrä Suomen kielen kerhon osallis-tujien määrä ruotsinkielisessä perusopetuksessa A ja B-ruotsin kielten kirjoitta-jien määrä suomenkielisessä lukiossa

VUOSITAVOITE: 3 kurssia 50

52 %


6.1. Kehitetään uusia elävää kaksikielisyyttä tukevia mene-telmiä ja malleja varhaiskasva-tuksessa, perusopetuksessa ja lukioissa ja selvitetään paikallis-ten yhdistysten ja muiden toimi-joiden mahdollisuutta edistää kaksikielisyyttä vapaa-aikatoiminnassa (sivistystoimi). 6.2. Toteuttamalla kaksikieli-syysohjelman toimenpiteitä var-mistetaan vähintäänkin nykyisen kielellisen palvelutason säilyttä-minen viestinnässä, kuntapalve-luissa ja hallinnon rakenteiden muutostyössä (yleishallinto).

6.1. Sivistystoimen kaksikielisyysohjelma toi-meenpannaan. Kauniaisten kielikylpymalli toimeenpannaan varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja vl. 1-9 vuoden 2016 opetussuunnitelmien mu-kaan (sivistystoimi). Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutetaan kielisuihkutusta toisella kotimaisella kielellä. 6.2. Palvelutekijöitä ja asukkaiden tyytyväi-syyttä mittaavan asukaskyselyn tuloksia palve-lujen kielellisestä toteutumisesta hyödynne-tään valtuustokaudelta laadittavassa seuranta-raportissa. Toimialat sisällyttävät kielellisen arvioinnin edelleen omiin asiakaskyselyihinsä. Tarkastuslautakunta sisällyttää kieliseurannan arviointikertomukseensa. Henkilökunnalle järjestettävät kielikoulutukset jatkuvat


14

7. Talouden ja hallinnon kehittäminen Kaupunki säilyttää vahvan taloutensa alhaisella veroprosentilla ja omaan tulorahoitukseen sopeutetuilla investoinneilla. Vahva talous ja tehokkaasti tuotetut palvelut ovat perusedelly-tyksiä kaupungin itsenäisyydelle. Kaupunki on edelläkävijä toimintoja ja palvelumuotoja kehitettäessä. Kaupungin palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan vuosittain. Henkilöstöpolitiikan painopiste on kehittää hyvää johtamista ja työolojen laatua tavoitteena mahdollistaa henkilökunnan työhyvinvointi ja työkykyisyys, tuloksellinen toiminta ja työurien pidentyminen. Tavoitteiden toteuttamisessa noudatetaan kaupungin it -strategiaa ja henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa.

MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI Käyttötalous tasapainoon, tulojen ja menojen suhde. Sairauspoissaolot ja ennenai-kainen eläköityminen

VUOSITAVOITE: Pysytään KV:n 25.4.2016 hyväksymässä tasapainottamisoh-jelmassa joka samalla määrää talouden hoitoa koskevat raja-arvot ja määräykset. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä henkilöä kohden laskee 11 päivään (12 pv. v. 2014).


7.1. Kaupungin tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit säilyte-tään nykyisellä tasolla. Kaupungin investoinnit sopeute-taan pitkällä aikavälillä omaan tulorahoitukseen. 7.2. Palvelutuotannon tuotta-vuutta nostetaan 1,5 % / vuosi. Seurataan aktiivisesti palvelujen laatua ja kustannustasoa suorit-teilla ja tunnusluvuilla. 7.3. Sosiaali- ja terveyden huol-lon potilastietojärjestelmää uu-distetaan ja toiminta- prosesseja kehitetään osallistumalla seudul-liseen APOTTI -hankkeeseen. 7.4. Edistetään innovatiivisten käytäntöjen ja tuotantotapojen käyttöönottoa laajapohjaisessa

7.1. Pysytään KV:n 25.4.2016 hyväksymässä tasapainottamisohjelmassa joka samalla mää-rää talouden hoitoa koskevat raja-arvot ja määräykset.

7.2. Seurataan kaupungin palvelutuotannon tunnuslukuja/suoritetavoitteita ja verrataan miten tuottavuus kehittyy (taloushallinto ja toimialat). Tilankäyttöä tehostetaan ja tarpeettomiksi jää-neistä kiinteistöistä luovutaan (yhdyskuntatoi-mi ja toimialat). Arvioidaan ja kehitetään työnjakoa suun ter-veydenhuollossa, äitiys- ja lastenneuvolassa ja vastaanoton päivystystoiminnassa. Tehos-tetaan hoidon vaikuttavuuden arviointia. (sote). Yksikkökustannukset/oppilas laskevat. Sivistystoimen vakanssien määrä laskee n 1,5 %.(siv) 7.3. Osallistutaan Apotti-hankesuunnitelman toteuttamiseen, jossa pääpaino toiminnallises-sa ja teknisessä suunnittelussa. (sote, yleis-hallinto/it). 7.4. Tuetaan digitaalisten palvelujen käyttöä terveydenhuollossa tiedottamalla ja vahvista-malla henkilökunnan ja asiakkaan roolia pal-velujen suunnittelussa palvelumuotoilun kei-


15

kehittämisyhteistyössä. Käyte-tään palvelumuotoilua. 7.5. Hallinnon keventämistä ja virtaviivaistamista tavoitellaan uuden kuntalain soveltamiseen valmistautumisessa (yleis-hallinto). 7.6. Kaupungin eri tasoilla osal-listutaan metropolialuetta ja pääkaupunkiseutua koskevaan yhteistyöhön ja seurataan sosi-aali- ja terveydenhuollon palve-lurakenneuudistuksen valmiste-lua kuntaa suuremman itsehal-lintoalueen pohjalta. 7.7. Kehitetään kannustavaa, arvostavaa ja suvaitsevaa työ-kulttuuria. Koulutuksen ja val-mennuksen sekä työnohjauksen avulla lisätään työyhteisöjen kyvykkyyttä arvostavaan ja tu-lokselliseen työkulttuuriin. Henki-löstölle taataan tosiasiallinen mahdollisuus osallistua työn tavoitteiden suunnitteluun ja arviointiin. Kehitetään tuloksellisuuden ar-viointia ja toimivia prosesseja hyvän johtamisen sekä tuloksel-lisen toiminnan varmistamiseksi (yleishallinto). 7.8. Kaupunki kehittää suunni-telmallisesti valmistelun avoi-muutta ja ennakoivaa viestintää avoimen hallinnon sitoumuksen pohjalta ja kuntalain velvoittei-den mukaisesti yhdistämällä sähköistä viestintää perinteisiin viestintätapoihin (yleishallinto). 7.9. Sivistystoimen organisaatio-ta ja sen yhteisiä toimintatapoja kehitetään ja arvioidaan (sivis-tystoimi).

noin yhteistyössä Laurean kanssa (sote). Liikuntaseurojen kanssa neuvotellaan uusista liikuntapaikkojen ylläpitämismalleista (siv) 7.4. Jatketaan sähköisen asioinnin ja palvelu-jen käyttöönottoa harkitusti. Tuetaan asiak-kaan omatoimisuutta ja otetaan käyttöön Me-diNet, jonka myötä asiakkaan oma suora säh-köinen asiointi lisääntyy hallitusti. (sote). 7.5. Paikalliset toimialarakenteet ja toiminnan järjestäminen huomioidaan valtuuston hyväksyt-täväksi valmisteltavassa hallintosäännössä ja muussa kuntalain soveltamista tukevassa oh-jeistuksessa (konserniohjeet, viestintäohjeet). 7.6 Seudullista valmisteluyhteistyötä ja paikal-liset päätökset tehdään maakuntauudistuk-seen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjes-tämisuudistukseen liittyen (kaikki toimialat). 7.7. Organisaatiossa kehitetään sosiaalisen pääoman ja suoritusta tukevan kulttuurin kas-vua. Työterveyteen ja -hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomioita. Henkilöstöhallinto ja työ-terveyshuolto ovat aiempaa enemmän läsnä työyhteisöissä. Terveystarkastukset tehdään työpaikoilla työpaikkaselvitysten yhteydessä, jolloin työyhteisössä ilmenevät haasteet tule-vat esiin ja työstettäväksi. Terveyttä ja työky-kyä edistäviä valmennuksia järjestetään työ-paikka- tai tulosaluekohtaisesti esiinnoussei-den haasteiden perusteella (kanslia). 7.8 Viestintäohjeet uudistetaan siten, että kun-talain vaatimukset yhdenvertaisesta, aktiivi-sesta, oikea-aikaisesta ja monikanavaisesta viestinnästä huomioidaan. Tuleva saavutetta-vuusdirektiivi ja sen vaatimukset näkyvät koti-sivujen kehittämistyössä. Kuntalaisten osallis-taminen asioiden valmisteluun ja toiminnan kehittämiseen näkyy viestinnän toiminnassa (kanslia). 7.9. Sivistystoimen organisaatiota ja lautakun-tarakennetta tehostetaan ja kehitetään vuoden 2016 tehdyn arvioinnin mukaan. (sivistystoi-mi).


16

8. Kaupunkikonsernin tavoitteet Kaupungin konserniin kuuluvien yhtiöiden toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti sekä asiakkaiden tarpeet huomioiden. Yhtiöiden omistamien rakennusten ylläpito järjestetään siten, että niiden arvo säilyy.

MITTARI/ARVIOINTIKRITEERI Asuntojen käyttöaste

VUOSITAVOITE KOy:n asuntojen käyttöaste on vähintään 95 %.


8. Uusitaan kaupungin konser-niohjeet, eli omistajaohjauksen periaatteet kaupungin omista-missa kiinteistöosakeyhtiöissä ja muissa kunnan toimintaan kuu-luvissa tytäryhteisöissä (konser-nijohto).

8. KV hyväksyy kevään aikana kuntakonsernin tarpeista ja tilanteesta käsin Kuntaliiton omis-taja- ja konserniohjauksesta annettujen ohjei-den mukaisesti laaditut uudet konserniohjeet (konsernijohto). KH kutsuu KOy:n johdon säännöllisiin omista-jaohjaustapaamisiin.


17

INSATSOMRÅDEN OCH MÅL FÖR FULLMÄKTIGEPERIODEN Suomenkielinen teksti sivulla 8

1. Trygga möjligheten till boende till ett skäligt pris

Stadens ambition är att skapa en bostadsmiljö med ett mångsidigt utbud av bostäder av olika slag i fråga om storlek, boendeform och ägandeform. Det är dessutom särskilt viktigt att det finns tillräckligt med bostäder för ungdomar och unga familjer, för personer som behöver sär-skild hjälp och stöd i sitt boende samt för stadens anställda. Genomförandet bygger på sta-dens bostadsprogram 2012–2016 (2020).

MÄTARE/UTVÄRDERINGS-KRITERIUM Antal färdigställda bostäder

ÅRSMÅL 72 bostäder

MÅL 2013–2016 ÅTGÄRDER 2017 UTFALL

1.1. Markdispositionsplanens principer för styrning av detalj-planeändringar uppdateras (samhällstekniken). 1.2. Staden verkställer MBT-intentionsavtalet, som innehåller en förpliktelse att som social bostadsproduktion bygga 20 % av de nya bostäderna med ARA-finansiering (samhällstekniken).

1.1 Staden utvecklas aktivt och med framför-hållning i enlighet med målen i Utvecklings-bilden för markanvändning och boende 2015. Planläggning som kompletterar och förtätar stadsstrukturen möjliggör en ökad mångsidig produktion av bostäder i flervåningshus. I småhusområden siktar planläggningen på att trygga kulturhistoriska värden och förbättra möjligheterna till byggande. 1.2 Staden främjar uppfyllandet av målen i det nya MBT-avtalet: 288 bostäder under avtalsperioden 2017–2020, av vilka 86 st. statsstödd bostadsproduktion och 58 st. hy-resbostäder med 40 års begränsningstid. I det reviderade bostadsprogrammet presente-ras bostadsproduktionens målområden och antalen bostäder.

2. Satsa på den åldrande befolkningens funktionsförmåga Staden satsar på äldre Grankullabors hälsa, välfärd och livskvalitet samt utvecklar service-strukturen så att den svarar mot seniorers individuella behov, för att de ska kunna bo hemma och känna sig trygga där så länge som möjligt. Seniorers ensamhet motarbetas genom ut-veckling av gemenskapsfrämjande verksamheter. Den äldrepolitiska strategin 2011–2016 im-plementeras.

MÄTARE/UTVÄRDERINGS-KRITERIUM Andelen av hemmaboende personer som fyllt 75 år

ÅRSMÅL 92 %


2.1. De äldres egen aktivitet för att främja hälsan och välbefin-nandet stöds genom mångsidig ledd motions-, bildnings- och kulturverksamhet samt upp-muntran till egenvård. Kultur används som medel för att

2.1 Staden stärker och förankrar processerna för hälsofrämjande, hembesöken i syfte att främja välbefinnandet samt nyttjandet av re-sultaten vid planeringen av tjänsterna (social- och hälsovården). Fritidstjänsterna för äldre och för personer


18

främja välbefinnandet (social- och hälsovården, bildningen). 2.2. Tjänster som ges hemma utvecklas och nya mellanformer skapas för att stödja dem. Sär-skild vikt läggs vid förbättrad tillgänglighet (social- och hälso-vården, samhällstekniken). 2.3. Villa Breda-området byggs ut. Genom utbyggnad av ser-vicecentret och mångsidigare verksamhet vid centret samt byggande av en enhet för re-sursförstärkt serviceboende, grupphem och tillgängliga hyres-bostäder kompletteras det exis-terande serviceutbudet för att bemöta den växande äldre be-folkningens behov (social- och hälsovården, samhällstekniken). 2.4. Modeller för möten mellan generationerna utvecklas (soci-al- och hälsovården, bildningen).

med funktionsnedsättning utvecklas utifrån utredningen år 2016 (bildningen). 2.2. Tillgängligheten tas i beaktande när pla-ner görs upp för underhåll och reparation av stadens fastigheter. Stadens ekonomiska möjligheter att även i fortsättningen stödja installeringen av hissar i privata bostadsbolag utreds och beslut i ärendet fattas i samband med uppdateringen av bostadsprogrammet för 2017–21 (samhällstekniken). 2.2. Hemrehabiliteringstjänsterna utvecklas i samarbete mellan hälsovården och äldre-omsorgen och i tätt samarbete med Esbos sjukhusprojekt. Staden deltar tillsammans med de övriga HUCS-kommunerna i ett spetspro-jekt för seniorer som handlar om rehabilite-rande modeller och praxis i akuta situationer i hemvården samt personalens medverkan i utvecklandet av det egna arbetet (social- och hälsovården). 2.3. Saneringen och tillbyggnaden av Villa Breda servicecenter inleds och avancerar re-dan rätt långt under året för att planenligt bli klart under början av 2018 (samhällstekniken). Verksamhetsplaneringen genomförs enligt projektplanen tillsammans med samarbets-partners. Vid planeringen tillämpas tjänstede-sign och Lean-tänkande (social- och hälso-vården). 2.4. Ungdomsgården utvecklas till ett fritids-hus, en gemensam mötesplats för alla gene-rationer, och Seniorsurf-konceptet utvecklas vidare i samarbete med skolorna och biblio-teket (bildningen). Idén om möten mellan generationer ingår i planeringen av verksamheten på Villa Breda.

3. Utveckla trivseln i stadsmiljön och centrum Stadsstrukturen och stadens identitet som modern villastad stärks med respekt för traditioner och hänsyn till miljövärden. Grankullas karaktär som småstad värnas och fördelarna tas till vara: allt finns nära såväl mentalt som fysiskt och kan nås utan egen bil. Programmet för före-tagande och näringsliv 2014–2017 implementeras.

MÄTARE/UTVÄRDERINGS-KRITERIUM

ÅRSMÅL Utkastet till detaljplan för stadshuskvarteret läggs fram.


3.1. Staden främjar utbygg- 3.1. Utbyggnaden av det sista kvarteret i Cent-


19

naden av centrumområdet (samhällstekniken). 3.2. Staden träffar val utifrån sina värderingar för att möjlig-göra gång- och cykeltrafik och kollektivtrafik samt öka deras attraktivitet (samhällstekniken). 3.3. Strävan att främja företag-samheten syns i kommunens beslutsfattande. Stadens pro-gram för företagande och nä-ringsliv verkställs i samarbete med företagarna (allmänna för-valtningen).

rum 1-området avancerar, och staden bereder färdigställandet av de allmänna områdena så att arbetena samordnas med tidsschemat för byggarbetena. Utbyggnadsalternativen för stadshuskvarteret undersöks och detaljplane-utkastet läggs fram. 3.2. Grankulla stad främjar med tillbuds-stående medel förutsättningarna att bygga stadsbanan och en högklassig cykelkorridor i ost-västlig riktning. Infartskvarteringens ser-vicenivå upprätthålls och utbudet av cykelpar-kering ökas vid behov. Effektiviserad markan-vändning och eventuella förtätningsprojekt koncentreras till närheten av goda kollektivtra-fikförbindelser. Jubileumsåret Finland 100 år syns i stadsbilden i form av blåvita plantering-ar (blomsterlökar och sommarblommor). 3.3. Stadens program för företagande och näringsliv revideras i samarbete med lokala företagarföreningar.

4. Skolor och daghem är föregångare i metropolområdet Barn och unga är Grankullas framtid. Vi utvecklar daghemmens och skolornas förutsättningar att främja barns och ungdomars lärande, trivsel och välfärd.

MÄTARE/UTVÄRDERINGS-KRITERIUM

Apparater/elev

Användning av kommunikations- och data-teknik i skolorna (nationella Opeka-enkäten) Enkät bland studerande (gymnasiet åk 1–2)

ÅRSMÅL:

1:1 Förbättring i resultaten Förbättring i resultaten


4.1. Småbarnsfostran, lärandet och lärmiljöerna utvecklas utgå-ende från framtida kompetens-behov samt barns och familjers behov. Varje elev garanteras möjlighet att mångsidigt utnyttja informations- och kommunikat-ionsteknik i sin inlärning. Skolor-nas verksamhetskultur utvecklas för att åstadkomma toppkompe-

4.1. Planerna för småbarnsfostran godkänns och verkställs fr.o.m. 1.8.2017. Slututvärderingen av Koko Hela Grani, bild-ningens digitaliseringsprojekt utförs, och rikt-linjerna slås fast under våren. Digifunktionen fortsätter 2017–18 i form av utveckling av framtida läro- och upplevelsemiljöer med hjälp av piloter och IT-pedagogiskt stöd i hela bild-ningssektorn. Särskilda satsningar under


20

tens (bildningen). 4.2. Varje barn har rätt att lära och uppleva glädje i lärandet (bildningen).

2017: - Projektet Finland 100 - testning av virtuell verklighet och 360-

fotografering - ökad rörlighet med hjälp av elektro-

niska arbetsredskap (Rörliga skolan) - införande av elektronisk läroplan - utveckling av elevbedömningen med

hjälp av e-verktyg (HundrED) - ibruktagande av den lokalhistoriska,

GIS-baserade applikationen Smart-Grani (uppdatering av nätmuseet)

4.2. Skolornas jämställdhetsplaner, som utar-betades år 2016, verkställs i enlighet med den nya jämställdhetslagen. Den longitudinella kunskapen om elevernas lärande utvecklas i enlighet med Feedback & Feedforward-projektet.

5. Främjande av barns, ungdomars och familjers välbefinnande: Tjänsterna för barn, unga och familjer utvecklas som en helhet i tätt samarbete mellan olika förvaltningar och aktörer. Samarbetet mellan social- och hälsovården, undervisningen och ungdomsarbetet ökas i syfte att samordna tjänsterna. Partnerskapet med organisationer, för-samlingarna och den privata sektorn stärks. Strävan att främja drogfrihet genomsyrar allt ar-bete med barn och unga. Det barn- och ungdomspolitiska programmet 2011–2016 implemente-ras.

MÄTARE/UTVÄRDERING/ KRITERIUM Nya klientförhållanden under året inom den öppna vården Arbetslösheten minskar i ål-derskategorin under 25 år Studie- eller arbetsplats efter grundskolan

ÅRSMÅL: 45 0 arbetslösa (november 2017) 100 %


5.1. Handlingsmodeller som stöder barn, familjer och föräld-raskapet införs. Tjänsterna inom det förebyg-gande arbetet och det tidiga stödet stärks och barnskyddsar-betet utvecklas. Det tväradmi-nistrativa arbetet stärks med kunden i fokus (social- och häl-sovården, bildningen).

5.1. Enligt åtgärdsrekommendationen från extern kvalitetsrevision utvecklar staden råd-givningsverksamheten, skolhälsovården och mun- och tandvården som delar av elevvården (social- och hälsovården, bildningen). En plan för olika aktörers roller och konkreta uppgifter i det förebyggande missbrukararbe-tet förankras (social- och hälsovården, sek-torerna). Programmet Ett rökfritt Grankulla verkställs (social- och hälsovården, sektorerna). Motion, hälsosamma kostvanor och en hälso-sam livsstil samt ansvaret för det egna livet främjas. Arbetet har påbörjats 2016.


21

5.2. Staden satsar på en genuin, interaktiv delaktighet för barn och unga genom att öka sam-arbetet mellan ungdoms-tjänsterna och skolorna, stödja ungdomars egna projekt och utveckla nya, alternativa kanaler för direkt demokrati vid sidan om det representativa ungdoms-fullmäktige (bildningen). 5.3. Staden stöder varierande hobby- och fritidsaktiviteter för barn och unga (bildningen). 5.4. Ungdomsgarantigruppen utvecklar förfaranden som gör det lättare för ungdomar att hitta rätt service och flytta över från den ena servicen till den andra. 5.5. Integrationen av flyktingarna stöds genom att man tryggar en fungerande vardag för dem. 5.6. Sysselsättningsåtgärderna utvecklas med beaktande av ändringarna i arbetskrafts-förvaltningen och lagstiftningen

Barnrådgivningens, skolhälsovårdens och mun- och tandvårdens verksamhet utvecklas på basis av rekommendationer som getts efter kvalitetsrevisionen 2016: bl.a. hälsoundersök-ningar i gruppform i samarbete mellan rådgiv-ningen, tandkliniken och småbarnsfostran (social- och hälsovården, bildningen). Tjänsterna ordnas på ett barn- och familjeori-enterat sätt över förvaltningsgränserna, enligt en indelning i lågtröskeltjänster (förebyg-gande, lätta), tjänster på specialnivå (korrige-rande) samt krävande (tunga) tjänster. Låg-tröskeltjänsterna stärks. Staden bereder sig på konsekvenserna av vårdreformen genom att utveckla nya lågtröskeltjänster, verktyg och samarbetsmodeller inom ramen för det nat-ionella spetsprojektet för utveckling av barn- och familjetjänsterna (Lape) i samarbete med HSR-kommunerna (social- och hälsovården, bildningen). 5.2. Ungdomsfullmäktiges stadgar och verk-samhet utvecklas i enlighet med den nya kommunallagen. Val av ungdomsfullmäktige ordnas under våren 2017. 5.3. Idrottstjänsterna satsar på bättre miljö för vardagsmotion tillsammans med lokala aktö-rer. Barnens sommarlägerverksamhet utvär-deras och utvecklas för att svara mot beho-ven. Arbetet på ett utvecklingsprogram för motionsanläggningar och en kulturkarta fort-sätter (bildningen). 5.4. Ungdomsgarantimodellen implementeras i tvärsektoriellt samarbete och utvecklas vidare utifrån erfarenheterna av konceptet ”Möjlig-heternas Paviljong” 2016 med siktet inställt på 0 % ungdomsarbetslöshet. En ny modell för uppsökande ungdomsarbete skapas. (bild-ningen, social- och hälsovården) 5.5. Integrationen av invandrare som beviljats asyl och fått kommunplats planeras och ge-nomförs i multiprofessionellt samarbete. En struktur för S2-undervisning tas fram inom småbarnsfostran och undervisningen. Idrotts-tjänsterna fortsätter med sitt integrationspro-jekt i samarbete med föreningar (social- och hälsovården, bildningen). 5.6. Staden fortsätter med arbetet för att främja och stödja sysselsättningen av lång-tidsarbetslösa och ordna arbetspraktik som främjar integrationen av flyktingar samt


22

om arbetskraftstjänster.

sysselsättningen av personer med nedsatt arbetsförmåga i samarbete med TE-centralen och den sektorsövergripande samservicen (TYP). Kartläggningen av långtidsarbetslösas hälsa och arbetsförmåga fortsätter (social- och hälsovården, allmän förvaltning).

6. Arbeta för en levande tvåspråkighet Den levande tvåspråkigheten stärks genom möten över språkgränserna bland barn, unga och vuxna. Områdets starkt tvåspråkiga kultur syns i Grankullabornas vardag i såväl servicen som kommunikationen. Språkduschverksamheten inom småbarnsfostran och Grankullas nya språkbadsmodell ut-vecklas vidare.

MÄTARE/UTVÄRDERINGS-KRITERIUM Antal tandemkurser i gymna-siet Antal deltagare i finska klub-ben i den svenskspråkiga grundläggande utbildningen Antal studerande som skriver A- och B-svenskan i finska gymnasiet

ÅRSMÅL: 3 kurser 50

52 %


6.1. Vi utvecklar nya metoder och modeller inom småbarns-fostran, grundläggande utbild-ning och gymnasierna för att stödja en levande tvåspråkighet samt utreder lokala föreningars och andra aktörers möjligheter att främja tvåspråkigheten i fri-tidsverksamheten (bildningen). 6.2. Genom att implementera åtgärderna i tvåspråkighets-programmet säkerställer staden att minst den nuvarande ser-vicenivån bevaras i information-en, den kommunala servicen och omstruktureringen av för-valtningen (allmän förvaltning).

6.1. Bildningssektorns tvåspråkighetsprogram verkställs. Grankullas språkbadsmodell verkställs inom småbarnsfostran, förskolan och åk 1–9 enligt 2016 års läroplaner (bildningen). Inom små-barnsfostran och förskolan ges språkduschar på det andra inhemska språket. 6.2. Resultaten i fråga om språklig service av invånarenkäten, där man mätte servicefaktorer och invånarnas nöjdhet, utnyttjas i uppfölj-ningsrapporten över fullmäktigeperioden. Sektorerna tar med den språkliga bedömning-en i sina egna kundenkäter. Språklig uppföljning tas med i revisionsnämn-dens utvärderingsberättelse. Personalens språkkurser fortsätter.


23

7. Utveckla ekonomin och förvaltningen Staden behåller sin starka ekonomi med låg skattesats och investeringar som anpassas till den egna inkomstfinansieringen. Stark ekonomi och effektivt producerade tjänster utgör grundläggande förutsättningar för stadens självständighet. Staden är föregångare när det gäller att utveckla verksamheten och serviceformerna. Kostnadseffektiviteten och produktiviteten i stadens serviceproduktion utvecklas från år till år. Personalpolitiken fokuserar på att utveckla ledarskapet och arbetsmiljön så att staden kan trygga arbetshälsan, arbetsförmågan och en längre tid i arbetslivet för sin personal samt möj-liggöra en resultatrik verksamhet. Målen uppfylls bland annat genom implementering av stadens IT-strategi och personalpoli-tiska jämlikhetsplan.

MÄTARE/UTVÄRDERINGS-KRITERIUM Driftsekonomin i balans; för-hållandet mellan inkomster och utgifter. Sjukfrånvaro och förtidspens-ionering

ÅRSMÅL: Balanseringsprogrammet, som fullmäktige godkände 25.4.2016, ska följas. Programmet anger de gränsvärden och bestämmelser som gäller för ekonomin. Antalet sjukfrånvarodagar/person sjunker till 11 (12 dagar år 2014).


7.1. Staden bibehåller inkomst-skattesatsen och fastighetsskat-tesatserna på nuvarande nivå. Stadens investeringar anpassas på lång sikt till den egna in-komstfinansieringen. 7.2. Produktiviteten i servicepro-duktionen höjs årligen med 1,5 %. Staden följer aktivt service-kvaliteten och kostnadsnivån med hjälp av prestationsstatistik och nyckeltal. 7.3. Patientdatasystemet inom social- och hälsovården förnyas och processerna utvecklas i och med att staden deltar i det re-gionala projektet APOTTI.

7.1. Balanseringsprogrammet, som fullmäktige godkände 25.4.2016, ska följas. Programmet anger de gränsvärden och bestämmelser som gäller för ekonomin.

7.2. Staden följer serviceproduktionens nyck-eltal/prestationsmål för att se hur produktivite-ten utvecklas (ekonomiförvaltningen och sek-torerna). Utrymmesanvändningen effektiviseras och staden avstår från onödiga fastigheter (sam-hällstekniken och sektorerna). Arbetsfördelningen granskas och utvecklas inom mun- och tandvården, mödra- och barn-rådgivningen samt jourmottagningen. Utvärde-ringen vårdens effektivitet utvecklas (social- och hälsovården). Enhetskostnaderna/elev sjunker. Antalet be-fattningar inom bildningen minskar med ca 1,5 % (bildningen). 7.3. Staden deltar i genomförandet av Apotti-projektplanen, där tyngdpunkten ligger på funktionell och teknisk planering (social- och hälsovården, allmän förvaltning/IT).


24

7.4. Införandet av innovativa produktionssätt och praxis främ-jas genom ett brett upplagt ut-vecklingssamarbete. Som metod används tjänstedesign. 7.5. Staden strävar efter en lät-tare och smidigare förvaltning i samband med förberedelserna för tillämpning av den nya kom-munallagen (allmän förvaltning). 7.6. På olika nivåer inom staden deltar man i samarbete kring metropolområdet och huvud-stadsregionen samt följer bered-ningen av strukturreformen inom social- och hälsovården utgå-ende från ett större självstyrelse-område än kommunen. 7.7. Staden utvecklar en upp-muntrande, uppskattande och tolerant arbetskultur. Med hjälp av utbildning och träning samt arbetshandledning ökas arbets-enheternas förmåga till en vär-desättande och resultatrik ar-betskultur. Personalen garante-ras reella möjligheter att delta i uppställandet av mål för arbetet och utvärderingen av utfallet. Bedömningen av effektiviteten och fungerande processer ut-vecklas för trygga ett gott ledar-skap och produktiv verksamhet (allmän förvaltning). 7.8. Staden utvecklar syste-matiskt öppenheten i beredning-en och en förutseende kommu-nikation utifrån utfästelsen om öppen förvaltning och förpliktel-serna i kommunallagen genom att kombinera e-kommunikation med traditionella sätt att kommu-nicera (allmän förvaltning).

7.4. Bruket av e-tjänster inom hälsovården stöds genom information och förstärkning av personalens och klientens roll i planeringen av servicen med hjälp av tjänstedesign i samar-bete med Laurea (social- och hälsovården). Staden förhandlar med idrottsföreningarna om nya modeller för drivandet av idrottsanlägg-ningar (bildningen). 7.4. Ett genomtänkt införande av e-tjänster fortsätter. Klientens eget initiativ stöds och MediNet tas i bruk; på det sättet ökar klienter-nas bruk av e-tjänster på ett kontrollerat sätt (social- och hälsovården). 7.5. De lokala förvaltningsstrukturerna och organiseringen av verksamheten beaktas i den nya förvaltningsstadga som bereds för fullmäktige och i andra föreskrifter som stöder tillämpningen av kommunallagen (koncerndi-rektivet, kommunikationsanvisningarna). 7.6. Staden deltar i den regionala beredningen och fattar lokala beslut i anknytning till land-skapsreformen och social- och hälsovårdsre-formen (alla sektorer). 7.7. Utvecklingen det sociala kapitalet och en prestationsstödjande kultur främjas i organi-sationen. Arbetshälsan ägnas särskild uppmärksamhet. Personalförvaltningen och företagshälsovår-den ökar sin närvaro i arbetsenheterna. Häl-soundersökningarna utförs på arbetsplatserna i samband med arbetsplatsutredningarna. Då framträder utmaningarna i arbetsgemenskap-en och de kan bearbetas. Coaching för att främja hälsan och arbetsförmågan ordnas på basis av utmaningar som lyfts fram på respek-tive arbetsplats eller resultatområde (kansliet).

7.8. Kommunikationsanvisningarna revideras med beaktande av kommunallagens krav på jämlik och aktiv kommunikation som sker i rätt tid via olika kanaler. Det kommande tillgäng-lighetsdirektivet och de krav det ställer syns i arbetet med att utveckla webbplatsen. Invå-narna bör vara delaktiga vid beredning av ärenden och utveckling av verksamheten, vil-ket märks i informationsenhetens arbete (kansliet).


25

7.9. Bildningssektorns organi-sation och gemensamma rutiner utvecklas och utvärderas (bild-ningen).

7.9. Bildningens organisation och nämndstruk-tur effektiviseras och utvecklas utifrån den utvärdering som gjordes 2016 (bildningen).

8. Stadskoncernens mål Verksamheten i de bolag som hör till stadskoncernen organiseras ekonomiskt och effektivt samt med beaktande av kundernas behov. Underhållet av de byggnader som bolagen äger ordnas så att deras värde bevaras.

MÄTARE/UTVÄRDERINGS-KRITERIUM Beläggningsgraden för bostä-der

ÅRSMÅL Beläggningsgraden för fastighetsaktiebolagens bostäder är minst 95 %.


8. Stadens uppdaterar sitt kon-cerndirektiv, dvs. principerna för ägarstyrning i stadens fastig-hetsaktiebolag och andra dot-terbolag inom stadens verksam-het (koncernledningen).

8. Fullmäktige godkänner under våren ett nytt koncerndirektiv, som utarbetas utifrån kom-munkoncernens behov och situation enligt Kommunförbundets anvisningar om ägar- och koncernstyrning (koncernledningen). Stadsstyrelsen bjuder in fastighetsaktie-bolagets ledning till regelbundna möten kring ägarstyrning.

TALOUSARVIOEHDOTUS – BUDGETFÖRSLAG Talousarvion ja suunnitelman rakenne - Budgetens och ekonomiplanens delar Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslas-kelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toi-mintaa. Valtuusto asettaa toiminnalle tavoitteet ja osoittaa määrärahat näiden saavuttamisek-si. Tuloslaskelma, joka laaditaan käyttötalous-osan pohjalta, osoittaa miten tilikauden tulora-hoitus riittää käyttötalouden menoihin, korkoi-hin ja käyttöomaisuuden poistoihin. Investoin-tiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuo-tantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitus-osuudet ja omaisuuden myynti. Rahoituslaskelmassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö.

Budgeten består av en driftsekonomi- och resul-taträkningsdel samt en investerings- och finansie-ringsdel. Driftsekonomidelen styr kommunens verksamhet. Fullmäktige sätter upp mål för verksamheten och anvisar anslag för att dessa ska uppfyllas. Resul-taträkningen, som baserar sig på driftsekonomi-delen, visar hur inkomstfinansieringen räcker till för att täcka driftsutgifterna och räntorna samt avskrivningarna av anläggningstillgångarna. I investeringsdelen budgeteras anskaffningen av och finansieringsandelarna för produktionsmedel med lång verkningstid såsom byggnader, fasta konstruktioner och inventarier samt försäljningen av egendom. I finansieringsanalysen visas penningkällorna och användningen av penningmedel i sammandrag.


26

Talousarvion sitovuus – Budgetens bindande verkan Talousarvio on kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet ja niiden toteuttami-seen myönnetyt määrärahat ovat muutettavis-sa vain kaupunginvaltuuston päätöksellä. Pää-tös määrärahamuutoksesta on tehtävä kysei-sen talousarviovuoden aikana. Määrärahaa ei saa ylittää eikä käyttää muuhun kuin talousar-viossa mainittuun tarkoitukseen, talousarvioon sisältymättömän toimintamuodon aloittamiseen tai palvelujen laajentamiseen. Käyttötalousosan tulosalueiden määrärahat ja laskennalliset tulot ovat sitovia valtuustoon nähden nettomääräisinä (toimintakulut – toi-mintatuotot). Sitova toimintakate on rasteroitu käyttötalouden tulosaluetasoisissa tuloslas-kelmissa. Toimintayksiköiden väliset mahdolli-set määrärahasiirrot ovat lautakuntien päätet-tävissä. Investointimäärärahat ovat sitovia hankekoh-taisesti tai ryhmittäin siten kuin ne on esitetty investointiosassa talousarviokirjan lopussa. Investointihankkeen myöhästyessä ja ulottu-essa vuodenvaihteen yli, on hankkeen toteu-tusta oikeus jatkaa edellyttäen hankkeen ko-konaismenojen pysymistä edellisen vuoden määrärahojen puitteissa. Hankkeiden jatkami-sen vaikutukset talousarvioon käsitellään nor-maalin lisämäärärahakäsittelyn luonteisesti.

Tuloslaskelmassa rahoitustuottojen ja -kulujen nettomääräraha on sitova valtuustoon nähden.

Rahoituslaskelmassa antolainojen ja lai-nakannan muutokset ovat sitovia valtuustoon nähden.

Budgeten utgör ett bindande direktiv för sta-dens organ. De uppgifter och bindande mål som fullmäktige beslutat om samt de anslag som beviljats för genomförande av dessa kan ändras endast genom beslut av fullmäktige. Beslut om ändringar i anslag ska fattas under det budgetår saken gäller. Anslag får inte an-vändas för något annat ändamål än det som anges i budgeten eller för att införa verksam-hetsformer som inte ingår i budgeten eller för att utvidga servicen. Anslagen och de kalkylerade inkomsterna i driftsekonomidelen är bindande gentemot fullmäktige i nettobelopp (verksamhetsutgifter-na minus verksamhetsinkomsterna). Det bin-dande verksamhetsbidraget är skuggat i resul-taträkningarna på verksamhetsenhetsnivå. Nämnderna har rätt att besluta om eventuella överföringar av anslag mellan verksamhetsen-heterna. Investeringsanslagen är bindande per projekt eller grupp såsom de presenteras i slutet av budgetboken. Om ett investeringsprojekt blir fördröjt och sträcker sig över årsskiftet, kan projektet fortgå under förutsättning att de totala utgifterna för projektet hålls inom föregående års anslagsram. Effekterna på budgeten av fortsatta projekt behandlas på samma sätt som tilläggsanslag normalt behandlas. I resultaträkningen är nettoanslagen för fi-nansiella inkomster och utgifter bindande gentemot fullmäktige. De räntor som betalas eller tas ut i samband med slutredovisningarna av skatter ingår inte i det bindande anslaget. I finansieringsanalysen är förändringarna i utlåningen och lånestocken bindande gente-mot fullmäktige.

Täytäntöönpano ja seuranta - Verkställande och uppföljning Toimielinten tulee tarkistaa talousarvion yhtey-dessä laatimansa käyttösuunnitelmat vastaa-maan valtuuston hyväksymää talousarviota. Tarkistetut käyttösuunnitelmat on annettava tiedoksi rahatoimistoon 31.1.2016 mennessä. Käyttösuunnitelmat päivitetään tarvittaessa

Verksamhetsorganen ska se över de disposit-ionsplaner de gjort upp under budgetbered-ningen så att dessa motsvarar den budget som fullmäktige godkänt. De granskade dispo-sitionsplanerna ska delges drätselkontoret senast 31.1.2014. Dispositionsplanerna revi-


27

vuoden aikana. Tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden tulee seu-rata talousarvionsa ja asetettujen tavoitteiden toteutumista ja säännöllisesti ja valmistella niitä koskevat raportit lautakunnalle. Rapor-toinnissa annetaan selvitys talousarvion toteu-tumisasteesta sekä merkittävistä poikkeamista tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisessa. Osavuosikatsaus laaditaan kaksi kertaa vuo-dessa 30.4. ja 31.8. toteutuneen tilanteen mu-kaisesti. Talouden raportoinnin lisäksi osavuo-sikatsauksessa raportoidaan keskeisten stra-tegisten tavoitteiden toteutumista. Elokuun osavuosikatsaus sisältää myös tilinpäätösen-nusteen. Osavuosikatsaus käsitellään kaupunginhalli-tuksessa ja saatetaan myös valtuustolle tie-doksi. Tulojen seuranta Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungin päätettävissä olevat maksut tarkistetaan kus-tannusten nousua vastaavasti ja kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden on huoleh-dittava toimintaan ja investointeihin saatavien valtionosuuksien ym. avustusten hakemisesta ja niiden oikeellisuudesta sekä toimitettava kopio avustushakemuksesta talousjohtajalle. Samoin on huolehdittava myös muiden tulojen oikea-aikaisesta laskuttamisesta ja kertymises-tä laskutus- ja perimisohjeen mukaisesti. Määrärahojen muutokset Jos tehtävään osoitettu määräraha ei riitä, on hyvissä ajoin ennen sen loppumista ryhdyttävä toimenpiteisiin toiminnan supistamiseen ja/tai sovittamiseen jäljellä olevan määrärahan puit-teissa. Määrärahan muutosesitys kaupunginvaltuus-tolle tulee tehdä talousarviovuoden aikana jos sopeuttamistoimenpiteissä ei ole onnistuttu. Esityksen perusteluissa on tällöin selvitettävä mihin toimenpiteisiin on ryhdytty lisämäärära-hatarpeen välttämiseksi.

deras vid behov under året. Resultatenheternas ansvarspersoner ska följa utfallet av sin budget och de uppsatta målen samt regelbundet bereda rapporter över utfal-let för nämnden. Vid rapporteringen ges en redogörelse för utfallsgraden för budgeten samt för eventuella avvikelser vid uppfyllelsen av mål, anslag och beräknade inkomster. En delårsrapport utarbetas två gånger om året enligt utfallet 30.4 och 31.8. Utöver den ekonomiska rapporten omfattar delårsrappor-ten också en utredning om hur stadens viktig-aste strategiska mål har nåtts. I augustirappor-ten ingår också en bokslutsprognos. Delårsrapporten behandlas i stadsstyrelsen och förs också till fullmäktige för kännedom. Inkomstuppföljning Nämnderna ska se till att de avgifter som sta-den beslutar om justeras för att motsvara ök-ningen i kostnaderna och att de inkomster som tillkommer staden bärs upp i enlighet med gäl-lande avtal och anvisningar. Resultatenheternas ansvarspersoner ska om-besörja att ansökningar om statsandelar och andra bidrag för verksamhet och investeringar lämnas in och att beloppen är riktiga samt lämna en kopia av bidragsansökningarna till ekonomidirektören. Likaså ska ansvarsperso-nerna se till att även andra inkomster fakture-ras och flyter in i rätt tid i enlighet med fakture-rings- och indrivningsdirektiven. Ändringar i anslag Om det anslag som anvisats för ett visst än-damål inte räcker till, ska åtgärder för in-skränkning av verksamheten och/eller an-passning av den till det kvarstående anslaget vidtas i god tid innan anslaget tar slut. Förslag till ändring av anslag ska läggas fram för fullmäktige under budgetåret, om anpass-ningsåtgärderna inte har lyckats. I motivering-en till förslaget ska det då redogöras för de åtgärder som vidtagits för att undgå behov av tilläggsanslag.


28

Tulos- ja rahoituslaskelma - Resultaträkning och finansieringskalkyl

Talousarvioehdotuksen toimintatulot pienene-vät merkittävästi verrattuna tämän vuoden talousarvioon johtuen maanomaisuuden luovu-tustulojen vähenemisestä. Vuonna 2015 maa-omaisuuden luovutustuloa oli 7 milj. euroa ja vuonna 2016 on arvioitu saatavan yhteensä 8,3 milj. euroa ja vuonna 2017 enää 5,1 milj. Tasapainottamisohjelman sekä suunniteltujen säästöjen myötä talousarvioehdotuksessa kaupungin ulkoiset toimintamenot pienenevät vuonna 2017 noin 1,4 milj. euroa verrattuna siihen mitä toisessa osavuosikatsauksessa on ennustettu vuodelle 2016. Toimintamenot kas-

Verksamhetsinkomsterna i budgetförslaget minskar avsevärt jämfört med budgeten 2016, vilket beror på minskade inkomster från överlå-telse av markegendom. År 2015 uppgick mark-försäljningsinkomsterna till 7 mn euro, meden det uppskattade totalbeloppet är 8,3 mn euro år 2016 och endast 5,1 mn euro år 2017. I och med balanseringsprogrammet och de planerade sparåtgärderna minskar stadens externa verksamhetsutgifter i budgetförslaget med cirka 1,4 mn euro år 2017 jämfört med prognosen för år 2016 i den andra delårsrap-porten. Verksamhetsutgifterna ökar ändå med

TULOSLASKELMA TP TA TP TA TS TAE

RESULTATRÄKNING BOKSLUT BG + lmr 2016 BG PLAN BG

(1 000 €) 2015 2 016 ennuste 2 017 2 018 2 019

Myyntitulot - Försäljningsinkomster 4 400 4 298 4 488 4 787 4 793 4 802

Maksutulot - Avgiftsinkomster 4 213 4 768 3 954 4 602 3 931 3 962

- josta maakäyttösopimuskorvauksia 500 700

Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 1 016 756 1 066 1 344 1 373 1 387

Muut toimintatulot-Övriga verksamhetsintäkter 8 876 10 761 9 377 7 048 3 783 3 035

- josta maaomaisuuden myyntivoittoja 7 006 9 016 8 272 5 136 1 936 1 962

TOIMINTATULOT YHT - INKOMSTER TOTALT 18 504 20 583 18 885 17 781 13 880 13 186

TOIMINTATULOT YHT. ilman maankäyttösopimuskorvauksia 11 498 11 067 10 613 11 945 11 944 11 224

sekä maaomaisuuden myyntivoittoja

Henkilöstömenot - Personalutgifter 34 389 35 305 35 533 33 508 33 435 33 616

Palvelujen ostot - Köp av tjänster 26 730 27 523 29 002 30 953 31 592 31 951

Aineet ja tarvikkeet - Material och varor 4 893 4 981 4 727 4 671 4 713 4 737

Avustukset - Understöd 3 647 3 421 3 893 2 830 2 830 2 849

Muut toimintakulut - Övriga verksamhetskostnader 903 1 087 1 114 928 839 852

TOIMINTAMENOT YHT - UTGIFTER TOTALT 70 562 72 317 74 269 72 890 73 409 74 004

TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -52 058 -51 734 -55 382 -55 109 -59 529 -60 818

TOIMINTAKATE ilman maankäyttösopimuskorvauksia sekä -59 064 -61 250 -63 654 -60 945 -61 465 -62 780

maaomaisuuden myyntivoittoja

Verotulot - Skatteinkomster 59 940 61 100 60 771 62 750 66 480 68 260

Kunnallisvero ansiotulo - Kommunal inkomstskatt 54 761 56 200 55 454 56 840 60 320 62 020

Yhteisövero - Samfundskatt 1 354 1 100 1 426 1 460 1 530 1 610

Kiinteistövero - Fastighetsskatt 3 825 3 800 3 891 4 450 4 630 4 630

Valtionosuudet - Statsandelar 325 233 233 -1 150 -1 000 -1 000

Rahoitustulot ja -menot - 380 400 400 200 -100 0

Finansiella inkomster och utgifter

Korkotulot - Ränteinkomster 270 320 320 300 300 300

Muut rahoitustulot - Övriga finansiella inkomster 115 100 100 100 100 100

Korkomenot - Ränteutgifter 2 20 20 200 500 400

Muut rahoitusmenot - Övriga finansiella utgifter 3

VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG 8 588 9 998 6 022 6 691 5 851 6 442

VUOSIKATE ilman maankäyttösopimuskorvauksia sekä 1 582 482 -2 250 855 3 915 4 480


Suunnitelmapoistot - Avskrivningar enligt plan 6 996 7 200 7 200 7 650 7 200 7 300

TILIKAUDEN TULOS 1 590 2 798 -1 178 -959 -1 349 -858

RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT

TILIKAUDEN TULOS ilman maankäyttösopimuskorvauksia sekä -5 416 -6 718 -9 450 -6 795 -3 285 -2 820



29

vavat kuitenkin verrattuna vuoden 2015 tilin-päätökseen 3,3 %. Maanomaisuuden luovutustulojen vähenemi-sestä johtuen talousarvioehdotuksen toiminta-kate heikkenee merkittävästi niin verrattuna vuoden 2016 talousarvioon kuin vuoden 2015 tilinpäätökseen. Kaupunginvaltuuston 25.4.2016 hyväksymässä tasapainottamisoh-jelmassa edellytetään että vuoden 2017 toi-mintakate, ilman maanmyyntivoittoja, saa olla enintään -59 milj. euroa ja mikäli kaupungin-hallituksen talousarvioesityksessä kaupungin-valtuustolle ei ole kyetty saavuttamaan yllä mainittuja raja-arvoja, sitoutuu kaupunginhalli-tus esittämään erotuksen suuruisen korotuk-sen kunnallis- ja/tai kiinteistöveroihin. Vuoden 2017 toimintakate, ilman kertaluontoisia eriä kuten maanmyyntivoittoja ja maankäyttösopi-muskorvauksia, on -60,9 milj. Verotulot tulevat yleisesti laskemaan vuonna 2017 johtuen kilpailukykysopimuksesta ja sen takia että henkilöverotuksessa sekä tulosta että veroista tehtävät vähennykset nousevat. Talousarvioehdotuksen 0,5 % -yksikön korotus kunnallisverossa tuo arviolta vain 0,3 % enemmän verotuloja vuonna 2017 kuin vuonna 2016. Lisäksi valtionosuus pienenee merkittä-västi ja on negatiivinen vuonna 2017. Vuosikate heikkenee yllä mainittujen syiden takia. Suunnitelmapoistojen noustessa hieman tilikauden tulos on alijäämäinen, -1,0 milj. eu-roa ja jopa -6,8 milj. euroa ilman maanmyynti-voittoja ja maankäyttösopimuskorvauksia.

3,3 % jämfört med bokslutet för 2015. På grund av minskade inkomster från fastig-hetsöverlåtelser försvagas verksamhetsbidra-get i budgeten avsevärt jämfört med såväl budgeten 2016 som bokslutet 2015. Enligt det balanseringsprogram som fullmäktige god-kände 25.4.2016 får verksamhetsbidraget för 2017, exklusive markförsäljningsintäkterna, uppgå till högst -59 miljoner euro. Om ovanstående gränsvärden inte har kunnat uppnås i stadsstyrelsens budgetförslag till fullmäktige, förbinder sig stadsstyrelsen att föreslå en sådan höjning av kommunalskatten och/eller fastighetsskatterna som motsvarar skillnaden. Verksamhetsbidraget för 2017, exklusive poster av engångskaraktär såsom vinster från markförsäljning och ersättningar enligt markanvändningsavtal, uppgår till -60,9 mn euro. Skatteinkomsterna kommer på det hela taget att sjunka 2017, vilket beror på konkurrens-kraftsavtalet och större avdrag i personbe-skattningen från såväl inkomsterna som skat-terna. Den höjning på 0,5 procentenheter av kommunalskatten som föreslås i budgetförsla-get beräknas ge bara 0,3 % större skattein-komster år 2017 än år 2016. Dessutom mins-kar statsandelsbeloppet betydligt och är nega-tivt år 2017. Årsbidraget försvagas av ovan nämnda orsa-ker. Då de planenliga avskrivningarna ökar en aning, uppvisar budgeten ett underskott på -1,0 mn euro, och utan vinster från markför-säljning och ersättningar enligt markanvänd-ningsavtal hela -6,8 mn euro.


30

Rahoituslaskelmasta käy ilmi vuoden 2017 hyvin korkeat investointimenot. Pitkälti näistä menoista johtuen talousarvioehdotuksen rahoi-tuslaskelmassa varaudutaan 6,5 milj. euron lainan nostoon vuonna 2017.

Av finansieringskalkylen framgår de synnerlig-en höga investeringsutgifterna år 2017. Hu-vudsakligen p.g.a. dessa utgifter bereder sig staden i finansieringskalkylen i budgetförslaget på att lyfta 6,5 mn euro i lån år 2017.

Verotulot ja valtionosuudet – Skatteinkomster och statsandelar

Verotulot Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tu-loverosta, osuudesta yhteisöveron tuotosta sekä kiinteistöverosta. Verotuloarviot perustu-vat kuntaliiton ennustekehikkoon johon on teh-ty kuntakohtaisia tarkennuksia. Kaupunginvaltuuston 25.4.2016 hyväksymäs-sä tasapainottamisohjelmassa edellytetään että vuoden 2017 toimintakate, ilman maan-myyntivoittoja, saa olla enintään -59 miljoonaa euroa. Mikäli kaupunginhallituksen talousar-vioesityksessä kaupunginvaltuustolle ei ole kyetty saavuttamaan yllä mainittuja raja-arvoja, sitoutuu kaupunginhallitus esittämään erotuk-sen suuruisen korotuksen kunnallis- ja/tai kiin-teistöveroihin. Talousarviossa ja – suunnitelmassa kunnan kunnallisveron tuotto on laskettu 17 %:n kun-nallisveron mukaan. Tämän lisäksi Suomen hallitus on jo aikai-semmin päättänyt korottaa sekä yleisen kiin-

Skatteinkomster Stadens skatteinkomster består av kommunal inkomstskatt, en andel av samfundsskattein-täkterna samt fastighetsskatt. Skatteinkomst-kalkylen baserar sig på Kommunförbundets prognosram , som har justerats kommunvis. Enligt det balanseringsprogram som fullmäk-tige godkände 25.4.2016 får verksamhetsbi-draget för 2017, exklusive markförsäljnings-vinsterna, uppgå till högst -59 miljoner euro. Om ovanstående gränsvärden inte har kunnat uppnås i stadsstyrelsens budgetförslag till fullmäktige, förbinder sig stadsstyrelsen att föreslå en sådan höjning av kommunalskatten och/eller fastighetsskatterna som motsvarar skillnaden. I budgeten och ekonomiplanen har kommunal-skatteintäkterna beräknats enligt en skattesats på 17 %. Dessutom har regeringen redan tidigare beslu-tat att höja de nedre gränserna för såväl den

RAHOITUSLASKELMA TP TA TP TA TS TAE

FINANSIERINGSKALKYL BOKSLUT BG + lmr 2016 BG PLAN BG

(1 000 €) 2015 2 016 ennuste 2 017 2 018 2 019

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Ordinarie verksamhet och investeringar

VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG 8 588 9 998 6 022 6 691 5 851 6 442

Satunnaiset erät - Extraordinära poster

Tulorahoituksen korjauserät -6 947 -9 056 -9 053 -5 194 -1 847 -1 073

Korrektivposter till internt tillförda medel

Toiminnan rahavirta - Kassaflödet i verksamheten 1 642 943 -3 030 1 497 4 004 5 369

INVESTOINNIT - INVESTERINGAR

Investointimenot- Investeringsutgifter -5 783 -19 376 -14 441 -16 857 -8 705 -2 780

Rahoitusosuudet -Finansieringsandelar

Pysyvien vastaavien luovutustulot-Försäljn.inkomster 7 472 9 117 9 117 5 294 1 888 1 100

Varsinainen toiminta ja investoinnit netto 3 331 -9 316 -8 354 -10 066 -2 813 3 689

Ordinarie verksamhet och investeringar netto

RAHOITUSTOIMINTA - FINANSIERING

Lainakannan muutokset-Lånestock, förändringar -3582 3 000 3 000 6 500 3 000 -3 000

Muut maksuvalmiuden muutokset-Övriga förändringar 988

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -2 594 3 000 3 000 6 500 3 000 -3 000

KASSAFLÖDET I FINANSIERINGEN

Rahavarojen muutos - Förändring av likvida medel 737 -6 316 -5 354 -3 566 187 689

Kassavarat Kassamedel 31.12. 4 927 1 049 3 011 515 702 1 204

Lainakanta Lånestock 31.12 3 000 3 000 9 500 12 500 9 500


31

teistöveron että vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron alarajoja vuodelle 2017. Nyt näihin kiinteistöveroprosenttien alarajoihin teh-dään vielä lisäkorotus vuodelle 2017. Yleisen kiinteistöveron osalta alaraja tulee jatkossa olemaan 0,93 % kun se nyt on 0,8 %. Vakituis-ten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta uusi alarajan on 0,41 kun se nyt on 0,37. Suomen hallitus esittää lisäksi muutoksia Kiin-teistöverolain 12 b §:n 1 momenttiin. Tämän erityissäännöksen nojalla tiettyjen kuntien on määrättävä rakentamattomalle rakennuspai-kalle veroprosentti, joka on vähintään 3,0 (ai-kaisemmin 1,5) prosenttiyksikköä yleistä kiin-teistöveroprosenttia korkeampi. Kauniainen kuuluu näihin kuntiin. Mikäli tämä kohta jää Kiinteistöverolakiin myös koskien vuotta 2017, yleisen kiinteistöprosen-tin alarajan korottaminen korottaa myös raken-tamattoman rakennuspaikan veroprosentin alarajaa kyseisissä kunnissa. Kauniaisten osalta tämä tarkoittaa että on määrättävä ra-kentamattomalle rakennuspaikalle veropro-sentti, joka on vähintään 3,93 (2,3 vuonna 2016). Talousarvio ja -suunnitelma on laadittu käyttä-en korotettuja kiinteistöveroprosentteja.

allmänna fastighetsskatten som skattesatsen för stadigvarande bostäder för år 2017. Nu görs en ytterligare höjning av dessa nedre gränser för 2017. Den nedre gränsen för den allmänna fastighetsskatten kommer att bli 0,93 %, mot 0,8 % i dagens läge. Den nya nedre gränsen för skattesatsen för stadigvarande bostäder är 0,41 %, mot 0,37 % i dagens läge. Regeringen föreslår dessutom ändringar i 12 b § 1 mom. i fastighetsskattelagen. Enligt denna specialbestämmelse ska vissa kommuner för obebyggda byggplatser bestämma en skatte-sats som är minst 3,0 (tidigare 1,5) procenten-heter högre än den allmänna fastighetsskatte-satsen. Grankulla är en av de här kommuner-na. Om denna punkt blir kvar i fastighetsskattela-gen så att den gäller också år 2017, leder höj-ningen av den nedre gränsen för den allmänna skattesatsen till att även den nedre gränsen för skatten för obebyggda byggplatser stiger i kommunerna i fråga. För Grankullas del bety-der detta att staden måste fastställa en skatte-sats på minst 3,93 % för obebyggda byggplat-ser (2,3 år 2016). Budgeten och ekonomiplanen baserar sig på de höjda fastighetsskattesatserna.

Verotulot tulevat yleisesti laskemaan vuonna 2017 johtuen kilpailukykysopimuksesta ja sen takia että henkilöverotuksessa sekä tulosta että veroista tehtävät vähennykset nousevat. Talousarvioehdotuksen 0,5 % -yksikön korotus kunnallisverossa tuo arviolta vain 0,3 % enemmän verotuloja vuonna 2017 kuin vuonna 2016.

Skatteinkomsterna kommer på det hela taget att sjunka 2017, vilket beror på konkurrens-kraftsavtalet samt större avdrag i personbe-skattningen från såväl inkomsterna som skat-terna. Den höjning på 0,5 procentenheter av kommunalskatten som föreslås i budgetförsla-get beräknas ge bara 0,3 % större skattein-komster år 2017 än år 2016.

VEROTULO - SKATTEINTÄKT (1000 €)

VUOSI - ÅT 2014 2015 2016** 2017** 2018** 2019**

Verolaji

Kunnallisvero - Kommunalskatt 55 026 54 771 56 685 56 840 60 325 62 026

Muutos % - Förändring 5,3 -0,5 3,5 0,3 6,1 2,8

Yhteisövero - Samfundskatt 1 030 1 354 1 440 1 467 1 534 1 609

Muutos % - Förändring 13,7 31,4 6,4 1,9 4,5 4,9

Kiinteistövero - Fastighetskatt 2 937 3 825 3 915 4 457 4 637 4 637

Muutos % - Förändring 5,8 30,3 2,3 13,9 4,0 0,0

VEROTULO- SKATTEINTÄKT 58 993 59 950 62 040 62 764 66 495 68 273

Muutos % 5,4 1,6 3,5 1,2 5,9 2,7


32

Vuoden 2017 valtionosuutta heikentää kilpai-lukykysopimus (-65,22 €/as.), eläketukiuudis-tuksen rahoitus(-6,05 €/as.) ja perustoimentu-lon Kela-siirto (kuntien maksuosuus sekä vä-heneviin hallintokustannuksiin perustuen). Lisäksi valtionosuutta heikentää edellisen halli-tuksen päättämä leikkaus ja tämän vuoden kehysriihessä päätetty lisäleikkaus (yht. -22,86 €/as.). Vuoden 2015 valtionosuusjärjestelmämuutok-sen tasausta ei tule enää vuonna 2017. Vuoden 2017 valtionosuutta parantaa verope-rustemuutosten kompensaatio sekä ammatilli-sen koulutuksen rahoitusosuuden aleneminen (-34,81 €/as.). Vuonna 2017 Kauniaisten valtionosuudet muuttuvat negatiiviseksi johtuen siitä, että yllä mainitut seikat heikentävät valtionosuutta ja siitä että verotuloihin perustuva tasaus on suu-rempi kuin valtion antama rahoitus.

Statsandelen år 2017 minskar på grund av konkurrenskraftsavtalet (-65,22 €/inv.), finan-sieringen av pensionsstödsreformen (-6,05 €/inv.) och överföringen av det grundläggande utkomststödet till FPA (kommunernas betal-ningsandel samt minskade administrativa kostnader). Dessutom försvagas statsandelen av den nedskärning som den förra regeringen beslutade om och tilläggsnedskärningen som slogs fast i årets rambehandling (tot. -22,86 € /inv.). År 2017 görs inte mera någon utjämning p.g.a. statsandelsreformen 2015. Statsandelen 2017 förbättras av kompensat-ionen för ändringar i beskattningsgrunder samt den sänkta finansieringsandelen för yrkesut-bildningen. Grankullas statsandelar blir negativa år 2017 på grund av ovannämnda omständigheter och därför att utjämningen på basis av skattein-komsterna är större än finansieringen från sta-ten.

Valtionosuudet - Statsandelar, 1000 € TP-Bokslut TA-Budget TA-Budget Muutos %

2015 2016 2017 2016-2017

Peruspalvelut (VM) - Basservice (FM)

Laskennalliset kustannukset - Kalkylerade kostnader

(Järjestelmämuutos! 2015 Systemändring!)

Ikärakenne - Åldersstruktur 32 937

Sairastavuus - Sjukfrekvens 6 855

Muut laskennalliset kustannukset - Övriga kalkylerade kostn. 2 304

Laskenn. kustannukset yhteensä - Kalkylerde kostn. tot. 42 095 44 488 44 555 0,2

Omarhoitusosuus €/as.- Självfinsnieringsandel €/inv. 3 521 3 636 3 620

Omarahoitusosuus - Självfinansieringsandel -32 044 -34 023 -34 339 0,9

Valtionosuus lask. kustannuksiin - Statsandel för kalk. kostn. 10 051 10 533 10 216 -3,0

Perustoimeentulon siirto KELAan -308

Vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus 1 047 636

Muut lisät ja vähennykset - Övriga tillägg och avdrag -194 -134

Valtionosuus ennen tasausta - Statsandel före utjämning 10 904 11 035 9 908 -10,2

Verotuloihin perustuva tasaus - Utjämning på basis av skatt -12 049 -12 285 -12 942 5,4

Kaupungin valtionosuus (VM) - Stadens statsandel (FM) -1 145 -1 250 -3 034 142,6

Opetustoimen erillisrahoitus (OKM) - Undervining (UKM)

Lukiokoulutus - Gymnasieutbildning 3 611 3690

Perusop. erityislisät, aamu- ja iltapäivät. - Särsk. Tillägg 306 321

Kansalaisopisto, liikunta, nuorisotoiminta - MBI, idrott, ungdom 266 275

Kustannukset yhteensä - Kostnader totalt 4 182 4 286 4 351 1,5

Omarhoitusosuus €/as.- Självfinsnieringsandel €/inv. 298 292 260

Omarahoitusosuus - Självfinansieringsandel -2 712 -2 731 -2 466 -9,7

Valtionosuus ennen reformia - Statsandel innan reform 1 554

Ammatillisen koulutuksen reformi - Yrkesmässiga utb.reform 330

Kaupungin valtionosuus (OKM) - Stadens statsandel (UKM) 1 470 1 554 1 884 21,2

Valtionosuudet yhteensä - Statsandelar sammanlagt 325 381 -1 150 -401,4

33

KÄYTTÖTALOUS DRIFTSBUDGET

34

- 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000

YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCHHÄLSOVÅRD

YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK

SIVISTYSTOIMI - BILDNING

Talousarviovertailu 2014 - 2017 Budgetjämförelse, 1000 €

2017

2016

2015

2014

35

KÄYTTÖTALOUS - DRIFTSBUDGET TP TA TAE TS TS

Bokslut BG BGF Plan Plan

1 000 € 2015 2016 2017 2018 2019

Tulot - Inkomster 31 237 33 251 30 553 26 866 26 416

Muutos-Ändring 6 % -8 % -12 % -2 %

Menot -Utgifter 83 296 - 84 687 - 85 662 - 86 299 - 87 223 -

Muutos-Ändring 2 % 1 % 1 % 1 %

Netto 52 059 - 51 437 - 55 109 - 59 433 - 60 807 -

Muutos-Ändring -1 % 7 % 8 % 2 %

YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTING

Tulot - Inkomster 3 534 3 323 3 239 3 319 3 382

Muutos-Ändring -6 % -3 % 2 % 2 %

Menot -Utgifter 6 809 - 7 425 - 6 851 - 6 895 - 6 890 -

Muutos-Ändring 9 % -8 % 1 % 0 %

Netto 3 275 - 4 102 - 3 612 - 3 576 - 3 508 -

Muutos-Ändring 25 % -12 % -1 % -2 %

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD

Tulot - Inkomster 3 994 3 664 3 919 3 946 3 986


Menot -Utgifter 31 121 - 29 367 - 31 982 - 32 422 - 32 949 -


Netto 27 127 - 25 703 - 28 063 - 28 476 - 28 963 -

Muutos-Ändring 22 % -5 % 9 % 1 % 2 %


Tulot - Inkomster 18 065 20 613 17 313 13 519 12 967

Muutos-Ändring 14 % -16 % -22 % -4 %

Menot -Utgifter 10 477 - 11 313 - 10 965 - 11 151 - 11 363 -


Netto 7 588 9 300 6 348 2 368 1 603

Muutos-Ändring 23 % -32 % -63 % -32 %


Tulot - Inkomster 5 644 5 651 6 082 6 082 6 082

Muutos-Ändring 0 % 8 % 0 % 0 %

Menot -Utgifter 34 889 - 36 582 - 35 864 - 35 831 - 36 021 -


Netto 29 245 - 30 932 - 29 782 - 29 749 - 29 939 -


KAUNIAINEN Käyttötalous

YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING GRANKULLA Driftsbudget

36

YLEISHALLINTO ALLMÄN FÖRVALTNING



37

YLEISHALLINTO – ALLMÄN FÖRVALTNING KAUPUNGINVALTUUSTO - STADSFULLMÄKTIGE

KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA - STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET RAHATOIMISTO - DRÄTSELKONTORET

Yleishallinto

Allmän förvaltning

Vastuuhenkilö - Ansvarsperson: TP TA TAE TS TS

Gun Söderlund Bokslut BG BG Plan Plan

kaupunginsihteeri - stadssekreterare 2015 2016 2017 2018 2019

Myyntituotot- Försäljningsinkomster 101 883 45 700 81 000 82 400 84 000

Maksutuotot - Avgiftsinkomster 126 126 73 000 93 000 94 600 96 400

Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 174 635 172 000 180 000 208 100 211 600

Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 26 817 28 100 28 100 28 700 29 300

Sisäiset tuotot - Interna inkomster 3 104 527 3 003 945 2 856 515 2 905 100 2 960 300

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 3 533 988 3 322 745 3 238 615 3 318 900 3 381 600

Henkilöstökulut - Personalutgifter -3 002 541 -3 421 032 -3 141 432 -3 212 900 -3 224 848

Palvelujen ostot - Köp av tjänster -2 122 684 -2 299 700 -2 163 813 -2 200 900 -2 210 900

Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -1 093 494 -1 049 000 -1 017 000 -1 034 300 -1 012 200

Avustukset - Understöd -117 360 -91 900 -84 650 -94 800 -96 000

Muut toimintakulut - Övriga utgifter -136 440 -267 100 -168 104 -71 000 -72 400

Sisäiset kulut - Interna utgifter -336 119 -295 840 -275 743 -280 700 -273 570

TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -6 808 638 -7 424 572 -6 850 742 -6 894 600 -6 889 918

TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -3 274 650 -4 101 827 -3 612 127 -3 575 700 -3 508 318 Toiminta Yleishallinto vastaa luottamushenkilötoi-minnan ja luottamuselinten työskentely-edellytysten yhteensovittamisesta sekä käytännön hallinnon ja talouden hoidosta. Keskeistä yleishallinnolle ja koko kaupungin toiminnalle on päätöksenteon läpinäkyvyys ja toiminnan avoimuus. Avoimen hallinnon ydin perustuu lähellä kuntalaista olevaan, helposti lähestyttävään hallintoon. Talousarviovuonna 2017 on edelleen voimas-sa päättyvän valtuustokauden alussa laadittu kehittämisstrategia (s. 4). Osa 1.5.2015 voimaan tulleen uuden kunta-lain säännöksistä astuu voimaan valtuusto-kauden 2017 - 2021 alusta 1.6.2017. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus, joiden on määrä astua voimaan vuoden 2019 alusta, tuovat toteutu-essaan mukanaan merkittäviä toimintaympä-ristön muutoksia kaupungille. Valmistelutoi-

Verksamhet Allmänna förvaltningen ansvarar för sam-ordnandet av de förtroendevaldas och för-troendeorganens arbetsförutsättningar samt skötseln av förvaltningen och eko-nomin i praktiken. Centrala mål för allmänna förvaltningen och hela stadens verksamhet är transparens i be-slutsfattandet och öppenhet i verksamheten. Kärnan i en öppen förvaltning bygger på en lättillgänglig organisation nära kommuninvå-naren. Under budgetåret 2017 gäller fortfarande den utvecklingsstrategi som utarbetades i början av fullmäktigeperioden (s. 4). En del av bestämmelserna i den nya kommu-nallagen, som huvudsakligen trädde i kraft 1.5.2015, träder i kraft i början av den nya fullmäktigeperioden, dvs. 1.6.2017. Social- och hälsovårdsreformen och land-skapsreformen, som är tänkta att träda i kraft i



38

menpiteet työllistävät parin seuraavan vuoden ajan niin poliittista päätöksentekoa kuin yleis-hallintoa. Yleishallinnon vuoden 2017 painopisteet, joilla osaltaan myötävaikutetaan kaupungin strate-giassa vahvistettujen tavoitteiden toteutumi-seen:

- Valmistellaan uusi kuntastrategia, jos-sa myös huomioidaan syksyllä 2016 tehdyn asukaskyselyn tulokset.

- Kuntakonsernin tarpeista ja tilanteesta

käsin laaditaan uudet konserniohjeet.

- Uusitaan viestintäohjeet huomioiden kuntalaisten osallistamista tukevan toiminnan kehittämisen lisäksi muun muassa verkkosivujen saavutetta-vuusvaatimukset.

- Kauniaisten yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma päivitetään yhteistyössä pai-kallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa.

- Laaditaan kaksikielisyysohjelman mu-kainen seurantaraportti, jossa huomi-oidaan em. asukaskyselyyn sisällytetty palvelujen kielellinen arviointi.

- Tavoitetta vähentää sairauspoissaolo-jen määrää ja pidentää työuria sekä yl-läpitää henkilöiden työkykyisyyttä to-teutetaan käytössä olevin erilaisin ter-veyden edistämisen ja työhyvinvoinnin keinoin.

- Sähköisiä työprosesseja kehitetään eri tehtäväalueilla.

Henkilöstö Yleishallinnon vakansseista (54,1) 24 vakans-sia on ruoka- ja puhdistuspalveluissa. Henki-löstömitoituksen tarkastelun perusteella va-kanssien lukumäärä vähenee 2017 yhteensä kymmenen (9,8) vakanssin lakkauttamisella. Näistä 7,8 on ruoka- ja puhdistuspalveluissa pitkään avoinna ollutta, ei budjetoitua vakans-sia. Tarkastelun yhteydessä on myös päädytty ruoka- ja puhdistuspalveluissa yhteensä 18 nimikkeen päivittämiseen tehtäväkuvausten mukaisiksi. Kaksi muuta ovat kansliassa ja rahatoimistos-sa tehtävien uudelleen järjestelyjen myötä lakkautettavaa vakanssia. Koska eläköityminen toteutuu pääsääntöisesti

början av 2019, kommer att föra med sig be-tydande förändringar i stadens verksamhets-miljö. Beredningsåtgärderna kommer att sys-selsätta såväl de politiska beslutsfattarna som allmänna förvaltningen i ett par års tid. Allmänna förvaltningens insatsområden år 2017, vilka för sin del bidrar till att de fast-ställda målen i stadens strategi förverkligas:

- En ny kommunstrategi bereds så att även resultaten av höstens invånar-enkät beaktas.

- Ett nytt koncerndirektiv utarbetas ut-

gående från kommunkoncernens be-hov och situation.

- Kommunikationsanvisningarna revide-

ras på ett sätt som främjar invånarnas delaktighet samt beaktar kraven på bl.a. webbsidornas tillgänglighet.

- Stadens program för företagande och näringsliv revideras i samarbete med lokala företagarföreningar.

- En uppföljningsrapport enligt tvåsprå-kighetsprogrammet utarbetas. Här be-aktas den språkliga bedömning av stadens service som ingår i ovan-nämnda invånarenkät.

- Målet att minska sjukfrånvaron och för-

länga den yrkesverksamma tiden efter-strävas med hjälp av olika metoder för främjande av arbetshälsan och välbe-finnandet.

- Elektroniska arbetsprocesser utveck-las inom olika uppgiftsområden.

Personal Av allmänna förvaltningens vakanser (54,1) hör 24 till kost- och rengöringsservicen. Per-sonaldimensioneringen har setts över och antalet minskar år 2017 i och med att sam-manlagt tio (9,8) vakanser dras in. Av dessa utgör 7,8 st. sådana icke-budgeterade vakan-ser inom kost- och rengöringsservicen som varit obesatta en längre tid. I samband med personalgranskningen har man också stannat för justering av totalt 18 befattningsbeteck-ningar inom kost- och rengöringsservicen så att de motsvarar uppgiftsbeskrivningen. De två andra befattningarna finns i kansliet resp. drätselkontoret, och de dras in då ar-betsuppgifterna omorganiseras.



39

henkilön oman valinnan mukaisessa tahdissa lähes 5 vuoden aikavälillä, on henkilöstömitoi-tuksen kehitystä ja tulevaa rekrytointitarvetta lähes yhtä haasteellista arvioida tästä näkö-kulmasta kuin muun lähtövaihtuvuuden näkö-kulmasta. Ns. luonnollisen poistuman seu-rauksena vähennetään kuitenkin mahdolli-suuksien mukaan yleishallinnon vakanssien määrää myös taloussuunnitelman tulevina vuosina.

Eftersom pensioneringarna i regel sker inom en period på närmare fem år enligt personens eget val, är det ur denna synvinkel nästan lika svårt som ur den övriga avgångsomsättning-ens perspektiv att förutspå hur personaldi-mensioneringen utvecklas och vilka rekryte-ringsbehov som aktualiseras. I och med den s.k. naturliga avgången kommer dock all-männa förvaltningen att i mån av möjlighet skära ner på antalet vakanser också under kommande ekonomiplaneår.

Talous 2017 Yleishallinnon toimintatulot (3,2 milj.) vähene-vät ruokapalvelutulojen laskiessa Tammi-kummun sairaalatoiminnan siirtymisestä joh-tuen. Kokonaismenot (6,9 milj.) ovat lähes vuoden 2015 tasolla. Keväällä 2016 vahvistettu raami alittuu reilusti. Henkilöstömenojen osuus yleishallinnon toimintamenoista on 3,1 milj. (45 %). Toimintamenojen alentamiseksi karsintoja on tehty kauttaaltaan kaikilla tulosalueilla ja kai-kissa menolajeissa, samalla kun esim. säh-köisten palveluiden käyttöönottoon liittyen joudutaan varautumaan kasvaviin ohjelmisto-jen ylläpitomenoihin muiden kustannuslisäys-ten ohella.

Ekonomi 2017 Allmänna förvaltningens verksamhetsinkoms-ter (3,2 mn euro) minskar, då intäkterna från kostservicen sjunker på grund av utflyttningen av sjukhusverksamheten från Ekkulla. De totala utgifterna (6,9 mn) håller ungefär samma nivå som år 2015. Den ram som slogs fast våren 2016 underskrids rejält. Personal-kostnadernas andel av allmänna förvaltning-ens verksamhetsutgifter är 3,1 mn euro eller 45 %. För att sänka verksamhetsutgifterna har det gjorts gallringar genomgående i alla resultat-områden och utgiftsslag, samtidigt som man t.ex. vid ibruktagandet av e-tjänster måste vara beredd på växande utgifter för underhåll av datasystem vid sidan av andra kostnads-ökningar.

Investoinnit Yleishallinnon irtaimen omaisuuden investoin-nit muodostuvat tietohallinnon laite- ja ohjel-mistohankinnoista (119 800 €) sekä keittiöiden koneiden ja laitteiden korvausinvestoinneista (112 000 €). Kaupungintalon säilyttäminen ja hallintotilojen kohtalo ratkaistaan kaupungintalokorttelin asemakaavoituksen yhteydessä.

Investeringar Investeringarna i lösegendom inom allmänna förvaltningen består av dataadministrationens hård- och mjukvaruanskaffningar (119 800 euro) samt ersättande investeringar i maski-ner och utrustning för köken (112 000 euro). Frågan om bevarande av stadshuset och för-valtningslokalernas öde avgörs i samband med detaljplaneringen av stadshuskvarteret.



40

KAUPUNGINVALTUUSTO – STADSFULLMÄKTIGE

Kaupunginvaltuusto

Stadsfullmäktige




TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 14 484 0 0 25 000 25 000

TOIMINTAKULUT YHT - UTGIFTER TOTALT -151 406 -121 520 -156 370 -177 600 -199 750

TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -136 922 -121 520 -156 370 -152 600 -174 750

Toiminta Valtuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösval-taa. Kunnan toimintaa johdetaan valtuus-ton hyväksymän kuntastrategian mukai-sesti. Kuntastrategiassa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aika-välin tavoitteista. Kuntavaalien ajankohdan muuttumisen vuoksi vuoden 2012 vaaleissa valitun valtuuston toi-mikausi jatkuu poikkeuksellisesti vuoden 2017 toukokuun loppuun ja uuden valtuuston toimi-kausi alkaa 1.6.2017.

- Kuntavaalit toimitetaan 9.4.2017.

- Valtuustokauden alussa luottamus-henkilöille järjestetään perehdytystä kaupungin toimintaorganisaatioon, ta-louteen ja hallintoon liittyen.

Verksamhet Fullmäktige ansvarar för stadens verk-samhet och ekonomi samt utövar kommu-nens beslutanderätt. Kommunens verk-samhet leds enligt kommunstrategin, som godkänts av fullmäktige. I kommunstrate-gin beslutar fullmäktige om de långsiktiga målen för kommunens verksamhet och ekonomi. På grund av att tidpunkten för kommunalval har ändrats fortsätter mandattiden för de full-mäktige som valdes år 2012 till slutet av maj 2017, och den nya mandatperioden börjar 1.6.2017.

- Kommunalvalet förrättas 9.4.2017.

- I början av mandatperioden får de för-troendevalda inskolning i stadens verksamhetsorganisation, ekonomi och förvaltning.

Talous 2017 Kaupunginvaltuuston menot muodostuvat valtuuston, tarkastuslautakunnan ja keskusvaali-lautakunnan menoista. Kustannukset lisääntyvät hieman kuntavaaleihin ja uuteen valtuustokau-teen liittyen, siitä huolimatta että vaalien käytän-nön järjestelyissä menoja onkin hieman karsit-tu. Taloussuunnitelmakauden menoissa näkyvät vuoden 2018 presidentinvaali (28.1.2018) ja mahdollinen toinen kierros (11.2.2018). Lisäk-si on varauduttu maakuntavaaleihin presiden-tinvaalin 1. kierroksen yhteydessä.

Ekonomi 2017 Stadsfullmäktiges utgifter består av utgifterna för fullmäktige, revisionsnämnden och central-valnämnden. Kostnaderna ökar en aning med anledning av kommunalvalet och den nya full-mäktigeperioden; detta trots att utgifterna för de praktiska arrangemangen vid valet har gallrats en aning. I utgifterna under planperioden syns också presidentvalet 28.1.2018 med en eventuell andra omgång 11.2.2018. Dessutom har sta-den berett sig på landskapsval i samband med presidentvalets första omgång.



41

KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINJOHTAJA - STADSSTYRELSEN OCH STADSDIREKTÖREN

Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja

Stadsstyrelsen och stadsdirektören




TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 29 002 0 0 0 0


TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -525 427 -683 170 -490 280 -398 600 -406 200 Toiminta Kaupunginhallitus johtaa kunnan toimin-taa, hallintoa ja taloutta ja vastaa toimin-nan yhteensovittamisen lisäksi mm. val-tuuston päätösten valmistelusta, täytän-töönpanosta ja laillisuuden valvonnasta, henkilöstöpolitiikasta ja omistajaohjauk-sesta sekä huolehtii sisäisestä valvonnas-ta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii henkilöstöjaosto, joka linjaa ja käsittelee hen-kilöstöpolitiikkaan ja työnantajan tehtäviin liit-tyvät asiat.

Verksamhet Stadsstyrelsen leder kommunens verksam-het, förvaltning och ekonomi samt ansvarar, utöver samordningen av verksamheten, för beredningen och verkställigheten av fullmäk-tiges beslut och tillsynen över beslutens lag-lighet, personalpolitiken, ägarstyrningen samt den interna kontrollen och organise-ringen av riskhanteringen. Stadsdirektören arbetar under stadsstyrelsen och leder stadens förvaltning, ekonomi och verksamhet i övrigt. Under stadsstyrelsen verkar personalsektionen, som drar upp riktlinjerna för stadens personalpo-litik och arbetsgivaruppgifter.

Talous 2017 Kaupunginhallitus käsittää kaupunginhallituk-sen ja kaupunginjohtajan menot, alla luetelta-vat yleishallinnon toimialaan kuuluvat yhteis-toimintaosuudet ja jäsenmaksut sekä eräät muut poikkihallinnolliset menot. Henkilöstöjaoston toimintamenot sisältyvät kaupunginkanslian tulosalueeseen. Toimintamenojen vähennys johtuu lähinnä kaupungintalokorttelin vuoden 2016 kertaluon-teisista palkintomenoista. Sisäisiin maankäyt-tötoimen maksuihin (lohkottavat tontit) ei ole myöskään arvioitu kuluja vuodelle 2017.

Ekonomi 2017 Stadsstyrelsen omfattar utgifterna för stadssty-relsen och stadsdirektören, nedan uppräknade samarbetsandelar och medlemsavgifter som hör till allmänna förvaltningens verksamhetsområde samt vissa andra tväradministrativa utgifter. Personalsektionens verksamhetsutgifter ingår i stadskansliets resultatområde. Minskningen i verksamhetsutgifterna beror främst på den engångspost år 2016 som bestod av utgifter för prisen i arkitekttävlingen för stads-huskvarteret. För interna avgifter inom markan-vändningen (styckning av tomter) har inte heller beräknats kostnader för 2017.



42

KAUPUNGINKANSLIA - STADSKANSLIET

Kaupunginkanslia

Stadskansliet






TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -1 531 333 -1 690 807 -1 683 997 -1 721 400 -1 753 500

Toiminta Kaupunginkanslia tukee taloushallinnon kanssa kuntastrategian laatimista ja koko organisaatiota kunnallisen itsehallinnon toteuttamisessa sekä kunnan toimintojen yhteensovittamisessa. Siinä tehtävässä kaupunginkanslia vastaa yleishallintota-soisesta valmistelusta ja oikeudellisesta ohjeistuksesta. Henkilöstö- ja palkkahallin-to, tiedotus ja viestintä, ruoka- ja puhdis-tuspalvelut sekä keskitetyt tukipalvelut kuuluvat kaupunginkansliaan.

Verksamhet Stadskansliet stöder tillsammans med ekonomiförvaltningen utarbetandet av kommunstrategin och stöder hela organi-sationen med att genomföra det kommu-nala självstyret och samordna kommu-nens verksamheter. I den här uppgiften svarar stadskansliet för beredningen på allmänna förvaltningens nivå och för juri-diska anvisningar. Personal- och löneför-valtningen, informationen och kommuni-kationen, kost- och rengöringsservicen samt de centraliserade stödtjänsterna sor-

TP TA TAE

Bokslut BG BGF

2015 2016 2017

Osuudet- Andelar:

Uudenmaan liitto - Nylands förbund 45 204 46 600 46 800

Helsinki Business Hub 47 148 43 500 43 500

Helsinki Region Infoshare HRI -verkkopalvelu - nättjänst 600 600 600

Kansainvälinen designsäätiö 5 000 - 0

Smart & Clean - 4 000

97 952 90 700 94 900

Jäsenmaksut - Medlemsavgifter :

Suomen Kuntaliitto - Finlands Kommunförbud 36 375 37 000 38 000

Sydkustens landskapsförbund rf 7 249 7 300 7 400

Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry -

Föreningen Nylands Friluftsområden rf 5 825 6 800 7 100

Espoon seudun uusyrityskeskus ry/YritysEspoo 4 679 4 800 4 800

Helsingin seudun kauppakamari -

Helsingforsregionens Handelskammare 880 1 000 1 000

Suomalaisen Työn Liitto 97 100 100

55 105 57 000 58 400

Avustukset - Understöd

Metropolia amk 18 750 12 500 6 250

YritysEspoo *) 9 000 9 000 6 000

Svenska Finlands Folkting 400 400 400

28 150 21 900 12 650

*) (KH 29.2.12)



43

Kaupunginkanslian vuoden 2017 painopisteet, joilla myös osaltaan myötävaikutetaan kau-pungin strategiassa vahvistettujen tavoitteiden toteutumiseen:

- Hallintosääntö saatetaan luottamus-elinkäsittelyyn.

- Uudet viestintäohjeet rakentuvat kun-talain vaatimuksiin yhdenvertaisesta, aktiivisesta, oikea-aikaisesta ja moni-kanavaisesta viestinnästä.

- Kuntavaalit ja ennakkoäänestys hoide-taan ns. omana työnä.

- Luottamustoimielinpaikkojen valinta-päätösten valmistelu aikaisempaa ly-hyemmässä vaalien ja valtuustokau-den alkamisen väliin jäävässä ajassa.

- Toimintaprosessien arvioiminen ja esimiestyön tukeminen toiminnan en-tistä tehokkaamman ja tuloksellisem-man johtamisen mahdollistamiseksi koulutuksen ym. keinoin.

- Henkilöstön terveystarkastukset teh-dään työpaikkaselvityksen yhteydessä ja työyhteisölle suunnitellaan yhteisiä kehittämishankkeita vastaamaan esiin tulleisiin haasteisiin.

- Sähköisten prosessien lisääminen henkilöstö- ja palkkahallinnossa ma-nuaalisen työn vähentämiseksi.

- Sisäisiä prosessien kehittäminen tie-donohjaussuunnitelmien laadinnan myötä.

- Anemonen ja Apollon hoiva-aterioiden valmistuksen siirtyminen Tammikum-mun keittiöstä keskuskeittiöön.

- Omaan ruoanvalmistukseen siirtymistä

Kasavuoren ja Sansinpellon päiväko-deissa selvitetään v. 2017 aikana.

Päiväkotien omavalmistukseen siirtymisen tavoitteena on tarjota paremmin pienten lasten makumaailmaan sopivia ruokia ja totutella eri laisiin makuihin ennen kouluun siirtymistä. Mikäli kyseiset suuret päiväkodit siirtyisivät omavalmistukseen, parantuisi keskuskeittiön kapasiteettipaine ruoanvalmistuksessa, pak-kaamisessa ja lähettämisessä. Kasavuoren keskuskeittiön kylmä- ja pakastetilan kapasi-

terar under stadskansliet. Stadskansliets insatsområden år 2017, vilka för sin del bidrar till att de fastställda målen i stadens strategi förverkligas:

- Förvaltningsstadgan förs till behand-ling i förtroendemannaorgan.

- Nya kommunikationsanvisningar utar-betas enligt kommunallagens krav på jämlik och aktiv kommunikation som sker i rätt tid via olika kanaler.

- Kommunalvalet inklusive förhands-röstningen sköts i egen regi.

- Beredning av tillsättandet av förtroen-

demannaorgan inom en kortare tid än tidigare mellan valet och början av den nya fullmäktigeperioden.

- Utvärdering av verksamhetsproces-serna och stödjande av chefsarbetet för att möjliggöra effektivare och resul-tatrikare ledarskap med hjälp av ut-bildning mm.

- Personalens hälsoundersökningar görs i samband med arbetsplatsutred-ningarna, och för arbetsgemenskapen planeras gemensamma utvecklings-projekt för att svara på olika ut-maningar.

- Inom personal- och löneadministra-

tionen skapas fler elektroniska proces-ser för att minska det manuella arbe-tet.

- De interna processerna utvecklas i samband med utarbetandet av planer-na för informationsstyrning.

- Tillredningen av måltider för vård-hemmen Anemone och Apollo flyttas från köket i Ekkulla till centralköket.

- Möjligheten att gå över till egen mattill-

redning på Kasabergets daghem och Sansinpellon päiväkoti utreds under år 2017.

Syftet med att gå över till egen tillredning är att kunna bjuda på maträtter som bättre faller småbarn i smaken och låta barnen vänja sig vid olika smaker innan de börjar i skolan. Om de två stora daghemmen började med egen



44

teetti on ylikuormitettu tällä hetkellä. tillredning, skulle kapacitetspressen på centralköket minska i fråga om tillredningen, förpackandet och utskickandet av måltider. Kyl- och frysutrymmena i centralköket på Kasavuori är för närvarande överbelastade.

Talous 2017 Kaupunginkanslian osuus yleishallinnon me-noista (6.9 milj.) on 4,9 milj. (72 %). Tästä ruoka- ja puhdistuspalvelujen osuus on 3,0 milj. (61 %). Sisäiset ruokapalvelutulot laskevat Villa Bre-dan saneerausaikaisen tulonlaskun lisäksi Tammikummun sairaalan toiminnan päättyes-sä kevään 2017 aikana. Vastaavasti kouluate-rioiden määrä kasvaa hieman. Vähenevä hoi-va-aterioiden määrä laskee myös elintarvike-kulua. Kaupunginkanslian toimintamenot ovat niu-kasti alle edellisvuosien tason. Toimintame-noja on kauttaaltaan yleisesti karsittu. Lisäksi

- henkilöstömenoissa näkyy resursoin-nin vähentämiseen kohdistuvat toi-menpiteet,

- työmatkasetelin myöntämisestä luovu-

taan,

- elintarvikemenojen kuluvan vuoden huomattava alibudjetointi ja siivousta-son nostaminen muutamissa kiinteis-töissä sisäilman laadun parantamisek-si vaikuttaa menoja lisäävästi,

- puhdistuspalvelun ulkopuolisilta ostet-tavien puhdistuspalvelujen hinnankoro-tukset vuodelle 2017 ovat 2,6 - 4 % (Kasavuoren, Svenska Skolcentrumin ja Uusi Paviljongin siivous kilpailute-taan),

- palvelujen ostoissa nykyinen taso alite-taan karsinnoista huolimatta vain niu-kasti tilalle tulleiden uusien menoerien vuoksi (ohjelmistojen ylläpitomaksut, puhdistuspalvelut).

Ekonomi 2017 Stadskansliets andel av allmänna förvaltning-ens utgifter (6,9 mn €) är 4,9 mn € (72 %). Kost- och rengöringsservicens andel av detta belopp är 3,0 mn € (61 %). De interna kostserviceinkomsterna sjunker dels p.g.a. inkomstminskningen under sane-ringen av Villa Breda, dels då Ekkulla sjukhus läggs ned under 2017. I gengäld ökar antalet skolmåltider en aning. Det sjunkande antalet måltider på vårdhem sänker också livsme-delskostnaderna. Stadskansliets verksamhetsutgifter stannar en aning under nivån för de senaste åren. En allmän, genomgående gallring av verksam-hetsutgifterna har verkställts. Ytterligare:

- Åtgärderna för att minska resurserna syns på personalutgifterna.

- Arbetsresesedeln slopas. - Den betydande underbudgeteringen

av livsmedelskostnaderna år 2016 och höjningen av städnivån i några bygg-nader för att förbättra kvaliteten på in-omhusluften har en inkomsthöjande verkan.

- Prishöjningarna för de rengöringstjäns-ter som köps utifrån är 2,6–4 % år 2017 (städningen av Kasavuori, Svenska Skolcentrum och Nya Pavil-jongen konkurrensutsätts).

- Den nuvarande kostnadsnivån inom köpta tjänster underskrids bara lite trots gallringarna, eftersom det har uppstått andra kostnadsposter i stället (underhåll av program, rengörings-tjänster).



45

Ruoka- ja puhdistuspalvelu TP TA TA TA TA

Kost- och rengörningsservice Bokslut BG BG BG BG

Suoritteet/Tunnusluvut - Prestationer/Nyckeltal 2015 2016 2017 2018 2019

Ruokapalvelu - Kostservice

Elintarv ikemeno / livsmedelsutgifter 935 745 756 000 848 000 930 000 940 000

*) Työvoimameno / arbetskraftutgifter 819 146 582 110 695 083 727 000 727 000

Kaikki menot / Alla utgifter 2 055 720 1 500 510 1 746 501 1 896 000 1 906 000

Suoritteet / prestationer 766 153 714 879 442 800 556 800 582 200

**) Menot/suorite / Utgifter / prestation 3,94 3,41 3,27

Puhdistuspalvelu - Rengörningsservice

Siivotut neliöt / Städade m2 44 001 44 717 44 717 44 717 44 717

Menot / m2 / Utgifter / m2 20,24 22,88 22,88 22,88 22,88

*)Työvoimameno sisältää sekä kaupungin oman henkilöstön

palkkakustannukset että kustannukset jotka syntyvät vuokratyövoiman

käytöstä.

**)Menot/suorite on yhden ruokapalvelusuoritteen keskimääräinen

suoritehinta. Kullekin tuotteelle/tuoteryhmälle on laskennassa määritetty

painotettu suoritekerroin, jolla kerrottu toteutuneet/arvioidut kappalemäärät. -



46

RAHATOIMISTO – DRÄTSELKONTORET

Rahatoimisto

Drätselkontoret


Mikael Boström Bokslut BG BG Plan Plan

talousjohtaja - ekonimidirektör 2015 2016 2017 2018 2019

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 520 28 100 28 100 28 700 29 300



Toiminta Rahatoimiston tehtävänä on talousarvion ja -suunnitelmien kokoaminen, kaupungin maksuliikenteen ja kirjanpidon hoitaminen sekä tilinpäätöksen laadinta. Rahatoimisto ohjaa ja neuvoo toimialoja talouden seu-rantaan ja oikeellisuuden valvontaan liitty-vissä tehtävissä. Keskitetyn taloushallin-non myötä rahatoimisto vastaa sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen talous-suunnitteluun, raportointiin, seurantaan ja ennusteisiin liittyvistä tehtävistä. Rahatoimistoon kuuluu omana erillisenä yksikkönään kaupungin tietohallinto, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kaupun-gin tietoteknistä infraa. Rahatoimiston vuoden 2017 tehtävät, joilla myös osaltaan myötävaikutetaan kaupungin strategiassa vahvistettujen tavoitteiden toteu-tumiseen:

- Kaupungin talouden kiristyessä sekä tasapainottamisohjelman myötä seura-taan taloutta tarkasti.

- Osallistutaan Apotti-hankesuunnitelman toteuttamiseen.

- Osallistutaan omalta osaltamme maa-kuntauudistukseen ja sosiaali- ja ter-veydenhuollon järjestämisuudistuk-seen.

- Kuntakonsernin tarpeista ja tilanteesta käsin laaditaan uudet konserniohjeet.

Talous 2017 Rahatoimiston menot muodostuvat pääosin henkilöstökuluista. Toinen merkittävä erä on palvelujen ostot missä merkittävin eriä on ve-

Verksamhet Drätselkontorets uppgift är att sammanställa stadens budget och ekonomiplaner, sköta stadens betalningsrörelse och bokföring samt bokslut. Drätselkontoret bistår verk-samhetssektorerna med råd och handledning i anslutning till uppföljning och övervakning av ekonomin. I och med centraliseringen av ekonomiför-valtningen svarar drätselkontoret för uppgif-ter som anknyter till ekonomiplanering, rap-portering, uppföljning och prognoser för social- och hälsovården samt bildningen. Stadens dataadministration, vars uppgift är att upprätthålla och utveckla stadens data-tekniska infrastruktur, hör som en egen se-parat enhet till drätselkontoret. Drätselkontorets uppgifter år 2017, vilka för sin del bidrar till att de fastställda målen i stadens strategi förverkligas:

- Då stadens ekonomi stramas åt och i och med balanseringsprogrammet följs eko-nomin noggrant.

- Staden deltar i förverkligandet av Apotti-projektplanen.

- Staden deltar för sin del i landskapsre-formen och social- och hälsovårdsrefor-men.

- Ett nytt koncerndirektiv utarbetas utgå-ende från kommunkoncernens behov och situation.

Ekonomi 2017 Drätselkontorets utgifter består huvudsakligen av personalkostnader. En annan stor post är de köpta tjänsterna, bland vilka den andel av be-



47

rohallinnolle maksettavat verokustannukset noin 300 000 euroa. Rahatoimiston toimintamenot ovat reilusti alle edellisvuoden tason. Toimintamenoja on kaut-taaltaan yleisesti karsittu. Lisäksi

- henkilöstömenoissa näkyy resursoin-nin vähentämiseen kohdistuvat toi-menpiteet,

- aineet, tarvikkeet ja tavarat alittavat nykyisen tason laitehankintojen piene-nemisen takia.

skattningskostnaderna som staden betalar till skatteförvaltningen är den mest betydande pos-ten, ca 300 000 euro. Drätselkontorets verksamhetsutgifter stannar klart under nivån året före. En allmän, genom-gående gallring av verksamhetsutgifterna har verkställts. Ytterligare:

- Åtgärderna för att minska resurserna syns på personalutgifterna.

- Anslaget för material, förnödenheter och varor stannar under den nuvarande nivån tack vare mindre anskaffningar av utrust-ning.

Rahatoimisto TP Ennuste TA TA TA

Drätsekontoret Bokslut Prognos BG BG BG

Suoritteet/tunnusluvut-Presentationer/Nyckeltal 2015 2016 2017 2018 2019

Kirjanpitotositteita yhteensä - 57 942 64 000 65 000 65 000 65 000

- josta ostolaskuja/v - varav inköpsfaktura /år 24 200 24 000 24 000 24 000 24 000

- joista e-laskuja/% - varav e-fakturor/% 72 % 73 % 80 % 90 % 90 %

Myyntilaskuja 34 665 32 000 33 000 33 000 30 000

- josta e- ja verkkolaskuja - 6,0 % 7,0 % 15 % 25 % 30 %

Myyntisaamisia - Kundfordringar 1 305 432 1 300 000 1 300 000 1 300 000 1 300 000

- josta jo erääntyneitä, % 17 % 15 % 11 % 10 % 8 %


SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD

GRANKULLA Driftsbudget

48


2 %

23 %

28 %13 %

30 %

4 %

Toimintamenot 2017 Verksamhetsutgifter 32,0 M€

Hallinto Förvaltning 2 %

Sosiaalipalvelut

Socialtjänster 28 %

Vanhuspalvelut Äldreomsorg 28 %

Terveydenhuolto

Hälsovård 13 %

Erikoissairaanhoito

Specialiserad sjukvård 30 %

Suun terveydenhuolto

Mun- och tandvård 4 %

- 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000

Hallinto Förvaltning

Sosiaalipalvelut Socialtjänster

Vanhuspalvelut Äldreomsorg

Terveydenhuolto Hälsovård

Suun terveydenhuolto Mun- och tandvård

Erikoissairaanhoito Specialiserad sjukvård

Talousarviovertailu 2014 - 2017 Budgetjämförelse, 1000 €

2014

2015

2016

2017




49

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI – SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD

HALLINTO - FÖRVALTNING SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUN- OCH TANDVÅRD ERIKOISSAIRAANHOITO – SPECIALISERAD SJUKVÅRD

Sosiaali- ja terveystoimessa on neljä tulos-aluetta: sosiaalipalvelut, vanhuspalvelut, ter-veydenhuolto sekä erikoissairaanhoito ja suun terveydenhuolto. Tulosalueiden lisäksi sosiaali- ja terveyslau-takunnan alaisuudessa toimivat myös toi-mialan hallinto, vammaisneuvosto ja vanhus-neuvosto.

Social- och hälsovårdssektorn har fem resul-tatområden: socialtjänster, äldreomsorg, hälsovård, specialiserad sjukvård och mun- och tandvård. Utöver resultatområdena lyder också sektorns förvaltning, handikapprådet och äldrerådet under social- och hälsovårds-nämnden.

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Social- och hälsovårdsnämnden

Vastuuhenkilö - ansvarsperson: TP TA TA TS TS

Ulla Tikkanen Bokslut BG BG EP EPsosiaali- ja terveysjohtaja - social-och hälsov.direktör 2015 2016 2017 2018 2019


Maksutuotot - Avgiftsinkomster 2 609 341 2 486 620 2 221 578 2 242 874 2 265 303

Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 501 880 345 400 1 011 891 1 011 900 1 022 019


Sisäiset tuotot - Interna inkomster 16 472 19 800 14 500 14 645 14 791




Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material och varor -657 530 -625 210 -469 480 -469 480 -474 175

Avustukset - Understöd -2 068 390 -1 837 400 -1 618 260 -1 618 260 -1 634 443


Sisäiset kulut - Interna utgifter -2 151 387 -1 697 220 -1 437 720 -1 295 250 -1 308 203



Toiminta Merkittävimmät toimintaan vaikuttavat muu-tokset liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön. Tämän lisäksi toimintaan vai-kuttava lakimuutos on perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan. Sote-lainsäädännön lisäksi toimintaan vaikut-tava lakimuutos on perustoimeentulotuen siir-tyminen Kelaan 1.1.2017. Siirtymävaiheen aikana kunnissa tehdään 31.3.2017 saakka perustoimeentulotukipäätöksiä ja maksetaan perustoimeentulotukea. Sosiaalihuoltolain muutoksessa painotettiin hyvinvoinnin ja ter-veyden edistämistä ja peruspalvelujen osana

Verksamhet De väsentligaste förändringarna som inverkar på verksamheten har att göra med den lagstiftning som reglerar social- och hälsovården. Utöver detta påverkas verksamheten av att det grund-läggande utkomststödet övertas av FPA. Utöver social- och hälsovårdslagstiftningen på-verkas verksamheten av att det grundläggande utkomststödet övertas av FPA 1.1.2017. Under övergångsperioden t.o.m. 31.3.2017 fattar kom-munerna ännu beslut om och betalar ut grund-läggande utkomststöd. I den senaste ändringen av socialvårdslagen lade man vikt vid främjandet av hälsa och välfärd samt tidigt stöd som en del




50

tarjottavaa varhaista tukea korjaavien palvelu-jen sijaan. Laki edellyttää myös sosiaalisen kuntoutumisen toimintamallien kehittämistä ja organisointia. Hoitopaikan valinnanvapaus (THL § 48) on tuonut edelleen uusia asiakkaita ja Kauniais-ten terveyskeskuksen asiakkaaksi on kirjautu-nut 960 ulkopaikkakuntalaista (31.7.2016). Kauniainen on sitoutunut ottamaan 10 kiin-tiöpakolaisen (KV 2013) lisäksi 12 turvapai-kanhakijaa (KV 4.6.2016). Oleskeluluvan saa-neilla henkilöillä on oikeus käyttää kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja samalla tavalla kuin muut kunnan asukkaat. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on poikkihallinnollista toimintaa, johon osallistuvat kunnan kaikki toimijat ja joka edellyttää selkei-tä johtamisen rakenteita. Se säilyy kunnan keskeisenä tehtävänä sote-uudistuksen myötä ja rakenteita kehitetään niin, että toiminta in-tegroituu maakuntien hyvinvointia edistäviin palveluihin. Palveluja kehitetään vuonna 2017 hallituksen kärkihankkeiden, soteuudistuksen määrittele-män suunnan ja kaupungin strategian mukai-sesti. Toimialalla pääpaino on kahden kaupungin poikkihallinnollisen strategisen linjauksen to-teuttamisessa: ikääntyvien toimintakyvyn edis-täminen (kohta 2) ja lasten nuorten ja perhei-den hyvinvoinnin edistäminen (kohta 3). Kau-niaisissa kiinnitetään edelleen huomiota asia-kaslähtöiseen palveluintegraatioon lasten ja perheiden palveluissa ja vanhuspalveluissa. Tähän palvelukokonaisuuteen kuuluvat myös työllistymisen tukeminen ja pakolaisten kotout-tamisen tukeminen. Näiden lisäksi toimialalla kehitetään muita asiakas- ja hallinnon prosesseja (kohta 7). Keinoina ovat vuoden 2016 tapaan asiakas-lähtöisyys ja palvelujen tarkoituksen- mukai-nen kohdentaminen, palveluintegraatio ja pal-velurakenteen keventäminen sekä läpileik-kaavana ajatuksena terveyserojen kaventami-nen. Vanhuspalvelujen rakennemuutos etenee strategian mukaisesti ja painopiste on kotona asumisen tukemisessa. Kehittämistoimenpitei-tä jatketaan ennaltaehkäisevissä, kotiin vietä-vissä ja ympärivuorokautisissa palveluissa. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatio toteutuu 2017 valmistuvassa Espoon sairaalassa, josta Kau-

av basservicen i stället för korrigerande tjänster. Lagen kräver också att verksamhetsmodellerna för social rehabilitering ska utvecklas och orga-niseras. Valfriheten i fråga om vårdenhet (48 § i lagen on hälso- och sjukvård) har alltjämt medfört nya klienter; 960 personer från andra kommuner har registrerat sig på Grankulla hälsocentral (31.7.2016). Grankulla har förbundit sig att ta emot 10 kvotflyktingar (STF 2013) och därtill 12 asylsökande (STF 4.6.2016). De som fått uppe-hållstillstånd har rätt att anlita kommunala social- och hälsovårdstjänster på samma sätt som öv-riga invånare. Främjandet av hälsa och välfärd utgör tväradmi-nistrativ verksamhet, som alla aktörer i kommu-nen deltar i och som förutsätter tydliga ledar-skapsstrukturer. Verksamheten förblir en central uppgift för kommunen efter vårdreformen, och strukturerna utvecklas så att verksamheten inte-greras med landskapens välfärdsfrämjande tjänster. Servicen utvecklas under 2017 enligt riktlinjerna för regeringens spetsprojekt och vårdreformen samt stadens strategi. Sektorn fokuserar främst på implementering av två av stadens tväradministrativa strategiska riktlinjer: att satsa på den åldrande befolkning-ens funktionsförmåga (p. 2) och att främja barns, ungdomars och familjers välbefinnande (p. 3). Grankulla lägger fortfarande vikt vid en kund-orienterad integrering av tjänsterna för barn och unga samt äldreomsorgen. Till denna service-helhet hör också arbetet för att främja sys-selsättningen och stödja integreringen av flyktingar. Utöver dessa utvecklar sektorn övriga klient- och förvaltningsprocesser (p.7). Detta sker såsom 2016 genom kundorientering och ändamålsenlig inriktning av tjänsterna, serviceintegration och förenkling av servicestrukturen samt som ge-nomskärande mål minskning av skillnaderna i människors hälsotillstånd. Omstruktureringen av äldreomsorgen avancerar enligt strategin med fokus på att stödja hem-maboendet. Utvecklandet av det förebyggande arbetet samt olika tjänster som ges hemma och dygnet runt fortsätter. Integreringen av den spe-cialiserade sjukvården, primärvården och social-servicen verkställs i Esbo sjukhus, som står fär-digt 2017. Grankulla köper sin sjukhusservice på primärvårdsnivå av detta sjukhus samtidigt som verksamheten upphör på Ekkulla.




51

niainen hankkii perusterveydenhuollon sairaa-lapalvelut ja samalla Tammikummun sairaalan toiminta lakkaa. Lapsi- ja perhepalvelujen tavoitteena on vah-vistaa vanhemmuutta ja matalan kynnyksen palveluja. Vaikuttavat palvelut edellyttävät niiden järjestämistä lapsi- ja perhelähtöisesti hallintorajat ylittäen matalan kynnyksen, eri-tyistason ja vaativina palveluina. Lapsiperhei-den kotipalvelu on tärkeä matalan kynnyksen palvelu perhepalvelujen kokonaisuudessa ja on tarkoituksenmukaista, että kokeiluna aloi-tettu toiminta vakiinnutetaan. Tehtävä tukee myös pakolaisperheiden kotoutumista. Asiakassegmentointi tukee palvelujen oikeaa kohdentamista ja resursointia ja palvelujen integrointia. Sähköisten palvelujen kehittämi-nen merkitsee potilaan omaan vastuun koros-tumista asioinnissa. Muutos tukee työnjaon kehittämistä ja lääkäriresurssin kohdentamista enemmän ajanvarauspotilaiden käyttöön. Pe-rinteiset palveluväylät ovat edelleen käytettä-vissä ja uusien asiointitapojen käyttöön ottoon tarjotaan opastusta ja tukea. Tiedolla johtamista tukevat toimialalla toteutet-tu neuvola- ja kouluterveydenhuollon ulkoinen auditointi ja selvitys lasten kuntoutuksen toi-mintakokonaisuudesta. Kouluterveyskyselyn (2015) tulokset tuottavat kokemustietoa lukio-laisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Vertailu-tietoa saatiin olemalla mukana v. 2015 Kunta-liiton keskisuurten kaupunkien sosiaali- ja ter-veydenhuollon kustannusvertailussa. Tulevaisuuden tiedolla johtamista tukee kehit-teillä oleva potilas- ja asiakastietojärjestelmä, Apotti. Se on Helsingin, Vantaan, Kauniaisten, Kirkkonummen ja HUS:n hanke, joka etenee vuonna 2016 tehdyn yhteistyösopimuksen pohjalta. Vuonna 2017 keskiössä on toimin-nallinen ja tekninen suunnittelu, joka vaatii yhä enemmän kuntien henkilöstöresursseja. Henkilöstö Merkittävä muutos on Tammikummun toimin-nan lopettaminen 2017 ensimmäisen vuosi-neljänneksen aikana. Osa henkilökunnasta siirtyy liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti Espoon sairaalan työntekijöiksi. Muille järjes-tyy työpaikka Kauniaisten kaupungilta. Henki-lökuntamäärä vähenee 17 henkilöllä. Toi-mialan henkilöstö on 136 henkilöä.

Inom barn- och familjeservicen är siktet inställt på att stärka föräldraskapet och s.k. lågtröskel-tjänster. Fungerande tjänster förutsätter att de ordnas barn- och familjeorienterat över administ-rativa gränser på alla nivåer: s.k. lågtröskeltjäns-ter, tjänster på specialnivå och krävande tjäns-ter. Hemservicen för barnfamiljer är en viktig lågtröskeltjänst inom familjeservicekomplexet, och det är ändamålsenligt att etablera denna verksamhet som startat som ett experiment. Tjänsten stöder också integrationen av flykting-familjer. Kundsegmentering stöder en korrekt inriktning av tjänsterna samt resurstilldelningen och inte-greringen av servicen. Utvecklandet av e-tjänsterna gör att patientens eget ansvar accen-tueras vid skötseln av ärenden. Förändringen gagnar utvecklingen av arbetsfördelningen och inriktningen av läkarresursen i högre grad till de patienter som bokat tid på mottagningen. De traditionella servicevägarna är fortfarande till-gängliga. Vägledning och stöd erbjuds vid ibruk-tagande av nya tjänster för skötseln av ärenden. Kunskapsledningen stöds av den externa kvali-tetsrevision som verkställts vid rådgivningen och skolhälsovården samt utredningen om barnre-habiliteringens verksamhetskomplex. Skolhäl-soenkätens (2015) resultat ger evidensbaserad information om gymnasisternas hälsa och välbe-finnande. Jämförelsedata fick staden genom att år 2015 delta i Kommunförbundets kostnadsjäm-förelse mellan de medelstora städernas social- och hälsovårdstjänster. Den framtida kunskapsledningen gagnas av det nya patient- och klintdatasystemet Apotti, som utvecklas som bäst. Det är fråga om ett för Helsingfors, Vanda, Grankulla, Kyrkslätt och HNS gemensamt projekt, som framskrider på basis av ett samarbestavtal som ingicks 2016. År 2017 fokuserar arbetet på funktionell och tek-nisk planering, som kräver allt mer personalre-surser av kommunerna. Personal En betydande förändring är att Ekkullas verk-samhet upphör under det första kvartalet 2017. En del av personalen övergår i Esbo sjukhus tjänst enligt principen för överlåtelse av rörelse. Åt de övriga ordnas arbetsplats hos Grankulla stad. Antalet anställda minskar med 17 perso-ner. Hela sektorn har 136 anställda. Läkarbristen, som hade en kännbar inverkan på verksamheten och kostnadsutvecklingen år




52

Vuonna 2016 merkittävästi toimintaan ja sen kustannuskehitykseen vaikuttanut lääkärivaje on hiljalleen helpottumassa ja vuokralääkäri-työvoimaa on voitu vähentää. Näkymät vuo-delle 2017 ovat näiltä osin edelleen optimisti-set.

Henkilöstömäärä pyritään pitämään samana kehittämällä työnjakoa ja sähköisiä palveluja. Vakanssien vapautuessa arvioidaan aina va-kanssimuutosten tarve.

Hyvät työolosuhteet on keskeinen henkilöstön hyvinvointiin vaikuttava tekijä ja sen varmis-tamiseksi tehdään yhteistyötä työterveyshuol-lon kanssa.

Talous Toimiala kehittää palveluja vaikuttavampaan ja kustannustehokkaampaan suuntaan ja val-misteltu talouden tasapainotusohjelmaan liit-tyen toimenpiteitä, joilla on ensisijaisesti pyrit-ty kustannusten kasvun hallintaan ostopalve-lujen käytön sekä osin myös henkilöstökulujen osalta. Kaupunginhallitus on 14.6.2016 anta-nut raamin vuoden 2017 talousarvion valmis-teluun. Sosiaali- ja terveystoimen osalta on valmistelun edetessä todettu, että sosiaali- ja vanhuspalvelujen sekä erikoissairaanhoidon kustannuskehityksestä johtuen kaupunginhal-lituksen asettamaan raamiin ei säästötoimen-piteistä huolimatta tulla pääsemään.

Toimialan yhteisiä keskeisiä säästötoimenpi-teitä ovat toimistohenkilöstön määrän vähen-täminen (37 000 €) sekä vuokratyövoiman käytön merkittävä vähentäminen.

Sosiaali- ja terveystoimen talousarvio vuodelle 2017 ylittää annetun raamin 1 170 005 eurol-la.

Investoinnit Villa Bredan laajennuksen rakentaminen on aloitettu vuoden 2016 syyspuoliskolla. Inves-toinnista noin kuuden miljoonan euron osuus kohdistuu vuodelle 2017.

2016, har börjat lätta så småningom, och anli-tandet av hyrläkare har kunnat minskas. Utsik-terna för 2017 är till dessa delar fortsatt optimist-iska. Ambitionen är att hålla antalet anställda oföränd-rat genom utveckling av arbetsfördelningen och e-tjänsterna. Alltid då befattningar blir lediga, bedöms behovet av ändringar i personalstruk-turen. En god arbetsmiljö är en central faktor som på-verkar personalens välbefinnande, och för att säkerställa den idkar sektorn samarbete med företagshälsovården. Ekonomi Sektorn utvecklar sina tjänster i en verkningsful-lare och kostnadseffektivare riktning och har i anknytning till det ekonomiska balanseringspro-grammet berett åtgärder som i första hand siktar på kontroll över kostnaderna för köpta tjänster och delvis också personalkostnaderna. Stads-styrelsen gav 14.6.2016 en ram för beredning av budgeten 2017. För social- och hälsovårdens del har det under beredningens gång konstaterats att den ram som stadsstyrelsen slagit fast inte kommer hålla trots alla sparåtgärder. Det här beror på kostnadsutvecklingen inom social- och äldreservicen samt den specialiserade sjukvår-den. Centrala sparåtgärder, gemensamma för hela sektorn, är att kontorspersonalen minskas (37 000 €) och att anlitandet av inhyrd personal kännbart dras ned. Social- och hälsovårdens budget överskrider den ram som getts för 2017 med 1 170 005 euro. Investeringar Byggandet av Villa Bredas tillbyggnad inleddes på höstkanten 2016. Cirka 6 miljoner euro av investeringen finansieras från budgeten 2017.




53

Sosiaali- ja terveystoimi TP TA TA TA TA

Social- och hälsovård Bokslut BG BG BG BG


Toimintamenot - Verksamhetsutgifter (brutto) 31 120 910 29 367 287 31 981 894 32 421 924 32 948 793

euro /asukas - euro /invånare (brutto) 3 281 3 063 3 291 3 292 3 301

euro /asukas - euro /invånare (netto) 2 860 2 681 2 888 2 891 2 902

Asukkaat - Invånare 9 486 9 588 9 718 9850 9 982

HALLINTO - FÖRVALTNING

Hallinto vastaa toimialan johtamisesta, ta-loudesta ja keskitetyistä palveluista ja tu-kee toiminnan kehittämistä ja koordinoin-tia. Sen vastuulla on kaupungin hyvinvoin-nin ja terveyden edistämisen johtaminen ja kehittäminen.

Förvaltningen svarar för ledningen, ekono-min och de centraliserade tjänsterna inom sektorn samt arbetar för utveckling och ko-ordinering av verksamheten. Den svarar också för att leda och utveckla främjandet av hälsa och välfärd.

Hallinto

Förvaltning


Ulla Tikkanen Bokslut BG BG EP EPsosiaali- ja terveysjohtaja - social-och hälsov.direktör 2015 2016 2017 2018 2019

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 0 0 0 0 0



Toiminta - Keskeisin tehtävä vuonna 2017 on

sote-uudistukseen valmistautuminen. - Toimialan prosesseja ja käytäntöjä ar-

vioidaan ja kehitetään hyödyntäen pal-velumuotoilua ja Lean- ajattelua.

- Hallinto tukee vanhuspalvelujen raken-nemuutosta ja palvelujen kehittämistä Soccan tarjoamassa yhteistyöverkos-tossa.

- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamista ja johtamisen rakenteita ke-hitetään peruskuntaa tukevaksi sote-uudistuksen edellyttämällä tavalla.

Talous Tavoitteena on kustannusten nousun hallinta kehittämällä omaa toimintaa, toiminnan ja ta-louden arviointia, seurantaa ja mittareita. Toi-minnan kehittämiseen varataan toimialalle 50 000 euroa. Järjestöille jaettavien avustusten määrää on vähennetty säästötoimenpiteenä 7 800 euroa.

Verksamhet - Den centrala uppgiften under 2017 är att be-

reda sig på social- och hälsovårdsreformen. - Sektorns processer och rutiner utvärderas

och utvecklas med hjälp av servicedesign och Lean-tänkande.

- Förvaltningen stöder omstruktureringen av äldreomsorgen och utvecklandet av tjänster-na i det samarbetsnätverk som Socca erbju-der.

- Kompetensen inom välfärds- och hälsofräm-jandet samt ledarskapsstrukturerna utvecklas för att de ska stödja primärkommunen på det sätt som vårdreformen förutsätter.

Ekonomi Målet är att stävja kostnadsökningen genom att man utvecklar den egna verksamheten, utvärderingen av verksamheten och ekonomin samt uppföljningen och mätarna. För utveckling av verksamheten avsätter sektorn 50 000 euro. Som sparåtgärd har totalbelop-pet av bidrag till organisationer minskats med 7 800 euro.




54

SOSIAALIPALVELUT - SOCIALTJÄNSTER Sosiaalipalvelut käsittää sosiaalityön, las-tensuojelun, päihdehuollon, vammaispal-velut, kehitysvammahuollon, lastenvalvo-jan palvelut, perheneuvolan, toimeentulo-turvan ja pakolaisten ja turvapaikanhaki-joiden vastaanoton sekä yleisten vuokra-asuntojen ja eläkeläisasuntojen myöntä-

mispäätösten tekemisen. Velkaneuvonta sekä sosiaali- ja kriisipäivystyspalvelut hankitaan ostopalvelusopimuksella Espoon kaupungilta.

Socialtjänsterna omfattar socialarbete, barn-skydd, missbrukarvård, handikappservice, omsorg om utvecklingshämmade, barnatill-syningsmannens tjänster, familjerådgivning, utkomststöd och mottagning av flyktingar och asylsökande samt beslut om uthyrning av allmänna hyresbostäder och pensionärs-bostäder. Skuldrådgivning samt tjänster inom kris- och socialjouren köps enligt ser-viceavtal av Esbo stad.

Sosiaalipalvelut

Socialtjänster


Jaana Myhrberg Bokslut BG BG EP EP

sosiaalipalvelupäällikkö - socialservicechef 2015 2016 2017 2018 2019

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 836 901 665 401 1 241 401 1 241 401 1 253 815



Toiminta Sosiaalipalvelut perustuvat sosiaalihuollon voimassa olevaan lainsäädäntöön. Subjektii-viseen oikeuteen perustuvia sosiaalipalveluja myönnetään lakien edellyttämillä tavoilla.

- Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tu-kemista jatketaan samoin kuin pakolais-ten kotouttamista tukevan työharjoitte-lun järjestämistä. Myös vajaakuntoisten työllistymisen edistämistä tuetaan mo-nialaisen yhteispalvelun kanssa.

- Kuntapaikan saaneiden pakolaisten määrä nousee vuosittaisesta kymme-nestä 22:een, joista n. 10 on Kauniai-siin perustettavassa ryhmäperhekodis-sa asuvia alaikäisiä lapsia ja nuoria. Peruspalvelujen järjestäminen ja ko-touttamisen onnistuminen edellyttää monialaista poikkihallinnollista yhteis-työtä. PeTy – työryhmä koordinoi pa-kolais- ja työllisyysasioiden hoitoa.

- sosiaalipalvelut on mukana syrjäyty-misvaarassa olevien nuorisotakuun pii-rissä olevien kuntalaisten monialaise-na yhteistyönä toteutettavassa palve-luohjauksessa.

Verksamhet Socialtjänsterna bygger på socialvårdslag-stiftningen. Sociala tjänster som baserar sig på subjektiva rättigheter beviljas enligt respektive lag.

- Arbetet för att främja sysselsättningen av långtidsarbetslösa fortsätter. Likaledes fortsätter staden att ordna arbetspraktik för flyktingar för att stödja integrationen. Även sysselsättningen av personer med nedsatt arbetsförmåga främjas i samar-bete med den sektorsövergripande sam-servicen.

- Antalet flyktingar som fått kommunplats stiger från det årliga 10 till 22, av vilka 10 är minderåriga barn och unga i det gruppfamiljehem som grundas i Gran-kulla. Ordnandet av basservice och en lyckad integration förutsätter multipro-fessionellt, tväradministrativt samarbete. PeTy-arbetsgruppen samordnar skötseln av flykting- och sysselsättningsärenden.

- Socialtjänsterna deltar i den service-styrning som genomförs i multiprofes-sionellt samarbete för att hjälpa invånare som omfattas av ungdomsgarantin och




55

- Perustoimeentulotuen siirtyessä Ke-laan 1.1.17 toteutetaan reaaliajassa toimiva yhteys sosiaalipalvelujen ja Kelan välillä. Muutos edellyttää henki-löstöresurssia siirtymävaiheessa 31.3. asti.

- Kuntaan jäävän ehkäisevän tai täyden-tävän toimeentulotuen asiakasmää-räksi on arvioitu noin 30 % entisestä, mikä tulee huomioida henkilöstömitoi-tuksessa.

- Soccan organisoiman KanSakoulu-hankkeen rakenteisen kirjaamisen kouluttajakoulutukseen osallistuu yksi sosiaalityöntekijä.

riskerar marginalisering. - Då det grundläggande utkomststödet

överförs till FPA 1.1.2017, skapas en för-bindelse i realtid mellan socialtjänsterna och FPA. Förändringen förutsätter en personalresurs under övergångsperioden t.o.m. 31.3.

- Antalet klienter inom det förebyggande och kompletterande utkomststödet, som blir kvar i kommunen, har beräknats till ca 30 % av det nuvarande. Detta bör be-aktas i personaldimensioneringen.

- I utbildarutbildningen i strukturerad data-inmatning inom projektet KanSakoulu, som organiseras av Socca, deltar en so-cialarbetare.

Talous Erityishuollon asiakkaiden asuminen järjeste-tään erilaisten ratkaisujen avulla. Pyrkimykse-nä on siirtyä raskaammin resursoidusta osto-palveluna hankittavasta ryhmäkotiasumisesta henkilökohtaisella avulla järjestettävään itse-näiseen asumiseen.

Kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta lisä-tään tarkastelemalla moniasiakkuuksien saa-mia palveluita ja tekemällä niihin tarvittavia muutoksia. Parannetaan edelleen talouden ja toiminnan seurantaa vaikuttavuuden näkö-kulmasta.

Lisääntyneestä lastensuojelun sekä vam-maispalvelujen palvelutarpeesta johtuen sosi-aalipalveluihin budjetoitua nettosummaa on kuitenkin jouduttu nostamaan tilinpäätökseen 2015 verrattuna noin 280 000 eurolla.

Lisääntynyt pakolaisten määrä lisää sekä so-siaalipalvelujen menoja että valtion korvauksi-na saatavia tuloja. Pakolaisten vastaanoton nettokustannus ei sosiaalipalvelujen talousar-viossa ole merkittävä.

Perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle 2017. Muutoksesta koituu vuonna 2017 noin 220 000 euron nettosäästö.

Ekonomi Boende för specialomsorgsklienterna ordnas med hjälp av olika lösningar. Ambitionen är att åstadkomma en förskjutning från det mer re-surskrävande grupphemsboendet, som ordnas som köpt tjänst, till självständigt boende med personlig assistens. Kostnadseffektiviteten och genomslaget förbätt-ras genom att sätta de fall där samma person är klient på olika håll under luppen och åtgärda dem vid behov. Uppföljningen av ekonomin och verksamheten förbättras vidare ur effektivitets-synpunkt. På grund av det ökade servicebehovet inom barnskyddet och handikappservicen har det dock varit nödvändigt att höja det nettobelopp som budgeteras för socialtjänster med ca 280 000 euro jämfört med bokslutet 2015. Det ökade antalet flyktingar höjer både utgifterna för socialtjänster och de inkomster staden får som ersättning från staten. Nettokostnaden för mottagandet av flyktingar utgör inget betydande belopp i socialtjänsternas budget. Det grundläggande utkomststödet övergår till Folkpensionsanstalten 2017. Detta ger staden en nettoinbesparing på ca 220 000 euro år 2017.




56

Sosiaalipalvelut TP TA TA TA TA

Socialtjänster Bokslut BG BG BG BG


Käynnit sosiaalityöntekijällä, lkm -

Käynnit sosiaaliohjaajalla, lkm -

Toimeentulotuki - Utkomststöd 776 477 767 200 297 000 140000 141400

Ruokakunnat - Matlag 216 230 KELASIIRTO KELASIIRTO KELASIIRTO

euro /asukas - euro /invånare 82 80 31

Lapsiperheiden sosiaalityö / lastensuojelu - 757 241 1 477 500 850 500 859005 867595

Lastensuojeluilmoitukset, lkm - 129 100 90 100 110

Avohuollon ja jälkihuollon asiakkaat (lapset) - 26 60 55 60 65

Lastensuojelun sijaishuolto, vrk - 2 653 2 000 1 850 1900 2000

Vuoden aikana alkaneet uudet avohuollon

asiakkuudet - 8 40 45 50 55

Päihde- ja mielenterveystyö 517 257 241 000 365 758 369416 373110

Päihdehuollon laitospalvelut, vrk - 1 281 220 220 230 240

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, vrk - 3 472 2 100 2 200 2300 2350

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto 3 462 606 2 830 432 3 695 378 3795378 3895378

Palveluasuminen, vrk - 6 632 7 450 7 600 7900 8100

Kuljetustuki (vpl), asiakkaat 198 218 218 220 222

euro /asiakas - 2 104 1 697 1 682 1682 1685

Omaishoidontuki, alle 65 vuotiaat asiakkaat, lkm - 26 28 28 28 28

Perheneuvola - Familjerådgivningen 218 168 221 625 216 073 218234 220416

Käyntejä - Besök 1 039 1 000 1 000 1050 1080

Asiakkaat - Klienter 151 162 162 166 170

euro /käynti - euro /besök (brutto) 210 222 216 208 204

VANHUSPALVELUT – ÄLDREOMSORG Vanhuspalveluiden tulosalue käsittää koti-

hoidon, Villa Bredan palvelukeskuksen

(väistötiloissa 2016-2017) Villa Anemonen

hoivakodin sekä terveyskeskussairaala

Tammikummun. Palveluasumisen yksik-

könä toimii Villa Apollon ryhmäkoti.

Resultatområdet för äldreomsorg omfattar hemvården, servicecentret Villa Breda (i er-sättande lokaler 2016–2017), vårdhemmet Villa Anemone samt hälsovårdscentralens vårdavdelning Ekkulla. Villa Apollo grupp-hem fungerar som serviceboende.

Vanhuspalvelut

Äldreomsorg


Anja Kahanpää Bokslut BG BG EP EPvanhuspalvelupäällikkö-äldreomsorgschef 2015 2016 2017 2018 2019




Toiminta Vanhuspalveluissa on meneillään kansallisen vanhuspoliittisen ideologian ja suositusten mukainen rakennemuutos.

- Villa Bredan palvelukeskuksen raken-

Verksamhet Inom äldreomsorgen pågår en omstrukturering som följer den nationella äldrepolitiska ideologin och rekommendationerna.

- Villa Breda servicecenter byggs 2016–




57

taminen toteutuu 2016–2018, jolloin toiminnallinen suunnittelu on aktiivista

- Tammikummun sairaalan toiminta lak-kaa maaliskuussa 2017 ja terveyskes-kussairaalatasoinen sairaanhoito ja kuntoutus hankitaan Espoon sairaalas-ta ja pitkäaikaishoito ympärivuoto-kautista hoivaa tarjoavista tehostetun palveluasumisen yksiköistä. Kotona asumisen tuen muotoja kehitetään edelleen.

- Kauniainen osallistuu Ikäihmisten ja kaikenikäisten omaishoitajien palvelu-jen kehittämiseen keskittyvään, vuosi-na 2017–2019 toteutettavaan hallituk-sen kärkihankkeeseen, jossa kehite-tään kotihoitoa ja pääpaino on akuut-tien tilanteiden ja kuntouttavan toimin-tamallin toteutuksessa.

2018, då även planeringen av verksam-heten pågår aktivt.

- Verksamheten vid Ekkulla sjukhus upp-hör i mars 2017, och efter det kommer sjukvården och rehabiliteringen på hvc-sjukhusnivå att köpas av Esbo sjukhus, medan långtidsvården köps av service-boenden med heldygnsomsorg. Olika stödformer för hemmaboende äldre ut-vecklas vidare.

- Grankulla deltar i ett av regeringens spetsprojekt som pågår åren 2017–2019 och fokuserar på utveckling av tjänster för seniorer och närståendevårdare i alla åldrar. Projektet går ut på att utveckla hemvården, och tyngdpunkten ligger vid akuta situationer och införandet av en rehabiliterande verksamhetsmodell.

Talous Vanhuspalvelujen taloudessa tapahtuu vuon-na 2017 merkittävä muutos, kun jo vuonna 2016 alkanut osin tilapäinen siirtyminen ter-veyskeskussairaala- ja asumispalvelujen omasta toiminnasta ostopalveluihin aiheuttaa henkilöstökustannusten vähentymisen noin 1,9 miljoonalla eurolla ja toisaalta ostopalve-luihin budjetoidun euromäärän kasvun noin kahdella miljoonalla eurolla.

- Osana Espoon uuden sairaalan toi-minnan aloitusta on todettu myös tar-peelliseksi vahvistaa kotihoidon toimin-taa 60 000 eurolla.

- Säästötoimenpiteenä toteutetaan sosi-aalihuoltolain mukaisten kuljetuspalve-lujen määrän tarkastaminen sekä Villa Bredan palvelukeskuksen ostopalvelu-jen vähentäminen mistä odotetaan yh-teensä noin 27 000 euron säästöä.

- Tammikummun toiminnan lopettami-sen ja ostopalveluihin siirtymisessä ta-voiteltu kustannusneutraliteetti ei vuonna 2017 välttämättä aivan toteu-du, koska Tammikummun toiminnan kustannuksista osa ei poistu välittö-mästi toiminnan loppumisen jälkeen.

Kokonaisuutena vanhuspalvelujen talousarvio pienenee suhteessa 2015 tilinpäätökseen noin 189 000 eurolla.

Ekonomi Inom äldreomsorgen sker en markant förändring i ekonomin år 2017, då den delvis tillfälliga över-gången från egen verksamhet till köpta tjänster inom hvc-sjukhusservice och boendeservice, som började redan 2016, leder till en minskning av personalkostnaderna med ca 1,9 miljoner euro samtidigt som det belopp som budgeteras för köpta tjänster ökar med ca 2 miljoner euro.

- Det har också konstaterats behov av att stärka hemvården med 60 000 euro i samband med att Esbo sjukhus inleder sin verksamhet.

- Som sparåtgärd kommer volymen av färdtjänst enligt socialvårdslagen att granskas, och köpet av tjänster vid Villa Breda servicecenter minskar. Dessa åt-gärder förväntas ge en inbesparing på to-talt ca 27 000 euro.

- Den kostnadsneutralitet som eftersträvas vid nedläggningen av Ekkulla och över-gången till köpta tjänster kommer inte nödvändigtvis att uppnås helt under 2017, eftersom en del av kostnaderna för Ekkullas verksamhet inte försvinner di-rekt efter att verksamheten upphört.

På det hela taget minskar äldreomsorgens bud-get med ca 189 000 euro jämfört med bokslutet 2015.




58

Vanhuspalvelut TP TA TA TA TA

Äldreomsord Bokslut BG BG BG BG


Kotihoito - Hemvård 1 312 648 1 300 320 1 390 262 1 404 165 1 418 206

Käynnit (kodinhoitoapu ja kotisairaanhoito)

- Besök (Hemvård och hemsjukvård) 37 145 37 000 38 500 39 000 39 000

euro /käynti - euro /besök (brutto) 35 35 37 36 36

Omaishoidontuki, yli 65 vuotiaat asiakkaat, lkm 39 45 45 45 45

Vanhainkoti - Äldringshem (Villa Breda) 1 212 782 0 0 0 0

Hoitopäivät - Vårddagar 6 240 0 0 0 0

Kuormitus-% - Belasting-% 95% 0 % 0 0 0

euro /hoitopäivä - euro /vårddag (brutto) 194 0 0 0 0

Hoivakoti - Vårdhem (Villa Anemone) 1 334 364 1 230 434 1 297 546 1 310 521 1 323 627

Hoitopäivät - Vårddagar 7 206 7 300 7 300 7 300 7 300

Kuormitus-% - Belasting-% 99% 100 % 100 100 100 %


Ryhmäkoti - Grupphem (Villa Apollo) 90 420 79 000 96 200 96 200 96200

Asumisvuorokaudet - Boendedygn 2139 2 146 2 146 2 146 2 146

Kuormitus-% - Belasting-% 98 % 98 % 98 % 98 98

euro /asumisvrk. - euro /boendedygn (brutto) 42 37 45 45 45

Sairaala - Sjukhus (Tammikumpu) 2 372 783 2 219 234 688 280 0 0

Hoitopäivä - Vårddagar 9 427 10 731 1 620 0 0

Kuormitus-% - Belasting-% 86% 98 % 0 0


Ostopalvelut - 1 580 382 2 560 718 2 732 900 2 760 229 2 787 831

Ostovuorokaudet, lkm - 10330 14 600 18 990 19 200 19 500

Ostovuorokaudet, euro/vrk (keskim.) - 153 175 144 144 143




59

TERVEYDENHUOLTO - HÄLSOVÅRD Terveydenhuolto käsittää terveyskeskuk-sen avohoidon toiminnat sisältäen myös sairaankuljetuksen. Terveydenhuollon teh-tävänä on edistää väestön terveyttä ja hy-vinvointia sekä tarjota väestölle tarpeen-mukaista, oikea- aikaista ja vaikuttavaa hoitoa.

Hälsovården omfattar öppenvården vid häl-sovårdscentralen inklusive sjuktransporter. Hälsovården har till uppgift att främja invå-narnas hälsa och välbefinnande samt er-bjuda dem ändamålsenlig och verkningsfull vård i rätt tid.

Terveydenhuolto

Hälsovård


Pia Höglund Bokslut BG BG EP EPylilääkäri - överläkare 2015 2016 2017 2018 2019

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 504 917 414 700 481 390 486 204 491 066



Toiminta Työtapoja kehitetään ja arvioidaan 2016 aloite-tulla tavalla niin, että ne vastaavat palvelujärjes-telmässä, sähköisessä palveluympäristössä ja lainsäädännössä tapahtuviin muutoksiin.

- Vastaanoton päivystystoiminnassa jatke-taan 1/2016 aloitettua toiminnanmuutosta tavoitteena palvelujen tarkoituksenmu-kainen käyttö ja lääkäriresurssin suun-taaminen enemmän ajanvarauspotilaiden käyttöön.

- hoitajaresurssin suuntaaminen enemmän ajanvarauksesta hoitoon ja ohjaukseen: verenohennuslääkityspotilaiden teksti-viestipalvelun käyttöönotto, sähköisten palveluiden laajentuminen (KanTa- arkis-ton laboratorio- ja kuvantamistulokset syksyllä 2016 ja kohdennettu sähköinen ajanvaraus ja asiointi)

- Hoidon tarpeen arviointia on kehitetty, strukturoitu, laajennettu hoitajavastaanot-toja ja lähdetty tarkastelemaan päivys-tyspotilaan hoitoketjua Lean- ajattelun pohjalta. Jatketaan toimintamallin arvioin-tia jatkuvan kehittämisen periaatteella.

- Sähköinen terveystarkastus on osana hoitoprosessia ja omaishoitajien ja pitkä-aikaistyöttömien terveystarkastustoimin-taa ja sitä laajennetaan edelleen osaksi pitkäaikaissairaiden seurantaa.

- Omahoitoon ja oman terveyden edistä-miseen saa tukea netissä, mm. Duode-cimin Terveyskirjasto ja valmennusoh-jelmat, Itselääkityksen käypä hoito- suo-

Verksamhet Arbetsrutinerna utvecklas och utvärderas i en pro-cess som inleddes redan 2016 för att svara mot ändringar i servicesystemet, den digitala service-miljön och lagstiftningen.

- Inom jourverksamheten på mottagningen fortsätter den omläggning av verksamheten som började 1/2016 med siktet inställt på en ändamålsenlig användning av tjänsterna och en inriktning av läkarresursen i högre grad till tidsbeställningspatienter.

- Förskjutning av vårdarresursen från tidsbe-ställning till vård och handledning: Införande av sms-tjänst för patienter som använder blodförtunnande läkemedel, ut-vidgning av e-tjänsterna (resultat av labora-torieprov och bilddiagnostik i KanTa-arkivet hösten 2016 och inriktade elektroniska bokningar och e-tjänster)

- Bedömningen av vårdbehovet har utveck-lats och strukturerats, vårdarmottagningar-na har utvidgats och jourpatienternas vård-kedjor har satts under luppen utgående från Lean-tänkandet. Utvärderingen av verk-samhetsmodellen fortsätter enligt principen för fortlöpande utveckling.

- Den elektroniska hälsokontrollen utgör en del av vårdprocessen och av hälsokontroll-verksamheten för närståendevårdare och långtidsarbetslösa, och den utvidgas ytterli-gare som en del av uppföljningen av lång-tidssjuka.

- Stöd för egenvård och främjande av den egna hälsan ges på nätet; bl.a. Duodecims




60

situkset, laajentavat potilaan omia toimin-tamahdollisuuksia lievien sairauksien hoidossa ja seurannassa.

- Lasten ja perheiden palvelujen moniam-matillisen ja poikkihallinnollisen lapsiper-heitä tukevan palvelukokonaisuuden toi-mintaa kehitetään edelleen.

- Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuol-lossa tehdyn auditoinnin (20.5.2016) ja suosituksien pohjalta asetetaan vuoden 2017 strategiset toimintaa ohjaavat ta-voitteet.

- Lasten ja nuorten sekä heidän per-heidensä palveluverkko portaittaisen ja monialaisen tuen kuvauksena päivitettiin 2016 ja kokonaisuuden kehittäminen jat-kuu edelleen 2017.

- Lapsiperheiden kotipalvelutoiminta on ni-voutunut kiinteäksi osaksi matalan kyn-nyksen avohoidon perhetyötä ja pakolais-ten kotouttamisprosessia, mikä on mah-dollistanut palvelun toteuttamisen kau-pungin omana toimintana.

- Valtakunnallisesti on näyttöä siitä, että ehkäisevillä, matalan kynnyksen perhe-palveluilla voidaan vähentää hyvin kallii-siin palvelumuotoihin (esim. lastensuoje-lun sijoitus, laitoshoito) ohjautumista. Tarve toiminnan jatkumiselle on suuri. Sama työntekijä tukee myös pakolaisten terveystarkastusten toteutumista. Tutki-muksiin menemättä jättäminen ja käyttä-mättä jääneiden vastaanottoaikojen mää-rä on vähentynyt huomattavasti.

webbtjänst terveyskirjasto.fi och coaching-program samt God medicinsk praxis-rekommendationerna för egenvård ökar pa-tientens möjligheter att agera på egen hand när det gäller behandling och uppföljning av lindriga sjukdomar.

- Den multiprofessionella och tväradministra-tiva servicen inom tjänsterna för barn och familjer utvecklas vidare för att bättre stödja barnfamiljerna.

- De strategiska, verksamhetsstyrande målen för 2017 sätts upp utgående från kvalitets-revisionen i barnrådgivningen och skolhäl-sovården 20.5.2016 samt gällande rekom-mendationer.

- Servicenätverket för barn och unga samt deras familjer med utgångspunkt i beskriv-ningen av det multiprofessionella flerstegs-stödet uppdaterades 2016, och utveckl-ingsarbetet fortsätter 2017.

- Hemtjänsten för barnfamiljer har blivit en fast del av det öppna familjearbetet med låg tröskel och av invandrarnas integrations-process, vilket har gjort det möjligt att ordna servicen i stadens egen regi.

- På riksnivå finns det belägg för att förebyg-gande lågtröskeltjänster för familjer kan minska användningen av mycket dyra ser-viceformer (ex. placeringar inom barnskyd-det, institutionsvård). Behovet av fortsatt verksamhet är stort. Samma befattningsha-vare bidrar också till att flyktingars hälso-kontroller blir av. Uteblivandet från under-sökningar och besök på mottagningen har minskat avsevärt.

Talous Kuntaliiton selvityksen mukaan (keskisuuret kunnat, kuntavertailu 2015) kauniaislaisten ikä-vakioidut terveydenhuollon kustannukset ovat perusterveydenhuollossa hyvin keskimääräiset. Erityisesti avoterveydenhuollon puolella tarjotaan jonkin verran erikoissairaanhoitotasoista palve-lua, joka näkyy osaltaan keskimääräistä pie-nempinä erikoissairaanhoidon kustannuksina. Myös yksityisiä lääkäripalveluja käytetään run-saasti.

Tulosalueen keskeisimmät säästötoimepiteet ovat:

- Sähköisten palvelujen vaikutus sijaiskuluihin (15 000 €) - Hoitotarvikejakelun kriteerien ja prosessien tarkistaminen (17 000 €) - Fysioterapian ostopalvelujen tarkistaminen (35 000 €)

Hoitotarvikejakelu siirtyi 2015 HUS-logistiikan

Ekonomi Enligt Kommunförbundets utredning (kommunjäm-förelse 2015) motsvarar Grankullas åldersstandar-diserade kostnader för primärhälsovården genom-snittsnivån för medelstora kommuner. Särskilt inom den öppna hälsovården erbjuds i en viss utsträck-ning också specialiserad sjukvård, vilket för sin del återspeglas inom den specialiserade vården som kostnader som underskrider genomsnittet. Även privata läkartjänster anlitas flitigt av stadens invå-nare. De centrala sparåtgärderna i resultatområdet är: - E-tjänsternas inverkan på vikariekostnaderna (15 000 €) - Justering av kriterierna och processerna vid ut-delningen av vårdartiklar (17 000 €) - Granskning av de köpta tjänsterna inom fysiote-rapin (35 000 €)

Utdelningen av vårdartiklar omfattas sedan 2015 av avtalet med HNS-logistiken, och målet att nå




61

sopimuksen piiriin ja tavoite tuottaa säästöä mm. välttämällä varastointia on onnistunut. Prosessia kehitetään edelleen. Muiden ostopalvelujen osal-ta käytetään tarveharkintaa ja ohjeistuksia päivi-tetään vastaamaan nykykäytänteitä.

Vuoden 2015 toteumaan nähden terveydenhuol-lon talousarvio kasvaa säästötoimenpiteistä huo-limatta noin 206 000 eurolla.

inbesparingar genom att bl.a. undvika lagring har uppnåtts. Processen utvecklas vidare. För övriga köpta tjänsters del tillämpas behovsprövning, och anvisningarna uppdateras för att svara mot dagens praxis. Jämfört med utfallet 2015 växer hälsovårdens bud-get trots sparåtgärderna med ca 206 000 euro.

Terveydenhuolto TP TA TA TA TA

Hälsovård Bokslut BG BG BG BG


Avohoitokäynnit lääkäreillä - Besök hos läkare

inom öppenvården 10 073 10 500 10100 10150 10200

Vastaanotto lääkärit - Mottagning läkare

asiakasmäärä - kundental (kaikki) 4 767 4500 4600 4650 4700

asiakasmäärä - kundental (kauniaislaiset) 4200 4250 4270 4320

peittävyys-% - täckning-% (as./väkiluku) 50 % 44 % 44 % 43 % 43 %

Vastaanotto kaikki ammattiryhmät - Mottagning

alla yrkesgrupper

asiakasmäärä - kundental (kaikki) 7 182 5 100 7000 7100 7200

asiakasmäärä - kundental (kauniaislaiset) 4 700 6 600 6 650 6 700


Kaikki yht.otot (puhelin, käynnit), kaikki ammattiryhmät

-Alla kontakter (telefon, besök), alla yrkesgrupper

asiakasmäärä - kundental (kaikki) 7 624 8 100 8000 8100 8200



Terveydenhuollon menot vuodessa/asukas

- Hälsovårdsutgifter per år / invånare 409 403 418 411 409




62

SUUN TERVEYDENHUOLTO – MUN- OCH TANDVÅRD Suun terveydenhuolto käsittää ehkäisevän toiminnan ja perushammashoidon ja oiko-mishoidon sekä koko toimialaa palvelevan välinehuollon. Muu erikoishammashoito järjestetään pääkaupunkiseudun suun eri-koishoidon yksikössä.

Mun- och tandvården omfattar undersökning av munhälsan, rådgivning, åtgärder inom bastandvård och specialiserad tandvård samt instrumentservice som betjänar hela sektorn. Den specialiserade tandvården ordnas i PKS-SEHYK, dvs. huvudstadsregionens enhet för specialiserad tandvård.

Suun terveydenhuolto

Munhälsovård


Bokslut BG BG EP EPvastaava hammaslääkäri - ansvarig tandläkare 2015 2016 2017 2018 2019




Toiminta Keskeinen tavoite on nopeuttaa aikuisten kiireet-tömään hoitoon pääsyä ja kehittää tiedolla joh-tamista.

- työnjakoa kehitetään asetuksen ja hyvien käytäntöjen mukaisesti mm. oikomishoi-dossa, suun ja hampaiden tarkastuksissa ja ehkäisevässä työssä.

- 3-vuotiaiden laajennettu terveystarkastus toteutetaan päiväkodissa varhaiskasva-tuksen, terveydenhoitajien (terveyden-huolto) ja suuhygienistien (suun tervey-denhuolto) yhteistyönä

- Kehitetään konsultaatiokäytäntöjä perus-tason erikoishammashoidossa mm. oman henkilökunnan osaamisen tuke-miseksi

- terveyden edistämisen erityiskohderyh-mänä on kutsuntoihin osallistuvat nuoret, joille annetaan tietoa nuuskan käytön ja tupakan haitoista

- edetään kansallisen e-arkiston käyttöön-otossa.

Verksamhet Ett centralt mål är att förkorta väntetiden till icke-brådskande vård för vuxna och att utveckla kun-skapsledningen.

- Arbetsfördelningen utvecklas i enlighet med förordningen och god praxis bl.a. inom tandregleringen, granskningarna av mun och tänder samt det förebyggande arbetet.

- Treåringarnas omfattande hälsoundersök-ningar genomförs på daghemmet i samar-bete mellan småbarnsfostran, hälsovårdar-na (hälsovården) och munhygienisterna (mun- och tandvården).

- Konsultationspraxisen utvecklas inom spe-cialtandvården på basnivå bl.a. för att stödja den egna personalens kompetens.

- Två specialmålgrupper inom hälsofrämjan-det är de som kallats till uppbåd, vilka in-formeras av munhygienisten om bl.a. ris-kerna med snus och tobak.

- Arbetet med att ta i bruk det nationella e-arkivet fortsätter.

Talous Terveysaseman vaihtajien osuus, noin 9 % käynneistä, on merkittävä. Se on heijastunut maksutuloihin kuntakorvausten lisääntymisenä, mutta samalla jonkin verran hoitotarvikkeiden ja terveyspalvelujen oston (mm. kuvantamistutki-mukset) kustannuksina.

Ekonomi Andelen personer som bytt hälsostation är bety-dande, ca 9 % av besöken. Detta har avspeglats i avgiftsinkomsterna i form av ökade kommunersätt-ningar, men samtidigt har det i en viss mån höjt kostnaderna för vårdartiklar och köpta hälsovårds-tjänster (bl.a. bilddiagnostik).




63

Suun erikoishoidon yksikön (TP 2015, 90 000 euroa, TA 2016, 70 000 e) ja maksusitoumus-menettelyn (TP 2015, 40 000 euroa, TA 2016 30 000 e) aiheuttamat kustannukset ovat nous-seet ja niiden käytön vähentämiseen pyritään mm. työnjaon ja sujuvien prosessien avulla. Asi-antuntijapalveluihin lisätään 5000 euroa ja muut eKanta- kustannukset – noin 35 000 euroa.

Tulosalueen keskeiset säästötoimenpiteet ovat:

- Suun erikoishoitoon ohjaamisen kritee-rien tarkistaminen (20 000 €)

- Kuvantamisen käytäntöjen tarkistaminen (13 000 €)

- Työnjaon ja prosessien kehittäminen, os-topalvelujen vähentäminen (30 000 €)

- Vastaavan hammaslääkärin virka hoide-taan sisäisin järjestelyin (40 000 €)

Kokonaisuutena suun terveydenhuollon talous-arvio kasvaa vuoden 2015 tilinpäätökseen ver-rattuna noin 44 000 euroa.

Kostnaderna för enheten för specialiserad munvård (BS 2015, 90 000 euro, BU 2016, 70 000 euro) och förfarandet med betalningsförbindelser (BS 2015, 40 000 euro, BU 2016, 30 000 euro) har ökat, och staden strävar efter att minska användningen av dem med hjälp av bl.a. ändamålsenlig arbetsför-delning och smidiga processer. För experttjänster avsätts 5 000 euro och för övriga eKanta-tjänster ca 35 000 euro. Resultatområdets centrala sparåtgärder är föl-jande:

- Kriterierna för hänvisning till specialiserad munvård ses över (20 000 €)

- Praxisen för bilddiagnostik ses över (13 000 €)

- Arbetsfördelningen och processerna ut-vecklas, de köpta tjänsterna minskas (30 000 €)

- Tjänsten som ansvarig tandläkare sköts genom interna arrangemang (40 000 €).

Allt som allt växer budgeten för mun- och tandvår-den med ca 44 000 euro jämfört med bokslutet 2015.

Suun terveydenhuolto TP TA TA TA TA

Munhälsovård Bokslut BG BG BG BG


Vastaanotto - 1 084 554 1 094 629 1 095 011 1 105 961 1 117 021

Käynnit (oma toiminta) - Besök (egen verksamhet) 11 817 11 000 11 000 11 000 11 200

asiakasmäärä - kundental (kaikki) 4 059 4 000 4 000 4 050 4 060


euro /käynti - euro /besök 92 100 100 101 100

Maksusitoumusmenettely - 40 333 30 000 20 000 20 000 20 000

Määrä, lkm 75 30 30 30 30

euro /hoitojakso - euro /vårdperiod 538 1 000 667 667 667




64

ERIKOISSAIRAANHOITO – SPECIALISERAD SJUKVÅRD

Erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna HUS: ltä hankittavan erikoissairaanhoidon. Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan kahdessatoista HYKS:in osaamiskeskuk-sessa.

Den specialiserade sjukvården omfattar den specialiserade sjukvård som köps av HNS. Sjukvårdstjänsterna produceras av tolv kompetenscentra vid HUCS.

Erikoissairaanhoito

Specialiserad sjukvård


Pia Höglund Bokslut BG BG EP EPylilääkäri - överläkare 2015 2016 2017 2018 2019




Talous Erikoissairaanhoidon kustannusten nousu vuosina 2005–2015 on ollut keskimäärin 6,0 % vuodessa. Kustannusten kasvussa on kuitenkin aivan viime vuosina ollut nähtävissä pientä tasaantumista, joskin vuosittaiset vaih-telut voivat olla melko suuriakin. Kustannusten nousu on johtunut palvelujen käytön kasvusta sekä myös entistä kalliimpien hoitomuotojen käyttöönotosta. Elektiivisten lähetteiden mää-rä on vuosina 2009–2015 kasvanut keskimää-rin noin 1,2 % vuodessa. Yksityislääkäreiltä tulevien lähetteiden määrässä nähtiin vuonna 2015 reiluhko 12,7 %:n kasvu vuoteen 2014 verrattuna. Terveyskeskuksesta tulleiden lä-hetteiden määrä laski 0,6 % samana ajanjak-sona.

Vuodelle 2017 erikoissairaanhoitoon on budje-toitu 9 650 000 euroa.

Ekonomi Kostnadsökningen inom den specialiserade sjukvården under perioden 2005–2015 har varit i medeltal 6,0 procent/år. Kostnadsökningen har dock under de allra senaste åren planat ut en aning; visserligen kan de årliga variationerna vara rätt stora. Kostnadsökningen har berott på en ökad användning av tjänsterna samt även ibruktagandet av dyrare behandlingsmetoder. Antalet elektiva remisser har ökat med i genom-snitt 1,2 % per år under perioden 2009–2015. Antalet remisser från privatläkare ökade under 2015 med dryga 12,7 % jämfört med 2014. Un-der samma tid minskade antalet remisser från hälsovårdscentralen med 0,6 %. För år 2017 har staden budgeterat 9 650 000 euro för specialiserad sjukvård.




65

Erikoissairaanhoito TP TA TA TA TA

Specialiserad sjukvård Bokslut BG BG BG BG


Hoitopäivätuotteet 521 532 550 570 600

NordDRG-tuotteet 5 441 4 717 5 500 5 600 5 650

Käynnit 2 340 2 177 2 400 2 500 2 550

Toimintamenot - Verksamhetsutgifter 9 007 128 8 400 000 9 650 000 10 132 500 10 436 475

euro /asukas - euro /invånare (brutto) 950 876 993 1 029 1 046


YHDYSKUNTATOIMI SAMHÄLLSTEKNIK


66





67

YHDYSKUNTATOIMI- SAMHÄLLSTEKNIK

Tulosalueet – Resultatområden: HALLINTO – FÖRVALTNING MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN TILAKESKUS – LOKALCENTRALEN KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK RAKENNUSVALVONTA – BYGGNADSTILLSYN

Yhdyskuntatoimi

Samhällsteknik


Marianna Harju Bokslut BG BGF Plan Plan

yhdyskuntatoimen johtaja-direktör för samhällstekniken2015 2016 2017 2018 2019


Maksutuotot - Avgiftsinkomster 300 771 892 420 1 067 000 373 300 380 400


Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 8 220 528 10 186 580 6 426 177 3 159 581 2 410 230

Sisäiset tuotot - Interna inkomster 9 474 383 9 502 280 9 765 078 9 930 700 10 119 400





Avustukset - Understöd -9 520 -154 700 -39 700 -40 400 -41 200




TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG 7 587 507 9 299 886 6 347 539 2 367 781 1 603 430

Toiminta Valtio, Helsingin seudun 14 kuntaa ja HSL-kuntayhtymä ovat kesäkuussa 2016 allekirjoitta-neet uuden MAL-sopimuksen. Sopimuksen tarkoi-tus on yhdessä toteuttaa tavoitteet toiminnallisen kaupunkiseudun eheän yhdyskuntarakenteen, yhteisvastuullisen asuntopolitiikan ja toimivan lii-kennejärjestelmän edistämiseksi. Sopimuksessa on määritelty kuntakohtaiset sitovat asuntoase-makaavojen kerrosalamäärät, asuntotuotantota-voitteet, ARA-tuotannon tavoitteet ja asumisen ja asemakaavoituksen ensisijaiset kohdealueet. Lii-kennejärjestelmä pohjautuu HLJ 2015-suunnitelmaan, kuitenkin niin, että merkittävin sopimuskaudella yhteisesti toteutettava investointi on Raide-Jokeri. Kauniaisten sitovaksi asunto-kaavoituksen kerrosalaksi on sopimuksessa mää-ritelty yhteisten laskentaperiaatteiden mukaisesti 8.250 kem/vuosi. Asuntotuotantotavoite koko kaudella on 288 asuntoa eli 72 asuntoa vuodessa keskimäärin. Näistä tuettua asuntotuotantoa tulee

Verksamhet Staten, de 14 kommunerna i Helsingforsregionen och HST-samkommunen undertecknade i juni 2016 ett nytt MBT-avtal. Avsikten med avtalet är att tillsammans främja en enhetlig samhällsstruk-tur, en bostadspolitik som bygger på gemensamt ansvar samt ett fungerande trafiksystem. I avtalet har parterna kommunvis slagit fast bindande areal (vy) för detaljplaner som ska göras upp för bo-stadskvarter, bostadsproduktionsmål, mål för ARA-produktion samt primära områden för bo-ende och detaljplanering. Trafiksystemet grundar sig på trafiksystemplanen HLJ 2015, dock så att den mest betydande gemensamma investeringen under avtalsperioden är Jokerbanan. För Gran-kulla har den bindande våningsytan för bostads-planläggning fastslagits till 8 250 m2 vy/år i enlig-het med de gemensamma beräkningsprinciperna. Bostadsproduktionsmålet för hela perioden är 288 bostäder eller i medeltal 72 bostäder/år. Av dessa ska 30 % eller 86 bostäder under perioden




68

olla 30 % eli 86 asuntoa kauden aikana (21,5 vuosittain), joista 58 kpl (14,5 vuosittain) 40-vuotista vuokra-asuntotuotantoa. Kauniainen on ilmoittanut kaavoitustavoitteen olevan osaltaan epärealistinen, mutta tavoittelevansa asetettua asuntotuotannon määrää pienemmillä kaavamuu-toksilla ja nykyisen kaavavarannon puitteissa nii-den toteutusedellytyksiä parantamalla. Kauniais-ten kannalta merkittävimmän seudullisen liiken-neinvestoinnin, Espoon kaupunkiradan jatkeen, toteutusajankohta on edelleen avoin. Kaavoituksella luodaan edellytykset MAL-sopimuksen mukaiselle asuntotuotannolle, palve-lujen sijoittumiselle ja muulle kaupunkirakenteen kehitykselle. Kaupungin kaavoitusohjelma perus-tuu Kauniaisten maankäytön kehityskuvaan, jonka uudistettu tarkastelu on valmistunut vuonna 2015. Asemakaavamuutoksilla asuntojen lisärakentami-sen mahdollistamiseksi tuetaan paitsi seudullisten tavoitteiden toteutumista, myös Kauniaisten omaa elinvoimaisuutta ja talouden tasapainotilaa asu-kasluvun ja verotulojen kasvun myötä. Väestön ikääntymisen myötä myös ympäristön esteettömyyden vaatimukset lisääntyvät. Talous-suunnitelmassa varaudutaan julkisten tilojen ja alueiden parantamiseen myös esteettömyyden kannalta sekä yksityisten taloyhtiöiden hissiavus-tusanomuksiin. Yhdyskuntatoimen toimialalla tehdään monipuo-lista yhteistyötä seudullisten toimijoiden, usein kuntayhtymien kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi joukkoliikenne (HSL), paloja pelastustoimi (LUP) ja ympäristöpalvelut (HSY, ESYT, MetropoliLab). Kauniainen maksaa osallisuudestaan yhteistyö-hön kuntaosuuksia, jotka perustuvat sopimuksis-sa määritellyllä tavalla esim. väestöosuuteen ja/tai johdetaan kustannusten aiheuttamisperiaatteiden kautta. Nämä kuntaosuudet muodostavat merkit-tävän osan yhdyskuntatoimen käyttötalousar-viomenoista. Kuntaosuuksien suhteellinen osuus vuosittaisista käyttötalousmenoista taloussuunni-telmakaudella on kasvamaan päin, jolloin liikku-mavara kunnan omassa ohjauksessa olevien ja supistuvien määrärahojen suhteen vastaavasti vähenee. Yhdyskuntatoimella on tyypillisesti vuosittain eri-laisten hankkeiden vaiheista riippuen merkittäviä vaihteluita määrärahatarpeisiin. Näitä tarpeita ei ole mahdollista kattaa perustehtäviä tehostamalla, vaan ne vaativat erilliset määrärahavaraukset. Tilanne poikkeaa olennaisesti toiminnoista, joiden kustannusrakenne painottuu henkilöstökustan-nuksiin tai muuten vuosittain samankaltaisena toistuvaan toimintaan. Vastaava vaihtelu esiintyy

(21,5/år) vara statsstödd produktion, och 58 av dessa 86 (14,5/ år) ska vara hyresbostäder med 40 års begränsningstid. Grankulla har meddelat att planläggningsmålet för Grankullas del är oreal-istiskt men att staden strävar efter det uppsatta målet för bostadsproduktion genom att göra mindre planändringar samt inom ramen för den nuvarande planreserven genom att förbättra för-utsättningarna för utbyggnad. Tidpunkten för verkställandet av den ur Grankullas synpunkt vik-tigaste trafikinvesteringen, Esbo stadsbana, är fortfarande öppen. Genom planläggning skapas förutsättningar för bostadsproduktion enligt MBT-avtalet samt för placering av service och övrig utveckling av stadsstrukturen. Stadens planläggningsprogram grundar sig på Grankullas utvecklingsbild för mar-kanvändning och boende, som färdigställts i revi-derad form år 2015. Genom planläggning som möjliggör byggande av nya bostäder bidrar man inte bara till uppfyllande av de regionala målen utan också till Grankullas livskraft och balanserade ekonomi i och med att befolkningen växer och skatteinkomsterna ökar. I och med att befolkningen åldras ökar också kra-ven på en tillgänglig (hinderfri) miljö. I ekonomi-planen bereder sig staden på att förbättra all-männa lokaler och områden också med tanke på tillgängligheten samt på privata husbolags ansök-ningar om hissunderstöd. Samhällstekniska sektorn idkar mångsidigt sam-arbete med regionala aktörer, ofta samkommu-ner, bland annat inom kollektivtrafiken (HRT), brand- och räddningsverksamheten (Västra Ny-lands räddningsverk) och miljötjänsterna (HRM, ESYT, MetropoliLab). För sitt deltagande i sam-arbetet betalar Grankulla kommunandelar, som baserar sig på t.ex. befolkningsandelen och/eller principen om kostnadskausalitet enligt vad som slagits fast i avtalen. De här kommunandelarna utgör en betydande del av samhällstekniska sek-torns driftsbudgetutgifter. Kommunandelarnas relativa andel av de årligadriftsutgifterna är på väg att öka under ekonomiplaneperioden, vilket bety-der att spelrummet i form av de krympande an-slag som kommunen själv kan styra minskar i motsvarande mån. Det är typiskt för samhällstekniken att anslags-behoven varierar betydligt från år till år beroende på olika projekt och de faser de befinner sig i. Det är inte möjligt att täcka dessa behov genom effek-tivering av basuppgifterna, utan de kräver sär-skilda anslag. Sektorn avviker här väsentligt från sådana verksamheter vars kostnadsstruktur




69

myös tulopuolella kiinteistöjen myynnin ja maan-käyttösopimuskorvausten kohdalla. Talousarvio perustuu laadintahetkellä tiedossa oleviin tarpei-siin. Kauniainen on sitoutunut yhdessä muiden pää-kaupunkiseudun kaupunkien kanssa vuoteen 2030 ulottuvaan ilmastostrategiaan ja sen pohjal-ta laadittuun toimintaohjelmaan, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta sekä saada aikaan hiilineutraali pääkaupunkiseutu vuonna 2050. Energiatehokkuuden parantamisel-la on tässä merkittävä rooli, ja se otetaan aina hankkeiden suunnitteluvaiheessa huomioon. Tu-levat korjausrakentamishankkeet pohjautuvat suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon ja energiate-hokkuuden arviointiin osana muita korjauksia se-kä teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti pe-rusteltuihin ratkaisuihin. Uudisrakentamisen rat-kaisuissa energiatehokkuus on aina lähtökohta. Itsenäisyyden juhlavuosi 2017 näkyy kaupunkiku-vassa kukkasipulein ja kesäkukin tehtävin sinival-koisin istutuksin keväästä syksyyn. Satavuotiasta Suomea juhlistetaan istuttamalla Tulevaisuuden juhlakuusi osana koko Suomen laajuista istutus-kampanjaa. Toimialan suorite- ja tunnuslukuja on pyritty kehit-tämään tuottavuustavoitteen seurannan kannalta tarkoituksenmukaisempaan ja kustannuspainot-teisempaan suuntaan. Talous Tuotot Lautakuntatason tuloarvio ilman tonttimyyntejä ja maankäyttösopimuskorvauksia on n. 11,8 miljoo-naa euroa, mikä vastaa toimialalle asetettua ke-hysraamia. Yhdyskuntatoimen tuotot muodostuvat erinäisten palveluiden myötä saatavista myyntituotoista, vuokratuotoista sekä tonttimyynneistä. Ulkoiset tuotot noudattavat pitkälti edellisvuosien tasoa lukuun ottamatta tonttimyynneistä saatavia tuotto-ja. Kaupunki saa kaavamuutoksien yhteydessä tuloja rakennusoikeuden lisääntymisen ja sen myynnin kautta erityisesti omistamillaan alueilla. Yksityis-ten maanomistajien alueilla kaupunki perii osuu-den kaavamuutoksien myötä saavutetusta arvon-noususta.

främst består av personalkostnader eller utgifter för annan verksamhet som upprepas i samma form från år till år. Motsvarande variation kan ses också på inkomstsidan under fastighetsförsäljning och ersättningar enligt markanvändningsavtal. Budgeten baserar sig på de behov man känner till då budgeten görs upp. Tillsammans med de övriga städerna i huvud-stadsregionen har Grankulla förbundit sig till en klimatstrategi som sträcker sig till år 2030 samt de åtgärdsprogram som gjorts upp utgående från strategin. Målet för programmet är att minska ut-släppen av växthusgaser fram till 2020 med 20 % från nivån 1990 och åstadkomma en kolneutral huvudstadsregion 2050. Här spelar en förbättring av energieffektiviteten en central roll, och detta beaktas alltid vid planeringen av projekt. Framtida renoveringsprojekt baserar sig på systematiskt fastighetsunderhåll och en bedömning av energi-effektiviteten som en del av de övriga reparation-erna samt på tekniskt, funktionellt och ekonomiskt välgrundade lösningar. Vid nybyggande utgår man alltid från energieffektiva lösningar. Finlands 100-årsjubileum 2017 syns i gatubilden från våren till hösten i form av blåvita planteringar av blomsterlökar och sommarblommor. Det 100-åriga Finland hyllas också genom att staden plan-terar en jubileumsgran som en del av en riksom-fattande planteringskampanj. Ambitionen har varit att utveckla sektorns prestat-ions- och nyckeltal i en ur uppföljningssynpunkt ändamålsenligare och mer kostnadsbetonad rikt-ning. Ekonomi Intäkter De beräknade inkomsterna på nämndnivå exklu-sive tomtförsäljning och ersättningar enligt mar-kanvändningsavtal uppgår till ca 11,8 miljoner euro, vilket motsvarar den ram som satts upp för sektorn. Samhällsteknikens intäkter består av försäljnings-intäkter för olika tjänster samt arrende/hyres-intäkter och tomtförsäljning. De externa intäkterna följer till stora delar nivån under tidigare år, bort-sett från intäkterna för tomtförsäljning. I samband med ändringar av detaljplaner får sta-den inkomster tack vare ökad byggrätt och för-säljning av denna särskilt i områden som staden äger. I privatägda områden bär staden upp en andel av den värdestegring som planändringarna ger.




70

Toimialan palvelutaksojen hinnat on tarkistettu vastaamaan palvelujen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia ja taksoja on tarpeellisin osin koro-tettu indeksikorotuksen mukaisesti. Menot Toimialan menoarvio on 10,9 miljoonaa euroa KH:n asettaman menoraamin ollessa 10,959 milj. euroa. Talousarvio on laadittu tiukkaa taloudenpi-toa noudattaen kustannustehokkuus, toiminnan tehostaminen sekä tuloksellisuus huomioiden. Toiminnan suunnittelussa on keskitytty perusteh-tävien suorittamiseen huolellisesti, uusia me-noeriä välttäen. Toimintakulujen budjetoinnissa on huomioitu tiedossa olevat toiminnan muutokset sekä kustannustason kehitys. Henkilöstömenot Henkilöstösuunnitelman mukaiset vakinaisten toimien ja virkojen palkkasummat sisältyvät bud-jettiin sisältäen lomapalkkavelat ja niiden sivukulut sekä varhais- ja eläkeperusteiset eläkemaksut. Henkilöstökustannuksia alentaa valtion kilpailuky-kysopimuksen ratkaisu, jonka mukaan julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 % määräajaksi 2017-2019. Palkat pysyvät nykyisen sopimuskau-den ja sen jatkon ajan ennallaan. Työaika pitenee 24 tuntia vuodessa. Palvelujen ostot Maankäytön palvelujen ostot on mitoitettu vas-taamaan vuoden 2017 maankäytön suunnittelun tarpeita. Kaupungin vastuulla olevien varautumis- ja väestönsuojelutehtävien sekä päivitetyn val-miussuunnitelman edellyttämiin korjaus- ja kun-nostustoimenpiteisiin on vuodesta 2014 alkaen sisällytetty vuotuinen 50 000 euron suuruinen määräraha (Yt-hallinto). Merkittävä osa yhdyskuntatoimen tuottamien pal-veluiden käyttötalouskustannuksista aiheutuu kaupungin eri hallintokuntien käytössä olevien toi-mitilojen ylläpidosta. Kiinteistöjen määrällä on luonnollisesti myös suora vaikutus kaupungin in-vestointiohjelmaan, vähintään yllä- ja kunnossapi-toinvestointien kautta. On ilmeistä, että jatkuvasti kohoavien kiinteistökustannusten kasvun pysäyt-tämiseksi on tarkasteltava kaupungin toimitilojen tilankäyttöä kriittisesti ja tavoiteltava sen tehosta-mista, käytännössä määriteltävä kiinteistöt, joista voidaan luopua. Tilankäytön mahdollinen tehos-taminen ei kuitenkaan ole yksin yhdyskuntatoi-men toimialan ohjattavissa, vaan se lähtee tiloissa toimivien yksiköiden tarpeista ja mahdollisuuksis-ta muokata toimintaansa sekä sopeutumisesta tilojen yhteiskäyttöön. Katujen ja yleisten alueiden kunnossapitoon va-

Sektorns servicetaxor har justerats för att mot-svara kostnaderna för serviceproduktionen, och det har gjorts indexhöjningar i dem till behövliga delar. Utgifter Sektorns utgiftsbudget uppgår till 10,9 mn euro, medan den ram som styrelsen satte upp var 10,959 mn euro. Budgeten utgår från stram hus-hållning och kostnadseffektivitet och siktar på effektivering av verksamheten och ett gott resul-tat. I planeringen av verksamheten har man foku-serat på att utföra basuppgifterna omsorgsfullt och att undvika nya utgiftsposter. Vid budgetering av verksamhetsintäkterna har man beaktat kända ändringar i verksamheten samt utvecklingen av kostnadsnivån. Personalkostnader Lönebeloppen för ordinarie tjänster och befatt-ningar enligt personalplanen ingår i budgeten och inkluderar även semesterlöneskulder med bikost-nader samt de förhandspensions- och pensions-utgiftsbaserade pensionsavgifterna. Personal-kostnaderna minskar tack vare konkurrenskrafts-avtalet, enligt vilket den offentliga sektorns se-mesterpenningar skärs ned med 30 % åren 2017–2019. Lönerna håller sig oförändrade under den pågående avtalsperioden och dess förläng-ning. Arbetstiden förlängs med 24 timmar per år. Köp av tjänster Markanvändningens köp av tjänster har dimen-sionerats så att de motsvarar behovet av plane-ring av markanvändningen under 2017. För de beredskaps- och befolkningsskyddsuppgifter som staden svarar för och de reparations- och under-hållsåtgärder som den reviderade beredskaps-planen förutsätter har fr.o.m. 2014 avsatts ett år-ligt anslag på 50 000 euro (samhällsteknikens förvaltning). En betydande del av driftskostnaderna för de tjänster som samhällstekniken producerar föran-leds av underhållet av stadens olika förvaltningars verksamhetslokaler. Antalet fastigheter inverkar naturligtvis också direkt på stadens investerings-program, åtminstone via investeringarna för un-derhåll och service av byggnader. Det är uppen-bart att staden för att stoppa den pågående ök-ningen i fastighetskostnaderna måste granska användningen av verksamhetslokaler kritiskt och försöka effektivera den. I praktiken gäller det att slå fast vilka fastigheter staden kan avstå från. Eventuella åtgärder för effektiverat bruk av loka-lerna kan dock inte styras av enbart samhällstek-niska sektorn utan utgår från de enheters behov som verkar i lokalerna samt deras möjligheter att




71

rattu määräraha vastaa edellisvuosien tasoa. To-dettakoon, että kuntatekniikan hoitovastuulla ole-vat kadut, puistot ja yleiset alueet ovat lisäänty-neet viime vuosina valmistuneiden investointien myötä. Merkittävimmät kohteet ovat keskustan uudet yleiset alueet puistoineen, Thurmaninpuis-to, päärautatieaseman liityntäpysäköintialue, Sansinpellon puistoalue, Bensowinpuisto, Vene-valkamantien puisto ja Kauniaistentien itäpään kunnossapito (aiemmin ELY-keskuksella). Aineet ja tarvikkeet Energian (sähkö & lämpö) hinta on arvioitu ta-lousarvion valmisteluaikaisen, edellisvuotta vas-taavan hintatason mukaan, poikkeuksena sähkö-energian siirtohinta, jonka osalle ennakoidaan prosentuaalisesti merkittäviä korotuksia. Avustukset Kaupungin asunto-ohjelmaan 2012-2016 sisältyy periaate, jonka mukaan kaupunki tukee hissien rakentamista varaamalla vuosittain erillisen mää-rärahan hissiavustuksia varten. Valtio on tois-taiseksi myöntänyt rahoitusta vähintään 3-kerroksisiin asuinrakennuksiin hissiä rakennetta-essa 50 % kustannuksista. Näissä tuen piiriin hy-väksytyissä kohteissa Kauniainen myöntää lisäksi 10 % hissiavustusta. Budjettivaraus on vuosittain mitoitettu tiedossa olevien hankkeiden mukaisesti. Viime vuonna hissejä asennettiin neljään eri talo-yhtiöön. Vuoden 2017 määrärahavaraus on 35.000 euroa. Kuntaosuudet Palvelujen ostoihin sisältyy useita toimialan toi-minnan suunnittelusta ja budjetointiraamista riip-pumattomia menoeriä, jotka perustuvat kaupungin ja palvelun toimittajan väliseen ostopalvelusopi-mukseen sekä kaupungin asukaslukuun, ja jotka ovat yhteenlaskettuina euromääräisesti varsin merkittävät. Näitä ovat ympäristönsuojelun ja ym-päristöterveydenhuollon asiantuntijapalvelut ja kuntaosuudet (ESYT 66.700 euroa, MetropoliLab n. 7.000 euroa), HSY:n seutu- ja ympäristötiedon (42.000 euroa), HSL:n julkisen liikenteen (616.000 euroa) sekä Länsi-Uudenmaan pelas-tuslaitoksen paloja pelastustoiminnan (625.819 euroa) kuntaosuudet. HSL:n kuntaosuuslaskelmiin ei ole sisällytetty uuden, aikaisintaan v. 2017, mutta todennäköi-sesti vasta vuonna 2018 käyttöön otettavan vyö-hykemallin vaikutuksia, jotka tähänastisten arvioi-den mukaan nostavat Kauniaisten kuntaosuutta huomattavasti, jopa 600.000 euroa vuositasolla jo ilmoitettujen kuntaosuuksien lisäksi. Kuntaosuu-det ovat olleet ennusteissa voimakkaassa kas-vussa johtuen suurien joukkoliikennehankkeiden

ändra sin verksamhet och anpassa sig till sam-bruk av lokaler. Anslaget för underhåll av gator och allmänna om-råden motsvarar nivån under tidigare år. Antalet gator, parker och allmänna områden för vilkas underhåll kommuntekniken svarar har ökat i takt med investeringar som slutförts under de senaste åren. De mest betydande objekten är de nya all-männa områdena i centrum inklusive parker, dvs. Thurmansparken, infartsparkeringen vid järn-vägsstationen, Sansåkers parkområde, Bensowsparken, parken vid Båtlänningsvägen och underhållet av östra ändan av Grankullavä-gen (tidigare hos NTM-centralen). Material och förnödenheter Priset för energi (el och värme) har beräknats enligt prisnivån vid beredningstidpunkten, som motsvarar nivån året innan, med undantag för avgiften för elöverföring, för vars del procentuellt kännbara höjningar förutspås. Understöd I stadens bostadsprogram 2012–2016 ingår en princip enligt vilken staden stöder byggandet av hissar genom att årligen reservera ett separat anslag för hissunderstöd. Staten har hittills bevil-jat understöd till högst 50 % av kostnaderna för byggande av hiss i bostadshus med minst 3 vå-ningar. För dessa för understöd godkända projekt beviljar Grankulla dessutom 10 % hissunderstöd. Årligen reserveras ett anslag i budgeten enligt de projekt staden känner till. Ifjol installerades hissar i fyra olika husbolag. Anslagsreserveringen för 2017 är 35 000 euro. Kommunandelar Köp av tjänster omfattar flera utgiftsposter som är oberoende av planeringen av sektorns verksam-het och dess budgeteringsram och som grundar sig på avtal om köp av tjänster mellan staden och en serviceproducent och på stadens invånarantal. Det sammanlagda beloppet av de här posterna är rätt betydande. Till dessa hör sakkunnigtjänster och kommunandelar inom miljövård och miljö- och hälsoskydd (ESYT 66 700 €, MetropoliLab ca 7 000 €) samt kommunandelarna för HRM:s reg-ion- och miljöinformation (42 000 €), HRT:s kollek-tivtrafik (616 000 €) och Västra Nylands rädd-ningsverks brand- och räddningsverksamhet (625 819 €). I kalkylerna över HRT:s kommunandelar ingår inte effekterna den nya zonmodell som införs tidigast 2017 men sannolikt först 2018. Enligt hittills gjorda bedömningar höjer modellen Grankullas kommunandel avsevärt, t.o.m. med 600 000 euro




72

(Kehärata, Länsimetro) käyttöönoton aiheutta-masta infrakustannusten kasvusta osana kunta-osuuksia. Henkilöstö Yhdyskuntatoimen henkilöstömäärä on suunni-telmakaudella edellisten vuosien tapaan 57,0 henkilöä. Henkilöstömitoitus on tehtävien laajen-tuessa sekä vilkkaan kaavoituksen ja rakentami-sen kaudella onnistuttu pitämään yli 10 vuoden takaisella tasolla. Tehtävät saadaan suoritettua tällä mitoituksella lukumäärää kasvattamatta, mut-ta myöskään vähennyksiin ei nykyisten tehtävien vaatimusten kannalta ole mahdollisuutta. Henkilö-resurssien riittävyys on paikoin varsin niukka, mi-kä tarkoittaa toiminnan herkkää haavoittuvaisuut-ta. Ongelmana viime vuosina on ollut myös osaa-van henkilökunnan vaikea saatavuus, mikä tar-koittaa sitä, että sijaistustilanteissa, mutta myös vakituisen henkilökunnan rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia. Vajaamiehitys luonnollisesti kuormit-taa työssä olevaa henkilökuntaa. Henkilöstösuun-nitelman lisäksi toimialat käyttävät kesä- ja kausi-työntekijöitä sekä tarvittaessa lomasijaisia ja/tai projektityöntekijöitä. Investoinnit Kaupungin voimassa oleva investointiohjelma on varsin raskas. Suunnittelukaudelle ei voi ottaa uusia hankkeita muutoin kuin siirtämällä jo hyväk-syttyjä hankkeita suunnittelukauden ulkopuolelle. Rakennusinvestoinneista tulee aina olla hyväksyt-ty tarveselvitys ennen kuin hankkeelle voidaan varata suunnittelumäärärahaa investointiohjel-maan ja tarkentaa toteutusajankohtaa sekä toteu-tukseen tarvittavaa määrärahaa. Lopullisen inves-tointiohjelman tulevalle vuodelle vahvistaa KV talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tarvesel-vityksen laadinnasta vastaa aina hankkeen käyt-täjälautakunta ja investointien suunnittelun tulee olla kiinteä osa sen toiminnan ja talouden suunnit-telua (Rakennusinvestointihankkeiden toteutusoh-je, KV 1.2.2010 § 4). Vuotuisen investointitason harkinnassa on kyse paitsi yleisen rahoituksen riittävyydestä, myös resurssien jakamisesta oikein käyttötalouden ja investointien kesken. Investoinneilla on aina mer-kittävä vaikutus myös käyttötalouteen. Riittävään käyttötalouden tasoon on varauduttava niin, että jo olemassa olevien ja uusienkin kiinteistöjen tai julkisen käyttöomaisuuden kunnossapidosta ei jouduta tinkimään liian korkean investointitason vuoksi, eikä korjausvelkaa pääse kertymään. Kor-

på årsnivå utöver de redan aviserade andelarna. Kommunandelarna har vuxit kraftigt i prognoser-na, vilket beror på ökade kostnader för infrastruk-turen som en del av kommunandelarna i och med att stora kollektivtrafikprojekt (Ringbanan, Väst-metron) blir klara. Personal Antalet anställda inom samhällstekniska sektorn är under planperioden 57,0 i likhet med de när-mast föregående åren. Trots utvidgade uppgifter och livlig planläggnings- och byggverksamhet har sektorn lyckats hålla dimensioneringen på samma nivå under en period på mer än 10 år. Uppgifterna kan utföras med denna dimensionering; antalet anställda behöver inte öka, men med tanke på dagens kravnivå finns det heller ingen möjlighet till minskningar. Personalresurserna är till vissa delar med nöd och näppe tillräckliga, vilket gör verksamheten sårbar. Ett problem under de sen-aste åren har varit den dåliga tillgången på kunnig personal, vilket betyder att det har varit svårt att rekrytera vikarier och även ordinarie personal. Underbemanning belastar naturligtvis de an-ställda. Utöver anställda enligt personalplanen anlitar sektorerna sommar- och säsongsanställda samt vid behov semestervikarier och/eller projekt-arbetare. Investeringar Stadens gällande investeringsprogram är rätt tungt. Nya projekt kan inte tas in under planperi-oden annat än genom att redan godkända projekt i stället skjuts fram till senare år. För bygginveste-ringar ska det alltid finnas en godkänd behovsut-redning innan man kan ta med planeringsanslag för projektet i investeringsprogrammet och speci-ficera tidsschemat samt de anslag som behövs för projektet. Det slutliga investeringsprogrammet för det kommande året fastställs av fullmäktige i samband med godkännandet av budgeten. För behovsutredningen ansvarar alltid användar-nämnden, och planeringen av investeringar bör alltid utgöra en fast del av nämndernas verksam-hets- och ekonomiplanering (Direktiv för genomfö-rande av investeringsprojekt, STF 1.2.2010 § 4). I bedömningen av den årliga investeringsnivån är det inte bara fråga om den allmänna finansie-ringens tillräcklighet, utan också om att resurser-na fördelas rätt mellan driftsekonomin och invest-eringarna. Investeringarna har alltid en betydande inverkan också på driftsekonomin. En tillräcklig nivå på driftsekonomin bör säkerställas så att man t.ex. inte behöver ge avkall på underhållet av befintliga fastigheter och publik egendom på grund av en hög investeringsnivå och så att det




73

jausvelka kasvattaa luonnollisesti painetta tuleville suuremmille investointihankkeille. Investointien rahoittamisessa voitaneen osittain hyödyntää tonttien myynneistä ja maankäyttöso-pimuskorvauksista saatavia tuloja. Kaupungilla on jonkin verran potentiaalia, joka on kartoitettu Maankäytön ja asumisen kehityskuvatyön yhtey-dessä. Koivuhovin alueen kertaluonteisen ja poik-keuksellisen suuren tonttimyynnin toteuduttua seuraava merkittävämpi kehityskohde voisi olla kaupungintalokorttelin alue. Investointiosassa esitetään taulukkoon kootusti toistaiseksi tiedossa olevat lautakuntien investoin-tihanke-esitykset sekä niiden kokonaiskustannus-arviot investointiryhmittäin. Lähtökohtana on käy-tetty vuoden 2016 talousarviossa hyväksyttyä suunnitelmaa. Hankkeiden määrärahojen kohdis-tamista taloussuunnitelmavuosille on tarkasteltu myös niiden toteutusvalmiuden kannalta. Talonrakennushankkeet esitetään hankekohtai-sesti. Kaupungin merkittävin investointihanke suunnitelmakaudella on Villa Bredan palvelukes-kuksen saneeraus ja laajennus. Alueella on käyn-nissä myös yksityisenä hankkeena uusien kerros-talojen rakentaminen. Koulujen peruskorjaus ete-nee vuosittain suunnitelmallisesti. Vuosina 2017-2018 suunnitellaan ja toteutetaan Mäntymäen koulun ruokalan laajennus monitoimitilaksi. Ruot-sinkielisen koulukeskuksen liikuntatila saneera-taan vuonna 2017 ja H-osan fysiikka- ja kemian-luokkien varustelu ajanmukaistetaan vuonna 2018. Kaupungintalon saneeraushankkeen vuo-delle 2017 osoitettu määräraha esitetään tois-taiseksi poistettavaksi, sillä toteutusratkaisut ovat vielä avoinna ja tarkentuvat kaupungintalokorttelin kaavoituksen myötä. Uimahallin käyttöikää pyri-tään jatkamaan 5-10 vuodella korjaamalla akuu-teimmat puutteet vuonna 2017. Samanaikaisesti jatketaan tulevan uimahalliratkaisun vaihtoehtojen kartoittamista. Jokavuotinen rakennusten yllä- ja kunnossapi-toinvestointien listaus on osa investointiohjelmaa, perustuen kiinteistöjen PTS-suunnitelmissa ja kuntoarvioissa esiin tulleisiin korjaustarpeisiin. Kiinteistökohtaiset korjaustarpeet on esitetty aiempaa yksityiskohtaisemmin. Korjausvelan kas-vun hillitsemiseksi esitetään määrärahaan 200.000 euron vuosittaista korotusta. Hyväksytyn talousarvion mukaista työohjelmaa laadittaessa harkitaan toteutuskokonaisuuksia ja toteutuksen ajankohtia, pyrkien mm. järkeviin kiinteistökohtai-siin remontteihin tai kaupungin kiinteistömassan kannalta edullisiin teemoihin, jolloin urakoita voi-daan yhdistää. On kuitenkin huomattava, että

inte uppstår något eftersatt underhåll. Eftersatt underhåll ökar naturligtvis trycket på kommande större investeringsprojekt. Det torde vara möjligt att delvis utnyttja intäkterna från försäljningen av tomter och ersättningarna enligt markanvändningsavtal för att finansiera investeringarna. Staden har en viss potential, som har kartlagts i samband med arbetet på utveckl-ingsbilden för markanvändning och boende. Då staden fått undan den stora och exceptionella tomtförsäljningen av engångskaraktär i Björkkul-laområdet, kunde följande utvecklingsobjekt av större betydelse vara stadshuskvarteret. I investeringsdelen anges i tabellform nämnder-nas hittills kända förslag till investeringsprojekt och totalkostnadskalkylerna per investerings-grupp. Utgångspunkten har varit den plan som godkänts i budgeten 2016. Fördelningen av pro-jektanslagen på ekonomiplaneåren har granskats också med tanke på beredskapen att genomföra projekten. Husbyggnadsprojekten presenteras per projekt. Stadens mest betydande investeringsprojekt un-der planperioden är saneringen och tillbyggnaden av Villa Breda servicecenter. I området uppförs som bäst också nya flervåningshus som privat projekt. Skolsaneringarna framskrider årligen en-ligt en fastställd plan. Åren 2017–2018 planeras och genomförs en utvidgning av Mäntymäen kou-lus matsal till en allaktivitetslokal. Gymnastiksalen i Svenska skolcentrum saneras 2017, och utrust-ningen i fysik- och kemisalarna i H-delen moder-niseras 2018. Anslaget för sanering av stadshu-set, som anvisats för år 2017, stryks tills vidare, eftersom lösningsalternativen ännu är öppna och preciseras i och med planläggningen av stads-huskvarteret. Staden har som ambition att för-länga simhallens livscykel med 5–10 år genom att de mest akuta bristerna åtgärdas 2017. Samtidigt fortsätter kartläggningen av framtida lösningsal-ternativ för simhallen. Den årligen återkommande listan över underhålls- och reparationsinvesteringar i byggnader är en del av investeringsprogrammet, och den utgår från reparationsbehov som kommit fram i fastig-hetsbesiktningarna och långsiktsplanerna för sta-dens fastigheter. De fastighetsvisa reparations-behoven har presenterats mer detaljerat än tidi-gare. För att det eftersatta underhållet inte ska fortsätta att växa, föreslås en årlig höjning på 200 000 euro i anslaget. När arbetsprogrammet enligt den godkända budgeten görs upp, över-vägs lämpliga helheter och tidpunkter för genom-förandet i syfte att åstadkomma bl.a. förnuftiga




74

korotettunakaan määräraha ei tule riittämään kaikkiin korjaustarpeisiin, vaan suurimmat kor-jauskokonaisuudet joudutaan esittämään jatkossa omina, uusina investointihankkeinaan, mikä enti-sestään lisää tarvetta hankkeiden keskinäiseen priorisointiin ja joidenkin hankkeiden lykkäämi-seen tai niistä kokonaan luopumiseen. Julkisen käyttöomaisuuden hankkeet (liikenne-väylät, viheralueet, muu infrastruktuuri) on esitetty alustavasti luettelona, joka täsmentyy yhdyskun-talautakunnan hyväksymäksi työohjelmaksi budje-tin tultua vahvistetuksi. Kadunrakennuskohteiden määrittely ja ajoitus liittyy olennaisesti merkittä-vimpiin rakennushankkeisiin sekä pääväylien kunnostustarpeisiin. Lisäksi vuosittainen määrä-raha on tarkoitettu sisältämään varauksen liiken-neturvallisuuden edistämiseen, suunnitteluun, valaistukseen ja päällystämiseen sekä toistaiseksi nimeämättömille pienille kadunrakennushankkeil-le. Vuodelle 2017 esitetään vielä pientä erillistä 100.000 euron määrärahaa Koivuhovin kaava-alueen talonrakennusta edeltävän infrastruktuurin toteuttamiseksi jatkona edellisvuosien vastaavalle määrärahalle. Viheralueinvestointien määrärahan käyttösuunni-telma esitetään vastaavasti alustavana kohdeluet-telona. Ajantasainen konekalusto on kunnossapitoyksi-kön jokapäiväinen työväline viihtyisän kaupun-kiympäristön ylläpidossa. Konekaluston investoin-tiesitys perustuu pitkäjänteiseen ja suunnitelmalli-seen kalustohankintojen optimointiin, jossa on otettu huomioon paitsi kalustoon kohdistuvat toi-minnalliset tarpeet ja käytettävyys, myös korjaus-kustannusten ja koneista saatavien vaihtohyvitys-ten määrät. Vaihtohyvityksen osuus kirjataan käyttötalouteen myyntivoittojen alle.

fastighetsspecifika renoveringar eller för stadens fastighetsmassa fördelaktiga teman, varvid entre-prenader kan kopplas ihop. Det bör dock observe-ras att inte ens det höjda anslaget kommer att räcka till för alla reparationsbehov, utan de största reparationshelheterna måste i fortsättningen tas upp som egna, nya investeringsprojekt, vilket yt-terligare ökar behovet av inbördes prioritering av projekten och leder till att en del projekt måste skjutas fram eller helt strykas ur investeringspro-grammet. Projekten inom publik egendom (trafikleder, grön-områden, övrig infrastruktur) har preliminärt an-getts i en förteckning som efter att budgeten fast-ställts preciseras i ett av samhällstekniska nämn-den godkänt arbetsprogram. Fastställandet av och tidsplanerna för gatubyggnadsprojekt är i hög grad anknutna till de viktigaste byggprojekten och till behovet av att iståndsätta huvudleder. Det år-liga anslaget är dessutom avsett att omfatta en reservering för främjande av trafiksäkerheten, planering, belysning och beläggning samt för tills vidare inte namngivna små gatubyggnadsarbeten. För år 2017 föreslås därtill ett litet separat anslag på 100 000 euro (som fortsättning på de föregå-ende årens motsvarande anslag) för byggande av infrastruktur i Björkgårds planområde innan ut-byggnaden av området börjar. Dispositionsplanen för anslaget för grönområdes-investeringar anges på motsvarande sätt som en preliminär projektförteckning. Vid underhållet av en trivsam stadsmiljö är en tidsenlig maskinpark underhållsenhetens dagliga arbetsredskap. Förslaget till investeringar i maski-ner grundar sig på en långsiktig och systematisk optimering av materielanskaffningar där man har beaktat, förutom funktionella behov och använd-barhet, även reparationskostnaderna och storle-ken på bytesersättningen. Ersättningen för by-tesmaskiner bokförs i driftsekonomidelen under försäljningsvinster.




75

HALLINTO – FÖRVALTNING

Hallinto

Förvaltning


Marianna Harju Bokslut BG BGF Plan Plan

yhdyskuntatoimen johtaja-direktör för samhällsteknik 2015 2016 2017 2018 2019




Hallinnossa valmistellaan asiat yhdyskunta-lautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle. Toimialan keskeiset strategiset tavoitteet laa-ditaan yhdessä tulosalueiden kanssa. Tavoit-teiden toteutumista, palvelujen laatua sekä kustannustasoa seurataan aktiivisesti. Toiminta

- Toimialan talouden, hallinnon ja toiminnal-lisen kokonaisuuden kehittäminen

- Organisaation toimivuuden, tuottavuuden ja resurssien riittävyyden edellytysten varmistaminen

- Asetettujen tavoitteiden toteutumisen seu-ranta, valvonta ja ohjeistus toimialan kes-keisissä tehtävissä

Talous Henkilöstökuluihin sisältyy palkkamenojen lisäksi luottamushenkilöiden ja virkamiesten kokous- ja vuosipalkkiot. Avustuksiin on varattu kaupungin asunto-ohjelmaa noudattaen erillinen määräraha hissiavustuksia ja muita pienehköjä avustuksia varten. Palvelujen ostoihin on varattu toimialan erityisoh-jelmistojen (Trimble Locus) käyttölisenssien ylläpi-toja vuosimaksut sekä ohjelmapäivitykset. It-palvelujen ostoihin sisältyy hallinnon atk-ohjelmien käyttömenot sekä taloushallinnollisten ohjelmien (IP Monitori, Talgraf) vuosimaksut. Li-säksi hallinnon budjettiin on varattu erillinen mää-räraha väestönsuojelun valmius- ja varautumis-suunnitelmia sekä toimialan ennalta-arvaamattomia menoja varten.

Vid förvaltningsenheten bereds de ärenden som läggs fram för samhällstekniska nämn-den och stadsstyrelsen. Sektorns centrala strategiska mål ställs tillsammans med resul-tatområdena. Enheten följer aktivt måluppfyl-lelsen, servicekvaliteten och kostnadsnivån. Verksamhet

- Att utveckla sektorns ekonomi, förvaltning och verksamhet som helhet

- Att säkerställa förutsättningarna för en väl-fungerande och produktiv organisation med tillräckliga resurser

- Att följa hur målen uppfylls och att över-vaka och ge instruktioner i sektorns cen-trala uppgifter

Ekonomi Personalkostnaderna omfattar utöver lönekostna-derna också de förtroendevaldas och tjänsteinne-havarnas mötes- och årsarvoden. Under under-stöd har ett separat anslag reserverats för hiss-understöd och andra små understöd enligt sta-dens bostadsprogram. Köp av tjänster omfattar drifts- och årsavgifterna samt programuppdateringarna för licenserna för sektorns specialprogram (Trimble Locus). Köp av IT-tjänster inkluderar driftsutgifterna för förvalt-ningens dataprogram och årsavgifterna för eko-nomiförvaltningsprogrammen (IP Monitori, Tal-graf). Dessutom har man i förvaltningens budget reserverat ett separat anslag för beredskapspla-ner inom befolkningsskyddet samt sektorns oför-utsedda utgifter.




76

MAANKÄYTTÖ – MARKANVÄNDNING

Maankäyttö

Markanvändning


Marko Lassila Bokslut BG BGF Plan Plan

maankäyttöpäällikkö-markanvändningschef 2015 2016 2017 2018 2019



TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG -239 647 -300 304 -310 969 -316 300 -322 200 Tulosalue vastaa kuntalaisten ja kaupungin muiden hallintokuntien tarpeiden mukaisesti kaupungin maapolitiikasta, yleispiirteisestä ja yksityiskohtaisesta kaavoituksesta, poikkeus-luvista, tonttijaoista, mittaustoimituksista, maan hankinnasta ja luovutuksesta, maasto-mittauksista, rekistereiden ylläpidosta, paikka-tietopalvelusta ja kartaston ylläpidosta.

Resultatområdet ansvarar utgående från invå-narnas och de övriga förvaltningarnas behov för stadens markpolitik, översiktlig och detal-jerad planläggning, undantagslov, tomtindel-ningar, fastighetsförrättningar, förvärv och överlåtelse av mark, terrängmätningar, regis-ter, geografisk informationstjänst och uppda-tering av kartor.

Maankäyttösopimuskorvaukset ja maaomaisuuden myyntivoitot

Ersättningar enligt markanvändningsavtal och vinster av försäljning av markegendom

TP TA TAE TS TS


2015 2016 2017 2018 2019

Maksutuotot - Avgiftsinkomster 500 000 700 000 0 0

Muut toimintatuotot - Övriga inkomster 7 005 894 9 016 150 5 135 907 1 847 381 1 073 230

7 005 894 9 516 150 5 835 907 1 847 381 1 073 230

Toiminta

- kaupungin maankäytön kehittäminen halli-tusti ja omaehtoisesti osana pääkaupunki-seutua Kauniaisten erityispiirteet huomioi-den

- asuntotuotannon toteuttamisen ja palve-luiden kehittämisen edellyttämiin tonttitar-peisiin vastaaminen

- paikkatieto-, rekisteri- ja kartta-aineiston laadun parantaminen ja käyttömahdolli-suuksien lisääminen palvelemaan kau-punkilaisten ja kaupungin omia tarpeita

- seudulliseen yhteistyöhön osallistuminen sekä Helsingin seudun maankäytön ja asumisen edellytysten kehittäminen

Talous Toimintatuottoihin sisältyy asuinrakennustontin myynti Koivuhovissa, osoitteessa Koivuhovintie 7 (Espoo) sekä maankäyttösopimuskorvaus liittyen Asematie 13 asemakaavan muutokseen. Palvelu-taksan hintoja on korotettu huomioiden kustan-

Verksamhet - Att utveckla markanvändningen i staden

på ett kontrollerat och självständigt sätt som en del av huvudstadsregionen och med hänsyn till Grankullas särdrag

- Att svara mot de tomtbehov som bostads-produktionen och utvecklingen av tjänster-na föranleder

- Att förbättra kvaliteten på det material som ingår i det geografiska informationssyste-met, registren och kartorna samt utöka användningsmöjligheterna för invånarna och staden

- Att delta i regionalt samarbete samt ut-veckla förutsättningarna för markanvänd-ning och boende i Helsingforsregionen

Ekonomi I verksamhetsinkomsterna ingår försäljning av en tomt för boende i Björkgård på adressen Björk-gårdsvägen 7 (Esbo) och en ersättning enligt mar-kanvändningsavtal i anknytning till ändringen av




77

nusten nousu sekä seudullisessa vertailussa jäl-keen jäänyt hintataso. Taksaan on lisätty asema-kaavan muutoksen laatimiskuluihin keskeytynees-tä asiasta aiheutuneiden kulujen perimisoikeus. Palvelujen ostot on mitoitettu vastaamaan vuoden 2017 maankäytön suunnittelun tarpeita. Vireillä olevien asemakaavan muutosten määrä sekä laajuus edellyttävät riittävää suunnitteluvarausta. Vuosien 2018–2021 taloussuunnitelmaan sisältyy tonttien myynnit v. 2018–2019 Gallträskin alueel-la, v. 2020 osoitteissa Riistarinne 4 ja Jondalintie 16 sekä v. 2021 kaupungintalokorttelin alueella. Lisäksi taloussuunnitelmaan sisältyy maankäyttö-sopimuskorvaukset liittyen Helsingintie 10:n (Raamattuopisto) ja Bredantie 15–17 asemakaa-van muutoksiin.

detaljplanen för Stationsvägen 13. Priserna i ser-vicetaxan har höjts med beaktande av kostnadsni-vån och eftersläpningen i prisnivån i regional jäm-förelse. Taxan har kompletterats så att staden har rätt att ta ut sina kostnader för utarbetande av en detaljplaneändring då processen har avbrutits. Köp av tjänster har dimensionerats att motsvara behoven enligt markanvändningsplanerna 2017. Antalet pågående detaljplaneändringar och deras omfattning kräver en tillräcklig planeringsreservering. I ekonomiplanen 2018–2021 ingår försäljning av tomter i Gallträskområdet åren 2018–2019, på adresserna Djurbergsrån 4 och Jondalsvägen 16 år 2020 samt i stadshuskvarteret år 2021. I eko-nomiplanen ingår dessutom ersättningar enligt markanvändningsavtal i anknytning till detaljpla-neändringarna för Helsingforsvägen 10 (Bibelin-stitutet) och Bredavägen 15–17.

YMPÄRISTÖTOIMI - MILJÖENHETEN Ympäristötoimen tehtäviin kuuluvat mm. ym-päristönsuojelu- ja jätelain mukaiset valvonta-tehtävät, ympäristön- ja luonnonsuojelun vi-ranomaispalvelut sekä suunnittelutehtävät. Lisäksi ympäristötoimi seuraa ympäristön ti-laa sekä ohjaa ja neuvoo kaupunkilaisia ja yri-tyksiä vastuualueelleen kuuluvissa asioissa. Ympäristöterveydenhuollon palvelut, ml. eläin-lääkintähuolto ja kemikaalivalvonta, hankitaan

Till miljöenhetens uppgifter hör bl.a. tillsyns-uppgifter enligt miljöskydds- och avfallslag-stiftningen, myndighetstjänster inom miljö- och naturvården samt planeringsuppgifter. Dessutom ger miljöenheten akt på miljöns tillstånd samt ger kommuninvånare och före-tag handledning och råd i frågor som hör till dess ansvarsområde. Tjänsterna inom miljö- och hälsoskyddet, in-

Maankäyttö TP TA TAE TS TS

Markanvändning Bokslut BG BG Plan Plan


Kiinteistötoimitukset kpl - Fastighetsförrättningar st. 28 15 15 15 15

Rakennuspaikan merkinnät kpl - Utmärkningar av byggplats st. 15 20 20 20 20

Kaupanvahvistukset kpl - Bestyrkande av köp st. 23 8 8 8 8

KV/KH:n hyväksymät asemakaavat/muutokset -

Detaljplaner/ändringar godkända av STF/STS 3 2 2 2 2

KH/KV hyväksymä uusi asuinkerrosala, m2 - 0 4000 4000 7 000 24000

Kaupungin vuokratontit, kpl - Stadens arrendetomter, st. 25 25 25 25 25

*) Maaomaisuuden myynti, € - Försäljning av mark, € 7 005 894 9 016 150 884 482 1 847 381 1 073 230

Maaomaisuuden hankinta, € - Införskaffning av mark, € 62 345 100 000 100 000 100 000 100 000

TA 2017: Koiv uhov intie 7: AP-tontti

TS 2018: Gallträsk (useita)




78

ostopalveluna Espoon seudun ympäristöter-veys –seutuyksiköstä. Yhteistoiminta-alueen muodostavat Kauniainen, Espoo ja Kirkko-nummi, Espoon ollessa isäntäkunta.

klusive veterinärtjänster och kemikalietillsyn, köps av Esboregionens miljö- och hälso-skydd. Till samarbetsområdet hör Grankulla, Esbo och Kyrkslätt. Esbo är värdkommun

Ympäristötoimi

Miljöenheten


Anna-Lena Granlund-Blomfelt Bokslut BG BGF Plan Plan

ympäristöpäällikkö-miljöchef 2015 2016 2017 2018 2019




Toiminta - Kaupungin ILME -ohjelman (ilmasto – ja

energia-asioiden toteutusohjelma) päivite-tään kaikkien hallintokuntien osalta. Oh-jelmaan liitetään myös pyöräilyn edistä-misosio.

- Kunta-alan energiatehokkuussopimuskau-teen 2017-2025 (KETS) liittyvien toimenpi-teiden suunnittelu ja toteuttaminen yhdes-sä Tilakeskuksen kanssa.

- EU-ympäristömeludirektiivin mukaisen me-luselvityksen laatiminen PKS yhteistyönä.

Kaupungin vuoden 2017 ympäristöteemana tulee olemaan ilmanlaatuasiat. Talous HSY seutu- ja ympäristötiedon sekä ympäristöter-veydenhuollon palveluista veloitettavat kunta-osuudet (ESYT, MetropoliLab) sisältyvät edellis-vuosien tapaan ympäristötoimen budjettiin.

Verksamhet - Stadens åtgärdsprogram för klimat- och

energiärenden (ILME-programmet) revide-ras för alla förvaltningars del. Till pro-grammet fogas också ett avsnitt om främ-jande av cykeltrafik.

- Planering och verkställande av åtgärderna i kommunernas energieffektivitetsavtal (KETS) under avtalsperioden 2017–2025 tillsammans med Lokalcentralen.

- En bullerutredning enligt EU:s miljöbuller-direktiv utarbetas i samarbete med HSR-kommunerna.

Stadens miljötema 2017 kommer att vara luftkvali-teten. Ekonomi

Kommunandelarna för HRM:s regional- och miljö-information och för miljö- och hälsoskyddstjänster (ESYT, MetropoliLab) ingår i likhet med tidigare år i miljöenhetens budget.

Ympäristötoimi TP TA TAE TS TS

Miljöenheten Bokslut BG BG Plan Plan


Ympäristösuojelulain mukaiset päätökset - Beslut i enlighet med miljöskyddslag 4 5 5 5 4

Maisematyöluvat kpl - Tillstånd för miljöåtgärder st. 11 5 12 12 11

Pilaantuneiden maiden tutkimukset kpl - Udersökningar av

förorenad mark st. 1 1 1 1 1

Muut ympäristöselv itykset ja -suunnitelmat kpl - Övriga

miljöutredningar och -planer st. 1 2 2 2 1

Ympäristötietoillat/-infotilaisuudet kpl - Miljöinformationsmöten/-info

st. 10 12 10 10 9

Kiinteistöjen kulutuksen alentaminen energiasäästötoimenpitein,

muutos % (vrt. 2005), KETS Lisätään tilinpäätökseen koko vuoden toteumien pohjalta




79

TILAKESKUS – LOKALCENTRALEN Tulosalueen tehtävinä on mm. järjestää kau-pungin eri toimialojen käyttöön tarkoituksen-mukaiset toimitilat sekä huolehtia kaupungin rakennusomaisuuden arvon säilyvyydestä ja tuottavuudesta, kaupungin omien talonraken-nusinvestointien ohjaamisesta, organisoinnis-ta ja seurannasta. Tulosalue hoitaa ja kehittää keskitetysti kau-pungin toiminnoille välttämättömien kiinteistö-jen yllä- ja kunnossapitoa.

Resultatområdets uppgifter går ut på att bl.a. tillhandahålla ändamålsenliga verksamhetslo-kaler av god kvalitet för stadens olika sek-torer, att se till att de byggnader staden äger bibehåller sitt värde och sin produktivitet samt att styra, organisera och följa upp stadens egna husbyggnadsinvesteringar. Resultatområdet sköter om och utvecklar un-derhållet och servicen av byggnader som är nödvändiga för stadens verksamheter.

Tilakeskus

Lokalcentralen


Tomi Salminen Bokslut BG BGF Plan Plan

rakennuttajapäällikkö 2015 2016 2017 2018 2019



TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG 4 779 533 4 657 676 4 979 347 5 064 100 5 160 400

Toiminta - Tulosalueen keskeiset tavoitteet liittyvät

laajan työohjelman hallittuun toteutukseen - Energiatehokkuutta parantavien toimenpi-

teiden toteuttaminen jatkuu kaupungin kiinteistöissä niiden keskinäisen kannatta-vuuspriorisoinnin osoittamassa järjestyk-sessä

- Päivitetyn kiinteistö- ja tilaselvityksen vaa-timien toimenpiteiden valmistelua jatke-taan kaupungin yleisten strategisten tavoit-teiden mukaan

- Kiinteistöjen ylläpidon kustannustasoon kiinnitetään jatkossa erityishuomiota. Ta-voitteena on luoda uusia tunnuslukuja ver-tailukelpoisen tiedon aikaansaamiseksi.

Muita toiminnan tavoitteita ovat rakennusten ja niiden teknisten järjestelmien pitkäjänteisen yllä- ja kunnossapidon tukemiseksi vuonna 2012 käyt-töönotetun sähköisen vikailmoitusjärjestelmän ja sähköisen huoltokirjan käytön tehostaminen sekä kiinteistötietojärjestelmän tietojen ajantasaisuu-desta huolehtiminen. Vuosikorjauksia tehdään jatkossa kahden vuoden kierrolla kussakin kiinteistössä, jolloin korjaustöis-tä aiheutuvia häiriöitä käyttäjille saadaan vähen-nettyä.

Verksamhet - Till resultatområdets centrala mål hör att

genomföra det omfattande arbetspro-grammet på ett kontrollerat sätt.

- Resultatområdet fortsätter att vidta åtgär-der som förbättrar energieffektiviteten i stadens fastigheter i den ordning som lön-samhetsprioriteringen visar.

- Beredningen av de åtgärder som den uppdaterade fastighets- och lokalitetsut-redningen kräver fortsätter enligt stadens allmänna strategiska mål.

- Särskild uppmärksamhet ägnas i fortsätt-ningen åt kostnadsnivån på underhåll av fastigheter o.d. Målet är att utarbeta nya nyckeltal för att få fram jämförbara uppgif-ter.

Andra mål för verksamheten är att effektivisera användningen av det elektroniska felanmälnings-systemet och den elektroniska serviceboken som infördes 2012 som stöd för ett långsiktigt under-håll av byggnaderna och deras tekniska system, samt att uppdatera uppgifterna i fastighetsdata-systemet. Årliga reparationer görs i fortsättningen i cykler på två år i varje fastighet, varvid de störningar som reparationerna vållar användarna kan minskas.




80

Talous Energian (sähkö & lämpö) hinta on arvioitu ta-lousarvion valmisteluaikaisen, edellisvuotta vas-taavan hintatason mukaan, lukuunottamatta säh-köenergian siirtohintaa, johon on varattu ilmoite-tun mukainen merkittävä korotus. Vuosikorjaus-pyyntöjä on tilojen käyttäjiltä tullut aiempaa enemmän ja toteutusvarauksia on sisällytetty käyttötalouteen mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi käyttötaloutta rasittaa kauppakeskus Granilta vuokrattujen väistötilojen vuokrakustannukset.

Ekonomi Priset för energi (el och värme) har beräknats enligt prisnivån vid beredningstidpunkten, som motsvarar nivån året innan. Användarna av loka-lerna har framfört fler önskemål om årsrepara-tioner än tidigare, och reserveringar för dessa har i mån av möjlighet gjorts i driftsekonomidelen. Driftsekonomin belastas också av hyreskostna-derna för de ersättande lokaler som staden hyrt av Köpcentrum Grani.

KUNTATEKNIIKKA – KOMMUNTEKNIK Kuntatekniikan tulosalueen tehtäviä ovat mm. liikenneväylien, yleisten ja viheralueiden, ve-sihuollon ja hautausmaan suunnittelu, raken-nuttaminen ja ylläpito. Konevarikko huolehtii siitä, että yhdyskunta-toimen käytössä on huolletut, tarkoitukseen soveltuvat kuljetusvälineet ja työkoneet. Ko-

Resultatområdet kommunteknik har till uppgift bl.a. att planera, bygga och underhålla trafik-lederna, de allmänna områdena och parkerna, samt ha hand om vattenförsörjningen och be-gravningsplatsen. Maskindepån drar försorg om att samhällstek-niska sektorn har underhållna och ändamåls-

Tilakeskus TP TA TAE TS TS

Lokalcentralen Bokslut BG BG Plan Plan


Kaupungin omistuksessa olevat rakennukset:

Julkiset rakennukset krs-ala, m2 67 291 68 311 68 311 68 311 68 311

Asuinrakennukset krs-ala, m2 3 279 3 279 3 279 3 279 3 279

Liikehuoneistot, krs-ala, m2 828 727 727 727 727

Tilavuudet, julkiset rakennukset m3 313 343 319 343 319 343 319 343 319 343

Tilavuudet, asuinrakennukset m3 12 587 12 587 12 587 12 587 12 587

Ylläpitokustannukset (ilman pääomakuluja) €/m3/v , Julkiset

rakennukset (*

-- 12,7 12,2--

Ylläpitokustannukset (ilman pääomakuluja) €/m3/v ,

Asuinrakennukset (*

-- 28,9 25,0--

Vuokralle annetut asuin- ja liikehuoneistot:

Kaupungin suoraan omistamat asuinkäytössä olevat huoneistot,

kpl

60 63 59

Muut huoneistot (liikehuoneistot), kpl 16 17 14

Taloudellisuus / tuottavuus

Opetuskäytössä olevat tilat m2 (keskimäärin)/oppilas 12,8 13 --

Päiväkotikäytössä olevat tilat m2 (keskimäärin)/lapsi 14,5 16 --

Ylläpitokustannukset € (keskimäärin)/oppilas 1 670 1 700 --

Ylläpitokustannukset € (keskimäärin)/lapsi 2 027 2 100 --

Ylläpitokustannukset sekä taloudellisuus-/tuottavuustiedot täydennetään taulukkoon tiinpäätösvaiheessa

Liikehuoneistot: VB:n liiketilat (2 kpl) irtisanottu käynnissä olev ien laajennustöiden vuoksi




81

nevarikko hankkii ja ylläpitää henkilöautoja ja vuokraa niitä eri osastojen käyttöön. Kauniainen kuuluu Länsi-Uudenmaan pelas-tuslaitoksen (LUP) alueeseen. Helsingin seu-dun liikenne -kuntayhtymä (HSL) vastaa jouk-koliikenteen järjestämisestä. Vesi- ja jätehuol-lon hoitamisesta pääkaupunkiseudulla vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä (HSY). Kuntatekniikka vastaa kaupungille kuuluvista liikenneturvallisuuden edistämiseen tähtäävistä tehtävistä.

enliga transportmedel och arbetsmaskiner till sitt förfogande. Maskindepån köper och un-derhåller personbilar och hyr dem till olika verksamhetsområden. Grankulla hör till Västra Nylands räddnings-verks område. Samkommunen Helsingfors-regionens trafik (HRT) svarar för kollektivtrafi-ken. För vattenförsörjning och avfallshante-ring i huvudstadsregionen svarar samkom-munen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM). Kommuntekniken drar försorg om de uppgifter inom befolkningsskyddet och kollek-tivtrafiken samt främjandet av trafiksäkerheten som är på stadens ansvar.

Kuntatekniikka

Kommunteknik


Jaakko Koivunurmi Bokslut BG BGF Plan Plan

kuntatekniikkapäällikkö-kommunteknikchef 2015 2016 2017 2018 2019




Toiminta - Laadukkaan kaupunkiympäristön toteut-

taminen sekä viihtyisän ja hyvin hoidetun ympäristön ylläpitäminen kaikkina vuo-denaikoina

- Kaavoituksen aikataulujen huomioiminen työohjelmassa infrastruktuurin vaatimusten osalta, vaikuttaen siten myönteisesti asun-totuotannon edellytyksiin ja asukasluvun kehitykseen.

- Keskustan rakentamisen saattaminen pää-tökseen talonrakentamisen mahdollista-malla aikataululla.

- PKS –kuntatekniikkayhteistyön jatkaminen - kustannusten seurannan tehostaminen - sähköisen arkistoinnin parantaminen

Maisema-arvot ovat tärkeä lähtökohta tulosalueen kaikessa toiminnassa ja sen suunnittelussa.

Verksamhet - Att skapa en högklassig stadsmiljö samt

upprätthålla en trivsam och välskött miljö i alla årstider

- I arbetsprogrammet beaktas tidsschemana för planläggning i anslutning till de krav in-frastrukturen ställer, vilket har en positiv inverkan på förutsättningarna för bostads-produktion och utvecklingen av invånaran-talet.

- Utbyggnaden av centrum slutförs inom det tidsschema som husbyggandet medger.

- HSR-samarbetet inom kommunteknik fort-sätter

- Kostnadsuppföljningen effektiveras - Den elektroniska arkiveringen förbättras

Landskapsvärdena utgör en viktig utgångspunkt för all planering och verksamhet i resultatområdet.

Talous Kuntatekniikan tulosalueen käyttötalouteen budje-toidaan toimialan merkittävimmät kuntaosuudet (HSL, HSY, LUP). Vuosien 2018-2019 talous-suunnitelmaan on sisällytetty budjetin valmistelun aikana ilmoitetut kuntaosuudet, jotka tarkentuvat talousarviovuoden aikana. HSL:n kuntaosuuksiin tuleville vuosille on odotettavissa suuria korotus-paineita, jotka eivät vielä ole tarkemmin tiedossa.

Ekonomi I driftsbudgeten för kommunteknikens resultatom-råde budgeteras sektorns viktigaste kommunan-delar (HSL, HSY, LUP). I ekonomiplanen 2018–2019 har inkluderats kommunandelarna enligt läget vid budgetberedningen. Andelarna precise-ras under budgetåret. I HST:s kommunandelar förutspås stort kostnadstryck, som ännu inte är närmare känt, under kommande år.




82

Mahdollisten pilaantuneiden maiden puhdistami-seen on varattu erillinen määräraha (10.000 eu-roa). Koneveloitukset perustuvat kiinteisiin kuukau-sieriin sisäisen laskutuksen vähentämiseksi. Ko-nevarikon tuottojen ja menojen erotusta seura-taan subventioasteella prosenteissa. Konekalustoinvestointien osalle arvioitu vaihtohy-vitys kirjataan käyttötalouteen.

För sanering av eventuell förorenad mark har ett separat anslag (10 000 euro) reserverats. Debiteringarna för maskiner bygger på fasta må-nadsrater för att minska den interna faktureringen. Skillnaden mellan maskindepåns inkomster och utgifter följs upp genom subventionsgraden i pro-cent. Den beräknade ersättningen för investeringar i bytesmaskiner bokförs i driftsekonomidelen.

RAKENNUSVALVONTA - BYGGNADSTILLSYN

Rakennusvalvonta valvoo maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä raken-nusjärjestyksen ja kaavamääräysten noudattamista rakentamisessa. Rakennusvalvonnan tehtävänä on lisäksi kehittää Kauniaisten kaupunkikuvaa neu-vonnan ja opastuksen keinoin.

Byggnadstillsynen övervakar att markanvänd-nings- och bygglagen, markanvändnings- och byggförordningen, byggnadsordningen och planbestämmelserna iakttas vid byggande. Det åligger också byggnadstillsynen också att genom råd och handledning utveckla stadsbil-den i Grankulla.

Kuntatekniikka TP TA TAE TS TS

Kommunteknik Bokslut BG BG Plan Plan


Hyväksytyt katujen ja y leisten alueiden suunnitelmat 2 4 3 4 3

Tuotannontekijät / suoritteet

Kunnostetut kadut km/v - Iståndsatta gator km/år 3 3 4 3 3

Kunnostetut kevyen liikenteen väylät km/v - Iståndsatta gång- och

cykelvägar km/år 3 2 3 2 2

Kaupungin kunnossapitämät kadut ja tiet, km -

Gator och vägar som staden underhåller, km 65 65 65 65 65

Kaupungin kunnossapitämät kevyen liikenteen väylät, km - Gång-

och cykelvägar som staden underhåller, km 24 24 24 24 24

Hoidetut katuv iheralueet, ha 26 26 26

Rakennetut ja hoidetut puistot, ha -

Byggda och skötta parker, ha 31 31 16 16 16

Metsäpinta-ala , ha - Skogsareal, ha 155 155 155 155 155

Taloudellisuus / tuottavuus

Katujen y lläpitopitokustannukset €/asukas -

Underhållskostnader, gator, €/invånare 114 131 130 135 135

Puistojen ja y leisten alueiden y lläpitokustannukset - e/asukas -

Underhållskostnader, parker och allmänna områden, €/invånare 57 64 65 65 65




83

Rakennusvalvonta

Byggnadstillsyn

Vastuuhenkilö-ansvarsperson TP TA TAE TS TS

Sirkka Lamberg Bokslut BG BGF Plan Plan

rakennustarkastaja-bygnadsinspektör 2015 2016 2017 2018 2019




Toiminta - Sähköisten palveluiden edelleen ke-

hittäminen ja tehostaminen, niin lu-paprosessin osalta, kuin myös mah-dollisesti sähköisen arkistoinnin osal-ta

- PKS-yhteistyön edelleen jatkaminen ja yhteisten käytäntöjen kehittäminen

- PKS-kuntien järjestämiin koulutus-seminaareihin ja työryhmätyöskente-lyyn osallistuminen osaamisen laa-jentamiseksi.

Verksamhet - Vidareutveckling och effektivisering av e-

tjänsterna i fråga om både bygglovspro-cessen och eventuellt den elektroniska ar-kiveringen

- Fortsatt HSR-samarbete och utveckling av gemensamma rutiner

- Deltagande i HSR-kommunernas utbild-ningsseminarier och arbetsgrupper för att bredda kompetensen.

Talous Tuloarvio perustuu keskustakorttelin 252 kerrostalon ja Koivuhovin alueen kerrostalo-jen lupahakemuksien vireille tuloon vuoden 2017 aikana. Muiden tuottojen osalta tuloar-vio perustuu vuosittaisen keskimääräisen n.10 pientaloasunnon rakennuslupahake-muksen, viranhaltijapäätösten sekä arkisto-palveluiden taksan mukaisiin tuloihin. Rakennusvalvonnan menot noudattavat pääosin vuoden 2015 tasoa. Poikkeuksena on Lupapisteen sähköiseen arkistointijärjes-telmään liittymisen kustannukset (ensimmäi-nen vuosi n. 8000€/v ja seuraavat n.5000€/v).

Rakennusluvista ja -valvonnasta perittävät taksat on tarkistettu päätöksellä KV 28.4.2014 § 20. Taksoja on suunniteltu tar-kistettavaksi vuoden 2017 aikana.

Ekonomi Inkomstbudgeten grundar sig på att ansökningar-na om tillstånd gällande centrumkvarteret 252 och flervåningshusen i Björkgårdsområdet blir aktuella under 2017. I fråga om övriga intäkter utgår in-komstbudgeten från bygglovsansökningar för i medeltal10 småhusbostäder/år, tjänsteinnehavar-beslut och inkomster enligt taxan för arkivtjänster. Byggnadstillsynens utgifter håller i huvudsak samma nivå som år 2015. Ett undantag utgörs av kostnaderna för anslutning till det digitala arkive-ringssystemet på Lupapiste (första året ca 8 000 euro och därefter ca 5 000 euro/år).

Avgifterna för bygglov och byggnadstillsyn juste-rades av fullmäktige 28.4.2014 § 20. I planerna ingår att justera taxorna under 2017.

Rakennusvalvonta TP TA TAE TS TS

Byggnadstillsyn Bokslut BG BG Plan Plan


Rakennuslautakunnan myöntämät luvat kpl - Av

byggnadsnämnden beviljade lov st. 17 40 40 40 40

Kaupunkikuvatoimikunnan kokouksissaan antamat lausunnot kpl -

Av fasadsynemännen v id sina möten givna utlåtanden st. 49 60 60 60 60

Valmistuneet asunnot, kpl/ v - Färdiga bostäder, st./ år 19 90 120 90 90


SIVISTYSTOIMI - BILDNING GRANKULLA Driftsbudget

84

SIVISTYSTOIMI BILDNING

1 %

22 %

30 %

28 %

19 %

Määrärahojen jakaantuminen tulosalueittain TA 2017 Anslagsfördelning per resultatområde, 35,9 M€

Hallinto ja talous - Förvaltning ochekonomi 1 %

Varhaiskasvatus - Småbarnsfostran22%

Suomenkielinen opetustoimi -Finskspråkiga skolförvaltningen 30 %

Ruotsinkielinen opetustoimi -Svenskspråkiga skolförvaltningen 28

%

Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi - Kultur-och fritidsförvaltningen 19 %

- 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000

Hallinto ja talous - Förvaltning och ekonomi

Varhaiskasvatus - Småbarnsfostran

Suomenkielinen opetustoimi - Finskspråkiga skolförvaltningen

Ruotsinkielinen opetustoimi - Svenskspråkigaskolförvaltningen

Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi - Kultur- och fritidsförvaltningen

Talousarviovertailu 2014 - 2017 Budgetjämförese, 1000 €Toimintamenot

2014

2015

2016

2017



85

SIVISTYSTOIMI – BILDNING

Tulosalueet – Resultatområden: HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI VARHAISKASVATUS - SMÅBARNSFOSTRAN SUOMENKIELINEN OPETUS – FINSKSPRÅKIGA UNDERVISNINGEN RUOTSINKIELINEN OPETUS – SVENSKSPRÅKIGA UNDERVISNINGEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITID

Sivistystoimi yhteensä

Bildningen totalt


Heidi Backman Bokslut BG BGF Plan Plan

sivistystoimenjohtaja - bildningsdirektör 2015 2016 2017 2018 2019

Myyntituotot- Försäljningsinkomster 3 532 636 3 540 600 4 089 825 4 089 462 4 089 462

Maksutuotot - Avgiftsinkomster 1 176 589 1 315 784 1 220 354 1 220 341 1 220 341



Sisäiset tuotot - Interna inkomster 137 315 142 245 135 614 135 600 135 600





Avustukset - Understöd -1 451 668 -1 337 488 -1 087 747 -1 076 900 -1 076 900





Suomenkielinen opetus ja varhaiskasva-tus toimivat suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuudessa ja ruotsinkielinen ruotsinkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuu-dessa. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa kulttuuri-palvelut, kansalaisopisto ja kaupunginkir-jasto kuuluvat sivistyslautakunnan, nuori-sopalvelut nuorisolautakunnan ja liikun-tapalvelut liikuntalautakunnan alaisuu-teen. Sivistystointa johtaa sivistystoimenjohta-ja. Toiminta Toimintaympäristössä tapahtuvien suurim-pien muutosten ennakoidaan aiheutuvan yh-teiskunnan heikentyneestä taloudesta, väes-törakenteen muutoksesta, jatkuvasta globali-saatiosta sekä yhteiskunnan eriytymiskehi-tyksestä. Erityisesti talouden tasapainotta-

Den finskspråkiga undervisningen och små-barnsfostran lyder under finska nämnden för undervisning och småbarnsfostran och den svenskspråkiga under svenska nämnden för undervisning och småbarnsfostran. Inom kultur och fritid hör kulturtjänsterna, medborgarinstitutet och stadsbiblioteket till bildningsnämnden, ungdomstjänsterna till ungdomsnämnden och idrottstjänsterna till idrottsnämnden. Bildningssektorn leds av bildningsdirektö-ren. Verksamhet De största förändringarna i verksamhetsmiljön bedöms vara den försämrade samhällsekono-min, förändringarna i befolkningsstrukturen, den fortsatta globaliseringen och samhällets differen-tiering samt specifikt för bildningssektorn balan-seringsprogrammet för ekonomin, ungdomsga-rantin, digitaliseringen av undervisningen och andra tjänster, effekterna av regionförvaltnings-



86

misohjelma, nuorisotakuu, opetuksen ja mui-den palveluiden digitalisointi, aluehallintouu-distuksen vaikutukset ja suomalaisten oppi-laiden heikkenevät oppimistulokset on huo-mioitava sivistystoimen toiminnassa. Sivistystoimen strategiset tavoitteet valtuus-tokaudella 2013–2017: - edelläkävijyys - hyvinvointi - elävä kaksikielisyys

Koko sivistystointa koskevat toimenpiteet: - Vuoden aikana hyväksytään kaupungin

uusi strategia ja hallintosääntö, jotka vai-kuttavat sivistystoimen toimintaan ja or-ganisaatioon.

- Digitaalisointi kehittyy KokoHelaGrani-hankkeen kokemusten pohjalta, ja tavoit-teena on taloudellisesti kestävä tekninen infrastruktuuri sekä digitaalisen osaami-sen ja edelläkävijyyden takaaminen. KHG-loppuraportti käsitellään kevään ai-kana. Koko hela Grani -toiminto jatkuu vielä vuosina 2017–18 ja palvelee kaik-kien sivistystoimen tulosalueiden digitali-sointia.

- - Sivistystoimi koordinoi osana KokoHela-

Grani-hanketta ja osana valtioneuvoston juhlaohjelmaa Kauniaisten kaupungin Suomi 100 -juhlallisuuksia.

- Nuorisotakuuta kehitetään vuonna 2016

hyväksytyn mallin mukaan tehokkaassa verkostossa. Tavoitteena on löytää kaikil-le nuorille koulutus-, työ- tai vastaava paikka.

- Koko perheen kotouttamispolkua kehite-

tään laajassa yhteistyössä.

- Iäkkäille ja vammaisille kehitetään palve-luja yhteistyössä sosiaali- ja terveystoi-men kanssa vuonna 2016 tehdyn selvi-tyksen pohjalta.

- Liikkumista edistetään hyvinvointitoimen-

piteenä sivistystoimen toiminnassa, ja asiasta raportoidaan.

- Uusi keskitetty vuokrausmenetelmä toimii

vuoden alusta lähtien sivistystoimessa vuonna 2016 hyväksyttyjen vuokrauspe-

reformen samt de finländska elevernas sjun-kande inlärningsresultat. Bildningssektorns strategiska mål för fullmäkti-geperioden 2013–2017: - föregångarskap - välbefinnande - levande tvåspråkighet

Åtgärder som berör hela bildningssektorn: - Under året godkänns stadens nya strategi

och förvaltningsstadga, som inverkar på bildningens verksamhet och organisation.

- Digitaliseringen utvecklas utgående från er-

farenheterna i projektet KokoHelaGrani med målet att finna en ekonomiskt hållbar tek-nisk infrastruktur och att garantera digital kompetens och föregångarskap inom områ-det. KHG-slutrapporten behandlas under våren. Koko hela Grani-funktionen fortsätter ännu åren 2017–18 och betjänar digitali-seringen inom bildningssektorns samtliga resultatområden.

- Bildningen koordinerar som en del av pro-

jektet KokoHelaGrani och som en del av statsrådets jubileumsprogram Grankulla stads Finland 100 år-festligheter.

- Ungdomsgarantin utvecklas utgående från

den modell som godkändes 2016 och i ett effektivt nätverk med målet att alla unga fin-ner en studie-, arbets- eller motsvarande plats.

- Hela familjens integrationsstig utvecklas i ett

brett samarbete. - Tjänster för äldre och handikappade utveck-

las med social- och hälsovårdssektorn ut-gående från utredningen som gjordes 2016.

- Rörlighet främjas som en åtgärd för välbe-

finnande i bildningssektorns verksamhet. Om detta avges rapport.

- En ny centraliserad hyrespraxis gäller inom

bildningen från årets början i enlighet med de hyresprinciper som godkändes 2016 (principen om en lucka, smidighet, hållbar ekonomi).

- Den levande tvåspråkigheten verkställs en-

ligt det år 2016 godkända tvåspråkighets-programmet för bildningen 2015–2017.



87

riaatteiden mukaisesti (yhden luukun pe-riaate, ketteryys, taloudellisuus).

- Elävä kaksikielisyys toimeenpannaan

vuonna 2016 hyväksytyn sivistystoimen kaksikielisyysohjelman 2015–2017 mu-kaisesti.

Henkilöstö Sivistystoimen henkilöstömäärä vähenee yh-deksällä vakanssilla (415 v. 2017, 424 v. 2016, 425 v. 2015). Tämän lisäksi jätetään myös tiettyjä vakansseja täyttämättä. Uusiin tarpeisiin ja suurempaan asiakasmäärään vastataan ensisijaisesti organisoimalla työ-tehtävät uudestaan sekä muilla ratkaisuilla. Luonnollisen poistuman tahdissa vähenne-tään mahdollisuuksien mukaan vakanssien määrää tulevina vuosina, mikä antanee li-säsäästöjä jo vuoden 2017 aikana. Poikkeuk-sena ovat toiminnot, joissa on lakisääteinen henkilöstömitoitus. Talous Koko sivistystoimen toimintakate laskee 1,1 miljoonalla eurolla (- 3,7 %) talousarviosta 2016 talousarvioon 2017. Sisäiset vuokrat nousivat vuodesta 2016 alkaen 0,55 milj. eu-roa. Sivistystoimen säästötoimenpiteiden yh-teissumma on noin 1 miljoonaa euroa, ja ko-tikuntakorvaukset ulkopaikkakuntalaisista op-pilaista nousevat noin 340 000 eurolla verrat-tuna vuoteen 2016. Tuottavuuden kasvua koskevat vaatimukset ovat suuret, sillä on odotettavissa, että lapsi-, oppilas- ja muiden asiakasmäärien kasvu jat-kuu ja kaupungin taloudellinen tilanne tulee olemaan haasteellinen myös tulevina vuosi-na. Oppilaskohtaiset kustannukset tulevat laskemaan vuonna 2017 merkittävästi. Painotuksen pitää olla rakenteellisissa toi-menpiteissä ensi vuoden ja tulevien vuosien aikana, koska merkittävä tuottavuuden nosto tehtiin jo vuonna 2015. Talouden tasapainot-taminen tehdään vuoden 2016 resurssitar-kastelun ja selvitysten mukaisesti.

Personal Den totala personalstyrkan inom bildningen minskar med nio vakanser (415 år 2017, 424 år 2016, 425 år 2015). Utöver detta lämnas också vissa vakanser obesatta. Nya behov och ökat antal kunder bemöts i första hand genom omor-ganisering och andra lösningar. I takt med den naturliga avgången minskas enligt möjligheterna antalet vakanser under de kommande åren, vil-ket torde ge ytterligare inbesparingar redan un-der 2017. Undantag utgör de funktioner som har en lagstadgad personaldimensionering. Ekonomi Verksamhetsbidraget minskar för hela bildning-en med 1,1 miljoner euro (- 3,7 %) från budgeten 2016 till budgeten 2017. De interna hyrorna höjdes från år 2016 med 0,55 milj. euro. Sparåt-gärdernas summa inom bildningen är totalt ca 1 miljoner euro, och hemkommunsersättningarna för de elever från andra kommuner som går i skola i Grankulla beräknas öka med ca 340 000 euro jämfört med år 2016. Kraven på ökad produktivitet är stora, eftersom det är väntat att trenden med ökande antal barn, elever och andra kunder fortsätter och den eko-nomiska situationen för staden kommer att vara utmanande också under kommande år. Kostna-derna per elev kommer att minska betydligt un-der år 2017. Tyngdpunkten bör under år 2017 och kom-mande år ligga på strukturella åtgärder, eftersom en betydlig produktivitetsökning gjordes redan 2015. Balanseringen av ekonomin görs enligt den resursgranskning och de utredningar som gjorts under 2016.



88

HALLINTO JA TALOUS – FÖRVALTNING OCH EKONOMI

Sivistystoimen hallinto ja talous

Bildningens förvaltning och ekonomi


Heidi Backman Bokslut BG BGF Plan Plan

Sivistystoimenjohtaja - Bildningsdirektören 2015 2016 2017 2018 2019

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 215 0 10 000 10 000 10 000



Sivistystoimen hallinto- ja talousyksikkö

vastaa toimialan johtamisesta ja toimin-

nan koordinoimisesta sekä keskitetyistä

hallinto- ja talouspalveluista.

Bildningssektorns förvaltnings- och ekono-

mienhet svarar för ledningen av sektorn och

för de centraliserade förvaltnings- och eko-

nomitjänsterna

Toiminta Yksikössä painotetaan vuoden 2017 aikana erityisesti seuraavaa: - toimialan resurssitarkastelu ja talouden

tasapainottaminen - rekisterien ja tilastoinnin kehittäminen - mittarien ja seurannan kehittäminen

Henkilöstö Tavoite on, että toimialan hallintotehtäviä (johtoryhmä ja sihteerit/assistentit) vähenne-tään 14 vakanssista (2016) 12 vakanssiin eli -14 % muutaman vuoden sisällä luonnollisen poistuman myötä ja että työnjakoa kehite-tään. Tämän muutoksen vaikutus näkyy osit-tain vuoden 2017 talousarviossa (säästö 30 000 euroa). On todennäköistä, että säästö tulee olemaan tulevana vuonna paljon suu-rempi. Toimenpiteet: - Vuoden aikana perustetaan sivistystoi-

melle yhteinen koulusihteeripooli. - Oppimisympäristöjen kehittäjän vakanssi

jatkuu vuosina 2017–18. Vakanssi on kustannustehokas tapa taata digitaalinen edelläkävijyys ja IT-pedagoginen tuki toi-mialan kaikissa yksiköissä.

Talous Tulosalueen talousarvio on 43 000 euroa pie-nempi kuin edellisenä vuonna. Budjettiin sisäl-tyy kustannuksia, jotka liittyvät koko sivistys-toimen kehittämiseen, esim. Suomi 100-juhlat, keskitettyjä tietoja viestintäteknisiä ratkaisuja sekä henkilöstön kehittämistä.

Verksamhet Inom enheten betonas under år 2017 särskilt följande:

- resursgranskning och balansering av eko-

nomin - utveckling av register och statistik - utveckling av mätare och uppföljning

Personal Målet är att sektorns förvaltningsuppgifter (led-ningsgrupp och sekreterare/assistenter) mins-kar från 14 vakanser år 2016 till 12 vakanser (- 14 %) i takt med den naturliga avgången under de kommande åren samt att arbetsfördelningen utvecklas. Den här förändringens effekter ses delvis i budgeten för år 2017 (inbesparing 30 000 euro). Det är sannolikt att inbesparingen under året kan bli betydligt större. Åtgärder: - En skolsekreterarpool gemensam för hela

bildningen bildas under året. - Lärmiljöutvecklarens vakans fortsätter åren

2017-18. Vakansen är ett kostnadseffektivt sätt att garantera digitalt föregångarskap och IT-pedagogiskt stöd inom sektorns alla enheter.

Ekonomi Resultatområdets budget är 43 000 euro mindre än föregående år. I budgeten ingår utgifter för hela bildningssektorns utveckling, t.ex. firandet av Finland 100, centrala informations- och kommunikationstekniska lösningar samt perso-nalutveckling.



89

VARHAISKASVATUS - SMÅBARNSFOSTRAN Varhaiskasvatukseen kuuluvat päiväkoti-hoito, esiopetus, avoin perhetoiminta, ko-tihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki.

Resultatområdet för småbarnsfostran består av dagvård, förskoleundervisning, öppen familjeverksamhet, hemvårdsstöd och stöd för privat vård.

Varhaiskasvatus - Småbarnsfostran


Annika Hiitola Bokslut BG BGF Plan Plan

varhaiskasvatuspäällikkö - chef för småbarnsfostran 2015 2016 2017 2018 2019

TOIMINTATUOTOT YHT - INKOMSTER TOTALT 958 597 1 053 897 956 977 956 977 956 977



Toiminta Varhaiskasvatuksen tulosalueen tehtävänä on tarjota varhaiskasvatuspalvelua, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatuk-seen ja vanhempien oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka. Varhaiskasvatus on suun-nitelmallista toimintaa, jossa lapsen omaeh-toisella leikillä on keskeinen merkitys. Var-haiskasvatuksen tavoitteena on edistää lap-sen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppi-mista. Merkittävimmät toimenpiteet vuonna 2017 ovat:

- Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunni-telman perusteet, jotka laaditaan ensim-mäistä kertaa Opetushallituksessa, jul-kaistaan siten, että niiden pohjalta laadit-tavat paikalliset varhaiskasvatussuunni-telmat otetaan käyttöön 1.8.2017 alkaen. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimis-prosessiin osallistetaan koko varhaiskas-vatuksen henkilöstö ja siinä kuullaan myös lapsia sekä lasten huoltajia.

- Esiopetuksen siirtämistä opetustoimen

alaisuuteen selvitetään. Korkealaatuinen varhaiskasvatus ja esiopetus tulee taata kaikissa tapauksissa.

- Tilojen vapaa-ajan käyttöä tehostetaan

otettaessa käyttöön sivistystoimen yhtei-set vuokraperiaatteet vuoden 2017 alus-sa. Tilojen vapaa-ajan käytön koordinoin-nista vastaa liikuntapalvelut.

- Maahanmuuttajaperheiden lisääntynee-

seen määrään pyritään vastaamaan luo-malla rakenteet S2-opetuksen järjestämi-

Verksamhet Resultatområdet har till uppgift att erbjuda dagvårdstjänster som förenar barnets rätt till småbarnsfostran (enligt den nya lagen småbarnspedagogik) och föräldrarnas rätt att få en dagvårdsplats för sitt barn. Små-barnsfostran är planmässig verksamhet, där lek på barnets villkor intar en central betydelse. Målet är att främja barnets ba-lanserade uppväxt, utveckling och lärande. De mest betydande åtgärderna år 2017 är:

- De nationella grunderna för planen för småbarnspedagogik, som nu görs upp av Utbildningsstyrelsen för första gången, kommer att publiceras så att de lokala planerna för småbarnspeda-gogik, som sedan görs upp med ut-gångspunkt i de nya grunderna, kan tillämpas fr.o.m. 1.8.2017. Hela perso-nalen inom småbarnsfostran ska gö-ras delaktig i arbetet med planen för småbarnspedagogik, och även barnen och deras vårdnadshavare ska höras.

- Möjligheten att göra förskoleundervis-

ningen underställd undervisningsvä-sendet utreds. I alla avseenden bör man garantera en kvalitativ småbarns-fostran och förskoleundervisning

- Fritidsanvändningen av lokalerna ef-

fektiveras i och med att bildningssek-torns gemensamma hyresprinciper in-förs från början av 2017. Fritidsan-vändningen koordineras av idrotts-tjänsterna.



90

seen. Henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä on pysynyt ennal-laan. Henkilöstön määrää on vuoden 2016 aika-na lisätty 1 lastentarhanopettajalla ja 1 erityislas-tentarhanopettajalla. Sansinpellon päiväkodin yhteydessä toiminut ryhmäperhepäiväkoti lak-kautettiin, ja yhdestä ryhmäperhepäivähoitajan vakanssista luovuttiin ja toinen jätetään täyttä-mättä toistaiseksi. Myös yhdestä lastenhoitajan vakanssista luovuttiin vuonna 2016. Avoimen perhetoiminnan lastenhoitajan vakanssi on täy-tetty osa-aikaisesti säästösyistä. Lasten koko-naismäärän ennustetaan edelleen kasvavan alle 3-vuotiaiden lasten osalta, ja vuorohoidon kysyn-tä on kasvava. Talous Talousarvion loppusumma on varhaiskasvatuk-sen osalta n. 4,8 % suurempi verrattuna vuoden 2016 talousarvioon. Korotus johtuu yksinomaan sisäisten menojen nousemisesta. Merkittävim-mät säästötoimenpiteet varhaiskasvatuksessa ovat:

- Varhaiskasvatuksen palvelutarjontaa py-ritään laajentamaan tukemalla kaupungin alueella tarjottavan yksityisen varhais-kasvatuksen tarjonnan lisäämistä. Tällä hetkellä Kauniaisissa on yksi suomenkie-linen yksityinen päiväkoti ja yksi ruotsin-kielinen yksityinen ryhmäperhepäiväkoti. Tavoitteena on yksityisen varhaiskasva-tuksen käytön lisääminen n. 5–10 lapsel-la vuosittain. Yksityisen varhaiskasvatuk-sen lisääntyminen siten, että kunnallisen varhaiskasvatuksen käyttö samalla vähe-nee, tuottaa säästöä.

- Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on

alennettu ja kuntalisä on poistettu koko-naan kaksi vuotta täyttäneiltä lapsilta 1.9.2016 alkaen.

- Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen osal-

ta voimassaolevat ostopalvelusopimukset jatketaan optiovuosilla. 1.8.2017 alkaen Kauniaisissa on neljä suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä kunnallista päiväkotia sekä kaksi ruotsinkielistä ostopalvelupäi-väkotia.

- Yli 3-vuotiaiden lasten ryhmissä ryhmä-

kokoa kasvatetaan siten, että suhdeluku henkilöstön ja lasten välillä nostetaan as-

- Målet är att svara på behovet hos det ökade antalet invandrarfamiljer genom att skapa strukturer för S2-undervisning (svenska som andra språk).

Personal Det totala antalet anställda är oförändrat. Un-der 2016 har personalen utökats med 1 barn-trädgårdslärare och 1 specialbarnträdgårdslä-rare. Gruppfamiljedaghemmet som har verkat i anslutning till det finskspråkiga Sansåkers daghem stängdes och den ena befattningen som gruppfamiljedagvårdare avskaffades medan den andra tills vidare lämnas obesatt. En befattning som barnskötare avskaffades också under 2016. Barnskötarbefattningen i den öppna familjeverksamheten har besatts på deltid som ett led i sparåtgärderna. Det totala antalet barn förutspås fortsätta att öka i gruppen under 3 års ålder, och det finns ett växande behov av skiftvård. Ekonomi Budgeten för småbarnsfostrans del ligger ca 4,8 procent över budgeten för 2016. Ökningen beror uteslutande på en ökning i interna kost-nader. De mest betydande sparåtgärderna inom småbarnsfostran är:

- En breddning av utbudet inom små-barnsfostran främjas genom att stödja en ökning av antalet privata daghem i staden. I nuläget finns det i Grankulla ett finskt privat daghem och ett svenskt privat gruppfamiljedaghem. Målet är att öka användningen av pri-vat dagvård med ca 5–10 barn per år. Om utbudet inom privat dagvård kan ökas så att användningen av kommu-nens dagvårdstjänster minskar, ger detta upphov till en inbesparing.

- Kommuntillägget till stödet för hem-

vård av barn har sänkts och från och med 1.9.2016 har kommuntillägget avskaffats för barn som har fyllt två.

- Avtalen för de köpta tjänsterna inom

den svenska småbarnsfostran förlängs med optionsår. Från och med 1.8.2017 har Grankulla då fyra finska och två svenska kommunala daghem, samt två svenska köptjänstdaghem.

- I grupperna för barn över 3 år ökas

gruppstorleken så att relationstalet mellan personal och barn gradvis höjs



91

teittain aiemmasta 1:7-suhdeluvusta 1:8-suhdelukuun niissä ryhmissä, joissa las-ten tuen tarpeet ja tiloihin liittyvät haas-teet eivät sitä estä. Tämän mahdollistaa lakimuutos, joka on tullut voimaan 1.8.2016.

från tidigare 1:7 till 1:8 i de grupper där barnens behov av stöd och eventuella utmaningar i anslutning till lokalerna inte hindrar detta. Ökningen kan göras tack vare en lagändring som trädde i kraft 1.8.2016.

Varhaiskasvatus TP TA TAE TS TS

Småbarnsfostran Bokslut BG BGF Plan Plan


Henkilökunta - Personal 127 122

Kaupungin päiväkotihoito - Kommunal daghemsvård

Kaupungin päiväkodit - stadens daghem 6 6 6 6 6

Paikat keskim. /v - Platser (medeltal/år) 369 370 370 370 370

Läsnäolopäivät - Närvarodagar 60 551 62 000 62 000 62 000 62 000

euro/läsnäolopv - euro/närvarodag 80 81 90

Ostopalvelupäiväkodit - Köpavtalsdaghem 2 2 2 1 1




Ryhmäperhepäivähoito - Gruppfamiljedagvård




Lasten kotih.tuki- Hemvårdsstöd

Perheet / kk - Antal familjer / mån :

Lakisääteinen - Lagstadgad 106 100 100 100 100

Kunnallinen - Kommunalt 78 80 60 60 60

Yksit.hoid.tuki - Stöd för privat vård

Perheet / kk - Antal familjer / mån :

Lakisääteinen - Lagstadgad 25 30 35 40 45

Kunnallinen - Kommunalt 26 30 35 40 45

Yli 4-v osallistuminen järj. varhaiskasv. 95 % 95 % 95 % 95 % 95 %

Över 4-åringars deltagande i org. Småbarnsfostran



92

SUOMENKIELINEN OPETUS – FINSKSPRÅKIGA UNDERVISNINGEN

Suomenkielinen opetustoimi

Finskspråkiga skolförvaltningen


Sari Aarniokoski Bokslut BG BGF Plan Plan

opetuspäällikkö-undervisningschef 2015 2016 2017 2018 2019




Suomenkielinen opetus toimii suomenkie-

lisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakun-

nan alaisuudessa ja sitä johtaa opetus-

päällikkö. Suomenkieliseen opetukseen

kuuluvat Mäntymäen koulu (vl 1–6) ja Ka-

savuoren koulu (vl 7–9) sekä lukio.

Kauniainen on ammattiopisto Omnian se-

kä ammattikorkeakoulujen Laurean ja Met-

ropolian osakas.

Den finskspråkiga undervisningen lyder un-

der finska nämnden för undervisning och

småbarnsfostran och den leds av undervis-

ningschefen. Till den finska undervisningen

hör Mäntymäen koulu (åk 1–6), Kasavuoren

koulu (åk 7–9) och det finska gymnasiet.

Grankulla är delägare i yrkesinstitutet Omnia

samt yrkeshögskolorna Laurea och Metro-

polia.

Toiminta

Syksyllä 2016 otettiin uuden opetussuunni-telman yleiset osat käyttöön kaikilla perus-opetuksen asteilla. Vuosiluokilla 1–6 siirryttiin myös oppiaineiden ja tuntijaon osalta uuteen opetussuunnitelmaan. Vuosiluokat 7–9 ja lu-kio siirtyvät vaiheittain uuteen tuntijakoon. Vuoden 2017 toiminnan painopisteet: - Oppimisympäristöjen kehittäminen

- Sähköisten oppimateriaalien laajamittai-

nen käyttöönotto

- Erityisluokkapilotointi ja siihen liittyvä eri-

tyisen tuen oppilaiden integrointi sekä

ala- että yläkoulussa

- Lukiolaisen bisneskoulu

- Lukion tuntijakokokeilu

- Kielikylpytoiminnan kehittäminen jatkuu

- Valmistavan luokan toiminnan kehittämi-

nen

- Tulevaisuusohjelman päivittäminen

- Tasa-arvo-ohjelma toimeenpannaan kai-

kissa kouluissa

- Siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituk-

siin jatkuu

- Pitkän tähtäimen strategia lukioiden te-

hokkuuden ja laadun edistämiseksi.

Yhteistyötä ruotsinkielisen opetuksen kanssa

Verksamhet

Hösten 2016 togs den nya läroplanens all-

männa delar i bruk på alla stadier inom den

grundläggande undervisningen. Årskurserna

1–6 började också undervisa enligt den nya lä-

roplanens ämnesdelar och timfördelning. Års-

kurserna 7–9 och gymnasiet går stegvis över till

den nya timfördelningen.

Tyngdpunktsområden 2017:

- Lärmiljöutveckling

- Ibruktagande av digitala läromedel i större

utsträckning

- Pilotering inom specialundervisningen i låg-

stadiet och högstadiet och därtill hörande in-

tegrering av elever med specialbehov

- Bisnesskola i gymnasiet

- Försök med timfördelning i gymnasiet

- Utvecklingsarbetet inom språkbadet fortsät-

ter

- Verksamheten i den förberedande under-

visningen utvecklas

- Uppdatering av skolornas Framtidsplaner

- Programmet för jämställdhet verkställs i alla

skolor

- Digitaliseringen av studentskrivningarna

etableras

- En långsiktig strategi för ett effektivt och

högkvalitativt gymnasium.

Samarbetet med den svenskspråkiga utbildning-



93

kehitetään sivistystoimen kaksikielisyysoh-jelman mukaisesti. Iltapäiväkerhotoimintaa järjestää kaupungin tukemana Pilke-päiväkodit vuonna 2014 teh-dyn sopimuksen mukaisesti Mäntymäen kou-lulla. Aamupäivätoiminnan järjestää Mänty-mäen koulu.

Henkilöstö Suomenkielisen opetuksen henkilöstön mää-

rä on yhteensä 113,5 (2016: 124,5). Muutos

johtuu mm. ilta- ja viikonloppuvahtimestarei-

den siirrosta kulttuuri- ja vapaa-aikatoimeen

sekä Mäntymäen koulun avustajamäärän vä-

hennyksestä. Irtaimistonhoitaja siirtyy hallin-

non henkilökuntaan.

Luonnollisen poistuman myötä vähennetään

mahdollisuuksien mukaan vakanssien mää-

rää myös tulevina vuosina.

Talous Toimintatuotot kasvavat perusopetuksen ko-

tikuntakorvausten takia arviolta 147 000 eu-

roa verrattuna vuoden 2016 ennusteeseen,

mikä johtuu ulkopaikkakuntalaisten oppilai-

den määrän kasvusta Kauniaisten peruskou-

luissa.

Henkilöstökustannukset alenevat 299 000

euroa talousarvioon 2016 verrattuna, mikä

johtuu edellä henkilöstöosiossa kerrotuista

toiminnan muutoksista ja lisäksi Suomen hal-

lituksen ja työmarkkinajärjestöjen solmiman

kilpailukykysopimuksen mukaisesta kunta-

sektorin lomarahojen leikkauksesta (- 30 %).

Vuoden 2017 alusta alkaen Mäntymäen ja

Kasavuoren koulukiinteistöjen vapaa-ajan

käytön kustannukset (sisäinen vuokra, sisäi-

nen siivouskulu) tullaan kohdentamaan käyt-

täjäyksiköille päivitetyn käytön mukaisesti,

mikä alentaa suomenkielisten koulujen kus-

tannuksia yhteensä 189 000 euroa ja lisää

vastaavassa määrin liikuntatoimen ja kulttuu-

ritoimen kustannuksia vuonna 2017.

Suomenkielisen opetuksen merkittävimmät säästötoimenpiteet vuonna 2017 ovat seuraavat: - Tuntijakoa supistetaan viisi vuosiviikko-

tuntia luokilla 1–9,

en utvecklas enligt bildningens tvåspråkighets-program. Eftermiddagsverksamheten ordnas i Mäntymäki-fastigheten och sköts enligt avtal från år 2014 med Pilke päiväkodit, som understöds av sta-den. Morgonverksamheten sköts av Mäntymäen koulu.

Personal

Den totala personalstyrkan inom den finsksprå-

kiga undervisningen blir totalt 113,5 (2016:

124,5). Ändringen beror på bl.a. överföring av

kvälls- och veckoslutsvaktmästare till kultur- och

fritidstjänsterna samt minskning av antalet assi-

stenter i Mäntymäen koulu. Inventarieskötaren

flyttas till förvaltningen.

I takt med den naturliga avgången minskas en-

ligt möjligheterna antalet vakanser även under

de kommande åren.

Ekonomi

Verksamhetsintäkterna ökar p.g.a. att den

grundläggande undervisningens hemkommun-

sersättningar uppskattas öka med 147 000 euro

jämfört med prognosen för år 2016. Orsaken är

att antalet elever från andra kommuner i Gran-

kullas grundskolor har ökat.

Personalkostnaderna minskar med 299 000

euro jämfört med budgeten 2016 till följd av de

förändringar som refereras ovan under rubriken

Personal samt p.g.a. nedskärningen i se-

mesterpengen (- 30 %) inom kommunsektorn

enligt det konkurrenskraftsavtal som slutits mel-

lan Finlands regering och arbetsmarknadsorga-

nisationerna.

Fr.o.m. 1.1.2017 kommer utgifterna (interna hy-

ror och städkostnader) för fritidsverksamheten i

skolfastigheterna Mäntymäki och Kasavuori att

finnas i användarenhetens budget enligt uppda-

terade användningsdata. Detta minskar utgif-

terna med totalt 189 000 euro inom den finska

utbildningen och ökar utgifterna med samma

summa för idrotts- och kulturtjänsterna år 2017.

De mest betydande sparåtgärderna inom den finskspråkiga undervisningen år 2017 är följande: - Timfördelningen minskas med fem årsveck-

otimmar i åk 1–9,



94

- Lukion toteutuvien kurssien määrästä vä-

hennetään 25 kurssia,

- Henkilöstömenojen kokonaistarkastelu:

mm. avustajamäärän ja resurssituntien

vähentäminen, sijaiskustannusten karsi-

minen, tukiopetustuntien käytön tarkastelu

- Erityisopetusta tehostetaan ja pilotoidaan

erityisluokkia sekä ala- että yläkoulussa

- Materiaalikustannuksia vähennetään.

Investoinnit Suurin investointihanke sivistystoimessa

vuonna 2017 on Mäntymäen koulun sanee-

raus ja ruokalan laajennus.

- De förverkligade kursernas antal minskas

med 25 kurser i gymnasiet,

- Personalutgifterna som helhet ses över:

bl.a. minskning av assistenter och resurs-

timmar, minskning av vikariekostnader,

granskning av stödundervisningstimmarna

- Specialundervisningen effektiveras och

specialklasser piloteras i både åk 1–6 och

åk 7–9

- Materialkostnaderna minskas.

Investeringar

Det största investeringsprojektet inom bildning-en år 2017 är sanering Mäntymäen koulu och utvidgning av skolans matsal..

Peruskoulut - Grundskolor TP TA TAE TS TS

Kotikuntakorvaukset - Hemkommunsersättn. Bokslut BG BGF Plan Plan

2015 2016 2017 2018 2019

Saatavat kotikuntakorvaukset - Fås 2 192 992 1 989 897 2 245 265 2 245 265 2 245 265

Maksettavat kotikuntakorvaukset - Betalas -717 227 -717 227 -879 805 -879 805 -879 805

Mäntymäen koulu TP TA TAE TS TS



Henkilökunnan määrä - Antal personer 46 43 37 37 37

Oppilasmäärä keskimäärin-Elevantal i medeltal 401 417,0 419,0 420,0 420,0

kauniaislaiset-från Grankulla 349 370 369 370 370

muista kunnista-från andra kommuner 52 47 50 50 50

Keskimääräinen ryhmäkoko-Gruppstorlek i medeltal 18,0 18,0 18,5 18,5

€/oppilas

opettajien palkat 3 227 3 489 3 329 3 321 3 310

palkat muu henkilökunta 487 448 322 321 321

henkilöstösivukulut 977 1 010 949 940 940

oppilaskohtaiset menot 649 635 601 595 595

sisäiset menot 2 236 2 350 2 118 2 113 2 113

toimintamenot yhteensä 7 577 7 931 7 321 7 292 7 280

toimintatulot 81 38 25 25 26

toimintakate 7 496 7 893 7 295 7 266 7 254



95

Kasavuoren koulu TP TA TAE TS TS




Oppilasmäärä keskimäärin-Elevantal i medeltal 334 340,0 352,0 342,0 342,0




Päättötod. saaneita-Fått avgångsbetyg 103 110 110 110

€/oppilas



henkilöstösivukulut 1 359 1 395 1 256 1 292 1 278


sisäiset menot 2 243 2 225 1 955 2 012 2 012


toimintatulot 134 71 63 65 65

toimintakate 9 578 9 623 8 614 8 836 8 810

Kauniaisten lukio TP TA TAE TS TS




Oppilasmäärä keskimäärin-Elevantal i medeltal 377 378 382 390,0 400,0




Ylioppilastutkinnon suorittaneita- Avlagt studentexamen 125 117 120 125

€/oppilas



henkilöstösivukulut 1 106 1 086 1 039 1 013 983


sisäiset menot 2 274 2 278 2 102 2 059 2 008


toiimintatulot 99 83 84 82 80

toimintakate 7 680 7 723 7 213 7 054 6 863



96

RUOTSINKIELINEN OPETUS – SVENSKSPRÅKIGA UNDERVISNINGEN

Svenskspråkiga skolförvaltningen

Ruotsinkielinen opetustoimi

Ansvarsperson - Vastuuhenkilö: TP TA TAE TS TS


undervisningschef-opetuspäällikkö 2 015 2 016 2 017 2 018 2 019




Ruotsinkielinen opetus toimii ruotsinkieli-

sen opetus- ja varhaiskasvatuslautakun-

nan alaisuudessa ja sitä johtaa opetus-

päällikkö. Ruotsinkieliseen opetukseen

kuuluu Granhultsskolan (vl 1–6) ja Hagel-

stamska skolan (vl 7–9) sekä lukio.

Kauniainen on ammattiopisto Prakticumin

ja Västra Nylands folkhögskolanin osakas.

Den svenska undervisningen lyder under

svenska nämnden för undervisning och

småbarnsfostran och den leds av undervis-

ningschefen. Till den svenska undervis-

ningen hör Granhultsskolan (åk 1–6), Hagel-

stamska skolan (åk 7–9) och gymnasiet.

Grankulla är delägare i Yrkesinstitutet

Prakticum och i Västra Nylands folkhög-

skola.

Toiminta

Syksyllä 2016 otettiin uuden opetussuunni-telman yleiset osat käyttöön kaikilla perus-opetuksen asteilla. Vuosiluokilla 1–6 siirryttiin myös oppiaineiden ja tuntijaon osalta uuteen opetussuunnitelmaan. Vuosiluokat 7–9 ja lu-kio siirtyvät vaiheittain uuteen tuntijakoon.

Vuoden 2017 toiminnan painopisteet: - Oppimisympäristöjen kehittäminen

- Sähköisten oppimateriaalien laajamittai-

nen käyttöönotto

- Koulujen langattoman verkon parantami-

nen

- Kumppanuuskoulutoiminnan aloittaminen

Granhultsskolanissa yhteistyössä Helsin-

gin yliopiston kanssa

- Kohur-toiminta jatkuu pääkaupunkiseu-

dun yhteistyönä, painopisteenä opettajien

täydennyskoulutus

- Lukio jatkaa kehitystyötä GNet-

verkostossa

- Erityisopetustoiminnassa painotetaan eri-

tyisen tuen oppilaiden integrointia

- Tasa-arvo-ohjelma toimeenpannaan kai-

kissa kouluissa

- Opiskelijoille annetaan mahdollisuus

vuokrata tietokone koulusta

- Siirtyminen sähköisiin ylioppilaskirjoituk-

set jatkuu

Verksamhet

Hösten 2016 togs den nya läroplanens all-

männa delar i bruk i den grundläggande under-

visningen. Årskurserna 1–6 började också un-

dervisa enligt den nya läroplanens ämnesdelar

och timfördelning. Årskurserna 7–9 och gymna-

siet går stegvis över till den nya timfördelning-

en.

Tyngdpunktsområden under 2017:

- Lärmiljöutveckling

- Ibruktagande av digitala läromedel i större

utsträckning

- Förbättring av det trådlösa nätet i skolorna

- Partnerskolverksamheten påbörjas i Gran-

hult i samarbete med Helsingfors universi-

tets klasslärarutbildning

- Inom ramen för samarbetet i huvudstads-

regionen fortsätter Kohur-verksamheten

med fokus på lärarfortbildning

- Gymnasiet fortsätter utvecklingsarbetet

inom gymnasienätverket GNet

- Verksamheten i specialunderundervisning-

en betonas för att tillgodose integreringen

av barn med specialbehov

- Programmet för jämställdhet verkställs i alla

skolor

- De studerande ges möjlighet att hyra dator i

skolan

- Digitaliseringen av studentskrivningarna



97

- Pitkän tähtäimen strategia lukioiden te-

hokkuuden ja laadun edistämiseksi.

Yhteistyötä suomenkielisen opetuksen kans-sa kehitetään sivistystoimen kaksikielisyysoh-jelman mukaisesti. Prakticumissa opiskelee 20 kauniaislaista opiskelijaa syksyllä 2016. Iltapäiväkerhotoimintaa järjestää Folkhälsan kaupungin tukemana Granhultsskolanissa vuonna 2014 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Aamupäivätoiminnasta vastaa Granhultssko-lan. Henkilöstö Ruotsinkielisen opetuksen henkilöstön määrä

on yhteensä 126,5 (2016: 130,0). Muutos joh-

tuu mm. ilta- ja viikonloppuvahtimestareiden

siirrosta kulttuuri- ja vapaa-aikatoimeen.

Granhultsskolanin henkilöstö vähenee yhdel-

lä tuntiopettajalla ja yhdellä koulunkäyn-

tiavustajalla. Irtaimistonhoitaja siirtyy hallin-

non henkilökuntaan.

Luonnollisen poistuman myötä vähennetään

mahdollisuuksien mukaan vakanssien mää-

rää myös tulevina vuosina.

Talous Toimintatulot kasvavat perusopetuksen koti-

kuntakorvausten takia arviolta 192 000 euroa

verrattuna vuoden 2016 ennusteeseen, mikä

johtuu ulkopaikkakuntalaisten oppilaiden

määrän kasvusta Kauniaisten peruskouluis-

sa.

Henkilöstökustannukset alenevat 221 000

euroa talousarvioon 2016 verrattuna, mikä

johtuu edellä henkilöstöosiossa kerrotuista

toiminnan muutoksista ja lisäksi Suomen hal-

lituksen ja työmarkkinajärjestöjen solmiman

kilpailukykysopimuksen mukaisesta kunta-

sektorin lomarahojen leikkauksesta (- 30 %).

Vuoden 2017 alusta alkaen Granhultsskola-

nin, Svenska Skolcentrumin ja Uuden pavil-

jongin kiinteistöjen vapaa-ajan käytön kus-

tannukset (sisäinen vuokra, sisäinen siivous-

kulu) tullaan kohdentamaan käyttäjäyksiköille

päivitetyn käytön mukaisesti, mikä alentaa

ruotsinkielisten koulujen kustannuksia yh-

teensä 350 000 euroa ja lisää vastaavassa

määrin liikuntatoimen ja kulttuuritoimen kus-

etableras

- En långsiktig strategi för ett effektivt och

högkvalitativt gymnasium.

Samarbetet med den finskspråkiga utbildningen utvecklas enligt bildningens tvåspråkighetspro-gram. I Prakticum finns det 20 studerande med hem-kommun Grankulla hösten 2016. Eftermiddagsverksamheten ordnas i Granhults-skolans fastighet och sköts enligt avtal från år 2014 av Folkhälsan, som understöds av staden. Morgon- verksamheten sköts av Granhultssko-lan.

Personal

Den totala personalstyrkan inom den svensk-

språkiga undervisningen blir 126,5 (2016:

130,0). Ändringen beror på bl.a. överföring av

kvälls- och veckoslutsvaktmästare till kultur- och

fritidstjänsterna. Granhultsskolan minskar sin

personal med en timlärare och en assistent. In-

ventarieskötaren flyttas till förvaltningen.

I takt med den naturliga avgången minskas en-

ligt möjligheterna antalet vakanser även under

de kommande åren.

Ekonomi

Verksamhetsintäkterna ökar p.g.a. att hem-

kommunsersättningarna inom den grundläg-

gande undervisningen uppskattas öka med

192 000 euro jämfört med prognosen från år

2016. Orsaken är att antalet elever från andra

kommuner i Grankullas grundskolor har ökat.

Personalkostnaderna minskar med 221 000

euro jämfört med budgeten 2016 till följd av de

förändringar som refereras ovan under rubriken

Personal samt p.g.a. nedskärningen i se-

mesterpengen (- 30 %) inom kommunsektorn

enligt det konkurrenskraftsavtal som slutits mel-

lan Finlands regering och arbetsmarknadsorga-

nisationerna.

Fr.o.m. 1.1.2017 kommer utgifterna (interna hy-

ror och städkostnader) för fritidsverksamheten i

Granhultsskolan, Svenska skolcentrum och Nya

paviljongen att finnas i användarenhetens bud-

get enligt uppdaterade användningsdata. Detta

minskar utgifterna med totalt 350 000 euro inom

den svenska utbildningen och ökar utgifterna

med samma summa för idrotts- och kulturtjäns-



98

tannuksia vuonna 2017.

Ruotsinkielisen opetuksen merkittävimmät säästötoimenpiteet vuonna 2017 ovat: - Tuntijakoa supistetaan viisi vuosiviikko-

tuntia luokilla 1–9,

- Lukion toteutuvien kurssien määrästä vä-

hennetään 15 kurssia,

- Henkilöstömenojen kokonaistarkastelu:

mm. avustajamäärän ja resurssituntien

vähentäminen, sijaiskustannusten karsi-

minen, tukiopetustuntien käytön tarkaste-

lu

- Erityisopetusta tehostetaan

- Materiaalikustannuksia vähennetään

terna år 2017.

De mest betydande sparåtgärderna inom den svenskspråkiga undervisningen år 2017 är följande: - Timfördelningen minskas med fem årsveck-

otimmar i åk 1–9,

- De förverkligade kursernas antal minskas

med 15 kurser i gymnasiet,

- Personalutgifterna som helhet ses över:

bl.a. minskning av assistenter och resurs-

timmar, minskning av vikariekostnader,

granskning av stödundervisningstimmar

- Specialundervisningen effektiviseras

- Materialkostnaderna minskas

Peruskoulut - Grundskolor TP TA TAE TS TS

Kotikuntakorvaukset - Hemkommunsersättn. Bokslut BG BGF Plan Plan

2 015 2 016 2 017 2 018 2 019

Saatavat kotikuntakorvaukset - Fås 1 149 483 1 318 711 1 654 797 1 654 797 1 654 797

Maksettavat kotikuntakorvaukset - Betalas -54 791 -54 791 -196 131 -196 131 -196 131



99

Granhultsskolan TP TA TA TS TS

Bokslut BG BG Plan Plan


Personal-Henkilökunta 48 51 46 46 46

Elevantal, medeltal-Oppilasmäärä, keskimäärin 406 407 390 390 390

från Grankulla-kauniaislaiset 360 365 354 354 354

från andra kommuner-muista kunnista 46 42 36 36 36

Gruppstorlek i medeltal-Keskimääräinen luokkakoko 18,4 18,6 18,6 18,6

€/elev

lärarlöner 3 347 3 325 3 362 3 244 3 244

löner- övrig personal 776 772 744 744 744

socialkostnader 1 045 1 068 1 070 1 038 1 038

elevbundna kostnader 474 545 537 521 521

interna utgifter 2 562 2 614 2 387 2 386 2 386

utgifter totalt 8 204 8 324 8 100 7 932 7 932

inkomster totalt 27 15 0 0 0

verksamhetsbidrag 8 177 8 309 8 100 7 932 7 932

Hagelstamska skolan TP TA TA TS TS




Elevantal, medeltal-Oppilasmäärä, keskimäärin 312 333 350 350 350



Gruppstorlek i medeltal-Keskimääräinen luokkakoko 19,7 19,3 19,3 19,3

Fått avgångsbetyg -Päättötodist.saaneita 89

€/elev

lärarlöner 4 716 4 595 4 225 4 091 4 091


socialkostnader 1 313 1 314 1 173 1 143 1 143



utgifter totalt 10 508 10 162 9 215 9 024 9 024





100

Gymnasiet Grankulla Samskola TP TA TA TS TS




Antal studerande, medeltal-Opiskelijamäärä, keskimäärin 288 292 306 306 306



Gruppstorlek i medeltal-Keskimääräinen luokkakoko 20,0 21,4 22 22,5

Avlagt studentexamen-Ylioppilastutk.suorittaneita 96

€/elev

lärarlöner 4 090 4 141 3 809 3 683 3 683


socialkostnader 1 082 1 124 1 013 980 980



utgifter totalt 9 188 9 334 8 255 8 080 8 080





101

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN

Kulttuuri ja vapaa-aikatoimi

Kultur- och fritidssektorn


Anders Lindholm-Ahlefelt Bokslut BG BGF Plan Plan

Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö - kultur- och fritidschef 2 015 2 016 2 017 2 018 2 019




Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen talousarvio-ta ja toimintaa valvoo kolme lautakuntaa: sivistyslautakunta, liikuntalautakunta ja nuorisolautakunta. Sivistyslautakunta vas-taa kaupungin kulttuuritoiminnasta, kirjas-tosta ja kansalaisopistosta. Jälkimmäiset kaksi toimivat itsenäisinä tulosyksikköinä. Liikuntalautakunta vastaa kaupungin lii-kuntatilojen ja -palveluiden tuottamisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Nuoriso-lautakunnan vastuualueeseen kuuluvat nuorisopalvelut ja kaupungissa tehtävä nuorisotyö. Toiminta Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen merkittävimmät toimenpiteet vuonna 2017 ovat: - Sivistystoimen yhteiset vuokraperusteet

otetaan käyttöön, tilojen markkinointia te-

hostetaan ja tilausvarausjärjestelmä uusi-

taan.

- Omatoimikirjastokonsepti käynnistetään.

- Paikallishistoriallisen arkiston materiaalin

digitointi jatkuu ja nettimuseo muuttuu

kulttuurihistorialliseksi mobiilipalveluksi

(SmartGrani).

- Nuorisovaltuuston toimintaa muutetaan

uuden kuntalain myötä.

- Nuorisotyöttömyyden minimoimiseen pa-

nostetaan, tavoitteena 0 %.

- Liikuntapaikkoja kehitetään syksyllä 2016

tehdyn liikuntapaikkaselvityksen mukaan.

Seurojen kanssa neuvotellaan uusista

malleista liikuntapaikkojen ylläpidossa.

- Liikuntaa ja liikettä Granissa -projektia

(liikuntamalleja kotouttamisen tueksi) jat-

ketaan ulkoisen rahoituksen puitteissa.

- Oaseniin avataan liikuntapalveluiden toi-

Budgeten och verksamheten inom kultur- och fritidssektorn övervakas av tre nämnder: bildningsnämnden, idrottsnämnden och ungdomsnämnden. Bildningsnämnden an-svarar för stadens kulturverksamhet, biblio-tek och medborgarinstitut. De två sist-nämnda verkar som självständiga resulta-tenheter. Idrottsnämnden ansvarar för un-derhåll och utveckling av stadens idrottsan-läggningar samt produktion och utveckling av idrotts- och motionstjänster. Till ung-domsnämndens ansvarsområde hör ung-domstjänsterna och det ungdomsarbete som görs i staden. Verksamhet De viktigaste åtgärderna inom kultur och fritid år 2017 är följande: - Gemensamma hyresprinciper införs för hela

bildningssektorn, marknadsföringen av loka-

lerna effektiveras och systemet för bokning

av lokaler förnyas.

- Konceptet för s.k. meröppet bibliotek (delvis

öppet utan personal) införs.

- Digitaliseringen av det lokalhistoriska arkivet

fortsätter och Internetmuseet ändras om till

en kulturhistorisk mobiltjänst (SmartGrani).

- Ungdomsfullmäktiges verksamhet ändras i

och med den nya kommunallagen.

- Satsningar görs på minimering av ung-

domsarbetslösheten; målet är 0 %.

- Idrottsanläggningarna utvecklas utifrån den

utredning som gjorts under hösten 2016.

Nya sätt att driva idrottsanläggningar för-

handlas fram med föreningarna.

- Projektet Motion och rörelse i Grani (mot-

ionsmodeller som stöd för integrering) forts-

ätter med extern finansiering.

- Idrottstjänsterna öppnar ett verksamhets-



102

mipiste, jossa mm. pukuhuone paranta-

maan Saharan kentän palvelua.

Henkilökunta Toimenkuvia ja organisaation rakennetta tar-kistetaan edelleen ja seuraavat muutokset on määrä toteuttaa vuoden alusta: Liikuntapalvelut. Suomen- ja ruotsinkielisen opetustoimen ilta- ja viikonloppuvahtimestarit siirtyvät sivistystoimen vuokrausperusteiden mukaisesti liikuntapalveluiden alaisuuteen (yhdestä vahtimestarin vakanssista tehdään liikuntapalvelukoordinaattori, muut jatkavat vahtimestareina), tavoitteena parantaa palve-lua liittyen koulujen liikuntasalien iltakäyttöön. Näin ollen seitsemän vakanssia siirtyy opetus-toimesta liikuntapalveluihin. Halli- ja kenttä-mestarin vakanssi (aikaisemmin erillinen hal-limestari ja kenttämestari) muutetaan liikunta-palveluiden organisaatiomuutoksen ja va-kanssin toimeenkuvamuutoksen seurauksena liikuntapaikkapäälliköksi. Muutos parantaa organisaation tehokkuutta ja synergioiden syntyä. Talous Talousarvion loppusumma on vapaa-aikatoimen osalta noin 2 % suurempi verrattu-na vuoden 2016 talousarvioon. Kasvu liittyy opetustoimista liikuntapalveluihin siirrettyjen ilta- ja viikonloppuvahtimestareiden palkka-menoihin sekä sisäisten vuokrakulujen siir-toon. Lisäksi koulujen vapaa-aikakäytöstä sekä uimahallin ulkoisista vuokralaisista saa-dut tulot kohdennetaan liikuntapalveluihin. Kasavuoren koulukeskuksessa sijaitsevan radiokerhon tilat siirretään nuorisopalveluista kulttuuripalveluiden alaisuuteen ja nuorisota-lon käyttöneliöt ovat tasattu siten vastaamaan nykyistä huonejakoa (hallinnon sekä liikunta- ja kulttuuripalveluiden osuudet ovat suurem-mat kuin ennen ja nuorisopalveluiden osuus pienempi). Säästötoimenpiteet: - Kirjasto siirtyy osittaiseen omatoimiauki-

oloon.

- Nuorten coaching-toiminnalle etsitään ul-

koista rahoitusmallia. Kaupungin rahoit-

tamisesta luovutaan.

- Lämmitettävä tekonurmi lämmitetään

lauhdevedellä ja hoidetaan mekaanisesti,

kaukolämmön käytöstä luovutaan.

- Avustuksia vähennetään 5 %.

Tuloja lisätään:

ställe i Oasen med bl.a. ett omklädningsrum

för att förbättra servicen vid Saharaplanen.

Personal Arbetet med att se över uppgiftsbeskrivningarna och organisationsstrukturen fortsätter och ytterli-gare förändringar planeras från början av året: Idrottstjänsterna. Kvälls- och veckoslutsvaktmäs-tarna inom finska och svenska skolväsendet flyttas över till idrottstjänsterna enligt bildnings-sektorns uthyrningsprinciper (en vaktmästarbe-fattning ändras till koordinator för idrottstjänster medan de andra fortsätter som vaktmästare). Målet är att förbättra de tjänster som ansluter till användningen av skolornas gymnastiksalar un-der kvällstid. Därmed flyttas sju (7) befattningar över från skolförvaltningen till idrottstjänsterna. Till följd av organisationsreformen inom idrotts-tjänsterna och en ändring av arbetsbeskrivning-en ändras hall- och planmästarbefattningen (ti-digare separat hallmästare och planmästare) till en befattning som idrottsplatschef. Förändringen ökar effektiviteten i organisationen och ger sy-nergieffekter. Ekonomi För fritidssektorns del är budgetens slutsumma ca 2 % högre än år 2016. Ökningen har att göra med löneutgifterna för de kvälls- och veckosluts-vaktmästare som flyttats från skolväsendet till idrottstjänsterna samt med en överföring av in-terna hyreskostnader. Dessutom bokförs in-komsterna från fritidsbruket av skollokalerna och från externa hyresgäster i simhallen hädanefter som inkomster för idrottstjänsterna. Radioklubbens utrymmen i Kasavuoren koulu-keskus överförs från ungdomstjänsterna till kulturtjänsternas budget, och ungdomsgårdens bruksareal har fördelats om för att motsvara den nuvarande rumsfördelningen (förvaltningens samt idrotts- och kulturtjänsternas andelar är större än förut och ungdomstjänsternas andel mindre). Sparåtgärder: - Biblioteket hålls delvis öppet utan personal.

- En extern finansieringsmodell söks för

coachingverksamheten för unga. Staden

slutar med finansieringen.

- Det uppvärmda konstgräset värms upp med

kondensvatten och sköts mekaniskt; upp-

värmningen med fjärrvärme upphör.

- Bidragen minskas med 5 %.

Inkomsterna utökas: - Bildningssektorns gemensamma hyresprin-

ciper.



103

- Sivistystoimen yhteiset vuokraperusteet.

Investoinnit Kauniaisten uimahallin hankesuunnittelu ete-nee yhteistyössä yhdyskuntatoimen kanssa. Kauniaisten keskusurheilukentän juoksuradal-le suunnitellaan uutta pinnoitusta. Nuorisotalon (Vapaa-ajantalo) tulevaisuuden käyttöä suunnitellaan yhteistyössä yhdyskun-tatoimen kanssa. Uuden paviljongin ääni- ja valotekniikkaa päi-vitetään vastaamaan tarpeita. Kaupunginkirjaston musiikkiosaston välikaton uusimista suunnitellaan

Investeringar Simhallens projektplanering fortskrider i samar-bete med samhällstekniken. Löpbanan på Grankulla centralidrottsplan plane-ras att få ett nytt ytskikt. Ungdomsgårdens (Fritidshuset) framtida an-vändning planeras i samarbete med samhälls-tekniken. Nya paviljongens ljud- och ljusteknik förnyas för att svara mot behovet. Planering pågår för att byta ut innertaket i stads-bibliotekets musikavdelning.

Sivistyslautakunta - Bildingsnämden



Kulttuuri- ja vapaa-aika päällikkö - kultur- och fritidschef 2 015 2 016 2 017 2 018 2 019






104

Kansalaisopisto TP TA TAE TS TS

Medborgarinstitutet Bokslut BG BGF Plan Plan


Vakinainen henkilökunta - Ordinarie anställda 5 5 5 5 5

Määräaikainen henklilökunta - Visstidsanställda 69 80 80 80 80

Opetustunteja yhteensä- Undervisningstimmar sammanlagt 8 807 9 000 9 000 9 000 9 000

normaalitunteja - normala timmar 7 975 8 400 8 400 8 400 8 400

maksupalvelutunnit - uppdragstimmar 832 600 600 600 600

Terveys ja hyvinvointi, tunnit - Hälsa och välmående, timmar 4 179 4 200 4 200 4 200 4 200

Kurssilaisia - Kursdeltagare 7 737 6 800 7 700 7 700 7 700

euro/tunti (netto) - euro/timme (netto) 69 69 66 66 66

Kaupungin osuus rahoituksesta - Stadens andel av finansieringen 44 % 47 % 43 % 43 % 43 %

Kaupungin osuus ulkoisista menoista - Stadens andel av externa utgifterna 31 % 32 % 29 % 29 % 29 %

Kaupunginkirjasto TP TA TAE TS TS

Stadsbiblioteket Bokslut BG BGF Plan Plan


Henkilökunta - Personal 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0

Kirjastokäynnit - Biblioteksbesök 147 213 150 000 150 000 150 000 150 000

Verkkokäynnit - Nätbesök 125 347 125 000 125 000 125 000 125 000

Lainoja - Lån 234 139 235 000 235 000 235 000 235 000

Hankittu aineisto - Anskaffat material 5 480 5 500 5 500 5 500 5 500

Lehtivuosikerrat - Tidningsårgångar 190 190 190 190 190

Tapahtumat - Evenemang 137 130 130 130 130

Avoinna, tunti/vuosi - Öppet, timmar/år 2 427 2 400 2 400 2 400 2 400

Kirjastokäynnit/aukiolotunti - Biblioteksbesök/öppettimme 61 63 63 63 63

Nettokulut/laina - Nettoutgift/lån 4,2 4,4 4,0 4,0 4,0

Nettokulut/kirjastokäynti - Nettoutgift/besök 6,6 6,9 6,3 6,3 6,3

Nettokulut/käynnit - Nettoutgift/besök *) 3,6 3,8 3,4 3,4 3,4

Kokonaislainauksen jakautuminen (% ) osastoittain:

Aikuiset - Vuxna 46 46 46 46 46

Lapset ja nuoret - Barn och unga 39 39 39 39 39

Musiikki - Musik 12 12 12 12 12

Varasto - Lager 3 3 3 3 3

*) sis. verkkokäynnit / nätbesök inkl.

Luvuissa ei ole huomioitu mahdollisen omatoimiaukiolon vaikutuksia.

Kulttuuripalvelut TP TA TAE TS TS

Kulturtjänster Bokslut BG BGF Plan Plan


Henkilökunta - Personal 1 1 1 1 1

Tapahtumat - Evenemang

yhteistyössä tuotetut & omat - samarbeten & egna 48 10 30 30 30

vuokralle annetut - uthyrda 231 340 240 250 250

Näyttelyt - Utställningar

yhteistyössä tuotetut & omat - samarbeten & egna 2 4 4 4

vuokralle annetut - uthyrda 15 20 20 20

Kävijämäärät - Besökarantal

yhteistyössä tuotetut & omat - samarbeten & egna 500 3 000 3 000 3 000

vuokralle annetut - uthyrda 20 000 13 000 14 000 15 000

euro/asukas (netto) - euro/inv. (netto) 105 109 108 105 105



105

TP TA TAE TS TS


Avustukset - Understöd 2015 2016 2017 2018 2019

Kauniaisten musiikkiopisto yht. - Grankulla musikinstitut tot. 299 194 304 050 290 580 292 700 292 700

Toiminta-avustus - Driftsbidrag 227 474 227 000 215 650 215 650 215 650

Vuokratuki - Hyresstöd 71 720 77 050 74 930 77 050 77 050

Kauniaisten kuvataidekoulu yht. - Grankulla bildkonstskola tot. 176 800 179 200 174 109 171 700 171 700


Vuokratuki - Hyresstöd 24 800 29 200 31 609 29 200 29 200

Suomen Kansallisooppera


Kauniaisten musiikkijuhlat


Suomen Luontokeskus Halitia-Haltia Finlands naturcentrum


Luckan i Helsingfors r.f.

Toiminta-avustus - Driftsbidrag 0 1 700 1 600 1 600 1 600

Kauniaisten orkesteri


Understödsföreningen för Jazzmusik i Grankulla


Nuorisopalvelut

Ungdomstjänster







Nuorisopalvelut TP TA TAE TS TS

Ungdomstjänster Bokslut BG BGF Plan Plan



Nuorisotalo käyntejä/ilta (keskimääräisesti) - Ungdomsgården besök/kväll (medeltal) 38 60 60 60 60

Iltatapahtumien kävijät/v - Kvällsevenemang besökare/år 1171 900 1 000 1 000 1 000

Kohtaamisia koulutyössä/vuosi - Möten i skolarbete/år 600 600 600 600 600

Kerhotoimintaan osallistuneet/vuosi - Klubbverksamhet, deltagare/år 90 40 50 50 50

euro/nuori (alle 19 v) (netto) - euro/ungdom (under 19 år). (netto) 2500/2016 226 250 210 210 210



106

Liikuntapalvelut

Idrottstjänster







Liikuntapalvelut TP TA TAE TS TS

Idrottstjänster Bokslut BG BGF Plan Plan



Uimahalli - Simhallen

Käynnit - Besök *) 80 162 135 000 100 000 100 000 100 000

euro/käynti (netto) - euro/besök (netto) **) 5,5 6,5 7,2 7,2 7,2

Jäähalli - Ishallen

Käyttötunnit - Timmar 4 700 5 100 5 000 5 000 5 000

Käyttöaste arkisin keskimäärin 8-14.30- Utnyttjandegrad vardagar i

genomsnitt 8-14.30 35.5% 30 % 30 % 30 %

Käyttöaste arkisin keskimäärin 7-8 ja 14.30-24 - 100 % 100 % 100 % 100 %

Utnyttjandegrad vardagar i genomsnitt 7-8 och 14.30-24

Käyttöaste viikonloppuisin - Utnyttjandegrad veckoslut 100 % 100 % 100 % 100 %

euro/tunti - euro/timmar 113,3 104,4 106,5 106,5 106,5

Palloiluhalli Kenttä 1 - Bollhallen Plan 1


Käyttöaste arkisin keskimäärin 8-16 - 26,2 % 50 % 35 % 35 % 35 %

Utnyttjandegrad vardagar i genomsnitt 8-16

Käyttöaste arkisin keskimäärin 16-22 - 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %


Käyttöaste viikonloppuisin - Utnyttjandegrad veckoslut 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %


Palloiluhalli Kenttä 2 - Bollhallen Plan 2


Käyttöaste arkisin keskimäärin 8-16 - 19,1 % 50 % 38 % 38 % 38 %


Käyttöaste arkisin keskimäärin 16-22 - 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %


Käyttöaste viikonloppuisin - Utnyttjandegrad veckoslut 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %


*) Uimahallin kävijämäärät ovat laskussa. Vaikuttavia tekijöitä lienee Leppävaaran uimahallin avautuminen ja uimahallitilojen pienuus/nykyinen kunto.

**) Kävijämäärän lasku vaikuttaa suoraan nostavasti hintaan/kävijä

107

HENKILÖSTÖ PERSONAL

KAUNIAINEN Henkilöstö - Personal GRANKULLA

109

HENKILÖSTÖ – PERSONAL Toimialat laativat talousarvion valmistelun yhteydessä henkilöstömitoituksen kehitystä koskevan arvion suunnittelukaudelle ml. elä-köityminen. Lisäksi siinä arvioidaan henkilös-tön määrää ja osaamista suhteessa toimin-taan ja palvelutuotannon tavoitteisiin. Henki-löstösuunnittelussa huomioidaan toiminnan mahdollisen lakisääteisen mitoituksen lisäksi seudullinen vertailu. Eri ammattiryhmien väli-siin työnjakoihin tulee myös kiinnittää huomio-ta. Samalla toimintaa tarkastellaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä sukupuolivaikutus-ten näkökulmasta. Työnantajana kaupungin tavoitteena on toimia tuloksellisen ja tuottavan työn ja työelämän laadun edistämiseksi ja taata henkilökunnal-leen mahdollisuudet työskennellä aikaansaa-vasti, osaavasti, osallistuen ja onnistuen. Ta-sa-arvo, arvostus ja yhdenvertaisuus kuvasta-vat organisaation johtamis- ja työskentelykult-tuuria. Henkilöstön sairauspäivien määriin pyritään vaikuttamaan alentavasti tukemalla ja kannustamalla myös omaehtoiseen tervey-destä ja kunnosta huolehtimiseen. Tavoittee-na on kehittää keinoja myös henkilöstön oma-ehtoisen terveydestä huolehtimisen edistä-miseksi. Tavoitteena hyvinvoinnin lisääminen ja sairauspoissaolopäivien määrän lasku. Henkilökunnan ikärakennetta, eläköitymisestä aiheutuvaa mahdollista osaamisvajetta ja nii-hin liittyviä toimenpiteitä käsitellään tarkemmin yhdessä esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa toimialojen henkilöstösuunnitteluun liittyen. Suomessa tällä hetkellä eläkeikä on 63-68 vuotta. Kauniaisissa iän perusteella eläköityneiden keski-ikä oli 64 vuotta. Henkilökunnan suurin ikäryhmä on 55-60 -vuotiaat.

I samband med budgetberedningen gör sek-torerna upp en kalkyl, beaktande även pension-eringarna, över den förväntade utvecklingen av personaldimensioneringen under planperioden. Kalkylen innehåller också en uppskattning av personalvolymen och kompetensen i förhållande till verksamheten och till målen för servicepro-duktionen. Vid personalplaneringen beaktas, förutom eventuell lagstadgad dimensionering, jämförelser inom regionen. Arbetsfördelningen mellan olika yrkesgrupper bör också ägnas uppmärksamhet. Samtidigt granskas verksam-heten ur jämlikhets- och likabehandlingssynvin-kel samt med avseende på jämställdhet mellan kvinnor och män. Som arbetsgivare har staden som mål att verka för att främja resultatrikt och produktivt arbete och god kvalitet i arbetslivet samt garantera sin personal möjligheter att arbeta effektivt, använda sin kompetens, visa engagemang och att lyckas. Jämlikhet, uppskattning och likabehandling är kännetecknande för organisationens ledarskaps- och arbetskultur. Staden strävar efter att minska personalens sjukfrånvarodagar genom att stödja hälso- och konditionsfrämjande verksamhet som de anställda frivilligt ägnar sig åt. Målet är att även utveckla medel för att främja personalens egna strävanden att ta hand om sin hälsa. Syftet med detta är att öka välbefinnandet och minska sjukfrånvaron. Personalens åldersstruktur, eventuellt kompe-tensunderskott på grund av pensioneringar samt åtgärder med anledning av dessa behandlas närmare tillsammans med cheferna och per-sonalförvaltningen i anslutning till sektorernas personalplanering. Pensionsåldern i Finland är för närvarande 63–68 år. I Grankulla var medel-åldern hos dem som gick i ålderspension 64 år. Den största åldersgruppen är 55–60-åringarna.


110

KEVA:n ennuste Kauniaisten kaupungin eläkepoistumasta vuosina 2012-2030 KEVA:s prognos över pensionsavgångar inom Grankulla stad 2012–2030.Bruna staplar = pensions-avgångar i Grankulla i %; grå kurva = hela kommunsektorn i %.

Henkilökunnan ikäjakauma (lkm) toimialoittain Personalens åldersfördelning (antal personer) sektorsvis

5

35

6

53

6

29

6

115

14

41

10

119

22

54

13

99

9

26

7

29

0

20

40

60

80

100

120

140

Yleishallinto Sosiaali- jaterveystoimi

Yhdyskuntatoimi Sivistystoimi

lkm

-29

30-39

40-49

50-59

60-


111

VAKANSSIT - VAKANSERLukumäärä - Antal TP-BS Syyskuu Muutos TAE - BU

2015 2016 2017 2017

YLEISHALLINTO 60,9 63,9 -9,8 54,1

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 153,7 152,7 -20,0 133,7

YHDYSKUNTATOIMI 57,0 57,0 0,0 57,0

SIVISTYSTOIMI 425,8 424,3 -9,5 414,8

YHTEENSÄ - SAMMANLAGT 697,4 697,9 -39,3 659,6

VAKANSSIT - VAKANSER

Syyskuu-September Muutos TAE-BU Muutos Muutos

2016 Ändr. 2017 2018 2019


KH ja KJ - STS och SD

kaupunginjohtaja 1,0 1,0

kaupunginsihteeri 1) 1,0 1,0

1,0 1,0 2,0 0,0 0,0

KAUPUNGINKANSLIA-STADSKANSLIET

Hallintopalvelut

kaupunginsihteeri 1,0 -1,0

hallintopäällikkö 1,0 1,0

kaupunginlakimies 1,0 1,0

hallintoassistentti 1,0 1,0

kielenkääntäjä 2) 1,1 1,1

keskusarkistonhoitaja 1,0 1,0

julkaisusihteeri 1,0 1,0

toimistosihteeri 1,0 1,0

keskuksenhoitaja 3) 1,0 1,0

keskus-toimistosiht. 1,0 1,0

vahtimestari 1,0 1,0

iltavahtimestari 0,5 0,5

11,6 -1,0 10,6 0,0 0,0

Henkilöstöhallinto

henkilöstöpäällikkö 1,0 1,0

palkkahallintosihteeri 1,0 1,0

palkkasihteeri 4) 4,5 -1,0 3,5

6,5 -1,0 5,5 0,0 0,0

Tiedottaminen

tiedotussihteeri 1,0 1,0

1,0 0,0 1,0 0,0 0,0 1) 60 % 1.1.2017 alk. 2) 2 x 60 % 3) tehtävät rahatoimiston kanssa 4) tehtävä lakkaa

1) 60 % fr.o.m. 1.1.2017 2) 2 x 60 % 3) uppgifter med drätseln 4) dras in


112


2016 Ändr. 2017 2018 2019 Ruoka- ja puhdistuspalvelut 1)

ruokapalvelupäällikkö 1,0 1,0

palveluesimies 1,0 1,0

ruokapalveluesimies 2,0 2,0

ruokapalvelutyönjohtaja 1,0 -1,0

ruokapalvelun hoitaja 17,8 -2,8 15,0

laitoshuoltaja 2,0 2,0

ruokapalv.hoit.-siivooja 3,0 -1,0 2,0

siivooja-ruokapalvelun hoitaja 1,0 1,0

siivooja 3,0 -3,0

31,8 -7,8 24,0 0,0 0,0

KAUPUNGINKANSLIA YHT. 50,9 -9,8 41,1 0,0 0,0

1) Ruoka- ja puhdistuspalveluissa lakkaute-taan yhteensä 7,8 avoinna olevaa, ei budjetoi-tua vakanssia. Ruokapalvelun hoitajien ja yhdistelmävakans-sien nimikkeet (18 vakanssia) muutetaan KVTESin ja tehtäväkuvausten mukaisiksi, eli kokki ja ruokapalvelun työntekijä -nimikkeiksi.

1) Sammanlagt 7,8 vakanta, icke-budgeterade befattningar dras in inom kost- och rengörings-servicen. Beteckningarna för kosthållsföreståndarna och de kombinerade vakanserna (18 st.) ändras till kock resp. kosthållsarbetare för att motsvara AKTA och arbetsbeskrivningarna.


2016 Ändr. 2017 2018 2019 TALOUSHALLINTO - EKONOMIFÖRVALTNING

talousjohtaja 1,0 1,0

taloussuunnittelija 1,0 1,0

talouspäällikkö 2,0 2,0

laskentasuunnittelija 1,0 1,0

pääkassanhoitaja 1,0 1,0

ostoreskontranhoitaja 2) 1,0 -1,0

tietohallintopäällikkö 1,0 1,0

IT-suunnittelija 1,0 1,0

tietohallintoasiantuntija 1,0 1,0

järjestelmäasiantuntija 2,0 2,0

TALOUSHALLINTO YHT. 12,0 -1,0 11,0 0,0 0,0

YLEISHALLINTO YHT. 63,9 -9,8 54,1 0,0 0,0

2) tehtävä vailla hoitajaa 2016/lakkautetaan

1) befattning utan innehavare 2016, dras in


113


2016 Ändr. 2017 2018 2019 SOSIAALI- JA TERVEYS - SOCIAL- OCH HÄLSOV.

HALLINTO

sosiaali-ja terveysjohtaja 1,0 1,0


toimistonhoitaja 0,5 0,5

2,5 0,0 2,5 0,0 0,0

SOSIAALIPALVELUT

sosiaalipalvelupäällikkö 1,0 1,0

sosiaalityöntekijä 3,0 3,0

lastenvalvoja 1,0 1,0

sosiaaliohjaaja 1,0 1,0

perheneuvoja 1,0 1,0

etuuskäsittelijä 1) 1,0 -1,0 1,0

palveluohjaaja 1,6 1,6

psykologi 1,1 1,1

kanslisti 0,5 0,5

11,2 -1,0 11,2 0,0 0,0

VANHUSPALVELUT

vanhuspalvelupäällikkö 1,0 1,0

osastonhoitaja 2) 4,0 -1,0 3,0

kotihoidon ohjaaja 1,0 1,0

projektipäällikkö 1,0 1,0

toimistonhoitaja 1,0 -1,0

sairaanhoitaja 2) 25,0 -11,0 14,0

lähihoitaja 2) 41,5 -6,0 35,5

laitoshuoltaja 10,5 10,5

ruokapalvh./-laitosh. 0,5 0,5

palvelukeskuksen johtaja 1,0 1,0


toiminnanohjaaja 1,0 1,0

laitosmies 1,0 1,0

89,0 -19,0 70,0 0,0 0,0

1) Vakanssi lakkautetaan 31.3.2017 (siirtyy KELAlle). 2 Siirtyy pois maaliskuussa 2017

1) Vakansen avlutas 31.3.2017 (flyttas till FPA). 2) Flyttas bort i mars 2017


2016 Ändr. 2017 2018 2019 TERVEYDENHUOLTO

ylilääkäri 1,0 1,0

terveyskeskuslääkäri 6,0 6,0


psykologi 1,0 1,0

psykiatrinen sairaanhoitaja 1,0 1,0

puheterapeutti 1,0 1,0

terveydenhoitaja 9,5 9,5


114


2016 Ändr. 2017 2018 2019 osastonhoitaja 1,0 1,0

perheohjaaja 1,0 1,0

sairaanhoitaja 4,5 4,5

terv.kesk.avustaja 1,0 1,0

lähihoitaja 2,0 2,0

vast.fysioterapeutti 1,0 1,0

fysioterapeutti 5,0 5,0

37,0 0,0 37,0 0,0 0,0

SUUN TERVEYDENHUOLTO

vastaava hammaslääkäri 1,0 1,0

tk-hammaslääkäri 3,0 3,0

osastonhoitaja 1,0 1,0

hammashoitaja 5,0 5,0

suuhygienisti 2,0 2,0

välinehuoltaja 1,0 1,0

13,0 0,0 13,0 0,0 0,0

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 152,7 -20,0 133,7 0,0 0,0


HALLINTO

yhdyskuntatoimen johtaja 1,0 1,0

toimialasihteeri 1,0 1,0

2,0 0,0 2,0 0,0 0,0

MAANKÄYTTÖYKSIKKÖ

maankäyttöpäällikkö 1,0 1,0

kiinteistöinsinööri 1,0 1,0

maankäyttöinsinööri 1,0 1,0

maanmittausteknikko 1,0 1,0

paikkatietokäsittelijä 1,0 1,0

kartoittaja 1,0 1,0

mittamies 1,0 1,0

vastaava mittamies 1,0 1,0

maankäyttösihteeri 1,0 1,0

9,0 0,0 9,0 0,0 0,0

YMPÄRISTÖTOIMI

ympäristöpäällikkö 1,0 1,0

1,0 0,0 1,0 0,0 0,0

TILAKESKUS

rakennuttajapäällikkö 1,0 1,0

projekti-insinööri 1,0 1,0

tilahallintosihteeri 1,0 1,0

3,0 0,0 3,0 0,0 0,0


115


2016 Ändr. 2017 2018 2019 Rakennuttaminen

rakennuttajainsinööri 1,0 1,0

projekti-valvoja 1,0 1,0

2,0 0,0 2,0 0,0 0,0

Kiinteistöpalvelut

kunnossapitoinsinööri 1,0 1,0

kiinteistömestari 1,0 1,0

kiinteistönhoitaja 5,0 5,0

huoltomestari 1,0 1,0

kirvesmies 3,0 3,0

11,0 0,0 11,0 0,0 0,0

KUNTATEKNIIKKA

kuntatekniikkapäällikkö 1,0 1,0

projekti-insinööri 1,0 1,0

kuntatekniikkainsinööri 1,0 1,0

kaupunginpuutarhuri 1,0 1,0



6,0 0,0 6,0 0,0 0,0

Kunnossapito

kunnossapitomestari 1,0 1,0

kunnossapitopuutarhuri 1,0 1,0

puutarhatyöntekijä 4,0 4,0

kunnossapitoetumies 1,0 1,0

traktorinkaivurin käyttäjä 1,0 1,0

traktorin käyttäjä 3,0 3,0

pyöräkuormaajan kuljettaja 1,0 1,0

kuorma-autonkuljettaja 2,0 2,0

sekatyömies 1,0 1,0

hautausmaanhoitaja 1,0 1,0

16,0 0,0 16,0 0,0 0,0

Konevarikko

koneteknikko 1,0 1,0

autonkuljettaja 1,0 1,0

auto-koneasentaja 2,0 2,0

4,0 0,0 4,0 0,0 0,0

RAKENNUSVALVONTA

rakennustarkastaja 2,0 2,0

assistentti 1,0 1,0

3,0 0,0 3,0 0,0 0,0

YHDYSKUNTATOIMI YHTEENSÄ 57,0 0,0 57,0 0,0 0,0


116


2016 Ändr. 2017 2018 2019 SIVISTYSTOIMI - BILDNING

HALLINTO

sivistystoimenjohtaja 1,0 1,0

oppimisympäristöjen kehittäjä 1) 1,0 1,0



3,5 0,0 3,5 0,0 0,0

Sivistystoimen hallinto Perustetaan yhteinen koulusihteerinpooli. Oppimisympäristöjen kehittäjän vakanssi jat-kuu vuosina 2017-18. 1) 80 %

Bildningssektorns förvaltning En gemensam skolsekreterarpool bildas. Lärmiljöplanerarens vakans fortsätter under åren 2017–18. 1) 80 %


2016 Ändr. 2017 2018 2019 VARHAISKASVATUS

varhaiskasvatuspäällikkö 1,0 1,0

päiväkodin johtaja 6,0 6,0

erityislastentarhanopettaja 3,0 1,0 4,0

lastentarhanopettaja 36,0 1,0 37,0

lastenhoitaja 42,0 -1,0 41,0

päiväkotiapulainen 8,0 8,0

keittäjä 2,0 2,0

ruokapalvelun hoitaja 5,0 5,0

vast. ruoanjakaja 1,0 1,0

henk.koht.avustaja 10,0 10,0

laitosapulainen 5,0 5,0

perhepäivähoitaja 6,0 -1,0 5,0

125,0 0,0 125,0 0,0 0,0


117


2016 Ändr. 2017 2018 2019 SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI

HALLINTO

opetuspäällikkö 1,0 1,0

luokanopettaja (valm) 1,0 1,0

nuorisotyöntekijä (valm) 1,0 1,0

mikrotukihenkilö 1,0 1,0

Irtaimistohoitaja 0,5 0,5

koulupsykologi 2,0 2,0

koulukuraattori 2,0 2,0

8,0 0,5 8,5 0,0 0,0 Opetustoimet Ilta- ja viikonloppuvahtimestarit siirtyvät kult-tuuri- ja vapaa-ajan toimeen. Irtaimistonhoitaja siirtyy hallinnon henkilökuntaan.

Undervisningsförvaltningarna Kvälls- och veckoslutsvaktmästarna flyttas över till kultur- och fritidssektorn. Inventarieskötaren flyttas över till förvaltningen.


2016 Ändr. 2017 2018 2019 MÄNTYMÄEN KOULU

koulusihteeri 1,0 1,0

koulunkäyntiavustaja av. 7,0 -3,0 4,0


iltavahtimestari, 21,25 h/vko 1,0 -1,0

viik.loppuvahtimestari, 21 h/vko 1,0 -1,0

11,0 -5,0 6,0 0,0 0,0

Opettajat

rehtori 1,0 1,0

luokanopettaja 22,0 1,0 23,0

erityisopettaja 3,0 3,0

maahanmuut.op. 1,0 -1,0

27,0 0,0 27,0 0,0 0,0

Tuntiopettajat

päätoim. tuntiop. 2,0 2,0

sivutoim. tuntiop. 3,0 -1,0 2,0

5,0 -1,0 4,0 0,0 0,0

MÄNTYMÄEN KOULU 43,0 -6,0 37,0 0,0 0,0

KASAVUOREN KOULU


koulunk.avustaja 3,0 3,0


iltavahtimestari, 32,5 h/vko 1,0 -1,0

vkl.vaht.mest. 27 h/vko 1,0 -1,0

irtaimistonhoitaja (½ Hgst) 0,5 -0,5

7,5 -2,5 5,0 0,0 0,0


118


2016 Ändr. 2017 2018 2019 Vakinaiset opettajat

rehtori 1,0 1,0

lehtori 28,0 1,0 29,0

erityisopettaja 1,0 1,0

OPO 1,0 1,0

31,0 1,0 32,0 0,0 0,0

Tuntiopettaja

päätoim.tuntiop. 4,0 -2,0 2,0

4,0 -2,0 2,0 0,0 0,0

KASAVUOREN KOULU 42,5 -3,5 39,0 0,0 0,0

KAUNIAISTEN LUKIO


1,0 0,0 1,0 0,0 0,0

Vakinaiset opettajat

rehtori 1,0 1,0

lehtori 20,0 2,0 22,0

21,0 2,0 23,0 0,0 0,0

Tuntiopettajat

päätoim.tuntiop. 7,0 -2,0 5,0

7,0 -2,0 5,0 0,0 0,0

KAUNIAISTEN LUKIO 29,0 0,0 29,0 0,0 0,0

MUU KOULUTOIMI

kouluk.avustaja muualla 2,0 -2,0 0,0

2,0 -2,0 0,0 0,0 0,0

SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI124,5 -11,0 113,5 0,0 0,0

SVENSKSPRÅKIGA UNDERVISNINGEN

FÖRVALTNING

undervisningschef 1,0 1,0

inventarieskötare 0,5 0,5

skolpsykolog 2,0 2,0

skolkurator 2,0 2,0

5,0 0,5 5,5 0,0 0,0

GRANHULTSSKOLAN

skolsekreterare 1,0 1,0

skolgångsbiträden 10,0 10,0

skolvärd 1,0 1,0

kvällsvaktmästare 1,0 -1,0

veckoslutsvaktm. 0,5 -0,5

13,5 -1,5 12,0 0,0 0,0


119


2016 Ändr. 2017 2018 2019 Ordinarie lärare

rektor 1,0 1,0

klasslärare 21,0 2,0 23,0

speciallärare 3,0 3,0

specialklasslärare 1,0 1,0

26,0 2,0 28,0 0,0 0,0

Timlärare

timlärare heltid 5,0 -2,0 3,0

timlärare deltid 6,0 -1,0 5,0

11,0 -3,0 8,0 0,0 0,0

Granhult 50,5 -2,5 48,0 0,0 0,0

HAGELSTAMSKA SKOLAN


skolgångsbiträde 3,0 3,0

vaktmästare 1,0 1,0

kvällsvaktmästare 1,0 -1,0

veckoslutsvaktm. 0,5 -0,5

6,5 -1,5 5,0 0,0 0,0

Ordinarie lärare

rektor 1,0 1,0

lektor 21,0 21,0

specialklasslärare 2,0 2,0


26,0 0,0 26,0 0,0 0,0

Timlärare

timlärare heltid 8,0 8,0

timlärare deltid 4,0 4,0

12,0 0,0 12,0 0,0 0,0

Hagelstam 44,5 -1,5 43,0 0,0 0,0

GYMNASIET GRANKULLA SAMSKOLA


1,0 0,0 1,0 0,0 0,0

Ordinarie lärare

rektor 1,0 1,0

lektor 16,0 16,0

studiehandledare. 1,0 1,0


timlärare 6,0 6,0

25,0 0,0 25,0 0,0 0,0

Timlärare

timlärare heltid 1,0 1,0

timlärare deltid 3,0 3,0

4,0 0,0 4,0 0,0 0,0

Gymnasiet 30,0 0,0 30,0 0,0 0,0

SVENSK UNDERVISNING 130,0 -3,5 126,5


120


2016 Ändr. 2017 2018 2019 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT

HALLINTO

kulttuuri -ja vapaaaikapäällikkö 1,0 1,0


2,0 0,0 2,0 0,0 0,0

KANSALAISOPISTO - MBI

rehtori 1,0 1,0


iltavahtimestari 0,3 0,3

suunnittelijaopettaja 1,0 1,0

liikunnanohjaaja 1,0 1,0

uimaopettaja 1,0 1,0

5,3 0,0 5,3 0,0 0,0

KIRJASTO - BIBLIOTEKET

kirjastonjohtaja 1,0 1,0

informaatikko 4,0 1,0 5,0

kirjastovirkailija 2,0 2,0

erikoiskirjastovirkailija 1,0 1,0

vast.kirjastovirkailija 4,0 -1,0 3,0

palvelusihteeri 1,0 1,0

13,0 0,0 13,0 0,0 0,0

KULTTUURIPALVELUT

kulttuurituottaja 1,0 1,0

1,0 0,0 1,0 0,0 0,0

SIVISTYSLAUTAKUNTA 21,3 0,0 21,3 0,0 0,0

NUORISOPALVELUT

erityisnuorisotyöntekijä 2,0 2,0

nuorisotyöntekijä 2,0 2,0

NUORISOPALVELUT YHT. 4,0 0,0 4,0 0,0 0,0

LIIKUNTAPALVELUT

halli- ja kenttämestari 1) 1,0 1,0

hallimestari 1) 1,0 -1,0

kenttämestari 1) 1,0 -1,0

laitosmies 1) 2,0 1,0 3,0

lippukassanhoitaja 2,0 2,0

uinninvalvoja 1) 3,0 -3,0

urheilulaitoksen hoitaja 1) 7,0 1,0 8,0

liikuntapalvelukoordinaattori 1,0 1,0


LIIKUNTAPALVELUT YHT. 16,0 5,0 21,0 0,0 0,0

1) Nimikkeen muutos 1) Ändring av beteckning


121


2016 Ändr. 2017 2018 2019 KULTTUURI- JAVAPAA-AIKAPALVELUT YHT.41,3 5,0 46,3 0,0 0,0

SIVISTYS YHT. 424,3 -9,5 414,8 0,0 0,0

YHTEENSÄ 697,9 -39,3 659,6 0,0 0,0


122

KAUNIAINEN Investoinnit - Investeringar GRANKULLA

123

INVESTOINNIT INVESTERINGAR


124


125

INVESTOINNIT - INVESTERINGAR (1000 €) TOTE TA OVK 2/2016 TA TS TS TS TS

Kokonais-

kustannukset

->12/2015 2016 ennuste 2017 2018 2019 2020 2021

MAA-ALUEET - MARKOMRÅDEN Hankinta - Inköp 100 100 100 100 100 100 100

Myynti - Försäljning 64 64 100 41 27 8 25

Myyntivoitto kirjataan käyttötalouteen

MENOT UTGIFTER 100 100 100 100 100 100 100

TULOT INKOMSTER 64 64 100 41 27 8 25

TALONRAKENNUS - HUSBYGGNAD


Kaupungintalon saneeraus - Sanering av stadshuset 28,9 1 500,0 1,0 0,0 29,9

lisämääräraha KV 16.3.2015 § 13 490,3

Yhdyskuntalautakunta 30.8. § 75

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD

Villa Breda palvelukeskus - servicecenter (KV 10.6.2013 § 10) 967,8 9 000,0 6 000,0 9 000,0 15 967,8



Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestoinnit - Underhåll och service av byggnader 800,0 800,0 1 000,0 1 000,0 1 000,0 1 000,0 1 000,0


SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI - FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN

Mäntymäen koulu

Hallintotilojen saneeraus ja ruokalan laajennus monitoimitilaksi, hankesuunnittelu -

Sanering av kansliutrymmen och utbyggnad av matsalen till

allaktivitetsrum,projektpl. (KH 28.8.2013 § 210) 7,0 50,0 93,0 2 000,0 2 100,0



SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN - RUOTSINKIELINEN OPETUSTOIMI

Svenska skolcentrum

Liikuntatilan saneeraaminen - Sanering av gymnastiksalen (KH 28.8.2013 § 213) 761,6 150,0 150,0 900,0 1 811,6



Fysiikka- ja kemianluokkien uudistaminen, H-osa, suunnittelu - Modernisering av

kemi- och fysiksalarna, H-delen, planering 17,2 50,0 50,0 150,0 750,0 967,2


Kaikki koulut - Samtliga skolor

Lukituksen ja kuluvalvonnan toteutus - Lås- och passersystem 20,0 25,2 210,0



KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI - KULTUR- OCH FRITIDSVERKSAMHET

Nuorisotalo - Ungdomgården

Talotekniikkasaneeraus, suunnittelu - Hustekniksanering (projektplanering) 94,3 50,0 50,0 80,0 224,3


Uimahalli - Simhallen

Uimahalli, hankesuunnittelu ja saneeraus - Simhallen, projektplanering och sanering 75,9 500,0 100,0 500,0 675,9


VSS-palloiluhalli - Skyddsrummet/bollhallen

Kalliosuojan välttämättömat korjaukset ja ajanmukaistaminen - 200,0 200,0 500,0 300,0 1 000,0Nödvändiga reparationer och modernisering av bergskyddsrummet


MENOT - UTGIFTER 13 029,1 7 469,2 14 340,0 3 850,0 1 000,0 1 000,0 1 000,0


126

INVESTOINNIT - INVESTERINGAR (1000 €) TOTE TA OVK 2/2016 TA TS TS TS TS

Kokonais-

kustannukset

->12/2015 2016 ennuste 2017 2018 2019 2020 2021

JULKINEN OMAISUUS - PUBLIK EGENDOM


Liikenneväylät - Trafikleder 800,0 520,0 800,0 800,0 800,0 800,0 800,0


Koivuhovin kunnallistekniikka - Kommunalteknik för Björkgård 600,0 550,0 100,0 650,0


Tunnelitien pohjoispään rakentaminen - Ombyggnad av Tunnelvägens norra del 550,0 550,0


Viheralueet - Grönområden 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0 200,0


Kirkonmäen puistoalueen kunnostus - Iståndsättning av kyrkbackens parkområde 100,0 100,0


Keskustan infrastruktuuri - Infrastrukturen i centrum 50,0 100,0 370,0 2 330,0 2 800,0




Keskusurheilukentän juoksuradan pinnoitus - Nytt ytskikt för Centralidrottsplanens löpbana 80,0 80,0


MENOT- UTGIFTER 2 389,0 1 370,0 1 550,0 3 980,0 1 000,0 1 000,0 1 000,0

TULOT- INKOMSTER

IRTAIN OMAISUUS - LÖS EGENDOM


Keskuskeittiön ja jakelukeitt. laitteiden uusiminen - Centralköket och utdeln.köket, ny utrustn. 110,0 60,0 112,0 145,0 50,0 20,0

IT-hankinnat, hallinto (KH) - IT-anskaffningar, förvaltningen 250,0 100,0 120,0 150,0 150,0 150,0 150,0


Maanmittauskalusto - Lantmäteriutrustning 50,0 50,0


Konekalusto - Maskinpark 370,0 370,0 400,0 340,0 340,0 350,0 350,0

Vaihtohyvitykset kirjataan käyttötalouteen - Ersättn. för bytesmaskiner bokförs på driften


SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI - FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN

Koulukalusteiden uusiminen - Förnyande av inredning 50,0 50,0 45,0 45,0 45,0 45,0 45,0

lautaukunta ei ole käsitellyt tätä investointihanketta, hankintaohjelman mukaisesti investoinnit

RUOTSINKIELINEN OPETUSTOIMI - SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN

Koulukalusteiden uusiminen - Förnyande av inredning 50,0 50,0 45,0 45,0 45,0 45,0 45,0

lautaukunta ei ole käsitellyt tätä investointihanketta, hankintaohjelman mukaisesti investoinnit


Nya Paviljongen uusi ääni- ja valotekniikka - 40,0

KH 17.8. § 127, sivistyslautakunta 30.8. § 32

MENOT - UTGIFTER 830,0 630,0 812,0 725,0 630,0 610,0 590,0

TULOT - INKOMSTER

OSAKKEET JA OSUUDET - AKTIER OCH ANDELAROsakepääoma - Aktiekapital 20,0 17,3 55,0 50,0 50,0 50,0 20,0

MENOT-UTGIFTER 20,0 17,3 55,0 50,0 50,0 50,0 20,0

MENOT YHTEENSÄ - UTGIFTER SAMMANLAGT 16 368,1 9 586,5 16 857,0 8 705,0 2 780,0 2 760,0 2 710,0 47 470,1

TULOT YHTEENSÄ - INKOMSTER SAMMANLAGT 64,0 64,0 100,0 41,0 27,0 8,0 25,0 240,0

NETTO 16 304,1 9 522,5 16 757,0 8 664,0 2 753,0 2 752,0 2 685,0 47 230,1


127

KIINTEÄ OMAISUUS - FAST EGENDOM

YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK Määräraha 2017-2021 100 000 € Ostot: 2017-2021 Katu- ja puistoaluetta tarpeen mukaan.

Anslag 2017-2021 100 000 € Förvärv: 2017-2021 Gatu- och parkområden efter behov.

Myynnit - Försäljning: Hinta-arvio – Beräknat pris 2017 Koivuhovintie 7 (Espoo) – Björkgårdsvägen 7 (Esbo) 900 000 2017 Bredanportti 8 - 1 276 000 2017 Bredanniitynkujan pientalotontit (useita) - 3 060 000 2018 Gallträsk, etelä – Gallträsk, södra 1 888 000 2019 Gallträsk, etelä – Gallträsk, södra 1 100 000 2020 Riistarinne 4, Jondalintie 16 - 480 000 2021 Kaupungintalon alue - 5 500 000 Tulot - Inkomster 2017 2018 2019 2020

Myyntivoitto - Försäljningsvinst 5 135 907 1 847 381 1 073 230 471 482

(Hankintahinta - Anskaffningspris) (100 093) (40 619) (26 770) (8 158)

2021 5 475 000 (25 000) Bredanportti 8 ja Bredanniitynkujan pientalo-tontit ovat siirtyneet talousarviosuunnitelmaan vuodelta 2016. Maanmyyntikohteitten myyntihintojen ja kau-pungin taseessa olevien hankintahintojen ero-tus (=myyntivoitto) tuloutetaan käyttötalou-teen.

Bredaporten 8 och småhustomterna vid Breda-ängsgränden har överförts till ekonomiplanen från år 2016. Skillnaden mellan markförsäljningsobjektens försäljningspris och deras anskaffningspris i sta-dens balans (=försäljningsvinsten) tas upp som inkomst i driftsbudgeten..


128

TALONRAKENNUS - HUSBYGGNAD Investointiaste kohoaa uudisrakentamisen osalta samalla kun kunnossapito- ja peruskor-jausinvestointiaste säilyy.

Investeringsgraden stiger för nybyggnationens del samtidigt som underhålls- och saneringsin-vesteringsgraden förblir oförändrad.

YLEISHALLINTO – ALLMÄN FÖRVALTNING Kaupungintalo – Stadshuset KAUPUNGINTALON SANEERAUS – SANERING AV STADSHUSET Määräraha 2017 3 200 000 € Perustelut Kaupunginvaltuuston saneeraushankkeelle myöntämä määräraha (3,2 M€) esitetään toistaiseksi poistettavaksi vaihtoehtojen ollessa vielä avoinna.

Anslag 2017 3 200 000 € Motiveringar Det anslag (3,2 mn €) som fullmäktige beviljat för saneringsprojektet föreslås strykas tills vi-dare, eftersom alternativen ännu är öppna.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI – SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD

VILLA BREDAN PALVELUKESKUS – SERVICECENTRET VILLA BREDA Määräraha 2017 9 000 000 € Perustelut Kauniaisten ikääntymispoliittinen strategia vuosille 2011 - 2016 sekä Maisemaraportti 2011 korostavat erityisesti senioriasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen liittyviä ky-symyksiä. Tehostetun palveluasumisen yksi-köiden rakentaminen keventää kaupungin laitospainotteista palvelurakennetta halutulla tavalla. Ryhmäkodit mahdollistavat palvelui-den suuntaamisen eri käyttäjäryhmille, ikäih-misten lisäksi esimerkiksi kehitysvammaisille on mahdollista suunnitella oma tuetun asumi-sen yksikkö. Tehostetun palveluasumisen paikkoja tulee rakennettavaksi yhteensä 64 kpl, joista 12 - 16 kpl on tarvittaessa osoitetta-vissa muille kuin ikäihmisten palveluille. Li-säksi tehostetun palveluasumisen yhteydessä on mahdollista järjestää lyhytaikaista interval-lihoitoa kotihoidon tukemiseksi. Päiväkeskus palvelee jatkossa nykyistä suu-rempaa käyttäjämäärää. Keittiötiloja on laa-jennettava, jotta voidaan tuottaa ateriat palve-

Anslag 2017 9 000 000 € Motiveringar Grankullas äldrepolitiska strategi 2011–2016 och Maisema-rapporten 2011 betonar särskilt frågor som gäller seniorboende och serviceboende med heldygnsomsorg. Byggandet av enheter för serviceboende med heldygnsomsorg lättar upp stadens institutionsdominerade servicestruktur på önskat sätt. Grupphemmen gör det möjligt att rikta in tjänsterna till olika användargrupper; utö-ver seniorer är det möjligt att planera en egen enhet med stödbostäder för t.ex. utvecklings-störda. Antalet platser som skapas för service-boende med heldygnsomsorg är totalt 64 st., av vilka 12–16 vid behov kan anvisas för andra än seniorer. Dessutom är det möjligt att i anslutning till serviceboendet ordna kortvarig intervallvård som stöd för hemvården. Dagcentret kommer att i fortsättningen betjäna ett större antal användare än idag. Köksutrym-mena måste förstoras för att man ska kunna producera måltider för serviceboendena och för lunchgäster. De hobby-, samlings- och motions-


129

luasumisyksiköihin ja lounasvieraille. Ennalta-ehkäisevää työtä varten tarvittavia askartelu-, kokoontumis- ja liikuntatiloja tulee niin ikään laajentaa ja mahdollistaa joustava monipuoli-nen tilojen hyödyntäminen. Vastaanottotilat eri toimijoille monipuolistavat palvelutarjontaa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hanke-suunnitelman 10.6.2013 sekä hankkeen mit-takaavasta johtuen myös luonnossuunnitelmat 16.3.2015. Hankkeen suunnittelun loppuun-saattaminen sekä urakkakilpailutus ajoittuvat vuodelle 2015 ja rakentaminen vuosille 2016 - 2018. Kaupunginvaltuusto on päätöksessään vah-vistanut hankkeen tavoitekustannuksiksi 15 M€.

lokaler som behövs i det förebyggande arbetet bör likaledes utvidgas, och de ska kunna utnytt-jas mångsidigt. Mottagningslokaler för olika aktö-rer gör serviceutbudet mångsidigare. Stadsfullmäktige godkände projektplanen 10.6.2013, samt p.g.a. projektets utsträckning även skissplanerna 16.3.2015. Planeringen av projektet slutfördes och anbudsförfarandet ge-nomfördes under år 2015, och byggandet sker under åren 2016–2018. Fullmäktige har i sitt beslut fastställt målkostna-derna för projektet till 15 miljoner euro.


RAKENNUSTEN YLLÄ- JA KUNNOSSAPITOINVESTOINTEJA – INVESTERINGAR FÖR UNDERHÅLL OCH SERVICE AV BYGGNADER Määräraha 2017 - 2021 1 000 000 €/v. Perustelut Vuosittainen 800t€ määräraha on osoittautu-nut riittämättömäksi kaikkien kuntoarvioissa havaittujen puutteiden ja ennalta arvaamatto-mien töiden teettämiseen. Töitä on jouduttu priorisoimaan ja osa on siirretty tehtäväksi myöhemmin. Korjausvelan kasvun hillitse-miseksi esitetään määrärahaan 200t€ vuosit-taista korotusta. Esitetty 1,0 miljoonan euron vuosittainen mää-rärahakaan ei tule riittämään koko korjausve-lan vaatimiin korjaustöihin vaan suuremmat kokonaisuudet tullaan hankesuunnitteluvai-heen jälkeen esittämään toteutettavaksi erilli-sinä investointihankkeinaan. Suunnitelmakauden vuosille 2017 - 2021 osoi-tetaan määräraha rakennusten kokonaista-loudellisen ja pitkäjänteisen yllä- ja kunnossa-pidon edellyttämiin kuntotutkimuksiin ja niiden perusteella suoritettaviin toimenpiteisiin sekä suunnitteluun energian säästön, rakennusau-tomaation ja rakennusten jätehuollon tarpeet huomioiden. Taulukkoon on koottu kaupungin kiinteistöjen PTS-suunnitelmissa ja kuntoar-voissa esiin tulleet korjaustarpeet. Kustannus-tasoltaan esitys tähtää pysyvämpään energia-tehokkuus- ja kunnossapitopainotteisuuteen talonrakennusinvestoinneissa

Anslag 2017 - 2021 1 000 000 €/år Motiveringar Det årliga anslaget på 800 000 euro har visat sig vara otillräckligt för åtgärdande alla brister som uppdagats i hustekniska besiktningar och för alla oförutsedda arbeten. Man har varit tvungen att prioritera det viktigaste och skjuta fram vissa arbeten. För att det eftersatta underhållet inte ska fortsätta att växa, föreslås en årlig höjning på 200 000 euro i anslaget. Inte ens det föreslagna årliga anslaget på 1,0 miljon euro kommer att räcka till för att åtgärda det eftersatta underhållet i sin helhet, utan det kommer att föreslås att alla större komplex efter projektplaneringen genomförs som separata investeringsprojekt. För ekonomiplaneåren 2017–2021 anvisas ett anslag för sådana fastighetsbesiktningar och av dessa föranledda åtgärder som ett totalekono-miskt och långsiktigt underhåll av byggnaderna förutsätter samt för planering med beaktande av behov som hänför sig till energisparande, bygg-nadsautomation och avfallshanteringen i bygg-nader. I tabellen har samlats reparationsbehov som lyfts fram i långsiktsplanerna för stadens fastigheter och i fastighetsbesiktningarna. I fråga om kostnadsnivån siktar förslaget på ett varakt-igare energieffektivitets- och underhållstänkande i husbyggnadsinvesteringarna.


130

Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestoin-tien vuoden 2017 määrärahavarauksen tasok-si on asetettu 1,0 miljoonaa euroa periaatteel-la, että varauksen puitteissa toteutetaan alla olevan alustavan työohjelman mukaisia hank-keita sekä rajallisten resurssien takia vuodelta 2016 siirtyneitä hankkeita ja tarvittaessa ano-taan lisämäärärahaa. Määrärahojen jako täs-mentyy v. 2017 alussa laadittavan työ-ohjelman myötä.

Anslagsreserveringen år 2017 för investeringar för underhåll och service av byggnader har satts på nivån 1,0 miljon euro utifrån principen att re-serveringen ska räcka till för projekt enligt det preliminära arbetsprogrammet nedan samt för projekt som på grund av begränsade resurser flyttats fram från 2016. Vid behov ansöks om tilläggsanslag. Fördelningen av anslagen precis-eras i arbetsprogrammet i början av 2017.

Rakennusten yllä- ja kunnossapitoinvestointeja TS TS TS TS TS

2017 2018 2019 2020 2021

Kaupungintalo 385 206 100 170

Svenska Skolcentrum 55 90

Nya Pavi l jongen 50 10 16

Val lmogård 10

Uimahal l i

VSS pal loi luhal l i 35

Nuorisotalo 40 100

Rakennuskonttori 15 30

Terveyskeskus 70 40 110 30 10

Heikel intien päiväkoti A)

Folkhälsanin päiväkoti

Puis tokujan päiväkoti A)

Grankotten päiväkoti 48,5

Pikku Akatemian päiväkoti 88 10 58,5

Satuvuoren päiväkoti A)

Tammikumpu (vuodeosasto)

Annex Valmukuja 3 12 45

Asematie 17

Mäntymäen koulu 40 95 90 60

Kasavuoren koulukeskus 130 11 266 35 10

Granhultsskolan 50 35 60

Oasen / Saharan pukusuoja 15

Keskusurhei lukentän katsomo 110

Jäähal l i 50 22 20

Vi l la Anemone

Vi l la Frosterus A) 18

Tammikumpu asuntola

Vi l la Junghans 45 25 192

Kirjasto 58 10 31 110

Kansala isopis to Petra 12 84 301 31

Smeds intie 8 asunto 15

Jäähal l in asunto 22

Muut rakennusten yl lä- ja kunnossapitoinvestoinnit 43 10 26,5 26,5

- Ennalta arvaamattomat työt 145 145 145 145

KAIKKI YHTEENSÄ (TAVOITETASO n. 1,0 M€/v) 1186,0 1063,5 951,5 903,0 469,0


131


Kaikki koulut – Alla skolor LUKITUS JA KULUNVALVONTA – LÅS OCH PASSERSYSTEM Määräraha 2017 210 000 € Perustelut Hankkeen tavoitteena on määrittää kaikkien koulujen lukitus- ja kulunvalvontatarpeita pal-veleva koulukohtainen ja yksinkertainen jär-jestelmä, joka on yhteensopiva koko kaupun-gin kiinteistökannan vastaavien järjestelmien kanssa. KH on 25.3.2015 hyväksynyt (§ 79) hanke-suunnitelman ja samalla vahvistanut hank-keen määrärahaksi 230 000 €, josta 20 000 € toteutussuunnitteluun vuonna 2016 ja 210 000 € toteutukseen 2017.

Anslag 2017 210 000 € Motiveringar Syftet med projektet är att fastställa ett lås- och passersystem som passar alla skolornas behov, fungerar bra för de enskilda skolorna och är så enkelt som möjligt. Samtidigt ska systemet vara kompatibelt med motsvarande system i stadens andra fastigheter. Stadsstyrelsen godkände projektplanen 25.3.2015 (§ 79) och fastställde samtidigt ansla-get till 230 000 €, av vilket 20 000 € anvisades för projektplanering år 2016 och 210 000 € för genomförande år 2017.

SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI – FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN

Mäntymäen koulu HALLINTOTILOJEN SANEERAUS JA RUOKALAN LAAJENNUS MONITOIMITILAKSI, HANKESUUN-NITTELU – SANERING AV KANSLIUTRYMMEN OCH UTBYGGNAD AV MATSALEN TILL ALLAKTIVI-TETSRUM, PROJEKTPLANERING Määräraha 2017 2 000 000 € Perustelut Käyttäjähallintokunta on tarveselvityksessään esittänyt koulun nykyistä ruokasalin laajennus-ta monitoimitilaksi sekä nykyisiä hallintotiloja saneerattavaksi. Molemmat tilat sijaitsevat koulun C-osassa. Ruokasalin osalta laajennustarve tulee tilan-ahtaudesta nykyisillä oppilasmäärillä ja muu-tostarve monitoimitilaksi nykyisten oppimis-ympäristöjen tarpeista. Laadittavana oleva hankesuunnitelma perus-tuu hyväksyttyyn tarveselvitykseen ja KV:n päätökseen 7.11.2016, jonka mukaan koulu on jatkossakin alakoulu. Hankkeen kokonaiskustannukset tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Anslag 2017 2 000 000 € Motiveringar Användarförvaltningen har i sin behovsutredning föreslagit att skolans nuvarande matsal byggs ut till en allaktivitetslokal och att de nuvarande ad-ministrativa utrymmena saneras. Båda utrym-mena är belägna i skolans C-del. För matsalens del beror utvidgningsbehovet på att den är trång för det nuvarande elevantalet, medan behovet att åstadkomma en allaktivitets-lokal beror på dagens behov i fråga om lärmil-jöer. Den projektplan som görs upp utgår från en godkänd behovsutredning och STF:s beslut 7.11.2016 enligt vilken skolan även i fortsätt-ningen är en lågstadieskola. De totala kostnaderna för projektet preciseras under den fortsatta planeringen.


132

RUOTSINKIELINEN OPETUSTOIMI – SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN Svenska skolcentrum LIIKUNTATILAN SANEERAAMINEN – SANERING AV GYMNASTIKSALEN (HANKESUUNNITTELU – PROJEKTPLANERING) Määräraha 2017 900 000 € Perustelut Liikuntatila rakennettiin vuonna 1972 ja sitä käytetään sekä voimistelusalina että juhlasali-na. Se on perusteellisen korjauksen tarpees-sa: kaikki pinnat tulee uusia, äänitekniikka tulee uusia, pimennystekniikka on puutteelli-nen ja varastotiloista on puute. Hankesuunni-telman hyväksyttämisvaiheessa käyttäjät esit-tivät toiveen liikuntasalin takatiloihin rakennet-tavasta kuntosalista, jonka kustannusarvio on 50 000 €. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hanke-suunnitelman täydennettynä kuntosalilla ko-kouksessaan 25.4.2016 (§2). Hankkeen toteutus ajoittuu kesä-syyskuulle 2017

Anslag 2017 900 000 € Motiveringar Gymnastiksalen är byggd 1972 och används också som festsal. Den behöver grundlig reno-vering: alla ytor och ljudtekniken bör förnyas, mörkläggningstekniken är bristfällig och förråds-utrymmena är otillräckliga. I samband med att projektplanen lades fram för godkännande fram-förde användarna önskemål om byggande av ett gym bakom gymnastiksalen. Kostnadsförslaget för gymmet uppgår till 50 000 euro. Fullmäktige godkände projektplanen, komplette-rad med gymmet, 25.4.2016 (§ 2). Projektet förverkligas i juni–september 2017.

FYSIIKKA- JA KEMIALUOKKIEN UUDISTAMINEN, H-OSA, SUUNNITTELU – MODERNISERING AV FYSIK- OCH KEMISALARNA, H-DELEN, PLANERING Määräraha 2017 150 000 € Määraraha 2018 750 000 € Perustelut Nykyisten fysiikan ja kemian luokkien tilat ja varustelu ajanmukaistetaan. Kaupunginhallitus on hyväksynyt (9.12.2015) hankkeen tarveselvityksen lisärakennuksen ja H-osan osalta. Samalla kaupunginhallitus oh-jeisti hankesuunnittelussa etsimään vaihtoeh-toisia ratkaisuja fysiikan ja kemian opetuksen akuutteihin ongelmiin. Vuodelle 2017 esitetään 150 000 € urakkalas-kentasuunnitteluun ja tarkemman kustannus-arvion laatimiseen. Hankkeen aikaisin toteu-tusajankohta on helmi-elokuu 2018.

Anslag 2017 150 000 € Anslag 2018 750 000 € Motiveringar De nuvarande fysik- och kemisalarna inklusive utrustning moderniseras. Stadsstyrelsen har 9.12.2015 godkänt behovsut-redningen för projektet i fråga om tillbyggnaden och H-delen. Samtidigt uppmanade styrelsen sektorerna att vid projektplaneringen utreda möj-liga alternativa lösningar för att lösa de akuta problemen inom fysik- och kemiundervisningen. För 2017 föreslås 150 000 € för entreprenadbe-räkning och utarbetande av en detaljerad kost-nadskalkyl. Projektet kan tidigast genomföras i februari–augusti 2018.


133

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI – KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN Nuorisotalo – Ungdomsgården

TALOTEKNIIKKASANEERAUS, SUUNNITTELU – HUSTEKNIKSANERING, PROJEKTPLANERING Määräraha 2017 80 000 € Perustelut Suunnitellaan nuorisotalon talotekniikkasanee-raus vuonna 2016 laaditun hankesuunnitelman pohjalta. Suunnittelun tärkeimpänä lähtökohta-na on yhteen sovittaa käyttäjien tarpeet ja van-han kiinteistön ominaisuudet.

Anslag 2017 80 000 € Motiveringar Ungdomsgårdens hustekniska sanering plane-ras utifrån projektplanen från 2016. Det viktig-aste målet vid planeringen är att anpassa den gamla fastigheten till användarnas behov.

Uimahalli – Simhallen

HANKESUUNNITTELU JA SANEERAUS – PROJEKTPLANERING OCH SANERING Määräraha 2017 500 000 € Perustelut Rakennuksesta laadittujen kuntoarvioiden pohjalta on ilmennyt tarvetta laajamittaiselle saneeraukselle. Rakennuksen sekä sen lait-teiden ja koneiden teknisen kunnon ja sanee-raustarpeen laajuuden tarkempaa selvittämis-tä varten on teetetty nykytilaselvitys. Mainitun nykytilaselvityksen pohjalta on yhdyskunta-toimessa tehty uimahallin saneerauksesta tarveselvitys, jonka KH on 6.5.2015 hyväksy-nyt (§ 106), päätyen peruskorjausvaihtoeh-toon. Hanke on sisältynyt vuosien 2016 – 2020 in-vestointiohjelmaan siten, että kaupunginval-tuuston hyväksymässä vuoden 2016 talousar-viossa on ollut hankkeen toteutussuunnitel-mien tekoon varattuna määräraha vuodelle 2016. Laajassa peruskorjausvaihtoehdossa on otet-tu aikalisä erityisen korkeiksi osoittautuneiden toteutuskustannusten vuoksi. Hankesuunni-telmaa päivitetään vaihtoehdolla, jossa korja-taan akuuteimmat puutteet ja pyritään jatka-maan hallin käyttöikää 5-10 vuotta. Samanai-kaisesti kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja tule-valle uimahalliratkaisuille.

Anslag 2017 500 000 € Motiveringar Bedömningarna av byggnadens skick visar på omfattande saneringsbehov. En utredning av byggnadens nuvarande skick har gjorts upp med tanke på närmare utredning av byggnadens och den tekniska utrustningens skick och omfatt-ningen av saneringsbehovet. Utgående från ut-redningen av byggnadens nuvarande skick har samhällstekniken gjort en behovsutredning om simhallens sanering. Styrelsen godkände den 6.5.2015 (§ 106) och valde alternativet totalre-novering. Projektet har ingått i investeringsprogrammet för åren 2016–2020 på så sätt att den godkända budgeten för år 2016 innehöll ett anslag för upp-görande av genomförandeplan år 2016. I fråga om det omfattande totalrenoveringsalter-nativet har man tagit timeout på grund av att byggkostnaderna har visat sig vara synnerligen höga. Projektplanen kompletteras med ett alter-nativ som går ut på att åtgärda de mest akuta bristerna och förlänga hallens livscykel med 5–10 år. Samtidigt kartläggs olika alternativ för en framtida simhallslösning.


134

VSS-Palloiluhalli - Skyddsrummet/bollhallen

KALLIOSUOJAN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT KORJAUKSET JA AJANMUKAISTAMINEN - NÖDVÄNDIGA REPARATIONER OCH MODERNISERING AV BERGSKYDDSRUMMET Määräraha 2017 500 000 € Määräraha 2018 300 000 € Perustelut Kaupungin ainoana yleisenä väestönsuojana toimivan kalliosuojan määräaikaistarkastuk-sissa on ilmennyt tarvetta toiminnan kannalta välttämättömille korjaustöille sekä väestön-suojelullisten järjestelmien ajanmukaistamisel-le. Samalla suojan henkilömitoitusta on mah-dollista kasvattaa nykyisestä. Tietohallinnon palvelintilat siirretään kalliosuojaan rakennet-taviin tiloihin, jolloin voidaan hyödyntää väes-tönsuojelumääräysten pohjalta sinne raken-nettavaa varavoimajärjestelmää sekä kyseis-ten tilojen vähäisempää jäähdytystarvetta. Palvelintilat on joka tapauksessa siirrettävä pois kaupungintalolta ennen sen saneeraa-mista tai purkamista.

Anslag 2017 500 000 € Anslag 2018 300 000 € Motiveringar De regelbundet återkommande besiktningarna av bergskyddsrummet, som är stadens enda allmänna skyddsrum, har pekat på behov av reparationer som är nödvändiga för att skydds-rummet ska fungera. De tekniska systemen i skyddsrummet behöver också moderniseras. Samtidigt är det möjligt att höja skyddsrummets persondimensionering. Dataadministrationens serverrum flyttas in i lokaler som byggs i berg-skyddsrummet, vilket gör att man kan utnyttja det reservkraftsystem som installeras i skydds-rummet enligt bestämmelserna om befolknings-skydd, och dessutom kräver skyddsrummet mindre kylning. Serverrummet måste i vilket fall som helst flyttas bort från stadshuset innan hu-set saneras eller rivs.


135

JULKINEN OMAISUUS - PUBLIK EGENDOM

YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK LIIKENNEVÄYLÄT – TRAFIKLEDER Määräraha 2017 - 2020 800 000 €/v. Budjetin hyväksymisen jälkeen YLK hyväksyy kohteittaisen työohjelman kunakin vuonna toteutettavista kohteista. Työohjelmassa huomioidaan alustavan koh-deluettelon mukaisesti erityisesti kaupungin kehittämisstrategian tarpeet sekä seudullisesti hyväksytyt strategiat yms. Perustelut Kadunrakennuskohteet sisältävät katujen ja kevytliikenneväylien saneerauksen ja paran-tamisen, uusien katujen ja kevytliikenne-väylien rakentamisen, kaavojen toteuttamisen edellyttämät katutyöt, kunnallistekniset perus-parannuskohteet, liikenneturvallisuuden pa-rantamiskohteet sekä esteettömän ympäristön kohteet. Päällystyskohteet sisältävät erilliset-päällystyskustannukset. Valaistuskohteet sisältävät erilliset valaistuk-sen ja rakentamis- ja saneerauskohteet

Anslag 2017 - 2020 800 000 €/år Efter att budgeten godkänts ska samhällstek-niska nämnden godkänna ett arbetsprogram för de projekt som ska genomföras under respektive år. I arbetsprogrammet beaktas enligt en preliminär objektsförteckning särskilt behoven i stadens utvecklingsstrategi samt regionalt godkända strategier o.d. Motiveringar Gatubyggnadsprojekten omfattar sanering och förbättring av gator och gång- och cykelleder, byggande av nya gator och gång- och cykelle-der, de gatuarbeten som genomförandet av de-taljplaner förutsätter, kommunaltekniska sane-ringsprojekt, projekt för förbättrande av trafiksä-kerheten samt projekt som främjar en tillgänglig miljö. I beläggningsprojekten ingår separata be-läggningskostnader. Belysningsprojekten omfattar separata projekt för byggande och sanering av gatubelysning.

KOIVUHOVIN KUNNALLISTEKNIIKKA - KOMMUNALTEKNIK FÖR BJÖRKGÅRD Määräraha 2017 100 000 € Perustelut Lainvoimaisen Koivuhovin alueen asemakaa-van toteuttamiskelpoiseksi saattaminen edel-lyttää korttelin 501 alueella sijaitsevan kunnal-listekniikan siirtotöitä. Kunnallistekniikan ra-kentaminen mahdollistaa asunto-ohjelman mukaisen asuntorakentamisen alueella. Vuo-den 2017 määräraha varataan nykyisen vesi-huollon siirtämiseen pois kaavoitetuilta AK-tonteilta.

Anslag 2017 100 000 € Motiveringar För att den laga kraft vunna detaljplanen för Björkgård ska kunna genomföras, måste kom-munaltekniken i kvarter 501 flyttas. Kommunal-tekniken är en förutsättning för bostadsbyggan-det i området i enlighet med bostadsprogram-met. Anslaget för 2017 är avsett för bortflyttning av den nuvarande vattenförsörjningstekniken från de planlagda AK-tomterna.


136

TUNNELITIEN POHJOISPÄÄN RAKENTAMINEN – OMBYGGNAD AV TUNNELVÄGENS NORRA DEL Määräraha 2018 550 000 € Perustelut Kadun etelä- ja pohjoisosien peruskorjaus on toteutettu kahdessa vaiheessa osana keskus-ta-alueen kehittämistä ja ajoitettuna ennen talonrakentamisen aloituksia Laaksotien ja Helsingintien kortteleissa. Asemakaava mää-rittelee toteutuksen bulevardimaisena. Keski-osan peruskorjaus tunnelin kohdalla jää odot-tamaan kaupunkiradan toteutusajankohtaa. Vuonna 2018 on tarkoitus rakentaa liikenne-ympyrä Tunnelitien pohjoispäähän. Ratkaisu parantaa liikenneturvallisuutta ja on sovitettu yhteen kaupunkiradan siltasuunnitelmien kanssa.

Anslag 2018 550 000 € Motiveringar Ombyggnaden av gatans södra och norra delar har utförts i två steg som en del av utvecklingen av centrumområdet före byggstarten i Dalvägens och Helsingforsvägens kvarter. Enligt detaljpla-nen ska gatan ha en boulevardliknande utform-ning. Saneringen av den mittersta delen, där gatan passerar tunneln, får vänta på utbyggna-den av stadsbanan. Avsikten är att under 2018 bygga en rondell i norra ändan av Tunnelvägen. Lösningen förbätt-rar trafiksäkerheten och har anpassats till bro-planerna för stadsbanan.

VIHERALUEET – GRÖNOMRÅDEN Määräraha 2017 - 2021 200 000 € / vuosi Perustelut Viheralueiden kunnostukset jatkuvat tavoit-teena viihtyisä, turvallinen ja huoliteltu kau-punkikuva. Kauniaistentien eteläpuoleinen puistoalue hulevesiojineen kunnostetaan ja huonokuntoiset valaisimet uusitaan. Hau-tausmaata rajaava verkkoaita korvataan alu-een yleisilmeeseen soveltuvammalla metal-liaidalla. Kulttuurihistoriallisesti merkittävää Paul Olssonin puistoaluetta kehitetään vähitel-len puistoarboretumiksi. Leikkipuistojen, päi-väkotien ja koulujen pihoille uusitaan leikkivä-lineitä turvallisuusraporttien perusteella. Kau-pungin sisääntuloväylien ilmettä kohennetaan alueelle soveltuvan, harkitun ympäristötaiteen keinoin.

Anslag 2017 - 2021 200 000 €/år Motiveringar Iståndsättningen av grönområden fortsätter med målet att hålla staden trivsam, trygg och välan-sad. Parkområdet söder om Grankullavägen samt dagvattendiket restaureras och belys-ningsarmaturer som är i dåligt skick byts ut. Nät-stängslet vid begravningsplatsen ersätts med ett staket i metall som bättre passar ihop med mil-jön på platsen. Det kulturhistoriskt betydelsefulla grönområdet i Paul Olssons park utvecklas gradvis till ett arboretum i parkmiljö. Lekredskap i lekparker och på daghems- och skolgårdar förnyas utgående från säkerhetsrapporterna. Stadens infartsleder ges en ansiktslyftning med hjälp av väl utvald miljökonst som passar in i omgivningen.

KIRKONMÄEN PUISTOALUEEN KUNNOSTAMINEN – ISTÅNDSÄTTNING AV KYRKBACKENS PARKOMRÅDE Määräraha 2018 100 000 € Perustelut Kadunrakennustyöt tulevat muuttamaan alu-een korkeussuhteita huomattavasti, mikä ai-kaansaa suunnittelutarpeen tietä rajaavalle

Anslag 2018 100 000 € Motiveringar Gatubyggnadsarbetena kommer att ändra om-rådets höjdförhållanden avsevärt, vilket leder till ett behov att planera det parkområde som grän-


137

puistoalueelle sekä kirkolle johtavien kevyen liikenteen väylille. Tavoitteena on samalla hienovaraisesti perusparantaa maisemallisesti merkittävä Tunnelitien näkymäakselin pääte-piste, Kauniaisten Kirkonmäki, tarpeellisin osin siten, että lopputuloksena on korkealaatuinen, kaupunkikuvaan soveltuva puisto.

sar till vägen samt gång- och cykelvägarna till kyrkan. Avsikten är att samtidigt, till behövliga delar, varsamt restaurera den landskapsmässigt viktiga kyrkbacken i Grankulla, som utgör änd-punkten på Tunnelvägens siktaxel, så att slutre-sultatet blir en högklassig park som passar in i stadsbilden.

KESKUSTAN INFRASTRUKTUURI - INFRASTRUKTUREN I CENTRUM Määräraha 2017 370 000 € Määräraha 2017 2 330 000 € Perustelut Liikekeskustan uudistamisen edellyttämän infrastruktuurin toteutukseen varattava määrä-raha, joka tarkentuu hankkeen edetessä talon-rakentamistyön valmistumisaikataulujen mu-kaisesti. Alkuperäinen kokonaismääräraha hankkeelle on ollut n. 7,2 miljoonaa euroa. Toteutussuun-nitelmat päivitetään ja yhteen sovitetaan alka-vien talonrakennushankkeiden kanssa vuoden 2017 aikana. Rakentaminen alkaa vuoden 2018 aikana kuitenkin huomioiden talonra-kennushankkeiden eteneminen.

Anslag 2017 370 000 € Anslag 2017 2 330 000 € Motiveringar Anslag för genomförande av den infrastruktur som ombyggnaden av centrum kräver. När arbe-tet framskrider preciseras anslaget enligt tidschemat för byggandet av husen. Ursprungligen var det totala anslaget för pro-jektet ca 7,2 miljoner euro. Genomförandepla-nerna uppdateras och samordnas med nya hus-byggnadsprojekt under 2017. Byggandet påbör-jas under år 2018, dock så att man beaktar hur husbyggnadsprojekten framskrider.

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI – KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN

KESKUSURHEILUKENTÄN JUOKSURADAN PINNOITUS - NYTT YTSKIKT FÖR CENTRALIDROTTSPLANENS LÖPBANA Määräraha 2017 80 000 € Perustelut Keskusurheilukentän juoksurata on pinnoitettu vuonna 1996 Novotan WS pinnoitteella, en-nen tätä pinnoitteena oli kumiasfaltti. Juoksu-radan pinnoite on näin ollen lähes 20 vuotta vanha ja se näkyy kentän kunnossa. Kentän pinta on kauttaaltaan lähes loppuun kulunut, radasta on halkeillut paloja irti ja kentän viivat ovat kuluneet lähes huomaamattomiksi. Ko-vimmalla kulutuksella olevat juoksuradan koh-dat sekä suorituspaikat ovat vaarallisen liuk-kaita, tästä on seurauksena turvallisuusriski käyttäjille

Anslag 2017 80 000 € Motiveringar Löpbanan på centralidrottsplanen, som tidigare hade bestått av gummiasfalt, fick år 1996 ett ytskikt av Novotan WS. Ytskiktet är således närmare 20 år gammalt och det påverkar pla-nens skick. Ytskiktet är genomgående så gott som utslitet, bitar har lossnat och konturlinjerna har till en stor del suddats ut av slitage. De delar av banan som är mest utsatta för slitage samt banavsnitten för andra idrottsgrenar har blivit farligt hala, vilket utgör en säkerhetsrisk för an-vändarna.


138

IRTAIN OMAISUUS - LÖS EGENDOM Keskuskeittiö - Centralköket KESKUSKEITTIÖN JA JAKELUKEITTIÖN LAITTEIDEN UUSIMINEN – FÖRNYANDE AV UTRUSTNING I CENTRALKÖKET OCH UTDELNINGSKÖKET Määräraha 2017 112 000 € Määräraha 2018 145 000 € Määräraha 2019 50 000 € Määräraha 2020 20 000 € Perustelut Keskuskeittiön ja jakelukeittiöiden laitteiden korvausinvestointeja.

Anslag 2017 112 000 € Anslag 2018 145 000 € Anslag 2019 50 000 € Anslag 2020 20 000 € Motiveringar Ersättningsinvesteringar av utrustning i central-köket och utdelningsköken.

IT-HANKINNAT, HALLINTO - ANSKAFFNING AV IT-UTRUSTNING, FÖRVALTNINGEN

Määräraha 2017 120 000 €/v. Määräraha 2017 -2021 150 000 €/v. Perustelut Investoinnit perustuvat kaupungin eri toimialo-jen tietohallintostrategiaan määrittelemiin tar-peisiin, kansallisiin - ja alueellisiin hankkeisiin ja niihin arvioituihin kustannuksiin. Lisäksi investoidaan sähköisiin hallinnollisiin ratkai-suihin. Vuoden 2017 hankkeita ovat:

Kuntatietojärjestelmän laajennus 15 000 €.

Verkon ja kytkinten uusintaa 70 000 €.

HIJAT palkanlaskentaohjelmiston ajanmukaistamis- ja digitalisointi-investointeja 22 000 €.

Vaaleihin 2017 liittyviä IT-laitehankintoja 10 000 €.

Työympäristövaarojen ja riskien arvi-ointityökalu 3 000 €.

Anslag 2017 120 000 €/år Anslag 2017- 2021 150 000 €/år Motiveringar Investeringarna bygger på behov som stadens sektorer slagit fast i IT-strategin samt på nation-ella och regionala projekt och de beräknade kostnaderna för dessa. Dessutom investerar staden på elektroniska administrativa lösningar. Projekten under år 2017 är:

Utvidgning av kommundatasystemet 15 000 euro.

Förnyande av nätet och kopplingar 70 000 euro.

Uppdateringrings- och digitaliserings-investeringar i löneräkningssystemet HIJAT 22 000 euro.

Anskaffning av IT-utrustning för valet 2017, 10 000 euro.

Verktyg för bedömning av faror och risker i arbetsmiljön 3 000 euro.


139

YHDYSKUNTATOIMI - SAMHÄLLSTEKNIK MAANMITTAUSKALUSTO - LANTMÄTERIUTRUSTNING Määräraha 2017 50 000 € Perustelut Maanmittauskalusto: Leica TCRP 1203+ R1000 -takymetri on hankittu vuonna 2007 ja Leica SmartRover GNSS -sateliittivastaanotin on hankittu vuonna 2009. Mittauskalustoa käytetään maastomittauksiin. Mittauskaluston tekniikka on vanhentunutta ja se on syytä uusia kokonaisuudessaan yhte-näisen kalustokokonaisuuden varmistamiseksi

Anslag 2017 50 000 € Motiveringar Lantmäteriutrustning: En takymeter Leica TCRP 1203 anskaffades år 2007 och en satellitmotta-gare Leica SmartRover GNSS år 2009. Mätningsutrustningen används för mätningar i terrängen. Tekniken är föråldrad och utrustning-en bör förnyas i sin helhet för att den säkert ska vara enhetlig.

KONEKALUSTO - MASKINPARK Määräraha 2017 400 000 € Määräraha 2018-2019 340 000 € / v. Määräraha 2020 - 2021 350 000 € Perustelut, konevarikon investointisuunnitelma vuodelle 2017 Kone 22: Traktorikaivuri Lännen 8600E on hankittu vuonna 2008. Kone on kunnossapi-don käytössä katujen ja puistojen kunnossa-pidossa. Uuden koneen tulee olla vastaavan-laiseen käyttöön sopiva. Kone 32: Kunnossapitokuormaaja WIlle 855C on hankittu vuonna 2008. Kone kunnossapi-don käytössä katujen ja puistojen kunnossa-pidossa. Uuden koneen tulee olla vastaavan-laiseen käyttöön sopiva. Kone 44: Pakettiauto VE Transporter Doppe 1,9 TDI on hankittu vuonna 2005. Auto on tilakeskuksen käytössä kiinteistöjen ylläpidos-sa. Uuden auton tulee soveltua vastaavanlai-seen käyttöön. Kunnossapitokalustoa hankitaan tarpeen mu-kaan mikäli vanhan kaluston käyttö tai kor-jaaminen ei ole enää tarkoituksenmukaista.

Anslag 2017 400 000 € Anslag 2018-2019 340 000 € / år Anslag 2020 0 2021 350 000 € Motiveringar, investeringsplan för maskindepån 2017 Maskin 22: Traktorgrävskopan Lännen 8600E köptes 2008. Maskinen används av underhålls-enheten för underhåll av gator och parker. Den nya maskinen bör passa för motsvarande bruk. Maskin 32: Underhållslastaren WIlle 855C köp-tes 2008. Maskinen används av underhållsen-heten för underhåll av gator och parker. Den nya maskinen bör passa för motsvarande bruk. Maskin 44: Paketbilen VE Transporter Doppe 1,9 TDI köptes 2005. Bilen används av fastig-hetscentralen vid underhåll av fastigheter. Den nya bilen ska passa för motsvarande bruk. Underhållsmaskiner skaffas efter behov, då det inte längre är ändamålsenligt att använda eller reparera den gamla maskinparken.

Korvattavien laitteiden kirjanpitoarvojen ollessa nolla euroa, kirjataan vaihtohyvitykset kuntatekniikan käyttötalouteen muihin toimintatuottoihin myyntivoitoiksi. - Då bokföringsvärdet för de maskiner som ska ersättas är noll euro bokförs ersättningarna för bytesmaskiner i kom-munteknikens driftsekonomidel som försäljningsvinster under Övriga inkoms-ter.


140

SUOMENKIELINEN OPETUSTOIMI – FINSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN

KOULUKALUSTEIDEN UUSIMINEN – FÖRNYANDE AV INREDNING Määräraha 2017 - 2021 45 000 €/v. Perustelut Määräraha koulujen vanhojen kalusteiden uusimiseksi vastaamaan nykyajan vaatimuk-sia.

Anslag 2017 - 2021 45 000 €/år Motiveringar Anslag för utbyte av skolornas gamla inredning mot ny inredning som uppfyller dagens krav.

RUOTSINKIELINEN OPETUSTOIMI – SVENSKSPRÅKIGA SKOLFÖRVALTNINGEN KOULUKALUSTEIDEN UUSIMINEN – FÖRNYANDE AV INREDNING Määräraha 2017 - 2021 45 000 €/v. Perustelut Määräraha koulujen vanhojen kalusteiden uusimiseksi vastaamaan nykyajan vaatimuk-sia.

Anslag 2017 - 2021 45 000 €/år Motiveringar Anslag för utbyte av skolornas gamla inredning mot ny inredning som uppfyller dagens krav.

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI – KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN NYA PAVILJONGEN UUSI ÄÄNI- JA VALOTEKNIIKKA – NY LJUD- OCH LJUSTEKNIK TILL NYA PAVILJONGEN Määräraha 2017 40 000 € Perustelut Uuden Paviljongin konserttisalin ääni- ja valo-tekniikka tulee päivittää ajanmukaiseksi, sillä nykyinen käytössä oleva tekniikka on alkupe-räinen (12 vuotta vanha), ja se on pääasiassa tarkoitettu ja mitoitettu klassiselle sekä akusti-selle musiikille jolloin tilassa oleva äänentoisto on nyt riittämätön ja vanhentunut. Investoin-nissa on käytännössä kyse äänitekniikan uu-simisesta ja valotekniikan monipuolistamises-ta ja nykyaikaistamisesta. Kaluston päivittäminen ja uusiminen mahdol-listavat konserttisalin laajemman käytön ja tilan käyttöasteen kasvattamisen jonka myötä voidaan odottaa tilojen tilavuokratulojen kas-vavan.

Anslag 2017 40 000 € Motiveringar Ljud- och ljustekniken i Nya Paviljongens kon-sertsal bör moderniseras, eftersom den nuva-rande tekniken är 12 år gammal (ursprunglig) och huvudsakligen avsedd och dimensionerad för klassisk och akustisk musik. Det här betyder att ljudåtergivningen nu är otillräcklig och föråld-rad. Investeringen handlar i praktiken om att förnya ljudtekniken samt göra ljustekniken mångsidigare och modernare. Modernisering och utbyte av utrustningen möj-liggör en utvidgad användning av konsertsalen, och därigenom kan hyresinkomsterna förväntas öka.


141

OSAKKEET JA OSUUDET – AKTIER OCH ANDELAR

OSAKEPÄÄOMA - AKTIEKAPITAL Määräraha 2017 55 000 € Määräraha 2018 - 2020 50 000 € Määräraha 2021 20 000 € Perustelut Vuonna 2017 varaudutaan sekä Junakalusto Oyn osakemerkintään (3000 €) että Apotti Oy SVOP rahastoon tehtävään sijoitukseen. Li-säksi varaudutaan mahdollisiin muihin osa-kemerkintöihin kuten kuntayhtymien perus-pääomien korotuksiin. Suunnitelmavuosina 2018 – 2021 varaudu-taan edelleen Apotti Oyn SVOP rahastosijoi-tuksiin sekä muihin mahdollisiin osakemerkin-töihin ja kuntayhtymien peruspääomien koro-tuksiin.

Anslag 2017 55 000 € Anslag 2018 - 2020 50 000 € Anslag 2021 20 000 € Motiveringar År 2017 förbereder sig staden både för teck-nande av aktier i Junakalusto Oy (3 000 euro) och för en investering i fonden för inbetalt fritt eget kapital (SVOP) i Oy Apotti Ab. Förberedel-ser vidtas dessutom för eventuellt tecknande av andra aktier, såsom höjningar av samkommu-nernas grundkapital. Under ekonomiplaneåren 2018–2021 förbereder sig staden för vidare SVOP-investeringar i Oy Apotti Ab samt eventuellt ytterligare tecknande av aktier och höjningar av samkommuners grundkapital.

talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma …kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoittee-na on lisätä...

Documents