tarton maakunnan luonnonsuojelualueet ja retkipolut 2012
DESCRIPTION
ÂTRANSCRIPT
Keeri-Karijärven luonnonsuojelualue
on
Tarton maakunnan suurista suojelualueista kaikkein
nuorin. Alue on perustettu Elvajoen luhta-alueiden,
kahden suuren ja useamman pienen järven sekä elämää
täynnä olevien Elvan laakson pohjoisosassa, entisessä
Muinais-Võrtsjärven lahdessa sijaitsevien luonnon-
metsien suojelemiseksi. Luonnonsuojelualueen metsät
ja kosteikot tarjoavat pesimäpaikkoja rikkaalle
linnustolle. Alue on merkittävä kiljukotkan elinpaikka.
Alueella pesivät lisäksi merikotka, kalasääski ja
pikkukiljukotka sekä useita muita kansainvälisesti
suojeltuja lintuja. Luhta-alueilla pesii parikymmentä
ruisrääkkäparia. Elvajoki järvineen muodostaa suoje-
lualueen akselin. Nämä vesistöt ovat tärkeitä lajien
suojelun kannalta. Suojeltavista kaloista alueella elävät
esimerkiksi toutain, rantaneula ja mutakala. Vaeltaja voi
seurata myös majavien puuhastelua ja villisikalauman
ruokailun jälkiä. Suojelualueen eteläosassa on merkitty
retkipolku ja yöpymiseen sopiva retkimaja Karijärven
rannalla. Elvajokea pitkin luonnonsuojelualueelle
saapuessaan matkaaja löytää maihinnoususillan ja sen
vierestä laavun levähtämistä varten. Liikkumis-
rajoituksista saa tietoja suojelualueen johtajalta,
sähköpostiosoitteesta
.
Alam-Pedjan luonnonsuojelualue
Selli-Sillaotsan luontopolulla
on
perustettu soiden, märkien metsien ja tulva-alueiden
suojelemiseksi. Tämä Viron suurimpiin lukeutuva
suojelualue käsittää Võrtsjärven alangon pohjoisosan.
Mannerjään vetäytymisen jälkeen alueella aaltoilivat vielä
Muinais-Võrtsjärven vedet. Nykyään alue on soistunut.
Suomaastoja halkoo yli kymmenen suurempaa jokea ja
lukematon määrä solisevia puroja. Tunnetuimmat niistä
ovat Pedjajoki, Põltsamaajoki ja Emajoki, lisäksi tulva-
alueilla on yli 50 vanhaa jokea. Viimeksi mainituista on
muodostunut ainutlaatuisia ekosysteemejä, joissa on
rikas kalakanta. Tulva-aikaan joet nousevat uomistaan ja
saattavat peittää vedellä lähes kolmanneksen suoje-
lualueesta.
Alue on lähes asumatonta ja sopii sen vuoksi aroille
lintulajeille ja tarjoaa suurriistaeläimille hyviä piilo-
paikkoja. Vanhojen luonnonmetsien ja soiden mosaiikki-
maastossa voi nähdä susia, meri- ja maakotkia, viiru- ja
varpuspöllöjä, metsoja ja mustahaikaroita. Laajimpien
tulvaniittyjen linnusto on hyvin rikas, erityisesti kevät- ja
syysmuuton aikana.
Luonnonsuojelualueen suo- ja metsäelinympäristöihin voi
tutustua . Polku kulkee läpi
kangasmännikön, jossa on korkeita puita, ja räme-
männikköä kasvavien suosaarekkeiden yli. Märälle
vaihettumissuolle ja metsäiselle rämeelle on rakennettu
pitkospuut suojelemaan kasvillisuutta. Jotta luonnon
rauha ei häiriytyisi liikaa, on suositeltavaa liikkua pienissä
(alle 30 hengen) ryhmissä. Luontopolun lähtöpisteeseen
pääsee Laeva–Palupõhja-tietä pitkin.
http://loodusegakoos.ee
Alam-Pedjan luonnonsuojelualueen etelärajalla kulkee
toinen luontopolku:
Viiden kilometrin pituisen luontopolun varrella on
lintutorni ja nuotiopaikkoja, ja se yhdistää Ilmatsalun
runsaslintuiset kalalammet ja Emajoen rantaniityt. Alueella
on tavattu yli 200 lintulajia.
Suojelualueella toimii luonto- ja
ympäristökasvatuksen antajana ja
ulkona oppimisen keskuksena
.
Alam-Pedjan luonnonsuojelualueen
jatkoksi itäpuolelle on perustettu
, jonka
pää-määränä on suojella Emajoen rantaniittyjä, ympäristön
vanhoja luonnonmetsiä ja niiden rikasta eliöstöä. Tulvivat
niityt sijaitsevat aivan Tallinna–Tartto-maantien varrella,
minkä ansiosta niityille pääsy ja luonnon seuraaminen on
hyvin vaivatonta. Emajoen rantavallia myöten kulkeva
retkipolku alkaa Tallinna–Tartto-maantiellä sijaitsevan
Käreveren sillan luota. Se on 14 kilometriä pitkä
joen rannalla sijaitsevine levähdyspaikkoineen ja mai-
hinnoususiltoineen. Luontopolun portilla Käreveren
maantiesillan lähellä sijaitsee ainoa paikka Virossa, jossa on
sallittua tarkkailla Euroopassa erittäin harvinaisen heinä-
kurpan puuhia. Keväisin niitty muuttuu tuhansien kautta-
kulkumatkalla olevien vesilintujen levähdyspaikaksi, ja
kesäisin pesimälintujen runsaus alueella houkuttelee
paikalle petolintuja. Ranta-alueella puuhastelee erilaisia
eläimiä, kuten metsäkauriita, hirviä ja kettuja. Lähes joka
askeleella voi huomata myös majavan toiminnan jälkiä.
Majavat ovat kuitenkin ihmisarkoja.
.Ilmatsalun–Käreveren lintupolku
Palupõhjan luontokoulu
Käreveren luonnonsuojelualue
niittypolku
www.palupohja.ee
Käreveren
luonnonsuojelualue
http://loodusegakoos.ee
http://loodusegakoos.ee
Emajoen suursuon luonnonsuojelualue
Emajoen Suursuon luontokeskuksesta
Emajoen
luontopolku
www.rmk.ee
käsittää Peipsijärven alangolla olevat Emajoen suualueen
suuret suot. Kevättulva tekee suoalueesta yhden suuren
aaltoilevan avoveden, jota jäsentelevät vain korkeammat
metsäiset suosaarekkeet. Emajoen Suursuo on todellinen
vesilintujen paratiisi, kalojen kutu- ja kasvupaikka sekä
merikotkien, kalasääskien, teerien, kurkien, susien,
karhujen, hirvien ja muiden ihmisarkojen eläinten
elinpaikka.
Ihmiset ovat liikkuneet täällä kautta aikojen vesiteitä
pitkin ja myös kylät sijaitsevat veden rannalla. Paras tapa
tutustua suojelualueeseen on vaeltaa ja kulkea jokia
pitkin.
Tietoa suojelualueesta ja siihen tutustumisen mahdolli-
suuksista saa ,
joka sijaitsee Kavastun kylässä Luunjan kunnassa.
Keskiaikaisen linnoituksen ja myöhemmän jokikievarin
muureille rakennetussa rakennuksessa on mahdollista
tutustua myös näyttelyihin ja katsella luontoelokuvia.
Keskuksen luota alkaa 2,5 kilometrin pituinen
, joka esittelee tulva-alueiden kasvi-
yhdyskuntia. Tulva-aikaan luontopolku saattaa olla veden
peitossa ja vaikeakulkuinen tai jopa läpipääsemätön.
Tarton maakunnan
luonnonsuojelualueet
ja retkipolut
Tarton maakunnan
luonnonsuojelualueet
ja retkipolut
Tarton ja Otepään puolivälissä saavutaan kauniille
. Alueen luonnon
kauneus perustuu profiililtaan vaihtelevaan kumpa-
reikkoon ja siitä johtuvaan perinteiseen maankäyttöön
sekä kalaisiin järviin, joiden rantaviivat ovat mutkikkaita.
Suojelualue kuuluu luonnonsuoje-
lualueisiin. Alueelle on rakennettu kaksi retkipolkua, joilla
voi tutustua luonnonnähtävyyksiin ja nauttia kauniista
järvimaisemista: Pangodin järven länsirannan uima-
rannalta alkava ja järven toisella
puolella oleva , joka alkaa
itärannan uimarannalta.
Tarton maakunnan länsirajalla sijaitsevan Võrtsjärven ja
sen ranta-alueen suojelemiseksi on perustettu suoje-
lualue. on keskidevonikauden
Arukülan kerrostuman punaisen hiekkakiven paljastuma,
joka on merkittävä, koska se sisältää 380 miljoonaa vuotta
sitten meressä eläneiden kalojen fossiileja. Paljastuman
juurella kulkevalla retkipolulla voi tutustua infotaulujen
avulla hiekkakiveen ja sen muodostumisen
erityispiirteisiin sekä Võrtsjärven linnustoon ja
rantakasvillisuuteen.
Natura-verkoston
Pikksaaren polku
Palumägeden retkipolku
Tammen paljastuma
Pangodin maisemansuojelualueelle
Pikksaare vaellusreitti
Palumägede vaellusreitti
Tammen paljastuman
maisemansuojelualue
www.vortsjarv.ee
http://loodusegakoos.ee
Kavastun kylästä voi ajaa Koosan tietä pitkin pohjoiseen
, joka on perustettu
kulttuuriperinnemaiseman suojelemiseksi. Lähes viisi
kilometriä pitkällä retkipolulla voi nauttia Alatskivin
alkulaakson luonnosta ja tutustua sekä muinaisvirolaisten
linnavuoreen että upeaan ja hienosti kunnostettuun
Alatskivin kartanon päärakennukseen.
Alatskivin lähellä on ,
joka on perustettu kekomuurahaisten elinympäristön
suojelemiseksi. Alueella sijaitsee Euroopan suurin tiedossa
oleva tupsukekomuurahaiskanta, johon kuuluu yli 2 000
mahtavaa pesää. Kekoja saa katsella vain suojelualueen
läpi kulkevalta metsätieltä. Jo yhden tien varrella
sijaitsevan kekoketjun näkeminen on kuitenkin unohtu-
maton elämys. Muurahaisten elämänjärjestystä esitellään
infotauluissa.
sijaitsee Tar-
ton maakunnan kaakkoisnurkassa. Alueelta saa luonto-
elämyksen aarniometsistä. Alueen viiden kilometrin
pituinen luontopolku esittelee Viron vanhinta metsien-
suojelualuetta. Jo vuonna 1924 rauhoitettu metsä on
kasvanut tähän päivään saakka ilman ihmisen vaikutusta
ja saavuttanut todellisen aarniometsän ilmeen. Linnuista
täällä voi tavata tyypillisiä arvokkaiden elinpaikkojen
lajeja: harmaapäätikkoja, varpuspöllöjä, teeriä ja metsoja.
Järvseljalla suojeltavista yksittäiskohteista kannattaa etsiä
yli 360-vuotias mahtava paksutyvinen Kuningasmänty.
Kunnioitusta herättäviä vanhoja puita on alueella lisäksi
muitakin. Järvseljan metsien korkeimpien kuusten latvat
ulottuvat yli 40 metrin korkeuteen ja pitävät hallussaan
virolaisten puiden pituusennätyksiä.
Alatskivin maisemansuojelualueelle
Padakõrven luonnonsuojelualue
http://loodusegakoos.ee
http://loodusegakoos.ee
Järvseljan luonnonsuojelualue
FIN
Text: Annereet Paatsi Layout: Triinu SarvPrint: Paar Photoes: Tartu County public photostock. 2013
www.visittartu.com
Tarton maakunnanluonnonsuojelualueetja retkipolut
Tarton maakunnanluonnonsuojelualueetja retkipolut
Tarton maakunnanluonnonsuojelualueetja retkipolut
Tarton maakunnanluonnonsuojelualueetja retkipolut
1
3
5
7
6
8
4
2
9
11
12
10
Tärkeimmät säännöt luonnossa liikkujalle:
Suojelualueiden liikkumiskieltoalueiden ulkopuolella
liikkuminen on sallittu kaikkialla valtionmailla.
Jokamiehenoikeuksien mukaan on sallittua liikkua
yksityisellä maalla ilman omistajan lupaa auringonnou-
sun ja -laskun välisenä aikana. Yksityinen maanomistaja
voi kuitenkin kieltää liikkumisen, mutta siinä tapauksessa
alueen tulee olla merkitty ja kaikille ymmärrettävällä
tavalla rajattu.
Yleiset tiet on tarkoitettu kaikkien käytettäväksi.
Yksityisteillä ei saa liikkua autolla, mutta valoisaan aikaan
niillä voi kulkea jalkaisin.
Piha-alueista on suositeltavaa pysyä vähintään 200 metrin
etäisyydellä.
Julkisessa käytössä olevien vesistöjen rannoilla liikku-
minen on sallittu rantaviiva-alueella (4-10 m).
Telttailu siihen
valmistelluilla ja merkityillä paikoilla.
Roskat tulee ottaa mukaan, mikäli alueelle ei ole
asennettu roskasäiliöitä.
Koiria ei saa pitää irti, vaan ne on pidettävä kytkettyinä.
Jokainen voi kalastaa yleisellä vesialueella ilman
kalastuskorttia yhdellä tavallisella ongella noudattaen
samalla pyyntiaikoja ja -paikkoja koskevia rajoituksia ja
muita rajoituksia. www.kalastusinfo.ee
ja nuotion tekeminen on sallittu vain
3,5km
14km
2,5km
4,5km
5km
1km
1,5km
600m
Tarton maakunnan tihein retkipolkuverkosto on Elvan
kaupungin ympäristössä. Virkistäytymis-, oppimis- ja ur-
heilumahdollisuuksia
järjestää säätiö.
arvo perustuu
erilaisiin pinnanmuotoihin, puhdasvetiseen Elvajokeen ja
siihen laskeviin puroihin, ennallistettuihin tulvaniittyihin
sekä marjaisiin ja valoisiin kangasmetsiin. Retkipolut ovat
vaikeusasteeltaan erilaisia. Alueella on Tarton maakunnan
pisin (14,4 km) vaelluspolku, kumpareikossa kulkee jyrkkiä
ylä- ja alamäkiä sisältävä Vitijärven polku, ja lapsille on
perustettu leikkikenttä ja ”noidan mökin seikkailurata”.
Elvan-Vitipalun, Vapra-
mäen ja Vellaveren maisemansuojelua-
lueilla
Elvan-Vitipalun maisemansuojelualueen
Elvajoen alkulaakson retkipolku
Vitijärven retkipolku
Seikkailupolku
Pyöräilyreitti
www.vvvs.ee
14,4km
2,3km
1,5km
23,5km
Tarton VierailukeskusRaekoda (Raatihuone), Tartu, VIROPh/fax +372 744 [email protected]
Tarton maakunnan monimuotoisessa maastossa on
runsaasti erilaisia luonnonilmiöitä. Suojelu- ja rauhoitu-
salueet sekä rauhoitetut yksittäiset kohteet muodostavat
huomattavan osan (17 %) Tarton maakunnan pinta-alasta.
Tarton maakunnan kaksi luonnonsuojelualuetta – Alam-
Pedja ja Emajoen Suursuo – ovat kansainvälisesti
merkittäviä kosteikkoja, niin sanottuja .
Alam-Pedjan luonnonsuojelualue, Emajoen suualueen
rauhoitusalue, Piirissaaren maisemansuojelualue sekä Kä-
reveren luonnonsuojelualue tunnetaan yleiseurooppa-
laisesti merkittävinä lintualueina. Tarton maakunnassa on
lisäksi useita pieniä suojelualueita, joista jokaisella on omat
suojelutehtävänsä ja -tapansa sekä arvonsa.
Suojelualueet ovat mielenkiintoisia, mutta niihin tutus-
tuttaessa tulee ottaa huomioon useita rajoituksia. Ennen
suojelualueella käymistä suosittelemme tutustumaan
sääntöihin. Virossa on voimassa myös yleisiä vaatimuksia,
jotka koskevat luonnossa liikkumista. Kaikkiin vaatimuksiin
ja sääntöihin voi tutustua yksityiskohtaisesti Viron
valtionmetsistä huolehtivan
verkkosivulla osoitteessa .
Ramsar-alueita
Riigimetsa Majandamise
Keskuksen www.rmk.ee
13
3km
Vapramäen-Vellaveren-Vitipalun säätiön ylläpitämistä
retkipoluista ja muusta tekemisestä saa lisätietoja
kotisivulta .
on rauhallinen pikkukaupunki, jossa on paljon
metsäpuistoja. Kaupungin männikköön on rakennettu
( ), joka on reunustettu
virolaisista kansantarinoista vaikutteita saaneilla puu-
veistoksilla. Voimapolku alkaa Elvan keskustasta vanhan
rautatieaseman vierestä.
Kauniisti kunnostetussa asemarakennuksessa on nykyään
Elvan retkeilykeskus, josta saa tietoa Elvasta ja sen
ympäristöstä sekä Tarton maakunnasta.
Tarton maakunnan maasto soveltuu myös pyöräretkiin.
Maakunnan halki kulkee useita -reittejä
( ) sekä satoja kilometrejä rajat ylittävän
yhteistyöhankkeen yhteydessä Pohjois-Latviaan ja Etelä-
Viroon perustetusta -pyöräreitistä
( ). Myös 140 kilometrin
pituinen , josta noin puolet mutkittelee
Tarton maakunnan teillä, on suosittu (
).
Yksi alueellinen pyöräilyreitti kulkee kumpa-
reikossa. Tällä 30 kilometrin pituisella viitoitetulla polulla
on Kärgandin telttailupaikka nuotiopaikkoineen ja
Kukemetsan metsämökki ( ).
Luontoon merkityt pyöräilyreitit on myös
maisemansuojelualueella (23,5 km) ja Vellaveressä (8 ja
13 km) ( ) sekä seudulla (8 km)
( ). Kannattaa kuitenkin huomioida, että suuri
osa Viron paikallisista pyöräilyreiteistä ohjaa matkaajat
usein pienille harvaan liikennöidyille ja turvallisemmille
sorateille.
EuroVelo
Tour de LatEst
Võrtsjärven
pyöräilyreitti
Selgisen
Elvan-Vitipalun
Ilmatsalun
Väike väerada
www.vvvs.ee
http://matkakeskus.elva.ee/
+372 733 0132
www.bicycle.ee
www.tourdelatest.eu
www.vortsjarv.ee/
tourism/maps
www.vvvs.ee
www.rmk.ee
Elva
Pieni voimapolku
Pyöräilyreitit
http://loodusegakoos.ee
Nuotiopaikka
Telttailu kielletty
Telttailupaikka23,5km
Pituus
Katos
Näkötorni
Infotaulu
Piknikkipaikka
Pitkospuut
Uimapaikka
Vapramäen maisemansuojelualue
Vapramäen luontotalosta
Vapramäen luontopolku
Vapramäen pyöräilyreitti ja
patikkapolku
Vellaveren
Vellaveren pyöräilyreitti
Terveellisten elintapojen polku
Elvajoki
Elvajoen vesireitti
on maakunnan
vanhin suojeltu virkistysalue. Hyvä sijainti, vaihtelevat
pinnanmuodot, metsän monipuolinen eliöyhteisö ja rikas
kulttuurihistoria ovat syitä, miksi suojelualue on hyvin
suosittu. Metsässä ja Elvajoen rannalla mutkittelevat
retkipolut ovat suosittuja kaikkina vuodenaikoina.
voi kysyä matkailuun liittyviä
tietoja, tilata retkenjohtajan tai luontokasvatusaiheista
ohjelmaa ja jossa voi tutustua ympäristökasvatukselliseen
näyttelyyn.
alueen vaihteleva maasto sopii erityisesti
mukaviin pyöräretkiin mutta myös vaeltamiseen.
Historian eri vaiheista peräisin olevat luonnonperintö-
kohteet on varustettu infotauluilla, jotka tekevät kyläteillä
kulkemisen mielenkiintoiseksi.
on muutettu lepo- ja telttailupaikkojen ja
infotaulujen avulla vesiretkeilijöille keskeiseksi vesireitiksi,
joka myös yhdistää paikallisia suojelualueita. Hellenur-
mesta alkava ja Emajokea pitkin Tarttoon kulkeva vesitie
on 66 kilometriä pitkä, ja sen kulkemiseen tulee varata
vähintään kolme retkipäivää. Vesireitiksi voi luonnollisesti
valita myös lyhyempiä pätkiä.
3,5km
6,5km
13km
2km
66km
4,5km
7
6
542
1
3
8
9
1413
10
11
12
Tarton maakunnan luonnonsuojelualueet
ja retkipolutTarton maakunnan luonnonsuojelualueet
ja retkipolut