TEKSTI: LIISA TIKKA KUVAT: PAUL-ERIK TÖRRÖNEN

6 1 / 2012

S yvien, asentoa ylläpitävien lihasten aktivoiminen voi rentouttaa jännittyneitä pinnallisia lihaksia ja myös parantaa niiden suorituskykyä. Hyvistä asentoa ylläpi-

tävistä lihaksista on apua myös monessa terveysongelmassa: esimerkiksi yliliikkuvan nivelen toimintaa voidaan muuttaa optimaalisemmaksi harjoittelun avulla.

Erilaiset tasapainoa ja syviä lihaksia kehittävät harjoitteet eivät ole ainoastaan koiran fyysisen hyvinvoinnin kannal-ta tärkeitä. Ne vaativat usein paljon keskittymistä, joten ne hyödyttävät hyvin vilkasta koiraa. Esimerkiksi jumppapallon päällä tasapainoillessa koheltaminen on vain pakko unohtaa, jotta pysyy pystyssä. Kehonhallinta lisää aran tai epävarman

KOIRAN HYVINVOINTI

Tasapainoa!Viimeisten parin vuoden aikana Suomessakin on alettu puhua enemmän

koiran kehonhallinnasta. Harrastuskoirien kunto-ohjelmat eivät enää koostu

ainoastaan suuria pinnallisia lihaksia kehittävistä voima- tai nopeusharjoitteista,

vaan näiden rinnalle on otettu erilaisia syviä lihaksia voimistavia sekä tasapainoa

ja koordinaatiokykyä parantavia harjoitteita. Urheileva ja kilpaileva koira vaatii

pärjätäkseen muutakin kuin vain lajiharjoittelua, eikä oikeastaan ole mitään lajia,

jossa hyvästä koordinaatiosta ei olisi suunnatonta etua.

koiran itseluottamusta. Fyysisen tasapainon kehittäminen pa-rantaa koiran itseluottamusta ja voi vähentää esimerkiksi eri-laisia pinta-arkuuksia, kuten liukkaiden tasojen tai portaiden kulkemisen pelkoa. Lisäksi oikein suoritetut tehtävät tuovat onnistumisen elämyksiä, jotka ovat tärkeitä koiran itsetunnon kannalta.

Kehonhallintaharjoitteita on helppo tehdä naksuttimen avulla vahvistaen. Lähes kaikki opetettavat asiat ovat sellaisia, että ne täytyy pilkkoa pieniin paloihin. Juuri tällainen opetta-minen sujuukin operantin ehdollistamisen (naksutinkoulutuk-sen) kautta parhaiten.

Kumartaminen tasapainotyynyn päällä vahvistaa syviä lihaksia.Ohjaaja pitää pallon paikoillaan jalkojensa avulla.

3 / 2012 7

ä Urheileva ja kilpaileva koira vaatii pärjätäkseen muutakin kuin vain lajiharjoittelua, eikä oikeastaan ole mitään lajia, jossa hyvästä koordinaatiosta ei olisi suunnatonta etua.

ASENNON YLLäPITO

Koiran, jolla on heikot syvät lihakset, voi olla vaikeaa jopa pi-tää tietty asento. Tällaisen koiran on vaikeaa jaksaa istua tai maata paikallaan ryhdikkäästi esimerkiksi toko-kokeessa vaa-dittava aika. Pelkkä seisominenkin häirittynä voi olla hanka-laa. Jos koira huojuu tassuja kuivatessa, on syytä kehittää sen tasapainoa.

Suurin osa tässä artikkelissa kuvatuista harjoitteista perus-tuu koiran omaan aktiiviseen yrittämiseen ja toimimiseen. Sei-sonnassa tehtävä tasapainoharjoitus on poikkeus tähän. Tässä harjoituksessa omistaja nostelee koiran jalkoja, ja koiran teh-tävä on pysyä paikoillaan ja hakea tasapainoa. Harjoituksessa olisi tärkeää, että koira katsoo suoraan eteenpäin. Tämän mah-dollistamiseksi voi olla syytä käyttää avustajaa. Vaihtoehtoi-sesti koiralle voi laittaa namikipon, lelun tai muun palkkion sen eteen. Koira seisoo paikoillaan odottamassa lupaa ottaa palkkion, ja se vapautetaan, kun se katsoo palkkiota. Vähitel-len odotusaikaa pidennetään, ja omistaja ehtii tehdä harjoi-tusta koiran odottaessa. Muista aina harjoitella vain tukevalla, tasaisella ja liukumattomalla alustalla!

Alkuun voi olla tarpeen nostella vain yhtä raajaa kerral-laan. Mitä matalammalla jalkaa pidetään, sitä helpompi har-joitus koiralle on. Aluksi raajaa viedään vain suoraan ylös- ja eteenpäin. Koiran kehittyessä voidaan jalkaa viedä hieman myös sivusuuntaan ja esimerkiksi pyörittää jalkaa kevyesti. Eri raajoja nostellessa omistaja saa myös kuvan siitä, onko koiral-la paino tasaisesti kaikilla jaloilla. Kaikki koirat ovat luonnos-taan etupainoisia, ja rodusta riippuen noin 60 prosenttia tai enemmän koiran painosta on eturaajoilla. Vasemman ja oikean etu- ja takaraajan tulisi kuitenkin olla yhtä vahvat.

Kun yhden jalan nostaminen sujuu vaivattomasti noin 20–30 sekunnin ajan, voi alkaa siirtyä nostamaan ristikkäisiä raa-joja. Aluksi omistaja tuntee omissa käsissään, kun koira hakee tasapainoa. Tavoitteena on, että koira pystyy seisomaan pai-kallaan kahdella ristikkäisellä jalalla noin puolisen minuuttia. Älä koskaan pakota koiraa, vaan päästä irti, jos sen on vai-kea olla. Harjoituksen tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen ja iloiseen yhdessäoloon!

Tasapainotyyny sopii suurenkin koiran käyttöön.

8 3 / 2012

KOIRAN HYVINVOINTI

ASENNONVAIHDOT

Yksinkertaisimmillaan kehonhallinta on koiran normaaleihin asentoihin keskittymistä. Istuessaan tai maatessaan koiran tu-lisi olla ryhdikäs ja oikea-asentoinen. Istumis- ja makuuasen-toja tutkittaessa lattian tai muun alustan tulee olla pitävä ja mielellään matolla peitetty. Liukas parketti tai laminaatti ei an-na koiran tassuille pitoa ja voi pahimmillaan aiheuttaa venäh-dyksiä tai revähdyksiä eläimen liukastellessa.

Kun koira istuu, tulee sen polvien ja takatassujen olla tii-viisti eteenpäin ja kintereiden taaksepäin. Molempien polvien tulee olla samalla tasolla toisiinsa nähden. Polvien kääntymi-nen ulos voi johtua esimerkiksi alaselän ja lantion ongelmista, tai kierto voi tulla lonkka- tai polvinivelestä. Kyynärpäiden tu-lee olla vartalon myötäisesti, ei ulospäin. Etutassut osoittavat suoraan eteen, ja sääri on pystysuora olkanivelestä ranteeseen. Lonkallaan istuminen ei myöskään ole toivottavaa. Se voi olla opittua, mutta myös merkki esimerkiksi selkävaivoista.

Vastaavasti koiran tulee mennä vaivattomasti maahan sei-soma-asennosta ja pystyä makaamaan suorana takajalkojensa päällä lonkat ja polvet koukussa. Jos koira kääntyy aina lonk-ka-asentoon makuullaan, voi sillä olla ongelmia esimerkiksi selässä. Tästä poikkeuksena voidaan lukea monet vinttikoirat ja esimerkiksi tanskandoggi, joilla takareidet ja istuinluut eivät ota lainkaan maahan koiran maatessa suorassa, vaan kaikki paino lepää säären päällä häntään tukien. Asento on melko ra-sittava ja kiikkerä koiralle, joten ne harvoin pysyvät siinä va-paaehtoisesti kovin kauan. Näidenkin rotujen täytyy kuitenkin kyetä makaamaan suorana tarvittaessa.

Oikeita asentoja ja niiden vaihtoja voidaan harjoitella esi-merkiksi korokkeen, jumppapallon tai tasapainotyynyn päällä.

Monilla nuorilla koirilla on vaikeuksia istua tai maata ryh-dikkäästi esimerkiksi tottelevaisuusharjoittelussa. Tällaisia vir-heellisiä asentoja ovat esimerkiksi lonkallaan istuminen tai makaaminen. Monet koirat myös taittavat takajalkojaan pol-vista tai kintereestä ulospäin, eivätkä istu kauniisti ns. jalat allaan. Mikäli tiedetään, ettei väärä asento johdu kivusta tai sairaudesta, voidaan tilannetta parantaa yksinkertaisilla har-joitteilla koroketta hyödyntämällä.

Koira opetetaan ensiksi nousemaan korokkeelle. Tämän voi tehdä sheippaamalla, apukohdetta kuten kosketuskeppiä tai -alustaa hyödyntämällä tai houkuttelemalla. Apukohdetta tai houkuttelua hyödyntäessä tulee muistaa, että koiran tulisi osata nousta myöhemmin korokkeelle itsenäisesti, joten oh-jaajan avut on häivytettävä pian pois. Korokkeen tulisi olla sen kokoinen, että se ei juuri mahdollista virheellistä asentoa. Sopiva koroke on jotakuinkin koiran rungon mittainen sekä leveys- että pituussuuntaan – maahanmenoa harjoitellessa hi-tusen suurempi. Jos tilaa on liikaa, on koiran helppo edelleen ”röhnöttää”.

Kun koira osaa nousta korokkeelle, pyydetään se haluttuun asentoon (istu/maahan). Jos ongelma esiintyy vain tietyssä tilanteessa, esimerkiksi sivullaolossa tai edessä istuessa, har-joitellaan asentoa tällaisissa tilanteissa. Ohjaaja seisoo tällöin korokkeen oikealla puolella ja pyytää koiran sivulleen niin, että koira joutuu pakostakin istumaan korokkeella ollessaan oikeassa paikassa. Samalla koroke estää esimerkiksi lonkalleen kääntymisen. Vastaavasti eteentuloa ja siinä istumista har-joiteltaessa ohjaaja seisoo koroke edessään. Koira pyydetään käskyllä eteen, jolloin se istuu korokkeella. Lukuisien on-nistuneiden toistojen kautta haetaan koiralle lihasmuistiin oikeaa mielikuvaa halutusta asennosta. Samalla sen syvät li-

Ristikkäisnostoissa voi käyttää

apuna makupalaa, johon koira

kohdistaa katseensa.

ä Hyvistä asentoa ylläpitävistä lihaksista on apuamyös monessa terveysongelmassa.

3 / 2012 9

ä Fyysisen tasapainon kehittäminen parantaa koiran itseluottamustaja voi vähentää esimerkiksi erilaisia pinta-arkuuksia.

hakset vahvistuvat, mikä puolestaan helpottaa oikean asennon ottamista ja siinä pysymistä.

Korokkeesta luopuminen ei yleensä vaadi erityistä häivyt-tämistä. Oikea asento siirtyy riittävän harjoittelun jälkeen py-syvästi myös normaaleihin ”paljaalla maalla” tehtäviin sivul-le- ja eteentuloihin.

Samaa tekniikkaa voi mainiosti soveltaa myös tokon kau-kokäskyjen harjoitteluun. Tällöin tulee varmistaa, että koroke on riittävän suuri, että koira maatessaan mahtuu täysin sen päälle. Jos koroke on liian lyhyt, koiran ranteet jäävät usein roikkumaan sen yli. Tällöin koiran on vaikea nousta suoraan uuteen asentoon.

APUVäLINEIDEN KäYTTö

Joissain tasapainoa ja koordinaatiota kehittävissä harjoituksis-sa tarvitaan apuvälineitä. Sisäharjoittelussa voidaan käyttää erilaisia korokkeita (esim. puulaatikko, steppilauta, pesuvati, puhelinluettelo), ihmisille tai eläimille tehtyjä fysio- ja jump-papalloja, tasapainotyynyjä ja -lautoja sekä muita kehonhal-lintaan kehitettyjä välineitä.

Sopivan apuvälineen tulee olla tukeva, turvallinen ja oi-kean kokoinen. Korokeharjoittelussa ei yleensä ole tarpeen käyttää kovin korkeita kohteita, vaan noin koiran kintereeseen ulottuva laatikko tai vati on hyvä. Korokkeen tulee pysyä luis-tamatta lattialla ja myös sen päällipuolen tulee olla riittävän pitävä. Keskikokoisille ja vähän suuremmillekin koirille hyvä koroke moniin harjoituksiin on steppilauta.

Ulkoharjoittelussa voi hyödyntää monenlaisia luonnon omia mahdollisuuksia. Koiran voi pyytää tasapainoilemaan

kaatuneen puunrungon tai jonkun sopivankokoisen kiven päälle. Kohteen yli hyppääminen sujuu melkein koiralta kuin koiralta, mutta jonkin päälle hyppääminen ja siinä pysyminen onkin se haaste! Mitä pienempi pinta-ala käytetyllä kohteella on, sitä vaikeampaa tasapainoilu on. Huomioithan kuitenkin, että märkä tai jäinen pinta on liukas ja vaarallinen.

Sekä sisällä että ulkona tehtävissä harjoituksissa on molem-missa sama idea. Kun koira on oppinut nousemaan kohteelle ja pysymään siinä tietyssä asennossa, aletaan vaikeuttaa har-joitusta. Aluksi kannattaa siirtää koiran painopistettä esimer-kiksi kosketuskeppiä hyväksikäyttämällä. Koiran kurottaessa eri suuntiin keppiä koskettaakseen se joutuu samalla tasapai-nottamaan kehoaan koko ajan uudelleen. Seuraavaksi koiralta pyydetään erilaisia asennonvaihtoja (istu-seiso-maahan jne.), mahdollisia temppuja (tassun antaminen, oravaistunta jne.) ja harjoitellaan itsensä ympäri pyörimistä molempiin suuntiin. Mitä pienempi koroke on, sitä vaikeampaa koiran on esimer-kiksi asetella jalkansa niin, että se pystyy pyörimään. Vastaa-vasti esimerkiksi oravaistunta tai tassun antaminen epätasai-sen pienen kiven päällä tai tasapainotyynyllä tasapainoilleen on varmasti haastavaa!

Korokkeita voi myös hyödyntää montaa kerralla. Jos ohjaa-jalla on käytössä useita erilaisia laatikoita tai vateja, voidaan koira opettaa kulkemaan laatikolta toisella. Tarkoituksena on, että koira ei hyppää missään vaiheessa, vaan astelee kävely-vauhdissa kohteelta toiselle. Osa laatikoista on isompia, osa pienempiä, osa matalampia, osa korkeampia.

Korokkeen sijaan koiran voi myös opettaa menemään sei-somaan johonkin ”sisään”, laatikkoon tai vastaavaan. Aloi-tusvaiheessa tällaisen laatikon tulee olla noin koiran rungon kokoinen tai jopa vähän isompi. Reunojen tulisi olla jälleen

Tasapainotyynyä voidaan

käyttää sekä paikoillaan oleviin

harjoitteisiin (istuminen) että

liikkumiseen (etuosakäännös).

10 3 / 2012

KOIRAN HYVINVOINTI

ä Monilla nuorilla koirilla on vaikeuksia istua tai maata ryhdikkäästi esim. tottelevaisuusharjoittelussa. Tilannetta voidaan parantaa korokeharjoittelulla.

melko matalat, koska koiran pitää pystyä astumaan sinne, ei hypätä. Kun koira on oppinut menemään seisomaan laatik-koon, vaihdetaan harjoiteltavaksi kohteeksi hieman pienempi laatikko. Laatikkoja vaihdetaan pienempään jatkuvasti harjoi-tuksen edistyessä. Taitavimmat koirat pystyvät seisomaan niin pienellä alustalla, että niiden tassut vain hädin tuskin mahtu-vat vieretysten tai ovat jopa hitusen päällekkäinkin!

ILMATäYTTEISET APUVäLINEET

Tasapainotyynyn käytössä ensimmäinen aste on saada koira tutustumaan kohteeseen ja nousemaan sen päälle joko etutas-suillaan tai kokonaan riippuen koiran ja alustan koosta sekä halutusta harjoituksesta. Kosketusalustaa tehneille koirille ei yleensä tuota vaikeuksia käydä koskemassa tällaiseen uuteen kohteeseen. Yllätys saattaa tulla silloin, kun koiran tulisi las-kea painoa kiikkerän pinnan päälle. Painonsiirtoa voi harjoi-tella palkkion suunnan avulla: kun koira laskee tassunsa tyy-nyn päälle, ojennetaan palkkiota sen verran kauemmaksi, että koira joutuu siirtämään painoa alustan päällä olevalle jalalleen yltääkseen namiin.

Tasapainotyynyllä ja -laudalla voi tehdä monenlaisia har-joituksia. Koiran voi opettaa seisomaan sen päällä joko etu- tai takatassuillaan. Pelkkä kosketuskepin koskeminen tai namien syöminen eri kulmista pakottaa koiran kehon työskentelemään koko ajan. Koiraa voi myös pyytää antamaan tassua, jolloin se joutuu siirtämään painoa pois yhdeltä raajalta ja ylläpitä-mään tasapainoa.

Jos koira on pieni, se mahtuu seisomaan alustalle koko-naan. Vähän isomman koiran voi opettaa istumaan joko niin, että pylly on alustalla ja etutassut paljaalla maalla, tai päin-vastoin. Asennonvaihtojakin voi tehdä tällä tavoin. Agilityn kontakteja varten voi olla hyvä tehdä harjoitusta, jossa koira peruuttaa takapäänsä tyynyn päälle.

Tehokkaita harjoitusvälineitä ovat erilaiset jumppapallot. Ihmisten tavallinen, pyöreä pallo ei sovellu hyvin koirien har-joituskäyttöön. Sen sijaan ihmisilläkin käytettävät maapähki-nän- tai munanmuotoiset ”pallot” ovat koirille hyviä. Ne ovat riittävän matalia, että koiran on helppo ponnistaa itse välineen päälle. Maapähkinässä pinta on tasaisempi, ja ne ovat pinta-alaansa nähden yleensä matalampia kuin munanmuotoiset. Munanmuotoisissa palloissa koko pinta on kupera, joten sellai-sella pysyminen on koiralle alkuun haasteellisempaa. Koirille suunnattuja munanmuotoisia egg-palloja myydään nykyään Suomessakin. Pienemmälle koiralle voi hankkia ihmisille tar-

Harjoittelu tekee mestarin! Takajalkojen peruuttaminen

tasapainotyynylle ja takatassuilla tasapainoilu pallon

päällä eivät ole ihan ensikertalaisen temppuja.

3 / 2012 11

koitetun maapähkinäpallon. Ulkomaisissa nettikaupoissa, ku-ten Clean Runin sivustolla, on saatavilla todella monipuolisesti erilaisia aiheeseen liittyviä tarvikkeita dvd-tallenteita myöten.

Kuten kaikessa tasapainotreenissä, tulee pallojumpassa eri-tyisesti muistaa vapaaehtoisuus. Pääsääntöisesti en koskaan it-se nostaisi koiraa jumppapallon päälle. Jos koira ei halua tai uskalla itse sinne hypätä, ei ole sopivaa myöskään sitä pakot-taa. Ainoastaan siinä tapauksessa, että koira ei fyysisen vikan-sa vuoksi kykene turvallisesti hyppäämään pallolle, voidaan nostamista harkita. Tällöin kuitenkin tulee asiasta ensin kes-kustella eläinlääkärin tai -fysioterapeutin kanssa, koska kysei-nen liikunta voi ylipäänsä olla tuollaiselle koiralle liian rank-kaa.

Vastaavasti myöskään houkuttelu ei välttämättä sovellu ta-sapainoharjoitteluun. Koira, joka on erittäin innostunut palk-kiosta, voi houkuttelun myötä satuttaa itsensä koheltaessaan. Kaikkeen tasapainoharjoitteluun pitäisi liittyä innostuksen li-säksi hallinta ja turvallisuus. Sen vuoksi voi olla parempi opet-taa koira nousemaan kohteelle mieluummin esimerkiksi sheip-paamisen avulla kuin makkaralla houkuttelemalla.

Kaikessa tasapainoharjoittelussa on tärkeää huomioida tree-nin rankkuus. Aluksi on hyvä tehdä vain joitakin minuutteja kerrallaan. Koiralle tulee antaa taukoja säännöllisesti, ja eh-dottomasti tauon paikka on viimeistään silloin, jos koira vai-kuttaa väsyneeltä tai ei pysty kunnolla keskittymään. Jokainen pilates- tai joogatunnilla käynyt tietää, kuinka vaikeaa liikkei-tä on tehdä ja kuinka paljon ne vaativat sekä lihasvoimaa että keskittymistä!

KAVALETTIHARJOITTELU

Kavaletit ovat matalia esteitä, joiden yli koira ei hyppää, vaan liikkuu tasaisesti jalkojaan nostellen. Kavalettiharjoittelua voi tehdä sekä kävelyvauhdissa että ravissa. Harjoitteet voivat koostua esimerkiksi 3–5 esteestä tai vaikkapa tikapuista, joiden puolien yli koira astelee rytmikkäästi. Sopiva korkeus esteille on noin koiran kintereen korkeus tai matalampi. Alkuvaiheessa on hyvä käyttää mahdollisimman matalia rimoja. Harjoituksen edetessä niitä voi nostaa korkeammalle. Myös esteiden määrää voi lisätä treenin sujuessa: alkuvaiheessa 2–3 kavalettia riit-tää, mutta niitä voi lisätä aina noin 5–6 esteeseen. Jos käyte-tään siirrettäviä erillisiä esteitä, on ne hyvä aluksi pitää reilun koiran rungonmitan päässä toisistaan. Mikäli harjoitus tuottaa koiralle vaikeuksia, lisätään välimatkaa esteiden välissä. Vähi-tellen pyritään siihen, että esteiden etäisyys on koiran rungon pituus tai jopa vähemmän.

Koiran tulisi harjoiteltaessa katsoa eteenpäin eikä ohjaajaa. Tarvittaessa harjoittelun alkuvaiheessa voidaan käyttää jotakin kohdetta, jonka luokse koira pyrkii suorittaen kaveletit samal-la. Kohde ei kuitenkaan saisi olla liian kiinnostava, ettei koi-ra ala kiihdyttää vauhtia liiaksi. Apuna suorituksessa voidaan käyttää myös esimerkiksi kosketuskeppiä, jota ohjaaja pitää koiran edessä liikkuen samalla koko ajan itse koiran rinnalla.

Kavalettiharjoittelu tehostaa koiran selän liikettä ja rytmi-kästä ravia. Se voi myös auttaa koiria, joilla on vaikeuksia nos-tella jalkojaan riittävästi liikkuessaan.

Ensikertaa pallon päällä... Tasapainon löytäminen vaatii vielä vähän harjoitusta!

12 3 / 2012

KOIRAN HYVINVOINTI

TEMPPUJA

Monet temput sopivat koordinaation ja tasapainon kehittämi-seen. Niitä voi tehdä hyvin nuorenkin koiran kanssa. Niissä ei tehdä hyppyjä eikä käytetä erityisiä apuvälineitä. Tällaiset temput pohjautuvat koiran oma-aloitteiseen toimintaan ja sen vahvistamiseen. Koiran käytöksestä on yleensä helppo nähdä, koska se alkaa väsyä. Tällöin harjoittelu luonnollisesti lopete-taan – parasta toki olisi pitää harjoitushetket niin lyhyinä, että väsymistä ei ehdi edes vielä tulla.

Yksi suosituimmista takapäänhallintaharjoituksista on opettaa koiralle etu- tai takaosakäännös. Etuosakäännöksessä koiran takapää kiertää etupään ympäri. Aluksi koira opetetaan nousemaan etujaloillaan jonkin alustan päälle. Se voi olla koi-ran koosta riippuen kirja, pesuvati tai vaikkapa tasapainotyy-ny. Tämän jälkeen valitaan opetettava kiertosuunta. Jos koiran halutaan lähtevän kiertämään myötäpäivään, tulee ohjaajan vahvistaa ensisijaisesti oikean takajalan liikettä.

Ohjaajan ideaali sijainti vaihtelee koiran mukaan. Toisten koirien on helpompi toimia ollessaan ohjaajan kanssa nenäk-

käin, toisille taas luontevampaa on, että ohjaaja on koiran vie-rellä. Yleensä ohjaajan oma liike saa koirankin liikkumaan. Vastakkain olevat ohjaaja ja koira pyrkivät pysymään samassa linjassa: kun ohjaaja liikahtaa askeleen, koirakin korjaa yleen-sä sijaintiaan vastaavasti. Koiran ollessa puolestaan ohjaajan sivulla voi hän koiraa kohti nojautumalla saada sen liikah-tamaan poispäin itsestään. Toiset koirat puolestaan liikkuvat parhaiten ohjaajan sivulla, mutta niin päin, että kiertosuunta on ohjaajaa kohti. Koira tavallaan haluaa imeytyä takaisin oi-keaan perusasentoon ja ohjaajan liikkuessa seuraa ohjaajaa.

Aluksi vahvistetaan jokaista oikean takajalan liikahdusta, vaikka se olisikin vain jalan nosto ilman sen suurempaa lii-kettä. Tästä siirrytään valikoivan vahvistamisen kautta sheip-paamaan yhä voimakkaampaa askelta ja lopuksi useamman askeleen liikkumista. Samalla ohjaaja pyrkii itse jättäytymään pois niin, että lopputuloksena koira kiertää itsenäisesti ilman omistajan liikettä.

Saman tempun voi sitten opettaa toiseen suuntaan ja myös niin, että koira seisookin takajalat alustalla etujalkojen kiertä-essä ympäri.

Oravaistuminen on loistava keskikehon syviä lihaksia vah-vistava temppu. Oravaistumisella tarkoitetaan, että koira nou-see takapäänsä varaan; takaosa pysyy istuvassa asennossa, ja koira nostaa etutassut rintansa eteen. Oravaistuminen tehostaa takajalkojen oikeaa asentoa istumisessa. Sen vuoksi se sovel-tuu hyvin harjoitteeksi nuorille koirille, jotka taittavat sääriään ulos istuessaan. Oravaistuminen ei kuitenkaan välttämättä sovi pitkäselkäisille koirille.

Oravaistumista on hyvä harjoitella liukumattomalla lat-tialla mielellään niin, että koira voi tukea itseään seinää vasten (esim. nurkka). Ohjaaja voi lähteä sheippaamaan etu-jalkojen irrotusta lattiasta pyytämällä koiralta kuonokosketusta käteen tai kosketuskeppiin, jota pidetään sen verran ylhäällä, ettei koira siihen istumalla yllä. Vaihtoehtoisesti liikkeen voi myös pyrkiä houkuttelemaan. Molemmissa tavoissa tulee pitää huoli, että koiran takapää pysyy kuitenkin istuvassa asennos-sa. Ohjaaja voi ojentaa koiralle käsivartensa, josta se voi ottaa tarvittaessa vähän tukea toisella etutassullaan.

Tasapainoharjoittelu on hauskaa ja monesti tavanomaisesta lajiharjoittelusta poikkeavaa puuhaa. Se lisää koiran fyysistä kuntoa, parantaa itseluottamusta ja oma-aloitteisuutta ja on eritoten erittäin hauskaa sekä koiralle että ohjaajalle.

Kirjoittajasta:

Liisa Tikka on ongelmakoirakouluttaja (okko) ja koulutettu

koirahieroja. Hänellä on Helsingissä pienimuotoinen koirakou-

lu, jossa pidetään mm. kehonhallintaharjoitteisiin keskittyviä

Tasapainoa! -kursseja. Liisalla on kolme koiraa: staffordshi-

renbullterrieri, ratalinjainen greyhound ja isovillakoira. www.

masseter.fi