tekijänoikeudet, lähdekritiikki, vastamedia, nettihuijaukset ja monilukutaito
TRANSCRIPT
Tekijänoikeudet, lähdekritiikki,
vastamedia, nettihuijaukset
ja monilukutaito
Harto Pönkä 1.12.2016
Tekijänoikeudet
Kuvakaappaus Googlen kuvahausta hakusanalla ”iphone 6”: https://www.google.com/imghp?hl=fi (30.11.2016)
• Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti tekijällä, jos hän ei luovu niistä. Suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta.
• Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen julkista käyttöä – Pätee myös Googlella löydettyihin ja somessa jaettuihin teoksiin
kuten kuviin, videoihin, teksteihin ja musiikkiin
• Yksityiskäyttö esim. opiskeluun on yleensä sallittua • Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten,
valokuvaaminen sekä idean käyttö ovat yleensä sallittuja • Kuvan lainaaminen kokonaisuudessaan on sallittua, jos
siihen on asiallinen peruste (esim. taideteoksen arvostelu, tietokoneen ruutukaappaukset ohjeissa ym.)
• Tekijä voi luopua oikeuksistaan kokonaan tai osittain – Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista – Creative Commons -lisenssi = käyttölupa tietyin ehdoin – Tekijän kanssa tehty sopimus tai kysytty käyttölupa
Tekijänoikeudet lyhyesti
Lähde: https://harto.wordpress.com/2015/12/05/periscope-luokkahuoneessa-opetuksen-julkisuus-vs-yksityisyys-ja-tekijanoikeudet/
Case: Periscope luokkahuoneessa
Päättelyketju:
1. Opetus on julkista (POL)
2. Saat tehdä opetuksesta tallenteita omaan käyttöösi
3. Tallenteen julkistamisessa on otettava huomioon henkilötietolaki ja tekijänoikeuslaki
4. Opettajan luentoesitys ja opiskelijoiden esitykset ovat teoksia (Tekijänoik.neuv. lausunto 2006:11)
5. Opetuksessa syntyvän teoksen tallennus on sallittua tilapäiseen opetuskäyttöön (TekijäL)
6. Teoksesta saa valmistaa kappaleen (kopion) yksityistä käyttöä varten (TekijäL)
7. Kopioidun teoksen käyttö muuten kuin yksityisesti vaatii tekijän luvan tai sopimuksen (TekijäL)
Lyhyesti: Oppilaiden koulussa kuvaamat Periscope-videot hyvin todennäköisesti rikkovat Suomen lakia, jos niiden kuvaamiseen ja levittämiseen netissä ei ole saatu etukäteen lupaa kaikilta videolähetyksissä esiintyviltä.
Creative Commons -lisenssin valinta
Omat valokuvat ja videot
• Valokuvan tai videon tekijänoikeudet ovat kuvaajalla
• Tunnistettavien henkilökuvien julkaisuun millä tahansa tavalla on syytä pyytää lupa
• Kuvan julkaisun voi estää esim. kotirauha, yksityisyyden suoja, henkilötietolaki tai kuvassa näkyvän teoksen tekijänoikeudet
• Myös kuvan levittäminen voi olla kiellettyä esim. tekijänoikeuksien tai sen loukkaavuuden takia
• Eräässä kyselyssä 1/4 koululaisista kertoi kuvanneensa tai videoineensa kiusaamistilannetta (Pelastakaa lapset ry).
• 16-vuotias autistipoika ei pystynyt puolustautumaan luokkakavereitaan vastaan, jotka julkaisivat hänestä nöyryyttäviä videoita YouTubessa. Kun luokkakaverit kahden vuoden päästä jäivät kiinni, he totesivat, etteivät olleet olettaneet vanhempien tai poliisin valvovan sivustoa.
Lähteenä mm.: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some
Tekijänoikeudet järjestyssäännöissä
Esimerkiksi näin:
”Tiedostan tekijänoikeusasiat käyttäessäni kännykkää
koulussa. Kuvaan ainoastaan henkilöitä, joilta olen saanut luvan kuvan ottamiseen. Julkaisen sosiaalisessa mediassa ja muualla ainoastaan sisältöjä, joihin minulla on tekijänoikeudet ja asianmukaiset luvat. Epäillessäni sisältöjeni asiallisuutta tiedustelen aina opettajaltani
hänen kantaansa mahdolliseen julkaisemiseen.”
Lainauksen lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf
Keskustelu:
Millaisissa tilanteissa tekijänoikeudet ovat
aiheuttaneet päänvaivaa esim. opiskelussa ja somessa?
Tiedonhaku ja lähdekriittisyys
Googlen hakuoperaattorit
energiajuoma
energiajuoman terveysvaikutukset
”energiajuoman terveysvaikutukset”
jääkiekko OR jalkapallo
pingviini lämpötila -jäätelö
parempi * pivossa kuin * oksalla
kamera 50..100 €
olympialaiset site:hs.fi
info:google.com
cache:helsinki.fi
Googlen hakusanaohjeet: https://support.google.com/websearch/answer/2466433?hl=fi
Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014
Esimerkki: energiajuomat
Kuvakaappaus: http://energydrink-fi.redbull.com/red-bull-energiajuoma (30.11.2016)
Kuvakaappaus: http://keskustelu.suomi24.fi/t/9796761/energiajuoman-haitat (30.11.2016=
Kuvakaappaus: https://fi.wikipedia.org/wiki/Energiajuoma (30.11.2016)
Kuvakaappaus:
http://yle.fi/uutiset/3-6551565
(30.11.2016)
Kuvakaappaus: https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/ravitsemus-ja-terveys/energiajuomat (30.11.2016)
Kuvakaappaus: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikeryhmat/energiajuomat/ (30.11.2016)
Kuvakaappaus: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00010 (30.11.2016)
• Selvitä luotettavuus, objektiivisuus ja ajantasaisuus
• Mitä tietoja tekijä antaa itsestään ja taustastaan?
• Onko tekijä julkaissut muuta materiaalia aiheesta?
• Kuka on kustantanut tai sponsoroinut julkaisun?
• Milloin aineisto on julkaistu / onko se ajan tasalla?
• Kenelle aineisto on suunnattu?
• Onko aineistossa ilmoitettu käytetyt lähteet?
• Miksi aineisto on tehty: mikä on sen tarkoitus?
• Onko aineisto huolellisesti muotoiltu ja vastaako siinä
käytetty kieli aiheen tunnettua terminologiaa?
• Miten aineisto vertautuu muihin saman aihepiirin
aineistoihin ja siihen mitä jo tiedät aiheesta?
Lähdekritiikki
Lähde: Helsingin yliopiston TVT-ajokortin oppimateriaali, http://blogs.helsinki.fi/tvt-ajokortti/4-tiedonhankinta/4-4-loydetyn-tiedon-
kaytto-ja-arviointi/lahdekritiikki/ (viitattu 30.11.2016)
• Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti
– Yksin ja yhdessä
– Erilaisilla välineillä
• Etenkin verkossa on lukemattomia uusia tekstilajeja
• Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus, mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen konteksti ja tekijän asema siinä
• Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä aina tarkistamaan muusta lähteestä, sillä kyse voi olla myös tarkoituksellisesta lukijan harhauttamisesta
Monilukutaito
Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa,
http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa
Some-keskustelut tiedonlähteenä
Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2015/08/18/heratys-milloin-viimeksi-katsoit-ulos-some-kuplastasi/
Lähde: Heer & Boyd, Vizster project, http://vis.stanford.edu/jheer/projects/vizster/
Sosiaalisen verkoston rakenne
Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja eri klustereiden välille.
Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa.
Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa.
Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia tai suuntaamattomia.
Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri.
Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat osa kokonaisuutta.
Tieto leviää verkoston kautta Käyttäjä julkaisee uutta
sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)
1. Jokainen käyttäjä valitsee, keitä muita käyttäjiä hän seuraa. 2. Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöjä, joita hän jakaa seuraajilleen. 3. Mitä useampi kaveri jakaa saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on. 4. Mitä useampi jakaa saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee some-palvelujen algoritmeissa ja TOP-listoilla.
Kuvan lähde: http://www.innowise.fi/fi/verkostoanalyysit/ (n. 3000 toimijaa, joista suodatettu esiin 50 vaikuttajaa)
Twitter - avoin sosiaalinen verkosto
Lähde: http://www.connectedaction.net/2008/12/20/distinguishing-social-network-attributes-of-online-social-roles/
Roolit sosiaalisesa verkostossa
Vaikutusvalta ja ryhmittymät
Hyvät verkosto- ja vuorovaikutustaidot antavat etua esim. poliittisessa vaikuttamisessa Esimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto:
http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-
ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss
Lähde: Vainikka & Huhtamäki, 2015, Tviittien politiikkaa – poliittisen viestinnän sisäpiirit Twitterissä,
http://mediaviestinta.fi/blogi/tviittien-politiikkaa/ ja: http://www.hs.fi/politiikka/a1424576240969
Verkostoanalyysi tekee näkyväksi ”mediavallan myyttisen keskuksen”, suomalaisen Twitter-eliitin. Katso selattava verkostokartta: https://dl.dropboxusercontent.com/u/4026049/2015/02-twipo/network/index.html
Poliitikkojen ja toimittajien vaikuttajaverkosto – eliitin eliitti
Kuvan jakanut: Tuija Aalto, Yle. Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2012/02/05/somen-presidenttiys-ei-riita-vaaleissa/
Henkilön todellisuuden varmistaminen
• Anonyyminä esiintyminen voi liittyä mm. heikkoon itsetuntoon, vääristyneeseen minäkuvaan ja kavereiden puutteeseen
• Anonyymius ei kuitenkaan ole epäsosiaalisuutta, vaan työkalu kompensoida omia puutteita
• Anonyymius koetaan itsellä hyödylliseksi, mutta muilla haitaksi
• Anonyymius mahdollistaa mm. omien tavoitteiden ajamisen ja ”identiteetillä leikkimisen”
• Anonyymiuden haittoja:
– Epäreilu tilanne, jos toinen osapuoli on anonyymi ja toinen ei
– Anonyymia ei välttämättä oteta totena
– Anonyymin sukupuolesta ei voi olla varma
– Mahdollisuus kiusata ja aiheuttaa haittaa
Lähde: T. Keipi, 2015, väitöskirja, Now You See Mee, Now You Don’t, http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/113050/AnnalesB405KeipiDISS.pdf?sequence=2 ja sen artikkeli:
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/1369118X.2014.991342
Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?
Kuvakaappaus: Yle, 27.4.2016,
http://yle.fi/uutiset/3-8836762
Onko Terri Mapes oikea henkilö?
Kuvakaappaukset: About.com 2009: https://web.archive.org/web/20090620191135/http://goscandinavia.about.com/bio/Terri-Mapes-
21827.htm ja 2016: http://goscandinavia.about.com/bio/Terri-Mapes-21827.htm
Tarkista kuvan käyttö Googlen kuvahaulla
Kuvakaappaus: Googlen kuvahaku, https://www.google.com/imghp?hl=fi
Aikakoneella menneisyyteen
Kuvakaappaus: https://web.archive.org/web/20001109193400/http://www.siikajoki.fi/ (30.11.2016)
Vastamedia
Lähde: Yle, 1.11.2015, Holokausti on myytti ja muita väitteitä – näin toimii suomalainen vastamedia, http://yle.fi/uutiset/3-8407726
Suomalainen vastamedia
• Kutsutaan myös mm. vaihtoehtomediaksi, valemediaksi
ja vihasivustoiksi
• Näyttävät uutissivustoilta, mutta eivät noudata
journalistisia periaatteita (JSN:n journalistin ohjeita)
• Toimittajien nimettömyys. Ei vastaavaa päätoimittajaa
• Toimivat oman linjansa mukaisesti väittävät kertovansa
totuuden asioista, joista ns. valtamedia vaikenee
• Lähteeksi voi kelvata esimerkiksi huhut, mutta myös
valtamedian uutiset kerrottuna omaan linjaan sopivasti
• Tietoja ei tarkisteta, voivat valehdella tarkoitushakuisesti
• Joskus kyseessä on myös informaatiosodankäynti ja
valtioiden propaganda
Mikä on vastamedia?
Lähteenä mm. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/16/valheenpaljastaja-varoituslista-valemedioista-ala-luota-naihin-sivustoihin,
http://yle.fi/uutiset/3-8407726 ja https://fi.wikipedia.org/wiki/Vastamedia
• Vihapuhe
• Pakolaiset, turvapaikanhakijat, maahanmuuttajat
• Äärioikeistolaisuus, natsismi
• Poliittiset aiheet esim. Itä-Ukrainan kriisi
• Uskonnolliset aiheet, esim. juutalaisvastaisuus
• Rokotusvastaisuus
• Vaihtoehtoiset hoitomuodot esim. syöpiin
• Rikokset, laki ja oikeuden päätökset
• Salaliittoteoriat
Vastamedian aiheita
Kuvakaappaus: https://www.facebook.com/Viharyhmien-vihaamisryhm%C3%A4-180923625260903/ (30.11.2016, viharyhmäparodia)
Lähde: HS, 1.12.2016, http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004888603.html
Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)
Kuvakaappaus: http://lehtilehti.fi/2016/11/ylen-uusi-sovellus-antaa-keskustalaisten-kayttajien-valita-uutisaiheet/ (30.11.2016, satiiri)
Nettihuijaukset
Onko tämä kuva aito?
Lähde: Aku Eronen, @somevaari, 3.6.2015, https://twitter.com/somevaari/status/606065726709997568
Kuva aiheutti pitkän keskustelun Twitterissä, onko se manipuloitu vai ei.
Saapunut roskaposti
Saapunut roskaposti
Saapunut roskaposti
Lähde: Yle, 27.11.2016,
http://www.hs.fi/talous/art-
2000004884140.html
Kuvien lähteet: http://kioski.yle.fi/omat/hamara-whatsapp-viesti-lupaa-yllatyksen-ala-klikkaa ja
http://www.iltalehti.fi/digi/2015020519150182_du.shtml
Tykkää ja jaa –kilpailut ovat kiellettyjä Facebookissa. Sen lisäksi, että ne ovat epäluotettavia.
Harmittomat Facebook-testit saavat yllättän paljon oikeuksia käyttäjätietoihisi ja voivat käyttää niitä haluamallaan tavalla.
Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2016/03/29/ala-anna-facebook-tietojasi-hupitestia-vastaan/
Facebookissa elokuussa 2016 näkynyt mainos, joka johti huijaussivustolle (varoitus allekirjoittaneen lisäämä)
Lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/06/iphone-eurolla-aikuisten-oikeastiko (osallistuminen tarkoitti 59 euron kk-maksua)
Lähde: http://statiivi.fi/blogi/2016/9/23/varo-youtube-mainosta-jaljittelevaa-huijausta (”ohita mainos” linkkinä)
YouTube-videohuijaus
Lähde: https://www.viestintavirasto.fi/attachments/cert/certtiedostot/Nain_meita_huijataan.pdf
Lähde: https://www.viestintavirasto.fi/attachments/cert/certtiedostot/Nain_meita_huijataan.pdf
Lähde: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002554243.html (kaapattu tunnus, 1500 euron lahjakortti 800 eurolla?!)
Lähde: Yle, 27.9.2016 , http://yle.fi/uutiset/3-9191361 (tyypillinen huijausilmoitus, manipuloitu esimerkki)
1. Liian hyvää ollakseen totta?
2. Nopeat kaupat.
3. "Kuva netistä lainattu."
4. Myyjä ei esiinny omalla nimellään.
5. Lähetä etukäteen vain sen verran rahaa, jonka olet valmis menettämään.
Lähde: Yle, 27.9.2016 , http://yle.fi/uutiset/3-9191361
Miten tunnistat huijausilmoituksen?
Yhteenvetoa
Lähde: STT, 2016, Epäilyttääkö some-lähde? Näillä vinkeillä varmistat lähteen ja sisällön aitouden
http://stt.fi/lahdekritiikki-somessa/
Lähteen ja sisällön vahvistaminen
• Kuka tai ketkä ovat tehneet sisällön?
• Milloin sisältö on alunperin julkaistu? Onko sitä muokattu sen jälkeen?
• Onko tekijä itse tehnyt sisällön, vai onko se kopioitu tai muokattu toisesta lähteestä?
• Mitkä osat sisällöstä ovat tekijän/tekijöiden omaa tuotantoa, mikä on viittausta, mikä on upotettua ja mikä on mainosta?
• Mitä tekijänoikeuksia sisältöön liittyy? Onko siinä rikottu toisen tahon tekijänoikeuksia?
• Miten sisältö on teknisesti toteutettu? Onko sisältö saatavissa teknisesti eri muodoissa?
• Miten sisältö voidaan jakaa tai upottaa muihin some-palveluihin tai verkkosivustoihin?
• Onko valittua some-palvelua käytetty tarkoituksenmukaisesti ja "oikealla" tavalla?
• Rikkooko sisältö tai tekijä (esimerkiksi ikänsä vuoksi) käytetyn some-palvelun käyttöehtoja?
• Onko sisältö avoimesti julkaistu vai vaatiiko se kirjautumisen?
• Mikä on sisällön pysyvä www-osoite (URL)?
• Milloin sisältö mahdollisesti tulee poistumaan?
• Mihin laajempaan sisältökokonaisuuteen, viestiketjuun tai ajankohtaiseen keskusteluun sisältö liittyy?
• Mitä some-palvelu, kanava tai ryhmä, jossa sisältö on julkaistu, kertoo itse sisällöstä ja tekijästä?
• Miten suuren näkyvyyden ja suosion sisällön voi olettaa saavuttavan valitun julkaisutavan ja some-palvelun perusteella?
• Mitä kävijäseuranta- ja lukutilastot kertovat sisällöstä?
• Miten sisältöä ja sen metatietoja on optimoitu hakukoneita ja sosiaalisessa mediassa jakamista varten?
• Miten suosittu sisältö on? Kuinka paljon sitä on jaettu sosiaalisessa mediassa?
• Ketkä ovat jakaneet sisältöä sosiaalisessa mediassa ja miten?
Monilukutaito ulottuu pinnan alle
Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa,
http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa
Keskeistä: kriittinen ajattelu ja viestintätaidot
Osallistuminen n. 4-5 hengen ryhmissä.
Kahoot-kisa tämän esityksen aiheista:
https://play.kahoot.it/#/k/52fdae45-260e-4f43-9c05-589223e94963
Tietokilpailu
Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/
Kiitos!