tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyö

12
Satu Lipponen 10.10.2013 Tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyö Satu Lipponen, Erityisasiantuntija Strategia ja kv. suhteet 050 563 4558, [email protected] @Lipponen5

Upload: satu-lipponen

Post on 02-Jul-2015

105 views

Category:

News & Politics


0 download

DESCRIPTION

Työsuojelurahaston mediaseminaari 10.10.2013.

TRANSCRIPT

Page 1: Tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyö

Satu Lipponen 10.10.2013

Tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyöSatu Lipponen,ErityisasiantuntijaStrategia ja kv. suhteet050 563 4558, [email protected] @Lipponen5

Page 2: Tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyö

10.10.2013Satu Lipponen

Uutisagenda on kaoottinen

Miksi ne kyselevät vuosien takaisia asioita? (koska esimiehen puolisolla on ollut kurja kokemus, koska kansainvälisistä lähteistä on tullut jotakin asiaa koskevaa ja siitä halutaan suomalainen versio)

Miksi niillä on kiire? (uutislähetykset tulevat sekunnilleen)

Miksi niillä ei ole taustatietoja? (usean jutun tahti, erikoisosaaminen katoamassa toimituksista, resurssipula)

Asiantuntija on asiaorientoitunut, media aina ei (mies puri koiraa)

Ajatus kuvitteellisesti vastaanottajasta (Pihtiputaan mummo, Kansas city milkman) on tarkentunut (klikkaukset, tykkäykset, jaot, ostot)

Onko median käytettävissä pakko olla? (ei, jos se on tuskallista)

Page 3: Tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyö

10.10.2013Satu Lipponen

Tiedottaja kertoo mm. seuraavista asioista

Julkisuuksia on erilaisia, haluammeko profiloitua kaikissa julkisuuksissa?

Haastattelu on aina sopimus, johon voi liittyä neuvotteluprosessi

Jos toimittaja kysyy asiaa, jota ei tiedä, voi kysymyksen muotoilla omaa asiantuntemusta vastaavaksi

Milloin kyseessä on kriisiviestintä, ts. kannattaa pohtia asiaa laajemmallakin joukolla

Mitä voi tarkistaa ja mitä ei

Kuinka varovainen olet haastattelua antaessasi

Toimittajalle asiantuntijuus on eri asia kuin asiantuntijalle

Oman organisaation keskeiset sidosryhmät mediassa

Page 4: Tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyö

10.10.2013Satu Lipponen

On monia keinoja edistää viestintää

Taustatietojen antaminen (tiedottajat pitävät yhteyttä toimittajiin)

Viestiä voi monissa kanavissa

Mikä on kullekin kanaville tyypillinen tapa viestiä?

Esim. aurinkotiedotus: sää voi olla yksi kärki, satoi tai paistoi

Hyvä ajoitus

Sitominen oma viestintä osaksi laajempaa, ajankohtaista asiaa

Kuvallisuus ja visuaalisuus, graafisuus

Oikeat ihmiset organisaatiossa (ei välttämättä päätoimittaja)

Oikeassa muodossa, jätettävä tilaa toimittajan työlle

Viestintää ei toteuteta vaan suunnitellaan, mm. uutissuunnittelun merkitys

Page 5: Tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyö

10.10.2013Satu Lipponen

Milloin on kriisi on oikeasti kriisi?

Viatonkin tilanne voi osoittautua hankalaksi, neuvon pyytäminen ei ole koskaan turhaa

Kriisitilanteessa pätevät eri säännöt kuin normaalisti

Monella tutkijalla on traumaattisia kokemuksia mediassa olemisesta

Mitä enemmän julkisuutta, sitä suurempi toleranssi

Julkista keskustelua käyvän kannattaa itse olla aktiivinen

Yhteydenottoa ennen kannattaa informoida omaa viestintää

Sosiaalinen media kommentoi nopeasti ja toimittajat seuraavat sitä (Twitter, Facebook)

Sähköpostiviestinnässä kannattaa olla tarkka

Page 6: Tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyö

10.10.2013Satu Lipponen

Miten tutkija voi auttaa tiedottajaa

Kerro itsellesi tärkeistä asioista omin sanoin

Kerro, onko tulossa julkaisuja, joita on syytä noteerata (tiedottaja ymmärtää embargon merkityksen)

Kerro, keitä muita on mukana = yhteistyö vähentää kaikkien työtä ja lisää viestintätehoa

Varoita hyvissä ajoin tulevista hankkeista

Kerro toiveistasi

Kerro, mikä on uutta ja mikä vanhaa tietoa

Kysy oman talon käytänteistä

Kerro myös kielteiset kokemuksesi mediasta, ne voivat vaikuttaa taustalla suhtautumiseesi

Page 7: Tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyö

10.10.2013Satu Lipponen

Tutkijan ja median logiikka

TUTKIJA

relevanssi

asiat

logiikka

perustelut, varaukset

vierassanat

kohde: tiedeyleisö

JOURNALISTI

kiinnostavuus

ihmiset

tarina

johtopäätös

arkikieli

kohde: suuri yleisö

Lähde: Tuomo Mörä raportissa Syöpä, media & julkisuus 2010

http://www.cancer.fi/syopajarjestot/julkaisut/raportit/

Page 8: Tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyö

10.10.2013Satu Lipponen

Ammattilaisetkin töppäilevät

Page 9: Tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyö

10.10.2013Satu Lipponen

Huonosti valittu adjektiivi

Päätoimittaja Markku Mantilan vitsailu ei herättänyt ymmärrystä

Mantila: sarkasmia ja huumoria

Julkisen sanan neuvosto JSN antoi vapauttavan päätöksen

JSN:n mukaan sitaatti on "osa poleemisen palstan kokonaisuutta, jossa päätoimittaja ottaa viikoittain kantaa maailman menoon". Neuvoston mielestä kommentti oli huonosti harkittu, mutta ei niin rankka, että se olisi halventanut minkään ryhmän ihmisarvoa.

JSN totesi myös, että päätoimittajalla – kuten muillakin kirjoittajilla – on sananvapauden nimissä oikeus esittää myös provosoivia mielipiteitä.

Page 10: Tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyö

10.10.2013Satu Lipponen

Onnistunutta yhteistyötä – esimerkki 1

Page 11: Tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyö

10.10.2013Satu Lipponen

Page 12: Tiedottajan ja tutkijan viestintäyhteistyö

10.10.2013Satu Lipponen

Hyvän viestinnän ABC

Jos tiedotat, ole tavoitettavissa

Tiivistä yksi tai kaksi asiaa laajastakin aineistoista

Anna tulkintaa, jota sinulla asiantuntijana on

Kerro konkreettisesti, tavallisin ihmisen termein

Vältä sivistyssanoja

Säilytä tyyli: helppo ymmärrettävyys ei ole rehvakkuutta

Ammatillisuus myös ikävissä asioissa

Älä mielistele äläkä sorru ylivarovaisuuteen

Hanki ja vaadi mediakoulutusta, hio heikkoja kohtia

Harjoittele viestintää

Anna odotushorisontti (mitä on tulossa)