mitÄ avotoimistoille nykyÄÄn kuuluu ja ... - ecophon.com · • satakunnan ammattikorkeakoulu,...

MITÄ AVOTOIMISTOILLE NYKYÄÄNKUULUU JA PARANEEKO SEAKUSTIIKKA?

Valtteri HongistoTyöterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, Turku040 5851 [email protected]

TEHOKAS TYÖYMPÄRISTÖ - TOIMIVA TOIMISTO –seminaari, 25.4.2012 Helsinki, Musiikkitalo

mailto:[email protected]

25.4.2012/Helsinki/Hongisto 2

TOTI tutkimushanke

• 2009-2012.• Tutkimustyö 916 000 €

– Materiaalit +10 %– Yritysten panos +20 %

• Rahoittajat:– Tekes TILA-ohjelma 60 %– 15 yritystä 18 %– tutkimuslaitokset 22 %

• 1.9.2009 - 36.6.2012• Loppuseminaari on

tarkoitus pitää 6.9.2012Allergiatalolla Helsingissä.


TOTI hankkeen yritykset

RAKENNUSTUOTE

• Kalusteet– Martela– Isku Interior

• Äänenvaimennuslevyt– Saint-Gobain

Rakennustuotteet,Ecophon alakatot

– Mood Works• Ilmastointiratkaisut

– Fläkt Woods– Halton Group

• Puheenpeittoääni– Audico Systems

ARKKITEHTI• Conbalance

KÄYTTÄJÄ• Elisa• Wärtsilä Finland• Telia Sonera Finland• OP-Keskus

OMISTAJA• Senaatti-kiinteistöt• Suomen

yliopistokiinteistöt

RAKENTAMINEN• NCC Rakennus


TOTI toteuttajat

• Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, Turku– Valtteri Hongisto, 0405851 888, [email protected]– tutkimuksen vastuullinen johtaja– 10 tutkijaa

• Aalto-yliopisto, tilapalvelujen tutkimusryhmä, Espoo– Suvi Nenonen, 050 5985342, [email protected]– 3 tutkijaa

• Satakunnan ammattikorkeakoulu, LVI tekniikka, Pori– Esa Sandberg, 044 7103259, [email protected]– 2 tutkijan ryhmä

• Turun yliopisto, kognitiivisen psykologian laboratorio– Jukka Hyönä, 02 33351, [email protected]– 2 tutkijaa






TOTI työpaketit

TP1 Tutkimuksetavotoimistolaboratoriossa

Vaikutus työsuoritukseen,kuormittumiseen ja viihtyvyyteen,koehenkilötutkimukset• Huoneakustinen suunnittelu• Ilmanvaihdon määrä• Lämpöolot• Sisustuksen ja koko

sisäympäristö

Fysikaaliset tutkimukset• ISO 3382-3• Huoneakustiset ratkaisut• Ilmanjakoratkaisujen vertailu

TP2 Kenttätutkimukset

• OP-Pohjola asiakaspalvelusaneeraus

• Telia Sonera Finlandasiakaspalvelu saneeraus

• OP-Pohjola yhteyskeskusmuutto

• Wärtsilä Turku muutto• Elisan contact centerit• Aalto-yliopiston

ylioppilaskunta

TP3 Monitilatoimistonsuunnitteluohje

ESITYS osa 1

ESITYS osa 2

ESITYS osa 3

ESITYS osa 4


Avotoimistojen huoneakustistenolosuhteiden mittausmenetelmäja ohjearvot

Lähdeviite:Keränen J, Virjonen P, Hongisto V. Avotoimistojen huoneakustistenolosuhteiden mittausmenetelmä ja ohjearvot. Sisäilmastoseminaari16.3.2011, Espoo, Sisäilmayhdistys ry, raportti 29, 69-73, 2011.

Ladattavissa sivun www.ttl.fi/toti julkaisuluettelosta

http://www.ttl.fi/toti


Avotoimisto?

• Toimisto on yleisin työtilalänsimaissa

• Suurin osa avotoimistoissa– Pituus 10-100 metriä– 7-200 hlö– Leveys 5-30 metriä– Korkeus 2-10 metriä– Työpistekoot: 3-15 m2

• Avotoimistoissa suurinsisäympäristön haitta on meluja puheyksityisyyden puute.

• Avotoimistojen yleistyttyämeluongelmat kasvoivat 2000jälkeen - pääsyynäpuutteellinenakustiikkasuunnittelu?


TAUSTA – Meluongelma avotoimistoissa

HALLINTAKEINOT

Hyvä huoneakustiikka• absorptio• sermikorkeus• peiteääni

Hiljaisempi puheääni• etiketti• sankaluurit

Puheen poistaminen• puhelinkopit• tiimijärjestykset• vyöhykkeet• etätyö


Esityksen tavoite

• Esittää TTL:n 10 vuotisen tutkimus- jastandardointityön päätulokset:

– mittausmenetelmä ISO 3382-3:2012– suunnittelun ohjearvot

• Sisäilmastoluokitus 2008• RIL 243-3-2008

– suunnittelutyökalu• Käytännön esimerkkejä


Avotoimiston huoneakustiikanmittausmenetelmä

• ISO 3382-3 Acoustics – Measurement of roomacoustic parameters – Part 3: Open-plan spaces

• Työterveyslaitoksen julkaisu:– Virjonen P, Keränen J, Hongisto V, Determination

of acoustical conditions in open-plan offices -Proposal for new measurement method and targetvalues, acta acustica united with acustica, 95 (2)2009.

puhuja S mittauspisteet


Leviämisvaimennusaste, DL2

• Korvaa jälkikaiunta-ajanavotoimistoissa

• Mitataan puheen A-äänitasoeri etäisyyksillä puhujasta

• DL2 = puheen A-äänitasonvaimenema kun etäisyyspuhujaan kaksinkertaistuu

• Arvot 2 ja 14 dB välillä

A-painotettu äänitaso [dB]

20

25

30

35

40

45

50

55

60

1 10 100

etäisyys puhujaan [m]

puheen äänitasotaustaäänitaso

DL2=12.7 dBA

Puheen taso työpisteessä [dBA]

0

10

20

30

40

50

60

70

0 5 10 15 20 25 30Etäisyys puhujaan [m]

Huono vaimennus DL2=2dBHyvä vaimennus DL2=14 dB


Häiritsevyysetäisyys rD

• Kertoo etäisyyden, mihinasti puhe erottuu niin hyvin,että se häiritsee työntekoa

• Työtehokkuus paranee,jos STI<0.50

• rD = etäisyys, jonkaulkopuolella STI < 0.50

• Mitä pienempi rD, sitäpienemmälle alueelle puheerottuu selvästi

• Arvot 4 ja 20 m välillä

Puheensiirtoindeksi STI

0.0

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.7

0.8

0.9

1.0

1 10 100

etäisyys puhujaan [m]

rD=14 m

Puheenerotettavuus

hyvä

kohtalainen

huono

ei lainkaan


Huoneakustisen suunnittelun tavoitetasot

C1:1998 Rakentamismääräyskokoelma.ympäristöministeriö.

• ei sisällä mittaluvuin ilmaistuja tavoitetasoja• "saavutettava toimintaa vastaavat riittävän hyvät ääniolosuhteet"

SFS 5907:2004. Rakennusten akustinen luokitus. 2004. Helsinki,Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.

– Luokat A,B,C ja D– vanhentunut, koska tehty ennen ISO 3382-3 standardia

Sisäilmastoluokitus 2008. Sisäilmayhdistys r.y., julkaisu 5,Helsinki, 2008. (LV 05-10318, RT 07-10741/RT 10790, Ratu424-T, KH 27-00337)

– Luokka S1: paras mahdollinen (yksilöllinen)– Luokka S2: hyvä– Luokka S3: tyydyttävä sisäympäristö

RIL 243-3-2008 Rakennusten akustinen suunnittelu. Toimistot.Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y., 96 s, Helsinki, 2008.

– Luokat A,B,C ja D


RIL 243-3-2008 tavoitetasot

• DL2 = puheen A-äänitason vaimenema kun etäisyyspuhujaan kaksinkertaistuu

• rD = häiritsevyyssäde• LA,S,4m = puheen taso 4 m päässä puhujasta

Vaativassa yksilötyössä tavoitetasoksi tulee asettaa A. Tällöinmyös edellytyksenä on, että taustaäänitaso on 41-43 dBA,mikä on helpointa aikaansaada peiteäänijärjestelmällä.

Tiimityöalueilla tavoitetasoksi riittää C.

Luokka Akustinen luokittelu DL2 [dBA] rD [m] LA,S,4m [dB]A Erinomainen yli 11 alle 5 alle 46B Hyvä 9 - 11 5 - 8 46 - 49C Kohtalainen 7 - 9 8 - 11 49 - 52D Kehno alle 7 yli 11 yli 52

Lähde: RIL 243-3 RIL 243-3 Työterveyslaitos


Suunnitteluohjelma (ilmainen)www.ttl.fi/avotoimistoakustiikka

1 LÄHTÖTIETOJENSYÖTTÖ

3 TULOSTENVERTAILUOHJE-ARVOIHIN

2 TULOKSET

Tuloskäyrä

http://www.ttl.fi/avotoimistoakustiikka


Esimerkki 1: Huoneabsorption lisäyksen vaikutusMittaustulokset ennen ja jälkeen

Puheen äänitaso [dBA]

10

20

30

40

50

60

1 10 100

Etäisyys puhujasta [m]

KovaAbsorboiva

Puheensiirtoindeksi, STI

0.00

0.20

0.40

0.60

0.80

1.00

1 10 100


puhuja P mittauspisteet

1 Lp,S,4m DL2 rD Lp,B T20

[dBA] [dBA] [m] [dBA] [s]Kova katto 53 6.2 5.2 44 1.1Absorboiva katto 49 7.5 4.0 43 0.9


Esimerkki 2: Peittoäänijärjestelmän vaikutusMittaustulokset ennen ja jälkeen

Puheen äänitaso [dBA]

10

20

30

40

50

60

1 10 100Etäisyys puhujasta [m]

HiljainenPeittoääni

Puheensiirtoindeksi, STI

0.00

0.20

0.40

0.60

0.80

1.00

1 10 100


51

57 59 5854

49

42

36

5148

4542

37

30

22

13

0

10

20

30

40

50

60

70

63 125 250 500 1000 2000 4000 8000

Oktaavikaistan keskitaajuus [Hz]Ä

änenpain

eta

so [

dB

]

puhe peittoääni

4 Lp,S,4m DL2 rD Lp,B

[dBA] [dBA] [m] [dBA]hiljainen 51 6.0 13.2 35peittoääni 51 6.0 6.2 44

AVOTOIMISTON HUONEAKUSTIIKKA -LABORATORIOTUTKIMUS JASUUNNITTELUOHJE

Lähdeviite:Keränen J, Hongisto V, Oliva D, Hakala J,Avotoimiston huoneakustiikka - laboratoriotutkimusja suunnitteluohje, Sisäilmastoseminaari 14.3.2012,Sisäilmayhdistys raportti 30, Espoo, 2012.

Ladattavissa sivun www.ttl.fi/totijulkaisuluettelosta



TAVOITE

• selvittää kokeellisesti neakustiset ratkaisut, joillasisäilmastoluokituksentavoitetasot S1-S3 saavutetaanavotilatoimistossa

• mittaukset käyttäen uuttakansainvälistä menetelmääISO 3382-3 Acoustics -Measurement of room acousticparameters –Part 3: Open plan offices

Avotilatoimisto S1 S2 S3Puheenleviämisvaimennusaste

DL2 dB 11 9 7

Häiritsevyyssäde rD m 8 11 11


AVOTOIMISTOLABORATORIO

84 m2

korkeus 2,6 m

12 työpistettä

kaikki ratkaisut "heti"toteutettavissa


ALAKATTOKOKONAISUUS

• 240 ruutua• 210 akustiikkalevyä• 16 valaisinta• 6 aktiivista

jäähdytyspalkkia• 1 poistoilmaelin• 18 peiteäänikaiutinta


TUTKITUT AKUSTISET RATKAISUT

Arvo Kuvaus

suuriKaton pinnasta 88 % ääntä absorboivaa (EN 11654 luokka A),loput taloteknisiä laitteita.Seinäpinnoista 20 % ääntä absorboivaa (luokka A), loputkovapintaista.Sermit ovat ääntä absorboivia (luokka B), jos niitä on.

pieni Katto kovapintainen, taloteknisiä laitteita. Ei absorboi ääntä.Seinäpinnat kovapintaisia. Ei absorboi ääntä.Sermit kangaspintaisia. Eivät absorboi ääntä.

0 cm Ei sermejä (pelkät pöydät), yleinen ratkaisu tiimityölle.130 cm Matalat sermit, yleinen ratkaisu tiimityölle.

170 cmKeskikorkeat sermit, yleinen ratkaisu keskittymistä vaativalletyölle tai puhelintyölle.

33 dBA33 dBA edustaa tyypillistä ilmanvaihdon äänitasoa, jossapuheäänet erottuvat hyvin.

43 dBA43 dBA edustaa tyypillistä puheenpeiteäänen tasoa, jotakäytetään avotoimistoissa.


ESITETTÄVIEN TULOSTEN RAJAUS

• esitetään tyypillisiä suomalaisissa toimistoissa esiintyviäolosuhteita vastaavat tilanteet

• esitetään vain pieni osa kaikista laboratoriossa tehdyistäakustisista mittauksista

• todellisuudessa mahdollisia akustisten ratkaisujenyhdistelmiä on enemmän kuin edellisessä taulukossa

• erilaisten yhdistelmäratkaisujen akustiset vaikutuksetarvioitavissa tämän tutkimusten tulosten avulla


AKUSTISET MITTAUKSET ISO 3382-3

äänilähde

mittauspisteet

äänilähdemittauspisteet

S13

2


ÄÄNIYMPÄRISTÖN MITTALUVUT DL2 ja rD

Puheensiirtoindeksi STI

0.00

0.10

0.20

0.30

0.40

0.50

0.60

0.70

0.80

0.90

1.00

1 10Etäisyys puhujaan [m]

rD = 4 m

A-painotettu äänenpainetaso [dB]

30

35

40

45

50

55

60

1 10Etäisyys puhujaan [m]

puheen äänitasotaustaäänitaso

DL2 = 9 dBA

MITTAUSMENETELMÄ ISO 3382-3


TULOKSET - Mittausarvot

28

• DL2 on suuri kun– huoneabsorptio on suuri– sermit ovat korkeat 170 cm

• rD on pieni, kun– DL2 on suuri– peiteäänitaso on korkea 43 dB

KoeHuone-

absorptioSermi-korkeus

Peiteäänitaso

Leviämisvai-mennusaste

Häiritsevyys-säde

[cm] [dBA] DL2 [dBA] rD [m]1 pieni 0 33 2 >112 pieni 130 33 2 >113 pieni 170 33 3 >114 pieni 0 43 2 75 pieni 130 43 2 >116 pieni 170 43 3 87 suuri 0 33 4 >118 suuri 130 33 8 >119 suuri 170 33 9 >1110 suuri 0 43 4 1111 suuri 130 43 8 512 suuri 170 43 9 4

MITTAUSTILANTEET MITTAUSTULOKSET


JOHTOPÄÄTÖKSET

• Laboratoriokokeessa päästiinSisäilmastoluokituksen 2008 luokkaan S1(rD) päästiin kun

– huoneabsorptio oli maksimoitu• katto, sermit, seinät

– sermikorkeutta vähintään 130 cm– peiteäänitasoa 43 dB

• Laboratorion pienen alan vuoksi DL2= arvoteivät saavuttaneet luokkaa S1.Suuremmissa avotoimistoissa päästäänkuitenkin luokkaan S1 yllä luetelluin keinoin.

Avotilatoimisto S1 S2 S3Puheenleviämisvaimennusaste

DL2 dB 11 9 7

Häiritsevyyssäde rD m 8 11 11

HUONEAKUSTIIKAN VAIKUTUSTYÖSUORIUTUMISEEN JAAKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN -TUTKIMUSAVOTOIMISTOLABORATORIOSSA

LÄHDEVIITE

Haapakangas A, Hongisto V, Kokko J, Keränen J,Oliva D, Hakala J, Häggblom H, Hyönä J,Huoneakustiikan vaikutus työsuoriutumiseen jaakustiseen tyytyväisyyteen - tutkimusavotoimistolaboratoriossa, Sisäilmastoseminaari14.3.2012, Sisäilmayhdistys raportti 30, 81-86,Espoo, 2012.

Ladattavissa www.ttl.fi/toti julkaisuluettelosta



TAUSTA

• Toisista työpisteistä kuuluvatpuheäänet ovat avotoimistojenmerkittävin meluongelma

– subjektiiviset haitat– kognitiivisen suoriutumisen

heikentyminen

• Meluongelmat liittyvätkeskittymistä vaativiinyksilötehtäviin, jotka ovatavotoimistoissa yleisiä

• Kognitiivisen suoriutumisen haittariippuu puheenerotettavuudesta(STI-arvo)

• Toimistoissa STI-arvoa voidaanvarioida huoneakustiikalla:sermit, absorbtiomateriaalit japeiteäänet

• Laboratoriotutkimuksissapuheen STI-arvoja ei olejärjestetty realistisella tavalla

Change in performance, DP [% ]

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

0.0 0.2 0.4 0.6 0.8 1.0Speech Transmission Index, STI

between rooms

open-plan office

Hongisto (2005),Indoor Air


TAVOITE

• Miten huoneakustinensuunnittelu vaikuttaapuheäänten haittoihintodellisessa avotoimistossa,jossa puheääniä kuuluu välilläläheltä ja välillä kauempaa

– kognitiivinen suoriutuminen(yksilötyö, ei vuorovaikutusta)

– akustinen tyytyväisyys &subjektiivinenkuormittuneisuus

• Olosuhteet mahdollisimmanaidot.

• Tutkimustilanteet kaupallisestitoteutettavia.

• ISO 3382-3 menetelmä

• Vertailla haittavaikutuksianeljässä huoneakustisestierilaisessa äänitilanteessa:

1. ei vaimennusta, eipeiteääntä (puhe erottuutäydellisesti kauaspuhujasta)

2. vaimennus, ei peiteääntä(puhe erottuu täydellisestilähityöpisteisiin)

3. ei vaimennusta, peiteääni(puhe erottuu täydellisestilähityöpisteisiin)

4. vaimennus ja peiteääni(puhe erottuulähityöpisteisiin heikosti jakauemmas ei lainkaan)

5. Hiljaisuus vertailukohtana (eipuhetta)


MenetelmätAvotoimistolaboratorio

• Turussa, rak. 2010• Suunniteltu

sisäympäristötekijöidenkokonaisvaltaiseentutkimiseen (TOTI-hanke:huoneakustiikka, lämpöolot,ilmanlaatu, sisustus,valaistus)

• Huonepinta-ala 90 m2, 12työpistettä, työpisteiden kokotavanomainen

• Ympäristö on luotu erituotevalmistajien kanssamahdollisimman realistiseksi:kaikki tutkimustilanteet onluotu markkinoilta saatavillaolevilla tuoteratkaisuilla

8.9 x 9.4 x 2.682 m2


MenetelmätÄänitilanteiden toteutus

Akustinen toimenpide1 2 3 4 5

Vaimennukseen vaikuttavat toimenpiteetei vaimennusta,

ei peiteääntävaimennus,

ei peiteääntäei vaimennusta,

peiteäänivaimennus,peiteääni hiljaisuus

Katon absorptio: ei on ei onSeinien absorptio: ei on ei onSermien absorptio: ei on ei onSermi- ja kaapistokorkeus: matala korkea matala korkeaSivusermien käyttö: ei on ei on

Peiteääneen vaikuttavat toimenpiteet:Puheenpeittoääni: ei ei on on

Puheäänen käyttöPuheäänet käytössä ON ON ON ON EI

Äänitilanne

Akustinen mittaluku1 2 3 4 5

Leviämisvaimennusaste DL2 [dBA]: 1.4 8.5 1.4 8.5 -Häiritsevyyssäde rD [m]: 38 10.7 8.9 3.4 -

Äänitilanne

ISO 3382-3:2011 mittaluvut osoittavat, että tilanteet edustavat äärirajoja.

1 - ei vaimennusta, ei peiteääntä2 - vaimennus, ei peiteääntä3 - ei vaimennusta, peiteääni4 - vaimennus, peiteääni5 - hiljaisuus


MENETELMÄTVaimennustilanteiden kuvaus

EI VAIMENNUSTAÄänitilanteet 1 ja 3

• sermikorkeus 1300 mm• sermit ei absorboivia• ei sivusermejä• heijastava katto• ei seinäabsorptiota

VAIMENNUSÄänitilanteet 2 ja 4

• sermikorkeus 1700 mm• välisermit ääntä absorboivia, luokka B• sivusermit asennettu, 1700 mm• absorboiva katto, luokka A, 80 %• absorboivat seinälevyt, luokka A, 20 %



MENETELMÄT - Puheäänet

• Puheääniä tuotettiin 4 nurkissasijaitsevista kaiuttimista

• jokaisessa nurkkatyöpisteessä olimeneillään puhelinkeskustelu

• puhe editoitiin radionkeskusteluohjelmista

• puhetta tuotettiin yhdestä nurkastakerrallaan, 5-25 s pätkissä

• puheen äänitaso oli vakio kaikissaäänitilanteissa, eli työpisteisiin kuuluvataso riippui vaimennuksesta

• Puheääniä ei tuotettu äänitilanteessa 5(hiljaisuus)

8.9 x 9.4 x 2.682 m2


MENETELMÄT - Peiteääni

• Peiteääntä käytettiinäänitilanteissa 2 ja 4

• Peiteääni tuotettiin 14kaiuttimesta jotka olipiilotettu alaslasketun katonyläpuolelle

– äänenä suodatettu kohina• -5 dB / oktaavi• 100-10 000 Hz

– kaupallinen tuote– kuulosti ilmanvaihdon

huminalta ja koehenkilötkinkäsittivät sen niin

– äänitaso 45 dBA– helppo tottua


MENETELMÄTKoeasetelma• Ryhmien välinen

koeasetelma– eri ryhmät tulivat eri

tutkimustilanteisiin (25 hlöäper tilanne)

• Yksilöllisistä tekijöistähuomioitiin työmuistikapasiteettija meluherkkyys (kovariaatteinaanalyyseissä)

• Testit mittaavat keskeisiäkognitiivisia toimintoja, joitavaaditaan tietotyössä (esim.keskittyminen, muisti,oppiminen)

• Altistusajan vaikutusta tutkittiinmyös, kokeen kesto 4 tuntia

Yhteensä 123 henkilöä testattiin,3-6 henkilön ryhmissä.

Kokeen kulkulyhyet tauot jaksojen välillä

NASA-TLX kysely joka tehtävän jälkeen

Työmuistikapasiteetin mittausAlkukysely

Harjoitteluvaihe

Jakso A (40 min)sarjamuisti

N-backtyömuistitehtävä

Jakso B (60 min)sarjamuisti

pitkäkestoinen muisti (lukeminen)N-back

työmuistitehtäväpitkäkestoinen muisti (palautus)

Jakso C (60 min)sarjamuisti

N-backtyömuistitehtävä

Iowa Gambling task

Loppukysely


TULOKSETN-back –tehtävä

Huoneakustiikka vaikuttireaktioaikoihin (p=.001)

– tilanne 1 vs 3 (p<.001)

– tilanne 1 vs 4 (p=.005)

Yhteisvaikutus vaikeustason kanssa:akustiikan merkitys korostuu sitäenemmän, mitä vaikeammaksitehtävä käy (p=.001)

Oikeiden vastausten määrään eivaikutusta (p>.05)

Reaktioaikojen hidastuminen tulkitaanyleisesti merkiksi kognitiivisestakuormittumisesta tai tehtävänvaativuudesta

HUOM: Yksinkertainen reaktioaika ei voialittaa 200 ms eli arvot ovat tähän nähdenerittäin korkeita.

Reaction time [ms]

400

450

500

550

600

650

700

750

800

1 2 3 4 5Acoustic condition

0-back1-back2-back

b)



TULOKSETMuut tehtävät

• Tilastollisesti merkitseviätuloksia ilmeni myössarjamuisti- jatyömuistitehtävässä.

• Näissä testeissä tuloksetosoittivat lähinnä hiljaisenympäristön paremmuuttapuhetilanteisiin verrattuna eikätuloksista saatu esiinhuoneakustiikan vaikutustaäänitilanteiden 1-4 välillä.

• Pitkäkestoisen muistintehtävässä ja Iowa Gamblingtehtävässä ei tullut lainkaanmerkitseviä eroja eli tehtäväteivät ole kovin herkkiä melulle.


TULOKSETAkustinen tyytyväisyys

nsp<.05 ns

p<.001 • Huoneakustiikalla olimerkitsevä vaikutusakustiseentyytyväisyyteen(p<.001)

• Akustinen tyytyväisyyssisälsi 8 kysymystä,jotka koskivat mm.keskittymishaittaa,ääniympäristönmiellyttävyyttä ja siihentottumista, työrauhaa,olosuhteidenrauhattomuutta sekäolosuhteidensoveltuvuuttapitkäaikaiseentyöskentelyyn



1 2 3 4 5

Läheltäkuuluneetpuheäänet

Kauempaakuuluneetpuheäänet

Ilmastoinninhumina

1 ei vaimennusta, ei peiteääntä

2 vaimennus, ei peiteääntä

3 ei vaimennusta, peiteääni

4 vaimennus, peiteääni

5 hiljaisuus

TULOKSETPuheäänten ja peiteäänen haitta

"Kuinka paljon seuraavat työympäristöönliittyvät tekijät haittasivat sinua kokeenaikana?" (1 ei lainkaan – 5 erittäin paljon)

p<.01

p<.01

ei eroja Huoneakustiikkavaikuttaa kauempanaolevista työpisteistäkuuluvan puheenhäiritsevyyteen, muttaei lähityöpisteeseen

Peiteääni ei haittaa,jos myös vaimennuson kunnossa


POHDINTAAkustiikan vaikutukset suoritukseen

• Vaikutukset suoritukseen tulivatselvimmin esille kognitiivisena jasubjektiivisenakuormittuneisuutena; varsinaiseensuoritustasoon vaikutusta olivähemmän kuin odotettiin

• Ilmiö on laboratoriotutkimuksissayleinen: koehenkilöt kykenevätpinnistelemään kokeen ajan ja näinerot tilanteiden välillä jäävätpienemmiksi kuin todellisuudessaolisi

• Toisaalta kuormittuminen ei olesuoritustasoa vähäisempi mittari: sevoi enteillä monimuotoisianegatiivisia vaikutuksia työntekijään(vrt. kenttätutkimukset)

• Ryhmien välisen asetelman haittanaoli, että ryhmien väliset muut erotsaattoivat vaikuttaa tuloksiin

• Tämä voi osaltaan selittää sitä, ettäsuuressa osassasuoriutumistesteistä ei saatuodotusten mukaisia tuloksia

• Koska äänitilanteet haluttiinrakentaa realistisesti, ryhmienvälinen asetelma oli pakollinen,koska siinä rakentamistyön määräpysyi kohtuullisena (=10 työpäivää)

• Luotettavinta on soveltaatoistettujen mittausten asetelmaa,jota aiotaan soveltaajatkotutkimuksissa.


JOHTOPÄÄTÖKSET suunnittelua ajatellen

• Vaimennuksen maksimointi(eri pintojen absorptio jakorkeat sermit) yhdessäpeiteäänen kanssa tuottaaparhaat tuloksettyöolosuhteiden kannalta

• Tulokset ovat yhdenmukaisiasen kanssa, mitäsuunnitteluohjeisiin onkirjattu

– Sisäsilmastoluokitus 2008– SFS 5907:2004– RIL 243-3-2008

• Akustiikalla on vaikutuskauempana olevistatyöpisteestä kuuluvan puheenhäiritsevyyteen, eilähityöpisteestä kuuluvaan

– työtehtävien ja tiimiensijoitteluun kiinnitettävähuomiota - huoneakustiikallaei voi ratkaista kaikkea

• Tulokset ja huoneakustisetsuositukset koskevatavotoimistossa tehtävääkeskittymistä vaativaayksilötyötä

AVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖNPARANTAMISEN VAIKUTUKSETTOIMISTOTYYTYVÄISYYTEEN

LÄHDEVIITE:

Hongisto V, Haapakangas A, Keränen J, Oliva D,Koskela H, Sandberg E, Veisterä S, Avotoimistonsisäympäristön parantamisen vaikutuksettoimistotyytyväisyyteen, Sisäilmastoseminaari14.3.2012, Sisäilmayhdistys raportti 30, 23-28, Espoo,2012.

Ladattavissa www.ttl.fi/toti julkaisuluettelosta

http://www.ttl.fi/totijulkaisuluettelosta


TAUSTA - akustiikka

• TTL:n aiempien tutkimustenmukaan toimistotyytyväisyysmerkitsevästi suurempi omissahuoneissa kuin avotoimistossa.

• Melu ja yksityisyyden puutesuurimmat avotoimistonongelmat, aiheuttavatkeskittymisvaikeuksia jastressiä ja tyytymättömyyttä

• Laajojen akustiikkamittaustenperusteella avotoimistojentyyppiongelmat ovat

– pieni absorptio– matalat sermit– hiljainen taustaäänitaso

• Laboratoriotutkimuksilla onosoitettu, että yksilötyöntyösuoriutumista ja akustistatyytyväisyyttä voidaan parantaahyvällä akustiikalla

– suuri absorptio– korkeat sermit– sopiva peiteäänitaso

• Uudet suunnitteluohjeet jatavoitetasot korostavat näitä

– Sisäilmastoluokitus 2008– RIL 243-3-2008– SFS 5907:2004

• TUTKIMUSTIETOA PUUTTUU:Työpaikkainterventiot, joillaosoitettu akustiikan merkityskäyttäjätyytyväisyyden kannalta


TAVOITE

• Osoittaa, mitä hyötyjävoidaan saavuttaatoimistotyytyväisyyden jatyöntekijän hyvinvoinninkannalta, jossaneerauksessahuomioidaansisäympäristönkehittäminenmahdollisimmankokonaisvaltaisesti

– layoutin parannus– akustiikka– ilmastointi– sisustus– tukitilat– siisteys– valaistus

• Tavoitteena oli samalla kehittääOP-Pohjolan konserninpääkonttorin erästä Vallilantoimitilaa, joka olikorjausvuorossa 2009.


MENETELMÄTKohde ja aikataulut

• 45 työpistettä, 45 työntekijää, pinta-ala 910 m2

• Yrityksille ja yksityishenkilöille kohdistuva asiantuntija-asiakaspalvelu

– puhelintyö, asiakkaiden aineistojen tutkiminen– vuoroin tiimityötä ja yksilötyötä– asiakasvapaa tila

• Osasto muutti takaisin saneerauksen jälkeen• Muutostyö: rakennus 830 €/m2 ja kalusteet 180 €/m2

2009 2010 2011

Muuttoväistötiloihin12/2009

Paluumuutto6/2010

kysely Imittaus I12/2009

mittaus 21/2011

kysely 23/2011

saneeraus


TUTKIMUSKOHDEMuutoksen kuvausteknisellä tasollaEnnen saneerausta

• riittämätön jäähdytysteho• kalusteiden epäyhtenäisyys

– täydennelty 90-luvulta lähtien• epäsiisteys• suuret tavaramäärät• epäselvät kulkureitit• taukotilojen puute• sokkeloisuus ja toimimattomuus

Saneerauksen tuomat muutokset

• Jäähdytyspalkit paransivat lt-hallintaa• Ilmamäärät eivät muuttuneet• Uudet yhtenäiset kalusteet• Yleisvalaistus uusiksi + työpistevalaisin• Monitilatoimiston komponentteja

– Ääneneristetty taukotila– 2 pienneuvotteluhuonetta

• Äänieristetty kulkureitti• Katon ja seinien lisä-äänenvaimennus• Puheenpeittojärjestelmä 42±1 dB

Vaihe 1 Vaihe 2


TUTKIMUSKOHDE – Ennen saneerausta

• SISÄKATTO, KADUN PUOLI • KALUSTUS, SISÄPIHA

• KALUSTUS, KADUN PUOLI • SISÄKATTO, SISÄPIHA


TUTKIMUSKOHDE – Saneerauksen jälkeen

• KALUSTUS • PALAVERIHUONEET

• ERISTETTY KULKUREITTI


TUTKIMUSKOHDEPeiteäänijärjestelmä

• 18.1.

Kaiutinpaikat (1 per 10 m2)

A-äänitasot työpisteissä (ka. 42 dB)Taajuusjakaumat työpisteissä

Kaiutin sisäkaton yläpuolella

1015202530354045505560

50

80

125

200

315

500

800

1250

2000

3150

5000

[Hz]

Lp [dB]


TUTKIMUSKOHDEHuonevaimennuksen lisääminen

KATTO• Äänenvaimennustehoa lisättiin

50-100 %• Ennen saneerausta:

– alaslaskettu villa tai reikäpelti– katon peittoaste <60 %

• Saneerauksen jälkeen:– kaikkialla alaslaskettu villa– katon peittoaste > 70 %

SEINÄT• pääty- ja väliseiniin

absorptiokenttiä 6 paikkaan

SERMIT• ei akustisia parannuksia

Absorptiosuhde

0.00.10.20.30.40.50.60.70.80.91.0

125

250

500

1000

2000

4000

Taajuus [Hz]

peltiritiläkatto,rei'itetyt kyljet

20 mm villa,alaslaskettu 200mm


TUTKIMUSMENETELMÄT –Fysikaaliset mittaukset

• ilmastointijärjestelmänkartoitus

• sisäilmastomittaukset– ilmanlaatu CO2– lämpöolot

• huoneakustiset mittauksetISO 3382-3

• vain akustiset mittauksetehdittiin tehdä kunnolla


TUTKIMUSMENETELMÄT - Kysely

• Vaihe I: 19 vastaajaa– vastatessaan juuri

muuttaneet väistötiloihin

• Vaihe II: 20 vastaajaa– vastaamishetkellä olleet

työtiloissa 9 kk

• Kaikki avotoimistossa

• Tutkimusasetelmaksi valittiinon ryhmien välinenasetelma

– Vaiheen 2 vastaajista 25 %oli vastannut vaiheessa 1

• muutosten tilastollistamerkitsevyys tutkittiinepäparametrisella testillä (Mann-Whitney U)

• Muutoksen tilastollinenmerkitsevyys:

ei merkintää ei merkitsevä* p<.05 lähes merkitsevä** p<.01 merkitsevä*** p<.001 erittäin merkitsevä

Hyvät olosuhteet

Tyydyttävät olosuhteet

Ongelmia

Merkittäviä haittoja

Poikkeuksellisen suuria haittoja


Tulokset – fysikaaliset mittaukset

• Ilmamäärät riittävät: S1• Lämpöolot tyydyttävät: S3• Huoneakustiikka hyvä mutta parani: S1

(Sisäilmastoluokitus 2008)


TuloksetHuoneakustiikka tarkemmin

• Puheyksityisyys parani merkittävästi:ennen saneerausta puhe häiritsi 4-7m päähän ja saneerauksen jälkeenenää 3-4 m päähän

• Suomeksi: puhe häiritsi yli puoltapienempää aluetta / työtoveria

– 100 m2 40 m2

• Mittaukset ISO 3382-3• Ohjearvot: Sisäilmastoluokitus 2008• Puheyksityisyyttä kuvaa

häiritsevyysetäisyys rD [m]– Tavoitteena pieni arvo.– rD:tä kauempana puheen erotettavuus

on jo alhainen (STI<0.50)

Häiritsevyysetäisyys rD [m]

0123456789

101112131415

Linja 1 Linja 2 Linja 3Mittauslinja huoneessa

Vaihe IVaihe II

S1

S2, S3parani parani parani


TuloksetTyöympäristön haittatekijät

Vaihe 1N = 19

Vaihe 2N = 20

Veto 2,38 2,06

Liian matala lämpötila 2,41 1,94

Liian korkea lämpötila 3,05 2,75

Huono ilmanlaatu 4,26 3,15 **

Melu, ääniolosuhteet 3,79 2,55 **

Puheyksityisyyden puute 2,95

Liian voimakas / vähäinen valaistus 2,53 1,40 **

Häikäisy, näyttöpääteheijastukset 2,05 1,80

Pöly tai lika 3,47 3,15

Epäjärjestys tilassa 2,95 1,85 **

Tunne että tilassa on liikaa ihmisiä 2,58 1,85

Liike näkökentässä, esim. ihmiset 1,90

Työpisteen avonaisuus, näkösuojien puute 2,65

Kuinka paljon seuraavat työympäristöön liittyvät tekijätovat haitanneet sinua työpisteessäsi viime aikoina?(1 = ei lainkaan, 5 = erittäin paljon)

Hyvät olosuhteet

Tyydyttävät olosuhteet

Ongelmia

Merkittäviä haittoja

Poikkeuksellisen suuria haittoja


TuloksetTyöympäristötyytyväisyys

Erittäin tyytyväinen

Erittäin tyytymätön

Paksu viiva ilmaiseemediaanin.

Enemmistö sijoittuioranssille alueelle.

Viikset ilmaisevatkoko vaihteluvälin.

** p < .01

Kuinka tyytyväinen olettyöympäristöösi kokonaisuutena?


TuloksetEri äänilähteistä aiheutuva keskittymishaitta

Vaihe 1N = 19

Vaihe 2N = 20

Ilmanvaihto, taustahumina 2.11 1.70

Toimistolaitteiden ääni 2.37 2.26

Puhelinten soiminen 3 2.45

Puheäänet läheisistä työpisteistä 3.42 3.05

Puheäänet yleisistä tiloista 2.74 1.95 *Kulkemisen äänet; askeleet, ovet 2.63 1.90 *Remontointi, rakennustyöt 3.37 1.25 ***Muiden työn äänet 2 1.95

Siivouksen äänet 1.26 1.60

Kuinka paljon seuraavat äänet ovathaitanneet keskittymistä työhösi viime aikoina?(1 = ei lainkaan, 5 = erittäin paljon)


TuloksetKysymys peiteääntä koskien, vaihe II

Avotoimistossanne on käytössä peiteäänijärjestelmä, jollatuotetaan ilmanvaihdon ääneltä kuulostavaa huminaa. Mitämieltä olet tiloissa käytettävästä peiteäänestä?

Vastaajien osuus [%]

25

40

5

10

20Ei vastausta

Ääni on ok, ei häiritse

Ei osaa sanoa

Muuta

Häiritsee


TULOKSETMuut tärkeät kyselytulokset

Tilastollisesti merkitsevätparannukset

• tilojen sekasortoisuus väheni*• päivänvalon määrä kasvoi*• lisävalaistuksen tarve väheni*• tyytyväisyys valaistuksen

säädettävyyteen parani**• tyytyväisyys kalusteiden

säädettävyyteen parani**• neuvottelutilojen määrän

riittäväksi kokeminen kasvoi*• ympäristön sopivuus

tehtävien hoitamiseenparani*

Ei parannusta:

• Työrauha ja yksityisyys• Yhteistyö

ei merkintää ei merkitsevä* p<.05 lähes merkitsevä** p<.01 merkitsevä*** p<.001 erittäin merkitsevä


Vaihe 1N = 19

Vaihe 2N = 20

Täällä on paljon häiritseviä asioita. 3.00 2.84Työn tekemiselle on riittävä rauha. 2.58 2.75Jos en pysty keskittymään omassa työpisteessäni, voin siirtyähelposti rauhallisempaan paikkaan työskentelemään.

1.63 1.60

Täällä on helppo löytää paikka, jossa voin keskustella tai puhuapuhelimessa asioista, joita en halua toisten kuulevan.

1.58 1.60

Työtilassa on riittävästi näköesteitä. 2.95 3.10Toiset työpisteet ovat liian lähellä omaani. 2.89 3.00

Vaihe 1N = 19

Vaihe 2N = 20

Tässä ympäristössä työtoverit on helppo tavoittaa. 4.28 4.35Täällä on välitön ja mukava tunnelma. 3.58 4.10Yhteistyö sujuu täällä tehokkaasti. 3.83 3.95

Mitä mieltä olet seuraavista työympäristöäsikoskevista väittämistä? (1/2)(keskiarvot, asteikko: 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä)

Yksityisyys jatyörauha

Yhteistyö

Yleisarvio positiivinen Neutraali (ei samaa eikä eri mieltä) Yleisarvio kielteinen


Valaistus

Mitä mieltä olet seuraavista työympäristöäsikoskevista väittämistä? (2/2)(keskiarvot, asteikko: 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaamieltä)

Vaihe 1N = 19

Vaihe 2N = 20

Työpisteeseen tulee riittävästi päivänvaloa. 2.26 3.40 *Tarvitsisin lisävalaistusta työpisteeseeni. 2.47 1.65 *Olen tyytyväinen mahdollisuuksiini säätäävalaistusta työpisteessäni.

2.21 3.30 **

Tilojen toimivuus javiihtyisyys Vaihe 1

N = 19Vaihe 2N = 20

Tunnen kuuluvani tänne. 3.44 3.80Tämä ympäristö sopii työtehtävieni hoitamiseen. 2.79 3.45 *Olen tyytyväinen nykyisten kalusteidensäätömahdollisuuksiin.

2.84 4.00**

Työpisteessäni on riittävästi työskentely- jasäilytystilaa.

3.42 3.65

Neuvottelutiloja on riittävästi. 2.11 2.95 *

Yleisarvio positiivinen Neutraali (ei samaa eikä eri mieltä) Yleisarvio kielteinen


POHDINTAA - Yleinen

• Työympäristötyytyväisyysparani erittäin merkitsevästi

– useat yhtäaikaisetkehitystoimet!

– pelkkä akustiikkaparannustuskin olisi tuottanut samaa

• Ääniympäristötyytyväisyysparani merkitsevästi

– useat yhtäaikaiset kehitystoimet– pelkkä peiteääni tai pelkkä

käytäväeristys tuskin olisituottanut tätä tulosta

• Lähtökohtaisesti huonommissaavotoimistoissa voitaisiin olettaasaavutettavan vieläkinsuurempia suhteellisiaparannuksia.


POHDINTAA - Ilmanlaatu

• Hiilidioksidipitoisuus jaulkoilmavirrat eivätmuuttuneet saneerauksenyhteydessä mutta siltiilmanlaadusta koettiinmerkitsevästi vähemmänhaittaa saneerauksen jälkeen

• Kokemus ilmanlaadunparanemisesta johtunee mm.

– kalusteiden japintamateriaalien uusiminen

– paperin määränpieneneminen

– taukotilan keittiöneristäminen

– käytävän eristäminen ja– siivouksen helpottuminen– korkeiden lämpötilojen

poistuminen (jäähdytysteho)

• Ilmanlaatu –sanankäyttöä kyselyissäharkittava jatkossa,koska sana onarkikielessämäärittelemätön jamonimerkityksinen.

• Parempia voisivat ollahuoneilmantunkkaisuus tairaikkaus sekä ei-toivottujen hajujenmäärä.


POHDINTAA 3 – Puutteita

• Ryhmien välinen asetelma epävarma– ihanne: parivertailu (vrt. Hongiston Sonera Case klo 1030)

• Vastaajamäärä 20 pieni tilastotieteen kannalta– ihanne: vähintään 40 tällä asetelmalla

• Vaiheen 1 vastaukset annettiin evakossa– ihanne: 3 kk ennen muuttoa evakkoon


JOHTOPÄÄTÖKSET

• Avotoimistojenkintoimistotyytyväisyyttä onmahdollista parantaa merkitsevästikokonaisvaltaisella suunnittelulla.

• Kokonaisvaltainen sisäympäristönparantaminen on kannattavaatyöntekijän hyvinvoinnin kannalta.

• Työterveyslaitos soveltaa jopalvelutoiminnassaan näitä TOTI-hankkeessa kehittyneitämoniammatillisia menetelmiä,koska tuloksilla saadaan hyödyllistätietoa johdolle ja henkilöstölle,mikä auttaa sopeutumisessa uusiintiloihin.

– kyselyt, sisäympäristö- jaworkplace-suunnittelu jaolosuhdemittaukset


Kiitokset

• Tutkimus oli osa TOTIhanketta 2009-2012.

• Hanketta rahoittivat Tekes,15 yritystä ja 4 hankkeentoteuttanuttatutkimuslaitosta.

• Loppuseminaari ontarkoitus pitää 6.9.2012Allergiatalolla Helsingissä.

mitÄ avotoimistoille nykyÄÄn kuuluu ja ... - ecophon.com · • satakunnan ammattikorkeakoulu,...

Documents