NUORISON KUVA MEDIASSATutkijan näkökulmaTimo Harrikari

YTT, dosentti, akatemiatutkija

Nuoret ja media-seminaari

16.9.2010 Helsinki

Kysymyksenasettelua

Miten mediauutisointi asettuu osaksi lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvia poliittisen hallinnan strategioita?

Millaista kuvaa lasten elinympäristöistä, nuorten toimijuudesta ja lapsiperheiden tilanteesta uutisoinnissa rakennetaan erilaisten hallinnan strategioiden toteuttamisen perusteluiksi?

Miten se tehdään ja mitä siitä seuraa? Esimerkkinä iltapäivälehtien nuorten rikoksia koskeva uutisointi.

YTT, dos. Timo Harrikari

YTT, dos. Timo Harrikari

YTT, dos. Timo Harrikari

Nuoria koskevasta väkivaltauutisoinnista iltapäivälehdissä

Etusivujen väkivaltauutisointi lisääntyi voimakkaasti 1980-2000. 1997-2000 Iltalehti vähensi uutisointiaan, mutta Ilta-Sanomat lisäsi. (Kivivuori, Kemppi & Smolej 2002)

Tilanne tasoittui 2005-2006. Kummassakin lehdessä paljon ja näyttäviä rikosotsikoita. 1990-luvun puolivälissä väkivaltainen otsikko joka viidennessä Ilta-Sanomassa ja joka kolmannessa Iltalehdessä. 2005-2006 50 % Ilta-Sanomista ja 40 % Iltalehdistä. (Syrjälä 2007)

Lehdet alkaneet esittää entistä enemmän ikätietoja. Uutisoitujen henkirikosten uhrien (20 v.) ja tekijöiden iät (10 v.) todellisuutta nuorempia. Johtuu tekijän nuoresta iästä tai toimituksellisesta valinnasta. (Kivivuori ym. 2002)

Tavallisuuden ja arvaamattomuuden yhdistämisestä syntyvä jännite rikosuutisten representoinnissa (Aitamurto 2005). Epäluottamuksen ja pelon tuottamisen mekanismi?

YTT, dos. Timo Harrikari

Kasisivun tyrmistämisen ja järkyttämisen taide (Riskillä merkityt 2008)

Tavallisin nuorten rikostapaus kuolemaan johtava väkivallanteko, jossa on yksi tekijä ja yksi uhri. Henkirikosten todennäköisyys uutisoinnissa monituhatker-tainen suhteessa niiden todelliseen määrään.

Etusivun lööpin koko korreloi sisäsivun määrään. Mitä suurempi lööppi, sitä laajempi uutisointi.

Nuorten asemointi etusivulla. Jännite tavallisen ja epätavallisen välillä.Kronologinen ikä ja aktiivisen teon ilmaisu (”13-vuotias lapsiraiskaaja”)

Teon, perhesuhteiden tai institutionaalisten määritysten kautta (”Itsemurhapommittaja oli kymmenvuotias poika”)

Ryhmäasemoinnit (”Nuorisojengi kahakoi rajusti”)

Asema rikosprosessissa (”Heinojen murhasta tuomittu. Tältä hän näyttää!”)

Nimeltä mainitseminen (Pommimies oli yksinäinen susi. MIKSI PETRI?)

Kronologia-asemointi todennäköisempää alle 11-14-vuotiailla. Rikosvastuuikä-rajan politisointi?

YTT, dos. Timo Harrikari

Kasisivun järkyttämisen ja tyrmistämisen taide (2008)

Ethos, Logos & PathosTapahtumien annetaan puhua. Toimittaja ei näy.Syllogismin premissejä ei lausuta julki vaan lukijan odotetaan täydentävän mielessään puuttuvan premissin. Ehdollistavat yleisökysymykset (”Pitäisikö rikosvastuuikärajaa laskea?”)Voimakkaiden tunnetiloihin iskeytyvien verbien ja määreiden esittäminen (murtua, järkyttyä, tyrmistyä, kauhun vallassa, raa’asti, verisesti, rajusti)Motiivin loputon vaatiminen. MIKSI?Pitkäkestoiset oikeusprosessit. Lukijalle käsitys nuorten rikosten lisääntymisestä. Arkistot ovat ikuisia.Moraalinen arvio. Välinpitämättömyys, katumus, anteeksipyytäminen. Vihan ja säälin nostattaminenOikeutettuina puhujina ”tavalliset kansalaiset” ja poliisi.

YTT, dos. Timo Harrikari

Johtopäätöksiä ja kysymyksiä

Uutisointi näkymätöntä todellisuutta muokkaavaa ehdollistamistyötä, joka ilmenee:

uutisoitavien teemojen valikoinnissa, uutisoinnin toistuvuudessa, tiettyjä puhetapoja voimistavien asiantuntijatahojen käyttämisenä oikeutettuina puhujina,Tunnetiloja herättämään tarkoitettujen kognitiivisten ristiriitojen ja lausumien virittämisenä,moraalisen närkästyksen esittämisenä silloin kun se ei ole tuomioistuimessa mahdollista

Riskiregiimin legitimaation yksi ja keskeinen lähde?

YTT, dos. Timo Harrikari

Riskiregiimin kolme keskeistä elementtiä

YTT, dos. Timo Harrikari

RISKIREGIIMI

PUUTTUMINEN

(Metodologia, strategia, taktiikka)

RISKI

(Epistemologia)

HUOLI

(Ontologia)

NUORISON KUVA MEDIASSATutkijan näkökulmaTimo Harrikari

YTT, dosentti, akatemiatutkija

Nuoret ja media-seminaari

16.9.2010 Helsinki