tieto- ja viestintätekniikan (tvt) pedagoginen …...osaamisen osoittamiseen erilaisten...
TRANSCRIPT
Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) pedagoginen suunnitelma Lahdessa 2018-2020
2
Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) pedagoginen suunnitelma Lahdessa 2018-2020
1.JOHDANTO 3
2. LAHDEN PEDAGOGINEN TVT- SUUNNITELMA PROSESSINA 6
3. OPETUKSEN TIETOTEKNINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 7
4. OPPILAAN TVT-TAIDOT VUOSILUOKITTAIN 8
5. TUKI 14
6. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 15
7. ARVIOINTI 19
3
1.Johdanto
Lahden perusopetuksen pedagoginen TVT-suunnitelma on viestintätekniikan
opetuskäytön kehittämistä määrittävä suunnitelma. Pedagogisen suunnitelman
tavoitteena on olla konkreettinen ja luonteva osa opetussuunnitelmaa sekä Lahden
perusopetuksen UPO-oppiva organisaatio -kokonaisuutta (Uusi perusopetus
Lahdessa). Digitalisaation lisäksi UPO:on kuuluvat johtaminen, oppimisen tuki ja
uusi pedagogiikka. Nämä neljä osa-aluetta määrittelevät Lahden koulujen
pedagogiikkaa.
Kuva 1: Uusi perusopetus Lahdessa (UPO).
TVT-taitoja tarvitaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa,
ilmiöoppimisessa sekä muussa koulun järjestämässä toiminnassa. TVT:llä on myös
keskeinen rooli oppilaiden osallisuuden lisäämisessä sekä yhteisöllisissä
työskentelytavoissa. TVT:n käyttö ei ole itse tarkoitus, vaan olennaista on osata
valita ne tilanteet, joihin se soveltuu parhaiten.
Suunnitelman pedagogisen osuuden päivittämisen taustalla on tarve nostaa uuden
opetussuunnitelman (OPS 2014) keskeiset TVT-osa-alueet tiivistettyinä koulujen
4
käyttöön. Suunnitelman tarkoitus on olla käyttökelpoinen työkalu kaupungin
digitaalisen toimintaympäristön suunnittelussa ja opetuksen kehittämisessä.
Tieto- ja viestintäteknologiaa opetetaan ja käytetään kaikilla vuosiluokilla
suunnitelman mukaisesti. Lahden TVT-suunnitelman pedagogisen osuuden
tavoitetilat jakaantuvat vuosiluokittain kolmeen eri osa-alueeseen:
1) Digikulttuuri - viestintä, vastuullisuus ja verkostoituminen
2) Omat taidot - suunnittelu, tuottaminen ja arviointi
3) Tiedonhallinta – tutkiva ja luova työskentely
Nämä kolme osa-aluetta määrittelevät vuosiluokille 1-2, 3-6 sekä 7-9 tavoitetilat
esimerkkeineen.
Digikulttuuri käsittelee viestintään, vastuullisuuteen ja verkostoitumiseen liittyviä
taitoja. Omat taidot pitää sisällään suunnittelun, tuottamisen ja arvioinnin.
Tiedonhallinta osa-alueessa määritellään tutkivan ja luovan työskentelyn taitoja.
Kuva 2. Oppilaan TVT-taitojen osa-alueet.
Laitteiden ja toimintaympäristöjen osalta oppilaan TVT-laitteiden tavoitesuhdeluku on
1:2 (kahta oppilasta kohden yksi päätelaite). Oppilaan laitteena voi olla iPad,
Chromebook tai Windows- kannettava. Opettajan laitteiden tavoitesuhdeluku on 1:1.
Opettajan laitteena on Ipad tai Windows-kannettava. Koulu hankkii laitteet Leasing-
periaatteella ja Leasing-maksut maksetaan koulukohtaisesta budjetista.
5
Osaamisen kehittämisen osa-alueet ovat:
Koulutukset
ICT-tuki (ITs PRO)
Lähituki ja vertaistuki
Alueellinen tuki (TVT –mentorit)
Kuva 3. Laitteet ja toimintaympäristöt.
TVT-suunnitelma saadaan arkipäivän työkaluksi riittävien resurssien sekä koulun
johdon ja opettajien esimerkin avulla. Laitehankintoihin, tekniseen tukeen ja
koulutukseen tarvitaan panostusta. Digitaalisen opetusmateriaalin käytön
lisääntyminen tuo tarvetta lisäresurssointiin. Lahden perusopetuksen pedagogiikan
kehittämistä määrittävät talousarvion ja käyttösuunnitelman tavoitteet.
6
2. Lahden pedagoginen TVT-suunnitelma prosessina
Tietotekniset ympäristöt ja välineet ovat yhtenä ihmisten välisen vuorovaikutuksen
välineenä koulussa. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus tiedon tuottamiseen
ja osaamisen osoittamiseen erilaisten sähköisten ympäristöjen kautta. Koulun
aikuisten oma esimerkki on keskeisessä roolissa tavoitetilojen saavuttamisessa.
Suunnitelman pedagogista osuutta varten toteutettiin kevään 2018 aikana useita
kyselyjä ja haastatteluja. Näiden tarkoituksena oli kartoittaa hyväksi koettuja
toimintamalleja, mahdollisia epäkohtia ja toiveita TVT-taitojen opetuksen ja
opettajien koulutuksen suhteen. Suunnitelman taustamateriaalina oli käytössä
Lahden kaupungin TVT-suunnitelma 2017-2019.
Suunnitelman luomisvaiheessa on kuultu koulujen oppilaskuntia ja
vanhempainyhdistyksiä. Myös rehtoreilla sekä opettajilla on ollut mahdollisuus
vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Haastatteluja on tehty työelämän, lukiokoulutuksen
ja ammatillisen opetuksen näkökulmasta. Haastatteluissa on pyritty saamaan
selville, mitä toimivia käytänteitä on jo olemassa, mitkä asiat koetaan haasteellisiksi
ja mitä valmiuksia oppilaalla tulisi olla peruskoulun jälkeen.
Lahdessa toteutettiin lisäksi syksyn 2017 aikana kysely, jossa kartoitettiin opettajien,
oppilaiden ja huoltajien näkemyksiä siitä, mitkä tekijät edistävät oppimisen iloa
(Fountain park). Kyselyn yhtenä osa-alueena oli digitalisaatioon liittyvät aihealueet.
Kyselyssä selvitettiin oppilaiden ja opettajien teknologian hyödyntämistä,
oppimisympäristöjen monipuolistamisen edistämistä, yksilöllisyyden huomioimista ja
osallistuvaan oppimiseen liittyviä asioita. Fountain Parkin -kyselyssä haettiin
vastauksia siihen, miten opettajan oppimista innostava ja inspiroiva rooli vaikuttaa
oppimiseen.
Kyselyissä ja haastatteluissa esille nousseet asiat on otettu huomioon TVT-
suunnitelmaa tehtäessä. TVT-suunnitelman tavoitetilojen aihealueiden
kirjoittamiseen ovat osallistuneet myös TVT-tutorit. Heidän osaamisen
hyödyntäminen on ollut keskeisessä roolissa pedagogista näkökulmaa
suunniteltaessa. TVT-suunnitelma toimii jatkossa tutorien työkaluna opettajien
koulutusta suunniteltaessa.
Lahden pedagogisen TVT-suunnitelman tavoitetilat on tarkoitus jalkauttaa Lahden
kouluihin syksystä 2018 lähtien. Jokainen koulu kirjaa Wilman vuosisuunnitelmaan
TVT-suunnitelman tavoitteet. Jatkossa TVT-suunnitelma on myös CAF-arvioinnin
osa. CAF-arvioinnissa pohditaan kuinka TVT-suunnitelman tavoitetilat vuosiluokittain
ovat toteutuneet.
7
3. Opetuksen tietotekninen toimintaympäristö
Lahden TVT-suunnitelman yhtenä osana tehtiin opetuksen tietoteknisen
toimintaympäristön selvitys. Tämän projektin tavoitteiksi määriteltiin seuraavat:
Projektin tavoitteina oli toteuttaa laitekannan inventaario (sisältää tietojen korjauksen
leasinglistoille) sekä selvittää seuraavat asiat:
laitteiden elinkaari ja elinkaarimenot
tietoliikenneyhteydet kouluittain (nykytila, muutostarpeet)
langattomien verkkojen tilanne kouluittain (nykytila, muutostarpeet)
laitehallinta ja laitteiden ylläpito (nykytila, muutostarpeet).
Projektin tuotoksena on selvitys toimintaympäristön nykytilasta sekä muutostarpeista
tulevaisuudessa (liite). Lisäksi projektin aikana kuvataan tietyt laitteiden elinkaareen
ja laitehallintaan liittyvät prosessit sekä korjataan nykyisten prosessien mahdollisia
ongelmakohtia.
Laitehallinnan ja laitteiden ylläpidon osalta selvityksen aikana tunnistettiin
prosesseiksi
Vanhojen laitteiden poisto
Uusien laitteiden saapuminen
Laitteiden siirrot
Laitteiden käyttäjien vaihdot sekä
Huollot.
Projektissa selvitettiin myös koulujen tietoliikenneyhteyksien nykytilanne.
Verkkoyhteyksien osalta tilanne on pääsääntöisesti erinomainen. Muutamien
poikkeusten osalta korjaaviin toimenpiteisiin on jo ryhdytty.
Langattomien verkkojen osalta tilanne on kapasiteetin ja kattavuuden osalta
pääsääntöisesti hyvä eli langaton verkko kattaa pääsääntöisesti koulun kaikki
opetustilat, mutta pääsy erinomaiseen tilanteeseen vaatii tukiasemien lisäyksiä.
Suositeltavaa on jatkossa käydä yhteydet läpi säännöllisesti esimerkiksi kerran
vuoteen. Tällöin tarpeettomia yhteyksiä ei jää roikkumaan ja yhteyksien tiedot ovat
oikein.
8
4. Oppilaan TVT-taidot vuosiluokittain
Oheisten taulukoiden avulla kuvataan oppilaan TVT-tavoitetilat vuosiluokittain.
Mukana on myös hyväksi todettuja esimerkkejä vuosiluokille 1-6. Esimerkkilistaa
päivitetään vuosittain. Myös tavoitetilojen tarkennukset vuosittain ovat mahdollisia.
Tavoitetilat ovat linjassa opetussuunnitelman ja UPO:n ajatuksen kanssa.
TVT-suunnitelman pyrkimyksenä on opettaa oppilaille ikätasonsa mukaiset
tietoyhteiskuntataidot ja mahdollistaa tulevaisuuden jatko-opintojen ja työelämän
vaatiman osaamisen taso. Oppilaalla on mahdollisuus tiedon tuottamiseen ja
osaamisen osoittamiseen erilaisten sähköisten ympäristöjen kautta. Opetuksessa
tulee edistää oppilaiden aktiivista roolia TVT-resurssien hyödyntäjinä.
9
Lahden TVT-suunnitelman osa-alueet ovat:
1) Digikulttuuri - viestintä, vastuullisuus ja verkostoituminen
2) Omat taidot - suunnittelu, tuottaminen ja arviointi
3) Tiedon hallinta – tutkiva ja luova työskentely
4.1. TVT taidot vuosiluokilla 1-2
Kuva 4. Digikulttuuri vuosiluokilla 1-2.
10
Kuva 5. Omat taidot vuosiluokilla 1-2.
Kuva 6. Tiedonhallintataidot vuosiluokilla 1-2.
11
4.2. TVT taidot vuosiluokilla 3-6
Kuva 7. Digikulttuuritaidot vuosiluokilla 3-6.
Kuva 8. Omat taidot vuosiluokilla 3-6.
12
Kuva 9. Tiedonhallintataidot vuosiluokilla 3-6.
4.3. TVT taidot vuosiluokilla 7-9
Kuva 10. Digikulttuuritaidot vuosiluokilla 7-9.
13
Kuva 11. Omat taidot vuosiluokilla 7-9.
Kuva 12. Tiedonhallintataidot vuosiluokilla 7-9.
14
5. Tuki
5.1. Pedagoginen tuki
Yksiköiden TVT-vastaavat
Alueelliset digi-tutorit
Koulukohtaiset ja kaupunkitasoiset TVT-koulutustilaisuudet
Kaupungissa on tehty syksyllä 2017 osaamiskartoitus, minkä osana kysyttiin
opettajien TVT-osaamista. Tämän kartoituksen pohjalta tehtiin koulukohtaiset
koulutussuunnitelmat. Digi-tutorit ovat toteuttaneet koulutuksen järjestämisestä
kouluittain.
Osaamiskartoitus on tarkoitus tehdä jatkossa säännöllisesti.
5.2. Tekninen tuki
ITsPro Oy tuottaa opetusverkon tukipalvelut yhteistyössä Lahden kaupungin
tietohallinnon ja Provincia Oy:n ICT-palveluiden kanssa.
ITsPro Oy vastaa opetusverkon teknisestä tuesta muun muassa lähiverkkojen,
työasemien sekä palvelimien ylläpidon osalta.
Provincia Oy tuottaa taustapalvelut, kuten internetyhteydet, tietoliikenteen hallinnan,
konesalipalvelut sekä päätelaitteiden elinkaarenhallinnan.
Provincian asiakaspalveluun (ServiceDesk) voi ottaa yhteyttä sähköpostilla,
verkkolomakkeella tai kiireellisissä tapauksissa puhelimitse. Koulun yhteydenpidosta
vastaa koulun tietotekniikkavastaava tai rehtori.
ServiceDesk palvelun lisäksi ITsPro Oy:n huoltohenkilö vierailee kouluilla
säännöllisesti n. 3 viikon välein ja tekee käynnin yhteydessä kiireettömiin
palvelupyyntöihin liittyvät työt sekä pyydetyt muutostyöt.
Lahden kaupunki - tietohallinto, palveluiden laadunhallinta
Provincia - konesali, wan-liittymät, ServiceDesk, elinkaarenhallinta
ITSPro - huoltopalvelut, taustajärjestelmien ylläpito, lähiverkko sekä langaton
verkko, 2. tason tuki ATK-opettajille
Koulujen atk-opettajat - käytön tuki
15
6. Osaamisen kehittäminen
Täydennyskoulutuksen tulee olla tarvelähtöistä ja tukea koulun TVT -suunnitelmaa
sekä opettajan henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa. Rehtoreille ja koulun
johdolle tulee tarjota digiajan koulun menestykselliseen johtamiseen liittyvää
koulutusta ja työkaluja.
Tavoitteena on digiosaamisen kehittyminen kunkin kouluyhteisössä toimivan yksilön
ja kouluyhteisön osalta. Osaamisen kehittämistä tuetaan kartoittamalla kunkin
opettajan ja koulun johdon osaamistarpeet. Tietoa hyödynnetään kunkin
henkilökohtaisten tavoitteiden asettamiseen, joita seurataan kehityskeskustelussa.
Osaamisen seurannan ja itsearvioinnin tueksi on laadittu koulujen käyttöön
digiosaamisen taitotasojen kuvaukset (Luku 7. Arviointi).
Kuva 13. Osaamisen kehittäminen.
Osaamisen kehittämiseksi kohdennetaan koulutusta ja Tutor –ohjausta.
Kohdentaminen perustuu osaamistarpeiden kartoituksesta saatuun tietoon. Koulutus
ja ohjaus kohdentuvat taitotason mukaan aloittelevaan, etenevään ja edistyneeseen
osaamiseen. Tavoitteena on antaa kullakin taitotasolla mahdollisimman oikea-
aikaista koulutusta, tukea ja materiaalia. Koulutus ja ohjaus toteutetaan ensisijaisesti
pienryhmämuotoisesti kouluille tuotuna sekä palvelualueella järjestettynä ohjattuna
toimintana. Tilaisuudet tukevat myös opettajien verkostoitumista. Toiminnalla on
tarkoitus tavoittaa mahdollisimman kattavasti kaikki opettajat. Vuosittain päivitettävä
koulutuskalenteri ohjaa tilaisuuksien järjestelyitä.
16
Digiosaamisen edellytyksenä on varmistaa Tutor –verkostossa toimivien riittävä
osaaminen, kouluissa toteutettu tiimityö ja osaamisen jakaminen sekä koulun johdon
osaamisen kehittäminen ja työkalujen käyttö. Koulun johdon tulee huolehtia koulun
digiosaamisen itsearvioinnista ja koulun johtamisesta TVT- suunnitelmassa
asetettujen tavoitteiden suuntaan. Rehtoreille ja koulun johdolle tarjottava koulutus
ohjaa koulun johtamista asetettujen tavoitteiden suuntaan.
Kuva 14. Koulun TVT- strategia.
Kuva 15. Osaamistarpeet.
17
Kuva 16. Mittaristo.
Kuva 17. Kohdennettu koulutus ja Tutor –ohjaus.
18
7. Arviointi
Koulujen digitaalisen toimintakulttuurin ja opettajien sekä oppilaiden digiosaamisen
kehittyminen vaativat systemaattista seurantaa. Koulun omaa arviointia varten on
pedagogisen suunnitelman kolme osa-aluetta jaettu neljään taitotasoon. Taso 1
kuvaa tilannetta, jossa koulu on alimmalla tasolla kyseisen osa-alueen suhteen.
Taso 4 taas kuvaa tilannetta, jossa koulu on jalkauttanut tavoitetilat parhaalle
mahdolliselle tasolle
7.1. Digikulttuuri: Viestintä, vastuullisuus ja verkostoituminen
Taso1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Viestintä tapahtuu pääosin wilman ja sähköpostin välitykseilä. Digitaalisesta viestinnästä ei ole suunnitelmaa ja vastuita ei ole nimetty tai jaettu. Henkilökunta hallitsee ohjelmien peruskäytön.
Koulun johto vastaa viestinnästä. Koulussa on päivitetty tvt-suunnitelma. Henkilökunta voi hakeutua koulutukseen.
Opettajia kannustetaan tehokkaaseen digitaalisten välineiden käyttöön viestinnässä. Henkilökunnalle on tarjottu mahdollisuuksia koulutukseen. Koulussa on käytössä jokin sosiaalisen median väline.
Koulun viestintä tapahtuu digitaalisesti ja on suunniteltua. Tiedonhallinta on strukturoitua ja eri digitaalisten välineiden käyttö on ohjattua. Henkilökunta on koulutettu käyttämään ohjelmia tehokkaasti. Ohjelmien osaamisen kehittyminen perustuu osaamisen jakamiseen, Koulussa on käytössä erilaisia sosiaalisen median välineitä.
19
7.2. Omat taidot: Suunnittelu, tuottaminen ja arviointi
Taso1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Valmiiden sähköisten materiaalien käyttö opetuksessa. Rehtori arvioi omien taitojen tasoa esim. lukuvuosisuunnitelman toimintakertomuksessa.
Sähköisten materiaalien käyttö ja muokkaus, Asiakirjojen tallentaminen pilvipalveluihin, Henkilökunnan osaamisen tasoa arvioidaan kehityskeskustelujen yhteydessä.
Sähköisten materiaalien tuottaminen yhteistyössä kollegojen kanssa. Omien materiaalien julkaisu ja jakaminen verkossa. Henkilökunnalle tehdään säännollisesti osaamiskartoituksia, Henkilökunnalle tarjotaan yhteisiä koulutuksia.
Pilvipalvelujen aktiivinen ja monipuolinen käyttö. Oppimateriaalin käyttäminen, tuottaminen ja jakaminen sekä yhteiskäyttö. Kuvien, videoiden ja äänen muokkaus sekä käyttö opetuksessa. Henkilökunnalle tehdään säännöllisiä osaamiskartoituksia, joiden pohjalta laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma.
7.3. Tiedonhallinta: Tutkiva ja luova työskentely
Taso1 Taso2 Taso3 Taso4
Digitaalisen materiaalin hyodyntaminen ei olennaisesti lisaa kykya edistaa oppimista.
Osa digitalisaation hyodyista on selvasti nahtavissa, mutta koulussa on edelleen paljon kayttamattomia mahdollisuuksia saada enemman lisaarvoa digitalisuudesta.
Digitalisuuden hyodyntamisella lisataan tehokkaasti koulun kykya toteuttaa syvaoppimista. Johtajat osaavat selkeasti kuvata ja viestia digitalisaation tuomat hyodyt ja heilla on jatkoideoita siita, miten hyodyntaa digitalisaatiota.
Digitalisen materiaalin kaytto ja analysointi on luonteva osa jokapaivaista toimintaa ja kattaa koko koulun. Digitalisaatio lisaa kayttoonotetun syvaoppimisen laatua ja merkitysta Johtajat ja opettajat ovat taysin selvilla siita, miten digitalisaatio on lisannyt heidan tyonsa vaikuttavuutta ja merkitytysta.
Koulut tekevät lukuvuosisuunnitelmaan TVT-toimintasuunnitelman. Suunnitelmassa
koulut kuvaavat oman TVT-toiminnan tavoitteet lukuvuodelle.
20
Koulujen vuosittain tehtävän CAF-arvioinnin (kohta 4.5) yhteydessä koulut arvioivat
omia keinoja teknologian hallinnassa. Koulut arvioivat omaa teknologian hallintaa
esim. seuraavien osa-alueiden kautta:
Olemme onnistuneet käyttämään teknologiaa tavoitteiden saavuttamista edistävästi.
Tieto- ja viestintätekniset ratkaisumme ovat suunnitelmallisia ja vastaavat nykyisen
kehityksen haasteisiin.
Olemme mahdollistaneet TVT-laitteiden opetuskäytön asianmukaisilla laitteilla ja
niiden sijoittelulla.
Olemme huolehtineet riittävästä pedagogisesta ja teknisestä tuesta teknologian
hyödyntämisessä.
Tieto- ja viestintätekninen laitteistomme tukee oppilaiden monipuolista oppimista.