12.3.2010

TK-20-1448-08

Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009

Sisällysluettelo

1 TOIMINTAKERTOMUS .......................................................................................................................................................... 3 1.1 Johdon katsaus ............................................................................................................................................................ 3 1.2 Vaikuttavuus................................................................................................................................................................ 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus ........................................................................................................................................... 8

1.3.1 Taloudellisuus ja tuottavuus..................................................................................................................................................... 9 1.3.2 Prosessit ja rakenteet .............................................................................................................................................................. 12 1.3.3 Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa .............................................................................................................................. 13

1.4 Tuotokset ja laadunhallinta ...................................................................................................................................... 14 1.4.1 Suoritteet ja julkishyödykkeet ................................................................................................................................................ 16 1.4.2 Palvelukyky ja laatu ............................................................................................................................................................... 19

1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen ..................................................................................................... 21 1.6 Tilinpäätösanalyysi ................................................................................................................................................... 33

1.6.1 Rahoituksen rakenne .............................................................................................................................................................. 33 1.6.2 Talousarvion toteutuminen .................................................................................................................................................... 35 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma ......................................................................................................................................................... 36 1.6.4 Tase ........................................................................................................................................................................................ 36

1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma .................................................................................................. 37 1.8 Arviointien tulokset ................................................................................................................................................... 38 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ................................................................................................................. 39

2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA ........................................................................................................................... 40 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA ............................................................................................................................................ 42 4 TASE ................................................................................................................................................................................. 43 5 LIITETIEDOT ...................................................................................................................................................................... 44 6 ALLEKIRJOITUS ................................................................................................................................................................. 52

3(52)

1 Toimintakertomus

1.1 Johdon katsaus

Kansainvälinen talouskriisi ja sen heijastuminen voimakkaasti Suomen kansantalou-

teen muodostivat haastavan toimintaympäristön myös kansalliselle tilastovirastolle

vuonna 2009. Bruttokansantuote supistui ennätykselliset 7-8 prosenttia edellisvuo-

desta. Yritysten vienti ja investoinnit vähenivät ja julkisen sektorin rahoitustasapai-

no heikkeni jyrkästi. Kriisin edetessä myös työttömyys alkoi pahentua.

Toimintaympäristön muutokset toivat sopeutumistarpeita myös Tilastokeskuksen

toimintaan laajalla rintamalla. Alentunut budjettirahoitus pakotti leikkaamaan kus-

tannuksia ja arvioimaan toimintaa. Myös monet kotimaisen hallinnon uudistamiseen

liittyvät asiat edellyttivät sopeutumista kansalliselta tilastovirastolta. Tilastotoimen

tehostamis- ja alueellistamismahdollisuuksia selvitettiin edelleen vuonna 2009 val-

tiovarainministeriön johtamassa ryhmässä. Euroopan tilastojärjestelmän uudistami-

nen - mm. yhteisön uuden tilastolain myötä - heijastui kansallisten tilastovirastojen

toimintaan.

Toimintaympäristön ja taloustilanteen nopeat muutokset olivat suuri haaste, mutta

silti luottamus kansallisiin tilastoihin säilyi hyvällä tasolla. Tilastotuotannon täsmäl-

lisyydelle ja nopeudelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Asiakastyytyväisyys pysyi

korkealla tasolla ja samoin tietoturva. Myös tilastojen kehittämiselle asetetut tavoit-

teet jota kuinkin saavutettiin, vaikka kireä rahoitustilanne edellytti myös kehitys-

panostuksesta tinkimistä.

Henkilökunnan määrä väheni nelisen prosenttia edellisvuodesta ja tuottavuustavoit-

teet ylitettiin. Tuotannon volyymi pysyi suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Mak-

sullisen toiminnan tulot kasvoivat vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Tarjon-

nan laajentaminen ylläpiti maksuttoman verkkopalvelun kysyntää. Tilastojen vält-

tämättömiä ajanmukaistuksia tehtiin useissa tilastoissa ja myös EU- säädösten mu-

kaiset sitoumukset kyettiin toteuttamaan hyvin.

Toimintaa rationalisoitiin mm. tukipalveluita ulkoistamalla. Esimerkiksi palkanlas-

kentaan ja taloushallintoon liittyviä tehtäviä siirrettiin palvelukeskukseen vuonna

2009. Myös hankinnoissa on hyödynnetty valtion yhteisiä tukipalveluita silloin,

kun se on ollut mahdollista.

EU:n uusi tilastolaki valmistui toimintavuonna ja sen pohjalta uudistettiin mm. Eu-

roopan tilastojärjestelmän organisaatiorakennetta. Uudistusten tarkoituksena on ke-

hittää Euroopan tilastojärjestelmän toimintakykyä. Strateginen keskustelu virallisen

tilaston haasteista ja kehittämistarpeista vilkastui toimintavuonna.

Viime vuosien aktiivisen t&k- työn tuloksena tilastojen ja -palveluiden laadunmuu-

tokset ovat olleet merkittäviä. Esimerkiksi tilastojen kansainvälinen vertailukelpoi-

suus ja ajantasaisuus ovat parantuneet, tietokantojen yhdistelymahdollisuudet ovat

kehittyneet ja jakelumenetelmät ovat monipuolistuneet. Digitaalisen tuotantoproses-

sin kehittäminen eteni suunnitelmien mukaan. Myös tilastokuvauksen kattavuus on

parantunut, kun uusia ilmiöitä on otettu tilastokuvauksen piiriin. Samaan aikaan tie-

donantajien vastausrasituksen kasvua on kyetty hillitsemään mm. hallinnollisen re-

kisteriaineiston entistä tehokkaammalla käytöllä.

Tilastotoimi on korkean teknologian toimiala, jossa t&k- panostus on pidettävä riit-

tävällä tasolla, jotta tilastojen ja tilastotuotannon prosessien jatkuva uudistaminen

tuottavuuden ja laadun parantamiseksi kyetään turvaamaan. On vaarana, että kireä

taloustilanne ja kehysleikkausten jatkuminen saattavat pakottaa vähentämään täl-

4(52)

laista välttämätöntä kehittämistoimintaa. Epävarmuus tulevaisuuden toimintamah-

dollisuuksista voi jatkossa vaikuttaa myös henkilökunnan työtyytyväisyyteen. Hen-

kilöstön jatkuva vähentäminen ja lisääntyvä eläköityminen tuovat haasteita osaami-

sen turvaamiselle kiristyvillä työmarkkinoilla.

Vaikka kulunut vuosi oli haasteellinen, niin Tilastokeskus saavutti monessa suh-

teessa huipputuloksia. Ilmaispalvelua lisättiin, kustannuksia karsittiin, uusia tuottei-

ta ja palveluja tuotettiin, maksullisen palvelutoiminnan tulot kasvoivat ja tuottavuus

nousi reippaasti. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman henkilöstön vankkaa ammat-

titaitoa, kehittymishalukkuutta ja hyvää työmotivaatiota.

1.2 Vaikuttavuus1

Katsaus:

Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu kansalliseen ja kansainväliseen

luottamukseen. Sen peruselementtejä ovat Tilastokeskuksen asiantuntemus ja luo-

tettavat tilastot sekä näiden pohjalla laadukkaat perustiedot ja tilastointimenetelmät.

Tämän tueksi tarvitaan aktiivista, tavoitteellista ja johdonmukaista yhteistyötä kan-

sallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa sekä tilastotiedon näkyvyyden ja

käyttövalmiuksien lisäämistä.

Tilastotuotannossa toimintavuoden painopisteenä oli turvata tilastotuotannon jat-

kuvuus. Toiminnassa priorisoitiin ajanmukainen perustuotanto sekä meneillään

olevien EU-velvoitteisiin liittyvien tilastojen kehittämishankkeiden ja tuotantopro-

sessien uudistusten loppuunsaattaminen. Tärkeitäkin kehittämishankkeita lykättiin

myöhemmäksi.

Toiminnan saattamiseksi menokehyksiä vastaavalle tasolle aloitettiin alkuvuodesta

relevanssiselvityksen nimellä kulkenut hanke, jossa käytiin systemaattisesti lävitse

koko tilastotuotanto ja muu toiminta. Talousarviossa tehtyjen uusien leikkausten

myötä hanke muuttui tilastotuotannon supistamissuunnitelmaksi, josta informoitiin

laajasti tilastojen keskeisiä käyttäjiä. Selvityksen ja käyttäjäpalautteiden tulos oli,

että tarpeettomia tilastoja ei tuoteta, joskin rationalisointikohteita kuitenkin löytyi.

Yhteistyö keskeisten rekisterien ja hallinnollisten aineistojen ylläpitäjien kanssa

jatkui aktiivisena, jotta näiden hallussa oleva kertaalleen kerätty tieto voidaan mah-

dollisimman tehokkaasti hyödyntää tilastotuotannossa korvaamassa suoraa tiedon-

keruuta tai täydentämässä sitä. Suorissa tiedonkeruissa painopisteenä olivat edel-

leen sähköisen tiedonkeruun edistäminen, tiedonantorasituksen mittaaminen ja tie-

donantorasitusta keventävät toimet, mm. tiedonkeruiden koordinointi ja tilastolliset

menetelmät. Myös osa relevanssihankkeen toimenpiteistä kohdistettiin tiedonkerui-

den edelleen rationalisointiin, mm. otoskokojen läpikäyntiin.

EU:ssa vaikuttaminen on edelleen tärkeää tilastosäädösten velvoittavuuden vuok-

si. Suomen vaikuttamiskeinot ovat osaamisessa sekä aktiivisessa ja johdonmukai-

sessa toiminnassa EU:n eri valmisteluelimissä sekä siinä, että säädösten mukaiset

velvoitteet toteutetaan mahdollisimman laadukkaasti ja annettujen aikataulujen mu-

kaisesti. Suomi esitti edelleen pidättyväistä linjaa uusiin tilastosäädöksiin, jotka ei-

vät ole johdettavissa EU:n päätöksentekoon liittyvistä välittömistä tarpeista.

Tilastoja taustoittavat artikkelit Tilastokeskuksen aikakauslehdissä Tieto&trendit ja

Hyvinvointikatsaus lisäsivät tilastojen näkyvyyttä. Tilastokeskuksen mediaseuran-

nan mukaan Tilastokeskuksen lehtiä siteerattiin varsin paljon. Tilastojen käyttö-

1 Toimintavuodelle vuoden 2009 alussa asetetut tavoitteet on kursivoitu. Tulostavoiteasiakirjassa ase-

tetut tavoitteet ovat pääsääntöisesti samoja kuin talousarviossa. Tulostavoiteasiakirjassa ta-

voitteita on huomattavasti enemmän.

5(52)

valmiuden tukeminen jatkui tilastojen käyttötaitoa edistävillä kursseilla. Tilastotie-

don yleisen tunnettuuden lisäämiseksi avattiin Internetiin Tilastovisa.

Luottamus. Tilastokeskus pyrkii vastaamaan mahdollisimman hyvin toimintaym-

päristön haasteisiin siten, että luottamus sen tuottamiin tilastoihin säilyy vähintään

nykyisellään. Tavoitteen tukemiseksi Tilastokeskus tekee tavoitteellista ja johdon-

mukaista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa ja lisää ti-

lastotiedon näkyvyyttä ja tukee tilastojen käyttövalmiuksia.

Kansallisessa sidosryhmäyhteistyössä käynnistettiin sidosryhmäpolitiikan valmis-

telu tavoitteena systematisoida eri sidosryhmien ja Tilastokeskuksen välistä yhteis-

työtä. Yhteistyö tiedonantajien ja -käyttäjien kanssa jatkui tiiviinä.

Tiedonkäyttäjiä informoitiin laajasti tilastotuotannon supistamissuunnitelmien yh-

teydessä. Asiasta saatiin kaikkiaan 11 kirjallista kannanottoa, joista osa johti jatko-

neuvotteluihin. Pääosin käyttäjät suhtautuivat ymmärtäväisesti suunnitelmiin.

Yhdessä tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa järjestettiin tutkijoille keväällä se-

minaari tilastoaineistojen tutkimuskäytöstä. Samoin keväällä järjestettiin kansanta-

louden tilinpidon keskeisille käyttäjille ja perustilastoille tilinpidon SNA- ja ESA-

uudistusta koskeva seminaari. Syksyllä järjestettiin työvoimatutkimuksen 50-

vuotisjuhla-seminaari.

Tilastokeskuksen yhteydessä toimi seurantavuonna kaikkiaan 32 (edellisenä vuonna

30) eri sidosryhmistä koostuvaa yhteistyöryhmää. Strategisissa kysymyksissä Ti-

lastokeskuksen johtoa tukee Tilastokeskuksen neuvottelukunta, tieteellisissä kysy-

myksissä tieteellinen neuvottelukunta, tilastotoimen julkaisuasioissa Suomen viral-

lisen tilaston (SVT) neuvottelukunta ja Tilastokirjaston kehittämisessä Tilastokir-

jaston neuvottelukunta. Tilastokeskuksella on myös pysyvät yhteistyöryhmät tie-

donantajien ja tilastontuottajien edustajien kanssa. Lisäksi Tilastokeskus on perus-

tanut eri tilastoalueille neuvoryhmiä, joihin on kutsuttu ulkopuolisia asiantuntijoita.

Uudet tilastojen asiantuntijaryhmät perustettiin työvoimatutkimukselle, joukkovies-

tintätilastoille ja aikuiskoulutustilastoinnin kehittämiseen.

Tilastokeskuksen asiantuntijoita puolestaan oli lähes 100 ulkopuolisessa työryh-

mässä, kuten edellisenäkin vuonna. Ylimmän johdon tasolla tilastoalan yhteistyö-

kysymyksiä käsiteltiin OPM:n, MMM:n, Eläketurvakeskuksen, Viestintäviraston,

Suomen Kuntaliiton, TEMin, Suomen Pankin ja tullihallituksen kanssa.

Valtiovarainministeriö asetti 5.2.2009 tilastotoimen selvityshankkeen jatkotyöryh-

män, jonka tehtävänä on jatkaa edellisen vuoden marraskuussa raporttinsa jättänei-

den selvitysmiesten työtä tilastotoimen kehittämiseksi ja alueellistamismahdolli-

suuksien selvittämiseksi. Selvityksen raportin on määrä valmistua vuoden 2010 al-

kupuolella.

Selvityshankkeen myötä tilastotoimen työnjakojen kehittäminen on ollut pysähdyk-

sissä. Ainoastaan Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen sekä TEMin energiaosaston

ja Tilastokeskuksen väliset yhteistyöasiat ja työnjaot olivat aktiivisesti esillä. Suo-

men Pankin kanssa neuvotteluissa päädyttiin sopimukseen, jossa rahoitusmarkkina-

tilastot keskitetään Suomen Pankkiin ja rahoitustilinpito Tilastokeskukseen. Myös

työnjakoa vakuutustilastoinnin alueella on pyritty selvittämään, mutta toistaiseksi

työ ei ole edennyt. TEMin energiaosasto asetti tilastovastuuryhmän päivittämään

yhteistyöasioita. Työ valmistui vuoden lopulla.

6(52)

Tilastokeskus osallistui TEMin yritysten hallinnollisen taakan vähentämisprojektin

työhön sekä VM:n vetämään kuntien valtionosuus uudistuksen (VOS) työhön. Ope-

tuspuolen kustannustietojen tiedonkeruiden päällekkäisyyksien purkua valmisteltiin

Tilastokeskuksen koordinoimassa VOS- alatyöryhmässä, jonka työ valmistuu vuo-

den 2010 alkupuolella.

Tilastokeskuksen neuvottelukunnassa käsiteltiin mm. tilastotoimen selvityshanket-

ta, Tilastokeskuksen vuoden 2008 toiminnan tuloksellisuutta, vuosien 2011-2014

TTS-ehdotusta, laadun kehittämistä, tutkimuslaboratorion etäkäyttöhanketta, ns.

Stiglitzin raporttia sekä relevanssihanketta ja tilastotuotannon supistussuunnitel-

maa, josta neuvottelukunta antoi kannanoton.

Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa solmitun sopimuksen perusteella laadit-

tiin Tilastokeskuksen ympäristöohjelma. Ohjelman ja tekemänsä seurantakäynnin

perusteella WWF myönsi Tilastokeskukselle Green Office-ympäristömerkin kesä-

kuussa.

Kansainvälisesti Tilastokeskus on edelleen vaikuttanut EU:n tilastosäädösten val-

misteluun niin neuvoston tilastotyöryhmässä kuin tilastojen kehittämisen lukuisissa

työryhmissä. EU:n uusi tilastolaki hyväksyttiin neuvoston ja parlamentin käsittelyn

tuloksena maaliskuussa 2009.

Tilastokeskus hoiti Pohjoismaiden yhteistyön puheenjohtajuuden ja järjesti Poh-

joismaiden tilastopäällikkökokouksen Helsingissä syyskuussa.

Tilastokeskus on toiminut aktiivisesti EU:n lisäksi kansainvälisissä tilastoalan jär-

jestöissä sekä kahdenvälisessä yhteistyössä. Toimintavuonna toteutui useita vie-

railuja sekä opintomatkoja Tilastokeskukseen. Mm. Ranskan tilastoviraston IN-

SEEn asiantuntijat kävivät tutustumassa laatutyöhön ja Kanadan tilastoviraston pää-

johtaja rekisteripohjaiseen tilastotuotantoon ja henkilöstöjohtamiseen. Eurostatin

pääjohtaja vieraili Tilastokeskuksessa syksyllä. Kaikkiaan ulkomaisia vierailuja Ti-

lastokeskukseen tehtiin 43, ja niihin osallistui 253 henkilöä. Työryhmien kokouk-

set, kurssit ja seminaarit keräsivät suurimman osallistujajoukon.

Tilastokeskuksen pääjohtaja toimii YK/ECE Euroopan tilastokonferenssin (CES)

puheenjohtajana vuosina 2007-2011, OECD:n tilastokomitean hallituksen jäsenenä

vuosina 2006-2010 ja EU:n Partnership-ryhmän jäsenenä 2009-2011. Vuosina

2006-2009 Suomi oli YK:n tilastokomission varsinainen jäsen, ja Tilastokeskuksen

pääjohtaja toimi tilastokomission varapuheenjohtajana kolmen vuoden ajan.

Tulostavoite 1. Yrityskuvatutkimuksessa Tilastokeskuksen tilastoja luotettavina pi-

tävien osuus pysyy vähintään 85 prosentissa. Mediaseurannassa kriittisten leikkei-

den osuus on enintään 1 prosentti.

Vuoden 2009 yrityskuvatutkimuksen mukaan 83 prosenttia 15-79-vuotiaista suo-

malaisista tuntee Tilastokeskuksen. Tunnettuus pysyi samalla tasolla kuin aiemmis-

sa tutkimuksissa. Tilastokeskuksen tuottamia tietoja pitää erittäin tai melko luotet-

tavina 87 prosenttia vastaajista. Nousua edelliseen tutkimukseen oli kaksi prosent-

tiyksikköä. Myös tilastojen puolueettomuuteen luotetaan, ja Tilastokeskuksen kat-

sotaan olevan tarpeellinen yhteiskunnalle.

Tilastokeskusta koskevat 2007 2008 2009 2009 08/09

lehtileikkeet toteuma toteuma tavoite toteuma muutos-%

Leikkeitä yhteensä, kpl 5 737 5 749 5 600 5 335 -7,2

- kriittissävyisten osuus, % 1,0 0,6 0,5 1,1

- vastineita, kpl 10 4 - 6

7(52)

Tärkeimmät sanomalehdet kattavan mediaseurannan mukaan Tilastokeskuksen nä-

kyvyys julkisuudessa hieman väheni, mutta kirjoittelu oli pääosin neutraalia, joskin

kriittissävyisten leikkeiden osuus nousi. Vastineita lähetettiin 6.

Eniten julkisuutta saivat bruttokansantuote ja tuotannon suhdannekuvaaja, inflaatio,

työvoimatutkimus, kuluttajabarometri ja rakennuskustannukset. Myös tilastojen su-

pistussuunnitelmat näkyivät mediassa. Positiivisesti kirjoitettiin lokakuussa avatus-

ta Findikaattori-palvelusta. Kriittissävyisten leikkeiden määrä vaihteli kuukausittain

nollasta 16. Enin osa kriittisistä leikkeistä kohdistui bruttokansantuotteen (marras-

kuu) ja tuotannon suhdannekuvaajan (lokakuu) sekä työvoimatutkimuksen (heinä-

kuu) julkistuksiin. Lokakuussa suhdannekuvaajassa oli julkistusvirhe.

Tulostavoite 2. Kansainvälisissä arvioinneissa ja muissa palautteissa Tilastokeskus

sijoittuu tilastovirastojen kansainväliseen kärkeen.

Vuonna 2009 Tilastokeskus sai yhteensä seitsemän EU:n ja muuta kansainvälistä

vertailuarviota ja palauteraporttia sekä yhden palkinnon yhdessä valtioneuvoston

kanslian kanssa. Vertailuraporteissa arvioitu luokka perustuu toimitusten ajantasai-

suuteen ja tietojen laatuun, mm. kattavuuteen.

– EU:n julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkaraportoinnin (yhteensä 7 taulukkoa)

tietojen kattavuudessa Suomi sijoittui 8 maan kärkijoukkoon arvosanalla 3,4

(asteikolla 1-4).

– Eurostatin lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) vaatimusten täyttämistä

koskevassa vertailussa (yhteensä 37 indikaattoria) Suomi sai toukokuun arvi-

oinnissa jälleen täydet 10,0 pistettä yhdessä Unkarin ja Tsekin kanssa. Arvi-

oinnin päähuomio oli Nace Rev. 2 toimialauudistuksen toteuttamisessa kuu-

kausitilastoissa. Lisäksi yritysrekisteri, matkailutilasto sekä kaikkien liikenne-

muotojen tilastot saivat arvioinnin VG (very good).

– Eurostatin lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) vaatimusten täyttämistä

koskevassa vertailussa (yhteensä 37 indikaattoria) Suomi sai lokakuun arvi-

oinnissa 9,9 pistettä. Pudotus johtui yhden toimituksen myöhästymisestä in-

formaatiokatkoksen vuoksi.

– Kesällä EU:ssa arvioitiin kaikkiaan 13 yritystilastoa, joista 12 on Tilastokes-

kuksen vastuulla. Näistä kaikki muut tilastot arvioitiin luokkaan VG (very

good), paitsi Rakennetilastoasetuksen mukaiset tilastot (SBS) luokkaan G

(good).

– Eurostatin ESDS-palvelun (EU:n tilastojen käytön neuvonta- ja tukipalvelu)

anonyymitestin tuloksissa Tilastokeskus oli kokonaispisteissä keskitason ylä-

puolella. Vastausten laadussa oli pieniä puutteita ja nopeudelle asetettu tavoi-

teaika ylittyi. Yhteystiedoista palvelu sai bonuspisteitä.

– IMF:n vuosittaisessa The Special Data Dissemination Standardin mukaisessa

arviossa Suomen todetaan täyttävän hyvin standardin mukaiset vaatimukset.

Useilla alueilla vaatimukset ylitettiin. Nopeudesta ja täsmällisyydestä raportoi-

tiin muutama viive.

Lisäksi Eurostat toteutti kansantulolaskelmien BKTL-tarkastusvierailun. Selvitys-

kohtien ensimmäinen erä toimitettiin Eurostatiin heinäkuussa ja loput syyskuuhun

2010 mennessä. Mahdolliset uudet BKTL-varaumat asetetaan sen jälkeen, kun Eu-

rostat on laatinut jäsenmaita koskevat arviointiraporttinsa.

Valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen yhdessä kehittämä Findikaattori-

palvelu palkittiin OECD:n kolmannessa maailmankonferenssissa lokakuun lopulla

parhaana uutta teknologiaa käyttävänä indikaattoripalveluna.

8(52)

Arvio tulostavoitteista 1-2: Tilastokeskuksen julkisuuskuva ja luottamus tilastoi-

hin säilyivät hyvinä yrityskuvatutkimuksen ja mediaseurannan perusteella. Yritys-

kuvatutkimuksessa luottamus Tilastokeskuksen tuottamiin tietoihin nousi. Media-

seurannassa kriittisten leikkeiden osuus nousi hieman yli tavoitetason. Kansainvä-

listen arviointien ja muiden palautteiden perusteella Tilastokeskus sijoittuu tilasto-

virastojen kansainväliseen kärkeen. Toimenpiteet kansallisessa ja kansainvälisessä

sidosryhmäyhteistyössä olivat tavoitteiden mukaisia. Tilastokeskuksen neuvottelu-

kunnan palaute Tilastokeskuksen toiminnasta on ollut myönteistä ja Tilastokeskuk-

sen tavoitteita tukevaa. Tilastotoimen selvityshanke on edellyttänyt huomattavaa

työpanosta myös Tilastokeskukselta.

Tiedonantorasitus. Tilastokeskuksen tavoitteena on pitää tiedonantorasitus koh-

tuullisena. Tiedonantoa helpottavia menettelyjä ja uusia tilastointimenetelmiä kehi-

tetään ja otetaan käyttöön.

Tulostavoite 3. Sähköisesti vastanneiden osuus suorissa yritystiedusteluissa lisään-

tyy 10 prosenttiyksikköä.

Tavoitteen toteuttamiseksi Tilastokeskus on sähköistänyt yrityksiin ja yhteisöihin

kohdistuvat suorat tiedonkeruut. Sähköistä vastaamista on edistetty mm. tarjoamal-

la uusille tiedonantajille ensisijaisesti vain sähköistä vastausmahdollisuutta. Vuo-

den 2009 lopussa suorissa yritystiedusteluissa sähköisesti vastanneiden osuus oli

70,3 prosenttia.

Myös henkilöpohjaisia tiedonkeruita siirrettiin web-pohjaisiksi.

Tulostavoite 4. Yritysten tiedonanto-rasitus on mitattu kaikista tiedonkeruista, jois-

ta se on voitu mitata. Tiedonantorasitus ei kasva.

Tiedonantajien rasitemittaus toteutettiin Tilastokeskuksen ja Tullihallituksen

6.2.2008 asettaman yhteisprojektin mukaisesti 41 tiedonkeruussa. Selvityksen mu-

kaan tiedonantorasitus henkilötyövuosina mitattuna oli kasvanut. Tiedonkeruita

koordinoitiin yritystiedonkeruuohjelmassa ja suuryritysten tiedonkeruun ja käsitte-

lyn koordinointiryhmässä. Yritystiedonkeruulomakkeiden käytettävyyttä parannet-

tiin ja tiedonantajapalautetta kehitettiin. Tilastokeskuksen ja elinkeinoelämän tilas-

totyöryhmässä käsiteltiin mm. lainsäädäntöuudistukset ja niiden vaikutukset yritys-

tiedonkeruisiin sekä tiedonantorasituksen vähentämisen toimenpiteet.

Arvio tavoitteista 3-4: Toimenpiteet ja tulokset olivat tavoitteiden mukaisia. Säh-

köisesti vastanneiden osuus ei lisääntynyt 10 prosenttiyksikköä2, mutta ylitti tavoit-

teena olleen 70 prosenttia (ks. indikaattorilista s. 29).

1.3 Toiminnallinen tehokkuus

Katsaus:

Tilastokeskus ei saanut hakemaansa lisärahoitusta menokehykseen, joten suunni-

telmat tehtiin sen varaan, että EU-sitoumuksista ja muista välttämättömistä uudis-

tuksista pystytään selviytymään tuottavuushyötyjen turvin ja käyttämällä kertyneitä

säästöjä. Näin toimiminen ei kuitenkaan ole kestävää, koska menokehyksiin tehdyt

leikkaukset ylittävät saavutetut tuottavuushyödyt ja kehittämisen sijasta toimintaa

joudutaan supistamaan, jotta pysytään menokehysten puitteissa.

Sekä budjettirahoitteisessa että maksullisessa toiminnassa toteutettiin tiukkaa me-

nokuria sekä pidättyväistä rekrytointipolitiikkaa, mitä loppuvuodesta vielä tehostet-

tiin talousarvioleikkausten tultua tietoon. Tavoitteeksi asetettiin henkilötyövuosien

supistuminen noin 20 htv:llä. Käytännössä kuukausipalkkaisten osalta oli rekrytoin-

tikielto. Eläkkeelle tai muualle lähteneiden tilalle palkattiin henkilöitä vain aivan

2 Vuoden 2008 loppuun mennessä sähköisesti vastanneiden osuus oli noussut jo 63 prosenttiin.

9(52)

välttämättömissä tapauksissa ja nekin sisäisin siirroin. Vain yksi ulkopuolinen rek-

rytointi tehtiin. Näin kuukausipalkkaisen henkilöstön henkilötyövuodet saatiin ale-

nemaan 33:lla.

Tiedon ja tietopalvelujen maksullisen kysynnän ennakointia vaikeuttivat ilmaistar-

jonnan lisääntyminen sekä valtion- ja paikallishallinnon rakenteelliset muutokset

sekä yleinen taloustilanne. Maksullisen palvelun tulojen arvioitiin laskevan ja

suunnitelmat tehtiin tältä pohjalta. Vuoden jälkipuoliskolla erityisesti haastattelu-

palvelujen ja tilastointipalvelujen kysyntä kasvoi kuitenkin ennakoitua suuremmak-

si ja kompensoi mm. julkaisutulojen laskua.

Ulkopuolinen - erityisesti EU:lta saatava - rahoitus uusien tilastojen laatimiseen on

vähentynyt, kun tilastojen lakisääteisiä laadintatehtäviä on siirtynyt kansalliselle ra-

hoitukselle. Toimintavuotena EU:lta saatiin tilastojen kehittämistehtäviin edellis-

vuotista enemmän rahoitusta, jolloin tuotot kasvoivat yli 400 t euroa.

Tilastokeskus on kehittänyt tuottavuuttaan pitkäjänteisesti Tuottavuusohjelma

2010:n mukaisesti. Tuottavuuden edelleen lisäämistä on pidetty tärkeänä tavoittee-

na ja varautumisena erityisesti EU-säädösten kautta lisääntyviin tehtäviin. Tuotta-

vuusohjelman mukaisesti on kehitetty mm. digitaalista tilastotuotantoprosessia:

sähköistä tiedonkeruuta, tietojärjestelmien siirtoa avoimeen ympäristöön, tuotanto-

prosessien vaiheiden standardointia sekä monikanavaista jakelua. Suunnitelmien

mukaisesti tietojärjestelmät saatiin siirrettyä avoimeen ympäristöön, jolloin keskus-

koneesta luovuttiin vuoden 2008 loppuun mennessä. Muut uudistukset jatkuivat

vuonna 2009.

1.3.1 Taloudellisuus ja tuottavuus

Tulostavoite 1. Tilastotietojen tuotantomenot (pl. maksullinen toiminta), mitattuna

tilastojulkistusta kohti, ovat keskimäärin 70,0 tuhatta euroa.

Tilastotietojen yksikkökustannukset 2007

toteuma

2008

toteuma

2009

tavoite

2009

toteuma

08/09

muutos

% Tilastotietojen tuotantomenot tilasto-

julkistusta kohti, 1000 e 71,3 74,7 70,0 80,6 +7,9

Yksikkökustannukset kasvoivat lähes 8 prosenttia, mikä johtui pääosin tilastojulkis-

tusten määrän vähenemisestä. Menot kasvoivat erittäin maltillisesti, vajaat 2,5 pro-

senttia. Julkistusten määrää vähensivät tilastojen lakkautukset ja yhdistämiset.

Tulostavoite 2. Kiinteiden kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista pyritään

alentamaan lisäämällä ostopalveluita. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskus-

tannuksista on 70 prosenttia.

Kiinteitä kustannuksia mitataan kuukausipalkkojen ja vuokrien osuutena kokonais-

kustannuksista.

Kiinteät kustannukset 2007

toteuma

2008

toteuma

2009

tavoite

2009

toteuma

08/09

muutos %-yks.

Kiinteiden kustannusten osuus

kokonaiskustannuksista, %

72,6 74,2

70,0

74,1 -0,1

Kiinteiden kustannusten osuus laski edellisestä vuodesta hieman pääosin siitä syys-

tä, että palkankorotuksista huolimatta kuukausipalkat pysyivät suunnilleen edellis-

vuotisella tasolla henkilöstövähennyksistä johtuen.

10(52)

Arvio tavoitteista 1-2: Sekä yksikkökustannusten että kiinteiden kustannusten

osuuden vähentämistavoitteista jäätiin. Yksikkökustannusten nousu johtui pääosin

siitä, että julkistusten määrä väheni enemmän kuin kustannukset. Kiinteiden kus-

tannusten osuus aleni, mutta vähemmän kuin oli tavoite. Tiukka taloudellinen tilan-

ne ei myöskään antanut mahdollisuuksia laajentaa ostopalvelujen käyttöä.

Tulostavoite 3. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on keskimääräinen 100

prosentin kustannusvastaavuus kolmivuotisjaksona 2009-2011. Vuonna 2009 tavoi-

te on 100,0 prosenttia.

Maksullisen toiminnan tuotot kasvoivat erityisesti loppuvuodesta piristyneen haas-

tattelupalvelujen kysynnän ansiosta noin miljoona euroa tavoitetta korkeammalle.

Kustannukset kasvoivat myös, mutta tuottoja vähemmin, joten vuoden 2009 tulos-

tavoite ylitettiin. Tulos oli 455 t euroa ylijäämäinen. Maksullisen toiminnan kus-

tannusvastaavuuslaskelma on sivulla 31.

Maksullisen toiminnan

tunnusluvut

2007

toteuma

2008

toteuma

2009

tavoite

2009

toteuma

Kustannusvastaavuus, % 105,5 101 100 105

Ylijäämä/alijäämä, t€ 442 94 0 455

Tulosyksiköittäin tarkasteltuna maksullinen toiminta oli ylijäämäistä useimmissa

tulosyksiköissä. Edelliseen vuoteen verrattuna tulos parani eniten elinolot-

yksikössä (EL).

6 000

6 500

7 000

7 500

8 000

8 500

9 000

9 500

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Tuotot Menot Kustannukset

1 000 euroa

Maksullisen toiminnan tuotot, menot ja kustannukset 2000 - 2009

11(52)

Arvio: Kysyntä oli odotuksia parempi, joten tuotot kasvoivat. Koko toimintaa (ml.

maksullisen palvelutoiminnan tukitehtävät) koskevien säästötoimenpiteiden ja suur-

ten toimeksiantojen realististen työmääräarvioiden ansiosta tulos oli positiivinen ja

ennakoitua parempi.

Tulostavoite 4. Yhteisrahoitteisesti toteutetaan EU:n osittain rahoittamia kehittä-

mishankkeita sekä valtion viranomaisten ja talousarvion ulkopuolisten kanssa teh-

täviä yhteisprojekteja. Yhteensä tällaista rahoitusta on käytettävissä noin 1,7 milj.

euroa. Kustannusvastaavuus vuonna 2009 on talousarvion mukaan 43,6 prosenttia.

Kaikkiaan yhteisrahoitteisesti toteutettuihin hankkeisiin rahoitusta saatiin lähes 2,3

milj. euroa. Summa nousi arvioitua suuremmaksi EU:lta saadun rahoituksen ja sen

jaksotuksen (tulo-menon-kohdalle) vuoksi. EU-rahoitusta saatiin 1,6 milj. euroa

(edellisenä vuonna 1,2 milj. euroa). Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta, lähinnä

yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen kanssa, oli käytettävissä runsaat 0,6

milj. euroa, suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Kustannusvastaavuus

oli 43,7 prosenttia. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on

sivulla 32.

Arvio: EU-rahoituksen lisääntymisestä johtuen yhteisrahoitteisiin hankkeisiin saa-

tiin rahoitusta arvioitua enemmän. Kustannukset kasvoivat suunnilleen samassa

suhteessa, joten kustannusvastaavuustavoite saavutettiin. EU-rahoituksen ja sen

ajoittumisen epävarmuus aiheuttaa toiminnan suunnittelulle haasteita.

Tulostavoite 5. Tuottavuuden arvioidaan kasvavan keskimäärin 2 prosentilla vuo-

dessa vuosina 2009-2011.

Tuottavuuden muutosta mitataan Tilastokeskuksen maksuttomien ja maksullisten

suoritteiden vuosimuutoksen suhteella kokonaiskustannusten vuosimuutokseen.

Toimintavuonna valmistui tuotelaatumittari, jossa toteutettiin itsearvioinnin en-

simmäinen kierros. Mittarin käyttöönotto mahdollistaa tulevina vuosina nykyistä

paremmin laadun huomioon ottamisen 3.

Tuottavuuden mittaamisessa tilastojulkistuksilla on merkittävä rooli, jolloin mitta-

rissa voi tapahtua perättäisinä vuosina heilahteluja riippuen siitä, kummalle vuodel-

le tuotosten valmistuminen ajoittuu, kuten tapahtui vuosina 2007-2008. Samoin

tuotosta voi syntyä laajojen kehittämishankkeiden myötä vasta vuosien päästä. Täs-

tä syystä tuottavuutta on syytä tarkastella useamman vuoden jaksoissa.

Kokonaistuotoksen volyymi pysyi lähes edellisvuotisella tasolla. Tuotoksen aikaan-

3 Tilastokeskus uudisti tuottavuuden mittaamisen vuonna 2006. Tuottavuusmittari ei ota riittävästi

huomioon laadun muutoksia.

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA

Kannattavuus tulosyksiköittäin 2007 - 2009, yli/alijäämä

2007 2008 2009

1 000 euroa

-12

217

2647

-72

25

183

426 12

12(52)

saamiseksi käytetyn kokonaispanoksen volyymi laski noin 4,6 prosenttia, joten ko-

konaistuottavuus nousi 4,8 prosenttia vuodesta 2008.

Tuottavuus 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009

Tuottavuuden vuosimuutokset 8,7 0,6 3,9 4,8

Arvio: Tuottavuuden keskimääräinen kahden prosentin vuositavoite saavutettiin ja

ylitettiin reippaasti.

1.3.2 Prosessit ja rakenteet

Tulostavoite 6. Tilastokeskuksen tuottavuusohjelman mukaisesti kehittämisen pai-

nopistettä siirretään yksittäisistä projekteista prosessien jatkuvaan parantamiseen

vahvistamalla prosessijohtamista. Tietojärjestelmiä integroidaan siten, että kerätty-

jen tietojen monikäyttöisyyttä voidaan lisätä. Standardivälineiden käyttöönottoa

laajennetaan jakelussa, tavoitteena saada suurin osa tilastojulkistuksista uuden

järjestelmän piiriin vuoden 2010 loppuun mennessä.

Prosessien kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Prosessikartta ja luon-

nos prosessijohtamisen ohjeeksi valmistuivat. Tavoitteena on integroida proses-

siajattelu osaksi tulosjohtamismenettelyä. Monissa tilastoissa jatkettiin prosessiku-

vausten tekemistä.

Useat tietojärjestelmien monikäyttöisyyteen liittyvät hankkeet jatkuivat. Tulonjako-

tilaston ja EU-SILCin käsiteharmonisoinnin tuloksena tietojen käsittelyvaihe tehos-

tui ja nopeutui. Ammattitietojen tuottamisen yhtenäistämistyö eri yksiköiden välillä

jatkui. Laajat, useita vuosia kestäneet oikeus-, väestö- ja työssäkäyntitilastojen

avoimen ympäristön tietojärjestelmähankkeet valmistuivat ja väestö- ja oikeustilas-

toissa jatkui tietovaraston ja metatietokannan käytettävyyden parantaminen.

Kenttähaastattelijoiden tietojärjestelmän uudistus ja kannettavien tietokoneiden uu-

siminen toteutuivat. Samoin uusittiin kuluttajahintaindeksin keruussa käytettävät

laitteet leasing-ratkaisuna.

Tilastojen tuotantojärjestelmäuudistuksia (tekninen uudistus ja standardointi) oli

meneillään mm. luottokantatilastoissa ja maatalouden tulotilastoissa sekä kansanta-

louden tilinpidossa.

Vuonna 2007 asetetut tilastopainotteiset ohjelmat hinta- ja volyymimittausjärjes-

telmän, yritysten kansainvälistymisen ja yritystiedonkeruun kehittämiseksi jatkuvat

vielä 2010.

XML-pohjaisen julkaisutuotannon menetelmän (FastWeb-XML) on ottanut käyt-

töön 119 tilastoa 200:sta. Eri palveluprosesseissa otettiin käyttöön automaattipäivi-

tyksiä tehostamaan prosesseja ja vähentämään manuaalipäivitysten tarvetta.

Arvio: Tulokset ovat olleet tavoitteiden mukaisia. Prosessijohtamisen menettelyjen

kehittäminen saatiin toteutusvaiheeseen. Useat prosessien kehittämishankkeet tuot-

tavat tulosta lähivuosina toimintavarmuutena, nopeutena ja manuaalityön vähenty-

misenä. Tietojärjestelmäuudistuksissa täyden hyödyn saaminen edellyttää myös

osaamisen, organisoinnin ja työkulttuurin muutosta. XML-pohjaiseen julkaisutuo-

tantoon siirtyminen eteni siirtymäsuunnitelman laatimisen jälkeen tavoiteaikatau-

lussa.

Tulostavoite 7. Tuottavuushyödyillä ja kertyneillä säästöillä rahoitetaan lähinnä

uusista EU-asetuksista aiheutuvat ja kansalliselle rahoitukselle vuonna 2009 siirty-

vät menot, tilastojen välttämättömät uudistukset, laadunparannukset sekä tilastojen

ja järjestelmien ajan tasalla pito, kustannustason nousu ja ICT -

rahoitussuunnitelman mukaisia hankintoja.

13(52)

Tavoitteessa mainittujen hankkeiden toteuttamiseen suunniteltiin käytettäväksi noin

4 milj. euroa (edellisenä vuonna 4,7), mistä osa rahoitettiin tuottavuushyödyillä, osa

edelliseltä vuodelta siirtyneellä rahoituksella. Viraston yhteistä projektirahaa koh-

dennettiin noin 1,5 milj. euroa (edellisenä vuonna noin 2) EU-säädöksistä ja kansal-

liselle rahoitukselle siirtyvistä hankkeista johtuviin menoihin (merkittävimmät toi-

mialaluokitus (Nace Rev.2) ja palvelualojen hyödyketilasto), hinta- ja volyymimit-

tausjärjestelmän kehittämiseen sekä tietojärjestelmäuudistuksiin.

Myös pysyvään tuotantoon siirtyviin EU-säädöksistä johtuviin tehtäviin (mm. EU-

SILC, tietoyhteiskuntatilasto) jouduttiin yksiköille allokoimaan kehysrahoitusta.

Yhteisiin ICT -menoihin suunniteltiin käytettäväksi 2,4 milj. euroa, mutta käytettiin

vajaat 400 t euroa suunniteltua vähemmän, mikä johtui hankkeiden siirtämisestä

eteenpäin kehysleikkausten tultua tietoon.

Arvio: Toimenpiteet olivat suunnitelmien mukaisia. Vuoteen 2010 kohdistuvien

menoleikkausten vuoksi lisäsäästöjä kohdistettiin yhteisiin ICT -menoihin, jolloin

vähennys nousi yli milj. euroon. Mikäli kehysleikkaukset jatkuvat, ei tilastojen ja

tietojärjestelmien kehittämistä eikä ICT -hankintoja voida enää rahoittaa tällä ta-

voin.

Tulostavoite 8. Tietoturvallisuustaso säilytetään vähintään nykyisellään. Tietotur-

vallisuuden hallintajärjestelmää kehitetään tavoitteena tietoturvan perustason vaa-

timustenmukaisuus vuonna 2011. Tietoturva -auditointeja jatketaan. Viraston val-

miussuunnitelma päivitetään.

Toimintavuonna valmisteltiin kaksi tietoturvaohjetta (etäkäyttö ja Internetin käyttö)

sekä jatkettiin tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän kehittämistä tekemällä itsear-

vio valtionhallinnon tietoturvatasot hankkeen perustason vaatimusten toteutumises-

ta Tilastokeskuksessa. Osana valmiussuunnitelman päivittämistä valmisteltiin Ti-

lastokeskuksen palveluiden ja tietojärjestelmien tärkeysluokittelua. Valmiussuunni-

telman päivitys siirtyi vuodelle 2010 resurssivaikeuksien lisäksi siitä syystä, että

valtiontason ICT -varautumisen vaatimukset haluttiin ottaa huomioon mahdolli-

simman lopullisessa asussaan.

Arvio: Toimenpiteet ovat olleet tavoitteiden mukaisia valmiussuunnitelman päivi-

tystä lukuun ottamatta.

1.3.3 Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa

Tulostavoite 1. Jatketaan Office 2007 siirtymän toteuttamista. Valtion IT palvelu-

keskuksen palveluita hyödynnetään tarjonnan, tarpeen ja voimavarojen mukaan.

Office 2007-ohjelmien käyttöönotto eteni siirtymäsuunnitelman mukaisesti huoli-

matta siitä, että sekä ohjelmien jakelun teknisessä valmiudessa että henkilöresurssi-

en saatavuudessa oli ongelmia. Toimintavuoden loppuun mennessä siirtymä oli to-

teutunut lähes 80 prosentilla työasemista.

Tulostavoite 2. Henkilöstöhallinnon toiminnoista siirretään palkanlaskenta ja vuo-

silomaprosessit sekä niitä tukevat tietojärjestelmät Valtiokonttorin palvelukeskuk-

seen 1.2.2009 lukien. Taloushallinnossa laajennetaan palvelukeskuksen käyttöä ul-

koistamalla kokonaan osto- ja matkalaskujen käsittely sekä tilinpäätös palvelukes-

kukselle 1.9.2009 alkaen.

Selvitetään mahdollisuudet ulottaa sähköinen rekrytointijärjestelmä (HELI) har-

joittelijoiden rekrytointiin sekä sisäisen liikkuvuuden työkaluksi. Otetaan käyttöön

toiminnan suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmän (STOJ) uudet osat.

14(52)

Suunnitelman mukaisesti siirrettiin palkanlaskenta-, poissaolo- ja vuosilomaproses-

sit niitä tukevine tietojärjestelmineen 1.2.2009 Valtiokonttorin palvelukeskukseen.

Samalla keskitettiin eräitä henkilöstöhallinnon tehtäviä viraston sisällä hallintopal-

veluihin. Samoin eteni aikataulun mukaisesti taloushallinnon palvelukeskus -

projekti. Syyskuun alusta alkaen palvelukeskus on hoitanut laskujen käsittelyn,

maksuliikkeen, kirjanpidon tehtävät ja taloushallinnon järjestelmien pääkäyttäjäteh-

tävät palvelusopimuksen mukaisesti.

HELI -rekrytointipalveluja käytetään henkilöstön rekrytoinnissa haastattelijoita lu-

kuun ottamatta. Korkeakouluharjoittelijoiden ja sisäisten työmarkkinoiden hallin-

taan järjestelmä ei selvityksen mukaan sovellu. STOJ -järjestelmän kehittämispro-

jektissa laskentakohteiden uudistus eteni suunnitellusti. Käyttöön otettiin tilastojen

julkaisemista koskeva osio.

Tulostavoite 3. Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen puitteissa tehostetaan toimitilojen

käyttöä, tavoitteena nykyisen reaalisen vuokratason säilyminen.

Toimitilojen nimellinen vuokrataso nousi yli 6 prosenttia, mikä johtui kahdesta in-

deksikorotuksesta. Vuokrakustannusten alentamiseksi on tehty valmisteluja tiivistää

henkilöstön sijoittelua ja vuokrata toimistotiloja ulkopuolisille.

Tulostavoite 4. Kehitetään hankintatoimen prosesseja ja otetaan käyttöön uusi Ti-

laustenhallintajärjestelmä ennen taloushallinnon toimintojen laajempaa siirtämistä

palvelukeskukseen. Lisätään edelleen Hanselin sopimusten käyttöä tarjonnan li-

sääntyessä.

Tilaustenhallintajärjestelmän (Tilha) käyttöönottoa valmisteltiin aikataulun mukai-

sesti, mutta se jouduttiin siirtämään vuodelle 2010 valtiokonttorin määräyksestä.

Sähköinen myyntilaskutus ja arkistointi otettiin käyttöön.

Hankinnoissa on hyödynnetty Hanselin puitesopimuksia aina, kun se on ollut mah-

dollista. Mm. vartiointitoiminta kilpailutettiin puitesopimuksen pohjalta, ja uusi

palveluntuottaja aloitti kesäkuun alussa. Syksyllä Tilastokeskus liittyi siivouksen

puitesopimukseen ja kilpailutti siivouspalvelut sen puitteissa. Kilpailutuksen tulok-

sena sama palvelun tarjoaja jatkaa. Käännösten ulkoistukset kilpailutettiin Hanselin

sopimuksen valmistuttua (kevennetty kilpailutus). Toimistotiimiin liittyvästä käy-

tönvalvonnasta ja kehittämisestä valmisteltiin puitesopimus niin, ettei Tilastokes-

kuksen tarvitsisi ylläpitää siihen tarvittavaa erityisosaamista.

Tulostavoite 5. Valmistellaan VM:n ohjeiden mukainen viraston ulkomaan matkus-

tamisen linjaus.

Matkustusohjeen valmistuminen siirtyi vuoden 2010 puolelle.

Arvio tavoitteista 1-5: Meneillään on joukko tukitehtävien kehittämiseen ja tehos-

tamiseen liittyviä hankkeita, joista pääosa eteni suunnitelmien mukaisesti. Kustan-

nukset nousivat arvioitua suuremmiksi Valtiokonttorin palvelukeskuksessa.

1.4 Tuotokset ja laadunhallinta

Katsaus:

Tilastokeskus tuotti vuonna 2009 lähes saman määrän tilastoja kuin edellisenä

vuonna. Tilastojen relevanssia parannettiin tuottamalla muutamia uusia tilastoja ja

palveluja. Tuotannon rationalisoimiseksi yhdistettiin ja lakkautettiin joitakin tilasto-

ja. Tilastojulkistuksia oli yhteensä 647, mikä oli 35 vähemmän kuin edellisenä

15(52)

vuonna. Vuosi 2008 oli kuitenkin poikkeuksellinen, sillä silloin tuotettiin useita uu-

sia tilastojen julkistuksia ja myös poikkeuksellisen paljon julkistuksia oli siirtynyt

vuodelle 2008 edellisen vuoden uudistusten ja tuotanto-ongelmien vuoksi. Mikäli

siirtyneiden julkistusten vaikutus eliminoidaan, vähennys on 11 julkistusta.

Merkittävä osa tilastotiedoista jaetaan verkon kautta. Painettujen julkaisujen merki-

tys väheni edelleen. Palvelujen kehittämisessä toimintavuoden painopisteenä oli il-

maispalvelujen laajentaminen maksuasetuksen muutoksen myötä ja palveluvali-

koiman selkiyttäminen.

Maksullisten tuotteiden ja palvelujen markkinatilanne oli koko vuoden epävarma.

Tuottojen odotettiin laskevan, joten toiminnallisena tavoitteena oli ensisijaisesti

kannattavuudesta huolehtiminen. Julkaisujen levikin ja siten myös tulojen lasku oli

odotettua. Epävarmuutta toivat maksuttoman tarjonnan lisääntyminen sekä valtion-

ja paikallishallinnon rakenteelliset muutokset. Alue- ja paikallishallinnossa kysyntä

heikkeni hieman. Haastattelupalvelujen lisääntynyt kysyntä ja tilastojen laadinta-

palveluista saadut tulot kompensoivat muita tulomenetyksiä.

Asiakasryhmittäin tarkasteltuna tulojen kehityksessä tapahtui merkittävä muutos.

Valtiosektori lisäsi ostojaan. Sen osuus kasvoi 44 prosentista 47 prosenttiin. Kun-

tasektori puolestaan edelleen vähensi ostojaan. Koko julkisen sektorin osuus nousi

noin 63 prosenttiin. Myös elinkeinoelämä vähensi ostojaan, joten tulojen kasvu joh-

tui lähes yksinomaan valtiosektorin ostojen lisäyksestä. Tuloilla mitattuna asiakas-

sektoreista suurin on edelleen valtio, toisena elinkeinoelämä ja kolmantena kun-

tasektori.

Tuoteryhmittäin tarkasteltuna erityisesti haastattelupalvelut kasvattivat tulo-

osuuttaan. Muiden tuoteryhmien tulo-osuudet pysyivät ennallaan tai laskivat.

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

Valtio Kunnat Elinkeinoelämä Kotitaloudet Muut

Tulot asiakasryhmittäin 2005 - 2009

2005 2006 2007 2008 2009

1 000 euroa

16(52)

1.4.1 Suoritteet ja julkishyödykkeet

Tulostavoite 1. Tilastokeskus tuottaa noin 200 tilastoa ja huolehtii niiden julkista-

misesta julkishyödykkeenä sekä tuottaa muita maksuttomia ja maksullisia suorittei-

ta.

Tilastojulkistusten, tilastosivustojen ja kv-konsultointien volyymin arvioidaan pysy-

vän ennallaan, maksuttomien tietokantapalvelujen ja kv -raportointien kasvavan

sekä EU-lainsäädäntötyön ja kirjastopalvelujen laskevan. Maksullisen palvelutoi-

minnan tuotoksista painettujen julkaisujen volyymi laskee, muiden arvioidaan pysy-

vän nykytasolla.

Tilastokeskus tuotti kertomusvuonna 200 tilastoa, yhden vähemmän kuin edellisenä

vuotena. Neljää kokonaan uutta tilastoa alettiin julkaista. Kolme tilastoa lakkautet-

tiin. Neljä tilastoa lakkautettiin yhdistämällä ne kahdeksi uudeksi tilastoksi ja yhden

tilaston tietojen julkaiseminen yhdistettiin toisen yhteyteen.

Seuraavat kokonaan uudet tilastot alkoivat ilmestyä säännöllisesti: Suomalaiset ty-

täryhtiöt ulkomailla, Informaatiopalvelujen tilinpäätöstilasto, Ulosottoasiat ja Maa-

talouden aluetaloustilasto.

Kokonaisuudessaan toiminnan volyymi oli tuottavuusmittarin volyymitietojen pe-

rusteella suunnilleen edellisvuotisella tasolla. (ks. tilastojulkistuksista, verkkopalve-

luista ja maksullisen toiminnan suoritteista erikseen s. 17-18 ja 20).

Vuonna 2009 hyväksyttiin 22 uutta EU:n tilastosäädöstä (edellisenä vuonna 28),

joista Euroopan parlamentin ja neuvoston säädöksiä oli 5 (edellisenä vuonna 12).

Tilastokeskuksesta tehtiin vuonna 2009 kaikkiaan 526 ulkomaan virkamatkaa (edel-

lisenä vuonna 565) 416 kokoukseen. Kokousta kohden matkustajien määrä väheni.

Matkoista lähes puolet aiheutui EU-kokouksista.

EU-raportointien ja kansainvälisten kyselyjen määrä lisääntyi. Raportointeja toimi-

tettiin 784 kappaletta (edellisenä vuonna 769).

Vuonna 2009 oli meneillään tai toteutettiin 20 (edellisenä vuonna 18) osaamisen

vientiin (konsultointi) liittyvää osaprojektia. Toiminnan volyymi oli hieman edel-

lisvuotista suurempi. Tilastokeskus osallistui pääasiassa muiden osapuolten johta-

miin projekteihin asiantuntijapanoksella.

0 1000 2000 3000 4000 5000

Muut tulot

Sähköiset tuotteet

ja palvelut

Rekisteripalvelut

Julkaisujen

myynti

Haastattelup.

Erityisselvitykset

Tulot tuoteryhmittäin 2007 - 2009

2009

2008

2007

1 000 euroa

17(52)

Osaamisen viennissä saatettiin päätökseen Latvian ja Viron twinning light-

hankkeet. Samoin päättyivät Saksan ja Tanskan vetämät hankkeet Kroatiassa ja

Saksan vetämä hanke Bulgariassa. Venäjän kanssa jatkui kaksivuotinen kahdenvä-

listä yhteistyötä koskevan sopimuksen mukainen yhteistyö. Samoin jatkuivat

EU/ICON konsortion hanke Turkissa, Maailman pankin hanke Ukrainassa ja Tans-

kan vetämä hanke Egyptissä. Uusina käynnistyivät UM:n kehitysyhteistyön mer-

keissä köyhyyden tilan seuranta Etiopiassa ja useita tilastoalueita käsittävä hanke

Kirgisiassa.

Painettujen julkaisunimikkeiden määrä väheni kahdellatoista (edellisenä vuonna

yhdeksällä).

Maksullisen toiminnan

tunnuslukuja4

2007

toteuma

2008

toteuma

2009

tavoite

2009

toteuma

08/09

muutos %

Maksullisen toiminnan tulot, milj. euroa 8,5 9,0 8,2 9,2 +2

Asiakasorganisaatioita, kpl 10 056 8 922 9 800 8 164 -8

Erityisselvitykset, toimituksia 1 256 1 116 1 300 1 083 -3

Tulot erityisselvityksistä, milj. euroa 3,5 3,9 - 3,8 -3

Haastattelupalvelut, toimituksia 45 38 45 48 +26

Tulot haastattelupalveluista, milj. euroa 1,5 1,8 - 2,1 +17

Rekisteripalvelut, toimituksia 784 746 800 682 -9

Tulot rekisteripalveluista, milj. euroa 0,7 0,8 - 0,7 -12

Julkaisujen levikki, kpl 35 206 31 227 - 29 004 -7

Julkaisujen myyntitulot, milj. euroa 1,3 1,2 - 1,1 -8

Maksullisten tuotteiden ja palvelujen määrälliset tavoitteet alittuivat haastattelupal-

veluita lukuun ottamatta. Asiakasta kohden laskutettujen toimitusten kokoa kasvat-

tivat haastattelupalvelut. Asiakasorganisaatioiden lukumäärän lasku johtuu ainakin

osin paikallishallinnon rakenteiden muutoksista ja näkyy myös kuntasektorin osto-

jen laskuna. Julkaisujen levikin lasku (-2223 kappaletta) loiveni edellisvuotisesta.

Verkkopalvelujen tarjonta ja kysyntä. Tilastokeskus.fi -palveluun koottiin uusi

suhdannetilastojen kokonaisuus. Luokitusten maksutonta verkkopalvelua laajennet-

tiin sekä uudistettiin uuden toimialaluokituksen käyttöönottoa tukeva hakemisto-

palvelu. Loppuvuodesta avattiin Kansainvälistä tilastotietoa -portaali, johon on

koottu keskeisiä tilastotietoja ja tietolähteitä, jotka päivittyvät automaattisesti. Sa-

massa yhteydessä lopetettiin Maailma numeroina palvelu, jonka taulukoita oli pi-

detty yllä manuaalisesti.

Maksuttomien tietokantojen sisältöä laajennettiin systemaattisesti tehtyjen suunni-

telmien pohjalta. Tämä näkyy taulukoiden määrän lisäyksenä. Työ jatkuu vuoden

2010 puolella. Maksullisia tuotteita karsittiin vuoden 2008 puolella, mikä heijastui

vuoden 2009 käyttäjäsopimusten määrään. Vuonna 2009 käynnistettiin maksullis-

ten tietokantapalvelujen kokonaisselvitys. Meneillään on myös tuotteiden ja palve-

lujen tuotantoprosessin kehittäminen (ks. edellä kohta 1.3.2. Prosessit ja rakenteet s.

12), mikä parantaa palvelumahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Verkkopalvelujen tunnuslukuja 2007

toteuma

2008

toteuma

2009

tavoite

2009

toteuma

08/09

muutos%

Tilastokeskus.fi -palvelu

Internet-tiedostoja palvelimella,

tekstisivuja, kpl (HTML)

86 624

85 728

80 000

120 000

+40

Vierailukertoja, kpl/ kk 216 132 213 421 220 000 217 000 +2

4 Tulostavoitetta ei aseteta eri palveluryhmien tuloille eikä julkaisujen levikille.

18(52)

Maksuttomat tietokantapalvelut

Taulukot tietokannoissa, kpl 835 916 1 200 1 817 +100

Maksulliset verkkopalvelut

Taulukot tietokannoissa, kpl 8 602 8 263 8 700 8 500 +3

Verkkopalvelujen käyttäjäsopimuk-

sia, kpl

2 137

1 786

1 950

1 576

-12

Tulot sähköisistä palveluista5, milj.

euroa

1,3 1,2 - 1,2 +0

Arvio: Tilastotuotannolle sekä maksullisille ja maksuttomille palvelusuoritteille

asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Kokonaisuudessaan toiminnan volyymi py-

syi tuottavuusmittarin volyymitietojen mukaan suunnilleen vuoden 2008 tasolla.

Maksullisissa palveluissa tulot nousivat erityisen paljon haastattelupalveluissa.

Myös tulomenetykset muissa palveluryhmissä jäivät yleisestä taloudellisesta tilan-

teesta huolimatta suhteellisen vähäisiksi. Siten koko maksullisen toiminnan tulota-

voitteet saavutettiin ja ylitettiin reippaasti.

Jakelupolitiikan muutos näkyy maksuttomien verkkopalvelujen lisäyksenä, jossa

tarjonnalle asetetut tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin. Myös maksullisten taulukoi-

den määrä kasvoi reippaasti, joskaan tavoitteeseen ei ylletty. Joitakin maksullisia

verkkopalveluja on muutettu maksuttomaksi ja kannattamattomia tuotteita lakkau-

tettu, mikä näkyy käyttäjäsopimusten laskussa. Tulot verkkopalveluista säilyivät

kuitenkin ennallaan.

Tulostavoite 2. Toteutetaan voimassa olevien EU-säädösten edellyttämät tilasto-

kuvausten ja tiedonkeruiden laajennukset ja muut muutokset sekä jatketaan uuden

toimialaluokituksen (TOL) viemistä ko. luokitusta käyttäviin tilastojärjestelmiin ja

niiden aikasarjoihin (noin 60 tilastosysteemiin).

Merkittävin meneillään oleva EU-säädösten edellyttämä uudistus Toimialaluokituk-

sen (Nace Rev.2) uudistus ja sen vieminen 65 tilastosysteemiin jatkui suunnitelmi-

en mukaisesti. Myös muita EU-säädösten edellyttämiä tilastokuvausten laajennuk-

sia oli meneillään. Myös ne etenivät suunnitellulla tavalla.

Tulostavoite 3. Toteutetaan tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja laadulli-

set parannukset. Erityisesti panostetaan eräiden suhdannetilastojen laadun ja ko-

herenssin kehittämiseen.

Tilastojen välttämättömiä ajanmukaistuksia toteutettiin mm. Hinta- ja volyymimit-

tausjärjestelmän kehittämisohjelmassa. Arvo- ja hintatiedoista johdetun teollisuus-

tuotannon volyymi-indeksin kehittämistä jatkettiin. Kerätyn arvotiedon osuus saa-

tiin nostettua noin 60 prosenttiin, mikä vastaa kehittämistyölle asetettuja tavoitteita.

Useissa hinta- ja panosindekseissä ovat meneillään myös perusvuosiuudistukset

(2005=100). Ns. indeksimoottoria pilotoitiin uusien omakotitalojen hintaindeksin

laadinnassa.

Tulostavoite 4. Jatketaan julkisen sektorin tuottavuustilastoinnin kehittämistä

Valtion hallinnonaloittaisessa tuottavuustilastohankkeessa laskelmien kehittämistyö

saatiin päätökseen PLM:n hallinnonalalla ja jatkuu UM:n ja YM:n hallinnonaloilla

sekä useissa virastoissa eri hallinnonaloilla.

Tulostavoite 5. Vuoden 2009 aikana ryhdytään valmistelemaan Norjan ns. Kostra-

mallin mukaista kuntien tilastoinnin uudistusta, mikäli rahoitus järjestyy.

5 Kattaa verkkopalvelujen lisäksi muut sähköiset tuotteet.

19(52)

Kuntien tilastoinnin uudistamismahdollisuuksia selvitettiin tilastotoimen selvitys-

työn alatyöryhmässä. Sen pidemmälle hanke ei edennyt, koska hankkeelle ei ole

toistaiseksi osoitettu rahoitusta.

Arvio tavoitteista 1-5: Tilastojen kehittämiselle asetetut tavoitteet saavutettiin

pääosin. Edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan ja tuottavuushyötyjen ansiosta

voimassa olevien EU-säädösten ja sitoumusten mukaiset hankkeet saatiin toteutet-

tua tai jatkuivat pääosin aikataulussaan tavoitteiden mukaisesti. Suhdannetilastois-

sa aikataulun pitävyys näkyi myös Eurostatin tekemässä vertailuarvioinnissa (ks.

edellä s. 7). Sidosryhmäpalaute ja teollisuuden volyymi-indeksin käsittely julki-

suudessa osoittavat tehtyjen toimenpiteiden tuottaneen tulosta ja luottamuksen in-

deksiin palanneen.

1.4.2 Palvelukyky ja laatu

Tilastokeskuksen kaikki tuotteet ja palvelut kattava luokitus valmistui alkuvuodesta

ja sen vieminen tietojärjestelmiin käynnistyi. Tietokantapalveluista laadittiin nyky-

tila-analyysi ja valmisteltiin toimenpide-ehdotuksia. Merkittävä uudistus palvelujen

kehittämisessä oli yhteistyössä VNK:n kanssa toteutettu indikaattoriportaali. Palve-

lu julkistettiin tavoitteen mukaisesti 14.10. 2009.

Tulostavoite 1. Tilastojen perusjulkaisujen maksutonta pdf-jakelua laajennetaan.

Perusjulkaisujen maksuton pdf-jakelu toteutettiin siirtymäsuunnitelman mukaisesti

vuoden 2009 alussa.

Tulostavoite 2. StatFin -tietokannan sisältöä laajennetaan.

StatFin -tietokannan tarjonnan laajenemisesta on raportoitu jo edellä. (ks edellä

s.17-18). Tietokannan laajentamisessa otettiin huomioon myös indikaattoriportaalin

tietotarpeet. Muiden tiedontuottajien tuottamia tietoja kartutettiin StaFinissä Findi-

kaattori-työn yhteydessä.

Tulostavoite 3. Suomen virallisen tilaston (SVT) kattavuutta laajennetaan ja pal-

velua SVT-portaalin kautta jatkokehitetään.

Suomen virallisen tilaston (SVT) sarjoihin hyväksyttiin 9 uutta tilastoa ja pääasias-

sa tilastojen yhdistämisen seurauksena poistui 22. Tilastojen ajantasainen luettelo

on julkaistu SVT-portaalissa. SVT-neuvottelukunta hyväksyi virallisen tilaston tie-

tosuoja- ja vertailukelpoisuussuositukset, päivitti julkaisuohjeen sekä käynnisti

SVT-laatukriteerien laajentamisen siten, että ne kattavat kaikki Euroopan tilastojen

käytännesäännöt.

Arvio tavoitteista 1-3: Palvelujen kehittäminen eteni sopimusten ja asetettujen ta-

voitteiden mukaisesti, ja asetetut tulostavoitteet saavutettiin. Indikaattoriportaali sai

paljon positiivista palautetta sekä mediassa että asiakkailta.

Tulostavoite 4. Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Poikkeami-

en ja virheellisten julkistusten määrä vähenee.

Tilastotiedon julkaisemisen täsmällisyyttä seurataan vertaamalla suunniteltuja jul-

kistuksia toteutuneisiin.

Julkistusten täsmällisyys

2007 2008 2009 2009 08/09

toteuma toteuma tavoite toteuma muutos%

Tilastojulkistuksia, kpl 666 682 679 647 -6

Suunnitellusti toteutuneet, osuus % 89 91 93 93

Julkistuspoikkeamat, kpl 74 59 50 48 -19

- joista: myöhässä olevia, kpl 49 48 20 35 -27

20(52)

- niistä kriittisesti myöhässä, kpl 4 8 - 5

Virheellisiä julkistuksia, kpl 48 46 30 43 -6

Julkistuksia oli seurantavuonna 647 kappaletta, joista valtaosa (93 prosenttia) toteu-

tui suunnitellusti. Tilastojen lakkautukset ja yhdistämiset laskivat julkistusten mää-

rää. Myöhässä olevien ja virheellisten julkistusten määrä laski. Toimintavuonna

vain kolme julkistusta siirtyi seuraavalle vuodelle.

Tulostavoite 5. Tilastotuotannon nopeus pysyy vähintään nykyisellään.

Tilastojen valmistumisnopeutta mitataan viikkoina tilastointiajankohdasta tietojen

julkistamistiedotteiden julkistamiseen Tilastokeskus.fi -palvelussa.

Tilastojulkistusten nopeus,

viikkoa

2007

toteuma

2008

toteuma

2009

tavoite

2009

toteuma

08/09

muutos%

Vuositilastot 40,2 40,7 37,6 39,1 -4

Neljännesvuositilastot 8,4 8,5 8,3 8,2 -3

Kuukausitilastot 4,5 4,6 4,8 4,8 +4

Tilastotuotanto pysyi pääosin aikataulussa. Vuositilastot ja neljännesvuositilastot

nopeutuivat edellisestä vuodesta, vaikka vuositilastoissa tavoitetta ei aivan saavu-

tettu. Kuukausitilastojen nopeus hidastui hieman. Esimerkiksi teollisuuden volyy-

mi-indeksin julkistamisnopeutta hidastettiin luotettavuuden parantamiseksi.

Tilastojulkistusten nopeus,

viikkoa

Kuukausi-

tilastot

Neljännesvuosi-

tilastot

Vuositilastot

2007 2008 2009 2007 2008 2009 2007 2008 2009

Henkilötilastot 4,1 3.9 3,9 5,5 5.2 4,9 35,8 36.5 33,5

Elinolot 3,0 3.2 3,3 13,8 12.2 11,0 50,7 62.4 55,4

Hinnat ja palkat 2,3 2.5 2,5 6,7 6.6 6,5 24,4 29.3 24,1

Taloudelliset olot 3,3 3.7 4,1 10,6 10.5 10,3 46,7 38.8 39,6

Yritysten suhdanteet 6,2 6.1 6,1 8,8 8.8 9,0 35,5 33.2 35,0

Yritysten rakenteet 5,0 4,5 4,9 10,9 11,4 11,3 47,9 48,9 47,6

Arvio tavoitteista 4-5: Tilastotuotannon täsmällisyydelle ja nopeudelle asetetut ta-

voitteet pääosin saavutettiin. Kaikkiaan tuotanto sujui varsin hyvin, mikä näkyi

myös läpimenoajoissa. Tavoitteeksi asetettu nopeuden pysyminen vähintään nykyi-

sellään saavutettiin kuukausitilastoja lukuun ottamatta.

Tulostavoite 6. Asiakastyytyväisyys pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Kriittisten

asiakaspalautteiden osuus laskee.

Asiakastyytyväisyyttä mittaavaa käyttäjäkyselyä ei toimintavuonna toteutettu. Ky-

selyjen välivuosina asiakastyytyväisyyttä seurataan anonyymin asiakaspalautteen

(Anoppi) välityksellä.

Asiakaspalautteet

2007

toteuma

2008

toteuma

2009

tavoite

2009

toteuma

08/09

muutos %

Asiakaspalautteet, kpl 556 310 - 290 -6

Kriittisten palautteet, kpl 112 101 - 98 -3

-kriittisten osuus, % 20 33 28 34

Anonyymin palautteen määrä on ollut laskussa jo useamman vuoden. Kriittisen pa-

lautteen suhteellisen osuus on puolestaan noussut. Palautteiden määrän vähenemi-

seen on vaikuttanut myös, että kysymykset on ohjattu kirjaston tietopalveluun. Ky-

symysten osuus laski 30 prosenttiin, kun se ennen menettelyn muutosta oli yli 40

prosenttia.

21(52)

Uutena menettelynä otettiin käyttöön kesäkuussa 2009 systemaattinen palautteen

keruu Tilastokeskuksen suurempien maksullisten tietopalvelutoimeksiantojen asi-

akkailta. Keskimäärin neljännes asiakkaista vastasi kyselyyn. Kouluarvosana-

asteikolla vastaajat arvioivat saamaansa palvelua kokonaisuutena 8,5 arvoiseksi.

Henkilöstön ystävällisyys ja palvelukyky saivat korkeimman arvosanan 9. Eniten

kehitettävää vastaajat löysivät hinta-laatusuhteesta ja ehdotettujen toimitusaikatau-

lujen vastaamisesta tilaajan tarpeisiin.

Kansainvälisiä arvioista ja palautteista on raportoitu edellä. (ks. tarkemmin kohta

1.2, sivu 7-8).

Arvio: Asiakastyytyväisyys on pysynyt korkealla vuoden 2008 lopulla tehdyn ky-

selyn, vuonna 2009 aloitetun systemaattisen asiakaspalautteen sekä kansainvälisten

arvioiden perusteella. Anopin palautteiden perusteella palvelun parantamiseen on

edelleen syytä kiinnittää huomiota. Suurista tietopalvelutoimeksiannoista saadusta

avoimesta palautteesta on saatu myös konkreettista hyötyä toiminnan kehittämises-

sä.

Tulostavoite 7. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tarvitsemien tilastoaineistojen

saatavuutta parannetaan säilyttäen korkea tietosuojan ja -turvan taso.

Tutkimuslaboratorion online-hankkeessa kehitettiin aineistojen etäkäyttöyhteys ja

toteutettiin neljän tutkimuslaitoksen kanssa järjestelmän pilotointi. Laboratorion

tutkimuskäyttöön saatiin uutena aineistona Palkkarakenneaineisto. Tutkimuslabora-

toriossa oli 30 aktiivista tutkijaa (edellisenä vuonna 34). Tutkimusaineistoja luovu-

tettiin tutkijoille käyttölupamenettelyllä tieteellistä tutkimusta varten edelleen run-

saasti. Kaikkiaan lupia myönnettiin 191 (edellisenä vuonna 174).

Arvio: Toimenpiteet olivat tavoitteiden mukaisia. Etäkäyttöyhteys toimii, mutta

palvelun laajentamiselle ei toistaiseksi ole löytynyt rahoitusta.

Tulostavoite 8. Tilastojen läpivalaisutoimintaa jatketaan sekä toteutetaan Euroo-

pan tilastoja koskevia käytännesääntöjen periaatteita.

Kertomusvuonna toteutettiin suunnitellut 10 tilaston läpivalaisut (edellisenä vuonna

11). Euroopan tilastojen käytännesääntöjen periaatteita levitettiin muuhun tilasto-

toimeen (ks. edellä tavoite 3).

Arvio: Tavoitteen mukaiset toimenpiteet toteutettiin.

1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen6

Katsaus:

Noudatettavan henkilöstöpolitiikan yleiset tavoitteet on määritelty Tilastokeskuksen

toimintastrategiassa ja tätä täydentävässä Henkilöstö 2010-ohjelmassa.

Henkilöstö 2010 -ohjelman uudistaminen henkilöstöstrategiaksi käynnistettiin ke-

väällä VM:n ja HAUS:n ”Strateginen henkilöstöjohtaminen valtionhallinnossa” -

hankkeen yhteydessä. Uudistaminen jatkuu vuoden 2010 puolella.

Henkilöstösuunnittelukierros järjestettiin toisen kerran. Haasteita ennakoivalle hen-

kilöstösuunnittelulle asettavat palvelukyvyn parantamis- ja tuottavuustavoitteet,

henkilöstön ikääntyminen, lisääntyvä eläköityminen ja tiukentuva taloudellinen ti-

lanne.

6 Henkilöstön rakennetta kuvaavia tunnuslukuja käsitellään tarkemmin Tilastokeskuksen henkilöstöti-

linpäätöksessä vuodelta 2009.

22(52)

Tilastokeskuksen henkilöstöraportointia on uudistettu. Raportointimuutoksiin ovat

vaikuttaneet pääasiassa henkilöstöhallinnon järjestelmämuutokset (Prima-

järjestelmän siirto palvelukeskukseen, Tahti-järjestelmän käyttöönotto se-

kä eHRMinfo-järjestelmästä luopuminen vähitellen). Tietojen poiminta- ja lasken-

taperusteet ovat osin muuttuneet, joten aikasarjat ovat eräiden tietojen osalta toistai-

seksi lyhyet. Tavoitteet on asetettu eHRMinfo-järjestelmästä saatavien tietojen mu-

kaisesti.

Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2009 lopussa oli 1020 henki-

löä, mikä on 39 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tahtin mukainen henkilöstö-

määrä on 9597 ja henkilöstön keski-ikä 49,0 vuotta, kun se edellisenä vuonna oli

48,1. Naisten osuus8 henkilöstöstä, 65,7 prosenttia ja ilman haastattelijoita noin 60

prosenttia, pysyi suunnilleen ennallaan. Määräaikaisen henkilöstön osuus väheni

edelleen: määräaikaisia oli 3,4 prosenttia (33 henkilöä), kun heitä edellisenä vuote-

na oli 3,9 prosenttia. Henkilöstöstä 64,5 prosentilla oli vähintään alimman korkea-

asteen tutkinto. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli 65,9 prosenttia ja ilman haas-

tattelijoita 72,0 prosenttia. Henkilöstön koulutustasoindeksi, 5,2 ei muuttunut edel-

lisestä vuodesta9. Haastattelijoiden mukaan ottaminen laskee koulutustasoindeksiä

0,4:llä.

Henkilötyövuosien määrä laski 926:stä 876:een. Kuukausipalkkaisten henkilötyö-

vuosien määrä laski 33 htv ja haastattelijoiden 9 htv. Loppu johtui haastattelijoiden

työvuosien laskennallisesta vähennyksestä10

. Aito vähentyminen johtui kiristynees-

tä taloustilanteesta: eläköityneiden ja poislähteneiden tilalle ei pääsääntöisesti rek-

rytoitu viraston ulkopuolelta. Kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä väheni 4,2

prosenttia.

7 Tahti-järjestelmän tiedot poikkeavat eHRMinfo-järjestelmän tiedoista siten, että palkattomilla virka-

vapailla olevat henkilöt eivät ole mukana henkilöstön määrätiedossa. Tästä syystä Tahtista

saatava henkilöstömäärä on noin 60 henkilöä vähemmän kuin eHRM-infosta saatava vastaava

tieto. 8 Tahti-raportoinnissa ovat mukana aiemmasta käytännöstä poiketen myös haastattelijat, jotka ryhmä-

nä poikkeavat kuukausipalkkaisen henkilöstön rakenteesta (naisvaltaisuus ja alempi koulutus-

taso). 9 Koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella kaavalla (ks. tar-

kemmin Henkilöstötilinpäätös 2009). 10 Haastattelijoiden vuosityöajan laskentaa on muutettu niin, että vuosityöjakajana käytetään Valtio-

konttorin ohjeistuksen mukaista 1935 tuntia. Aiemmin vuosijakana oli 1827 tuntia, joka on

vertailukelpoinen virastotyöaikaa tekevien kuukasipalkkaisten kanssa. Muutoksen vaikutus

on 8htv/v

23(52)

Henkilötyövuosien käyttö 2000 - 2009 11

Henkilötyövuosista suurin osa, 80 prosenttia, käytettiin budjetista rahoitettuun toi-

mintaan. Edelliseen vuoteen verrattuna budjetista rahoitettujen henkilötyövuosien

määrä pieneni, mutta osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä. Vastaavasti henkilö-

työvuosiosuudet pienenivät erityisesti maksullisessa haastattelutyössä.

Henkilötyövuosien käyttö vuosina 2007 - 2009 11

Rahoitus Kk-palkkaiset Haastattelijat Yhteensä

2007 2008 2009 2007 2008 2009 2007 2008 2009

Budjettirahoitus 640 647 615 82 88 83 722 735 698

Maksullinen 94 94 88 25 38 24 119 132 112

Ulkopuolinen 59 47 52 13 12 14 72 59 66

Yhteensä 793 788 755 120 138 121 913 926 876

Tahti-htv12 793 788 755 113 130 121 906 918 876

11 Vuonna 2009 haastattelijoiden vuosityöajan laskentaa on muutettu, joten aikaisemmat vuodet eivät

ole vertailukelpoisia. 12 Henkilötyövuosia laskettaessa Tahtissa on ollut virheellinen poimintamäärittely. Haastattelijoiden

vuosiloma ja sairausaikatiedot on poimittu päivinä, vaikka oikea yksikkö on tunti. Tästä syys-

tä henkilötyövuosien määrä Tahtissa on noin 20 htv:tä/v liian pieni. Tässä Tahtin tiedot on

korjattu.

0

300

600

900

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Haastattelu

Ulkopuolinen

Maksullinen

Toimintamenot

885 890 932 946950940 941 913 926 876

24(52)

Yhtä tulosyksikköä lukuun ottamatta henkilöstön määrä joko pysyi ennallaan tai

väheni. Suurin tulosyksikkö on edelleen tietotekniikka- ja menetelmäpalvelut (TI).

Henkilöstön kehittämisen

tunnuslukuja13

2007

toteuma

2008

toteuma

2009

toteuma

08/09

muutos %

Koulutusmenot, euroa 910 796 886 427 605 426 -31,7

Koulutusmenot, euroa/htv 998 957 690 -27,9

Työaikaa opiskeluun, pv 6 244 6 172 5 155 -16,514

Työaikaa opiskeluun, pv/htv 7,9 7,8 6,8 -12,8

Koulutuspäiviä 2 910 3 021 2388 -20,9

Koulutuspäiviä/htv 3,7 3,8 3,2 -15,8

Palkallista opintovapaata, pv 259 370 101 -72,7

Palkatonta opintovapaata, pv 811 1 191 490 -58,9

Tilastokeskuksen koulutusmenot yhteensä sekä henkilötyövuotta kohden laskivat

lähes kolmanneksella edellisvuodesta. Vähennys koulutuspäivissä oli pienempi

kuin koulutusmenoissa. Opiskeluun käytetty työaika pieneni noin 13 prosenttia. Se-

kä palkallisten että palkattomien opintovapaiden käyttö romahtivat. Tiukan talousti-

lanteen vuoksi mm. jatko-opintojen tuesta luovuttiin.

Työaikaa opiskeluun käytettiin merkittävästi vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Pieneltä osin tämä selittyy työajan kirjauskäytäntöjen muutoksella. Koulutukseen

myös koettiin olevan vähemmän mahdollisuuksia kuin edellisenä vuonna: henkilös-

tötutkimuksessa kohdan ’työpaikkakoulutus- ja muut osaamisen kehittämismahdol-

lisuudet’ pistemäärä on selvässä laskusuunnassa ( 2008: 3,43 ja 2009: 3,36) ja alle

VM:n hallinnonalan keskiarvon, joka vuonna 2009 oli 3,48.

Koulutus painottui Tilastokeskuksen sisäiseen kurssimuotoiseen ja ryhmille suun-

nattuun opiskeluun, kuten esimerkiksi tilasto-osaamisen koulutusohjelma. Erityi-

sesti panostettiin Office2007-siirtymäkoulutukseen, johon osallistuivat kaikki tilas-

tokeskuslaiset.

Henkilöstön työterveydenhuoltoon käytetyt menot kasvoivat erityisesti henkilötyö-

vuotta kohden laskettuna. Sairauslomapäivät kuitenkin vähenivät reippaasti sekä

yhteensä että henkilötyövuotta kohden laskettuna.

13 Päivinä ilmaistuissa luvuissa haastattelijat eivät ole mukana. 14 Työaikakirjanpitoa muutettiin vuoden 2009 alusta siten, että tehtäväluokat poistuivat, joten tiedot

eivät ole täysin vertailukelpoisia.

23

8593

5966

89

78

93

123

46

0

20

40

60

80

100

120

140

SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA

2007 2008 2009

Henkilötyövuodet tulosyksiköittäin 2007 - 2009 (pl. haastattelijat)

25(52)

Terveydenhoito ja sairauslomat 2007

toteuma

2008

toteuma

2009

toteuma

08/09

muutos %

Terveydenhoito, euroa yht. 594 838 624 880 636 808 1,9

Terveydenhoito, euroa/htv 750 675 726 7,6

Sairauslomat, päiviä 7 493 9 160 6403 -30,1

Sairauslomat, päivää/htv 9,4 11,6 8,5 -26,7

Tilastokeskuksessa työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena ovat hyvä

työkyky ja toimivat työyhteisöt. Työhyvinvointia edistävät monet toimijat: työsuo-

jelutoimikunta, tulosyksiköiden hyvinvointiryhmät, Kaiku-kehittäjät sekä yksittäi-

set työntekijät ja esimiehet/johtajat sekä hallintopalveluiden asiantuntijat. Tällä alu-

eella tehtiin tiivistä yhteistyötä työterveyspalvelujen kanssa. Toimintavuoden aika-

na valmistui viraston työhyvinvointimalli.

Työkykyä ylläpitävää liikunta- ja kuntoutustoimintaa edistettiin toteuttamalla ryh-

mä- ja yksilökuntoutuksia sekä tarjoamalla ja tukemalla monipuolista ryhmä- ja

taukoliikuntaa. Ikäryhmä- ja terveystarkastusten sisältöä kehitettiin työterveyshuol-

lon kanssa. Yhdessä tulosyksikössä pilotoitiin yksikkökohtaisen terveystarkastuk-

sen käyttöönottoa.

Henkilöstön liikunta- ja virkistystoiminta on organisoitu edelleen Tilastokeskuksen

kuntourheiluyhdistyksen (TIKU ry) ja viraston liikunnanohjaajan palvelujen kautta.

Tilastokeskuksessa otettiin vuoden 2005 lopulla käyttöön sisäinen laatupalkinto-

kilpailu, jossa palkitaan viraston yhtenäisyyttä ja strategian toteuttamista tukevia

innovaatioita, toimintatapoja ja hankkeita. Vuonna 2009 järjestettyyn kilpailuun tuli

27 ehdotusta (edellisenä vuonna 26).

Tulostavoite 1. Henkilöstön kehittämisessä toteutetaan toimintastrategian ja

osaamisstrategian linjauksia. Henkilöstö 2010 -ohjelman uudistaminen henkilöstö-

strategiaksi toteutetaan VM:n ja HAUS:n ”Strateginen henkilöstöjohtaminen val-

tionhallinnossa”-hankkeen yhteydessä. Kehittämisen lähtökohtana ovat erityisesti

oppivan organisaation periaatteet ja kilpailukyky työmarkkinoilla. Rekrytoinnissa

painottuu sisäisen liikkuvuuden edistäminen. Tavoitteena on, että henkilöstön työ-

tyytyväisyys lisääntyy. Tavoitetaso vuonna 2009 on 3,5. Lyhytaikaisten sairauspois-

saolojen (1-3 pv) määrä ei kasva (vuonna 2007 3,9 pv/htv ja vuonna 2008 3,5

pv/htv).

Henkilöstö 2010 -ohjelman uudistaminen henkilöstöstrategiaksi eteni suunnitellusti,

ja kehittämistyö jatkuu vielä vuonna 2010. Ulkoinen rekrytointi pysähtyi seuranta-

jaksolla lähes täysin: haettavana oli viisi pysyvää kuukausipalkkaista tehtävää

(2008: 31). Kuukausipalkkaisista tehtävistä jäi eläkkeelle 23 henkilöä (2008: 20).

Vakinaiseen palvelusuhteeseen rekrytoitiin viraston ulkopuolelta 35 henkilöä, joista

34 oli haastattelijoita.

Panostamista Tilastokeskuksen hyvän työnantajakuvan kehittämiseen jatkettiin

osallistumalla erilaisiin rekrytointimessutapahtumiin ja esittelemällä Tilastokeskus-

ta korkeakoulujen työnantajaesittelyissä ja infotilaisuuksissa, järjestämällä korkea-

kouluopiskelijoille ainejärjestövierailuja sekä kehittämällä aktiivisesti oppilaitosyh-

teistyötä.

Henkilöstökysely toteutettiin vuoden 2010 alussa VM:n barometrin ja Tilastokes-

kuksen edellisenä vuonna uudistetun henkilöstökyselyn yhdistelmänä. Tilastokes-

kuksen henkilöstön työtyytyväisyydessä viime vuosina vallinnut myönteinen kehi-

tys kääntyi huonompaan suuntaan vuonna 2008. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,41 eli

sama kuin edellisenä vuonna. Tavoitetta (3,5) ei saavutettu. Vuonna 2008 käynnis-

26(52)

tynyt selvityshanke ja kiristynyt taloustilanne heijastuvat Tilastokeskuksen työtyy-

tyväisyyteen.

Vuoden 2010 kyselyssä muutokset eivät olleet suuria. Kuitenkin lievä laskusuunta

jatkui kehittymisen tuen (-0,04), tiedon kulun (-0,01) ja työnantajakuvan (-0,07)

osalta. Johtamisessa tyytyväisyysindeksi säilyi samana kuin edellisvuonna ollen

3,39 (tavoite 2009: 3,5). Myös palkkauksen osalta indeksi säilyi samana ollen 2,92.

Hienoinen myönteinen kehitys näkyi työn sisällön ja haasteellisuuden (+0,03) sekä

työilmapiirin ja yhteistyön (+0,03) kohdalla. Myönteisestä kehityksestä huolimatta

vuodelle 2009 asetettuihin tavoitteisiin ei ihan ylletty (molemmissa tavoite 3,7).

Työolojen osalta indeksi kehittyi aavistuksen parempaan suuntaan (+0,01), paitsi

työpaikan varmuutta nyt ja tulevaisuudessa (-0,04) sekä työvälineitä ja -tiloja (-

0,03) koskevat arviot.

Tilastokeskuksen henkilöstö on edelleen jossain määrin tyytyväisempää kuin valti-

olla keskimäärin. Tilastokeskuksen kokonaisindeksi (3,41) on muita käytettävissä

olevia vertailuryhmiä (valtio 3,36; valtionvarainministeriön hallinnonala 3,40; tut-

kimustoiminta 3,35) korkeampi.

Alkuvuonna 2010 toteutettuun henkilöstökyselyyn oli lisätty ajankohtaisia teema-

kysymyksiä, jotka liittyivät kiristyneeseen taloustilanteeseen. Vastausten mukaan

35 prosenttia henkilöstöstä kokee taloustilanteen heikentäneen omaa sitoutumista

työhön ja 37 prosentin mielestä mahdollisuudet suorittaa työtehtävät ovat heikenty-

neet.

Lyhytaikaisten (1-3 pv) sairauspoissaolojen määrä henkilötyövuotta kohden oli 3,7.

Se laski edellisen vuoden 3,8 päivästä, mutta on hivenen yli tavoitetason (3,5

pv/htv).

Arvio: VM:n barometrilla mitattu työtyytyväisyysindeksi säilyi vuonna 2010 edel-

lisen vuoden tasolla. Tavoitetason alapuolelle jäätiin 0,1. Osa-alueittaiset tulokset

olivat usealla alueella koko valtion tasoa, joskin vielä kokonaisuudessaan hieman

tämän yläpuolella. Lyhytaikaisten sairauslomien määrä laski edellisestä vuodesta,

mutta oli hieman yli tavoitetason.

Tulostavoite 2. Avainosaaminen pidetään ajan tasalla. Osaamista kehitetään mm.

toteuttamalla tilasto-osaamisen koulutusohjelmaa. Sisäistä liikkuvuutta lisätään.

Eläkepoistuman kasvu tuo haasteita osaamisen siirtoon. Tavoitteena on, että opis-

15 Koko valtion tieto sisältää Tilastokeskuksen henkilöstökyselyn tulosten julkistamishetkellä tietojär-

jestelmässä olleiden 126 organisaation tiedot vuonna 2007/08, 371 organisaation tiedot vuon-

na 2008/09 ja 195 organisaation tiedot vuonna 2009/10.

Työtyytyväisyysindeksit

Tilastokeskuksessa ja

koko valtiolla Tilastokeskus Koko valtio15

2007/08 2008/09 2009/10 2007/08 2008/09 2009/10

Johtaminen 3,48 3,39 3,39 3,29 3,33 3,37

Työn sisältö ja haasteellisuus 3,72 3,65 3,68 3,66 3,66 3,69

Palkkaus 2,85 2,92 2,92 2,67 2,76 2,83

Kehittymisen tuki 3,33 3,27 3,23 3,20 3,21 3,24

Työilmapiiri ja yhteistyö 3,68 3,62 3,65 3,62 3,64 3,70

Työolot 3,85 3,68 3,69 3,46 3,46 3,50

Tiedon kulku 3,23 3,11 3,10 3,01 3,06 3,07

Työnantajakuva 3,51 3,44 3,37 3,12 3,15 3,19

Yhteensä 3,48 3,41 3,41 3,29 3,32 3,36

27(52)

keluun ja opettamiseen käytetään riittävästi aikaa ja sisäinen liikkuvuus lisääntyy.

Koulutustasoindeksi vuonna 2009 on 5,4.

Tilasto-osaamisen koulutusohjelman kehittämisprojekti (TIKO) päättyi 31.1.2009.

Projektin ehdottamat jatkotoimenpiteet käynnistyivät helmikuussa. Syventävien

opintojen pilottikoulutus saatiin päätökseen toukokuussa. Saatujen kokemusten

pohjalta valmisteltiin TIKOn opetussuunnitelma vuosille 2009-2011. Ensimmäinen

syventävien opintojen vuosikurssi aloitti marraskuussa 2009. Tikon perusosan kou-

lutusohjelma järjestettiin kaksi kertaa.

Tilastokeskuksen urapolkujen kehittäminen-projektin jatkoprojektina käynnistyi

ammattitehtävissä toimivien urapolkuprojekti. Urasuunnitteluun liittyvänä toimen-

piteenä käynnistyi myös uravalmennusta koskeva VAU-projekti yhteistyössä Jy-

väskylän yliopiston kanssa. Tilastokeskuksen urapolkujen kehittäminen -projektin

ja ammattitehtävissä toimivien urapolkuprojektin vielä käynnistämättömät toimen-

pide-ehdotukset on yhdistetty toimintasuunnitelmaksi, jonka toteuttaminen jatkuu

vuonna 2010.

Henkilöstökoulutuksessa painottui Office2007 -siirtymäkoulutus ja uuteen julkaisu-

järjestelmään siirtymiseen liittyvä koulutus. Lisäksi henkilöstölle tarjottiin koulu-

tusta myös tietotekniikan (erityisesti SAS-tilasto-ohjelmisto), kielten, viestinnän ja

esiintymistaidon sekä hyvinvoinnin teemoista sekä JET-koulutusta ja laatu- ja pro-

sessijohtamiseen liittyvää koulutusta. Muilta oppimista jatkettiin tekemällä tutus-

tumisvierailuja sekä muiden maiden tilastovirastoihin että kotimaassa muihin viras-

toihin ja tutustumalla niiden käytäntöihin. Projektityön tukena toimi projektitoimis-

to.

Sisäisen liikkuvuuden tehostamiseksi laadittiin ohjeistus. Sisäisellä liikkuvuudella

tarkoitetaan joko sisäisiä työmarkkinoita eli Tilastokeskuksen sisäisiä tehtäväjärjes-

telyjä ja henkilöstön liikkumista yli yksikkörajojen tai henkilökiertoa, jolloin Tilas-

tokeskuksen palveluksessa oleva henkilö työskentelee määräaikaisesti omassa vi-

rassaan tai toimessaan samassa tai Tilastokeskuksen muussa tulosyksikössä uusissa

tehtävissä.

Sisäinen liikkuvuus (69) ylitti tavoitteen (57) ja kasvoi edellisestä vuodesta, jolloin

se oli 64.

Työharjoittelussa oli 40 opiskelijaa kuten edellisenäkin vuonna. Muita yhteistyön

muotoja yliopistojen kanssa olivat erilaiset kehittämishankkeet sekä pro gradu -

harjoittelijat ja jatko-opiskelu. Vuoden 2009 aikana aloitti kahdeksan uutta gradu-

harjoittelijaa, mikä on saman verran kuin edellisenä vuonnakin. Lisäksi viisi har-

joittelijaa jatkoi edellisenä vuonna alkanutta harjoitteluansa.

Opiskeluun käytettiin vähemmän aikaa kuin edellisenä vuonna. Tavoitetta 8,1

pv/htv ei saavutettu. Opettamiseen aikaa käytettiin 1,4 pv/htv, kun tavoite oli 3,3

pv/htv.

Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,2 eli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

Vuodelle 2009 asetettu tavoitetaso oli 5,4. Tavoitetaso oli asetettu siten, että muka-

na eivät ole haastattelijat, joiden koulutustaso on keskimäärin alempi kuin kuukau-

sipalkkaisten.

Arvio: Kireästä taloustilanteesta johtuen myös panostuksia koulutukseen on jou-

duttu supistamaan. Koulutuksessa priorisoitiin erityisesti Office2007:n ja uuden

julkaisujärjestelmän käyttöönottoon sekä laatuun ja esimiestyöhön liittyvää koulu-

tusta. Sisäisen liikkumisen edistämiseksi tehdyt toimenpiteet tuottivat tulosta ja si-

säinen liikkuvuus lisääntyi tavoitteiden mukaisesti.

28(52)

Tulostavoite 3. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään Tilastokeskuksen johtamispo-

litiikan mukaisesti toteuttamalla mm. esimiesvalmennusta ja työnohjausta. Tavoit-

teena on, että henkilöstön tyytyväisyys johtamiseen lisääntyy (v. 2008 3,48) . Työn

sisällön ja haasteellisuuden (3,72) sekä työilmapiirin ja yhteistyön (3,68) indeksit

pysyvät vähintään nykyisellään.

Syksyllä järjestettiin esimieskysely. Yleisesti ottaen esimiehet saivat hyvän arvion

jokaisella osa-alueella. Parhaan arvion esimiehet saivat sosiaalisista taidoistaan ja

heikoimman arvion uudistamistaidoistaan.

Henkilöstökyselyn mukaan tyytyväisyys johtamiseen säilyi edellisen vuoden tasolla

(3,39). Korkeimmillaan tyytyväisyys oli alkuvuonna 2008 tehdyssä kyselyssä eli

3,48. Työn sisällön ja haasteellisuuden tunne nousi edellisestä kerrasta hivenen

(+0,03) ollen 3,68, mutta jäi silti alle tavoitetason 3,72, mikä saavutettiin vuonna

2007. Samanlainen kehitys on ollut myös työilmapiirin ja yhteistyön alueella: nou-

sua edellisestä vuodesta oli 0,03, mutta vuoden 2007 tasosta 3,68 jäätiin vielä 0,03

pistettä.

Johtamista tuettiin järjestämällä keskustelutilaisuuksia esimiesten ”aamukahvitilai-

suuksina” sekä tiivistämällä yhteistyötä johdon ja esimiesten välillä kaikilla tasoil-

la. JET-koulutus jatkui edelleen.

Arvio: Tilastokeskuksen tiukka taloustilanne ja käynnissä ollut tilastotoimen selvi-

tyshanke asettivat erityisen suuria vaatimuksia viraston johto- ja esimiestyölle. Täs-

tä huolimatta tyytyväisyys johtamiseen säilyi ennallaan eikä kääntynyt laskuun.

Työn sisällön ja haasteellisuuden sekä työilmapiirin ja yhteistyön indeksit nousivat

hivenen, mutta jäivät alle tavoitetason.

29(52)

Tilastokeskuksen toimintaa kuvaavia indikaattoreita

2007

TP

2008

TP

Tilastokeskuksen strategiset mittarit

Tilastokeskuksen luotettavuus % (Yrityskuvatutkimus) - - 85 87

Lehtileikkeiden lkm 5 737 5 749 5 600 5 335 -7,2

- niistä kriittisiä, % 1,0 0,6 0,5 1,1

Asiakastyytyväisyystutkimuksen arvosana - 8,1 8,2 -

Kriittisen asiakaspalautteen osuus % 1)

20 33 28 34

Kokonaistuottavuuden vuosimuutos ed. vuodesta, % 0,6 3,9 2,0 4,8

Läpimenoaika, tilastotuotantoprosessi: julkistamisnopeus

- vuositilastot, viikkoa 40,2 40,7 37,6 39,1 -3,9

- neljännesvuositilastot, viikkoa 8,4 8,5 8,3 8,2 -3,5

- kuukausitilastot, viikkoa 4,5 4,6 4,8 4,8 4,3

Työtyytyväisyysindeksi 3,5 3,4 3,5 3,4

Muut Tilastokeskuksen toimintaa kuvaavat indikaattorit

III.1 Toiminnallinen tehokkuus

Taloudellisuus ja tuottavuus

Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti,1000e 71,3 74,7 70,0 80,6 7,9

Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista, % 72,6 74,2 70,0 74,1

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, 1 000 euroa

Maksullisen toiminnan tuotot 8 476 9 031 8 200 9 238 2,3

Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 8 034 8 937 8 200 8 783 -1,7

Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) 442 94 0 455 384,0

Kustannusvastaavuus % 106 101 100,0 105

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, 1 000 euroa

Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä 2 555 1 789 1 700 2 266 26,7

-muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 737 376 500 445 18,4

-EU:lta saatava rahoitus 1 731 1 193 1 100 1 621 35,9

-muu valtionhallinnon ulkopuolelta saatava rahoitus 87 220 100 200 -9,1

Hankkeiden kokonaiskustannukset 5 899 4 122 3 900 5 180 25,7

Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) -3 345 -2 334 -2 200 -2 914 24,9

Kustannusvastaavuus % 43,3 43,0 43,6 43,7 1,6

Suoran tiedonkeruun web-lomakkeilla vastanneiden osuus, (yritystiedustelut)% - - 70 70

1) Vuosi 2007 ei ole vertertailukelpoinen myöhempiin vuosiin, koska "kysymykset" on ohjattu suoraan kirjaston tietopalveluun.

2009

Tavoite

2009

TP

08/09

muutos-%

30(52)

2007

TP

2008

TP

III.2 Tuotokset ja laadunhallinta

Tilastokeskusta koskevat EU -säädökset, kpl 247 224 237 246 9,8

- toimintavuonna valmistuneet, kpl 22 28 20 22 -21,4

EU-raportointi ja KV-kyselyt, kpl 719 769 783 784 2,0

Maksullisen toiminnan suoritteita

Taulukot maksullisissa tilastotietokannoissa, kpl 8 602 8 263 8 700 8 500 2,9

Verkkopalveluiden käyttäjäsopimuksia, kpl 2 137 1 786 1 950 1 576 -11,8

Erityisselvitykset, toimituksia 1 256 1 116 1 300 1 083 -3,0

Rekisteripalvelut, toimituksia 784 746 800 682 -8,6

Haastattelupalvelut, toimituksia (projektien lkm) 45 38 45 48 26,3

Asiakasorganisaatioita, lkm 10 056 8 922 9 800 8 164 -8,5

Verkkopalvelut

Tiedostoja Tilastokeskus.fi -palvelussa, kpl 2)

86 624 85 728 80 000 120 000 40,0

- vierailukertoja, kpl/kk (hakukoneet puhdistettu) 216 132 213 421 220 000 217 000 1,7

Veloitukseton tietokantapalvelu, taulukoiden lukumäärä 835 916 1 200 1 817 98,4

Tilastojulkistukset

Tilastojulkistukset, kpl 666 682 679 647 -5,1

Julkistuspoikkeamat, kpl 74 59 50 48 -18,6

Myöhästyneet julkistukset, kpl 49 48 20 35 -27,1

Virheelliset julkistukset, kpl 48 46 30 43 -6,5

III.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilötyövuodet 3)

913 926 905 876 -5,4

Hakemuksia avointa työpaikkaa kohden 20 24 25 13 -45,8

Sisäinen liikkuvuus 79 64 70 69 7,8

Opiskeluun käytetty aika, päivää/htv 7,9 7,8 8,1 6,8 -12,8

Opettamiseen käytetty työaika, päivää/htv 3,5 3,1 3,3 1,4 -54,8

Koulutustasoindeksi 4)

5,4 5,6 5,4 5,2 -7,1

Tyytyväisyys johtamiseen 3,5 3,4 3,5 3,4 0,0

Työn sisältö ja haasteellisuus 3,7 3,7 3,7 3,7 0,0

Työilmapiiri ja yhteistyö 3,7 3,6 3,7 3,7 0,8

Lyhytaikaiset (1-3 pv) sairauspoissaolot, pv/htv, pl. haastattelijat 3,9 3,8 3,5 3,7 -2,6

2) Vuosina 2007-2008 sivustoja uudistettiin ja tiivistettiin, joten sivujen lukumäärä laski

3) Vuonna 2009 haastattelijoiden vuosityöajan laskentaa on muutettu, joten aikaisemmat vuodet eivät ole veratailukelpoisia

4) Vuonna 2009 haastattelijat mukana, mikä laskee koulutustasoa edellisiin vuosiin verrattuna

2009

Tavoite

2009

TP

07/08

muutos-%

31(52)

MAKSULLINEN TOIMINTA 2009

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, euroa

2007 2008 2009 1) 2009

TP TP TAVOITE TP

TUOTOT

Maksullisen toiminnan tuotot

Maksullisen toiminnan myyntituotot 8 417 208 8 948 987 8 100 000 9 161 261

Maksullisen toiminnan muut tuotot 2) 59 006 82 034 100 000 76 461

TUOTOT YHTEENSÄ 8 476 214 9 031 021 8 200 000 9 237 722

KUSTANNUKSET

Maksullisen toiminnan erilliskustannukset

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 82 463 82 560 65 000 64 390

Henkilöstökustannukset 3) 4 903 194 5 703 970 5 150 000 5 384 831

Rakennusten käyttökustannukset 4) 697 737 729 232 750 000 743 210

Palvelujen ostot 941 789 1 106 359 800 000 778 194

Muut erilliskustannukset

-valmistevarastojen muutos (+)/(-) 5) -50 583 -160 855 0 356 186

-muut erilliskustannukset 140 619 140 619 150 000 189 721

Erilliskustannukset yhteensä 6 715 220 7 601 886 6 915 000 7 516 533

KÄYTTÖJÄÄMÄ 1 760 994 1 429 136 1 285 000 1 721 190

Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista

Tukitoimintojen kustannukset 302 624 404 450 390 000 401 631

Poistot 111 738 130 020 90 000 95 325

Korot 27 954 37 349 20 000 14 273

Muut yhteiskustannukset 876 816 763 606 785 000 754 946

Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1 319 133 1 335 425 1 285 000 1 266 176

KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 8 034 353 8 937 311 8 200 000 8 782 709

YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) 441 860 93 710 0 455 013

Kustannusvastaavuus -% 105,50 101,05 100,00 105,181)

Tavoite on esitetty Tilastokeskuksen ja valtiovarainmisteriön välisen tulossopimuksen mukaisena.

2)Maksullisen toiminnan muut tuotot sisältää vuokrat, käyttökorvaukset, irtaimiston myyntituotot ja

viivästyskorkotuotot.

Luottotappiot on laskelmassa oikaistu tuottoihin. Vuoden 2009 luottotappiot ovat yht. 1 686,03 euroa.

3)Henkilöstökustannuksiin on huomioitu lomapalkkavelan muutos. Maksullisen toiminnan lomapalkkavelan

muutos vuonna 2009 on 71 327,00 euroa. Maksullisessa toiminnassa ei ole käytetty työllisyysvaroin

palkattua henkilöstöä vuonna 2009.

4)Rakennusten käyttökustannuksiin sisältyvät rakennusten vuokrat sekä ylläpitokustannukset.

5)Keskeneräisten hankkeiden varaston muutos ja julkaisuvaraston muutos on kirjattu valmistevaraston muutokseen.

Julkaisuvaraston muutos on -17 959,70 (väh.) euroa vuonna 2009. Tilinpäätöksessä 2009 julkaisuvaraston

arvostuksessä on tehty 91 337,83 euron epäkuranttiusvähennys epäkuranttien tuotteiden johdosta.

Keskeneräisten hankkeiden varastomuutos vuonna 2009 on -338 227,00 (väh.) euroa.

32(52)

YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA 2009 YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA 2009

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, euroa

2007 2008 2009 1) 2009 2)

TP TP TAVOITE TP

TUOTOT

Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot

Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 736 791 375 575 500 000 444 858

EU:lta saatu rahoitus 1 731 120 1 192 594 1 100 000 1 621 328

Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 86 636 220 386 100 000 199 515

Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 0

TUOTOT YHTEENSÄ 2 554 546 1 788 555 1 700 000 2 265 701

KUSTANNUKSET

Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 053 4 246 5 000 5 522

Henkilöstökustannukset 3) 3 379 805 2 512 507 2 500 000 3 150 273

Rakennusten käyttökustannukset 4) 467 447 356 257 350 000 417 924

Palvelujen ostot 423 934 146 254 100 000 260 295

Muut erilliskustannukset

-valmistevarastojen muutos (+)/(-)

-muut erilliskustannukset 420 987 217 367 200 000 285 811

Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista

Tukitoimintojen kustannukset 365 375 306 534 300 000 435 536

Poistot 65 219 47 448 45 000 46 278

Muut yhteiskustannukset 771 494 531 744 400 000 578 435

KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 5 899 314 4 122 358 3 900 000 5 180 074

KUSTANNUSVASTAAVUUS

Tuotot - kustannukset -3 344 767 -2 333 803 -2 200 000 -2 914 373

Kustannusvastaavuus -% 43,3 % 43,4 % 43,6 % 43,7 %

1)Tavoite on esitetty tilastokeskuksen ja valtiovarainmisteriön välisen tulossopimuksen mukaisena.

2)Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot vuonna 2009 sisältävät ennen vuotta 2009 päättyneiden

EU-hankkeiden loppusuorituksia yht. 74 057,00 euroa

3)Henkilöstökustannuksiin on huomioitu lomapalkkavelan muutos. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa

ei ole käytetty työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä vuonna 2009.

4)Rakennusten käyttökustannuksiin sisältyvät rakennusten vuokrat sekä ylläpitokustannukset.

33(52)

1.6 Tilinpäätösanalyysi

1.6.1 Rahoituksen rakenne

Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 63,5 milj.

euroa, joten käytettävissä olevan rahoituksen määrä pysyi samalla tasolla kuin

vuonna 2008.

Pääosa toimintavuoden rahoituksesta, 46,1 milj. euroa (73 %) saatiin valtion talous-

arviossa toimintamenomäärärahana. Tilastokeskuksella oli lisäksi käytettävissä siir-

tynyttä toimintamenorahoitusta edelliseltä vuodelta 5,7 milj. euroa. Maksullisen

toiminnan tuotot kertomusvuonna olivat 9,2 milj. euroa. Tuotot kasvoivat 0,2 milj.

euroa vuodesta 2008.

EU- yhteisrahoitteisiin hankkeisiin saatiin 1,6 milj. euroa, josta kasvua edelliseen

vuoteen oli 0,4 milj. euroa. Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä

toimintavuonna 0,9 milj. euroa, mikä muodostui pääosin yhteistyöhankkeista mui-

den valtion virastojen ja laitosten kanssa. Summaan sisältyy muiden momenttien

käyttöoikeutta 44,6 tuhatta euroa.

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Toiminnan rahoitusrakenne 2000 - 2009

Muu ulkop.rah. EU-rahoitus Maks. toiminta Toimintamenot

1 000 euroa

2 923

8 476

8 648

41 984

2 241

9 031

7 868

44 318

2 491

9 238

5 698

46 072

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000

Ulkopuolinen rahoitus

Toimintamenot, Maksullinen

palvelutoiminta

Edellisiltä vuosilta siirtyneet

Toimintamenot

Toiminnan rahoitusrakenne 2007 - 2009

2009 2008 2007

1 000 euroa

34(52)

Palkkausmenot kasvoivat 0,3 milj. euroa vuodesta 2008 siitä huolimatta, että henki-

lötyövuodet vähenivät 4,6 prosenttia. Kulutusmenoissa oli laskua edellisvuoteen

verrattuna 0,3 milj. euroa. Kulutusmenot jakautuivat vuokriin, palvelujen ostoihin,

aine- ja tarvikehankintoihin sekä muihin kuluihin. Investointimenojen osalta laskua

oli edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 milj. euroa.

Tilastokeskuksen kulutusmenot olivat toimintavuonna 14,2 milj. euroa, joka on 1,8

prosenttia edellisvuotta vähemmän. Suurimman menoerän muodostavat edellisten

vuosien tapaan vuokrat 4,8 milj. euroa (34 %), joissa kasvua vuoteen 2008 verrat-

tuna 5,5 prosenttia. Menoerän suuri kasvu johtuu toimitilavuokrien korotuksista.

Säästötoimista johtuen aine-, tarvike- ja tavarahankintoihin ja matkustukseen käyte-

tyt menot laskivat ja atk:n käyttö- ja asiantuntijapalveluiden menot kasvoivat vain

hieman edellisestä vuodesta. Kulutusmenoihin lasketaan myös palvelukeskusmak-

sut, joita vuonna 2009 oli 340 tuhatta euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 276

tuhatta euroa.

Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset olivat toimintavuonna 59,2 milj. euroa.

Kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuodesta 0,6 milj. euroa (1,1 %). Kustan-

nusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurimman kustannuserän, 74

% kokonaiskustannuksista, muodostavat palkat, joissa kasvua edelliseen vuoteen

746

13 721

39 679

342

14 424

42 971

235

14 171

43 260

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000

Investoinnit

Kulutus-menot

Palkkaus

Menojen rakenne 2007 - 2009

2009

2008

2007

000

0

5 000

10 000

15 000

2007 2008 2009

Kulutusmenojen rakenne 2007-2009

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Matkakulut ja -palvelut

Atk:n käyttö- ja asiantuntijapalvelut

Vuokrat

Muut kulutusmenot

13 721

1 000 euroa

14 424 14 171

35(52)

verrattuna 1,4 %. Toimitilakustannusten osuus oli 10 prosenttia ja muiden kustan-

nusten osuus oli 14 prosenttia. Pääomakustannuksia kokonaismenoista oli 1,4 %.

Pääomakustannukset muodostuvat lähes kokonaan käyttöomaisuuden poistoista.

1.6.2 Talousarvion toteutuminen

Toimintavuonna Tilastokeskus sai valtion talousarviosta rahoitusta kaikkiaan 48,6

milj. euroa. Tilastokeskuksen rahoituksesta pääosa, 46,1 miljoonaa euroa, oli toi-

mintamenomäärärahaa. Arvonlisäveromenoihin saatiin 2,5 milj. euroa. Lisäksi saa-

tiin vähäisiä määriä rahoitusta lähialueyhteistyöhön ja työllistämistoimiin. Tilasto-

keskuksella oli edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa 5,7 milj. euroa.

Toimintamenoihin nettobudjetoituna olivat EU:lta saadut varat tilastotuotannon eri-

laisiin kehittämishankkeisiin ja suoritteiden myynnistä maksullisen toiminnan tu-

loina saatavat tulot. Lisäksi toimintamenoihin on nettobudjetoitu talousarvion ulko-

puolelta saatu rahoitus, irtaimiston myynti ja sairausvakuutuksen päivärahat.

Tilastokeskuksen toimintamenojen kokonaismenoiksi vuoden 2009 talousarviossa

budjetoitiin 56,0 miljoonaa euroa. Maksulliseen toiminnan tuloiksi arvioitiin 8,2

milj. euroa ja muiksi tuloiksi 1,7 milj. euroa.

Tilastokeskuksen bruttomenot olivat kaikkiaan 57,7 milj. euroa, mikä on budjetoi-

tua huomattavasti suurempi mutta samaa suuruusluokkaa kuin vuoden 2008 meno-

jen toteutuma. Maksullisen toiminnan tulot olivat budjetoitua selvästi suuremmat

ollen 9,2 milj. euroa. Muita tuloja saatiin myös suunniteltua enemmän eli 2,5 mil-

joonaa euroa, josta EU-hankkeiden tuloja 1,6 milj. euroa.

Tiukan taloudenpidon ja henkilötyövuosien määrän vähennysten ansiosta määrära-

haa siirtyi seuraavalle vuodelle 5,9 milj. euroa. Siirtyvä erän määrä kasvoi edelli-

seen vuoteen verrattuna 0,2 milj. euroa.

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Tilastokeskuksen kustannusrakenne 2000 - 2009

Muut kustannukset Pääomakust. Toimitilakust. Palkkaus

1 000 euroa

45649

49208 50369 47270

49763 53234 54596 54561

58625 59247

36(52)

1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma

Tilastokeskuksen tuotot vuonna 2009 olivat 11,7 miljoonaa euroa. Tuotot kasvoivat

edelliseen vuoteen verrattuna 4,5 prosenttia eli 0,5 milj. euroa. Suurimpana eränä

oli maksullisen toiminnan tuotot tilastotuotteista ja -palveluista 9,2 milj. euroa, jos-

sa kasvua oli 0,2 milj. euroa. Toimitilojen vuokratuottoja ja käyttökorvauksia saa-

tiin 74 tuhatta euroa, joka on jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Muut toiminnan tuotot, jotka koostuivat yhteistyöhankkeiden tuotoista muilta valti-

on virastoilta ja laitoksilta, EU:lta saaduista tuotoista tilastojen kehittämishankkei-

siin sekä valtion talousarvion ulkopuolisesta rahoituksesta tilastotuotannon erilaisiin

hankkeisiin, olivat 2,5 milj. euroa. Tämä tuloerä kasvoi edelliseen vuoteen verrattu-

na lähes 14 % eli 0,3 milj. euroa.

Toiminnan kulut olivat 59,2 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on 0,7 miljoo-

naa euroa. Suurin osa kulujen kasvusta johtuu henkilöstökuluista, jotka kasvoivat

0,6 miljoonaa (1,4 %) ollen 43,9 milj. euroa. Palvelujen ostoihin käytettiin 6,3 mil-

joonaa euroa, joka on 1,8 % edellisvuotta vähemmän. Vuokrakulut (4,8 milj. euroa)

kasvoivat 5,5 %. Aine- ja tarvikehankintoihin käytettiin 1,3 milj. euroa, mikä on 0,2

milj. euroa edellisvuotta vähemmän.

Muut kulut, joihin kirjataan mm. matkustusmenot ja käyttöoikeusmaksut, vähenivät

32 % (0,2 milj. euroa). Valmistevarastojen arvon vähennys vuonna 2009 on 356

tuhatta euroa: julkaisuvaraston arvon muutos oli 18 tuhatta euroa ja keskeneräisten

hankkeiden varaston muutos 338 tuhatta euroa. Poistojen määrä väheni edellisen

vuoden tasosta 0,2 miljoonaa euroa ollen 0,8 miljoonaa euroa. Sisäisten kulujen

määrä oli 130 tuhatta euroa, jossa on hiukan kasvua edelliseen vuoteen. Sisäisiin

kuluihin kirjataan Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa tehtyjen yhteistyö-

hankkeiden kuluja.

Varsinaisen toiminnan kulujen lisäksi Tilastokeskuksella ei ollut merkittäviä muita

kuluja tai tuottoja. Tilastokeskuksen maksullisen toiminnan suoritteista perittiin ar-

vonlisäveroa 0,7 milj. euroa ja hankintamenoista maksettiin arvonlisäveroa

2,5 milj. euroa, jotka ovat samaa suuruusluokkaa edellisten vuosien vastaavien ku-

lujen kanssa.

Tilikauden kulujäämä oli varainhoitovuodelta 49 188 252,65 euroa, mikä on tilin-

päätöksessä siirretty valtion pääomaan. Kulujäämä kasvoi 0,2 %.

1.6.4 Tase

Tilastokeskuksen taseen loppusumma on 3,7 milj. euroa, jossa vähennystä edelli-

seen vuoteen on 1,3 milj. euroa eli 27 %. Käyttöomaisuuden arvo laski edelliseen

vuoteen verrattuna 31 % (0,4 milj. euroa). Käyttöomaisuuden arvo on laskenut

vuodesta 2007 lähtien, jolloin hintaraja nostettiin 5 000 euroon. Ennakkomaksuja ja

keskeneräisiä hankintoja on taseessa 0,4 milj. euroa, joka on samaa tasoa edellisen

vuoden kanssa. Ennakkomaksuina on maksettu lähinnä erilaisten ohjelmistojen

käyttöoikeus- ja lisenssimaksuja.

Vaihto-omaisuuden arvo laski lähes 76 % ollen 0,1 miljoonaa euroa, josta kesken-

eräisiä hankkeita 22 tuhatta ja vaihto-omaisuutta 94 tuhatta euroa. Keskeneräisten

tuotteiden arvo aleni 338 tuhatta euroa ja vaihto-omaisuusvaraston arvo aleni 18

tuhatta euroa.

Lyhytaikaisten saamisten kokonaismäärä oli 2,1 milj. euroa. Laskua edelliseen vuo-

teen verrattuna oli 0,4 milj. euroa. Myyntisaamisten määrä väheni 0,5 miljoonaa,

sen sijaan siirtosaamisten ja muiden lyhytaikaisten saamisten (mm saatavat EU:lta)

37(52)

arvo on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Rahoitusomaisuutta ei käytännössä ole

lainkaan.

Oman pääoman arvo kasvoi miljoonalla eurolla 6,1 milj. euroon. Edellisten tilikau-

sien pääoman muutos oli 2,8 milj. euroa. Pääomien siirtoja tehtiin 48,2 milj. euroa.

Vieraan pääoman kokonaisarvo on 9,8 milj. euroa, mikä on 0,3 miljoonaa vähem-

män kuin vuonna 2008. Saatujen ennakoiden määrä väheni 0,2 miljoonalla ollen 0,2

miljoonaa euroa. Ostovelkojen määrä lähes puolittui edellisestä vuodesta taseen ar-

von ollessa 0,7 miljoonaa euroa. Tilivirastojen välisten tilitysten ja edelleen tilitet-

tävien erien määrä on pysynyt edellisten vuosien tasolla. Näihin eriin lasketaan en-

nakkopidätykset ja erilaiset työnantajamaksut.

Vieraan pääoman eristä merkittävin on 7,2 milj. euron siirtovelat, joka muodostuu

pääosin lomapalkkavelasta. Tämä tase-erä kasvoi 9,5 %.

1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma

Tilastokeskuksen johto vastaa talousarviosta annetun lain 24§ b §:n mukaisesti vi-

raston sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuu-

desta ja riittävyydestä. Tilastokeskuksen johdon tavoitteena on talousarvioasetuk-

sen 69 §:n mukaisesti huolehtia siitä, että virastossa toteutetaan talouden ja toimin-

nan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset si-

säiset valvontamenettelyt, jotka varmistavat:

1. Tilastokeskuksen toiminnan ja talouden lainmukaisuuden ja tuloksellisuuden;

2. Tilastokeskuksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen; ja

3. Tilastokeskuksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittä-

vät tiedot viraston taloudesta ja toiminnasta

Valvontamenettelyt kattavat myös Tilastokeskuksen vastattavina olevien varojen

hoidon sekä toiminnot ja tehtävät, jotka Tilastokeskus on ulkoistanut.

Tilastokeskuksen johto on arvioinut vuoden 2009 tilinpäätöksen yhteydessä sisäi-

sen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa COSO ERM viitekehyksen laajuudessa. Ar-

vioinnissa Tilastokeskus on lisäksi käyttänyt apuna valtiontalouden tarkastusviras-

ton ja sisäisen tarkastuksen tarkastusraportteja, tietoturvatasojen toteutumisen it-

searvioinnin, IT -riskikartoituksen, järjestelmäauditointien sekä tilastojen läpiva-

laisutoiminnan ja Euroopan laatupalkintomallin (EFQM) arvioinnin tuloksia. Arvi-

oinnin tuloksena voidaan todeta, että

- toiminnan ja talouden lainmukaisuutta ja talousarvion noudattamista, omaisuuden

ja varojen turvaamista, toiminnan tuloksellisuutta sekä oikeiden ja riittävien tietojen

antamista taloudesta ja tuloksellisuudesta koskevia varmistavia menettelyjä ja jär-

jestelyjä voidaan niiden riittävyyden ja tehokkuuden osalta pitää olennaisilta osin

asianmukaisina ja melko hyvinä. Arvioinnissa havaittiin edelleen kuitenkin kehit-

tämistarpeita hallinnon järjestelmissä, järjestelmien kontrolleissa ja johdon lasken-

tatoimessa. Lisäksi todettiin tarvetta jatkaa edelleen hallinnon ohjeistuksen sekä yh-

teisrahoitteisten hankkeiden talouden hallinnan menettelyjen ja raportoinnin kehit-

tämistyötä. Parantamista arvioitiin tarvittavan myös hankintatoimen organisointiin

ja käyttöoikeuksien hallintaan.

- suunnittelun ja toimintatapojen määrittelyn taustalla oleva käsitys talouden ja toi-

mintaympäristön sekä toiminnan riskeistä arvioitiin olevan kohtuullisen hyvin

ajan tasalla. Tilastokeskus on panostanut riskienhallintaan strategiatyössä, jatku-

vuussuunnittelussa ja eräissä arviointihankkeissa, kuten esim. tilastojen läpivalaisu-

toiminnassa. Tilastokeskuksen kehittämisprojekteihin on liittynyt kiinteänä osana

38(52)

riskien analysointi ja seuranta. Tietoturvan alueella on arvioitu toimintaan liittyviä

riskejä ja niiden hallinnointia mm. järjestelmäauditoinneissa ja tietoturvatasojen to-

teutumiseen liittyvässä itsearvioinnissa. IT -riskien kartoitus ja sisäinen selvitys

käyttövaltuushallinnan riskeistä tukevat käsitystä. Lisäksi toimintaympäristön muu-

toksia ja niihin liittyviä riskejä seurataan aktiivisesti erilaisissa työryhmissä, tilasto-

ohjelmissa, sidosryhmätapaamisissa sekä EU:n tilasto-ohjelmatyössä. Haasteina

tällä alueella nähdään globaalin ja kansallisen taloustilanteen vaikutukset tilasto-

toimeen samoin kuin tietyt valtionhallinnon kehittämiseen liittyvät rakenteelliset ja

muut muutokset mm. tilastotoimen mahdolliseen toimintojen alueellistamiseen liit-

tyvät riskit.

- toiminnan ja talouden perusprosessit, vastuutukset, määritykset ja menettelytavat

ovat arvioinnin perusteella melko hyvin säädösten ja määräysten mukaisia. Kehit-

tämistarvetta on edelleen menettelyjen yksinkertaistamisessa ja asioiden delegoin-

nissa edelleen.

- taloushallinnon perusprosessit ja menettelytavat ovat arvioinnin perusteella olen-

naisilta osin talousarvioasetuksen edellyttämällä tasolla ja niiden yksityiskohtainen

vastuuttaminen ja määrittely työjärjestyksessä ja taloussäännössä täyttää olennaisil-

ta osin talousarvioasetuksen 69 b §:ssä säädetyt vaatimukset.

- tulosyksiköiden vastuulla olevien EU-varojen hallinnoinnin ja valvonnan riittä-

vyyttä ja varojen hoitamista yhteisön säädösten ja täydentävien kansallisten säädös-

ten ja määräysten mukaisesti voidaan pitää hyvänä.

- tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen voidaan katsoa täyttävän talousarvio-

asetuksen 55 §:n asettamat vaatimukset olennaisilta osin. Kehittämistarpeita arvi-

oinnissa todettiin joiltain osin johdon laskentatoimen alueella mm. tulosmittareiden

muotoilussa ja järjestelmäkehittämisessä sekä näitä alueita koskevissa taloussään-

nön määräyksissä.

Tilastokeskus toteaa arvioinnin perusteella, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta

täyttävät sille säädetyt vaatimukset olennaisin osin. Kehittämisen tarvetta on kui-

tenkin eräillä alueilla, joista useilla on jo käynnissä kehittämisprojekteja. Tilasto-

keskuksessa suoritetut muut arvioinnit myös tukevat osaltaan tässä arvioinnissa saa-

tuja tuloksia.

Kehittämishankkeiden osalta Tilastokeskus on jatkanut hallinnon alueella laskenta-

toimen, suunnittelu- ja seurantajärjestelmän sekä raportointijärjestelmän kehittämis-

työtä edelleen. Hallinnon tietojärjestelmiä kehitetään osana valtionhallinnon yleistä

talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien kehittämishanketta (Kieku). Erityi-

sinä kehittämiskohteina arvioinnissa tuli esiin yhteisrahoitteisten hankkeiden talou-

den hallinnan menettelyjen kehittäminen, tietotekniikan alueella käyttöoikeuksien

hallinnan sekä tietoaineistojen metatietojärjestelmän kehittäminen. Kehittämistyötä

arvioitiin vaativan myös riskien hallinnan systematisointi ja tiiviimpi kytkeminen

osaksi suunnitteluprosesseja.

1.8 Arviointien tulokset

Toimintavuonna Tilastokeskus sai seitsemän kansainvälistä vertailuarviota ja palau-

teraporttia Suomen tilastojen ja palvelujen tilasta sekä yhden palkinnon yhdessä

valtioneuvoston kanslian kanssa. Tilastokeskus jatkoi tilastojen läpivalaisutoimin-

taa, joka on osa Tilastokeskuksen systemaattista arviointia, seurantaa ja kehittämis-

tä. Näistä on tarkemmin raportoitu eri tulostavoitteiden kohdalla (ks. kohta 1.2 Vai-

kuttavuus, s. 7-8, ja kohta 1.4.2 Palvelukyky ja laatu, s. 19).

39(52)

1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä

Tilastokeskuksessa ei ole havaittu vuoden 2009 aikana väärinkäytöksiä.

40(52)

2 Talousarvion toteutumalaskelma

766 799,69 754 430,37 754 430,37 0,00 100 %

11.04.01 Arvonlisävero 766 799,69 754 430,37 754 430,37 0,00 100 %

766 799,69 754 430,37 754 430,37 0,00 100 %

käyttö

vuonna 2009

siirto

seuraavalle

vuodelle

27 148,26 22 018,31 6 169,48 15 848,83 22 018,31 0,00

24.01.29.3 Lähialueyhteistyön arvonlisäveromenot 2 148,26 2 018,31 2 018,31 0,00 2 018,31 0,00

24.20.66 Lähialueyhteistyö (S3V) 0,00 20 000,00 4 151,17 15 848,83 20 000,00 0,00

24.50.66 Lähialueyhteistyö (S3V) 25 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

46 897 744,94 48 531 748,78 42 667 396,84 5 864 351,94 48 531 748,78 0,00

28.01.29 Valtiovarainministeriön hallinnonalan

arvonlisäveromenot (A)

2 570 664,45 2 458 434,03 2 458 434,03 0,00 2 458 434,03 0,00

28.30.01 Tilastokeskuksen toimintamenot (S2V) 44 318 000,00 46 072 000,00 40 207 648,06 5 864 351,94 46 072 000,00 0,00

28.60.20 Euroopan Unionin osallistuminen

matkakustannusten korvauksiin (S2V)

9 080,49 1 314,75 1 314,75 0,00 1 314,75 0,00

28.60.20.28 Valtiovarainministeriön

hallinnonala

9 080,49 1 314,75 1 314,75 0,00 1 314,75 0,00

32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 0,00 6 071,76 6 071,76 0,00 6 071,76 0,00

32.30.51 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (K) 0,00 6 071,76 6 071,76 0,00 6 071,76 0,00

32.30.51.21 -Palkkaukset 0,00 6 071,76 6 071,76 0,00 6 071,76 0,00

46 924 893,20 48 559 838,85 42 679 638,08 5 880 200,77 48 559 838,85 0,00

28.Valtiovarainministeriön hallinnonala

Määrärahatilit yhteensä

24. Ulkoasianministeriön hallinnonala

Tuloarviotilit yhteensä

Tilinpäätös

2009

11. Verot ja veronluonteiset tulot

Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja

määrärahalaji

Vertailu

Talousarvio -

Tilinpäätös

Vertailu

Tilinpäätös -

Talousarvio

Talousarvion n määrärahojen

Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi

Tilinpäätös

2009

Tilinpäätös

2008

Talousarvio

2009

(TA + LTA:t)

Tilinpäätös

2008

Talousarvio

2009

(TA + LTA:t)

Toteutuma

%

41(52)

Talousarvion toteutumalaskelma

Edellisiltä

vuosilta

siirtyneet

Käytettävissä

vuonna 2009

Käyttö

vuonna 2009

(pl. peruutukset)

Siirretty

seuraavalle

vuodelle

17 174,86 37 174,86 21 326,03 15 848,83

24.01.29.3 Lähialueyhteistyön arvonlisäveromenot

24.20.66 Lähialueyhteistyö (S3V) 0,00 20 000,00 4 151,17 15 848,83

24.50.66 Lähialueyhteistyö (S3V) 17 174,86 17 174,86 17 174,86 0,00

5 698 428,95 51 770 428,95 45 906 077,01 5 864 351,94

28.01.29 Valtiovarainministeriön hallinnonalan

arvonlisäveromenot (A)

28.30.01 Tilastokeskuksen toimintamenot (S2V) 5 698 428,95 51 770 428,95 45 906 077,01 5 864 351,94

28.60.20 Euroopan Unionin osallistuminen

matkakustannusten korvauksiin (S2V)

0,00 0,00 0,00 0,00

28.60.20.28 Valtiovarainministeriön hallinnonala 0,00 0,00 0,00 0,00

32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

32.30.51 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (K)

32.30.51.21 -Palkkaukset

5 715 603,81 51 807 603,81 45 927 403,04 5 880 200,77

28.Valtiovarainministeriön hallinnonala

Määrärahatilit yhteensä

24. Ulkoasianministeriön hallinnonala

Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja

määrärahalaji

Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot

Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi

42(52)

3 Tuotto- ja kululaskelma

1.1.2009-31.12.2009 1.1.2008-31.12.2008

EUROA EUROA

TOIMINNAN TUOTOT

Maksullisen toiminnan tuotot 9 161 260,26 8 948 987,87

Vuokrat ja käyttökorvaukset 73 888,02 79 505,82

Muut toiminnan tuotot 2 502 366,80 11 737 515,08 2 199 220,97 11 227 714,66

TOIMINNAN KULUT

Aineet, tarvikkeet ja tavarat:

Ostot tilikauden aikana 1 268 531,59 1 490 818,97

Henkilöstökulut 43 890 324,61 43 264 493,47

Vuokrat 4 777 456,88 4 526 584,57

Palvelujen ostot 6 304 896,19 6 419 346,17

Muut kulut 1 688 092,78 1 846 084,25

Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 356 186,70 -160 853,59

Poistot 787 716,72 1 003 720,92

Sisäiset kulut 129 700,00 -59 202 905,47 107 135,00 -58 497 329,76

JÄÄMÄ I -47 465 390,39 -47 269 615,10

Rahoitustuotot ja -kulut:

Rahoitustuotot 2 573,27 2 527,73

Rahoituskulut -366,44 2 206,83 -1 095,28 1 432,45

Satunnaiset tuotot ja kulut:

Satunnaiset tuotot 0,00 557,50

Satunnaiset kulut -392,49 -392,49 -33 134,74 -32 577,24

JÄÄMÄ II -47 463 576,05 -47 300 759,89

Siirtotalouden tuotot ja kulut:

Siirtotalouden tuotot 0,00 0,00

Siirtotalouden kulut 0,00 0,00

JÄÄMÄ III -47 463 576,05 -47 300 759,89

Tuotot veroista ja pakollisista maksuista:

Perityt arvonlisäverot 746 804,32 775 354,99

Suoritetut arvonlisäverot -2 471 480,92 -2 577 835,14

TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -49 188 252,65 -49 103 240,04

43(52)

4 Tase

VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT

PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 81 057,53 81 057,53 194 809,76 194 809,76

Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja laitteet 817 779,13 1 188 911,10

Kalusteet 113 831,26 181 884,16

Muut aineelliset hyödykkeet 2 022,77 2 022,77

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 388 954,21 1 322 587,37 429 261,09 1 802 079,12

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut

pitkäaikaiset sijoitukset

Käyttöomaisuusarvopaperit 0,00 0,00

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ-

AIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 1 403 644,90 1 996 888,88

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS

Vaihto-omaisuus

Keskeneräinen tavara 21 783,00 360 010,00

Valmiit tuotteet / Tavarat 93 674,82 115 457,82 111 634,52 471 644,52

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 883 358,33 1 367 420,78

Siirtosaamiset 338 630,30 331 025,87

Muut lyhytaikaiset saamiset 910 892,27 821 726,07

Ennakkomaksut 1 000,00 2 133 880,90 0,00 2 520 172,72

Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat

Kassatilit 31,20 137,50

Tiliviraston menotilit 0,00 31,20 65,01 202,51

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 2 249 369,92 2 992 019,75

VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 653 014,82 4 988 908,63

44(52)

Tase

5 Liitetiedot

Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperusteista ja vertailtavuudesta.

1. Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten tärkeimmät vaikutukset talousarvion toteutumalaskelmaan, tuotto- ja

kululaskelmaan ja taseeseen sekä niiden vertailtavuuteen.

Budjetointia koskevia muutoksia ei ole tehty vuonna 2009.

2. Valuuttakurssit, joita on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumukset

Suomen rahaksi.

Tilastokeskuksella ei ollut vuodenvaihteessa merkittäviä valuuttamääräisiä laskuja.

3 Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät sekä erityisesti niissä tapahtu-

neiden muutosten vaikutukset tilikauden tuotto- ja kulujäämän sekä taseessa ilmoitettavien erien muodostumiseen.

Tilastokeskuksen tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja -asetusta sekä

valtiovarainministeriön määräyksiä ja ohjeita.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Tilastokeskuksen yhdenmukaisin periaatteiden, säännösten

ja määräysten mukaisesti. Poistoihin ei ole tehty muutoksia.

Vaihto-omaisuuden osalta vuoden 2009 lopussa olevat vuoden 2008 julkaisut on arvostettu

epäkurantiksi tavaraksi. Epäkuranttiusvähennys on yhteensä 91 337,83 euroa.

4. Aikaisempiin vuosiin kohdistuvat tuotot ja kulut, talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset, jos ne eivät

ole merkitykseltään vähäisiä.

Tilastokeskuksessa ei ole tehty aikaisempiin vuosiin kohdistuvia korjauksia.

VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008

OMA PÄÄOMA

Valtion pääoma

Valtion pääoma 1.1.1998 -2 369 173,31 -2 369 173,31

Edellisten tilikausien pääoman muutos -2 764 777,66 -791 278,93

Pääomien siirrot 48 175 513,64 47 129 741,31

Tilikauden tuotto-/ kulujäämä -49 188 252,65 -6 146 689,98 -49 103 240,04 -5 133 950,97

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Saadut ennakot 196 540,10 392 041,45

Ostovelat 706 389,30 1 351 285,24

Tilivirastojen väliset tilitykset 829 291,23 872 569,39

Edelleen tilitettävät erät 811 807,30 809 690,99

Siirtovelat 7 245 942,41 6 637 358,23

Muut lyhytaikaiset velat 9 734,46 9 799 704,80 59 914,30 10 122 859,60

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 653 014,82 4 988 908,63

45(52)

5. Selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätöstietojen tietojen kanssa.

Tilinpäätösvuoden ja edellisen vuoden tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään.

6. Selvitys tilinpäätösvuoden jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ole ilmoitettu toiminta-

kertomuksessa.

Mitään erityisiä tapahtumia ei ole tiedossa.

Liite 2: Talousarvion toteutumalaskelmaa täydentävä laskelma nettobudjetoiduista tuloarvioista ja määrä-

rahoista.

Liite 3: Tiedot arviomäärärahojen ylityksistä.

Tilastokeskuksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä.

Liite 4: Tiedot peruutetuista siirretyistä määrärahoista.

Tilastokeskuksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja.

Nettoutetut tulot ja menot

28.30.01. Bruttomenot 54 528 000,00 55 982 000,00 51 936 732,82

Bruttotulot 10 210 000,00 9 910 000,00 11 729 084,76

Nettomenot 44 318 000,00 46 072 000,00 40 207 648,06 5 864 351,94 46 072 000,00 0,00

Tilinpäätös 2009 Vertailu

Talousarvio-

Tilinpäätös

Talousarvion 2009 määrärahojenMomentin

numero ja nimi

Tilinpäätös 2008 Talousarvio 2009

(TA+LTA:t)

käyttö

vuonna 2009

siirto seuraavalle

vuodelle

28.30.01. Bruttomenot 57 635 161,77

Bruttotulot 11 729 084,76

Nettomenot 5 698 428,95 51 770 428,95 45 906 077,01 5 864 351,94

Edellisiltä

vuosilta

siirtyneet

Käytettävissä

vuonna 2009

Käyttö

vuonna 2009

(pl. peruutukset)

Siirretty

seuraavalle

vuodelle

Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedotMomentin

numero ja nimi

46(52)

Liite 5: Henkilöstökulujen erittely, joka sisältää selvityksen viraston ja laitoksen henkilöstökulujen jakautu-

misesta palkkoihin ja palkkioihin ja tulosperusteisiin eriin, johdon palkoista ja palkkioista, luontoisetujen

yhteenlasketusta arvosta, lomapalkkavelasta, eläkekuluista ja muista henkilöstösivukuluista.

Henkilöstökulujen erittely

2009 2008

Henkilöstökulut 35 961 133,25 35 354 763,19

Palkat ja palkkiot 35 364 691,97 35 060 820,89

Tulosperusteiset erät 0,00 0,00

Lomapalkkavelan muutos 596 441,28 293 942,30

Henkilösivukulut 7 929 191,36 7 909 730,28

Eläkekulut 6 656 709,04 6 493 826,77

Muut henkilösivukulut 1 272 482,32 1 415 903,51

Yhteensä 43 890 324,61 43 264 493,47

Johdon palkat ja palkkiot, josta 1 180 341,99 1 166 181,53

- tulosperusteiset erät 0,00 0,00

Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 400,28 394,74

Johto 400,28 394,74

Muu henkilöstö 0,00 0,00

47(52)

Liite 6: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tilivirastossa yhdenmukaisin periaattein käyttö-

omaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä

hankintahinnasta.

Poistojen laskeminen aloitetaan käyttöönottokuukaudesta ja ensimmäisen vuoden poisto

tehdään tilikauden käyttöönottokuukausia vastaavana osuutena.

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana.

Poistomenetelmänä on tasapoisto kaikissa omaisuusryhmissä.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:

Omaisuusryhmä Poisto- Vuotuinen Poistoaika Jäännös-

menetelmä poisto-% vuotta arvo %

1120 Ostetut atk-ohjekmat

Keskuslaiteohjelmistot Tasapoisto 33,3 3 0

Mikro- (työkalu-) ohjelmistot

(esim. EXCEL, WORD, PowerPoint,

Paradox jne.) Tasapoisto 33,3 3 0

UNIX-ohjelmistot Tasapoisto 33,3 3 0

Verkkokäyttöjärjestelmäohjelmistot Tasapoisto 33,3 3 0

Työasemakäyttöjärjestelmäohjelmistot Tasapoisto 33,3 3 0

Valmissovellusohjelmistot (esim. Tasapoisto

AdeEko, INTIME, TINLIB jne.) Tasapoisto 20 5 0

Muut ohjelmistot (esim. PowerBuilder, Tasapoisto

ArcView, Sybase, ERWin, BPWin ) Tasapoisto 33,3 3 0

1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet Tasapoisto 20 5 0

1254 Kevyet työkoneet Tasapoisto 20 5 0

1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet

Atk-keskuslaitteisto (ml. levyt) Tasapoisto 20 5 0

Mikrotietokoneet (tyäasemat) Tasapoisto 25 4 0

UNIX-laitteet (ml. levyt) Tasapoisto 25 4 0

PC-serverit/gateway-laitteet Tasapoisto 25 4 0

Tulostuslaitteet Tasapoisto 25 4 0

Nauhalaitteet (robotit) Tasapoisto 14,3 7 0

Tietoliikennelaitteet (esim. Maut,

reitittimet, sillat, kytkimet, modeemit) Tasapoisto 25 4 0

Muut atk-laitteet (Scannerit, CD-ROM- Tasapoisto 33,3 3 0

lukulaitteet, Korputin, Zip-laite)

48(52)

Omaisuusryhmä Poisto- Vuotuinen Poistoaika Jäännös-

menetelmä poisto-% vuotta arvo %

1256 Toimistokoneet ja laitteet Tasapoisto 20 5 0

Toimistokoneet ja laitteet (esim.

kopiokoneet, postinkäsittelykoneet,

tekstinkäsittelylaitteet, mikro-

katselulaitteet jne.)

1257 Puhelinkeskukset ja muut Tasapoisto 20 5 0

viestintälaitteet

Matkapuhelimet Tasapoisto 33,3 3

1258 Audiovisuaaliset koneet ja Tasapoisto 20 5 0

laitteet

1269 Muut koneet ja laitteet Tasapoisto 20 5 0

1270 Asuinhuoneisto ja

toimistokalusteet

Toimistokalusteet Tasapoisto 14,3 7 0

Atk-erityiskalusteet Tasapoisto 20 5 0

1279 Muut kalusteet Tasapoisto 14,3 7 0

1280 Taide-esineet Ei poistoja

1289 Muut aineelliset hyödykkeet Tasapoisto 20-14,3 5-7 0

1303 Muut osuudet (puhelinosuudet) Ei poistoja

Lisätieto: Vuoden 2006 loppuun käyttöomaisuuden hintaraja oli 500 euroa ( ilman alv:a).

Kuitenkin eräiden suurien ryhmien kohdalla on kirjattu hankinnat käyttö-

omaisuudeksi, vaikka hankintahinta on tätäkin alhaisempi. Tällaisia ryhmiä olivat matkapuhe-

limet ja kalusteet. Vuoden 2007 alusta käyttöomaisuuden hintaraja on ollut 5000 euroa (ilman alv:a).

Vuonna 2009 käyttöomaisuusrekisteri ja irtaimistorekisteri erotettiin toisistaan.

Käyttöomaisuusrekisteriä hoitaa palvelukeskus ja irtaimistorekisteriä Tilastokeskus.

49(52)

Liite 7: Selvitys kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot.

Yhteensä

Aineettomat oikeusdet … … …

Hankintameno 1.1.2009 3 053 448,42 0,00 0,00 0,00 3 053 448,42

Lisäykset 37 792,74 0,00 0,00 0,00 37 792,74

Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Hankintameno 31.12.2009 3 091 241,16 0,00 0,00 0,00 3 091 241,16

Kertyneet poistot 1.1.2009 -2 858 638,66 0,00 0,00 0,00 -2 858 638,66

Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -151 544,97 0,00 0,00 0,00 -151 544,97

Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kertyneet poistot 31.12.2009 -3 010 183,63 0,00 0,00 0,00 -3 010 183,63

Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2009 81 057,53 0,00 0,00 0,00 81 057,53

Yhteensä

Koneet ja laitteet Kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Ennakkomaksut ja

keskenaräiset hankinnat

Hankintameno 1.1.2009 13 974 582,00 2 705 563,20 3 057,63 429 261,09 17 112 463,92

Lisäykset 196 986,88 0,00 0,00 469 620,67 666 607,55

Vähennykset -2 088 729,19 -17 877,42 0,00 -509 927,55 -2 616 534,16

Hankintameno 31.12.2009 12 082 839,69 2 687 685,78 3 057,63 388 954,21 15 162 537,31

Kertyneet poistot 1.1.2009 -12 785 670,90 -2 523 679,04 -1 034,86 0,00 -15 310 384,80

Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -568 118,85 -68 052,90 0,00 0,00 -636 171,75

Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kertyneet poistot 31.12.2009 -13 353 789,75 -2 591 731,94 -1 034,86 0,00 -15 946 556,55

Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2009 817 779,13 113 831,26 2 022,77 388 954,21 1 322 587,37

Yhteensä

Arvopaperit … … …

Hankintameno 1.1.2009 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Hankintameno 31.12.2009 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kertyneet poistot 1.1.2009 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kertyneet poistot 31.12.2009 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12.2009 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Koneet ja laitteet hankintamenoarvo 1.1.2009 eroaa 138,55€ 31.12.2008 arvosta.

vähennykset arvo oli AdeInv:n kom-luettelossa -97 548,00 v.2008 vähennykset arvo oli t ilinpäätöksen liitetiedossa -97 410,00 v 2008 .

Näin ollen hankinta-arvo olettama eroaa koneiden ja laitteiden osalta:

hankintameno 31.12.2008 13 974 582,00

hankinta-arvo 1.1.2009 13 974 443,00

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet

50(52)

Liite 8:Erittely rahoitustuotoista ja -kuluista

Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat.

Tilastokeskuksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja.

Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset.

Tilastokeskuksella ei ole arvopapereita ja oman pääoman ehtoisia sijoituksia.

Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat.

Rahoitustuotot Muutos

2009 2008 2009-2008

Korot euromääräisistä saamisista 2573,27 2527,73 45,54

Korot valuuttamääräisistä saamisista 0,00 0,00 0,00

Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista 0,00 0,00 0,00

Osingot 0,00 0,00 0,00

Liikelaitosten voiton tuloutukset 0,00 0,00 0,00

Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 0,00

Rahoitustuotot yhteensä 2573,27 2527,73 45,54

Rahoituskulut Muutos

2009 2008 2009-2008

Korot euromääräisistä veloista 178,46 1005,28 -826,82

Korot valuuttamääräisistä veloista 0,00 0,00 0,00

Emissio-, pääoma- ja kurssierot veloista 0,00 0,00 0,00

SWAP-maksut veloista 0,00 0,00 0,00

Sijoitusten ja lainasaamisten tileistäpoistot 0,00 0,00 0,00

Muut rahoituskulut 187,98 90,00 97,98

Rahoituskulut yhteensä 366,44 1095,28 -728,84

Netto 2206,83 1432,45 774,38

Rahoitustuotot ja -kulut

31.12.2009 Yhteensä

Alle 1 - 5 Yli Alle 1 - 5 Yli

1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta

Vastaavien rahoituserät

Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 31,20 0,00 0,00 31,20

Yhteensä 0,00 0,00 0,00 31,20 0,00 0,00 31,20

31.12.2009 Yhteensä

Alle 1 - 5 Yli Alle 1 - 5 Yli

1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta

Vastattavien rahoituserät 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset

Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset

51(52)

Liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut.

Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat.

Tilastokeskuksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja.

Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat.

Tilastokeskuksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja.

Liite 15: Velan muutokset.

Tilastokeskuksella ei ole velan muutoksia.

Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio .

Tilastokeskuksella ei ole velan maturiteettijakaumaa ja duraatiota.

Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot.

Tilastokeskuksella ei ole esitettävää tällä liitteellä.

Muutos

Vastuusitoumukset 31.12.2009 31.12.2008 2009-2008

Muut vastuut 50 476 000,00 56 556 000,00 6 080 000,00

Vuokrasopimukset 50 476 000,00 56 556 000,00 6 080 000,00

Yhteensä 50 476 000,00 56 556 000,00 6 080 000,00

Vuokrasopimukset

yhteensä arvio

- Kestoajaltaan pidemmät kuin 4 vuoden sopimukset yhteensä 5 655 600,00

Työpajankadun toimitilan toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen ensimmäinen

irtisanomispäivä on 30.9.2016.kahden vuoden irtisanomisajalla. (sis. alv)

vuokran kokonaisarvio ajalta 1.1.2010-30.9.2018 arvonlisäveroineen on 50 476 000 euroa.

Tilastokeskuksella ei ole liitteessä 12 tarkoitettuja muita vastuusitoumuksia

Merkittävät monivuotiset taloudelliset sopimusvastuut

Vuosittaiset talousarviomenot

52(52)

6 Allekirjoitus

Tilastokeskuksen tilinpäätös on hyväksytty Helsingissä 12 maaliskuuta 2010.

Heli Jeskanen-Sundström

Pääjohtaja