1/2

013

KemiKEMIAPERHE- YRITYSkasvattaa johtajansa

MESTARIN FRESKOTuhmaavat aikaa

BIOPANKIT – Suomen seuraava Nokia?

ARABITtekivät alkemiasta tieteen

VWR Internationalin verkkokauppa tarjoaa sinulle yli 800 000 laboratoriotuotetta asiakaskohtaisilla hinnoilla sekä saatavuustiedoilla. Tilauksen teet helposti verkkokaupastamme osoitteessa ���������������� tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme.���

��������������� ��������������������������������������������������������������������������������������������� �������������������������������������

TUEMME TYÖTÄSI TUTKIMUKSESTA �����������

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

������������������������������������������������������������������������������������������������������

����������������������������������������������������������������������������������

LAAJA VALIKOIMA:

- LAITTEET, TARVIKKEET, PIENLAITTEET, KEMIKAALIT, PUHDASTILATUOTTEET, LIFE

SCIENCE -TUOTTEET JA PALJON MUUTA

�

�������������������

- BIOTEKNIIKKA, SOLUDIAGNOSTIIKKA, KROMATOGRAFIA, KLIININEN KEMIA,

MIKROBIOLOGIA...

LCMS-8080

LCMS-8040

GCMS-TQ8030

NOPEIMMAT JA HERKIMMÄT LAITTEET MASSASPEKTROMETRIAAN JA KROMATOGRAFIAAN

www.ordior.fi | myynti@ordior.fi | +358 9 530 8000

Power Tower

Enhanced sensitivity

Speed beyond comparison

• Parasta herkkyyttä kaipaavalle (1 pg reserpiiniä S/N ≥ 6000) • Lyömätön yhdistelmä pienimmän carry overin Nexera

UHPLC-laitteen kanssa • Helppokäyttöinen ja joustava LabSolutions-ohjelmisto • Tyylikäs ja tilaa säästävä design • Markkinoiden nopein kolmoiskvadrupoli GC-MS (scan

20 000 amu/sec; 600 MRM/sec) • Erinomainen herkkyys (100 fg OFN S/N ≥ 3000) • Mahdollistaa GCxGC-analyysit • Monipuoliset injektorivaihtoehdot, esim. nesteinjektori,

headspace, PTV, pyrolysaattori

2nd generation UHPLC

Nexera X2, VUODEN 2013 UUTUUS

• Nopein näytteensyöttäjä (injektioaika < 8 sec) • Herkin diodirividetektori ainutlaatuisella älykkäällä i-PDeA

dekonvoluutiolaskennalla • Korkein paineen kesto (1300 bar) • Pienin carry over (< 0.0015 % chlorheksidiinille)

• Markkinoiden nopein kolmoiskvadrupoli LC-MS (scan 15 000 amu/sec; 555 MRM/sec ja polariteetin vaihto 15 ms)

• Erittäin herkkä, (1 pg reserpiiniä S/N ≥ 1000) • Helppokäyttöinen ja joustava LabSolutions-ohjelmisto

4 1/2013KEMIA

SISÄLLYS

6 Perheissä on yritystä Kemia tuo leivän sukupolvesta toiseen Sanna Alajoki

12 TÄTÄ MIELTÄ Alkuaineita riittää vielä – mutta ei loputtomiin Markku Leskelä

14 Sikstuksen kappelin freskot uhmaavat aikaa Arja-Leena Paavola

18 AJANKOHTAISTA ”Seuraava Nokia löytyi jo” Suomi matkalla henkilökohtaisen lääketieteen kärkimaaksi Marja Saarikko

Lass

e Li

ndgr

en

Heidi Lindgren valmistautuu siirty-mään Teo-Pal Oy:n johtoon, kun isä aikanaan luovuttaa kapulan seuraavalle sukupolvelle. (s. 6)

Sikstuksen kappe-lin upeita maala-uksia on kunnos-tettu vuosisatojen varrella useaan ot-teeseen, viimeksi modernin kemian keinoin. (s. 14)

Bor

ealis

Pol

ymer

s O

y

Työturvallisuuden perusta on koko henkilöstön sitoutuminen toiminnan parantamiseen, sanovat Borealis Po-lymers Oy:n Tarja Olander ja Jarmo Paulamäki. (s. 46)

Yli tuhat vuotta sitten elänyt per-

sialainen luonnon-tieteilijä ja lääkäri

Al-Razi hallitsi aikansa kemiantut-

kimuksen mene-telmät ja välineet.

(s. 54)

40 KEMIA SILLOIN ENNEN

41 KEEMIKKO Isoäidin ikisakset

42 Laboratorion uudet laitteet tuovat nopeutta ja säästöjä Marja Saarikko ja Teemu Nissilä

46 Borealis Polymers Oy:ssä Turvallisuus tehdään yhdessä Irene Andersson

48 Kemikaalikäsineitä pitää käyttää oikein Sanna Alajoki

50 Sattumasinisestä väripigmenttien perheeksi Jari Koponen

20 UUTISIA

25 PIENI SUURI NANO Selluloosan nanomuodoista uutta potkua kansantalouteen Maija Pohjakallio

24 VIHREÄT SIVUT

32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

36 Professori Carl Gahmberg: ”Tutkijalla pitää olla innostusta” Leena Valmu

39 NAISET JA KEMIA Rosalind Franklin, dna:n tumma leidi Sisko Loikkanen

40 NÄKÖKULMA Räpsyripset ja kiiltävät kutrit Anja Nystén

52 Klooria vähemmällä sähköllä Uutuusmenetelmä pian markkinoille Lauri Lehtinen

54 Alkemiasta tieteeksi Kemian juuret johtavat arabikulttuurin kulta-aikaan Pekka T. Heikura

58 ULKOMAILTA

60 HENKILÖUUTISIA

63 TULEVIA TAPAHTUMIA

64 SEURASIVUT

66 LABORATORIOSTA TUTUT Emil Erlenmeyer keksi kolvin ja säännön Pekka T. Heikura

51/2013 KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS5.2.2013

Vol. 40 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901faksi 09 3296 1520toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 485taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fiIlmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäälliköt • Forsäljningschefer • Sales ManagersKalevi Sinisalmi 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fiIrene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fiTilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520 tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16(special issue 5/2013 EUR 19)OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fiKustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 4 800, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu.

Forssa Print, Forssa 2013ISO 9002

Penni metriltä. Se oli käypä taksa sokerijuurikkaan harventamisesta 1970-luvulla. Satametrisestä rivistä tienasi markan, ja rivejä riitti siskos-viisikollemme keskikesän savotaksi ja talven taskurahoiksi.

Vaikkei työ aina maistunut herkulta, se opetti kaksi tärkeää periaa-tetta, joiden pätevyyttä vuosikymmenet ovat vain korostaneet: mitään ei saa ilmaiseksi, ja työt on tehtävä kunnolla.

Fuskaaminen paljastuu ennemmin tai myöhemmin – juurikaspellolla viimeistään loppukesästä, kun rikkaruohot puskevat korkeuksiin huti-loiduilla kohdilla. Paheksuimme pitkään kirkonkylän koltiaisia, jotka oli-vat harventaneet riveistä vain alku- ja loppupäät. Että kehtasivat!

Muistot nosti mieleen toimittaja Sanna Alajoen avausartikkeli kemian alan perheyrittäjistä. Toimitusjohtajuuteen valmistautuva Heidi Lindgren korostaa yritysjohdon vastuuta tuotteiden laadusta. Marco Laaksoselle perheyrittäjyys merkitsee isoisän aloittaman työn kunnioittamista ja jat-kamista Suomessa.

Magnus Bargum laskee perheyrityksen etuihin nopean päätöksen-teon ja vähäisen byrokratian. Mykkäsen veljeksille yrittäjyys on yhdessä tekemistä ja sitoutumista päätöksiin, jotka eivät ole pelkästään liiketa-loudellisesti perusteltuja.

En koskaan ajatellut tekeväni työtä perheyrityksessä, vaikka maatila sellainen onkin. Isovanhem-pani alkoivat rakentaa sodan-jälkeistä elämäänsä hämäläi-selle evakkotilalle. Vanhempani jatkoivat tilaa, heidän jälkeensä yksi sisaristani miehineen.

Yrittäjä tuli minustakin. Fir-massa on perheyrityksen henkeä, sillä lehden toimitus-päällikkö on sisareni, ja luot-tomessuemäntämme ovat toi-sen sisareni tyttäriä. Muutakin sukua olemme hyödyntäneet avustajina. Perhepiirissä pes-taus käy mutkattomasti, vah-vuudet ovat valmiiksi tiedossa ja luottamus on vankkaa.

Perheissä on yritystä!

Metri kerrallaan

Mar

kku

Jout

sen

Ilmoittaudu vuoden ykköstapahtumaan!

Löydät tämän lehden välistä kutsun ChemBio Finland -tapahtumaan 20.–21. maaliskuuta 2013. Ota kutsu talteen ja tutustu monipuoliseen, kävijöille maksuttomaan ohjelmaan. Säästät aikaa sisäänpääsyssä, kun ilmoittaudut kävijäksi ennalta osoitteessa www.chembiofinland.fi.

6 1/2013KEMIA

Perheissä on yritystä

Kemia tuo leivänsukupolvesta toiseen

Sanna Alajoki

Vuonna 1978 perustetussa Teo-Pal Oy:ssa on parhaillaan käynnissä sukupolvenvaihdos toiselta kolmannelle suku-polvelle.

Laboratoriolaitteiden ja vaakojen teknistä tukkukauppaa harjoittavassa yrityksessä on jo siirretty vastuita, vaikka toimitusjohtajana on yhä isä Lasse Lindgren, ja tyttären Heidi Lindgrenin käyntikortissa lukee edelleen toimisto-päällikkö.

”On hienoa, että Lasse on täällä tukena. En koe, että mi-nulla ihan vielä olisi resursseja vastata yrityksestä koko-naan itse”, Heidi Lindgren sanoo.

Lasse Lindgren työskenteli ennen toimitusjohtajuuttaan miltei 20 vuotta oman isänsä rinnalla.

”Minä olen ollut tässä vasta kuutisen vuotta, joten opit-tavaa Lasselta on paljon ennen kuin hän voi jäädä eläk-keelle.”

Heidi Lindgren odottaa tulevaa innolla, sillä on muka-va päästä toteuttamaan omia ajatuksiaan. Samalla hieman hirvittääkin.

”Johtaminen itsessään ei pelota, mutta vastuu siitä, et-tä tuotevalikoimamme säilyy jatkossakin laadukkaana, on haaste. Toimitamme laitteita myös kriittisiin mittauksiin, eikä niissä ole varaa virheisiin. Koen, että jaamme osavas-tuun laitteiden toimintavarmuudesta asiakkaan kanssa.”

80 prosenttia Suomen yrityksistä on perheyhtiöitä, jotka työllistävät 42 prosenttia yrityssektorin työntekijöistä. Osa firmoista jää yhden sukupolven ikäisiksi, mutta monet siirtyvät suvussa nuorempien käsiin. Neljä kemian alan yrityksen johtajaa kertoo, millaista on ryhtyä jatkamaan isien työtä.

71/2013 KEMIA

Lasse Lindgren

Teo-Palin tuleva toimitusjohtaja Heidi Lindgren pyrkii omak-

sumaan mahdolli-simman paljon tietoa

ennen kuin isä jää eläkkeelle.

8 1/2013KEMIA

Laitehuollosta perheyritys vastaa itse. Heidi Lindgren sanoo haluavansa ym-märtää, kuinka hänen myymänsä laitteet toimivat.

”Kun tiedän, miten laitevaihtoehdot toimivat, osaan myös kertoa, miksi suo-sittelen juuri tiettyä tuotetta.”

Pieni yritys on tehokas

Kun Lasse Lindgren aikoinaan päätti jat-kaa yritystä isänsä Nils Lindgrenin jäl-keen, näytti vielä siltä, ettei kumpikaan hänen tyttäristään ole firmasta kiinnos-tunut.

”Sukumme on täynnä yrittäjiä. Sanoin aina, että minä en koskaan ryhdy yrittä-jäksi, mutta näin siinä vain kävi”, Heidi Lindgren hymyilee.

Alun perin nuori nainen tuli taloon te-kemään töitä opiskelujen ohella vain väli-aikaisesti. Ammattikorkeakoulu Laurean käynyt Lindgren erikoistui opinnoissaan henkilöstöjohtamiseen. Valmistuttuaan hän halusi vielä syventää osaamistaan työskentelemällä Teo-Palissa ”jonkin ai-kaa”.

”Sitten kiinnostuin alasta sen moni-puolisuuden vuoksi, ja muutama vuosi sitten aloin vakavasti harkita seuraamista isän jalanjäljissä.”

Lapsuudenkodissa isän yrittäjyys ei sen kummemmin näkynyt.

”Se oli läsnä lähinnä leikeissä, joihin saimme kuplamuovia ja pahvilaatikoita. Vanhempani kyllä keskustelivat työasi-oista, mutta itse osasin kertoa vain isän tittelin ja sen, mitä firma tekee.”

Heidi Lindgrenin mielestä perheyrit-

täjyyden hyvä puoli on siinä, että toisen vahvuudet ja heikkoudet ovat valmiiksi tiedossa.

Toisaalta kun kaksi sukupolvea nyt työskentelee yhdessä, ei erimielisyyksil-täkään aina vältytä, hän myöntää. Mieli-piteidenvaihto kuitenkin myös kehittää yritystä, sillä ”eri näkökulmat ovat aina tervetulleita”.

”Isäkin on tehnyt töitä oman isänsä kanssa, joten hän tietää, millaista oman vanhemman kanssa työskentely on. Itse olen saanut hyvin tilaa kokeilla siipiäni, ja opimme molemmat toisiltamme. Tär-keät päätökset teemme aina yhdessä.”

Perheenjäsenten lisäksi Teo-Pal työl-listää myös joitakin perheen ulkopuolisia työntekijöitä.

”Haluamme kuitenkin pysyä pienenä, korkeintaan kymmenen hengen yritykse-nä. Silloin voimme vielä reagoida nope-asti, eikä tiedonkulku hidastu.”

Heidi Lindgren pohtii jo etukäteen si-tä, kuinka aikanaan täyttää isän suuret saappaat, sillä ”Lassella on ollut vastaus kaikkeen”.

”Lasse onneksi siirtää tietoaan minul-le kaiken aikaa ja voi toimia mentorina vielä vuosia. Lisäksi koulutan itseäni jat-kuvasti työn ohella. Tuorein tutkintoni on markkinointiviestinnästä, ja seuraavat lienevät laatujärjestelmään ja yritysjoh-tamiseen liittyviä.”

Työ kulkee aina mukana

”Perheyritykset ovat tärkeitä Suomen tu-levaisuudelle”, korostaa toimitusjohtaja Marco Laaksonen Ag-Me Oy:stä, joka toimittaa mittareita ja laitteita kemialle ja muillekin toimialoille.

Ag-Me Oy:n toimitusjohtaja Marco Laaksonen haluaa muistuttaa perhe-yritysten merkityksestä koko Suomen tulevaisuudelle.

Chr

istia

n A

arni

o / C

alcu

s K

usta

nnus

Oy

”Tämä asia muistetaan valitettavan harvoin. Suomesta siirtyy yrityksiä jat-kuvasti esimerkiksi Viroon. Perheyrityk-set eivät välttämättä ole suuria, mutta ne pyrkivät pysymään kotimaassa. Sitä ei pitäisi lainsäädännöllä vaikeuttaa.”

Päätös ryhtyä perheyrityksen toimitus-johtajaksi ei ollut Laaksoselle itsestään-selvä eikä yksinkertainen.

”Vastuu on suuri. Kun yrityksemme alakaan ei ole helpoin mahdollinen, jou-duin kyllä punnitsemaan tätä tarkkaan”, hän sanoo.

”Mutta kun päätös oli tehty, tästä alkoi nopeasti tulla se oma juttu.”

Yli 60 vuotta toimineen yhtiön henki-lökunnalta löytyy tietotaitoa, johon uusi toimitusjohtaja voi luottaa.

”Nuorinkin suvun ulkopuolinen työn-tekijä on ollut talossa jo parikymmentä vuotta”, kehaisee Laaksonen, jonka mu-kaan myös firman asiakkuudet ovat pit-käaikaisia.

”Joitakin asiakkaitamme olemme pal-velleet jo 30 tai 40 vuotta.”

Suvun yritys on ollut Laaksosen elä-mässä läsnä ”aina”.

”Niinhän se taitaa olla silloin, kun per-heessä on yritys. Edellisenä toimitusjoh-tajana toimi äitini, ja ennen häntä johdos-sa oli nyt jo edesmennyt enoni. Hiljattain meillä aloitti myös serkkutyttöni, jonka kanssa kehitämme yritystä eteenpäin yh-dessä.”

Laaksonen sanoo, että perheyrittäjyys merkitsee hänelle kunnioitusta isoisän työtä kohtaan ja samalla suvun työn jat-kamista.

”Isoisä perusti yrityksen vuonna 1948. Hän sai sen kannattamaan ja myös pysy-mään suvussa.”

Marco Laaksosen 10- ja 15-vuotiaat lapsetkin tuntevat jo yrityksen arkea.

”Esikoiseni oli viime syyslomallaan meillä töissä. Koskaan ei voi tietää, mikä lapsia kiinnostaa tulevaisuudessa, mutta olisi todella hienoa, jos yritykselle löy-tyisi taas jatkaja suvun piiristä.”

Omassa yrityksessä on Laaksosen mukaan niin hyvät kuin huonotkin puo-lensa.

”Perheyrittäjyys merkitsee suvun työn jatkamista.”

91/2013 KEMIA

”Tämä vaatii sitoutumista. Kahdeksas-ta neljään -työtä tämä ei tosiaankaan ole, vaan työtä kantaa aina mukanaan.”

Isossa on pitkäjänteisyyttä

”Yrityksen pitää olla aina myyntikun-nossa.”

Näin sanoo Alexander Bargum, joka aloitti teknisen kaupan ja terveydenhuol-lon konsernin Algol Oy:n toimitusjohta-jana viime kesäkuussa.

”Vaikkei mitään myyntiaikeita olisi, se on hyvä tapa tarkistaa, toimitaanko oikein. Jos ostaminen kiinnostaa muita, ollaan hyvällä tiellä.”

Lopullinen päätös lähteä johtamaan suvun yritystä oli Bargumille helppo ja haaste houkutteleva.

”Kun tulee tällaisesta perheestä, per-heyritys on tavallaan osa identiteettiä”, hän sanoo.

”Jos lähtee tekemään omaa uraa, on omistauduttava sille. Minulla on lakimie-hen koulutus, ja ehdin asianajajan työs-säni nähdä perheyrityksen ulkopuolista maailmaa kymmenen vuotta. Kun isäni eläkkeelle jääminen tuli ajankohtaiseksi, pohdin asian uudelleen.”

Algolin toiminnan käynnisti aikoinaan saksalainen kauppias Albert Goldbeck-Löwe.

”Hän perusti vuonna 1894 Suomeen agentuuri- ja maahantuontiliikkeen ja houkutteli siihen mukaan serkkunsa eli minun isoisäni isän Ludolf Bargumin”, Alexander Bargum kertaa sukuyhtiön historiaa.

Noihin aikoihin ei erikoistuttu nykyi-seen tapaan, vaan Helsingin Liisankadul-la sijainnut yritys toi maahan kaikkea, mitä Suomen kasvava teollisuus tarvitsi. Algol Chemicalsin valikoimiin kuuluu siksi yhä muun muassa pellavaöljy, jo-ka on ollut mukana valikoimassa alusta saakka.

Algolin toimitusjohtaja on välillä tul-lut suvun ulkopuolelta, mutta suku on aina ollut vahvasti mukana yrityksessä. Alexander Bargumin isä Magnus Bar-gum johti konsernia 1970-luvulta alka-en. Kun hän viime vuonna jätti pestinsä, toimitusjohtajuus siirtyi ensi kertaa yhti-

Sann

a A

lajo

ki

Algol on kasvanut Espoon Karapellossa monialaiseksi konserniksi. Alexander Bargum on sukuyrityksen neljännen sukupolven johtaja.

ön historiassa suoraan isältä pojalle.”Suomessa on aika harvinaista, että

perheyhtiö siirtyy edes kolmannelle su-kupolvelle”, omassa yrityksessään nel-jättä sukupolvea edustava Alexander Bargum huomauttaa.

Historia ei takaa mitään

Sukufirman tulevaisuutta ei toki turvaa pitkäkään historia, Perheyritysten liitos-sa toimiva Bargum tietää.

”Japanissa meni muutama vuosi sit-ten konkurssiin maailman vanhin perhe-yritys, joka oli toiminut 40 sukupolven ajan.”

Algol aikoo joka tapauksessa jatkaa perheyhtiönä. Se, onko seuraavakin toi-mitusjohtaja samaa sukua, jää nähtä-väksi.

”Tyttäreni on vasta puolitoistavuotias, joten hänen mielipidettään ei voi vielä

kysyä”, Bargum naurahtaa. Painostaa hän ei aio ja varoittaa muitakin yrittäjiä tekemästä niin.

Suuressa perheyrityksessä on Alexan-der Bargumin mielestä samantyyppisiä hyviä puolia kuin pienessäkin.

”Tällaisen yrityksen kehitystä pohdi-taan pitkäjänteisemmin kuin pörssiyhti-ön. Päätöksenteko on nopeaa, ja se on lä-hellä itse liiketoimintaa. Emme tavoitte-le suurella riskillä nopeita voittoja, vaan fokus voi olla 25 tai 50 vuoden päässä. Perheyhtiötä ei voi mennä pörssiin osta-maan, mikä myös tuo asiakkaan näkö-kulmasta vakautta.”

Toimitusjohtaja uskoo, että perheyrit-täjyys näkyy työntekijöidenkin arjessa.

”Se antaa varmasti tiettyä turvallisuut-ta. Meiltä myös puuttuvat monenlaiset raportointirutiinit ja muu byrokratia, joi-ta pörssiyhtiöissä tarvitaan.”

”Yrityksen pitää olla aina myyntikunnossa.”

10 1/2013KEMIA

Suuressa yrityksessä on kuitenkin aina suuren organisaation haasteet. Toiminta vaatii paljon henkilökuntaa ja monen-laista osaamista. Toisaalta koko tarjoaa edellytykset satsata enemmän vaikkapa taloushallintoon ja sisäiseen koulutuk-seen.

”Pieni perheyritys on ehkä vielä kette-rämpi ja byrokratiaa on vielä vähemmän. Sillä on myös pienemmät volyymit, joten se voi olla erikoistunut johonkin hyvin-kin pieneen segmenttiin.”

Veljesten voimin

Kaksikymmenvuotiaan Labo Line Oy:n toimitusjohtajana on jo jonkin aikaa työs-kennellyt perheyrityksen toisen sukupol-ven edustaja Antti Mykkänen.

Isä Martti Mykkänen perusti labora-toriolaitteita toimittavan yrityksen vuon-na 1993. Tätä nykyä sen omistavat kol-misin Martin pojat Antti, Tuomas ja Ju-ha Mykkänen.

Firma toimi alkuun Espoon Otanie-messä, kunnes silloiset aloittelevien yri-tysten tilat jäivät sille pieniksi. Nykyises-sä paikassaan Helsingin Alppilassa Labo Line on sijainnut vuodesta 1999.

Nykyinen toimitusjohtaja paiski ensi kerran yrityksen töitä jo silloin, kun sitä

ei vielä ollut virallisesti edes olemassa. Viime vuosina hän alkoi pikkuhiljaa yhä useammin huolehtia tehtävistä, jotka ai-emmin hoiti isä-Mykkänen. Sukupolven-vaihdos tapahtuikin kuin varkain.

”Yhtäkkiä vain huomasin olevani toi-mitusjohtaja. Jälkikäteen oli jopa vähän huijattu olo”, Antti Mykkänen hymäh-tää.

”Se oli vähän kuin pyöräilemään opet-televalta lapselta olisi otettu salaa apu-pyörät pois”, nauraa Juha Mykkänen.

Poikakolmikkoa ei varsinaisesti kas-vatettu perheyrityksen jatkajiksi.

”Halusin pitkään ryhtyä maanviljeli-jäksi. Lisäksi olin saanut opiskelupaikan autoalalle juuri ennen kuin tulin tänne vuodeksi töihin. Sen vuoden jälkeen isä patistikin minut opiskelemaan, jolloin hankin sähköalan tutkinnon”, Antti Myk-känen muistelee.

Myös Tuomas ja Juha kertovat vain ”ajautuneensa” isän firmaan. Aivan ko-ko sisarusparvi ei sinne kuitenkaan pää-tynyt, vaan Kati Mykkänen valitsi juris-tin koulutuksen ja uran.

Perheyrityksen pyörittäminen ei Antti Mykkäsen mielestä ole helppoa.

”Varmaan en olisi yksin lähtenytkään tähän, mutta kun meitä on kolme, uskal-simme yrittää.”

Talouden taantumasta huolimatta La-bo Linen liiketoiminta on kasvanut vuosi vuodelta, eikä päättynyt vuosi 2012 teh-nyt poikkeusta. Firmassa työskentelee nyt yhdeksän henkeä, ja kun tiloja viime kesänä uudistettiin, remontissa otettiin huomioon se, että työpisteitä voidaan tar-vittaessa rakentaa vielä muutama lisää.

Perheyritys voi Mykkästen mukaan satsata asioihin, jotka eivät välttämättä ole liiketaloudellisesti perusteltuja.

”Meillä on esimerkiksi tarvetta omal-le kuorma-autolle aika harvoin. Olemme silti hankkineet sellaisen, koska kiireti-lanteissa kuljetusten tilaaminen muualta hidasti palvelua. Tällaista investointia ei pörssiyhtiössä välttämättä tehtäisi”, Antti Mykkänen pohtii.

Varsinaisen liiketoimintansa ohella Labo Line järjestää laboratorioiden hen-kilökunnalle ammatillista täydennyskou-lutusta muun muassa laboratorioalan ta-pahtumissa.

”Koulutuksia on tullut ohjelmaam-me vuosien varrella koko ajan lisää. Pa-ri vuotta sitten pidimme ensimmäisen koulutuksen omissa tiloissamme, joissa voimme ottaa mukaan myös laitteet.”

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden vakituinen avustaja.

sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Labo Linen Antti Mykkänen (oik.) sanoo ajautuneensa perheyhtiön johtoon puoliksi varkain. Tukena ovat onneksi veljet Tuomas (vas.) ja Juha Mykkänen.

Sanna Alajoki

"Perheyritys voi satsata asioihin, jotka eivät ole liiketaloudellisesti perusteltuja."

Technology and market foresight • Strategic research • Product and service development • IPR and licensing • Assessments, testing, inspection, certification • Technology and innovation management • Technology partnership

Business from technology

Join VTT’s webinar: EcoWater - Sustainability and Efficiency with Smart Water UsageTrends and recent developments in water footprint, risk management and water monitoringRead more and register: http://www.vtt.fi/ecowater

Research, development and innovation services for the chemical, mining and environmental industries.

Creating new business and environmental wellbeing with

Green Chemistry

COMPLIANTSUPPLIERS

TÄTÄ MIELTÄ

Alkuaineita riittää vielä – mutta ei loputtomiinALKUAINEIDEN RIITTÄVYYDESTÄ on keskusteltu jo vuosikymmeniä. Maan-kuoren koostumuksen analysointi kertoo, että alkuaineita on ihmiskunnan tarpeisiin sadoiksi vuosiksi.

Käytännössä kysymys on kuitenkin sii-tä, riittääkö sellaisia esiintymiä, joista ai-neet on taloudellisesti kannattavaa ottaa talteen. Tässä tarkastelussa aikajänne ly-henee merkittävästi. Riittävyyden tarkka ennustaminen on vaikeaa, koska maapal-lon väestö ja kehittyvien maiden kulutus kasvavat voimakkaasti.

OECD:n arvion mukaan nikkelistä, ku-parista, sinkistä, tinasta, lyijystä ja muista tavallisista metalleista voisi tulla pula jo 15–25 vuoden kuluttua, jos talous kasvai-si viiden prosentin nopeudella. Ilman ta-louskasvua aika kaksin–nelinkertaistuisi.

Erityisen huolen kohteina ovat korkean teknologian metallit, kuten litium, indium, gallium, germanium, niobi, tantaali, titaani ja harvinaiset maametallit, joita tarvitaan elektroniikka- ja energiateollisuudessa. Tuulivoima, aurinkoenergia, sähköau-tot ja muut vihreät teknologiat ovat hyvin riippuvaisia näistä varsin harvinaisista ai-neista.

Niiden saatavuudessa on erilaisia on-gelmia. Galliumilla ja indiumilla ei ole omia merkittäviä mineraaleja, vaan niitä saadaan sivutuotteina alumiinin ja sinkin valmistuksen yhteydessä. Tuotannon li-

sääminen ei siksi helposti onnistu. Lcd-näytöissä, led-valoissa ja aurinkokennois-sa tarvittavan indiumin hinta nousi peräti 900 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2007.

Harvinaisista maametalleista 95 pro-senttia tuotetaan Kiinassa, joka rajoittaa niiden vientiä raaka-aineena.

Syksyllä 2010 Japani pidätti kiinalaisen kalastusaluksen kapteenin laivan kalas-teltua saarilla, joiden omistuksesta maat kiistelevät. Vastatoimena Kiina lopetti har-vinaisten maametallien viennin Japaniin, mikä olisi pian pysäyttänyt maan auto- ja elektroniikkateollisuuden. Tilanteen lau-kaisi kapteenin vapauttaminen.

Tapahtuma oli konkreettinen esimerkki alkuaineiden käytöstä politiikan välinee-nä.

METALLIEN LISÄKSI huolenaihe on esimerkiksi fosfori, joka on välttämätön aine lannoiteteollisuudelle. Fosforin riittä-vyydeksi arvioidaan 50–100 vuotta, ellei löydy uusia merkittäviä esiintymiä.

Yli 80 prosenttia maapallon fosforituo-tannosta on neljän maan kontolla. Myös jalometallien esiintymät ovat keskittyneet harvoihin maihin, mikä voi mahdollistaa politiikan käytön saatavuuden kontrolloi-misessa.

Kun hyödykkeen saatavuudessa on ra-joitteita, hinnat nousevat. Alkuaineiden

kohdalla tämä merkitsee sitä, että köy-hemmät mineraalit tulevat taloudellisesti kannattaviksi, ja riittävyyden raja venyy. Köyhien mineraalien käytöstä voi kuiten-kin seurata ympäristöongelmia, elleivät erotustekniikat parane.

Ratkaisuja tilanteeseen ovat kierrätys ja korvaavat materiaalit. Raudan, kromin ja lyijyn kaltaisten tavallisten metallien kierrätys on jo nyt hyvin korkealla tasol-la, mutta metallien, joita käytetään yh-dessä sovelluksessa vain pieniä määriä, kierrättäminen on hankalampaa. Nykyiset mikroprosessorit sisältävät yli 50:tä eri al-kuainetta, mikä tekee niiden erottamisen vaikeaksi.

Metalleja korvaavia materiaaleja kehi-tetään jatkuvasti, esimerkkeinä orgaani-siin tai polymeerimateriaaleihin perustuva elektroniikka ja optiikka. Raaka-aineiden tarvetta hillitsevät materiaalien paranevat ominaisuudet, joiden ansiosta laitteet ja rakenteet voivat olla entistä pienempiä ja kevyempiä.

Alkuaineita riittää ainakin lähivuosi-kymmeniksi. Sadan vuoden kuluttua ti-lanne voi olla toinen, mutta huolta lievit-tää uusien materiaalien ja teknologioiden kehittyminen.

Markku Leskelä markku.leskela@helsinki.fi

Markku Leskelä toimii epä-orgaanisen kemian profes-sorina Helsingin yliopistossa. Kirjoitus pe-rustuu hänen tammikuisilla Tieteen päivillä pitämäänsä luentoon.

Hel

sing

in y

liopi

sto

12

131/2013 KEMIA

Sähköinen suorapostitus on tehokas tapa tavoittaa alan ammattilaiset. Kemia-lehden tai Uusiouutisten asiakkaana Teillä on tilaisuus kertoa tuotteistanne ja palveluistanne suorapostituksella molempien lehtien uutiskirjeiden lukijoille. Kemia-lehti ja Uusiouutiset eivät luovuta tilaaja-rekistereitään ulkopuolisille. Sen sijaan valmis-tamme viestinne ja lähetämme sen haluamananne päivänä uutiskirjeidemme tilaajille. Otsikko, teksti, linkit, logot ja ulkoasu ovat toiveidenne mukaiset.

KEMIAKemi

Potkua myyntiin

Suorapostituksella alan ammattilaisilleSuorapostitus on tehokas vaihtoehto, kun haluatte

kertoa tuotteistanne ja palveluistanne•markkinoida koulutuksia, kursseja ja tulevia •tapahtumiatehdä täsmä- ja erikoistarjouksia asiantuntijoille•tavoittaa juuri oikean kohderyhmän ja alan •avainhenkilötsaada uusia kontakteja ja asiakkaita•rekrytoida parhaat osaajat riveihinne•houkutella ammattilaiset kotisivuillenne.•

”Kampanja maksoi itsensä nopeasti takaisin. Sain parissa päivässä ensimmäisen tarjouspyynnön, joka johti merkittävään toimeksiantoon.”FT Ilkka Helander, Transland Oy

”Suorapostitus tavoitti oikean kohderyhmän ja antoi tapahtumallemme hyvän näkyvyyden. Tulokset olivat niin hyvät, että käytämme jatkossakin tätä kanavaa.”toimitusjohtaja Harri Köymäri, Hosmed Oy

LISÄTIETOJA ja VARAUKSET

irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908

HINNASTO Hintoihin lisätään alv 24 %.

• SuorapostitusKemianuutiskirjeen lukijoille 950 euroa

• SuorapostitusVerkkoviestin lukijoille 850 euroa

• Suorapostitusmolempienuutis- kirjeiden lukijoille pakettihintaan 1500 euroa

Kemian uutiskirjeen yli 3800 tilaajaa ovat kemian ja lähialojen päättäjiä ja ammattilaisia.

Verkkoviestinyli2400tilaajaaovatjätehuollonjaympäristönsuojelun ammattilaisia ja asiantuntijoita.

Arvoisa lukija,joko sinulle tulee Kemian uutiskirje ja UusiouutistenVerkkoviesti?

Tutustu ja tilaa:www.kemia-lehti.fi • www.uusiouutiset.fi

Uutiskirjeiden ilmoitukset ja suorapostituk-set mahdollistavat sen, että voimme tuottaa uutiskirjeet Teille veloituksetta!

14 1/2013KEMIA

Sikstuksen kappelin katto kertoo kävijöille Raamatun luomisker-tomuksen. Freskot esittävät muun mu-assa valon ja pimeän sekä taivaan ja veden erotusta ja Auringon, Kuun, Aatamin ja Eevan luomista.

151/2013 KEMIA

Sikstuksen kappelin

freskotuhmaavat aikaa Michelangelon maalaukset Sikstuksen kappelissa houkuttelevat

joka päivä kymmeniätuhansia ihmisiä ihailemaan maailmankuulua taidetta. Konservointi ja nykytekniikka auttavat freskoja uhmaamaan aikaa ja olosuhteita.

lopulla rakennetussa kirkossa oli jo ar-vostettujen taiteilijoiden, kuten Sandro Botticellin, töitä. Kun Julius tilasi sin-ne kattomaalausten sarjan maineikkaal-ta Michelangelo Buonarrotilta (1475–1564), hän tuli samalla luoneeksi tulevi-en aikojen huippunähtävyyden.

Taideteostensa ansiosta Sikstuksen kappelista on tullut yksi maailman tun-netuimmista kirkkorakennuksista ja mat-kailukohteista. Kun kappeliin oli alkuai-koina pääsy vain harvoilla ja valituilla, nykyään se kerää hurjat 25 000 kävijää päivässä.

Suosio on kaksipiippuinen asia. Vaik-ka pyhäkön pääoven eteen on sijoitettu satametrinen kuramatto ja turistien vaat-teita imuroidaan ennen heidän päästä-mistään sisään, ihmismassat tuovat mu-kanaan pölyä ja likaa.

”Muitakin ongelmia on havaittu”, ker-too vastaava konservaattori Ari Tan-huanpää Sinebrychoffin taidemuseosta.

”Freskoihin suunnatut tehokkaat va-laisimet esimerkiksi tuottivat niin paljon lämpöä, että maalausten pinnan liima-kerrokset alkoivat kutistua ja maali va-rista. Nyt lamput on vaihdettu sellaisiin, jotka eivät lämmitä.”

Kappelin lämpötilaolosuhteita muut-taa kuitenkin ihmispaljous. Vierailijoi-den mukana sisään tulee lisäksi kosteut-ta. Lämpötilaa ja kosteusprosenttia yri-tetään tekniikan avulla säädellä niin, että sisätiloihin saataisiin maalauksia ajatel-

Paavi Julius II:lla oli suuruudenhullu unelma, jonka toteutti ajan suurin tai-teilija.

Arja-Leena Paavola

Vuonna 1503 paaviksi nimitetty Julius II oli hieman suuruudenhullu mies, jon-ka visiot tavoittelivat taivasta. Onneksi, voisivat jälkipolvet sanoa.

Renessanssiajan henkeä edustanut Ju-lius halusi palauttaa Roomaan sen antii-kinaikaisen hohdon. Kristikunnan pää-kaupungissa toteutettiinkin hänen aika-naan useita merkittäviä taidehankkeita.

Paavin haaveena oli koristaa Vatikaa-nin palatsin Sikstuksen kappeli ennen-näkemättömän komeaksi. 1400-luvun

16 1/2013KEMIA

len ihanteellinen mikroilmasto. Laitteis-to suodattaa pois myös ulkoilman epä-puhtauksia.

Vaikuttava suoritus

Michelangelo oli 33-vuotias aloittaes-saan maalaustyönsä Sikstuksen kappe-lissa. Kun hän neljän vuoden kuluttua päätti urakkansa, kirkon kattoa koristi satojen neliömetrien laajuinen ällistyttä-vä taideaarre.

Sen vaikuttavin osa on nimeltään Luo-miskertomus, joka jakautuu useaan eril-liseen freskoon. Niistä tunnetuin on Aa-taminen luominen, joka on levinnyt maa-ilmalla monenlaisina toisintoina.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Michelangelo maalasi vielä kappelin alttariseinälle kuuluisan Viimeisen tuo-mionsa.

Taiteellisesti Michelangelo loi uutta, mutta tekniikassa hän turvautui vuosisa-toja vanhaan menetelmään, freskomaa-laukseen. Siinä värit levitetään kostealle kalkkilaastipinnalle, johon ne imeytyvät. Erillistä sideainetta, joka kuivalle maa-lattaessa kiinnittää pigmentit toisiinsa ja laastiin, ei freskoväreissä tarvita.

Maalin ja laastin kuivuttua hiilidiok-sidi reagoi kalkin kanssa, jolloin syntyy kalsiumkarbonaattia. Freskomaalauksen lopputulos on erittäin kestävä maalipin-ta.

Sikstuksen kappelin katon maalaami-nen olisi hankalaa nykyäänkin. Miche-

langelo teki työtään kynttilän valossa maaten selällään tarkoitusta varten ra-kennetuilla telineillä. Kostea ilma ja pu-revana puhaltanut pohjoistuuli saivat ai-kaan sen, että kirkossa oli talvisaikaan hyytävän kylmää.

”Koska kalkkipinnan on oltava kostea, suurikokoinen fresko pitää tehdä useassa

osassa. Laastikerros oli osattava levittää vain alueelle, jonka pystyy maalaamaan yhdessä päivässä”, Ari Tanhuanpää ku-vailee työn lisähaasteita.

”Laastin saumakohdista voi nähdä, mikä alue on tehty päivän aikana.”

Freskoissa on hämmästyttävän vähän taiteilijan työnsä aikana tekemiä korjai-

Aatami herää elämään Jumalan etusormen kosketuksesta Michelangelon kenties kuuluisim-massa työssä.Freskon värit olivat ennen viimeisintä konservointia nykyistä tummemmat. Konser-voinnissa paikkailtiin myös maalauksen halkeamia.

Alttariseinän valtavassa Viimeisessä tuomiossa on kuvattu lähes 400 ihmis-hahmoa.

Sikstuksen kappelin taiteeseen voi tutustua virtuaalisesti osoit-teessa www.vatican.va/various/cappelle/sistina_vr

171/2013 KEMIA

luja. Se selittyy Michelangelon käyttä-millä yksityiskohtaisilla, oikeaan mit-takaavaan tehdyillä piirrosmallikarton-geilla, jotka oli alapinnaltaan käsitelty liidulla. Kartonki asetettiin kostealle laastipinnalle, johon piirroksen äärivii-vat painettiin piikillä.

”Lisäksi Michelangelo hyödynsi me-netelmää, jossa piirrosmallin ääriviivat rei’itettiin, ja taiteilija jäljensi kuva-ai-heen ääriviivat töpöttelemällä hiilipölyä rei’ityksen läpi laastin pintaan.”

Aika muuttaa värejä

On mahdotonta tietää täsmälleen, miltä Michelangelon teokset näyttivät, kun ne 1. marraskuuta vuonna 1512 paljastet-tiin. Värit muuttuvat ikääntyessään väis-tämättä, joten on vaikea arvioida, kuin-ka kirkkaita, vaaleita tai tummia sävyjä mestari suosi.

Se kuitenkin tiedetään, että freskomaa-lauksessa voi käyttää vain väriaineita, jotka kestävät kalkin emäksisyyttä. Kaik-kein parhaiten siihen soveltuvat kalsium-karbonaattivalkoinen, luumusta, erilaiset okrat, luonnonumbra, lapis lazuli eli ult-ramariininsininen sekä maavihreä.

Maalikerrosten analysointi on paljasta-nut, että Michelangelo käytti aina puhtai-ta värejä. Murretut sävyt hän sai aikaan valmistamalla useita ohuita, päällekkäi-siä lasuureja. Hänen valitsi myös hyvin tarkasti kaikki käyttämänsä materiaalit pigmenteistä kalkkilaastiin.

”Kalkkilaastiksi hänelle kävi vain kal-kin ja pozzolana-saven sekoitus. Hän myös vältti sellaisia väriaineita, jotka on parempi sivellä kuivalle kalkkilaas-tille.”

Esimerkiksi hiilimustaa Michelangelo käytti harvoin ja hyödynsi varjokohdissa sen sijaan vastavärejä.

Teosten sävyjä ovat muuttaneet myös olosuhteet, joita maalaukset ovat joutu-neet kestämään viisi vuosisataa. Siks-tuksen kappelin katon tiedetään vuo-taneen, ja jo Michelangelon aikalainen Giorgio Vasari kertoo kirjoituksissaan, kuinka laastikerros alkoi homehtua, kun maalausurakasta oli valmiina vasta kol-mannes.

”Tämä johtui siitäkin, että Michelan-gelon käyttämä laasti kuivui erittäin hi-taasti”, Tanhuanpää kertoo.

”Toisaalta hidas kuivuminen edesaut-toi freskojen vahvaa kiinnittymistä.”

Kosteus on kuitenkin ongelma, joka vaurioittaa freskoja eniten. Se synnyttää erilaista biologista kasvustoa ja aiheuttaa kemiallisia muutoksia. Niitä voi näkyä esimerkiksi atsuriitinsinisessä, joka saat-taa kosteissa olosuhteissa muuttua vihre-äksi malakiitiksi. Muutoksia väriaineissa saa aikaan myös valo, jonka ultravioletti-säteily haalistuttaa.

Pian freskojen valmistumisen jälkeen maalausten pintaan kulkeutui seinän ra-kenteista suoloja, jotka kiteytyivät val-keiksi, peittäviksi läiskiksi.

”Läiskiä yritettiin tehdä läpinäkyvik-si levittämällä freskojen pintaan liimaa, vahoja ja eläinrasvoja, jotka kuitenkin vähitellen tummenivat. Tahmeaan lii-mapintaan tarttui vielä lisää likaa”, Tan-huanpää kuvailee.

Vuosisatojen vieriessä freskoihin jätti-vät jälkensä myös kynttilöiden polttami-sesta syntynyt noki, lintujen jätökset ja suurkaupungin saasteet. Maalausten vä-rejä ovat lisäksi tummentaneet korjailut, joita niihin on eri vaiheissa tehty.

Pelastuksena konservointi

Kappelin maalauksia on toki myös kun-nostettu useaan otteeseen. Jo 1600-luvul-la freskoja puhdistettiin oikeaoppisesti vehnäleivän sisuksella. Lisäksi maalaus-ten pintaan siveltiin aina uusia liima- ja lakkakerroksia vuosisadasta toiseen.

Moderneja menetelmiä hyödyntänyt teosten suurkonservointi toteutettiin vuosina 1981–1994.

”Viimeisimmässä konservoinnissa puhdistettiin freskoihin lisätyt liimaker-rokset ensin vedellä ja sitten hauteilla, jotka koostuivat ammoniumbikarbonaa-tista, natriumbikarbonaatista, vedestä ja karboksimetyyliselluloosasta”, Ari Tan-huanpää kertoo.

Freskoista löytyi myös vähäisiä maa-

Michelangelon harjoitelma Sikstuksen kappelin kattomaalausta varten on hel-mikuun puolivälistä alkaen esillä Sine-brychoffin taidemuseossa Helsingissä.

Sine

bryc

hoffi

n ta

idem

useo

Michelangelo muistetaan paitsi maala-rina myös kuvanveistäjänä, arkkitehtina ja runoilijana. 60-vuotiaan renessans-sineron ikuisti tämän taiteilijakollega Jacopino del Conte.

linhilseilyjä. Ne kiinnitettiin erilaisilla synteettisillä liima-aineilla, kuten maa-lauskonservoinnissa yleisesti käytet-tävällä Paraloid B 72 -akryylihartsilla. Kohdat, joissa laasti oli irtoamassa, kiin-nitettiin PVC-PVA-liimalla.

Konservaattorit ovat sittemmin saa-neet osakseen myös arvostelua. Heidän on väitetty tulkinneen liian yksioikoi-sesti, että Michelangelo käytti ainoas-taan aitoa freskotekniikkaa, vaikka tai-teilija muutamassa paikassa itse asiassa maalasi al secco eli kuivalle pinnalle, ja poistaneen tämän originaalityötä ”pääl-lemaalauksena”.

”Konservoinnista vastanneet asian-tuntijat ovat kuitenkin vakuuttaneet, että kaikki Michelangelon sekkotekniikalla maalaamat alueet oli tunnistettu ja suo-jattu edeltä käsin, eikä mitään alkupe-räistä menetetty.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com

Michelangelo saapuuSinebrychoffilleSinebrychoffin taidemuseon kevät-kauden näyttelyssä Michelangelo ja Sikstuksen kappeli on nähtävillä taiteilijan omakätisiä piirustuksia, jotka liittyvät maalausten suunnit-teluun. Lisäksi esillä on taideteok-sia ja muita esineitä, jotka esittele-vät Michelangelon työtä ja elämää. Teokset ovat peräisin Michelange-lon nimikkomuseosta Casa Buonar-rotista Italian Firenzestä.

Näyttely on avoinna 15.2.–19.5.2013.

www.sinebrychoffintaidemuseo.fi

18 1/2013KEMIA

AJANKOHTAISTA

Marja Saarikko

Oman genominsa selvittäminen ei enää ole pelkästään rikkaiden etuoikeus.

”Perimän selvittämisen hinta on pu-donnut 10 prosenttia vuodessa kymme-nen viime vuoden ajan”, kertoo profes-sori Olli Kallioniemi Suomen molekyy-lilääketieteen instituutista FIMM:stä.

Kallioniemen mukaan yhden ihmisen koko perimän selvittäminen vie nykytek-niikoilla vain pari päivää ja maksaa pa-rituhatta euroa.

Yksilön geenitietoja hyödynnetään etenkin henkilökohtaisessa lääketietees-sä, jossa tavoitteena on antaa potilaalle oikea lääke oikeaan aikaan sen sijaan, et-tä sopivaa lääkitystä etsittäisiin monien, turhienkin kokeilujen kautta.

Syövän ja autoimmuunisairauksien hoidossa onkin lähivuosina luvassa suu-ria mullistuksia. Reuma ja MS-tauti on jo pilkottu alaryhmiin geenitiedon pe-rusteella.

Kallioniemen mukaan täsmähoidot ovat Suomessa jo nyt osa arkea, ja nii-den käyttö kasvaa voimakkaasti kohti vuotta 2020.

”Tavoitteena on viedä suomalaista ter-veydenhuoltoa kohti yksilöllisiä hoitoja ja nostaa Suomi henkilökohtaisen lää-ketieteen kärkimaaksi maailmassa”, hän sanoo.

Mahdollisuudet tähän ovat hyvät, sil-lä meillä on vahvaa tutkimusosaamista. Tutkimustoimintaa edesauttaa muun mu-assa FIMM:ssä hiljattain käyttöönotettu uusi näytesäilytysjärjestelmä, jonka ka-pasiteetti on alkuvaiheessa 480 000 näy-teputkea. Hartaasti odotettu biopankkila-kikin astuu voimaan syyskuussa.

Kansantautien riskigeenit selville

Geenitutkimuksessa tapahtuu juuri nyt paljon. Esimerkiksi tärkeimpien kan-santautien riskeihin vaikuttavat geenit ovat löytymässä, kertoo FIMM:n lisäksi Sanger-instituutissa Isossa-Britanniassa

”Seuraava Nokia löytyi jo”

Suomi matkalla henkilökohtaisenlääketieteen kärkimaaksi

ja Harvardin yliopistossa Yhdysvallois-sa työskentelevä professori Aarno Pa-lotie.

”Tulevaisuudessa geenit auttavat kor-kean tai matalan sairastumisriskin tun-nistamisessa, ja myös tautiluokitusten toivotaan menevän geenitiedon ansiosta uusiksi”, Palotie sanoo.

”Esimerkiksi 40-vuotiaiden miesten terveystarkastuksessa otetuista verinäyt-teistä voitaisiin normaalien selvitysten lisäksi määrittää myös perinnölliset ris-kitekijät.”

Mitä enemmän ihminen tuntee geneet-tisiä riskejään, sitä enemmän niitä on mahdollista tasata omilla elintavoillaan.

Yksilölliseen lääketieteeseen erikois-tuneen professori Jonathan Knowlesin mukaan Britanniassa sairastuu syöpään

Jouk

o Si

ro

FIMM:n johtaja, professori Olli Kallioniemi vetää tutkimusryhmää, joka pyrkii ymmär-tämään leukemian ja muiden syöpien syntyä molekyy-litasolla. Lisäksi tutkijat kehittävät syöpiin potilaskoh-taisesti räätälöityjä hoitoja.

noin joka kolmas kansalainen jossain elämänsä vaiheessa.

”Neljä kymmenestä syöpätapauksesta olisi kuitenkin mahdollista estää terveel-lisempien elämäntapojen avulla.”

Tärkeimmät keinot pidempään elä-mään ovat jokaiselle tuttuja.

”Lopeta tupakointi, liiku säännöllises-ti, syö terveellisesti ja vältä auringonot-toa.”

Knowlesin mielestä Suomessa ei tar-vitsisi enää pohtia, mistä löytyy seuraava Nokia, sillä asia on jo tiedossa: biopank-kitoiminnalla ja henkilökohtaisella lää-ketieteellä on meillä ”valtavat mahdol-lisuudet”.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja@sanasaari.fi

Tulevaisuuden potilas saa yksilöllistä hoitoa, joka perustuu hänen perimäänsä. Lääketiede muuttuu yhä henkilökohtaisemmaksi muun muassa biopankkitoiminnan ansiosta.

191/2013 KEMIA

Sekvensointiyksikön päällikkö Pekka Ellonen tiimeineen siirtää vanhentunutta laitteistoa pois uuden tieltä. THL:ssä ja FIMM:ssä tuotettiin vuosina 2003–2010 noin miljoona sekvensointia eli perimän emäsjärjestyksen selvitystä. Nykylaittein sama määrä syntyy minuuteissa.

Jouk

o Si

ro

Geenitiedon tuleminen jokaisen kan-salaisen ulottuville tuo yhteiskunnalle myös haasteita. Tieto riskistä sairastua vakaviin tauteihin ei ole mukavaa kuul-tavaa. Testitulosten tulkinta ei onnistu maallikolta eikä ole yksinkertaista lää-kärillekään.

Ongelmia voi syntyä myös vakuu-tuskäytännöissä. Mitä jos tulevaisuu-den vakuutusyhtiö vaatii hakijaa sel-vittämään ensin geneettisen riskiprofii-linsa? Tai jos Kela-kortti korvataankin perimän sisältävällä FIMM-kortilla?

Kun FIMM tarjosi tiedotustilaisuu-dessaan toimittajille mahdollisuuden selvittää sydän- ja verisuonitautien ge-neettistä riskiprofiiliaan, kymmenkunta tarttui tilaisuuteen.

Oma testitulos sai hymyn hyytymäänNäytteen antaminen oli helppoa. Puo-

len minuutin syljeskelyn jälkeen putki oli viivaan asti täynnä, ja sen saattoi sul-kea kirjekuoreen.

Kun testitulos parin päivän päästä ker-rottiin, hymy ei enää ollutkaan herkäs-sä. Oma riskipallukka komeili kaavios-sa kärkisijoilla muiden tuloksiin verrat-tuna.

Kotimatkalla bussissa mieliala vaihte-li epäuskosta ahdistukseen. Tuntoja oli pakko purkaa lähipiirille: ”Apua, minul-la on lähes kaksinkertainen riski sairas-tua sydän- ja verisuonitauteihin!”

Testiin kuului myös elintapojen kar-toittaminen. Mutta se osio tuntui siinä vaiheessa sivuseikalta.

Pahimman järkytyksen hellitettyä oli

aika tutustua testiin tarkemmin. Sillä sel-vitettiin yleisiä geneettisiä riskitekijöitä, ei harvinaisia muutoksia, joilla on suuri merkitys sairastumiseen.

Geneettisiä riskitekijöitä on jokaisella meistä, osalla vähemmän, osalla enem-män. Korkeimman riskin luokkaan, jossa tilastollinen sairastumisriski on kaksin-kertainen, kuuluu kymmenesosa suoma-laisista eli puolisen miljoonaa ihmistä, minä mukaan lukien.

Kokonaisriski arvioidaan kuitenkin laskemalla yhteen elintapojen ja geneet-tisen riskin vaikutus. Terveellisesti elävä innokas lenkkeilijä on siis vahvoilla tais-telussa sydäntauteja vastaan.

Marja Saarikko

20 1/2013KEMIA

SÄHKEITÄ Pinteco sulautui

YTM-IndustrialiinPinnoitteiden mittaus- ja testauslaitteita sekä annostelu- ja lii-mausjärjestelmiä toimittava Pinteco Oy on sulautunut YTM-Industrial Oy:öön. Yritysten yhdistyminen tapahtui vuodenvaih-teessa. Pintecon tuotevalikoima säilyy ennallaan, ja yhtiö jat-kaa edelleen entisissä toimitiloissaan Vantaan Petikossa.

Neste Jacobsin veriplasma- osaamista Etelä-AfrikkaanNeste Jacobs toimittaa eteläafrikkalaiselle veriplasmafrakti-ointiyhtiölle National Bioproducts Institutelle (NBI) tuotannon suunnittelu-, hankinta-, asennus- ja kvalifiointipalveluja. NBI

UUTISIA

Suomessa kuollaan tulipalois-sa, myrkytyksiin ja kaatumisiin useammin kuin muualla länsi-maissa.

Asia ilmenee yhdysvaltalais-ten tutkimuslaitosten National Research Councilin ja Institu-te of Medicinen selvityksestä, jossa selvitettiin ennenaikais-ten kuolemien määriä ja käytiin läpi yhteensä seitsemäntoista elintasoltaan vertailukelpoisen maan kuolinsyytilastot.

Suomi sijoittui onnettomuus-kuolemien määrässä listan kär-kimaaksi. Onnettomuudet myös johtavat meillä kuolemaan suh-teessa useammin kuin verrok-kimaissa. Väkivaltaisten kuole-mien osalta Suomi oli vertailun kakkonen heti Yhdysvaltojen jälkeen.

Syrjäytyminen näkyy kuolintilastoissa

Amerikkalaistutkijat eivät ana-lysoineet suomalaissijoitusten syitä. Sen sijaan heidän suoma-laiset kollegansa ovat jo ryh-tyneet taustoittamaan Suomen huonoa menestystä 17 maan vertailussa.

Palokuolemat, hukkumiset ja myrkytykset johtuvat suo-malaisasiantuntijoiden mukaan ennen muuta syrjäytyneiden ihmisten alkoholinkäytöstä ja asenteista.

Onnettomuudet tappavatsuomalaismiehiä Suomalaiset kuolevat erilaisiin onnettomuuksiin

selvästi useammin kuin muut länsimaalaiset, kertoo tuore selvitys. Myös väkivalta on meillä yleinen kuolin-syy. Turmien osasyynä on tavallisesti alkoholi.

Scan

stoc

kpho

to

Tilastokeskuksen kuoleman-syytilaston mukaan suurin osa meillä tulipaloissa menehty-neistä, saunaan tuupertuneista, kylmyyteen kuolleista tai huk-kuneista miehistä on ollut hu-malassa. Alkoholi selittää Suo-men huonoa sijoitusta myös myrkytyskuolemien vertailus-sa, ja viina on usein selittävä-nä tekijänä myös väkivaltaisissa kuolemissa.

Eniten suomalaisia tappava onnettomuustyyppi ovat kuiten-kin kaatumiset. Suomi nousee amerikkalaisselvityksessä myös

kaatumis- ja putoamiskuolemi-en ykkösmaaksi, mitä on vai-keampi selittää. Syyksi suo-malaisten taipumukseen kuolla kaatumalla ei kelpaa alkoholi, sillä Tilastokeskuksen mukaan valtaosa kaatuneista on ollut selvin päin.

Osatekijänä Suomen ykkössi-joituksiin vertailukategorioissa saattaa olla se, että yhdysvalta-laistutkijat käyttivät kartoituk-sessaan Maailman terveysjär-jestön WHO:n tilastoja vuodel-ta 2008.

Vuosi sattui Suomen kannal-ta olemaan kehnoin mahdolli-nen, sillä meillä kuoli tuolloin alkoholiin peräti 522 henkeä, ja myös muiden päihteiden ja aineiden aiheuttamat myrky-tyskuolemat olivat huipussaan.

Tulipaloissa kuolee Suomessa joka vuosi kymmeniä ihmisiä. Myös myrkytykset ja muut onnettomuudet ovat meillä yleisempi kuolinsyy kuin muualla länsimaissa.

Tilanne on sittemmin hieman parantunut.

Jenkit kuolevat ylipainoon

Suomen lisäksi myös Yhdys-vallat erottui tutkimuksessa en-nenaikaisten kuolemien maana. Vertailu osoitti, että amerikka-laiset kuolevat nuorempina kuin ihmiset lähes kaikissa muissa korkean elintason maissa.

Tilanne on tutkijoiden mu-kaan pahentunut jo kolmen vuosikymmenen ajan. Amerik-kalaisten elämä ei ole pelkäs-tään lyhentynyt, vaan myös hei-dän terveydentilansa on johdon-mukaisesti koko elinkaaren ajan huonompi kuin muualla.

Amerikkalaiset menehtyvät muita useammin ylipainon ai-heuttamiin sairauksiin, väkival-taan ja auto-onnettomuuksissa.

Ylipainolle ei ole tutkimuk-sissa löydetty yhtä ainoaa seli-tystä, mutta osasyynä väestön jatkuvaan lihomiseen pidetään muun muassa autoilua. Yhdys-valtain kaupungit on rakennet-tu yksityisautoilun varaan, mi-kä vähentää arkiliikuntaa auto-maattisesti.

Väkivaltakuolemien osalta USA:n sijoittuminen ykköseksi ei ollut yllätys.

Amerikkalaistutkijat pitävät maansa tilannetta hyvin huo-lestuttavana. He arvioivat, että kansalaisten ennenaikaiset kuo-lemat ja huono terveys aiheutta-vat maan kansantaloudelle mer-kittävää haittaa.

Arto Jokinen

on voittoa tavoittelematon yritys, joka valmistaa lääketuotteita ve-riplasmasta proteiinifraktioinnin avulla.

Neste Jacobsin osaaminen plasmafraktioinnin perusteissa ja käytännössä on tehnyt suomalaisyhtiöstä alan johtavan palve-luntarjoajan.

Vaarallisten aineiden käsittely yhtenäistyyKolme tuoretta asetusta tarkentaa vaarallisten kemikaalien ja nestekaasun käsittelyä ja varastointia ja yhtenäistää teollisuus-laitosten valvontaan liittyviä hallinnollisia menettelyjä. Säännökset puuttuvat etenkin kemikaali- ja nestekaasulaitosten sijoittamiseen ja onnettomuuksiin varautumiseen. Kuluttajille suunnatusta liit-teestä löytyvät nestekaasun pienkäyttöön liittyvät määräykset.

Pienten kudosnäytteiden otto ja kuljetus on pian mahdollista il-man työntekijöiden altistumista terveydelle haitalliselle formal-dehydille. Näin kertoo liiketoi-mintapäällikkö Jarmo Dufva Sarstedt Oy:stä, joka tuo Suo-meen tanskalaisen Hounisen kehittämän suljetun näytteenot-tojärjestelmän.

”Uusi järjestelmä on saa-nut erittäin hyvän vastaanoton Tanskassa. Tätä nykyä se on jo

Suljettu järjestelmä parantaa kudosnäytteenoton turvallisuutta

pakollinen valtion laboratori-oissa.”

Uutuuden suosio perustuu työturvallisuuteen. Nykyisin potilaiden kudosnäytteet ote-taan avoimiin näytepurkkeihin, jotka sisältävät formaliinia eli formaldehydin vesiliuosta. Al-tistumista tapahtuu sairaaloiden ja terveyskeskusten näytteenot-totiloissa, leikkaussaleissa, kul-jetuksessa ja laboratorioissa.

”Laboratorioon saapuvat näy-

Leikkaussalien henkilökunta altistuu jokapäiväisessä työssään haitalliselle formaldehydille.

Suljetussa järjestelmässä näytteenottaja vetää formalii-nin näyteputkeen katkaistavan männän avulla.

Hou

nise

n

Scan

stoc

kpho

to

tepurkit voivat olla yltä päältä formaliinissa, jos yksikin kork-ki on kierretty huonosti kiinni. Pahimmassa tapauksessa näyt-teet sekoittuvat toisiinsa purk-kien auettua. Uusi järjestelmä estää näytteiden sekoittumisen, koska se ei toimi, ellei putki ole tiukasti suljettu.”

Formaldehydi on myrkyllis-tä, ärsyttävää ja ihoa herkistä-vää. Altistuminen sille voi aihe-uttaa allergisen kosketusihottu-man tai astman. Yhdysvallat on luokitellut formaldehydin karsi-nogeeniksi, ja vastaava prosessi on käynnissä EU:ssa.

Formaldehydiä käytetään useilla toimialoilla, esimerkik-si tekstiili- ja puusepänteolli-suudessa, ja sille voi altistua niin työssä kuin kotona. Työ-terveyslaitoksen mukaan suu-rimmat ilman formaldehydipi-toisuudet on mitattu Suomes-sa patologian laboratorioissa ja sairaaloissa, joissa ne voi-vat ylittää HTP-arvot eli hai-tallisiksi tunnetut pitoisuudet.

Pienten näytteiden käsittelyyn

Suljetussa järjestelmässä näy-teputki kierretään kiinni adap-teriin, josta formaliini vedetään katkaistavalla männällä put-

keen. Tuotespesialisti Susanne Latvalan mukaan järjestelmä on kehitetty pienten, neliösent-timetrin luokkaa olevien kudos-palojen ja esimerkiksi leikattu-jen luomien käsittelyyn.

”Tuhannet työntekijät joutu-vat Suomessa tekemisiin tällais-ten näytteiden kanssa. Esitte-lemme uutuutta Labquality-päi-villä helmikuussa ja lähdemme sen jälkeen kierrokselle sairaa-loihin ja terveyskeskuksiin.”

Leena Laitinen

VUoDEN 2013 AIKATAULUT JA oSATEEMAT

KEMIA-LEhDEN III-KANNESSAKEMIA

Kemi

Olipa laboratorioanalyysien tarpeesi suuri tai pieni, ota ensin yhteys Nab Labs Klinikkaan!

22 1/2013KEMIA

UUTISIA

Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osastossa on vihitty käyttöön maailman ensimmäinen yliopistossa toi-miva jatkuvatoiminen koeri-kastamo.

Minipilot-mittakaavan lai-tos muodostaa ainutlaatuisen ympäristön kaivannaisalan ko-keelliseen tutkimukseen. Rikas-tamo on pienoiskopio Pyhäsal-men malmikaivoksen rikastus-prosessista. Sen 14 metriä pitkä prosessilaitteisto kattaa kaivos-toiminnan koko rikastusketjun.

Yliopistossa vuodesta 2007 toiminut vuorialan koulutus- ja

Viime vuonna 130 vuotta täyt-tänyt kaasuyhtiö Woikoski juh-lii rakentamalla jo kymmenen-nen vetylaitoksensa. Se nousee Kokkolan Suurteollisuusalueel-la, jossa toimii ennestään yhtiön hiilidioksiditehdas.

Vetytehdas palvelee paitsi Woikosken nykyisiä asiakkaita myös yhtiön omia tulevaisuu-dennäkymiä markkinoilla, joil-la vety toimii muun muassa au-tojen energialähteenä.

Woikoski rakentaa samalle alueelle myös ilmatislaamon, joka valmistaa happea, typpeä ja argonia teollisuuden ja ter-veydenhuollon tarpeisiin. Kok-

Woikoskella on Suomessa pian yhdeksän ilmakaasutehdasta.

Woi

kosk

i Oy

Kaasuyhtiö Woikoski investoi Kokkolaan

Hilk

ka S

andb

erg

Koerikastamon vihkivät käyttöön johtaja Diego Areces (vas.), Oulu Mining Schoolia vetävä professori Leena Yliniemi ja maa-kuntajohtaja Pauli Harju.

Oulun yliopistoonmalmin koerikastamo

tutkimusverkosto Oulu Mining School vahvistaa rikastamon myötä asemaansa kansainväli-senä kaivosalan rikastusteknii-kan osaajana.

Koerikastamon avulla voi-daan myös keventää kaivosvi-ranomaisten, kuten Geologisen tutkimuskeskuksen, hallinnol-lista taakkaa kaivoshankkeiden arvioinnissa, sillä tuotantopro-sessit voidaan pitkälti mallintaa siinä.

Rikastamossa tutkitaan aluk-si kuparirikastetta. Myöhemmin siinä on mahdollista analysoida esimerkiksi sinkki- ja pyriittiri-kasteita.

kolan-investoinnin yhteisarvo on noin 35 miljoonaa euroa.

Yhtiön tämän vuoden sat-sauksiin kuuluvat myös Pirk-kalaan rakennettavat uusi nes-tekaasun täyttöasema ja haju- hapen täyttöasema. Lisäksi Woikoski laajentaa Järvenpään täyttöasemaansa uusille kaasu-seoksille.

Woikoski on vuonna 1882 perustettu perheyritys, joka tuottaa jo neljännessä polvessa teollisia, lääkkeellisiä, elintarvi-ke- ja erikoiskaasuja sekä myy hitsausalan tuotteita. Yrityksel-lä on yhdeksän toimipaikkaa ja 170 jälleenmyyjää.

SÄHKEITÄ Jyväskylässä jo

23:s kesäkouluSuomen vanhimpiin kesäkouluihin kuuluva Jyväskylän kan-sainvälinen kesäkoulu järjestetään tänä vuonna jo 23:nnen kerran. 7.–23. elokuuta 2013 pidettävä kesäkoulu tarjoaa luonnontieteiden ja informaatioteknologian loppuvaiheen opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille yli 20 kurssia. Jyväsky-lään odotetaan satoja opiskelijoita eri puolilta maailmaa.

Jyväskylän kesäkoulu on historiansa aikana järjestänyt yli 400 kurssia, joilla on esiintynyt 700 luennoitsijaa ja joille on osallistunut 6 000 opiskelijaa.

Polttolaitosten päästöjä vähennetään asteittainSuurten polttolaitosten on ryhdyttävä pienentämään rikki-dioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjään. Valtioneuvos-ton siirtymäsuunnitelman mukaan laitoksille asetettavat päästöjen enimmäismäärät vähenevät lineaarisesti vuo-desta 2016 vuoteen 2019. Suunnitelman avulla on määrä varmistaa, että laitokset noudattavat 1. heinäkuuta 2020 alkaen EU:n päästödirektiivin rajoja.

Siirtymäsuunnitelma koskee polttoaineteholtaan vähin-tään 50 megawatin polttolaitoksia. Niitä on Suomessa yh-teensä 74, joista 10 on kaasuturbiineja.

Kemira myytoimintojaanKemira myy ChemSolutions-yhtiönsä elintarvike- ja lää-keteollisuuden liiketoiminnot sekä asetaattipohjaisten kemikaalien liiketoiminnon yhdysvaltalaiselle Niacetille. Kauppahinta on 82 miljoonaa euroa. Kaupan myötä Nia-cetille siirtyy 90 työntekijää.

ChemSolutionsin muut toiminnot, muun muassa ke-mikaali-, rehu- ja jäänpoistoliiketoiminnot, jotka liittyvät muurahaishapon tuotantoon Oulussa, jäävät Kemiralle.

Kauppa on osa Kemiran strategiaa, jonka mukaan se keskittyy veden hallinnan tuotteisiin ja sovelluksiin.

SÄHKEITÄ

23KEMIA1/2013

Berner Oy on saanut Suomen työelämäpalkinnon. Tunnus-tuksen myöntää Työelämä-palkinnon rahasto, jonka ovat perustaneet sosiaali- ja ter-veysministeriö sekä Suomen it-senäisyyden juhlarahasto Sitra. Palkinto jaetaan toiminnasta tai innovaatiosta, joka on tukenut ikääntyneiden työhyvinvointia ja työssä jatkamista tai työllis-tymisedellytyksiä.

Bernerillä on senioriohjel-ma, jossa huolehditaan etenkin ikääntyvien työntekijöiden hy-vinvoinnista. Ohjelman tulok-sena vanhuuseläkkeelle siirty-misikä on noussut yhtiössä 63,6 vuoteen.

Ohjelmaan pääsevät mukaan

Lappeenrannan teknillisen yli-opiston (LUT) kampukselle ra-kennetaan Suomen suurin au-rinkovoimala.

Voimalan aurinkopaneelien pinta-alaksi tulee noin 1 500 neliömetriä. Osaan paneeleis-ta asennetaan kääntölaite, joka suuntaa ne kohti aurinkoa. Lait-teen ansiosta paneelien kerää-män energiamäärän arvioidaan kesäaikaan lisääntyvän 20–40 prosenttia. Voimalan piikidepa-neelit sijoitetaan yliopiston etu-pihalle ja rakennusten katoille.

220 kilowatin voimalasta tu-

Vesa

Lai

tinen Lappeenrantaan Suomen

suurin aurinkovoimala

Berner Oy saityöelämäpalkinnon

Min

na M

aria

Kur

jenl

uom

a

Palkinnon toimi-tusjohtaja George Bernerille luovutti pääministeri Jyrki Katainen. Tunnus-tusta olivat vastaan-ottamassa myös luottamusmies Pasi Nurminen (vas.) ja henkilös-töpäällikkö Heli Rissanen (toinen vas.).

myös muun muassa terveystar-kastukset, työkykyohjelmat ja seniorivapaat, joita 58–60-vuo-tiaat voivat pitää viisi ja yli 60-vuotiaat kahdeksan päivää vuodessa. Vapaiden ehtona on, että työntekijä osallistuu fyysis-

tä toimintakykyä ylläpitävään ohjelmaan.

Berner Oy on muun muassa teknokemian ja terveyden alal-la toimiva, vuonna 1883 perus-tettu perheyritys, joka työllistää noin 530 henkeä.

lee osa LUT:n Vihreää kampus-ta, johon kuuluu myös muun muassa 20 kilowatin tuuli-voimala, älykäs sähköverkko ja sähköajoneuvoja. Voimala tuottaa aurinkosähköä vuosit-tain noin 160 megawattituntia, jonka LUT hyödyntää omassa käytössään.

Valmistuttuaan aurinkovoi-mala toimii myös tutkimus- ja opetuslaboratoriona, jossa sel-vitetään muun muassa aurinko-kennojen verkkoliityntöjen to-teutusta ja toimivuutta.

KK VJ

KK VJ.fi

emikaaleja kestävä iintoaineita keräävä iemäri-ärjestelmä

www.KKVJ.fiasiakaspalvelu@kkvj.fi+358 400 164 594

Laboratorioille suunniteltu KKVJärjestelmä tarjoaa ratkaisun

kemikaali- ja kiintoainepitoistenjätevesien turvalliseen

viemäröintiin

Käyttökohteet:- Laboratoriot - Tutkimuslaitokset- Sairaalat ja klinikat- Lääkeyritykset- Yliopistot ja korkeakoulut- Koulut ja lastentarhat- Teollisuus

55 vuotta täyttäneet. He laati-vat yhdessä esimiehensä kanssa työurasuunnitelman, joka sisäl-tää arvioinnin työtehtävien, työ-aikajärjestelyjen ja työolosuh-teiden muutosten tarpeesta.

Senioriohjelmaan kuuluvat

SÄHKEITÄ Biohitille jakelija Kiinaan

Bioteknologiayhtiö Biohit on allekirjoittanut jakelijasopi-muksen kiinalaisen GrandPharma Ltd:n kanssa. Sopi-mus kattaa Biohitin Acetium-valmisteen markkinoinnin ja jakelun Kiinassa.

Suomalaisyhtiö solmi hiljattain myös lisenssisopimukset kanadalaisen Xedition Pharmaceuticalsin ja eteläamerik-kalaisen PreGalenican kanssa.

Acetium-kapselit vähentävät altistumista asetaldehydil-le, joka on syöpää aiheuttava aine. Kapselit on tarkoitettu muun muassa haponestolääkkeiden käyttäjille ja henkilöil-le, joilla on mahalaukun limakalvon vaurion ja toimintahäi-riön aiheuttama hapoton maha.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kuluu vuosittain yli 7 000 megawattituntia sähköä. Osa ostosähköstä voi-daan pian korvata itse tuotetulla aurinkosähköllä.

24 1/2013KEMIA

Kemian vuoden valokuvakisan satoa

UUTISIA

Piia Raidan tutkielma jäästä on kuvattu Hollolan Työtjärvellä.

Turkulainen diagnostiikkateollisuuden raa-ka-ainetoimittaja HyTest jatkaa toimintaan-sa kasvu-uralla. Yrityksen liikevaihto nousi viime vuonna lähes 13 miljoonaan euroon. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 25 prosent-tia. Myös yhtiön kannattavuus parani enti-sestään.

Viennin osuus HyTestin myynnistä oli 96 prosenttia. Yhtiön suurin yksittäinen mark-kina-alue on edelleen Yhdysvallat 41 pro-sentin osuudellaan. Eniten kasvoi kauppa Kiinaan, joka on HyTestin toiseksi suurin vientimaa 13 prosentilla. Myös Saksan- ja Japanin-vienti kasvoi.

HyTest valmistaa monoklonaalisia vasta-aineita sekä antigeenejä pääasiassa erilais-ten laboratoriotestien avainkomponenteik-si. Suomalaisyritys on saavuttanut kansain-välisen markkinajohtajan aseman tiettyjen immunologisten reagenssien, kuten sydän-merkkiaineiden sekä influenssavasta-ainei-den, valmistajana.

DiagnostiikkatoimittajaHyTest jatkaa kasvuaan

Suomalaisyrityksen asiakkaita ovat diagnostiikkateollisuuden lisäksi myös kansainväli-set tutkimusryhmät.

251/2013 KEMIA

PIENI SUURI NANO Sarja kertoo sovelluksista, joita nanoteknologian tutkimus tuottaa.

Selluloosan nanomuodoistauutta potkua kansantalouteen Biopohjaisten raaka-aineiden

merkitys teollisuudessa kasvaa jatkuvasti. Yksi tulevaisuuden toivo on nanoselluloosa, josta voidaan valmistaa lähes mitä tahansa elektroniikan komponenteista keinotekoisiin verisuoniin.

Maija Pohjakallio

”Suomessa tulisi kehittää nanoselluloo-salle uusia hyödyntämiskohteita myös perinteisen puunjalostusteollisuuden ulkopuolelta. Koska nanoselluloosan valmistaminen on vain 2–5 kertaa kal-liimpaa kuin tavallisen selluloosan, sen sovellukset tuottavat suurimman lisäar-von”, sanoo kehitysjohtaja Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy:stä.

Selluloosaa pilkottiin ensi kerran na-nomuotoon Yhdysvalloissa ja Japanissa, joissa julkaistiin ensimmäiset aiheeseen liittyvät patentit 1980-luvun alkupuolis-kolla. Nanoselluloosan suurimpia teol-lisia tuottajia ovat tätä nykyä Japani ja Saksa. Suomessa UPM:lla ja Stora En-solla on esikaupallista valmistusta.

Potentiaalia nanoselluloosassa totises-ti on, todistavat tutkimuslaboratorioissa tehdyt kokeilut. Nanoselluloosan omi-naisuuksia voidaan räätälöidä tarpeen mukaan. Se voidaan valmistaa esimer-kiksi veteen liukenevaksi tai vettä hyl-kiväksi, ja siitä osataan tehdä kuituja, joiden vetolujuus on suurempi kuin va-luraudan.

”Painetun elektroniikan piirilevyt, superkondensaattorit, taipuvat koske-tusnäytöt, pakkausmateriaalit, tekstiili-kankaat, erilaiset komposiitit, ihmisen varaosat ja kudossiirteet sekä maalien, öljynporauksen, elintarvikkeiden, kos-metiikan ja lääkkeiden apuaineet”, Ny-berg luettelee esimerkkejä nanoselluloo-san käyttökohteista, joista osa tosin on vielä demoasteella.

Öljyn veroinen puu

Nanoselluloosan tuotanto onnistuu puun lisäksi muistakin kasviperäisistä kuiduis-ta, jopa maatalouden jätteistä. Yhteistä

erilaisille nanoselluloosatyypeille on, et-tä ne koostuvat rihma- tai sauvamaisista selluloosaosista, joiden jokin ulkoinen mitta on 1–100 nanometriä.

Nanoselluloosan biohajoavuus asettaa sen jalostajille omat haasteensa. Bak-teerikasvustot viihtyvät biopohjaisissa tuotteissa etenkin kosteissa olosuhteissa. Tulevaisuuden kännyköissä saattaa siis olla parasta ennen -päiväys tai ainakin pilaantumista estäviä säilöntäaineita.

Rohkeimmat visionäärit povaavat

puusta uutta öljyn veroista raaka-ainei-den lähdettä. Petri Nybergin pelkona on, että jos Suomessa ei synny oivaltavia nanoselluloosan sovelluksia, materiaali myydään alhaisen lisäarvon raaka-ainee-na ulkomaille, jolloin taloudellinen hyö-ty jää pieneksi.

”Uuden liiketoiminnan aikaansaami-sen edellytyksiä ovat avoimuus, eri toi-mialojen välinen yhteistyö ja koko ar-voketjun puhaltaminen yhteen hiileen”, Nyberg sanoo.

”Toivon, että Suomeen kehittyisi open innovation -tyylinen teknologia-alusta, jossa suuret ja pienet nanoselluloosaa valmistavat ja sen käytöstä kiinnostuneet yritykset ja tutkimuslaitokset toimisivat yhteistyössä.”

Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori, joka työskentelee tiedeviestintään erikoistuneena konsulttina Katme

Consulting Oy:ssa.maija@pohjakallio.com

Tietoa nanoselluloosansoveltajilleNano- ja mikroselluloosasovel-lusten kehittäjiä varten on julkais-tu opaskirja, joka löytyy verkosta osoitteesta www.jklinnovation.fi > Osaamiskeskusohjelma > Nano-teknologia. Oppaan on kirjoittanut erikoistutkija Heli Kangas VTT:stä.

Tammelin Tekla, Peresin Soledad, Tenhunen Tiia-Maria et al.:, Dense NFC films with several opportunities for additional functionalities, The 4th research seminar about cellulose nanofibrils, Trondheim, Norway, November 14–15, 2012.

Nanofibrilliselluloosa- eli NFC-kalvo voidaan räätälöidä vettä hylkiväksi. Kalvon paksuus on vain kymmeniä mikrometrejä, mutta vesi ei riko kalvoa, ja pisara pysyy kalvon pinnalla jopa ylösalaisin. Tiiviin, sileän kalvon pintaan voidaan painaa sähköäjohtavia kuvioita.

Kysy ensin meiltä • At your serviceVIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

ARWINA OY21560 Ollilapuh. (02) 484 960faksi (02) 484 9696arwina@arwina.fiwww.arwina.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Jäteliuottimien puhdistus

– Waste Solvent CleaningLiuottimet – SolventsOngelmajätteiden käsittely

– Hazardous Wastes Treatment

BANG & BONSOMER GROUP OYItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.com

BAYER OYTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 Turku

Espoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 2020etunimi.sukunimi@bayer.comwww.bayer.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjunta-

aineet – Crop Protection Agents and Control Substances

Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy

Teollisuuden raaka-aineet ja kemi-kaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum Pumps

BERGIUS TRADING ABPL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsSekoittimet – Mixers

For qualified wet milling & mixingLaadukkaaseen märkäjauhatukseen ja sekoitukseen

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

DOSETEC ExACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

26

CHEMATUR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

Vihreät sivut huomataan.

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

ERLAB DFS SASParc d’Affaires des PortesBP 40327104 Val de Reuil CedexFrancesales@erlab.netwww.captair.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPCR-työasemat – PCR WorkstationsVarastokaapit – Storage CabinetVetokaapit (hormittomat) – Fume

Hoods (Ductless)

FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 Vantaa

Asiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fi

FINEx OYSeppolantie 148230 Kotkapuh. (05) 2255 700faksi (05) 228 1180etunimi.sukunimi@finex.fiwww.finex.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsIoninvaihtohartsit – Ion Exchange

Resins

Tavaramerkit ja edustukset –Trademarks and RepresentativesFINEX

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.com

Muut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVernissakatu 101300 VantaaKangasvuorentie 1040320 JyväskyläElektroniikkatie 890590 Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING

Oy FINN-KASEI Ltd.FINN-KASEI OY LTD.Puotilantie 1 H 4400910 Helsinkipuh. (09) 32 80 800kimmo.heinonen@finn-kasei.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsCLP-konsultointi – CLP-consultingKemian logistiikan konsultointi –

Consulting of LogisticsREACH-konsultointi – REACH-

consulting

GEA PROCESS ENGINEERING OYKoivuhaankuja 201510 VantaaPL 33, 01511 Vantaapuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969info@gea-pe.fiwww.gea-pe.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – Evaporator

PlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid Bed

DryersSpray-kuivurit – Spray Dryers

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGEA NIRO

27

ELEKTROKEM OYPL 7100131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620faksi 010 296 2502info@elektrokem.fiwww.elektrokem.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHienokemikaalit – Fine ChemicalsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriovälineet – Laboratory

Equipment

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. (09) 565 3936faksi (09) 565 2536innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

Uudet tilaukset: irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908

Tietojen päivitykset:

leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850

www.kemia-lehti.fi > Ilmoitustiedot

Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!

Kysy ensin meiltä • At your serviceVIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

METSO AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 020 483 170faksi 020 483 171kari.karppinen@metso.comwww.metsoautomation.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsMittaus- ja säätölaitteet – Instru-

ments for Measurement and ControlProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation Systems

IS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 3570myynti@isvet.fiwww.isvet.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

28

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800faksi 09 8190 5855mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalytiikka – Analytics of

Elements Elektrodit – ElectrodesElohopea-analytiikka – Analytics of

ElementsIonikromatografit – Ion chromato-

graphspH- ja johtokykymittarit – pH and

conductivity measurement devicesPolarografit – PolarographsStabiilisuusmittarit – Stability

measurement devicesSpektroskopia – SpectroscopySähkökemian laitteet – Electrochemi-

cal equipmentTitraattorit ja annostelijat – Titrators

and dispensersTOC-analytiikka – TOC AnalyticsVoltametrit – Voltameters

PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Nikkarinkuja 502820 Espoo puh.09 2212 580 faksi 09 2212 585 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit

(XRF) – X-ray fluorescence spectro-meters (XRF)

Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD)

Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems

Näytteenvalmistus – Sample preparation

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

TULE MUKAAN VIhREILLE SIVUILLE –

SE KANNATTAA!

PERKINELMER LIFE AND ANALYTICAL SCIENCESPerkinElmer Finland OyMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305cc.nordic@perkinelmer.comwww.perkinelmer.com

Asiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAAS – AASAnnostimet, laimentimet ja pipetit

– Dispensers, Diluters and PipettesAtomiabsorptiospektrofotometrit

– Atomic Absorption Spectro- photometers

Biotekniikan laitteet – Equipment for Biotechnology

DMA – DMADNA-koettimet – DNA ProbesDSC – DSCElektroforeesitarvikkeet – Electro-

phoresis EquipmentFluorometrit – FluorometersICP – ICPICP/MS – ICP/MSImmunoanalysaattorit – Immuno-

analyzersImmunokemialliset reagenssit –

Immunochemical ReagentsInfrapunaspektrofotometrit –

IR-Spectrophotometers In vivo -kuvantamislaitteet – In vivo

Imaging Equipment

IR-mikroskoopit – IR MicroscopesIsotoopit – IsotopesKaasuanalysaattorit – Gas AnalyzersKaasukromatografit – Gas Chromato-

graphsKalorimetrit – CalorimetersKuoppalevylukijat – Well-Plate Readers Kuoppalevypesurit – Well-Plate Washers Kuvantamislaitteet – Imaging Equipment Laboratorioautomaatit – Laboratory

AutomationLuminometrit – LuminometersLähi-infrapunaspektrofotometrit –

Near-IR-SpectrophotometersMikroaaltomärkäpoltto – Microwave

Induced Wet CalcinationMikrotiitterilevyt – Microtiter PlatesMonileimalukijat – Multilabel ReadersNestekromatografit – Liquid Chromato-

graphsPipetointiasemat – Pipetting StationsPipetointirobotit – Pipetting Robots Polarimetrit – PolarimetersRadioaktiiviset reagenssit ja kemikaalit

– Radioactive Reagents and Chemicals Radioaktiivisuuden mittauslaitteet –

Analyzers for Radioactivity Detection Raman-spektrometrit – Raman Spectro-

metersRavistelijat ja sekoittimet – Shakers and

Mixers Termoanalysaattorit – Thermal

AnalyzersTGA – TGATMA – TMATutkimuskemikaalit ja reagenssit –

Research Chemicals and ReagentsUV/Vis-spektrometrit – UV/VIS-Spectro-

meters

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIBERNENPACKARD BIOSCIENCEPERKINELMER WALLAC

RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 73 C15140 Lahtipuh. 020 755 7800faksi 020 755 7911analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi

Vihreät sivut huomataan!• Jokaisessa painetussa lehdessä.• Jokaisessa uutis- kirjeessä.• Netissä www.kemia- lehti.fi Vihreät sivut

Lue lisää: www.kemia-lehti.fi

ilmoitustiedot.

Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi.

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continu-ous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity)

29

SOFTWARE POINT OYMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView

Vihreät sivut myös netissä.

Kysy ensin meiltä • At your serviceVIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle

– Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611nieppola@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

TEKNOS OYTakkatie 300370 HelsinkiPL 107, 00371 Helsinkipuh. (09) 506 091faksi (09) 5060 9503www.teknos.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKorroosionestoaineet ja -maalit

– Corrosion Preventing Materials and Paints

Maalit ja lakat – Paints and Lacquers

Puun pinnan suojausaineet – Wood Shieldings Materials

VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory

EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

WACKER-KEMI ABBox 2301510435 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

Vihreitä sivuja ei ohiteta.Lisätietoja ja hinnat: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot.

TRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527faksi (019) 514 619ilkka.helander@transland.fiwww.transland.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – Translation

services

30

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedotirene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850

Näin Vihreitä sivuja luetaan:

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

32 1/2013KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Suometsien ja turvemaiden lannoittaminen tuhkalla ei vahingoita vesistöjä, ilmenee Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkimuk-sesta. Tuhka ei aiheuta merkittäviä haital-lisia muutoksia valumaveden laadussa eikä muodosta riskiä alapuolisille vesistöille.

Sen sijaan tuhkalannoituksella voidaan lisätä suopuuston kasvua, tilavuutta ja haih-dutuskykyä. Samalla vähenee kunnostus-ojituksen tarve, ja suometsätalouden vesis-tövaikutusten hallinta paranee.

Sopivia kohteita tuhkalannoitukselle ovat typpirikkaat turvekankaat, jotka kärsivät kaliumin ja fosforin puutoksesta.

Tuhkasta huuhtoutuu veteen rikkiä ja ka-liumia sekä myös klooria, natriumia, kal-siumia ja magnesiumia. Helppoliukoisilla emäskationeilla ei tiedetä olevan haitallisia vaikutuksia vesistöissä.

Tuhkalle ominainen kalkitusvaikutus si-too raskasmetallit vaikealiukoiseen muo-toon. Sama koskee fosforia, joka vapautuu tuhkasta hyvin hitaasti. Tuhkalannoitus ei lisää myöskään typen huuhtoumia.

Energiantuotannossa syntyvä tuhka ja kuo-na halutaan hyödyntää entistä tehokkaam-min. Syksyllä startanneen Tuuli-tutkimus-hankkeen päämääränä on vaikuttaa tuhkan laatuun jo polttoprosessissa niin, että siitä saataisiin materiaalikierrätykseen tai jopa teollisuuden raaka-aineeksi kelpaavaa ma-teriaalia.

Tekes-rahoitteisen tutkimuksen tavoit-teena on myös pienentää kaatopaikoille si-joitettavan tuhkan määrää ja vähentää neit-

Tuhkalannoitus ei saastuta vesistöjä eikä myöskään marjoja tai sieniä.

Tuhkalannoitus sopiimyös suometsille

Muoveista noin 40 prosenttia käytetään pakkauksiin, joten pakkausalalla on erityi-set paineet vähentää öljyriippuvuutta.

Kohti sata-prosenttistabiomuovia

Käyttökelpoista tuhkaa saadaan muun muassa Jyväskylän Keljonlahden voimalasta.

VTT on kehittänyt menetelmän, jonka avulla PGA-muovin monomeeria eli gly-kolihappoa voidaan tuottaa biopohjaisesta raaka-aineesta entistä tehokkaammin. Bio-muovisissa pakkauksissa nykyään käytettä-vä öljy voidaan menetelmän ansiosta korva-ta kokonaan uusiutuvilla raaka-aineilla.

Kun biomuovipakkauksiin lisätään PGA:ta, niiden ominaisuudet paranevat sel-västi. Biopohjaisen PGA-muovin suojaomi-naisuudet ovat erinomaiset. Se on 20–30 prosenttia lujempaa kuin yleisin biohajoa-va muovi eli PLA. Lisäksi bio-PGA kestää 20 celsiusastetta korkeampaa lämpötilaa. PGA myös hajoaa luonnossa nopeammin kuin PLA, joskin sen hajoamisnopeutta voi-daan tarvittaessa säädellä.

Maailman öljynkulutuksesta kuluu muo-vien valmistukseen noin viisi prosenttia. Biomuovien hiilidioksidipäästöt ovat par-haimmillaan 70 prosenttia pienemmät kuin öljypohjaisten muovien.

Jyvä

skyl

än E

nerg

ia

Parempaa tuhkaahyötykäyttöön

seellisten raaka-aineiden käyttöä. Ekokemin koordinoimassa hankkeessa ovat mukana Oulun ja Lapin yliopistot, Åbo Akademi, VTT ja joukko yrityksiä.

Oulun yliopiston rinnakkaishankkeessa kehitetään menetelmiä raskasmetallipitois-ten tuhka- ja kuonajakeiden stabiloimiseen liukenemattomaan muotoon synteettiseen alumiinisilikaattirakenteeseen.

Suomessa syntyy vuosittain noin 1,5 mil-joonaa tonnia energiantuotannon tuhkia, joista puolet on peräisin biovoimaloista ja jätteenpoltosta. Biovoimaloita on tähän as-ti perinteisesti ohjattu energiantuotannon ja ilmapäästöjen näkökulmasta, jolloin tuhki-en laadusta on tingitty.

1/2013 33

Karboksyylihapporeduktaasi on entsyymi, joka muuttaa te-hokkaasti erimittaisia rasvahappoja niitä vastaaviksi aldehy-deiksi.

Tämä ilmenee Turun ja Manchesterin yliopistojen tuoreesta yhteistutkimuksesta. Hankkeessa selvitettiin synteettistä me-taboliareittiä, jonka avulla solut voidaan saada tuottamaan sel-laisenaan valmista polttoainetta tai erilaisia kemikaaleja.

Prosessissa hyödynnetään mikrobeja, jotka osaavat luon-nostaan valmistaa hiilivetyjä omaan käyttöönsä. Hiilivetyjen ominaisuuksia voidaan muokata solun sisällä sopivien entsyy-mien avulla. Mikrobit puolestaan saadaan valmistamaan juuri tietynlaisia hiilivetyjä synteettisen biologian menetelmin.

Jos hiilivetyjen valmistus mikrobeissa onnistuttaisiin liit-tämään fotosynteesiin, koko prosessista saataisiin uusiutuva, kun lopputuotteet valmistettaisiin auringonvalon avulla suo-raan hiilidioksidista ja vedestä.

Aldehydejä hyödynnetään myös elintarvike- ja kosmetiik-kateollisuudessa. Lisäksi niitä voidaan käyttää lähtöaineina alkoholien ja alkaanien valmistuksessa.

Palkokasvien viljelyn avulla voidaan säästää vuodessa jopa 3 000 terajoulea fossiilista energiaa.

Arvio on tehty MTT:n tutkimushankkeessa, jossa on selvi-tetty kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja hiilen netto-sidontaa kasvinviljelyssä. Energiamäärä on suunnilleen sama, jonka Suomen maatilat käyttävät vuosittain polttoöljynä läm-mitykseen ja viljankuivaukseen.

Teollisesti valmistetun väkilannoitetypen käyttöä voidaan tutkimuksen mukaan pudottaa peräti 60 prosenttia hyödyntä-mällä biologista typensidontaa. Se merkitsee ennen muuta si-tä, että rehunurmilla viljellään pääasiassa nurmipalkokasveja ja viljan aluskasveina käytetään apilaa.

Palkokasvit saattavat typensidonnan lisäksi myös parantaa maan rakennetta ja lisätä sen hiilivaroja. Typentuotannon vä-heneminen puolestaan pienentää teollisuuden päästöjä.

Laskelmien lähtökohtana oli, että väkilannoitetypen val-mistukseen ja kuljetukseen kuluu energiaa 33 megajoulea ki-logrammaa kohden. Lukuun päästään tehokkaimmalla käytös-sä olevalla tuotantotekniikalla.

Tulevaisuuden vedyntuotanto selluloosapitoisista materiaa-leista saattaa tehostua Tampe-reen teknillisessä yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen an-siosta.

Tutkija Marika Nissilä val-misti vetyä muun muassa sel-lusta ja säilörehusta ja selvitti samalla erilaisten prosessiolo-suhteiden vaikutuksen. Tulosten pohjalta voidaan valita sopivat bakteeriviljelmät ja optimoida olosuhteet teollista tuotantoa varten.

Tutkimuksen mukaan vedyn-tuoton energiasaanto kasvaa huomattavasti, kun käymispro-sessin sivutuotteista valmiste-

taan edelleen metaania. Myös samanaikainen vedyn- ja etano-lintuotto antaa korkean energi-asaannon.

Nissilä osoitti myös, että mik-ro-organismeja voidaan käyttää biologiseen sähköntuotantoon mikrobipolttokennoissa. Niissä bakteerit hapettavat uusiutuvia raaka-aineita hapettomissa olo-suhteissa anodilla. Biohajoa-misessa vapautuu elektroneja, jotka bakteerit luovuttavat ano-dille. Elektronien liike ulkoisen vastuksen läpi katodille tuottaa sähköä. Energiasaanto on suu-rin, kun kennoissa tuotetaan sähkön lisäksi etanolia tai bu-tanolia.

Puhdasta biopolt-toainetta mikrobien ja auringon voi-malla – siinä tutki-joiden lopullinen päämäärä.

Kuv

at: S

cans

tock

phot

o

Apila sitoo typpeä ja pienentää energialaskua.

Palkokasvitsäästävät energiaa

Mikrobit tuottamaanvalmista polttoainetta

Biovetyä sellustaja säilörehusta

KEMIA

34 1/2013KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Itämeren pohjasedimenteistä on löytynyt rikkikiisukasaumia, joiden rautaisotooppikoostumus vaihtelee poikkeuksellisen voimakkaasti.

Kasaumat paljastuivat onkaloista, joita olivat kaivaneet merenpohjassa noin 9 000 vuotta sitten eläneet madot. Löy-dön tekivät Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n tutkijat.

Rikkikiisun isotooppikoostumusta ovat muokanneet sul-faattia ja rautaa pelkistävät mikrobit. Koska mikrobit kuulu-vat maapallon vanhimpiin eliömuotoihin, niiden aiheuttamat muutokset mineraalirakeiden rautaisotooppikoostumuksissa ovat maailmalla suuren mielenkiinnon kohteena.

GTK:n tutkimien rikkikiisukasaumien rautaisotoop-pikoostumuksen (δ56Fe) vaihteluväli on suurin (–3,07 – +4,08 ‰) yksittäisille mineraalirakeille koskaan määritetty. Kasaumat muodostavat siksi tärkeän vertailukohteen varhai-sen elämän rautaisotooppisille todisteille.

Riittävän tarkkojen mikromittakaavan rautaisotooppimää-ritysten tekeminen on ollut teknisesti mahdollista vasta joi-takin vuosia.

Genomimittausten avulla voidaan ennustaa syöpälääkkeen yksilöllistä tehoa potilaaseen. Suomen Akatemian Lasken-nallisen päättelyn huippuyksikön tutkijat ovat mitanneet on-nistuneesti eri lääkkeiden vaikutuksia tiettyihin syöpäsolu-linjoihin.

Professori Samuel Kasken johtamat tutkijat osallistuivat Yhdysvaltain kansallisen syöpäinstituutin NCI:n ja Dream-järjestön järjestämään haastekilpailuun, jossa he päihittivät muut kilpailuun osallistuneet 47 tutkijaryhmää.

NCI antoi tutkijoille käytettäväksi laajan aineiston dataa geenien aktiivisuudesta, epigeneettisistä muutoksista ja geneettisistä profiileista. Suomalaisryhmä lisäsi alkuperäi-siin lähteisiin taustatietoja tunnetuista syöpägeeneistä ja reaktioteistä.

Lääkehoidon vaikutus syöpäpotilaisiin vaihtelee. Kun jokin lääkeaine tehoaa yhteen potilaaseen hyvin, toisella sa-maa syöpätyyppiä sairastavalla se ei ehkä tepsi lainkaan. Hoidon tuloksia on siksi hankala ennakoida.

Itämeri lainehti vielä Ancylusjärvenä, kun nyt löydetyt rikkikiisukasaumat muodostuivat.

Itämeri kertooikivanhasta elämästä

Uudet laskennalliset analyysime-netelmät paljastavat, kuinka sai-raalabakteerit muuntuvat ja leviä-vät maailmanlaajuisesti.

Suomen Akatemian Laskennal-lisen päättelyn huippuyksikön ke-hittämien menetelmien ansiosta sairaalabakteeriepidemioita pääs-tään seuraamaan ja myös ehkäise-mään aiempaa paremmin.

Älykkäillä, satunnaisalgorit-meihin perustuvilla menetelmillä voidaan mallintaa bakteerien ja virusten evoluutiota selvästi no-peammin ja tehokkaammin kuin

entisin keinoin, joilla mallinnus on voinut kestää kuukausia tai jopa vuosia.

Esimerkiksi MRSA-bakteeri-kantojen evolutiiviset analyysit ovat välttämättömiä, kun pyritään selvittämään bakteerien leviämis-reittejä.

”Evolutiivisen muuntelun pe-rusteella voidaan arvioida, mil-loin MRSA-bakteerin tietty kanta on saapunut maahan ja alkanut le-vitä eri sairaaloihin”, kertoo tut-kimusryhmää johtanut professori Jukka Corander.

Kuv

at: S

cans

tock

phot

oSairaalabakteerien leviämisreitit selville

MRSA-bakteerien lisäksi sairaaloita kiusaavat muun muassa sairaa-laympäristöihin sopeutuneet enterokokkibakteerit.

Genomimittaus ennustaalääkkeen tehoa

Lääkehoidon suunnittelu helpottuu, kun sopivaa

lääkitystä päästään etsi-mään potilaan perimän

perusteella.

35KEMIA1/2013

Herkkusienen perimä selvilleKansainvälinen tutkijaryhmä on avannut viljellyn herkkusienen ja sen villin kanta-muodon perimän. Urakkaan osallistui tutki-joita muun muassa Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksessa löydettiin yli 10 0000 tunnistetun proteiinigeenin joukosta useita uusia geenejä, joiden säätely liittyy sieni-rihmaston erilaistumiseen ja sienen lakkien muodostumiseen.

Genomitietoa voidaan hyödyntää syötä-vien sienten jalostuksessa. Lisäksi siitä on hyötyä maaperässä elävien karikkeenlahot-tajasienten tutkimuksissa.

Herkkusieni on Euroopan ja Pohjois-Amerikan kaupallisesti tärkein syötävä sie-ni, jonka viljely ja myynti ovat miljardien eurojen bisnestä. Suurin osa viljelijöistä on kuitenkin käyttänyt yhden ja saman kan-tamuodon rihmastoa. Tuoreen geenitiedon avulla voidaan selvittää myös sitä, kuinka rihmaston valikointi ja jatkuva siirrostami-nen vaikuttavat viljellyn herkkusienen omi-naisuuksiin.

Säännöllinen ruisleivän syönti vähentää ve-ren haitallisen kolesterolin aiheuttamia ris-kejä, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus.

Tutkija Päivi Söderholm selvitti, että ruisleipä pienentää huonon eli LDL-kole-sterolin hapettumisherkkyyttä. Juuri LDL:n

Hallitulla prosessilla saadaan aikaan pa-rempia juustoja.

Leip

ätie

dotu

s ry

Ruisleipä pitää suoma-laisen tiellä, vakuuttaa myös Leipätiedotus ry.

Herkkusieni on ravintoarvoiltaan mainio syötävä sieni, mutta sillä on potentiaalia myös esimerkiksi uuden sukupolven biopolttoaineiden kestävämmässä tuotannossa.

Juustonvalmistukseen on kehitetty tekniikka, jossa hyödynnetään täys-konsentrointia. Menetelmän etuja ovat prosessivaiheiden ja laitetarpeen väheneminen.

”Lisäksi juustonvalmistuksesta saadaan täysin hallittua, jolloin tuote-vaihtelu pienenee”, kertoo tutkija Terhi Aaltonen, joka kehitti prosessin väitöstutkimuksessaan Helsingin yliopistossa.

Täyskonsentroinnin periaate ideoitiin jo 40 vuotta sitten, mutta uuden menetelmän ansiosta sitä päästään nyt hyödyntämään myös kovien ja puolikovien juuston valmistuksessa.

Perinteisessä juustonvalmistusprosessissa juuston muodostavat mai-don pääproteiini kaseiini ja maidon rasva, ja suuri osa muista proteii-neista erottuu heraksi.

Uusi menetelmä erottaa juuston- ja heranvalmistusprosessit toisistaan. Puolikovien ja kovien juustojen maku ja rakenne paranevat, kun niihin ei jää heraproteiineja. Myös heran laatu paranee, kun siihen eivät päädy juustonvalmistuksessa lisättävät yhdisteet, kuten hapatteet ja juoksete.

Parempi menetelmäjuustonvalmistukseen

Ruisleipä tekeehyvää verisuonille

hapettuminen altistaa valtimonkovettuma-taudin kehittymiselle.

Vielä paremmaksi ruisleivän saa lisää-mällä taikinaan kasvisteroleja, jotka pu-dottavat veren LDL-kolesterolipitoisuutta. Koehenkilöillä tepsivä annos oli kolme vii-paletta kasvisterolileipää päivässä. Veren

kohonnut LDL-pitoisuus on merkittävä sydän- ja verisuonitautien riskite-kijä.

Söderholmin mukaan leipomoiden valikoimas-sa käväissyt kasvistero-leja sisältävä ruisleipä pitäisi saada sinne takai-sin.

”Kasvisterolilisä ruis-leivässä on helppo ja tur-vallinen tapa vaikuttaa veren kohonneisiin ko-lesteroliarvoihin”, sanoo tutkija, jonka mukaan kaikkien suomalaisten olisi hyvä sisällyttää päi-vittäiseen ruokavalioon-sa nykyistä enemmän mitä tahansa ruisleipää.

Scan

stoc

kpho

to

Scanstockphoto

36 1/2013KEMIA

Professori Carl Gahmberg:

”Tutkijalla pitää olla innostusta” Vaikka biokemian emeritusprofessorista Carl G. Gahmbergista tuli

aikoinaan tutkija puolivahingossa, palo tieteeseen pitää hänet

edelleen laboratoriossa yhtä tiiviisti kuin nuorempanakin.

Carl G. GahmbergSyntynyt 1.12.1942 Helsingissä, •jossa asuu edelleen.

Lääkäriksi Helsingin yliopistosta •1968, lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1971, solubiologian dosentiksi 1974.

Åbo Akademin biokemian ja far-•maseuttisen kemian professo-riksi 1979.

Helsingin yliopiston biokemian •professoriksi 1981.

Tutkimusura solukalvon proteii-•nien ja glykaanien parissa. 250 tieteellistä artikkelia, 12 000 viit-tausta, 20 ohjattua väitöskirjaa.

Puoliso lääkäri • Marianne Gripenberg-Gahmberg, kaksi lasta.

Tärkeimpänä harrastuksena •luonto.

Leena Valmu

Carl G. Gahmbergista, 70, ei alun pe-rin pitänyt tulla lääkäri eikä etenkään tieteentekijä. Helsinkiläisen insinööri-perheen esikoiseksi jatkosodan aikana syntynyt poika kävi Nya Svenska Läro-verketin matematiikkapainotteisen lin-jan, jonka jälkeen todennäköisin vaih-toehto olisi ollut hakeutua isän jäljissä Teknilliseen korkeakouluun.

Kiinnostus luontoon kuitenkin kään-si tuoreen ylioppilaan pään. Niinpä tämä pyrki ja pääsi ensi yrittämällä Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekun-taan.

Vaikka lääkäriksi opiskeleminen osoit-tautui intensiiviseksi työksi, aikaa jäi myös aktiiviselle opiskelijatoiminnalle. Kun Vanha vallattiin vuonna 1968, Carl Gahmberg toimi ylioppilaskunnan halli-tuksen jäsenenä.

Sekä tiedekunnassa että opiskelijarien-noissa syntyi verkostoja, jotka ovat olleet Gahmbergille tärkeitä tähän asti. Nuoren miehen tähtäimessä ei kuitenkaan vielä ollut tiedeura.

”En aktiivisesti pyrkinyt tutkijaksi”, nykyinen biokemian emeritusprofessori muistelee.

”Siinä vain kävi niin.”

Sattuma teki lääkäristä solukalvojen tutkijan

Lääketieteen opiskelijoilla oli tuohon ai-kaan tapana harrastaa opintojen ohessa tutkimuksen tekemistä. Sitä teki myös Gahmberg yliopiston serobakteriologi-an laitoksessa, jonne Yhdysvalloista pa-lannut Kai Simons – tuleva professori hänkin – 1960-luvun lopulla perusti tut-kijaryhmänsä.

Aika oli biotieteen teknologisen ke-

hityksen osalta äärimmäisen aktiivista. Carl Gahmberg sai tehtäväkseen eristää virusinfektoitujen BHK-solujen kalvora-kenteet ja identifioida niiden proteiineja. Myöhemmin hän pystytti monenlaisia menetelmiä ja kehitti uusia.

Suomen tutkijayhteisössä keskinäiset yhteydet olivat tiiviit. Kalvorakennetut-kimus oli harvinaisen monitieteistä ja si-sälsi sekä proteiinien, hiilihydraattien et-tä lipidien tutkimusta.

Merkittävän yhteistyökumppanin Gahmberg löysi nuoresta lääketieteen tutkijasta Leif Anderssonista.

”Ilman yhteistyötämme minusta ei oli-si tullut professoria”, Gahmberg nauraa.

”Eikä kyllä Leifistäkään.”Yksi Carl Gahmbergin eniten siteera-

tuista keksinnöistä on solun pintaproteii-nien leimausmenetelmä, joka oli pitkään yleisimpiä solun pinnan tutkimusmeto-deja. Sittemmin menetelmän hyödyntä-minen on vähentynyt, sillä se perustuu radioaktiivisten isotooppien käyttöön. Samoja leimausreaktioita käytetään kui-tenkin monien modernien menetelmien-kin pohjana.

Gahmbergin tutkimukset keskittyivät alkuvuosina punasolujen pintarakentei-siin. Hänen huomattavina tuloksinaan muistetaan etenkin Nature-lehdessä jul-kaistut glykoforiinin karakterisointiin ja punasolujen esiasteisiin liittyvät artikke-lit.

Professori itse haluaa nostaa merkit-tävien löydöstensä joukkoon havainnon, joka mainitaan harvemmin.

”Tunnistin ensimmäisenä Rh-veriryh-mästä vastaavan pintaproteiinin. Kirjalli-suudessa oli sitä ennen esiintynyt ristirii-taisia tuloksia veriryhmäepitoopin mole-kylaarisesta luonteesta.”

Identifikaatio perustui punasoluista puhdistettuun proteiiniin ja poissulkuun. Tutkimus tehtiin Veripalvelusta saaduil-la punasoluilla, joista puuttui kyseinen Rh-veriryhmä.

”Hämmästykseksemme proteiini ei ol-lutkaan glykosyloitunut, vaikka juuri ai-emmin olimme väittäneet kaikkien pin-taproteiinien olevan.”

1980-luvun lopulta lähtien Carl Gahm-bergin tutkimus on käsitellyt pääasias-sa veren valkosoluja. Hän on ryhmänsä kanssa tunnistanut valkosolujen adhee-siosta vastaavia proteiineja eli beta-2-in-tegriinejä sekä niiden vastinmolekyyle-jä. Adheesion mekanismien tutkiminen

371/2013 KEMIA

Ari

Aal

to

”Ilmiön syväl-linen ymmärtä-minen edellyt-

tää molekyylien tuntemusta”,

Carl Gahmberg muistuttaa

bioalan tutkijan urasta haavei-

levia. ”Pitää opiskella enem-

män kemiaa!”

jatkuu emeritusprofessorin laboratorios-sa yhä.

Kaiken pohjana molekyylien tuntemus

Carl G. Gahmberg – tai Calle, kuten kol-legat ja oppilaat häntä kutsuvat – toimi professorina Helsingin yliopistossa kol-men vuosikymmenen ajan, joten hänellä on perspektiiviä.

Professuuri oli ollut useita vuosia täyt-tämättä, kun hän vuonna 1981 astui vir-kaansa kemian laitokseen, joka tuolloin sijaitsi kaupungin keskustassa Unionin-kadulla.

”Vaihto lääketieteellisestä tiedekun-nasta luonnontieteiden puolelle ei ollut helppo. Lääketieteelliset laboratoriot oli-vat paremmin laitteistettuja. Luonnontie-teisiin oli myös vaikeampi saada rahoi-tusta”, Gahmberg kertoo.

Sittemmin tilanne on kehittynyt posi-tiisempaan suuntaan. Myös 1990-luvulla tapahtuneen muuton keskustasta Viikin kampukselle Gahmberg näkee myöntei-senä asiana. Yhteinen laitekanta ja moni-puolistunut yhteistyö ovat tehneet alalle hyvää.

Viikin ja Kumpulan kampusten maan-tieteellistä erottamista toisistaan hän kui-tenkin valittelee.

38 1/2013KEMIA

ww

w.k

emia

-leh

ti.fi

KEMIAKemi

Tiedustelut ja varaukset:kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi irene.sillanpaa@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908 puh. 040 827 9778

Ilmoita Kemia-lehden messunumerossa!Numero 2/2013 ilmestyy 12. maaliskuuta Varaukset viimeistään 20. helmikuuta.

Erikoisjakelu ChemBio-messuilla 20.–21.3. helsingissä

ChemBio Finland 2013, kemian osaajat ja tulevaisuus

Juhlaseminaari kokosisalintäyden yleisön

Juhlaseminaari kokosi 70-vuotiaan emeritusprofessorin ja hänen

entiset ja nykyiset oppilaansa, työntekijänsä ja kollegansa

yhteiseen kuvaan.

Pia

Sila

nder

Tiedeyhteisö juhli joulukuussa 2012 Carl Gahmbergin 70-vuotispäivää Hel-singin yliopiston Viikin biokeskuksessa kansainvälisessä symposiumissa, jon-ka olivat professorin kunniaksi järjes-täneet hänen kollegansa, oppilaansa ja työntekijänsä.

Puhujat Perspectives in Membrane Biochemistry -symposiumiin olivat saa-puneet eri puolilta maailmaa. Pääluen-noijana esiintyi Gahmbergin väitöskir-jan aikoinaan ohjannut Kai Simons, jo-ka tätä nykyä toimii tutkimusryhmän johtajana Dresdenin Max Planck -ins-tituutissa Saksassa.

Kaukaisin vierailija, Yhdysvaltain Louisianasta Helsinkiin lentänyt suo-malaisjuurinen Roger A. Laine kertoi värikkäästi Gahmbergin post doc -vuo-sista 1970-luvun Seattlessa.

Muita puhujia olivat Gahmbergin yh-teistyökumppanit Leif Andersson Hel-singin yliopistosta, Manuel Patarryo Karoliinisesta instituutista Tukholmas-ta ja Olli Carpen Turun yliopistosta se-kä hänen entiset oppilaansa Jari Ylän-ne Jyväskylän yliopistosta ja Li Tian ja Erkki Koivunen Helsingin yliopis-tosta.

”Tieteidenvälisyys on näinä aikoina hyvin tärkeää”, Gahmberg korostaa ja kaipaa myös professoritasoista yhteis-työtä, jonka uusi hallintomalli on lähes kokonaan poistanut.

Carl Gahmberg pitää myös biokemian ja lähialojen opetusta ja tutkimusta erit-

täin tärkeänä asiana. Kyse on merkittä-vistä pohjatieteistä, joille luonnontieteen, lääketieteen ja farmasian alat perustavat sovelluksiaan.

”Alan asemaa kuvaavat Nature- ja Science-lehtien artikkelit, joista yli 70 prosenttia käsittelee biotieteellistä tutki-

musta”, Gahmberg huomauttaa.Bioalan tutkijan työtä suunnittelevalle

konkari tahtoo antaa yhden ohjeen.”Oman kokemukseni mukaan tutkijan

työ on yksi mukavimmista, mutta siihen ei missään nimessä pidä ryhtyä, mikäli ei ole innostunut.”

Emeritusprofessorin omaa innostusta kuunnellessa asia on helppo uskoa. Heti perään tulee vielä toinenkin neuvo.

”Kemiaa kannattaa lukea enemmän! Nykyään halutaan ymmärtää ilmiöitä ja pitäydytään liikaa niiden tutkimisessa. On syytä pitää mielessä, että ilmiön sy-vällinen ymmärtäminen vaatii molekyy-lien tuntemusta.”

Kirjoittaja on biokemian dosentti ja lasten- ja nuortenkirjailija, joka teki väitöskirjansa

Carl G. Gahmbergin ohjauksessa.leena.valmu@helsinki.fi

391/2013 KEMIA

Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.

Rosalind Franklin, dna:n tumma leidi

että dna voi molekyylin sitoman veden määrästä riippuen esiintyä kahdessa eri-laisessa, A- tai B-muodossa, ja päätteli, että molekyylin fosfaattirunko on ketjun ulko-osalla.

Vuonna 1952 Franklin sai otettua B-muodosta erinomaisen kuvan. Siinä erot-tuu selvä X:n muotoinen kuvio, joka on merkki kierteisestä rakenteesta. Syste-maattisena luonteena Franklin siirsi ku-van pöytälaatikkoonsa odottamaan las-kelmia A-muodosta.

King’s Collegen edistysaskeleet hou-kuttelivat paikalle utelijoita kävijöitä: James Watsonin ja Francis Crickin Ca-vendishista. Kun Rosalind Franklin ei ollut paikalla, Wilkins näytti vieraille tä-män ottaman kuvan.

Pari viikkoa myöhemmin cavendishi-laistutkijoita kohtasi toinen onnenpot-ku. Laitosten yhteistyötä koordinoinut johtaja luovutti heille Franklinin tutki-musraportin – jälleen tämän itsensä tie-tämättä.

Raportti avasi Watsonin ja Crickin sil-mät. Kaksikko tajusi, että dna muodostaa kaksoiskierteen, ja kiirehti julkaisemaan keksinnön omanaan. Artikkelissaan he eivät esittäneet Franklinin kuvia ja viit-tasivat tämän muihinkin töihin vain hy-vin epämääräisesti.

Rosalind Franklinille ei koskaan sel-vinnyt, että mullistavassa löydössä oli hyödynnetty hänen tutkimustaan. Artik-kelin ilmestyessä hän oli jo siirtynyt tut-kimaan tupakan viruksia Birkbeckin yli-opistoon. Siellä hän osoitti, että virusten perimän kantajana myös rna on raken-teeltaan kierteinen.

Vuonna 1958, 37-vuotiaana, Franklin menehtyi nopeasti edenneeseen muna-sarjasyöpään.

Myöhäinen tunnustus

Rosalind Franklinin osuus dna:n löy-töhistoriassa paljastui suurelle yleisöl-le vuonna 1968, jolloin James Watson julkaisi skandaalinkäryisen kirjansa Kaksoiskierre.

”Dna:n tummaksi leidiksi” kutsuttu Rosalind Franklin ei koskaan saanut tietää, että 1900-luvun tunnetuin tieteelli-nen löytö perustui hänen tutkimukseensa.

Watsonin panetteleva ja omahyväinen teksti sai aikaan voimakkaan reaktion. Lukijat arvostelivat etenkin kuvaa, jon-ka hän antoi Franklinista. Kirja käynnis-ti spekulaation siitä, kuka itse asiassa oli keksinyt mitäkin.

Francis Crick taipui ennen vuonna 2004 tapahtunutta kuolemaansa myöntä-mään, että nobelistien löytö todella poh-jautui Rosalind Franklinin työhön.

James Watson, 84, ei ole sitä vielä teh-nyt.

Kirjoittaja on kemisti ja Ylen tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Sisko Loikkanen

James Watsonin ja Francis Crickin sensaatiomainen artikkeli dna:n raken-teesta ilmestyi Nature-lehdessä 60 vuot-ta sitten, huhtikuussa 1953. Vuonna 1962 tutkijat pokkasivat saavutuksestaan lää-ketieteen Nobelin yhdessä Maurice Wil-kinsin kanssa.

Tutkija, jonka löytöön Nobelin arvoi-nen havainto perustui, jäi vaille palkinto-ja. Hän oli britannianjuutalaiseen pankkii-risukuun vuonna 1920 syntynyt Rosalind Franklin, Cambridgen huippuyliopiston kasvatti, joka aloitti uransa Britannian kivihiilen tutkimuskeskuksessa.

Sen jälkeen Franklin työskenteli Rans-kan valtion kemiantutkimuslaitoksessa, jossa hän selvitti kiteisten ja ei-kiteisten aineiden rakennetta röntgensädediffrak-tiomenetelmällä, kun hän vuonna 1950 sai kutsun palata kotimaahan.

Työtarjouksen esitti Lontoon King’s College, joka halusi mukaan ajan kiih-keimpään tieteelliseen kilpajuoksuun eli dna:n salaisuuden selvittämiseen. Yh-dysvalloissa pulmaa ratkoi jo kuuluisa kemisti Linus Pauling ja Britanniassa Cambridgen Cavendish-laboratorio.

King’s Collegessa röntgenkristallo-grafian osaaja sai aisaparikseen Maurice Wilkinsin. Kaksikon yhteistyö kuitenkin takkuili. Franklin ei vastannut Wilkinsis-sä arvelujen mukaan roihahtaneisiin ro-manttisiin tunteisiin eikä myöskään pitä-nyt tätä vertaisenaan tieteentekijänä.

Pöytälaatikon kuva

Tutkimukseen Rosalind Franklin kävi käsiksi tarmokkaasti. Pian hän osoitti,

Rosalind Franklinin ottama kidekuva oli avain dna:n kaksoiskierrerakenteen selviämiseen.

40 1/2013KEMIA

NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN

Kemia-lehden kolum-nisti Anja Nystén on

Kemikaalikimara-kirjan (Teos, 2008)

kirjoittaja, joka pitää blogia osoitteessa

www.kemikaalikimara.blogspot.com.

MEIDÄN IhoVoITEELLA karistat iästäsi vähintään kym-menen vuotta!

Uurteet madaltuvat, rypyt oikenevat, nuoruus on täällä taas, kunhan vain käytät meidän tuotettamme.

Kun levität kerroksen ripsiväriämme, ripsesi kasvavat pi-tuutta saman tien 50 prosenttia.

Sampoollamme saat tuuheat ja kiiltävät hiukset, vaikka tukkasi olisi alun perin kuin ohutta purettua hamppunarua. Jos et usko, niin katso kuva!

TUoTETTA SAA kehua, mutta ihan mitä tahansa tarinoi-ta ei saa kertoa.

Markkinoinnin on oltava rehellistä ja totuudenmukaista, ja tuotteista esitetyt väitteet on pystyttävä todistamaan.

Kuvankäsittely on kosmetiikkamainoksissa silti arkipäi-vää. Tuskin löytyy ainuttakaan mainosta, jossa nuoren mal-lin ihoa ei olisi siloiteltu.

Eurooppalainen kosmetiikkajärjestö Cosmetics Europe on julkaissut kosmetiikan markkinoinnin itsesääntelyohjeet. Suomessa Teknokemian yhdistys tiedottaa ohjeistuksesta jäsenyrityksilleen.

Suuntaus on oikea. Jos maailman kauneimmat naiset ja miehet eivät kelpaa mainoksiin ilman irtoripsiä, tekokynsiä ja photoshoppausta, ollaan aika kaukana totuudenmukai-sesta markkinoinnista.

LIIoITTELEVA MEIKKIMAINoNTA ei kuitenkaan vaa-ranna kuluttajan terveyttä. Aniharva saanee edes mielipa-haa siitä, että voiteen käyttämisen jälkeen peilikuvasta ei kurkistakaan filmitähti, vaikka mainos moista lupaili.

Toisin on asia silloin, jos valmistaja vaikenee esimerkiksi hiusvärien allergiariskeistä tai vähättelee niitä.

Hiusvärit ovat kosmetiikan voimakkaimpia kemikaaleja. Synteettiset, superherkistäviä ainesosia sisältävät tuotteet naamioidaan nimillä, jotka viittaavat luonnollisuuteen ja vih-reyteen. Viherpesu on alalla yleistä, pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Kosmetiikkateollisuuden tulee alkaa noudattaa totuuden-mukaisen mainonnan periaatteita myös hiusvärien kohdal-la. Kyseessä on paitsi kuluttajaturvallisuus myös kampaa-jien työturvallisuus.

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Räpsyripset ja kiiltävät kutrit

Kemia-Kemi 1–2/1978”Tietokone ehkäisemään kemian teollisuuden onnettomuuksia”, kuului vuoden ensimmäisessä numerossa julkaistun uutisen otsikko.

Kemia-Kemi 1/1988”Beilsteinin avain – Sandra on saatu TKK:n kirjas-toon”, uutisoitiin vuoden 1988 avausnumerossa.

Ryhmä brittiläisiä vakuutusyhti-öitä on kehittänyt menetelmän, joka antaa aikaisessa vaiheessa varoituksen kemiallisessa teh-taassa ilmenevistä tavallisuu-desta poikkeavista olosuhteista, jotka saattaisivat johtaa onnet-tomuuteen – ja suuriin korva-usvaatimuksiin.

Tällaisen menetelmän tarve on tullut voimakkaasti esille monissa maissa sattuneiden suurien onnettomuuksien joh-dosta. Tutkimusten perusteel-la on lisäksi syytä olettaa, et-tä useita onnettomuuksia on myös usein ollut vähällä sat-tua. ---

Järjestelmän keskeisin osa on tietokone, jonka tehtävänä on verrata, kuinka paljon eri mittaustulosten kombinaatiot poik-keavat normaaliolosuhteista. Imperial Collegessa nähdyssä de-monstraatiossa oli laitteistoon yhdistetty näyttöpääte. Kun taval-lisuudesta poikkeava tilanne todetaan, saa operaattori ilmoituk-sen signaalilla – valomerkillä tai mahdollisesti summerilla.

Sandra on tietokoneohjelma, jo-ka on suunniteltu helpottamaan Beilsteinin käsikirjan käyttöä. Beilsteinin käsikirjahan sisäl-tää kriittisesti arvioitua tietoa yli puolestatoista miljoonasta orgaanisesta yhdisteestä ja on näin ollen tärkeimpiä orgaani-sen kemian tietolähteitä. Käsi-kirjan käyttö on kuitenkin han-kalaa ilman Sandraa, sillä yh-disteen löytäminen Beilsteinin käsikirjasta vaatii tiettyä ha-kutekniikkaa ja Beilstein-jär-jestelmän luokittelun tunte-musta. Sandran avulla nämä ongelmat häviävät: Sandran avulla käyttäjä löytää halu-amansa tiedon muutamassa sekunnissa tarvitsematta kemian joskus monimutkaista nimistöä.

Koska Sandran käyttäjän ei tarvitse osata mitään ohjelma-kieltä, on sen käyttö erittäin helppoa. Sandra analysoi kemial-lisia rakennekaavoja graafisen syötön avulla; vapaalla kädellä hiiren avulla piirretään kuvaruutuun etsityn kemiallisen yhdis-teen rakennekaava; voidaan piirtää yksinkertaisia, kaksois- tai kolmois- ja konjugoituja sidoksia. Kun rakennekaava on piir-retty kuvaruutuun, Sandra näyttää millä sivulla ja missä osassa Beilsteinin käsikirjasta kyseinen yhdiste löytyy, mikäli piirretty yhdiste sisältyy käsikirjaan.

KEEMIKKO

TIEToKoNE JUMITTUU. Sitä osasi jo odottaa. Kone on kohta kolmivuotias ja siten täysin vanhentunut. Kaupas-ta on haettava uljas uusi malli. Siinä on satoja gigoja enemmän muistia ja hertsejä.

Samalla reissulla on syytä hankkia myös kännykkä. Nykyisen akusta al-kaa olla puhti poissa, ja uusi maksaa puhelinta enemmän.

Laitteet menevät yhä nopeammin rikki. Heitämme ne huoletta pois ja ostamme tilalle lisää.

Ennen tavara ei ollut näin hupaa. Isoäiti käytti samaa ompelu- ja kirjoi-tuskonetta koko aikuisikänsä. Kum-paakaan ei juuri tarvinnut huoltaa. Ne toimivat yhtä varmasti päivästä ja vuodesta toiseen.

Isoäidin jälkeenkään kirjoituskone ei päätynyt jätteeksi, kuten taape-roikäinen läppäri, vaan se pääsi ar-voiseensa joukkoon Tekniikan muse-oon.

ENTÄ JoS vähentäisimme kulutus-ta? Ostaisimme vain todella tarvitse-miamme, kestäviä tuotteita? Onhan se ollut mahdollista isoäidinkin aikaan – miksei se olisi mahdollista nyt?

Saksassa kestävistä tavaroista on jo tullut muotia. Niitä varten on oma tavarataloketjunsa, joka myy kaikkea elintarvikkeista vaatteisiin ja huone-kaluihin.

Tavaratalon katalogi sisältää vain

aikain saatossa hyviksi havaittuja tuotteita. Pintamuotia, kertakäyttöesi-neitä tai halpaa rihkamaa ei luettelos-ta kannata etsiä.

Kaikki hyvä ei suinkaan ole teh-ty Saksassa. Jotakin suomalaistakin luettelosta löytää. Jokipiin Pellava on vuodesta 1920 valmistanut VR:lle pyyhkeitä, jotka on nyt kelpuutettu kalliiden mutta kestävien tuotteiden kauppaan.

Pellavapyyhkeiden hinta on suo-lainen, mutta mainoksen mukaan ne ovat vastaavasti lähes ikuisia. Trendi-tietoisen saksalaisen kuluttajan kyl-pyhuoneessa roikkuukin tätä nykyä käsipyyhkeitä, joissa lukee suomeksi Valtion Rautatiet, eivätkä ne ole loma-matkan kulkuneuvosta varastettuja.

SUoMALAISTA PUUKKoA kestävien tavaroiden kaupan katalogiin ei ole huolittu. Sen sijaan ruotsalaiset ovat onnistuneet myymään sinne Moran-sa, joka nyt symboloi saksalaisille ta-sokasta teräasetta.

Toisaalta suomalaista tietotaitoa edustaa käsikäyttöinen halonhalkai-sija. Se muistuttaa yksinkertaisuu-dessaan rautakankea. Sähkökäyttöis-tä versiota eettisen kuluttajan kaupan hyllyllä ei tietenkään ole.

Suomalaisen huonekaluteollisuu-den tuotteet eivät ole päässeet ar-moitettujen joukkoon. Luettelon si-vuilta löytyy kuitenkin mööpeleitä,

jotka muistuttavat ilmiselvästi Billnä-sin kirjahyllyjä ja konttorikalusteita.

Huonekaluja myydään Shannon Registrator Co:n tuotemerkillä varus-tettuina. Mallien kerrotaan olevan pe-räisin 1800-luvulta. Ohiolainen Shan-non myi valmistuslisenssin englan-tilaiselle Globe Vernickelle vuonna 1896.

Koska maallikko ei erota Shanno-nia Billnäsistä, suomalaiselle teol-lisuudelle voi antaa pisteen. Sitä ei ehkä voi myöntää omaperäisyydestä mutta sentään mallin valmistamises-ta. Ainakin huonekalut ovat kestäviä, vaikka niiden suunnittelu kenties on-kin tapahtunut Suomesta katsoen At-lantin väärällä puolella.

ISoÄIDIN TYÖKALUISTA katalogiin on otettu muun muassa sakset. Ny-kyaikaisiin verrattuina ne olivat ras-kaat eikä niiden ergonomia vastannut moderneja muovisankaisia. Saksimi-sesta tuli lyhyenkin työpäivän aikana käsiin rakkoja. Kestävät ne kuitenkin olivat.

Muistan aikoinani heittäneeni isoäi-din sakset pois, vaikka ne olivat aivan käyttökelpoisessa kunnossa. Saksien saksalaista luettelohintaa katsoessa-ni tiedän tehneeni kalliin virheen.

KeemikkoAntiikiksi pääsyä toivova

Isoäidin ikisakset

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa

maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

41KEMIA1/2013

42 1/2013KEMIA

Laboratorion uudet laitteet

tuovat nopeutta ja säästöjä

Nestekromatografian uutuudet kiinnostavat, kertoo vanhempi erikoistutkija Tero Parkatti (oik.), joka työskentelee Bayer Oy:n Turun tuotantolaitoksessa.

431/2013 KEMIA

Marja Saarikko

Analytiikkamarkkinoille ilmes-tyy tasaiseen tahtiin aiempaa pa-rempia menetelmiä ja laitteita en-tisten tilalle.

Käyttäjien tarpeet kasvavat sa-maa vauhtia. Uusilta tekniikoilta odotetaan nopeutta, kustannus-säästöä, helppoa käytettävyyttä, suorituskykyä ja monipuolisia ohjelmistoja, jotka mahdollis-tavat tulosten jäljittämisen. Mi-tä yksinkertaisempi laite, sitä vähemmällä koulutuksella sen käyttäjä pärjää.

Joskus tekniikan nopea uu-siutuminen tuo tullessaan pul-matilanteita. Esimerkiksi Yh-dysvaltain terveysviranomainen FDA vaatii, että lääkevalmisteen laatua on tarkkailtava samalla HPLC-laitteella ja menetelmällä koko lääkkeen elinkaaren ajan – mikä saattaa tarkoittaa jopa 15:tä vuotta.

”Ongelmia on ilmaantunut, kun laitteet ovat hajonneet vaik-kapa kahdentoista vuoden käytön jälkeen, eikä uusia samanlaisia ole enää löytynyt markkinoilta”, kertoo asiakkuuspäällikkö Jus-si Laiho laboratoriolaitteita val-mistavasta Agilent Technologies Finland Oy:stä.

Ratkaisuksi pulmaan hän esit-tää uutta emuloivaa laitetta, jonka ansiosta menetelmä ei ole sidot-tu tiettyyn nestekromatografiin, vaan sen voi toistaa uudella lait-teella. Yksinkertaisen ohjelmis-ton avulla laitetta voi ohjata yh-dellä napin painalluksella, minkä jälkeen laitteisto säätää itsensä vastaamaan kulloinkin haluttuja olosuhteita, esimerkiksi matki-

maan 20 vuotta vanhoja laitteita.Analyyttisten menetelmien

siirto tuotekehityksen, tutkimus-organisaation ja tuotannon laa-dunvarmistuksen välillä on tär-keää etenkin lääketeollisuudessa. Myös yliopistot hyötyvät uudesta tekniikasta, kun ne voivat millä tahansa laitteella toistaa esimer-kiksi artikkelissa esitetyn ana-lyysin.

Nestekromatografiassa laittei-den käyttäjältä on perinteisesti vaadittu monipuolista teknistä osaamista. Menetelmän kehit-täjän on pitänyt ymmärtää aina-kin kolonnien toimintaperiaate ja pumpun sekoitustehokkuu-teen vaikuttavat asiat. Hänen on myös täytynyt laskea liuottimen tilavuuksia ja ymmärtää sen pH:n ja viskositeetin vaikutukset ero-tuskykyyn.

Laiho uskoo uuden emulointi-laitteen tuovan helpotusta myös tähän.

”Resursseja säästyy monella tapaa. Laitteen käyttöönottajan ei välttämättä tarvitse olla koke-nut kemisti. Kolme vajaalla käy-töllä ollutta 20 vuotta vanhaa lai-tetta on mahdollista korvata yh-dellä uudella, ja samalla laitteella voi vanhojen HPLC-menetelmi-en lisäksi ajaa myös uusimpia UHPLC-menetelmiä.”

UPC-tekniikka on tulevaisuutta

Sadasta maailmassa eniten myy-dystä lääkeaineesta noin 80 on enantiomeerejä eli niillä on pei-likuvamolekyyli, joka ei kelpaa lääkeaineeksi ja joka voi olla jo-pa myrkyllinen.

Nestekromatografian uudet laitteet ja menetelmät tuovat säästöä laboratorioille. Uutuudet palvelevat etenkin lääketeollisuutta.

Mar

kku

Koi

vum

äki

Nestekromatografia on laboratoriossa yleisesti käytetty ana-•lyysimenetelmä, josta käytetään lyhennettä HPLC (high per-formance liquid chromatography).

UHPLC:llä tarkoitetaan korkean erotuskyvyn nestekromato-•grafiaa, jossa parempi erotus saavutetaan UHPLC-kolonnien ja korkeamman paineen yhteisvaikutuksena. UHPLC-laitteita valmistavat muun muassa Agilent, Shimadzu, Dionex ja Waters.

Nestekromatografiin liitetään yleensä joko yhden (VWD) tai •useamman (PDA, DAD) aallonpituuden kerrallaan mittaava UV-detektori tai massaspektrometri (MSD, SQ, QQQ, QTOF), jolla analysoitavat yhdisteet voidaan tunnistaa.

sivulle 45

44 1/2013KEMIA

Suomessa käytössä olevat LCMS-laitteet eli nestekromatografi-massaspektromet-rit ovat keskimäärin jo 7–8 vuoden ikäi-siä. Käytössä on jopa 15-vuotiaita lait-teita.

Tulokset ilmenevät kartoituksesta, jonka toteuttivat Suomen massaspek-trometrian seura ja laboratoriolaittei-den ja -tarvikkeiden toimittaja Ordior Oy. Kyselyssä saatiin tiedot noin sadas-ta LCMS-laitteesta, joten selvitys antoi varsin kattavan kuvan toiminnassa ole-vista laitteistoista.

Selvästi yleisin LCMS-laitetyyppi Suomessa on kolmoiskvadrupolimassa-spektrometri. Tämän laitetyypin suhteel-linen osuus laitekannasta on lähes puolet, mikä tuli tutkimuksen tekijöille pienenä yllätyksenä.

Toiseksi suurimman joukon kartoituk-sen laitejakaumassa muodostavat lento-aika-analysaattorilla varustetut massa-spektrometrit. Kolmannella sijalla ovat yksöiskvadrupolilaitteet, joita näyttää olevan käytössä enää varsin vähän. Toi-saalta laitteiden ilmoittamiskynnys on voinut olla korkeampi kuin kehittyneem-pien mallien.

Laitteiden maantieteellisessä jakau-massa nousevat esiin yliopistokaupungit. Pääkaupunkiseudulla on lisäksi runsaasti valvovien viranomaisten, kuten Eviran, Fimean, Tullin ja Krp:n, laboratorioi-ta. Suomen LCMS-laitteistoista hieman yli puolet sijaitseekin Helsingissä ja sen naapureissa.

Toiseksi eniten laitteita on Turun seu-dulla. Kaupungin nostaa kakkoseksi alu-een vahva biotutkimuksen ja lääkeyritys-ten keskittymä.

Joka laitetyypillä omat vahvuutensa

Massaspektrometreillä selvitetään va-ratun molekyylin massan ja varauksen suhdetta (m/z). Menetelmä mahdollistaa orgaanisten yhdisteiden hyvin tarkat ana-lyysit. Eri analysaattoreilla, kuten kvad-rupolilla, kolmoiskvadrupolilla ja lento-aika-analysaattorilla, on omat vahvuus-alueensa.

Kvadrupoli mahdollistaa massaspek-trin mittaamisen ja tietyn ionin seuraa-misen. Laite on myös hinnaltaan massa-spektrometreista edullisin.

Kolmoiskvadrupolin etuna on moni-puolisempi yhdisteen rakenteen tutkimi-sen mahdollisuus. Yhdiste voidaan tör-

Suomen LCMS-laitteettukevasti keski-ikäisiä

Kolmoiskvadrupolit sisältävät myös QTRAP-laitteet. Lentoaika-analysaattoreihin sisältyvät kaikki laitteet, joissa on mukana lentoaika-analysaattori.

mäyttää toisessa kvadrupolissa ja tutkia fragmentit kolmannella kvadrupolilla. Kolmoiskvadrupolilla on lisäksi hyvä selektiivisyys ja erinomainen herkkyys.

Lentoaika-analysaattorin edut ovat korkea resoluutio ja massatarkkuus, jot-ka helpottavat tuntemattoman yhdisteen identifiointia. Saatavana on myös laittei-ta, joissa lentoaika-analysaattori on yh-distetty ioniloukkuun.

Ioniloukulla voidaan tehdä yhdisteen rakenneanalyysi sitä pilkkomalla. Kor-keamman resoluution lentoaika-massa-spektrometrillä saadaan fragmenttien massat tarkasti tietoon. Kun yhdistetään fragmenttien ja kokonaisen yhdisteen m/z-tiedot, saadaan tuntemattoman yh-disteen koko rakenne pitkälti selvitet-tyä.

Nopeus tuo luotettavuutta

LCMS-laitteita käytetään tunnistamaan erilaisten yhdisteiden hyvin pieniä pi-toisuuksia monimutkaisista matriiseista, kuten virtsasta, plasmasta, verestä, likvo-rista, teollisuuden erilaisista prosessines-

Lisätietoa massaspektrometreistä saa Suomen massaspektrometrian

seuran kustantamasta kirjasta Massaspektrometrian perusteet.

www.fmss.fi/kirja.htmSuomessa käytössä olevien nestekromatografi-massaspektrometrien keski-ikä on varsin korkea, paljastaa tuore selvitys.

teistä ja ympäristövesistä. Matriiseista haetaan usein ihmiselle ja ympäristölle haitallisia yhdisteitä tai selvitetään eli-mistössä vaikuttavia hormoneja, steroi-deja, aminohappoja ja lääkeaineita.

LCMS-menetelmällä voidaan myös tutkia ja seurata esimerkiksi lääkeainei-den muuntumista elimistössä erilaisiksi yhdisteiksi eli metaboliiteiksi sekä todeta niiden poistuminen elimistöstä. Tunnis-tuksen lisäksi näyte yleensä myös kvan-titoidaan eli sen pitoisuus määritetään, mihin massaspektrometrilta vaaditaan nopeutta ja tehokkuutta.

Mitä nopeampi massaspektrometri on, sitä enemmän näytteelle saadaan kroma-tografisia mittapisteitä ja määritykseen luotettavuutta.

Naistenklinikalla tutkitaan steroideja ja hormoneja

Kemisti Outi Itkonen tekee työtään Huslabin Naistenklinikan laboratoriossa. Siellä LCMS-laitteita käytetään muun muassa steroidien ja hormonien analy-soimiseen potilasnäytteistä.

”Tulosten avulla voidaan selvittää po-

451/2013 KEMIA

Teem

u N

issi

lä

LCMS-kartoituksen yhteydessä jär-jestetyissä arpajaisissa onnetar suosi kemisti Outi Itkosta Naistenklinikan laboratoriosta. Tablettitietokoneelle löytyy käyttöä, Itkonen hymyilee.

Uusimmat laitetekniikat ovat ilmesty-neet markkinoille niin hiljattain, ettei niistä Suomessa ole vielä juurikaan käyttäjäkokemuksia. Monessa labora-toriossa ne ovat kuitenkin herättäneet kiinnostusta.

Bayer Oy:n tuotantolaitoksessa Turussa työskentelevä kemisti Tuo-mo Leppäkases pitää mielenkiintoi-sena esimerkiksi emuloinnin sisältä-vää UHPLC-laitetta, joka on järkevän oloinen ja helppokäyttöinen.

”Laadunvalvonnassa korvaamme säännöllisesti nestekromatografeja uusilla. UHPLC-laitetta mietitään yh-tenä vaihtoehtona.”

Myös yhtiön tuotekehitysosasto harkitsee samanlaisen laitteen hank-kimista.

”Uusi laite on harkinnassa, kos-ka sen avulla olisi mahdollista jatkaa vanhojen HPLC-menetelmien käyttö-ikää seuraavat 10 vuotta ja saada ai-kaan samanlaiset olosuhteet kuin van-

hallakin laitteella”, kertoo vanhempi erikoistutkija Tero Parkatti.

Uutuudella olisi hänen mukaansa myös mahdollista kehittää nykyaikai-sia nopeampia analyysimenetelmiä, joihin vanhat HPLC-laitteet eivät so-vellu.

”Valmistajan mukaan uusi laite pys-tyy erotuksiin sekä korkeissa että ma-talissa paineissa.”

Uusien menetelmien käyttöönotto on Parkatin mukaan aina hyvin työ-lästä ja myös kallista. Jos menetelmät on emuloinnin avulla mahdollista siir-tää helposti laitteelta toiselle, niiden validointitarve vähenee.

”Aikaa voi säästyä arviolta useampi viikko menetelmää kohden, puhumat-takaan markkinoilla olevan tuotteen uudelleenrekisteröinnin kustannuksis-ta, jos vanha analyysimenetelmä jou-dutaan muuttamaan sen vuoksi, ettei laitetta enää valmisteta.”

Marja Saarikko

Tehokkaammin ja halvemmalla

Vitabalans Oy:n tuotekehitys-laborantti Leena Hietanen käyttää työssään UHPLC-laitetta.

Vita

bala

ns O

y

tilaan elimistön häiriötiloja ja määrittää hänelle mahdollisimman täsmällinen lääkitys ja hoito”, Itkonen kertoo.

Uusien menetelmien käyttöönottoa helpottavat markkinoille tulleet valmiit, monipuoliset analyysikitit.

”Kääntöpuolena tosin on se, että me-netelmäkehityksen ulkoistaminen saattaa vähentää laboratorion tietotaitoa ja siten heikentää siten toimintavarmuutta.”

Teemu Nissilä

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Suomen massaspektrometrian seuran

jäsen, joka toimii tuoteryhmäpäällikkönä Ordior Oy:ssä.

teemu.nissila@ordior.fi

myös korvaamaan useita kaasukromato-grafisia tekniikoita, koska ylikriittisessä kromatografiassa tutkittavista aineista ei ole tarvetta tehdä johdannaista ennen määritystä”, Kanner sanoo.

”Lisäksi tekniikka toimii hyvin nor-maalifaasierotuksissa ja on useissa tapa-uksissa myös vaihtoehto käänteisfaasi-kromatografialle.”

Kanner uskoo tekniikan tulevaisuu-teen vahvasti. Sama usko tuntuu olevan monilla laitevalmistajilla.

”Siitä voi tulla samanlainen hitti kuin korkean erotuskyvyn nestekromatografi-

asta eli UPLC:stä 2000-luvun puolivälis-sä”, Kanner ennustaa.

Ylikriittiset kromatografialaitteistot ei-vät tähän mennessä ole olleet riittävän luotettavia, jotta tekniikka olisi lyönyt it-sensä läpi, sillä esimerkiksi paineenvaih-telu, vähäinenkin, vaikuttaa merkittäväs-ti erotukseen.

”Mutta nyt laitteistot ovat stabiileja ja niissä on erittäin tasainen paine, joten niillä saadaan toistettavia tuloksia.”

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja@sanasaari.fi

sivulta 43

”Enantiomeerien osuutta lääkevalmis-teessa on seurattava koko ajan”, kuvai-lee laboratoriolaitevalmistaja Watersin myyntipäällikkö Liisa Kanner.

Erinomainen tekniikka enantiomeeri-en erotteluun on Kannerin mukaan ult-rakorkean erotuskyvyn ylikriittinen kro-matografia eli UPC2.

Ylikriittisessä kromatografiassa yhdis-teiden erotus tapahtuu laitteistossa, jos-sa eluenttina käytetään pääasiassa neste-mäistä hiilidioksidia, joka on edullinen ja ympäristöä säästävä vaihtoehto.

”Ylikriittinen koromatografia tulee

46 1/2013KEMIA

Irene Andersson

Borealis Polymers Oy:n hyvä turvalli-suustilanne ei ole tullut ilmaiseksi, vaan se on edellyttänyt oikeanlaatuisia tekoja ja ennen muuta asennetta koko henkilö-kunnalta.

Työturvallisuus ei enää merkitse pelk-kää turvakenkää, -hanskaa ja -kaidetta. Tekniseen turvallisuuteen liittyvät sei-kat alkavat olla hallussa jo suurimmassa osassa yrityksistä. Nykyään keskitytään-kin henkilön oman toiminnan ja ajattelu-mallien merkitykseen.

Borealis Polymers Oy:ssä

Turvallisuus tehdään yhdessä Borealis Polymers Oy:ssä henkilöstö on ollut mukana työ-

turvallisuuden parantamisessa yhtiön perustamisvuodesta 1994

lähtien. Yrityksessä on vuosien mittaan onnistuttu luomaan

ilmapiiri, jossa ihmiset ovat kiinnostuneita omasta ja työtoverien

turvallisuudesta ja sitoutuneet yhteisiin toimintamalleihin.

kysyy Olander, jonka mukaan parempi vaihtoehto on ottaa ihmiset mukaan ke-hittämään uutta asiaa.

”Vaikka siitä ei tulisi täysin toiveiden mukaista, osallistujat ymmärtävät, mi-ten ja miksi ratkaisut syntyivät. Siksi he myös sitoutuvat uuteen malliin.”

Borealiksessa on käytössä koko kon-sernin laajuinen turvallisuuden rapor-tointijärjestelmä, johon jokainen hen-kilöstöön kuuluva voi raportoida muun muassa turvallisuuspoikkeamista, läheltä piti -tilanteista ja havainnointikierroksis-ta. Kaikki raportit käsitellään ja niiden pohjalta tehdään korjaavia toimenpitei-tä.

”Olemme esimerkiksi kehittäneet suo-javaatteita mukavammiksi, yksinkertai-semmiksi ja monikäyttöisemmiksi pal-jolti oman väen ideoiden pohjalta. Ku-kapa viitsisi käyttää vaikkapa kömpelöä suojahansikasta.”

Esimiehiltä työturvallisuuteen sitou-tuminen vaatii aitoa kiinnostusta omien ihmisten työhön. Borealiksessa työtur-vallisuusasioita käsitellään johtoryhmän kokouksissa kuukausittain, ja kokouk-sessa jaettuja oppeja viedään eteenpäin osastoille ja laitoksiin. Porvoon tuotanto-paikkakunnalla pidetään erilaisia turval-lisuuskokouksia kuukaudessa satakunta.

Turvallisuuteen satsaaminen on kan-tanut hedelmää. Tapaturmataajuus, joka kertoo tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti, on kohentunut silmissä. Kun se vuonna 1995 oli Porvoossa lähes 32, viime vuoden luku oli 2, vaikka mu-kaan lasketaan nykyisin myös palvelu-toimittajien turmat.

Tavoitelukuna yhtiöllä on 1,1. Se mer-kitsee, että Porvoon 950-päiselle omalle henkilöstölle ja 200–300 hengen palve-lutoimittajajoukolle voisi vuodessa sat-tua yhteensä kolme tapaturmaa.

Turvallisuus on hyvinvointia

Borealis järjestää koko henkilöstölleen noin viiden vuoden välein laajan perus-koulutuksen, jossa turvallisuutta käsitel-lään uudesta vinkkelistä. Tavoite on toi-

Työturvallisuuden ylläpito ja jatkuva parantaminen vaativat pitkäjänteistä työtä vuodesta toiseen, sanovat työ-turvallisuuspäällikkö Tarja Olander ja HSE-osaston päällikkö Jarmo Paulamäki.

Bor

ealis

Pol

ymer

s O

y

”Aikaisemmin turvallisuus pantiin kuntoon omalla sarallaan, ja työ tehtiin siitä erillään. Nyt ymmärrämme, että tur-vallisuus on osa työtä. Jokaisella on olta-va mahdollisuus vaikuttaa oman työtur-vallisuutensa kehittämiseen”, painottaa työturvallisuuspäällikkö Tarja Olander, josta huokuu omistautuminen asialleen.

”Kuvittele tilanne, että yrität lanseera-ta jotain toimintamallia lähettämällä hen-kilöstölle sähköpostia. Toki he ymmärtä-vät asian, mutta sitoutuvatko he siihen”,

471/2013 KEMIA

kee työn tekemistä, heikko terveys sitä vastoin voi jopa altistaa vaaratilanteille. Turvallisuuteen vaikuttavat myös henki-nen terveys ja elämäntilanne.”

Mutta miten käsitellä ongelmia, joista on vaikea puhua?

”Olemme miettineet tätä paljon, ja ke-hitimme varhaisen puuttumisen koulu-tuksen, jossa esimiehiä opastetaan huo-maamaan ja ottamaan puheeksi hankalat asiat ennen kuin ne räjähtävät silmille”, Olander kertoo.

”Opetamme käytännön harjoituksin huomaamaan alaisen oireilun, esimer-kiksi loppuunpalamisesta. Varhainen puuttuminen tarkoittaa reagoimista en-nen kuin ongelmat näkyvät sairauspois-saoloina.”

Borealiksella onkin vähemmän saira-uspoissaoloja kuin alalla keskimäärin. Eniten podetaan tuki- ja liikuntaelinsai-rauksia, sitten hengityselintauteja. Mie-lenterveydellisistä syistä johtuvia pois-saoloja on vähän.

”Uskon tämän johtuvan siitä, että meillä yksilö saa työyhteisön tuen, työ on merkityksellistä ja esimiestyö taita-vaa.”

Kirjoittaja on vapaa tiede- ja tekniikkatoimittaja.

irene.andersson@pp.inet.fi

Borealis seilaakansainvälisillä vesilläBorealis-konserni on johtava kemi-kaalien ja innovatiivisten muoviratkai-sujen toimittaja. Konsernin liikevaihto oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2011. Yhtiöllä on asiakkaita yli 120 maas-sa ja henkilöstöä 5 300 eri puolilla maailmaa.

Borealiksen omistavat Internatio-nal Petroleum Investment Compa-ny (IPIC) Abu Dhabista ja Euroopan kasvuvyöhykkeen johtava energia-konserni OMV. Konsernin pääkontto-ri on Itävallan Wienissä ja tuotantolai-toksia ja innovaatiokeskuksia Euroo-passa ja Amerikoissa.

Yhteisyritys Borougen kautta Bo-realiksen toiminta ulottuu Lähi-itään, Aasian ja Tyynenmeren alueille, Inti-an niemimaalle ja Afrikkaan. Borou-gen omistavat Borealis ja Abu Dhabi National Oil Company (ADNOC), jo-ka on yksi maailman johtavista öljy-yhtiöistä. Yhtiön pääkonttorit toimivat Yhdistyneiden Arabiemiraattien Abu Dhabissa ja Singaporessa.

Turvallisuuteen satsaaminen on kantanut hyvää hedelmää Borealis Polymersin olefiinitehtaassa ja muissa tuotantolaitoksissa.

Tehoa ja turvallisuuttavuosiksi eteenpäin

mia joka päivä hieman turvallisemmin ja paremmin kuin eilen.

Työturvallisuuden pitää myös olla aja-tuksissa kaiken aikaa. Parhaimmillaan se ulottuu ihmisen koko hyvinvointiin ja seuraa kotiin ja harrastuksiin.

”Työturvallisuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Borealiksen työ-hyvinvointimääritelmän ensimmäinen

osa on itse työ ja sen turvallisuus. Toinen merkittävä osa on, että henkilö hallitsee työnsä. Osista tärkein on kuitenkin se, miten hyvin ihmisiä johdetaan”, Olan-der painottaa.

”Toimiva työyhteisö tukee turvalli-suutta ja hyvinvointia. Se huolehtii jäse-nistään ja huomaa, jos joku on vaarassa riskeerata terveytensä. Hyvä terveys tu-

Borealis Polymers Oy toteutti elo–lo-kakuussa 2012 samanaikaisen huolto-seisokin petrokemian tuotantolaitoksil-laan ja muovitehtaillaan. Koko integ-roitu tuotantoketju pysähtyi ensi kertaa yhtiön historiassa.

Seisokissa toteutettiin noin 35 miljoo-nan euron huolto- ja kunnossapitotyöt ja 80 miljoonan investointihankkeet. Jät-tiurakalla yhtiö satsasi laitostensa luo-tettavaan, tehokkaaseen ja turvalliseen toimintaan vuosiksi eteenpäin.

Huoltoseisokki työllisti 700 hengen oman väen lisäksi 50 ulkopuolisen ura-

koitsijayrityksen kautta noin 1 500 hen-keä.

”Tämä oli iso ponnistus väellemme. Pelkkä hankkeen suunnittelu kesti kaksi vuotta”, kertoo HSE-osaston päällikkö Jarmo Paulamäki.

Urakka onnistui laajuutensa nähden hyvin ja toteutui pääosin turvallisesti, aikataulussa ja budjetissa.

”Tavoite oli nolla tapaturmaa, mutta puolen miljoonan toteutuneen työtunnin aikana sattui yksi poissaoloon johtanut turma, kun henkilö sai käsiinsä lieviä palovammoja.”

Bor

ealis

Pol

ymer

s O

y

48 1/2013KEMIA

Kemikaalikäsineitäpitää käyttää oikein Henkilösuojaimet ovat vähentäneet työssä sattuvien tapaturmien

määrää jo pitkään. Muun muassa kemikaalikäsineiden käytössä olisi silti yhä parantamisen varaa.

Suomalaisilla yrityksillä on tapaturmien

ehkäisytyössä yhä parantami-sen varaa, Kari

Koskinen sanoo.

radikaaleja ja peruuttamattomia”, Koski-nen muistuttaa.

Suojakäsineet saattoivat entisaikoi-na olla möhkälemäisiä, ja niiden käyt-töä saatettiin vierastaa myös siitä syys-tä. Enää kömpelyys ei kelpaa tekosyyksi työturvallisuuden laiminlyönnille.

”Nykyiset käsineet ovat käyttäjälle kuin toinen iho, joten hienomekaani-nenkin työ onnistuu. Käsineet suojaavat haittaamatta työntekoa.”

Koskinen korostaa myös, että turvajal-kineet ja -käsineet eivät ole mitä tahansa vaatekappaleita vaan henkilösuojaimia. Niiden käyttöikä on siksi rajallinen.

”Kemikaalikäsineitä saatetaan käyttää aivan liian pitkiä aikoja. Olen kuullut, et-tä samaa käsineparia on pidetty jopa puo-litoista vuotta”, asiantuntija ihmettelee.

”Kemikaalien aiheuttama kuluma ei välttämättä näy käsineissä paljaalla sil-mällä. Jos niiden käyttöajaksi on ilmoi-tettu maksimissaan kahdeksan tuntia, niitä ei todellakaan kannata pitää kovin monta päivää, saati kuukautta.”

Vähemmän turmia oikealla suojauksella

Kuten suojakäsineet, myös turvajalkineet ovat vuosien myötä kehittyneet huimasti. Nykyään jalkineet voi saada miltei yksi-löllisesti räätälöityinä.

Ejendals tarjoaa jalkineiden jälleen-myyjille palvelua, jonka avulla nämä voivat tehdä muun muassa jalan kaari-tyyppiä arvioivia testejä.

”Siten saadaan valittua kullekin käyt-täjälle oikea pohjallinen, ja kengistä tu-lee lähestulkoon käyttäjäkohtaiset.”

Kun Kari Koskinen 1970-luvulla aloitti henkilösuojainalalla, metalliteol-lisuuden tapaturmista oli varvasturmia kahdeksan prosenttia. Tilanne on niistä ajoista muuttunut huomattavasti.

”Kun markkinoille on tullut yhä pa-rempia turvajalkineita, ja niiden käyttöä on alettu pitää itsestään selvänä, luku on pienentynyt huimasti. Nykyään se on ai-noastaan noin 0,8 prosenttia.”

Myös suojakäsineiden tarpeellisuus tunnustetaan aiempaa paremmin. Työ-

Sanna Alajoki

Teollisuuden tapaturma osuu useimmiten käteen tai jalkaan. Jokaisen kemikaaleja käsittelevän pitäisikin ottaa turvallisuus-määräykset tosissaan ja käyttää työssään kemikaalikäsineitä.

Näin sanoo vanhempi asiantuntija Ka-ri Koskinen suojakäsineitä ja -jalkineita valmistavasta Ejendals Suomi Oy:stä.

”Saatetaan ajatella, että tämä on vain tällainen pikkuhomma, teen äkkiä ilman käsineitä. Toistuvan kemikaaleille altis-tumisen seuraukset voivat kuitenkin olla

Ejen

dals

Suo

mi O

y

491/2013 KEMIA

paikoilla vuosittain sattuvista runsaasta 100 000 tapaturmasta 22 prosenttia on kuitenkin yhä sormivammoja. Niistä tyypillisimpiä ovat viiltovammat, joiden osuus on 65 prosenttia kaikista sormi-turmista.

”Sormivammoja voitaisiin vähentää reilusti yksinkertaisella keinolla eli viil-tosuojakäsineitä käyttämällä”, Koskinen huomauttaa.

Koulutus tekee asiantuntijan

Työtapaturmien määrä on ollut lasku-suunnassa jo kauan, ja henkilösuojaimi-en merkitys tiedetään. Turmien riskikar-toitus ei silti ole yrityksissä vieläkään kohdallaan, harmittelee Koskinen, joka on tehnyt pitkän uran turvallisuustuottei-den parissa.

Hän on myös toiminut pitkään Suo-men työsuojelualan yritysten liitossa.

”On hienoa huomata, että lähes kaik-ki henkilösuojaimia myyvät suomalaiset yritykset ovat jo liiton toiminnassa mu-kana.”

Yhdistys käynnisti vuonna 2000 suo-jainalan koulutuksen. Vuodesta 2010 koulutusta on saanut verkossa. Koulu-tuksen toteutuksesta vastaa Työterveys-laitos.

”Koulutuksen aikana opitaan muun muassa riskinarviointia ja työsuojelun perusteita. Koulutuksen suorittanut saa suojainasiantuntijan kortin, jolla hän voi

todistaa hallitsevansa nämä asiat”, Kos-kinen kertoo.

Verkkokoulutus on suunniteltu suo-jainten myyjille, ostajille, käyttäjille ja työterveyshuollon työntekijöille. Suo-jainasiantuntijatutkinnon on suorittanut tähän mennessä jo lähes 400 henkeä.

”Monet suuret työpaikat pitävät kort-tia edellytyksenä sille, että kaupat hen-kilösuojainten myyjän kanssa voidaan tehdä.”

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden vakituinen avustaja.

sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ejendals Suomi -yhtiö syntyi vuoden 2012 alussa, kun Ejendals-konsernin si-sällä yhdistettiin Urho Viljanmaa Oy:n ja Famon Oy:n toiminnot uuden nimen alle.

Urho Viljanmaa on tullut tunnetuksi Jalas-merkkisistä turvakengistä ja Fa-mon puolestaan Tegera-suojakäsineistä. Suomalaisyritykset siirtyivät 2000-lu-vulla ruotsalaisen, vuonna 1949 star-tanneen perheyhtiön Ejendals AB:n omistukseen.

”Ejendals toimi jo 1980-luvulta läh-tien Jalaksen tuotteiden maahantuojana Ruotsiin”, Ejendals Suomen Kari Kos-kinen muistelee.

”Tuttu ostaja oli hyvä asia. Toiminta tehostui kauppojen jälkeen.”

Uudella yhtiöllä on 200 työntekijää, ja sen liikevaihto oli viime vuonna noin 57 miljoonaa euroa. Famon Oy:n va-

rasto siirrettiin sulautumisen yhteydes-sä Helsingistä Jalasjärvelle Jokipiin ky-lään, jonne valmistui varaston laajennus viime vuoden maaliskuussa.

Ejendals Suomi on päättänyt jatkos-sakin keskittyä turvajalkineisiin ja -kä-sineisiin, joiden markkinat ovat Suo-messa suunnilleen yhtä suuret.

”Haluamme kehittää omaa osaamis-tamme nimenomaan tällä alueella ja jä-tämme siksi muut suojavälineet, kuten hengityssuojaimet, niihin erikoistuneil-le valmistajille”, Koskinen kertoo.

Jalasjärveläisyrityksen tuotteet on huomattu myös maailmalla. Sen käsi-neet saivat kansainvälisen Red Dot -de-signpalkinnon vuonna 2007 ja eräs ken-kämallisto vuonna 2011.

”Suomen markkinoilla emme voi kil-pailla hinnalla, vaan sen sijaan on kil-pailtava laadulla”, Koskinen sanoo.

Uusi yritys yhdistääkäsineet ja jalkineet

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko vihki Ejendals Suomi Oy:n uudet tilat käyttöön viime maaliskuussa.

Ejen

dals

Suo

mi O

y

50 1/2013KEMIA

mustia, harmaita ja valkoisia, joten va-hingossa syntynyt sininen löi tutkijat äl-likällä.

Syy värin vaihtumiseen selvisi pian. Materiaalin kuumentaminen 1 200 asteen lämpöön oli muuttanut sen kiderakennet-ta ja samalla optisia ominaisuuksia. Sini-sen värin sai aikaan uunissa muodostunut harvinainen kiderakennetyyppi, trigo-naalinen bipyramidinen rakenne (TBP), ja siinä olevat mangaaniatomit.

Uusi sininen pigmentti osoittautui jat-kotutkimuksissa ylivertaiseksi. Kun en-tiset värit, esimerkiksi koboltinsininen, ultramariini ja preussinsininen, ovat enemmän tai vähemmän toksisia, uu-

Sattumasinisestäväripigmenttien perheeksi

Parhaat keksinnöt syntyvät

usein vahingossa. Niin kävi

myös silloin, kun oregonilaisten

materiaalitutkijoiden uunista tuli

yllättäen ulos kirkkaansiniseksi

paistunut näyte.

tuusväri on myrkytön ja ympäristölle turvallinen.

Vanhat siniset pigmentit tahtovat myös haalistua, mutta uuden pigmentin väri kestää. Lisäksi uutuus sietää kuumuut-ta, happoja ja emäksiä, ja sen valmistus on suhteellisen helppoa. Sinisen eri sävyt saadaan aikaan vaihtelemalla rakenteen mangaanipitoisuutta.

”Anna sattumalle mahdollisuus”

Sattumalta syntynyt sininen ohjasi koko tutkimuksen uusille urille. Uutuuspig-mentti ei jäänyt ainoaksi laatuaan, sillä

Väriainepigmentin Yin1-xFexO3 trigonaalinen bipyramidi -kiderakenne. Bipyrami-dien kärjissä olevat turkoosit pallot kuvaavat happiatomeja ja sisällä olevat orans-sit pallot rauta- ja indiumatomeja. Välitasojen violetit pallot esittävät yttriumato-meja. Rauta- ja indiumatomien suhdetta vaihtelemalla saadaan aikaan erivärisiä pigmenttejä.

Jari Koponen

Oregonin yliopiston kemian laitoksen professori Mas Subramanian sattui muutama vuosi sitten kulkemaan labo-ratoriossaan ohi uunin, josta eräs hänen opiskelijoistaan oli juuri ottamassa ulos materiaalinäytettä.

Kun professori ohimennen vilkaisi näytettä, hän ei ollut uskoa silmiään: se oli kirkkaansininen.

Mas Subramanian tunsi pigmentit hy-vin, koska hän oli ennen yliopistouraan-sa työskennellyt teollisuudessa. Hän tiesi siksi, että sinisiä pigmenttejä oli saatavil-la vain vähän ja että niiden ominaisuudet lisäksi jättivät paljon toivomisen varaa.

Koska Oregonin yliopiston laborato-rion näyte oli ollut hyvin kuumassa uu-nissa, Subramanian oivalsi heti, että uusi siniväri oli stabiili. Stabiileja sinisiä pig-menttejä ei ollut aiemmin nähty.

Havainnosta lähti kehkeytymään koko-nainen uusi tutkimussuunta. Tutkimuk-sen tuloksista on kiinnostunut jo useam-pikin yritys, joten kaupallisia tuotteitakin voidaan pian alkaa odotella, kertoo Aal-to-yliopiston seminaarisarjassa vierailu-luennon pitänyt Subramanian.

Ylivertainen pigmentti

Oregonilaislaboratoriossa yllätyksen tuottanut materiaali sisälsi mangaaniok-sidia. Mangaanioksidimateriaaleja tut-kittiin tuolloin Subramanianin ryhmässä niiden erikoisen ominaisuuden vuoksi. Ne olivat yhtä aikaa sekä ferrosähköi-siä että ferromagneettisia, millä arveltiin olevan sovellusmahdollisuuksia elektro-niikassa.

Väriltään tutkimusmateriaalit olivat

Ore

gon

Stat

e U

nive

rsity

511/2013 KEMIA

samaa kiderakennetta käyttämällä voi-daan tuottaa myös muita värejä. Man-gaanin sijaan on vain valittava muita atomeja.

Esimerkiksi rautaoksidin avulla saa-daan raudan määrää vaihtelemalla ai-kaan väripigmenttejä keltaisesta oranssin kautta punaiseen. Vihreä väri puolestaan syntyy kuparista ja titaanista.

”Olemme patentoineet valmistustek-nologian, ja meillä on myös kaupallisia yhteistyökumppaneita, joille toimitam-me testimateriaaleja”, kertoo Subrama-nian, jonka mukaan pigmenttien ilmei-simpiä käyttökohteita ovat maalit ja pin-noitteet.

Työ yhä uusien pigmenttien löytämi-seksi jatkuu. Laboratorion tutkijoiden tuorein strategia on yhdistää TBP-raken-teisiin kaksi tai useampia erilaisia ato-meja ja katsoa, syntyisikö sillä keinoin lisää värejä.

Materiaalitutkijoiden on Mas Subra-manianin mielestä selvitettävä tutkimus-kohteidensa ominaisuudet mahdollisim-man monipuolisesti, ja laboratorioissa on oltava tutkimuksen edellyttämät lait-teistot.

Lisäksi professori korostaa sattuman hyödyntämisen merkitystä.

”Löysimme väripigmentit, kun tutkim-me materiaalien magneettisia ja sähköi-siä ominaisuuksia. Jos olisimme jatka-neet keskittymistä vain niihin, olisimme menettäneet pigmenttien avaaman tien.”

”Tämä pätee tutkimukseen yleisem-minkin. Sattumalle kannattaa antaa mah-dollisuus, ja siihen on tilaisuuden tullen myös osattava tarttua.”

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.

Sinistä viileyttäMas Subramanianin laboratoriossa syntyneestä sinisestä pigmentistä löy-tyi hiljattain uusi valttikortti: pigmentti heijastaa pois noin 40 prosenttia lämpösäteilystä.

”Tämä ominaisuus avaa pigmentille lisää käyttömahdollisuuksia. Pin-noittamalla talojen katot pigmentillä voidaan vähentää jäähdytyskuluja, jotka kuumilla alueilla ja kuumina vuodenaikoina ovat merkittävä osa energialaskusta”, Subramanian maalailee.

Yksittäisen kuluttajan sähkölaskun pienenemisen lisäksi sinisellä vii-lentäjällä voisi olla myös laajempia vaikutuksia. Suuren mittakaavan etu-ja olisi mahdollisuus vähentää energiankulutusta etenkin kulutuspiikkien aikaan, jolloin sekä säästettäisiin energiantuotannon raaka-aineita että leikattaisiin päästöjä.

Kun suunnitellaan tulevaisuuden energiapihejä taloja, kannattaa ottaa huomioon myös uusien väripigmenttien rakentajille tarjoamat mahdol-lisuudet. Kuluttajia kiinnostaisi varmasti talo, jonka maalipinta kestää eliniän ja jonka kesäkauden viilennyksestä ainakin osa hoituu ilman ener-gialaskun nousua.

Aal

to-y

liopi

sto

Professori Mas Subramanian esiintyi puhujana Aalto-yliopiston kemian laitoksen järjestämässä seminaarisarjassa.

"Sattumalle kannattaa antaa mahdollisuus, ja siihen on tilaisuuden tullen myös osattava tarttua."

Bayerin konsepti modulaariseksi kemiantehtaaksi on koottu merikonttiin. Asentamalla kontteja rinnan ja päällekkäin tuotantoa voidaan skaalata ylös- ja alaspäin. Prosessi-tekniset laitteet on sijoitettu standardikokoisiin moduuleihin.

Laur

i Leh

tinen

1/2013KEMIA52

531/2013 KEMIA

Klooria vähemmällä sähkölläUutuusmenetelmä pian markkinoille Uusi kloorin valmistus-

menetelmä tuo noin 30 prosentin säästön sähkönkulutukseen. Uudet katalyytit tehostavat myös veden elektrolyysiä ja mahdol-listavat hiilidioksidin käytön öljypohjaisten raaka-aineiden osittaisena korvikkeena.

trolyysillä, jossa ioninvaihtomembraani eli -kalvo pitää katodi- ja anodituotteet erillään. Menetelmä nielee huomattavan määrän sähköä, eikä sen hyötysuhde ole vieläkään kovin korkea.

Kemianyhtiö Bayer on hiljattain kehit-tänyt uuden, katodin happidepolarisaati-oon perustuvan tuotantotekniikan, joka yhtiön mukaan vähentää energiantarvet-ta noin 30 prosenttia membraanimenetel-mään verrattuna. Bayer hyödyntää tek-niikkaa Saksan Krefeld-Uerdingenissa toimivassa koelaitoksessaan. Konsernin ulkopuolisille markkinoille menetelmä on tulossa kuluvan vuoden aikana.

Katodilla tapahtuva happidepola-risaatio on ollut avaimena myös uusi-

Lauri Lehtinen

Selluteollisuus käyttää valkaisuproses-seissaan suuria määriä kloorikemikaale-ja. Kloori tuotetaan nykyisin pääasias-sa kalvotekniikkaan perustuvalla elek-

Maapallon väkiluku ylitti viime vuon-na seitsemän miljardin rajan. Vuoteen 2050 mennessä ihmisiä arvioidaan ole-van yhdeksän miljardia. Ongelmana on, että jo nyt joka seitsemäs asukas kärsii nälästä.

Satoja olisi siis parannettava, mut-ta muutokset ilmastossa ja maaperän pilaantuminen esimerkiksi suolapitoi-suuksien kasvaessa uhkaavat pienentää viljelykelpoisen peltopinta-alan määrää. Ratkaisuksi etsitään sekä satoisampia lajikkeita että viljelykasveja vaivaavien tautien ja tuholaisten pitämistä kurissa.

Bayerilla on suuri kasvinsuojeluosasto, joka tuottaa sekä erilaisia kemikaaleja että pitkälle jalostettuja siemenlajikkeita. Ja-lostuksella pyritään löytämään muun mu-assa suolapitoisuuden kohoamista ja tuho-hyönteisiä kestäviä kantoja. Meille tuttujen viljalajikkeiden lisäksi tutkimuksen koh-teena ovat puuvilla, rapsi, riisi ja soija.

Avaimena geenitekniikka

Parin seuraavan vuoden aikana markki-noille on tulossa kaksi uutta fungisidia eli tuhosienten torjunta-ainetta. Niistä toisen arvioidaan parantavan viljojen saantoa noin viisi prosenttia. Pelkästään Saksassa tämä merkitsisi puolta miljoo-naa tonnia eli 20 000:ta rekkalastia.

Ainetta oli laajalti saatavissa Euroo-passa jo satokaudella 2012, ja se osoitti

selvästi tehonsa.Asiantuntijoiden yleinen käsitys on,

että maailman ruokapulaan on yksinker-taisinta saada helpotusta geenitekniikan avulla. Esimerkiksi kuivuutta vastaan on lähes mahdotonta taistella nykyisin saatavilla olevin, taloudellisesti järkevin menetelmin. Geenitekniikalla voidaan sen sijaan luoda viljelykasveista kan-toja, jotka kykenevät tulemaan toimeen haastavissa ympäristöissä.

Myös monia tuholaiseläimiä vastaan voidaan kehittää lajikkeita, jotka torju-vat juurimatojen tapaiset vitsaukset itse. Joissakin osissa Eurooppaa leviää sieni-tauti, joka uhkaa maanosamme saarni-metsiä. On mahdollista, että saarnet on kaadettava, mutta niiden tilalle voidaan luoda uusi, sienelle immuuni lajike.

Bayerin pääjohtaja, tohtori Marijn Dekkers arvioi, että yksinkertaiset gee-nitekniset menetelmät ovat satoisuuden kohottamisessa hyvin lupaavia. Niistä on yli 15 vuoden laajat kokemukset, ja ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja tur-vallisiksi.

Eurooppalainen mielipideilmasto ei kuitenkaan ole juurikaan liikkunut geenimuuntelun hyväksymisen suun-taan, Dekkers harmittelee. Eräs syy asi-aan saattaa olla alan eurooppalaisyri-tysten puute. Tekniikan torjuminen on mahdollisesti myös politiikkaa, jossa on selviä protektionismin piirteitä.

en sinkki-ilma-akkujen valmistuksessa. Uutuusakuilla voitaneen varastoida huo-mattavia energiamääriä jo lähitulevai-suudessa. Akkuja ei ole tarkoitettu liik-kuvaan kalustoon, vaan ne puskuroivat energiantuoton heilahteluja suurina, lai-tosmaisina sovelluksina.

Saksa tukee uusiutuvan sähkön tuo-tantoa suunnattomilla summilla, joten sähkön hinta vaihtelee maassa huomat-tavasti. Kun aurinko- ja tuulienergiaa on tarjolla paljon, sähkön markkinahinta voi olla jopa negatiivinen. Tämä puolestaan johtaa tilanteisiin, joissa sähköä kannat-taa käyttää esimerkiksi veden elektrolyy-siin. Näin tuotettua vetyä voidaan käyt-tää myöhemmin lähtöaineena muissa re-aktioissa.

Katalyysiä kehitetään

Aachenin yliopisto ja Bayer perustivat vuonna 2008 katalyysin ja katalyyttien tutkimuskeskuksen. CAT-keskuksessa tehty tutkimus on tehostanut huomatta-vasti myös veden elektrolyysiä ja poly-uretaanien valmistusta. Tutkimusyksik-kö on kohonnut maailman mittakaavas-sakin yhdeksi alan tärkeimmistä.

Katalyyttisten reaktioiden tutkimisessa käytetään muun muassa on line -spekt-roskopiaa. Sillä saadaan esiin eri reaktio-vaiheita ja välituotteita, joten tutkimusta on helpompaa ohjata oikeaan suuntaan.

Eräs tutkimuksen kohteista on öljy-pohjaisten raaka-aineiden korvaaminen teollisuuden hiilidioksidista synnyte-tyillä aineilla. Mittakaava ei kohoa sel-laiseksi, että se varsinaisesti vaikuttaisi päästöjen kokonaismäärään, mutta osit-tainenkin öljyn korvaaminen on askel oi-keaan suuntaan.

Kun sähkö on erittäin halpaa, nopeasti käynnistettävä elektrolyysi alkaa tuottaa vedestä vetyä muutamissa sekunneissa. Tästä voidaan edetä niin, että hiilidiok-sidista saadaan häkää, muurahaishappoa, metanolia tai muita välituotteita, joista tuotetaan edelleen polyuretaanivaahtoa ja erilaisia muovituotteita, myös huippu-ominaisuuksilla varustettua polykarbo-naattia. Koelaitos starttaa Leverkusenis-sa keväällä 2013.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fi

Satoja parannettava

Persialaissyntyinen Al-Razi (865–925) oli luonnontieteilijä ja lääkäri, joka jätti jälkeensä yli 180 teosta. Niissä hän kuvailee tarkasti muun muassa kemiallisten menetelmien ja laborato-riovälineiden kehitystä.

54 KEMIA 1/2013

551/2013 KEMIA

Alkemiasta tieteeksi

Kemian juuret johtavatarabikulttuurin kulta-aikaan

Suuri arabialainen kulttuuri kukoisti vuodesta 750 alkaen puoli vuosituhatta. Arabit nostivat tieteen ja tutkimuksen ennennäkemättömän korkealle tasolle. Myös tieteellinen kemia syntyi arabikulttuurissa jo vuoden 900 tienoilla – ei vasta 1700-luvun Euroopassa, kuten yleisesti on ajateltu.

Pekka T. heikura

Suuri arabialainen kulttuuri syntyi noin vuonna 750. Arabit olivat profeetta Mu-hammedin (570–632) kuoleman jälkeen luoneet sadassa vuodessa mahtavan val-takunnan, joka ulottui Kiinan ja Intian rajoilta Atlantin valtamereen.

Pohjoisessa arabien valtapiiri rajoittui ”pohjoisten barbaarien” asuttamaan Eu-rooppaan ja etelässä Saharan autiomaa-han, jonka takana asuivat ”eteläiset bar-baarit”.

Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja suuren osan Espanjaa käsittänyt mahti oli alueel-taan laajempi kuin aiemmat Aleksanteri Suuren tai Rooman valtakunnat. Uutta valtiota hallittiin aluksi Damaskoksesta ja vuodesta 762 lähtien Bagdadista.

Valloittamillaan alueilla arabit omak-suivat tietoa ja tapoja itseään edisty-neemmiltä kansoilta. Arabialaisesta kulttuurista muodostuikin sekakulttuuri, jossa islam, persialaiset vaikutteet ja an-tiikin hellenistinen sivistys sekoittuivat toisiinsa.

Persialaiset olivat ylivoimaisia runou-dessa ja historiankirjoituksessa. Luon-nontieteissä lähtökohdan muodostivat kreikkalaisten saavutukset, joita arabit alkoivat kehittää eteenpäin. Useimmat klassilliset matematiikan, tähtitieteen ja lääketieteen teokset käännettiin vuoteen 850 mennessä kreikasta arabiaksi, joka vähitellen nousi maailmankieleksi.

Alkemiasta tuli kemiaa

Arabialaiset kiinnostuivat myös myö-häisantiikin Aleksandriassa harjoitetusta kiinnostavasta opista, jonka tavoitteena oli muuttaa tavalliset metallit kullaksi. Ryhtyessään tutkimaan asiaa he lisäsivät mukaan Kiinassa syntyneen uskomuk-

sen, jonka mukaan kullasta voitaisiin edelleenjalostaa ”elämän eliksiiriä” eli ikää pidentävää lääkettä.

Uusi tutkimusalue sai arabeilta nimen al-kimiya. Termi kattaa alkemian, tieteel-lisen kemian ja käytetyt välineet, joiden välillä ei tehty eroa. Kun eurooppalaiset sittemmin lainasivat sen omiin kieliinsä, al-kimiyasta saatiin kaksi sanaa, alkemia ja kemia, jotka erotettiin toisistaan myös käsitteellisesti.

Al-kimiyan kirjaimellinen merkitys on ”viisasten kivi”. Alkemistien mu-kaan kulta saataisiin aikaan sivelemällä vähemmän jaloa metallia mystisellä ih-mekivellä, jota he etsivät ponnistuksia kaihtamatta. Viisasten kiveä he eivät sil-ti löytäneet.

Siitä huolimatta 800–900-lukujen isla-milaisia alkemisteja voidaan pitää maa-ilman ensimmäisinä laboratoriotyönteki-jöinä. Yrittäessään kaikin keinoin saada aikaan kultaa arabioppineet tulivat edis-täneeksi myös alkemian kehittymistä kemia-nimiseksi tieteeksi. Esimerkiksi arabilaboratorioissa keksityt tutkimus-laitteet olivat käytössä vielä uuden ajan alussa.

Alkoholia ja ruusuvettä

Persialaissyntyinen kemiantutkija ja lää-käri Al-Razi (865–925) paljastaa Salai-suuksien kirjassaan (Kitab al-Asnar), millaisia kemiallisia prosesseja ja labo-ratoriovälineitä ajan tieteenharjoittajat hyödynsivät.

Valmistusmenetelmistä tärkein oli tis-laus, jonka perusteet arabit olivat omak-suneet antiikin Aleksandriasta. Labora-torioissaan he hioivat menetelmää edel-leen.

On erittäin todennäköistä, että viinan tislauksen keksivät juuri arabit. Kirjal-lisuudessa esiintyy joskus käsitys, että keksinnön tekivät vasta Salernon alke-mistit vuoden 1100 paikkeilla. Salerno-laiset kuitenkin oppivat taidon nimen-omaan arabeilta.

Arvostettuihin alkemisteihin kuului muun muassa Jabir ibn Hayaan, jota arabit pitävät ”kemian isänä”. Moni-puolinen tieteenharjoittaja eli vuosina 721–805.

Suuren arabialaisen kulttuurin tiedettä ja tekniikkaa, osa 1/2

56 1/2013KEMIA

nen, liuotus, kiteyttäminen, kalsinointi, suo-datus ja amalgamointi eli aineiden sekoitta-minen elohopeaan.

Pelikaani ja kurpitsa

Tislaaminen ja muut menetelmät vaativat myös laitteensa. Arabien tislauslaitteistossa oli kuumennin, tislauskolvi, erillinen yläosa eli tiivistyskupu ja keräysastia.

Laitteiden arabialaisesta alkuhistoriasta muistuttaa yhä esimerkiksi englannin kielen alembic (”tislausastia”), joka juontuu ara-bian tiivistyskupua tarkoittavasta sanasta al-anbiq. Arabit puolestaan olivat napan-neet termin kreikan ambixista.

Arabit hioivat edelleen myös kuparis-ten ja lasisten retorttien muotoa. Lasisessa käyräkaulaisessa laitteessa oli pyöreähkö

runko, josta erkani pää ja pitkä ”nokka” eli alaspäin taipuva tiivistysputki, jossa jääh-dytys tapahtui tehokkaasti. Muodosta riip-puen astiaa kutsuttiin joko pelikaaniksi tai kurpitsaksi.

Arabialaislaboratorioissa on saatettu tun-tea myös vesijäähdytys. Läntisessä alke-miaa käsittelevässä kirjallisuudessa esiin-tyvä ns. Maurin pää, jossa käytettiin nimen-omaan vesijäähdytystä, on voinut alkuaan olla arabien keksintö. Jotkut tutkijat tosin arvelevat, että keksintö olisi tehty vasta kes-kiajan Euroopassa.

Kuumentamisessa arabialaiset kemistit käyttivät useimmiten suoraa liesikuumen-nusta, joka kuitenkaan ei sopinut kaikkiin tarkoituksiin. Silloin hyödynnettiin vesi-haudetta, jossa esimerkiksi tislauskolvia pidettiin sopivan lämpötilan säilyttämisek-si. Lämpöä voitiin myös laskea upottamalla astia veteen.

Saippuaa ja lasia

Tärkeää kemian alan teollisuutta islamilai-sessa maailmassa oli saippuan, lasin ja la-situsten valmistaminen. Niiden tuotannossa tarvittiin suuret määrät natriumkarbonaattia eli soodaa sekä kaliumkarbonaattia eli po-taskaa.

Soodaa saatiin arabialaisittain natrunista, egyptiläisittäin tronasta, jota esiintyi luon-nontilaisena Niilin suistossa ja Läntisen au-tiomaan suolajärvien rannoilla. Lisäksi nat-riumkarbonaattia kerättiin talteen puu- ja kasvituhkasta.

Potaskan arabit saivat puumaisen ashnan-pensaan sekä tammen tuhkasta. Hehkutetun tuhkan eli al-qalin valmistusprosessin tu-loksena syntyi puhdasta kaliumkarbonaattia ja natriumkarbonaattia. Al-qalista, sammut-tamattomasta kalkista ja vedestä valmistet-tiin puolestaan kaustista soodaa eli natrium-hydroksidia.

Saippuan tuotanto oli keskittynyt Syyri-aan. Nablus, Damaskos, Aleppo ja Sarmin olivat kuuluja tasokkaista tuotteistaan.

Arabiasta peräisin oleviakemian termejä

alkali al-qali•

alkemia al-kimiya•

alkoholi al-kuhl•

antimoni ithmid•

natron natrun•

realgaari • (arseenisulfidi) rehj al-ghar

sooda suda•

Syyrian Damaskos oli varhaisen kemian alan teollisuuden keskuksia. Kaupungissa valmistettiin muun muassa saippuaa, väriaineita ja lasia.

Myös sana alkoholi on peräisin arabian kielen sanasta al-kuhl. Arabeilla se tarkoitti alkujaan antimonijauhetta, jota he käyttivät silmäluomien värjäykseen. Eurooppaan sa-nan toi 1500-luvun sveitsiläinen lääkäri ja iatrokemisti Paracelsus, joka nimitti viinis-tä tislauksen yhteydessä erottunutta hieno-jakoista pölyä ”alkoholiksi”.

Alkoholin lisäksi arabit valmistivat tis-laamalla myös lääkeaineita, ruusuvettä ja muita hajusteita sekä etikkahappoa. Maa-öljyä eli ”mustaa naftia” he tislasivat kevy-emmäksi tisleeksi eli ”valkoiseksi naftiksi”. Arabikäsikirjoitusten pioneeritutkijoiden Ronald Hillin ja Ahmad al-Hassanin mu-kaan muslimit osasivat tehdä myös typpi-, rikki- ja suolahappoa sekä kuningasvettä.

Tislauksen lisäksi arabialaislaboratoriois-sa hallittiin myös sublimointi, haihduttami-

57KEMIA1/2013

Syyria oli myös lasinvalmistuksen yk-kösalue. Raaka-aineina käytettiin al-qalia, hiekkaa ja kalkkia, joista saatu lasi oli vä-riltään rusehtavaa. Kun lasista haluttiin vä-ritöntä, raaka-aineseokseen lisättiin ripaus mangaanidioksidia, jota kutsuttiin ”lasin-valmistajan saippuaksi”.

Kauniinvärisiä erikoislaseja saatiin ai-kaan sekoittamalla mukaan pieniä määriä metallioksideja, jolloin lopputuloksena oli mustaa, sinistä, punaista, keltaista ja vih-reää lasia.

Värejä ja paperia

Arabian valtakunnassa oli merkittävässä asemassa myös tekstiiliteollisuus. Hienois-ta kankaistaan tunnetut Damaskos ja Mosul antoivat nimensä damastille ja musliinille.

Tekstiiliteollisuuden rinnalla kukoisti luonnollisesti värjäysala. Väriaineet saatiin kasvi- ja eläinkunnasta.

Väreistä tärkein oli punainen. Sen läh-teitä olivat kilpikirvat, värimataran juuri ja hennapensas, jota kasvoi Syyriassa ja Egyp-tissä. Sininen väri oli peräisin indigokasvis-ta, jota viljeltiin Palestiinassa, ja keltaista saflorista, sahramista ja kurkumasta.

Vihreä saatiin joko sekoittamalla sinis-

Mongolien hyökkäystuhosi arabivaltakunnanSuuri arabialainen kulttuuri kukoisti viisi vuosisataa ai-na siihen asti, kunnes mongolit hävittivät sen 1200-lu-vulla. Päätepisteenä pidetään vuotta 1258, jolloin Tšingis-kaanin pojanpoika Hülegü valloitti ja ryösti Bagdadin, surmautti suurimman osan kaupungin väes-töstä ja teloitti viimeisen kalifin.

Verilöylyssä menehtyi tuhansittain oppineita ja tie-teenharjoittajia. Bagdadin suurimmat kirjastot tuhottiin ja kirjat heitettiin Tigris-jokeen.

Mongolien työn täydensi 1300-luvun puolivälissä riehunut musta surma. Rutto teki pahaa jälkeä muun muassa Egyptissä ja syöksi muslimien asuttamat alueet pitkälliseen väestölliseen, yhteiskunnalliseen ja talou-delliseen heikkoudentilaan.

Paljon kemiallista ja muuta tietämystä ja teknologiaa ehti kuitenkin siirtyä ennen katastrofia länteen. Esimer-kiksi Damaskoksen lasinvalmistajat pakenivat mongo-leja Venetsiaan, joka sai haltuunsa lasinvalmistuksen eurooppalaisen monopolin vuosisadoiksi.

Arabian kielellä kirjoitettuja tieteellisiä tekstejä oli alettu kääntää latinaksi jo 1100-luvulla. Länsimainen tiede onkin paljossa velkaa arabien saavutuksille.

Bagdadin verilöyly murskasi arabialaisen kulttuurin yti-

men ja lamautti arabitieteen kehityksen kokonaan.

tä ja keltaista tai suoraan näsiästä. Purppu-ra hankittiin antiikin tapaan Tyyroksesta ja Sidonista. Peittausaineena käytettiin alunaa eli alumiinisulfaattia.

Kirjoitusmusteen lähteenä olivat lamp-punoki, väriomena ja rautasulfaatti. Ensiksi mainittua saatiin polttamalla pellavaöljyä ja maaöljyä ja keräämällä sitten noki talteen. Sideaineena hyödynnettiin akaasioista saa-tavaa arabikumia tai munanvalkuaista.

Arabialainen kulttuuri oli mitä suurim-massa määrin kirjallista. Muslimit oppivat paperinvalmistuksen taidon kiinalaisilta so-tavangeilta 750-luvulla ja perustivat ensim-mäisen paperimyllynsä Bagdadiin vuonna 794.

Edullinen, pellavasta, puuvillasta ja lum-puista tehty valkoinen paperi syrjäytti kal-liit perinteiset materiaalit eli papyruksen ja pergamentin vuoteen 1000 mennessä. Seu-rauksena oli todellinen kulttuurivallanku-mous islamilaisessa maailmassa, kun käsi-kirjoitukset alkoivat levitä satoinatuhansi-na kappaleina, ja kirjakauppoja ja kirjastoja nousi nopeasti kaikkialle.

Kirjoittaja on historioitsija ja vapaa toimittaja.

Kemiaa tutkittiin myös Bagdadiin vuonna 1227 perustetussa Mustansiriyan yliopis-tossa. Sittemmin restauroitu rakennus kuuluu harvoihin, jotka säästyivät vuoden 1258 mongolihyökkäyksessä.

58 1/2013KEMIA

ULKOMAILTA

Bakteeri paikkaabetonin särötHollantilaiset tutkijat ovat kehittä-neet betonin, joka korjaa itse pienet särönsä. Paikkaustöistä huolehtivat bakteerit.

Mikrobiologi Henk Jonkers ja ma-teriaalitutkija Erik Schlangen Delf-tin teknillisestä yliopistosta keksivät sekoittaa sementtiin bakteeri-itiöitä ja kalsiumlaktaattia. Kun betoniin ajan myötä muodostuviin hiushalkeamiin pääsee sadevettä, bakteerit heräävät eloon ja alkavat tuottaa kalsiumista kalkkikiveä, joka täyttää raot.

Bakteerit ovat laboratorio-oloissa kyenneet paikkaamaan noin puolen millimetrin levyiset halkeamat. Uu-tuusbetonia on Der Spiegel -lehden mukaan seuraavaksi määrä kokeilla rakennustyömailla.

Teräsbetonin pikkuhalkeamista saattaa ilman korjaustoimenpiteitä käynnistyä korroosio, joka lyhentää talojen ja siltojen elinikää. Hollanti-laiset tarjoavat ongelman ratkaisuksi bakteeripitoista biobetoniaan, jonka he uskovat ehättävän markkinoille parissa vuodessa.

Pekka T. heikuratymään liikaa kasvuseerumin avulla. Kun solujen määrä ylitti tietyn rajan, ne alkoi-vat tuottaa beetainterferonia, joka tappoi ne nopeasti.

Toinen tutkijaryhmä on aiemmin osoitta-nut, että eräs maamyyrärottalaji torjuu syö-pää estämällä solunjakautumisen, kun solut ovat liian lähellä toisiaan.

Tutkijat aikovat seuraavaksi selvittää, kuinka jyrsijät reagoivat, kun ne altiste-

Skotlannin Ylämailta on löydetty pronssi-kautinen rakennelma, joka on arkeologien mukaan todennäköisesti toiminut saunana.

Rakennelman keskuksen muodostaa ne-liömäinen allas, jonka sivut ovat pituudel-taan puolitoistametriset. Noin metrin syvyi-nen allas on vuorattu kivilaatoilla. Altaasta lähtee kapea kanava, joka yhdistää sen lä-heiseen puroon. Kanavan reunalla on ollut tulisija, jossa purosta saatu vesi on kuumen-nettu ennen kuin se on johdettu altaaseen.

Tutkijat päättelivät, että allasta on pari-

Betonin sisuksiin kätketyt baktee-rit toimivat takuumiehinä, jotka pitävät materiaalin kunnossa.

Maamyyrärotilla on erikoinen kyky tuhota solunsa sii-nä vaiheessa, kun ne alkavat muuttua vaarallisiksi.

Skotlannin Assyntissa on tehty runsaasti kiinnostavia arkeologisia löytöjä.

Outo jyrsijäauttaa syöpätutkijoitaUutta apua syövänvastaiseen taisteluun saa-tetaan saada maamyyrärotilta, kertoo New Scientist.

Sokeat jyrsijät käyttävät amerikkalaisen Rochesterin yliopiston tutkijoiden havain-non mukaan ainutlaatuista strategiaa, jolla ne tuhoavat elimistössään holtittomasti li-sääntyvät solut.

Vera Gorbunovan johtama ryhmä pa-ni jyrsijöiden sidekudoksen solut lisään-

Skotlannista löytyipronssikauden sauna

Rom

an K

lem

ents

chitz

tuhatta vuotta sitten käytetty nimenomaan kylpemiseen eikä keittopaikkana, sillä sii-tä ei havaittu jäänteitä eläinten luista eikä muista ruuantähteistä. Sen sijaan altaassa on saatettu myös panna olutta.

Samanlaisia kivialtaita on löytynyt myös Englannista, Walesista ja Irlannista. Varhai-simmat rakennelmista ovat peräisin neoliit-tiselta kivikaudelta, myöhäisimmät keski-ajalta.

Tuoreesta skottilöydöstä raportoi BBC News.

Pekka T. heikura

taan kasvaimia aiheuttaville kemikaaleille. Tutkimuksen lopullisena päämääränä ovat lääkkeet, jotka laukaisevat itsemurhameka-nismin myös ihmisen syöpäsoluissa.

Pekka T. heikura

Scan

stoc

kpho

to

59KEMIA1/2013

Hongkongiin suunnitellaan meripihkahap-poa tuottavaa biojalostamoa, joka käyttäisi raaka-aineenaan leipomojätettä ja työnteki-jöinään mikrobeja. Hankkeen takana on kii-nalaiskaupungin yliopistossa toimiva bio-kemian tutkimusryhmä.

Tutkija Carol Linin vetämä ryhmä on la-boratorio-oloissa saanut tonnista leivonnai-sia syntymään reilut 80 kiloa meripihkahap-poa, kertoo hanketta esitellyt Time-lehti.

Haasteena on vielä prosessin skaalaami-nen teolliseen mittakaavaan. Pohdittavana on myös se, kuinka tuotantolaitoksen vaa-timat suuret jätemäärät saataisiin kulje-tettua ja jalostettua riittävän nopeasti ja hygieenisesti.

Tutkimushanke pyrkii kantamaan kortensa kekoon Hongkongia uhkaa-vaa jätekriisiä ratkottaessa. Kaupungin nykyisten kaatopaikkojen ennakoidaan

Yhdysvallat on unohtanut uusiutuvien ener-giamuotojen kehittämisen ja suunnannut kiinnostuksensa takaisin fossiilisiin polt-toaineisiin, kirjoittaa International Herald Tribune.

Syynä ovat maan valtavat liuskekaasu- ja liuskeöljyesiintymät, joita päästään hyö-dyntämään uuden teknologian eli hydrau-lisen murtamisen avulla. Supervallasta on

Vauva tuntee vähemmän kipua, jos se imaisee vähän sokeriliuosta samaan ai-kaan, kun saa ruiskeen tai pistoksen. Makea liennyttää myös muiden vastaa-vien lääketieteellisten toimenpiteiden pienokaisille aiheuttamaa tuskaa, ilme-nee joulukuussa ilmestyneestä Cochra-ne-katsauksesta.

Katsaukseen on kerätty tulokset 14 tutkimuksesta, joissa selvitettiin soke-rin kivunlievityskykyä noin 1 500:lla alle vuoden ikäisellä vauvalla.

Vauvat, joille annettiin juuri ennen piikin pistoa tilkkanen sokeriliuosta, it-kivät tutkimusten mukaan lyhyemmän ajan kuin pelkkää vettä siemaisseet ver-rokit. Siitä voitiin päätellä, että kipuais-timus oli sokeria saaneilla vähäisempi kuin vedenjuojilla.

Sokerin on pitkään uskottu vähentä-vän kipua pikkuvauvoilla, mutta asiasta ei ole ollut riittävästi tieteellistä näyt-töä. Cochranen mukaan lisätutkimukset ovat yhä tarpeen.

Päivi Ikonen

Sokeri onvauvan kipulääke

Vauvat pitävät tunnetusti makeasta, mille saattaa olla erityinen syynsä.

Syömättä jääneet perinteiset kiinalaiset kuukakut saattavat pian jalostua meripihkahapoksi

ja edelleen biomuoviksi.

Coloradon, Utahin ja Wyomingin alueella sijaitseva jättimäinen Green Riverin liuskemuodostuma on Yhdysvaltain suurin öljylähde.

Kakku muuntuubiomuoviksi

Amerikka käänsi selkänsäuusiutuvalle energialle

siksi tulossa energiaomavarainen.USA satsasi voimakkaasti uusiutuvaan

energiaan ja vihreisiin tekniikoihin kehit-tämiseen vuodesta 2003 alkaen. Presidentti Barack Obama lupasi vielä vuonna 2008, että maahan syntyy viisi miljoonaa uutta vihreän teknologian työpaikkaa.

Lupaus ei kuitenkaan ole toteutunut, ja alan tutkimusmenot ovat kääntyneet las-

kuun. Sen sijaan maan kaasu- ja öljysek-tori satsaa omiin tutkimuksiinsa tätä nykyä lähes 500 miljardia dollaria vuodessa.

Lehti ennustaa, että leijonanosa USA:n energiantarpeesta katetaan fossiilisilla polt-toaineilla vielä vuosikymmeniä.

Pekka T. heikura

täyttyvän viidessä vuodessa. Meripihkahappoa on hiljattain alettu fos-

siilisten raaka-aineiden ohella tehdä myös bioperäisistä aineista. Biopohjaisella meri-pihkahapolla on käyttöä etenkin kompostoi-tuvan biomuovin valmistuksessa.

Pekka T. heikura

Scan

stoc

kpho

to

60 1/2013KEMIA

HENKILÖUUTISIA

Pienhiukkaset ovat terveys-haitta myös sisäilmassa, muis-tuttaa Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Yhdistyksen ansiokas tiedotus-toiminta toi sille vuoden 2012 Hiukkasteko-palkinnon.

Hiukkasfoorumi myönsi vuoden 2012 Hiukkasteko-palkinnon Sisäilmayhdis-tykselle. Foorumi kiitti yhdistystä siitä, että se on levittänyt tutkimustietoa si-säilman hiukkasista etenkin rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisille.

Palkinnon vastaanottanut Sisäilmayh-distyksen toiminnanjohtaja Jorma Sä-teri on ollut mukana yhdistyksessä sen perustamisvuodesta 1990 alkaen.

”Tehtävämme on luotettavan, puolu-eettoman sisäilmastotiedon tuottaminen ja levittäminen”, Säteri tiivistää yhdis-tyksen työn ytimen.

Säterin mukaan yhdistyksen toimin-nan peruspilareita ovat laajan tiedotus-toiminnan lisäksi yhdessä asiantuntijoi-den ja viranomaisten kanssa laadittavat ohjeistukset ja suositukset sekä maksut-tomien seminaarien järjestäminen.

”Ymmärrämme kuitenkin, ettei pelkkä suositusten ja tiedon jakaminen riitä. Li-säksi pitää olla saatavilla toimivia tuot-teita ja palveluja. Pidämmekin yhteyttä alan yrityksiin, joita yhdistyksessä on mukana henkilöjäsenten lisäksi.”

Tietoa huonosti tunnetusta ongelmasta

Kun puhutaan sisäilman ongelmista, Jor-ma Säteri tarttuu ensimmäiseksi pien-hiukkasiin.

”Pienhiukkaset ovat viime vuosina nousseet esiin terveyshaittojensa vuoksi. Ongelma ei sisäilman osalta ole kovin-kaan hyvin tunnettu, joten olemme pyr-kineet tuomaan sitä esiin.”

Eniten esillä ovat olleet kosteus- ja ho-mevauriot, jotka ovat merkittäviä sekä rahallisesti että aiheuttamiensa terveys-ongelmien vuoksi.

”Tuoreen raportin mukaan pahimpien vaurioiden korjausten kokonaiskustan-nukset on arvioitu 1,5 miljardiksi eurok-si.”

Huomionarvoisia ovat myös huonon ilmanvaihdon ja huonojen lämpöolojen aiheuttamat pulmat, jotka yleensä johtu-

Pienhiukkaset ovatmyös sisäilman ongelma

vat rakennusten huollon ja kunnossapi-don laiminlyönneistä.

”Laiminlyönnit kostautuvat vaurioina, jotka puolestaan synnyttävät sisäilmaon-gelmia. Niitä aiheuttaa myös rakennus-ten huono energiatalous. On paljon kal-liimpaa korjata jo syntyneitä vaurioita kuin tarkastaa ja huoltaa ilmastointijär-jestelmä ja säätää lämpötila säännöllises-ti”, Säteri tähdentää.

Tiukentuvat rakennusmääräykset

Uudisrakennusmääräykset edellyttävät nykyään tuloilman suodatusta ja poistoil-man lämmön talteenottoa. Lisääkö tämä energiankulutusta?

”Puhaltimien kuluttama energia on kymmenisen prosenttia talteen saadusta lämmöstä esimerkiksi kilowattitunteina

hin rakennuksiin ei kannata asentaa uutta systeemiä, jos tavoitellaan vain energia-säästöä ja siitä saatavaa kustannushyö-tyä.”

Entä miten käy perinteiselle painovoi-mailmanvaihdolle? Voidaanko sitä enää käyttää uudisrakennuksissa?

”Ei painovoimaan perustuvaa ilman-vaihtoa ole kielletty, kunhan vain täy-tetään asetetut velvoitteet. Esimerkiksi lämmön talteenotto voidaan korvata li-säeristeillä ja tuloilman suodatus ilman-puhdistimilla.”

”Vanhoissa rakennuksissa on vielä hyvin paljon painovoimailmanvaihtoa, mikä vaatii käyttäjältä jonkin verran ak-tiivisuutta. Luukkuja on säädeltävä vuo-denajan mukaan ja asukkaiden on siedet-tävä jonkinasteista vetoa.”

Jari Koponen

Toiminnanjohtaja Jorma Säteri vastaanotti vuo-den 2012 Hiukkasteko-palkinnon Hiukkasfoo-rumin järjestämässä seminaarissa.

Jari

Kop

onen

Professori Pekka Pyyköllekunnianosoitus KiinastaHelsingin yliopiston kemian emeritusprofessori Pekka Pyykkö on valit-tu Kiinan kemistiseuran kunniajäseneksi. Kiinan kemistiseuralla on nyt 24 Honorary Fellow -kunniajäsentä.

mitattuna. Suhde ei ole yhtä hyvä, jos huomioi-daan sähkön korkeampi hinta lämpöön verrat-tuna, mutta energiatase säilyy silti positiivisena”, Säteri sanoo.

”Toisaalta taas vanhoi-

61KEMIA1/2013

NIMITYKSIÄ

Biohit OyTutkimustoiminnasta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty LKT, FIAC Kari Syr-jänen.

Helsingin yliopistoBiokemian professoriksi 1.1.2013 alkaen on nimitetty PhD, professo-ri Adrian Goldman. Farmakologi-an ja lääkekehityksen professoriksi 1.1.2013 alkaen on nimitetty LKT, professori Heikki Ruskoaho.

Hosmed OyFM Ismo Lokinoja on nimitetty 2.1.2013 alkaen tuotepäälliköksi vastuualueenaan Thermo Scientific -molekyylispektroskopian tuotteet (FTIR, NIR), jotka ovat vuosikym-menien aikana tulleet tunnetuksi Nicoletin nimellä.

Jyväskylän yliopistoFT Petri Pihko on nimitetty kemian professoriksi 1.1.2013 alkaen. Hä-nen tehtävänsä keskittyvät synteet-tiseen orgaaniseen kemiaan. Pihko on vuodesta 2008 toiminut yliopis-tossa määräaikaisena orgaanisen kemian professorina.

Kemianteollisuus ryHallituksen puheenjohtajaksi kaksi-vuotiskaudeksi 2013–2014 on valit-tu Neste Oil Oyj:n toimitusjohtaja Matti Lievonen. Varapuheenjohta-jiksi valittiin toimitusjohtajat Timo

Lappalainen Orion Oyj:stä, Kim Gran Nokian Renkaat Oyj:stä ja Kimmo Kedonpää Pipelife Fin-land Oy:stä.

Kiilto OyTkT, tuotekehityspäällikkö Pirjo Laurilan tehtävänimike laajentui 2.1.2013. Hän on nyt myös tutki-muskoordinaattori ja vastaa muun muassa yhteistyön koordinoinnis-ta yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Tampereen yliopistoKliinisen kemian professoriksi 1.10.2012 alkaen on nimitetty LT Terho Lehtimäki. Lääketieteelli-sen teknologian ja bioteknologian professoreiksi 1.1.2013 alkaen on nimitetty TkT Matti Nykter ja LT Mika Rämet.

Turun yliopistoElintarvikekehityksen professoriksi ajalla 1.1.2013–31.12.2017 on ni-mitetty FT Baoru Yang.

Åbo AkademiAnalyyttisen kemian professoriksi kemiantekniikan laitokseen ajalle 1.10.2012–31.7.2013 on nimitetty TkT Johan Bobacka.

Energiatekniikan professoriksi kemiantekniikan laitokseen ajalle 1.11.2012–31.10.2017 on nimitetty TkT Margareta Wihersaari. Uusi professuuri on sijoitettu Vaasaan.

Paperinvalmistuksen materiaa-litehokkuutta voidaan tehostaa monin keinoin. Sellainen on esimerkiksi kohdennettu mas-san entsyymikäsittely, joka pa-rantaa vedenpoistoa paperira-dasta läpi koko paperikoneen.

Asia osoitetaan VTT:ssä tut-kijana toimivan Antti Oksasen väitöskirjassa, jota hän puolusti Jyväskylän yliopistossa.

Paperirataan tehtävät kemi-kaalisumutukset ja massojen kerrostaminen puolestaan pa-rantavat paperikoneen ajetta-vuutta eli märän radan lujuutta sekä lopputuotteen ominaisuuk-sia.

Tekniikoiden hyödyntäminen voi mahdollistaa säästöjä raaka-ainekulutuksessa, kun paperin paino alenee, raaka-ainekustan-nuksissa, kun täyteaineen osuus paperissa kasvaa, sekä tuotan-totehokkuudessa, kun vaikkapa ratakatkoja sattuu vähemmän.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös sellutehtais-sa kuidun pintakemian opti-moinnissa ja vedenpoisto- sekä

Tutkija Annukka Santasalo-Aarnio kehitti väitöstyössään uuden analyysimenetelmän, jo-ka on erinomainen työkalu alko-holipolttokennojen tutkijoille.

Uusi sähkökemiallinen me-netelmä jäljittelee suora-alko-holipolttokennon elektrodin toi-mintaa. Sen avulla voi nopeasti seuloa lupaavimmat polttoken-noihin soveltuvat materiaalit jatkotutkimuksia varten.

Menetelmän avulla on mah-dollista tutkia elektrodimate-riaalin soveltuvuutta pienessä mittakaavassa, kun perinteises-ti tutkittavaa ainetta on tarvittu huomattava määrä.

Alkoholia käyttävät poltto-kennot ovat lupaava tulevaisuu-den vaihtoehto pienten kannetta-vien laitteiden energialähteeksi. Ne ovat ympäristölle turvallisia, niillä on korkea energiatiheys ja ne ovat riippumattomia verkko-virrasta. Kuluttajasovelluksia varten kennoissa käytettävien katalyyttien ja muiden materi-aalien tilalle on kuitenkin löy-dettävä uusia, halvempia ja kes-

tävämpiä aineita.TkL Annukka Santasalo-Aar-

nion väitöskirja Ex situ and in situ characterization of Direct Alcohol Fuel Cell anode mate-rials tarkastettiin Aalto-yliopis-tossa 14.12.2012. Vastaväit-täjänä toimi apulaisprofessori Carina Lagergren Kuninkaal-lisesta teknillisestä korkeakou-lusta Ruotsista ja kustoksena professori Kyösti Kontturi.

Massan muokkaus tehostaapaperinvalmistusta

Kohti parempiaalkoholipolttokennoja

sitoutumiskykyominaisuuksien parantamisessa.

FM Antti Oksasen väitöskir-ja Improving the material ef-ficiency of furnishes in paper-making by stratification and chemical modifications tarkas-tettiin Jyväskylän yliopistossa 14.12.2012. Vastaväittäjänä toi-mi professori Jouni Paltakari Aalto-yliopistosta ja kustokse-na professori Jussi Timonen.

Antti OksanenAnnukka Santasalo-Aarnio

Tutkija Marceline Akieh-Pir-kanniemi kehitti väitöstyössään uusia elektroaktiivisia polypyr-roli (Ppy) -kationikuljetuskal-voja metalli-ionien erottami-seen ja siirtämiseen liuoksesta toiseen kaksiosaisessa kuljetus-kennossa.

Akieh-Pirkanniemi tutki myös kalvojen metallinläpäisyominai-suuksia. Läpäisyjärjestys paljas-ti selvän yhteyden metalli-ionin kokoon. Ionien, joiden hydratoi-tunut säde oli pienin, virtaus oli suurin.

Metalli-ionien kalvonläpäi-syyn vaikutti myös PPy-kalvo-jen paksuus. Ionien virtaus oli voimakkaampaa ohuiden kal-vojen läpi. Kalvonpaksuuden lisääntyessä kalvojen selektii-visyys metalli-ioneita kohtaan kasvoi, vaikkakin virtauksen kustannuksella. Ionien kuljetus-ta kalvojen läpi voitiin hallita sähkökemiallisesti.

Ionivaihtokalvot ovat kor-vaamattoman tärkeitä eri ioneja eroteltaessa. Ne pystyvät erotta-maan anionit ja kationit toisis-

Uusia elektroaktiivisiaioninvaihtokalvoja

Marceline Akieh-Pirkanniemi

taan riippuen siitä, minkälaisia kiinteitä ionisia ryhmiä kalvois-sa on.

M. Sc. Marceline Akieh-Pir-kanniemen väitöskirja Electro-active ion exchange membranes based on conducting polymers tarkastettiin Åbo Akademis-sa 14.12.2012. Vastaväittäjänä toimi professori Csaba Visy Szegedin yliopistosta Unkaris-ta ja kustoksena professori Ari Ivaska.

62 1/2013KEMIA

HENKILÖUUTISIA

VÄITÖKSIÄAalto-yliopistoDI Kamarizan Bin Kidamin väitöskirja Process safety enhance-ment in chemical plant design by exploiting accident knowledge tar-kastettiin 14.12.2012. Vastaväittä-jinä toimivat prof. Ilkka Turunen (Lappeenrannan teknillinen yli-opisto) ja TkT Anna-Mari Heikki-lä (VTT) ja kustoksena prof. Jukka Koskinen.

FM Tiina Ylinen-Hinkan väitöskirja Hot electron-induced electrochemiluminescence stud-ies with different cathode materi-als and electrode geometries tar-kastettiin 18.1.2013. Vastaväittä-jänä toimi prof. Larry J. Kricka (Pennsylvanian yliopisto, Yhdys-vallat) ja kustoksena prof. Sakari Kulmala.

Helsingin yliopistoFM Hermanni Aaltosen väitöskir-ja Exchange of volatile organ-ic compounds in the boreal for-est floor tarkastettiin 10.12.2012. Vastaväittäjänä toimi prof. Riikka Rinnan (Kööpenhaminan yliopis-to, Tanska) ja kustoksena prof. Heljä-Sisko Helmisaari.

FM Ari Asmin väitöskirja Nat-ural and Anthropogenic Influences on Atmospheric Aerosol Variabil-ity tarkastettiin 14.12.2012. Vas-taväittäjänä toimi tohtori Andreas Maßling (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Mark-ku Kulmala.

LL Tiina Karosen väitöskirja Pharmacokinetics of montelukast and zafirlukast as affected by CYP inhibitors tarkastettiin 14.12.2012. Vastaväittäjänä toimi prof. Ilari Paakkari ja kustoksena prof. Jan-ne Backman.

FM Kenichiro Mizohatan väi-töskirja Progress in Elastic Recoil Detection Analysis tarkastettiin 14.12.2012. Vastaväittäjänä toimi prof. Rauno Julin (Jyväskylän yli-opisto) ja kustoksena prof. Jyrki Räisänen.

ETM Tanja Nurmen väitöskirja Variation of phytosterols and ster-yl ferulates in wheat grains and fractions tarkastettiin 14.12.2012. Vastaväittäjänä toimi prof. Micha-el Murkovic (Grazin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Vieno Piironen.

FM Marie Backmanin väitöskirja Effects of nuclear and electronic stopping power on ion irradiation of silicon-based com-pounds tarkastettiin 15.12.2012. Vastaväittäjänä toimi tohtori Matt-hias Posselt (Dresdenin-Rossen-dorfin Helmholtz-keskus, Saksa) ja kustoksena prof. Kai Nordlund.

Prov. Alma Kartal-Hodzicin

väitöskirja Formulation studies for eliminating saliva carcinoge-nic acetaldehyde with L-cysteine containing chewing gum tarkas-tettiin 15.12.2012. Vastaväittäjänä toimi prof. Jyrki Heinämäki (Tar-ton yliopisto, Viro) ja kustoksena prof. Marjo Yliperttula.

FM Minna Hankaniemen väitöskirja Cellular signaling and activation of oocyte secreted hu-man growth and differentiation factors BMP15 and GDF9 tar-kastettiin 21.12.2012. Vastaväittä-jänä toimi prof. Seppo Vainio (Ou-lun yliopisto) ja kustoksena prof. Olli Ritvos.

FM Virpi Lepän väitöskir-ja Genetics of Multiple Sclerosis tarkastettiin 4.1.2013. Vastaväit-täjänä toimi prof. Paolo Gasparini (Triesten yliopisto, Italia) ja kus-toksena prof. Seppo Meri.

FM Miia Hiltusen väitöskirja Cellulose Based Graft Copolymers Prepared via Controlled Radical Polymerization Methods tarkastet-tiin 11.1.2013. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Soren Hvilsted (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustokse-na prof. Sirkka Liisa Maunu.

M.Sc. Milla Mikkolan väitöskirja Human pluripotent stem cells—glycomic approaches for culturing and characterization tarkastettiin 11.1.2013. Vastaväit-täjänä toimi prof. Jari Koistinaho (Kuopion yliopisto) ja kustoksena prof. Timo Otonkoski.

FM Mirkka Sarparannan väitöskirja 18F-Radiolabeled po-rous silicon particles for drug de-livery–Tracer development and evaluation in rats tarkastettiin 11.1.2013. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Philip J. Blower (King’s College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Jukka Lehto.

DI Terhi Aaltosen väitöskirja Cheese-making by full concentra-tion of milk with membrane filtra-tion and evaporation tarkastettiin 16.1.2013. Vastaväittäjänä toimi tohtori Thom Huppertz (NIZO Food Research) ja kustoksena prof. Tapani Alatossava.

LL Eino Palinin väitöskirja Disorders of mitochondrial DNA polymerase: a clinical, biochemi-cal and structural study tarkas-tettiin 18.1.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Doug Turnbull (New-castlen yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Anu Wartio-vaara.

M.Sc. You Zhoun väitöskirja Oxysterol binding protein homolo-gues—Novel functions in intracel-lular transport and adipogenesis tarkastettiin 25.1.2013. Vastaväit-täjänä toimi dos. Anna-Liisa Le-

vonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Elina Ikonen.

Itä-Suomen yliopistoFM Harri Kokkosen väitöskir-ja Development and Evaluation of Delayed CT Arthrography of Cartilage tarkastettiin 8.12.2012. Vastaväittäjänä toimi prof. Mark Grinstaff (Bostonin yliopisto, Yh-dysvallat) ja kustoksena prof. Juha Töyräs.

FM Lassi Riepon väitöskirja Infrared Spectroscopic Character-ization of Articular Cartilage tar-kastettiin 12.12.2012. Vastaväit-täjänä toimi M.D., Ph.D. Richard Spencer (NIH, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Jukka Jurvelin.

FM Merja Jarosen väitöskir-ja Multiple mechanisms of mutant SOD1 toxicity in ALS models tar-kastettiin 15.12.2012. Vastaväit-täjänä toimi prof. Dan Lindholm (Helsingin yliopisto) ja kustokse-na prof. Jari Koistinaho.

M.Sc. Xavier Ekolle Ndode-Ekanen väitöskirja Development of Epileptogenic Network Altera-tions in Rodent Models of Status Epilepticus: Role of the uroki-nase-type plasminogen activating system tarkastettiin 15.12.2012. Vastaväittäjänä toimi prof. Les-zek Kacmarek (Nencki-instituut-ti, Puola) ja kustoksena prof. Asla Pitkänen.

FM Hertta Pulkkisen väi-töskirja The use of recombinant human type II collagen for arti-cular cartilage tissue engineering tarkastettiin 15.12.2012. Vastaväit-täjänä toimi prof. Johanna Mylly-harju (Oulun yliopisto) ja kustok-sena prof. Mikko Lammi.

Jyväskylän yliopistoFL Kari Ahosen väitöskirja Solid state studies of pharmaceutically important molecules and their de-rivatives tarkastettiin 1.12.2012. Vastaväittäjänä toimi prof. Jouko Vepsäläinen (Itä-Suomen yliopis-to) ja kustoksena akatemiatutkija Elina Sievänen.

FM Jani Moilasen väitöskir-ja Theoretical and experimen-tal studies of some main group compounds: from closed shell interactions to singlet diradicals and stable radicals tarkastettiin 13.12.2012. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Tapani Pakkanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, akatemiatutkija Heikki Tuononen.

DI Jatta Himasen väitöskirja Stereoselective Synthesis of Oli-gosaccharides by De Novo Sac-charide Welding 14.12.2012. Vas-taväittäjänä toimi prof. Reko Lei-no (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Petri Pihko.

FM, KTM Annukka Näyhän

väitöskirja Towards bioecono-my: A three-phase Delphi study on forest biorefinery diffusion in Scandinavia and North America 15.12.2012. Vastaväittäjänä toimi dos. Jarmo Vehmas (Turun yli-opisto) ja kustoksena prof. Han-na-Leena Pesonen.

FM Mikko Voutilaisen väitöskirja Characterization of structure and diffusion in geologi-cal materials 17.12.2012. Vasta-väittäjänä toimi prof. Rainer Salo-maa (Aalto-yliopisto) ja kustokse-na prof. Jussi Timonen.

M.Sc. Hong Wangin väitöskir-ja Evolutionary Design Optimi-zation with Nash Games and Hy-dridized Mesh/Meshless Methods in Computational Fluid Dynamics 18.12.2012. Vastaväittäjinä toimi-vat prof. Viktor Zaharov (Pieta-rin yliopisto, Venäjä) ja TkT Ant-ti Hellsten (Ilmatieteen laitos) ja kustoksena prof. Jacques Periaux.

Lappeenrannan teknillinen yliopistoDI Alexander Maximovin väitöskirja Theoretical Analysis and Numerical Simulation of Spec-tral Radiative Properties of Com-bustion Gases in Oxy/Air-Fired Combustion Systems tarkastettiin 11.12.2012. Vastaväittäjänä toimi prof. Gabriel Węcel (Sleesian tek-nillinen yliopisto, Puola) ja kus-toksena prof. Timo Hyppänen.

DI Srujal Shahin väitöskirja Analysis and validation of space averaged drag model for numeri-cal simulations of gas-solid flows in fluidized beds tarkastettiin 13.12.2012. Vastaväittäjänä toimi prof. Juray De Wilde (Louvainin katolinen yliopisto, Belgia) ja kus-toksena prof. Timo Hyppänen.

DI Riina Salmimiehen väi-töskirja Acidic dissolution of iron oxides and regeneration of a ceramic filter medium tarkas-tettiin 14.12.2012. Vastaväittäjä-nä toimi prof. Richard Wakeman (Loughborough’n yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Ant-ti Häkkinen.

DI Antti Niskasen väitöskirja Landfill gas management at en-gineered landfills—Estimation and mitigation of environmental impacts 20.12.2012. Vastaväittä-jänä toimi prof. Gintaras Denafas (Kaunasin teknillinen yliopisto, Liettua) ja kustoksena prof. Mika Horttanainen.

Oulun yliopistoFM Sanna Komulaisen väitöskir-ja Aqueous bromate as efficient ox-idant for secondary alcohols and starch. Oxidized starch and its use as Fe(III) complexing agent tar-kastettiin 14.12.2012. Vastaväit-täjänä toimi prof. Liisa Kanerva

63KEMIA1/2013

TULEVIA TAPAHTUMIA

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Labquality-päivätHelsinki 7.–8.2.2013www.labquality.fi/labquality-paivatKemianteollisuuden Reach- teemapäiväHelsinki 5.3.2013www2.chemind.fi/koulutusohjelmatKemianteollisuuden työsuhde-asiain kurssiTampere 12.–14.3.2013www2.chemind.fi/koulutusohjelmatTieteen päivätJyväskylä 19.–20.3.2012www.tieteenpaivat.fi/tp2013/tp-muuallaChemBio Finland 2013Helsinki 20.–21.3.2013www.chembiofinland.fiKemian PäivätHelsinki 20.–21.3.2013www.kemianseura.fiKemikaaliriskien hallinta ja altistumisskenaariotHelsinki 21.3.2013www.ttl.fi/koulutusKemian opetuksen päivätHelsinki 21.–22.3.2013blogs.helsinki.fi/kemma-keskusSciFestJoensuu 10.–13.4.2013www.scifest.fiFinngraf 2013Jyväskylä 17.–19.4.2013finngraf.fiYhdyskuntatekniikka 2013Jyväskylä 15.–16.5.2013www.yhdyskuntatekniikka.fiOptiikan päivätHelsinki 20.–21.5.2013www.helsinki.fi/kemia/OD2013Helsinki Chemicals ForumHelsinki 18.–19.6.2013www.helsinkicf.euFinMedChemHelsinki 29.–30.8.2013finmedchem.fi

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

PlasTec, PacTec, GrafTec ja FoodTec 2013Helsinki 3.–5.9.2013www.plastec.fiwww.pactec.fiwww.graftec.fiwww.foodtechelsinki.fiBioenergia 2013Jyväskylä 4.–6.9.2013www.jklpaviljonki.fiEuroMining 2013Tampere 11.–12.9.2013www.euromining.fiAlihankintaTampere 24.–26.9.2013www.alihankinta.fiFarmasian päivätHelsinki 15.–17.11.2013www.farmasianoppimiskeskus.fi

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Packaging Innovations ja EcopackBirmingham, Iso-Britannia 27.–28.2.2013www.easyfairs.comAdditives and Color Europe 2013 ConferenceBonn, Saksa 6.– 7.3.2013www.4spe.org/technical-groups/events/18Advances in MS instrumentations/ SMSS SymposiumTukholma, Ruotsi 11.3.2013www.smss.se/symposiumEuropean Coatings Congress and ShowNürnberg, Saksa 18.–21.3.2013www.european-coatings.comwww.european-coatings-show.comGreen Polymer Chemistry 2013Köln, Saksa 19.–21.3.2013www.amiplastics.com/eventsIPX RussiaMoskova, Venäjä 3.–5.4.2013www.ipxrussia.com

9th European Congress of Chemical Engineering2nd European Congress of Applied BiotechnologyHaag, Alankomaat 21.–24.4.2013www.ecce2013.euBIO 2013Chicago, USA 22.–25.4.2013convention.bio.orgPowtech, TechnoPharm ja Partec 2013Nürnberg, Saksa 23.–25.4.2013www.powtech.dewww.technopharm.dewww.partec.infoOrganic Synthesis at Large ScaleLund, Ruotsi 25.4.2013www.tocsymposia.seIE ExpoShanghai, Kiina 13.–15.5.2013www.ie-expo.comPolymer Sourcing 2013Wien, Itävalta 14.–16.5.2013www.amiplastics.com/eventsEuromedlab and 20th IFCC-EFCC Congress of Clinical ChemistryMilano, Italia 19.–23.5.2013www.milan2013.orgEPDA Annual ConferenceFirenze, Italia 23.–25.5.2013www.epda.com5th European Conference on Chemistry for Life SciencesBarcelona, Espanja 10.–12.6.20135ecclsbarcelona.comTechtextilFrankfurt, Saksa 11.–13.6.2013www.techtextil.com1st EuCheMS Congress on Green and Sustainable ChemistryBudapest, Unkari 16.–19.6.2013www.1eugsc.mke.org.huXXXVIII Colloquium Spectro-scopicum InternationaleTromssa, Norja 16.–21.6.2013http://site.uit.no/csi2013Swedish Days of Inorganic ChemistryÅhus, Ruotsi 17.–19.6.2013www.oorgan.se

13th Scandinavian Symposium on ChemometricsTukholma, Ruotsi 17.–20.6.2013www.ssc13.se5th Eurovariety in Chemistry Education ConferenceLimerick, Irlanti 3.–5.7.2013www.eurovariety2013.ul.ieFEBS Congress 2013Pietari, Venäjä 6.–11.7.2013febs-2013.org18th European Symposium on Organic ChemistryMarseilles, Ranska 7.–12.7.2013www.esoc2013.euInternational Conference of the Polymer Processing SocietyNürnberg, Saksa 15.–19.7.2013www.pps-29.com44th Iupac Congress – Clean Energy Through ChemistryIstanbul, Turkki 11.–16.8.2013iupac2013.istanbul.org9th International Conference for the History of ChemistryUppsala, Ruotsi 21.–23.8.2013www.9ichc.se9th World Congress of Chemical EngineeringSoul, Etelä-Korea 18.–23.8.2013www.wcce9.org7th Nordic Separation Society ConferenceSigtuna, Ruotsi 25.–28.8.2013www.nosss.seEuroanalysis, the European Confe-rence on Analytical ChemistryVarsova, Puola 25.–29.8.2013www.euroanalysis2013.pl9th European Conference of Computational ChemistrySopron, Unkari 1.–5.9.2013www.euco-cc9.mke.org.huEuropean Aerosol ConferencePraha, Tšekki 1.–6.9.2013www.eac2013.czPolyolefin AdditivesDüsseldorf, Saksa 11.–13.9.2013www.amiplastics.com/eventsFlavours & FragrancesLeipzig, Saksa 11.–13.9.2013www.gdch.de

(Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Marja Lajunen.

DI Laura Kupiaisen väitöskir-ja Dilute acid catalysed hydrolysis of cellulose—extension to formic acid tarkastettiin 14.12.2012. Vas-taväittäjänä toimi prof. Juha Leh-tonen (Aalto-yliopisto) ja kustok-sena prof. Juha Tanskanen.

M.Sc. Subramanian Muru-ganin väitöskirja Control of Ne-phrogenesis by Wnt4 Signaling: Mechanisms of gene regulation and targeting of specific lineage cells by tissue engineering tools tarkastettiin 14.12.2012. Vasta-väittäjänä toimi prof. Sanna Leh-tonen (Helsingin yliopisto) ja kus-toksena prof. Seppo Vainio.

FM Antti Hassisen väitöskir-ja Functional Organization and Membrane Dynamics of Golgi

Glycosyltransferases tarkastettiin 18.12.2012. Vastaväittäjänä toimi prof. Markku Tammi (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena dos. Saka-ri Kellokumpu.

M.Sc. Fumi Suomen väitöskir-ja Studies on physiological func-tions of mitochondrial fatty acid synthesis tarkastettiin 18.12.2012. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Martin Ott (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. Alexan-der Kastaniotis.

LuK, LL Mika Nevalaisen väi-töskirja Gene product targeting into and membrane trafficking from the endoplasmic/sarcoplas-mic reticulum in skeletal myofibers tarkastettiin 25.1.2013. Vastaväit-täjänä toimi dos. Varpu Marjamäki (Jyväskylän yliopisto) ja kustok-sena dos. Kalervo Metsikkö.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Marika Nissilän väitöskirja Biohydrogen, Bioelectricity and Bioalcohols from Cellulosic Mate-rials tarkastettiin 11.1.2013. Vas-taväittäjänä toimi prof. Jo-Shung Chang (Cheng Kungin yliopisto, Taiwan) ja kustoksena prof. Jaak-ko Puhakka.

Tampereen yliopistoFM Olayinka Raheemin väi-töskirja Molecular basis of myo- tonic disorders and new diagnostic techniques tarkastettiin 8.12.2012. Vastaväittäjänä toimi prof. Olli Carpén (Turun yliopisto) ja kus-toksena prof. Bjarne Udd.

B.D.S Rashi Khanna-Jainin väitöskirja Isolation, characteriza-tion and osteogenic differentiation

of dental stem cells in vitro for bone tissue engineering tarkastettiin 11.12.2012 klo 12. Vastaväittäjänä toimi prof. Pamela Yelick (Tuftsin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustok-sena dos. Susanna Miettinen.

LL Tuula Outisen väitöskir-ja Biomarkers for predicting the outcome of Puumala hantavirus infection tarkastettiin 14.12.2012. Vastaväittäjänä toimi dos. Heikki Kauma (Oulun yliopisto) ja kus-toksena prof. Jukka Mustonen.

FM Heidi Hongiston väitöskir-ja Fibroblast feeder cells in human pluripotent stem cell culture and retinal differentiation—progress toward clinical cell therapy tar-kastettiin 25.1.2013. Vastaväittä-jänä toimi prof. Anna Veiga (Pom-peu Fabran yliopisto, Espanja) ja kustoksena dos. Heli Skottman.

64 1/2013KEMIA

SEURASIVUT

Suomalaisten Kemistien Seuran pikkujoulukokous pidettiin 4. joulukuuta 2012 Kansallisteatterissa Helsingissä.

Kokouksessa valittiin Suoma-laisten Kemistien Seuran (SKS) edustajat Suomen Kemian Seu-ran (SKKS) edustajistoon vuo-deksi 2013.

Valituiksi tulivat (varajäse-nineen) FK Irma Aroluoma (osastopäällikkö Pia Bruce), dosentti Tuula Asunta (profes-sori Jan Lundell), tutkimus-professori Sirpa Herve (FM Liisa Koskinen), professori Timo Hirvi (Liisa Koskinen), professori Kimmo Himberg (dosentti Elina Sievänen), FT Harri Häkli (FT Mikko Salo-mäki), professori Liisa Kaner-va (Mikko Salomäki), dosentti Jarno Kansikas (Elina Sievä-nen), professori Erkki Kanto-lahti (Ph.D. Juhani Olkku), rehtori Lauri H. J. Lajunen (professori Risto Laitinen), professori Marja Lajunen (professori Tapio Hase), leh-tori Tuula Leskelä (DI Anna-Maija Antila), professori Pent-ti Minkkinen (Juhani Olkku), professori Lauri Niinistö (Jan Lundell), dosentti Marjat-ta Orama (professori Veikko Komppa), FT Olli Orama (Ta-pio Hase), professori Petri Pih-ko (FM Arto Kiviranta), yli-

Kemistit viettivät pikkujouluaKansallisteatterissa

kiö, Juuso Pietarinen, Juuso Sääksvuori, Saara Tahvanai-nen, Eveliina Tulkki, Heli Vi-len ja Salla Välimäki sekä tek-niikan ylioppilaat Eero Asp-berg, Anna-Riina Haverinen, Juho Ikävalko, Niklas Jantu-nen, Juha Jordan, Bea Laiti-nen, Jenni Latva-Kokko, Si-mo Mertanen, Jere Mononen, Markus Mutanen, Jennina Ojanen, Esa Pihlajamäki, Kiti Pyörre, Sonja Rantanen, Valt-teri Rossi, Tuomas Sjöström, Kalle Thitz ja Miia Vähäaho.

Kompan palkinto jaettiin

Kokouksessa jaettiin myös Gustaf Kompan palkinto, joka myönnettiin vuoden 2011 par-haasta kemian alan väitöskirjas-ta. Palkinnon sai filosofian toh-tori Victor Sumerin, joka teki väitöstutkimuksensa Helsingin yliopiston kemian laitoksen epäorgaanisen kemian labora-toriossa otsikolla Lewis Acid-Lewis Base Mediated Metal-Free Hydrogen Activation and Catalytic Hydrogenation.

Palkinto on suuruudeltaan 2 600 euroa.

Kokouksen jälkeen iltaa jat-kettiin jouluaterian ja Kansal-listeatterin Patriarkka-esityksen merkeissä.

heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n sihteeri.

heleena.karrus@kemianseura.fi

Juss

i Kiv

ikos

ki

Kompan palkinnon vastaanottanut Victor Sumerin (keskellä) sai seurakseen kuvaan väitöstyönsä ohjaajan, professori Mark-ku Leskelän sekä Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjoh-tajan Nina Aremon.

kemisti Eino Puhakainen (Pia Bruce), professori Timo Repo (Anna-Maija Antila), professo-ri Heikki Saarinen (Arto Ki-viranta), DI Seppo Sipilä (Ta-pio Hase) ja FM Antti Takala (Veikko Komppa).

Uusia jäseniä seuraan

Kokouksessa hyväksyttiin seu-ran uusiksi varsinaisiksi jäse-

niksi filosofian maisterit Eino Hartikainen, Tarmo Korpela, Johanna Pikkarainen, Leena Ruusuvirta ja Sonja Sirviö, diplomi-insinööri Esa Väliaho sekä tutkimusprofessori Raija Koivisto.

Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin filosofian ylioppi-laat Mika Autio, Konsta Jan-hunen, Henry Kaspala, To-pi Kotamäki, Nanna Myllys, Mikko Niskanen, Pekka Per-

Väitökset jatkuvat…

Turun yliopistoLL Mikko Hautamäen väitöskirja Repair of segmental bone defects with fiber-reinforced composite: a study of material development and an animal model on rabbits tarkastettiin 5.12.2012. Vastaväit-täjänä toimi prof. Jari Salo (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Pekka Vallittu.

FM Terhi Ojan väitöskirja Bio-synthesis of pyranonaphthoquino-ne polyketides: characterization of the alnumycin pathway tarkas-tettiin 7.12.2012. Vastaväittäjänä toimi prof. Thomas J. Simpson (Bristolin yliopisto, Iso-Britan-nia) ja kustoksena emer.prof. Pek-ka Mäntsälä.

FM Matti Lahden väitöskirja The structure and function of αI domains in collagen receptor and leukocyte integrins tarkastettiin 21.12.2012. Vastaväittäjänä toimi prof. Markku Kulomaa (Tampe-reen yliopisto) ja kustoksena prof. Jyrki Heino.

FM Petteri Rinteen väitöskirja New Perspectives on the Melano-cortins and Their Cardiovascular Effects—Potential Implications for the Treatment of Cardiovas-cular Diseases with Melanocortin Analogues tarkastettiin 11.1.2013. Vastaväittäjinä toimivat prof. Ee-ro Mervaala (Helsingin yliopisto) ja prof. Ryszard Bialecki (Sleesi-an teknillinen yliopisto, Puola) ja kustoksena prof. Mika Scheinin.

FM Eero Itälän väitöskirja Fragmentation Processes in Or-

ganic Molecules Induced by Syn-chrotron Radiation tarkastettiin 14.1.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Nora Berrah (Länsi-Michi-ganin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Edwin Kukk.

FM, LL Teppo Stenholmin väitöskirja Two-Photon Excited Fluorescence Detection Techno-logy in Screening for Methicillin-Resistant Staphylococcus aure-us tarkastettiin 18.1.2013. Vasta-väittäjänä toimi dos. Anu Kantele (Helsingin yliopisto) ja kustokse-na dos. Jarmo Oksi.

Åbo AkademiDI Per Dahlstenin väitöskirja Specific Surface Charging of La-tex, Clay and Mineral Oxide Par-ticles in Aqueous, Non-aqueous and Mixed Solvent Systems tar-

kastettiin 10.12.2012. Vastaväit-täjänä toimi prof. Björn Lindman (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kus-toksena prof. Jouko Peltonen.

DI Experience Nduagun väitöskirja Production of Mg(OH)2 from Mg-silicate rock for CO2 mineral sequestration tarkastetti-in 13.12.2012. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Paul Sharratt (Kemian ja teknisten tieteiden instituutti, Sin-gapore) ja kustoksena prof. Ron Zevenhoven.

DI Carl-Mikael Tågin väi-töskirja Liquid Transportation and Distribution during (Re)Wet-ting: Impact on Coated Papers in Printing tarkastettiin 25.1.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Patri-ce J. Mangin (Quebecin yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Jouko Peltonen.

65KEMIA1/2013

Seurasivut kertovat Suomen Kemian Seuran jäsenseurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

SEUROISSA TAPAHTUU

Kemia-lehden uutiskirje tavoittaa yli 3800 alan ammattilaista – nopeasti ja tehokkaasti

Tilaa veloitukseton uutiskirje:

www.kemia-lehti.fi KEMIAKemi

Pirkanmaan kemistiseuranVuosikokous21.2.2013 klo 17Kiilto Oy:n koulutuskeskus, Tampereentie 408, Lempäälä.Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eräitä sääntö-muutoksia, joista saa lisätietoja osoitteesta pks.suomalaisten-kemistienseura.fi/toiminta.Ilmoittautumiset kokoukseen 13.2. mennessä: pks@sci.fi.

Finska KemistsamfundetsÅrsmöte27.2.2013 kl 18Restaurang Tekniskas Salar (Eriksgatan 2, 6 vån).Anmälningar senast 18.2.: triin@iki.fi.

Suomalaisten Kemistien SeuranVuosikokous13.3.2013Suomen urheilumuseo (Paavo Nurmen tie 1, Helsinki; Olympia-stadionin siipirakennus tornin puoleisella sivulla).Klo 17 tutustuminen urheilumuseoon. Klo 18 kokous, jossa kä-sitellään säännöissä määritellyt vuosikokousasiat. Iltapala.Ilmoittautumiset 7.3. mennessä osoitteessa www.suomalais-tenkemistienseura.fi.

ChemBio Finland ja Kemian Päivät20.–21.3.2013Helsingin messukeskus.Lisätietoja näyttelystä: www.chembiofinland.fi.Lisätietoja Kemian Päivistä: www.kemianseura.fi.

Suomalaisten Kemistien SeuranKemistimatka Vilnaan29.–31.8.2013Alustava ohjelma: Vilnaan tutustumista, kulttuurikohteita, vierai-lu kemian alan yritykseen sekä Vilnan yliopiston fysiikan osas-toon.Ilmoittautumiset ja lisätietoja: heleena.karrus@kemianseura.fi.

Kokouksessa käsiteltiin jaos-ton sääntöjen uudistamisesitys ja johtoryhmän kokoonpanon muutostarpeet. Uusien sääntö-jen hyväksyminen ja hallituk-sen jäsenten valinta ovat esillä seuraavassa vuosikokouksessa alkuvuonna 2013, minkä jäl-keen uusi hallitus järjestäy-tyy.

Lisäksi keskusteltiin tulevis-ta pestisidikemiaan liittyvistä ti-laisuuksista. Suomessa järjeste-tään vuonna 2013 muun muassa pohjoismainen pestisidijäämä-kokous Nordic Pesticide Resi-due Workshop. Alan seuraava eurooppalainen kokous, Euro-pean Pesticide Residue Work-shop, pidetään vuonna 2014 Belgiassa.

Tuotekehitystä koekeittiössä

Jaoston johtoryhmän jäsen, ke-misti Heini Haverinen esitteli kokousväelle Ruokakeskon tuo-

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut

Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä2/2013 14. helmikuuta 12. maaliskuuta 3/2013 28. maaliskuuta 25. huhtikuuta 4/2013 14. toukokuuta 11. kesäkuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Suomen Kemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla Kemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

Kemistien kesämatkalla tutustutaan Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan.

Scan

stoc

kpho

to

Pestisidikemistittutustuivat Ruokakeskoon

tetutkimusyksikön laaja-alaista työtä, jota se tekee taatakseen markkinoille saatettavien tuot-teiden laadun, jäljitettävyyden ja tuoteturvallisuuden.

Vierailimme yksikön koekeit-tiössä, missä kaikki kuluttajille jaettavat ruokareseptit, esimer-kiksi joulukinkun valmistusoh-je, kehitetään ja testataan mo-neen kertaan reseptiikan ja ais-tinvaraisin arvioinnin keinoin.

Tutkimusyksikön laboratori-ossa tuli esille valmius monen-laiseen kemialliseen, fysikaali-seen ja mikrobiologiseen testa-ukseen useista näytetyypeistä. Testattava tuotekirjo on laaja elintarvikkeista ja lemmikki-eläinten ruuista tekstiilien for-maldehydipitoisuuteen, kestä-vyyteen, värinkestoon ja nyp-pyyntymiseen.

Anna-Liisa PikkarainenKirjoittaja on pestisidikemian

jaoston johtoryhmän jäsen.anna-liisa.pikkarainen@evira.fi

Suomalaisten Kemistien Seuran Pestisidikemian jaoston syystapaaminen pidettiin 28. marraskuuta 2012 Ruokakesko Oy:ssä Helsingin Katajanokalla.

Liity kemian seuroihin:www.kemianseura.fi

SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ!

Kemian ja kemiantekniikan opiskelija!

66 1/2013KEMIA

Erlenmeyerkolvi näki päivänvalon vuonna 1861 ja on siitä lähtien kuulunut maailman kemianlaboratorioiden perus-varusteisiin.

Erlenmeyerkolvi – tuttavallisemmin pelkkä erlenmeyer tai ”erla” – on ym-pyräpohjaisen kartion muotoinen astia, jonka kaulan paksuus vaihtelee käyttö-tarkoituksen mukaan. Astian muoto estää nesteen poistumisen keitettäessä, liiku-tettaessa ja ravistettaessa.

Astialle antoi nimensä sen keksijä, saksalainen Emil Erlenmeyer (1825–1909), joka opiskeli kemistiksi Giesse-nin yliopistossa orgaanisen kemian pe-rustajiin kuuluneen Justus von Liebigin (1803–1873) johdolla. Tohtorintutkin-tonsa hän sai valmiiksi vuonna 1857.

Vuonna 1863 Erlenmeyer aloitti ke-mian professorina Heidelbergin yliopis-tossa, josta hän vuonna 1868 siirtyi pro-fessoriksi Münchenin polyteknilliseen opistoon. Kun opistosta vuonna 1877 tuli kaupungin Teknillinen korkeakoulu, Er-lenmeyer nimitettiin sen ensimmäiseksi rehtoriksi.

Tutkimus- ja hallintotehtäviltä Er-lenmeyeriltä riitti aikaa myös kemian alan yleiseen edistämiseen. Hän toimit-ti Zeitschrift für Chemie und Pharmazie ja Annalen der Chemie -aikakauskirjoja ja toimi puheenjohtajana Saksan Kemi-an Seuraa (Gesellschaft deutscher Che-miker) edeltäneessä saksalaisessa kemi-an yhdistyksessä.

Yhtenä orgaanisen rakennekemian pe-rustajista Erlenmeyer pyrki näissä yhte-yksissä muun muassa edistämään raken-nekaavamerkintöjen käyttöä.

Nerokas kokeellinen kemisti

Emil Erlenmeyer oli myös aikansa par-haita kokeellisia kemistejä. Hän vahvisti

LABORATORIOSTA TUTUT

Emil Erlenmeyerkeksi kolvin ja säännön

kokeellisesti muun muassa Jean-Bap-tiste Dumas’n (1800–1884) ja August Kekulén (1829–1869) esittämän hiilen neliarvoisuuden.

Vuonna 1862 hän osoitti kokeellises-ti kaksois- ja kolmoissidosten olemassa-olon liittäen sidokset eteenin ja etyynin sekä erilaisten atsoyhdisteiden rakenne-kaavoihin.

Eri julkaisuissa Erlenmeyer teki tun-netuksi Kekulén puhtaan hypoteettisesti esittämää bentseenin aromaattista raken-nekaavaa ja myös vahvisti kokeellisesti toisen hiilivedyn, naftaleenin, aromaat-tisen rakenteen.

Emil Erlenmeyer lähti alun perin lukemaan lääkäriksi, mutta Justus von Liebigin kiinnostavat kemianluennot saivat hänet vaihtamaan alaa.

Erlenmeyerkolveja käytetään labora-

torioissa muun muassa titrauk-sessa, kaasujen

valmistuksessa ja suodatuksessa.

Arvostettu saksalaiskemisti jätti ni-mensä erlenmeyerkolvin lisäksi toiseen-kin kemisteille tuttuun asiaan. Muistona hänestä tunnemme keto-enolitautome-riaan liittyvän Erlenmeyerin säännön, jonka mukaan alkoholimolekyylit, joissa OH-ryhmä on kiinnittynyt suoraan C=C-rakenteen hiiliatomiin, ovat epästabiileja ja esiintyvät mieluummin aldehydi- tai ketonimuodossa.

Pekka T. heikuraKirjoittaja on historioitsija ja

vapaa toimittaja.

Uudessa sarjassa kerrotaan kemisteistä,

jotka ovat antaneet nimensä laboratorio-

välineille. Sarjan päälähde on tietokirjailija Michael

Huberin artikkeli Schott AG:lle.

Scanstockphoto

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Kalevi Sinisalmikalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908

Irene Sillanpääirene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

KemiKEMIAAikataulu ja teemat

NROTOIMIT.

AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2013 3.1. 16.1. 5.2. Laboratoriot, turvallisuus, yrittäjyys

2/2013 7.2. 20.2. 12.3. ChemBio Finland 2013; kemian osaajat ja tulevaisuus

ChemBio Finland 2013, Helsinki 20.–21.3.2013

3/2013 22.3. 5.4. 25.4. Biotekniikka, ympäristö, analytiikka

4/2013 8.5. 22.5. 11.6. Laboratoriot, patentit, lääkkeet, Reach

5/2013 1.8. 13.8. 2.9. Special issue: Finnish Chemical Industry; muovit

6/2013 5.9. 19.9. 9.10. Laboratoriot, puhdastilat, prosessit

7/2013 8.10. 22.10. 11.11. Analytiikka, tutkimus, pinnat

8/2013 7.11. 21.11. 12.12. Laboratoriot, mittaukset, patentit

Erikoisjakelut 2013Nro 1 Labquality-päivät, Helsinki 7.–8.2.2013

Nro 2 ChemBio Finland 2013, Helsinki 20.–21.3.2013

Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2013, Jyväskylä 15.–16.5.2013

Nro 4 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 18.–19.6.2013

Nro 5 Kansainvälinen lisäjakelu; PlasTec ja PacTec 2013, Helsinki 3.–5.9.2013

Nro 6 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 7 Väri ja pinta 2013, Helsinki 15.–17.11.2013

Nro 8 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Tavoita päättäjät!• Yli10000lukijaa.

• Neljäviidestälukijastatekeetai valmistelee hankintapäätöksiä.

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Ääriolosuhteiden asiantuntija

Labo Line Oy

Karjalankatu 2, 00520 Helsinki

p. (09) 877 0080, info@laboline.�

www.laboline.�

Uusinta tekniikkaa ja tuoreinta tietoa

GKE Indikaattorit pesu- ja

sterilointiprosesseille

TELSTAR Kylmäkuivurit

NUAIRE CO2-inkubaattorit

ESCO Veto- ja biosuojakaapit

THERMO SCIENTIFICKryosäilytyslaitteet

TELSTAR Syväjääpakastimet

ASECOS Paloturvakaapit

SMEG Pesukoneet

Ääriolosuhteiden asiantuntija

Labo Line Oy

Karjalankatu 2, 00520 Helsinki

p. (09) 877 0080, info@laboline.fi

www.laboline.fi

Uusinta tekniikkaa ja tuoreinta tietoa

GKE Indikaattorit pesu- jasterilointiprosesseille

RENOSEM Matalalämpösterilaattorit

NUAIRE CO2-inkubaattorit

ESCO Veto- ja biosuojakaapit

THERMO SCIENTIFICKryosäilytyslaitteet

TELSTAR Syväjääpakastimet

ASECOS Paloturvakaapit

SMEG Pesukoneet

6b51Tervetuloa osastollemme

Ääriolosuhteiden asiantuntija

Labo Line Oy

Karjalankatu 2, 00520 Helsinki