UUSI URA VIISIKYMPPISENÄ

Ritva Väyrynen:

APUA, ELÄKKEELLE!LUOVUUTTA KAIKILLEVARAA SAPATTIVUOTEEN?

IDEOIDEN PALLOTTELIJAT

VOIMAA PUISTA

NAISET MAASTOPUVUISSA

HANKI NÄYTTÖPÄÄTELASIT!

PÄIHTEETÖN TYÖPAIKKA

JÄSENLEHTI

PAREMM AN T YÖPÄIVÄN PUOLESTA 3-15

50+ TYÖPAIKAN

AATELISETJA HYLKIÖT

7 TAPAA PITÄÄ INNOSTAVA KOKOUS

TOIMIN J U T U T16 Ammatinvaihto

viisikymppisenäRitva Väyrynen lähti koulun penkille yt-neuvottelujen päätteeksi, opiskeli uuden ammatin ja sai töitä palkanlaskijana.

28 Luovuus kuuluu kaikilleLuovasti ajattelemalla työn voi tehdä tehokkaammin ja paremmin tuloksin. Luovat oivallukset voivat säästää työaikaa ja lisätä työn mielekkyyttä.

34 Odotettu & pelättyEläkkeelle jääminen on yhdelle taivas ja toiselle henkinen kriisi. Suhtautumistapa vaihtelee oman iän ja kunnon sekä työn merkityksen mukaan.

Täyttä höyryäAsenneilmastomme ei ole vielä paras mahdollinen yli viisikymppisille työntekijöille, joten on aika muuttaa maailmaa. Opetellaan pois tästä: ”En minä kuitenkaan saa näin vanhana töitä.” Todetaan mieluummin, että ”olen osaava, pätevä, joustava ja oppiva työntekijä – ja muutenkin loistava tyyppi”.

TOIMIN VA K IOT3 PÄÄKIRJOITUS & JURIN JUTTU

8 TYÖ & PARI

Kai ja Joonas pallottelevat ideoita.

12 PARASTA TYÖSSÄNI

Emil Siniketo.

13 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas luki kirjan siitä, kuinka Hollywood tuotiin Suomeen.

14 OMAT RAHAT

Koko vuosi vapaalla, mutta mitä maksaa?

31 7 TAPAA

onnistuneeseen kokoukseen.

32 VAPAATA AIKAA

Tuula Pohjalainen halailee puita.

33 KOLUMNISTI TIINA TORPPA

keskittyy yhteen.

43 UUSI ALKU

Aukusti Rosnell, 9, haluaisi itse keksiä silmälasit.

TOIMIN PA LSTAT4 TOIMI OIKEIN

Asiantuntijat vastaavat.

5 URA & IHMISET

Uusi keskusjärjestö haluaa aktivoida nuoria ja maahan-muuttajia. Ruotsissa ikääntyviä ei irtisanota yhtä helposti kuin meillä. Konkari on arvokas työntekijä.

6 TYÖ & TERVEYS

Näyttöpäätelasit huolehtivat silmien terveydestä. Liiat työtunnit vaarantavat terveyttä. Tartu niskajumiin! Päihdeongelmiin pitää puuttua.

9 MYÖS NAISILLE

Kodin tekniikka.

10 TRENDI & TÖRMÄYS

Naiset maastopuvuissa. Säilytä yhteys kumppanisi. Valitse itsellesi tavoite. ILO tukee kolmikantaa.

37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

20

TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTON JÄ SENLEHTI

PÄ ÄTOIMITTA JA

KRISTIINA AHONEN

TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ

SUSANNA CYGNEL /

FONDAMENTA MEDIA OY

ULKOA SU

MARKO VON KONOW

KIR JOITTA JAT

SARI ALHAVA

TERHI HAUTAMÄKI

SUSANNA HA ANPÄ Ä

ANTTI ISOK ANGAS

VIRVE JÄRVINEN

K ATARIINA KR ABBE

TUOMAS LEHTONEN

VIRPI MELLERI

KIRSI POIKOL AINEN

JA ANA TAPIO

TIINA TORPPA

KUVA A JAT JA KUVITTA JAT

JONNA KOSKI

JUHA MYLLYMÄKI

TOIMITUKSEN

YHTEYSTIEDOT

FONDAMENTA MEDIA OY

FREDRIKINKATU 24 A 300120 HELSINKI

P. 040 554 7780

SUSANNA .CYGNEL@

FONDAMENTA .FI

W W W.TOIMILEHTI.FI

HTTP://ISSUU.COM/ TOIMI

SÄHKÖPOSTI

TOIMI@ERTO.FI

JULK AISIJA

ERITYISALOJEN

TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTO RY

MEDIAMY YNTI

KRISTIINA AHONEN

P. (09) 6132 3267

PAINOPAIKK A

FORSSA PRINT 2015

AIK AK AUSLEHTIEN

LIITON JÄSEN

ISSN 0783-9693

JUHA MYLLYMÄKI

KUVASI K ANTEEN

RIT VA VÄYRYSEN.

sisältö 3-2015

2 | TOIMI | 3-2015

PAIK ALLINEN SOPIMINEN parantaa tuottavuutta ja henkilöstön viihtyvyyttä. Menestyvän sopimisen esteenä eivät ole kiellot ja juridiikka, vaan osaaminen ja asenteet. Työehtosopimukset oikeuttavat poikkeamaan sopimusten määräyksistä, mutta mahdollisuutta ei osata käyttää riittävästi.

Yrityskohtaisen sopimisen pitää olla reilua. Se ei voi olla sanelua tai määräämistä. Eikä tietojen pimittämistä. Onnistunut sopiminen edellyttää osapuolten keskinäisen luottamuksen ja avoimen tiedottamisen lisäksi hyvää lakien ja määräysten osaamista, ja sen varmistaminen on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tehtävä. Tietojen avoimuus on työnantajan velvollisuus.

Parhaimmillaan paikallisella sopimuksella taataan työntekijälähtöiset työajat. Henkilöstölle annetaan itsenäinen mahdollisuus päättää työaikansa sijoittelusta. Tutkimusten mukaan työntekijälähtöiset työajat lisäävät työn tuottavuutta, vähentävät sairauspoissaoloja ja ylitöitä sekä lisäävät työssä viihtyvyyttä. Sopiminen on kaikkien etu.

ERTON PUHEENJOHTA JA JURI A ALTONEN KERTOO, MITÄ ON MIETTINYT VIIME AIKOINA.Jurin Juttu

Luovuus ja uudet ideat ovat välttämättö-miä työelämän kehittämisessä. Suomen hallituksen haluama viiden prosentin tuottavuushyppy voitaisiin saada aikaan muutenkin kuin työntekijöiden sel-känahasta repimäl-

lä. Tuottavuushyppy on tarpeen, mutta keinot voisivat olla muita kuin painostamista ja kiristämistä. Näkökulman voisi vaihtaa härkä-päisestä eteenpäin puskemisesta aitoon kehittämiseen.

Parhaimmat kehitysideat eivät synny kiireessä tai painostamalla. Luovuutta ei voi pusertaa esiin väkisin tai esimerkik-si tulospalkkioiden voimalla, sillä silloin tuloksena on vain muka-luovuutta. Samoin käy, jos luovuutta yrite-tään arvioida mittareilla. Väki saattaa yrittää näyttää luovilta ja tehokkailta vain pitääkseen työpaikkansa tai asemansa.

Äärimmäinen tuottavuustavoittelu saattaa johtaa tilanteeseen, jossa mehevimmät ideat jäävät syntymät-tä. Ajatusten kypsyttäminen positiivisessa ilmapiiris-sä on tuloksellisempaa kuin pakolla pusertaminen tiukassa kilpailutilanteessa. Työpaikoilla on oltava varaa irrottautua kovista tavoitteista edes hetkeksi ja päästää innovatiivisuus valloilleen.

Luovuuden kukkiminen vaatii lannoitteekseen oikein kohdennetut resurssit, sopivan aikataulun ja luottamuksellisen ilmapiirin. Jokaisen on voitava us-kaltaa sanoa hulluimmatkin ideat ääneen, sillä niistä löytyvät usein ne kaikkein parhaimmat uudet toi-

mintamallit. Ei välttämättä heti, mutta jatkokehittelyn kautta. On myös uskallettava ottaa riskejä ja kokeilla rohkeasti uutta, vaikka joskus epäonnistuisikin. Luovuus on rohkeutta luopua rutiineista ja piintyneistä toimintatavoista.

Vinkeiden ajatusten edellytys on selkeä ta-

voite. On tiedettävä, mitä ollaan tekemäs-sä, miksi ja mikä on päämäärä. Jos tavoit-teet eivät ole kirkkaita, innovointi saattaa muuttua nykytoiminnan ruotimiseksi.

Luovuus on kykyä ymmärtää, että asiat voisivat olla toisin. Luovuutta voi toteuttaa yhtä hyvin kotona, töissä ja harrastuksissa. Asenne ratkaisee paljon.

Luovaa syksyä!

Kristiina Ahonen päätoimittaja

LUOVUUS ON ROHKEUTTA

LUOVUUTTA VOI TOTEUTTAA

KOTONA, TÖISSÄ JA HARR ASTUKSISSA.

pääkirjoitus

Luottamus, avoimuus, sopivat resurssit, positiivinen ilmapiiri ja kiireettömyys

ruokkivat kehittämisajatuksia.

TOIMI | 3-2015 | 3

Juniori pomona

?Millä tavalla pitäisi suhtautua 25 vuotta nuorempaan esimieheen? Asetelma tuntuu kaltaisestani konkarista oudolta.

Esimiestyössä ja johtamisessa tärkeitä asioita ovat suunnan näyttäminen ja tavoitteiden asettaminen, in-nostaminen ja suorituksen ohjaaminen muun muassa palautteen avulla kohti yhteisiä päämääriä. Jos nämä asiat toimivat, esimiehen iällä ei pitäisi olla mitään merkitystä.

Monet nuoret ovat osaavia, koulutettuja, kansain-välisiä, kielitaitoisia, innokkaita, avoimia ja erilaisuu-teen tottuneita. Monissa tietoteknisissä asioissa ja di-gitalisoituneessa maailmassa he ovat usein osaavampia kuin ikääntyneemmät työntekijät. Nuoret ovat tottu-neet saamaan ja antamaan palautetta. Nuoremmalla henkilöllä voi olla täysin riittävästi osaamista vastuu-alueensa toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen.

Suhtaudu avoimin mielin erilaisiin ihmisiin ja anna nuorelle esimiehellesi mahdollisuus. Tue esimiestäsi ja anna hänelle mahdollisuus onnistua. Anna hänelle pa-lautetta. Ole itse aktiivinen ja tuo esille näkemyksiä-si sekä kehitysehdotuksia. Kronologinen ikä on vain yksi tapa tarkastella ikää: 25 vuotta nuorempi esimies voi olla psykologiselta iältään yllättävän lähellä omaa ikääsi.

Marjukka Mikola

Iän takia takariviin

?Mistä tunnistaa ikäsyrjinnän töissä ja mikä olisi hyvä tapa ottaa se esille tai yrittää puuttua siihen? Välillä tuntuu, että minuun ei suhtauduta reilusti.

Ikäsyrjintä on valitettavasti päivänselvää monella työ-paikalla. Juhlapuheissa kyllä korostetaan kokemusta, mutta todellisuudessa esimerkiksi yt-neuvotteluiden uhatessa ensimmäisenä on ollut tapana laittaa ”eläke-järjestelyillä” väkeä vanhemmasta päästä ulos. Todel-lisuudessa niin sanottu työttömyysputki on vuosien mittaan huonontunut niin paljon, että varttuneem-matkin joutuvat käytännössä työttömiksi.

Eläkejärjestelmä lupaa, että voit ansaita suuremman eläkkeen työskentelemällä 68-vuotiaaksi. Kuinkahan monella työpaikalla tämä työuran pidentäminen mah-dollistetaan?

Uralla etenemiseen yrityksen sisällä saattaa myös vaikuttaa työntekijän ikä. Siihen tosin vaikuttaa hy-vin moni muukin asia, koska nuorempi polvi saattaa esimerkiksi olla koulutetumpaa. Joskus kuitenkin jäte-tään nimittämättä tai ylentämättä talon sisällä sillä pe-rusteella, että ”henkilö jää kuitenkin pian eläkkeelle”. Tämä on tietenkin syrjintää.

Osa-aikatyön järjestäminen niille, jotka itse halu-avat ja voivat päästä osa-aikaeläkkeelle, olisi sellais-ta, jota yritykset voisivat entistä enemmän käyttää. Useissa maissa tällä on saatu yhteistä hyötyä kaikille – niin yritykselle, työntekijälle kuin yhteiskunnallekin.

Matti Orkovaara

Leikkauksien vaikutukset

?Miten hallitusohjelman leikkaukset vaikuttavat perheelliseen keskituloiseen, siis minuun?

Hallitusohjelma ottaa kaikilta väestöryhmiltä. Pal-kansaajataloudet ovat lievimmin ”kuritettujen” väes-töryhmien joukossa. Työssäkäyntiä halutaan tukea ja jossain määrin se näkyy ohjelmassa.

Palkansaajatalouksiin, joissa on päivähoitoikäisiä lapsia, kohdistuu palkansaajista suhteellisesti eni-ten leikkauksia, koska päivähoitomaksut nousevat. Toisaalta 30 000–50 000 euroa vuodessa ansaitsevat saavat hallitukselta pienen verokevennyksen. Halli-tusohjelman vaikutukset palkansaajatalouksille ovat kielteisiä, mutta melko pieniä.

Yhdessä rakennetun yhteiskuntasopimuksen kaa-duttua ja hallituksen peruttua hallitusohjelman eh-dolliset 1,5 miljardin euron leikkaukset, palkansaajien tulevaisuus on sumun peitossa.

Oletettavaa on, että hallitus leikkaa työnantajan si-vukuluja ja ne rahoitetaan ainakin osittain arvonlisä-veron korotuksella. Se näkyy jokaisen palkansaajan heikentyneenä ostovoimana.

Ralf Sund

Marjukka MikolaKTK,uravalmentaja,UP! Partners

Ralf Sund VTM, STTK:n talouspoliittinen asiantuntija

toimi oikeinKysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

ura&ihminen

Matti Orkovaaravaratuomari, ERTOn edunvalvonta johtaja

4 | TOIMI | 3-2015

IK Ä ÄNT YNEET työntekijät irtisanotaan Suomessa tiukassa taloustilanteessa selväs-ti herkemmin kuin Ruotsissa. Länsinaa-purissa ikääntyneiden työntekijöiden irti-sanomissuoja on poikkeuksellisen vahva, sillä yritykseen viimeksi tulleet työntekijät täytyy irtisanoa ensimmäiseksi.

Tämä ilmenee, kun tarkastellaan sa-man emoyrityksen eri yksiköitä Suomessa ja Ruotsissa. Ne toimivat samalla alalla ja tuottavat samoja hyödykkeitä tai palvelui-

ta. Niiden toimintaympäristöt muuttuvat keskenään samalla tavalla ja maiden makro-taloudet ovat kehittyneet samankaltaisesti. Yhtäläisyyksistä huolimatta ikääntyneet työntekijät pistetään meillä pihalle her-kemmin kuin Ruotsissa. Jos yritys vähentää työntekijöiden kokonaismäärää, maiden vä-linen ero näkyy vieläkin selvemmin. Tutkimus: ”Seniority rules, worker mobility and wages:

Evidence from multi-country linked employer-employee

data”, Palkansaajien tutkimuslaitoksen Työpapereita-sarja

Ruotsissa parempi irtisanomissuoja

T YÖEL ÄMÄ MUUTTUU. Nuoret sukupol-vet toimivat toisin kuin edeltäjänsä. Maa-han muuttaa uusia työntekijöitä. Ainakin näistä syistä tarvitaan uudenlaista toimin-takulttuuria ammattiyhdistysliikkeeseen.

Nykyisten keskusjärjestöjen ja ammat-tiliittojen yhteistyö tiivistyy uudessa kes-kusjärjestössä, jonka on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 alussa. Tavoitteena on myös lisätä ammattiyhdistysliikkeen painoarvoa ja vaikutusvaltaa.

”Tämä ei ole saneeraushanke tai ko-neiston viilaamista, vaan uusi alku. Nyt päivitetään ay-liikettä 2020-luvulle. Ensin perustetaan uusi kes-kusjärjestö ja luodaan sille toimintakulttuu-ri. Liittojen asemaan ei puututa, mutta totta kai tässä näytetään esi-merkkiä”, toteaa pro-jektipäälliköksi valittu yhteiskuntatieteiden tohtori Juha Heikkala.

Hankkeessa on mu-kana 49 ammattiliittoa, kuten ERTO. Uuden

keskusjärjestön perustamiseen kirvoitti jär-jestöjen huoli siitä, kuinka esimerkiksi nuo-ret ja maahanmuuttajat saataisiin mukaan ay-toimintaan.

”Kaikissa keskusteluissa tulee esiin nuorten erilaiset tavat toimia. Omaehtoi-suus, itse tekeminen ja räätälöinti.”, Heik-kala kertoo. ”Nuoret sanovat itse, koska siirtyvät kolmipäiväiseen työviikkoon tai pidemmälle lomalle. He ovat tottuneet ku-lutusyhteiskunnassa oikeuksiinsa, ja koulu opettaa itseohjautuvuuteen. Tietysti se nä-kyy myös työpaikoilla ja järjestöissä.” Lisää tietoa: www.uusikeskusjärjestö.fi

Ay-liike uuteen nousuun

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVA SHUTTERSTOCK ura&ihminen

Kuinka…

YLI VIISIKYMPPINEN ON

ARVOKAS TYÖNTEKIJÄ

MONELLA TAVALLA. HÄN ON

PÄTEVÄ JA MOTIVOITUNUT.

Joustavuus. Lapset ovat kas-vaneet, ehkä lentäneet pesästä. Nyt on vihdoin aikaa keskittyä työhön ilman perhe-elämän

aikataulupaineita.

Elämänkokemus. Monissa lie-missä keitetty ihminen tulee toi-

meen erilaisten ihmisten kanssa ja pärjää yllättävissäkin sosiaalisissa tilanteissa. Hänellä on lähipiiris-

sään monenikäisiä ihmisiä, joiden eri tarpeet hän ymmärtää.

Sitoutuminen. Vastuu työtehtävistä ja työyhteisöstä kuuluu luontevasti asiaan. Kun

on nähnyt, miten laadukkaaseen lopputulokseen päästään, osaa ja haluaa vaatia sitä itseltään ja

muiltakin yhä uudestaan.

Vastuu itsestä. Omat työ-tehtävät ja niissä kehittyminen kiinnostaa. Omaa osaamista täytyy päivittää ihan siksikin, että työnteko säilyisi mielek-

käänä pitkän uran ajan.

Mielenrauha. Konkari osaa käsitellä stressin tuntemuksia ja välttää paineiden kasautumista.

Harkitsevuus. Hötkyily ei auta, se on nähty. Tilanteet osaa ottaa usein rauhallisemmin kuin uran

alussa. Ongelmat kyllä ratkeavat, ja asioilla on taipumus järjestyä.

Itsevarmuus. Kannuksia on jo hankittu, eikä tarvitse enää päteä. Kokemus ja osaaminen paljastuvat tekemisen laadusta

ilman itsetehostusta.

Lue lisää yli viisikymppisestä työelämässä teemajutusta alkaen sivulta 20.

50+ VAHVISTAA TYÖYHTEISÖÄÄN

Juha Heikkala vie ay-liikettä 2020-lu-vulle uudessa keskusjärjestössä, joka aloittaa vuoden 2017 alussa.

Etsi Emma-akatemiasta koulutusEMMA-AK ATEMIAN VERKKOSIVUILTA voit katsoa paikkakuntasi koulutukset ja ostaa sen saman tien. Nappaisiko esimerkiksi talouden tunnuslukujen ja projektien hallinta, työhyvinvointikorttikoulus, esimieskoulutus tai ohjelmistokoulutus? www.emma-akatemia.fi

TOIMI | 3-2015 | 5

Nuorilla on virkeät silmät, joiden automaattitar-kennus zoomaa sekunnin murto-osassa lähel-le tai kauas. 45–50-vuotiaana autofokus alkaa laiskistua ja ikänäöstä kärsivät tarvitsevat ne-nälleen usein moniteholasit, jotta katseen koh-

distaminen eri etäisyyksille onnistuu.Moniteholaseissa on sellainen pulma, että linssiin pysytään lait-

tamaan vain kaksi tarkkaa näköaluetta. Lähi- ja kaukoalue ovat hy-vät, mutta kun katse kohdistetaan näyttöpäätteelle eli 65–80 sentin päähän, näköalue kaventuu 5–10 senttiin.

– Monitoimilasien käyttäjät eivät pysty lukemaan tekstiä ruu-dulta pelkästään silmiä liikuttamalla, vaan heidän pitää kääntää myös päätä ja siristellä silmiään, mikä hidastaa katsomista, kertoo silmätautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Markku Leinonen Ocuspecto Oy:stä.

Vaikka ruudulta lukisi vain kapeaa palstaa, johon linssin kapea näköalue riittää, ongelmia voi Leinosen mukaan tulla. Kun päätä täytyy pitää koko ajan paikallaan, niska-hartiaseutu jännittyy ai-heuttaen jäykkyyttä ja päänsärkyä.

Ongelma ratkeaa erityistyölaseilla, joissa linssin terävyysalue on optimoitu 65–80 sentin etäisyydelle, ja lisäksi niillä näkee lukea lä-hempänä olevia papereita. Ruudun äärestä poistuessa vaihdetaan nenälle yleislasit, joilla näkee myös kauas.

Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan erityis-työlasit parantavat lukunopeutta 4,5 prosenttia ja tehostavat siten myös työn tehokkuutta merkittävästi.

Työnantaja on velvollinen korvaamaan näyttöpäätetyöntekijälle erityistyölasit, mikäli tämän näköalue on kaventunut eikä tilan-netta pysty korjaamaan työergonomisin keinoin. TEKSTI VIRPI MELLERI KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

Katso ruutua rennosti

työ&terveys

Shake it baby Tämä ravisteluharjoitus laittaa veren kiertämään ja karkottaa väsymyksen. Seiso mukavassa asennossa ja ala hytkytellä hartioita ylös-alas. Ota niiskuttava hengitys mukaan: hengitä nenän kautta kahdella imaisulla sisään ja puhalla uloshengitys suun kautta. Ota myös kädet mukaan: levitä sormet uloshengityksellä voimakkaasti haralleen. Tee tätä “niisk-niisk-puuh”-hengitystä reippaassa tahdissa 10 kertaa. Päätä taukojumppa tekemällä rentoja potkuja alaviistoon. Ravistele jalkoja niin, että lihat suorastaan heiluvat luiden ympärillä.

KOFEIININ KORVIKE

6 | TOIMI | 3-2015

Kuinka…E H K Ä I S TÄ

PÄ I H D EO N G E L M I A T YÖ PA I K A L L A

TYÖNTEKIJÄN

PÄIHDEONGELMAAN PITÄÄ

SUHTAUTUA ASIALLISESTI

MUTTEI HYSSYTELLEN.

TAVOITTEENA ON HOITO JA

PARANTUMINEN.

Ennaltaehkäisy. Tiedottaminen ja henkilöstön kouluttaminen

auttavat ehkäisemään päihde-ongelmia työpaikalla. Oikean-laiset asenteet ja avoin ilmapiiri madaltavat kynnystä puuttua

ongelmiin ja ottaa ne puheeksi. Työterveyshuollon asiantun-temus kannattaa hyödyntää

esimerkiksi koulutuksissa.

Tunnistaminen. Päihteiden ongelmakäyttö jättää jälkiä:

toistuvat myöhästelyt, katoami-set työpaikalta ja muut yllättä-

vät työajan muutokset. Ihminen saattaa tulla töihin päihtyneenä

tai krapulassa. Hänen työte-honsa heikkenee ja virheitäkin sattuu. Rokulipäiviä tulee aina

välillä, ja sairauspoissaolotodis-tukset ovat eri lääkäreiltä.

Puuttuminen. Päävastuu on esimiehellä, jonka pitää ottaa

epäily päihdeongelmasta esille työntekijän kanssa. Työtove-rilla on velvollisuus neuvoa ja

kannustaa päihdeongelmaista hakemaan apua esimerkiksi

työterveyshuollosta.

Hoitoonohjaus. Ensisijaisena tavoitteena on kannustaa ihmis-tä hakeutumaan oma-aloittei-

seen ja vapaaehtoiseen hoitoon. Alkusysäys voi lähteä perheeltä,

työtovereilta, esimieheltä tai työterveyshenkilöstöltä.

Lähde: Työmarkkinakeskusjärjestöjen uusi suositus päihdehaittojen

ennaltaehkäisyyn ja hoitoonohjaukseen.

T YÖPÄIVÄN VENYMINEN reippaasti yli normin lisää aivohalvaus- ja sepelvaltimo-tautiriskiä melkoisesti. Yli 55 tunnin työ-viikkoa tekevillä on 33 prosenttia suurempi

KOHTUUS TYÖTUNNEISSA

Ihan jumissaK ÄDET KULKEVAT painelemaan niskan muhkuroita ja kipupisteitä. Päätä särkee ja päätteeltä lukeminen tuskastuttaa. Her-mostunut olo leviää hartioista koko ke-hoon ja mieleen.

Anna niskajumille ensiapua: Nouse ylös, kävele ja hyppele, nostele käsiä ilmaan, pyörittele olkapäitä ja tee vaikka pari pun-nerrusta seinää vasten. Venyttele niskaa, olkavarren lihaksia ja rintafileitä. Paranna ryhtiäsi.

Kipu ja jomotus voivat levittäytyä laa-jemmalle niska- ja hartiaseu-tuun. Tuntuu heikkoutta ja jäykkyyttä. Särkyä ilmaan-tuu lapaluiden tienoille ja alaselkään. Sormet puutuvat, kun yrität käskyttää näp-päimistöä. Välillä huimaa.

Jos et kärsinyt näistä oi-reista lomalla, mutta ne ilmaantuivat taas töiden alettua, kannattaa puuttua asiaan – sinulla voi olla jänni-tysniska.

Ota yhteys työterveys-huoltoon ja hankkiudu fysio-terapeutin pakeille. Hänen kanssaan voit miettiä työ-paikkasi ergonomiaa ja mui-ta asioita, joihin voi puuttua. Saat ohjeita niskan ja hartia rentouttamiseen ja venyttä-

miseen. Voit pistäytyä myös hierojan tai naprapaatin pakeilla, sillä moni on saanut helpotusta. Vaikeimpiin tapauksiin lääkäri tarjoaa lihaksia rentouttavia rohtoja.

Jumppakärpänen auttaa niskajumiin, sil-lä vahvat yläkehon lihakset jaksavat myös töissä. Mutta varo, liian rankka punttitree-ni voi pahentaa oireita.

Niskasta voi huolehtia myös nukkumalla riittävästi. Matkaa unten maille kyljelläsi tai selälläsi ja vältä vatsallaan makaamista, ettei niska kierry ääriasentoon.

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVAT SHUTTERSTOCK työ&terveys

riski saada aivohalvaus ja 13 prosenttia suu-rempi riski saada sepelvaltimotauti kuin 35–40 tuntia viikossa työskentelevillä.

Mitä pitempään ihminen tekee hyvin pitkää päivää, sitä suuremmaksi aivohal-vauksen riski kasvaa: 41–48 tuntia työs-kentelevillä 10 prosenttia ja 49–54 tuntia työskentelevillä 27 prosenttia.

EU:n työaikadirektiivi (2003/88/EC) an-taa työntekijöille oikeuden rajoittaa työtun-nit 48 tuntiin viikossa. Suomessa vain pari prosenttia ihmisistä tekee yli 50-tuntista viikkoa, mutta monessa muussa massa yli 10 tunnin työpäivät ovat ihan tavallisia. Lähde: Työterveyslaitos

Jos teet ylipitkää työpäivääPIDÄ ITSESTÄ SI huolta ja laita elintapasi priimakuntoon. Seuraa verenpainetta sekä kolesteroli- ja veren sokeriarvoja.

Kannattaa hakea esimerkiksi fysioterapeutin tai hierojan apua, jos niska-hartiajumi ei hellitä kotikonstein.

TOIMI | 3-2015 | 7

K AI TORSTIL A: Teemme Joonaksen kanssa samankaltais-ta työtä eli vastaamme Angry Birds -pelien markkinoinnis-ta yhteistyökuvioineen.

Arvostan Joonaksessa sitä, että hän on digitaalisen me-dian huippuammattilainen. Hän tunnistaa nousevat ja no-peasti liikkuvat trendit ja haistaa, mistä ihmiset internetis-sä puhuvat ja mikä heitä kiinnostaa. Tämä on erinomainen taito, kun halutaan luoda sisältöä kustannustehokkaasti.

Digimarkkinoinnissa pitää olla nopea. Teemme markkinointiyhteistyötä esimer-kiksi Pohjois-Amerikan koripalloliigan NBA:n kanssa, ja finaalien aikaan Angry Birds -hahmot ovat pelin päätyttyä sosiaa-lisessa mediassa onnittelemassa voittajaa.

Joonas ja minä työskentelemme usein erillämme, mutta pallottelemme säännölli-sesti ideoita ja vaihdamme kokemuksia siitä, mitkä kanavat, kampanjat tai viestit ovat toimineet aiemmin.

Minun vahvuuteni on markkinointiviestinnän strategi-nen suunnittelu ja koko prosessin aikatauluttaminen sekä koordinointi. Kaikki tiimin jäsenet tuottavat myös sisäl-töä. Minäkin luon sloganeita ja teen videoiden kuvakässä-reitä sekä blogikirjoituksia.

JOONA S VIRTANEN: Kaikki yhden pelin markkinointi on aina yhden henkilön vastuulla. Näin pakka pysyy hyvin kasassa. Kai vastaa muun muassa alkuperäisen Angry Birds -pelin markkinoinnista. Minä taas hoidan myöhempiä ver-sioita, kuten Go, Transformers ja Epic.

Tapaamme markkinointitiimin kanssa pari kertaa vii-kossa ja Kain kanssa erikseen pari kertaa viikossa. Kai on tehnyt pitkän uran muun muassa Nokiassa, ja kova koke-

mus näkyy hänen ajattelussaan. Hän osaa kyseenalaistaa asioita.

Markkinointihommissa käy helposti niin, että tekijät innostuvat itse ideoistaan ja unohtavat kysyä, ovatko ne oikeasti kiinnostavia tai relevantteja. Kailla on hyvä ja konkreettinen ote.

Minä olen ollut aiemmin töissä mainos- ja digitoimistoissa eli osaamiseni painot-

tuu luovaan työhön ja tuottamiseen. Meillä on Kain kanssa erilaista osaamista, joten yhteiset keskustelut ovat antoisia. Kai voi esimerkiksi hyötyä minun kontakteistani. Minä olen oppinut häneltä päästämään irti mainostoimistoajatte-lusta ja miettimään asioita laajemmin. Brändin rakentami-nen on pitkäjänteistä työtä.

Vihaisten lintujen lepyttäjätIdeoiden pallottelu on hedelmällistä, kun työkaverilla on erilainen tausta, tietävät Kai ja Joonas.

työ&pari TEKSTI VIRPI MELLERI KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Kai Torstila, 38, markkinointijohtaja, Rovio

Joonas Virtanen, 31, markkinointipäällikkö, Rovio

(Joonas siirtyi Next Gamesille Marketing Directoriksi jutun teon jälkeen.)

USEIN UNOHTUU KYSYÄ, OVATKO

IDEAT OIKEASTI KIINNOSTAVIA.

8 | TOIMI | 3-2015

PIDÄ HUOLTA

KOONNUT TUOMA S LEHTONEN KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI myösnaisille

Kerran vuodessa:1. Tarkasta pihalla sähkövarusteiden ja ulkorakenteiden kunto. Käy läpi leikkitelineet, terassit, sähköpistokkeet ja valaisimet. Hyväksy pihalla vain ulkokäyttöön soveltuvat jatkojohdot.2. Pestessäsi ikkunat tarkasta tiivisteiden kunto ja uusi ne tarvittaessa.3. Tutki keväisin vesikatteen, katon läpivientien ja turva-varusteiden kunto. Tarkasta samalla, ettei yläpohjassa ole vuotoja. Korjaa tai korjauta viat nopeasti ja huolellisesti. 4. Kierrä talo: Kallistuuhan maa talosta poispäin? Oh-jautuuhan sadevesi pois talon luota? Näkyykö sokkelissa kosteuden aiheuttamia vaurioita? 5. Uusi kosteiden tilojen kovettuneet, rikkoutuneet ja väriltään muuttuneet silikonisaumat.6. Varmista, että hätäpoistumistiet ovat kunnossa ja niiden luo pääsee helposti. 7. Tarkasta sähkölaitteiden, pistorasioiden ja valokatkaisi-joiden kunto. Teetä mahdolliset korjaukset ammattitaitoi-sella sähkömiehellä.8. Tutki sähkökeskuksen kunto ja puhdista pölyt.9. Tilaa nuohooja puhdistamaan hormit. Buukkaa öljyläm-

mitystaloon myös poltinhuolto ja puhdista kattila.10. Käy lämmitysjärjestelmä läpi vuotojen varalta. 11. Varmista, että lämminvesivaraaja lämmittää käyttöve-den yli 55 asteeseen. Estät bakteerien kasvun.12. Imuroi jääkaapin ja pakastimen taustat.

Puolivuosittain: Puhdista tulo- ja poistoilmaventtiilit, mutta varo muuttamasta säätöjä. Vaihda tai puhdista ilmanvaihtokoneen suodatin, ilmalämpöpumpun suodatti-met ja liesituulettimen rasvasuodatin. Tarkasta palovaroit-timien kunto. Puhdista sadevesikourut ja -kaivot.

Kolmen kuukauden välein: Tarkasta wc-istuinten ja vesihanojen kunto – havaitsetko vuotoja? Puhdista lattia-kaivot. Tyhjennä keskuspölynimurin jätesäiliö.

Kuukausittain: Seuraa sähkönkulutusta sähkömittarista tai sähköyhtiön nettipalvelusta: sähkölaitevika voi lisätä kulutusta. Seuraa vedenkulutusta vesimittarista: putki- tai vesikalustevuoto voi lisätä kulutusta.

Juttuun haastateltiin Omakotiliiton kehityspäällikköä Katja Kerästä.

Kun olet askeleen edellä talon huoltotoimissa, niin kotisi pitää arvonsa, on turvallinen ja mukava.

TOIMI | 3-2015 | 9

trendi&törmäys

ELÄMÄNTAITO

Ole oman elämäsi yritys ” VOITTA JAT OVAT AINA KIINNOSTANEET minua – he, jotka menestyvät paitsi omasta mielestään myös muiden mielestä. Mikä erottaa heidät meistä muista? Erot ovat oikeastaan yllät-tävän pieniä. Tämä havainto on uskomattoman kannustava”, kirjoittaa mentaalivalmentaja Erik Bertrand Larssen. Hän ko-rostaa oikeiden valintojen ja tavoitteiden tärkeyttä.

Oikeanlainen tavoite vaikuttaa ihmiseen virkistävästi. Sitä ajatellessaan innostuu ja motivoituu. Oikean tavoitteen saavut-tamiseksi täytyy selvitä monista haasteista – eihän liian helpos-ti saatu asia tunnu miltään.

Tavoitteen määrittelyssä voi kysyä itseltään esimerkiksi, mil-loin minusta tuntui todella hienolta viimeksi. Mitä minä tarvit-sen? Tai paljon isommin: mitä toivoisin Jumalalta? Pitää siis ensin miettiä, mikä on itselle tärkeää elämässä ja asettaa tavoite sen mukaan. Tavoitteita voi muuttaa ja korjata matkan varrella.

Yritykset määrittelevät tavoit-teita, joten mitäpä, jos ajattelisit itseäsi yrityksenä? ”Varaa aika hallintoneuvoston kokouksille, tee esityslista, kirjaa tavoitteet ja laadi strategiadokumentit. Laadi vielä oma visio”, Larssen ehdot-taa. Kirja: Paras (Erik Bertrand Larssen),

Bazarkustannus Oy

Pinnalla nyt… NOUSUSSA ON läskipyörä, fat bike. Paksurenkainen pyörätyyppi on kotoisin Alaskasta ja sopii siksi Suomenkin keleihin. Parhaimmillaan se on rospuuttoisella metsätaipaleella. Citypyörien must on puolestaan – ah – niin sulavalinjainen Pelago. Ääripäitä yhdistää päräyttävä hintalappu.

…JA SUKELTA A Retropyörä Jopo ei ole enää aikoihin ollut katseita kääntävä edelläkävijän statement – vekkulista natiaisesta on tullut kansanpyörä.

IHMISET & SUHTEET

Pysy hänen elämässäänParisuhde on haastava taiteenlaji, jossa moni onnistuu.

1. Tutustu kumppaniisi – aina uudestaan. Ole selvillä rakkaasi iloista ja suruista sekä jaa oma maailmasi hänen kanssaan, niin ette kasva erilleen.

2. Ihaile ja rakasta. Huomaa toisessa ne asiat, jotka sinua kiehtovat ja miellyttävät. Kerro ääneen.

3. Pidä yhteys puhtaana. Suhtaudu häneen ystävällisesti. Tuntuu kivalta, kun toinen osallistuu keskusteluun myönteisesti kommentoimalla tai vastaa halaukseen.

4. Keskity hyvään. Päätä nähdä kumppanisi hyvässä valossa. Ei ole niinkään ratkaisevaa, mitä toinen tekee, vaan miten tulkitset hänen tekemisensä.

5. Vaihda asemasodasta vuoropuheluun. Parisuhteen ikuisuusongelmien takaa löytyy jokin täyttymätön tarve. Jos autat toista toteuttamaan unelmansa, rakennat välillenne ystävyyttä ja luottamusta.

6. Setvi arvostaen. Ongelmien ratkominen päättyy aloitusnuottiin: Hyökkäyksellä alkanut keskustelu johtaa helposti riitaan. Aloita siis pehmeästi.

7. Kunnioita hänen unelmiaan. Se on paras lahja kumppanille.

8. Luo yhteisiä tavoitteita. Niitä voivat olla perheen perustaminen, asunto ja lomanviettotavat. Yhteiset rituaalit lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Luokaa oma kulttuurinne.

9. Vältä parisuhteen karikot. Jyrkkä ei kriittisyydelle, halveksunnalle, puolustuskannalle ja vetäytymiselle. Iso vaaleanpunainen kyllä kaikelle myönteiselle, joka korvaa edelliset.

10. Erilaisuus kasvattaa. Toisen erilaisuus auttaa näkemään maailman monet puolet. Lähde: Väestöliitto

KOONNUT SUSANNA CYGNEL

K ANSAINVÄLINEN T YÖJÄR JESTÖ ILO (International Labour Organisation) edistää naisten ja miesten mahdol-lisuuksia saada säällistä työtä kunnollisissa oloissa. Se ko-rostaa vapautta, tasa-arvoa, turvallisuutta ja ihmisarvoa.

ILO on YK:n erityisjärjestöistä ainoa, joka kunnioittaa kolmikannan periaatetta: päätökset tehdään yhdessä halli-tusten, työnantajien ja työntekijöiden kesken.

Kansainvälisessä työkonferenssissa vuonna 2008 hy-väksyttiin julistus, joka määrittelee ILOn neljä strategista tavoitetta: työllisyys, sosiaalinen suojelu, työmarkkina-vuoropuhelu ja kolmikantaperiaate sekä työelämän perus-periaatteiden ja -oikeuksien kunnioittaminen.

Ai että miksi ILO on ajankohtainen juuri nyt? No koska maan hallitus haluaisi myllertää työmarkkina-asiat halki, poikki ja pinoon, joten Toimi-lehden toimitukselle tuli mieleen muistuttaa päättäjiä siitä, että Suomi liittyi ILOon jo vuonna 1920.

TYÖELÄMÄN VAIKUTTAMINEN

ILON K AUTTA

10 | TOIMI | 3-2015

Naiset pärskivät rantavedessä ja nauru rai-kaa. Kyseessä ei ole ihan tavallinen ranta-leikki, sillä naisilla on yllään maastopuvut ja niiden päällä kelluntapuvut. Ollaan Nais-ten Valmiusliiton järjestämällä viikonlop-

puleirillä ja harjoitellaan meripelastusta.Naisten Valmiusliitto kurssittaa naisia, jotta he pystyvät tart-

tumaan toimeen kriisitilanteessa. Se on kattojärjestö, johon kuuluu kymmenen naisten vapaaehtoista maanpuolustusta te-kevää tai tukevaa järjestöä.

Toiminnan kohokohta on kahdesti vuodessa järjestettävä harjoitus, jossa naiset voivat opetella erilaisia arjen turvallisuut-ta parantavia taitoja. Valtaosa osallistujista on 40–60-vuotiaita.

– Arjen häiriötilanteita voivat olla esimerkiksi sähkökatkok-set, onnettomuudet, sairauskohtaukset, joutuminen veden va-raan tai tilanteet, joissa pitää organisoida etsintäpartio tai ruo-

kahuolto, kertoo Naisten Valmiusliiton viestintäsihteeri Sanna Mertsalmi.

Harjoituksille on leimallista hyvä tsemppihenki ja rento mei-ninki, vaikka ollaankin vakavien asioiden äärellä. Kuunnellaan luentoa kyberturvallisuudesta tai ilmapuolustuksesta sekä ope-tellaan muonittamaan isoja porukoita tai tukemaan kriisitilan-teessa olevaa läheistä. Yksi suosituimmista kursseista on Joka-naisen selviytymispakki, jolla vaihdetaan muun muassa auton renkaat, yövytään maastossa sekä opetellaan itsepuolustusta ja ensiaputaitoja.

Naisilla on ilmeisen suuri tarve opetella tällaisia taitoja, sil-lä äskettäin Tikkakoskella järjestetty Syyslento 2015 -harjoitus täyttyi parissa tunnissa. Harjoitukseen mahtuu kaikkiaan 350. Naisten Valmiusliiton seuraava harjoitusviikonloppu järjeste-tään keväällä 2016 Haminan varuskunnassa. TEKSTI VIRPI MELLERI KUVA NAISTEN VALMIUSLIITTO

Kriisivalmiutta

ÖVERIT HETI AAMUSTAJÄREÄN BLENDERIN vieressä nököttää rivi lisäaineita, joita ujutetaan aamun terveyspom-miin. Nyrkkisääntö: Marjat ja vihannekset läheltä ja luomuna. Lisäaineet mahdollisimman kaukaa, mieluiten viidakoista tai vuorilta, eli chiasiemeniä,

macajauhetta ja gojimarjoja. Unohtamatta tieten-kään pakollisia proteiinikuituja, hamppua, psyl-liumia, leseitä ja vitamiinilisiä. Viimeisen silauksen cocktailille antaa valkoinen ihmejauhe MSM,

joka on nivelvaivoja parantava rikkiyhdiste.

TOIMI | 3-2015 | 11

trendi&törmäys

UUDEN OPPIMINEN on hienoa. Teknologia kehittyy niin vauhdik-kaasti, että saamme viikoittain uusia työkaluja ja mainosformaatteja tai opimme muita uusia tapoja tehdä asioita. Ajan hermolla pysyminen on haastavaa, mutta kiinnostavaa.

Quru on verkkoliiketoiminnan kehitystoimisto, joka optimoi asiak-kaiden näkyvyyttä verkossa. Tittelini on Search Specialist, hakuasiantun-tija. Rakennan ja optimoin mai-

noskampanjoita. Testailen erilaisia mainosvariantteja ja seuraan, kuinka ne toimivat, ja raportoin tuloksista asiakkaille. Käytämme verkkoana-lytiikkaa, eli pystymme seuraamaan tarkasti asiakkaan verkkosivun tapah-tumia. Esimerkiksi on tärkeää tietää, mistä asiakkaat tulevat verkkokaup-paan, kuinka monta kertaa he käyvät ennen ensimmäistä ostoa tai kuinka monta klikkausta he joutuvat teke-mään ennen osta-painikkeen paina-

mista. Analytiikan avulla pystymme tekemään parannusehdotuksia asiak-kaan verkkosivustolle ja näkyvyyteen esimerkiksi hakukoneissa.

Meillä on tiistaisin aamupala-kokous teemalla Fifteen minutes of fame, jossa yksi työntekijä pitää 15 minuutin esityksen omalla alallaan tapahtuneesta kehityksestä. Perjantaisin juttelemme yhdessä töiden jälkeen viikon kohokohdista.

Emil Siniketo, 27Parasta työssäni on…

2011

Tradenomi/BBA, Nylands svenska yrkeshögskola Arcada

2011-2012

Korvauskäsittelijä, Lähi-Tapiola

2012

Google AdWords Academy, harjoittelija Qurussa

2014–Search Specialist, Quru

2025

Olen edelleen Qurulla töissä, mutta yritys on laajentunut Suomen rajojen ulkopuolelle.

Kuluttajat käyttävät kaiken aikansa ja suurimman osan rahastaan verkossa. Jopa suomalaiset

yritykset ovat vihdoin ymmärtäneet verkko- liiketoimintansa kehittämisen tärkeyden.

TEKSTI VIRPI MELLERI KUVA JUHA MYLLYMÄKIparastatyössäni

12 | TOIMI | 3-2015

VIESTINTÄKONSULTTI ANTTI ISOK ANGA S LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA PUOLESTASI.

Jalmari Helanderin ohjaama Big Game on häpeilemättömän vanhanaikainen ja vähän höpsökin toimintaelokuva, jossa Yhdysval-tain presidentin lentokone tekee pakkolas-kun Suomen Lappiin. Presidentti pakenee tuntureille, ystävystyy neuvokkaan 13-vuo-

tiaan suomalaispojan kanssa ja päihittää lopulta pahat terroristit. Presidenttiä elokuvassa esittää Samuel L. Jackson ja Lapin tuntureita Saksan Alpit, jotka näyt-tävät kyllä komeilta mutta kaikkea muuta kuin suo-malaisilta.

Elokuvatoimittaja Kalle Kinnusen kirjoittama Big Game – Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen on puoles-taan kaikkea muuta kuin höpsö kirja. Se on hämmäs-tyttävän seikkaperäinen kuvaus siitä, miten jättituotanto syntyi ja miten Jacksonin tasoinen maail-mantähti päätyi sen keulakuvaksi. Samalla se on henkilökuva Jalmari Helanderista ja analyysi suomalai-sen elokuvatuotannon nykytilasta.

Vaikka Kinnunen on selvästi saanut vapaan pääsyn elokuvatii-min kovaan ytimeen, hän ei sorru missään vaiheessa isäntiensä mielistelyyn. Kirjoittaja pysyy neutraalina tarkkailijana, joka palvelee lukijoitaan, ei kerrontansa kohdetta. Kinnunen ei esimerkiksi kaunistele tuotan-toprosessin kaoottisiakaan piirteitä.

Erityisen hyvin Kinnusen rehellisyys näkyy hänen luomassaan kuvassa Jalmari Helanderista. Vaikka kirjoittaja selvästi arvostaakin Helanderia, ohjaaja esittäytyy kirjassa pikemminkin lahjakkaana mutta sosiaalisesti rajoittuneena fanipoikana kuin suurena elokuvataiteilijana.

”Miksi auto räjähtää, kun se putoaa elokuvassa jyr-känteeltä? Koska se on siistiä. Mä teen elokuvia, jotka ovat vaikeita paloja kaikille yliampuvuuden vastusta-jille”, Helander kiteyttää kirjassa taiteellisen visionsa.

KINNUSEN KIR JA ON ERINOMAISTA kulttuurijour-nalismia siinä, että se esittää yhden viihdetuotteen synnyn kokonaisvaltaisena prosessina, jonka perus-tana on yksittäisen ihmisen näkemys, mutta johon vaikuttavat matkan varrella myös satojen muiden ih-misten osittain ristiriitaiset tavoitteet, taloudelliset realiteetit ja terveen järjen asettamat rajoitukset.

Kansainvälisen toimintaelokuvan tuottaminen ei vaadi pelkästään valtavasti organisointia ja säätämistä.

Se on myös suuren luokan taloudellinen hanke, jossa ovat pelissä miljoonat eurot.

Tämä tekee Big Game -kirjasta myös talousjour-nalismin taidonnäytteen. Teos kuvaa suurhankkeen synnyn vaihe vaiheelta neutraalin asiantuntevasti mutta tarjoten samalla juuri sopivasti maukkaita yk-sityiskohtia rahan ja taiteen yhteennivoutumisista ja yhteentörmäyksistä. Taloudellisen tarinan keskeises-sä roolissa on tuottaja Petri Jokiranta, jonka vastuulla on huolehtia elokuvan tekemisen resursseista – ja var-mistaa, että resursseista syntyy myös valmis elokuva.

ELOKUVAN TEKEMISESTÄ KERTOVA kirja ilmes-tyi keväällä lähes samanaikaisesti itse leffan kans-

sa. Aika taulun ainoa merkittävä heikkous on se, ettei kirja käsittele lainkaan Big Gamen maailmalla saamaa vastaanottoa eikä mark-kinointia, esimerkiksi ratkaisua julkaista elokuva Yhdysvalloissa pelkästään suoratoistopalveluissa.

Sitä kiinnostavampaa on lukea jättihankkeesta tuoreeltaan, elo-

kuvan ollessa yhä ajankohtainen. Big Game – Kuinka Hollywood tuotiin Suomeen onkin ennen kaikkea loista-va esimerkki nykyaikaisesta läpinäkyvästä yritysvies-tinnästä, jossa suuretkin hankkeet avataan aiheesta kiinnostuneille rehellisesti, ymmärrettävästi ja lähes reaaliaikaisesti.

Asiantuntevan ja oikealla tavalla kriittisen rapor-toijan näkemys auttaa ymmärtämään projektia ja sen aikana tehtyjä ratkaisuja sekä arvostamaan lopputulosta aivan eri tavalla kuin perinteinen yritysviestintä, jossa totuus pyritään peittä-mään hölynpölyn, kiertelyn ja pr-latteuksien alle. Onkin hankala olla toivomatta, että yhä useammat suomalaiset yritykset ja organisaatiot uskaltautuisivat avaamaan tekemisiään Kalle Kinnusen tasoisille raportoijille – ja heidän kauttaan kaikille.

Tarina toimintaelokuvasta on myös yritysviestinnän oppitunti.

Läpinäkyvää

kotiläksyt

”ELOKUVANI OVAT VAIKEITA PALOJA YLIAMPUVUUDEN VASTUSTAJILLE.”

TOIMI | 3-2015 | 13

SAPATILLE SUUNNITELMALLISESTIJaksaminen voi olla lomankin jälkeen tiukoilla. Tai mieli halajaa keskeytyneiden opintojen pariin. Joskus elämän suuntaa pitäisi hakea kaikessa rauhassa. Ehkä olisi sapattivapaan paikka!

M ieleen voi juolahtaa ajatus elämänmuutoksesta. Entä jos olisi kerrankin kunnolla aikaa itselle? Tai harrastuk-sille, ystäville ja perheelle? Saisi nukkua ja askaroida

oman aikataulun mukaan, vaikka vain liikkua luonnos-sa eri vuodenaikoina.

Haaveita siivittävät laiturinnokassa luettujen nais-tenlehtien jutut downshiftaavista julkisuuden henki-löistä tai näennäisen tavallisista ihmisistä, jotka ovat oravanpyörästä hypättyään löytäneet elämälleen tar-koituksen aivan uusista asioista, usein myös uudessa ympäristössä: ryhtyneet reppureissaajiksi tai purjehti-neet maailman merillä.

Usein ihaillaan haastateltujen rohkeutta, mutta harvoin kuitenkaan mainitaan irtiottojen hintaa. To-siasiassa harvalla on mahdollisuus olla vuosi kokonaan ilman tuloja tai edes pienemmillä tuloilla tinkimättä jostain olennaisesti – jos sittenkään.

Useimpien pitää unohtaa sapattihaaveet ruuhka-vuosien aikana, kun maksettavana on asunto, työmat-

kat, lasten vaatteet ja harrastukset. Menot ovat suu-rimmillaan juuri silloin, kun työelämän paineet usein myös eniten rassaavat ja hengähtäminen olisi tarpeen. Lapsiperheiden taloutta rasittavat jo normaalit van-hempain- ja hoitovapaat, jolloin tulotaso laskee. Asia on tietysti toinen, jos on sattunut saaman varallisuut-ta, perinnön tai hyvätuloisen puolison.

Toinen näkökulma asiaan on kysyä itseltään: ”Onko minulla varaa olla pitämättä sapattivuotta?” Joskus työelämä voi ottaa niin koville, että jonkinlainen py-sähdys on välttämätön. Tauon jälkeen tai sen aikana voi avautua uusia näkökulmia elämään ja työhön.

Tarvetta palkattomaan vapaaseen voi toki olla mui-takin kuin ”pelkkä” sapatin pitäminen. Esimerkiksi puolison ulkomaankomennus, koulun valintakokee-seen valmistautuminen tai opintojen päättäminen ovat tavallisia syitä, joiden takia työnantajalta pyyde-tään palkatonta vapaata. Tarve voi yllättää myös per-heenjäsenen sairauden vuoksi.

OMIA MAHDOLLISUUKSIA AN vapaavuoteen kan-nattaa arvioida kylmän realistisesti, laskurin avulla jo

omatrahat TEKSTI KIRSI POIKOL AINEN KUVITUS JONNA KOSKI

14 | TOIMI | 3-2015

ennen, kuin lähtee neuvottelemaan asiasta työnanta-jan kanssa. Samoin on hyvä miettiä asia oman työn ja työnantajan näkökulmasta. Parasta on toki, jos voi itse esittää sopivaa sijaista tai muuta järjestelyä poissaolon-sa ajaksi.

Yksityisellä sektorilla palkattomista vapaista ei ole erityisiä sitovia määräyksiä, joten asiat kannattaa kirja-ta sopimukseen, jonka sekä työnan-taja että työntekijä allekirjoittavat.

Neuvottelussa on syytä sopia työnantajan kanssa, mitkä henki-löstöedut ovat käytössä palkatto-man vapaan aikana – esimerkiksi työterveyshuollon palvelut tai työnantajan kustantamat liikunta- tai kulttuurisetelit. Myös työsuh-depuhelimen kohtalosta pitää sopia. Jos puhelimen saa pitää, maksut siirtyvät työnantajalta itselle.

Edut kannattaa käyttää suunnitellusti hyväkseen ennen sapattivuotta, esimerkiksi käydä terveyshuol-lon kattavassa terveystarkastuksessa tai ottaa tarvit-tavat rokotukset, jos tiedossa on matkoja.

Kannattaa myös muistaa, että vapaankin aikana monet työsuhteeseen perustuvat velvoitteet, kuten työntekijän salassapitovelvollisuus ja kilpailevan toi-minnan kielto, ovat voimassa.

SAPATTIVUODEN SUUNNITTELUSSA ajoitus on tär-keä. Kalenterivuoden sijasta vapaa kannattaa ajoittaa kahdelle vuodelle eli vuodenvaihteen molemmin puo-lin, jolloin alenevasta veroprogressiosta tulee suurin hyöty.

Pankista voi kysyä sapattivapaan rahoittamiseksi lainaa: ainakin OP-pankki tarjoaa tällaista ERTOn jäsenille.

Pankit myöntävät auliisti lyhennysvapaita vuosia asuntolaina-asiakkailleen, jotka ovat hoitaneet lai-naansa mallikkaasti. Keväällä pankit jopa kampanjoi-vat tarjoamillaan lyhennysvapailla yhtenä argumentti-naan suomalaisten kulutusvoiman kasvattaminen.

Lyhennysvapaa lainanhoidosta ei kuitenkaan kos-kaan ole ilmaista, sillä lainan korot pitää maksaa. Kun takaisinmaksu lykkääntyy, lainalle tulee kokonaisuu-dessaan enemmän hintaa. Toki matalan koron aikana lyhennysvapaa on edullisempi kuin korkean koron ai-kana.

VUOROTTELUVAPA A on työntekijälle palkatonta va-paata selvästi parempi vaihtoehto, koska sen ajaksi saa Kelalta tai työttömyyskassasta haettavaa korvausta. Korvaus on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta, jo-hon vuorottelija olisi oikeutettu työttömänä ollessaan.

On väläytelty sellaista mahdollisuutta, että vuorot-teluvapaa poistuu lähitulevaisuudessa. Mahdollisuus vuorotteluvapaaseen kannattaa siis käyttää niin kau-an kuin se on olemassa, varsinkin, jos se on ollut jo muutenkin suunnitelmissa.

Vuorotteluvapaan järjestely vaatii vaivannäköä, sil-lä työnantajan pitää palkata tilalle työtön työnhakija. Sitä ei myöskään voi käyttää kuka hyvänsä, vaan taka-na pitää olla vähintään 16 vuoden työhistoria ja 13 kuu-kautta nykyisen työnantajan palveluksessa. Aivan elä-keiän kynnyksellä mahdollisuutta ei enää ole.

Palkaton vapaa vaikuttaa myös tulevaan eläkkee-seen, tällä hetkellä sapatinpitäjän iän mukaan 1,5 tai 1,9 prosenttia vuodessa kerrottuna elinaikaker-toimella.

KOSK A PALK ATON tai vuorottelu-vapaa vaikuttaa merkittävästi per-heen elintasoon, asiasta on syytä keskustella puolison ja lasten kans-

sa. Jos menoista pitää tinkiä, on hyvä käydä läpi yhdes-sä, mistä tingitään ja kenen menoista. Sapattivuoden aikana ei voi tehdä suuria hankintoja, ellei tilillä ole säästöjä.

Parhaimmillaan vapaavuosi voi muuttaa rutiineja ja tuoda uusia harrastuksia, ystäviä tai muuta sisältöä elämään. Vuoden vaateostolakko voi monelle tehdä hyvää, samoin kuin vaikka eineksistä luopuminen - kun on aikaa ruuanlaittoon ja ainesten ostamiseen.

Mikäli auto ei ole perheessä välttämätön, sen voi laittaa seisomaan vapaavuoden ajaksi.

Ilmaisia tai edullisia harrastusmahdollisuuksia on paljon, ainakin suurissa kaupungeissa. Kirjastojen li-säksi on museoita, konsertteja, liikuntaa, luentoja ja vaikka mitä. Sosiaalisesta mediasta löytää maksutto-mia kulttuuritapahtumia lähes joka päivälle.

Matkustaakin voi edullisesti tarjous- ja halpalen-noilla. Hotellin sijasta voi käyttää asunnonvaihto-palveluja tai edullista kodinvuokrausta. Ja jos säästä-väisyysvaihde jää edes joissain asioissa päälle, siitä on hyötyä koko loppuelämäksi.

omatrahat

ONKO MINULLA VARAA OLLA PITÄMÄTTÄ

SAPATTIVUOTTA?

Viisaasti vapaavuoteen

• Tee palkattoman vapaan ehdoista kirjallinen sopimus työnantajan kanssa.• Selvitä työsuhde-etujen käyttömahdollisuus.• Ajoita vapaa kahdelle kalenterivuodelle.• Käytä pankkien tarjoama mahdollisuus vapaavuoteen asuntolainan lyhennyksistä.• Jos asuntolainaa ei ole, voit ehkä harkita ottavasi lainaa sapattivuotta varten.• Mieti, mistä voit tinkiä. Laske budjetti ja suunnittele, mihin se riittää.• Sovi rahankäytöstä ja tingittävistä menoista puolison kanssa.• Selvitä tilanne lapsille.

TOIMI | 3-2015 | 15

16 | TOIMI | 3-2015

Yli viisikymppisenä voi lähteä koulun penkille ja uuteen työhön.

Ritva Väyrynen kertoo, miten temppu tehdään. Opiskelua hän suosittelee kaikille.

UUSI URA VIISIKYMPPISENÄ

TEKSTI PIRKKO KOIVU KUVAT JUHA MYLLYMÄKI

Oletko kokenut ikäsyrjintää? Ritva Väyrynen, 55, miettii hetken hiljaa, ennen kuin vastaa. ”En ole kokenut, että ikääni katsottaisiin ne-gatiivisesti työelämässä. ”

Tosin hän ei osaa sanoa, minkä ikäisiä ih-misiä valittiin niihin paikkoihin, joihin hän

haki, mutta ei tullut valituksi. Väyrynen valmistui ammattiopistosta merkonomiksi viime vuo-

den toukokuussa ja pääsi kesätöihin yritykseen, joka tekee kiin-teistöjen kirjanpitoa. Hän lähetti kesätyöaikanaan monta työpaik-kahakemusta, pääsi kahteen haastatteluun ja olisi tullut valituksi kumpaankin paikkaan.

”Toinen paikoista olisi ollut vakituinen ja minulle annettiin jopa viikon miettimisaika, kun kerroin, että odotan vastausta myös toi-sesta työpaikasta.”

TOIMI | 3-2015 | 17

Ritva Väyrynen päätti mennä isoon tilitoimistoyri-tys Talenomiin. Sieltä hän sai vuoden määräaikaisen pestin palkanlaskijana. Kesätyön ja Talenomille pää-syn välissä hän ehti olla työttömänä kolme viikkoa.

Väyrynen muistaa kiitollisena myös kesätyöpaik-kaansa.

”Hekin huolehtivat, että saisin työtä, ja juuri heidän kontaktiensa avulla sain yhteyden Talenomiin.”

VÄYRYNEN HOITI T YÖTOVEREIDENSA kanssa vuo-det 1983–2011 taksikeskusta Oulun alueella. Asiak-kaille välitettiin kyytejä kolmessa vuorossa. Työ vaati kuuntelemista, puhumista ja kirjoittamista yhtä aikaa: varsinkin alkuvuosina käsin kirjoittamista oli paljon.

Ritva toimi myös työpaikkansa palkanlaskijana ja luottamusmiehenä. Ammattiyhdistystoimintaan hän lähti mukaan jo parin työvuoden jälkeen. Työyhteisö oli mukava, sillä taksinvälittäjistä ja kuljettajista muo-dostui oma turvallinen porukkansa.

”Tykkäsin taksinvälityksestä valtavasti: oli moni-puolista ja koko elämän kirjo sisältyi siihen. Jos töihin mennessä tympäisi, niin siellä virkistyi. Sai auttaa ih-misiä – tilanteita tuli ja meni.”

Kerrankin eräs iäkäs rouva ei saanut itse viinipulloa auki. Hän tilasi paikalle taksin, ja kuljettajan tehtävänä oli käydä avaamassa pullo. Asiakas maksoi kuljettajalle.

Välittäjien ja taksien puheviestintä oli tarkasti sää-deltyä ja kielenkäyttö korrektia. Asiakkaiden henki-lökohtaisista asioista ei hiiskuttu.

”Äänenpainoillakin viestittiin. Korva harjaantui. Tuttujen asiakkaiden puhelimen ääni tuli tutuksi, en-nen kuin langan päästä sanottiin mitään.”

Oli tapauksia, joissa välittäjältä vaadittiin erityistä taitoa. Kerran asiakas otti taksin mennäkseen satojen kilometrien päähän kiireesti tapaamaan kuolemaisil-laan olevaa ihmistä. Sairaalasta tuli kuitenkin tieto, että potilas oli menehtynyt, joten kiireistä taksikyytiä ei enää tarvittaisi.

”Minun piti välittää kuolinviesti omaiselle ulan vä-lityksellä, jolloin kaikki kuulevat. Miten tehdä se niin, että asiakas ymmärtää, mutta ulkopuoliset eivät? Ker-roin ulan välityksellä, että ei ole enää kiirettä.”

ALUETAKSIN VÄLIT YSTOIMINTA ulkoistettiin vuon-na 2011, ja tapahtui se tavallinen. Välittäjät siirtyivät uuden toimijan palvelukseen niin sanotusti vanhoina työntekijöinä, kaupan jälkeen alkoivat yt-neuvottelut ja välittäjät irtisanottiin. Moni heistä oli arvannut, mitä on tulossa ja lähtenyt jo aikaisemmin. Ritva Väy-rynen oli luottamusmiehenä itse neuvottelemassa ja hoitamassa asioita.

”Kyllä se kauhealta tuntui. Kuuntelin työtovereiden murheita. Puhuttiin ja puhuttiin. Välillä tuntui, että kaikki tulee jo korvista ulos, mutta samalla asioita sai itsekin käydä läpi.”

Noilta ajoilta jäi ystäviä. Entisten työkavereiden kanssa käydään vieläkin silloin tällöin syömässä. Iäk-käimpiä lukuun ottamatta kaikki entiset välittäjät lähtivät tahoilleen opiskelemaan.

Työn päättyessä Ritva Väyryselle maksettiin irtisa-

nomisajan palkka ilman työssäolovelvoitetta. ”Heti ensimmäisenä päivänä hain itselleni koiran-

pennun, länsisiperianlaika Milin.”Mili antoi omistajalleen uutta ajateltavaa vaikeassa

vaiheessa. Toinen henkireikä oli ay-toiminta, sillä Rit-va Väyrynen on ERTOn aktiiveja.

HETI T YÖN LOPUTTUA Ritva Väyrynen alkoi etsiä koulutusmahdollisuuksia ja kävi työvoimatoimistossa soveltuvuustesteissä. Niiden mukaan hän voisi opis-kella vaikka kuinka pitkälle.

”Testit voivat näyttää yhtä, mutta realiteetit ovat toista”, hän kuittasi testaajalle.

Koulutusalansa hän valitsi poissulkumenetelmällä. Toiveena oli koulutus, joka ei kestä kovin kauan ja jon-ka jälkeen on hyvä mahdollisuus työllistyä. Moni opis-kelee lähihoitajaksi, mutta hänelle se ei selän vaivojen takia sopinut.

Väyrynen haki ja pääsi opiskelemaan merkonomiksi Oulun seudun ammattioppilaitokseen, ensin nuorten opiskelijoiden joukkoon. Kuukauden päästä hän sai siirron aikuisopiskelijoiden puolelle. Merkonomiksi Väyrynen valmistui vuoden ja yhdeksän kuukauden jälkeen.

Kahden kuukauden harjoittelujakson hän suoritti tutussa paikassa: jo aluetaksin aikoinaan hän oli teh-nyt keikkoja Oulun matkapalvelukeskuksessa, joka välittää vammaisten ja vanhusten palveluliikennettä.

”Se oli melkein kuin olisin kotiin tullut. Moni asia-kas luuli minua pitkäaikaiseksi työntekijäksi, koska ääneni oli heille tuttu ja tunsin asioita ennestään.”

Pitkiä työttömyysjaksoja Ritva Väyrynen ei ole ko-kenut, mutta hän tietää, miten työn menetys kirpai-see. Työttömäksi jääneen on turha syyttää itseään, hän sanoo.

”Moni syyttää, ja häpeää työttömyyttä. Siinä ei ole mitään häpeämistä.”

Jälkikäteen ajatellen hän tekisi toisella tavalla yhden asian.

”Nuorena olisi pitänyt satsata opiskeluun enemmän. Sitä suosittelen nytkin kaikille ja kaiken ikäisille.”

RIT VA VÄYRYSEN K ATSE on lämmin. Olemus henkii tervettä järkeä, malttia ja luotettavuutta. Sivustakat-sojaa ei ihmetytä, että hänelle on löytynyt töitä, ja myös luottamustehtävissä on annettu vastuuta.

”Olen ollut aina sellainen, että minulle tullaan pu-humaan ja uskoutumaan. Olen myös pitänyt minulle uskotut asiat luottamuksellisina – ja siinä on joskus ol-lut miettimistä, miten saan oman pääni tyhjennettyä.”

Mili-koira vie emäntäänsä mielellään lenkille. Luon-nossa liikkuminen, ystävät ja kirjojen lukeminen anta-vat voimia. Myös ay-toiminta on Ritvalle energianlähde: hän on ollut muun muassa työehtosopimusneuvotteluis-sa ja toimii nykyään ERTOn edustajiston puheenjohta-jana sekä aluejärjestön varapuheenjohtajana.

”Olen saanut ay-toiminnasta ystäviä, verkostoja ja oppinut paljon. Ikinä en pysty antamaan ammattiyh-distysliikkeelle takaisin kaikkea sitä, mitä se on mi-nulle antanut.”

18 | TOIMI | 3-2015

Väyrynen kertoo olevansa rauhallinen ja pitkäpin-nainen.

”En pidä riitelemisestä, mutta jos suutun, se ei ole ihmisten kuunneltavaa. Kun tarvitaan, minusta löytyy jämäkkyyttä. Osaan pitää puoleni.”

On ihmisiä, jotka puhuvat positiivisesta asenteesta ja myönteisestä ajattelusta. Ritva Väyrynen ei tee niin, vaan myönteisyys tihkuu rivien väleistä, kun hän ker-too asioista. Vaikkapa töistään.

”Olen aina tykännyt siitä työstä, jota kulloinkin teen. Ja palkanlaskenta on minun juttuni! Tunnen mielihyvää, jos voin maksaa jollekulle oikein hyvän tilin – vaikka se olisi paljon parempi kuin oma palkkani. Usein se on. ”

Talenomilla on muutamia kymmeniä palkanlaski-joita, jotka laskevat asiakasyritysten henkilöstön pal-kat. Palkanlaskijan tulee osata tulkita työehtosopi-muksia, joten Ritva Väyrysen tietopohja on kunnossa ja hän osaa myös kyseenalaistaa asioita. Jos hänelle sa-notaan, että esimerkiksi jokin lisä ei kuulu jollekulle, niin Ritva kysyy, että miksi ei.

Huonot ajat näkyvät palkanlaskennassa nopeasti. ”Yrityksillä on vaikeaa, kun ne odottavat asiakkail-

taan laskujen maksua, jotta voisivat maksaa palkat.”

T YÖORIENTOITUNUT, mutta peruslaiska, luonneh-tii Ritva Väyrynen itseään.

”Ei uskoisi, että tosiaan olen laiska. Toisaalta up-poudun työhön ja jokuhan voi jopa paeta työhön vai-keita asioitaan.”

TOIVEENA OLI KOULUTUS, JOK A EI KESTÄ KOVIN K AUAN JA

JONK A JÄLKEEN ON HYVÄ MAHDOLLISUUS

TYÖLLISTYÄ.

Ritva Väyrynen, 55Palkanlaskija Talenom Oy:lla Oulussa

ERTOn edustajiston puheenjohtaja, Logistiikan toimihenkilöt ry

3 tapaa… SELVITÄ

1. Usko omiin mahdollisuuksiisi.

2. Muista, että sinulla on aina mahdollisuus oppia jotain uutta.

3. Uskalla, ole rohkea.

Entä mitä tämä työorientoitunut ja peruslaiska ih-minen haluaisi elämässään seuraavaksi tehdä?

”Niin moni asia kiinnostaa, esimerkiksi kädentai-dot ja merkonomiopintojen jatkaminen. Jos olisi pal-jon rahaa, opiskelisin. Viime syksynäkin katselin avoi-men yliopiston kurssia työoikeudesta, mutta silloin ei aika ollut sopiva.”

Ykköstoive tällä hetkellä on kuitenkin vakituinen työ palkanlaskijana. Silloin energian voi käyttää muu-hun kuin tulevaisuuden miettimiseen.

TOIMI | 3-2015 | 19

Täydessä terässä

Vaikka työkokemusta, terveyttä ja motivaatiota riittäisi, yli viisikymppisenä ei ole ihan helppo työllistyä. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole, sillä asenteen ja osaamisen

tuunaamisella voi saada ihmeitä aikaan.

TEKSTI SARI ALHAVA KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

20 | TOIMI | 3-2015

69 %KOKEE OLE VA N SA

TA SAV ERTA IN EN N UOR EM PIEN KOLLEGOJ EN

K A N SSA .

61 %ON H UOM A N N UT,

ET TÄ IK Ä ON T YÖPA IK A LL A ETU.

TOIMI | 3-2015 | 21

Yli 50-vuotiaat ovat erinomaisia työnte-kijöitä, sanoo Sosiaali alan Työn antajat ry:n johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki. ”Heillä on hyvät työsuhdetaidot ja korkea motivaatio. Kokemus näkyy vuorovaikutteisuuden laadussa.”

Yksityisellä terveysalalla ja etenkin sosiaalialalla on Närkin mukaan töitä tar-

jolla kaiken ikäisille. ”Varsinkin Etelä-Suomessa on puutetta osaavasta henkilöstöstä ja lähiesimiehistä. Paikkoja hakevat kuitenkin lähinnä nuoret naiset. Esimerkiksi vanhuksille tar-vitaan kaikenikäisiä hoitajia: vanhemmat ovat helpommin sa-malla aaltopituudella ja toisaalta monet vanhukset kaipaavat nuorten energiaa sekä uusia ajatuksia”, Närkki perustelee.

”Toki iäkkäämmille työntekijöille pitää maksaa enemmän lisiä, mutta työnantajalle tulee kuluja äitiyspäivärahoistakin, eikä sijaisten rekrytoiminen lasten sairastaessa ole ongelma-tonta.”

Kussakin ikäryhmässä on siis hyvät ja huonot puolensa. Eri-ikäiset työntekijät ovatkin rikkaus työyhteisölle.

Eikä mestariksi synnytä, vaan kasvetaan. Vanha malli, jossa mestari opetti kisälliä ja tämä oppipoikaa, on yritykselle tur-vallinen rakenne. Tieto siirtyy eteenpäin, ja aina löytyy joku, jolta kysyä neuvoa.

LUKUJEN VALOSSA YLI 50 -VUOTIA AN mahdollisuudet työl-listyä näyttävät kuitenkin selvästi heikommilta kuin nuorem-man.

ERTOn jäsenkunnasta oli toukokuun lopussa työttömänä 11,3 prosenttia. Alle 50-vuotiaiden työttömyysprosentti oli 9,2 ja yli 50-vuotiaiden 14,7 eli 5,5 prosenttiyksikköä ja noin 60 pro-senttia korkeampi kuin alle 50-vuotiaiden. Tämä on massiivi-nen yhteiskunnallinen ongelma.

”Tavoitteena ovat työn kannattavuus ja työurien pidentämi-nen, mutta eivät työurat pitene, jos töitä ei ole tai töissä ei jaksa olla. Tämä on haaste erityisesti yli 50-vuotiaille työntekijöille. Heidän työmarkkina-asemansa ei liioin parane työaikaa piden-tämällä”, huomauttaa ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.

Hän kaipaa työmarkkinoille pikaista asennemuutosta ja ky-syy, missä vaiheessa Suomen työpaikoissa aletaan arvostaa ko-kemusta.

Muutosta kaipaavat myös uravalmentaja Merja Uschanoff Aurinkoisesta Polusta ja rekrytointikonsultti Tytti Salo rekry-tointiin ja henkilöstövuokraukseen erikoistuneesta Manpowe-rista.

”Yli viisikymppisiä ei kannata ottaa töihin -asenne pohjau-tuu mielikuvaan menneiltä vuosikymmeniltä. Nykypäivän viisikymppinen on vireä, valveutunut ja kehittää itseään. Suh-

TOIMI-LEHDEN KYSELY YLI VIISIKYMPPISILLE

Toimi-lehden toukokuiseen kyselyyn vastasi 440 yli 50-vuotiasta ERTOn jäsentä, joista 91 % oli naisia ja 9 % miehiä. Vastanneista 35 % asuu pääkaupunkiseudulla. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard-lahjakortti, ja tällä kertaa voitto meni Pirkkalaan.

”NYKYPÄIVÄN VIISIKYMPPINEN ON

VIREÄ, VALVEUTUNUT

JA KEHITTÄÄ ITSEÄÄN.”

22 | TOIMI | 3-2015

47 %KERTOO IK Ä ÄNTYMISEN MUUTTANEEN ASEMA A

TÖISSÄ JOTENKIN.

TOIMI | 3-2015 | 23

38 %ON OPI S KELLUT YLI V I I S IK YM PPI S EN Ä .

24 | TOIMI | 3-2015

tautuminen osaamisen ylläpitoon on vuosien varrella muuttu-nut, ihan kuten kulutustottumuksetkin. Mutta vaikka ihmiset muuttuvat, vanhat mielikuvat valitettavasti monesti jäävät”, Uschanoff toteaa.

Kehon ikääntyminenkään ei ole pätevä perustelu.”Monet työt eivät ole enää kovin fyysisiä, ja toisaalta ihmiset

ovat paremmassa kunnossa yli viisikymppisinä kuin aiemmin”, Salo huomauttaa.

A SENNEMUUTOSTA EI K AIVATA ainoastaan työnantajilta ja rekrytoijilta.

”Vaikka puhutaan paljon, että työllistyminen on vaikeampaa yli viisikymppisille, ja tilastojen valossa näin onkin, se pitäisi unohtaa omassa työnhaussa. Yli viisikymppisten työllistymis-prosentti ei suinkaan ole nolla. Jos uskonpuute iskee, työhaun aktiivisuus ja laatu alkavat laskea, eikä silloin tulekaan valituk-si”, Salo toteaa.

Nelikymppisten kuulee monesti sanovan, että jos en nyt vaihda alaa tai työpaikkaa, niin en koskaan. ”Asenneilmas-tossa on vikaa, jos jo tuon ikäisenä aletaan pelätä, ettei kelvata enää mihinkään. Asennemuutos alkaa yksittäisistä ihmisistä, jotka sanovat ajatuksiaan ääneen. Ja kääntäen: jos omaksutaan asenne, että olemme viisikymppiä täytettyämme uramme par-haassa vaiheessa, asiat voivat ruveta muuttumaan”, Uschanoff painottaa.

Sekä Salon että Uschanoffin mielestä on hyvä, jos aiheesta puhutaan ja sitä nostetaan esiin mediassa, mutta siinä on ris-kinsäkin. Ikään tarttuminen ja asian nostaminen jatkuvasti tapetille voi vahvistaa asenteita, ettei viisikymmenvuotias voi enää päästä töihin.

Ainoa syy, miksi Salo voisi kuvitella hakuprosessissa kahden tasaväkisen, mutta eri-ikäisen valinnassa vaa’an kallistuvan nuorempaan hakijaan, ovat työkyvyttömyyseläkkeen kustan-nukset.

”Niiden riski kasvaa jonkin verran yli 50-vuotiailla, mutta ei merkittävästi. Ja sairauksiahan voi tulla kenelle vain. Esimer-kiksi henkisen sairauden puhkeamista ei voi ennustaa iän pe-rusteella”, hän lisää.

ON LIIAN YKSIOIKOISTA syyttää vain ikää siitä, ettei ole päässyt haastatteluun tai tullut valituksi.

”Yksi syy hakupaperin sivuuttamiselle voi olla myös palkka-toive, joka on yleensä vanhemmalla hakijalla korkeampi pidem-män työuran vuoksi”, Salo toteaa.

Haastattelijan ja haastateltavan välinen ikäerokin saattaa vaikuttaa – ainakin tiedostamatta.

”Kolmikymppisen haastattelijan on helpompi löytää jutel-

”ASENNEMUUTOS ALK AA

YKSITTÄISISTÄ IHMISISTÄ, JOTK A SANOVAT

AJATUKSIAAN ÄÄNEEN.”

Mistä huomaat, ettet ole töissä tasavertainen nuorempien kanssa?

• NUORIA K ANNUSTETA AN JA HUOMIOIDA AN ENEMMÄN.

• NUOREMPI ESIMIES INFOA A OMANIK ÄISENSÄ PAREMMIN.

• KEHITYSKESKUSTELUA EI OLE PIDETTY MINULL A MONIIN VUOSIIN, VAIKK A TOISILL A ON.

• EI OLE SENIORITEETTIA KUVA AVIA TITTELEITÄ VA AN KOKO UR A MENNÄ ÄN SAMALL A NIMIKKEELL Ä ASIANTUNTIJANA .

• ASIAKK AIDEN SUORISTA KOMMENTEISTA .

• OLIN ENSIMMÄINEN IRTOSANOTTAVA, KUN YT-NEUVOTTELUT SA ATIIN PÄ ÄTÖKSEEN.

• MINULTA VA ADITA AN ENEMMÄN KUIN NUORILTA, MIK Ä LIENEE LUONNOLLISTA .

• NUORIEN EI TARVITSE JOUSTA A ESIM. TYÖA JAN MUUTOKSISSA .

• ILMENEE ARVOSTUKSEN PUUTTEENA, MITÄTÖINTINÄ JA KOMPETENSSIN PERIA ATTEELLISENA JA TOISTUVANA KYSEENAL AISTAMISENA .

• KURSSILL AKIN KOULUTTA JA KUTSUI MEITÄ BINGOKERHOL AISIKSI .

• MINULLE EI ANNETA UUSIA ASIAKK AITA, EIK Ä MILL Ä ÄN HALUTTAISI OPETTA A MITÄ ÄN UUTTA .

• EI HUOLITA PORUKK A AN, VA AN JÄTETÄ ÄN VAPA A-A JAN JUTUISTA ULOS. TÖISSÄ SUHTAUDUTA AN KUTEN JOHONKIN HITA ASEEN VANHUKSEEN.

• JOSKUS HE PUHUVAT OMALL A ERIKOISSANASTOLL A AN YLITSENI JA OHITSENI.

Oletko hakenut töitä yli viisikymppisenä?

KYLL Ä JA SAIN TÖITÄ. 21 %

KYLL Ä, TYÖNHAKU ON PARHAILL A AN K ÄYNNISSÄ . 8 %

KYLL Ä, MUTTA EN OLE SA ANUT TÖITÄ . 13 %

EN OLE HAKENUT TÖITÄ . 58 %

Mikä tekee yli viisikymppisestä arvokkaan työntekijän?

KOKEMUS 94 %

L A A JA-AL AINEN OSA AMINEN 75 %

L A A JEMPI NÄKÖKULMA ASIOIHIN 77 %

PÄTEV YYS 46 %

VARMUUS 58 %

SOSIA ALISET KY V YT 49 %

YKSITYISEL ÄMÄ R AUHALLISTA, KOSK A RUUHK AVUODET TAK ANA . 56 %

MOTIVA ATIO PYSYÄ TÖISSÄ . 57 %

TOIMI | 3-2015 | 25

7 %JOUTUI IRTISANOTUKSI

IÄN PERUSTEELL A .

Mikä voi tehdä yli viisikymppisestä työntekijän, josta halutaan eroon?

K ALLISTA TYÖVOIMA A . 47 %

JÄL JESSÄ A JASTA . 39 %

TYÖK AVERIT JA ESIMIEHET NUOREMPIA – EI SOVI PORUKK A AN. 44 %

SOSIA ALISET HA ASTEET. 10 %

HALUTTOMUUS OPPIA UUTTA . 52 %

YLEISET ASENTEET IK Ä ÄNTY VIÄ TYÖNTEKIJÖITÄ KOHTA AN. 59 %

tavaa ja samaistumispintaa samanikäisen kuin parikymmentä vuotta vanhemman kandidaatin kanssa. Haastattelutilanteessa tulee miettineeksi myös, millaista hakijaehdokkaan kanssa oli-si tehdä työtä”, Salo mainitsee.

Haastatteluun pääsy ei aina tyssää syntymäaikaan, vaikka usein niin oletetaan. Syynä voi olla myös huonosti laadittu ha-kemus ja ansioluettelo.

”Monilla työnhakijoilla voi olla harhaluulo, että he osaavat tehdä CV:n, koska ovat tehneet sen joskus ennenkin. Jos kirjaa työhistoriaan vain tittelit ja työtehtävät sen sijaan, että kertoisi, mitä osaa ja mitä haluaa tehdä, CV siirretään helposti syrjään. Työnhakutaitojaan on järkevä päivittää vastaamaan nykyvaati-muksia”, Uschanoff huomauttaa.

KUK A AN EI VOI VAIKUTTA A ikäänsä, ja siksi kannattaakin keskittyä niihin asioihin, joihin voi. Näistä tärkein on omasta osaamisesta huolehtiminen.

Ammattitaito on voinut soveltua erinomaisesti vanhaan työ-paikkaan, mutta juuri samanlaista työtä ei välttämättä ole tar-jolla haettavaksi, vaan pitäisi osata jotakin muutakin.

”Työnantajalla on lain mukaan velvoite ylläpitää henkilöstön osaamista ja huolehtia työkykyisyydestä, mutta työntekijän on hyvä olla itsekin aktiivinen. Osaamisella, koulutuksella ja työkokemuksella on merkitystä, kun palkataan työntekijöitä – olipa hakija minkä ikäinen tahansa. Koulutus on paras tur-va työttömyyttä vastaan, vaikkei sekään ole aina riittävä tae”, Aaltonen toteaa.

Salo kertoo, että esimerkiksi markkinoinnin asiantuntijoita on paljon työttömänä.

”Heistä moni ei hallitse digitaalista markkinointia, jota markkinointityössä nykyään edellytetään. Tällöin kannattaa päivittää osaamista ja etsiä työpaikkoja, joissa digitaalinen puoli ei ole ratkaisevassa osassa, mutta jossa sitä on mahdolli-suus oppia”, hän neuvoo.

JOS T YÖTTÖMÄLL Ä ON VAIHTOEHTOINA kouluttautumi-nen tai kotona olo, on ehdottomasti suositeltavaa hakeutua koulutukseen.

”Ammattitaitoaan kannattaa ylläpitää ja kehittää työnhaun aikana. Seuraavaan paikkaan hakiessa voi tuoda esiin tuoreen kouluttautumisen. Se osoittaa, että hakija on aktiivinen ja ha-lukas oppimaan lisää”, Uschanoff sanoo.

Aikuisena ei tarvitse lähteä opiskelemaan vuosiksi koulun-penkille, vaan moniin ammatteihin voi osoittaa pätevyytensä näyttötutkinnoin tai monimuoto-opiskeluin, joissa on lähiope-tusta esimerkiksi pari päivää kuukaudessa.

Ja mikä estää hyppäämästä ihan uudelle uralle. Uusi työ voi löytyä myös samalta alalta, mutta hieman eri suunnasta.

Näin kävi Riitta Niverille, 58. Hän on ollut lähes koko työ-uransa Aurinkomatkojen palveluksessa: ensin matkaoppaana ja kohdepäällikkönä noin 10 vuotta ja sen jälkeen 22 vuotta neuvottelemassa hotelli-, bussi- ja retkisopimuksista eri mai-den lomakohteisiin.

YT-neuvotteluissa hän ilmoitti lähtevänsä vapaaehtoisesti, kun ilmeni, että tiimistä yhden oli lähdettävä. Vastaavia töitä ei enää ollut Suomessa tarjolla, sillä isojen konsernien sopimukset neuvotellaan Englannissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Niverin ystävä ehdotti hakemista Helmi Liiketalousopiston opaskurssille. Niveri, joka oli suorittanut jo 1980-luvulla Wie-

Miten asemasi on muuttunut, kun ikää on karttunut?

PAREMPA AN SUUNTA AN…

• OLEN SA ANUT VASTUULLISIA TEHTÄVIÄ.

• EN TEE ENÄ Ä PERUSKIRJANPITOA, VA AN TEEN TARKISTUKSET, ANNAN NEUVOJA JA OPETAN VAIKEAMPIA ASIOITA NUOREMMILLENI.

• TEEN ENEMMÄN ESIMIESTYÖTÄ KUIN AIEMMIN.

• KOKEMUKSEN MYÖTÄ TOIMENKUVA MUUTTUU HA ASTAVAMMAKSI JA ETENEMINEN JATKUU.

• MIELIPITEITÄNI OTETA AN PAREMMIN HUOMIOON JA VASTUUTA TULEE ENEMMÄN.

• TULL A AN KYSYMÄ ÄN ENEMMÄN NEUVOJA: TUNNEN OLEVANI VÄHÄN KUIN ”GR AND OLD MAMA”.

• USKON NÄIN OLEVAN, KOSK A SA AN PAL AUTETTA JA KIITOSTA OSA AMISESTANI JA KOKEMUKSESTANI.

• KOEN VOIVANI SANOA MIELIPITEENI KOKEMUKSEENI NOJATEN, EI NIINK Ä ÄN OLETTAMUKSEEN.

• AMMATTITAITOANI ARVOSTETA AN, JA PEREHDYTÄN UUSIA HENKILÖITÄ TYÖHÖN.

• OLEN PÄ ÄSSYT OPER ATIIVISELTA OSASTOLTA MYYNTIOSASTOLLE

HUONOMPA AN SUUNTA AN…

• OLIN PITK Ä AIK AISIN JA ASIANTUNTEVIN TYÖNTEKIJÄ JA SILTI YT-NEUVOTTELUISSA MINUT IRTISANOTTIIN.

• JOUDUIN TEKEMÄ ÄN TÖITÄ, JOITA NUOREMMAT EIVÄT HALUNNEET TEHDÄ.

• ENEMMÄN SA A KUULL A VINOILUA NAISTENVAIVOISTA JA SAIR ASLOMISTA .

• ESIMIES ON YLEENSÄ NUOREMPI JA SUHTAUTUU MINUUN HIVENEN HUVITTUNEESTI.

• EN KUULU PORUKK A AN.

• MINUA EI KUUNNELL A, MIELIPIDETTÄNI EI KYSELL Ä .

• HAUKUTA AN HITA AKSI SEL ÄN TAK ANA JA SAVUSTETA AN ULOS.

• EHK Ä EN OLE ENÄ Ä ETURINTAMASSA NÄISSÄ UUSIMMISSA DIGITA ALISISSA R ATK AISUISSA .

26 | TOIMI | 3-2015

nin kauppakorkeakoulussa matkailututkinnon, innostui ideas-ta. Aikaisemmin hän oli opastanut suomalaisia ulkomailla; nyt hän voi opastaa ulkomaalaisia Suomessa.

”Helmessä on erikseen aikuiskoulutusyksikkö, jossa voi opiskella joko matkailualan perustutkinnon tai matkaoppaan ammattitutkinnon. Opiskelijat ovat 25–66-vuotiaita. Eniten on 40–55-vuotiaita, kertoo Helmen aikuiskoulutuksen kehittä-mispäällikkö Anu Nylund.

Matkaopaslinjalta valmistunut saa virallisen Helsinki-op-paan statuksen, mikä auttaa työllistymisessä.

Opiskelijat ovat yleensä Niverin tavoin matkailualalla pit-kään työskennelleitä, mutta työttömäksi jääneitä. Lisäksi on paljon opettajia, jotka haluavat tehdä kesäisin oppaan töitä.

Opinnot kestävät vuoden verran ja jokaiselle räätälöidään henkilökohtainen opetussuunnitelma.

”Haastavinta on oppia pois vanhasta tavasta opiskella. Opet-tajat eivät kaada tietoa päähän, vaan monimuotokoulutus on ongelmaperusteista oppimista, jossa tietoa haetaan itse”, Ny-lund kertoo.

Hänen mukaansa matkailualalla on ollut paljon avoimia paikkoja. ”Yli 50-vuotiaita on työllistynyt oppaiksi ja matkan-johtajiksi. Heillä perhetilanne joustaa monesti paremmin kuin nuorilla, joten he voivat lähteä nopeallakin varoitusajalla kei-kalle ulkomaille tai Lappiin.”

VIISIKYMPPISET OVAT TOTTUNEET pitkiin työsuhteisiin, mutta hyvin todennäköisesti seuraava työsuhde on määräai-kainen.

”Työelämä on muuttunut tähän suuntaan. Määräaikaisia työpaikkoja ei kannata väheksyä. Niiden kautta saa kehitet-tyä osaamistaan ja sekä rahaa että kaikkea sitä positiivista, mitä työ ylipäätään ihmiselle tuo. Jos aikoo hakea vain loppu-elämän kestävää vakituista työtä, voi jäädä kokonaan ilman”, Uschanoff toteaa.

Määräaikaisen työsuhteen jälkeen on helpompi työllistyä kuin samanpituisen työttömyysjakson jälkeen.

”Työsuhde voi saada jatkoa. Kykynsä osoittaneelle työnteki-jälle löytyy monesti pidempiaikainen tai jopa vakituinen työ”, Salo kertoo.

HELSINGIN YLIOPISTON koulutus- ja kehittämispalvelut ja Folkhälsan laativat viime vuonna ikästrategian sekä mallin ikästrategian laatimisprosessista. Hankkeen rahoitti Työsuojelurahasto.

Siinä korostui, että on tärkeää ymmärtää, kuinka erilaiset elämäntilanteet määrittävät työkykyä työuran eri vaiheissa. Kolmikymp-pisillä on omat haasteensa ja eläkeikää lähestyvillä omansa.

”Työn tehostamisen ei tarvitse tar-koittaa lisää työtehtäviä tai työtunteja, vaan joustoja ja työntekijöiden tarpeiden

kuuntelemista eri elämäntilanteissa. Silloin kun ihmiset viihtyvät työpaikallaan, he ovat tehokkaimmillaan”, suunnittelija Marita Parkkonen korostaa.

Vuorovaikutuskulttuuri ratkaisee. Työpaikoilla pitäisi olla mahdollisuus eri-ikäisten työntekijöiden luontevaan kohtaamiseen ja riittävästi aikaa yhteiseen keskusteluun.

Esimiehen olisi hyvä ottaa puheeksi ikääntymiseen liittyviä asioita. Työntekijöi-den pitäisi voida kertoa elämäntilantees-taan ilman, että joutuu miettimään, miltä se

kuulostaa työnantajan korviin ja pelkää-mään työnsä puolesta. Kehityskeskustelus-sa tulisi viestiä, että työnantajapuoli haluaa aidosti kuulla, miten työntekijät voivat ja mitä mieltä he ovat työstään.

”Iästä pitäisi pystyä puhumaan kuin edel-lisillan TV-ohjelmista. Kaikki ovat jonkun ikäisiä ja jokainen ikääntyy. Samalla an-nettaisiin hyvä malli nuoremmillekin, ettei ikääntymisestä tarvitse ahdistua ja pelätä, ettei silloin enää kelpaakaan työelämään”, Parkkonen toteaa.

Rentoa keskustelua iästä

OMAAN IK ÄÄNSÄ KUK AAN EI VOI

VAIKUTTAA, MUTTA OSAAMISEENSA VOI.

94%USKOO, ETTÄ KOKEMUS

TEKEE YLI VIISIKYMPPISESTÄ ARVOKK A AN

TYÖNTEKIJÄN.

Niveri on työllistynyt valmistumisensa jälkeen nimenomaan keikkatöihin. Vuosi sitten hän oli töissä koko kesän. Talvi oli hiljaisempaa aikaa, mutta keväästä lähtien hänellä on ollut koko ajan töitä, ja kalenteri on täynnä marraskuuhun saakka.

”Koulutuksen aikana mietin, tuleekohan tästä mitään, mut-ta olen uurastanut aktiivisesti työn saamiseksi.. Olen käynyt kielikursseilla ja kulttuuritapahtumissa, joissa olen jutellut ih-misten kanssa. Ikinä ei tiedä, mitä kautta töitä voi löytyä. Olen soittanut sinnikkäästi toimistoihin, jotka tuovat ulkomaisia vieraita Suomeen ja kysynyt, voinko tulla esittäytymään. En usko löytäväni vakituista työpaikkaa lähettämällä työhake-muksia, vaan oma-aloitteisuudella ja verkostoitumalla”, hän painottaa.

Niveri on hyväksynyt sen, ettei välttämättä saa enää vaki-tuista työtä.

”Pääasia, että pystyn työllistämään itseni, vaikka tulot koos-tuvatkin pienistä puroista. Saanhan kuitenkin tehdä työtä, jos-ta pidän!”

TOIMI | 3-2015 | 27

Jos olet töissä mainostoimistossa tai pelifirmassa, luovuus kuuluu työteh-täviesi ytimeen. Mutta entä jos teet töitä kaupan kassana tai metsäkoneen kuljettajana? Saako tai pitääkö suorit-tavissa ammateissa tai asiakaspalvelu-töissä olla luova?

”Usein ajatellaan, että jos luovuus ei ole työhön sisäänkirjoitettu, se ei olisi

työssä olennaista. Kuitenkin luovia elementtejä käyt-tävät voivat olla työssään tehokkaampia. On harhaa, että joihinkin töihin luovuus kuuluisi ja toisiin ei”, sa-noo aivotutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitok-selta.

Luovuus työssä on tärkeää ennen kaikkea siksi, että luovasti ajattelemalla voidaan tehdä työ tehokkaam-min ja saada sen tuloksesta parempi. Luovat oivalluk-set voivat säästää työaikaa tai tehdä työn tekemisen mielekkäämmäksi. Eihän kukaan halua tehdä työtä hankalasti tai tehottomasti. Samalla tehokkuus on työnantajan ja asiakkaan tavoite.

Kuitenkin luovuudella työssä on myös toinen mer-kitys. Jos työn tekemisen tavat ja aikarajat on määri-telty liian tarkkaan, eikä tilaa luovuudelle ole, moti-vaatio voi kärsiä.

”Ongelma syntyy, jos rajat on määritelty ylhäältä-päin. Usein työntekijä itse saa parhaat oivallukset, mi-ten tehdä työtään sujuvasti”, Huotilainen toteaa.

YRIT YKSEN K ÄY TÄNNÖT ratkaisevat, miten pal-jon omassa työssä on mahdollista kehittää luovuutta. Huotilaisen mukaan esimerkiksi pelifirmoissa luovuu-teen satsataan paljon: työntekijöiden käytössä on vaik-ka musiikki-instrumentteja luovuuden herättelemistä varten ja sisustus on valittu luovan ilmapiirin ylläpitä-mistä ajatellen.

Luovuus kuuluu jokaiselle

Vaikkei erityisiä sirkushuveja työpaikalla olisikaan, tärkeintä on se, miten johtoporras suhtautuu luovuu-teen. Jos luovat haahuilutauot ja pieni kävelylenkki korttelin ympäri ajatusten tuulettamiseksi ovat kiel-lettyjä, työntekijän saattaa olla vaikea ylläpitää luo-vuutta oma-aloitteisesti.

Kuitenkin luovuutta voi parantaa jo hyvin pienillä keinoilla. Jos työssä on esimerkiksi mahdollista kuun-nella musiikkia edes kahvitunnilla, se voi näkyä luo-vempina ratkaisuina työssä.

”Luovuus vaatii aina rohkeutta. Aivojen paradoksi on, että ne ovat täynnä mahtavia ideoita, mutta niiden ulos saaminen on vaikeaa. Ensin täytyy päästä tiet-tyyn tilaan, jossa ideoita uskaltaa esittää.”

Työpaikalla tulisikin Huotilaisen mukaan vallita ilmapiiri, jossa työntekijät kokevat hölmöiltäkin tun-tuvien ideoiden esittämisen mahdolliseksi. Jos kaik-ki ideat torpataan heti alkuunsa, kukaan ei uskalla esittää edes loistavia oivalluksia. Niinpä tiimityön merkitys luovuudelle on ennen kaikkea yhteisessä il-mapiirissä, joka kannustaa jokaista olemaan entistä luovempi.

Sen sijaan ideointipäivät eivät Huotilaisen mielestä välttämättä ole paras paikka ideointiin, vaan pikem-minkin ne tulisi nähdä tilaisuutena, jossa esitetään ai-kaisemmin keksittyjä ajatuksia.

”Ideointipäivissä on se hyvä puoli, että ideoinnin tärkeys nostetaan esille. Samoin paikanvaihdos voi saada luovalle mielialalle. Samasta syystä monet saavat parhaat ideansa etätyöpäivinä.”

Hyville oivalluksille on tyypillistä se, että ne ovat arkisia. Usein niitä ei osatakaan pitää luovuutena.

”Usein luovan oivalluksen jälkeen kaikista tuntuu itsestään selvältä, että noin se tietenkin pitää tehdä, vaikka aiemmin on pidetty normaalina aiempaa ta-paa”, Huotilainen sanoo.

Luovuus töissä ei ole taiteilijoiden oma juttu. Asiantuntijan mukaan luovuuden pitäisi jopa olla jokaisen työntekijän velvollisuus.TEKSTI JA ANA TAPIO KUVA JUHA MYLLYMÄKI

28 | TOIMI | 3-2015

”Aivoissa on paljon ideoita, mutta ne saa ulos vain tietyssä tilassa”, kertoo aivotutkija Minna Huotilainen.

TOIMI | 3-2015 | 29

Vaikkei työpaikalla olisi muuten satsattu luovuu-teen, elinehto hyvien ideoiden syntymiselle on, että pomon ovi on auki jokaisen mennä ehdottamaan oi-valluksiaan ja niihin myös herkästi tartutaan.

”Meillä on onneksi aika matala työorganisaatio. Teollisuudesta on esimerkkejä, että duunari konesa-lista on saanut työn ääressä ideoita, joilla säästetään tähtitieteellisiä summia.”

TÄRKEIN EDELLY T YS LUOVUUDELLE on vapaus. Työntekijällä pitää esimerkiksi olla käytössään sen verran vapaita minuutteja, että niistä aivan jokainen ei ole kellotettu jotain työtä varten.

”Angry Birds -pelin kehittämisestä on tarina, että idean keksijällä oli tylsää ja sitten hän alkoi piirrellä lintuja. Herää kysymys, kuinka monella suomalaisella työpaikalla on sen verran tylsää, että ajatukset pääsisi-vät kiertelemään.”

Ajan vapauteen liittyy myös se, että luovuuden kan-nalta olisi parasta, jos ihminen saisi tehdä työtä siihen vuorokauden aikaan, kun se on hänelle luontaista. Jos aivot ovat aamulla vielä kohmeessa, olisi paljon luonte-vampaa tehdä töitä illalla. Huotilaisen mielestä meillä ollaankin liikaa jumiuduttu yhdeksästä viiteen -ajatte-luun.

Kilpailu voi olla este luovuudelle, jos työntekijät käyvät kilpailua toisiaan vastaan. Sen sijaan kilpailu toista yritystä vastaan voi tehdä luovuudelle hyvää, koska yhteinen vastustaja saa taistelutahdon herää-mään.

Hyvänä alkuna luovuuden herättelemiselle toimivat yksinkertaiset luovuusharjoitukset, esimerkiksi sel-laiset, joissa lyijykynälle täytyy keksiä mahdollisim-man monta käyttötarkoitusta. Kyse on alkuverrytte-lystä, joka saattaa toimia askeleena kohti varsinaista ideointia.

Osa johtajista on Huotilaisen mukaan kuitenkin edelleen sitä mieltä, että luovuuteen käytetty aika on hukkaan heitettyä aikaa. Uskotaan, että riittää, kun tehdään vain hyvin sitä samaa mitä ennenkin.

”Se ei vain valitettavasti nykyajan työelämässä toi-mi. On pakko hyväksyä, että luovuus on keskeinen voimavara ja on pakko uudistua. Täytyy seurata, mitä maailmassa tapahtuu ja siihen liittyen ideoida muu-toksia työhön.”

Huotilaisen mielestä luovuus onkin paitsi jokaisen työntekijän oikeus, myös velvollisuus. Ei ole olemassa sellaista työtä, jota voisi vain tehdä, koska kaikkeen työhön sisältyy mahdollisuus ja velvollisuus sen ke-hittämiseen. Välillä olisi irrotettava katse työstä ja astuttava askel taaksepäin, katsottava kokonaisuutta. Silloin voi miettiä, miksi työtä ylipäänsä tehdään ja kannattaako sitä tehdä sillä tavalla kuin nykyään teh-dään.

Tehokkuuden metsästys tappaa luovuudenAIVOTUTKIJA MINNA HUOTIL AISEN mukaan luovuuden merkitys työ-elämässä kasvaa. Rutiininomaiset tehtävät hoidetaan koneiden ja ohjelmistojen voimin, joten ihmiselle jäävässä työssä vaaditaan entistäkin enemmän luovuutta.

Kuitenkaan luovuuden merkitystä ei työelämässä aina ymmärretä. Vaikka juhlapuheissa sille annetaan suuri merkitys ja luovia keksintöjä tai vaikka peliteol-lisuuden menestystä arvostetaan, luovuudelle ei silti arjessa välttämättä anneta tilaa. Ei ymmärretä sitä, että luovat keksinnöt eivät synny tyhjästä, vaan vaativat myös joutilaisuutta ja ajatuksen vapautta.

”Luovuutta ruokkivat käytännöt ovat ristiriidassa tehokkuusajattelun kanssa. Ajatellaan, että pitää tehdä pitkää päivää ja olla koko ajan tuottavia ja tehdä joka hetki jotain hyödyllistä.”

Huotilainen vertaa tilannetta siihen, että yritettäisiin tyhjentää hiekkalaatikko lusikalla. Jos keskitytään vain lusikoimaan mahdollisimman nopeasti ja ahdistu-taan siitä, ettei pysytä tavoiteajassa, jää huomaamatta, että työ olisikin helpompi suorittaa lapiolla.

”Puristaminen ja aikatauluun tuijottaminen estää tekemästä oivalluksia, jotka voisivat muuttaa koko tekemisen tavan paljon paremmaksi ja helpommaksi.”

Tuottavuuspaineiden lisäksi luovuutta heikentää kaavoihin kangistuminen, joka Huotilaisen mukaan vaivaa erityisesti julkista sektoria.

”Erilaisia säännöksiä ja normeja kohdistuu julkiseen sektoriin niin paljon, että luovuuden ylläpitäminen niiden paineessa ei välttämättä ole kamalan helppoa.”

Silti Huotilainen on sitä mieltä, että Suomi on luova maa. ”Meillä on tiettyä kylähulluutta ja erikoisuuden sallimista, joka johtaa luoviin

keksintöihin.” Luovuus näkyy erityisen hyvin teknologia-alalla. ”Esimerkiksi terveysteknologia on iso kasvuala, jonka vienti vetää. Alalla on

kansainvälisiä yrityksiä, jotka haluavat pitää tuotekehitystä nimenomaan Suo-messa, vaikka se on kallista, koska meillä on täällä onnistumisia. Se kertoo siitä, että meillä on luovaa osaamista ja asioita ajatellaan eri tavalla.”

LIIK AA ON JUMIUDUTTU YHDEKSÄSTÄ VIITEEN

-AJATTELUUN.

Näin parannat luovuuttasi• Kuuntele musiikkia.• Käy kävelyllä metsässä. Jos siihen ei ole mahdollisuutta työaikana, tee se vapaa-ajalla.• Tee käsitöitä. Ota käsityö mukaan esimerkiksi kokouk-seen, jossa ei tarvitse tehdä muistiinpanoja. Tai jos työ vaatii päivystämistä, käytä aika käsitöitä tehden. • Naura. Nauru paljastaa hetkiä, jolloin luovuus ja rohkeus pääsevät valloilleen.• Nouse ylös tuolista. Ota käyttöön vaikkapa fläppitaulu ja tee asioita fyysisemmin.

30 | TOIMI | 3-2015

1 KIRJOITA TAVOITE. Tiedottaminen. Päättäminen. Ideoiminen. Motivoiminen. Keskustelun avaus. Työskentely. Näitä jokaista palvelee

tietynlainen kokous, eikä sama sapluuna kelpaa.

2 PERUSTELE KESTO. Aikaa tarvitaan 5, 10 tai vaikka 45 minuuttia tavoitteen mukaan. Tiedottaminen ja päätöksen nuijiminen voivat sujua

muutamassa minuutissa, mutta ideointipajaan menee helposti puolikin päivää. Miksi ihmeessä kokokseen varataan yleensä tunti?

3 OIKEAT TY YPIT. Kutsu vain ne, joita todella tarvitaan kokouksessa. Mieti myös, miten jokainen osallistuja saa ajatuksensa esiin – usein äänessä

ovat aina samat ihmiset.

4 TUNNE TEKNIIKK A . Aina ei tarvita teknologiaa, mutta monesti siitä on hyötyä. Tarkista etäyhteydet etukäteen. Voisiko tällä kertaa

hyödyntää kalvosulkeisten sijaan vaikka pelejä tai jotain muuta jännittävää apuvälinettä? Tekniikan pitäisi tukea vuorovaikutusta, eikä tukahduttaa sitä.

5 TAUOTA TARPEEN MUK A AN. Suunnittele paussit etukäteen, mutta reagoi myös kokouksen aikana ilmenevään nuutumukseen. Kokeilkaa

tovi meditaatiota, tanssia tai kävely ulkona. Hetki rentoutusmuusikin soidessa voi tehdä ihmeitä.

6 TARJOILE AIVORUOK A A . Virkistävä smoothie tai kourallinen pähkinöitä avaa ajatuksia paremmin kuin pullakahvit. Kaukaa saapuvat

kokousvieraat kaipaavat ravitsevaa ruokaa. Maanviljelijät ja sihteerit innostuvat eri sapuskoista. Kokousaika vaikuttaa tarjoiluun: aamupala, lounas tai välipala.

7 TUUNA A TIL A . Sopiva asetelma innostaa keskusteluun, kun taas luokkamainen tila ja pitkä pöytä passivoivat. Hyvässä kokoustilassa

huonekalut siirtyvät helposti tavoitteen mukaan. Miljöökin elää: alussa herättelevää musiikkia, tauolla himmeät valot ja päätöksen hetkellä jotain ajatuksia stimuloivaa.

Juttuun haastateltiin Haaga-Helian lehtoria Sakariina Heikkasta. Kokousdesigner-konsepti syntyi Huomisen kokous -hankkeesta, jonka Haaga-Helia toteutti Hotelli Haagan ja muiden yritysten kanssa.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

7 TA PA A LUODA INNOSTAVA KOKOUSUskallatko järjestää kokouksen, jossa ihmiset ihan

oikeasti viihtyvät ja tulostakin syntyy? Ota mallia ammattimaiselta kokousdesignerilta.

SEITSEMÄN TAPAA

TOIMI | 2-2015 | 31

Tuula Pohjalainen muutti kymmenisen vuotta sitten Helsingissä Keskuspuiston lähelle. Työmatka keskustaan kulki kävellen pitkin metsäpolkuja. ”Silloinen työpaikkani oli hek-tinen jo sijainniltaan, ja huomasin, etten olisi jaksanut niin hyvin, jos en olisi saanut ladata akkuja metsässä sekä ennen että jälkeen työpäivän.”

Samoihin aikoihin Pohjalainen alkoi halata puita säännöllisesti. Keskuspuistossa oli iso, vanha ja käppyräinen mänty, jolle hän pystyi purkamaan huoliaan ja vähän ilojakin. ”Puut ovat hyviä kuuntelemaan. Kun puuta halaa sylintäydeltä ja painaa korvansa kiinni runkoon, voi kuulla ikiaikaista suhinaa. Puilta saa paljon energiaa ja hyvää oloa.”

Muutettuaan Pohjalainen on menettänyt vakituisen halaus-puunsa, mutta muutkin puut käyvät. Esimerkiksi Nuuksion Kan-sallispuistossa on riittävän rauhallista, niin että puita saa halailla rauhassa ilman että pidetään ainakaan kovin hulluna. ”Männyt ja koivut ovat minun juttuni. Kuustakin olisi ihana halata, mutta niis-sä on usein niin paljon pihkaa, ettei se ole oikein käytännöllistä.”

Pohjalainen suosittelee puiden halaamista kaikille. ”Kannattaa valita riittävän iso ja jämäkkä puu. Oma puulaji, se joka puhutte-lee, selviää kokeilemalla.”

Pohjalaisen työhön kuuluu viedä ulkomaalaisia ryhmiä metsään ja kertoa heille suomalaisesta luonnosta. ”Opetan heitäkin halaa-maan puita”, hän kertoo.

VAPAATA AIKAA TEKSTI K ATARIINA KR ABBE KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Kuka Tuula Pohjalainen

TyöpaikkaMetsähallitus,

LuontopalvelutAmmatti

projektipäällikköIkä50

HarrastusPuiden halaaminen

32 | TOIMI | 3-2015

TIINA TORPPA TYÖSKENTELEE VAPA ANA TOIMITTA JANA JA KIRJOITTAMISEN KOULUTTA JANA .

Ärsyttäviä totuuksia. Yksi ja yhdeksän ovat muistiinpanojani eräästä semi-naarista, ja ne tupsahtivat eteeni työ-huonetta siivotessani. Unohdin muis-tiinpanot ja niiden opetuksen koko työvuodeksi. Kuukaudet kuluivat. Su-

rin yhdeksää, tein yhtä.Väärin. En vain tee, vaan noin neljä viisi kertaa tun-

nissa keskeytän tekemiseni. Tässä kohdassa kolumnin kirjoittamista keskeytän ensi kertaa. Kurkin sähkö-postit. Ajatukset karkaavat.

Keskeytän usein tekemiseni, vaikkei ulkoisia kes-keytyksiä tulisi. Pompin Facebookin syövereihin tai kyylään Twitteriä. Selitän itselleni, että maailmanme-non seuraaminen on työtäni.

Toki osa someilusta painuu viihteen piikkiin. Kun vain tie-täisi, mikä osa! Somen täsmä-käyttö lienee yhtä mahdotonta kuin elämän tai ajan hallinta.

Paljon on pomoja, jotka eivät tiedä, onko alaisen someilu tur-haa vai tarpeen. Kun diginatii-vit nousevat pomoiksi, sekin pulma varmasti jotenkin ratkeaa. Tuskin kukaan tietää, miten.

K AIKKI OVAT KUULLEET tutkimuksesta, jonka mu-kaan työtehoa hukkuu keskeytyksiin, kuten somei-luun ja sähköpostiin. Osa noudattaa sellaista työkuria, että he lukevat sähköpostejaan vain johonkin aikaan

päivästä. Eräs kiireinen ihminen sanoi, ettei työn-teosta tulisi mitään, jos hän katsoisi säh-

köpostit, kuten konsultit ohjeistavat. Minä seulon postejani aina kuin mah-

dollista. Pidän siitä! On kivaa saada viestejä, työviestejä. Ne tarkoittavat, että asiat etenevät.

Työntekoni on siis yhtä pomppu-linnaa. Jos mese kilkahtaa, vilkaisen viestit usein saman tien, jos vain mahdollista ja olen yksin.

KERR AN SOITIN SOVITUN haas-tattelupuhelun vähän myöhässä. Unohduin tekemään toista työtä, kirjoittamaan. Pyytelin nolona

anteeksi. Haastateltava, eräs työ-

elämän asiantuntija, onnitteli minua. Olin kuulemma päässyt flow-tilaan, jolloin unohtaa ajan ja paikan.

Unohtamisen kyky on sittenkin tärkeä! Vain unoh-tamalla (ne yhdeksän) voi keskittyä siihen yhteen. Se on lyhyen aikavälin unohtamista.

Olen haastatellut kymmenittäin johtajia ja menesty-neitä ihmisiä. Olen huomannut, että he osaavat unoh-taa pitkän aikavälin asiat. He jättävät jälkeensä ikävät asiat. Jotkut heistä kertovat, mitä oppivat vastoinkäy-misistään. Joku ei vain muista tai ei tahdo muistella.

Nyt kyynikko päättelee, että johtaja rakentaa omaa brändiään ja puhuu nätisti toimittajalle. En usko. Brän-distään huolehtivat ja kulissityypit puhuvat klisein.

Kyky unohtaa, jättää taakseen, vaikuttaa olevan eri asia kuin muistaminen. Puhe-viestinnän gurun Mari Aulangon mukaan ihmiset turhaan mork-kaavat muistiaan. Sen sijaan omaa muistia kannattaisi kehua.

Kenties pitäisi kehua myös omaa unohtamisen taitoa ja keskittymiskykyä, vähintään itselleen. Sanonpa, että olen

erinomainen keskittyjä. Sen lyhyen ajan kuin keskit-tyminen kestää. Unohtamista auttaa, kun vältän mä-rehtimästä ja siirryn eteenpäin.

T YÖVIIKKO ALK A A . Paljon hommia. Paineitakin. Työnohjaaja Tiina Komi neuvoi, että työpäivän aika-na voi ajatella tekevänsä muutaman asian, eikä koko kuormaa. Vanha kunnon peruna kerrallaan -ajatus on käyttökelpoinen.

Itse laitan välillä kännykästä hälytyksen tunnin päästä. Silloin jonkin tekstin tai työn täytyy valmis-tua. Aikaa ei voi hallita, mutta itseään pystyy ohjaile-maan.

Siirtymäajat paikasta toiseen olivat joskus oma in-hokkini. Syytin matkaa aikavarkaaksi. Nykyään pää-tän käyttää matka-ajan jonkin asian ajattelemiseen. Joskus päätän vain levähtää.

Eräs ajankäytön ohje kantaa rumaa nimeä. Paska-tunti. Sen keksi työelämän valmentaja Jarmo Manner. P-tunti on aika, jolloin ihminen päättää tehdä ikävät työnsä, tylsät rutiinit, raportit ja vastaavat. Ja tekee ne pois. P-tunti menee usein nopeammin kuin luulin.

Työviikkoni näyttää hassulta. Siellä on yksi ja yh-deksän, kolme päivässä, peruna ja p-tunti. Keskeytyk-siä ja unohduksiakin on.

On sellainen sanonta, että yhtä tekee ja yhdeksää suree. Kerralla voi tehdä vain yhtä ja

kun keskittyy yhteen, saa aikaan enemmän.

Työnteko on yhtä pomppulinnaa

TYÖHUONEELTA

KESKEYTÄN USEIN TEKEMISENI,

VAIKKEI ULKOISIA KESKEYTYKSIÄ TULISI.

TOIMI | 3-2015 | 33

Arviolta 60 000–70 000 suomalaista jää tänä vuonna työstään eläkkeelle. Siirtymä herättää kokijassaan suuria tunteita: taivas tai henkinen kriisi. Samaan aikaan, kun toinen laskee in-nolla päiviä viimeiseen työvuoroon,

toinen ahdistuu lopullisuudesta – tältä tauolta kun ei juuri takaisin sorvin ääreen palata.

Suhtautumistapa vaihtelee pitkälti oman iän ja kun-non mukaan. Se vaikuttaa paljon, mitä työ merkitsee itselle. Fyysisesti tai henkisesti kuormittavasta työstä eläkkeelle jääminen on usein helpotus.

Suomalaiset ovat hyvin työorientoituneita, ja täl-laisille ihmisille eläkkeelle siirtyminen voi aiheuttaa alakulon. Niin voi käydä, jos työ on ollut tärkein asia elämässä ja pohja omalle identiteetille. Työ on tällöin ollut tekijänsä ainoa keino kokea itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi.

Tapa suhtautua eläkkeelle jää-miseen vaihtelee myös sen mu-kaan, onko eläköitymiseen ollut mahdollista varautua. Työeläkkeestä tietää etukäteen, mutta äkillinen eläköityminen työttömyys- tai työ-kyvyttömyyseläkkeelle voi olla hyvin traumaattinen kokemus.

Vaikka vanhuseläkkeelle siirtyneiden ikä on tasai-sesti noussut ja aiempaa useampi paiskii töitä 63-vuo-tiaaksi, eläkkeelle jäädään keskimäärin 60,5-vuotiaa-na. Työkyvyttömyyseläkkeet alentavat keskimääräistä ikää, sillä niille siirrytään yleensä 52-vuotiaana, taval-lisimmin mielenterveydellisistä syistä.

Harva jää eläkkeelle joko pelkästään riemumielin tai ainoastaan masentuneena. Useimmiten tunteet ovat ristiriitaisia ja vaihtelevia, ilon ja haikeuden sekaisia.

EL ÄKKEELLE JÄ ÄMINEN on suuri muutos ja muu-toksiin sopeutuminen vie aikansa – eläkeläisen roo-lin solahtaminen kestää kokemusten mukaan viitisen vuotta. Se alkaa pari kolme vuotta ennen h-hetkeä, kun ajatukset tulevasta putkahtavat ensi kertaa pää-hän. Eläkeläisen identiteetti alkaa tuntua omalta pari kolme vuotta työuran päättymisen jälkeen.

Muutokset myös pelottavat: tulojen pieneneminen ja oman terveyden menettäminen selvitysten mukaan

eniten. Pelot ovat aiheellisia, sillä eläke on keskimää-rin 60 prosenttia palkansaajan ansiotulosta ja kes-kimäärin 62-vuotiaana ihminen sairastuu johonkin krooniseen sairauteen.

Tilannetta tasapainottaa se, että eläkkeellä menot yleensä pienenevät, eikä elämä yleensä lopu diagnoo-siin.

ELLEI T YÖN TIL ALLE tule eläkkeellä uutta, elämään voi tulla tyhjiö. Siten monen kokemat yksinäisyyden ja itsensä tarpeettomaksi kokemisen pelot ovat todel-lisia. Niihin voi varautua ja viisas varautuukin ajoissa, viimeistään muutamana viimeisenä työvuotena. Le-pään ensin ja mietin sitten, mitä teen -on vaarallinen

tapa asettautua eläkkeelle. Myö-hemmin ei välttämättä enää osaa lähteä kotoa mihinkään.

Omat ihmissuhteet kannattaa ottaa tarkasteluun ajoissa ennen eläkkeelle lähtöä. Aikuisena on vaikea solmia syviä ihmissuhtei-ta, joten vanhoja kannattaa vaalia sitäkin suuremmalla sydämellä ja

kaivaa vaikka sosiaalisen median avulla esiin lapsuu-den ja nuoruuden aikaisia ystäviä.

Jokaiselle on hyväksi myös työpaikan ulkopuoliset ihmissuhteet ja kiinnostuksen kohteet. Työaikana ne auttavat jaksamaan töissä ja eläkkeellä tuovat arkeen sisältöä sekä rytmin.

Vaikka työtoverit olisivat kuinka ihania tahansa, heidän varaansa ei voi eläkeläinen laskea ystävyyssuh-teissaan: Eläkeläinen kaipaa seuraa päivällä, kun muut ovat töissä. Kahvituntivieraaksi työpaikalle piipahta-va eläkeläinen saa juoda sumppinsa yksin, sillä töissä ei ehditä rupatella.

K ALENTERIA EI K ANNATA kuopata kokonaan, vaik-kei se enää työmenoista täytykään. Ilman päiväru-tiineja eläkeläisestä tulee helposti päivät pyjamassa hissutteleva yökukkuja, jonka on hankala ylläpitää ihmissuhteita. Säännöllinen päivärytmi suojaa siten yksinäisyydeltä.

Kukaan ei tule hakemaan eläkeläistä kotoa rientoi-hin. Sieltä pitää poistua itse, ja poistuttua tulee, kun on paikka, minne mennä. Moni löytää menopaikan harrastuksista tai vapaaehtoistyöstä.

Uusi elämänvaiheEläkkeellä on aikaa. Kannattaa suunnitella

ajoissa, miten sen haluaa käyttää.

PÄRJÄÄ & PÄDE

VIIMEISTÄÄN ELÄKKEELLÄ

TULISI OSATA ELÄÄ TÄSSÄ JA NYT.

34 | TOIMI | 3-2015

PÄRJÄÄ & PÄDETEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVITUS JONNA KOSKI

PIENELLÄ PRÄNTÄTTYÄ

TyöeläkeTyöeläke maksetaan työstä eläk-keelle jäävälle henkilölle. Työeläk-keen mukaiselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä oman valinnan mukaan 63–68-vuotiaana. Määrä riippuu työvuosista ja palkan suuruudesta, ja se muodostuu työnantajan ja -tekijän työeläkelaitokselle maksa-mista työeläkemaksuista. Yrittäjä maksaa eläkemaksunsa itse ja saa yrittäjäeläkettä.

TyökyvyttömyyseläkeTyökyvyttömyyseläke maksetaan Kelasta alle 65-vuotiaalle henki-lölle, joka ei pysty tekemään työtä sairauden tai vamman takia. Maksu alkaa noin vuoden kuluttua siitä, kun työkyvyttömyys on alkanut. Työkyvyttömyyseläkettä voi saada myös määräaikaisesti, jolloin sen nimi on kuntoutustuki.

TyöttömyyseläkeTyöttömyyseläke on tarkoitettu ennen vuotta 1950 syntyneille pitkäaikaistyöttömille turvaamaan toimeentuloa ennen vanhuuseläkettä. Kuuluu Kelan maksamiin eläkkeisiin.

Perhe-eläkePerhe-eläke eli lesken- ja lapsenelä-ke turvaa lesken ja lapsen toi-meentuloa, kun puoliso tai lapsen vanhempi kuolee. Kelan sijasta työeläkelaitos voi maksaa kuolleen omaisen työeläkkeen perusteella perhe-eläkettä.

TakuueläkeTakuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläk-keen. Sen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut eläkkeet Suomesta ja ulkomailta. Täyden takuueläkkeen saavat vain ne, joilla ei ole mitään muita eläkkeitä.

ERTOssa eläkkeelläkinVoit pysyä ERTOn jäsenenä eläkkeelle jäätyäsi. Saat monia etuja ja alennuksia sekä voit osallistua ammattiliiton ja jäsenyhdistyksen yleisiin tilaisuuksiin. Toimi-lehti tulee kotiin. Eläkeläisjäsenen jäsen-maksu on tänä vuonna 8,50 e/kk. Loppuvuosi eläkkeelle jäämisestä alkaen on maksuton.

Ne auttavat myös arvottomuuden kokemuksiin, an-tavat syyn nousta aamulla sängystä ja mahdollisuuden kokea itsensä tarpeelliseksi. Sitä paitsi onnellisuustut-kijat ovat huomanneet, että toisten auttaminen on tie onneen.

Harrastusryhmissä kaivataan vetäjiä ja vapaaehtois-työn kohteita riittää. Avuntarvitsija voi löytyä läheltä, kuten hoitoa kaipaavista lapsenlapsista tai varamum-moa tai -vaaria vailla olevasta lähipäiväkodista.

VAIKK A SOVITUT MENOT ja tekemiset ovat tärkeitä, eläkepäiviksi ei kannata tehdä liian tiukkoja suunni-telmia. Muutokset eivät nimittäin lopu ensimmäiseen eläkepäivään. Ne voivat laittaa vapaavuosien suunni-telmat kokonaan uusiksi.

Parisuhde voi paukkua, kun puolisot viettävät kai-ken aikansa keskenään. Kumppani voi menehtyä ja odotukset yhteisestä ajasta sekä tekemisistä jäädä toteutumatta. Oma terveys saattaa romahtaa ja sitoa ihmisen neljän seinän sisään.

Viimeistään eläkkeellä tulisi osata elää tässä ja nyt, suurempia stressaamatta. Ja stressiä tulee, jos puuhaa on omaan jaksamiseen nähden liikaa.

Aika ajoin kannattaa kysyä itseltään, onko oma elä-mä omien arvojen mukaista ja tällaisena hyvää. Ellei ole, kalenteriin pitää alkaa rustaamaan vain sellaisia menoja, jotka tuottavat itselle mielihyvää.

Eläkkeelle jääminen ei ole pelkkää luopumista ja tylsyyttä. Se voi olla on uuden, omannäköisen elämän alku. Ainoa kynnys sen ja eläkeläisen välillä on koti-oven kynnys. Jutun asiantuntijana toimi kehityssihteeri Petra Toivonen Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:stä.

TOIMI | 3-2015 | 35

“Siinä

oli pari

muuttujaa ”

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi

Turva tukee suomalaista elokuvaa.

Elämässä riittää muuttujia, joita ei aina voi itse kontrolloida. Voit kuitenkin huolehtia perheestäsi ja itsestäsi

kunnollisella vakuutusturvalla.

Turvaa henkesi – ota itsellesi henkivakuutus niin saat koko perheellesi sairauskulu-, tapaturma- ja matkavakuutukset

-30 % alennuksella ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuista.

Turvaa henkesi Kaupan päälle kampanjaetu -30 %

Etua ei saa verkkokaupasta. Vain ammattiliiton jäsenille. Voimassa 1.9.–31.12.2015.Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.

Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä.

203x276_Erto_Toimi_Teema3_24092015.indd 1 3.9.2015 15:04:22

Marko tekee pätkätöitä. Hän on saanut koko-naan työttömän ansiopäivärahaa. Marko on hyvä työntekijä, joten eräs mainostoimisto tarjoaa hänelle osa-aikaista työtä. Marko te-kee pääasiassa työtään kotoaan, koska se on mahdollista. Palkka vaihtelee 700 ja 1 200 eu-ron välillä.

Marko yllättyy seuraavana kuukautena, koska hänellä ei olekaan oikeutta ansiosidon-

naiseen päivärahaan. Miksi? Työnantaja ei valvo hänen työaikaansa, vaan hän itse päättää työajastaan. Marko on aivan kauhuissaan, että mainostoi-miston työn takia hän menettää ansiosidonnaisen päivärahansa kokonaan.

Taloudellisesti Markon ei kannata työskennellä mainostoimistossa. Hän joutuu jäämään kokonaan työttömäksi ja voi lisäksi saada 90 päivän ka-renssin työ- ja elinkeinotoimistosta, jos eroaa ilman pätevää syytä työstään. Hän olisi siis lisäksi 90 päivää ilman ansiosidonnaista päivärahaa.

Tämä on tavallinen tilanne. Nykyään työtä tehdään usein kotoa, eikä työantaja valvo työntekijän työaikaa. Työ voi olla sellaista, että valvontaa ei tarvita: palkkaus perustuu työsuoritteeseen eikä käytettävään työaikaan. Palkka ei ehkä ole tunti- tai kuukausipalkka vaan esimerkiksi provisiopalk-ka.

Työttömyyskassan on saatava luotettava selvitys työajan valvonnasta, jotta Markolla olisi oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Luotettavim-min työaika on selvitettävissä silloin, kun palkkaus perustuu työaikaan. Muutoksenhakuasteet vaativat luotettavan selvityksen työajan valvonnas-ta, jotta työ voidaan hyväksyä ns. työssäoloehtoon.

Työttömyysturvaa ei ole aikoinaan suunniteltu erilaisiin työmuotoihin. Mutta nykyään työelämässä on yhä enemmän erilaisia työmuotoja ja niissä työskentelevät henkilöt valitettavasti väliinputoajia. He eivät saa palkan-saajakassasta ansiosidonnaista päivärahaa tai voi liittyä yrittäjäkassaan.

Jos tekee kahta osa-aikatyötä ja toista työtä työnantaja ei valvo, työnteki-jällä ei ole lainkaan oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tähän pitäisi ehdottomasti saada muutos työttömyysturvassa. Nykyiset säännökset ei-vät ole siis kannustavia tiettyjen työmuotojen kannalta.

Esa Kivistö Kassanjohtaja,

Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa

Valvonnan puute estää työttömyyspäivärahan

”TYÖ VOI OLLA SELLAISTA, ETTÄ

VALVONTAA EI TARVITA.”

TOIMI | 3-2015 | 37

ERTO

JOK AINEN ERTON JÄ SEN kuuluu automaattisesti aluejärjestöön ja voi osallistua tapahtumiin. Lisätietoa saat ERTOn nettisivujen kalenterista ja sähköpostikirjeistä.

Etelä-PohjanmaaERTO Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestössä saat joka kuukausi piristystä päivääsi, tietoa työhösi tai taitoja arkeesi.

La 16.10. keilaillaan hohdokkaastiPe 13.11. syödään hyvin vuosikokouksen keraLa 5.12. shopataan HaaparannassaSeuraa ERTO Pohjois-Pohjanmaan sivuja Facebookissa ja lue alueen jäsentiedotteet, niin pysyt ajan tasalla ja pääset ilmoittautumaan mukaan tapahtumiin!

Etsi ERTO Pohjois-Pohjanmaa Facebookista, tykkää ja voita leffaliputNyt kannattaa tykätä! Kaikkien Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestön FB-sivusta 13.11. mennessä tykänneiden kesken arvotaan Finnkinon leffaliput vuosikokouksen yhteydessä.

Hyvä ruoka – parempi pikkujoulu, vuosikokouksella maustettuna Herkullista ruokaa ja mukavaa seuraa ertolaisittain!

Vuosikokous

Pe 13.11. klo 17.00 ERTO Pohjois-Pohjanmaan alue-järjestön vuosikokous. Wanha Taverna (Limingantie 5, Oulu), www.taverna.fi/ Vuosikokouksen jälkeen ruokaillaan pikkujoulun merkeissä.

Varmista paikkasi ja ilmoittaudu 6.11. Sirkka Inkilälle, sirkka.inkila@erto.fi, ilmoita nimesi ja yhdistys sekä mahdollinen ruokavaliorajoitus. Tai laita samoilla tiedoilla tekstiviesti p. 045 878 8708. Mikäli haluat ruokailla, kerro se ilmoittautu-essasi ja maksa 6.11. mennessä 5 € aluejärjestön tilille OP FI15 5741 3620 4698 30. Viitteeseen osallistujan nimi ja yhdistys.

Länsirannikko

10.10. klo 10 uintia ja ruokailu, Vaasan uimahalli. Omavas-tuu 5 € jäsenille.

12.10. klo 18 vuosikokous, ravintola Fransmanni, Hovioi-keudenpuistikko 18, Vaasa. Ilmoittautuminen tarjoilun takia toivottavaa.

22.10. klo 19 Vaasan kaupunginorkesterin konsertti Kolme suurta B:tä, Vaasan kaupungintalo. Ilmoittautumiset viimeistään 14.10.

3.11. klo 18 kuluttajatilaisuus, Vaasa. Merenkurkun kulutta-jien edustaja kertoo kuluttajien oikeuksista ja antaa hyödyllis-tä tietoa ja vinkkejä. Paikka varmistuu myöhemmin.

Ilmoittautumiset kaikkiin tilaisuuksiin puheenjohtaja Marjo Luomaselle, p. 040 754 9716, marjo.luomanen@hotmail.com.

Seuraa myös: www.facebook.com/ertolansirannikko

ALUEJÄRJESTÖT

ERTO

JÄ SENEDUT.FI on usean ammattiliiton yhteinen palvelusivusto, joka tarjoaa jäsenetuja laidasta laitaan. Mukana on paljon eri alojen verkkokaup-poja ja muita kauppoja. Etuja ja alennuksia on tarjolla autoilusta kauneu-denhoitoon ja vaatteista turvallisuuspalveluihin sekä paljon kaikkea muuta. Mitä tahansa oletkin hankkimassa, niin aina kannattaa ensin tarkistaa Jäsenedut.fi -sivustolta, saisitko siitä alennusta.

Edut näkyvät rekisteröityneilleRekisteröidy palveluun osoitteessa www.jasenedut.fi klikkaamalla yläva-likosta kohtaa ”Rekisteröinti”. Tarvitset rekisteröitymiseen jäsennumerosi ERTOn jäsenkortista. Muista valita valikosta Erityisalojen Toimihenki-löliitto ERTO ry. Rekisteröitymisen jälkeen pääset hyödyntämään etusi kirjautumalla sisään palveluun.

Palvelun käyttö on turvallista, koska sivusto on kokonaan suojattu. Re-kisteröityneiden tietoja ei luovuteta eteenpäin eikä ostokäyttäytymisestä kerätä rekisteriä.

Vaihtuvia etujaVerkkokauppojen alekoodit ja tilausohjeet löydät kultakin tuotesivulta. Verkkokauppaetuja voivat käyttää myös perheenjäsenet, mutta tilaukset täytyy tehdä kirjautuneena Jäsenedut.fi-palveluun.

Henkilökohtaisessa asioinnissa kaupoissa näytä ERTOn jäsenkortti ja Jäsenedut.fi -tunnistekortti. Kerro edusta aina ennen maksua. Tunniste-kortin voit tulostaa tältä sivulta: www.erto.fi/palvelut/edut/jasenedut-fi. Voit myös näyttää tätä sivua yhdessä ERTOn jäsenkortin kanssa tai ottaa tunnistekortista kuvan puhelimeesi.

Kannattaa myös tilata omaan sähköpostiin Jäsenedut.fi -uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla ajankohtaisista eduista ja alennuksista.

ERTOn jäsenedut laajenivatERTOn jäsenten käytössä on nyt monipuolinen Jäsenedut.fi-palvelu, joka tarjoaa ajankohtaisia alennuksia ja tarjouksia.

38 | TOIMI | 3-2015

ERTON UUTISIA

ERTO

VIELÄ EHDIT HAKEA ERTON KOULUTUSSTIPENDIÄ

ERTON KOULUTUSSTIPENDIEN hakuaika on tänä vuonna 1.8.–30.9.2015. Voit hakea stipendiä, jos olet ollut vähintään vuoden ERTOn varsinaisena maksavana jäsenenä.

Myöntämiseen vaikuttavat opiskelun päämäärä, kus-tannukset ja hakijan elämäntilanne. Stipendi myönnetään samoihin opintoihin vain kerran. Etusijalla ovat ne, jotka eivät ole saaneet stipendiä aikaisemmin. Stipendejä ei myönnetä Emma-akatemian kursseihin.

Stipendiä haetaan sähköisellä hakemuksella osoitteessa www.erto.fi/palvelut/koulutus/koulutusstipendit.

ERTOn hallitus käsittelee hakemukset lokakuun kokouk-sessaan ja päättää saajat. Ilmoitamme päätöksestä kaikille hakijoille henkilökohtaisesti.

Lisätietoja: Järjestöpäällikkö Soile Lindstedtsoile.lindstedt@erto.fi, p. 09 6132 3271

TOIMI | 3-2015 | 39

ERTO kouluttaa

KOULUTUKSET JÄSENILLE

Tule syventämään ammatillista osaamistasi ERTOn omaan Emma-akatemiaan. Tarjolla on laaja kattaus laadukkaita lisä- ja täydennyskoulutuksia useilla paikkakunnilla.

Ilmoittautuminen sujuu nyt vaivattomasti verkkokaupan www.emma-akatemia.fi kautta. Voit hakea koulutuksia aiheittain, alueittain, paikkakunnan, ajankohdan tai hinnan perusteella. Voit myös ilmoittautua usealle kurssille samalla kertaa. Kaikki koulutuskuvaukset löydät verkkokaupasta.

Emma-akatemia toimii yhteistyössä mm. ammattikorkeakoulujen, ammattiopistojen ja aikuiskoulutuskeskusten kanssa. Koulutuksista saat oppilaitoksen myöntämän todistuksen.

Taloutta, ohjelmistoja, työhyvinvointia, esimiestaitoja, projektihallintaa

Emma-akatemian koulutustarjonnassa on tänä syksynä mm. työhyvinvointikorttikoulutuksia, talouden tunnuslukujen ja projektien hallintaan liittyvää koulutusta, esimiestaitoja ja ohjelmistokoulutusta (esim. Excel, PowerPoint).

Uutuutena on tarjolla myös pidempikestoisia koulutuksia yhteistyössä Markkinointi-instituutin kanssa: Sosiaalinen media, verkostot ja vaikuttaminen -koulutus, Itsensä johtaminen -koulutus ja Reskontrat taloushallinnossa ja arvonlisäverotuksen perusteet -koulutus. Koulutukset kestävät noin 2–3 kuukautta.

ERTOn jäsenet aina edullisimmin

Emma-akatemiaan ovat kaikki tervetulleita jäsenyydestä riippumatta! Myös ei-jäsenet ovat tervetulleita, mutta heiltä veloitetaan koulutuksen koko hinta. Hintaan kuuluu aina lounas.

Lyhyemmät koulutukset, jäsenhinta koodilla ERTO2015 emma • ERTOn jäsenet 59 €, sis. alv• Muut 250 € + alv 24 %

Pitkät koulutuskokonaisuudet, jäsenhinta koodilla MARK2015emma• ERTOn jäsenet alkaen 800 €, sis. alv.• Muut alkaen 900–1200 € + alv 24 %

Ilmoittautuessa muista syöttää jäsenkoodi

Emma-akatemiaan ilmoittaudutaan verkkokaupan kautta osoitteessa www.emma-akatemia.fi

Verkkokaupassa on näkyvissä täysi hinta. Siirrä haluamasi koulutukset ostoskoriin ja syötä yllä mainittu jäsenetukoodi, niin saat koulutuksesi edullisella jäsenhinnalla. ERTOn jäsenhinta tulee näkyviin koodin syöttämisen jälkeen.

Lisätietoja: asiakaspalvelu@emma-akatemia.fi, p. 0400 321 181 ma-pe 9:30–11:30, www.emma-akatemia.fi

KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLETervetuloa Ykkösketjuun! -perehdytys henkilöstön edustajalle

Syksyn koulutus: 1. jakso 20.–21.10. ja 2. jakso 1.-2.12. Helsinki

Perehdytys koostuu kahdesta kahden päivän lähiopetusjaksosta ja etäopiskelusta.

Erinomainen aloituspaketti uudelle luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Sopii myös pidempään tehtävässään toimineelle henkilöstön edustajalle osaamisen päivittämiseen. Henkilöstön edustajat eli HEDit ovat ERTOn Ykkösketjua!

Perehdytyksessä käydään läpi henkilöstön edustajien oikeuksia ja velvollisuuksia, keskeistä työelämän lainsäädäntöä ja työehtosopimusten sekä palkkasuositusten sisältöä. Lisäksi kerrotaan ERTOn HED-palveluista. Ilmoittautuminen: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoittaudu-koulutukseen

Lisäarvoa työelämään -koulutuskiertue

Alueellisissa Lisäarvoa työelämään -koulutusilloissa klo 15–17.15 henkilöstön edustajat saavat ajankohtaista työmarkkinatietoa, tes-tietoa ja oppia mm. yt-laista sekä vuosilomalain muutoksista.

HED-tilaisuuden jälkeen useimmilla paikkakunnilla järjestetään yleinen jäsentilaisuus klo 18–19.30. Kouluttajina toimivat ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen ja edunvalvontajohtaja Matti Orkovaara.

HED-koulutuskiertueen paikkakunnat ja ajankohdat löytyvät HED-intrasta www.hedit.fi. HEDit saavat kutsun oman alueensa tilaisuuteen sähköpostilla.

ERTOn ja työnantajaliittojen välisissä koulutussopimuksissa suositellaan, että luottamusmiehet voivat osallistua alueelliseen koulutukseen ilman ansionmenetystä.

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RYPe – la 20.–21.11. Syysseminaari ja syyskokous. Scandic Hotel Paasi, Helsinki.

La 21.11. klo 18–23. yhdistyksen 30-vuotisjuhlat Finlandia-talo, Helsinki.

Tapahtumaan ilmoittautuminen alkaa syys-kuussa. Ilmoitamme siitä nettisivuillamme, uutiskirjeitse ja yhdistyksen Facebook-sivuilla.

pj. Jaana Montop. 040 512 4223jaana.monto@erto.fi www.taloushallinnonammattilaiset.fi

LOGISTIIKAN TOIMIHENKILÖT RYLogistiikan toimihenkilöt ry monessa mukana!

Työpaikkoja Logistiikan toimihenkilöille

Yhdistyksen nettisivuille on lisätty banneri, joka kerää alamme vapaita työpaikkoja mm. mol:n sivuilta. Lisäksi Facebookista löytyy ryhmä, jota tykkäämällä saat tiedon uusista työpaikoista myös uutisvirtaasi. Käy katsomas-sa ja tykkää!

www.facebook.com/Logistiikantoimihenkilot.tyopaikat, www.logistiikantoimihenkilot.fi

Facebookissa

Yhdistyksemme on myös Facebookissa. Tarkoituksena on lähentää ammattiyhdistystä nuorempiin ja miksi ei vanhempiinkin jäseniim-me sekä luoda erilaisia osallistumismahdolli-suuksia yhdistyksen toimintaan.

Facebookin kautta pystymme tiedottamaan jäsenistöä reaaliajassa yhdistyksen tapahtu-mista ja jäsentä koskettavista uutisista, samalla pääsemme jakamaan infoa mm. jäseneduista ja erikoistarjouksista.

www.facebook.com/logistiikantoimihenkilot

Tapahtumia jokaiselle

Yhdistys järjestää paikallisia ja työpaikkakohtai-sia tapahtumia teatteri-illoista meikki-iltamiin,

pilkkimisestä sieniretkiin. Jos haluat antaa panoksesi tapahtumien suunnitteluun, ota yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan.

Yhdessä olemme enemmän!

pj. Marko Nurmip. 040 862 3 765marko.nurmi@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

ERITYISTOIMIHENKILÖT ET RYLa 21.11. klo 11, hyvinvointiluento (klo 11), syyskokous ja Erityistoimihenkilöt ET ry:n sääntömääräinen syyskokous (klo 14). Hel-sinki, Radisson Blu Seaside Hotelli (Ruoho-lahdenranta 3), lauantaina 21.11.2015. Tilaisuus alkaa ravinto- ja hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkolan luennolla, minkä jälkeen syömme lounaan.

Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen 10 §:n syyskokoukselle määräämät asiat. Yhdistyk-sen sääntöjen 12 §:n mukaan aloitteita yhdis-tyksen kokoukselle voivat tehdä yhdistyksen jäsenet. Jos jäsen haluaa jonkin asian käsitel-täväksi yhdistyksen kokouksessa, hänen tulee jättää kirjallinen aloite päätösesityksineen hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.

Ilmoittautumiset 7.11. mennessä: paivi.kuosmanen@erto.fi. Lisätiedot www.etry.fi ja tETra -lehdestä 2/2015

La–su 21.–22.11. pikkujouluristeily. Syysko-kouksen jälkeen on jäsenillä mahdollista osal-listua perinteiselle pikkujouluristeilylle, joka tänä vuonna järjestetään 22 tunnin -risteilynä Tallink Silja Linen M/S Baltic Queen laivalla Tallinnaan. Tallinnassa on mahdollisuus käydä maissa. Laiva lähtee lauantaina klo 18.30 ja paluu sunnuntaina Helsinkiin klo 16. Sitovat ilmoittautumiset 23.10. mennessä: paivi.kuosmanen@erto.fi. Lisätiedot www.etry.fi ja tETra -lehdestä.

Vuoden 2016 ”Hyvispäivät” Järjestetään Kuopiossa, seuraa ilmoittelua.

pj. Tarja Hailip. 040 774 1718tarja.haili@uudenmaanliitto.fiwww.etry.fi

MAMA RYOlethan sinäkin mukana?

MaMalaisille syksy tarkoittaa aktiivista ja iloista hulinaa. Julkaisemme alan vuotui-sen palkkasuosituksen, järjestämme lisää suosittuja täsmäkoulutuksia eri paikkakunnilla ja NonSordino-lehtemme syksyn numero il-mestyy. Loppuvuonna pidetään tutusti myös sääntömääräinen syyskokous, jossa kaikki jäsenet pääsevät mukaan suunnittelemaan ja vaikuttamaan toimintaamme.

Kaikki syksyn kurssi-ilmoittautumiset ja tapahtumat lisätietoineen löydät sivuiltamme: www.mamary.fi otsikon Uutiset ja tapahtumat alta.

Sivujen kautta voit myös jättää meille toiveita tulevista koulutuksista ja tapahtumista, sekä palautetta kaikesta toiminnastamme ja ehdotuksia siitä kuinka MaMa voisi jatkossa palvella jäseniään vieläkin paremmalla tavalla.

Nuori suunnittelija, vielä ehdit osallistua kilpailuumme, jossa etsimme uusia keinoja jäsenhankintaamme. Kilpailu on avoin kaikille 1.1.1980 jälkeen syntyneille, ja se on voimassa aina 31.10.2015 asti. Voittajalle luvassa 500 euron lahjakortti. Kilpailuohjeet löytyvät www.mamary.fi.

MaMa ry – Luovasti liitossa!

pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fiwww.mamary.fi

TIETOALAN AMMATTILAISET RYYhdistyksen ajankohtaiset asiat ovat uutiskir-jeissä ja nettisivuillamme. Toimialan uutisia voit seurata myös nettisivuillamme..

pj. Marja Konttinenp. 050 599 9642marja.konttinen@erto.fi www.tietoalanammattilaiset.fi

ERTO

ERTOn jäsenyhdistyksetKuulut ERTOon oman jäsenyhdistyksesi kautta.

40 | TOIMI | 3-2015

YSTEA RYSyksyn AVAINTES-koulutukset

FCG Koulutus järjestää yhteistyössä Avaintan kanssa syksyllä kolme AVAINTES-koulutusti-laisuutta. Ilmoittautumisen ja muut koulutuk-siin liittyvät lisätiedot www.avainta.fi.Ke 7.10. AVAINTES:n palkkauspäivä Ke 11.11.2015 AVAINTES:n työsuhdepäivä

TSN-neuvottelupäivät

To – pe 26.–27.11. TSN-neuvottelupäivät

Ennakkoilmoitus YSTEAn syyskokouksesta

Syyskokous pidetään lauantaina 21.11.2015 Kuopiossa, Sokos Hotelli Puijonsarvessa. Varsinainen kutsu on lokakuussa ilmestyvässä YSTEA-lehdessä ja tulossa YSTEAn nettisivuille www.ystea.fi.

pj. Virva Ryynänenp. 040 703 8035virva.ryynanen@erto.fi www.ystea.fi

SUOMEN OPTOMETRIAN AMMATTILAISET SOA RY La 10.10 juhlat 45 vuoden toiminnan kunniaksi ja täydennyskoulutusta. Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä. ”Työnilosta ja ammattiylpeydestä” optisen alan väelle luennoi freelancenäyttelijä ja kouluttaja Jaana Saarinen.

Ammattilaisosuudesta vastaa Alcon Vision Caren piilolasien asiantuntija Katja Kallio. Tilaisuuteen ovat lämpimästi tervetulleita optikot, optometristiopiskelijat sekä optisen alan myyjät! SOA tarjoaa juhlan kunniaksi täydennyskoulutuksen ja iltatilaisuuden edul-liseen 35 euron omavastuuhintaan!

Seuratkaa sähköposteja – ilmoittautumi-nen tilaisuuteen avataan syyskuun alussa. Ilmoittautumislinkki löytyy tällöin myös osoitteesta www.soary.com. Lisätiedustelut sähköpostitse SOAn puheenjohtajalta taina.ponto@erto.fi

pj. Taina Pontop. 050 492 5773taina.ponto@gmail.comwww.soary.com

ERTO

ERTON UUTISIA

JÄSENMAKSUT JA E-LASKU

JOS T YÖNANTA JA ei peri jäsenmaksujasi suoraan palkastasi, on e-lasku näppärin tapa hoitaa maksut itse. Kun siirryt e-laskuun, pääset eroon paperisista viitelistoista ja viitenumeroiden näpyttelemisestä käsin.

Hae laskuttajatiedot verkkopankistasi nimellä ”Toimihenkilöliitto ERTO” ja tilaa e-lasku. Tilaus siirtyy pankista ERTOn jäsenrekisteriin.

Muuta laskun summa oikeaksiSaat e-laskusi joko nollan tai sentin suuruisena pankistasi riippuen. Muuta aina laskun summa kuukauden tulojasi vastaavaksi. Eläkeläisjäsenet ja yrittäjäjäsenet saavat e-laskunsa automaattisesti oikealla summalla, koska heillä on vakituinen euromääräinen jäsenmaksu.

Maksatko jäsenmaksua 45 euroa kuukaudessa?Voit saada e-laskusi oikealla summalla. Tilaa ensin e-lasku verkkopankistasi. Laita sitten viesti jäsenrekisteriin: jasenpalvelu@erto.fi, niin summa on mukana seuraavassa e-laskussasi.

Lisätietoa e-laskusta: www.erto.fi/tietoa-ertosta/jasenmaksut

PÄIVITÄ TIETOSI HELPOSTI EASIOINNISSA

LIITON EA SIOINNISSA voit päivittää yhteystietosi, tilata uudet jäsenmaksuviitteet, ilmoittaa työnantajan vaihtumisesta, ilmoittaa eläkkeelle jäämisestä tai palkattomasta ajasta ja tilata uusi jäsenkortti kadonneen tilalle. www.erto.fi/liiton-easiointi

Työttömyyskassan eAsioinnissa (Web-Tytissä) voit hoitaa työttömyysturvaan ja vuorotteluvapaaseen liittyviä asioita. Voit lähettää päivärahahakemuksen, seurata hakemuksesi käsittelyn tilannetta ja tehdä muutosilmoituksen. www.erto.fi/kassan-easiointi.

58-VUOTIAAN PÄIVÄRAHAN SUOJAUS Työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa vuoden 2017 eläkeuudistuksesta sovittiin muutoksesta ikääntyneiden työttömien päivärahan perusteena olevan palkan määrittelyyn. Työttömyysturvalakiin lisättiin säännös 58 vuotta täyttäneiden päivärahan laskemisesta.

Jos työttömänä työnhakijana oleva ikääntynyt henkilö työllistyy ja jää työllis-tymisen jälkeen uudelleen työttömäksi, ei työttömyyspäivärahan perusteena olevaa palkkaa määritellä uudelleen, jos työnhakija olisi täyttänyt työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta ja jos uusi palkka olisi vanhaa palkkaa pienempi. Tällöin

työttömyyspäivärahan perusteena oleva palkka olisi se, jonka mukaan hakijalle viimeksi maksettu päiväraha on määri-telty. Määräävä ajankohta säännöksen soveltamisen kannalta on työssäoloeh-don täyttyminen.

Jos henkilö työssäoloehdon täyttäes-sään täyttää 58 vuotta, on hän suojattu päivärahan perusteena olevan palkan pienenemisestä. Ikäedellytyksen katso-taan täyttyvän myös, jos henkilö täyttää 58 vuotta samana päivänä kuin työssä-oloehto täyttyy.

Voimaantulo on 1.8.2015 lukien.

Lisätietoja: ERTOn työttömyyskassa

Työttömyyskassa tiedottaa

TOIMI | 3-2015 | 41

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fiLiiton eAsiointiwww.erto.fi/liiton-easiointiTyösuhdeneuvonta09 6132 3241Jäsenpalvelu09 6132 3204jasenpalvelu@erto.fi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltammewww.erto.fi

PUHEENJOHTAJA

Juri Aaltonen040 553 8536

HALLINTO

Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri09 6132 3238Ahonen Kristiinaviestintäpäällikkö09 6132 3267 Aho Mirkka viestintäasiantuntija09 6132 3264Lindstedt Soilejärjestöpäällikkö09 6132 3271

JÄSENREKISTERI

Turunen Tarjajäsensihteeri, tiimin vetäjä09 6132 3268Hytönen Pirkkojäsensihteeri09 6132 3259Pettersson Lottajäsensihteeri09 6132 3260

TYÖMARKKINAYKSIKKÖ

Orkovaara Mattiedunvalvontajohtaja09 6132 3248Ahtola Kaisulakimies09 6132 3266Arola Saaralakimies09 6132 3233Kokkonen Ullasihteeri09 6132 3230Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239Lehtinen Maarit lakimies 09 6132 3274Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246Pohja Kristinaasiantuntija, opintovapaallaTykkä Johannalakimies , perhevapaallaVäänänen Markku asiantuntija09 6132 3262

TALOUS- JA

HENKILÖSTÖHALLINTO

Miettinen Teemutalous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3112Wickström Leenataloussihteeri09 6132 3221Laihorinne Minnaasiantuntija 09 6132 3229

TYÖTTÖMYYSKASSA p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fieAsiointi WebTyttiwww.erto.fi/kassan-easiointi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

Kivistö Esakassanjohtaja09 6132 3250Helle Anna osastosihteeri09 6132 3256Mamia Tonijärjestelmäasiantuntija09 6132 3226

EtuuskäsittelijätHokkanen EevaHutri MerjaKoivu TiinaLindholm Teija Numminen HeidiRopanen MinnaUtriainen SariVlasoff Heidi

ETELÄ-KARJALA

vpj. Eila Taurén p. 0400 613 758eila.tauren@gmail.com

ETELÄ-POHJANMAA

pj. Outi Saarenpääp. 044 299 7126outi.saarenpaa1@gmail.com

ETELÄ-SAVO

pj. Taina Pontop. 050 492 5773taina.ponto@gmail.com

HELSINKI-UUSIMAA

pj. Sirkku Mutrup. 050 463 6011sirkku.mutru@erto.fi

ITÄ-SAVO

pj. Päivi Ruuskanenp. 050 347 5240paivi.ruuskanen@savonlinnatravel.com

KANTA-HÄME

pj. Annika Lundahlp. 050 514 8784annika.lundahl@elisanet.fi

KESKI-SUOMI

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753reijo.partanen@erto.fi

LAHDEN SEUTU

pj. Sirkka Rappumäkip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

ERTON TOIMISTO ALUEJÄRJESTÖT

LAPPI

pj. Timo Saraniemip. 040 527 9749timo.saraniemi@gmail.com

LÄNSIRANNIKKO

pj. Marjo Luomanenp. 040 754 9716marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi

PIRKANMAA

pj. Marja Konttinenp. 050 599 9642marja.konttinen@erto.fi

POHJOIS-KARJALA

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

POHJOIS-POHJANMAA

pj. Sirkka Inkiläp. 045 878 8708sirkka.inkila@erto.fi

POHJOIS-SAVO

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105kpo.kortelainen@luukku.com

SATAKUNTA

pj. Anne Kiveläp. 0400 539 994kivelaiska@luukku.com

VARSINAIS-SUOMI

pj. Tiina Immonenp. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

ERTO

ERTOn yhteystiedot

ERTON UUTISIA

HUPIA JA LEIKKIMIELTÄ

ERTON T YÖSUHDEVISA A voit pelata Älypää-sivustolla: http://alypaa.com/pelit/tyosuhde. Pelaajien kesken arvotaan kuukausittain yllätyspalkintoja. ERTOn ja Ilta-Sanomien toimituksen yhteistyössä laatima Työpaikan vaihtamisasteen mittari löytyy osoitteesta www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288859338220.html?pos=ksk-trm-tyel-ospu t

PULMIA TYÖPAIKALLA?

ERTON NETTISIVUJEN Työsuhdeoppaasta löydät vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin, esimerkiksi yt-neuvotteluihin, työsopimus- ja työehtopulmiin, irtisanomiseen ja lomauttamiseen. Tässä osoite: www.erto.fi/tyosuhdeopas. Jäsenenämme voit aina myös soittaa maksuttomaan työsuhdeneuvontaan ja kysyä lisätietoja. Ei-jäseniä palvelee maksullinen työsuhdeneuvonta. Katso palveluajat: www.erto.fi/tietoa-ertosta/yhteystiedot

42 | TOIMI | 3-2015

OPTIKKO on mainoksista tuttu sana. Ymmärtääkseni optikot tekevät silmälaseja ja kauko-putkia. Heidän työnsä perustuu optisiin harhoihin. En ole itse kiinnostunut siitä työstä, koska siitä tulee liikaa mieleen koulu. Eikä se ole kovin luovaa työtä, sillä niitä silmälaseja ei saa keksiä itse. Optikon täytyy olla tarkka, jotta lasit pysyvät puhtaina ja muodot ovat oikein. Se työ sopii vähän vakavammille ihmisille. Tai oikeastaan kaikille, koska työ on melko yksinkertaista.

Olen tehnyt jo aika isoja suunni-

telmia tulevaisuudelle. 19–20-vuo-tiaana menen opiskelemaan noin viideksi vuodeksi arkkitehtuuria johonkin hyvään kouluun ulko-maille, esimerkiksi USA:han. Olen töissä kymmenen vuotta, minkä jälkeen on aika hankkia perhettä. Vaikka en perusta kovin paljon ra-hasta, olisi hyvä tienata sen verran, että voisi asua itse tehdyssä talossa oman perheen kanssa.

Olen erityisen kiinnostunut suunnittelemaan hotelleja ja oma-kotitaloja. Tykkään modernista tyylistä ja olen tehnyt 3D-mallin-noksia esimerkiksi pisaran muo-

toisesta hotellista. Olen suunnitel-lut myös Jurassic Park -elokuvaan perustuvan teemapuiston. Minun täytyisi opiskella lisää esimerkiksi painovoimaa ja sitä, mitä asiakkaat haluavat. Siihen kaikki kuitenkin perustuu. Tähän asti suunnitte-lemani talot ovat enemmänkin taidetta kuin käytännöllisiä. Olen myös miettinyt, että leikki on tosi tärkeä osa ammattia. Kun saa lei-kitellä, asiat eivät muutu tylsiksi. Aukustin äiti on opiskelija ja isä videokuvaaja.

TEKSTI SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI UUSI ALKU

TOIMI | 3-2015 | 43

Aukusti Rosnell, 9 vuotta

tule emma-akatemiaan!

www.emma-akatemia.

Markkinoiden edullisimmat hinnat!

Koulutuksiin ovat tervetulleita kaikki jäse-nyydestä riippumatta. Verkkokaupassa on näkyvissä täysi hinta. ERTOn jäsen: syötä ostoskorissa jäsenetukoodi, niin saat koulu-tuksesi jäsenhinnalla.

Koulutuksen hintaan kuuluu aina lounas.

Monipuoliset lyhytkoulutukset

* ohjelmistoja (Excel, PowerPoint, GoogleDrive, Skype/Lync, Acrobat, PhotoShop, InDesign)* erilaisia talouskoulutuksia* suosittu työhyvinvointikortti* esimies- ja johtamistaitoja* esiintymiskoulutuksia* järjestötyön mestarikurssi* projektinhallinta* sosiaalisen median perusteet* verkkokaupan perustaminen

Jäsenhinta koodilla ERTO2015emma* ERTOn jäsenet 59 €, sis. alv* Muut 250 € + alv 24 %

Syventävät pitkät koulutukset (2-3 kk)

Yhteistyössä Markkinointi-instituutin kanssa:* Reskontrat taloushallinnossa ja arvonlisäverotuk-sen perusteet* Itsensä johtaminen* Sosiaalinen media, verkostot ja vaikuttaminen

Jäsenhinta koodilla MARK2015emma* ERTOn jäsenet alkaen 800 €, sis. alv.* Muut alkaen 900-1200 € + alv 24 %

Tule syventämään ammatillista osaamistasi Emma-akatemiaan. Laaduk-kaita lisä- ja täydennyskoulutuksia järjestetään useilla paikkakunnilla.