Helsingin kaupunkiHelsingfors stad

AsuntotuotantotoimikuntaBostadsproduktionskommittén

Asuntotuotantotoimisto AttBostadsproduktionsbyrån Bpb

Toimintakertomus 2010Verksamhetsberättelse

Toim

inta

kert

omus

201

0

SISÄLLYS

Toimitusjohtajan katsaus 2

Verkställande direktörens översikt 4

Managing director´s overview 6

Asuntotuotantotoimikunta 8

Asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtajan puheenvuoro 9

Asuntotuotantotoimisto (ATT) 10

Toiminta-ajatus ohjaa energiatehokkaaseen rakentamiseen 12

Ympäristöraportti 13

SAFA-palkinto ATT:lle asuntorakentamisen kehittämisestä 14

SR-laatukilpailulla laadukkaita ja energiatehokkaita puupientaloja Myllypuroon 16

Kohde-esittelyt

Hitas-kohde Hehku valmistui 18

Viikinmäkeen valmistui kysyttyjä asumisoikeusasuntoja 20

Malmille valmistui näyttävä vuokratalo valmiiseen ympäristöön 22

Omistus- ja asumisoikeustuotannon markkinatilanne 24

Uusia asuntoja rakennutettiin edellisvuotta enemmän 25

Urakkakilpailut toimivat hyvin peruskorjaushankkeissa 26

Tuottavuus 27

Talous ja rahoitus 28

Rakentamisen kustannukset 30

Tonttitilanne 33

Tilastoja 2010 34

2

Toimitusjohtajan katsaus

Rakennusala nousi nopeasti lamasta Lamavuosien jälkeen Suomen kokonaistuotanto kääntyi kas-vuun huhtikuusta lähtien. Rakennusalalla tämä näkyi asunto-jen uudis- ja korjausrakentamisen vilkkautena. Valtion tukeman ARA-tuotannon lisäksi tuotettiin jälleen myös vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Pääkaupunkiseudulla asuntorakentaminen oli vielä muuta maata vilkkaampaa, sillä asuntojen kysyntä ylitti reippaasti tarjolla olevien asuntojen määrän.

Rakennuskustannukset nousivat vuoden aikana parin vuo-den takaiselle tasolle. Urakkatarjouksia jätettiin vähemmän ja tarjoushintojen voimakas nousu näkyi erityisesti uudistuo-tannossa, kun rakennusliikkeet keskittyivät oman tuotannon tekemiseen. Peruskorjaushankkeissa urakkakilpailut sen si-jaan toimivat paremmin.

Myös asuntojen hinnat jatkoivat nousuaan. Vanhojen ker-ros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudul-la keskimäärin 6,4 prosenttia ja muualla maassa 4,5 prosent-tia. Huolimatta keväisestä euroalueella ilmenneestä velka-kriisistä, suomalaisten kuluttajien luottamus oman talouden kehitykseen säilyi vakaana. Asuntolainojen matala korkotaso ja parantunut työllisyystilanne vaikuttivat osaltaan siihen, et-tä asuntokauppoja tehtiin edellisvuotta enemmän.

Asumisen kustannuksista käytiin laajaa keskusteluaVuoden aikana käytiin laajaa julkista keskustelua riittämät-tömästä asuntotuotannosta erityisesti Helsingin seudulla ja asumisen kohoavista kustannuksista. Asumisen hinta on kai-kissa asumismuodoissa korkea ja asuntotuotantoa ei ole ky-syntään nähden riittävästi, mikä taas johtuu rakennuskelpoi-sen tonttimaan puutteesta.

Myös asumisen yleiskustannukset ovat viiden vuoden aika-na nousseet noin 27 %. Nousu johtuu kiinteistön ylläpidon, energian hinnan ja erilaisten maksujen kohoamisesta. Lisäk-si kiinteistöjen korjauskulut aiheuttavat yhä enemmän kus-tannuksia peruskorjausikään tulevassa 1960- ja 70-luvulla ra-kennetussa asuntokannassa. Kustannusten kohoaminen ra-sittaa erityisesti pieni- ja keskituloisia asukkaita, joiden tulois-ta menee suhteellisesti yhä suurempi osuus asumiseen.

Uusia asuntoja tuotettiin edellisvuotta enemmänVuoden aikana aloitettiin koko maassa 34 100 asunnon ra-kentaminen, kun edellisenä vuonna jäätiin noin 23 000 asuntoon. ARA-tuotantoa aloitettiin yhteensä 12 000 asun-non verran, josta erityisryhmille suunnattuja vuokra-asun-

toja oli 3 800, välimallin vuokra-asuntoja 3 300, mutta ns. normaalien vuokra-asuntojen aloituksen jäivät 2 500 asun-toon. Asumisoikeusasuntoja aloitettiin 2 500. ARA-tuotan-nolle myönnettiin toimintavuonna valtion käynnistysavustus-ta 15 000 euroa asuntoa kohden pääkaupunkiseudulla. Muu-alla maassa avustusta sai 10 000 euroa.

Helsingissä valmistui vuoden aikana vain 2 059 asuntoa ja aloitettiin 4 339 asunnon rakentaminen. Aloitusten määrä kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna ja lähes-tyi jo maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (MA) 2008–2017 tavoitteita. Ohjelman mukaan Helsinkiin pitäi-si tuottaa vuosittain 5 000 asuntoa, joista 3 600 kaupungin omalle maalle.

Uudisrakentamisen kustannukset nousivat jälleenMyös Helsingin kaupungin oma asuntotuotanto kasvoi edel-lisestä vuodesta. Toimintavuoden aikana ATT käynnisti 799 asunnon rakennuttaminen. Siitä huolimatta aloitukset jäivät MA-ohjelman 1 500 asunnon tavoitteesta, koska tuotannolle ei oltu varattu riittävää määrää rakentamiskelpoisia tontte-ja. Hallintamuodoittain tuotanto jakautui siten, että vuokra-asuntoja käynnistettiin 407, asumisoikeusasuntoja 262 ja Hi-tas-omistusasuntoja 156. Uusia tontinvarauksia saatiin vuo-den aikana 1 624 asuntoa varten.

ARA-tuotannon keskimääräiset rakennuskustannukset oli-vat 2 801 e/asm2 ja hankinta-arvot 3 121 e/asm2. Kustannuk-set nousivat edellisvuodesta yli 20 %. Peruskorjaushankkei-den keskimääräiset kustannukset olivat 778 e/asm2 eli pysyi-vät edellisvuoden tasolla. Suurimmassa osassa korjaushank-keista tehtiin rakennusten ulkopuolisia korjaustöitä.

Vuoden aikana aloitetun uudistuotannon arvo oli noin 170 miljoonaa euroa ja korjaustöiden arvo noin 47 miljoo-naa euroa eli toimistolla on merkittävä työllistävä vaikutus Helsingin rakentamistoiminnassa.

Vuoden teemana energiatehokkuusEnergiatehokkuuden parantaminen on yhä tärkeämpää niin uudistuotanto- kuin korjausrakennushankkeissa. Asuntotuo-tantotoimisto halusi korostaa asiaa valitsemalla energiate-hokkuuden strategiseksi teemaksi vuodelle 2010.

ATT asetti yhdessä rakennusvalvontaviraston kanssa tavoit-teeksi, että kaikista jätetyistä rakennuslupahakemuksista vä-hintään 75 % olisi energiatehokkuusluokkaa B. Tavoite yli-tettiin ja hankkeista yli 88 % kuuluu energiatehokkuusluok-

3

kuva

: Sa

ara

Vuor

joki

kaan B. Lisäksi uusille tonteille rakennettavien kohteiden energiatehokkuustavoitteeksi asetettiin luokka A. Peruskor-jauksissa energiatehokkuutta arvioitiin muun muassa elin-kaarikustannuslaskelmien avulla.

Toimintavuonna käynnistettyjen asuntojen suunnittelussa otettiin erityisesti huomioon myös kerrostaloasumisen moni-muotoisuus, työtilojen tarve asunnoissa sekä autottoman asu-misen edistäminen.

Pitkäjänteinen työ sai tunnustusta SAFAltaAsuntotuotantotoimiston pitkäjänteinen työ asuntorakenta-misen kehittämiseksi sai tunnustusta, kun vuoden SAFA-pal-kinto myönnettiin ATT:lle. Vuodesta 1974 lähtien jaettu pal-kinto on tunnustus yhteisölle, joka on toiminnallaan mer-kittävällä tavalla edistänyt laadukkaan elinympäristön synty-mistä.

Työ jatkuu. Toimintavuonna muun muassa käynnistettiin jälleen SR-kilpailu, jolla haettiin laadukasta pientaloratkai-sua täydennysrakentamiskohteeseen Myllypuroon. Arabian-rannan Hitas-kohde Hehkuun puolestaan valmistui taidetee-maa ja yhteisöllisyyttä tukevia asuntoja uudelle asuinalueel-le. Viikinmäkeen valmistuneissa asumisoikeusasunnoissa ke-hitettiin kerrostaloa lähemmäs pientaloasumista ja Malmille valmistuneessa vuokratalokohteessa toteutettiin täydennys-rakennushanke rakennusteknisesti haasteellisiin olosuhtei-siin tärinää aiheuttavan junaradan viereen.

Näkymiä vuodelle 2011Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan yhä lisää Helsingin seu-dulla, jotta asuntojen tarjonta vastaisi kysyntää. Vuonna 2011 asuntorakentamisen ennakoidaan säilyvän edellisvuoden ta-solla, mutta sen painopisteen arvioidaan siirtyvän vapaara-hoitteiseen asuntorakentamiseen. Omistusasuntojen kysyn-tää saattaa hillitä korkojen nousu, joka alkoi vuoden 2010 lopulla. Myös kuluttajien usko oman talouden positiiviseen kehittymiseen on heikentynyt. Inflaatio on kasvusuunnassa ja vaikuttaa kaikkien elinkustannusten kallistumiseen. Ara-bimaiden ja Japanin tapahtumien ennakoidaan myös vaikut-tavan elinkustannusten kohoamiseen.

ARA-tuotannon tukea vähennettiin vuodelle 2011 siten, et-tä pääkaupunkiseudun tuotanto saa käynnistystukea 10 000 euroa asuntoa kohden. Vähennys vaikuttaa jonkin verran aloitettavan ARA-tuotannon määrään ja nostaa vuokria.

Myös rakentamisen kustannukset ovat yhä nousseet, mi-kä vaikeuttaa hankkeiden käynnistymistä erityisesti ARA-tuo-

tannossa. Kohonneiden kustannusten vuoksi hintapäätösten saaminen ARAsta on hidastunut. Korjausrakentamisen kus-tannukset ovat sen sijaan pysyneet kohtuullisina.

Vallitsevissa olosuhteissa toimistolla on haastetta toteuttaa vuonna 2011 MA-ohjelman vaativaa 1 500 uuden asunnon vuositavoitetta erityisesti siksi, että tuotannossa halutaan pai-nottaa energiatehokkuutta, mikä lisää kustannuksia. ATT:n tavoitteena on kuitenkin käynnistää 1 213 asunnon tuotanto vuonna 2011 tinkimättä sen paremmin laadusta kuin energia-tehokkuudestakaan.

Poikkihallinnollista yhteistyötä tarvitaan yhä enemmänAsuntotuotantotoimiston tehtävänä on toteuttaa Helsingin kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita käytännössä ja luoda sen kautta edellytyksiä koko alueen elinkeinoelämän positii-viselle kehitykselle. Parhaiten siinä onnistutaan, kun yhteis-työtä tehdään poikkihallinnollisesti. Kohtuuhintainen, mo-nipuolinen ja laaja asuntotuotanto pitää olla yhteisenä ta-voitteena, jotta helsinkiläisille saadaan riittävästi koteja.

Haluan kiittää lämpimästi koko ammattitaitoista henki-löstöämme pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta työstä. Kiitok-set myös asiakkaillemme, asuntotuotantotoimikunnalle ja sen asiantuntijoille sekä muille sidosryhmille hyvästä yhteis-työstä.

Sisko MarjamaaToimitusjohtaja

4

Verkställande direktörens översikt

Byggnadsbranschen tog sig snabbt ur recessionen Efter recessionsåren vände den totala produktionen upp i april. I byggnadsbranschen syntes detta genom aktivt ny- och reparationsbyggande. Förutom den statligt understöd-da ARA-produktionen producerades åter även fritt finansie-rade ägarbostäder. I huvudstadsregionen var bostadsbyggan-det ännu livligare än i övriga landet eftersom förfrågan på bostäderna överskred rejält antalet tillgängliga bostäder.

Byggnadskostnaderna steg under året till nivån för några år sedan. Färre entreprenadanbud lämnades, och den star-ka stigningen på nedsatta priser syntes särskilt i nyproduktio-nen, när byggföretagen koncentrerade på sin egen produk-tion. I grundrenoveringsprojekt däremot gav entreprenad-tävlingarna bättre resultat.

Också bostadspriserna fortsatte att stiga. Priserna på gam-la höghus- och radhusbostäder steg i medeltal med 6,4 pro-cent i huvudstadsregionen och med 4,5 procent i landets öv-riga delar. Trots skuldkrisen som uppstod i euroområdet på våren var finländska konsumenters förtroende för den egna ekonomin fortsättningsvis stabilt. Den låga räntenivån för bostadslån och den förbättrade sysselsättningssituationen bi-drog för sin del till att antalet bostadsköp ökade jämfört med året innan.

Om boendekostnader fördes en livlig diskussionUnder året fördes en livlig offentlig debatt om den otillräck-liga bostadsproduktionen speciellt i Helsingforsregionen och om de stigande boendekostnaderna. Priset på boen-de är hög i alla boendeformer och det finns inte tillräckligt med bostadsproduktion i förhållande till efterfrågan, vilket i sin tur beror på bristen av tomtmark som kan bebyggas.

Också de allmänna boendekostnaderna har under de se-naste fem åren stigit med 27 %. Stigningen beror på höj-ningen av utgifterna för fastighetsunderhåll, energipriset och olika avgifter. Dessutom förorsakar fastigheternas repa-rationsutgifter allt mer kostnader i det på 1960- och 70-talen byggda bostadsbeståndet som närmar sig åldern för grund-renovering. De ökade kostnaderna belastar speciellt små- och medelinkomsttagare, som tvingas lägga en förhållande-vis större andel av sina inkomster på boende.

Fler nya bostäder producerades än året innanUnder året inleddes i hela landet byggandet av 34 100 bostä-der, medan motsvarande siffra under föregående år var ba-ra cirka 23 000. Byggandet av sammanlagt 12 000 ARA-bostä-der påbörjades. Av dessa var 3 800 hyresbostäder avsedda för grupper med särskilda behov och 3 300 hyresbostäder en-ligt mellanmodellen, men antalet s.k. normala hyresbostä-der förblev på 2 500 bostäder. Antalet bostadsrättsbostäder som påbörjades var 2 500. För ARA-produktionen beviljades statligt startbidrag på 15 000 euro per bostad i huvudstads-regionen under verksamhetsåret. I övriga landet uppgick bi-draget till 10 000 euro.

I Helsingfors färdigställdes under året 2 059 bostäder och byggandet av 4 339 bostäder inleddes. Antalet påbörjade byggprojekt steg avsevärt jämfört med det föregående året och närmade redan målsättningarna i genomförandepro-grammet för markanvändning och boende (MB) för åren 2008–2017. Enligt programmet borde det i Helsingfors pro-duceras 5 000 bostäder per år, varav 3 600 på stadens mark.

Kostnaderna för nybyggnation steg igen Också Helsingfors egen bostadsproduktion växte från före-gående år. Under verksamhetsåret inledde ATT byggandet av 799 bostäder. Trots det nåddes inte MB-programmets mål-sättning på 1 500 bostäder, eftersom antalet byggnadsdugli-ga tomter som reserverats för bostadsproduktionen var otill-räckligt. Produktionen fördelades på olika upplåtelseformer enligt följande: 407 hyresbostäder, 262 bostadsrättsbostäder och 156 hitasbostäder. Nya tomtreservationer erhölls under året för 1 624 bostäder.

ARA-produktionens genomsnittliga byggnadskostnader var 2 801 e/bostads-m2 och inköpsvärden 3 121 e/bostads-m2. Kostnaderna steg med över 20 % från året innan. De genomsnittliga kostnaderna för grundrenoveringsprojekten var 778 e/bostads-m2, och förblev därmed på föregående års nivå. I största delen av reparationsprojekten utfördes yttre reparationsarbeten på byggnaderna.

Värdet för nyproduktionen som påbörjades under året var cirka 170 miljoner euro och värdet för reparationerna var cirka 47 miljoner euro. Detta innebär att byrån hade en stor sysselsättande betydelse för byggverksamheten i Hel-singfors.

5

Årets tema var energieffektivitetFörbättringen av energieffektiviteten är allt viktigare såväl i nyproduktions- som reparationsbyggnadsprojekt. Bostads-produktionsbyrån ville framhäva detta genom att välja ener-gieffektiviteten som det strategiska temat för året 2010.

ATT satte i samarbete med byggnadstillsynsverket som mål att minst 75 % av alla inlämnade bygglovsansökningar ska tillhöra energieffektivitetsklass B. Detta mål överskreds, och över 88 % av projekten hör till energieffektivitetsklass B. Dessutom satte man energieffektivitetsklass A som mål för objekt avsedda att byggas på nya tomter. I grundrenovering-ar utvärderades energieffektiviteten bl.a. genom kostnads-kalkyler för livscyklar.

I planeringen av de bostäder som påbörjades under verk-samhetsåret beaktades särskilt mångfalden i höghusboende, behovet av arbetslokaler i bostäder samt främjandet av bil-fritt boende.

Det långsiktiga arbetet fick erkännande av SAFABostadsproduktionsbyråns långsiktiga arbete för att utveckla bostadsbyggandet fick erkännande när årets SAFA-pris tillde-lades ATT. Priset som utdelats sedan år 1974 är ett erkännan-de till ett samfund som med sin verksamhet på ett betydande sätt har främjat uppkomsten av en högklassig levnadsmiljö.

Arbetet fortsätter. Under verksamhetsåret satte man bl. a. igång SR-tävlingen, med vilken man sökte en högkvali-tativ småhuslösning till ett kompletteringsbyggnadsobjekt i Kvarnbäcken. I Hitas-objektet Hehku i Arabiastranden i sin tur färdigställdes bostäder som främjar konsttemat och ge-menskapligheten. I bostadsrättsbostäderna som färdigställ-des i Viksbacka utvecklades höghusen i riktning mot småhus-boende och i det nya hyreshusobjektet i Malm förverkligades ett kompletteringsbyggnadsprojekt i byggtekniskt utmanan-de förhållanden intill järnvägen som orsakar skakningar.

Utsikter inför år 2011Bostäder med rimliga boendekostnader behövs fortfarande mer i Helsingforsregionen för att tillgången ska motsvara ef-terfrågan. År 2011 beräknas bostadsbyggandet förbli på sam-ma nivå som under det föregående året, men dess tyngd-punkteruppskattas övergå till fritt finansierat bostadsbyggan-de. Efterfrågan på ägarbostäder kan hållas tillbaka på grund av räntehöjningen som började i slutet av år 2010. Också

konsumenternas tro på en positiv utveckling av privateko-nomin har försvagats. Inflationen håller på att öka och detta medför genomgående dyrare levnadskostnader. Händelser-na i arabländerna och i Japan förväntas också leda till ökade levnadskostnader.

Stödet för ARA-produktionen år 2011 minskades så att hu-vudstadens produktion får ett startbidrag på 10 000 euro per bostad. Minskningen inverkar i viss mån på omfattningen av ny ARA-produktionen och höjer hyror.

Också byggnadskostnaderna har fortfarande stigit, vilket försvårar igångsättning av projekt speciellt i ARA-produktio-nen. På grund av de förhöjda kostnaderna har prisbesluten från ARA fördröjts. Kostnaderna för renoveringsbyggande har däremot förblivit rimliga.

Under rådande omständigheter är det extra utmanande för byrån att år 2011 nå det årliga målet på 1 500 nya bo-städer som förutsätts av MB-programmet speciellt eftersom man i produktionen vill framhäva vikten av energieffektivi-tet, vilket ger ökade kostnader. Målet för ATT är ändå att in-leda produktionen av 1213 bostäder år 2011 utan att kom-promissa med varken kvaliteten eller energieffektiviteten.

Tväradministrativt samarbete behövs allt merBostadsproduktionsbyrån har som uppgift att omsätta Hel-singfors stads bostadspolitiska mål i praktiken och på det sät-tet skapa förutsättningar för en positiv utveckling av närings-livet på hela området. Bäst lyckas man med detta genom ett tväradministrativt samarbete. En omfattande och mångsidig bostadsproduktion till rimliga priser måste vara ett gemen-samt mål, så att helsingforsarna ska få tillräckligt med bo-städer.

Jag vill rikta ett varmt tack till hela vår yrkeskunniga perso-nal för ett långsiktigt och resultatrikt arbete. Jag tackar även våra kunder, bostadsproduktionskommittén och dess exper-ter samt övriga intressegrupper för ett gott samarbete.

Sisko MarjamaaVerkställande direktör

6

Managing Director’s Review

Building sector recovered quickly from recession Total production in Finland adopted a rising trend in April after the years of recession. In the building sector, this ap-peared in an increasing number of new construction and renovation construction projects. In addition to state-subsi-dised ARA residential production, non-subsidised owner-oc-cupied housing was again produced. Housing construction was still more lively in the Helsinki metropolitan area than elsewhere in the country, as its housing demand exceeded the supply by a wide margin.

Construction costs rose during the year to a level where they had been a couple of years earlier. Fewer contract ten-ders were submitted, and the prominent rise in tender pric-es showed particularly in new construction, when build-ing companies focused on their own production. Howev-er, competitive tendering was more successful in renovation projects.

Housing prices also continued to rise. The prices of old flats in residential blocks and terraced houses rose by an av-erage of 6.4 per cent in the Helsinki metropolitan area, as compared with 4.5 per cent in the rest of the country. De-spite the debt crisis that emerged in the euro area in the spring, Finnish consumers maintained their confidence in the improvement of their own financial situation. Low in-terest rates in housing loans and an improved employment situation in part contributed to the fact that there were more housing sales than in the previous year.

Broad debate on housing costsThere was broad public debate during the year about insuf-ficient housing production especially in the Helsinki region and about increased housing costs. Housing costs are high in all types of housing, and there is not enough housing pro-duction to satisfy demand, which in turn is due to a lack of suitable plot land.

In addition, the overhead costs of housing have increased by some 27 per cent over a period of five years, due to an in-crease in property maintenance costs, energy prices and var-ious charges. In addition, property repair needs entail more and more costs in housing stock built in the 1960s and 1970s, which is reaching renovation age. The increase in costs im-poses a burden to residents with small or average incomes in particular, as they have to invest more and more of their in-comes in housing costs.

New housing was produced more than during the previous yearThe construction of 34 100 residences was launched in the whole country during the year, as compared with approxi-mately 23 000 during the previous year. The volume of ARA production start-ups totalled 12 000 residences, of which 3 800 were rental housing intended for special groups, 3 300 were medium-range rental housing, but only 2 500 normal rental housing. Work started on 2 500 right-of-occupancy residences. The state granted a start-up allowance of EUR 15 000 per residence to ARA production in the Helsinki met-ropolitan area during the year under review. The allowance was EUR 10 000 in other parts of the country.

Only 2 059 residences were completed in Helsinki during the year, and work began on 4 339 residences. The number of residential start-ups rose considerably from the previous year, closing on the aims of the action plan for housing and land use (MA) for 2008–2017. According to the plan, a to-tal of 5 000 residences should be produced in Helsinki each year, 3 600 on city-owned land.

Costs of new construction rose againThe City of Helsinki’s own housing production also in-creased from the previous year. The Housing Production Department launched the construction of 799 residenc-es during the year under review. However, start-ups still fell short of the 1 500 residence target set out in the MA plan, as not enough suitable plots had been set aside for housing production. When examined according to the type of own-ership, 407 of the housing production start-ups were rental residences, 262 right-of-occupancy residences and 156 Hitas owner-occupied residences. New plot reservations were ob-tained for 1624 residences during the year.

The average construction costs for ARA production were EUR 2 801 per living m2, and the purchase values were EUR 3 121 per living m2. Costs rose more than 20 per cent from the previous year. Average renovation project costs were EUR 778/living m2, i.e. they remained at the level of the previous year. Most of the renovation projects involved out-side repair work.

The value of new building production that was started dur-ing the year was around EUR 170 million and that of repairs some EUR 47 million, i.e. the Housing Production Depart-ment had a major employment effect on the building sec-tor in Helsinki.

7

Energy efficiency the theme of the yearImproving energy efficiency is becoming increasingly im-portant in new construction and renovation construction projects alike. The Housing Production Department wanted to emphasise this by choosing energy efficiency as its strate-gic theme for 2010.

According to the aim mutually set by the Housing Produc-tion Department and the Building Inspections Office, 75 per cent of all building permits should be in energy efficiency category B. The aim was exceeded, as more than 88 per cent of all projects were included in this category. In addition, all buildings constructed on new plots should be in category A. Energy efficiency was evaluated in renovation projects with help of lifecycle cost calculations, for example.

Special attention in the planning of construction projects concerning blocks of flats initiated during the year under re-view was given to the diversity of living in a block of flats, the need for working space in flats, and promoting housing that did not require a car.

Long-term work recognised by SAFAThe Housing Production Department was recognised for its long-term efforts to develop housing construction – it re-ceived the SAFA prize of the year. The prize has been award-ed since 1974 as recognition for a corporation that has sig-nificantly promoted the creation of a high-quality living en-vironment through its actions.

The work continues. Among other things, the SR compe-tition was again launched during the year under review in order to select a high-quality detached house solution for a complementary construction project in Myllypuro. In addi-tion, residences were erected in a new residential area at He-hku, a Hitas project at Arabianranta, complying with the arts theme and underlining the sense of community. With the right-of-occupancy flats completed at Viikinmäki, living in a block of flats was brought closer to detached housing, whilst a complementary construction project was implemented in rental housing completed at Malmi. The conditions tackled with in the project were challenging in terms of construction engineering, as the premises were situated close to a railway line and were thus exposed to vibration. Outlook for 2011More moderately priced residences are still needed in the Helsinki region in order to ensure that the supply of housing matches demand. In 2011, housing construction is assumed

to remain at the level of the previous year, though the focus is expected to shift to non-subsidised housing construction. The demand for owner-occupied residences may be slowed down by the rise in interest rates which began at the end of 2010. In addition, consumers have less confidence in the positive development of their financial situation. Inflation has adopted a growing trend and shows in the increase of all living costs. Another factor expected to contribute to their increase is the situation in the Arab states and Japan.

Support for ARA production was reduced for 2011, so the amount of start-up support for housing production in the Helsinki metropolitan area will be EUR 10 000 per resi-dence. The reduction will slightly affect the volume of ARA production start-ups and increase rents.

In addition, construction costs have continued to rise, which hampers the launch of projects especially in ARA pro-duction. It takes more time to obtain price decisions from ARA, due to increased costs. However, renovation construc-tion costs have remained at a moderate level.

Given the prevailing conditions, it will be challenging for the Housing Production Department to reach the annual target of 1 500 new residences in 2011 that was set out in the MA plan, especially as it wishes to emphasise energy efficien-cy in production, which in turn increases costs. The aim of the Housing Production Department is to launch the pro-duction of 1 213 residences in 2011, without compromising on quality or energy efficiency.

More cooperation needed across administrative boundariesThe purpose of the Housing Production Department is to practically implement the housing policy objectives set by the City of Helsinki, thereby creating the preconditions for positive economic development throughout the region. This can be done through cooperation across administra-tive boundaries. Moderately priced, diverse, broad housing production must be a common aim in order to ensure that a sufficient number of residences can be offered to the inhab-itants of Helsinki.

I would like to express my warm thanks to all of our compe-tent personnel for their persistent, fruitful efforts. My thanks also go to our customers, the Housing Production Commis-sion and its experts, and to our other interest groups for their valued cooperation.

Sisko MarjamaaManaging Director

8

Asuntotuotantotoimikunta

Asuntotuotantotoimikunta 2010Ylh. vas. Mikael Nordqvist, Markus Härkäpää, Kalle Loukamo, Hannu Penttilä, Kirsi Mäkinen, Sisko Marjamaa, Tuomas RajajärviAlh. vas. Jarmo Laaksonen, Tuomas Rantanen, Jaana Närö, Laura Yrjänä

kuva

: Sa

ara

Vuor

joki

Toimikunnan kokoonpano 2010Jäsenet (henkilökohtaiset varajäsenet): Tuomas Rantanen, pj, Vihr(Anni Mikkelsson, Vihr) Inka Kanerva, Vihr(Sampsa Karhunen, Vihr 6.9.2010 saakkaLaura Yrjänä 6.9.2010 alkaen) Ilkka J. Kari, vpj, Kok(Kalle Loukamo, Kok) Jaana Närö, Kok(Johanna Korhonen, Kok) Jarmo Laaksonen, Sdp(Heikki Kehälinna, Sdp)

Pysyvät asiantuntijat:Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtajaTapio Korhonen, rahoitusjohtaja, talous- ja suunnittelukeskusMarkus Härkäpää, kehittämispäällikkö, talous- ja suunnittelukeskusKirsi Mäkinen, suunnittelupäällikkö, talous- ja suunnittelukeskusMikael Nordqvist, virastopäällikkö, kiinteistövirastoTuomas Rajajärvi, virastopäällikkö, kaupunkisuunnitteluvirastoMatti-Pekka Rasilainen, kaupungininsinööri, rakennusvirasto, 30.8.2010 saakkaRaimo K. Saarinen, kaupungininsinööri, rakennusvirasto, 30.8.2010 alkaen Esittelijä:Sisko Marjamaa, toimitusjohtaja Sihteeri: Harry Åhlgren, johtava kaupunginasiamies

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunta ja asun-totuotantotoimisto vastaavat niiltä tilatun kaupungin oman asuntotuotannon ja korjausrakentamisen johta-misesta, valvomisesta, kehittämisestä ja rakennuttami-sesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi toimi-kunta huolehtii sille varattujen tai sopimuksin tulleiden muiden uudisrakentamis- ja peruskorjauskohteiden ra-kennuttamisesta ja kaupungin omistamien kiinteistö- ja

asunto-osakeyhtiöiden tilaaman teknisen kunnossapidon asiantuntijatehtävistä.

Kaupunginhallitus asetti 9.2.2009 asuntotuotantotoi-mikunnan toimikaudeksi 2009–2010.

Vuosi 2010 on ollut asuntotuotantotoimikunnan 62. toimintavuosi.

Toimikunta piti kertomusvuoden aikana yhteensä 18 kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 236 asiakohtaa.

9

Asuntotuotantotoimikunta on antanut toi-mintavuoden aikana kaupunginhallitukselle lausunnot seuraavista asioista: • LausuntoHelsinginkaupunginhenkilös-

tön tupakoinnista työaikana • LausuntokokoUudenmaanmaakuntaoh-

jelman 2011–2014 luonnoksesta• Lausuntomaankäytönjaasumisentoteu-

tusohjelman 2008–2017 seurantaraporttia koskevasta toivomusponnesta nro 4:”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että monipuo-lisen asuntorakenteen turvaamiseksi Helsinki pitää tärkeänä asumisoikeuslainsäädännön pikaista uudistamista ja sitä kautta asumis- oikeusasuntojen jatkuvaa tuotantoa.”

• Lausuntotoivomusponnesta, jokakoskeeuusille alueille rakennettavia autottomia vuokrakohteita

• Lausuntovastuullisenalkoholinkäytöntoi-menpideohjelmasta

Vuoden aikana toimikunta on käsitellyt muun muassa esteettömyyden tulkintoja asuntora-kentamisessa sekä hyväksynyt toimiston ener-giatehokkuuslinjaukset. Toimikunta on päät-tänyt myös Hitas-asuntojen varausmenettelys-tä.

Toimikunta on kokouksissaan vuoden aika-na valinnut arkkitehtisuunnittelijat 11 uudis-rakennushankkeeseen. Kahteen hankkeeseen valittiin arkkitehtisuunnittelija ja urakoitsi-ja SR-kilpailun perusteella. Yhteen hankkee-seen valittiin arkkitehtisuunnittelija suunnit-telu- ja tarjouskilpailun perusteella. Arvioin-timenettelyä käyttäen arkkitehtisuunnitteli-ja valittiin seitsemään hankkeeseen. Yhdessä hankkeessa käytettiin neuvottelumenettelyä.

Erikoissuunnittelijoita valittiin kymmeneen uudisrakennushankkeeseen.

Kahden peruskorjauskohteen arkkitehti-suunnittelija ja kolmen hankkeen erikois-suunnittelijat valittiin arviointimenettelyä käyttäen.

Suunnitteluvaiheessa olleiden kohteiden luonnoksia on hyväksytty 28 uudisrakennus- ja seitsemässä perusparannushankkeessa.

Urakkakilpailujen tuloksia on hyväksytty 20 hankkeeseen. Niistä yhdeksän on uudisraken-nus- ja 11 peruskorjaushanketta. Lisäksi kah-den urakkakilpailun tulokset on hylätty.

ATT on kaupungin oma asuntorakentamisen työkalu

Taannoin poikani aloitteli ruotsin kielen opettelua ja huusi naapurihuo-neesta kysymyksen: ”isi, mitä tarkoittaa att?”. Paatuneena kunnallispo-liitikkona vastasin oitis: ”Asuntotuotantotoimikuntaa tietenkin, poikase-ni”. Hiljaisuudesta päättelin, ettei vastaus ollut odotettu.

Juttua muille kertoessani kuulijoita yleensä naurattaa. Osaltaan se joh-tunee siitä, että kaupungin asuntotuotantotoimisto ja sen työtä ohjasta-va asuntotuotantotoimikunta saattavat olla monille vieraita. Silti ATT:n rooli Helsingin asumisen kentällä on aivan oleellinen.

Helsingin asuntopolitiikan pääongelmat ovat asumisen korkea hinta kaikissa asuntojen hallintamuodoissa ja kasvava alueellinen segregaatio. Nämä asiat vaikuttavat ainakin välillisesti kaikkiin kaupungin asukkai-siin. Helsingillä on kunnianhimoisia tavoitteita vuosittain rakennettavis-ta eri hallintomuotojen asuntomääristä. Tulokset eivät ole kuitenkaan ol-leet toivottuja.

ARA-asuntojen kohdalla tilanne on vielä tukalampi kuin tuotantoluvuis-ta voi suoraan päätellä, sillä toteutuneista vuokra-asunnoista leijonanosa on kohdistunut erityisryhmille tarkoitettuun – sinänsä toki tähdelliseen – tuotantoon. Puute tavallisista kaupungin vuokra-asunnoista vaikuttaa so-siaalisten huolien ohella jo työvoiman saantiin monilla aloilla.

Myös hitas-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntoja tuotetaan liian vä-hän. Tämä vaikuttaa epäedullisesti muuttoliikkeeseen ja hajauttaa koko seudun yhteiskuntarakennetta. Juuri ATT:n tehtävä on rakennuttaa laadu-kasta ja edullista asuntokantaa erityisesti niissä hallintamuodoissa, joi-ta ei muuten synny toivotulla tavalla. Laadun ja hinnan puolesta ATT on suoriutunut olosuhteisiin nähden hyvin.

Lisäarvoa tulee siitäkin, että esimerkiksi ympäristörakentamisen sekä autottomuutta, loft-ratkaisuja ja yhteisöllisempää asumista tutkivien koe-kohteiden kautta on löydetty tulevaisuutta viitoittavia ratkaisuja.

Tuotettujen asuntojen määrään ATT pystyy vaikuttamaan vain rajalli-sesti. Toteuma riippuu olennaisesti kaupungin ATT:lle osoittamasta tont-timäärästä. Tonttien toteuttamiskelpoisuuteen taas vaikutetaan erityi-sen paljon kaavoituksessa. Kaavaratkaisujen kustannusvaikutukset näky-vät asumisen lopullisessa hinnassa ja myös siinä mihin hallintamuotoon tontti on osoitettavissa.

Kaupungin oman tuotannon kehittämisen kannalta avainsana onkin poikkihallinnollisuus.

ATT:n toimintaa seuraavassa asuntotuotantotoimikunnassa pysyvinä asiantuntijoina ovat keskeiset virkamiehet taloushallintokeskuksen, kiin-teistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston tahoilta. Toimikunnan tehtävänä korostuu juuri se, että eri hallintokuntia edusta-vat avainvirkamiehet työstävät yhdessä kaupungin ikiomia, konkreettisia rakennushankkeita ja tuotantotavoitteita eteenpäin.

Hyvä niin. Ei nimittäin tarvitse olla suurikaan ennustaja voidakseen päätellä, ettei kaupungin oman asuntotuotannon merkitys lähivuosina ai-nakaan vähene.

Tuomas RantanenKirjoittaja on asuntotuotantotoimikunnan

puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu

9

10

Asuntotuotantotoimisto

Asuntotuotantotoimiston (ATT) tavoitteena on rakentaa maankäytön ja asumisen (MA) toteutusohjelmassa edel-lytetty määrä asuntoja niin, että ne ovat laadultaan kor-keatasoisia sekä hankinta- ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia.

Kaupungin omalle tuotannolle asetetut keskimääräiset määrälliset tavoitteet vuosittain ovat:

MA-ohjelma 2008–2017

Valtion tuella rakennettavat vuokra-asunnot 50 % 750 asuntoa

Hitas-omistusasunnot, asumisoikeusasunnot, vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ja osaomistusasunnot 40 % 600 asuntoa

Sääntelemättömät omistusasunnot korkeintaan 10 % 150 asuntoa

Yhteensä 1 500 asuntoa / vuosi

ATT on talousarviossa sitoutunut rakennuttamaan asun-totuotantotoimikunnalle varattujen rakentamiskelpois-ten tonttien puitteissa MA-ohjelman mukaisen kaupun-gin oman asuntotuotannon, jonka määrä vuonna 2010 oli 1 164 asuntoa.

Vuosittainen tuotanto-ohjelma esitetään hyväksyttäväk-si asuntotuotantotoimikunnalle. Hyväksytyssä tuotanto-ohjelmassa vuodelle 2010 oli yhteensä 1 263 asuntoa.

Uudisrakentamisen tuotanto-ohjelmasta jäi toteutta-matta kohteita muun muassa kunnallistekniikan ja esi-rakentamistoimenpiteiden viivästymisen tai liian korkei-den urakkahintojen takia. Ohjelmasta toteutui 799 asun-non rakentaminen.

Korjausrakentamisessa sitovaksi tavoitteeksi talousarvi-ossa oli rakennuttaa 1 404 asunnon peruskorjaus. Tuo-tanto-ohjelmassa kohteita oli 1 045 asunnon verran. Osa kohteista oli aikaistunut jo vuodelle 2009. Tuotanto-oh-jelman tavoite saavutettiin.

Laadukkaan asumisen HelsinkiMA-ohjelma 2008–2017, ”Laadukkaan asumisen Helsin-ki”, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 13.2.2008. Kau-pungin tavoitteena on tarjota asukkailleen laadukkaita, eri elämäntilanteisiin soveltuvia asuntoja terveellisessä, turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä. Kaupungin tulee olla seudullisesti ja kansainvälisesti houkutteleva asuinpaikka.

Asunto- ja maapoliittiset päämäärät• lisätämonipuolistaasuntotarjontaa,parantaaasumiso-

loja ja tasapainottaa asuntomarkkinoiden toimintaa• ottaahuomioonerilaisetväestöryhmätjaelämäntilan-

teet entistä paremmin asuntotuotannossa, rahoitus- ja hallintamuototavoitteista päätettäessä ja rahoitusmalli-en kehittämisessä, seurata asuntotuotannon ja perus-korjausten toteutumisessa erityisesti perheasuntojen saatavuutta kysyntää vastaavasti kaikissa rahoitus- ja hal-lintamuodoissa ja noudattaa yhteisesti sovittuja seudul-lisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteita

• turvatatyövoimansaatavuusjatukeatätenelinkeino-toiminnan edellytyksiä

• rakentaauudetasuinalueetvetovoimaisiksijaomalei-maisiksi, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla ja huolehtia asuntotuotannon vaatimista toteutusedel-lytyksistä kaavoituksessa, perusinvestointien rahoituk-sessa, joukkoliikenneinvestoinneissa ja tontinluovutuk-sessa

• vahvistaavanhojenasuinalueidenelinvoimaisuuttase-kä ylläpitää ja parantaa olemassa olevaa asuntokantaa kestävän kehityksen mukaisesti

• osallistuailmastonmuutoksentorjuntaaneheyttämäl-lä yhdyskuntarakennetta sekä huolehtimalla asunto-rakentamisen ja perusparantamisen energiatehokkuu-desta

Asuntotuotantotoimiston väkeä 2010.

11

VAKINAINEN HENKILÖSTÖ 2006–2010

2006 2007 2008 2009 2010

50 49 47 52 53

Ohjelmakauden 2008–2017 tavoitteista ja toimenpiteistäTavoitteena on nostaa koko kaupungin asuntotuotan-non määrä keskimäärin 5 000 asuntoon vuodessa. Per-heille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyy-den kasvun mahdollistamiseksi tavoitteena on keskimää-rin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala uustuotan-nossa, kuitenkin niin, että asuntojen kokojakauma vas-taa mahdollisimman hyvin kysyntää. Tätä tavoitetta ei so-velleta vuokra-asuntotuotannossa.

Tavoitteena on lisäksi muun muassa yhteisvastuullinen asuntopolitiikka, kerrostalojen kehittäminen siten, että se tarjoaa erilaisia yksilöllisiä asumisratkaisuja, kaupun-kimaisen pientalon kehittäminen sekä omatoimisen ra-kentamisen ja rakennuttamisen tukeminen.

MA-ohjelman tavoitteena on edistää myös täydennys-rakentamista vahvistamaan vanhojen alueiden väestö-pohjaa ja monipuolistamaan väestörakennetta. Van-han asuntokannan parantamista edistetään tehosta-malla korjauksiin ja niiden rahoitukseen liittyvää vi-ranomaisneuvontaa.

Henkilöstön määrä lisääntyi Vuonna 2010 asuntotuotantotoimistossa toimi kaksi osas-totasoista yksikköä, rakennuttamisyksikkö sekä hallinto- ja talousyksikkö. Lisäksi omina toimintoinaan olivat han-kesuunnittelu ja kehittäminen.

Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa yhteensä 55, josta vakinaisia 53 ja määräaikaisessa työsuhteessa kaksi työn-tekijää. Henkilöstömäärä lisääntyi edellisestä vuodesta kolmen vakinaisen ja yhden määräaikaisen työsuhteen verran. Vuoden aikana palkattiin yhdeksän uutta työn-tekijää vakituiseen työsuhteeseen sekä neljä määräaikai-seen työsuhteeseen. Lähtövaihtuvuus muun työnantajan palvelukseen oli 9,68 %.

Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 49 vuotta (51 vuotta)*. Henkilöstöstä naisia oli 42 % (43) ja miehiä 58 % (57 %). Olemassa olevat toimitilat ovat alkaneet käy-dä ahtaiksi henkilöstömäärän lisääntyessä. Vuoden 2010 alusta saatiin vuokrattua lisätilaa samasta kiinteistöstä.(* suluissa edellisen vuoden tiedot)

Asiantuntijaorganisaatiossa jatkuvaa kehittämistäAmmattitaidon ja osaamisen kehittämiseksi järjestettiin koulutusta yhteensä 260 päivää (289) eli 4,7 päivää (5,3) henkilöä kohden. Painopisteitä koulutuksessa olivat ra-kennuttajahenkilöstön pätevöitymiskoulutukset, työtur-vallisuus, esteettömyys, rakennusfysikaalinen osaaminen sekä alan ajankohtaistilaisuudet.

Useiden uusien työntekijöiden rekrytoimisesta johtu-en perehdyttämisen ja työssä oppimisen merkitys osaami-sen kehittämisessä korostui toimintavuoden aikana.

Elokuussa järjestettiin tutustumismatka Tukholman uusiin matalaenergia-asuntokohteisiin. Käynnin tarkoi-tuksena oli saada oppia kiinteistöjen energiatehokkaista ratkaisuista. Matkalle osallistui suurin osa toimiston hen-kilökunnasta.

Yli 80 prosentilla ATT:n henkilöstöstä on vähintään ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto.

Laatupalkintokilpailusta uusia painotuksia kehittämiseenATT osallistui kaupunginjohtajan laatupalkintokilpai-luun, josta saadut palautteet auttavat kehittämään toi-mintaa edelleen. Tavoitteeksi asetettiin muun muas-sa henkilöstön osaamiskartoituksen tekeminen. Jatkos-sa halutaan lisätä myös yhteistoiminnan kehittämistä ja henkilöstön aktiivista osallistumista.

Toimintavuoden lopulla otettiin käyttöön viraston oma Helmi-intranet sisäisen viestinnän työkaluksi. Sähköiset HR-palvelut otettiin vuoden aikana laajemmin käyttöön.

Henkilöstön työkykyä pidettiin yllä muun muassa työ-terveyshuollon keinoin sekä järjestämällä tilaisuuksia lii-kunnan harrastamiseen. Myös henkilökuntayhdistys toi-mi aktiivisesti ja järjesti henkilöstön vapaa-ajantoimintaa vuoden aikana.

ATT:n vuosittaiset työhyvinvointipäivät pidettiin Vieru-mäen urheiluopistolla liikunnan ja virkistäytymisen mer-keissä. Työhyvinvointikysely toteutettiin syksyllä 2010.

TOIMITUSJOHTAJA SISKO MARJAMAA

RAKENNUTTAMISYKSIKKÖ

RAKENNUTTAMISJOHTAJA RISTO MYKKäNEN

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ

HALLINTOJOHTAJA MARKKU NYYSSÖLä

HANKESUUNNITTELU

HANKESUUNNITTELUPääLLIKKÖ HENNA HELANdER

12

Toiminta-ajatus ohjaa energiatehokkaaseen rakentamiseen

Toiminta-ajatuksensa mukaan ATT rakennuttaa ja perus-korjaa asunto-ohjelman ja asiakkaiden tavoitteiden mu-kaisesti laadukkaita ja elinkaarikustannuksiltaan edulli-sia koteja. Tänä päivänä laadukkuuteen ja kokonaista-loudellisuuteen sisältyy keskeisenä tavoitteena energia-tehokkuus.

Teemavuosi korosti energiatehokkuuden merkitystäAsian merkityksen korostamiseksi energiatehokkuus valittiin ATT:n yhdeksi strategiseksi teemaksi vuodelle 2010. ATT:lle varattaville uusille tonteille rakennettavien kohteiden energiatehokkuustavoitteeksi asetettiin luok-ka A.

Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman pieni ener-giankulutus ja ympäristölle aiheutuva rasitus toteuttamal-la energiatehokkaita rakennuksia kokonaisuuden hallin-nan kautta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää energia-tehokkuuden huomioonottamista koko tuotantoketjussa kaavoituksesta asuntojen käyttöönottoon.

Rakennuksen yksityiskohdat tulee suunnitella ja to-teuttaa huolella unohtamatta opastusta valmiin raken-nuksen käyttöön. Myös asukkaiden kannustaminen ener-giatehokkaaseen asumiseen on tärkeää. Vasta tilojen tar-

koituksenmukaisella käytöllä ja ammattitaitoisella ylläpi-dolla varmistetaan energiatehokas ja ympäristöä mahdol-lisimman vähän rasittava lopputulos.

Sähköenergian käyttöön kiinnitetään erityistä huomiotaATT:n tehtävänä on luoda asuinkiinteistöjen ylläpitäjille ja käyttäjille edellytykset rakennuksen ja asuntojen ener-giatehokkaalle käytölle. Suunnitteluratkaisut, laitteet ja järjestelmät valitaan sellaisiksi, että ne ovat helppokäyt-töisiä ja tukevat energiatehokasta asumista koko elinkaa-ren ajan. Jopa 80 % aiheutuneista päästöistä syntyy ra-kennuksen käyttöaikana.

Sähköenergian käytön vähentämiseen kiinnitetään eri-tyistä huomiota. Sähköenergian käyttöä suoraan lämmi-tykseen vältetään ja sähköenergiaa käyttävät laitteet vali-taan energiatehokkaista laitteista.

Laskentamenetelmät kehitteilläTavoitteena on myös kehittää laskentamenetelmiä, joil-la energiatehokkuus hallitaan koko asuntotuotantopro-sessin aikana. Energiatehokkuuden kannalta merkittäviä ratkaisuja tehdään jo kaavoitusvaiheessa. Hankesuunni-telmassa asetetaan tavoitteet kohteen energiatehokkuu-

Hernepellontie 26. Kohde on matalaenergiakon-

septin mukainen. Energian säästäminen on huomioitu

rakenteissa eristeiden paksuuksissa ja materi-

aaleissa, ilmanvaihdossa lämmön talteenotolla ja

lämmitysmuodossa ilma- ja lattialämmityksellä.

13

Asuntotuotantotoimiston ympäristömenot ja -tulot muo-dostuvat rakennushankkeisiin liittyvistä kustannuksista ja mahdollisista tuotoista sekä varsinaisen toimistotilan ai-heuttamista ympäristömenoista.

Oheisessa taulukossa on esitetty ATT:n ympäristöindi-kaattoreita vuosina 2006–2010.

Ympäristöraportti

delle. Suunnitteluvaiheessa tehdään rakennusosien ja ta-loteknisten järjestelmien sekä materiaalien ja laitteisto-jen osalta tarkemmat valinnat.

Tavoitteiden toteutumisen varmistamisessa hyödynne-tään rakennusvalvontaviraston energialaskuria. Ensiar-voisen tärkeää on, että valmiin rakennuksen energiate-hokkuus varmistetaan mittauksin.

2006 2007 2008 2009 2010

Eri rakennushankkeet

Tuet hankkeisiin

(EU/Tekes) 1000e - - - - -

Ympäristöprojektien

kehittämismenot 1000e 16 - - 60 7

Henkilöstömenot 1000e

(työryhmät, projektit, ym.) 22 37 20 30 73

Toimistotilat

(Junailijankuja 3)

Lämmitys mWh 206 189 185 203 201

Sähkö kWh 86209 84052 84431 90588 114103

Käyttövesi m³ 1164 1238 1180 1338 1225

Jätehuolto 1000e 19 19 17 19 25

Pihlajiston Kiinteistöt Oy:n Hernepellontie 26 Projektipäällikkö Klaus Hamström (oik.) ja LVI-asiantuntija Kai Forsén lämmönjakohuoneessa.

Energiatehokkuus tutkitaan myös peruskorjauksissaPeruskorjausten hankesuunnitteluvaiheessa tutkitaan ai-na energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuudet. Ennen tavoitteiden asettamista selvitetään yhteistyös-sä kiinteistöyhtiöiden kanssa rakennuksen energianku-lutus sekä analysoidaan se rakennusosittain ja järjestel-mittäin. Taloudellisuuden arviointiin käytetään elinkaa-rikustannuslaskelmia, joiden herkkyystarkasteluissa arvi-oidaan aina muun muassa energian hinnannousun vai-kutus elinkaarikustannuksiin.

Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä voidaan toteuttaa myös sellaisissa tapauksissa, joissa investoinnin takaisinmaksuaika on lähes rakennusosan elinkaaren pi-tuinen. Päätöksenteon reunaehtona käytetään asumis-kustannusten (vuokrien) kohtuullisuutta.

14

SAFA-palkinto ATT:lle asuntorakentamisen kehittämisestä

Suomen Arkkitehtiliiton SAFA-palkinto myönnettiin vuonna 2010 ATT:lle pitkäjänteisestä työstä korkeatasoi-sen asuntorakentamisen kehittämiseksi.

Palkintolautakunnan perusteluissa todettiin, että ATT on pitkäjänteinen asuntorakentamisen kehittäjä ja suun-nannäyttäjä niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suo-messa. ATT panostaa rakentamisessaan eri tavoin kestä-vän kehityksen vaatimusten, kuten energiakysymysten, huomioimiseen. Laadukasta suunnittelua ATT edistää myös käyttämällä suunnittelijavalinnoissa kehittämäänsä suunnittelu- ja tarjouskilpailukäytäntöä.

–Viimeisten 20 vuoden aikana suomalaista arkkiteh-tuuria esitelleissä näyttelyissä ja alan julkaisuissa on ollut mukana lukuisia ATT:n rakennuttamia hankkeita. SA-FA- palkintolautakunta haluaa kannustaa Helsingin kau-pungin asuntotuotantotoimistoa kehittämään pääkau-punkiseudun asuntorakentamista entistäkin innovatiivi-sempaan ja monipuolisempaan suuntaan. Eturivin ra-kennuttajaorganisaatioilla, kuten ATT:lla, on tilaajina ratkaiseva asema laadukkaan ja kestävän rakennetun ym-päristömme toteuttajina, palkintolautakunnan puheen-johtaja Rainer Mahlamäki sanoo.

ATT:lla on parhaillaan työn alla useita vaativia aloitus-kortteleita satamien käytöstä vapautuvilla uusilla asunto-alueilla. Käynnistymässä on myös kiinnostavia täydennys-rakentamiskohteita lähiöihin eli tulevaisuuden esikau-punkeihin. Kohteilla tulee valmistuttuaan olemaan huo-mattava esimerkin asema.

–Lähiöiden on mahdollista uusiutua tulevan täyden-nys- ja korjausrakentamisen kautta. ATT:n vahva tah-to on kehittää täydentävästä asuinrakentamisesta moni-muotoista ja kunkin lähiön erityispiirteitä vahvistavaa. Hyvin suunnitellulla täydennys- ja korjausrakentamisel-la voidaan lisätä lähiöiden viihtyisyyttä ja vetovoimaa, ja siten eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vähentää alu-eellista segregaatiota, ATT:n toimitusjohtaja Sisko Mar-jamaa sanoo.

Vuodesta 1974 lähtien jaettu palkinto on tunnustus yh-teisölle, joka on toiminnallaan merkittävällä tavalla edis-tänyt laadukkaan elinympäristön syntymistä. Palkinnon saajan valitsee Suomen Arkkitehtiliiton, Suomen Kunta-liiton ja ympäristöministeriön edustajista koostuva viisi-jäseninen lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi tänä vuonna SAFAn puheenjohtaja Rainer Mahlamäki.

Latokartanonkaaren kohteista löytyy kaikkia asumismuotoja.

15

As Oy Helsingin Huvitus

16

SR-laatukilpailulla laadukkaita ja energia-tehokkaita puupientaloja Myllypuroon

Talotehtaille ja rakennusliikkeille vuonna 2010 suunna-tun Suunnittele ja rakenna -laatukilpailun parhaimmaksi ehdotukseksi valittiin nimimerkki ”Kyykän Lyöjät”, jonka ehdotus hyödynsi hyvin Myllypuron kaupunkikuvalliset erityispiirteet. Ehdotuksen asuntoratkaisuja luonnehdit-tiin onnistuneiksi ja jopa hohdokkaiksi.

Toimintavuonna järjestetty laatukilpailu oli suunnitte-lun ja rakentamisen sisältävä KVR- urakkakilpailu. Kilpai-lun järjestäjänä ATT määritteli asuntojen kokonaishin-nan etukäteen. Tarjoajat esittävät suunnitelmansa ja kil-pailu ratkaistiin rakennusten ja ympäristön arkkitehto-nisen ja teknisen laadun, energiatehokkuuden ja asut-tavuuden perusteella. Laatukilpailun kohteeksi valittiin Myllypuron puisen kaupunkikylän kortteli 45569. Suun-nittelukohteen tontit ovat mäntykangasmetsässä, hieno-jen ulkoilumaastojen vieressä. Viidestä tontista kolme oli varattu kaupungin vuokra-asuntotuotantoon ja kaksi asu-misoikeustuotantoon.

Osallistujat valittiin ilmoittautumismenettelyn mukai-sesti. Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä kaksi eh-dotusta, joista nimimerkki ”Kyykän Lyöjät” arvioitiin pa-remmaksi. Suunnitelman olivat laatineet Jesse Anttila ja Mikko Rusanen sekä Lassi Hackman arkkitehdit SAFA /

Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:stä. Kohteen toteutta-jana tulee olemaan Skanska Talonrakennus Oy.

–Ehdotuksen tekijä on hyödyntänyt hyvin Myllypuron komean kalliometsän kaupunkikuvalliset erityispiirteet ja päätynyt arkkitehtonisesti selkeään konseptiin. Ehdo-tuksen yleisilmettä leimaa tuoreus, toteaa arviointiryh-män puheenjohtaja Sisko Marjamaa.

Arviointiryhmän lausunnossa todettiin myös, että eh-dotuksen asuntoratkaisut ovat onnistuneita, jotkut asun-not ovat jopa hohdokkaita. Pienetkin asunnot ovat valoi-sia ja avaria sekä selkeitä. Lisäksi uudet puiset pientalot ovat energiatehokkaita ja tulevat olemaan edullisia kor-keaan laatuunsa nähden.

Arviointiryhmään kuuluivat:

Toimitusjohtaja Sisko Marjamaa, ATT, puheenjohtajaToimitusjohtaja Simo Merilä, Myllypuron Kiinteistöt OyProjektipäällikkö Marja Piimies, kaupunginsuunnitteluvirastoRakennuttamisjohtaja Risto Mykkänen, ATTLVI-asiantuntija Kai Forsén, ATTRakennuttaja-arkkitehti Henna Helander, ATTAsiantuntijana Minna Välimäki, kiinteistövirastoProjektipäällikkö Vesa Sunikka, ATT

1717

18

Arabianrannan pohjoisosa etenee – Hitas-kohde Hehku valmistui

Elokuussa Arabianrannan pohjoisosaan valmistunut Asunto Oy Helsingin Hehku toi asukkaille valoisia asun-toja, joista on upeat näkymät Vanhankaupunginlahdel-le. Kohteessa on nostettu erityisesti esiin taideteema, jo-ka tukee arkkitehtonista ideaa. Lisäksi Hehkun suunnit-telussa on otettu huomioon yhteisöllisyyden yhä kasvava merkitys asuinyhteisöissä.

Arabianrannan alue on Helsingin suuria alueraken-tamiskohteita, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 2000. Alue on kokonaisuudessaan valmis parin vuoden sisällä. Asukkaita Arabianrannassa on sen valmistuttua noin 7 500 ja lisäksi työpaikkoja noin 8 000. Alueella on myös oppilaitoksia ja merkittävä teollisuushistoria.

Arabianrannalle antaa omaleimasta ilmettä taiteen tuominen osaksi rakennusprojekteja sekä Vanhankau-punginlahden upea rantapuisto.

Arkkitehtikilpailun tulosAsunto Oy Helsingin Hehku on helmikuussa 2007 rat-kaistun arkkitehtikilpailun tulos. Kilpailussa etsittiin ympäristöönsä soveltuvaa asuinkerrostaloratkaisua, jos-sa erityistä huomiota kiinnitettiin asuntopohjiin. Lisäk-si kilpailussa etsittiin taideteemaa, joka tukee arkkiteh-tonista ideaa.

Suunnittelu- ja tarjouskilpailun voittajaksi valittiin Ark-kitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n ehdotus.

Rakennustyöt tontilla aloitettiin lokakuussa 2008. Tuol-loin Hehku oli vaikean suhdannetilanteen takia ainoa käynnistynyt Hitas-kohde.

Pääurakoitsijaksi tuli urakkakilpailun kautta Raken-nustoimisto V. O. Mattila Oy. Urakkaan sisältyi Hehkun lisäksi vuokratalo Kumpulan Kiinteistöt Oy:lle sekä ra-kennuksiin liittyvä Yhteispiha 7 Arabian Palvelu Oy:lle.

Taide näkyviin suuressa mittakaavassaHehkussa on tavoitteiden mukaisesti kiinnitetty erityis-tä huomiota huoneistopohjien suunnitteluun. Monissa asunnoissa on kaksikin parveketta tai laaja terassipiha. Asunnot ovat valoisia ja näkymiä on mietitty huolellises-ti. Hehkun sijainti lähellä rantaa tuo kohteeseen upei-ta maisemia ja niitä on hyödynnetty maksimaalisesti hie-noissa ylimmän kerroksen yhteistiloissa.

Taide on näkyvissä suuressa mittakaavassa julkisivuis-sa siniseen betoniin toteutettuna graafisena taideteokse-na sekä hienolla hiusviivalla toteutettuina kasviaiheina si-säänkäyntien yhteydessä.

Taideteoksen lämminhenkinen avajaistilaisuus pidet-tiin kauniina syyskuun iltapäivänä ja taiteilijat kertoivat teosten taustasta paikalla olleille asukkaille ja muulle yleisölle. Samalla kertaa osallistujille tarjoutui spontaani tilaisuus vierailla muutamassa jo asutussa huoneistossa – ihailemassa avaria ja valoisia huoneistoja sekä Vanhan-kaupunginlahdelle avautuvia näköaloja.

Suunnittelussa lähtökohtana valoisuusHehku on rakennusteknisesti koetelluin ratkaisuin to-teutettu betonielementtirunkoinen kerrostalo. Julki-sivuissa on paikalla muurattua punatiiltä sekä valkobeto-nielementtejä. Osa julkisivuista on graafista betonia. Kat-to on osin tasakatto ja osin sinkityllä pellillä päällystetty pulpettikatto.

Pääsuunnittelijana kohteessa toimi arkkitehti Ulla Saa-rinen. ATT:ssä kohdetta rakennutti projektipäällikkö Sei-di Kivisyrjä ja työmaavalvojana toimi Jorma Kekki. Kohde valmistui aikataulun mukaisesti elokuussa 2010.

–Asuntojen suunnittelun lähtökohtana on ollut asun-tojen valoisuus, läpihengittävyys ja avautuminen maise-maan. Avaruutta ja valoisuutta asuntoihin on saatu plaa-niratkaisulla, jossa olohuone ja ruokailutila muodosta-vat läpi rungon ulottuvan avoimen tilan. Suurten ikku-noiden matalalle ulottuvat alareunat tuovat valon tehok-kaasti keskelle runkoa ja tuovat tunteen, että upea maise-ma on asunnossa koko ajan läsnä, kertoo arkkitehti Ulla Saarinen asunnoista.

Saarinen haluaa nostaa esiin myös rakennuksen katto-kerroksessa olevat yhteistilat.

–Asukkaiden yhteiset kerho- ja saunatilat sijoittuvat ylimpään kattokerrokseen. Tiloista avautuvat näkymät kaupunkiin sekä merelle. Saunaosaston ja kerhotilan vä-liin sijoittuu suuri kattoterassi, joka avautuu samaan ai-kaan sekä itään merimaisemaan että länteen ilta-aurin-koon.

19

Poimintoja Hehkun asiakaspalautteesta”Asunto on tilavine keittiöineen ja kylpyhuone-sauna-osastoineen ja merinäköalaparvekkeineen todella viih-tyisä.”

”Kaiken kaikkiaan asunto on todella hyvä ja olemme tyy-tyväisiä siihen. Ympäristöstä: Alue on tosi kiva, mutta täällä päässä Arabianrantaa naapuritalot tulevat kyllä tosi lähelle – eli hieman liian tiiviisti rakennettu. Ja parkkipaikat on älyttömän ahtaita! No, kaikkea ei voi saada…”

”ATT:n toiminta on kaiken kaikkiaan ollut oikein hyvää.”

Tekijät:

Arkkitehti Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen OyRakennesuunnittelija Finnmap Consulting OyLVIA-suunnittelija LVI-suunnittelu Amplan OySähkösuunnittelija Sähkösuunnittelu Elbox OyTaiteilija Eeva Kaisa Berry ja Timo BerryPääurakoitsija Rakennustoimisto V. O. Mattila OyLVIA-urakoitsija Putkiwuorio OySähköurakoitsija Korson Sähkö-Yksikkö Oy

Asunto Oy Helsingin Hehkussa on 40 asuntoa, 5–7 kerrosta ja kolme porrashuonetta. Asuntojen keskipinta-ala on 78,7 m² (46,5 m²–124,5 m²). Huoneistotyyppejä Hehkussa on kaksioista perheasuntoihin. Ylimmässä kerroksessa on yksi kaksikerroksinen asunto.

20

Viikinmäkeen valmistui kysyttyjä asumisoikeusasuntoja

Marraskuussa Länsi-Viikinmäkeen, kukkulakaupunkiin valmistuneessa Helsingin Asumisoikeus Oy:n Helmisim-pukka -kohteessa kehitettiin kerrostaloasumista lähem-mäs pientaloasumista. Haasteen kohteen suunnittelulle antoi Lahdentien melu.

Viikinmäen maisema on jyrkkärinteisiä kallioita ja ala-via laaksoja. Alueelle on kaavoitettu omaleimainen kuk-kulakaupunki ja siellä on hienoja näköalapaikkoja. Kun-nostetut Vantaanjoen rannan ulkoilureitit ja uusi kävely-silta Vantaanjoen yli kutsuvat jo uusia asukkaita, joita on tulossa Viikinmäen alueelle noin 3 500.

Helmisimpukka on helmikuussa 2007 ratkaistun arkki-tehtikilpailun tulos. Kilpailussa oli erityistavoitteena ker-rostalon kehittäminen ja lähentäminen pientaloasumi-sen parhaisiin puoliin. Suunnittelu- ja tarjouskilpailussa kahden tontin voittajaksi valittiin Kirsti Sivén ja Asko Ta-kala Arkkitehdit Oy:n ehdotus, jota kiitettiin erityisesti onnistuneesta asuntosuunnittelusta.

Melu nujerrettiin hyvällä suunnittelullaHelmisimpukassa on yhteensä 56 asuntoa ja keskipin-ta-ala on 79,3 m². Asunnoista pääosa on perinteiseen ta-paan yksitasoisia kerrostaloasuntoja. Suuremmassa ra-kennuksessa on lisäksi kaksikerroksisia asuntoja. Pienem-mässä rakennuksessa on seitsemän kolmekerroksista ri-vitalomaista asuntoa sekä pienkerrostalotyyppinen osa. Kaikissa asunnoissa on huoneistokohtainen sauna sekä parveke tai asuntopiha tai molemmat.

Lahdentien melu on ohjannut kaavallista ratkaisua voi-makkaasti ja tämä asetti haasteita sekä rakennuksen että piha-alueen suunnittelulle. Lopputuloksena on kaikille asunnoille saatu ulko-oleskelutila hiljaiseen ilmansuun-taan, samoin kuin koko rakennuksen piha.

Melu on huomioitu myös julkisivujen rakenteessa ja valitussa ikkunatyypissä. Rakenneratkaisu on betoniele-menttirunko ja julkisivut ovat pääosin lämpörapattuja. Parvekkeiden taustaseinissä on puupaneeliverhous ja

21

lisäksi julkisivuissa on käytetty näkyvästi puukuvioista la-minaattia. Suuremmassa rakennuksessa on tasakatto ja rivitalomaisessa rakennusosassa on peltiverhottu pulpet-tikatto.

Kallioinen mäki hyödynnettiin tehokkaastiPääsuunnittelijana kohteessa toimi arkkitehti Kirsti Sivén ja pääurakoitsijana Skanska Talonrakennus Oy. ATT:ssä kohdetta rakennuttivat projektipäälliköt Seidi Kivisyr-jä ja Juhani Ristola. Työmaavalvojana toimi Risto Kivis-tö. Kohde valmistui aikataulun mukaisesti marraskuus-sa 2010. Pihojen istutusten viimeistelyä tehdään urakka-sopimuksen mukaisesti vielä keväällä 2011. Helmisimpu-kan pihapiiri kallioisella mäellä muodostuu kahdesta eri-laisesta osasta:

4–5 -kerroksisesta kerrostalosta ja kolmikerroksises-ta pienkerrostalosta, jossa on sekä kolmitasoisia rivitalo-asuntoja että kerrostaloasuntoja.

–Viikinmäen vaativalle maastolle luonteenomaiseen ta-paan kolmikerroksisen osan kohdalla on tasoeroa raitil-ta pihalle kerroksen verran. Tämä antoi mahdollisuuden sijoittaa kolmitasoisten rivitaloasuntojen pääsisäänkäyn-ti raitilta keskikerrokseen, jossa ovat keittiö ja olohuone. Kerrosta ylempänä ovat makuuhuoneet ja alimmassa ker-roksessa pihatasossa yksi huone sekä sauna-, kodinhoito- ja varastotilat. Asunnot avautuvat länteen ja itään. Par-vekkeita ja pihaterasseja on kumpaankin suuntaan, ker-too arkkitehti Kirsti Sivén kohteesta.

Tonttia kiertävä 4–5 –kerroksinen talo on Sivénin mu-

kaan Viikinmäen kukkulakaupungin asemakaavassa mas-siivinen.

–Pienipiirteisemmän ilmeen saavuttamiseksi pitkä mas-sa on jaoteltu parvekkein, syvennyksin ja materiaalivaih-doin jokaisen porrashuoneen kohdalta. Asunnot ovat pääosin kahteen suuntaan avautuvia ja kapean rungon ansiosta tilatehokkaita. Pihatasoon liittyy muutamia oma-pihaisia, kaksikerroksisia asuntoja.

Helmisimpukan julkisivut ovat kivisen kukkulakaupun-gin hengen mukaisia: pehmeänsävyisiä rappauspintoja, tehosteena puuta ja laminaattia sekä pihatason muureis-sa luonnonkiviverhouksia.

Poimintoja Helmisimpukan asiakaspalautteesta”Viihtyisä pieni kylä (+). Huoneistoon ei kuulu melua Lahden väylältä. (+). Voisiko tuon puhelimen kuuluvuu-den hoitaa kuntoon (-).”

”Palvelussa ei ollut valittamista millään tavoin. Hyvä-ar-vosana voisi paikoittain olla myös erittäin hyvä.”

”Kaikki toiminut joustavasti.””Rakennuttakaa vaan lisää kohtuuhintaisia aso-asuntoja.”

Tekijät:

Arkkitehti Kirsti Sivén ja Asko Takala Arkkitehdit OyRakennesuunnittelija Insinööritoimisto Kai Kakko OyLVIA-suunnittelija Insinööritoimisto Reijo Patronen OySähkösuunnittelija P. Kortelainen OyPääurakoitsija Skanska Talonrakennus OyLVIA-urakoitsija Putkiwuorio OySähköurakoitsija Amplit Oy

Helsingin Asumisoikeus Oy:lle marraskuun 2010 lopussa valmistuneessa kohteessa on 56 uutta asumisoikeusasuntoa. Helmisimpukka on uuden Länsi-Viikinmäen asuinalueen ensimmäisiä valmistuneita taloja.

22

Malmille valmistui näyttävä vuokratalo valmiiseen ympäristöön

Syyskuun lopussa valmistuneen Malmin Kiinteistöt Oy Ruotutorpan rakentamiseen toi haasteita radan lähei-syys. Täydennysrakentamisen etuina kohteessa on valmii-na asumisen viihtyisyyttä lisäävä vanha puusto.

Ruotutorppa on monellakin tapaa erityinen kohde. Ra-kenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti sillä on hyvin haas-tava rakennuspaikka radan vieressä. Junaradan tärinän takia koko rakennus laakeroitiin perustuksiensa päälle ja myös radan aiheuttama melu vaati erikoisratkaisuja.

Rakennuksen pihan puoleisissa julkisivuissa on käytet-ty käsittelemätöntä lehtikuusta, joka sään vaikutukses-ta harmaantuu eikä vaadi minkäänlaista pintakäsittelyä. Jokaisessa asunnossa on oma sauna, joten puu on läsnä myös huoneistojen sisäpuolella. Asuinhuoneiden lattiat ovat pyökkilaminaattia.

Asukkaat tyytyväisiä taloonRuotutorppa rakennettiin teknisesti vaikeaan paikkaan, mutta hienoon valmiiseen ympäristöön. Toisin kuin usein uudet kohteet talo näyttääkin siltä kuin se olisi ol-lut aina paikoillaan täysikasvuisen vanhan puuston ym-päröimänä.

–Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä taloonsa ja asukastoi-mikuntakin perustettiin heti muuton jälkeen, kertoo Malmin Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Rolf Lindfors.

Porrashuoneiden suuret lasipinnat avaavat esteettö-män näkymän ulkomaailmaan heti asunnon ovella. Si-sältä asunnot ovat selkeitä ja avaria.

Asuntojen parvekkeet polveilevat julkisivussa paikkaa vaihdellen ja tuovat elävyyttä pihanpuoleiseen julkisi-vuun. Radan suuntaan taas tiiliseinä kaarteineen näyt-täytyy rauhallisena ja vakaana ja kohoava räystäslinja len-nokkaana.

Hankkeessa lukuisia yksityiskohtiaUrakkakilpailu käytiin loppuvuodesta 2008 ja pääura-koitsijana toiminut Skanska Talonrakennus Oy aloitti työt tontilla huhtikuussa 2009. Tärinää eristävä perus-tus vaati erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta ja oli uutta hankkeen kokeneille tekijöillekin.

–Hanke koostui lukuisista yksityiskohdista, joiden rat-kaiseminen suunnitteluvaiheessa loi edellytykset laaduk-kaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Kun jokainen osa-puoli sitoutui noudattamaan annettuja ohjeita ja suun-

Malmin Kiinteistöt Oy Ruotutorppa sai uudet asukkaat syyskuun lopussa. Asuntoja neljäportaisessa uudisrakennuksessa on 62 kappaletta ja niiden keskipinta-ala on 75,2 m². Yksi asunnoista on kaksikerroksinen, 182 m² kokoinen ammatillinen perhekoti.

23

nitelmia, saatiin haluttu lopputulos. Kiitos hyvästä tulok-sesta kuuluu kaikille hankkeeseen osallistuneille, toteaa ATT:n projektipäällikkö Klaus Hamström.

Arkkitehti Kristiina Hannunkarin mukaan pihan puo-len julkisivuissa on käytetty sileäksi höylättyä vankkaa leh-tikuusipaneelia, jolle vapaasti sijoitettujen parvekkeiden metalli-/lasirakenteet sekä maantasokerroksen graniit-tiverhous tuovat vastapainoa. Kaikki asunnot avautuvat suojaiselle piha-alueelle, kuten myös kaikki yhtiön yhteis-tilat. Tontilla sijaitseva autokatos ja yhtiön huoltoraken-nus on osittain maisemoitu pihakumpujen sisään.

–Rakennusten punatiilestä muurattu selkäpuoli puo-lestaan muodostaa muurimaisen pinnan pohjoiseen pää-radan ja Malminkaaren suuntaan; rakennusten pyöristet-ty ulkokulma ja nousevat räystäslinjat merkitsevät raken-nukset urbaaniin radanvarsiympäristöön, korostaa Han-nunkari.

Poimintoja Ruotutorpan projektipalautteesta”Hanke onnistui kaikin puolin kokonaisuutena oikein hyvin, erityisesti julkisivujen vaativa detaljiikka.”

”Näyttävä vuokratalo.”

Tekijät:Arkkitehti Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja OyRakennesuunnittelija Finnmap Consulting OyLVIA-suunnittelija LVI-insinööritoimisto Helsingin Kartech OySähkösuunnittelija Sähköinsinööritoimisto Martti Mattila OyPääurakoitsija Skanska Talonrakennus OyLVIA-urakoitsija Uudenmaan LVI-talo OySähköurakoitsija Amplit Oy

Malmin Kiinteistöt Oy Ruotutorppa

24

Omistusasuntojen markkinatilanne oli hyvä vuonna 2010. Hidas talouskasvu piti korkotason alhaisena ja ku-luttajien luottamus oman taloutensa kehitykseen alkoi palautua työttömyyden vähentyessä. Mainitut tekijät, sa-moin kuin taantuman aikana vähentynyt omistusasunto-tuotanto, ylläpitivät asuntojen kysyntää.

Asuntotuotantotoimistolla oli myynnissä sekä vakiintu-neilla kysytyillä alueilla että uusilla täydennysrakentamis-alueilla sijaitsevia kohteita.

Hitas-asuntoihin runsaasti hakijoitaHyvillä paikoilla sijainneisiin kohtuuhintaisiin Hitas- asuntoihin oli hakijoita moninkertaisesti asuntojen mää-rään verrattuna. Esimerkiksi Vanhassakaupungissa sijait-sevan Asunto Oy Helsingin Viikinrannan ja Arabianran-nassa sijaitsevan Asunto Oy Helsingin Flooranaukion ky-syntä ylitti tarjonnan moninkertaisesti.

Asuntotuotantotoimisto vastasi odotettavissa olevaan kysyntään kehittämällä arvontamenettelyn, mikä takaa asiakkaiden tasapuolisen kohtelun riippumatta heidän mahdollisuuksistaan asioida asuntotuotantotoimistossa paikan päällä tai juuri silloin kun asunnot tulevat myyn-tiin.

Asuntomyynti oli jossakin määrin hitaampaa uusilla alueilla, joissa asuntotuotantotoimisto on ollut rakenta-misen päänavaajana, kuten Länsi-Viikinmäessä ja Alppi-kylässä. Asuntotuotantotoimistolla ei ollut vuoden aika-na valmista myymätöntä asuntokantaa.

Asumisoikeusjärjestelmään tuli toivottuja uudistuksiaAsumisoikeusjärjestelmä aiheutti julkista keskustelua pit-kin vuotta. Järjestelmää on kritisoitu muun muassa sen läpinäkymättömyyden, käyttövastikkeiden tasauksen ja asukkaiden heikkojen vaikutusmahdollisuuksien takia.

Asumisoikeuslakia muutettiinkin loppuvuodesta. Muu-toksella lisätään asukkaiden tiedonsaantia asumisoikeus-yhteisön taloudesta, kielletään hoitovastikkeiden tasaa-minen sekä lisätään viranomaisten valvontaoikeuksia. La-kimuutosta voidaan pitää tervetulleena, koska sen mu-kaiset menettelyt lisäävät järjestelmää kohtaan tunnetta-vaa luottamusta.

Omistus- ja asumisoikeusasuntojen markkinatilanne

Asukaskysely nosti esiin kehittämistarpeetAsuntotuotantotoimisto toteutti jo vakiintuneen käytän-nön mukaisen asukaskyselyn, jossa kysyttiin omistus- ja asumisoikeusasuntojen ostajien mielipidettä ostamas-taan asunnosta ja saamastaan palvelusta.

Kyselyn tuloksia voidaan pitää erittäin hyvinä. Proses-seissa on kuitenkin aina parantamisen varaa. Erityises-ti lisä- ja muutostyöprosessi ei ole aina vastannut ostaji-en toiveita kaikilta osin. Palautteen johdosta asuntotuo-tantotoimisto kokeili kolmessa Etelä-Hermannissa sijait-sevassa kohteessa internet-pohjaista asukasmuutostyöjär-jestelmää.

Kerrostaloasumisen monimuotoisuutta edistettiin ja vuoden aikana hyväksyttiin muun muassa autottoman korttelin, studioasuntojen ja työtilallisten kerrostalo-asuntojen suunnitelmat.

25

Uudisrakentamisen määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Siitä huolimatta MA-ohjelmassa asetetusta tavoitteesta saavutettiin vain 53 %, koska tuotantoon ei varattu tar-peellista määrää rakentamiskelpoisia tontteja. Rakenta-mista hidastavia tekijöitä olivat myös kunnallistekniikan rakentamisen ja esirakentamisen viiveet.

Toimintavuoden aikana käynnistettiin 799 asunnon rakennuttaminen yhteensä 14 eri kohteessa. Hallinta-muodoittain tuotanto jakaantui siten, että vuokra-asun-toja käynnistettiin 407, asumisoikeusasuntoja 236 ja hi-tas-omistusasuntoja 156.

Vuoden 2010 aikana valmistui kymmenen kohdetta, yhteensä 515 asuntoa. Valmistunut tuotanto jakautui hallintamuodoittain siten, että vuokra-asuntoja valmis-tui 324, asumisoikeusasuntoja 108 ja Hitas-asuntoja 83 kappaletta. Lisäksi valmistuivat perustukset 44 pientalol-le Ormuspeltoon.

Asiakaspalaute kertoo onnistumisestaAsuntotuotantotoimisto kerää järjestelmällisesti palau-tetta asukkailta ja asiakkailta kehittääkseen toimintaan-sa. Vuoden 2010 toiminnasta sekä kiinteistöyhtiöiltä että asunnonostajilta saatu palaute oli tähän saakka kerätyis-tä palautteista paras.

Urakkakilpailut onnistuivat hyvinVuoden aikana järjestettiin uudisrakennuskohteista 14 urakkakilpailua. Uudisrakentamisessa käytetyin urakka-muoto oli edelleen jaettu urakka, jossa LVISA-urakat on alistettu pääurakoitsijana toimivalle rakennusurakoitsi-jalle. Toiseksi käytetyin urakkamuoto oli kokonaisurak-ka. KVR-urakkaa käytettiin SR-kilpailun pohjalta kahdel-la Myllypuron puukaupungin aloituskorttelin tontilla.

Kaikille urakkakilpailuissa olleille hankkeille saatiin hintahyväksynnät, joten huolimatta varsinkin loppuvuo-den kuumenneesta suhdanteesta, urakkakilpailut onnis-tuvat kohtuullisen hyvin.

Energiatehokkuustavoitteet saavutettiinAsuntotuotantotoimisto ja rakennusvalvontavirasto aset-tivat toimintavuodella yhteisen tavoitteen: kaikista jäte-tyistä rakennuslupahakemuksista pitäisi vähintään 75 % olla energiatehokkuusluokkaa B.

Tavoite ylitettiin ja kaikista hankkeista yli 88 % kuului energiatehokkuusluokkaan B.

Myllypuron puukaupungin rakentaminen käynnistyiAsuntotuotantotoimisto käynnisti Myllypuron Kiinteis-töt Oy Mamsellimyllynkatu 1:n ja Helsingin Asumisoi-keus Oy Mamsellin yhteensä 85 asunnon rakentamisen Myllypuron puukaupunkiin.

Urakoitsijaksi valittiin SR-kilpailun perusteella Skans-ka Talonrakennus Oy. Rakennukset ovat puurakentei-sia pienkerros-, rivi- ja paritaloja Rakennusten energiate-hokkuusluokka on A.

Talousrikollisuuden torjuntatoimia tehostettiinATT otti käyttöön uusia talousrikollisuuden torjunnan keinoja ja esitti laajaa yhteistyötä rakennusalan terveh-dyttämiseksi.

Yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttämistä valvotaan tilaajavastuulain mukaisesti, mutta se ei ole onnistunut lopettamaan harmaata taloutta. ATT rajoittaa urakoiden ketjuttamista ja vaatii selvitykset yhteiskunnallisten vel-voitteiden suorittamisesta myös alaurakoitsijoiden osal-ta. Tehdyistä urakkasopimuksista ilmoitetaan veroviran-omaiselle.

Työmailla käydään tarkastamassa talousrikollisuuden torjuntatoimien käyttö. Talousrikollisuuden torjuntatoi-mien laiminlyönnit, kuten urakoiden sopimuksen vastai-nen ketjuttaminen ja henkilötunnisteiden puuttuminen on sanktioitu.

Koko rakennusala tulee saada toimimaan määrätietoi-sesti talousrikollisuuden poistamiseksi. Tätä varten toi-misto teki aloitteen asunto-, toimitila- ja rakennuttaja-liitto Raklille, että ATT:n menettelytapoja suositeltaisiin kaikkeen rakennuttamiseen.

Toimisto esitti myös Asumisen rahoitus- ja kehittämis-keskus ARA:lle, että sen rahoitusehtoihin otetaan tiu-kemmat ehdot harmaan talouden torjumiseksi. Rikolli-nen toiminta on tehtävä kannattamattomaksi ja myös ra-kennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE) on muutetta-va tukemaan tätä tavoitetta.

Uusia asuntoja rakennutettiin edellisvuotta enemmän

26

Toimintavuoden aikana käynnistettiin seitsemässä kau-pungin kiinteistöyhtiössä 1 045 asunnon peruskorjaus. Asunnot sijaitsevat yhdeksässä kohteessa.

Vuoden aikana valmistui viidentoista kohteen, 1 408 asunnon peruskorjaus. Tilaajina oli kymmenen eri kiin-teistöyhtiötä.

Urakkakilpailut toimivat hyvinPeruskorjauksessa urakkatarjouspyyntöihin saatiin keski-määrin 6,9 tarjousta tarjouspyyntöä kohden, joten urak-kakilpailu peruskorjaushankkeissa toimi selvästi parem-min kuin uudisrakennushankkeissa. Peruskorjaushank-keissa lähes kaikkien käynnistyvien kohteiden urakka-muotona käytettiin kokonaisurakkaa.

Käynnistyneiden peruskorjaushankkeiden keskimää-räiset korjauskustannukset olivat 778 e/asm2. Keskimää-räinen korjausaste oli 31,6 %. Normaalista käytöstä ja ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten osuus korjaus-kustannuksista oli keskimäärin 68,2 % ja teknisen ja / tai toiminnallisen laadun parantamisesta aiheutuvien kus-tannusten osuus oli 31,8 %.

Urakkakilpailut toimivat hyvin peruskorjaushankkeissa

Energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttavien toi-menpiteiden osuus rakennuskustannuksista oli keski-määrin 17,6 % (137 e/htm2). Peruskorjauksissa energia-tehokkuutta nostetaan lämmöneristyksen parantamisella ja muun muassa käyttämällä parasta saatavilla olevaa tek-niikkaa rakennusosissa, kuten ikkunoissa ja lämmöntal-teenottolaitteissa.

Rakentamisen laadun arvosana parantuiTuotteen laadulle ja laadunvarmistukselle asetetaan ta-voitteet urakkasopimuksessa. Urakoitsijat laativat laatu-suunnitelman rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen kuin urakkasopimus allekirjoitetaan.

Lopputuotteen laatu ja laatusuunnitelman noudatta-misen todentaminen arvioidaan vastaanottovaiheessa pi-dettävässä johdon katselmuksessa. Työnmaan laatusuun-nitelman noudattamisella on vahva korrelaatio loppu-tuotteen laatuun. Vuoden 2010 tuotannosta tehdyissä auditoinneissa saavutettiin edellisvuosia parempi raken-tamisen laadun arvosana.

PERUSKORJAUS 2001–2010

27

Tuottavuus

Vuonna 2010 tuottavuutta mittaava kokonaisindek-si oli 146 (134). Tuottavuus nousi, koska uudistuotan-non tuotantomäärät ovat kahtena viime vuonna nous-seet edellisiin vuosiin verrattuna eikä henkilöstön mää-rä ole lisääntynyt vastaavasti.

ATT:n tuottavuutta mitataan indeksillä, jossa otetaan huomioon uudis- ja korjausrakentamisen määrä sekä hallintomuoto, teknisen asiantuntijapalvelun kohtee-na oleva rakennuskanta ja henkilöstön määrä. Tuotta-vuus lasketaan uudis- ja korjausrakentamisen sekä tek-nisen asiantuntijapalvelun osatuottavuuksina. Uudis- ja korjausrakentamisessa otetaan huomioon sekä edel-lisen että kuluneen vuoden käynnistyneet hankkeet. Tuottavuuden kehitystä vuonna 2010 verrataan vuo-den 2007 indeksiin (=100).

Fallpakantielle rakennettiin uusia vuokra-asuntoja.

Kuva

: Si

rpa

Laan

inen

, Ar

rak

Arkk

iteh

dit

Oy.

TUOTTAVUUS 2001–2010

Uudistuotanto Peruskorjaus Tekniset asiantuntijat Kokonaistuottavuus

250,00

200,00

150,00

100,00

50,00

0,002001 20042002 2003 2005 2006 2007 2008 2009 2010

28

Talous ja rahoitus

ATT on nettobudjetoitu yksikkö, jolla on sitova toimin-takatetavoite. Vuoden 2010 toteutunut toimintakate oli 0,466 miljoonaa euroa (1,050 miljoonaa euroa), mikä oli noin 125 000 euroa enemmän kuin talousarviossa asetet-tu tavoite.

Asuntotuotantotoimiston tulot vuonna 2010 olivat 8,6 miljoonaa euroa (9,3 miljoonaa euroa). Toimiston käyt-tömenot olivat 8,1 miljoonaa euroa (8,2 miljoonaa eu-roa). Suurimmat menoerät olivat henkilöstökulut, raken-nushankkeiden rakennusaikaiset rahoituskulut ja palve-lujen ostot. Käynnistyneet vuokratalokohteet toteutet-tiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen eli ARAn myöntämillä korkotukilainoilla sekä Helsingin kaupun-gin primääri- ja tertiäärilainoilla. Erityisryhmille raken-nettaville asunnoille haettiin erityisryhmien investointi-avustusta.

Asumisoikeuskohteessa ostajat maksavat asumisoikeus-maksuina 15 % asunnon hankinta-arvosta. Lainoitettava osuus, 85 % hankinta-arvosta, rahoitettiin korkotukilai-nalla. Valtio myönsi vuoden 2010 aikana käynnistyneille vuokra- ja asumisoikeuskohteille 15 000 euron käynnis-

tysavustuksen asuntoa kohti. Käynnistysavustuksia myön-nettiin vuoden aikana ATT:n hankkeille yhteensä 10,6 miljoonaa euroa.

Perusparannuskohteiden rahoitukseen käytettiin kor-kotukilainoja, kiinteistöyhtiöiden omia varoja sekä eri-laisia avustuksia. Suunnittelu- ja kuntotutkimusavustuk-sia myönnettiin ATT:n hankkeille 108 000 euroa ja hissi-avustuksia 400 000 euroa.

Niille korkotukikohteille, joissa parannetaan erityis-ryhmien asunto-oloja, haettiin ARAsta erityisryhmien in-vestointiavustusta yhteensä 8,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 huhtikuusta alkaen käynnistyneille peruskorjaus-kohteille ARA myönsi korkeintaan 15 % suhdanneluon-teista energia-avustusta. Suhdanneluonteisia avustuksia myönnettiin vuoden aikana ATT:n hankkeille yhteensä 982 000 euroa.

Myytävä omistusasuntotuotanto rahoitettiin asuntojen ostajien maksamien 60 % kauppahintojen lisäksi asunto-osakeyhtiöiden yhtiölainoilla. Omistusasuntojen yhtiö-lainojen laina-ajaksi sovittiin 25 vuotta, joista kolme en-simmäistä vuotta ovat lyhennysvapaita. Koska käynnistet-

Fallpakantie Kuva: Sirpa Laaninen, Arrak Arkkitehdit Oy

29

Fallpakantie

Kuva

: M

arku

s Ku

usel

a, A

rrak

Ark

kite

hdit

Oy

tyjen omistusasuntojen kauppa oli vilkasta, osaomistus-kohteita ei käynnistetty.

Vuokra-, asumisoikeus- ja peruskorjauskohteiden kor-kotukilainat sekä myytävän omistusasuntotuotannon yh-tiölainat haetaan rahalaitoksilta kilpailuttamalla luoton-antajat. Vuoden 2010 aikana kilpailutettiin yhteensä noin 146 miljoonan euron suuruinen rahoitus. Tarjouksia saa-tiin hyvin ja lainakorot olivat alhaisella tasolla.

Vuoden 2010 aikana nostetuilla kiinteistöyhtiöiden omarahoituslainoilla oli kaupunginhallituksen myöntä-mä kaupungin omavelkainen takaus, mikä helpotti lai-natarjousten saamista.

Ympäristöministeriön poistettua peruskorjauksen kor-kotukilainoilta rakentamisvuoteen sidotut enimmäislai-namäärät, peruskorjauksen korkotukilainaa on myön-netty 80 % hankkeen hankinta-arvosta. Myös niille hank-keille, jotka on aloitettu ennen muutosta, on rakentamis-vaiheen päättyessä loppuhinnan vahvistamisen yhteydes-sä haettu ja saatu lisää korkotukilainaa 80 % asti.

Euroopan Neuvoston Kehityspankin (CEB) lainaVuoden 2009 alussa Helsingin kaupunki haki Euroopan Neuvoston Kehityspankilta (CEB) edullisen 100 miljoo-nan euron suuruisen lainan, jolla voidaan rahoittaa 50 % vuokratalo- tai perusparannuskohteen kokonaiskustan-nuksista. Lainaa myönnetään normaalein korkotukilai-naehdoin niille ATT:n hankkeille, joille kaupunki on rahoituskilpailutuksessa tehnyt halvimman tarjouksen. Vuoden 2010 loppuun mennessä lainaa oli myönnetty 59,3 miljoonaa euroa.

Malmin Kiinteistöt Oy Ruotutorppa

30

1/10

VUOKRA- JA ASUMISOIKEUSHANKKEIdEN KUSTANNUSKEHITYS

12 kk:n liukuvat keskiarvot v. 2001–2010

3 200

3 000

2 800

2 600

2 400

2 200

2 000

1 800

1 600

1 400

1 2001/01 1/02 1/051/041/03 1/06 1/07 1/08 1/09

Urakat Rakennuskustannukset Hankinta-arvot

e /

htm

2

1/10

SUHdANNETILANNE

Urakkatarjousten suhde RO-arvoihin; 12 kk:n liukuva keskiarvo

%

20

15

10

5

0

-5

-10

-15

-201/01 1/02 1/03 1/061/051/04 1/07 1/08 1/09

12kk keskiarvo

tojen kysyntää. Pääkaupunkiseudulla kysyntä ylitti tarjon-nan ja paineita rakentamiseen lisäsi vielä parin edellisen vuoden vähäinen tuotanto.

Rakennuttajan näkökulmasta pari edellistä vuotta oli ollut hyvää aikaa – tarjouksia oli saatu uudishankkeisiin-kin kohtuullisesti ja tarjoushinnat olivat alittaneet arvi-ot. Toimintavuonna tilanne muuttui jälleen haasteelli-semmaksi – rakennusliikkeet keskittyivät omaan tuotan-toonsa, tarjoushalukkuus pieneni ja urakkahinnat nousi-vat voimakkaasti.

Asuinrakennusten korjausrakentamisen määrää kasvoi vuonna 2010. Toimitilojen korjaus sen sijaan vähentyi ti-lojen ylitarjonnan ja kysynnän vähäisyyden vuoksi.

Asuinrakennusten korjausrakentamisen kehitykseen, urakoitsijoiden tarjoushalukkuuteen ja urakkahintoi-hin ei suhdannetilanteen vaihteluilla ole ollut yhtä suur-ta vaikutusta kuin uudisrakentamisessa. Syynä voitaneen pitää valtion avustuksia, viime vuosien alhaista korkota-soa ja myös sitä, että peruskorjaus perustuu urakkakilpai-luihin, joihin eivät pääosin gryndaukseen erikoistuneet urakoitsijat osallistu.

Lisäksi perusparannustarpeessa olevien asuinraken-nusten määrä on ollut kasvussa. 1960- ja 1970-luvuilla ra-kennettujen asuintalojen tekninen laatu halutaan nos-taa nykytasolle ja energiatehokkuutta halutaan parantaa. Energian hinnan nousu on saanut kiinteistöjen omistajat etsimään energiatehokkaampia vaihtoehtoja esimerkiksi lämmitysratkaisuihin. Pyrkimys kestävään kehitykseen ja tähän liittyvät arvomaailman muutokset kasvattavat asuk-kaiden vaatimustasoa.

Rapal Oy:n ylläpitämä asuinrakentamisen tarjoushin-taindeksi osoittaa, että urakkahinnat olivat joulukuussa 3,5 % edellisvuotta korkeammat. Tilastokeskuksen ra-kennuskustannusten panoshintoja mittaava rakennus-kustannusindeksi nousi joulukuussa 2,6 % edellisen vuo-den joulukuusta. Suurimpana nousun aiheuttajana on ollut rakennustarvikkeiden hinnan nousu.

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa ei vielä ole ollut suuria ongelmia ulkomaisen työvoiman lisäännyt-tyä. RT:n jäsenkyselyn mukaan pääkaupunkiseudun ta-lonrakennusalalla työskentelevien ulkomaalaisten osuus työntekijöistä on jo 26 %, peruskorjaustyömailla prosent-tiluku on vieläkin suurempi.

Rakentamisen kustannukset

Rakentamisen yleinen kehitysTalonrakentamisen taantuma jäi arvioitua lyhyemmäksi. Asuntorakentaminen kääntyi nousuun vuoden 2009 syk-syllä vuotta aikaisemmin tapahtuneen vapaarahoitteisen tuotannon pysähtymisen jälkeen.

Asuntotuotanto lisääntyi vuonna 2010 noin 30 % val-tion elvytystoimien avustuksella, kun niin sanotun väli-mallin hankkeita saatiin nopeasti käynnistettyä jo aiem-min myönnetyillä rakennusluvilla.

Matala korkotaso ja kuluttajien hyvä luottamus talou-tensa kehittymiseen lisäsi myös vapaarahoitteisten asun-

31

neen tarjouksen ja toiseksi halvemman tarjouksen ero on kasvanut. Uudishankkeiden rakennusurakassa tarjousha-jonta oli keskimäärin 5,2 %.

Korjausrakentamisen erilaisuudesta kertoo sekin, että peruskorjaushankkeissa rakennusurakoitsijoiden tarjous-halukkuus parani vuonna 2009 ja edelleen myös vuonna 2010, jolloin ATT järjesti kahdeksan peruskorjaushank-keen urakkakilpailun. Näissä saatiin keskimäärin 6,9 ra-kennus- tai kokonaisurakan tarjousta / kilpailu.

Suhdannetilanteen muututtua kääntyivät urakkatarjo-ushinnat nousuun jo vuoden 2009 lopulla. Vuonna 2010 uudishankkeiden urakkatarjoushinnat ylittivät suhdan-nekorjatut rakennusosapohjaiset urakka-arviot keski-määrin 4,0 %, muutamassa hankkeessa ylitys oli jopa yli 10 %. Vuonna 2009 tarjoushinnat olivat alittaneet arviot keskimäärin 6,2 % ja vuonna 2008 jopa 12 %.

Kaikille vuokra- ja asumisoikeusasunnoille saatiin kui-tenkin ARA:n hintapäätös. Ainoastaan kahden myytävän kohteen käynnistymistä päätettiin lykätä korkean hinnan vuoksi.

Peruskorjaushankkeiden urakkakilpailut onnistuivat sen sijaan hyvin. Tarjoushinnat alittivat arviot peräti 14,0 %. Tarjoushajonta oli kuitenkin poikkeuksellisen suurta, keskimäärin 17 %.

Uudishankkeiden kustannuskehitysVuonna 2010 käynnistettyjen normaalituotantoon luetta-vien vuokra- ja asumisoikeushankkeiden (11 kpl) kustan-nukset olivat keskimäärin seuraavat:• urakat 2542e/asm2 • rakennuskustannukset 2801e/asm2 • hankinta-arvo 3121e/asm2

Keskimääräiset rakennuskustannukset nousivat vuo-dessa 480 e/asm2 eli 20,7 % ja hankinta-arvo 597 e/asm2 eli 23,7 %. Suurimpana tekijänä kustannusten voimak-kaaseen nousuun voidaan pitää suhdannetilannetta.

Tuotantokustannukset eivät ole nousseet näin jyrkästi, vaikka rakennustarvikkeiden hinnat ovatkin nousseet ja niiden saatavuudessa on ollut ongelmia, mutta volyymin kasvaessa ja kilpailun vähentyessä urakoitsijat ovat nosta-neet katettaan.

Urakat 81,7 % Lämpökuvaus ja tiiveysmittaus 0,0 % Suunnittelu 2,4 %

Rakennuttaminen + rahoitus 5,3 % Autopaikoitus 8,7 %

Maapohjakustannukset 0,7 % Kunnallistekniset liittymismaksut 1,0 % Alueelliset liittymismaksut 0,2 %

Hankintahinnan jakautuminen

Esimerkkikohteena Jakomäen Kiinteistöt Oy / Hevosmiehenkatu 13

81,7 %

1,0 %0,2 %

8,7 %

5,3 %

0,0 %2,4 %

0,7 %

Urakkakilpailuissa eroja uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissaVuonna 2010 asuntotuotantotoimiston uudisrakenta-misen ohjelmassa oli kolme neuvottelu-urakkaa ja kym-menen urakkakilpailua. Tarjoukset saatiin kaikkiaan 15 hankkeen urakoista.

Pääkaupunkiseudun asuntotuotannon lievä ylikuu-mentuminen näkyi tarjoushintojen voimakkaana nousu-na ja tarjoushalukkuuden laskuna, kun rakennusliikkeet keskittyivät omien hankkeidensa rakentamiseen. Keski-määrin rakennusurakan tarjouksia saatiin vain 1,6 kpl / kilpailu. Edellisen kerran yhtä vähän tarjouksia saatiin korkeasuhdanteen aikana vuonna 2007. Myös LVI- ja sähköurakkatarjouksia saatiin pitkän aikavälin tasoa vä-hemmän, vain 5 kpl / kilpailu. Urakoitsijoiden hyvää työ-tilannetta kuvastaa myös tarjoushajonnan kasvu eli voitta-