ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2010ulosottolaitoksen toimintakertomus 2010 1 esipuhe...
TRANSCRIPT
Ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2010
SISÄLLYSLUETTELO ULOSOTTOLAITOS 2010 sivu 1 ESIPUHE 1 2 JOHDON KATSAUS 2 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3
3.1 Yleistä 3 3.2 Vaikuttavuus 3
4 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO 4 4.1 Tehtävät 4 4.2 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen 4 4.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen vuonna 2010 8 4.4 Toimintamenot 8 5 ULOSOTTOVIRASTOT 8 5.1 Vaikuttavuus 8 5.2 Tuotokset ja laadunhallinta vuonna 2010 10 5.3 Ulosoton toiminnallinen tehokkuus 14 5.3.1 Numeeriset tavoitteet 14 5.3.2 Toimenpiteitä tuloksen saavuttamiseksi 15 5.3.3 Laatutavoitteet 17 5.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen vuonna 2010 17 5.5 Ulosottovirastojen toimintamenot ja maksutulot 18 5.6 Tarmo, työajan seuranta ja kustannuslaskenta 20 5.7 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuman muodostaminen 21 LIITTEET
1 Kartta ulosottovirastojen toimialueista 2 Ulosottovalituksia käsittelevät käräjäoikeudet ja niiden toimialueet 3 Luonnolliset henkilöt velallisina vuoden 2010 lopussa 4 Ulosottoon saapuneet asiat ja saamiset vuodesta 1996 5 Ulosottoon saapuneiden asioiden ja rahasaamisten jakauma vuonna 2010 6 Käsittelyaikoja, velalliset ja asiat ulosotossa yhtäjaksoisesti 31.12.2010 7 Onnistunut perintä, vaihtoehtoiset laskentatavat 8 Ulosottolaitoksen henkilöstötilinpäätös vuonna 2010 9 Sairauspoissaolot 10 Henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin vuonna 2010 11 Saapuneet asiat suhteutettuna henkilöstöön 12 Ulosottovirastojen menot ja kustannukset vuonna 2010 13 Ulosottovirastojen tulostavoitteet vuonna 2010 ja niiden toteutuminen
ULOSOTTOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2010
1 ESIPUHE
Ulosottolaitos on vuoden 2010 alusta lukien koostunut Valtakunnanvoudinvirastosta ja sen alaisista 22 paikallisesta ulosottovirastosta. Ulosottolaitos kuuluu oikeusministeri-ön hallinnonalaan.
Tämä toimintakertomus kuvaa ulosottolaitoksen toimintaympäristöä, suoritteita, tulok-sellisuutta ja vaikuttavuutta. Sen tilastotiedot perustuvat suurimmaksi osaksi aiemmin oikeusministeriön ja nykyisin Valtakunnanvoudinviraston julkaisemaan ulosottotoi-men tilastojulkaisuun.
2 JOHDON KATSAUS
Ulosottotoimessa on toteutettu suuria uudistuksia 2000-luvun ensimmäisellä vuosi-kymmenellä. Lainsäädäntö, organisaatio, tietojärjestelmät ja palkkausjärjestelmät on uusittu. Työnkulkuja ja henkilöstön tietotaidon tasoa on parannettu. Samaan aikaan ulosottolaitoksen työntekijöiden määrä on vähentynyt tuntuvasti.
Ulosoton kenttätyötä koskevat suuret uudistukset valmistuivat vuoden 2008 alusta, jol-loin uusittu ulosottokaari tuli voimaan ja paikallisorganisaatio sai nykyiset 22 ulosot-tovirastoaan (liite 1).
Organisaation viimeinen suurempi uudistus koettiin vuoden 2010 alusta; ulosoton vä-liportaana toimineista lääninhallituksista ja oikeusministeriön ulosottoyksiköstä luo-vuttiin, ja perustettiin uusi keskushallintoviranomainen, Valtakunnanvoudinvirasto. Alueellistamisratkaisu toi viraston päätoimipaikan Turkuun. Viraston käynnistäminen ja toiminnan suunnittelu työllisti ulosoton hallintoa paljon myös vuonna 2010. Voi-daan sanoa, että kaikkien näiden uudistusten myötä ulosotto astui vuonna 2010 uuteen aikakauteen.
2
OIKEUSMINISTERIÖ
VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO
HallintoyksikköKehittämis- ja ohjausyksikkö
Oikeudellinenyksikkö
Etelä-Karjala
Etelä-Pohjanmaa
Keski-Pohjanmaaja Pohjanmaa
Etelä-Savo
Keski-Suomi
Kymenlaakso
Kainuu
Lappi
Helsinki
Itä- ja Keski-Uusimaa
Kanta-Häme
Pirkanmaa
Länsi-Pohja
Pohjois-Karjala
Päijät-Häme
Pohjois-Savo
Raahen seutu
Länsi-Uusimaa
Oulun seutu
Satakunta
Ahvenanmaan mkv
ULOSOTTOVIRASTOT
Varsinais-Suomi
Valtakunnanvoudinvirasto on hallintovirasto, eikä sillä ole lainkäyttövaltaa. Ulosoton organisaatio voidaan siten nähdä yhtäältä hallinnollisena organisaationa, joka kaksi-portaisena koostuu Valtakunnanvoudinvirastosta ja sen alaisista ulosottovirastoista. Toisaalta ulosotto on lainkäyttöorganisaatio, jossa ulosoton muutoksenhakutie kulkee käräjäoikeuksiin (14), hovioikeuksiin ja korkeimpaan oikeuteen. Yleiset tuomioistui-met toimivat ulosotossa muutoksenhakuviranomaisina (liite 2).
Yhteiskunnallisessa ohjauksessa maan ylimpien elimien harjoittama yhteiskuntapoli-tiikka täsmentyy oikeusministeriön alueella oikeuspolitiikaksi ja oikeuslaitoksessa oi-keusturvapolitiikaksi. Laajassa mielessä se käsittää myös maksuhäiriöpolitiikan, joka pyrkii tehokkaaseen perintään ja sisältää myös talousrikostorjunnan tehtäviä, ylivel-kaantuneitten uuteen alkuun auttamisen ja perinnän kulutason pitämisen kohtuullisena.
Vuosi 2010 merkitsi alhaisen korkotason ja kotitalouksien korkean velkaantumisasteen yhdistelmää tilanteessa, jossa taloudellinen laskusuhdanne finanssikriisin seurauksena alkoi kääntyä taas nousuun. Riskitekijänä tilanteessa on korkotason nousu korkean velkaantumisasteen vallitessa.
Ulosottotoimen tilastoissa näkyi voimakas euromääräisen tuloksen kasvu, mikä selit-tynee monen eri tekijän avulla. Useat uudistukset ovat tehostaneet toimintaa niin ulos-mittauksissa kuin realisoinnissakin. Uudistusten tulokset näkyvät näin käytännön toi-minnassa. Tavoitteiden ja käytäntöjen viemisessä ulosottopiireihin on koulutuksella ja tarkastustoiminnalla keskeinen rooli.
Ulosottomenettelyn onnistumista oikeuden toteuttajana ja asianmukaisena menettelynä on vaikeampi mitata. Ulosottovalitusten ja kantelujen määrät ovat pysyneet jotakuinkin ennallaan. Ulosoton muutoksenhakufrekvenssi on alhainen asiamääriin ja toimitusten määriin verrattuna. Muutoksenhaku johtaa harvoin toimenpiteen kumoamiseen. Kante-lut eivät useimmiten anna aihetta toimenpiteisiin. Näin tarkastellen oikeusturvassa ei näyttäisi olevan huolestuttavia puutteita. Muutoksenhakuportaiden määrä on ulosotos-
3sa varsin riittävä: itseoikaisumahdollisuuden jälkeen käytettävissä on vielä kolme muutoksenhakuastetta.
3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3. 1 Yleistä
Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuo-den aikana ja ylittää edellisen laman tason. Kotitalouksien velkaantumisasteen mittari-na käytetään maksamatta olevan velkamäärän eli luottokannan osuutta kotitalouksien kaikista käytettävissä olevista tuloista vuodessa. Kuluttajien suuret velat ovat useimmi-ten asuntovelkoja. Ongelmiksi ne muodostuvat silloin, jos velallisen olosuhteet muut-tuvat esimerkiksi sairauden tai työttömyyden vuoksi. Usein ongelmat syntyvät myös pikavipeistä ja useista eri lähteistä otetuista lainoista. Käräjäoikeuksiin saapuneiden velkomuskanteiden määrä on laskenut edellisestä vuo-desta, mutta on edelleen huomattavasti aikaisempia vuosia korkeampi. Myös konkurs-sihakemusten määrä on laskenut. Sen sijaan yksityishenkilöiden velkajärjestely- ja yri-tyssaneeraushakemusten määrä on lisääntynyt.
Suomen Asiakastiedon keräämien tietojen mukaan vuonna 2010 niiden yksityisten henkilöiden määrä, joilla on maksuhäiriömerkintöjä, oli 319 000 ja yritysten määrä 45 000. Määrät lisääntyivät edellisestä vuodesta. Vuonna 2010 annettiin runsaat 254 000 uutta velkomustuomiota, joista 234 000 yksityisille henkilöille. Yksityishen-kilöiden tuomioista lähes 60 % annettiin tili- ja kertaluotoista ja rahoitussaatavista yleensä ja 18 % luokittelemattomista saatavista. Näiden saatavalajien määrät nousivat edellisestä vuodesta. Myös varattomaksi todettujen velallisten ja asioiden määrä ulos-otossa lisääntyi.
Vaikka bruttokansantuote on kääntynyt lievään nousuun, työttömyys on pysynyt edel-leen korkeana. Tilastokeskuksen tietojen mukaan työttömyysaste oli vuonna 2010 kes-kimäärin 8,4 % (v. 2009 8,2 %). Taloudellisen tilanteen heikkeneminen näkyy pienellä viiveellä. Ulosotossa taantuma näkyy rekisteröityjen velallisten, asioiden ja saatava-määrien lisääntymisenä. Ulosottovirastojen hyvän toimintakyvyn seurauksena vuoden lopussa ulosotossa olevien velallisten lukumäärä on hiukan laskenut.
3.2 Vaikuttavuus
Maksuhäiriöpolitiikan toimintaohjelmaan on koottu ne oikeuspoliittiset keinot, joiden tavoitteena on maksuvelvoitteiden tehokas täytäntöönpano ja velkaantumisesta aiheu-tuvien ongelmien ja kustannusten hallinta. Keskeisimpiä vaikuttamiskeinoja ovat lain-säädäntö, organisaatioiden ja työnkulkujen kehittäminen sekä ennalta estävä työ. Maksuhäiriöpolitiikan pitkän aikavälin tärkeimmät yhteiskunnalliset vaikuttavuusta-voitteet ovat:
- rekisteröitävien maksuhäiriöiden ennalta ehkäiseminen - luottotappioiden torjuminen - velkaongelmista ja ylivelkaantumisesta selviämisen edistäminen - harmaan talouden ja väärinkäytösten torjuminen - perintäkustannusten pitäminen kohtuullisina.
4Velkaongelmista selviämistä on viime vuosina pyritty edistämään monin lainsäädän-töuudistuksin. Ulosotto- ja luottotietolainsäädäntö on uudistettu ja yksityishenkilön velkajärjestelylakia ja yrityssaneerauslakia on muutettu. Velallisen uuteen alkuun aut-tamisen edistämiseksi on alennettu palkan ja eläkkeen ulosmittauksen yhteydessä val-tiolle tulevia ulosottomaksuja, nostettu velallisen suojaosuutta, lisätty vapaakuukausia sekä säädetty luonnollisia henkilöitä koskeva saatavien määräaikaisuus. Tiedot van-hentuneista veloista poistetaan välittömästi luottotietorekisteristä. Yksityishenkilön velkajärjestelyn maksusuunnitelman kestoaikaa on lyhennetty, siten että sen kesto on yleensä kolme vuotta. Yrityssaneeraukseen hakeutumista on pyritty nopeuttamaan yri-tysten toiminnan turvaamiseksi. Myös pikaluottojen markkinointia ja myöntämisiä on pyritty rajoittamaan.
4 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO 4.1 Tehtävät Valtakunnanvoudinvirasto aloitti toimintansa vuoden 2010 alusta päätoimipaikkanaan Turku. Viraston henkilöstöä on myös Helsingissä, Mikkelissä ja Hämeenlinnassa. Vi-raston tehtävänä on muun muassa huolehtia ulosottolaitoksen toimintaedellytyksistä, kehittää ulosottotoimea oikeusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti sekä avustaa oikeusministeriötä strategisessa suunnittelussa, talousarvion valmistelussa ja lainvalmistelussa. Virasto ylläpitää ja kehittää ulosottolaitoksen käytössä olevia tie-tojärjestelmiä, ratkaisee sille kuuluvat ulosottoviranomaisten toimintaa koskevat kante-lut ja korvausvaatimukset ja kehittää ulosottotoimen hallinnon kansainvälistä yhteis-työtä.
4.2 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2010 Viraston tulostavoitteena oli toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen. Vi-raston työjärjestys vahvistettiin tammikuussa 2010. Toiminta neljällä eri paikkakunnal-la vaikeuttaa jossain määrin tehtävien tehokasta hoitamista ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Valtakunnanvoudinviraston tehtävänä oli selvittää ulosottolaitoksen toimipaikka-verkoston kehittämisen tarve ottamalla huomioon palvelujen alueellinen ja kielellinen saatavuus sekä oikeushallinnon toimitilakonsepti. Valtakunnanvoudinviraston asettaman työryhmän mietintö valmistui joulukuussa 2010. Työryhmä esitti, että ny-kyisten 179 toimipaikan asemesta tulevaisuudessa olisi 54 toimipaikkaa, joissa kaikis-sa olisi henkilökuntaa. Lakkautettavaksi esitetyistä 125 sivutoimipaikasta 70:ssä työs-kentelee 210 henkilöä. Ulosottovirastoissa on kaikkiaan 1 337 virkaa. Muut lakkautet-tavaksi esitetyt 55 toimipaikkaa ovat niin sanottuja päivystystoimipaikkoja. Toimi-paikkojen korvaamista yhteispalvelupisteillä ei esitetty. Mietinnöstä on pyydetty lau-suntoja. Tämän jälkeen Valtakunnanvoudinvirasto tekee esityksen oikeusministeriölle, joka päättää toimipaikoista asetuksellaan. Valtakunnanvoudinviraston tehtävänä oli valmistella erikoisperinnän laajentaminen koko maahan yhteistyössä oikeusministeriön kanssa (Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämisek-si vuosina 2010 - 2011, 17.12.2009). Harmaan talouden torjumiseksi pyritään entises-tään edistämään sidosryhmäyhteistyötä eri viranomaisten kesken (veroviranomaiset, poliisi, tulli, konkurssiasiamies, syyttäjä). Tehtävää valmistelleen Valtakunnanvoudin-viraston asettaman työryhmän mietintö valmistui lokakuussa 2010. Mietinnöstä anne-
5 tuista lausunnoista on valmistunut myös yhteenveto. Ehdotuksen mukaan 22 ulosotto-virastosta muodostetaan kuusi erikoisperintäaluetta, joille kullekin määrätään keskus-paikka. Erikoisperintätehtävään valitut henkilöt kuuluvat keskuspaikan viranhaltijoi-hin. Valtakunnanvoudinvirasto vahvistaa erikoisperintäalueet sekä niiden henkilöstön määrän ja rakenteen. Valtakunnanvoudinviraston tavoitteena oli tarkistaa ulosottohenkilöstön mitoitusperus-teet osana tuottavuutta ja selvittää, millaista tietotuotantoa virastoilta edellytetään. Täs-sä tarkoituksessa Valtakunnanvoudinvirasto asetti 2.8.2010 työryhmän, jonka tehtävä-nä on selvittää ulosottolaitoksen nykyinen tietotuotannon, raportoinnin ja tilastoin-nin tarve sekä tehdä ehdotus niiden kehittämiseksi. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus tuottaa nykyään runsaat 60 ja Valtakunnan-voudinvirastossa käytettävissä olevat raportit kuvaavat tilannetta koko maassa tai ne ovat virastokohtaisia. Ulosottovirastot saavat käyttöönsä raportteja, joissa tilastot ovat kihlakunnanulosottomieskohtaisia. Työryhmän määräaika päättyy 31.3.2011
Julkisten saatavien sähköinen hakeminen on valmistella. Järjestelmä on ollut koe-käytössä oikeusrekisterikeskuksen (ORK) ja Valtion henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) kanssa. Saadut kokemukset ovat myönteisiä. Toiminta on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2011 alkupuolella. Riidattomien yksityisoikeudellisten saatavien sähköisen asioinnin valmistelu jatkuu.
Ulosoton toimintaa ja työmenetelmiä kehitetään erityisesti toiminnan yhdenmukaista-miseksi. Keinoina ovat koulutus, tulosohjaus ja vuotuiset kehityskeskustelut, tarkas-tustoiminta, viestintä sekä sidosryhmäyhteistyö. Sidosryhmäyhteistyö on jatkunut talousrikollisuuden torjuntaan liittyen eri viranomais-ten kesken ja verottajan kanssa laajemminkin. Yhteisistä hankkeista ja menettelyta-voista on neuvoteltu Kelan, perimistoimistojen, Finanssialan keskusliiton, pankkien, vakuutusyhtiöiden, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Luottokunnan kanssa.
Johtamiskoulutus ja yhtenäistävä koulutus olivat vuonna 2010 järjestettyjen koulu-tusten painopistealueita.
Johtamisen erikoisammattitutkintoon johtava vuonna 2009 alkanut Ulosoton JET-koulutusohjelma jatkui. Kihlakunnanvoudeille ja toimiston esimiehille järjestettiin kaksipäiväinen johtamiskoulutus. Kihlakunnanvoutien vuosittaiset neuvottelupäivät pidettiin Turussa. Ulosoton henkilöstöllä on ollut mahdollisuus ilmoittautua myös oi-keusministeriön järjestämään lähiesimieskoulutukseen.
Yhtenäistävänä koulutuksena kihlakunnanulosottomiehille ja toimistohenkilöstölle jär-jestettiin ulosottokurssit, joiden tavoitteena on luoda henkilöstölle valmiudet toimia muuttuneessa ja monimuotoisessa toimintaympäristössä. Kihlakunnanulosottomiehille annettiin lisäksi tietojärjestelmäkoulutusta.
Ulosottohenkilöstön erikoistumista ja vaativan perinnän osaamista edistettiin kirjanpi-don ja liiketalouden koulutusohjelmilla sekä tiedonhankinnan ja prosessinhallinnan koulutuksella. Lisäksi toteutettiin teemakoulutukset arkistovastuuhenkilöille ja perin-nän tuen toimistohenkilöstölle. Ruotsinkieliselle henkilöstölle annettiin koulutusta ajankohtaisista asioista heidän omalla äidinkielellään kaksipäiväisessä seminaarissa.
6Myös kihlakunnanulosottomiesten tietojärjestelmäkoulutusta järjestettiin ruotsin kie-lellä.
Kihlakunnanvoutien rekrytointia tukevan, ensisijaisesti ulosotto-organisaation ulkopuoli-sille ja ylemmän oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneille juristeille suunnatun ulosoton koulutus- ja harjoittelujärjestelmän (Voutiakatemian) toinen vuosikurssi saatiin päätökseen. Harjoittelun suorittaneista 20 henkilöstä 16 on sijoittunut ulosottolaitoksen palvelukseen.
Valtakunnanvoudinviraston järjestämä ulosottohenkilöstön koulutus vuonna 2010 : Kihlakunnanvoudit 547 koulutuspäivää Kihlakunnanulosottomiehet 682 koulutuspäivää Toimistohenkilöstö 506 koulutuspäivää Apulaisvoutiharjoittelijat 20 koulutuspäivää Yhteensä 1755 koulutuspäivää Myös Valtakunnanvoudinviraston oma henkilöstö on osallistunut em. koulutustilai-suuksiin siinä määrin kuin on ollut tarkoituksenmukaista.
Valtakunnanvoudinvirasto asetti 6.9.2010 koulutuksen yhteistyöryhmän, jonka teh- tävänä on ulosottovirastojen henkilöstön koulutuksen suunnittelu ja koulutusjärjestel- män kehittäminen. Valtakunnanvoudinvirasto laatii virastolle henkilöstösuunnitelmaa. Työryhmän tulee myös selvittää mahdollisuudet laajentaa henkilöstösuunnitelma vastaisuudessa koko ulosottolaitosta koskevaksi. Työryhmän määräaika päättyy 15.10.2011. Valtakunnanvoudinvirasto käynnisti vuonna 2010 ulosottolaitosta koskevan sisäisen
ja ulkoisen viestinnän suunnittelun, toteutuksen ja seurannan.
Viestintäsuunnitelmassa kartoitettiin ulosoton organisaatioiden tehtävät sekä niihin liittyvät viestintävastuut. Suunnitelmaan kirjattiin oikeusministeriön, Valtakunnan-voudinviraston ja ulosottovirastojen roolit ulosoton viestijöinä.
Uuden viraston toiminnan käynnistämiseen liittyen Valtakunnanvoudinviraston sisäi-sen viestinnän toimivuuden edistäminen oli eräs vuoden 2010 tärkeimmistä painopis-tealuista, sillä viraston virkamiehet tekevät työtä hajautetussa organisaatiossa neljällä paikkakunnalla. Sisäinen viestintä käsittää myös hallinnonalan sisäisen viestinnän ulosottovirastojen suuntaan. Tässä työssä on hyödynnetty mm. hallinnonalan in-tranetia.
Ulkoiseen viestintään liittyen Valtakunnanvoudinvirasto perusti mm. omat verkkosivut sekä aloitti ulosottolaitosta kuvaavan ulkoisen tiedotustoiminnan. Ulkoisen viestinnän kohderyhmänä viestintäsuunnitelmaan kirjattiin myös ulosoton sidosryhmät, mikä lii-tetään osana laajempaan sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen.
Valtakunnanvoudinvirasto toimitti vuositarkastuksen kaikissa 22 ulosottovirastossa vuonna 2010. Tarkastukset perustuivat yhtenäiseen tarkastussuunnitelmaan, joka ja-kautui perus- ja teemaosuuteen. Perusosa käsitti kirjanpidon ja rahaliikenteen sekä tuloksellisuuden tarkastelua. Tee-maosuudessa käytiin läpi viraston toimintaa ja tulostavoitteiden toteutumista viraston
7käytännön toiminnassa, koska käytettävissä oli edellisvuosia laajemmin virasto- ja rootelikohtaisia tietoja. Perusosan tarkastushavainnoista voidaan todeta, että lähes kaikki virastot olivat laati-neet vähimmäisvaatimukset täyttävät sisäisen valvonnan ohjeet. Ulosoton asiakasvaro-jen kirjanpitoa koskevien asioiden hoito on asianmukaista, ja sen taso on parantunut viime vuosina. Asiakirjahallinnossa ja kirjaamisessa oli sekä virastojen välillä että vi-rastojen sisällä huomattavia eroja. Erot johtuvat osittain hajautetusta organisaatiosta sekä siitä johtuvasta töiden järjestämisestä ja resurssien kohdentamisesta. Kirjaaminen sinänsä oli useimmissa virastoissa joutuisaa. Ruuhkahuippuina, kuten syksyllä ennen veronpalautusten maksamista, perinnän tuesta ja muista toiminnoista on jouduttu oh-jaamaan lisähenkilöstöä kirjaamiseen. Tulossopimukset oli virastoissa käsitelty henki-löstön kanssa riittävän laajasti ja toiminnan tuloksellisuuden seuranta oli järjestetty. Virastojen yleinen tuloksellisuus ja perintätulokset olivat hyvät, vaikka sekä virastojen välillä että virastojen sisällä oli suuria eroja. Tuloksellisuustarkastelun painopisteenä oli asioiden käsittelyn joutuisuus ja etupainotteisuus.
Teema-alueen osalta voidaan todeta, että virastot pyrkivät yhtenäistämään käytäntöjä ja toteuttamaan tulostavoitteiden mukaista toimintaa, vaikka se ei vielä ole onnistunut kaikkialla käytännössä. Vanha toimipaikka-ajattelu heijastuu edelleen erilaisina toi-mintamalleina eri tehtävien hoitamisessa ja organisoinnissa sekä koko maassa että vi-rastojen sisällä. Kihlakunnanulosottomiesten osalta suurimmat puutteet löytyvät do-kumentoinnissa ja suhtautumisessa vaativaan perintään. Rootelien hoito oli yleisesti tyydyttävää, vaikkakin yksittäisissä rooteleissa on edelleen työnhallintaongelmia. Use-assa ulosottovirastossa oli aloitettu kihlakunnanulosottomiesten perintäryhmäkokeilu-ja. Ensikokemukset olivat positiivisia erityisesti työssä viihtymisen kannalta. Valtakunnanvoudinviraston tehtäviin kuuluvat muun muassa yleinen neuvonta ja asiakaspalvelu, kantelujen tutkiminen, kansalaiskirjeisiin vastaaminen, vahingon-korvausasiat sekä hallinnollisessa menettelyssä että tuomioistuimissa, valtion puheval-lan käyttö ulosottovalitusten oikeudenkäyntikuluasioissa ja lupien myöntäminen tieto-järjestelmähakijoille. Ensimmäisen toimintavuoden aikana virasto: - käsitteli 51 kantelua - käsitteli 42 hallinnollista vahingonkorvausvaatimusta - hoiti 12 vahingonkorvausvaatimusta tuomioistuimessa - antoi 61 lausumaa oikeudenkäyntiasioihin - antoi yhteensä 11 lausuntoa eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille. - antoi 4 lausuntoa muille tahoille - vastasi 94 kansalaiskirjeeseen ja - käsitteli 40 tietojärjestelmähakijoiden lupa-asiaa. Viraston tulostavoitteena vuonna 2010 oli määritellä valitusten ja kantelujen käsittely-aikatavoite. Tämän tavoitteen määrittämiseksi laskettiin syyskuun 2010 loppuun men-nessä käsiteltyjen kantelu- ja vahingonkorvausasioiden käsittelyaika, mikä osoitti kä-sittelyn kestävän useimmiten 1-3 kk. Vuoden 2011 tavoitteena on käsitellä kaikki kan-telu- ja vahingonkorvausasiat kuudessa kuukaudessa. Valtakunnanvoudinviraston runsaan vuoden kestäneen toiminnan jälkeen on jo nyt nähtävissä, että käsittelyn aiemmasta hajauttamisesta aiheutuneet ongelmat ovat vähen-tyneet tai poistuneet. Kantelujen ja korvausten käsittelyt sekä korvauskäytännöt ovat
8yhtenäistyneet. Kantelijoiden ja vahingonkorvausvaatimusten esittäjien kannalta on johdonmukaista ja selkeää, että kaikissa ulosoton epäillyissä virhetilanteissa voi kään-tyä ulosoton keskushallintoviranomaisen puoleen. 4.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen vuonna 2010 Valtakunnanvoudinvirastossa on kaikkiaan 21 virkaa. Henkilöstötilinpäätöksen mu-kaan: - vuoden 2010 lopussa oli täytettynä 20 virkaa - henkilötyövuosien toteuma oli 20,5 - henkilöstön keski-ikä oli 48,1 - viranhaltijoista kolme oli saavuttanut 62 vuoden iän - henkilöstön koulutustaso oli korkea (koulutustasoindeksi 6,2) - sairauspäiviä oli keskimäärin 5,3/ henkilötyövuosi 4.4 Toimintamenot Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan Valtakunnanvoudinviraston menot olivat yhteen-sä 1 822 000, josta
- henkilöstön palkkausmenot 1 405 000 euroa ( 77 %) - toimitilojen vuokrat 120 000 euroa ( 11 %) - muut toimintamenot 297 000 euroa (16 %).
Muita toimintamenoja lisäsivät uuden viraston toiminnan käynnistämisestä aiheutuneet perusinvestoinnit sekä kaluste- kone- ja laitehankinnat. Toiminta neljällä eri paikka-kunnalla lisää muun muassa matkakuluja, vaikka virasto on pyrkinyt hyödyntämään nykytekniikkaa muun muassa käymällä videoneuvotteluja. Tulosneuvotteluissa sovit-tujen toimintamäärärahojen käyttö jäi suunniteltua alhaisemmaksi henkilöstö-, toimiti-lavuokrien ja säästeliäiden investointien seurauksena. 5 ULOSOTTOVIRASTOT
5. 1 Vaikuttavuus Ulosottovelalliset, velkaongelmista selviämisen edistäminen
Maaliskuussa 2008 voimaan tullut velkojen määräaikaisuus on helpottanut monien ve-lallisten asemaa asteittain. Sen sijaan talouslama on lisännyt jonkin verran velallisten määrää. Nuorten 1970 -luvulla ja sen jälkeen syntyneiden osuus on lisääntymässä. Eri velalliset ulosotossa vuosina 2008-2010 Vuosi Muutos edellisestä vuodesta Keskimäärin/ lkm lkm lkm % kihl. uom v. 2008 501 723 - - 785 v. 2009 511 339 + 9 616 + 1,9 810 v. 2010 517 825 + 6 486 + 1,3 821 Vuonna 2010 ulosotossa oli käsiteltävänä 518 000:n eri velallisen saatavia, lisäystä edellisestä vuodesta oli 6 500. Oikeushenkilöiden määrä vuoden aikana ulosotossa ol-leista velallisista oli keskimäärin 11 %. Määrä vaihteli 8 prosentista 14 prosenttiin. Oikeushenkilöiden suhteelliset osuudet olivat suurimmat pääkaupunkiseudulla ja muis-
9sa suurissa virastoissa. Velallisten määrä kihlakunnanulosottomiestä kohti oli keski-määrin 821. Vuoden 2010 aikana sama velallinen rekisteröitiin ulosottoon toistuvasti, keskimäärin 1,6 kertaa. Ensikertalaisia eli velallisia, joilla ei ulosoton uuden tietojärjestelmän käyttöönoton 1.3.2004 jälkeen ole ollut ulosotossa yhtään asiaa, oli vuonna 2010 yhteensä 83 800. Vanhentumissäännösten nojalla on maaliskuusta 2008 alkaen poistunut ulosotosta 49 500 velallisen saatavia, keskimäärin 1,4 velkaa velallista kohti. Vanhentuneiden saatavien kokonaismäärä kohoaa 2,34 miljardiin euroon, josta muiden yksityisoikeu-dellisten saatavien kuin elatusapujen osuus on 2,25 miljardia euroa. Tietoa siitä, kuinka moni näistä velallisista on selviytynyt veloistaan kokonaan, ei ole käytettävissä. Ulosottovelallisten määrä vuoden lopussa Vuosi Luonnolliset henki-
löt, lkm Oikeushenkilöt, lkm
Yhteensä, lkm
2006 235 333 23 461 258 794 2007 221 293 19 983 241 276 2008 212 941 18 858 231 799 2009 220 449 22 162 242 611 2010 (arvio) 228 000 25 000 253 000 2010 217 534 21 732 239 266
0
100 000
200 000
300 000
400 000
500 000
600 000
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
Ulosottovelalliset, tilanne vuoden lopussa vuodesta 1990, lkm
Luonnolliset henkilöt Oikeushenkilöt
Vuoden 2010 lopussa ulosotossa hoidettiin 239 000 velallisen asioita, vähennystä edel-lisestä vuodesta oli 3 500. Näistä pitkäkestoisessa, eli yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta ulosotossa oli ollut 17 % ja yli kaksi vuotta neljännes (24,6 %) (liite 6).
10Eläkeikäisten eli vuonna 1947 tai aikaisemmin syntyneiden osuus velallisista oli 8 %. Alaikäisiä eli vuonna 1994 tai myöhemmin syntyneitä oli ulosotossa 993. Alaikäi-sistä ulosottovelallisista ulosottoviranomaisten pitää tehdä ilmoitus maistraattiin. Vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneitä oli vuoden vaihteessa 101 500 (46 %). Hei-dän osuutensa on lisääntymässä (liite3).
Ulosotossa vuoden 2010 lopussa olleiden velallisten ikäjakauma
8 %
21 %
26 %
22 %
23 %
0 %
1947 tai aikaisemmin 1948-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1993 1994 tai myöhemmin.
Ulosoton kehittämishankkeissa on edetty hyvin: - ulosottolainsäädäntö on uusittu - organisaatio on selkeytymässä - työnkulut ovat kehittymässä - sähköinen asiointi on kattavaa (lähes. 90 % vireille tulevista asioista) - perimistulos, asianosaisten oikeussuoja ja tuottavuus ovat parantuneet 5.2 Tuotokset ja laadunhallinta vuonna 2010 Vuoden 2010 saapuneiden asioiden määrä kohosi koko maassa noin 2,7 miljoonaan, mikä on suurempi kuin edeltäneiden viiden vuoden keskiarvo. Kasvua edellisestä vuo-desta oli viisi prosenttia. Lukuun ottamatta julkisia maksuja kasvua oli kaikissa muissa asiaryhmissä. Keskimääräinen asioiden käsittelyaika, 6,4 kuukautta, on hiukan pidempi kuin asetettu tavoite, mutta vielä hyväksyttävissä. Virastojen väliset erot käsittelyajoissa ovat tasoit-tumassa. Perityksi saatu rahamäärä kohosi ennätykselliseen 836 miljoonaan euroon (tavoite 690 milj. euroa). Tulosta nostivat muun muassa lisääntyneet kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden myynnit ja saatavien ulosmittaukset. Heikentynyt taloudellinen tilanne ei näy vielä kovin vahvana ulosoton tuloksissa.
11
Ulosottovirastoissa käsiteltävänä olleet asiat vuodesta 1990, kpl
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
3 000 000
3 500 000
4 000 000
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
Saapuneet Käsitellyt Avoinna
Ulosottoasiat
2006 2007 2008 2009 2010 (arvio)
2010 (toteuma)
Saapuneet asiat
2 222 050 2 595 040 2 395 534 2 579 773 2 642 500 2 708 749
Käsitellyt asiat 2 333 586 2 615 050 2 355 800 2 497 178 2 601 000 2 657 354 Vireillä 1 343 814 1 328 167 1 212 000 1 359 100 1 337 000 1 416 092 Käsitellyt tiedoksianto-asiat
5 999 5 674 4 670 2 899 2 700 2 605
Vuonna 2010 ulosottoon saapui perittäväksi 2,8 miljardia euroa. Vuoden lopussa perit-tävänä olevien rahasaatavien euromäärä oli 2,6 miljardia euroa, juoksevat korot mu-kaan lukien 3,8 miljardia euroa. Vuoden 2010 lopussa passiiviperinnässä oli 134 000 asiaa (v. 2009 98 000 asiaa) ja 560 miljoonaa euroa (v. 2009 655 milj. euroa). Passiiviperinnässä olleille saataville kertyi vuonna 2010 lähes 14 miljoonaa euroa (v. 2009 12 milj. euroa). Useimmin pas-siiviperinnän hakijoina ovat yritykset, valtio tai valtion laitokset. Saapuneiden asioiden määrä vuosina 2006-2010 oli keskimäärin vuodessa kihlakun-nanvoutia kohti 29 765, kihlakunnanulosottomiestä kohti 3 962 ja toimistohenkilöä kohti 4 020 (liite 12).
12
Ulosottovirastoissa perittävänä olleet rahasaamiset, 1 000 €
0
1 000 000
2 000 000
3 000 000
4 000 000
5 000 000
6 000 000
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Saapuneet Käsitellyt Avoinna
Perittäväksi saapuneiden rahasaatavien määrä nousi lähes seitsemän prosenttia edelli-sestä vuodesta (liitteet 4-5).
Ulosottoon saapuneiden asioiden ja rahasaatavien jakauma vuonna 2010
kpl % milj. € % Verot 619 567 22,9 966 35,0 Julkiset maksut 1 057 304 39,0 270 9,8 Sakot ja korvaukset 378 052 14,0 151 5,5 Elatusavut 26 695 1,0 17 0,6 Muut yksityisoikeu-delliset asiat / saa-tavat
620 264
22,9
1 353
49,1
Yksityisoikeudelliset täytäntöönpanoasiat
6 867
0,2
Yhteensä 2 708 749 100,0 2 757 100,0 Väärinkäytöstapauksien tunnistaminen
Ulosottomenettelyssä pyritään tunnistamaan tapaukset, joissa yritetään välttää maksu-velvoitteen täytäntöönpano keinotekoisin järjestelyin. Virastojen ilmoitusten mukaan tällaisia tapauksia käsiteltiin kaikkiaan 640, ja näistä niin sanotuista vaativan perinnän tapauksista saatiin perityksi 6,5 miljoonaa euroa. Erikoisperintä on osa talousrikostorjuntaa. Erikoisperinnässä toiminnot keskittyvät vaikeasti selvitettäviin velallisiin, joihin henkilöstö on myös erikoistunut. Vuonna 2010 erikoisperintä tuotti 13,0 miljoonaa euroa (v. 2008 15,2 milj. euroa ja v. 2009 35,9 milj. euroa). Ilman erikoisperintää rahoja tuskin olisi saatu muutoin perityiksi.
13Tällä hetkellä erikoisperintä on erikseen organisoituna toiminnassa vain entisissä Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Erikoisperinnän laajentaminen valtakunnalli-seksi on vireillä. Luottotappioiden torjuminen Onnistunutta luottotappioiden torjuntaa on kuvattu perityksi saadulla euromäärällä, mikä oli poikkeuksellisen korkea, 836 miljoonaa euroa; sitä käytetään sekä vaikutta-vuuden että toiminnan tehokkuuden mittarina. Mitä parempia tuloksia ulosotto pystyy osoittamaan, sitä todennäköisemmin se pitää yllä maksumoraalia ja ehkäisee ennalta velkaantumista. Konkreettisten hyötyjen mittaaminen ja osoittaminen numeerisesti on vaikeaa. Velallisen taloudellisen tilanteen nopea selvittäminen, käsittelyajat Asioiden nopealla selvittämisellä pyritään ehkäisemään lisävelkaantumista ja sellaisia velallisten omaisuusjärjestelyjä, joilla yritetään siirtää omaisuutta ulosoton ulottumat-tomiin. Kohderyhmänä ovat nimenomaan uudet velalliset. Velallisen ulosottoon rekis-teröimisestä kolmen ensimmäisen kuukauden aikana oli tavoitteena:
- saada perityksi ensimmäinen kertymä 85 %:ssa tapauksista, toteuma 78,4 % - käsitellä suppean perinnän esteistä 90 % velallisen / asian vireille tulosta, to-
teuma 78,8 % - käsitellä normaaliperinnän esteistä 60 % kolmen kuukauden sisällä velallisen /
asian vireille tulosta, toteuma 77,0 %
Vuoden aikana ulosotosta poistui kaikkiaan 565 000 velallista. Osa heistä oli vuoden kuluessa rekisteröity järjestelmään toistamiseen; velallinen on maksanut kaikki velkan-sa, mutta joutuu ulosottoon uuden velan takia, tai velallinen on todettu vuoden mittaan toistuvasti varattomaksi. Velallisen taloudellinen tilanne selvitetään 80 %:ssa tapauk-sista alle puolessa vuodessa.
Yhtäjaksoisessa ulosotossa oli vuoden 2010 lopussa ollut 239 266 velallisesta alle puo-li vuotta 46 %, yli vuoden 39 % ja yli kaksi vuotta 25 %. Yli viisi vuotta ulosotossa oli ollut 10 % velallisista.
Ulosottoasiat käsiteltiin vuonna 2010 ulosotossa 72 %:ssa tapauksista kuuden kuukau-den kuluessa ja 85 %:ssa vuoden kuluessa. Vain viidessä prosentissa tapauksista asian käsittely kesti yli kaksi vuotta. Asian hoitamisen vaatimat toimenpiteet, velan määrä ja laatu vaikuttavat perintäajan pituuteen.
Vuoden lopussa perittävänä olleista asioista 49 % oli ollut vireillä alle puoli vuotta ja kaksi kolmasosaa alle vuoden. Asioista 16 % oli ollut ulosotossa yli kaksi vuotta ja kolme % yli viisi vuotta.
Tulosneuvotteluissa keskimääräiseksi käsittelyaikatavoitteeksi asetettiin 6,2 kuukautta, joka osoittautui hiukan liian kireäksi. Käsittelyaika oli vuonna 2010 keskimäärin 6,4 kuukautta, mikä on vielä hyväksyttävissä. Virastojen väliset erot ovat tasoittuneet. Kä-sittelyaika vaihteli 5,4 kuukaudesta 7,2 kuukauteen.
145.3 Ulosoton toiminnallinen tehokkuus
5.3.1 Numeeriset tavoitteet
Tulosmittarit ovat valtion talousarvioon sisältyviä valtakunnallisia tavoitearvoja. Näi-den ja ulosottopiirin omien historiatietojen pohjalta sovitaan tulosneuvotteluissa kulle-kin piirille omat numeeriset tavoitteet.
Numeeriset tavoitteet
2006 2007 2008 2009 2010 (tavoite)
2010 (to-teuma)
Taloudellisuus €(menot/käs.as)
30 32 35 33 33 32
Tuottavuus (käs.as/htv)
1 810 1 937 1 798 1 938 1 978 2 087
Käsittelyaika kes-kim. kk
7,2 6,1 6,4 6,5 6,2 6,4
Peritty milj. € 653 694 702 730 689 836Onnistunut perintä % - asiamääristä - euromääristä
3620
4020
3819
39 25
42 23
39 28
Perittyjen ja va-rattomaksi todet-tujen suhde % - asiamääristä - euromääristä
5035
4737
4841
46 43
48 44
45 45
* Taloudellisuus (toimintamenot / käsitellyt asiat) sisältää vain virastojen omista toi-mintamäärärahoista maksetut menot. Keskitetysti maksetut menot (atk, Palkeet, koulu-tus) olivat vuonna 2010 keskimäärin 3,47 euroa käsiteltyä asiaa kohti.
Vuonna 2010 ulosottovirastot perivät yhteensä 898,6 miljoonaa euroa. Summasta tilitettiin hakijoille 836,3 miljoonaa euroa ja ulosottomaksutuloja oli 62,3 miljoonaa. euroa (7,4%). Tulosneuvotteluissa asetettu tavoite 689 miljoonaa euroa ylitettiin selvästi. Taulukko virastokohtaisista tulostavoitteista ja niiden toteutumisesta on liitteenä (liite 13)
Peritystä euromäärästä kertyi - palkan tai eläkkeen ulosmittauksella 29 % - maksukehotuksella 24 % - elinkeinotulon, saatavan ulosmittauksella tai muun ulosmittauksen kautta 10 % - maksusuunnitelmien kautta 9 % - veronpalautusten ulosmittauksella 6 % - muilla maksuilla, kuten muun muassa omaisuuden myyneillä 22 %. Käteismaksujen osuus oli pieni.
15
0
100 000
200 000
300 000
400 000
500 000
600 000
700 000
800 000
900 000
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
Ulosottovirastoissa peritty euromäärä vuodesta 1990, 1000 €
Peritty, 1000 €
Onnistunutta perintää kuvaavat suhteelliset osuudet lasketaan kaikista käsitellyistä asioista ja saamisista. Niihin sisältyvät myös ulosoton pantinhaltijoille huutokaupan yhteydessä tilittämät varat. Mittari on valittu aikanaan historiallisista syistä. Sen heikkoutena on, että siihen sisältyy osioita, joihin ulosottotoimin ei voida vaikuttaa, kuten peruutukset ja konkurssiin, yksityishenkilön velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen hyväksytyt asiat ja saamiset sekä vanhentuneina ulosotosta poistuneet tai siirrot toiseen ulosottopiiriin velallisen asuinpaikan muuttumisen vuoksi. Mittarista on tarkoitus luopua.
Käyttöön otettava uusi toiminnan tehokkuutta kuvaava mittari vertaa ulosoton perimiä tai ohimaksuina kertyneitä saatavia varattomiksi todettuihin velallisiin. Suure ilmoittaa, kuinka monta prosenttia perityksi saatu asia- tai vastaavasti euromäärä (ohimaksut mukaan lukien) on perittyjen ohimaksujen ja varattomien yhteismäärästä (liite 7).
5.3.2 Toimenpiteitä tuloksen saavuttamiseksi
Ulosottovirastojen hyvää tulosta selittää viranhaltijoiden aktiivinen ote toiminnassaan. Ulosmittausten, realisointien ja maksusuunnitelmien määrät ovat lisääntyneet edellisis-tä vuosista.
16
Ulosmittaukset vuosina 2009-2010
v. 2009 v. 2010 Muutos kpl kpl %
Palkan ulosmittaukset 209 975 239 451 + 14 % Eläkkeen ulosmittaukset 46 694 53 628 + 15 % Elinkeinotulon ulosmittaukset 11 407 13 940 + 22 % Veronpalautusten ulosmittaukset 193 521 193 895 + 0 % Kiinteistön ulosmittaukset 5 752 5 899 + 3 % Asunto-osakkeiden ulosmittaukset* 7 349 Muut ulosmittaukset 40 104 27 243 - 14 % Yhteensä 507 453 541 405 + 7 % Asunto-osakkeiden ulosmittaukset v. 2009 sisältyvät muihin ulosmittauksiin
Vuoden lopussa voimassa olevat maksukiellot ja laaditut maksusuunnitelmat vuosi-na 2009-2010
v. 2009 v. 2010 Muutos kpl kpl %
Maksukielto palkan ulosmittauksen yhteydessä 105 062 112 982 + 8 Maksukielto eläkkeen ulosmittauksen yhteydessä 19 718 21 515 + 9 Maksukielto elinkeinotulon ulosmittauksen yhteydessä 5 508 6 563 + 19 Yhteensä 130 288 141 060 + 8
Laaditut maksusuunnitelmat 29 099 34 930 + 20
Ulosoton suorittamista toimenpiteistä omaisuuden myynnit ovat yksi merkittävä osa. Niiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta huomattavasti, mikä osaltaan selittää hyvää perimistulosta.
Ulosmitatun omaisuuden myynnit
v. 2009 v. 2010 Muutos kpl kpl kpl
Asunto-osakkeiden myynnit 266 358 + 92 Muun irtaimen myynnit 523 551 + 28 Kiinteistöjen myynnit, toteutuneet 770 918 + 148 Kiinteistöjen myynnit, rauenneet 150 196 + 46
Rauenneilla myynneillä tarkoitetaan tilanteita, joissa velkoja peruuttaa myyntipyynnön tai tehtyä kauppahintatarjousta ei ole hyväksytty.
Häätöhakemuksia saapui ulosottoon kaikkiaan 7 370, 140 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Käytännössä ulosotto joutui panemaan toimeen 1 411 häätöä, kaksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Häädöt keskittyvät suuriin asutuskeskuksiin. Osamaksukaup-palain mukaisia takaisinottoja oli vuonna 2010 kaikkiaan 3 657 eli 713 vähemmän kuin edellisenä vuonna
175.3.3 Laatutavoitteet Ulosoton laatutavoitteista ja niiden toteutumista on tehty tässä toimintakertomuksessa selkoa Valtakunnanvoudinviraston tarkastustoiminnan yhteydessä. Virastot ovat sopi-neet kihlakunnanulosottomiesten kanssa henkilökohtaisista tavoitteista. Huomiota tuli kiinnittää ulosottoselvitysten määrään, laatuun ja dokumentointiin. Nämä ovat edelly-tyksenä rootelin menestyksekkäälle hoitamiselle. Toiminnassa on havaittu jonkin ver-ran puutteita. Toimistotyön tarkoituksenmukaista organisointia vaikeuttaa edelleen organisaation ha-janaisuus, vaikka kehitys on ollut myönteistä. Toimistohenkilöstön voimavaroja on oh-jattu perinnän tukemiseen, mikä osaltaan on parantanut ulosoton tuloksia. Vaikka kaikkia ulosottovirastoille asetettuja tulostavoitteita ei saavutettu, vuoden 2010 toimintaa voidaan pitää onnistuneena.
5.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen vuonna 2010
Vuonna 2008 ulosottovirastot laativat henkilöstösuunnitelmiansa, joissa tarkastelujak-so päättyi vuoden 2013 alkuun. Näitä suunnitelmia pyrittiin toteuttamaan vuonna 2010. Henkilöstökoulutuksesta on tehty selkoa Valtakunnanvoudinvirastoa käsittelevässä osiossa.
Henkilöstön määrän ja rakenteen arvioinnissa lähtökohtana ovat olleet valtion tuotta-vuusohjelman mukaiset säästövelvoitteet ja ulosottovirastojen henkilöstösuunnitelmat. Yleisenä perusteena henkilöstömitoituksessa on ulosottopiiriin saapuvien asioiden määrä (vähintään 3800 asiaa / kihlakunnanulosottomies ja 4 200 asiaa / toimistohenki-lö). Lisäksi mitoituksessa on otettu huomioon virastokohtaiset henkilöstövajeen täy-dentämistarpeet (mm. osa-aikaisten viranhaltijoiden vuoksi), henkilöstön ikärakenne sekä alueen kieliolot ja maantieteelliset etäisyydet. Tulosneuvotteluissa ulosottovirastojen henkilöstön määräksi arvioitiin 1 317, johon si-sältyvät apulaisvoudit ja oikeustradenomiharjoittelijat (yht. 10 htv). Ulosottovirastojen tuottavuustavoitteet (henkilöstövähennykset vuodesta 2005 yhteensä 144 htv) on toteu-tettu. Vuonna 2010 henkilöstön keski-ikä oli 49,7 vuotta eli puoli vuotta alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstön vaihtuvuus lisääntynee tulevina vuosina, sillä 62 -vuotiaita ja sitä vanhempia oli vuoden 2010 lopussa 108. Henkilöstön ikääntymisen seurauksena sairastavuus on lisääntynyt. Vuonna 2010 sairauspäiviä oli keskimäärin 10,8 eli runsaat kaksi viikkoa henkilötyövuotta kohti. Määrä on lisääntynyt edellisistä vuosista.. Kaikkiin ulosottovirastoissa avoimeksi tuleviin virkoihin vaadittiin Valtakunnan-voudinviraston täyttölupa. Ennen virkaan nimittämistä hakijat antoivat kirjallisen suos-tumuksensa viran toimituspaikan muuttamiseen ulosottopiirin sisällä, mikäli organisaa-tio- ja työtilanne niin vaatii. Henkilöstökehitys 2005 2006 2007 2008 2009
2010
Htv 1 419 1 372 1 351 1 313 1 290 1275
18Ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelua ulosottolaitoksessa tuettiin edelleen. Kolmen kuukauden harjoittelupaikka on varattu 18 opiskelijalle.
Apulaisvoutien harjoittelu- ja koulutusohjelman toinen vuosikurssi päättyi 31. elokuuta 2010, eikä uutta kurssia käynnistetty enää samana vuonna.
Ulosottovirastojen henkilöstö ja tuottavuus vuodesta 1999
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
v. 1999 v. 2000 v. 2001 v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 v. 2009 v. 2010
htv* käs.uo as/htv
Syynä tuottavuuden notkahdukseen vuonna 2007 oli suuren hakijan tietojärjestelmäon-gelmat.
Henkilöstötilinpäätösliite sisältää myös tiedot Valtakunnanvoudinvirastosta (liitteet 8-9)..
5.5 Ulosottovirastojen toimintamenot ja maksutulot
Vuonna 2010 ulosottovirastoilla oli käytettävissä 87 141 000 euroa toimintansa rahoit-tamiseen. Määrärahan mitoituksessa ei otettu huomioon mahdollisia virkaehtosopi-muksen mukaisia palkankorotuksia ja mahdolliset sairausvakuutuslain ja työtervey-denhuollon palautukset työnantajalle vain rajoitetusti. Työnantajasuoritusten alentami-nen vähensi palkkausmenoja. Toisaalta palkkausmenoja nostivat kihlakunnanvoutien ja kihlakunnanulosottomiesten tulokseen sidotut palkkausmenot (perimis- ja toimenpide-palkkiot). Osa ulosottovirastojen vakansseista oli myös täyttökiellossa. Näin pyrittiin varautumaan erikoisperinnän laajentamiseen henkilötyövuosia lisäämättä .
Ulosottolaitoksen tulot vuonna 2010 olivat yhteensä 62 262 000 euroa. Ulosottomaksu-tulojen osuus summasta oli 62 101 000 euroa, tiedoksianto- ja kaupanvahvistusmaksu-jen osuus 94 000 euroa ja muiden tulojen osuus 67 000. Ulosottomaksutulot nousivat edellisestä vuodesta 11,4 miljoonaa euroa (19 %, suhteellisesti eniten elinkeinoelämäl-tä perittyjä maksuja).
19 Ulosottomaksutulokertymä jakautui seuraavasti:
v. 2009 € v. 2010 € Muutos %
Kotitaloudet 35 252 000 40 757 000 16
Elinkeinoelämä 12 538 000 16 550 000 32
Muut 4 298 000 4 794 000 12
Yhteensä 52 090 000 62 101 000 19
Ulosottomaksutulot olivat 65,9 prosenttia ulosottovirastojen kokonaismenoista ja 7,4 prosenttia peritystä euromäärästä.
Toimintamenot
Menolaji v. 2008
1000 €
v. 2009
1000 €
Muutos % ed.vuod
v. 2010
1000 €
Muutos % ed.vuod.
Ulosottovirastot
Palkkaus 71 339 71 705 +1 % 73 519 + 3 %
Toimitilat 6 198 6 624 +7 % 7 114 + 7 %
Muut menot 4 437 4 442 + 0 % 4 607 + 6 %
Yhteensä 81 974 82 771 + 1 % 85 240 + 3 %
Keskitetysti makse-tut
-It-menot 7 870 7 709 - 2 % 8 274 + 7 %
- Henkilöstö- ja ta-loushallinnon menot
732
1 028
+ 40 %
876
-15 %
- Koulutus- ja muut keskitetysti maksetut menot
119
352
+ 296 %
118
- 66 %
Yhteensä 8 721 9 089 + 4 % 9 268 + 2 %
Kaikki yhteensä 90 695 91 860 +1 % 94 508 + 3 %
20 5.6 Tarmo-työajanseuranta ja kustannuslaskenta Tarmo-työajanseuranta toteutettiin ulosottovirastoissa kahden viikon otantana sekä ke-vään että syksyn aikana. Toteutuneet 1282 henkilötyövuotta jakautuivat seuraavasti:
Substanssitehtävät * Suppea ja normaali perintä 449 htv 35,0 % * Vaativa perintä ja erikoisperintä 79 htv 6,2 % * Toimenpideasiat 57 htv 4,4 % * Kirjaaminen, asianhallinta ja jälkityöt 253 htv 19,7 % * Maksuliike ja kirjanpito 26 htv 2,0 % * Muut substanssitehtävät 66 htv 5,2 % Substanssitehtävät yhteensä 930 htv 72,5 % Tukitoiminnot: * Johtaminen ja esimiestyöt 22 htv 1,7 % * Talous- ja henkilöstöhallinto 14 htv 1,1 % * Sisäinen hallinto 22 htv 1,7 % * Sisäiset palvelut 20 htv 1,6 % * Henkilöstön kehittäminen 43 htv 3,3 % * Työhyvinvointi 17 htv 1,4 % * Muut tukitoiminnot 10 htv 0,8 % Tukitoiminnot yhteensä 148 htv 11,5 % Poissaolot (vuosiloma, sairausp.) 204 htv 15,9 %
Ulosottovirastojen kokonaiskustannukset olivat 91,7 miljoonaa euroa, joista henkilös-tömenojen osuus oli 70,8 miljoonaa euroa. Poissaolojen kustannukset olivat 11,4 mil-joonaa euroa (12 %). Tietohallintokustannukset olivat 9,3 miljoonaa euroa. Ulosottomaksut määräytyvät yleensä saatavasta maksettavan rahamäärän suuruuden mukaan. Maksujen määräytymisperusteet poikkeavat siten maksuperustelain periaat-teesta, jonka mukaan maksun suuruus määräytyy suoritteen tuottamisesta valtiolle ai-heutuvien kustannusten perusteella.
Ulosottolaitoksen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on toteutettu oikeusministeriön toimintolaskentajärjestelmällä. Työajankirjaussovellus oli kerto-musvuonna käytössä kaikissa ulosottovirastoissa. Ulosottotoimen maksullisen toimin-nan tuotot kasvoivat 20 % edelliseen vuoteen verrattuna ja kokonaiskustannukset kas-voivat 3 %. Vuoden 2010 talousarviossa on esitetty arvio ulosottolaitoksen maksulli-sen toiminnan kustannusvastaavuudesta. Tämän mukaan niiden suoritteiden kokonais-kustannuksista, joista maksuja peritään, voidaan maksuilla kattaa noin 97 %. Ulosotto-laitoksen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 95 % (vuonna 2009 82 %). Virastokohtaiset meno- ja kustannuslaskentatiedot ovat liitteenä (liite 11).
215.7 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuman muodostaminen
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja riittävyyden arviointi vuo-delta 2010 toteutettiin ulosottolaitoksessa virastojen tekemänä itsearviointina sekä ulosottovirastojen vuositarkastuksista olevien tarkastushavaintojen perusteella. Viras-tojen itsearviointi toteutettiin tätä tarkoitusta varten laaditun arviointikyselyn avulla. Kysely pohjautuu valtionhallintoa varten luotuun yleiseen arvioinnin viitekehikkoon, jota on muokattu ulosottolaitoksen toimintaympäristöön sopivaksi. Vuositarkastukset kaikkiin ulosottovirastoihin on toteutettu yhtenäisen tarkastussuunnitelman mukaisesti.
Valtakunnanvoudinviraston kehittämis- ja ohjausyksikkö on vastannut ulosottolaitok-sen osalta arvioinnin käytännön toteutuksesta. Kokonaisuutta arvioiden sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan tilaa pidetään ulosottolaitoksessa varsin hyvänä. Toimin-nassa ei ole vuoden 2010 aikana tullut esille sellaisia väärinkäytöksiksi luokiteltavia tapauksia, joissa olisi ollut tarvetta enempiin jatkotoimiin.
Ulosottopiirit1.1.2011
© Affecto Finland Oy, Lupa N0328
ÅlandMVV
Etelä-KarjalaUV
Etelä-PohjanmaaUV
Etelä-SavoUV
HelsinkiUV
Itä- ja Keski-UusimaaUV
KainuuUV
Kanta-HämeUV
Keski-Pohjanmaa ja PohjanmaaUV
Keski-SuomiUV
KymenlaaksoUV
LappiUV
Länsi-PohjaUV
Länsi-UusimaaUV
Oulun seutuUV
PirkanmaaUV
Pohjois-KarjalaUV
Pohjois-SavoUV
Päijät-HämeUV
Raahen seutuUV
SatakuntaUV
Varsinais-SuomiUV
Liite 3
Luonnolliset henkilöt velallisina vuoden 2010 lopussa
Velkojen prosentuaalinen osuus eri ikäryhmissä vuoden 2010 lopussa
6 %
21 %
27 %
25 %
21 %
0 %
1947 tai aikaisemmin 1948-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1993 1994 tai myöhemmin.
Luonnollisilla henkilöillä vuoden 2010 lopussa ulosotossa olleiden saatavien kokonaismäärä eri ikäryhmissä
19 %
31 %27 %
15 %
8 % 0 %
1947 tai aikaisemmin 1948-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1993 1994 tai myöhemmin.
Keskimääräinen velka vuoden 2010 lopussa/velallinen €
05 000
10 00015 00020 00025 00030 00035 00040 000
1947 t
ai aik
aisem
min
1948-1
959
1960-1
969
1970-1
979
1980-1
993
1994 t
ai myö
hemmin.
Keskim
äärin
Liite 4 Ulosottoon saapuneet asiat ja saamiset vuodesta 1996
Ulosottoon vuodesta 1996 saapuneet asiat asialajeittain, kpl
0
200 000
400 000
600 000
800 000
1 000 000
1 200 000
1 400 000
1 600 000
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Verot Maksut Elatusavut Muut yksityisoikeudelliset as. Sakot ja korvaukset
Ulosottoon vuodesta 1996 saapuneet rahasaamiset, 1 000 euroa
0
500 000
1 000 000
1 500 000
2 000 000
2 500 000
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Verot Maksut
Elatusavut Muut yksityisoikeudelliset saam.
Sakot ja korvaukset
Liite 5 Ulosottoon saapuneiden asioiden ja rahasaamisten jakauma vuonna 2010
Ulosottoon vuonna 2010 saapuneiden asioiden jakauma, %
23 %
39 %
23 %
1 %
14 %
Verot Julk. maksut Sakot ja korvaukset Elatusavut Muut yksityisoik.asiat
Ulosottoon saapuneiden rahasaatavien jakauma vuonna 2010, %
35 %
10 %
5 %1 %
49 %
Verot Julk. maksut Sakot ja korvaukset Elatusavut Muut yksityisoik.saatavat
Liite 6 Käsittelyajat; velalliset ja asia ulosotossa yhtäjaksoisesti 31.12.2010 VELALLISET ULOSOTOSSA 31.12.2010; VIREILLÄOLOAJAN JAKAUMA ,% Ulosottovirasto Käsittelyaika Velalliset
3 kk tai alle 3-6 kk
6-12 kk 12-24 kk
24-36 kk yli 36 kk yhteensä
Ahvenanamaan maakunnan- voudinvirasto 42,9 11,7 11,8 16,0 7,1 10,5 914Etelä-Karjala 24,1 20,4 16,3 15,3 7,7 16,3 5 790Etelä-Pohjanmaa 35,1 16,3 13,7 14,3 7,0 13,5 6 698Etelä-Savo 25,9 18,4 13,8 15,1 7,6 19,2 6 423Helsinki 29,8 20,3 15,2 14,1 6,5 14,1 35 672Itä- ja Keski-Uusimaa 32,3 17,5 14,7 15,3 7,8 12,5 23 005Kainuu 26,9 25,0 13,4 13,4 7,3 13,9 2 726Kanta-Häme 27,4 16,6 15,7 15,5 9,2 15,7 7 811Keski-Pohjanamaa ja Pohjanmaa 28,2 14,4 14,9 14,3 7,3 21,0 9 764Keski-Suomi 31,9 22,3 13,0 13,6 7,0 12,2 10 342Kymenlaakso 30,2 18,7 14,8 14,3 7,8 14,2 7 582Lappi 28,0 22,7 14,8 14,5 7,9 12,1 5 105Länsi-Pohja 25,2 24,7 14,3 14,1 7,4 14,3 3 414Länsi-Uusimaa 30,6 17,3 16,2 15,0 7,4 13,5 18 672Oulun seutu 19,7 17,8 17,5 17,3 9,0 18,7 11 460Pirkanmaa 24,3 19,4 14,9 15,3 7,6 18,5 20 405Pohjois-Karjala 30,6 21,3 12,9 12,9 6,7 15,6 6 644Pohjois-Savo 28,6 19,8 14,3 13,7 7,3 16,4 9 876Päijät-Häme 30,9 17,9 14,2 15,2 7,6 14,2 9 384Raahen seutu 24,4 16,2 16,0 17,8 8,9 16,7 4 858Satakunta 26,5 19,1 15,2 14,8 7,8 16,6 11 810Varsinais-Suomi 27,6 18,6 15,1 14,5 7,2 17,0 20 911 KOKO MAA (22) 28,5 18,9 15,0 14,8 7,5 15,4 239 266
Asiat ulosotossa 31.12.2010; vireilläoloajan jakauma, % Ulosottovirasto Käsittelyaika Asiat
3 kk tai alle 3-6 kk
6-12 kk 12-24 kk
24-36 kk yli 36 kk yhteensä
Ahvenanamaan maakunnan- voudinvirasto 27,8 13,9 19,2 24,3 7,4 7,3 6 111Etelä-Karjala 27,6 19,9 18,1 19,0 7,4 8,1 34 366Etelä-Pohjanmaa 34,5 20,1 17,1 16,5 5,6 6,1 39 566Etelä-Savo 25,3 18,4 17,1 18,7 8,6 11,9 40 632Helsinki 31,7 20,2 16,6 16,7 6,8 8,0 194 558Itä- ja Keski-Uusimaa 33,7 18,5 17,9 17,0 6,9 6,0 134 650Kainuu 29,8 22,0 17,0 18,4 6,9 5,8 14 315Kanta-Häme 29,0 18,9 19,2 19,0 7,1 6,7 52 923Keski-Pohjanamaa ja Pohjanmaa 29,1 17,4 17,3 17,7 8,3 10,3 61 489Keski-Suomi 32,7 21,5 16,0 16,7 6,4 6,7 57 030Kymenlaakso 32,0 20,0 17,5 17,0 7,4 6,2 42 651Lappi 27,8 21,8 17,9 18,2 7,4 6,9 28 776Länsi-Pohja 30,5 22,2 16,2 16,7 6,0 8,4 16 156Länsi-Uusimaa 31,1 19,0 17,8 17,3 6,9 7,9 117 147Oulun seutu 24,9 19,7 18,0 20,6 8,6 8,1 69 767Pirkanmaa 27,3 19,4 16,9 18,7 8,1 9,6 134 515Pohjois-Karjala 30,9 19,7 16,6 16,9 7,4 8,5 40 324Pohjois-Savo 30,2 19,9 16,5 17,8 7,1 8,5 56 159Päijät-Häme 32,8 18,3 18,3 17,3 6,6 6,7 54 329Raahen seutu 25,1 18,6 19,7 20,9 7,7 8,1 32 053Satakunta 30,2 20,5 17,7 18,0 6,8 6,8 73 456Varsinais-Suomi 33,0 19,9 16,2 16,3 6,5 8,1 124 333 KOKO MAA (22) 30,4 19,5 17,3 17,7 7,2 7,9 1 425 306
Liite 7 Onnistunut perintä, vaihtoehtoiset laskentatavat
ONNISTUNUT PERINTÄ % KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA V. 2010, %
36 %
2 %48 %
10 %
4 %
Maksetut Ohimaksut hakijalle Varattomat
Peruutetut, konk, velkajärj,ym Toiseen piiriin siirretyt
MAKSETTUJEN JA VARATTOMIEN ASIOIDEN SUHDE V. 2010, %
42 %
3 %
55 %
Maksetut Ohimaksut hakijalle Varattomat
ONNISTUNUT PERINTÄ KÄSITELLYISTÄ RAHASAAMISISTA V. 2010, %
27 %
1 %
33 %
31 %
8 %
Maksetut Ohimaksut hakijalle Varattomat
Peruutetut, konk, velkajärj,ym Toiseen piiriin siirretyt
PERITTYJEN JA VARATTOMAKSI TODETTUJEN RAHASAATAVIEN SUHDE V. 2010, %
44 %
1 %
55 %
Maksetut Ohimaksut hakijalle Varattomat
Liite 8 Ulosottolaitoksen henkilöstötilinpäätös v. 2010 (sis. myös Valtakunnanvoudinviraston) ULOSOTTOLAITOKSEN HENKILÖSTÖVOIMAVARAT
Toteutunut 2008
% Toteutunut 2009
% Toteutunut 2010
% vert. ed. v.
henkilötyövuodet (sis. työllisyysvaroin palkatut ja korkeakouluharjoittelijat) 1319,3 1289,9 1301,92 12,1
henkilöstömäärä 1370 1337 1354 17,0
naiset 873 63,7 846 63,3 860 63,5 14,0
miehet 497 36,3 491 36,7 474 35,0 -17,0
vakinaiset 1288 94,0 1288 96,3 1294 95,6 6,0
naiset 807 58,9 809 60,5 824 60,9 15,0
miehet 481 35,1 479 35,8 470 34,7 -9,0
määräaikaiset 82 6,0 49 3,7 60 4,4 11,0
naiset 66 4,8 37 2,8 48 3,5 11,0
miehet 16 1,2 12 0,9 12 0,9 0,0
kokoaikaiset 1308 95,5 1271 95,1 1281 94,6 10,0
naiset 835 60,9 806 60,3 821 60,6 15,0
miehet 473 34,5 465 34,8 460 34,0 -5,0
osa-aikaiset 62 4,5 66 4,9 73 5,4 7,0
naiset 38 2,8 40 3,0 51 3,8 11,0
miehet 24 1,8 26 1,9 22 1,6 -4,0
keski-ikä 49,7 50,0 49,7 -0,3
naiset 49,2 49,4 49,1 -0,3
miehet 50,6 51,0 50,7 -0,3
yli 45-vuotiaiden osuus henkilöstöstä 72,1 73,4 72,8 -0,6
tehty työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 77,8 77,4 77,3 -0,1
kokonaistyövoimakustannukset €/vuosi 84 348 670 85 939 274 85 268 801 -1 %
tehdyn työajan palkat,% osuus palkkasummasta 82,9 82,9 82,4 -0,5
välilliset työvoimakustannukset 27 728 080 29 240 069 28 453 744 -3 %
ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 49,0 51,6 50,1 -1,5
työtyytyväisyysindeksi
lähtövaihtuvuus % (ulkoiset päättyneet palvelussuhteet) 6,4 5,9 7,4 1,5
tulovaihtuvuus % (ulkoiset alkaneet palvelussuhteet) 5,1 3,2 7,0 3,8työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä 1,2 0,7 0,6 -0,1
sairauspoissaolot, työpäivää/htv 10,4 10,5 10,7 0,2
työterveyshuolto, €/htv 115,7 354,0 324,3 -8 %
koulutustasoindeksi 4,4 4,5 4,6 0,1
naiset 4,2 4,3 4,4 0,1
miehet 4,7 4,8 4,9 0,1
koulutuksen pituus, työpäivää/koulutettu 5,0 3,6 3,9 0,3
koulutuspanostus, työpäivää/htv 3,6 2,5 2,5 0,0
koulutus ja kehittäminen, €/htv 594,6 422,6 444,96 5 %
henkilöstön arvo, € 663 292 009 723 158 461 791 693 206 9 %
Liite 9 Sairauspoissaolot ulosottovirastoissa
Sairauspoissaolopäivien jakauma vuosina 2009-2010, %
23,7
19,1
25,1
6,8
14,7
10,6
16,30
28,00
8,70 9,50
13,40
24,10
0
5
10
15
20
25
30
Poissaolot 1-3
pv
Poissaolot 4-10
pv
Poissaolot 11-
60 pv
Poissaolot 61-
90 pv
Poissaolot 91-
180 pv
Poissaolot yli
180 pv
v. 2009 v. 2010
Virastot; sairauspoissaolot keskimäärin pv/henkilötyövuosi vuodesta 2008
10
3 32
1
3
14
12
12 2
11
8
3
0
2
4
6
8
10
12
14
16
Poissaolot 9,9ja alle pv/htv
Poissaolot
10-11,9pv/htv
Poissaolot
12-13,9pv/htv
Poissaolot
14-15,9pv/htv
Poissaolot
16-17,9pv/htv
Poissaolot 18ja yli pv/htv
v. 2008 v. 2009 v. 2010
Liite 10 Ulosottovirastojen henkilöstön henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin vuonna 2010 Henkilötyövuodet 2010
Ulosottovirasto Asian- Atk- ja Tstoh. Kihl. Kihl. Yhteensä HTV:t
Ei OM/VVV
tuntijat henk ulosottom voutimom. 252001 yhteensä (erotus)
Ahvenanmaa 3,3 3,0 1,1 7,4 7,4 Etelä-Karjala 12,0 16,0 2,3 30,3 30,4 -0,1 Etelä-Pohjanmaa 20,0 21,5 3,3 44,8 44,6 0,2 Etelä-Savo 19,4 20,3 2,9 42,6 42,8 -0,2 Helsinki 3,4 1,0 78,3 77,2 10,2 170,1 170,3 -0,2 Itä- ja Keski-Uusimaa 55,6 49,2 7,0 111,8 111,9 -0,1 Kainuu 8,9 9,0 1,0 18,9 18,7 0,2 Kanta-Häme 18,5 20,0 3,0 41,4 41,4 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 26,6 26,6 3,7 56,8 54,3 2,5 Keski-Suomi 28,9 30,3 4,0 63,1 62,6 0,5 Kymenlaakso 20,2 19,8 3,0 43,1 42,5 0,6 Lappi 13,8 18,2 3,0 35,1 35,2 -0,1 Länsi-Pohja 7,8 10,1 1,0 18,9 18,8 0,1 Länsi-Uusimaa 37,2 36,4 5,0 78,6 78,0 0,6 Oulun seutu 26,6 27,7 4,0 58,2 57,8 0,4 Pirkanmaan 49,5 47,8 5,9 103,3 103,3 Pohjois-Karjala 19,0 21,6 3,0 43,6 43,1 0,5 Pohjois-Savo 30,0 26,3 4,0 60,3 59,2 1,1 Päijät-Häme 27,4 21,3 3,0 51,7 52,0 -0,3 Raahen seutu 13,9 13,2 1,9 29,0 28,8 0,2 Satakunta 32,4 30,0 4,0 66,4 65,0 1,4 Varsinais-Suomi 48,5 49,9 8,0 106,4 106,6 -0,2 Yhteensä 3,4 1,0 597,8 595,5 84,2 1 281,9 1 274,7 7,2 Korkeakouluharjoittelijoiden ja työllisyysvaroilla palkatun henkilöstön työpanos ulosottotehtävissä v. 2010 oli 7,2 htv(palkkaus muualta kuin mom. 25.20.01
Liite 11 Saapuneet asiat suhteutettuna henkilöstöön
Saapuneet asiat keskimäärin vuodessa / kihlakunnanvouti
0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000
Päijät-Häme
Länsi-Uusimaa
Helsinki
Itä- ja Keski-Uusimaa
Pirkanmaa
Länsi-Pohja
Satakunta
Kainuu
Etelä-Karjala
Kanta-Häme
Keski-Suomi
Pohjois-Savo
Kymenlaakso
Oulun seutu
Etelä-Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Etelä-Savon
Pohjois-Karjala
Raahen seutu
Keski-Pohj. ja Pohjanmaa
Lappi
Ahvenanmaa
Koko maa
Asiat laskettu vuosien 2006-2010 keskiarvona
Saapuneet asiat keskimäärin vuodessa / kihlakunnanulosottomies
0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000
Päijät-Häme
Länsi-Uusimaa
Itä- ja Keski-Uusimaa
Kanta-Häme
Varsinais-Suomi
Satakunta
Oulun seutu
Pirkanmaa
Kymenlaakso
Helsinki
Etelä-Savon
Raahen seutu
Keski-Suomi
Etelä-Karjala
Pohjois-Savo
Keski-Pohj. ja Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Ahvenanmaa
Kainuu
Etelä-Pohjanmaa
Lappi
Länsi-Pohja
Koko maa
Asiat laskettu vuosien 2006-2010 keskiarvona
Saapuneet asiat keskimäärin vuodessa / toimistohenkilö
0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000
Etelä-Karjala
Varsinais-Suomi
Länsi-Uusimaa
Itä- ja Keski-Uusimaa
Kanta-Häme
Helsinki
Länsi-Pohja
Satakunta
Päijät-Häme
Pirkanmaa
Pohjois-Karjala
Lappi
Oulun seutu
Keski-Pohj. ja Pohjanmaa
Kymenlaakso
Keski-Suomi
Etelä-Pohjanmaa
Kainuu
Etelä-Savon
Pohjois-Savo
Raahen seutu
Ahvenanmaa
Koko maa
Asiat laskettu vuosien 2006-2010 keskiarvona
Liite 12 Ulosottolaitoksen menot ja kustannukset vuonna 2010
Kustannukset Toim.menot
Ulosottovirasto Ulosottovir. Yhteensä Henk. ATK ja Poissaolot Keskim €/ keskim/asia
toim.menot € € nukst € Palkeet € € uo.asia € (ei vyör)
Ahvenanmaa 462 822 510 420 404 673 53 190 66 389 49,88 45,10
Etelä-Karjala 1 989 630 2 195 392 1 706 632 219 761 305 042 37,87 34,31
Etelä-Pohjanmaa 2 895 185 3 104 629 2 427 084 325 225 424 795 35,76 33,24
Etelä-Savo 2 720 122 2 931 820 2 245 929 311 178 377 159 36,31 33,68
Helsinki 11 734 666 12 441 040 9 624 473 1 229 755 1 702 235 32,66 30,79
Itä- ja Keski-Uusimaa 7 635 777 8 100 564 6 372 528 816 948 966 592 30,44 28,68
Kainuu 1 164 880 1 244 772 974 991 137 165 178 005 41,32 38,66
Kanta-Häme 2 841 419 3 046 475 2 322 962 300 942 355 567 32,29 30,10
Keski-Pohjanmaa ja Pohj. 3 729 683 4 081 024 3 035 792 412 878 513 657 40,33 36,84
Keski-Suomi 4 297 041 4 661 223 3 550 316 460 827 615 396 39,22 36,07
Kymenlaakso 2 816 230 3 042 655 2 323 249 311 796 406 535 36,24 33,54
Lappi 2 272 431 2 475 940 1 972 560 254 521 308 437 44,32 40,66
Länsi-Pohja 1 282 074 1 359 827 1 039 428 136 557 152 643 40,62 38,26
Länsi-Uusimaa 5 382 418 5 696 156 4 487 325 572 768 619 226 29,08 27,46
Oulun seutu 3 701 138 4 014 514 3 120 304 423 162 459 872 33,96 31,29
Pirkanmaan 6 891 191 7 396 542 5 638 397 751 971 923 955 32,81 30,56
Pohjois-Karjala 2 799 300 3 087 731 2 323 873 316 420 362 009 39,72 35,97
Pohjois-Savo 4 024 569 4 351 544 3 238 908 438 403 550 178 38,89 35,95
Päijät-Häme 3 565 601 3 805 129 2 848 762 375 846 456 750 32,73 30,66
Raahen seutu 1 869 899 2 020 563 1 532 841 209 705 267 763 38,20 35,33
Satakunta 4 135 382 4 534 334 3 570 869 483 298 514 169 33,70 30,65
Varsinais-Suomi 7 028 813 7 584 756 5 988 191 776 836 874 377 33,89 31,30
Yhteensä 85 240 271 91 687 051 70 750 087 9 319 150 11 400 751 34,50 32,05
Korkeakouluharjoittelijoiden ja työllisyysvaroilla palkatun henkilöstön työpanos ulosottotehtävissä v. 2010
oli 7,2 htv(palkkaus muualta kuin mom. 25.20.01
ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITEET VUODELLE 2010 JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Liite 13
23.2.2011/MK
Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut
Ahvenanmaan mv 10 000 10 332 11 000 10 232 29 29 5 312 6 050 7,4 7,4 1 490 1 387Etelä-Karjala 62 000 60 133 62 000 57 972 21 17 29 326 34 321 30,5 30,4 2 033 1 908Etelä-Pohjanmaa 82 000 88 457 81 000 86 819 290 272 36 395 39 115 47,5 44,6 1 711 1 953Etelä-Savo 81 000 76 727 81 500 80 736 60 23 39 361 40 336 44,2 42,8 1 845 1 887Helsinki 370 000 380 303 363 000 380 937 50 122 195 887 192 886 179,3 170,3 2 025 2 238Itä- ja Keski-Uusimaa 270 000 277 259 260 000 266 103 117 128 796 133 684 117,1 111,9 2 220 2 379Kainuu 31 000 29 593 31 000 30 122 22 10 13 777 14 236 18,0 18,7 1 723 1 611Kanta-Häme 93 000 98 300 91 000 94 352 16 35 44 735 52 671 42,7 41,4 2 132 2 280Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 104 000 100 875 106 000 101 183 10 69 58 994 61 086 55,9 54,3 1 896 1 865Keski-Suomi 119 000 123 355 116 000 118 850 375 288 55 949 56 601 63,9 62,6 1 821 1 903Kymenlaakso 85 000 88 478 82 000 83 949 28 36 315 42 341 44,0 42,5 1 864 1 976Lappi 59 000 57 004 57 000 55 861 20 31 30 266 28 663 35,0 35,2 1 629 1 588Länsi-Pohja 34 500 34 403 34 500 33 479 33 14 984 16 108 19,5 18,8 1 769 1 783Länsi-Uusimaa 190 000 205 656 178 000 195 904 61 72 103 769 116 265 81,8 78,0 2 176 2 513Oulun seutu 115 000 113 674 118 000 118 230 170 62 73 190 69 485 57,3 57,8 2 062 2 047Pirkanmaa 228 000 219 982 228 000 225 456 36 62 132 745 133 819 108,0 103,3 2 111 2 183Pohjois-Karjala 75 000 79 768 75 000 77 745 40 88 35 436 40 089 43,4 43,1 1 729 1 806Pohjois-Savo 119 000 111 824 119 000 111 898 105 60 51 798 55 922 62,7 59,2 1 900 1 891Päijät-Häme 110 000 118 699 108 000 116 268 21 26 54 160 54 004 53,1 52,0 2 034 2 236Raahen seutu 53 000 55 753 50 000 52 900 50 32 30 961 31 950 29,0 28,8 1 726 1 838Satakunta 132 000 141 144 132 000 134 542 500 365 56 961 72 961 66,5 65,0 1 992 2 075Varsinais-Suomi 220 000 237 030 217 000 223 816 800 764 107 857 123 499 109,7 106,6 1 985 2 107
Yhteensä 2 642 500 2 708 749 2 601 000 2 657 354 2 676 2 605 1 336 974 1 416 092 1 317 1274,7 1 978 2 087
Henkilötyövuosiin sisältyy * 10 apulaisvoutia (8 kk kukin) 6,7 htv* 18 oikeustradenomia (3 kk kukin) 4,5 htvYhteensä 11,2 htv
Ulosottovirasto
Avoinna ulosottoasioita, kpl Henkilökunta, htv Tuottavuus; käs. as./htvSaapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat, kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat,kpl
Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut
Ahvenanmaa mv 5,8 7,1 44,75 45,10 67 67,5 40 40,8Etelä-Karjala 5,7 7,1 33,36 34,31 40 42,3 24 35,0Etelä-Pohjanmaa 5,4 5,4 37,18 33,24 42 46,5 23 32,2Etelä-Savo 5,8 6,0 34,22 33,68 42 38,0 23 32,0Helsinki 6,5 6,1 33,43 30,79 38 32,2 20 19,9Itä- ja Keski-Uusimaa 5,9 6,0 29,69 28,68 42 38,6 23 29,0Kainuu 5,3 5,7 37,28 38,66 45 43,4 31 35,9Kanta-Häme 5,9 6,7 31,52 30,10 42 38,9 23 27,3Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 6,7 7,2 35,51 36,84 42 47,2 25 32,7Keski-Suomi 5,8 5,7 36,84 36,07 42 40,6 23 34,3Kymenlaakso 5,3 6,1 34,88 33,54 42 41,1 23 27,1Lappi 6,4 6,2 39,78 40,66 40 40,2 21 29,6Länsi-Pohja 5,2 5,8 36,95 38,26 42 35,8 23 27,7Länsi-Uusimaa 7,0 7,1 30,39 27,46 35 38,7 19 25,2Oulun seutu 7,4 7,1 30,93 31,29 36 35,0 23 28,3Pirkanmaa 7,0 7,1 30,68 30,56 41 35,7 21 28,2Pohjois-Karjala 5,7 6,2 37,31 35,97 38 35,5 21 30,4Pohjois-Savo 5,2 6,0 34,52 35,95 48 42,3 25 32,8Päijät-Häme 6,0 5,6 33,46 30,66 39 35,7 18 26,6Raahen seutu 7,4 7,2 37,72 35,33 45 46,6 23 38,1Satakunta 5,2 6,5 31,03 30,65 42 39,4 23 31,5Varsinais-Suomi 6,0 6,6 32,77 31,30 42 40,6 23 30,5
Yhteensä 6,2 6,4 32,05 42 38,6 23 27,7
Atk 947774+7326399=8274173/2657354 3,11 €Palkeet 875500/2659959 0,32 €
Muut keskitetysti maksetut ,04 €
Ulosottovirasto
Taloudellisuus, €/asiaKeskimäär. käsittelyaika, kk Onnist.perintä% käs. as Onnist.perintä %käs.euromää
Ulosottovirasto Menot Ulosottomaksutulot-
Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut Arvio Toteutunut € € % menoista
Ahvenanmaa mv 75 77,1 58 62,3 3 500 3 584 462 822 299 888 64,8Etelä-Karjala 50 48,9 42 53,0 14 500 18 278 1 989 630 1 338 454 67,3Etelä-Pohjanmaa 62 54,1 54 51,7 22 000 25 148 2 895 185 2 022 293 69,9Etelä-Savo 46 44,6 47 50,4 20 000 24 599 2 720 122 1 862 149 68,5Helsinki 48 38,1 30 36,2 106 000 119 299 11 734 666 8 335 902 71,0Itä- ja Keski-Uusimaa 40 46,2 39 47,0 69 000 92 480 7 635 777 6 735 183 88,2Kainuu 52 49,9 46 50,0 7 700 8 909 1 164 880 705 178 60,5Kanta-Häme 50 46,4 42 46,7 23 000 28 597 2 841 419 2 244 043 79,0Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 55 55,9 48 55,9 29 000 33 466 3 729 683 2 528 360 67,8Keski-Suomi 48 46,2 44 49,7 28 000 38 368 4 297 041 2 910 251 67,7Kymenlaakso 45 46,8 44 40,8 20 500 23 136 2 816 230 1 830 360 65,0Lappi 44 47,5 43 47,4 16 000 19 080 2 272 431 1 465 838 64,5Länsi-Pohja 46 41,9 42 44,8 8 000 9 370 1 282 074 764 219 59,6Länsi-Uusimaa 47 46,2 41 42,4 56 000 66 875 5 382 418 4 867 271 90,4Oulun seutu 43 42,3 44 48,3 25 000 31 506 3 701 138 2 606 671 70,4Pirkanmaa 54 41,9 42 41,6 52 500 63 894 6 891 191 4 947 394 71,8Pohjois-Karjala 44 40,6 39 47,3 16 600 23 017 2 799 300 1 581 092 56,5Pohjois-Savo 50 49,2 46 51,6 32 500 37 222 4 024 569 2 773 847 68,9Päijät-Häme 43 41,1 36 41,5 27 000 33 120 3 565 601 2 499 149 70,1Raahen seutu 54 54,4 57 56,6 11 800 15 148 1 869 899 1 241 993 66,4Satakunta 47 45,4 44 47,6 35 000 41 925 4 135 382 2 911 627 70,4Varsinais-Suomi 47 46,5 45 49,4 65 000 79 307 7 028 813 5 629 566 80,1
Koko maa 45 45,2 37 45,2 688 600 836 328 85 240 271 62 100 728 72,9
Perityksi saatujen ja varattom. todett.as.suhde %Perityksi saatujen ja varattom. todett. saatavien suhde % Peritty euromäärä, 1000 €
VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO RIKSFOGDEÄMBETET Kauppiaskatu 1, PL 330
20101 TURKU puh / tfn 010 36 65150
www.oikeus.fi/vvv