sak:n toimintakertomus 2005

SAK:n toimintakertomus

2005

Huhtikuu 2006 ISBN

951-714-244-7

SAK · Toimintakertomus 1

SISÄLLYS

Sisällys .............................................................................................. 1TOIMINTAYMPÄRISTÖ .................................................................... 3

Taloudelliset lähtökohdat............................................................ 3Yhteiskunnalliset ja työmarkkinapoliittiset lähtökohdat ............... 4Järjestölliset lähtökohdat ............................................................ 4

HALLINTOELINTEN KOKOUKSET................................................... 5Valtuusto .................................................................................... 5Hallitus ....................................................................................... 6

TOIMINNAN JA EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET .................... 7Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ...................................................... 7

Tasapainoinen talous- ja työllisyyskehitys.................................. 7Palkkaperusteisen sosiaalivakuutuksenturvaaminen ja kehittäminen....................................................... 8Globalisaation vaikutusten hallinta ........................................... 11EU:n laajentumisen ja syvenemisen vaikutusten hallinta ........ 12

Jäsenvaikuttavuus ....................................................................... 16Jäsenistön ostovoiman varmistaminen jaoikeudenmukainen tulonjako.................................................... 16Tulopoliittinen sopimus vuosille 2005-2007.............................. 17Kunnolliset työsuhteet .............................................................. 17Työhyvinvoinnin parantaminen................................................. 17Työelämän kehittäminen .......................................................... 19Ammatillisen osaamisen vahvistaminen................................... 20Sukupuolten tasaveroisen aseman edistäminen ...................... 21

Järjestöllinen ja edunvalvonnallinen toimintakyky ........................ 22Kolmikantayhteistyön ja sopimusjärjestelmän toimivuus .......... 22Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen................................. 23Vahvan jäsenpohjan varmistaminen......................................... 24Vahva järjestötoiminta .............................................................. 26Luottamushenkilöstön toimintaedellytystenvarmistaminen ja parantaminen ............................................... 30Koulutuksen kehittäminen ........................................................ 31Aluepolitiikka ja aluekehittäminen............................................. 33Hankekeskus............................................................................ 34Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma................................. 35Monikulttuurisuustyö................................................................. 35Petmo -projekti ......................................................................... 36Koulu- ja työmarkkinatiedotus .................................................. 37SAK:n jäsenmikrohanke ........................................................... 38SAK:n kulttuurirahasto.............................................................. 38Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta........................ 38SAK:n viestinnän kehittäminen................................................. 38SAK:n lehdet ............................................................................ 42

SAK · Toimintakertomus2

Työyhteisön ja henkilöstön uudistuminen ja työkyky................... 45SAK:n talouden kehittäminen ................................................... 46Toimisto ja sisäiset palvelut...................................................... 46Tietohallinto.............................................................................. 46Työpaikkatoimikunta................................................................. 47SAK:n henkilöstö...................................................................... 48Henkilöstötilinpäätös ................................................................ 53

TILINPÄÄTÖS................................................................................. 54Tilinpäätökseen liitetty toimintakertomus.................................. 54

JÄSENYYDET JA OSAKKUUDET .................................................. 73HALLINTOELIMET.......................................................................... 74

Valtuusto .................................................................................. 74SAK:n hallituksen jäsenet 2001- .............................................. 80Johtoryhmä .............................................................................. 82Työvaliokunta ........................................................................... 82Muut valiokunnat ...................................................................... 83Toimialaneuvottelukunnat ........................................................ 83

JÄSENMÄÄRÄT.............................................................................. 84LAUSUNNOT .................................................................................. 85


TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Taloudelliset lähtökohdatMaailmantalouden kasvu jatkui nopeana vuonna 2005. Kasvun vetureinatoimivat yhä Yhdysvallat, Kiina ja joukko muita Aasian nopeasti kasvaviatalouksia. Kasvua ei hillinnyt edes syksyllä ennätyksellisen korkealle tasollenoussut öljyn hinta. Öljyn hinnan nousun taustalla oli kasvanut kysyntä,epävarmuudet tuotantoalueilla ja Yhdysvaltoja koetelleet hirmumyrskyt.Loppuvuodesta öljyn hinta hieman laski, mutta pysyi yhä selvästi korke-ammalla tasolla kuin vuonna 2004 keskimäärin. Vaikka öljyn hinnan nousuei leikannut maailman talouskasvua välittömästi, heikkenivät maailmanta-louden kasvunäkymät kuitenkin loppuvuodesta.

Euroalueen talouskasvu piristyi vuoden 2005 loppua kohti hieman kansain-välisen kysynnän ja heikentyneen euron vauhdittamana. Koko vuoden kes-kimääräinen kasvu jäi kuitenkin noin 1,3 prosenttiin eli selvästi hitaammaksikuin edellisenä vuonna. Euroalueen ongelmat liittyvät erityisesti Italiaan jaSaksaan. Pienissä maissa kehitys on ollut parempaa.

Suomen kokonaistuotannon kasvu jäi viime vuonna 2,1 prosenttiin. Kasvuolisi ollut lähes prosenttiyksikön nopeampaa ilman metsäteollisuuden seit-semän viikkoa kestänyttä työsulkua kesällä. Työsulku leikkasi myös vienninkasvua. Investointien määrä kasvoi vain 1,7 prosenttia. Yksityinen kulutuskasvoi noin kolme ja puoli prosenttia suotuisan ansio- ja työllisyyskehityk-sen myötä.

Työllisyys kehittyi myönteisesti vuonna 2005: Neljännellä vuosineljännek-sellä työllisiä oli 48.000 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan ai-kaan. Työllisyys parani kaikilla muilla päätoimialoilla paitsi liikenteessä.Erityisen merkille pantavaa oli, että myös teollisuuden työllisyyden useitavuosia jatkunut heikkeneminen kääntyi nousuun.

Työllisyysaste (työllisten osuus 15-64 -vuotiaista) nousi 68,0 prosenttiin,kun se edellisenä vuonna oli 67,2 prosenttia. Työttömyysaste laski viimei-sellä vuosineljänneksellä 7,6 prosenttiin, mikä oli 0,3 prosenttiyksikköäalempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Vuoden keskimääräinentyöttömyysaste oli kuitenkin noin 8,4 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksik-köä alempi kuin edellisenä vuonna.

Palkansaajien nimellisansiot nousivat vuonna 2005 keskimäärin 3,6 pro-senttia ja reaaliansiot 2,7 prosenttia, kun inflaatio oli 0,9 prosenttia. Öljy-tuotteiden hintojen nousu kiihdytti inflaatiota noin prosentilla. Viestintään jatietotekniikkaan liittyvät hinnat ja maksut puolestaan halpenivat tuntuvasti jahidastivat kuluttajahintaindeksin nousua lähes puolella prosenttiyksiköllä.


Yhteiskunnalliset ja työmarkkinapoliittiset lähtökohdatGlobalisaatiokehitys ja yritysten tuotannon siirtyminen ns. halvan työvoimanmaihin on puhuttanut työelämää ja yhteiskuntaa. Vuoden aikana aloitettiinuseita tuhansia työntekijöitä koskeneita yhteistoimintaneuvotteluja, jotkajohtivat pääsääntöisesti myös irtisanomisiin.

Suomen ja suomalaisen palkansaajan kannalta on pidetty hyvänä ja vält-tämättömänä sitä, että yritykset kansainvälistyvät ja hakevat uusia markki-noita. Merkillepantavaa on ollut se, että menestyneet ja Suomessa toimin-taa harjoittavat, kannattavat yritykset ovat siirtäneet tuotantoa ns. halvantyövoiman maihin. Pelkästään voittojen maksimointiin perustuvat tuotannonsiirtämiset on kuitenkin koettu vastuuttomiksi ja moraalittomiksi. Erityisestion arvosteltu yrityksiä joiden investointeihin sekä tutkimus- ja tuotekehitte-lyyn on käytetty yhteiskunnan varoja. Oikeutetusti on puhuttu yritysten yh-teiskuntavastuun murentumisesta. Myös muutamien isojen pörssiyhtiöidenjohtajien palkkio- ja optio-ohjelmat herättivät toimintavuonna keskusteluaoikeudenmukaisesta tulonjaosta ja yhteiskuntavastuusta.

Hallituksen budjettiesitys huomioi tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhtey-dessä sovitut veroratkaisut ja muut talouden kasvuun tähtäävät toimet.

Merkittävin työmarkkinaselkkaus käytiin Metsäteollisuuden ja Paperiliitonvälillä. Metsäteollisuus käytti poikkeuksellisen kovia toimia tavoitteidensaläpiviemiseksi. Paperiliiton työntekijöiden pääsy työpaikoille estettiin seise-mäksi viikoksi saartotoimenpitein. Selkkauksen yhteydessä käynnistyi myöskeskustelu työnantajapolitiikan yleisemmästä kiristymisestä.

Loppuvuodesta käynnistyi presidentinvaalikampanja. Kampanjan aikanaerityisesti Keskusta ja Kokoomus paheksuivat SAK:n roolia ja asettumistatukemaan Tarja Halosta presidentiksi. Kampanjan aikana käsiteltiin moniapalkansaajille tärkeitä kysymyksiä, kuten kolmikantayhteistyön merkitystä jatulevaisuutta, yleissitovien sopimusten oikeutusta sekä työhyvinvointiin jatyön- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä.

Järjestölliset lähtökohdatSAK tilasi VTT, dosentti Pentti Puoskarilta selvityksen siitä, miten toimiala-ja ammattirakenteiden muutokset vaikuttavat sopimustoimintaan ja järjestö-rakenteisiin. Selvityksen pohjalta on käyty keskustelua SAK:n hallituksessaja valtuustossa. Keskustelu jatkuu SAK:n 17. edustajakokouksen valmiste-lujen yhteydessä.

Puoskarin selvityksen mukaan ay-liikkeen organisaatiossa tapahtuu lähi-vuosina muutoksia jo pelkästään järjestöllisten tekijöiden takia. Muutoksiaaiheuttavat mm. sukupolvenvaihdos ja ammattiliittojen kiristyvä kilpailu jä-senistä. Järjestörakenteen kehittämissuuntia määriteltäessä on huomioonotettava myös mm. toimiala- ja yritysrakenteen kehitys. Tuotantorakenteenmuuttuessa palveluvaltaisemmaksi joudutaan pohtimaan, millainen toimin-


taorganisaatio ja sopimusrakenne tukevat parhaalla mahdollisella tavallajärjestäytymisasteen nostamista.

SAK:n valtuusto keskusteli syyskokouksessaan liittorakenteen kehittämi-sestä Suomen Elintarviketyöläisten Liiton SEL:n valtuustoaloitteen pohjalta.Valtuusto totesi päätöksessään, että liittofuusioissa päätösvalta on jäsen-liitoilla. Valtuusto korosti, että edunvalvonnan tuloksellisuutta voidaanedistää myös ajanmukaistamalla järjestörakenteita.

HALLINTOELINTEN KOKOUKSET

ValtuustoSAK:n valtuusto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseensa Kiljavanopistolle 20. – 21.5.2005. Valtuusto hyväksyi SAK:n toimintakertomuksen jatilinpäätöksen vuodelta 2004 sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden hallituk-selle ja muille tilivelvollisille. Valtuusto käsitteli seitsemän liittojen tekemääesitystä.

Valtuuston kokouksen aikana oli käynnissä metsäteollisuustyönantajien ju-listama työsulku. Päätöslausumassaan valtuusto piti työsulkua kohtuutto-mana ja ylimitoitettuna toimena. Työnantajien heikennysvaatimuksia pidet-tiin uhkana koko ammattiyhdistysliikkeelle. SAK:n valtuusto ei hyväksytyönantajan pakkotoimilla tapahtuvaa työntekijöiden etujen heikentämistä.Metsäteollisuustyönantajien on palattava tasavertaiseen, myös toista osa-puolta huomioon ottavaan neuvotteluasetelmaan. Suomalaisen työelämänvahvuus on yhdessä sopiminen, jota ei pidä tuhota hetkellisten virhearvi-ointien vuoksi. SAK:n valtuusto ilmaisi tukensa Paperiliitolle sen pyrkiessätulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaiseen sopimukseen. SAK:n liitot olivatmyös valmiita Paperiliiton niin pyytäessä erikseen sovittaviin tukitoimiin.

Kevätvaltuusto hyväksyi myös kannanoton, jossa korostettiin vanhemmuu-den kustannusten tasaamista ja tuettiin asian kolmikantaista valmistelua.Toisessa kannanotossa valtuusto ilmaisi tukevansa Tarja Halosen uudel-leenvalintaa tasavallan presidentiksi.

Valtuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa 25. – 26.11.2005 Kiljavanopistolla hyväksyttiin SAK:n talous- ja toimintasuunnitelma vuodeksi 2006ja käsiteltiin viisi jäsenliittojen tekemää esitystä. Kokouksessa vieraili jakäytti puheenvuoron tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Päätöslausumassaan valtuusto kiinnitti huomiota luottamusmiesten ase-maan. SAK on ollut valmis laajentamaan ja kehittämään paikallista sopi-mista työpaikoilla. Paikallisen sopimisen vahvistaminen edellyttää kuitenkinsamalla luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman ja toiminta-edellytysten parantamista. Paikallinen sopiminen voi toteutua vain, josluottamushenkilöstölle taataan tasa-arvoinen neuvotteluasema, riittävä työ-suhdeturva ja tiedonsaantimahdollisuudet. SAK:n valtuusto paheksui työn-


antajien toimia luottamushenkilöiden työn hankaloittamiseksi ja asemanheikentämiseksi, ja piti niitä vakavana uhkana yhteistoiminnalle. Luotta-musmiesten työsuhteen purkamiset kertovat, että luottamusmiesten työ-suhdeturva ei ole riittävä. Luottamushenkilöiden aseman vahvistamiseksi jatyösuhdeturvan parantamiseksi on tehtävä kaikki voitava.

Lähtökohtana käynnissä olevassa yhteistoimintalain uudistamisessa val-tuusto piti lain kehittämistä irtisanomislaista ennakoivaksi työelämän kehit-tämisen puitelaiksi. Yt-lakia uudistettaessa on tärkeää liittää myös kun-tasektori yhteistoimintalain piiriin sekä ulottaa laki nykyisestä, yli 30 hengentyöpaikoista, kaikkiin yli 10 hengen työpaikkoihin. Valtuusto kiinnitti huo-miota myös tilaajavastuun toteuttamiseen voimassaolevan tulopoliittisenkokonaisratkaisun mukaisesti.

HallitusVuoden 2005 aikana SAK:n hallitus kokoontui 11 kertaa. Edellisen vuodenlopulla sovitun tulopoliittisen kokonaisratkaisun jatkotoimet (mm. muutos-turvan voimaansaattaminen ja muut TUPO-työryhmät) sekä aukiolleidensopimusalojen (erityisesti paperiteollisuuden) tilanne oli esillä hallituksenkokouksissa kevätkaudella. Hallitus käsitteli myös mm. valtion budjettike-hyksiin ja vuoden 2006 budjettiin vaikuttamista, työmarkkinatuen aktivointi-uudistusta ja eläkeuudistukseen liittyvää lakipakettia. NOSTE –ohjelma,Osaava pärjää – hanke sekä Liikkeessä –toiminta olivat myös esillä keväänkokouksissa.

Syksyllä hallitus käsitteli lähestyvään edustajakokoukseen ja vuonna 2007oleviin SAK:n 100 –vuotisjuhliin liittyviä valmisteluja. Edunvalvonta-asioistaesillä olivat mm. perhevapaiden kustannusten tasaaminen, harmaan talou-den torjunta ja tilaajavastuu sekä aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset.Seminaarissaan lokakuussa hallitus käsitteli mm. raporttia toimialaraken-teen muutosten vaikutuksista liittorakenteen kehittämiseen.


TOIMINNAN JA EDUNVALVONNANPAINOPISTEET

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tasapainoinen talous- ja työllisyyskehitysVuoden 2004 lopulla solmittu pitkäkestoinen ja kattava tulopoliittinen sopi-mus loi vakauttavat puitteet vuoden 2005 taloudelliselle kehitykselle, mitä eiedes metsäteollisuuden kesällä toimeenpanema seitsemän viikkoa kestä-nyt työsulku pystynyt täysin pilaamaan. Työsulku oli poikkeuksellinen toimija se kuvasti työmarkkinailmapiirin heikkoutta metsäteollisuudessa. SAKtoimi aktiivisesti välittäjänä kiistassa.

SAK vaikutti aktiivisesti talous- ja työllisyyspolitiikkaan työttömyyden vä-hentämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi sekä kehysneuvotteluissa ettävuoden 2006 budjettineuvotteluissa. Budjettivaikuttamisessa panostettiinerityisesti aktiivisen työvoimapolitiikan tehostamiseen ja siihen, että tarvitta-viin toimiin varataan riittävästi rahaa. Lisäksi tuettiin liikenneinvestointienlisäämistä budjettiesityksessä.

SAK julkisti kesällä työllisyyspoliittisen puheenvuoron ”Paremman työllisyy-den puolesta”. Puheenvuorossa esitettiin 30 toimenpidettä työvoiman ky-synnän parantamiseksi, työvoiman tarjonnan lisäämiseksi sekä työvoimankysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseksi. Useita puheenvuorossaesitettyjä toimenpide-ehdotuksia käsiteltiin ns. TUPO 2 –työryhmässä, jokaetsi työmarkkinoiden toimivuutta parantavia toimia. Työryhmä sai työnsäpäätökseen vuoden lopussa. SAK osallistui myös aktiivisesti työmarkkina-tuen ja tukityön uudistamista koskevaan valmistelutyöhön.

Heinäkuun alussa tuli voimaan tulopoliittisessa sopimuksessa sovittu muu-tosturvan toimintamalli, mikä parantaa työntekijöiden asemaa irtisanomisti-lanteissa. Muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa uudelleen työllistymistä.Vuoden loppupuoliskolla tehtiin noin 6 000 työpaikkansa menettäneelletyöllistymisohjelma.

SAK tuki EU:n talous- ja työllisyyspoliittisten toimien koordinaatiota. MyösLissabonin strategian toteuttamista tuettiin, mutta korostettiin samalla, ettäsosiaalista ulottuvuutta ei saa jättää strategiasta pois.

Julkisen sektorin rahoitusylijäämä suhteessa kokonaistuotantoon kasvoiennakkotietojen mukaan hieman edellisvuodesta. Kasvu johtui valtion ra-hoitusylijäämän kasvusta 0,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sosiaali-turvarahastojen ylijäämä oli 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuntienalijäämä pysyi ennallaan ja oli 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valti-ontalouden ennakoidaan pysyvän lievästi ylijäämäisenä myös tänä vuonna,mutta valtiontalouden tila asettaa kuitenkin tiukat rajat menoille eikä uusiinveronkevennyksiin enää ole varaa.


EKP nosti joulukuussa ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä. Se oli en-simmäinen koronnosto kahteen ja puoleen vuoteen. Vaikka korkoa nostet-tiin vain hieman, oli se merkki siitä, että erittäin alhaisen korkotason aika onvähitellen ohi.

Elinkeinopoliittinen edunvalvonta eri toimialoilla tähtäsi investointien vauh-dittamiseen työllisyyskehityksen parantamiseksi. EU-tasolla vaikutettiin ke-mikaaliasetuksen sisältöön ja palveludirektiivin sisällön valmisteluun. Lisäk-si seurattiin päästökaupan vaikutuksia. Kotimaassa vaikutettiin hallituksenenergia- ja ilmastoselonteon sisältöön, Lissabonin strategian kansalliseenpäivitykseen, yrittäjyyden politiikkaohjelman sisältöön ja kasvuyritysten ris-kirahoituksen lisäämiseen. Lisäksi vauhditettiin kotimaisia kaivosinvestoin-teja. Yritysten kriisitilanteissa pyrittiin löytämään vaihtoehtoja irtisanomisille.

Kysymys monikansallisten yritysten vastuusta ja valvonnasta on jäänytpaljolti yleisen globalisaatiokeskustelun varjoon. Suomessa monikansallis-ten yritysten toimintaa seurataan kauppa- ja teollisuusministeriön alaisessatoimikunnassa, jossa ammattiyhdistysliike on edustettuna. Vuoden aikanaei kuitenkaan edes ammattiyhdistysliike tuonut Suomessa yhtään tapausta,jossa OECD:n toimintaohjeita olisi rikottu, toimikunnan tai OECD:n tutkitta-vaksi.

Palkkaperusteisen sosiaalivakuutuksenturvaaminen ja kehittäminen

EläketurvaToimintavuoden aikana annettiin eduskunnalle kolmikantaisesti valmisteltuesitys uudeksi työntekijän eläkelaiksi (TyEL), jossa TEL, LEL ja TaEL yh-distetään yhdeksi laiksi, ja jossa viimeistellään vuosien 2001 ja 2002 eläke-sopimusten mukaiset eläkevakuuttamista koskevat uudistukset. Eduskun-nan sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi esityksestä lausunnot perustuslaki-valiokunnalta, lakivaliokunnalta sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalta.SAK:n asiantuntijat olivat kuultavina eduskunnassa ja seurasivat tiiviistiesityksen käsittelyä eri valiokunnissa.

Sosiaaliturvalakien selkeyttäminen jatkui toimintavuoden aikana kansan-eläkelain ja vammaisetuuslakien ajanmukaistamisella. SAK:n edustajatosallistuivat näiden lakiesitysten kolmikantaiseen valmisteluun.

Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien mahdollisuus eläketukeen toteutettiintoukokuun alusta 2005. Pitkään työttömänä olleille vuosina 1941 – 47 syn-tyneille suotiin mahdollisuus työmarkkinatukea pysyvämpään toimeentu-loon. Etuuteen oikeutettuja oli yhteensä noin 4000. SAK osallistui lainmuu-toksen valmisteluun.

SAK:n edustajat vaikuttivat keskeisesti työmarkkinajärjestöjen neuvottelu-ryhmän ja hallituksen yhteistyönä käynnistettyyn selvitystyöhön työeläke-laitosten sijoitussäännösten kehittämiseksi. Selvitystyötä tehtiin tiiviisti koko


toimintavuoden, ja neuvotteluryhmän apuna toimi laaja työeläkelaitosten jaEläketurvakeskuksen asiantuntijaryhmä.

Toimintavuoden aikana jatkui myös pankinjohtaja Matti Louekosken selvi-tystyö työeläkeyhtiöiden hallintolain uudistamiseksi. Toimeksiannon mukai-sesti selvitystyötä tehtiin muun muassa työmarkkinajärjestöjä kuullen. Näinollen SAK:n edustajilla oli mahdollisuus esittää palkansaajapuolen näke-myksiä tarpeellisiksi lainsäädäntömuutoksiksi. Selvityshenkilön syyskuussa2005 esittämän väliraportin johdosta myös SAK antoi perusteellisen lau-sunnon. Lisäksi SAK:n edustajat osallistuivat aktiivisesti raportin linjauksiakoskevaan julkiseen keskusteluun. Lausuntokierroksen jälkeen sosiaali- jaterveysministeriö antoi jatkoaikaa lopullisten esitysten valmistelemiseksi ko-rostaen pyrkimystä esitysten hyväksymiseen. Loppuvuodesta 2005 selvi-tyshenkilö jatkoikin keskusteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa entistä tii-viimmin.

SairausvakuutusSAK:n edustajat osallistuivat kolmikantaiseen työhön, jossa valmisteltiinmuutosesitykset sairausvakuutuslakiin ja työsopimuslakiin sairausvakuu-tuksen osapäivärahasta. Osapäiväraha on tarkoitettu helpottamaan työhönpaluuta pitkähkön sairausloman jälkeen.

TyöttömyysturvaSyksyn 2004 tuloratkaisussa sovittu muutosturva tuli voimaan heinäkuussa.Työttömyysturvalakiin sekä lakiin julkisista työvoimapalveluista valmisteltiinsovitun mukaisesti ns. muutosturvaa koskevat säädökset. Tässä kolmi-kantaisessa työssä SAK:n edustajat olivat keskeisesti mukana. Uudistuk-sesta tiedotettiin lukuisissa tilaisuuksissa, joita järjestettiin eri puolilla maa-ta. Muutosturva merkitsee parempaa työttömyysturvaa irtisanotuille työllis-tymisohjelman ajalta sekä entistä suunnitelmallisempaa toimintaa uudentyön tai koulutuksen hankkimiseksi. Muutosturva osoittautui heti voimaan-tultuaan tarpeelliseksi uudistukseksi.

SAK:n edustajat osallistuivat sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toimi-van kolmikantaisen työttömyysturva-asiamiestyöryhmän työhön. Työryh-mässä valmisteltiin muun muassa hallituksen esitys, jonka mukaan sovi-teltua työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa enimmäismaksuajan täytty-misestä huolimatta vuoden 2007 loppuun asti. Koulutuspäivärahan saa-misedellytyksiä parannettiin muun muassa lyhentämällä työttömyysedelly-tystä 65 päivään.

Työttömyyskassojen kehittämishankeTyöttömyyskassojen toiminnan kehittämishanketta valmisteltiin SAK:n jaliittojen työnjakotyöryhmän esitysten ja SAK:n valtuuston päätöksen poh-jalta. Tavoitteeksi asetettiin työttömyyskassojen toiminnan ja jäsenpalvelu-jen kehittäminen, kassojen yhteistyön lisääminen, jäsenmaksujen tasauk-sen uudistaminen sekä jäseneksiliittymisen helpottaminen.


TapaturmavakuutusTapaturmavakuutuksen uudistamista jatkettiin epävirallisessa kolmikanta-ryhmässä. Valmisteltiin myös lakimuutos, jolla pyritään turvaamaan vakuu-tettujen edut työtapaturmavakuutusta harjoittavan yhtiön rajat ylittävissäsulautumissa, jakautumisissa tai kotipaikan siirroissa.

Osana sosiaaliturvalakien selkeyttämishanketta käynnistyy vuoden 2006aikana tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistus. SAK:ssa käynnistettiinvalmistelut palkansaajapuolen tavoitteiden määrittelemiseksi.

Sosiaaliturvan rahoitusTyömarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä SAK:n edustajat vaikutti-vat toimintavuoden aikana työeläkelaitosten sijoitustuottovaatimuksen ta-son eli laskuperustekoron määrittelyyn sekä osallistuivat neuvotteluihinvuoden 2006 TEL-maksusta.

Vuoden 2005 aikana viimeisteltiin sairausvakuutuksen rahoitusuudistus, jaeduskunta hyväksyi asiaa koskevat lait syksyllä. SAK toisti valmistelun jaeduskuntakäsittelyn aikana näkemyksensä, jonka mukaan myös työnanta-jien tulisi osallistua työtulovakuutuksen lisäksi myös sairaanhoitovakuutuk-sen rahoittamiseen.

SAK osallistui loppuvuodesta myös sosiaali- ja terveysministeriön epäviral-liseen selvitystyöhön ns. prosenttivähennyksestä. SAK:n mielestä tästätyöttömyys- ja sairausvakuutuksen päivärahoja sekä tapaturmakorvauksialeikkaavasta vähennyksestä luopuminen olisi perusteltua, mutta kustan-nussyistä sen pienentäminen voitaisiin tehdä asteittain. Selvitystyössä eivuoden 2005 aikana löytynyt yksimielisyyttä.

Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia muutettiin sen vuoksi,että muutosturvan mukaiset työllistymisohjelmalisät oli sovittu rahoitetta-vaksi työnantajien työttömyysvakuutusmaksuilla. Tämän lainmuutoksenvuoksi vuoden 2006 työttömyysvakuutusmaksut määrättiin poikkeukselli-sesti lailla. SAK osallistui lainmuutoksen valmisteluun.

Työttömyysvakuutusrahaston hallitus ei päässyt yksimielisyyteen työttö-myyskassojen jäsenmaksujen tasauksen jakamisesta vuonna 2005, ja hal-linnossa määräävässä asemassa olevat työnantajajärjestöt pienensivät ja-ettavaa rahasummaa. Palkansaajia edustavat SAK, STTK ja Akava olisivatpitäneet jaettavan summan vuoden 2004 tasoisena.

PerhevapaatPerhevapaista aiheutuvien kustannuksen tasaamiseksi valmistui syksylläselvitysmiehen esitys. SAK osallistui selvitystyön pohjalta käynnistynee-seen työryhmätyöhön. SAK korosti omissa kannanotoissaan työntekijöidenvanhempainpäivärahojen korottamista, isien kannustamista vapaidenkäyttöön sekä työnantajien yhteisvastuullista kustannusten tasaamista.


SAK kiinnitti huomiota myös siihen, että kaikilla aloilla ei ole palkallista äi-tiyslomaa.

Työministeriö asetti talvella 2005 työryhmän arvioimaan työsopimuslainperhevapaasäännösten toimivuutta. Työryhmän työ valmistui lokakuun lo-pussa ja esitysten pohjalta käynnistettiin lainvalmistelu. Esityksillä pyritäänpoistamaan joitain ongelmia ja antamaan mahdollisuus vapaiden tasai-semmalle käytölle miesten ja naisten kesken. Muun muassa ilmoitusaikojenlyhentäminen tietyissä tilanteissa ja etävanhemman oikeus tilapäiseen hoi-tovapaaseen olivat SAK:lle tärkeitä uudistettavia asioita.

Globalisaation vaikutusten hallintaGlobalisaation sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa keskeinen toimijaon kolmikantainen Kansainvälinen työjärjestö ILO. ILO:n kansainvälinentyökonferenssi jatkoi kesäkuussa keskustelua globalisaation sosiaalistaulottuvuutta selvittäneen maailmankomission raportin esitysten toimeenpa-nosta. Tarkoituksena on tehdä säällisestä työstä maailmanlaajuinen tavoite.Säällisen työn tulee olla ohjaava periaate kansallisissa talous-, sosiaali- jaympäristöpolitiikoissa. Monenvälisessä yhteistyössä on tunnustettava sääl-lisen työn merkittävyys köyhyyden vähentämisessä. Jotta tässä onnistu-taan, on ILO:n edistettävä mm kolmikannan vahvistumista kaikissa maissa.

Työkonferenssi käsitteli myös työelämän perusoikeuksien julistuksen seu-rantaan liittyvän maailmanlaajuisen raportin pakkotyöstä. Raportin mukaanpakkotyössä on eri puolilla maailmaa ainakin 12 miljoonaa ihmistä. Pakko-työtä tehdään erityisesti harmaan talouden piirissä. Pakkotyön, etenkin ih-miskaupan, uhreina ovat yhä useammin naiset ja tytöt. ILO tehostaa toi-mintaansa pakkotyön lopettamiseksi.

Työelämän normien kehittämisessä koettiin työkonferenssissa takaisku,kun kalastusta koskevaa yleissopimusta ei hyväksytty työnantajaryhmän jauseiden hallitusten vastustuksen takia. Asiaan palataan vuonna 2007.Asialistalla oli myös työntekijöiden terveyden- ja turvallisuuden edistämi-seen liittyvää yleissopimus, jonka käsittely jatkuu vuonna 2006. Työkonfe-renssi hyväksyi lisäksi ILO:n toimintaohjelman nuorten työllisyyden edistä-miseksi.

Työkonferenssi käsitteli ILO:n sopimusten soveltamista jäsenmaissa. Am-mattiyhdistysoikeuksia rikotaan eri puolilla maailmaa. Erityisen synkkä ti-lanne on Valko-Venäjällä, Zimbabwessa ja Kolumbiassa. Burman (Myan-marin) pakkotyöongelma jatkuu edelleenkin erittäin vaikeana.

Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen yhteistyö tiivistyi vuoden 2005 ai-kana. Vapaiden ammattiyhdistysten keskusliiton VAKL ja kristillisen Maail-man työn liiton yhdistymisestä käytiin neuvotteluja VAKL:n vuoden 2004edustajakokouksen päätösten mukaisesti. Uusi maailmanjärjestö peruste-taan marraskuussa 2006.


SAK painotti kertomusvuonna vaikuttamista monikansallisiin yhtiöihin. Maa-ilman sosiaalifoorumissa SAK järjesti yhdessä SASK:n kanssa ay-liikkeenja monikansallisten yritysten vuoropuhelua ja ammattiyhdistysoikeuksia kä-sittelevän seminaarin. SASK:n Solidaarisuuspäivillä Kuopiossa SAK ja liitotnostivat esille urheiluvälinevalmistajien vastuullisuuden osana kampanjaa,jolla pyrittiin takaamaan välinevalmistajien vastuullisuus elokuussa Helsin-gissä pidetyissä yleisurheilun MM-kilpailussa.

Kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n 6. ministerikokous pidettiin vuodenlopulla Hongkongissa. SAK:n edustaja osallistui kauppaneuvottelujen val-misteluun ja palkansaajajärjestöjen yhteisenä edustajana Suomen valtuus-kuntaan. Ministerikokouksen anti jäi ay-liikkeen kannalta melko laihaksi, ai-nakin työntekijöiden perusoikeuksien vahvistamisen näkökulmasta. Kehi-tysmaiden ryhmä pystyi ensimmäistä kertaa WTO:ssa esiintymään yhtenäi-senä, ja sai myös läpi monia ajamiaan kantoja.

SAK nosti ay-oikeuksia ja säällisen työn merkitystä esille syyskuussa pide-tyn Helsinki-konferenssin yhteydessä sekä osallistumalla aktiivisesti Kehi-tyspoliittisen toimikunnan työhön. SAK osallistui myös yhdessä kansalais-järjestöjen kanssa kehitysmaissa toimivien suomalaisyritysten toiminnanvastuullisuuden arviointiin.

SAK:n kansainvälisen toiminnan painotuksena on ollut vuonna 2005 Kiinansuhteiden rakentaminen, ay-oikeuksien puolustaminen Kiinassa sekä Kii-nassa toimivien suomalaisten yritysten kanssa aloitettu vuoropuhelu.

EU:n laajentumisen ja syvenemisenvaikutusten hallintaVuosi 2005 oli ensimmäinen, jolloin Euroopan unioni toimi 25 jäsenvaltionkokoisena laajennuttuaan 1.5. 2004. Talouskasvu kymmenessä uudessajäsenmaassa ylitti selvästi entisten jäsenmaiden vastaavan, mutta monetsiirtymäkauden ongelmat koettelivat uusia jäsenmaita. Esimerkiksi uusistajäsenmaista selvästi suurimman, Puolan, työttömyys pysyi 20 prosentintuntumassa.

Vanhoista jäsenmaista vain Britannia, Irlanti ja Ruotsi olivat avanneet työ-markkinansa uusien jäsenmaiden työvoimalle ilman ehtoja. Muutto idästä jaetelästä länteen ja pohjoiseen osoittautui kuitenkin ennakoitua vähäisem-mäksi. Ratkaistavista ongelmista tunnetuimmaksi osoittautui ns. Laval-konflikti Ruotsin Vaxholmissa. Kysymys oli latvialaisen rakennusliikkeenLavalin yrityksestä kiertää Ruotsin työoikeutta palkkoja polkemalla. Asia onedelleen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltävänä.

Euroopan ay-liike ja Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY seurasivattiiviisti palveludirektiivin käsittelyä unionin toimielimissä. Koska palvelutmuodostavat yli 70 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, on vuoden ai-kana parlamenttikäsittelyyn menneellä direktiivillä suuri merkitys EU:n ta-


loudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. SAK:n kannanotoissa tois-tettiin tarve saada yhteiskunnallisesti vankka direktiivi voimaan.

Muutoin EU:n työmarkkinoita ja sosiaalipolitiikkaa koskeva lainsäädäntötyöpolki paikallaan, eikä mm. kahdessa ay-liikkeen kannalta keskeisessähankkeessa eli työaikadirektiivin ja yritysneuvostodirektiivin uudistamisessaedistytty. Päätöksenteko työaikadirektiiviä koskevasta uudistamisesityk-sestä siirtyi vuodelle 2006.

Työmarkkinaosapuolten eli EAY:n ja työnantajajärjestöjen UNICE:n jaCEEP:n välisen neuvotteluprosessin tulokset olivat vaatimattomia vuonna2005. Sosiaalisessa vuoropuhelussa sovitut sopimukset ja toimintaohjelmatulotettiin koskemaan myös uusia jäsenmaita. Vuoden lopulla järjestöt sopi-vat uudesta ohjelmasta vuosiksi 2006 - 2008.

Vuoropuhelua korostetaan myös ns. Lissabonin prosessissa, jossa vuonna2000 asetettujen tavoitteiden mukaan on tarkoitus nostaa EU:n työlli-syysaste 70 prosentin tasolle. Tämä tavoite on vielä hyvin kaukana – se onsaavutetu vain Tanskassa, Ruotsissa ja Britanniassa. Erityisen huolestutta-vaa on, että kolmen suuren jäsenmaan, Saksan, Ranskan ja Italian taan-tuma vain jatkui.

EU:n syvenemisen vaatima kehitys kohti selkeämpää ja kansanvaltaisem-paa säädöspohjaa pysähtyi Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksiin,joissa kansojen enemmistö sanoi ei perustuslailliselle sopimukselle. Sopi-mus kuitenkin ratifioitiin 13 jäsenmaassa. Perustuslaillisen sopimuksenosalta EU:ssa on tuumaustauko, ja vasta vuonna 2007 selvinnee, voidaan-ko sopimusluonnoksen pohjalta jatkaa.

Yhdessä muiden Itämeren alueiden keskusjärjestöjen kanssa SAK toimiaktiivisesti työvoima- ja työmarkkina-asioiden esille nostamiseksi osanaItämerineuvostossa (CBSS) käytyä keskustelua. SAK edisti myös EU:nPohjoisen ulottuvuuden käytännön toteuttamista. Itämeren maiden ay-järjestöjen yhteistyötä pyrittiin tiivistämään esille nousseiden yhteistenedunvalvontaongelmien myötä (ns. Vaxholmin tapaus ja Viking Rosellanulosliputus).

Suomalaisten ja pohjoismaisessa omistuksessa olevien yritysten toiminnanvastuullisuuteen Baltiassa ja Puolassa kiinnitettiin kertomusvuonna entistäenemmän huomiota. SAK osallistui tätä koskevaan Pohjolan teollisuusliit-tojen työhön Baltiassa ja VAKL:in sekä Ruotsin ay-liikkeen vastaavaan pal-velualoja koskevaan projektiin. Vuoden loppupuolella nostettiin esille suo-malaisten yritysten lisääntynyt kiinnostus toimia Venäjällä ja siihen liittyvätay-oikeus- ja vastuullisuuskysymykset. Yhdessä EAY:n kanssa alettiin val-mistella EU:n ja Venäjän huippukokouksen yhteyteen ajoitettavaa ay-foorumia.

SAK osallistui kolmikantaisen työministeriön työryhmän selvitystyöhön, jokakäsitteli työntekijän asemaa yritysten siirtäessä tuotantoaan ulkomaille.Työryhmä luovutti selvityksensä ministeri Filatoville joulukuussa 2005. Sel-


vityksessä esitettiin muun muassa että kiinnitetään huomiota julkisten tuki-en takaisinperimiseen tilanteissa, joissa tuotantoa siirretään ulkomaille. Li-säksi todettiin, että siirtämistapauksia varten pitäisi yhteistyössä yritysten,työntekijöiden ja työvoimaviranomaisten kanssa kehittää ennakointijärjes-telmä.

Vuonna 2003 aloitetut tietotekniikka-avusteista etätyötä koskevan euroop-patason puitesopimuksen täytäntöönpanoa koskevat työmarkkinakeskus-järjestöjen väliset ja varsin vaikeiksi osoittautuneet neuvottelut saatiin pää-tökseen toukokuussa 2005. Puitesopimuksen mukaan se tulisi saattaatäytäntöön työmarkkinaosapuolten omien menettelyjen ja käytäntöjen mu-kaisesti. Keskusjärjestöjen välillä päästiin sopimukseen puitesopimuksenkansallisesta täytäntöönpanosta.

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n ja työnantajajärjestöjen välilläaloitettiin lokakuussa 2004 allekirjoitetun työperäistä stressiä koskevanpuitesopimuksen kansalliset toimeenpanon valmistelut. Kuten tietoliiken-neavusteista etätyötä koskeva sopimus, sekin laitetaan täytäntöön työ-markkinaosapuolten omien menettelyjen ja käytäntöjen mukaisesti eikä di-rektiivillä. Sopimus on laitettava täytäntöön 8.10.2007 mennessä.

SAK:n edustaja osallistui työväkivaltaa käsittelevän eurooppatason neu-vottelujen valmisteluihin. Neuvottelujen on tarkoitus käynnistyä vuoden2006 alussa. Työväkivallan neuvottelut ovat osa EAY:n ja UNICE:n mar-raskuussa 2002 sopimaa sosiaalidialogin työohjelmaa.

Uusi EY:n direktiivin mukainen tärinäasetus valmisteltiin ja tuli voimaanhelmikuussa 2005. Asetus on ensimmäinen tärinää koskeva yksittäinensäädös. Lisäksi valmisteltiin uusi meluasetus, jossa on täsmennetty EY:nmeludirektiivin mukaisia työnantajavelvoitteita meluhaittojen torjumiseksi javähentämiseksi. Täsmentävä melupäätös tuli voimaan 15.2.2006. Meludi-rektiivin edellytysten mukaan käynnistettiin lisäksi musiikki- ja viihdealojenkäytännesääntöjen valmistelu, joiden avulla työntekijät ja työnantajat voivattäyttää direktiivissä säädetyt oikeudelliset velvoitteensa. Valmistelussahuomioidaan myös palvelualan työntekijöiden altistuminen melulle. Tälletyölle on aikaa vuoteen 2007 kevääseen saakka.

SAK vaikutti toimintavuoden aikana EAY:n ja ETUI-REHS:n työturvalli-suutta ja työterveyttä käsitteleviin valmisteluihin ja kannanottoihin. SAKedusti suomalaisia palkansaajia komission työturvallisuuden ja työtervey-den neuvoa-antavassa komiteassa sekä työturvallisuus- ja työterveysvi-raston hallintoneuvostossa. Lisäksi SAK osallistui aktiivisesti komissionvalmisteilla olevan uuden työsuojelustrategian 2007-2012 valmisteluihin.Strategia valmistuu vuoden 2006 puolella.

Perinteinen pohjoismainen ay-yhteistyö jatkui Pohjolan Ammatillisen Yh-teisjärjestön PAY:n puitteissa. PAY:n työryhmä selvitti eurooppatason työ-ehtosopimustoiminnan oikeudellisia kysymyksiä, erityisesti sopimusten oi-keusvaikutusten ja täytäntöönpanon osalta. PAY:n hallitus hyväksyi asiastapäätöslauselman, joka toimitettiin EAY:lle Myös komission asettamassa


työryhmässä selvitettiin toimia, joilla voitaisiin turvata eurooppatason työ-ehtosopimusten toteuttamisen oikeudelliset puitteet.

Harmaan talouden torjunta ja tilaajavastuuTulopoliittisessa sopimuksessa sovittiin harmaan talouden torjunnan, tilaa-javastuun ja kanneoikeuden osalta raamit, joiden pohjalta kolmikantaiset jakaksikantaiset työryhmät käynnistivät työnsä. Tilaajavastuuvalmistelunosalta työryhmien työ on ollut vaikeaa työnantajien vastahankaisen asen-teen takia. Tämän vuoksi työryhmät tarvitsivat vuodenvaihteen molemminpuolin päättyville määräajoilleen lisäaikaa.

Työministeriön asettaman Ulteva 2 –työryhmän tuli alkuperäisen toimek-siannon mukaisesti tehdä 31.1.2006 mennessä ehdotukset tarvittaviksi la-kimuutoksiksi, joilla luodaan edellytykset, että yritykset täyttävät työsuhtei-siinsa, veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin liittyvät velvoitteensa. Työryhmäntehtävänä oli laatia myös liittojen kanneoikeutta koskeva selvitys. Lisäksityöryhmän tuli alkuperäisen toimeksiannon mukaan selvittää harmaan ta-louden aiheuttamia ongelmia työntekijöiden vähimmäistyöehtojen toteutu-misen ja yritysten tasavertaisen kilpailun näkökulmasta.

Ulteva 2 –työryhmä valmisti keväällä 2005 esitykset työturvallisuuslain jalähetettyjä työntekijöitä koskevien lakien muuttamiseksi. Muutokset tulivatvoimaan 1.2.2006. Lähetettyjä työntekijöitä koskevan lain muutokset koski-vat mm. edustajan asettamisvelvoitetta, eräiden työntekijää koskevien tie-tojen Suomessa säilyttämisvelvoitetta, työsuojelupiirille valvontaa vartenannettavia tietoja, luottamusmiehen oikeutta saada tietoja lähetetyn työnte-kijän työsuhteen ehdoista sekä lain rikkomisen seuraamuksia. Työturvalli-suuslain muutos koski rakennustyömaiden kulunvalvontaa. Telakoita kos-keva vastaavanlainen esitys on työmarkkinaosapuolten neuvoteltavana.

Syksyllä työryhmä käsitteli tilaajan vastuuseen liittyviä lakikysymyksiä mm.selonotto- ja valvontavelvoitteisiin liittyen. Työministeriö myönsi työryhmällejatkoaikaa. Tarvittavista lainsäädäntömuutoksista tulee tehdä ehdotukset10.3.2006 mennessä, jonka jälkeen hallitus antaa asiaa koskevat lakiesi-tykset.

Ulteva 2 –työryhmän työ liittyy kiinteästi harmaata taloutta ja tilaajan vas-tuuta pohtivan kaksikantaisen työryhmän työhön. Tämän työryhmän tehtä-vänä on valmistella keskusjärjestöjen välistä ja sitä täydentävää alakoh-taista sopimus- ja suositusjärjestelyä alihankkijan ja vuokrausyrityksen hy-väksymis- ja ilmoittamismenettelystä.

Keskusjärjestöjen ja ministeriöiden välillä käsiteltiin myös eräitä muita eh-dotuksia talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumiseksi. Lisäksimyötävaikutettiin valtioneuvoston periaatepäätökseen talousrikollisuuden jaharmaan talouden vähentämistä koskevaksi torjuntaohjelmaksi vuosille2006 – 2009.


Tallinnan infopisteSAK:n hallitus päätti jatkaa Tallinnan infopiste –projektia vuoden 2008 lop-puun SAK:n, SAK:laisten liittojen ja STTK:laisen Toimihenkilöunioninomalla rahoituksella. SAK:laisista liitoista hankkeessa ovat mukana Ke-mianliitto, Metallityöväen liitto, PAM, Puu- ja erityisalojen liitto, Rakennus-liitto, Suomen Merimies-Unioni ja Viestintäalan ammattiliitto. Suomen työ-elämän infopiste perustettiin Tallinnaan elokuussa 2002. Infopiste oli osanaEU:n Interreg IIIA-ohjelman rahoittamaa ja elokuuhun 2005 kestänyttä han-ketta Työmarkkinayhteistyö Suomen ja Viron välillä.

Vuoden 2005 lopuun mennessä infopisteessä on vieraillut noin 6 500 suo-malaisesta työelämästä ja ay-liikkeen tarjoamista palveluista kiinnostunutta.Sen lisäksi on tullut noin 3 600 tiedustelua sähköpostitse ja puhelimitse.Enemmistö kävijöistä on ollut vironkielisiä, loput venäjänkielisiä. Ammatti-ryhmistä eniten on neuvottu edelleenkin rakennus-, palvelu-, metalli-, jakuljetusalan, maa- ja metsätalousalan ihmisiä sekä terveydenhoitoalan ih-misiä. Eniten kysytyt asiat ovat: palkat ja työsopimukset, työehtosopimuksi-en tulkinta, verotus, lähetettyjen työntekijöiden ja vuokratyöntekijöiden työ-suhde-edut ja palkkaus, työaika- ja työsuojelurikkomukset ja se, mistäSuomessa saa tarvittaessa apua. Myös suomalaisten ammattiliittojen tar-joamat palvelut kiinnostavat.

Infopiste-projekti on järjestänyt vuoden 2005 kuluessa useita koulutus- jakeskustelutilaisuuksia niin Virossa kuin Suomessa. Infopiste- projekti julkai-si työvoiman liikkuvuutta ja Suomalaista ay-liikettä ja työelämää käsittelevätliitteet viron- ja venäjänkielisissä lehdissä. Yhteistyössä Akavan ja STTK.nkanssa laadittiin ay-opas, joka ilmestyi viroksi, venäjäksi, englanniksi jasuomeksi. Infopiste-projektilla on myös nettisivut.

Jäsenvaikuttavuus

Jäsenistön ostovoiman varmistaminen jaoikeudenmukainen tulonjakoTulopoliittisessa sopimuksessa sovittujen ensimmäisen vuoden palkan ko-rotusten kustannusvaikutus oli 2,5 prosenttia. Kun ns. palkkaliukuma ote-taan huomioon, ansiot nousivat keskimäärin 3,6 prosenttia. Vaikka vero-tusta kevennettiin, veroaste ei laskenut, koska samanaikaisesti keskimää-räinen kunnallisveroaste nousi. Tulopoliittinen selvitystoimikunta arvioi pal-kansaajien ostovoiman kasvuksi kolme prosenttia. Inflaation kiihtyminen jäiodotettua hitaammaksi ja käytettävissä olevien tulojen kasvua tuki työ-panoksen kasvun nopeutuminen

SAK järjesti perinteisen veroseminaarin keväällä 2005. Seminaarissa käsi-teltiin kestävää kehitystä ja ekologista verouudistusta sekä vaalikauden lo-pun ajankohtaisia verokysymyksiä.


Tulopoliittinen sopimus vuosille 2005-2007Tulopoliittinen sopimus vuosille 2005-2007 hyväksyttiin marraskuussa jaallekirjoitettiin joulukuussa 2004. Uusi sopimus tuli voimaan 16.2.2005.Toimintavuoden aikana käynnistyi sopimuksen toteuttaminen ja seuranta.Neuvottelutulosta toteutetaan mm. 23 työryhmässä ja hankkeessa.

SAK toimi yhteistyössä Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksen kans-sa liiton työehtosopimusneuvotteluissa keväällä 2005. Neuvottelujen tulok-sena alalle saatiin ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus.

Kunnolliset työsuhteetSAK:n myötävaikutuksella työministeriö asetti maaliskuussa selvityshenki-lön selvittämään määräaikaisen työn yleisyyttä, käytön lainmukaisuutta jalainsäädännön kehittämistarpeita. Taustalla oli huoli siitä, että uudistetustalainsäädännöstä ja työmarkkinaosapuolten ohjeistuksista huolimatta mää-räaikaisten työsopimusten käyttö on ollut epäsuhteessa niiden todelliseentarpeeseen. Selvityshenkilö antoi mietintönsä marraskuussa 2005. Siinäesitettiin mm. toimenpiteitä työsopimuslain selkiinnyttämisestä, valvonnantehostamisesta, yhteistoimintamenettelyn tehostamisesta, vuokratyön oi-keudellisesta sääntelystä ja henkilöstöpolitiikan suosituksista.

SAK selvitti mahdollisuuksia saada aikaan vuokratyön vähimmäisehtoja jahenkilöstön edustajien toimintamahdollisuudet turvaavaan sopimustoimin-taan.

Työhyvinvoinnin parantaminenTyömarkkinakeskusjärjestöt valmistelivat yksimielisen esityksen uudeksityösuojelun yhteistoimintaa ja valvontaa koskevaksi laiksi. Laki tuli voimaan1.2.2006. Uudessa valvontalaissa täsmennetään viranomaisten toiminta-velvoitteita valvontatehtävissä ja kehitetään yhteistoiminnan edellytyksiätyösuojeluvaltuutetun ajankäytön osalta ottamalla mm. lakiin uusi yleistävähimmäisvapautusta koskeva säännös. Jokaisella työpaikalla on oikeusvalita työsuojeluvaltuutettu edustamaan työntekijöitä. Lisäksi työsuojelu-valtuutetun koulutusmahdollisuuksia parannetaan.

Tämän ohella käynnistettiin valvontalain muutosta koskeva jatkovalmisteluyhteisten työpaikkojen henkilöstöedustusta koskevien työsuojelusäännös-ten kehittämiseksi. Työmarkkinaosapuolten välillä saatiin asiasta yhteis-ymmärrys ja yhteisiä työpaikkoja koskevat valvontalain säännökset tulevatvoimaan viimeistään syksyllä 2006.

Alkoholitestausta koskevia uusia säännöksiä valmisteltiin kolmikantaisestityöelämän tietosuojalakiin. Asiasta ei kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä.Suurin erimielisyys koski ns. seulontatestien mahdollista käyttöönottoa työ-paikoilla. Päätös valmistelutyön loppuunsaattamisesta siirtyi vuoden 2006puolelle.


Ryhdyttiin valmistelemaan uutta työmarkkinakeskujärjestöjen hoitoonoh-jaussuositusta korvaamaan 1970-luvulta oleva suositus. Valmistelutyö jat-kui vuoden 2006 puolelle.

Yhteistyössä STTK:n ja EK:n kanssa selvitettiin mahdollisuuksia kehittäätyöehtosopimusten sairauslomien todistamiseen liittyviä menettelytapoja.Selvittelytyö jatkuu vuonna 2006. Julkinen terveydenhuolto on pyrkinyt ke-hittämään resurssiensa käyttöä sekä lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa.Tässä suhteessa ongelmia ovat aiheuttaneet sopimusten soveltamisohjeetja määräykset, joissa edellytetään työkyvyttömyyden toteamista lääkärinto-distuksella. Työmarkkinaosapuolten välillä on selvitetty, olisiko sairauspois-saolojen selvittämiseksi vaadittava lääkärintodistus mahdollista osittain kor-vata työterveyshoitajan tai kunnallisen terveyskeskuksen terveydenhoitajanantamalla todistuksella.

SAK ja suurimmat liitot käynnistivät yhdessä Elämäntapaliiton kanssa yh-teistyöprojektin työelämän alkoholihaittojen vähentämiseksi ja ennalta eh-käisemiseksi. Projekti ulottuu vuoden 2007 loppuun ja sen noin 500 000 eu-ron rahoitus tulee Raha-automaattiyhdistykseltä. Projektin piirissä on noin850 000 SAK:laisten alojen työntekijää. Tarkoituksena on kouluttaa henki-löstön edustajia ja kouluttajia päihdeasioihin sekä laatia yleisesti käytössäoleva tiedotusaineisto internettiin.

Kolmikantainen koneiden ja laitteiden käyttöpäätöksen valmistelu käynnis-tettiin. Tarkoituksena on säädellä mm. käyttöönottotarkastusten ja määräai-kaistarkastusten suorittamisvelvoitteet työpaikoilla. Työ jatkuu vuonna2006.

Jäsenpalvelu- ja edunvalvontaosasto järjestivät työsuojelupiirienSAK:laisille lautakuntien jäsenille yhdessä kaksipäiväiset neuvottelupäivät,joissa jatkettiin edustajakokouspäätöksen mukaisesti lautakuntien jäsentenvalmiuksien lisäämistä ja alueellisen työsuojelutoiminnan kehittämistä.

Työsuojeluvaliokunta kokoontui vuoden 2005 aikana 11 kertaa. Valiokun-nassa käsiteltiin kaikki työsuojeluun liittyvät ajankohtaiset kysymykset. Va-liokunta järjesti koulutus- ja kokousmatkan Saksaan Duesseldorfin työsuo-jelumessuille.

Osallistuttiin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työryhmään, joka käsittelirakennusalan työterveyshuollon järjestämistä. Työryhmän tehtävänä oliselvittää ns. RAKETTI-rekisterin jatko vuoden 2007 eläkevakuutuksenmuutosten jälkeen. Työryhmän työ jatkuu vuonna 2006.

SAK vaikutti eri ministeriöissä, TVL:n ja KELA:n neuvottelukunnissa, valio-kunnissa sekä työterveyslaitoksen elimissä työturvallisuus- ja työterveys-huoltolain tavoitteiden toteuttamiseen. Kolmikantaisissa STM:n neuvottelu-kunnissa ja sen jaostoissa SAK:n edustaja osallistui työsuojelun valvonnankehittämiseen ja seurantaan. SAK vaikutti myös toimeenpanosuunnitel-maan, joka koski valtioneuvostossa helmikuussa 2004 tehtyä periaatepää-


töstä työterveyshuollon kehittämisen linjoista vuoteen 2015 asti. SAK:nedustaja osallistui työterveyshuoltohenkilöstön koulutuksen kehittämiseen.

SAK osallistui erilaisiin työsuojeluasioita koskeviin ohjelmiin kuten VETO,KESTO ja tapaturmaohjelma sekä tutkimushankkeiden ohjaus- ja johto-ryhmiin ja valtakunnallisen työturvallisuuskortin kehittämiseen. SAK vaikuttimyös yleisemmin työsuojelutoimintaan mm. tapaturmavakuutuslaitostenliiton alaisuudessa toimivissa elimissä.

SAK osallistui Suomen mielenterveysseuran liittovaltuuston ja hallituksentoimintaan. Lisäksi vaikutettiin tutkimuksen suuntautumiseen työsuojelura-haston hallituksen jäsenenä.

Työturvallisuuskeskus toteutti toiminnallista strategiaansa. Työturvallisuus-kortin suosio jatkui ja 200 000 kortin raja rikkoutui vuodenvaihteessa. Kes-kus menetti hallintonsa ja keskuksen johdon helikopterionnettomuudessaelokuussa. Uusi toimitusjohtaja aloitti tehtävässä joulukuun alussa. SAK:nedustaja toimii työturvallisuuskeskuksen hallituksen varapuheenjohtajana.

Työelämän kehittäminenVuosilomalain kokonaisuudistus tuli voimaan huhtikuussa 2005. Uusi lakisaattaa erilaisissa työsuhde- ja työaikamuodoissa työskentelevät työntekijätvuosilomaetuuksien suhteen tasavertaiseen asemaan kenenkään vuosilo-maetuuksia heikentämättä. Vuosilomalaista aiheutuvat muutokset tehtiinmyös STK:n (nykyisen EK:n) ja SAK:n väliseen vuoden 1990 lomapalkka-sopimukseen. Muutokset liittyvät myös sopimuksen soveltamisalan säilyt-tämiseen uuden EK:n tilanteessa. Uudistetun sopimuksen nimi on”Lomapalkkasopimus 2005”. Laista ja sopimuksesta laadittiin kommentaa-riteos ja koulutusaineistoa.

Keskusjärjestöjen välinen työaikatyöryhmä käynnisti työnsä tulopoliittisessaratkaisussa tarkennetun toimeksiannon pohjalta. Työryhmän tehtävänä onseurata kansainvälistä työaikakehitystä, selvittää erilaisia työaikamuotojasekä seurata ja arvioida työaikapankkijärjestelyjä.

SAK:n tarjoamista asianajopalveluista luovuttiin toimintavuoden päättyessä.Muun muassa siihen liittyen käynnistettiin ay-liikkeen oikeudellisten palve-lujen järjestämistä koskeva selvitystyö keskusjärjestöjen ja liittojen yhtei-sessä työryhmässä. Työryhmän työ valmistuu keväällä 2006. Työryhmäselvittää mm. oikeudellisen edunvalvonnan kehittämistä sekä tarpeita jamahdollisuuksia perustaa yhteinen keskusjärjestöjen ja liittojen lakiasian-toimisto hoitamaan työelämään liittyviä juttuja ja muita oikeudellisia asian-tuntijapalveluja.

Vuorotteluvapaan vakinaistamista pohtinut työryhmä aloitti toimintansa syk-syllä 2005. Työryhmä otti nimekseen vuorotteluvapaa 2008.

Vuonna 2005 toteutettiin SAK:n viides järjestötutkimus. Raporttien julkai-seminen siirtyi vuoden 2006 puolelle. Tutkimuksia on tehty noin viiden vuo-


den välein 1980-luvun puolivälistä alkaen. Järjestötutkimus antaa hyvänkuvan SAK:laisten liittojen jäsenten asemasta ja odotuksista sekä järjestö-organisaation tilasta. Järjestötutkimus toteutettiin yhteistyössä Tilastokes-kuksen kanssa postikyselynä tammi-maaliskuussa. Vastausaste oli kokoaineistossa 53,5 prosenttia ja lomakkeita palautui yli 6000. Aineiston kokoantoi mahdollisuuden tehdä paitsi SAK:n, myös liittokohtaisia raportteja. Joennen raporttien julkaisemista tutkimusaineisto on ollut käytettävissä SAK:nedustajakokousvalmisteluissa.

SAK:n työelämän kehittämisen seminaari järjestettiin syyskuussa 2005.Teemana oli uudet palkkauksen ja palkitsemisen tavat. Tutkijavetoisessaseminaarissa arvioitiin palkitsemisjärjestelmien kehityspiirteitä ja toimivuuttaeri aloilla.

Ammatillisen osaamisen vahvistaminenSAK esitti valtiovallalle Noste-ohjelman jatkamista vuodella vuoden 2008loppuun. SAK myös korosti, että tämänkin jälkeen kohderyhmän koulutus-mahdollisuuksista on huolehdittava erityistoimin. Opetusministeriön en-nusteen mukaan ilman erityistoimia Suomessa tulee jatkossakin olemaanhuomattava määrä henkilöitä vailla perusasteen jälkeistä ammatillista kou-lutusta. Valtion talousarvioon lisättiin Noste-ohjelman rahoitusta SAK:nesitysten mukaisesti. Vuoden loppuun mennessä noin 11 000 henkilöä olialoittanut opintonsa Nosteen kautta. SAK tuki Noste-ohjelman toimenpiteitäomalla Osaava pärjää - hankkeella.

Vuoden aikana valmisteltiin ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lain-säädännön muutokset. SAK:n tukeman linjan mukaisesti lain muutoksillavahvistetaan aikuiskoulutusta toteuttavaa järjestäjäverkkoa ja työelämäntutkintojärjestelmää sekä uudistetaan koulutuksen järjestämislupia. Merkit-tävä osa uudistusta on, että koulutuksen järjestäjät voivat hakea toimintan-sa osaksi työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää.

Koulutuksen ja työelämän yhteistyö syveni kun vuoden aikana päätettiinammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotosta. Työmarkkinajärjestöt edistivättyössäoppimisen ja näyttöjen käyttöönottoa. Vuoden aikana valmisteltiinvaltiovallan ja työmarkkinajärjestöjen ja muiden järjestöjen yhteinen suosi-tus sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen oma suositus jäsenliitoille. Keskus-järjestösuosituksen tavoitteena on, että jäsenliitot arvioivat työssäoppimisenja näyttöjen järjestämisen edellytyksiä alalla sekä sopivat näitä edistävistätoimista. Molemmat suositukset allekirjoitettiin marraskuussa.

Ammattikorkeakoulujen ylempiä tutkintoja koskeva lainsäädäntö hyväksyt-tiin. SAK tuki jatkotutkintokokeilun pohjalta työelämäläheisten ylempien tut-kintojen käyttöönottoa vähitellen ammattikorkeakouluissa.

Tuloratkaisussa sovitulla tavalla työmarkkinajärjestöjen yhteinen työryhmäon toimintavuoden ajan valmistellut yhteisiä esityksiä koulutusrahaston toi-minnan kehittämiseksi.


Sukupuolten tasaveroisen aseman edistäminenSAK vaikutti aktiivisesti tasa-arvolain uudistukseen, joka tuli voimaan1.6.2005. Laki edellyttää tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten laa-dintaa sakon uhalla. Lain tunnetuksi tekemiseksi ja tasa-arvosuunnittelunedistämiseksi tuotettiin työpaikkojen käyttöön julkaisu ”Luottamushenkilöntasa-arvo-opas. Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki työpaikalla.” Aiheestalaadittiin koulutusmateriaalia ja järjestettiin runsaasti koulutusta sekä SAK:ntoimesta että yhteistyössä liittojen ja Kiljavan opiston kanssa. SAK osallistuimyös sosiaali- ja terveysministeriön kolmikantaisessa työryhmässä loka-kuussa 2005 valmistuneen tasa-arvo-oppaan ”Tasa-arvosuunnittelun miksi,mitä, miten?” laadintaan ja levitykseen työpaikoille. Syksyn aikana useillatyöpaikoilla käynnistettiin palkkakartoitusten ja tasa-arvosuunnitelmien laa-dinta yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.

SAK osallistui ja vaikutti kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman laatimi-seen. Työryhmän yksimielinen esitys samapalkkaisuutta edistäväksi ohjel-maksi valmistui toukokuussa 2005. Ohjelma kokoaa yhteen kaikki suku-puolten tasa-arvon edistämiseen vaikuttavat tekijät ja se sisältää kolme-kymmentä toimenpide-esitystä, joita toteutetaan hankekohtaisesti lähivuo-sina. Ohjelman pohjalta laaditaan hallituksen ohjelma, jota toteuttamaanasetetaan uusi kolmikantaryhmä alkuvuonna 2006.

Samapalkkaisuuden edistymistä seurattiin mm. liitoille suunnatun kyselynavulla, jossa selvitettiin tulopoliittisen sopimuksen 2005-2007 vaikutuksia jasovelluksia liittokohtaisissa sopimuksissa. Yhä useammilla aloilla on otettukäyttöön palkkausjärjestelmät, jotka perustuvat analyyttiseen työn vaati-vuuden arviointiin.

SAK osallistui työmarkkinajärjestöjen yhteisiin hankkeisiin kuten tasa-arvonpyöreän pöydän toimintaan, jossa kartoitettiin mm. työehtosopimusten tasa-arvokirjauksia ja sukupuolivaikutusten arviointia. Järjestöjen työnvaativuu-den arviointityöryhmä TASE jatkoi toimintaansa käynnistämiensä tutki-musten ohjausryhmänä. Samapalkkaisuutta koskevat tutkimukset valmistu-vat keväällä 2006. Mosaiikki –erilaisuuden etu – hankkeen päätösseminaaripidettiin helmikuussa 2005 ja hankkeen tuloksia ja julkaisua, joka sisältäämm. työpaikan tasa-arvoa kuvaavan mittarin, levitettiin eri tilaisuuksissa.

SAK osallistui myös moniin muihin tasa-arvohankkeisiin asiantuntijana jaantoi liitoille ja paikallisjärjestöille koulutus- ja konsultointiapua. Marras-kuussa järjestettiin valtakunnalliset ammattiyhdistysnaisten ajankohtaispäi-vät Seinäjoella.


Järjestöllinen ja edunvalvonnallinentoimintakyky

Kolmikantayhteistyön ja sopimusjärjestelmäntoimivuusTyömarkkinakeskusjärjestöjen välillä jatkettiin neuvottelujärjestelmän ke-hittämistä järjestöjen yhteisen Nesoke-raportin pohjalta. Käydyissä neu-votteluissa todettiin, että työrauhakysymyksiin liittyvien kiistojen vuoksi ra-portin pohjalta ei saada aikaiseksi yhteisiä johtopäätöksiä. Jatkossa rapor-tin tuloksia hyödynnetään keskusjärjestön sisäisessä valmisteluja kehit-tämistyössä.

Seurattiin SAK:n hallituksen työnjakotyöryhmän esitysten pohjalta hyväk-symien menettelytapojen toimivuutta järjestö- ja sopimusrajariitojen ratkai-semiseksi. Käynnistettiin valmistelu EK:n ja SAK:n yhteisten menettelyta-pojen luomiseksi.

Jäsenliitojen sopimusvastaavien yhteistyön kehittämistä jatkettiin heidänasiantuntemuksensa hyödyntämiseksi SAK:n sopimustoiminnassa.

Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa sovitun mukaisesti käynnistettiin ala-kohtaisesti paikallisen yhteistyön ja sopimisen mahdollisuuksien ja käytän-töjen arviointia ja kehittämistä koskeva yhteistyö. Tarkoitus on kehittää ala-kohtaisia työ- ja virkaehtosopimuksia ja sopia tarvittavista toimenpiteistätyöllisyyden, tuottavuuden ja toimivien työpaikkakohtaisten ratkaisujen jahyvien käytäntöjen edistämiseksi. Lähtökohtana oli, että alakohtaiset sopi-jaosapuolet helmikuun loppuun 2006 mennessä neuvottelevat ja sopivattarvittavista toimenpiteistä.

Keskusjärjestöt käynnistivät seurantahankkeen, jonka myötä laaditaan ti-lannekartoitus alakohtaisista toimenpiteistä. Asiasta järjestetään kaikkientyö- ja virkaehtosopimusosapuolten yhteinen arviointiseminaari maalis-kuussa 2006.

Työmarkkinajärjestöt käynnistivät tuloratkaisussa sovitun mukaisesti paikal-lisen sopimisen nykytilaa ja kehittämistä selvittävän tutkimushankkeen yh-dessä Turun yliopiston kanssa. Tutkimustyö valmistuu vuoden 2006 aikana.

Syksyn 2004 tuloneuvotteluissa sovittu työllistymistä edistävä muutosturvatoteutettiin useassa eri työryhmässä ja yhteistoimintalakia uudistavassakomiteassa ennätysajassa kevään 2005 aikana. Sopimusperusteinenmuutosturvan osa tuli voimaan jo 16.2.2005 lähtien ja järjestelmä kokonai-suudessaan 1.7.2005 yhteistoimintalain, työsopimuslain, työttömyysturva-lain ja työvoimapalvelulain muutosten myötä. Muutoksen toteutumista jamahdollisia kehittämistarpeita seuraa kaksikantainen seurantaryhmä.


Toteutetun uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita on nopeuttaa työllistymistäaloittamalla työllistymistä edistävät toimenpiteet jo irtisanomisaikana sekäaikaistaa ja kehittää työvoimahallinnon palveluja. Muutosturva lisää työn-antajan vastuuta työntekijöistään työsuhteiden päättämistilanteissa. Työn-tekijöillä on oikeus työllistymisohjelmaan ja irtisanomisaikana työsuhteenkestosta riippuen 5-20 päivän työllistymisvapaaseen ohjelman laatimistatyönhakua varten ilman ansion menetyksiä. Työnantajien on tiedotettavatyöntekijöille näiden oikeudesta työllistymisohjelmaan ja työllistymisohjel-malisään. Työllistymisohjelman toimien piirissä oleville työttömille makse-taan työttömyyskassojen kautta korotettua työttömyysturvaa. Lisää mak-setaan kaikkiaan 20-185 päivältä, mm. omaehtoisen työnhaun ajalta 20päivältä, sekä eräiden työllistymisohjelmaan sisältyvien toimenpiteidenajalta (esim. työvoimapoliittinen aikuiskoulutus). Korotettu koulutustuki ra-hoitettiin korottamalla työnantajilta perittävää työttömyysvakuutusmaksuaeikä se vaikuta korotettuun ansio-osaan eli erorahalisään.

Yhteistoimintalakia valmistelevan komitean työ keskittyi toimintavuonnamm. kevätkaudella tupossa sovitun muutosturvan mukaisten muutosten te-kemiseen yhteistoimintalakiin ja työsopimuslakiin. Tämän jälkeen komiteakeskittyi työssään uuden yhteistoimintalain sisältöön.

Palkansaajapuoli kokosi yhteiset tavoitteensa lain uudistamiselle. Ne esitel-tiin komiteassa kesäkuussa. Komitea kokoontui toimintavuonna 26 kertaa.Kahden ison välityön johdosta lakia valmistelevan komitean työ ei valmistu-nut tammikuuhun 2006 mennessä, joten sen toimiaikaa pidennettiin. Ko-mitean pitäisi jättää ehdotuksensa kokonaisuudistuksesta 15.5.2006 men-nessä.

Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminenVuonna 2005 ei ollut valtakunnallisia vaaleja, mutta vuoden aikana käyn-nistettiin valmistautuminen presidentinvaaleihin. SAK:n valtuusto keskustelikokouksessaan 21.5.2005 presidentinvaaleista ja otti kantaa Tarja Halosenuudelleenvalinnan puolesta. Valtuusto kehotti SAK:laista väkeä osallistu-maan presidentti Halosen valinnan puolesta rakentuvan kansanliikkeentoimintaan. Tuhansia SAK:n jäseniä osallistuikin vaalikampanjaan.

Vuoden aikana järjestettiin seuraavat yhteiskuntavaikuttamisen tilaisuudet:• 29.4.2005

EU-vaikuttaminen – KEY:n Brysselin edustajan Jarmo Lähteenmäentapaaminen, johon osallistui kansainvälisten asioiden valiokunta,oikeudellinen valiokunta ja SAK:n asiantuntijoita.

• 14.10.2005Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän, kansanedustajien avustajien sekäeduskuntaryhmän ryhmäkanslian tapaaminen.

• 27.10.2005Vihreiden eduskuntaryhmän, kansanedustajien avustajien sekäeduskuntaryhmän ryhmäkanslian tapaaminen


• 11.11.2005SDP:n ministerien, valtiosihteerien ja erityisavustajien sekäeduskuntaryhmän, kansanedustajien avustajien ja eduskuntaryhmänryhmäkanslian tapaaminen

• 18.11.2005Keskustan ministerien, valtiosihteerien ja erityisavustajien sekäeduskuntaryhmän, kansanedustajien avustajien ja eduskuntaryhmänryhmäkanslian tapaaminen

SAK:n yhteiskuntavaikuttamisen koordinoinnista vastasi eri osastojenedustajista koottu työryhmä.

SAK:n hallitus käsitteli maaliskuussa valtion vuoden 2006 talousarvioesi-tystä sekä vuosien 2006-2009 menokehyksiä varten jäsenliittojen kanssayhdessä koottuja tavoitteita. SAK:n tavoitteet toimitettiin ministeriöihin jaeduskuntaryhmille. Kesän aikana esitettiin vielä tarkennettuja tavoitteitavuoden 2005 talousarvioon.

SAK valmisti arvion valtion vuoden 2006 talousarvioehdotuksesta mm. liit-tojen käyttöön syyskuussa. Valtion talousarvioon vaikutettiin myös mm.eduskuntakuulemisten kautta.

SAK:n budjettivaikuttamisesta vastasi eri osastojen edustajista koottu bud-jettitiimi.

Vahvan jäsenpohjan varmistaminenJärjestäytymisen edistäminen on järjestötoiminnan keskeisiä painopisteitä.Liikkeessä! -toiminnassa toteutettiin kevään aikana SAK:n ja liittojen yh-teistyönä jäsenhankintakampanja viikko 5 vuonna 5. Kampanjan slogan oli”Viidakon lait eivät enää ole voimassa”. Kampanjan pääkohderyhmänä oli-vat työelämään tulossa olevat ja juuri tulleet nuoret. Muita kohderyhmiä oli-vat pätkätyöntekijät ja maahanmuuttajat.

Kampanjan tavoitteena oli lisätä jäsenyyden tarjoamista, parantaaSAK:laisen ay-liikkeen näkyvyytta ja tiivistää SAK:laisten liittojen yhteistyötäjäsenhankinnassa. Kampanjan keskeistä toimintaa olivat työpaikkakäynnit,joita tuki ulkoinen viestintä. Tärkeitä kampanjan osia olivat lisäksi alueillajärjestetyt kauppakeskus- ja toritapahtumat sekä kesäduunarineuvonta-kiertue ammattioppilaitoksissa ja kesäduunarineuvontapuhelin. Kampanjaavalmisteli ja koordinoi Liikkeessä!-ohjausryhmä, jonka apuna oli pienempiätyöryhmiä.

Kampanjaa varten valmistettiin ”Viidakon lait eivät enää ole voimassa”-teeman pohjalta erilaista materiaalia. Liittojen jäsenhankintakoulutuksen tu-eksi tehtiin yhteistyössä TSL:n kanssa koulutuspaketti. Tukipaketti toimitet-tiin myös SAK:laisten liittojen ay-opistoille.

Kampanjan sisäinen tiedotus toteutettiin Pikatiedottein, liittolehdissä, liitto-jen ja SAK:n nettisivuilla, liittojen omin tiedottein ja jäsenkirjeissä. Kam-


panjasta tiedotettiin syksyllä 2004 SAK-päivillä Lahdessa, paikallisjärjestö-jen syyskokouksissa ja SAK:n syysvaltuustossa. Llisäksi järjestettiin kam-panjan starttitilaisuus liittojen ja SAK:n henkilökunnalle lokakuussa.

Kampanjaan liittyi myös mainoskampanja, joka toteutettiin televisio- ja ra-diomainoksien, bussi- ja abricitymainoksien ja kahviloissa ja ravintoloissajaossa olleiden minmoi-postikorttien avulla. Mainontaa oli myös liittolehdis-sä ja internetissä. Internetissä avattiin kampanjasivut www.liityammattiliit-toon.fi. SAK:n internet-sivuilla julkaistuilla kampanjasivuilla oli kävijöillämahdollisuus kertoa omia kokemuksiaan työelämässä, ns. ”viidakkotarina”.Tällaisia tarinoita kertyi kaikkiaan reilut 300. Kaiken kaikkiaan sivustolla kä-vi lähes 10 000 henkeä. Sivustoilla ylläpidettiin myös löydä oma amattiliitto-si –hakukonetta. Suomessa asuvien venäläisten Sputnik-radioon tuotettiinay-liikkeestä kertovia venäjänkielisiä tietoiskuja yhdessä SAK:n maahan-muuttajaprojektin kanssa.

Työpaikkakäyntien toteuttamisesta vastasivat liitot. Työpaikkakäyntejä teh-tiin 7 141 kpl ja niiden aikana toteutui noin 30 000 kontaktia. PAM vastasi 5500 työpaikkakäynnistä ja 9 000 kontaktista. Kauppakeskus- ja toritapah-tumista vastasivat SAK:n aluepalvelukeskukset ja niitä järjestettiin 71 kplsekä lisäksi järjestettiin 12 lehdistötilaisuutta. Alueilla osallistuttiin erilaisiinnuorten messuihin ja tapahtumiin. Myös NextStep –messuihin ja –risteilyynosallistuttiin kampanjan merkeissä.

Tulokasrekisteriin tulevat kyselyt oikeasta ammattiliitosta lisääntyivät kam-panjan aikana: tammi-elokuun aikana rekisteriin tuli 550 yhteydenottoa.Kauppakeskus- ja toritapahtumien yhteydessä jaettavia yhteydenot-to/arvontakortteja palautui 2 032, joista yli 300 halusi, että liitosta otetaanvastaajaan yhteyttä.

Liikkeessä! -toiminnan työryhmät tekivät esityksiä mm. sähköisen liittymi-sen edistämisestä, jäsenhankintakoulutuksesta, jäsenyyden siirtomenetel-mien yksinkertaistamisesta ja yhtenäistämisestä, jäsenhuollon ja –palvelu-jen kehittämisestä ja opiskelijajäsenistä huolehtimisesta. Aiheita työstetäänedelleenkin.

Liikkeessä -kampanjan arvioimiseksi järjestö-, nuoriso-, koulutus- ja vies-tintävaliokunnat pitivät yhteisen seminaarin kesäkuussa. Samalla suunni-teltiin vuoden 2006 Liikkeessä-toimintaa. Seminaarissa saatiin myös selvi-tys Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, joka koski järjestäyty-mistä 90-luvulla Suomessa.

Kampanjan tulokseksi voidaan laskea aktivoituminen tarjoamaan jäsenyyttätyöpaikoilla ja SAK:laisten liittojen näkyvyyden paraneminen; niin mainos-kampanja kuin kesäduunarineuvonta tavoittivat hyvin nuoret. Kampanjastaon laadittu loppuraportti sekä erillinen selvitys neuvontapuhelimen toimin-nasta.

Viron keskusjärjestön EAKL:n ja sen jäsenliittojen edustaja tutustui SAK:njärjestäytymiskampanjoihin 19.-20.4.


Vahva järjestötoiminta

PAU ja JHLPostin Toimihenkilöliitto PVL ja Postiliitto yhdistyivät 1.6.2005. Liiton nimion Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU. PAU on ammattijärjestö, joka toimiiviestinvälitys- ja logistiikka-alalla, rahankuljetuspalveluissa ja vastaavillatoimintakentillä. SAK:lainen PAU on mm. Suomen Posti -konsernin suurintyöntekijäjärjestö. Liitosta on vuosien varrella kasvanut Suomen Posti-konsernin ja sitä lähellä olevissa yhtiöissä erilaisissa tehtävissä palvelevientoimihenkilöiden ja työntekijöitä vahva liitto, jonka tavoitteena on jäsentenammatillisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten etujen ajaminen. Posti- jalogistiikka-alan unioni PAU:ssa on 95 jäsenosastoa, joissa on yhteensä 31400 jäsentä. Liitossa on naisia 51 % ja miehiä 49 %.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL muodostettiin 22.11.2005, kun Kun-ta-alan ammattiliitto KTV, Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL jaValtion yhteisjärjestö VTY yhdistyivät. JHL:n yhteisöjäsenliitoina ovat Meri-vartioliitto, Tulliliitto ja Vankilavirkailijain Liitto. JHL on julkisella ja yksityi-sellä hyvinvointipalvelusektorilla työskentelevien ammattiliitto ja se onvaihtoehto kapealle ammattikuntapohjaiselle edunvalvonnalle. JHL:äänkuluu vajaat 230 000 jäsentä.

TyötaisteluohjeistotKeskusjärjestön työtaisteluohjeisto päivitettiin nykylainsäädäntöä vastaa-vaksi. Palkansaajajärjestöjen kesken ajanmukaistettiin yhteiset periaatteettyötaistelutilanteissa. Ohjeistuksessa on muutoksia liittyen tiedotusta(aloitteet ja haasteet työtaistelutoimiin toisille järjestöille) koskeviin toimiin.Muutokset on tehty 12.12.2003 pidetyn "Työn puolesta" –mielenilmauspäi-västä saatujen kokemusten perusteella.

SAK osallistui muutamien liittojen kanssa Viron EAKL:n "lakkoseminaariin"17.2.2005 Tallinnassa. Seminaarissa käytiin läpi työtaistelujen käytännönjärjestelyjä sekä suomalaisten kokemuksia lakoista eri tilanteissa.

Suositus edunvalvonnasta ja järjestäytymisestäJärjestövaliokunta valmisteli liittokyselyn pohjalta suosituksen jäsenliitoilleedunvalvonnan hoitamisesta toiseen ammattiliittoon järjestäytyneidenosalta. Suosituksen taustalla on SEL.n aloite SAK:n valtuustolle ja SAK:nhallituksen asiaa koskeva suositus vuodelta 2000.

Järjestövaliokunta suosittelee, että SAK:n liittojen välillä noudatetaan käy-täntöä, jolla se liitto, jolla on työehtosopimus ja siihen perustuva neuvotte-luoikeus työpaikalla hoitaa edunvalvonnan muihinkin liittoihin kuuluvientyöntekijöiden osalta (esim. määräaikaiset työntekijät). Suositus on, että lii-tot eivät hyväksy jäsenikseen työntekijöitä, joiden työehtosopimuksen neu-votteluoikeudet ovat toisella SAK:laisella liitolla. Tavoitteena on, että me-nettelytavat eivät missään tilanteessa johda työntekijöiden pompottelemi-seen liittojen kesken eikä toimintatavoilla vaikeuteta jäseneksi liittymistä.Suosituksen käsittely SAK:n hallituksessa siirtyi vuoden 2006 puolelle.


Solidaarisuustoimet Kaakkois-Aasian katastrofin johdostaSAK:n hallituksen suorituksen mukaisesti toteutettiin maaliskuussa keräysammattiosastoissa yhdessä SASK:in kanssa Kaakkois-Asian tsunamikata-strofin jälleenrakennustyöhön. SASK:in mukaan järjestöjen ja ay-liikkeenapu on ollut asukkaiden elämänlanka tsunamin vuosi sitten tuhoamilla alu-eilla Indonesian Acehissa. Vaikka avun perillemeno on paikoin kangerrellut,myös jälleenrakennus on päässyt vauhtiin. Suomalaisen ay-liikkeen jaSASK:in tukema hanke on yksi ripeimmin edenneistä.

Ammattiosastojen toiminnan kehittäminenJärjestövaliokunta piti syyskaudella teemakokouksen ammattiosastojentoiminnan kehittämisestä. Kokouksessa pohdittiin ammattiosastotoimintaamm. Rakennusliiton, Kemianliiton, Puuliiton ja PAM:in kehittämishankkei-den pohjalta.Pohdiskeluun nousi seuraavia näkökulmia:• Pertti Jokiniemen tutkimuksen mukaan ns. kaksoissidos eli sitoutuminen

työpaikkaan/yritykseen vahvistaa myös sitoutumista ay-liikkeeseen. Mitentätä voisi vahvistaa tuomalla ammattiosastoihin työpaikan/työelämänkehittämiseen liittyviä asioita?

• Miten jäseniä kannustetaan sukupolvien vaihtuessa aktiiveiksi: tarvitaanperehdyttämistä, motivointia ja koulutusta (mm. JHL:ssa menossa aktii-vien rekrytointihanke). Pitää tarkentaa, mitä me tarkoitamme kun sanom-me olevamme kansalaisjärjestö; miten varmistetaan jäsenten osallisuus,mitä on tarjota jäsenille ja mitä voi tehdä yhdessä.

• Mistä asiat nousevat ammattiosaston asialistalle: toiminnan suunnitteluavoi pohjustaa erilaisilla kyselyillä työpaikoilta. Minkälainen on ammatti-osaston ulkoinen profiili/imago ja miten sitä voi kehittää?

• Miten saadaan nuoret kokemaan, että heidän asioitaan hoidetaan; nuoretpuhumaan nuorille. Aktiivit on houkuteltava mukaan koulutiedottajiksi.

• Minkälainen on ammattiosaston ulkoinen profiili/imago ja miten tietoa saa-daan välitettyä nykyistä enemmän jäsenille.

Järjestövaliokunta jatkaa liittojen ammattiosastohankkeiden seuraamista, jaaihe noussee esille SAK:n edustajakokouksen ohjelmatyöhön liittyvissäkeskusteluissa.

Toimintaa ruotsinkielisille jäsenilleRuotsinkielinen työmarkkinatiedottaminen toisen asteen ammatillisissa op-pilaitoksissa on toteutunut vuoden aikana entisessä laajuudessa.

Tiedottaminen ruotsinkielisille jäsenille on tapahtunut Löntagaren-lehdessä,pikatiedottein ja SAK:n ruotsinkielisillä kotisivuilla. Materiaali- ja käännös-toiminta on toteutunut entisessä laajuudessa. Työelämäpeli käännettiinruotsiksi ja noin 350 peliä jaettiin ruotsinkielisiin oppilaitoksiin. Vuosittaisenajulkaisuna toteutettiin ruotsinkielinen ay-kalenteri FFC-facklig kalender2005.


Tammikuussa 2005 toteutettiin SAK:n järjestötutkimus. Kyselylomakkeetkäännettiin ruotsiksi ja kyselyyn lisättiin kuusi erityiskysymystä vain ruotsin-kielisille vastaajille, joita tutkimuksessa oli mukana 1019 kpl. Lisäksi ruot-sinkieliset vastaajat saivat Löntagaren-lehden lukijatutkimuksen kysymyk-set vastattavaksi. Tutkimuksen mukaan SAK:laisissa liitoissa on 44 000 äi-dinkieleltään ruotsinkielistä jäsentä. Ruotsinkielisiä vastauksia palautui 467kpl, joka on 45,1 prosenttia. Ruotsinkieliset erityiskysymykset koskivat etu-päässä kieleen liittyviä asioita. Tutkimuksen tuloksia käytetään pohjanaruotsinkielisen toiminnan kehittämisessä.

Toimintavuoden aikana toteutui yksi ruotsinkielinen seminaari sekä kaksikurssia. Yksi seminaari ja kaksi pätevyysluotsikurssia jouduttiin perumaanosanottajien vähyyden vuoksi.

Nordiska Sommarskola järjestettiin yhdessä Kiljavan opiston kanssa Kilja-van opistolla, osanottajia oli kaikista pohjoismaista yhteensä 18.

Pohjoismainen yhteistyö toteutui vakiintuneen käytännön mukaisesti poh-joismaisten keskusjärjestöjen järjestövastaavien tapaamisin. Tapaamistenaiheina olivat mm. luottamushenkilöiden ja ay-aktiivien sitouttaminen jakoulutus.

Verksamhet för svenska medlemmarSkolinformationsverksamheten i svenska andra stadiets yrkesläroinrätt-ningar har pågått under verksamhetsåret som tidigare.

Information till de svenskspråkiga medlemmar har förverkligats i huvudsak iLöntagaren-tidningen, FFC-bulletiner, och på FFC:s svenska hemsidor.Materialproduktionen och översättningsverksamheten har gjorts i sammaomfattning som tidigare år. Arbetslivsspelet översattes till svenska och ca350 exemplar har distribuerats till svenskspråkiga läroinrättningar. Den årli-ga publikationen FFC:s facklig kalender 2005 har förverkligats.

I januari 2005 genomfördes FFC:s medlemsundersökning. Enkäten över-sattes till svenska och sex svenska särfrågor tillsattes för de 1019 svensk-språkiga respondenter som fanns med i undersökningen. Svenskspråkigarespondenterna fick dessutom svara på frågor i Löntagaren-tidningens lä-sarundersökningen. Enligt undersökningen finns det ca 44 000 svensk-språkiga medlemmar i FFC-föfbunden. Svenskspråkiga svar returnerades467 st vilket avgör 45,1%. De svenska särfrågorna behandlade huvudsakli-gen språkfrågor. Resultatet av undersökningen läggs till bas för utvecklingav den svenska verksamheten.

Under verksamhetsåret genomfördes en svensk seminarium och två kur-ser. En seminarium samt två kunskapslotskurser blev inhiberade på grundav för få deltagare.

Nordiska Sommarskola ordnades i samarbete med Kiljavaisntitutet på Kil-javainstitutet med sammanlagt 18 deltagare från alla Nordiska länder .


Samarbetet med de nordiska systerorganisationer har en etablerad plats iden svenskspråkiga verksamheten. Under gemensamma möten behandla-des bl.a. utbildning av förtroendevalda och övriga fackligt aktiva.

NuoretOsana aluetoiminnan uusia painopisteitä sekä Liikkeessä -toimintaa SAK:nnuorisotoiminnan yksikkö tuki verkostojen luomista toisen asteen ammatilli-siin oppilaitoksiin.

Nuorten toimintaryhmien tukemista jatkettiin vuoden 2005 aikana. Nuortentoimintaryhmä aktivoitui toimimaan mm. Lapin toiminta-alueella, missä La-pin SAK-päivien yhteydessä järjestettiin nuorisoseminaari. Vastaavastiesimerkiksi Tampereen nuorten toimintaryhmän Nuorten vappu –tapahtu-maa tuettiin.

SAK:n Nuoret osallistuivat jo perinteisesti SAKKI ry:n järjestämille NextStep –messuille, jotka pidettiin 19.-21.1. Turussa. Messuosasto toteutettiinyhteistyössä joidenkin liittojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. SAK:nnuoret olivat mukana myös SAKKI ry:n Next Step risteilyllä 3.-4.3. Ristei-lylle osallistui SAK:laisten liittojen opiskelijajäseniä.

Kesäduunarikiertue toteutettiin alueellisesti yhteistyössä nuorisovaliokun-nan kanssa. Kesäduunariviikon aikana SAK ja liitot jalkautuivat toisen as-teen ammatillisiin oppilaitoksiin. Viikon aikana tavoitettiin 71 oppilaitos-ta/yksikköä ja luotiin arviolta 7550 oppilaskontaktia. Kesäduunarikiertueenlisäksi SAK:ssa toteutettiin osana Liikkeessä-toimintaa kesäduunarineu-vonta, jossa myös SAK:n nuoret olivat mukana. Toukokuusta elokuuhunSAK tarjosi puhelimessa sekä internetin kautta neuvontaa nuorille kesä-työntekijöille. Neuvonta toteutettiin ensimmäistä kertaa, ja se osoittautuitoimivaksi tavaksi jakaa tietoutta työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksistatyöelämässä.

SAK:n nuoret olivat mukana yhteistyössä Elämäntapaliiton, TUL:n ja SAK-KI:n kanssa järjestetyllä Pohjantähtileirillä Kisakeskuksessa 3.-8.7. Perhe-leiri keräsi yhteen noin 160 leiriläistä.

Syyskuussa Itä-Suomen SAK-päivien yhteydessä toteutettu ay-toimitsijaseminaari keräsi yhteen SAK:laisten liittojen uudet ja nuoret toimit-sijat keskustelemaan ay-liikkeen tulevaisuuden haasteista sekä lähestyvistäpresidentinvaaleista.

Loppusyksyä korostivat presidentinvaalit, jossa nuoret yhteistyössä liittojenkanssa koettivat lisätä yleistä innostusta vaaleihin ja äänestysaktiivisuudennostamiseen.

Nuorten yhteistyötä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa tehostet-tiin vuoden aikana. Yhteistyössä STTK:n ja AKAVA:n nuorten kanssa to-teutettiin myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteinen seminaari huhti-kuussa Raseborgissa.


Duunaristipendi ammattiin valmistuvilleOsana valtakunnallista Ammattiosaajan teemavuotta toukokuussa jaettiinensimmäistä kertaa SAK:n Duunaristipendi ammattiin valmistuneelle nuo-relle. SAK:n ensimmäisen Duunari-stipendin sai liiketalouden perustutkin-non Valkeakosken ammattiopistossa suorittanut, merkonomiksi valmistunutMari Heikkilä.

AluetoimintaSAK:n aluetoiminnassa jatkettiin SAK:n hallituksen määrittelemien paino-pisteiden kehittämistä.

Aluepalvelukeskusten yhteistyönä järjestettiin mm. aluevaikuttaja- ja vies-tintä koulutusta sekä Mikkelissä neljän Itä-Suomen alueen yhteiset SAK-päivät.

VappujuhlatSAK:lainen ammattiyhdistysliike juhlisti 1.5. vappua 74 paikkakunnalla.Tämä on toinen vuosi, jolloin juhlia järjestettiin yli 70. SAK:laiset vappujuh-lat keräsivät alueilta saatujen tietojen mukaan yhteensä yli 70 000 osallis-tujaa. Vuoden 2004 parempi sää keräsi juhliin yli 80 000 kävijää, kun vuon-na 2003 määrä jäi noin 50 000:een. Suurimmat osallistujamäärät keräsivätVaasa (noin 20 000 osallistujaa), Helsingin Hakaniemi (7 000), Tampere (5000), Joensuu (4 000), Oulu (3 000), Hämeenlinna (2 800), Jyväskylä (2500) ja Kuopio (2 000).

PaikallisjärjestötPaikallisjärjestöjen seudullistaminen eteni. Vuoden lopussa paikallisjärjes-töjä oli 128, joista seutukuntapohjaisia on noin puolet. Paikallisjärjestöjentoiminnan kehittämistä tuettiin kehittämiskoulutuksella ja erikseen anotta-valla kannustavalla toimintatuella, jonka painopisteenä oli järjestäytyminenja perustoiminnan vahvistaminen.

SAK:n 100-vuotisjuhliin valmistautuminenSAK viettää 100-vuotisjuhlavuotta vuonna 2007. Juhlavuotta varten nimettyliittojen ja SAK:n edustajista koottu järjestelytoimikunta, SAK:n sisäinensihteeristö sekä juhlavuoden projektisihteeri käynnistivät juhlavuoden toimi-en ja alustavan sisällön suunnittelun jo vuoden 2004 puolella ja jatkoivatniiden täsmentämistä ja konkretisoimista toimintavuonna 2005.

Luottamushenkilöstön toimintaedellytystenvarmistaminen ja parantaminenHenkilöstön edustajien tiedonsaantia, asemaa ja oikeuksia pohtinut tupo-työryhmä aloitti työnsä keväällä 2005. Työryhmän piti saada työnsä pää-tökseen 30.11.2005 mennessä. Koska kaikista asioista ei päästy yhteis-ymmärrykseen eikä osaa asioista ehditty edes käsitellä, työryhmä pyysi jasai jatkoaikaa 30.4.2006 saakka. Liittojen osalta jatkoaikaa annettiin30.11.2006 saakka.


Koulutuksen kehittäminenSAK:n koulutuslinjan tehtävänä oli toteuttaa useita kehittämishankkeitavuoden 2005 aikana. Monet hankkeet ovat pitkäkestoisia ja niissä pyritäänkehittämään toimintamalleja, joiden vaikutukset olisivat kestäviä organisaa-tioiden ja yksilöiden toimintakykyyn. Hankkeet vahvistavat koulutuslinjanroolia kehittämisyksikkönä, joka toimii laajassa kumppanuusverkostossasekä ay-liikkeen kotimaisten organisaatioiden että kansainvälisten yhteis-työkumppaneiden kanssa.

Koulutuslinja toteutti koulutus- ja kehittämishankkeita myös tilaaja-tuottaja-mallilla erityisesti yhteistyössä ay-opistojen ja sivistysjärjestöjen kanssa.SAK:n koulutuslinjan toteuttamaan tai organisoimaan koulutukseen osal-listui vuoden aikana yhteensä 922 luottamushenkilöä ja ay-toimihenkilöä.Lisäksi erilaisiin seminaareihin osallistui 356 henkilöä. Tämän ohella tuettiinosallistumista SAK:n kehittämiskeskuksen toteuttamaan henkilöstökoulu-tukseen, johon osallistui 683 työntekijää.Paikallisjärjestöjen kehittämiskoulutusKehittämiskoulutusta jatkettiin jo vakiintuneen mallin mukaisesti ja koulu-tuksen kysyntä osoittautui odotettua suuremmaksi. Kehittämiskoulutus olivuoden aikana käynnissä 28 paikallisjärjestössä siten, että osa koulutuk-sista oli joillekin paikallisjärjestöille yhteistä. Neljän päivän koulutusohjel-man lisäksi toteutettiin useita yhden päivän kestäviä lisäkoulutuksia, ns.optiopäiviä, joita paikallisjärjestöt esittivät. Koulutukseen osallistujia oli 220,joista pääosa oli paikallisjärjestöjen hallitusten jäseniä.

Uuden ajan ay-kouluKolmantena varsinaisena toimintavuotenaan verkkokoulu vakiinnutti ase-mansa. Ryhmiä perustettiin kuusi ja osanottajia niissä oli yhteensä 51. Ko-ko toiminta-aikana ryhmiä on perustettu jo yli kaksikymmentä ja opiskelijoitaon ollut lähes kaksisataa. Koulu on ns. puhdasta verkko-opiskelua, jossa eiole lähitapaamisia. Tämä mahdollistaa sen, että esimerkiksi asuinpaikastariippumatta uusi ryhmä voidaan käynnistää heti, kun vähintään kahdeksanopiskelijaa on ilmoittautunut.

Lähiopetukseen perustuvia ay-kouluja toteutettiin toimintavuonna kaksikappaletta.

Ay-liikkeen verkko-oppimisen kehittäminenVerkko-opiston perustamishanke eteni siten, että opisto oli valmis avatta-vaksi vuoden 2006 alussa. Opiston ensimmäisenä kehitysvaiheena oli ole-massaolevan tarjonnan kokoaminen saman nettiportaalin alle, mutta loppu-vuodesta saatiin myös uusien sisältöjen kehitystyö liikkeelle. Mukana hank-keessa ovat kaikki SAK:laisen ay-liikkeen opistot ja sivistysjärjestöt.

Noste- ja Osaava pärjää -hankkeetKoulutuslinja vastasi Noste-hankkeen edunvalvonnasta sekä Osaava pär-jää -hankkeen toteutuksesta, joka eteni projektisuunnitelman mukaisesti.Hankkeeseen kuului jatkuva tiedottaminen Noste-ohjelmasta ja pätevyys-luotsien koulutus osaamisen tukihenkilöiksi työpaikoille.


Osaava pärjää-hanke tuotti esitemateriaalia työpaikoille aikuisten koulu-tusmahdollisuuksista, mm. näyttötutkinnoista ja oppisopimuskoulutuksesta.Uusia pätevyysluotseja koulutettiin 183 ja vuoden loppuun mennessä kou-lutukseen oli osallistunut yhteensä 534 ay-aktiivia. Vuoden aikana käyn-nistettiin lisäksi pätevyysluotseille tarkoitettu jatkokoulutus, johon osallistui14 pätevyysluotsia. Keväällä toteutettiin pätevyysluotsien menetelmäsemi-naari hakevan toiminnan kehittämiseksi sekä alueilla kolme Noste-yhteistyöseminaaria.

Osaava pärjää-hankkeen toimintoja on esitelty useissa aikuiskoulutusta-pahtumissa. Noste-ohjelman kehittämiseen on myös vaikutettu valtakun-nallisen ohjausryhmän työhön osallistumalla ja mm. valtion talousarvion kä-sittelyn yhteydessä. Opetusministeriölle tehtiin esitys Noste-ohjelman jat-kamisesta vuodella. Keskeisenä tavoitteena on ollut hakevan toiminnantyömuotojen kehittäminen sekä työelämän ja oppilaitosten yhteistyö.

Ay-henkilöstön osaamisen kehittäminenLiittoedustajista koostuva ay-henkilöstön kehittämistyöryhmä on toiminta-vuoden aikana käsitellyt ay-henkilöstön ja liittohallinnon jäsenten osaami-sen kehittämistä sukupolvenvaihdoksessa sekä mm. ehdotusta ay-henkilöstön työnkierron pelisäännöiksi. Lisäksi kaikkien liittojen henkilöstönkehittämisestä vastaavien ajankohtaiskoulutuksessa pohdittiin ay-henkilöstön työn kehittämisen, osaamisen ja työhyvinvoinnin yhteyttä ja tu-kemista mm. työnohjauksen avulla.

Ay-liikkeen henkilöstökoulutuksessa on tehty tiivistä yhteistyötä SAK:n ke-hittämiskeskuksen kanssa sekä koulutussisältöjen suunnittelussa että ay-toimihenkilötutkinnon opintojen ohjauksessa.

Liittojen työntekijöiden perinteistä 30 opintoviikon täydennyskoulutustutkin-toa opiskeli vuoden lopussa 60 ay-toimihenkilöä eri liitoista. Lisäksi uutta,15 opintoviikon ay-toimihenkilötutkintoa opiskeli vuoden lopussa 49 henki-löä. Ay-toimihenkilötutkinto-opiskelunsa oli vuoden loppuun mennessäsaanut valmiiksi kaikkiaan 43 henkilöä. Opiskelijat ovat tehneet opintojensapäätteeksi lopputöitään ay-työn kehittämiseen ja oman liiton toimintaan liit-tyvistä aiheista. Kehittämiskeskuksen organisoimaa tutkinto-opiskelua onohjannut liittojen ja SAK:n asiantuntijoista koostuva tutkintotoimikunta. Toi-mikunnan työn valmistelusta ja opintojen ohjauksesta ovat vastanneetkoulutuslinja ja kehittämiskeskus yhteistyössä.

SAK:n kehittämiskeskuksen järjestämään ay-henkilöstön koulutukseen onvuonna 2005 osallistunut ammattiliittojen työntekijöitä kaikkiaan 683. Opis-kelijatyöpäiviä yhteensä 52 koulutusjaksolla kertyi 1 243.

Yhteistyö Humakin kanssaKoulutuslinja tiedotti Nurmijärven yksikön toiminnasta, aikuiskoulutuksestaja muun muassa avoimen ammattikorkeakoulun opetuksesta Humakissa.Yhteistyötä tehtiin myös työssä oppimisen toteutuksessa sekä erityisesti ai-


kuisopiskeljoiden opinnäytetöiden ohjauksessa. Humakissa oli käynnissäkahden aikuisryhmän opinnot sekä nuorten ryhmät.

Kansainvälinen koulutus ja projektien kehittäminenEAY:n koulutuslaitos ETUCO muuttui huhtikuun alussa ETUI-REHS- nimi-seksi, kun EAY:n tutkimus-, työturvallisuus- ja koulutusyksiköt yhdistettiin.SAK:sta ja jäsenliitoista on toimintavuoden aikana osallistunut yhdeksänhenkilöä ETUI-REHS:n kursseille. Kansainvälisen yhteistyön koulutusoh-jelma toteutettiin yhteistyössä Murikan, Aktiivi-instituutin ja Kiljavan kanssaja siihen osallistui 12 toimitsijaa ja luottamusmiestä, joista kaksi STTK:nToimihenkilöunionista. Ulkomaanjakso toteutettiin Lissabonissa. ETUI-REHS:n toimintaan osallistuttiin muutoin Trace-projektin kautta sekä neu-voa-antavassa komiteassa.

ETUI-REHS:n hallinnoima kaksivuotinen projekti Trade Union MovementAnticipating the Change in Europe (Trace) jatkui. Projektin tavoitteena onparantaa eurooppalaisen ay-liikkeen toimintakykyä teollisen ja taloudellisenmuutoksen keskellä. Mukana on yhteensä 11 keskusjärjestöä ja kuusi eu-rooppalaista ammatisihteeristöä. Alaprojekteja hankkeessa on kaikkiaan 18kappaletta.

Suomalainen alaprojekti keskittyy Suomessa ja Virossa toimiviin suoma-laisomisteisiin yrityksiin. Tavoitteena on edistää luottamushenkilöiden ja ay-aktiivien yhteistyötä näissä yrityksissä sekä edistää järjestäytymistä erityi-sesti Virossa olevissa toimintayksiköissä. Syksyllä valmistui käsikirja ”Ay-liike ja rakennemuutos” suomeksi ja viroksi. Se on osa valmistautumistakahteen seminaariin, jotka järjestetään vuoden 2006 alussa ja joihin kutsu-taan sekä suomalaisia että virolaisia osallistujia.

SAK:n partnereina projektissa ovat Metallityöväenliitto ja Palvelualojenammattiliitto PAM.

Oman alaprojektin lisäksi SAK vastaa koko Trace projektin kotisivuistawww.traceproject.org.

Aluepolitiikka ja aluekehittäminenKevättalvella käynnistyi EU- ohjelmakauden 2007-2013 Suomen strategia-työ kahdessa työryhmässä. Kansallista strategista viitekehystä valmisteltiinsisäasiainministeriön vetämässä työryhmässä ja ESR-strategiaa työminis-teriön johdolla. SAK:n edustaja osallistui molempien työryhmien työhön.Samoin osallistuttiin sekä kuluvaa ohjelmakautta arvioiviin ja tulevaa kauttavalmisteleviin seminaareihin ja työpajoihin.

Strategiatyö vauhdittui vuoden lopulla, kun Britannia onnistui puheenjohta-jakautensa lopulla saamaan aikaan päätöksen ohjelmakauden 2007-13 ra-hoituskehyksestä. Pohjois- ja Itä-Suomi rinnastettiin tukikelpoisuudeltaanEU:n merentakaisiin saariin ja se merkitsee käytännössä sitä, että nämäalueet tulevat pysyvästi kuulumaan korkeamman tuen piiriin. Suomen saa-


man tuen kokonaismäärä sen sijaan laskee 26 prosentilla tulevan ohjelma-kauden aikana.

Aluekehittämislain muutosesitykseen annettiin palkansaajajärjestöjen yh-teinen lausunto. Lausunnossa korostettiin lain muuttamisen tarpeellisuutta,mutta pidettiin ajankohtaa ennenaikaisena. Valtioneuvoston hallintoselon-teko ja uuden ohjelmakauden valmistelut olivat siinä vaiheessa, että lakiatodennäköisesti jouduttaisiin muuttamaan jo ennen sen voimaantuloa. Pal-kansaajajärjestöt eivät myöskään kannata väliportaan hallinnon muodos-tamista.

Osallistumalla EU-ohjelmien seurantakomiteoiden työhön SAK on vaikutta-nut ohjelmien toteutukseen SAK:laisten palkansaajien työmarkkinakelpoi-suuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi.

AluevaikuttajakoulutusSuuralueilla SAVU (SAK:n Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan jaAhvenanmaan aluepalvelukeskukset), PIPOKEHÄ (SAK:n Pirkanmaan,Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Hämeen aluepalvelukeskukset) ja ISO(SAK:n Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kymen aluepal-velukeskukset) järjestettiin kullakin uusimuotoinen aluevaikuttajan perus-kurssi. Kursseille osallistui yhteensä 70 aktiivia. Kurssien kokemustenpohjalta kehitetään laajempi aluevaikuttamisen koulutuskokonaisuus.

SAK:n maakuntaryhmien puheenjohtajille yhdessä STTK:n ja AKAVA:naluetoimikuntien puheenjohtajien kanssa järjestettiin aluekehittämistä,aluehallintoa ja yhteistä vaikuttamista käsittelevä kurssi. Kurssille osallistui32 puheenjohtajaa.

SAVU:n alueen toimitsijoille järjestettiin kokeiluluontoisesti kurssi, jolla poh-dittiin yhteistyötä ja työnjakoa SAK:n aluepalvelukeskusten ja liittojen alue-toimistojen kesken aluekehittämiskysymyksissä. Kurssille osallistui 17 toi-mitsijaa.

Lisäksi osallistuttiin Metalliliiton toimitsijatilaisuuteen (n. 40 toimitsijaa ), jos-sa käsiteltiin metallin sektorin roolia ja toimenpiteitä paikallisessa ja alueel-lisessa kehittämistyössä.

HankekeskusHanketyöryhmän jäsenille tehtiin vuonna 2005 kysely hankekeskuksen toi-minnan tulevaisuudesta.

Yhteistyössä SASK:n kanssa järjestettiin rajaseutuyhteistyötä käsittelevätilaisuus, jossa arvioitiin tähän mennessä toteutettujen hankkeiden tuloksiaja tulevia tarpeita. SASK:n toiminta ei enää EU:n laajentumisen myötä ulotuBaltian maihin, vaan EU:n uusien rajojen ulkopuolelle. Tilaisuuden keskus-teluista laadittiin muistio, johon pyydettiin palautetta aluepalvelukeskuksis-ta, järjestövaliokunnalta ja liittojen aluetoimistoista, joilla on kokemuksiarajaseutuyhteistyöstä.


Toimintavuoden aikana on vastattu Petmo-hankkeen hallinnoinnista ja arvi-oinnin kehittämisestä ja vaikutettu kansainvälisen yhteistyön käynnistymi-seen. Lisäksi Hankekeskus on osallistunut opetushallituksen hallinnoimanLukineuvola- hankkeen ohjausryhmään ja seminaarityöskentelyyn.

Hankekeskus on osallistunut aluehankkeiden valmistelutyöhön ( art. 6 Sa-takunnassa ja Etelä-Savossa ) ja antanut neuvontaa hanketoimintaan liitty-vissä kysymyksissä sekä ay-liikkeen työntekijöille että aktiiveille.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaKansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan vaikutettiin osallistumalla KaleviKivistön johtaman Kansalaisyhteiskunta 2006 toimikunnan työhön. Toimi-kunnalle tehtiin aloite työelämän kehittämishankkeisiin osallistuvien työnte-kijöiden kustannusten korvauksesta. Toimikunta sai työnsä valmiiksi vuo-den lopulla.

MonikulttuurisuustyöToimintaa koordinoi monikulttuurisuustyöryhmä, joka kokoontui vuoden ai-kana kahdeksan kertaa. Syksyllä 2003 SAK:n jäsenliitoille tehdyn kyselynmukaan SAK:n jäsenliittoihin oli järjestäytynyt yhteensä 9 850 maahan-muuttajajäsentä. Vuoden 2004 marraskuussa tehdyn uusintakyselyn mu-kaan maahanmuuttajajäsenten määrä oli kasvanut yli 11 000:een. Määräkasvoi edelleen vuonna 2005. SAK jäsenliittoineen on siten maahanmuut-tajien suurin järjestö.

Maahanmuuttajat SAK:n jäsenliitoissa –raporttia esiteltiin vuoden 2005 ai-kana usealle SAK:n valiokunnalle. Järjestövaliokunnassa päätettiin toimen-pide-esitysten pohjalta käynnistää selvitykset maahanmuuttajajäsentenmäärän laskemisen yhtenäistämiseksi jäsenliitoissa sekä päätettiin kiinnit-tää liittojen jäsenhankintakampanjoissa erityistä huomiota maahanmuuttaji-en rekrytoimiseksi ammattiliittojen jäseniksi.

Kevään aikana järjestettiin SAK:ssa yhteistyössä MonikulttuurisuusyhdistysFamilia Clubin kanssa neljä avointa keskustelutilaisuutta teemalla Maa-hanmuuttajat voimavarana työelämässä ja rikkautena arjessa. Keskuste-luiltojen aiheina olivat työelämä, perhe, asuminen ja koulutus. Keskuste-luiltojen raportit löytyvät Familia Clubin nettisivulta, osoitteestahttp://www.familiaclub.fi/nettiraportti.htm.

SAK on osallistunut rasismia torjuvan Rasmus-verkoston ja sen tukiryhmäntyöhön.

Venäjänkielisellä Sputnik-radioasemalla esitettiin SAK:n ja liittojen maa-hanmuuttajatyötä esittelevä ohjelmasarja. Kevään Liikkeessä –kampanjas-sa oli esillä maahanmuuttajajäsenten rekrytointi. Maahanmuuttajajäseniävarten tehtiin erillinen monikielinen esite kampanjan käyttöön.

Toukokuun lopussa osallistuttiin yhdessä SASK:n kanssa kaksipäiväiseenMaailma kylässä -tapahtumaan Helsingissä. Tilaisuudessa esiteltiin SAK:n


ja liittojen monikulttuurisuustyötä sekä SASK:n urheiluvaatekampanjaa. Ke-säkuussa oltiin aktiivisesti järjestämässä EU:n Moninaisuuden puolesta –syrjintää vastaan –kampanjan rekkakiertueen Suomen tapahtumaa Helsin-gin Rautatientorille. Kampanjan syrjintää käsitteleviä aineistoja jaettiinuseissa ay-liikkeen tilaisuuksissa. SAK:n edustaja on mukana kampanjanSuomen johtoryhmässä ja Stop diskriminaatio –kampanjan Journalistikil-pailun Suomen raadissa.

SAK on osallistunut Työministeriön Etnisten suhteiden neuvottelukunnan jasen työjaoston sekä neuvottelukunnan rasismin vastaisen työryhmän toi-mintaan sekä Työministeriön Moni-Q –hankkeen ohjausryhmään. SAK jajäsenliitot olivat mukana Työministeriön SEIS-projektin joulukuussa järjes-tämillä Moninaisuuspäivillä, joiden teemana oli Tulevaisuuden työpaikka.SAK edustaa Suomen työmarkkinakeskusjärjestöjä Euroopan AmmatillisenYhteisjärjestön EAY:n työryhmässä Migration and Inclusion. Työryhmä ko-koontui kaksi kertaa vuoden aikana.

SAK:n edustajat tapasivat vuoden aikana aikuiskoulutuskeskusten maa-hanmuuttajaopiskelijoita ja osallistuivat liittojen maahanmuuttajatapahtu-miin.

SAK:n aktiiveille ja liittojen työntekijöille tarkoitetun maahanmuuttaja-aineiston valmistelu käynnistettiin. Aineiston julkaiseminen siirtyi vuodelle2006.

Petmo -projektiSAK hallinnoi rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan työmarkkinoilla keskit-tyvää Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön -hanketta. Petmokäynnistyi marraskuun alussa 2004. Se on jatkoa SAK:n koulutussäätiönhallinnoimalle Etmo-hankkeelle, joka päättyi keväällä 2005.

Molemmat ovat Euroopan Sosiaalirahaston Equal-ohjelman hankkeita.Petmo on kahden ja puolen vuoden hanke, jonka koko rahoitus tulee Uu-denmaan TE –keskukselta sekä pääkaupunkiseudun kunnilta. Hankkeestavastaa SAK:n koulutuslinja.

Petmon toteuttamiseksi neuvoteltiin laaja kumppanuusverkosto. KahdeksanSAK:laista ja kaksi STTK:laista ammattiliittoa sekä työnantajajärjestö EKovat hankkeessa mukana. Koulutusorganisaatioista JTO-Palvelut, Kiljavanopisto ja Työväen Sivistysliitto ovat hankekumppaneita.

Kaikkien ESR-projektien tavoin Petmollakin on kansainvälinen kump-panuussopimus. Petmo sai 20 yhteydenottoa yhteistyöstä kiinnostuneiltamuiden EU-maiden hankkeilta. Kumppanuussopimus solmittiin EnglanninTUC:n hallinnoiman High Road –projektin, Itävallan In Bewegung, aikuistenperustaitoihin keskittyvän hankkeen ja Ranskan Averroes-hankkeen kans-sa, joka tekee samantapaista työtä kuin Petmo Lyonin ja Grenoblen alu-eella. Työmarkkinajärjestöt ovat ranskalaisten hankkeessa kumppaneina jahanketta hallinnoi maahanmuuttajien tutkimus- ja koulutuskeskus.


Kansainvälinen projektiosuus toteutetaan työskentelemällä neljän teemanympärillä. Ensimmäisen teemaseminaarin järjestivät suomalaiset Kiljavanopistolla 12.-13. syyskuuta aiheesta Monikulttuurisuus ja syrjinnänvastai-suus. Osanottajia oli 43 henkeä niin Suomesta kuin kaikista kolmestakumppanuusmaasta. Lisäksi järjestettiin koulutuspäivä moninaisuudenjohtamisesta, johon osallistui 19 henkilöä.

Petmossa kehitetään perehdyttämisjärjestelmiä 17 työyhteisössä ja yrityk-sessä pääkaupunkiseudulla. Mukana oleville yrityksille ja työyhteisöille onjärjestetty kaksi tiedotustilaisuutta ja jokaisella työpaikalla käytiin palaute-keskustelu raportin tuloksista.Haastatteluraportti on pohjana monimuotoi-suusperehdyttäjän koulutusohjelman suunnittelulle. Testattava koulutusoh-jelma jää Kiljavan ja JTO:n koulutustarjontaan testikurssin jälkeen. Pereh-dytysprosessi on kaksitahoinen. Maahanmuuttajan kynnys suomalaiseentyöelämään pyritään tekemään mahdollisimman matalaksi. Yhtä tärkeää onmyös perehdyttää työyhteisöä uuteen tulijaan.

Laajan kumppanuuden vuoksi Petmolla on iso ohjausryhmä, joka kokoontuivuonna 2005 neljä kertaa. Petmolla on omat nettisivut SAK:n sivujen allaosoitteessa www.sak.fi/petmo. Petmosta on lisäksi tiedotettu lehtijuttujakirjoittamalla. Juttuja on julkaistu niin liitto- kuin päivälehdissä. Lisäksi onjärjestetty muutama tiedotustilaisuus eri kohderyhmille.

Koulu- ja työmarkkinatiedotusValtakunnallisten koulutuspäivien järjestäminen jatkui suunnitelmien mukai-sesti. Koulutusta järjestettiin peruskoulujen ja lukioiden historian ja yhteis-kuntaopin opettajille, ammatillisille opettajille ja opinto-ohjaajille. Historian jayhteiskuntaopin opettajille pidettiin tapahtuma Jyväskylän Laajavuoressa29.1. - 30.1.2005, ammatillisille opettajille Petäyksessä 1.4. - 2.4. ja opinto-ohjaajille samoin Petäyksessä 30.9. - 1.10. Päivien aiheet valitaan kohde-rymien edustajien toivomusten mukaisesti. Aiheiden valinnassa kiinnitetäänerityistä huomiota siihen, että opettajien saamaa tietoa voidaan käyttääopetustyössä. Opinto-ohjaajille pidettiin kaksi alueellista kurssia: Pohjois-Karjalan opinto-ohjaajien kanssa tehtiin koulutusmatka Ruotsiin LO:n toi-mistoon 19.5. - 21.5. ja Oulun läänin opinto-ohjaajille järjestettiin koulutus-päivät Sotkamon Katinkullassa 18.11. - 19.11.

Valtakunnallisiin tapahtumiin osallistui noin 250 ja alueellisiin 75 opettajaa.Opettajien lehdet, mm. Sopo News ja Kleio, kirjoittivat tapahtumista näyttä-västi. Kirjallinen palaute kaikista koulutuksista on ollut hyvin myönteitä jarohkaisevaa.

Koulutuspäivillä ja muutoinkin vuoden aikana jaettiin runsaasti Työelämäs-sä-pelejä, Matkalla työelämään -opetusvideota suomen- ja ruotsinkielisenäversioina ja vastaanotettiin uusia Palkkatyöläisen tilauksia. Lisäksi tuotettiinSAK:n työelämä-bingo, mika on suunniteltu peruskoulujen yhteyskuntaopinopetukseen. Bingo on vihjepeli, jossa on omaa taloutta, työelämätietoa jataloustietoa koskevia keskeisiä termejä, joita opiskellaan rattoisasti bingoi-


lemalla. Peliä voi tulostaa SAK:n nettisivulta. Pelistä saatu palaute on ollutmyönteistä.

Syyskaudella aloitettiin yhteistoiminnassa aluepalvelukeskusten kanssaalueellinen koulutus kouluja työmarkkinatiedotukseen aikoville. Kurssit pi-dettiin Oulussa 15.10. ja Porissa 26.11. Tapahtumiin osallistui myös toimin-nassa jo mukana olevia, joiden kokemuksesta oli selvää hyötyä tulevilletiedottajille. Tarkoitus on, että kurssien järjestämistä jatketaan vuonna2006, ja että toiminnasta tulee jatkuvaa.

Lisäksi osallistuttiin moniin VETOLAVAN (verkostoitumalla työssäoppimi-sen laatuun ja vaikuttavuuteen) koulutustapahtumiin, joissa esiteltiinSAK:laisen ay-liikkeen näkemyksiä työssäoppimisen kehittämisestä.

SAK:n jäsenmikrohankeKesällä 2001 käynnistetty jäsenmikrohanke jatkui edelleen yhteistyössäPohjanmaan Mikro Oy:n kanssa. Yleisperiaatteena on pitää pakettien hin-tataso vakiona ja sen puitteissa päivittää pakettien sisältöä. Kokoon-panotarkistuksia tehtiin sekä hintakehityksen että jäsenten toiveiden poh-jalta.

Vuoden aikana jäsenmikroja toimitettiin 1 104 kappaletta. Kokonaisuudes-saan jäsenmikroja oli vuoden loppuun mennessä ja tämän kampanjanpuitteissa toimitettu 7 466 kappaletta.

Hanketta koordinoi edelleen ohjausryhmä, jossa on mukana keskustoimis-ton ja liittojen asiantuntijoita. Hankkeen sihteerinä toimi Metallityöväen liitontyöntekijä.

SAK:n kulttuurirahastoSAK:n kulttuurirahastolle tuli vuonna 2005 hakemuksia 206 kappaletta.Apurahoja myönnettiin 28 kappaletta. Niistä yksi suunnattiin ryhmälle ja 27yksityisille harrastajille. Kulttuurirahaston pääoma oli 248 450,45 euroa jajaettavien apurahojen yhteissumma 17 000 euroa.

Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukuntaKulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunnan sihteeristöön kuuluivatSuomen Muusikkojen Liitto, Teatteri- ja mediatyöntekijät, Suomen Näytteli-jäliitto, Suomen Journalistiliitto sekä Suomen Ammattiliitojen Keskusjärjes-tö. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Suomen Näyttelijäliiton toimin-nanjohtaja Janne Mikkonen. Marraskuussa neuvottelukunta järjesti tekijän-oikeuksia käsittelevän seminaarin.

SAK:n viestinnän kehittäminenSAK:n viestinnän haasteena oli erityisesti jäsenhankintakampanja Viikko 5vuonna 5 ja siihen liittyvä ”Viidakon lait eivät enää ole voimassa” –mainos-kampanja. Painopisteenä säilyi myös sähköisen viestinnän kehittäminen.


SAK säilytti asemansa sekä valtakunnallisessa että alueellisessa viestin-nässä. Viestinnän haasteena oli erityisesti toimittajien ja tiedotusvälineidenpalvelun parantaminen sekä yhteyksien lisääminen ja ylläpitäminen – niinvaltakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla. Tiedotusvälineiden palveluunkuuluivat myös taustatilaisuudet ja -aineistot, toimitusvierailut, tiedotustilai-suudet, haastattelut sekä yhä vankemman aseman toimittajapalvelussasaanut verkkoviestintä.

Tiedotusvälineille lähetettiin 107 tiedotetta. Tiedotus- ja taustoitustilaisuuk-sia järjestettiin toimittajille vuoden aikana noin 25, mm. ajankohtaissemi-naarit työmarkkina-, artikkeli- ja naistoimittajille sekä kesätoimittajille. Lehti-ja tv-kuvaajille järjestettiin edellisvuosien tapaan oma tilaisuutensa. Kan-sainvälisen osaston kanssa järjestettiin yhdessä toimittajamatka Kiinaan,jonka aikana tutustuttiin työelämään Kiinassa ja taustoitettiin ns. Kiina-ilmiötä.

Alueviestinnän kehitystyötä jatkettiin yhteistyössä SAK:n aluepalvelukes-kusten kanssa. Yhtenä painopisteenä kehitystyössä oli jäsenliittojen alue-työntekijöiden ja SAK:n aluepalvelukeskusten sekä paikallisjärjestöjen tie-dotustoiminnan koordinoiminen sekä toimittajakontaktien vahvistaminen.

Aluepalvelukeskukset järjestivät ammattiliittojen ja paikallisjärjestöjen aktii-veille alueellista viestintäkoulutusta. Kursseille osallistui yhteensä 118 hen-kilöä.

Viestintävaliokunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Valiokunta jatkoikeskustelua sukupolvenvaihdosta tukevista viestinnällisistä toimenpiteistäsekä hahmotti SAK:n viestintästrategiaa. Vuoden aikana järjestettiin semi-naari, jossa arvioitiin ammattilaisten avulla Viikko 5 vuonna 5 -kampanjanonnistumista sekä keskusteltiin SAK:n edustajakokoukseen ja 100-vuotisjuhlavuoteen valmistautumisesta.

SAK:n järjestäytymiskampanjan tv-mainos ”Viidakon lait eivät enää olevoimassa” voitti mainosalan ammattilaisten Grafia ry:n järjestämässä Vuo-den huiput -kilpailussa tv- ja elokuvamainonnan kunniamaininnan sekäRuutunelosen myöntämän erikoispalkinnon.

Vappuaattona järjestettiin yhteistyössä kokonaistoimintojen johdon sekäyhteiskuntavaikuttamisen työryhmän kanssa vappuvastaanotto. Myös Val-keakosken työväenmusiikkijuhlat huomioitiin sidosryhmätapaamisissa.

Työmarkkinatoimittajille pidettiin jälleen palkansaajakeskusjärjestöjen yhtei-set pikkujoulut, joiden järjestelyvuorossa oli SAK.


Sähköinen viestintäwww.sak.fi: SAK:n Internet-palvelulla www.sak.fi oli vuonna 2005 yhteensä667 800 kävijää (vuonna 2004 yhteensä 458 600). Kävijämäärä kasvoi yli45 prosenttia edellisvuodesta, kun kasvu vuonna 2004 oli reilut 25 prosent-tia.

SAK:n nettisivuilla avattiin kesäkuussa uusi rekisteröitymistä vaativa muttakaikille avoin keskustelupalsta osoitteessa keskustele.sak.fi. Loppuvuodenseisemän kuukauden aikana palstalle lähetettiin noin 300 viestiä.

Kesäduunari-kampanjan yhteydessä SAK:n Internet-palveluun avattiinsuomen- ja ruotsinkieliset kesäduunarisivustot, joista löytyi työelämän pe-rustiedon lisäksi nettilomake kysymysten esittämistä varten. Marraskuussainternet-palvelussa avattiin Presidentinvaali 2006 -sivusto.

Normaaliin tapaan SAK:n internet-palvelussa julkaistiin uutisia ja tiedotteitasuomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi palvelun perustekstejä täyden-nettiin tarpeen mukaan.

www.liityammattiliittoon.fi: Viikko 5 vuonna 5 -jäsenhankintakampanjanyhteydessä avattiin uusi jäsenhankintasivusto osoitteessawww.liityammattiliittoon.fi. Samalla SAK:n netin Löydä oma ammattiliittosi -työkalu siirrettiin tälle sivustolle ja sen käyttöliittymää uudistettiin hieman.

www.sak-paikalliset.fi: Marraskuussa avattiin uusi paikallisjärjestöjenverkkopalvelu osoitteessa www.sak-paikalliset.fi. Palvelu on suunnattu eri-tyisesti SAK:n aktiiville ja sen ydinkäyttäjiä ovat SAK:n paikallisjärjestöt.

Kaksikielinen paikallisjärjestöjen verkkopalvelu sisältää mm. laajan uutis-palvelun, paikallisen tason tapahtumakalenterin, hankeluettelon, materiaa-lipankin, kaikkien SAK:n paikallisjärjestöjen yhteystiedot ja avoimen kes-kustelupalstan.

Paikallisjärjestöt voivat käyttää uuden verkkopalvelun julkaisujärjestelmäämyös omien nettipalvelujen toteuttamiseen ja ylläpitoon. Julkaisujärjestel-män käyttö on paikallisjärjestöille maksutonta.

Syksyn 2005 aikana järjestettiin kuusi julkaisujärjestelmän käyttöön liittyvääkoulutustilaisuutta paikallisjärjestöille. Ensimmäisenä omat sivunsa avasijoulukuussa SAK:n Loviisan Seudun Paikallisjärjestö osoitteessa www.sak-paikalliset.fi/loviisa.

www.keyfinland.org:SAK tuotti oman Internet-palvelunsa lisäksi englan-ninkielisiä uutisia myös KEY Finlandin Internet-palveluun(www.keyfinland.org). KEY Finlandin nettipalvelu siirrettiin uuteen käyttö-järjestelmään ja uudelle palvelimelle kesäkuussa.


www.traceproject.org ja www.palkkalaskuri.fi: SAK vastasi edelleen eu-rooppalaisen TRACE- projektin Internet-palvelun (www.traceproject.org)ylläpidosta, kehittämisestä ja ranskankielisestä sisällöstä. Lisäksi SAKosallistui eurooppalaisen Woliweb-projektin suomalaisen sivuston(www.palkkalaskuri.fi) toteutukseen yhdessä STTK:n kanssa.

Muut SAK:n internet-palvelut: SAK:ssa ylläpidettiin myös SAK:n lehtienomia internet-palveluja (www.palkkatyolainen fi ja www.lontagaren.fi), La-bourStartin suomenkielisiä sivuja (www.labourstart.org/fi) ja Tallinnan info-pisteen Internet-palvelua (www.sak.fi/tallinn). Lisäksi SAK tuki taloudelli-sesti Trade Union News from Finland -palvelua(www.artto.kaapeli.fi/unions).

Intranet-palvelu Santra: SAK:n ja liittojen intranet-palvelua Santraahttp://santra.sak.fi kehitettiin mm. yhdistämällä uuden puhelinjärjestelmänMerex-tietokanta Santran henkilötietokantaan.

SAK Pikatiedottaa, uutiskirje paikallisjärjestöille jaartikkelipalvelu liittolehdilleSAK Pikatiedottaa –sähköpostitiedote ilmestyi vuoden 2005 aikana seitse-män kertaa. Pikatiedotteet käsittelivät presidentinvaaleja, kesäduunari-info–puhelinta, Viikko 5 vuonna 5 –jäsenhankintakampanjaa ja tsunamin uhrienmuistoksi järjestettyä hiljaista hetkeä työpaikoilla. Kaikki Pikatiedotteetkäännettiin entiseen tapaan ruotsinkielelle. Ruotsinkielisiä pikatiedotteitakäytettiin osittain pohjana uutisille SAK:n ruotsinkielisillä internet-sivuilla.Suomenkieliset Pikatiedotteet julkaistiin SAK:n ja liittojen yhteisessä in-tranetissä Santrassa uutisina. Lisäksi Pikatiedote jaetaan sähköpostillaSAK:n ja liittojen henkilökunnalle sekä liittojen kautta SAK:laisille aktiiveilletyöpaikoilla.

SAK:n paikallisjärjestöjen hallitusten jäsenille suunnattu sähköpostitse le-vitettävä uutiskirje ilmestyi toimintavuoden aikana 11 kertaa - kerran kuu-kaudessa heinäkuuta lukuunottamatta. Kirjeeseen koottiin ajankohtaisiaedunvalvonnan ja järjestötoiminnan uutisia.

SAK toimitti vuoden aikana 28 artikkelia jäsenliittojen lehtien käyttöön. Osaartikkeleistä oli lyhyitä uutisia, joissa kerrottiin mm. jäseneduista ja yhteis-työstä sidosryhmien kanssa. Laajemmissa juttukokonaisuuksissa käsiteltiinajankohtaisia edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi muutostur-vaa ja presidentinvaaleja. Artikkeleista osa tilattiin UP-uutispalvelulta.

Messut ja julkaisutoimintaSAK osallistui yhdessä SAK:n jäsenliittojen kanssa useisiin alueellisiinmessutapahtumiin eri puolilla maata. Messutoiminnassa painotettiin erityi-sesti koulutukseen ja ammatinvalintaan liittyviä messutapahtumia.


Vuosittaisista julkaisuista ilmestyivät seuraavat:• SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2004• Taskulämmin/Tilastotietoja 2005• Ammattiyhdistyskalenteri 2006• SAK:n puhelinmuistio 2006

Esitteitä ja julkaisuja:• Sopimusyhteiskunnan synty, SAK:n historian kolmas osa• Paremman työllisyyden puolesta – SAK:n työllisyyspuheenvuoro• Työmarkkina-avain• Aikuisten näyttötutkinnot• Oliko koulunkäynti sinulle tuskaa?• Luottamushenkilön tasa-arvo opas• Ammattiyhdistysliikkeen ABC eri kieliversioina pskj-yhteistyönä

Lisäksi valmistui SAK:n esittelykalvosarja nuorille sekä siihen liittyvä opas-vihkonen.

SAK:n lehdet

PalkkatyöläinenPalkkatyöläistä (PT) toimitettiin 97. ilmestymisvuotena sekä sisällöllisestiettä ulkoasultaan syksyn 2003 uudistusten mukaisesti. Lehden ja toimitus-työn teoreettista perustaa pyrittiin kuitenkin vahvistamaan täsmentämällämm. lehden konseptia ja teroittamalla lukijakuvaa palvelemaan paremminluottamushenkilöitä ja ay-aktiiveja.

Lehdelle hahmotettiin SAK:n periaatteita myötäilevä toiminta-ajatus ja senkeskeisiksi tavoitteiksi ja tehtäviksi kirjattiin tiedonvälitys, luottamushenki-löidentiteetin vahvistaminen ja yhteisöllisyys. Sisältöanalyysin, lukijakuvantäsmennysten sekä tavoitteiden ja tehtävien pohjalta aloitettiin uusien,”lukijaystävällisten” juttutyyppien kehittely 2006 lehtiä silmällä pitäen. PT:ntoimituspolitiikan perusteita ei muutettu. Lehteä tehtiin SAK:n ja SAK:laisenliikkeen lehtenä, joka pyrki tiivisti seuraamaan sopimuspolitiikan ja työelä-män suuria linjoja ja niiden muutoksia sekä kotimaassa että kansainväli-sesti. Teemoittelu lehden jokaisessa numerossa jatkui. Vuoden aikana kä-siteltiin laajasti mm. järjestäytymisen tilaa, ay-liikettä kansanliikkeenä, liit-tofuusioita, työnantajapolitiikkaa, käden taitoja ja hintojen läpinäkyvyyttä.Paitsi aikaansa seuraavista teemoista, lehti sai kiitosta myös kunnianhimoi-sesta kansainvälisestä osastostaan ja hyvistä työympäristojutuistaan.

PT ilmestyi edelleen kuukausijulkaisuna, 10 numerona vuodessa, keski-määrin 46-sivuisena, ja se painettiin Hämeen Paino Oy:ssä Forssassa. Osalehden jutuista toimitettiin verkkoon, jossa niillä oli kuukausittain noin 20000 lukijaa. Levikkinsä lehti kykeni säilyttämään 29 000 (noin 75 000 luki-jaa). Tilauksista noin 25 000 meni SAK:n liittojen luottamushenkilöille. PT:ntalous säilyi vakaana ja budjetoidut tilaus- ja ilmoitustuotot savutettiin. Leh-dessä työskenteli kolme toimittajaa 1.12. saakka, jolloin lehden ulkomaan-toimittaja siirtyi eläkkeelle. Lehtilinjalla työskenteli lisäksi toimitusavustaja


vastuualueenaan mm. lehden verkkosivut sekä kuva-arkistoa, tilauksia jailmoituksia hoitava toimistosihteeri.

Juttujen yhteistuotanto Löntagarenin kanssa jatkui. Lisäksi juttuja ja sivu-taitto ostettiin ulkoa. Sen sijaan ilmoitusmyynnin ulkoistuksesta luovuttiinheikon tuoton takia ja ilmoitukset siirtyivät toimistosihteerin hoitoon.

LöntagarenI läsarundersökningen som utfördes i samband med FFCs stora or-ganisationsutredning 2005 fick Löntagaren positiv respons. Tidningen an-ses lättläst och pålitlig av över 60 procent av dem som svarat. Saklig ochintressant är omdömen som kring hälften av svararna stämmer in i. Läsar-na förväntar sig att löntagaren skall ge fördjupad information om samhälletoch erbjuda alternativa synpunkter i förhållande till andra finlandssvenskamassmedia. Arbetslivsfrågor lyfts fram som ett viktigt ämnesområde för tid-ningen, liksom information om facklig verksamhet. Men också intressantläsning för hela familjen står förhållandevis högt på önskelistan. Resultatetav undersökningen läggs till bas för tidningens vidareutveckling.

Löntagaren är det samlande medlemsbladet för de svenska medlemmarnai FFC-förbunden. Tidningens främsta uppgift är att bevaka arbetsliv ochfacklig verksamhet med speciell tonvikt vid det finlandssvenska. Arbetsmiljöär ett viktigt tyngdpunktsområde. Kultur och förströelse ingår också i grund-konceptet.

Tidningens innehåll präglas av det omgivande samhället. Det gångna åretuppmärksammades t. ex. Jakobstads industriella historia, samarbetet inomräddningsverksamheten i Östra Nyland och det kommunala personalrekry-teringsprojektet Mobilisering 2006 i specialreportagen. Lokala reportageningick från bl.a. Kronoby, Ekenäs och Eckerö. Bland de arbetsmiljöfrågorsom lyftes fram kan kraven på skyddsskor, maskinsäkerhet, Arbetars-kyddsfondens verksamhet, bullerbekämpning och svetsning, nämnas.

Bilagan JobDax, riktad till yrkesstuderande, gjordes för fjärde året i följd ochingick i nr 2. Den distribuerades till yrkesskolor och yrkeshögskolor där dendelades ut till elever i avgångsklass.

Varje nummer av tidningen har dessutom ägnats ett speciellt tema. Dennatematisering har varit gemensam med kollegan Palkkatyöläinen. Det gång-na årets temarubriker var: ”Proffs på service, Musik kostar på, Arbetsgiva-rens hårda röst för mjuka världen, Samgång närmar och fjärmar, Flinkafingrar, Alla har rätt till naturen, Kors och tvärs över EU:s östgräns, Närfacket bjuder upp, Arbete utomhus är friskt och tungt, samt Allt har sitt pris.”Tidningens volym steg år 2005 till sammanlagt 412 sidor inklusive den 16-sidiga bilagan JobDax. Tre nummer omfattade 44 sidor, tre nummer var på40 sidor och fyra på 36 sidor, totalt utgavs alltså 10 nummer. Upplagan höllsig stabilt kring 22 800 exemplar. KAT är största prenumerant med drygt7800 ex, följt av Metall med knappt 5000 ex och Servicefacket med drygt


1600 ex. Regionalt är spridningen fördelad så att omkring 10 000 tidningargår till Österbotten, 9000 till Nyland, 2000 till Åboland och 1500 till Åland.

Löntagaren sai lukijoiltaan myönteisen palautteen toimintakautena tehdys-sä lukijatutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin osana SAK:n laajaa jäsentut-kimusta 2005. Vastanneista yli 60 prosenttia piti lehteä helppolukuisena jasisällöltään luotettavana. Lähes puolet vastanneista koki lehden asialliseksija kiinnostavaksi. Lukijat odottavat Löntagarenin antavan syventävää tietoayhteiskunnasta sekä tarjoavan muusta suomenruotsalaisesta joukkotiedo-tuksesta poikkeavia näkemyksiä yhteiskunnallisista asioista. Työelämänky-symykset kuten myös ay-toiminta nousivat tärkeimmiksi lehden sisältöalu-eiksi. Suhteellisen kiinnostavaksi lehti koettiin myös koko perheen näkö-vinkkelistä. Lukijatutkimuksen tulokset antavat erinomaiset lähtökohdat leh-den kehittämiselle entisestään.

Löntagaren on SAK:n jäsenliittojen ruotsinkielisiä jäseniä yhdistävä jäsen-lehti. Lehden ensisijaisena tehtävänä on tarkastella työelämää ja ay-toimintaa erityisesti suomenruotsalaisten näkövinkkelistä. Työympäristöky-symykset muodostavat varsin tärkeän painopistealueen lehden sisällössä.Kulttuuri ja ajanviete ovat myös osa lehden peruskonseptia.

Lehden sisällössä heijastuu ympäröivä yhteiskunta ja sinä tapahtuvatmuutokset. Toimintakautena sisällössä korostuivat esim. Pietarsaaren teol-linen historia, yhteistyö Itä-Uudenmaan pelastustoimissa sekä erityisrepor-taasi kunnallisesta henkilöstörekrytointiprojektista ”Mobilisering 2006”. Pai-kallisreportaasein valotettiin lukijoille Kruunupyyn, Tammisaaren ja Eckerönnykytilannetta. Työympäristöjuttuja julkaistiin turvajalkineista, koneiden tur-vallisuustasosta ja suojalaitteista, Työterveyslaitoksen toiminnasta, melun-torjuntakampanjasta sekä hitsaustyön työsuojeluongelmista.

Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville suunnattu JobDax-liite julkaistiinnumeron kaksi liitteenä. Liitettä on julkaistu nyt neljänä perättäisenä vuote-na. Lehteä lähetettiin ammattioppilaitoksiin ja -korkeakouluille jaettavaksiviimeistä vuotta opiskeleville.

Lehden jokaisella numerolla on ollut oma teemansa. Teemat ovat olleetyhteisiä sisarlehti Palkkatyöläisen kanssa. Vuoden teemat olivat: Yksityinenpalveluala, Ay-liike kansanliikkeenä, Muuttuuko työnantajapolitiikka Suo-messa, Liittofuusiot, Kädentaidot, Jokamiehenoikeudet, Itäraja, Edunval-vonta on järjestäytymisessä ydinkysymys, Ulkotyö sekä Hinta ja hinnan-muodostus.

Lehden kokonaissivumäärä nousi toimintavuonna 412 sivuun mukaan lu-ettuna 16-sivuinen JobDax -liite. Numeroista kolme oli 44-sivuisia, kolme40- ja neljä 36-sivuisia. Kaikkiaan lehtiä julkaistiin kymmenen numeroa. Le-vikki vakiintui 22 800 kappaleeseen. KTV (loppuvuodesta JHL) oli suurintilaaja 7 800 kappaleella, seuraavana Metalliliitto noin 5000 kappaleella jaPalvelualojen ammattiliitto PAM noin 1 600 kappaleella. Alueellisesti levikkijakautui niin, että Pohjanmaalle meni lähes 10 000, Uudellemaalle 9 000,Turun seudulle 2 000 ja Ahvenanmaalle 1 500 lehteä.


ArvoSAK Nuorten Arvo-lehti ilmestyi neljä kertaa vuonna 2005. Kunkin numeronlevikki oli yli 115 000 kappaletta. Arvossa käsiteltiin ajankohtaisia nuortenelämään liittyviä ihmisiä ja ilmiöitä. Lehti tehdään yhteistyössä Alma MediaLehdentekijöiden kanssa. Lehden jakelusta jäsenkunnalle vastaavat am-mattiliitot.

SAK:n ensimmäinen vappulehti, Vappu-Arvo ilmestyi vapuksi 2005. Run-saan 50 000 kappaleen painos jaettiin SAK:laisissa vapputapahtumissaympäri maan. Vappulehti otettiin hyvin vastaan, ja se saa jatkoa vuonna2006.

Työyhteisön ja henkilöstönuudistuminen ja työkykyVuonna 2004 laaditun toimintastrategian käyttöönotto ja hallituksen hyväk-symän keskusjärjestön ja liittojen työnjakoa kehittävän työryhmän raportintoimenpiteiden toteuttaminen veivät jossain määrin eteenpäin henkilöstö-voimavarojen kohdentamista toiminnan ja edunvalvonnan kannalta oike-ampaan suuntaan. Sukupolvenvaihdostilanteessa on edustajakokouksenlinjausten mukaisesti pyritty vähentämään toimihenkilöiden määrää ja tämäon aiheuttanut edelleen paineita tehtävien priorisointiin ja karsintaan. Stra-tegisen suunnittelun ja johtamisen kehittäminen vaatii tästä näkökulmastavielä kehittämistä.

SAK:n strategisen johtamisen kehittämiseksi toteutettiin syksyllä 2005 ky-sely organisaation, hallinnon ja johtamisjärjestelmän toimivuudesta. Kyselyoli suunnattu SAK:n hallituksen ja valiokuntien jäsenille sekä SAK:n henki-löstölle. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kehittämistyössä SAK:n edustaja-kokouksen jälkeen syksyllä 2006.

Henkilöstön koulutussuunnitelman mukaisesti toteutettiin uusien esimiestenkoulutus, henkilöstön kehittämispäivät, palkkajärjestelmäkoulutus sekä ko-ko henkilöstölle että erikseen esimiehille, tasa-arvokoulutus esimiehille se-kä joitakin atk-koulutuksia (mobiilikoulutus, power point –koulutus).

Helmikuussa hyväksyttiin uusi työehtoehtosopimus, jonka mukaisesti aloi-tettiin palkkajärjestelmän tarkistaminen. Sen toteuttaminen edellytti tehtä-vänkuvien tarkistusta osastoilla. Palkkajärjestelmä otettiin käyttöön joulu-kuun alusta.

SAK:n kuudes henkilöstötilinpäätösraportti valmistui huhtikuussa. Sen si-jaan syksyksi sovittu työilmapiirinkartoituksen tekeminen siirrettiin henki-löstön aloitteesta vuodella syksyyn 2006.

Työhyvinvoinnin edistämiseksi järjestettiin kurssi työn hallinnan parantami-seksi, mutta se peruttiin osanottajien puutteen vuoksi. Henkilöstön kehittä-


mispäivän yhteydessä järjestettiin mahdollisuus kävelytestiin ja kannustet-tiin liikunnallisuuteen tarjoamalla eri vaihtoehtoja liikkumiseen.

Elokuussa tapahtuneen helikopterionnettomuuden vuoksi järjestettiin krii-siapua sekä ryhmille että yksilöille. Onnettomuudessa menehtyi kaksi ny-kyistä ja yksi entinen työtoveri.

SAK:n talouden kehittäminenSAK:n talouden toiminnallinen kokonaisuus toteutui lähes talousarvion ko-konaisraamin puitteissa: indeksi oli 102.

Ennakoitua suurempien jäsenmaksu- ja sijoitustuottojen johdosta edustaja-kokouksen asettama ehto (jäsenmaksutuotot kokonaisuudessaan ja sijoi-tustuotoista korkeintaan puolet käytettävissä toimintaan) toteutui selvästi,jos ei oteta huomioon SAK:n koulutussäätiölle vuosien 2005-2011 aikanatoteutettaviin kiinteistösaneerauksiin annettua avustussitoumusta. Em. sa-tunnaisiin kuluihin kirjatun erän johdosta tilikauden ylijäämä oli huomatta-vasti ennakoitua pienempi.

Maksuvalmius oli koko toimintavuoden hyvä.

Toimisto ja sisäiset palvelutToimistopalveluita tehostettiin vuoden aikana uudistamalla keskustoimistonja aluepalvelukeskusten kopiokone- ja fax -laitteistot. Kaikki laitteet ovat vä-rikopiokoneita ja mahdollistavat uuden teknologian hyödyntämisen. Myösmonistuksen painoautomaatti vaihdettiin uuteen järjestelmään. Lisäksi kil-pailutettiin toimistotarvikkeiden ja matkapuhelinten toimittajat.

Kokousjärjestelyjen toimivuutta parannettiin kilpailuttamalla kokoustarjoilu-jen toimittajat.

SAK:n toimistossa otettiin käyttöön 1.10.2005 uusi kaikki toimipisteet katta-va puhejärjestelmä. Samaa järjestelmää käyttää myös neljä jäsenliittoa.Uudistuksen tavoitteena on ollut parantaa tavoitettavuutta sekä tehostaa jamonipuolistaa puhelintoimintoja. Kaikki lankapuhelut siirrettiin käyttämäändataverkkoa. Samalla matkapuhelimet liitettiin vaihteen alanumeroiksi.

Hakaniemen Merikiinteistön usealle vuodelle ajoittuvaa ikkunaremonttia jat-kettiin vaihtamalla torin puoleiset ikkunat uusiin.

TietohallintoSAKnet- verkkoon rakennettiin uuden puhejärjestelmän vaatimat liittymät jalähiverkot IP-puhelimille. Poikkeuksena olivat aluepalvelukeskukset, joissaoli yhteiset SAKnet-liittymät PAM ry:n tai SEL ry:n kanssa, siellä SAK:naluepalvelukeskusten IP-puhelimet liitettiin yhteiseen IP-puhelinverkkoon.Vuonna 2003 asetettu tavoite puhepalveluoperaattorin ja dataverkko-operaattorin riippumattomuudesta ja erikseen kilpailuttamisesta toteutui.SAK isännöi EAY:n jäsenjärjestöjen vuosittaisen tietotekniikkavastaavientapaamisen (ETUC ICT-meeting 2005). Tilaisuuden isännöinti kiertää jä-


senjärjestöissä vuosittain. Osallistujina oli 22 IT- vastaavaa EAY:n jäsen-järjestöistä, tilaisuuden puheenjohtaja oli EAY:stä. Aiheina oli avoimen oh-jelmakoodin käyttömahdollisuudet ja hyödyt Euroopan ay-järjestöjen IT-sovelluksissa, yhteiset ohjelmalisenssisopimukset ja muut yhteistyötarpeet.Sovittiin, että vuonna 2006 tapaamisen järjestää Saksan IG Metalli, javuonna 2007 Ruotsin LO.

Vuoden 2004 jäsenrakennetilastot tehtiin kesäkuussa. Tilastoinnissa olimukana suurin osa liitoista, jäsenmäärällä mitaten 99 prosenttia. Tilasto-kannassa on nyt tiedot vuosilta 1987-2004. Vuosilta 1999-2004 on mukanalähes kaikki liitot. Tilastokannan tiedoista tulostettiin yhteenvetoja eri luoki-tuksilla SAK:n ja liittojen sisäiseen käyttöön.

Uusittiin SAK:n henkilökunnan työasemaverkon vuonna 1999 hankittu NT-kirjautumispalvelin AD (ActiveDirectory)- palvelimeksi ja kaikki ennen vuotta2000 hankitut NT-työasemat (n. 70 kpl) Windows XP - työasemiksi.

SAK:n osastokohtaisille sovelluksille hoidettiin palvelinlaitteiden tekninentoimivuus ja tuki. Toimistotiimin palvelimen teknistä tukea tarjottiin myöskäyttäjäliitoille. Sähköpostin ja kalenterien mobiilikäyttöä varten vuonna2004 hankitun SAK-liitot-yhteiskäyttöisen MobiiliTiimi-palvelimen käyttäjä-määrä kasvoi noin 150 käyttäjään, joista SAK:n käyttäjiä oli n. 50 kpl. Pal-velin on hankittaessa mitoitettu noin 500 samanaikaiselle käyttäjälle. Mobii-li-käyttäjien tukipalvelua varten järjestettiin Tiimi-pääkäyttäjille ja IT-tukihenkilöille koulutusta.

TyöpaikkatoimikuntaTyöpaikkatoimikunnassa toimi puheenjohtajana Ulla Vettenranta ja sihtee-rinä Tuula Kourunen. Varsinaisina jäseninä olivat Nina Kanter, Olli Koski,Merja Lehmussaari, Anu-Tuija Lehto, Antti Lindtman, Marjo Mäki-Paavola,Raija Raittio ja Ritva Taito. Kulttuuri- ja solidaarisuussihteerinä toimi SannaRytkönen ja liikuntasihteereinä Eva Fager ja Leila Hartonen. Työpaikka-kirjastoa hoitivat Helena Hämäläinen ja Toivo Pudas.

Työpaikkatoimikunta järjesti SAK:n henkilökunnalle sekä heidän perheenjä-senilleen monipuolista kulttuuri- ja liikuntatoimintaa. Liikuntasihteerit osal-listuivat henkilöstön kehittämispäivän järjestelyihin ideoimalla päivän moni-puolisen liikuntaosuuden. Perheretki järjestettiin Nuuksioon oppaan kera.Työpaikkakirjastoon hankittiin uusia kirjoja ja sen käyttö on ollut vireää. Ke-vään ja syksyn aikana toimistolla kävi urheiluhieroja.

Työpaikkatoimikunnan kummilapsi on Intiasta. Venäjän Karjalassa tuettiinLatvan kehitysvammalaitoksen tietokonehankintoja. Solidaarisuustoiminnanprojektiraha suunnattiin Sortavalan Nuorten perheiden klubin eli paikallisenperhekahvilaverkoston perustamistyöhön.


SAK:n henkilöstöVuoden 2005 lopussa SAK:n palveluksessa oli 126 henkilöä, joista kahdek-san oli määräaikaisia. Tämän lisäksi työvapaalla oli kaksi henkilöä, vuorot-teluvapaalla yksi ja hoitovapaalla yksi henkilö. Lisäksi osa-aikaisessa työ-suhteessa oli kaksi aluepalvelukeskusten siivoojaa. Eläkkeellä oli 55 japerhe-eläkettä sai seitsemän henkilöä. Eläkkeelle vuonna 2005 jäi 13 hen-kilöä.

Kokonaistoimintojen johtoPuheenjohtaja Lauri IhalainenPuheenjohtajan sihteeri Marianne UuskoskiHallituksen varapuheenjohtaja Matti HuutolaVarapuheenjohtajan ja hallinnon sihteeri Arja LindstedtKehittämisjohtaja Eija HietanenSihteeri Erja AaltonenToimistosihteeri Leila MarjoniemiHistoriantutkija Tapio Bergholm (määräaika)Henkilöstösihteeri Vuokko LähteenmäkiHenkilöstösihteeri Ritva Laitinen

Yhteiskuntapoliittinen edunvalvontaosastoJohtaja Pertti ParmanneOsastosihteeri Ulla HonkanenApulaisjohtaja Matti ViialainenOhjelmapäällikkö Sinikka NäätsaariEkonomisti Jorma AntilaEkonomisti Peter J. BoldtSosiaalipoliittinen asiantuntija Mirja JanérusKoulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Jari-Pekka JyrkänneSosiaalipoliittinen asiantuntija Kaija KallinenEkonomisti Olli KoskiTilastoasiantuntija Terttu LaitalaLakimies Janne MetsämäkiEkonomisti Helena PenttiKoulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana SiekkinenSihteeri Tytti JäppinenSihteeri Tuula KourunenSihteeri Tarja Kaukovaara

EdunvalvontaosastoJohtaja Lauri LylyOsastosihteeri Kirsi SainioKehittämispäällikkö Marja ErkkiläVastaava tutkimusasiantuntija Jyrki HelinLakimies Timo KoskinenEkonomisti Erkki LaukkanenLakimies Anu-Tuija LehtoLakimies Katja Lehto-Komulainen (työvapaalla)


Työympäristöasiantuntija Raili Perimäki-DietrichPäälakimies Jorma RusanenLakimies Kalle Räisänen (määräaika)Lakimies Arjo Suonperä 31.12.2005 saakkaSihteeri Eva FagerTutkimusavustaja Merike OttossonSihteeri Kaisa SemberSihteeri Tuula Suojanen

Kansainvälinen osastoJohtaja Marjaana ValkonenKansainvälisten asioiden sihteeri Turo BergmanEurooppasihteeri Markku JääskeläinenKansainvälisten asioiden avustaja Christina KarlssonSihteeri Eveliina Latvatalo

Brysselin toimistoJohtaja Jarmo LähteenmäkiSihteeri Aila Seppälä

JäsenpalveluosastoJohtaja Matti TukiainenJohtaja Eero Heinäluoma (työvapaalla)Informaatikko Helena HämäläinenOsastosihteeri Anitta Leikos

ViestintäViestintäpäällikkö Sari Aalto-MatturiTiedottaja Riitta JuntunenVt. tiedottaja Maarit KivistöToimittaja Pirjo PajunenTiedottaja Sanna RytkönenVerkkotiedottaja Pauli Vento

JärjestöasiatJärjestöpäällikkö Pertti T. HyvönenSihteeri Leena IsokääntäProjektisihteeri Eija HarjulaProjektipäällikkö Eve Kyntäjä (määräaika)Projektisihteeri Antti Lindtman (määräaika)Järjestösihteeri Merja LehmussaariJärjestösihteeri Anita SpringVt. nuorisosihteeri Eija Viitanen (määräaika)Vt. sihteeri Nina KanterSihteeri Riitta Kulmala (vuorotteluvapaalla)Sihteeri Marjo Mäki-PaavolaSihteeri Sari Rantala (hoitovapaalla)


Koulutus ja tutkimusKoulutuspäällikkö Markku LiljeströmKoordinaattori-suunnittelija Auli Korhonen (määräaika)Koulutussuunnittelija Aulikki LiukkoProjektiassistentti Heidi Marjakaarto (määräaika)Projektipäällikkö Eine MikkonenKoulutussuunnittelija Reijo PäivärintaKoulutussuunnittelija Hannu RosengrenSihteeri Auli KeskinenSihteeri Pirjo Vainio

AluepalvelukeskuksetSAK:n Ahvenanmaan aluepalvelukeskusAluetoimitsija Henrik Lagerberg (ei SAK:n työsuhde)

SAK:n Etelä-Savon aluepalvelukeskusAluejohtaja Paula Kivivuori-Meri

SAK:n Hämeen aluepalvelukeskusAluejohtaja Jari RantalaToimistonhoitaja Salme HautakorpiSAK:n Keski-Suomen aluepalvelukeskusAluejohtaja Raimo SalpakoskiToimistonhoitaja Riikka Törmänen

SAK:n Kymen aluepalvelukeskusAluejohtaja Jukka KärnäToimistonhoitaja Sonja Niskala

SAK:n Lapin aluepalvelukeskusAluejohtaja Matti ViitanenToimistonhoitaja Anne Lyyra-Rautiainen (osa-aika, työsuhde VAL:iin)Siivooja Annikki Palosaari (osa-aika)

SAK:n Oulun aluepalvelukeskusAluejohtaja Vesa SaarinenToimistonhoitaja Sisko KanniainenSiivooja-toimistovahtimestari Ritva KantolaPuhelinvaihteenhoitaja Riitta-Liisa Ojuva

SAK:n Pirkanmaan aluepalvelukeskusAluejohtaja Teuvo PernuToimistonhoitaja Orvokki VirtanenSiivooja Terttu Lämsä

SAK:n Pohjanmaan aluepalvelukeskusAluejohtaja Raija KuusistoToimistonhoitaja Tarja Lyttinen


SAK:n Pohjois-Karjalan aluepalvelukeskusAluejohtaja Pertti O. Hyvönen

SAK:n Pohjois-Savon aluepalvelukeskusAluejohtaja Raimo LaulainenToimistonhoitaja Helga Vänttinen (osa-aika)Siivooja Inga Pirskanen (osa-aika)

SAK:n Satakunnan aluepalvelukeskusAluejohtaja Pentti Rantanen

SAK:n Uudenmaan aluepalvelukeskusAluejohtaja Hannele UgurSihteeri Marjo Mäki-Paavola

SAK:n Varsinais-Suomen aluepalvelukeskusAluejohtaja Outi RannikkoToimistonhoitaja Raija Raittio

Suomen Työelämän infopiste TallinnassaProjektipäällikkö Eve Kyntäjä (määräaika)Projektisihteeri Tytti JäppinenVastaava konsultti Kalev Liibert (ei SAK:n työsuhde)Konsultti Marje Soon (ei SAK:n työsuhde)

PalkkatyöläinenPäätoimittaja Eero KosonenToimitussihteeri Aino PietarinenToimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-KaitajärviToimitusavustaja Marjut Vainio

LöntagarenChefredaktör Hans JernRedaktionssekreterare Ingegerd EkstrandToimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-KaitajärviToimitusavustaja Marjut Vainio

Talous- ja sisäisten palvelujen osastoJohtaja Arto KuusiolaOsastosihteeri Irma TornbergPalvelupäällikkö Tarja MajamäkiProjektisihteeri Leila HartonenVahtimestari Pentti HonkoKirjanpitäjä Ulla HopponenToimistosihteeri Leena HännikäinenAutonkuljettaja-vahtimestari Pauli HänninenTietohallintopäällikkö Maija IkonenToimistosihteeri Irmeli KivivuoriKassanhoitaja Paula Laine


Pääkirjanpitäjä Raija MankinenATK-suunnittelija Toivo PudasPalveluneuvoja Ritva TaitoEmäntä Arja ValkamaAtk-suunnittelija Ulla VettenrantaToimistosihteeri Tiina ViljamaaSiivooja Anne JouhilahtiSiivooja Anja Värtinen

AmmattiyhdistysarkistoArkistonhoitaja Pekka KalliokoskiVt. toimistosihteeri Kirsi Rasinaho (määräaika)


JÄSENYYDET JA OSAKKUUDET

YhdistyksetAllianssi ryEurooppalainen Suomi ryLomaliitto ryPalkansaajalehdet - Löntagarstidningarna, Pale ryPerhelomat ryPohjola-Norden ryReilun kaupan edistämisyhdistys rySkills Finland rySolaris-Lomat rySuomalaisen Työn Liitto rySuomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL rySuomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK rySuomen Kuluttajaliitto rySuomen Mielenterveysseura rySuomen Pakolaisapu rySuomen YK-liitto ryTietotekniikan Liitto ryTaksvärkki ryTransparency Suomi ryTyöterveyden Edistämisyhdistys ryTyöväen Keskusmuseoyhdistys ryTyöväen Sivistysliitto ryPalkansaajien Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ryTyöväenperinne ryYksityiset keskusarkistot ry

SäätiötAmmattienedistämislaitoksen Säätiö rsAsuntosäätiö rsKansan Sivistysrahaston Säätiö rsKuntoutustoiminnan Tutkimussäätiö rsSAK:n koulutussäätiö rs

OsakeyhtiötItäkeskuksen Huipputoimistot OyJärjestöpalvelut OySuomen Viestintärahoitus OyUP-Uutispalvelu OyTyöväen Akatemian KannatusosakeyhtiöVVO-yhtymä Oyj


KiinteistöyhtiötHakaniemen Merikiinteistö OyKi-Oy Itäkeskuksen MaamerkkiKi-Oy Sarviniitynkatu 4, KeravaKi-Oy OtsonkulmaKi-Oy Tuunaantupa

OsuuskunnatOsuuskunta Suomen MessutOsuuskunta Tradeka-YhtymäKaunispään Huolto-osuuskuntaHOK - Elanto

Kansainväliset ammatilliset järjestötEuroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAYPohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAYOECD:n ay-liikkeen neuvoa-antava komitea TUACVapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL

HALLINTOELIMET

ValtuustoVarsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

Valtuuston puheenjohtajatSantamäki-Vuori Tuire, KTVKarjalainen-Huusko Ritva, PAMMononen Esko, Metalli

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ryTossavainen Kari Metsälä Anna-Heleena

Vierto PaavoBruce Esa Turunen Kari

Inkala LauriJokikokko Esko Ylihukka Kauko

Markkanen KariPitkälä Esa Jalovaara Mauno

Marjamaa RaimoSaarinen Taisto Nevalainen Jari

Perkiö LeoTomperi Veijo Kilpeläinen Antero

Koskinen Juhani


Ilmailualan Unioni IAU rySärömaa Ann-Mari Winter Kari

Grundström Juha

Kemianliitto ryKorhonen Tauno Rahikka Raija

Aalto IlmoElovaara Orvokki Lähderinne Seija

Sorvali PetriJäppinen Kari Soidinsalo Marjatta

Keski-Mattinen AnneKallio Pasi Suojanen Eero

Kruus Sirkka-LiisaHänninen Aira Toivola Vuokko

Laakso MarittaSallinen Vuokko Ahokas Petri

Salmi Eino

Kunta-alan ammattiliitto KTV rySantamäki-Vuori Tuire Kortelainen Pirjo

Paananen EijaVertti Pirkko Niskanen Riitta

Sintonen RistoTimonen Raimo Lindroos MirjaAlanoja Heikki Virtanen Markku

Kuusisto IirisHakanen Jorma Nenonen Marjatta

Laaksonen EilaHeikkinen Asta Malinen Martti

Koskensalmi LeilaJärvinen Juha Santala Eila

Virkki TapioKettunen Saima Huttunen Keijo

Koikkalainen RaimoKorhonen Pauli Soldatkin PäiviKouhia Raimo Hoivala Hannu

Pietilä TarjaKuusenaho Birgit Vuohiniemi Jouko

Jussila AnnikkiLiljendal Timo Luja Kimmo

Kinnunen PerttiBilund Juha Ilola TimoNiinikoski Eija Paalanen Hilkka

Pilto AnteroPesonen Aulikki Männistö Sakari

Nahkala LassePuntanen Anne Ovaska Kaija

Lepistö PekkaPyykkinen Pasi Himanen Päivi

Pohjasara Mari


Rajala Jorma Lieska Eija-LiisaRannanpää Eija

Siitonen Harri Toivola TellervoKuula Hilkka

Turunen Leena Oinonen PauliTolvanen Marjatta

Vattulainen Sari Arolaakso KaarinaPaukkunen Oili

Metallityöväen Liitto ryMononen Esko Pyhäjärvi Risto

Porkka JukkaSalmi Jari Uljala Tytti

Halttu HelenaAlahäivälä Jouko Ollila Tapio

Käyhkö PirjoMatikka Jarmo Kaleva ArtoHelminen Sari Ahonen Päivi

Wiman LeaHietala Leevi Valtanen Pirkko

Schroderus KirsiKarlström Lars-Olof Markkula Mauno

Wikstedt TommyKärnä Jukka 9.8.05 asti Ruotsalainen Erkki

Gröhn PenttiLarila Keijo Jaakola Kalevi

Junnila KariHolm Jorma Nieminen RaimoMunne Teemu Niemelä PenttiMäkinen Pentti Lajunen Timo

Kemppainen TimoPeni Raili Mielonen Mikko

Raunio VeikkoPiili Arto Rahkonen Jorma

Tikkanen MauriPörsti Pekka Yksjärvi Tauno

Kuula RaimoSantaharju Ahti Henriksson Seppo

Rajala KimmoVilén Terttu Kakkonen Erkki

Korkeakoski LauriWallenius Kari Jokinen Heikki

Niemi Arto

Palvelualojen ammattiliitto PAM ryKarjalainen-Huusko Ritva Syrjäläinen Outi 20.5.05 asti

Rantala TerttuHeikkinen Annikki Karvinen Ritva

Länsivuori EevaHelo Ellen Vasara Virve


Järvenpää Sari Kiuru EijaRohula Ulla

Kairenius Tarja Hujanen PekkaAromaa Sirpa

Kilpeläinen Eeva-Liisa Tolonen MarkkuAaltonen Margit

Koskiniemi Helena Hyvärinen Mia-MariArhenius Päivi

Manninen Jaana Piirainen SalmeAksila Anne

Miikkulainen Osmo Suomalainen RitvaLaitila Pertti

Nuutinen Siiri Hietanen ArmiKautonen Esa 20.5.05 asti

Rajala Johanna Majuri SariSalolainen-Laine Pirjo

Reunamo Anita Roos MerjaMokko Pirjo-Riitta

Penttinen Jorma Aitta-Aho PerttiSeppälä Inkeri Rantala Pirjo

Ristilä RitvaSeppälä Seppo Nurminen Olavi

Huusko VesaKääriäinen Marko Jonkka HarriNoro Katja Eirtovaara HanneleTähtinen Birgit Haataja Matti

Mäki HilkkaUitto Jorma Selviranta Sami 21.4.05 asti

Miettinen MarittaValkeinen Markku Multanen Reijo 13.1.05 asti

Sadeharju JariÖrling Risto Nikula Kimmo 20.5.05 asti

Ikonen Eija

Paperiliitto ryAlanen Tuomo Limola Irene

Turunen MarttiKettunen Matti Somppi Alvar

Joutsen TapioKokkonen Pekka Miettinen Kari

Pessala RaineTyni Seppo Hautamäki Markku

Lempinen MarttiUlenius Hannu Lumikumpu Päivi

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ryHeikkinen Timo Niemi Jarmo

Torvinen JuhaJukkola Oili Alho Taru

Munne Tiina


Lempinen Kari Lappalainen VesaRomo Pentti

Puu- ja erityisalojen liitto ryHäkkinen Merja Puottula Kaija

Räty KyllikkiKorva Markku Kontinen Reijo

Kurko AnjaKosonen Esko Mäkilä Jarmo

Palokangas PenttiHietanen Pekka Löytynoja AskoPekonmäki Reijo Timonen Terttu

Kosunen Erkki

Rakennusliitto ryDahlström Leo Latvala Markku

Snicker PerttiJärvinen Arto Rahikainen Tuomo

Frisk EnsioKekarainen Erik Porkka Asko

Halonen JuhaKormu Jouni Nikku Juha

Nikkanen MikaKoskinen Seppo Heino Mauri

Avellan RistoLempinen Aarne Huupponen Jari

Simpanen Juha-PekkaOinas Erkki Kallio Timo

Nurmi JarkkoSirviö Eero Karppinen Paavo

Kyllönen Matti

Rautatieläisten Liitto ryTainamo Raimo Hellstén Jorma

Matilainen ReinoTuomi Jaakko Mäkelä Seppo Kaarakainen Erkki

Rautatievirkamiesliitto ryLaine Taisto Hokkanen Erkki

Majuri Eija

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ryVuorio Hannele Ranki AnnikkiPohjola Pentti O. Turkki Seppo

Porko JouniRiihikoski Seppo Tolonen Ritva

Pietari LeaSelander Eija Ylitalo Eira

Kangasluoma Risto


Sussman Siegbert Pietarinen EilaGranlund Jussi

Suomen Merimies-Unioni ryLauriala Markku Nurmirinta Kari

Luotola KariRännäli Tarja Nikkinen Helena

Katila Terttu

Suomen Muusikkojen Liitto ryVärri Kari Vesterinen Aarne

Lehtinen Lottaliina

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto ryPeltoniemi Seppo Pöllänen Marjatta

Piskonen Heikki

Sähköalojen ammattiliitto ryHarjunpää Timo Oinas Pentti

Fahlström SeppoAro Seppo Heiskanen VäinöHelander Jouko Littman JuhaniSaari Seppo Rautiola Hannu

Ylikauppila Kari

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ryHujanen Kari Lehtinen Sari

Perkiömäki KatariinaJordan Annikki Leponiemi Airi

Salonen JuhaniOntronen Olavi Ukkola Raija

Jauhiainen-Ridell TuulaViherpuro Hannu Manninen Pauli

Sappinen Markku

Merivartioliitto rySeppelin Seppo Masalin Juha

Yli-Heikkilä Lasse

Tulliliitto ryMäkinen Ari Nykänen Pauli

Vankilavirkailijain Liitto rySyrjänen Jouni Laakso Reima

Hautala Aimo

Veturimiesten Liitto ryKoli Timo Wilén Yrjö

Noranta Ilkka


Viestintäalan ammattiliitto ryKeronen Esko Kosonen Jari

Hentunen MattiKokkonen Lahja Laosmaa Seija

Talvinen ArjaKorhonen Reijo Silver Esko

Kallio Tuula

Yleinen Lehtimiesliitto ryHurme Hannu Toijonen Sisko-Tuulikki

Saarinen Juha

Läsnäolo- puhe- ja esitysoikeudella

Kaupanalan Esimiesliitto KEY ryValkonen Mika Konto Marja

Lehtinen Risto

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ryHeimonen Esa Kuurne Juha

Huovilainen Marja

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry(entinen Postin Toimihenkilöliitto PVL)Koponen Reijo Stranden Tarja

Sandberg Mirja

SAK:n hallituksen jäsenet 2001-Varsinaiset jäsenet Henk.kohtainen varajäsenIhalainen Lauri, pj., SAK Helenius Arto, MetalliliittoHuutola Matti, vpj., SAK Laine-Tuominen Nina, KemianliittoAinasto Lauri, Puu- ja erityis. Hölttä Kalevi, Puu- ja erityis.

(26.11. asti)Alapartanen Jyrki, Puu-ja erit.(26.11. alkaen)

Alakoski Martti, Sähköliitto Björkbacka Kalevi, SähköliittoAhonen Jouko, Paperiliitto Vanhala Petri, PaperiliittoAsara-Laaksonen Teija, KTV Heinola Pekka, KTVHynönen Pekka, Rakennusliitto Suokas Kyösti, RakennusliittoJulkunen Kaarlo, PAM Ahonen Risto, PAMKehälinna Heikki, KTV Saari Ritva-Hanna, KTVKivistö Mauri, Rakennusliitto Kurki Rauno, RakennusliittoKovanen Sauli, Paperiliitto Laitinen Raimo, PaperiliittoLindfors Erik, Metalliliitto Mäkelä Matti, MetalliliittoOksa Anja, Metalliliitto Laine Markku, MetalliliittoRaitoharju Pertti, Viestintäala Hämäläinen Irene, ViestintäalaRannisto Raimo, VTY Mäkinen Pirjo, VTYRäty Timo, AKT Salmela Juhani, AKT


Savtschenko Ritva, SEL Anttila Veli-Pekka, SEL(21.5.2005 asti)Kuntonen Veli-Matti SEL(21.5.2005 alkaen)

Selin Ann, PAM Muttilainen Kyllikki, PAMSöder Juha, Kemianliitto Ruokonen Tuula, KemianliittoVallittu Timo, Kemianliitto Salonen Heikki, KemianliittoVanhala Kalevi, Puu- ja erityis Lepola Sakari, Puu- ja erityisVilkuna Esa, Postiliitto Tamminen Kari, PostiliittoVuorenmaa Erkki, Metalliliitto Löhman Jorma, Metalliliitto

(26.11. asti)Nurminen Pertti, Metalliliitto(26.11. alkaen )

Vuorio Anssi, PAM Rautavuori Leena, PAMZitting Simo, SM-U Teräväinen Pekka, SM-U

Yleisvarajäsenet LiittoLundén Mauri Rautatieläisten liittoVingisaar Jaan VTYLindholm Henri SELHakala Rainer IAUVänttinen Ahti MuusikkoliittoWikström Seppo KemianliittoKoivunen Juhani AKTRämö Kari KemianliittoPiipponen Eljas AKTNyman May KemianliittoImmonen Seppo KTVAalto Riku MetalliliittoPuuska Marja PAMVeirto Katja PAMVäänänen Jari PaperiliittoAsikainen Kari Puu- ja erityisKallio Kari Rautatievirkam.l.Järvinen Harri SSSLSalmi Reijo SähköliittoEloranta Risto Veturim.Anttila Juhani PostiNyberg Jarmo RautatieläisetOrajärvi Yrjö VTYHernberg Kari ViestintäalaSaarnio Pekka YLLValkonen Mika KEY


JohtoryhmäSAK:n hallituksen asettama johtoryhmä kokoontui yhteensä 31 kertaa.SAK:n sääntöjen mukaisesti johtoryhmä valmisteli asioita SAK:n hallituksenkokoukselle ja käsitteli SAK:n sisäiseen toimintaan ja henkilöstöön liittyviäasioita.

Johtoryhmän jäseninä toimivat: puheenjohtaja Lauri Ihalainen, hallituksenvarapuheenjohtaja Matti Huutola ja johtajat Mikko Paiho lokuuhun 05 saak-ka ja Arto Kuusiola lokakuusta 05 lukien, Lauri Lyly, Pertti Parmanne, Mar-jaana Valkonen, Matti Tukiainen ja kehittämisjohtaja Eija Hietanen. Koko-uksen sihteerinä toimi Marianne Uuskoski. Johtoryhmän työskentelyynosallistuivat kutsuttuina apulaisjohtaja Matti Viialainen ja viestintäpäällikköSari Aalto-Matturi sekä henkilöstön edustajina luottamusmiehet Timo Kos-kinen ja Tytti Jäppinen.

TyövaliokuntaHallituksen välittömänä apuelimenä toimiva työvaliokunta kokoontui 2 ker-taa vuonna 2005.Työvaliokunta valmisteli asioita SAK:n hallitukselle.

Varsinaiset jäsenet 2005 Varajäsenet

Lauri Ihalainen, pj., SAK Anja Oksa, MetalliMatti Huutola, varapj., SAK Teija Asara-Laaksonen, KTVTuire Santamäki-Vuori, KTV Heikki Kehälinna, KTVRaimo Rannisto, VTY Jaan Vingisaar, VTYJouko Ahonen, Paperi Timo Vallittu, KemiaErkki Vuorenmaa, Metalli Martti Alakoski, SähköAnn Selin, PAM Anssi Vuorio, PAMKalevi Vanhala, Puu- ja erit. Pentti Raitoharju, ViestintäTimo Räty, AKT Esa Vilkuna, PostiMatti Harjuniemi, Rakennus Erik Lindfors, MetalliRitva Savtschenko, SEL Kaarlo Julkunen, PAM

Työvaliokunnan kokouksiin osallistuivat myös SAK:n johtoryhmän varsinai-set jäsenet. Kokoussihteerinä toimi Marianne Uuskoski.


Muut valiokunnat• Viestintävaliokunta• Järjestövaliokunta• Nuorisovaliokunta• Ruotsinkielinen sihteeristö• Koulutusvaliokunta• Työelämän kehittämisen valiokunta• Oikeudellinen valiokunta• Tasa-arvovaliokunta• Työsuojeluvaliokunta• Kansainvälinen valiokunta• Sosiaalivaliokunta• Talousvaliokunta• Henkilöstövaliokunta• Ammattiyhdistysarkiston johtokunta

Toimialaneuvottelukunnat• Teollisuusalojen neuvottelukunta• Palvelualojen neuvottelukunta• Julkisen alan neuvottelukunta• Kuljetusalojen neuvottelukunta


LAUSUNNOT

EdunvalvontaosastoValtakunnansovittelija Juhani SaloniusPiirisovittelijoiden toimikaudet(21.10.2005)

OikeusministeriöKorruption vastaisen YK:n yleissopimuksen hyväksyminen(24.10.2005)

UlkoasiainministeriöYK; vammaisten henkilöiden oikeuksia edistävä ja suojeleva kansainväli-nen sopimus(1.11.2005)

Sosiaali- ja terveysministeriöTasa-arvon tietopalvelu Suomeen, informaatio- ja dokumentaatiotoiminnanselvityshenkilön raportti.(9.12.2005)

JäsenpalveluosastoOpetusministeriöAmmatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjäverkon, laadun ja rahoituksen ke-hittäminen(24.1.2005)

Kansainvälinen osastoEduskunta, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta Jäsenehdotustuesta vapaaehtoisjärjestöjen pohjoismais – balttilaiselle verkostolle (A1352/kulttuuri- ja koulutusvaliokunta)(7.1.2005)

TyöympäristöosastoOikeusministeriöPääomadirektiivin muuttaminen KOM(2004) 730(5.1.2005)

TyöministeriöILO/Draft Guidelines for Labour Inspection in Forestry(10.1.2005)

TyöministeriöRaportit ratifioimattomista ILO:n yleissopimuksista ja suosituksista; ILOnsuositukset nro 81, nro 82, ja nro 133(25.1.2005)


TyöministeriöDraft code of practice on safety and health in the iron and steel industry(28.1.2005)

TyöministeriöTyöhallinnon julkaisu 345/2005, Luova työote - tuottava työ. Työelämäläh-töiseen luovuuteen perustuva tuottavuusstrategia(28.2.2005)

UlkoasiainministeriöYK; Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleisso-pimus; Suomen viides määräaikaisraportti(16.3.2005)

Sosiaali- ja terveysministeriöEhdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta(5.4.2005)

TyöministeriöILO/Updating the List of Occupational Diseases(10.5.2005)

Valtakunnansovittelija Juhani SaloniusIV piirin piirisovittelijan toimikausi(17.5.2005)

Liikenne- ja viestintäministeriöViranomaistiedotteiden välittämisestä matkaviestinverkossa(18.5.2005)

TyöministeriöMääräaikaisen työn yleisyyttä, käytön lainmukaisuutta ja lainsäädännönkehittämistarpeita koskeva kuulemispyyntö(18.5.2005)

SisäasianministeriöHallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta(24.5.2005)

SisäasiainministeriöEhdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi talousrikollisuuden ja har-maan talouden vähentämiseksi(10.6.2005)

TyöministeriöILO:n sopimuksia 13, 87 , 88, 98, 100, 111, 115, 119, 120, 122, 136, 139,144, 155, P155, 159, 161, 162, 167, 176, 181 ja 184 koskeva vuosiraportti(30.6.2005)


Sosiaali- ja terveysministeriöHuumausainelainsäädännön muuttamistyöryhmän mietintö(19.8.2005)

OikeusministeriöIPR -työryhmän mietintö ja siihen sisältyvä ehdotus aineettomia oikeuksiakoskevien asioiden käsittelystä työtuomioistuimissa koskevaksi lainsää-dännöksi (Oikeusministeriön työryhmämietintö 2005:2)(30.8.2005)

Sosiaali- ja terveysministeriöHallituksen esitys eduskunnalle laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta jarahoituksesta annetun lain muuttamisesta(6.9.2005)

OikeusministeriöEhdotus ulosottokaareksi ja verotäytäntöönpanolaiksi(12.9.2005)

OikeusministeriöOikeudenkäynnin julkisuus(15.9.2005)

OikeusministeriöKomission yhtiöoikeuden toimintasuunnitelman tarkistaminen(3.10.2005)

Yhteiskuntapoliittinen edunvalvontaosastoVerohallitusVuonna 2006 ennakkoverotuksessa käytettävistä tuloista ja vähennyksistä(7.11.2005)

ValtiovarainministeriöLausunto hallituksen esitysluonnoksesta koskien tuloverolain muuttamista(15.11.2005)

VerohallitusLuonnoksesta verohallituksen päätökseksi vuodelta 2006 toimitettavassaverotuksessa noudatettavista luontaisetujen laskentaperusteista(28.11.2005)

VerohallitusLuonnos verohallituksen päätökseksi ilmoittamisvelvollisuudesta ja muis-tiinpanoista(1.12.2005)

VerohallitusLuonnos verohallituksen yhtenäistämisohjeiksi vuodelta 2005 toimitettavaaverotusta varten(1.12.2005)


Yhteiskuntapoliitinen osastoTyöministeriöLausunto ILO:n suosituksesta, joka koskee inhimillisten voimavarojen ke-hittämistä(19.1.2005)

Kauppa- ja teollisuusministeriöHankintalakityöryhmän muistio - julkisista hankinnoista annetun lain(1505/1992) kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän muistio(21.1.2005)

ValtiovarainministeriöKiinteistörahastotyöryhmän väliraportti(31.1.2005)

Maa- ja metsätalousministeriöElinvoimainen maaseutu -yhteinen vastuumme maaseutupoliittinen koko-naisohjelma 2005-2008(11.2.2005)

OpetusministeriöKoulujen työ- ja loma-aikoja koskeva selvitystyö(7.4.2005)

Sosiaali- ja terveysministeriöLisäeläkedirektiivin kansallinen voimaansaattaminen(12.4.2005)

ValtiovarainministeriöHallituksen esitys Eduskunnalle eräiden verotusmenettelyyn liittyvien sään-nösten muuttamiseksi(13.4.2005)

YmpäristöministeriöYhdyskuntarakenteen ohjauksen kehittämistyöryhmän mietintö(14.4.2005)

Sosiaali- ja terveysministeriöSosiaalisen työllistämisen työryhmän raportti 2004:19(28.4.2005)

ViestintävirastoViestintäviraston huomattavaa markkinavoimaa koskevista päätösluonnok-sista(16.5.2005)

Valtiontilintarkastajien kansliaJulkisen työvoimapalvelun rakenneuudistus(24.5.2005)


TyöministeriöValtioneuvoston päätös ulkomaisen työvoiman käytön yleisiä edellytyksiäkoskevista valtakunnallisista linjauksista(3.6.2005)

Sosiaali- ja terveysministeriöHallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta(17.6.2005)

ValtiovarainministeriöLuonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi varallisuusverolain kumoami-sesta, laiksi varojen arvostamisesta verotuksessa ja eräiksi näihin liittyviksilaeiksi(16.8.2005)

Liikenne- ja viestintäministeriöEU:n i2010 -tietoyhteiskuntastrategia(19.8.2005)

Liikenne- ja viestintäministeriöSuomen logistisen aseman vahvistaminen -toimenpideohjelma(19.8.2005)

ValtiovarainministeriöLuonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi väliaikaisesta työnantajan ma-talapalkkatuesta(19.8.2005)

YmpäristöministeriöKansallinen ohjelma kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi(KULTU-ohjelma)(25.8.2005)

VerohallitusVerovuoden 2005 verolomakkeet ja täyttöohjeet(30.8.2005)

TyöministeriöTyöryhmän ehdotus hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi(5.9.2005)

Sosiaali- ja terveysministeriöTyöntekijän eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksunhuomioonottamisesta eräissä päivärahoissa: luonnos hallituksen esityksek-si(5.9.2005)

Maa- ja metsätalousministeriöValtioneuvoston maatalouspoliittinen selonteko(13.9.2005)


Sosiaali- ja terveysministeriöYrittäjien sosiaaliturva 2004 työryhmän ehdotukset(28.9.2005)

Sosiaali- ja terveysministeriöTyöeläkevakuutusyhtiölain uudistamistarpeet / selvityshenkilö Matti Loue-kosken väliraportti(11.10.2005)

Yhteiskuntapoliittinen osasto - Kansainvälinen osastoUlkoasiainministeriöEduskunta/ulkoasiainvaliokuntaGlobalisaation hallinta ja Suomi(14.6.2005)

Suomen kauppapoliittinen ohjelma(5.7.2005)

Eduskunta, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaJäsenehdotus koordinoidusta pohjoismaisesta työmarkkinatiedotuksestaBaltian maissa ja Puolassa, A 1376/elinkeinovaliokunta(10.10.2005)

PalkansaajakeskusjärjestötTyöministeriöILO; The Employment Relationship Report V (1)(27.4.2005)

OikeusministeriöLausunto luottotietolainsäädännön kehittämistyöryhmän mietinnöstä(30.5.2005)

PuolustusministeriöRauhanturvaamislain uudistamistyöryhmän mietintö 2005(9.6.2005)

TyöministeriöLausunto Kansainvälisen Työjärjestö ILO:n selvityspyyntöön, joka koskeesukupuolten välisen tasa-arvon, samapalkkaisuuden ja äitiyden suojelunedistämistä koskevaa päätöslauselmaa(21.6.2005)

ValtiovarainministeriöJulkiset ostotarjoukset -työryhmän mietintö(15.8.2005)

Sosiaali- ja terveysministeriöSiirtyvää toimintapääomaa koskevan lainsäädännön muuttaminen.(23.9.2005)


TyöministeriöILO; Työturvallisuutta ja -terveyttä koskeva raportti IV(1) Promotional fra-mework for occupational safety and health(26.9.2005)

TyöministeriöDraft ILO Multilateral Framework on Labour Migration(30.9.2005)

OikeusministeriöPalkansaajakeskusjärjestöjen lausunto komission yhtiöoikeudentoimintasuunnitelman tarkistamisesta(12.10.2005)

SisäasiainministeriöHallituksen esitys kuntalain 32 b §:n ja eräiden muiden lakien muuttami-sesta(8.12.2005)

Palkansaajakeskusjärjestöt - Rakennusliitto ryUlkoasiainministeriöIhmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman toimeenpano(7.10.2005)

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryKunta-alan ammattiliitto KTV ryValtion yhteisjärjestö VTY ryMerivartioliitto ryValtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL rySisäasiainministeriöSisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia(14.11.2005)

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - AKAVA ryTyöministeriöRasismidirektiivin toimeenpano Suomessa(23.6.2005)

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - Toimihenkilökes-kusjärjestö STTK ryOikeusministeriöSAK:n ja STTK:n lausunto oikeusministeriön työryhmämietinnöstä maksu-kyvyttömyysjärjestelmien kehittämistarpeiden arvioimisesta (2004:20)(13.4.2005)

SisäasiainministeriöHallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamiseksi;perheenyhdistämisdirektiivi(7.9.2005)

sak:n toimintakertomus 2005

News & Politics