sak:n toimintakertomus 2012

SAK:n valtuusto 23.–24.5.2013

SAK:n toimintakertomus 2012

SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 1

SISÄLLYS

Puheenjohtajan katsaus ................................................................................................... 3

1 SAK:n toimintaympäristö ............................................................................................. 5

YHTEISKUNNALLINEN TILANNE ..................................................................................... 5 TALOUDELLINEN TILANNE ........................................................................................... 5 SOPIMUSTILANNE ..................................................................................................... 6 JÄRJESTÖKENTÄN KEHITYS .......................................................................................... 6 TYÖELÄMÄN KEHITYS ................................................................................................. 6

2 Vahva sopimusyhteiskunta .......................................................................................... 8

RAAMISOPIMUKSEN JATKOTYÖT .................................................................................. 8 TRENDITYÖRYHMÄ .................................................................................................... 8

3 Hyvinvointia rakentava työelämä .............................................................................. 9

TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJEN IKÄOHJELMAMALLI ............................................................... 9 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIAAN VAIKUTTAMINEN .................................................. 9 TYÖSUOJELUVALVONNAN KEHITTÄMINEN ...................................................................... 9 TYÖTERVEYS JA ‐TURVALLISUUS ................................................................................. 10 AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ................................................................. 10 PERHEVAPAIDEN KEHITTÄMINEN ................................................................................ 12 TUTKIMUSTOIMINTA ............................................................................................... 13 TASA‐ARVOTYÖ ...................................................................................................... 13

4 Kohti täystyöllisyyttä ................................................................................................... 15

ELINKEINOPOLIITTINEN VAIKUTTAMINEN ..................................................................... 15 HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA ............................................................................... 16 RAKENNEMUUTOS JA TYÖMARKKINOIDEN TOIMIVUUS .................................................... 16 TYÖVOIMAPALVELUIDEN PARANTAMINEN .................................................................... 16 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN HELPOTTAMINEN ............................................................. 16 OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN ........................................................... 17 NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ................................................................................. 17 TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIAAN VAIKUTTAMINEN ........................................ 17 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMINEN .................................................................... 18 RAKENNERAHASTOUUDISTUS .................................................................................... 18 KUNTA‐ JA PALVELURAKENNEUUDISTUS ...................................................................... 18

5 Kattava sosiaaliturva ja tasokkaat hyvinvointipalvelut ........................................19

TYÖELÄKETURVAN TASO JA RAHOITUS ......................................................................... 19 TYÖTTÖMYYSTURVAN SELKEYTTÄMINEN JA KEHITTÄMINEN .............................................. 20 TAPATURMA‐ JA AMMATTITAUTILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN ................................... 21

6 Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen ............................................................. 22

KUNTAVAALIT ........................................................................................................ 22 EU‐EDUNVALVONTA ............................................................................................... 22

2 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2012

KANSAINVÄLINEN VAIKUTTAMINEN ............................................................................. 23

7 Vahva järjestöllinen toimintakyky ........................................................................... 25

JÄRJESTÄYTYMISEN EDISTÄMINEN ............................................................................... 25 VIESTINTÄ ............................................................................................................. 25 SAK:N PAIKALLIS‐ JA ALUETOIMINNAN KEHITTÄMINEN .................................................... 26 NUORISOTOIMINTA ................................................................................................. 26 RUOTSINKIELINEN TOIMINTA ..................................................................................... 27 SVENSKSPRÅKIGA VERKSAMHETEN .............................................................................. 27 AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS ................................................................................... 28 SAK:N SÄÄNTÖMUUTOS .......................................................................................... 30

8 Hallinnon kokoukset .................................................................................................... 31

VALTUUSTO ........................................................................................................... 31 HALLITUS .............................................................................................................. 32 JOHTORYHMÄ ........................................................................................................ 32 TYÖVALIOKUNTA ..................................................................................................... 32

9 Liitteet ........................................................................................................................... 33

LIITE 1 HALLINTOELIMIEN JÄSENET ........................................................................... 33 LIITE 2 JÄSENYYDET ............................................................................................... 41 LIITE 3 HENKILÖSTÖ .............................................................................................. 42 LIITE 4 SAK:N LIITTOJEN JÄSENMÄÄRÄT ...................................................................... 46 LIITE 5 LAUSUNNOT ............................................................................................... 47 LIITE 6 TASEKIRJA .......................................... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.


PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Lähtökohdat vuodelle olivat hyvät. Loppuvuodesta 2011 työmarkkinoilla oli sol-mittu keskitetty raamisopimus, ja alkuvuonna 2012 solmittiin työurasopimus. Molemmat antoivat Suomen taloudelle toivottua ennustettavuutta ja vakautta. Työurasopimuksen arvioidaan pidentävän työuria noin vuodella ja pienentävän kestävyysvajetta yli kahdella miljardilla eurolla. Sopimukseen sisältyy myös muun muassa nuorten työllistämisen ja työssä jatkamisen edistämistä sekä parannuksia työttömyysturvaan. Varhennettu vanhuuseläke poistettiin kokonaan, ja osa-aikaeläkkeen ikäraja nousi vuodella 61 vuoteen. Lisäksi sovittiin koko eläkejärjes-telmän uudistamisesta siten, että se tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Arvostelu erityisesti raamisopimusta kohtaan alkoi melko pian. Työnantajat moit-tivat sitä liian kalliiksi. Näin siitäkin huolimatta, ettei raamin taloudellisia vaiku-tuksia ollut edes vielä pystytty laskemaan. Työurasopimuksessa sovittu eläkejärjes-telmän uudistusaikataulu ei sekään riittänyt arvostelijoille, vaan aikataulua olisi haluttu nopeuttaa. Kaiken hälinän taustalla oli sinällään ymmärrettävästi Suomen haasteellinen ta-loustilanne: muun muassa julkisen talouden kestävyysvaje sekä heikkenevä huol-tosuhde. Mutta arvostelijoilla oli myös itsekkäämpiä tavoitteita. Osa työnantajista moitti raamia siksi, että heidän tavoitteenaan oli kuopata keskitetyn sopimisen malli lopullisesti. Työurasopimuksen arvostelijoiden mielessä oli mekaaninen elä-keiän nosto mahdollisimman nopeasti. Työmarkkinoiden melko kovista näkemyseroista kertoivat kolmen päivän koulu-tusasian kaatuminen Elinkeinoelämän keskusliiton toimesta sekä järjestössä ta-pahtuneet henkilöstö- ja organisaatiomuutokset. Vuoden loppupuoliskolla EK:ssa vaihtuivat niin hallituksen puheenjohtaja kuin toimitusjohtajakin. Lisäksi järjes-tölle nimitettiin uusi työmarkkinajohtaja. Esitin SAK:n syysvaltuustossa, että raamisopimusta olisi jatkettu vuodella niin, et-tä tekstit olisi pidetty kiinni, mutta palkoista olisi neuvoteltu. Tämä olisi mielestä-ni ollut yksi ratkaisu ajankohtaiseen työllisyys- ja taloustilanteeseen. Loppuvuodesta maan hallitus alkoi vedota työmarkkinajärjestöihin, jotta ne voisi-vat työuria pidentämällä omalta osaltaan avittaa Suomen kasvua ja työllisyyttä. Työuriin liittyvä keskustelu ei johtanut tuloksiin, mutta sen jälkeen katseet kään-tyivät keskitetyn työmarkkinasopimuksen suuntaan.. Syksyllä käytiin kunnallisvaalit. Niitä värittävät paitsi julkisen sektorin tiukka ta-loustilanne, myös erityisesti käynnissä olleet kuntaremontti sekä sosiaali- ja terve-yssektorin uudistaminen. SAK korosti omissa vaalitavoitteissaan palvelujen toimi-vuutta ja saatavuutta sekä sitä, että myös kunnan on oltava hyvä työnantaja ja että kunnallinen päätöksenteko on pidettävä demokraattisena. Kuntavaalitulos ei juurikaan heiluttanut Suomen poliittisia asetelmia, mutta ei myöskään tuonut sel-vyyttä vireillä oleviin uudistuksiin.


SAK:n omassa elämässä maininnan arvoista oli, että Suomen Huippu-urheilijoiden Unionista tuli SAK:n jäsenliitto. Urheilijoiden mukaantulo lisäsi en-tisestään SAK:laisen perheen monipuolista ammattikirjoa. Lauri Lyly Puheenjohtaja


1 SAK:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Yhteiskunnallinen tilanne Vuotta 2012 leimasi korostetusti Suomen ja koko maanosamme taloudellinen epävarmuus. Vaikka niin sanottu eurokriisi ei enää ollut pahimmillaan, se vaikutti taustalla lähes kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon – niin hyvässä kuin pahassa.

Maan hallitus peräsi sekä itseltään että erityisesti työmarkkinajärjestöiltä toimia, joiden avulla Suomeen saataisiin enemmän talouskasvua ja työllisyyttä. Hallituk-sen oma toimintakyky ei ollut paras mahdollinen. Hankalan taloustilanteen lisäksi sen päätettävänä oli monia suuria asioita, muun muassa kuntauudistus sekä sosi-aali- ja terveystoimen uudistaminen.

Syksyllä pidetyt kuntavaalitkaan eivät avanneet kunta- ja palvelurakenneuudistuk-sen solmua, vaan asioista päättäminen siirtyi seuraavan vuoden puolelle. Vaalien tulos oli kuitenkin sellainen, ettei se juurikaan vaikuttanut poliittisiin voimasuh-teisiin hallituksen sisällä tai hallituksen ja opposition välillä.

Taloudellinen tilanne Suomen talouskasvu pysähtyi vuonna 2012 nollan tuntumaan. Tuotanto kasvoi vielä alkuvuodesta, mutta vuoden loppua kohden muun muassa viennin ja inves-tointien kehitys kääntyi laskuun. Tähän vaikuttivat erityisesti kansainvälisen ta-louden epävarmuus ja siitä johtuva kysynnän matala taso. Kasvun tyrehtyminen näkyi myös monilla palvelualoilla, vaikkakin kotimainen kulutuskysyntä vielä piti pintansa suhteellisen hyvin. Loppuvuonna huolta herättivät kuitenkin myös koti-maisen kysynnän heikot näkymät, sillä palkansaajien ostovoiman ja työllisyyden odotettiin kehittyvän jatkossa selvästi aiempaa heikommin.

Työllisten määrä lisääntyi vielä vuonna 2012 noin 10 000 hengellä. Työllisyysaste nousi 69 prosenttiin. Työpaikat lisääntyivät eniten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa. Työttömyysaste pysyi ennallaan 7,7 prosentissa. Työllisyyskehitystä voi pitää hämmästyttävän hyvänä, vaikka tuotanto ei kasvanut. Kansantalouden rakennemuutos näkyy: työpaikkoja on syntynyt työvaltaisille pal-velualoille.

Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu hidastui hieman verrattuna vuoteen 2011. In-flaatioksi tuli kuitenkin 2,8 prosenttia, mikä ylittää selvästi Euroopan keskuspan-kin inflaatiotavoitteen, joka oli noin 2 prosenttia. Inflaation noususta noin pro-senttiyksikkö johtuu välillisten verojen korotuksista, eli alkoholi- ja tupakkaveros-ta sekä ajoneuvoveroista. Ilman näitä verojen korotuksia inflaatio olisi siis ollut noin 1,8 prosenttia.

Palkansaajien ansiotaso kehittyi vuonna 2012 melko hyvin. Raamisopimuksen mukaisten palkankorotusten arvioidaan nostaneen ansiotasoindeksiä vuonna 2012 vajaat kolme prosenttia, kun edellisenä vuonna sopimuskorotukset myötä-vaikuttivat kahden prosentin verran ansiotasoindeksin kohoamiseen. Sopimuk-seen vuonna 2012 sisältyvä 150 euron kertaerä vaikutti osaltaan nimellisansioiden


nousuvauhdin kiihtymiseen. Kun huomioidaan myös muiden tekijöiden kuin so-pimuskorotusten vaikutus, nimellinen ansiotasoindeksi kohosi arviolta 3,5 pro-senttia. Nousu oli melko tasaista valtion, kuntien ja yksityisen sektorin välillä.

Kokonaistalouden kuva vuodelta 2012 oli kaksijakoinen. Alkuvuosi sujui myöntei-sissä merkeissä, mutta loppuvuonna tapahtui selvä käänne huonompaan. Vuosi 2013 aloitettiin melko synkissä tunnelmissa työllisyyden alentuessa ja tuotannon kasvun hidastuessa.

Sopimustilanne Vuoden 2011 syksyllä solmittuun noin kaksivuotiseen raamisopimukseen liittyivät lähes kaikki SAK:laiset jäsenliitot. Työehtosopimukset astuivat voimaan eri sopi-musaloilla eri aikoihin, koska pääsääntöisesti sopimuskausi jatkui vasta vanhan sopimuskauden umpeuduttua.

SAK ryhtyi valmistautumaan seuraavaan sopimuskierrokseen keväällä 2012. Toi-mintaprosessiksi valittiin sopimusvastaavien ja eri asiantuntijaryhmien koordi-naatio. Yhteisiä tavoitteita ryhdyttiin valmistelemaan liittojen näkökulmasta riip-pumatta siitä, mikä seuraavan sopimuskierroksen muoto tulisi olemaan. Vuoden 2012 syksyllä työryhmät ryhtyivät aktiivisesti valmistelemaan tavoitteita.

Järjestökentän kehitys Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHU hyväksyttiin marraskuussa SAK:n 21. jäsenliitoksi. SHU on kattojärjestö, joka kokoaa yhteen eri lajien huippu-urheilijoita edustavat yhdistykset. SAK sai SHU:n kautta noin 3 200 uutta jäsentä.

Rajavartiolaitoksen kaksi suurinta henkilöstöjärjestöä Rajavartioliitto ja Merivar-tioliitto yhdistyivät 8.–10.5.2012 pidetyssä edustajakokouksessa. Ennen yhdisty-mistä Merivartioliitto oli JHL:n jäsen ja kuului SAK:hon. Rajavartioliitto puoles-taan oli STTK:n jäsen. Uusi liitto, Rajaturvallisuusunioni, on JHL:n yhteisöjäsen. Liittoon kuuluu noin 2 500 jäsentä.

Vuoden lopussa SAK:n jäsenliittojen henkilöjäsenten määrä oli 1 038 399. Jäsen-määrä lisääntyi 1735 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Huomionarvoista on, että alle 30-vuotiaiden nettojäsenmäärä nousi vuodessa 10 000:lla.

Yhteistyösopimusta Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksen kanssa jatkettiin.

Työelämän kehitys Epävarma työmarkkinatilanne näkyy palkansaajien arvioissa työllisyyden ja oman työpaikan talouden kehityksestä. Kahtena viime vuonna työllisyysnäkymät ovat jatkuvasti synkentyneet. Pitkittynyt taloudellinen epävarmuus ja nopea rakenne-muutos ovat johtaneet siihen, että miesvaltaisten alojen työllisyyden kehitys on ol-lut vuodesta 2009 alkaen heikkoa.

Työssä oppimiseen ja osaamisen hyödyntämiseen kiinnitetään työpaikoilla nyky-ään enemmän huomiota kuin aiemmin. Tämä on työn tuottavuuden kehittymisen kannalta erittäin tärkeää. On kuitenkin huolestuttavaa, että osaamisen kehittämi-


sen panostukset jakautuvat työpaikoilla edelleen erittäin epätasaisesti: Mitä korke-ampi pohjakoulutus ja korkeampi asema organisaatiossa, sitä paremmin kehitty-mismahdollisuuksista huolehditaan. Sama pätee toisin päin: matala pohjakoulutus merkitsee useimmiten ammatillisen osaamisen systemaattisen kehittämisen lai-minlyöntiä. SAK:laisista palkansaajista alle puolet oli osallistunut työnantajan kus-tantamaan koulutukseen vuoden aikana.

Vuonna 2012 toteutettu SAK:n työolobarometri antaa työelämästä varsin polari-soituneen kuvan. SAK:laisista palkansaajista huomattavan suurella osalla oli vä-hintään kohtuullisen hyvät työskentelyolosuhteet. Olosuhteet olivat kehittyneet myönteisesti. Samaan aikaan huolestuttavan monella meni yleisesti ottaen aiem-paa huonommin. Tällä joukolla olivat pinnalla erilaiset pelot ja huolet, kuten työt-tömyyden pelko sekä huoli terveydentilasta ja osaamisen riittävyydestä.

Työtahtia suurin osa palkansaajista pitää ripeänä. Vuonna 2012 vajaa kolmannes kaikista palkansaajista koki työskentelevänsä tiukkojen aikataulujen mukaan tai hyvin nopealla tahdilla hyvin usein ja yli kolmannes melko usein. Ainoastaan kahdeksalle prosentille palkansaajista tiukka työtahti on harvinaista.

Noin puolet SAK:laisista palkansaajista ei ole havainnut muutosta työn mielek-kyydessä. Muutosta kokeneita tarkasteltaessa ilmenee, että useampi katsoo tilan-teensa työn mielekkyyden osalta heikentyneen kuin parantuneen. Tilanne on sa-mankaltainen koko suomalaisessa palkansaajakunnassa.

Työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat erittäin selvässä yhtey-dessä siihen, miten työn mielekkyys ja sen muutos koetaan. Mitä paremmat vaiku-tusmahdollisuudet työntekijällä on omaan työhönsä, sitä useammin hän kokee työn mielekkyyden muuttuneen positiiviseen suuntaan.


2 VAHVA SOPIMUSYHTEISKUNTA

Raamisopimuksen jatkotyöt Raamisopimuksen mukaiset työryhmät aloittivat työnsä pääsääntöisesti vuoden 2012 alkupuolella. Keväällä 2012 pääsi ratkaisuun vuokratyön määräaikaisuutta tarkasteleva työryhmä, jonka esityksestä työsopimuslakiin ja tilaajavastuulakiin saatiin vuokratyöntekijöiden asemaa parantavia säännöksiä.

Raamisopimuksessa oli sovittu myös luottamusta lisäävien toimien edistämisestä työmarkkinoilla. Tämä työ alkoi ripeästi, mutta päättyi kokonaan, kun työnteki-jöiden koulutusoikeudesta ei päästy sopuun syksyllä.

Perhevapaisiin ja työttömyysturvaan liittyvät työryhmät ja lainvalmistelu käynnis-tyivät, ja raamin mukaiset tulokset saavutettiin. Muiden raamin mukaisten työ-ryhmien työ eteni vaihtelevasti. Ns. nollatyösopimuksia selvittävä työryhmä ei päässyt aloittamaan vielä vuoden 2012 aikana.

Työntekijöiden koulutusoikeutta koskeva kiista muutti kokonaan rakentavasti ja rauhallisesti alkaneen sopimuskauden. Kesällä koulutusoikeudesta saatiin alustava neuvotteluratkaisu, jonka mukaan lakivalmistelut aloitettiin. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallitus hylkäsi kuitenkin syyskuussa yhteisen esityksen koulu-tusoikeuden ratkaisuksi. Se tulehdutti työmarkkinajärjestöjen välit pahasti.

EK kieltäytyi toteuttamasta raamisopimuksen ohessa sovittua koulutusoikeutta tai enää edes neuvottelemaan siitä. Kiista sopimuksen täyttämättä jättämisestä leimasi koko loppuvuotta, ja lopetti käytännössä rakentavan sopimustoiminnan järjestö-jen välillä.

Trendityöryhmä Niin sanottu trendityöryhmä päätti vakinaistaa toimintansa hallituskauden lop-puun saakka, jotta voidaan seurata ja ohjata käynnissä olevien selvitystöiden ete-nemistä. Työryhmän tehtävänä on seurata muun muassa osa-aikatyöntekijöiden ja itsensä työllistäjien asemaa sekä sosiaaliturvaa selvittävien alatyöryhmien toi-minnan edistymistä. Alatyöryhmien vielä keskeneräisten töiden valmistuttua nii-den jatkovalmistelua ja johtopäätöksiä käsitellään trendityöryhmässä. Siinä ovat edustettuna kaikki keskeiset työmarkkinajärjestöt ja muut asiantuntijatahot.

Yksi trendityöryhmän alatyöryhmistä on osa-aikatyöryhmä. Kolmikantaisen osa-aikatyöryhmän toimeksiantona on ollut selvittää osa-aikatyöhön liittyviä epäkoh-tia ja esittää mahdollisia kehittämistarpeita tai lainsäädännön muuttamisesityksiä. Työryhmä aloitti toimintansa vuoden 2012 puolivälissä ja sen toimeksianto päät-tyy tammikuun lopussa 2013. Työryhmä laatii yhteisen työryhmämuistion mah-dollisine jatkotoimenpide-esityksineen.


3 HYVINVOINTIA RAKENTAVA TYÖELÄMÄ

Työmarkkinajärjestöjen ikäohjelmamalli Raamisopimuksessa sovittiin, että työmarkkinajärjestöt valmistelevat yhteisen ikäohjelmamallin. Kaksikantainen työryhmä totesi jo valmistelun alkuvaiheessa yksimielisesti, että ei ole järkevää rajoittaa mallia koskemaan vain työelämän vii-meisiä vuosia, vaan on syytä tarkastella koko työuraa. Tämän vuoksi voidaan pu-hua työkaarimallista.

Työryhmä totesi, että ei ole mahdollista laatia yhtä, kaikille työpaikoille samaa mallia, koska työpaikkojen ja toimialojen erot asettavat omat vaatimuksensa ja ra-joitteensa ikäohjelman laatimiselle. Siksi eri otsikoiden alle koottiin eri työpaikoil-la käytössä olleita ja hyväksi havaittuja toimintatapoja. Niistä kukin työpaikka voi valita sopivia elementtejä ikäohjelmaansa omien tarpeidensa mukaan. Keskeistä on sopia työpaikalla yhdessä tavoista, joilla työn kuormitus- ja vaatimustekijöitä mitoitetaan vastaamaan työntekijöiden voimavaroja elämän eri vaiheissa.

Ikäohjelmamallin lopullinen valmistuminen siirtyi vuoden 2013 puolelle EK:ssa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Työelämän kehittämisstrategiaan vaikuttaminen

Kansallinen työelämän kehittämisstrategia on maan hallituksen ohjelmassa yksi merkittävä avaus paremman työelämän aikaan saamiseksi Suomessa. Vuoden 2012 aikana valmistui sen tavoiteasiakirja, jossa on neljä ulottuvuutta, joita kehit-tämällä tähdätään työelämän merkittävään laadulliseen parantamiseen. Ulottu-vuudet ovat:

1. luottamus ja yhteistyö 2. työhyvinvointi ja terveys 3. osaava työvoima 4. innovointi ja tuottavuus.

Työelämän kehittämisstrategialle rekrytoitiin hankejohtaja vuoden lopulla, ja hä-nen johdollaan ryhdytään valmistelemaan strategian toimeenpanoa.

Hallitusohjelmassa päätettiin jatkaa työhyvinvointifoorumia ja käynnistää johta-misen kehittämisverkosto. Molemmat ovat sosiaali- ja terveysministeriön alaisuu-dessa toteutettavia hankkeita. Kaikki mainitut hankkeet on valmisteltu ja johdettu kolmikantayhteistyössä.

Työsuojeluvalvonnan kehittäminen SAK on ollut huolissaan työsuojeluvalvonnan toteutumisesta ja riippumattomuu-desta, nyt kun valvonta hoidetaan aluehallintovirastojen kautta. Tilannetta arvioi-vat keväällä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettamat selvitysmiehet, jotka tekivät joukon ehdotuksia työsuojeluvalvonnan parantamiseksi.


Keskeisiksi parannuskohteiksi nousivat työsuojeluviranomaisten parempi tavoi-tettavuus puhelimitse, työsuojeluvastuualueiden riippumattomuuden turvaami-nen, ministeriön työsuojelun valvontaan ohjaamien määrärahojen käyttö nimen-omaan työsuojeluun, toimivallan laajentaminen joiltain osin valtakunnalliseksi sekä STM:n ohjauksen tehostaminen. Palkansaajajärjestöt ja EK laativat yhteisen kannanoton ministeriön työsuojeluosastolle, jotta selvitysmiesten esittämät asiat etenisivät. Työsuojeluosasto on alkanut valmistella asiaa tältä pohjalta.

Työsuojeluosasto on pyrkinyt yhdenmukaistamaan työsuojelun valvontaa valta-kunnallisesti antamalla valvontaohjeita eri asioihin liittyen. SAK on työsuojelu-neuvottelukunnassa voinut vaikuttaa valvontaohjeiden sisältöön. Tavoitteena on, ettei viittä vuotta vanhempia valvontaohjeita ole käytössä.

Euroopan unionissa on useita työsuojeluun liittyviä direktiivejä valmistelun eri vaiheissa. Osin niitä on käsitelty myös kansallisesti. SAK on vaikuttanut EU:n ACHS:n (Advisory Committee on Health and Safety at Work) työntekijäryhmässä direktiivien valmisteluun.

Työterveys ja -turvallisuus Työterveyshuollolle on annettu merkittävä rooli työurien pidentämistä koskevassa keskustelussa. Sitä on haluttu suunnata aikaisempaa voimakkaammin työkyvyn tukemiseen. Asetusta hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä on päivitetty siltä poh-jalta vuoden 2012 aikana. Laintarkistuksen jälkeen kuitenkin todettiin, että val-mistelua on tarvetta jatkaa, ja asetuksen valmistuminen siirtyi vuodelle 2013.

Työterveyslaitos on aloittanut Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan päivittämi-sen, ja alustavat tekstiluonnokset ovat olleet kommentoitavana SAK:ssa.

Kesäkuun alussa astuivat voimaan sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muu-tokset. Niissä edellytetään työterveyshuollon lausuntoa työkyvystä ja mahdolli-suudesta palata töihin, silloin kun työkyvyttömyys pitkittyy. Samalla työnantajalle tuli velvollisuus ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolosta kuukauden jälkeen.

Vaikka työsuojeluun ja työterveyshuoltoon on panostettu, näyttäisi työtapaturmi-en määrä pysyvän likimain ennallaan tai jopa edelleen hiukan kasvavan. Siksi pienten työpaikkojen riskien arviointia pyritään parantamaan yhdistämällä riskien arviointi ja työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys. Toimintarapa on Työter-veyslaitoksen kehittämä. Osaltaan turvallisuutta pyritään parantamaan suuntaa-malla työsuojeluvalvontaa entistä paremmin riskikohteisiin.

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Vuoden aikana osallistuttiin useiden lainsäädäntö- ja kehittämishankkeiden edis-tämiseen, joista keskeisiä olivat nuorten yhteiskuntatakuu, raamisopimukseen liit-tyvät koulutusasiat, opintovapaa- ja yhteistoimintalainsäädäntö sekä tutkintojär-jestelmän kehittäminen. Valtiontalouden kehyspäätöksiin liittyi tuntuvia ammatil-liseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen kohdistuvia leikkauksia.


Hallituksen kehyspäätöksiin liittyvät leikkaukset kohdistuivat voimakkaina oppi-sopimuskoulutukseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen. Myös ammattikorkea-koulujen määrärahoja päätettiin leikata tuntuvasti. SAK katsoi leikkausten vaaran-tavan aikuisväestön mahdollisuudet osaamisensa kehittämiseen. Esimerkiksi uusi-en oppisopimusten solminen tyrehtyisi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti lisäksi suunnitelman nuorten ammatillisten koulutuspaikkojen voimakkaasta leikkaamisesta, niin että nettovähennys olisi noin 7300 paikkaa. SAK vaati leikkausten lieventämistä erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa, joissa ne olisivat suurimmat. Lopulliset ratkaisut jäivät vuodelle 2013.

Työmarkkinajärjestöt jättivät syksyllä opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotuksen nuorten työllisyyttä edistävistä koulutuksellisis-ta toimista. Ne saivat myönteisen vastaanoton.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistaminen Valtiovarainministeriö selvitti toisen asteen koulutuksen rahoituksen mahdollista siirtämistä osaksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusrahoitusta. SAK on esittä-nyt, että valtionosuusrahoitus tulee maksaa jatkossakin suoraan koulutuksen jär-jestäjille. Varsinaisten esitysten valmistuminen siirtyi vuodelle 2013.

SAK esitti eri yhteyksissä opetus- ja kulttuuriministeriölle, että ammatillisen pe-ruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistamistyö tulisi saada kiireelli-sesti käyntiin.

SAK tuki valmistelussa olleita ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin peruslinja-uksia mutta piti puutteena sitä, ettei malli kannusta riittävästi aikuiskoulutuksen kehittämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityshenkilöt esittivät syksyllä mallin kansalais-ten koulutustilien käyttöönottamisesta. Tilimalli perustuisi säästämiseen, jossa säästettyä omarahoitusosuutta vastaan voisi saada valtion tukea. SAK ei pitänyt tilimallia käyttökelpoisena pohjana aikuiskoulutuksen rahoitukselle eikä sen kat-sottu edistävän vähän koulutetun aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia.

Koulutusrahaston etuuksien kehittämisestä saavutettiin raamityöryhmässä neu-vottelutulos, jonka pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin tarvitta-via lainsäädäntömuutoksia. Esitysten mukaan aikuiskoulutustuen enimmäiskesto-aika pitenisi kuukaudella 19 kuukauteen, sovitellun tuen niin sanottu suojaosuus nousisi 250 euroon ja ammattitutkintostipendi korotettaisiin 450 euroon niiden osalta, joilla ei ole aikaisempaa perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa.

Ammatillisen tutkintojärjestelmän ja laadun kehittäminen Opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnistyi ammatillisen koulutuksen tutkinto-järjestelmän kehittämishankkeen toinen vaihe, jonka ohjausryhmässä SAK:lla on edustus. Hankkeen tarkoitus on päivittää ammatillisen koulutuksen tutkintora-kenteen työelämävastaavuutta ja selkeyttää rakennetta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmän, jossa SAK:lla on edustus. Sen tehtävä on tehdä ehdotus ammatillisen koulutuksen


järjestäjien laatujärjestelmän kriteereiksi. Kriteerien pohjalta arvioidaan, onko kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä toimiva laadunhallinta ja laadun jat-kuvaa parantamista tukeva järjestelmä.

Vuoden aikana valmistui ammatilliselta toiselta asteelta valmistuneiden työllisty-mistä laadullisesta näkökulmasta selvittävä tutkimus Rahkeet duuniin, jonka to-teuttamiseen SAK osallistui. Muita tutkimuksen teemoja olivat mm. valmistunei-den tulevaisuusnäkymät, työnsaannin vaikeudet, työelämäasenteet ja tyytyväisyys koulutukseen.

EU-koulutuspolitiikka Euroopan tasolla koulutuspolitiikkaan vaikutettiin osallistumalla Euroopan am-matillisen yhteisjärjestön EAY:n elinikäisen oppimisen työryhmän työhön sekä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen CEDEFOPin hallinto-neuvostoon.

Keskeisiä kuluneen vuoden teemoja olivat ammattipätevyysdirektiivin osittainen avaaminen, kansainvälisten vaihto-ohjelmien yhtenäistäminen sekä EU-tasolla to-teutettavien osaamisen siirtojärjestelmien (mm. ECVET, EQAVET) valmistelu.

SAK osallistui EAY:n tutkimushankkeeseen Informaali – nonformaali oppiminen. Epävirallinen oppiminen, arkioppiminen, työssä oppiminen sekä aiemmin hanki-tun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat osa sekä kansallista että EU-tason koulutuspolitiikkaa, jossa työelämäosapuolten rooli korostuu. Suomi oli yksi tutkimuksen kohdemaista, ja SAK isännöi maakohtaisen tutkijavierailun.

Perhevapaiden kehittäminen

Perhevapaiden kehittämisessä on edistytty tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2012 valmisteltiin kolmikantaisesti raamisopimuksen mukainen uudistus, jossa isyys-vapaa pitenee kahdella viikolla ja vapaata voidaan pitää siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi. Jatkovalmistelussa isyysvapaan käyttöehtoja tehtiin joustavammiksi myös poistamalla vapaan saantiehdoista lapsen kotihoitoedellytys vanhempainva-paan ja isyysvapaan välillä. Tämä oli perustelua isyysvapaan käyttöajan pidentymi-sen myötä. Uudistukset astuvat voimaan vuonna 2013.

Syksyllä 2012 aloitti toimintansa sosiaali- ja terveysministeriön asettama kotihoi-don tuen ja lasten hoitojärjestelmän joustavuuden edistämistä selvittävä työryh-mä. Tehtävänä oli selvittää, kuinka voitaisiin yhdistää varhaiskasvatuspalvelut ja taloudellinen tuki niin, että kotihoidon tuelta olisi helpompi siirtyä asteittain työ-elämään. SAK on kannattanut muun muassa osittaisen hoitorahan korottamista ja päivähoitomaksujen määräytymistä käytön mukaan, koska ne ovat keinoja paran-taa pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia perheen tilanteen mukaisiin työ-aikaratkaisuihin.


Tutkimustoiminta

SAK:n työolobarometri 2012 Vuonna 2012 toteutettiin kolmatta kertaa SAK:n työolobarometri. Barometrissa kerätään SAK:laisten liittojen jäsenten käsityksiä suomalaisen työelämän tilasta ja laadusta.

Vuoden 2012 työolobarometrin aihealueita olivat muun muassa työajat ja työaika-järjestelmät, SAK:laisten jäsenten työkyky ja työn kuormittavuus, työn mielekkyys ja työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet, työnantajan tarjoama koulutus, pal-kitseminen sekä yhdenvertaisuus.

Barometri toteutettiin puhelinhaastatteluina ja siihen vastasi 1207 jäsenliittojen jäsentä. Otos poimittiin liittojen jäsenrekisteristä siten, että se vastaa työssäkäyvää SAK:laista jäsenistöä.

SAK:n luottamushenkilöpaneeli SAK:n luottamushenkilöpaneelin tarkoituksena on kytkeä SAK:n tutkimustoimin-ta entistä tiiviimmin arkiseen edunvalvontaan kartoittamalla luottamushenkilöi-den näkemyksiä ja odotuksia työelämän kehittämiselle. Toisena tavoitteena on ke-rätä mahdollisimman ajankohtaista tietoa siitä, millainen on SAK:laisten työpaik-kojen todellisuus tänä päivänä.

Luottamushenkilöpaneelin vastaajajoukko päivitettiin tammi–helmikuussa, minkä jälkeen paneelissa on ollut mukana reilut 1600 luottamushenkilöä. Paneelin jäse-nistä luottamusmiehiä on noin 900, työsuojeluvaltuutettuja noin 500 ja molem-missa tehtävissä toimivia noin 200. Paneelin jäsenten jakauma vastaa hyvin SAK:n jäsenjakaumaa.

Vuoden aikana tehtiin kymmenen kyselyä. Kyselyjen teemoina olivat mm. työn-antajien tarjoamat koulutusmahdollisuudet, ikääntyvien työssä jatkaminen, toi-veet paikallisesta palkkasopimisesta, palkaton työ eli harjoittelijoiden käyttäminen työpaikoilla, tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset sekä työaikajärjestelyt.

SAK:n historiahanke Huhtikuussa julkaistiin Tapio Bergholmin tutkimus: Kohti tasa-arvoa, Tulopolitii-kan aika I, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö 1969–1977. Kirja sai kohtuulli-sesti huomiota tutkijoiden ja ammattiyhdistysväen piirissä.

Tasa-arvotyö

SAK on ajanut naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventamista ja naisten urakehityksen tasapuolistamista. Ammattiyhdistysliikkeen tasa-arvotyössä on kiinnitetty huomiota eräiden miesten kohtuuttomiin etuoikeuksiin ja useiden miesten ongelmiin. Miesten lyhyempi elinikä, heikompi koulutus ja korkeampi työttömyys huolestuttavat.

SAK jätti tasa-arvoministeri Paavo Arhinmäelle esityksen, että valtioneuvosto asetettaisi pikaisesti laajapohjaisen komitean, joka selvittäisi monipuolisesti


miesten asemaa ja joka myös valmistelisi konkreettisia toimenpide-ehdotuksia suuntaamaan Suomen tasa-arvopolitiikkaa tuleville vuosille. Ministeri Arhinmäki nimesi mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa pohtivan työryhmän, jonka työskentelyn on määrä alkaa vuoden 2013 alussa.

Työmarkkinoiden raamisopimukseen liittyen työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät yhteistyössä samapalkkaisuusohjelman kanssa selvityksen tasa-arvosuunnitelmaan mukaisen palkkakartoituksen toteutumisesta. Selvityksen pohjalta sosiaali- ja ter-veysministeriö perusti työryhmän valmistelemaan tasa-arvolain muutoksia tasa-arvosuunnitelmaa ja palkkakartoitusta koskevien säädösten osalta.

SAK osallistui myös tasa-arvolain uudistuksen valmisteluihin. Uudistukset koske-vat sukupuolivähemmistöjen saamista oikeussuojan piiriin ja peruskoulujen tasa-arvosuunnitelman tekovelvollisuutta.


4 KOHTI TÄYSTYÖLLISYYTTÄ

Elinkeinopoliittinen vaikuttaminen

SAK laati yhdessä STTK:n kanssa kasvupoliittisen puheenvuoron, joka hyväksyt-tiin hallituksessa loppuvuodesta. Sen julkaiseminen siirrettiin aikataulusyistä vuo-delle 2013.

Lisäksi SAK laati oman asuntopoliittisen puheenvuoron. Sen pääkohdat hyväksyt-tiin SAK:n ja STTK:n kasvuohjelman yhteydessä. Varsinaisen asuntopoliittisen ohjelman hyväksyntä siirrettiin vuodelle 2013.

Kuljetusalojen foorumi kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Aiheina olivat val-tion menokehykset, liikennepoliittinen selonteko, rikkidirektiivi, kabotaasiliiken-ne, rautatieliikenteen kilpailun avaaminen sekä lento- ja meriliikennestrategiat.

Keväällä hyväksyttyyn liikennepoliittisen selontekoon SAK vaikutti sekä kirjalli-sesti että suullisesti.

SAK oli mukana muiden etujärjestöjen kanssa vaikuttamassa rikkidirektiivin toi-meenpanon lykkäämiseen, mikä ei kuitenkaan edennyt EU:n komission ja muiden EU-maiden vastustuksen vuoksi.

SAK solmi tiiviit yhteistyösuhteet Matkailun edistämiskeskukseen. Työ- ja elin-keinojohtaja valittiin MEKin Advisory Boardin ryhmän jäseneksi.

Budjettivaikuttamisessa SAK korosti rajanylityksien sujuvoittamista lisäämällä tul-lin ja rajavartiolaitoksen henkilöstöresursseja. Rajavartijoita päätettiin budjettirii-hessä palkata lisää.

SAK oli mukana vaikuttamassa lento- ja meriliikennestrategioiden valmisteluun. Erityisesti merenkulun päästökaupan torjumisessa SAK:n toimilla oli iso merkitys: EU:n komissio taipui ainakin lykkäämään esitystä. Päästökauppa olisi kasvattanut merkittävästi merirahtien kustannuksia. Lentoliikennestrategian valmistelussa painotettiin vahvan maakuntalentokenttäverkoston merkitystä teollisuudelle, kos-ka vientituotteet valmistetaan paljolti maakunnissa.

Rautatiekilpailun avaamista koskevaan raporttiin SAK otti kantaa yhdessä jäsen-liittojen kanssa. Henkilöstön aseman ratkaiseminen ennen mahdollisia kilpailu-tuksia saatiin kirjatuksi raporttiin tyydyttävällä tavalla. Lisäksi vaikutettiin siihen, että raportissa huomioitiin kilpailun avaamisen edellyttämät investoinnit.

SAK oli vaikuttamassa myös siihen, että työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti Kai-vos2030-työryhmätyön, jossa tähdätään kestävään kaivannaisteollisuuteen.

SAK piti yhteyttä maan hallitukseen vaikuttaakseen Royal Caribbean risteilijätila-uksen saamiseksi STX Finlandin Turun telakan rakennettavaksi. Hallitus ei myön-tänyt 50 miljoonan pääomalainaa telakkayhtiölle ja tilaus meni Ranskaan.


SAK:n elinkeinopoliittinen vaikuttaminen vahvistui yhden lisähenkilön palkkaa-misen myötä.

Harmaan talouden torjunta

Maan hallituksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaoh-jelma vuosille 2012–2015 sisältää 22 hanketta, joilla tavoitellaan 300–400 miljoo-nan euron arvoista verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen lisäystä, rikosvahinkojen estämistä sekä takaisinsaatua rikoshyötyä vuosittain. SAK on osallistunut hank-keiden valmisteluun ja seurannut hankkeiden etenemistä parin kuukauden välein kokoontuvassa SAK:n harmaan talouden hankeryhmässä.

Keväällä SAK järjesti avoimen seminaarin arvopaperikaupassa käytettyjen hallin-tarekisterien viranomaisjulkisuudesta. Tilaisuus oli menestys ja myötävaikutti sii-hen, että moniportaisen, pääosin pankkien ylläpitämän hallintarekisterin rinnalla alettiin pohtia myös suoran omistamisen tilejä, joiden omistajat verottaja voi hel-pommin tunnistaa.

Syksyllä toiminnassa painottuivat tulevan työmarkkinakierroksen valmisteluun liittyvät asiat, joita varten perustettiin oma harmaan talouden tavoitteita jäsentävä työryhmä.

Lisäksi SAK oli mukana hallitusohjelman kirjausten pohjalta vuonna 2011 käyn-nistetyssä laajassa harmaan talouden torjuntakampanjassa.

Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus

Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus on koko hallituskauden kestävä strateginen ohjelmahanke, jossa myös SAK on edustettuna. Hankkeessa valmistel-tiin keväällä valtioneuvoston työpoliittinen periaatepäätös, joka listasi työpolitiik-kaan liittyviä työryhmiä ja linjasi poliittista päätöksentekoa. Linjauksen pohjalta valtiovarainministeriön alaisuuteen perustettiin kolmikantainen alueellisen liik-kuvuuden edistämistä valmisteleva työryhmä. Hankkeessa teetettiin myös työ-voimapolitiikan rakennearvio.

Työvoimapalveluiden parantaminen Uuden työ- ja yrityspalvelulainsäädännön valmistelu jatkui koko vuoden. Asiaa valmisteltiin pääsääntöisesti virkamiestyönä työmarkkinajärjestöjä kuullen.

Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä laadittiin työharjoitte-lujen pelisäännöt sekä uudistettiin palkkatuki. SAK ajoi uudistuksessa juuri näitä asioita. Vuodenvaihteessa voimaan astuvaa lainsäädäntöä on sovittu seurattavaksi etenkin edellä mainittujen muutosten osalta.

Pitkäaikaistyöttömyyden helpottaminen Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tavoitteena on löytää pitkäaikaistyöt-tömien työllistymisen tukemiseen liittyviä uusia paikallisia malleja sekä vähentää työttömyyden kestoa. Kokeilu käynnistyi syyskuussa 2012 ja kestää vuoden 2015 loppuun. Kokeiluun hyväksyttiin 23 hanketta, jotka toteutetaan 63 kunnassa.


SAK on mukana kuntakokeilun johtoryhmässä ja on osallistunut esimerkiksi ko-keilukuntien valintaan. SAK on tiedottanut tuloksista omalle alueorganisaatiolleen sekä osallistunut pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaa koskevaan keskusteluun muun muassa Työvoimapoliittisen aikakauskirjan palstoilla.

Osatyökykyisten työllisyyden edistäminen

Hallitusohjelman ja raamisopimuksen mukainen työ osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi alkoi kesällä. Työ jakautui sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön työryhmiin, joiden lisäksi työtä koordinoi erillinen johto-ryhmä. SAK oli edustettuna kaikissa ryhmissä. Työryhmissä valmisteltiin ehdo-tuksia mm. palvelujärjestelmien sekä etuisuuksien kehittämiseen, mutta toimek-siannon mukaisen toimintaohjelman valmistuminen viivästyi vuodelle 2013.

Nuorten yhteiskuntatakuu

SAK:n oli mukana nuorten yhteiskuntatakuuta valmistelleessa työryhmässä. Työ-ryhmän esitykset takuun toteuttamisesta, budjettivaikutuksista sekä säädösmuu-tostarpeista valmistuivat maaliskuussa. Esitykset suunnattiin peruskoulun päättä-neille, työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneille sekä nuorille, jotka eivät ole mukana missään aktiivisessa toiminnassa. Esityksissä korostuivat koulutuspaikko-jen riittävyys, nuorille suunnatut työllisyyspalvelut sekä aktiivinen osallisuus.

Hallituksen varaama vuosittainen 60 miljoonan euron määräraha todettiin riittä-mättömäksi ilman toisen asteen tutkintoa olevien nuorten tavoittamiseksi. Työ-ryhmä esitti osana yhteiskuntatakuuta toteutettavaksi nuorten aikuisten osaamis-ohjelman, jonka tavoitteena on tarjota pelkän peruskoulun varassa oleville 20–29-vuotiaille mahdollisuus suorittaa ammatillinen perustutkinto tai erikoisammatti-tutkinto. Hallitus tuki ehdotusta varaamalla tätä tarkoitusta varten 27 miljoonan lisämäärärahan vuodelle 2013 sekä 52 miljoonaa euroa vuosittain 2014–2016.

Työvoiman maahanmuuttostrategiaan vaikuttaminen

Vuoden aikana laadittu Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia oli yksi halli-tusohjelman kärkihankkeita. Strategian tarkoitus on ennakoida Suomeen kohdis-tuvaa maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan.

SAK osallistui strategian valmistelutyöhön hankkeen työryhmässä sekä vuoden aikana järjestetyissä pyöreän pöydän keskustelutilaisuuksissa. Strategiaa valmistel-tiin sisäministeriön johdolla, ja valmistelutyöhön kuului poliitikkoja, virkamiehiä, tutkijoita sekä työelämän ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

SAK korosti strategian valmistelussa työelämään liittyviä kysymyksiä: Maahan-muuttajille tulee antaa oikeaa tietoa Suomesta, ja työtä pitää tehdä Suomen lakien ja työehtosopimuksien mukaisesti. Työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisen rekrytoinnin tulee olla eettistä, ja sen pitää perustua aitoon työvoimapulaan. Arvi-on työvoiman saatavuudesta on perustuttava luotettaviin tilastoihin. Maassa jo asuvien maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiin – kuten kielikoulutukseen ja ammatilliseen täydennyskoulutukseen – tulee panostaa aiempaa enemmän.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia valmistui vuodenvaihteessa.


Maahanmuuttajien kotouttaminen

Ensimmäinen valtion kotouttamisohjelma valmistui kesäkuussa. Vuosille 2012–2015 suunnattu ohjelma linjaa etenkin suomen tai ruotsin kielen merkitystä työ-hön pääsemisessä sekä yhteiskuntaan osallistumisessa.

SAK oli mukana tekemässä kotouttamisohjelmaa tukevaa työmarkkinajärjestöjen kannanottoa, jossa painotettiin toimenpiteiden riittävää resursointia ja rahoituk-sesta huolehtimista. Järjestöt haluavat edistää yhteiskunnan ja erityisesti työyhtei-söjen myönteisiä asenteita maahanmuuttajia kohtaan, lisätä maahanmuuttajien työllisyyttä sekä vahvistaa työelämän monimuotoisuusosaamista.

Rakennerahastouudistus

Uutta, vuosia 2014–2020 koskevaa EU:n rakennerahasto-ohjelmaa valmisteltiin kansallisesti jo vuoden 2011 lopulta lähtien. SAK on pitänyt tärkeänä EU2020-strategian mukaisesti sitä, että rakennerahastotoiminnalla tuettaisiin osaamista, työllisyyden parantamista ja innovaatiopolitiikkaa. Sosiaalisen koheesion tavoite edellyttää, että eri rahastoja (ESR, EAKR) käytetään EU:n työllisyystavoitteen to-teuttamiseen, työelämän kehittämiseen, työmarkkinoille pääsyn helpottamiseen sekä osaamisperustan ja elinikäisen oppimisen tukemiseen. Erityinen paino tulee olla nuorten ikäluokkien osallisuuden parantamisessa. Nuorisotyöttömyyttä vas-taan on käytävä kaikin mahdollisin toimin.

Aluetoimitsijoille järjestettiin tilaisuus valtuuston kokouksen yhteydessä sekä eril-linen koulutuspäivä aluepolitiikasta, rakennerahastoista ja kuntauudistuksesta.

Aluehallintouudistuksen väliraportista annettiin lausunto, jossa keskeisenä asiana oli työsuojelun asema.

Paikallisen kehittämisen mahdollisuuksia rakennerahastotoiminnassa mietittiin työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä, jossa SAK:lla oli edustus.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus SAK vaikutti kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-uudistuksiin antamalla lausunnon kokonaisuudesta keväällä ja taustavaikuttamal-la valmistelijoihin. SAK:n tavoitteena on hyvinvointipalveluiden turvaaminen sekä niiden laadun, yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen.


5 KATTAVA SOSIAALITURVA JA TASOKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT

Työeläketurvan taso ja rahoitus Maaliskuussa 2012 solmitussa työurasopimuksessa työmarkkinajärjestöt sopivat eläkemaksujen korotusohjelman jatkamisesta, varhaiseläkkeiden muutoksista sekä siitä, miten eläkeneuvotteluja jatketaan.

Työurasopimuksessa sovittiin jatkoa sosiaalitupossa päätetylle työeläkemaksujen korotusohjelmalle siten, että maksu nousee 0,4 prosenttiyksiköllä sekä vuonna 2015 että 2016. SAK:lle työeläkemaksuista päättäminen oli tärkeää tulevien mak-sunkorotusten kutistamiseksi ja nuorten ikäpolvien maksutaakan pienentämisek-si. Työurasopimukseen kirjattiin myös julkisten alojen työeläkkeiden rahoituksen varmistaminen.

Työurasopimuksen ikävintä antia oli se, että siinä jatkettiin varhaiseläkemahdolli-suuksien karsimista. Osa-aikaeläkkeen ikäraja päätettiin nostaa 61 vuoteen 1954 ja sen jälkeen syntyneiden osalta. Lisäksi varhennettu vanhuuseläke päätettiin lak-kauttaa siten, että 1951 syntyneet ovat viimeinen ikäluokka, joka voi käyttää var-hennettua vanhuuseläkettä.

Lisäksi työurasopimuksessa sovittiin uuden eläkeuudistuksen valmisteluista ja ai-katauluista. Päätettiin, että ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä selvitys vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutuksista sekä eläkejärjestelmän sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä.

Sovittiin, että tämän selvityksen valmistuttua aloitetaan neuvottelut seuraavasta kokonaisuudesta, jossa ovat mukana: eläke-edut turvaava maksukehitys, eläkeikä-rajat ja varhaiseläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeiden tuleva aika, perhe-eläke, pal-kansaajamaksun vähentäminen eläkkeen perustana olevista palkoista, eläkkeen karttumisprosentit ja niiden alkaminen sekä indeksit. Sopimuksen mukaan uusi eläkeuudistus saatetaan voimaan viimeistään vuonna 2017.

Pekkarisen selvitysryhmän työ käynnistyi kesäkuussa. Syyskaudella selvitysryhmä tutustui Eläketurvakeskuksen tutkimuksiin. Työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvot-teluryhmä antoi ryhmän tehtäväksi käsitellä myös julkisten alojen eläkkeiden ra-hoituksen varmistamista. Pekkarisen ryhmän työtä seuraava taustaryhmä, johon nimettiin myös SAK:n edustaja, kokoontui ensimmäisen kerran joulukuussa.

Yksityisten alojen työeläkelaitoksia koskevan vakavaraisuusuudistuksen valmistelu jatkui sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä ja sen alaryhmissä. SAK:n edus-taja osallistui päätyöryhmän sekä riskinkantoalaryhmän työhön.

Vuoden 2013 työeläkemaksua koskevista neuvotteluista tuli odottamatta vaikeat. SAK:n näkemys oli, että yksityisten alojen työeläkemaksua tulee vuonna 2013 ko-rottaa 0,4 prosenttiyksikköä sosiaalitupossa sovitun mukaisesti. EK vaati kuiten-kin, että perittävää maksua alennettaisiin jopa vuoden 2012 tasosta sillä perusteel-la, että työkyvyttömyysmenojen heilahteluja varten kerätyissä puskurirahastoissa


oli yliturvaavuutta. SAK esitti, että varat käytettäisiin vanhuuseläkerahastojen vahvistamiseen. Pitkien neuvottelujen jälkeen päädyttiin kompromissiin, jonka mukaan vuoden 2013 työeläkemaksua peritään samansuuruisena kuin vuonna 2012. Samalla päätettiin, että työeläkelaitosten asiantuntijat selvittävät vuoden 2014 maksuneuvotteluja silmälläpitäen työkyvyttömyysmenoa varten olevan pus-kurin rajat ja vakuutusriskeihin varautumisen tavat.

Vuoden 2012 aikana kaksi kansainvälisesti arvostettua eläkeasiantuntijaa, profes-sorit Nicholas Barr ja Keith Ambachtsheer tekivät selvitystä Suomen eläkejärjes-telmän taloudellisesta, sosiaalisesta ja poliittisesta kestävyydestä. Selvityshenkilöt tapasivat laajasti työeläkejärjestelmän toimijoita, ja mm SAK:n edustajilla oli mahdollisuus esittää näkemyksiään selvitystyön kuluessa.

Toimintavuonna jatkui julkinen keskustelu työeläkeyhtiöiden hallintojen koostu-muksesta ja siitä, minkälaista asiantuntemusta työeläkeyhtiöiden päättävissä eli-missä tarvitaan. Muun muassa Finanssivalvonta esitti, että työeläkeyhtiöiden halli-tuksissa tulisi lisätä sijoitusosaajien osuutta. SAK painotti, että lain mukaan jokai-sella työeläkeyhtiön hallituksen jäsenellä on oltava hyvä työeläkevakuuttamisen tuntemus, ja lisäksi hallituksissa tulee olla hyvä sijoitustoiminnan asiantuntemus.

Sosiaali- ja terveysministeriö teki huhtikuussa 2012 aloitteen työeläkevakuutusyh-tiölain hallintosäännösten täsmentämisestä, jotta voidaan varmistaa työeläkehal-linnon avoimuus ja vahvistaa työeläkelaitosten toimintaa kohtaan tunnettua luot-tamusta. Myös työmarkkinajärjestöt esittivät lokakuussa 2012 sosiaali- ja terveys-ministeri Paula Risikolle näkemyksensä lainsäädäntömuutoksiksi. Ministeriö aloitti työeläkevakuutusyhtiölakia koskevan hallituksen esityksen kolmikantaval-mistelut joulukuussa 2012.

Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava päättivät tehostaa vaikuttamis-taan työeläkelaitosten hallinnoissa järjestämällä yhteisiä tiedotus- ja koulutustilai-suuksia kaikille palkansaajia työeläkehallinnoissa edustaville. Ensimmäinen Pal-kansaajien Työeläkefoorumi järjestettiin syyskuussa, jolloin koolla oli noin 50 pal-kansaajaedustajaa.

Työttömyysturvan selkeyttäminen ja kehittäminen Raamisopimuksessa sovittiin syksyllä 2011 työttömyysturvauudistuksen valmiste-lun aloittamisesta. Sen päälinjauksista sovittiin työurasopimuksessa keväällä 2012. Uudistusta on valmisteltu kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriössä, ja hal-lituksen esitys on tarkoitus saada valmiiksi keväällä 2013.

Uudistuksessa ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsy helpottuu, työttömyys-turvan tasot vähenevät kahteen, korotusosat selkiytyvät ja ansiopäivärahan kesto porrastetaan työhistorian pituuden ja työnhakijan oman aktiivisuuden mukaan. Lisäksi poistetaan työn vastaanottamisen esteitä ja yksinkertaistetaan työttömyys-turvan maksatuksen sääntöjä.


Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistaminen Kolmikantaisen tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyöryhmän työ jatkui tiiviinä. Työryhmän toimeksiantona on tehdä esitys tapaturma- ja am-mattitautilainsäädännön kokonaisuudistamiseksi syksyyn 2013 mennessä. Laki-uudistus on mittava: uudistetussa laissa tulee olemaan noin 400 pykälää. Työ on kestänyt jo useita vuosia, ja uudistetun lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015.

Tapaturma- ja ammattitautilain uudistuksen yhteydessä on toiminut lääkärityö-ryhmä, jossa on päivitetty käytössä oleva ammattitautiluettelo sekä käsitelty muita uudistukseen liittyviä lääketieteellisiä asioita.


6 YHTEISKUNTAVAIKUTTAMISEN VAHVISTAMINEN

Kuntavaalit SAK valmistautui syksyn kuntavaaleihin tuottamalla sisältöpaperin järjestön omista tavoitteista kuntapolitiikassa. SAK:ssa pidettiin tärkeänä muun muassa si-tä, että saataisiin palkansaajataustaisia ehdokkaita kaikkien puolueiden ehdok-kaiksi ja mahdollisimman monessa kunnassa.

SAK:n kolme tärkeintä kuntapolitiikan tavoitetta olivat: palvelujen saatavuus ja toimivuus on kaiken lähtökohta, kunnan on oltava hyvä työnantaja, ja demokratia on toiminnan kivijalka myös kunnissa.

Järjestön mielestä kuntien on oltava niin suuria, että ne pystyvät itse järjestämään asukkailleen tarvittavat peruspalvelut ja että ne pystyvät olemaan myös yrityksille elinkeinopoliittisesti ajatellen tarpeeksi houkuttelevia. Palvelut on SAK:n mielestä edelleen tuotettava pääsääntöisesti kunnan omana työnä.

Kuntien työnantajapolitiikassa SAK korosti muun muassa sitä, että kuntauudis-tuksessa kuullaan myös työntekijöiden näkemyksiä. Lisäksi nähtiin, että juuri kuntauudistus antaa mahdollisuuden töiden järkevämpään järjestelyyn esimerkik-si määräaikaisten työntekijöiden osalta.

SAK organisoi kunnallisvaalien alla järjestö- ja viestintäkampanjan, jonka paino-piste oli maakunnissa. Yli 70 paikallisjärjestöä järjesti tilaisuuksia, joiden tavoit-teena oli sekä nostaa palkansaajien äänestysaktiivisuutta että tuoda entistä pa-remmin esiin palkansaajille tärkeitä teemoja.

Alueellisia tilaisuuksia varten SAK tuotti Kunta-asioista päätämme me kaikki -esitteen suomeksi ja ruotsiksi. SAK:n ja jäsenliittojen nettisivuja ja sosiaalisen median kanavia varten tuotettiin kuntapalveluja esittelevä lyhyt piirrosvideo ja sarjakuvastrippejä.

EU-Edunvalvonta Vuonna 2012 EU oli keskellä historiallista kriisiä. EU jatkoi yrityksiä selviytyä fi-nanssikriisistä sekä Tanskan EU-puheenjohtajakaudella alkuvuodesta että Kyp-roksen kaudella loppuvuodesta.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY oli tyytymätön EU:n taloushallinnon järjestämiseen, koska siitä puuttui sosiaalinen näkökulma. EAY jatkoi kriisimai-den säästöohjelmien kritisoimista. SAK osallistui aktiivisesti EAY:n hallituksen kokouksiin sekä muuhun toimintaan.

EAY järjesti marraskuussa toimintapäivän. Suomessa palkansaajakeskusjärjestöt toimittivat pääministerille, valtiovarainministerille ja työministerille sekä komissi-on varapuheenjohtaja Olli Rehnille yhteisen kannanottonsa kriisiin liittyen.

Alkuvuodesta 2012 SAK osallistui EAY:n johdon talvikouluun sekä alueelliseen keskusteluun minimipalkoista.


Lisäksi SAK osallistui sosiaalidialogikomiteaan. Vuoden aikana käynnistettiin EU-tason neuvottelut nuorten työllisyyttä koskevasta toimintaohjelmasta, jossa SAK edusti palkansaajakeskusjärjestöjä.

SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteisen Brysselin edustuston FinUnionsin toimintaan satsattiin alkuvuonna 2012 SAK:n oman EU-asiantuntijan työpanoksella. FinUnionsin toimintaa tehostettiin myös rekrytoimalla toimistoon johtajan avuksi puolipäiväinen tiedottaja.

SAK osallistui palkansaajakeskusjärjestöjen työvaliokuntien EU-kokoukseen Brys-selissä helmikuussa 2012. Lisäksi järjestöt järjestivät Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kanssa EU-aiheisen asiantuntijatyöpajan keväällä 2012.

Osallistuttiin aktiivisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työskentelyyn.

Kansainvälinen vaikuttaminen

Valmisteltiin yhdessä jäsenliittojen kanssa SAK:lle kansainvälisten asioiden ja EU-vaikuttamisen strategiaa. Strategian tarkoituksena oli ratkaista, miten pienenty-nein resurssein voidaan toimia entistä tuloksellisemmin.

SAK toimi aktiivisesti ITUCin hallituksessa ja naiskomiteassa. Suomalaista mediaa informoitiin ITUCin vuosittaisesta ay-oikeuksien loukkausten raportista.

SAK tuki Guy Ryderin valintaa ILOn pääjohtajaksi. Hänet valittiin tehtävään tou-kokuussa 2012.

Osallistuttiin ILOn kansainväliseen työkonferenssiin kesäkuussa 2012. Konferens-sin aiheina olivat yleissopimusten ja suositusten soveltaminen, työelämän perus-oikeuksien toteutuminen, nuorisotyöllisyys ja sosiaaliturvaa koskeva suositus.

Yleissopimusten ja suositusten soveltamista käsitelleessä komiteassa ei pystytty lainkaan suorittamaan ILOn peruskirjan mukaista tehtävää, koska työnantajapuoli pysäytti komitean normaalin toiminnan. Pulmatilannetta alettiin ratkoa ILOn hal-lintoneuvostossa syksyllä 2012.

Osallistuttiin aktiivisesti ILO-neuvottelukunnan toimintaan. Oltiin mukana koti-taloustyöntekijöitä koskevan uuden ILOn yleissopimuksen nro 189 kansallisessa voimaansaattamisvalmistelussa.

SAK vastaanotti Kiinan ay-keskusjärjestö ACFTU:n johdon delegaation elokuussa 2012. Vastavuoroisesti SAK:n edustajat vierailivat maaliskuussa Pekingissä ja Shanghaissa ACFTU:ta tapaamassa. SAK:n delegaatio tapasi myös suomalaisia Kiinassa toimivia yrityksiä.

SAK jatkoi hyvää yhteistyötä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kanssa. SAK:n oman hankesalkun avulla tuettiin erityisesti ammattiyhdis-tysoikeuksien toteutumista kehittyvissä maissa. SASKin toiminnan kehittämistä jatkettiin vuonna 2012. SAK osallistui muun muassa SASKin toiminnantarkastuk-sen yhteydessä käytyihin keskusteluihin ulkoasiainministeriön kanssa.


SAK vaikutti Suomen kehityspolitiikkaan Kehityspoliittisessa toimikunnassa, jossa SAK:lla oli palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen edustajan paikka.

Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY jatkoi vireätä toimintaansa. SAK osal-listui PAY:n 40-vuotispäivän merkeissä pidettyyn pohjoismaiseen ay-kongressiin Norjassa syyskuussa. Marraskuussa PAY:n hallitus pidettiin Helsingissä.

SAK osallistui harkinnan mukaan yleiseurooppalaisen ay-neuvoston PERCin, Itämeren ay-järjestöjen verkoston BASTUNin ja The Baltic Sea Labour Forum BSLF:n toimintaan.

Lisäksi SAK osallistui aktiivisesti Suomen yritysvastuupolitiikasta ja suomalaisyri-tysten vastuullisuudesta käytävään keskusteluun. Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnassa edistettiin erityisesti OECD:n uusien monikansallisten yritys-ten toimintaohjeiden sekä YK:n yritysten ja ihmisoikeuksien periaatteiden toi-meenpanoa. Finnwatchin kanssa tehtävällä yhteistyöllä tuettiin kehitysmaiden tuotanto-oloista käytävää julkista keskustelua.


7 VAHVA JÄRJESTÖLLINEN TOIMINTAKYKY

Järjestäytymisen edistäminen Järjestäytyminen ja sen edistäminen on määritelty yhdeksi SAK:n strategiseksi painopisteeksi. Vuoden 2011 edustajakokouksen päätöksen mukaisesti SAK käyn-nisti yhteistyössä jäsenliittojen kanssa koko edustajakokouskauden kestävän jär-jestäytymishankkeen. Hankkeessa vahvistetaan liittojen keskinäistä sekä liittojen ja keskusjärjestön välistä yhteistyötä, luottamusta ja tiedonjakamista.

Imagomainonnan sijaan nyt keskitytään yhteiskunnallisen ilmapiirin muokkaami-seen. Hankkeessa tuotetaan tutkimustietoa liittojen tekemän jäsenhankinnan tu-eksi ja etsitään mahdollisia yhteisiä uusia jäsenetuja. Työtä ohjaamaan nimettiin liittojen edustajista koostuva ohjausryhmä. Lisäksi perustettiin viisi työryhmää.

Kesällä järjestettiin kesätapahtumakiertue, joka käsitti yhdeksän tapahtumaa. Ke-säduunari-info toteutettiin toistamiseen palkansaajakeskusjärjestöjen yhteishank-keena. Neuvontapuhelimen ja -nettipalvelujen toiminnasta on tehty erillinen yh-teenvetoraportti.

Viestintä SAK:n viestintä järjesti vuoden aikana viisi toimittajaseminaaria ja kuusi tiedotus-tilaisuutta. Lehdistötiedotteita viestintä välitti 105, kun mukaan lasketaan paikalli-set ja työmarkkinajärjestöjen yhteiset tiedotteet.

SAK:n viestinnän keskeisin hanke oli nettipalvelun www.sak.fi uudistaminen. Si-sältö, tekninen ratkaisu ja ulkoasu uudistettiin kokonaan. Samalla palveluun lisät-tiin sosiaalisen median elementtejä ja siihen yhdistettiin useita sellaisia SAK:n net-tipalveluita, jotka aikaisemmin olivat omina sivujaan, mm. Palkkatyöläisen ja Lön-tagarenin verkkopalvelut. Myös SAK:n uutiskirje ja -katsaus uudistettiin.

Uudistettu nettipalvelu avattiin kesäkuun alussa. Sivustolla vieraili koko vuoden aikana 353 870 kävijää. Kävijöiden tilastointitapa muuttui uudistuksen yhteydessä, mutta vertailukelpoisten alkuvuosien 2011 ja 2012 tietojen mukaan kävijämäärä olisi laskenut kaksi prosenttia.

Viestintäkoulutusta järjestettiin muun muassa SAK:n johtoryhmän jäsenille, jotka saivat henkilökohtaista esiintymiskoulutusta.

Palkkatyöläinen ilmestyi viisi kertaa. Lisäksi Palkkatyöläinen huolehti SAK:n ne-tin luottamushenkilöpalvelusta. Lehti paneutui teemasivuillaan työurien pidentä-miseen satsaamalla esimerkiksi työkykyyn, harmaaseen talouteen ja vapaa-aikaan. Syksyn teemoissa Palkkatyöläinen muistutti jäsenhankinnan tärkeydestä sekä pa-neutui luottamusmieheen rooliin ja tuntemuksiin yt-neuvottelujen pyörteissä. Vuoden kuluessa kehiteltiin uusia nettijuttutyyppejä sekä lisättiin lehden ja netin vuorovaikutusta.

Löntagaren ilmestyi kuudesti. Lisäksi tehtiin ammattiopintonsa päättäville nuoril-le työelämästä kertova 16-sivuinen liite. Löntagarenin peruslinjana on nostaa esiin


suomenruotsalaisten työntekijöiden arkipäivän ilmiöitä sekä antaa työmarkkina-tietoa heille heidän omalla äidinkielellään. Erityisteemana pohdittiin romanien asemaa ja heihin kohdistuvaa syrjintää työelämässä. Työympäristöreportaaseissa käsiteltiin muun muassa asbestikuolemia, nanoteknologian tuntemattomia riskejä, lihanleikkaajia ja satamatyöntekijöitä.

Arvo ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Nuorille jäsenille menevän postituksen lisäksi se oli jaossa SAK:n kesäduunarikierroksella, messuilla sekä kesäfestivaaleil-la. Arvo menestyi Aikakausmedian järjestämässä vuoden aikakauslehti kansikuva -kilpailussa sekä Folion Eddie and Ozzie Awards -aikakauslehtikilpailussa.

SAK:n paikallis- ja aluetoiminnan kehittäminen

Paikallistoimintaa on kehitetty järjestämällä useita SAK:n paikallisjärjestöjen ke-hittämiskoulutuksia, tänä vuonna Etelä-Savon paikallisjärjestöille. Vuoden lopus-sa TSL:n kanssa yhdessä järjestetyssä kehittämiskoulutuksessa oli ollut mukana 65 paikallisjärjestöä. Lisäksi on järjestetty aluevaikuttajakoulutusta.

Vuoden aikana jatkettiin paikallisjärjestöjen sparrauspäiviä, joiden kautta on saatu lisää aktiivisuutta ja aktiiveja paikallistoimintaan. Sparraukset järjestettiin use-amman paikallisjärjestön yhteisinä ja niiden sisällöt räätälöitiin kunkin alueen ja niiden paikallisjärjestöjen tarpeiden mukaisesti.

SAK:n hallitus hyväksyi tammikuussa 2012 paikallisjärjestöjen uudet mallisäännöt sekä aluetoiminnan ohjesäännön. Vuoden aikana uudet säännöt hyväksyi 25 pai-kallisjärjestöä. Viisi paikallisjärjestöä teki lopettamispäätöksen, joten paikallisjär-jestöjen määrä oli vuoden lopussa 103.

Aluetoimikunnat toimivat jokaisen 13 toimipisteen alueella, ja niissä ovat olleet edustettuina kunkin alueen paikallisjärjestöt. Uusien toimintaohjesääntöjen mu-kaan myös SAK:n valtuuston jäsenet ovat varsinaisia aluetoimikuntien jäseniä. Kokouksiin on kutsuttu myös alueella toimivien liittojen toimitsijat.

Aluetoimikunnissa tehtiin kierros, jonka tarkoituksena oli selvittää, millaisia asioi-ta uusien valittavien aluetoimikuntien koulutukseen tulisi sisällyttää. Aluetoimi-kuntakierroksesta tehtiin raportti, jota käsiteltiin yhdessä alueiden kanssa. Kier-roksen, raporttien ja keskustelujen pohjalta tehtiin suunnitelma uusien aluetoimi-kuntien koulutukseksi vuonna 2013.

Alueelliset SAK-päivät järjestettiin jokaisella SAK:n toiminta-alueella ympäri Suomea. Ne keräsivät yli 800 osanottajaa Forssassa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Rus-kossa ja Kittilässä. Lisäksi käynnistettiin syksyllä 2013 Kuopiossa järjestettävien valtakunnallisten SAK-päivien valmistelut.

Aluetoiminnassa työskenteli vuoden lopussa 19 työntekijää 13 toimipisteessä.

Nuorisotoiminta Nuorisovastaavien asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Li-säksi liittojen nuorisovaliokunnat kokoontuivat ensimmäistä kertaa yhteissemi-


naariin syventäen näin liittojen nuorisotoimintaa. Nuorisovastaavat käsittelivät erityisesti nuorisotyöttömyyttä sekä nuorten työehtoihin liittyviä asioita.

SAK Nuorten koulu- ja työmarkkinatiedotustoiminta painottui keväälle. Vuosi käynnistyi perinteisesti Next Step -messuilta, jotka pidettiin Turussa tammikuussa ja Helsingissä helmikuussa. Alueellinen kesäduunarikiertue käynnistyi niin ikään helmikuussa ja jatkui toukokuun puoliväliin saakka. Kesäduunarikiertueella tavoi-tettiin yli 15 000 ammattiin opiskelevaa nuorta.

Pohjantähti-perheleiri järjestettiin kesällä 25. kerran yhteistyössä TUL:n, Kisakes-kuksen, SAKKI ry:n ja Nuorten Kotkien kanssa.

SAK Nuorten alueellisten toimintaryhmien tukemista jatkettiin, ja ryhmät ovat pi-täneet aktivointitilaisuuksia omilla alueillaan. Jatkossa alueellisten toimintaryhmi-en toimintaa tuetaan tehokkaammin ja liittojen yhteistyötä vahvistetaan.

SAK osallistui yhdessä muiden keskusjärjestöjen ja Suomen Ammattiliittojen So-lidaarisuuskeskus SASKin kanssa ITUCin kansainväliseen Kunnon työn päivä -tempaukseen syksyllä. Kampanjan teemana oli Nuorille töitä kunnon työehdoin.

Nuorisovaliokuntien yhteisseminaarissa jaettiin vuoden duunaristipendi, jonka tällä kertaa sai konduktööri Jarkko Karlsson Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry:stä. Stipendin myöntää SAK Nuoret.

Ruotsinkielinen toiminta

SAK:n ruotsinkielinen sihteeristö kokoontui kahdeksan kertaa.

Ruotsinkielisille jäsenille tiedotettiin Löntagaren-lehdessä ja SAK:n ruotsinkielisil-lä verkkosivuilla. Materiaalia ja käännöksiä on tuotettu entisten vuosien tapaan. Lisäksi tuotettiin ruotsinkielinen ay-kalenteri FFC – facklig kalender 2012.

Toisen asteen ammattioppilaitoksiin lähetettiin kirje, jossa kerrottiin mahdolli-suudesta saada koulutiedottajia ja asiantuntijoita kertomaan työelämästä ja am-mattiliitoista sekä markkinoitiin samalla SAK:n ruotsinkielistä materiaalia.

Vuonna 2012 järjestettiin yksi ruotsinkielinen seminaari, ruotsin kielikurssi liitto-jen henkilökunnalle sekä Insikter om arbetslivet -moduulikoulutus yhteistyössä Kijavan opiston, Työväen Sivistysliiton ja Kansan sivistysliiton kanssa.

Pohjoismaisia tapaamisia oli kaksi: keväällä Ruotsissa aiheena olivat ay-koulutusasiat ja järjestäytymisen edistäminen, syksyn tapaamisessa Suomessa kes-kusteltiin mm. Suomen kunnallisvaaleista ja taloudesta.

Loppuvuodesta ruotsinkielinen sihteeristö päätti alkaa markkinoida ruotsinkielis-tä koulutusta entistä tehokkaammin sekä suunnitella sen sisältöjä yhdessä liittojen koulutusvastaavien kanssa.

Svenskspråkiga verksamheten FFC:s svenska sekretariat har sammanträtt åtta gånger.


Information till de svenskspråkiga medlemmarna gavs i huvudsak i tidningen Löntagaren och på FFC:s svenska webbplats. Materialproduktionen och översätt-ningsverksamheten har haft samma omfattning som under tidigare år. Den årliga publikationen FFC – facklig kalender 2012 har publicerats.

Andra stadiets yrkesanstalter har kontaktats med brev och erbjudits möjligheten till sakkunniga föreläsare i arbetslivsfrågor samt facklig verksamhet. På samma gång marknadsfördes även FFC:s svenskspråkiga material.

Under verksamhetsåret genomfördes ett svensk seminarium, svenska språkkurs till förbundens personal samt Insikter om arbetslivet -modulkurs i fem moduler tillsammans med Kijavainstitutet, Arbetarnas Bildningsförbund ABF och Folkets Bildningsförbund FBF.

Samarbetet med de nordiska systerorganisationerna har en etablerad plats i den svenskspråkiga verksamheten. Under gemensamma möten i Sverige och i Finland behandlades bl.a. facklig utbildning och medlemsrekrytering samt Finlands eko-nomi och kommunalvalet 2012.

I slutet av året bestämde svenska sekretariatet att starta utvecklingen av marknads-föring och planeringen av kursinnehåll tillsammans med förbundens utbildnings-ansvariga.

Ammattiyhdistyskoulutus Ammattiyhdistyskoulutusta edistettiin yhteistyössä T-opistot ry:n, SAK:n koulu-tussäätiön ja Työväen Sivistysliitto TSL:n kanssa. SAK organisoi myös omaa alue-koulutusta yhteistyössä alueiden kanssa. Tilaisuudet keräsivät 1579 osallistujaa.

SAK:n luottamusmieskonferenssi ja luottamusmiespalkinto Ensimmäinen SAK:n luottamusmieskonferenssi järjestettiin marraskuussa Tam-pereella yhteistyössä jäsenliittojen ja ay-opistojen sekä opintokeskusten kanssa. Konferenssi toimi työpajatyyppisenä koulutustapahtumana,

Konferenssiin osallistui 127 luottamusmiestä 17 jäsenliitosta sekä järjestöjen toi-mitsijoita. Sen yhteydessä palkittiin SAK:n vuoden luottamusmies. Ay-järjestöt ja yksittäiset henkilöt saivat ehdottaa palkinnon saajia. Esityksiä SAK:lle tuli 55. Vuoden luottamusmieheksi valittiin Harri Lindholm Paperiliitosta.

Työelämän koulutusneuvojat -hanke SAK, jäsenliitot ja TSL toteuttivat yhdessä työelämän koulutusneuvojat -hanketta, jonka hallinnoimisesta vastasi TSL. Koulutusneuvojat toimivat työpaikoilla ja ay-järjestöissä edistäen työntekijöiden osaamisen kehittämistä yhteistyössä työnanta-jien, oppilaitosten ja TE-toimistojen kanssa. Vuoden lopulla valmennukseen oli osallistunut yhteensä 144 henkilöä.

Hankkeessa valmisteltiin toimia, joilla voidaan varmistaa koulutusneuvojatoimin-nan jatkuvuus varsinaisen hankekauden päättyessä vuonna 2013.


Ay-henkilöstön osaamisen kehittäminen SAK:n ja kehittämiskeskuksen keskeinen koulutushanke on ay-toimihenkilö-tutkinto. Se avaa mahdollisuudet liittorajojen ylittävään dialogiin sekä oman työn ja työyhteisön kehittämiseen. Keväällä 2011 aloittanut ryhmä jatkoi opintojaan vuonna 2012. Opiskelunsa sai päätökseen jo sadas opiskelija.

Ay-toiminnan asiantuntija- ja kokemustiedon välittämisessä uusille ay-työntekijöille on mentoroinnilla ollut tärkeä rooli. Mentorointikoulutukseen osal-listui neljä henkilöä, kaikki Palvelualojen ammattiliitosta.

Lisäksi toteutettiin SAK:n pilottihanke Pääluottamusmiesten vertaistukiryhmien työnohjaus. Ryhmiä oli Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Ryhmien kanssa ko-keiltiin, millä tavoin työnohjaus voisi olla liittojen tarjoama tukitoimi luottamus-henkilölle. Kokemukset olivat hyvät.

Työelämän verkko-opisto Työelämän verkko-opiston portaalissa asioi vuoden 2012 aikana 9 108 kävijää. It-seopiskeluaineistoihin tutustui 46 297 kävijää, mikä oli noin 45 prosenttia enem-män kuin edellisenä vuonna.

Pitkille, ohjatuille verkkokursseille oli vuoden päättyessä osallistunut 322 opiskeli-jaa. Opisto on jatkanut pitkäkestoisten verkko-opintojen kokonaisuuden suunnit-telua yhdessä JHL:n, PAMin ja TEAMin kanssa.

Helsingissä järjestettiin marraskuussa yhteistyössä TSL:n kanssa verkko-oppimista ja verkon palveluiden hyötykäyttöä kehittävä Tiedon Virtaa -koulutustapahtuma, joka keräsi yhteensä 44 osallistujaa.

Verkko-opiston koulutustarjonta käsitti vuodenvaihteessa 31 itseopiskeluaineistoa ja yli 60 linkkiä muualla verkossa sijaitseviin aineistoihin. Ohjattuja verkkokursse-ja oli vuoden päättyessä tarjolla 23, joista monesta järjestettiin vuoden aikana use-ampia kursseja. Lisäksi järjestettiin kaksi liittojen henkilöstölle suunnattua, usean kuukauden mittaista verkkokurssin suunnittelijakoulutusta.

Kansainvälinen ay-koulutusyhteistyö SAK oli partnerina eurooppalaisen ay-instituutin ETUIn Young Leaders -kurssilla 2012–2013, johon osallistuu Suomesta neljä opiskelijaa ja tuutori.

SAK oli partnerina ja järjestäjänä myös ETUIn rakennerahastokurssilla, joka pi-dettiin Kiljavan opistolla lokakuussa. Kurssin teemana olivat ay-liikkeen strategi-set tavoitteet rakennerahastokaudelle 2014–2020. Kurssille osallistui ulkomaisten edustajien lisäksi yhdeksän suomalaista kaikista keskusjärjestöistä, heistä viisi ja tuutori olivat SAK:sta tai sen jäsenliitoista.

Oppilaitosyhteistyö SAK järjesti yhdessä opettajajärjestöjen kanssa seminaarit historian ja yhteiskun-taopin opettajille sekä ammatillisille opettajille. Lisäksi SAK:n oppilaitosyhteistyö esittäytyi valtakunnallisilla opo-päivillä Hämeenlinnassa. SAK palkitsi yhdessä Ta-loudellisen tiedotustoimiston ja Suomen opojen kanssa vuoden opon.


Kulttuurialojen yhteistyö Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunnan aiheita vuoden aikana olivat mm. itsensä työllistäminen, ammattikorkeakoulujen rahoitus, taiteen edistämis-keskus sekä tekijänoikeudet.

Kulttuurirahaston apurahat jaettiin yhteistyössä Kansan Sivistysrahaston kanssa. Apurahoja jaettiin 27. Lisäksi myönnettiin yksi stipendi Niilo Hämäläisen rahas-tosta Humakin opiskelijalle.

SAK:n sääntömuutos Vuoden 2011 edustajakokouksen päätöksen mukaisesti SAK käynnisti yhteistyös-sä jäsenliittojensa kanssa koko edustajakokouskauden kestävän prosessin, jonka tavoitteena on arvioida SAK:n nykyisten sääntöjen ja päätöksentekojärjestelmän toimivuus ja tehdä tarvittavat muutosesitykset.

Muutosprosessia valmisteli SAK:n toimiston ja liittojen edustajista koostuva työ-ryhmä. Työryhmä kuuli yhteenvedon STTK:n vastaavasta muutosprosessista.

Prosessi käynnistettiin siksi, että SAK:n päätöksentekojärjestelmä koetaan hierar-kiseksi, moniportaiseksi ja hitaaksi nopeasti muuttuvassa maailmassa. Viiden vuoden välein kokoontuvan edustajakokouksen on vaikea päättää liikkeen tulevai-suuden avainkysymyksistä, eikä viideksi vuodeksi ole mahdollisista linjata talou-den tai toiminnan suuntaviivoja. Käytännössä päätökset ja päälinjaukset tekee SAK:n hallitus, jolloin kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan valtuuston rooli on hieman epäselvä.

Päätöksentekojärjestelmän ongelmien lisäksi prosessin aikana arvioidaan muun muassa SAK:n toiminta suhteessa strategiaan, keskusjärjestön ja jäsenliittojen vä-linen työnjako sekä SAK:n tehtävä – miksi se on olemassa ja miten sääntömuutok-sen kautta voidaan vahvistaa demokratiaa, osallisuutta sekä tasa-arvoa. Prosessi ei siis voi olla yksistään tekninen pykäläuudistus.


8 HALLINNON KOKOUKSET

Valtuusto SAK:n valtuusto kokoontui vuonna 2012 kaksi kertaa.

Kevät 2012 SAK:n valtuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 23.–24.5.2012

Tiivistelmä päätöslausumasta: Työntekijä on palkkansa ansainnut Työurat pitenevät vain, jos työtä on tarjolla ja sitä jaksetaan tehdä eläkeikään asti. Työnantajien on alettava kantaa vastuuta työelämän kehittämisestä, inhimillisestä työelämästä.

Palkka-alet eivät pidennä työuria. Kunnon työelämässä työstä saadaan palkkaa, jolla tulee toimeen. SAK tuomitsee jyrkästi julkisuudessa esitetyt vaatimukset nuorten palkan alentamisesta ja työehtojen heikentämisestä. Kymmeniätuhansia nuoria on tällä hetkellä vailla työtä. Nuorisotakuun toteuttamiseen on varattava riittävästi resursseja.

SAK edellyttää, että työntekijöiden oikeus kolmen päivän koulutukseen vuodessa toteutuu. Panostus työntekijöiden koulutukseen on panostus tulevaisuuteen.

SAK vaatii tilaajavastuun tehostamista ja rangaistusten koventamista. SAK ei hy-väksy yhä uusien suurien ammattiryhmien saatavuusharkinnasta luopumista. SAK edellyttää, että viranomaiset toimivat tässä asiassa hallitusohjelman mukaisesti.

Samalla kun työntekijöiden toimeentulosta ollaan valmiita tinkimään, yritysjohta-jien palkitseminen on karannut käsistä. Johdon ahneuteen tarvitaan rajoja ja koh-tuuttomaan palkitsemiseen tervettä järkeä.

SAK vastustaa hallituksen kaavailuja puuttua kilometrikorvausten verovapauteen. Jos työtehtävät edellyttävät oman auton käyttöä, ei ole oikein siirtää kuluja työnte-kijän itsensä maksettavaksi.

Suomalaisten päättäjien on tehtävä kaikkensa, jotta teollisuuden toimintaedelly-tykset ja työpaikat Suomessa turvataan. Kuluttamisessa kotimaisuus on nostettava kunniaan, ja siihen voi jokainen omilla valinnoillaan vaikuttaa.

Syksy 2012 SAK:n valtuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin 22.–23.11.2012.

Tiivistelmä päätöslausumasta: Palatkaa ruotuun, työnantajat! SAK:n valtuustolla on vahva viesti EK:n uudelle johdolle: tehtyjä sopimuksia on noudatettava. Niistä ei voi jälkikäteen valita vain miellyttäviä asioita, kuten EK on nyt tehnyt. Kiista koulutuspäivistä on ratkaistava, ennen kuin luottamusta työ-markkinoilla voidaan lähteä rakentamaan uudelleen.


Jatkuvat yt-neuvottelut, lisääntyvät lomautukset ja irtisanomiset uuvuttavat työn-tekijöitä ja lisäävät epävarmuutta. Yhä useampi nuori on työttömänä, ja pitkäai-kaistyöttömyys jatkaa kasvuaan. Nyt tarvitaan todellisia toimia työllisyyden edis-tämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Hallituksen on rohkeasti tartuttava toimeen ja harjoitettava elvyttävää talous- ja työllisyyspolitiikkaa. SAK on valmis etsimään toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi.

Uudet innovaatiot synnyttävät uusia työpaikkoja. Niiden syntymistä on tuettava myös valtion taholta. Paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia on esimerkiksi puu-rakentamisessa, kaivosalalla ja bioenergian hyödyntämisessä.

Osaava työvoima on talouskasvun perusedellytys. Kaikilla nuorilla on oltava oike-us hankkia sellainen ammattitaito, joka mahdollistaa todellisen työelämään kiin-nittymisen. Työntekijöiden osaamista on kehitettävä koko työuran ajan. Koulu-tusmahdollisuudet on turvattava tasapuolisesti koko maassa.

Hallitus SAK:n hallitus piti 13 kokousta ja käsitteli kokouksissaan muun muassa ajankoh-taisia edunvalvonta- ja sopimusasioita, seuraavaan sopimuskierrokseen valmistau-tumista ja sen tavoiteasetantaa sekä työurien pidentämistä.

Johtoryhmä SAK:n hallituksen asettama johtoryhmä kokoontui 34 kertaa. SAK:n sääntöjen mukaisesti johtoryhmä valmisteli asioita SAK:n hallituksen kokoukselle ja käsitteli SAK:n sisäiseen toimintaan ja henkilöstöön liittyviä asioita.

Työvaliokunta Hallituksen valmisteluelimenä toimiva työvaliokunta kokoontui vuoden aikana yhteensä 13 kertaa.


9 LIITTEET

LIITE 1 Hallintoelimien jäsenet

Valtuusto (tilanne 23.11.2012) Valtuuston jäsenissä tapahtui joitakin vaihdoksia edelliseen vuoteen verrattuna, mm. puheenjohtaja vaihtui. Valtuuston puheenjohtaja erosi tehtävistään siirrytty-ään muihin tehtäviin, ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jarkko Eloranta. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, JHL 1. Varapuheenjohtaja Piia Yli-Heikkuri, PAM 2. Varapuheenjohtaja Mika Vuoti, Metallityöväen liitto Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Arpula Jarkko Lovén Jape Hiivala Jonne Laaksonen Kai Karjalainen MattiLehto Hannele Malinen Vesa Lindholm Jani Pohjola Vesa Haapakoski Timo Kopra Jori Ruonala Veijo Nurmela Jouni Porkka Auvo Ilmailualan Unioni IAU ry

Leppäniemi Maria Hiltunen Reijo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Alanko-Ojala Karita Liekola Anja Korhonen Jouko Alatalo Ilppo Sulin Tiina Lindström Eija Hakkarainen Sirpa Rytkönen Pauli Timonen Armas Korhonen Riitta Pikkarainen Rauno Siika Paavo Kärkkäinen Tarja Kiljander Markku Pennanen Jukka Liimatainen Tiina Laitinen Outi Liukkonen Jorma Lähdesmäki Kirsti Mattila Kirsti Karjalainen Sini Nieminen Helena Pietilä Tarja Aaltonen Auli Nyronen Jarmo Remonen Mirja Salmi Ulla Paananen Eija Lautaniemi Timo Jaatinen Juha Peltonen Hannu Ruohonen Marja Rautiola Leena Rannanpää Eija Muukkonen Kai Perkiömäki KatriinaRaunela Tommi Starck Erja Kangas Anne-MarjaRistamäki Tapio Suntila Mirja Mattila Tero Salo Jari Hartman Jari Majanen Liisa Eloranta Jarkko Farah Nura Ahonen Sinikka Suoraniemi Terhi Stark Reijo Kenttälä Regina Söderlund Johanna Vento-Turunen Heli Kervinen Arja


Jurmu Jaana Pyykkö TeuvoUusikumpu Kari Vikman Leila Talonpoika Kaija Vyyryläinen Marja Salminen Maarit Puljujärvi-Seila Vuokko Väänänen Leena Niemi Kaija-Leena Latvaniemi Merja Aliupseeriliitto ry

Tiitinen Mika Klemetti Jukka Oranen Mika Rajaturvallisuusunioni ry

Salonen Pekka Roiha Lauri Tulliliitto ry

Pirttiperä Jukka Naski Pekka Vankilavirkailjain Liitto VVL ry

Virtanen Kari Reinikka Hannu Paukku Tuija Metallityöväen Liitto ry Aalto Jari Hiltunen Jukka-Pekka Välimäki Eero Henriksson Seppo Levonen Jyrki Vainio Janne Jokinen Jarkko Sirniö Ilpo Moisio Aki Karttunen Pasi Latva-Pietilä Hannu Brisk Kaarle Laakso Mikko Torkkeli AulisLarila Keijo Saroma Mika Karppinen Raimo Malm Anne Ahonen Päivi Korhonen Päivi Mäkinen Pentti Liikanen Arto Kemppainen Timo Niininen Kari Koistinen HannuPerttunen Keijo Salonen Antti Vanhala Tommi Pörsti Pekka Lukkarinen Tarmo Pietari Marja Kristiina Ronkainen Harri Toikka Kai Pykälistö Janne Taipale Arja Koponen Seppo Kari Ville Valtanen Pirkko Junnila Kari Suonvieri Mikko Vilander Bo Liljekvist Sture Pihlström Karita Vuoti Mika Halttu Helena Karppinen Juha Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Aly Sirpa Raatesalmi-Salonen Terhi Lehto Merja Arhenius Päivi Peltovirta Kari Laakso Sirpa Halonen Arto Kankare MikaHanki Inkeri Isokoski Sauli Laakkonen Lasse Heikkinen Sini Salonen Saku Höttönen Jukka Jaatinen Seija Pussinen Malla Seppänen Riitta


Jonkka Harri Alonen Kati Lähdesniemi MarkoKilpinen Lilli Kuusisto Tiina Kivelä Kirsti Kokkola Jaana Harkko Mia Tervonen Tuure Koski Matti Alava Tuija Soutolahti Katja Huuskonen Irmeli Vehmas PäiviNiiranen Jouni Savolainen Kim Nykyri Sami Nuolikoski Pirjo Javanainen Kaisa Kukkamäki Sirpa Åman Toni Hallikas Marko Hakala Janne Pimperi Jorma Kellokumpu Eija Hakomäki Jan-MikaelReunamo Anita Stenberg Kim Härkönen Pekka Savolainen Arja Majuri Sari Juhala Birgitta Savolainen Tarja Saarinen Markku Komsi Eetu Salo Johanna Nyman AnneVainio Harry Utrianen Simo Anttila Sinikka Viitanen Sirpa Salminen Riikka Plit Tomi Yli-Heikkuri Piia Sihto Birgitta Rantala Kirsti Ylivirta Anne Jäntti Kaija Silvola Anna-Liisa

Åman Toni Hallikas Marko Hakala Anne Paperiliitto ry

Aitonurmi Jouko Uotila Risto Koivu Ahti Kettunen Matti Simula Juhani Kaikkonen Olli-PekkaLindeman Veli-Matti Salminen Petri Limola Irene Nokelainen Ilkka Pajunen Esa Suhonen Timo Paajanen Jorma Kyrö Marja-Leena Soikkeli Katja

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

Jaatinen Juha Kalliokoski Jukka Peippo Timo Lempinen Kari Torvinen Juha Jyrkinen Juha Sandberg Mirja Ollikainen Satu Willberg Piia

Puu- ja erityisalojen liitto ry

Kontinen Reijo Korkalainen Aimo Kiiskinen Matti Paananen Teijo Pasanen Jouko Vanhatalo Mika Rissanen Ritva Kiukas Marketta Hirvonen Juha Saarinen Asko Julin Benita Huusko Risto Varis Matti Vertanen Lasse Tirkkonen Markku

Rakennusliitto ry

Elonen Johanna Vikstedt Tea Pettersson Liinu Hentonen Keijo Katajamäki Jorma Leppälä Ervi Järvi Risto Niskanen Pekka Yli-Hukkala HannuMattanen Teuvo Heikkilä Pasi Uusimaa Antti Luopa Sari Partinen SiniOllikainen Mikko Tenhonen Sami Salo Jarmo


Pasanen Ossi Salmi Jatta Karvinen Henri Piitulainen Juha Asikainen Raimo Nummelin Pekka Päivelin Mika Buuri Riku Anttila Martti

Rautatievirkamiesliitto ry

Peltola Karri Lahti Harri Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Heinonen Tiina Järveläinen Jesse Ekman Niina Koivisto Petri Mäkelä Hannu Karimäki Matti Korkeamäki Anne Perhovaara TimoVuorio Hannele Ojanen Eija Hietanen Tarja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry

Heimonen Esa Hietala Anu Hartoneva Tiina Suomen Merimies-Unioni SMU ry

Nurmirinta Kari Lauriala Markku Ryökkynen Anu Rännäli Tarja Pessi Eira Lummejoki Jyrki

Suomen Muusikkojen Liitto ry

Vesterinen Aarne Metsäketo Martti Kuukka Juha Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto ry

Piskonen Heikki Ahde Hilkka Turunen Sami Sähköalojen ammattiliitto ry

Arvola Markku Räsänen Jari Alakoski Jukka Huczkowski Ari Kähkönen Ari Tiiro Jarmo Junnila Mika Saari Seppo Vainio Jyrki Mölsä Reijo Kantanen Hannu Vinnari Kari TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

Hartonen Ari Muikku Tuula Sikanen Marko Kallio Pasi Kojola HannaKorpela Kristo Vainio Reija Kortelainen Harri Kuohula Tuula Uusivirta Sari Vikkula Maija Laosmaa Seija Gärding Anne Kaistinen Mervi Lehti Jari Kauppinen Jari Lintunen Reijo Pälvi Pirjo Kaukonen Markku Järvinen Sanna


Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry

Kallinen Outi Ålander Jari Jaako Sisko Veturimiesten liitto ry

Viitanen Jorma Holopainen Janne Huilla Asko Yleinen Lehtimiesliitto ry

Hurme Hannu Alatalo Eliisa Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHU ry (mukana syysvaltuustossa) Saarela Jarmo Möttölä Hanno Multala Sari Kaupanalan esimiesliitto KEY ry Valkonen Mika


Hallitus Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Lyly Lauri, pj., SAK Anttila Kirsti, Metalliliitto Huutola Matti, varapj., SAK Laine-Tuominen Nina, TEAM Aalto Riku, Metalliliitto Virtanen Jyrki, Metalliliitto Alakoski Martti, Sähköliitto Salmi Reijo, Sähköliitto Asara-Laaksonen Teija, JHL Hyttinen Urpo, JHL Harjuniemi Matti, Rakennusliitto Suokas Kyösti, Rakennusliitto Helkavuori Heikki, TEAM Hämäläinen Irene, TEAM Julkunen Kaarlo, PAM Leppäkangas Sirpa, PAM Kuntonen Veli-Matti, SEL Närhinen Pekka, SEL Lepola Sakari, Puuliitto Juusola Pekka, Puuliitto Mauriala Vesa, Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL Ekström Håkan, JHL Mäkelä Matti, Metalliliitto Risberg Ville-Petteri, Metalliliitto Lehtonen Turja, Metalli (23.11. alk.) Eloranta Jarkko, JHL (7.6. asti) Karrasch Kristian, JHL Niemi-Laine Päivi, JHL (23.11. alk.), Räty Timo, AKT (14.6. asti) Sorvali Arto, AKT Piirainen Marko, AKT (1.12. alk.) Selin Ann, PAM Kuntsi Hanna, PAM Vallittu Timo, TEAM Rinne Merja, TEAM Vanhala Petri, Paperiliitto Siira Juhani, Paperiliitto Vilkuna Esa, PAU Nieminen Heidi, PAU Zitting Simo, SM-U Bondas Kenneth, SM-U Ylitalo Jaana, PAM Rönni-Sallinen Annika, PAM Yleisvarajäsenet 1. Teatteri- ja Mediatyöntekijät Raimo Söder 2. IAU Juhani Haapasaari 3. Suomen Muusikkojen Liitto Ahti Vänttinen 4. Veturimiesten liitto Risto Elonen 5. SLSY Thelma Åkers 6. Rautatievirkamiesliitto Tarja Turtiainen 7. Aliupseeriliitto Petteri Leino 8. Merivartioliitto Erkki Hirvonsalo 9. Vankilavirkailijain liitto Jari Tuomela 10. Tulliliitto Markku Kosonen 11. SSSL Juha Pöyry (23.11. asti) Miriikka Laakkonen (23.11. alk.) 12. Yleinen Lehtimiesliitto Juha Saarinen 13. Rakennusliitto Rauno Kurki 14. TEAM Hannu Siltala 15. AKT Harri Pasanen 16. Paperiliitto Sauli Kovanen 17. Puuliitto Jyrki Alapartanen


18. SEL Henri Lindholm 19. Metalliliitto Timo Korpijärvi 20. PAM Heidi Lehikoinen Johtoryhmä Johtoryhmän jäseninä toimivat: puheenjohtaja Lauri Lyly, hallituksen varapu-heenjohtaja Matti Huutola ja johtajat Arto Kuusiola, Nikolas Elomaa, Matti Tukiainen, Eija Hietanen, Saana Siekkinen ja Marjaana Valkonen (31.3. asti). Johtoryhmän sihteerinä toimi Marianne Uuskoski.

Johtoryhmän kokouksiin osallistuivat lisäksi eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen, yhteyspäällikkö Harri Järvinen, viestintäpäällikkö Reijo Paana-nen (31.5. asti), vt. viestintäpäällikkö Pauli Vento (30.11. asti) ja viestintäpäällik-kö Jaana Pohja (3.12. alkaen) sekä henkilöstön edustajina luottamusmiehet Anu-Tuija Lehto ja Tuula Kourunen.

Työvaliokunta Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Lauri Lyly, SAK Sakari Lepola, Puuliitto Matti Huutola, SAK Veli-Matti Kuntonen, SEL Riku Aalto, Metalliliitto Timo Vallittu, TEAM Ann Selin, PAM Jaana Ylitalo, PAM Jarkko Eloranta, JHL Pirjo Mäkinen, JHL (7.6 asti), Päivi Niemi-Laine, JHL Timo Räty, AKT (14.6. asti) Esa Vilkuna, PAU Marko Piirainen, AKT (1.12. alk.) Työvaliokunnan sihteerinä toimi Marianne Uuskoski. Asiantuntijaryhmät (vastuutoimitsija)

• Sopimusvastaavat (Katarina Murto) • Juristit (Timo Koskinen) • Sosiaalipoliittiset asiantuntijat (Katja Veirto) • Kansainväliset asiantuntijat (Katja Lehto-Komulainen) • Työsuojeluvastaavat (Raili Perimäki) • Työelämän tutkijat ja kehittäjät (Juha Antila) • Ay-koulutusvastaavat (Markku Liljeström) • Tasa-arvovastaavat (Tapio Bergholm) • Koulutuspoliittiset asiantuntijat (Markku Liljeström) • Monikulttuurisuustyöryhmä (Helena Hämäläinen) • Talous- ja elinkeinopoliittiset asiantuntijat (Olli Koski) • Ilmasto- ja energiatyöryhmä (Pia Björkbacka) • Omistajapolitiikan työryhmä (Olli Koski) • Viestintävastaavat (viestintäpäällikkö, 3.12. alk. Jaana Pohja) • Järjestövastaavat (Eija Harjula) • Nuorisovastaavat (Tatu Tuomela)


• Ruotsinkielinen sihteeristö (Anita Spring) • Talousvastaavat (Arto Kuusiola) • Tietohallintovastaavat (Vesa Savolainen) • Henkilöstön kehittäjät (Leena Isokääntä)

Foorumit (vastuutoimitsija)

• Kuljetus- ja logistiikka-alan foorumi (Sauli Hievanen) • Turvallisuusalan foorumi (Sauli Hievanen)

Hankeryhmät (vastuutoimitsija)

• Harmaan talouden hankeryhmä (Erkki Laukkanen)


LIITE 2 Jäsenyydet

Yhdistykset Allianssi ry Eurooppalainen Suomi ry Palkansaajalehdet - Löntagarstidningarna, Pale ry Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry Perhelomat ry Pohjola-Norden ry Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Skills Finland ry Solaris-Lomat ry Suomalaisen Työn Liitto ry Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Suomen Kuluttajaliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Pakolaisapu ry Suomen YK-liitto ry Taksvärkki ry Transparency Suomi ry Työterveyden Edistämisyhdistys ry Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry Työväen Museoyhdistys ry Työväen Sivistysliitto ry Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ry Työväenperinne ry

Säätiöt Ammattienedistämislaitoksen Säätiö rs Asuntosäätiö rs Kansan Sivistysrahaston Säätiö rs SAK:n koulutussäätiö rs

Kansainväliset ammatilliset järjestöt Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ITUCin Euroopan aluejärjestö PERC OECD:n ay-liikkeen neuvoa-antava komitea TUAC Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY


LIITE 3 Henkilöstö

SAK:n henkilöstö 31.12.2012 Vuoden 2012 lopussa SAK:n palveluksessa oli 100 työntekijää, joista kolme oli määräaikaisia. Osa-aikaisessa työsuhteessa oli neljä henkilöä. Eläkkeellä oli 89 henkilöä, ja perhe-eläkettä sai 10 henkilöä. Eläkkeelle vuonna 2012 jäi neljä henki-löä.

Yleisjohto Puheenjohtaja Lauri Lyly Puheenjohtajan sihteeri Kirsi Sainio Yhteyspäällikkö Harri Järvinen Strategia- ja hallintojohtaja Eija Hietanen Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen Hallintovastaava Marianne Uuskoski Kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen Kansainvälisten asioiden asiantuntija Pekka Ristelä Kansainvälisten asioiden avustaja Eveliina Latvatalo Edunvalvonta Edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa Osastosihteeri Ulla Honkanen Päälakimies Timo Koskinen Lakimies Anu-Tuija Lehto Työehtoasiantuntija Katarina Murto Lakimies Jari Hellsten (määräaikainen) Sihteeri Kaisa Sember Sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto Ekonomisti Joonas Rahkola Ekonomisti Ilkka Kaukoranta (määräaikainen) Työllisyys ja kestävä kasvu Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen Osastosihteeri Leila Marjoniemi Työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen Ekonomisti Erkki Laukkanen Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Helena Hämäläinen Sihteeri Eva Fager Elinkeinoasioiden päällikkö, pääekonomisti Olli Koski Ekonomisti Helena Pentti Elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka Elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen Sihteeri Leila Hahtomaa


Kehittäminen Kehittämisjohtaja Saana Siekkinen Osastosihteeri Erja Aaltonen Kehittämispäällikkö Juha Antila Erikoistutkija Tapio Bergholm Asiantuntijalääkäri Kari Haring Työympäristöasiantuntija Raili Perimäki Tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen Tilastoasiantuntija Tytti Jäppinen Tietoasiantuntija Christina Karlsson Sihteeri Tarja Kaukovaara Kehittämispäällikkö Markku Liljeström Koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho Henkilöstösuunnittelija Leena Isokääntä Sihteeri Pirjo Vainio Sisäiset palvelut Talousjohtaja Arto Kuusiola Palveluvastaava, osastosihteeri Irma Tornberg Laskentapäällikkö Ulla Hopponen Kirjanpitäjä Ritva Sandmark Tietohallintopäällikkö Vesa Savolainen Tietohallintoasiantuntija Tarja Majamäki Atk-yhteyshenkilö Ulla Vettenranta Järjestelmäasiantuntija Nikolai Mettovaara Arkistosihteeri Nina Kanter Toimistosihteeri Irmeli Kivivuori Toimistosihteeri Tiina Viljamaa Vahtimestari Pentti Honko Vahtimestari Pauli Hänninen Palveluneuvoja Ritva Taito Emäntä Arja Valkama Liitto- ja jäsenpalvelut Järjestöjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola Osastosihteeri Tuula Kourunen Viestintäpäällikkö Jaana Pohja Tiedottaja Sanni Halla-aho Tiedottaja Laura Ventä Verkkotiedottaja Pauli Vento Sihteeri Mari Laaka Päätoimittaja (Palkkatyöläinen) Aino Pietarinen Toimitussihteeri (Palkkatyöläinen) Pirjo Pajunen Chefredaktör (Löntagaren) Ingegerd Ekstrand Toimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-Kaitajärvi Järjestöpäällikkö Eija Harjula Järjestösihteeri Anita Spring Järjestösihteeri Esko Grekelä (määräaikainen) Nuorisosihteeri Tatu Tuomela


Jäsenpalveluvastaava Anitta Leikos Sihteeri Auli Keskinen Sihteeri Sini Kurho SAK:n alueelliset toimipisteet Ahvenanmaan toimipiste Aluetoimitsija Henrik Lagerberg Mikkelin toimipiste Aluetoimitsija Kari Kokkola Toimistonhoitaja Sari Seppänen Lahden toimipiste Aluejohtaja Jari Rantala Sihteeri Marjo Mäki-Paavola Jyväskylän toimipiste Aluejohtaja Ahti Ruoppila Toimistonhoitaja Riikka Törmänen Lappeenrannan toimipiste Aluetoimitsija Sonja Laitinen Sihteeri Marjo Mäki-Paavola Rovaniemen toimipiste Aluetoimitsija Riitta-Liisa Ojuva Oulun toimipiste Aluejohtaja Vesa Saarinen Toimistonhoitaja Sisko Kanniainen Tampereen toimipiste Aluetoiminnan päällikkö, aluejohtaja Teuvo Pernu Tietohallintoasiantuntija Tarja Majamäki Toimistonhoitaja Salme Hautakorpi Siivooja Terttu Lämsä Vaasan toimipiste Aluejohtaja Raija Kuusisto Toimistonhoitaja Riikka Törmänen Joensuun toimipiste Aluetoimitsija Pekka Viljakainen Kuopion toimipiste Aluejohtaja Hannu Miettinen Siivooja Inga Pirskanen


Porin toimipiste Aluetoimitsija Raija Raittio Helsingin toimipiste Aluejohtaja Hannele Ugur Sihteeri Marjo Mäki-Paavola Turun toimipiste Aluejohtaja Outi Rannikko


LIITE 4 SAK:n liittojen jäsenmäärät 2011 ja 2012 YH

TEENSÄ

Yleinen Lehtimiesliitto r y

Veturim

iesten liitto ry

Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry

TEAM

Teollisuusalojen amm

attiliitto ry

Sähköalojen amm

attiliitto ry

Suomen Sosialidem

okraattinen Sanomalehtim

iesliitto SSSL ry

Suomen M

uusikkojen Liitto ry

Suomen M

erimies-U

nioni SMU

ry

Suomen Lentoem

äntä-ja Stuerttiyhdistys SLSY ry

Suomen H

uippu-urheilijoiden Unioni ry

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Rautatievirkamiesliitto ry

Rautatieläisten Liitto ry (1.1.2012 alk. Raideamm

attilaisten yhteisjärjestö JHL ry)

Rakennusliitto ry

Puu- ja erityisalojen liitto

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU

ry

Paperiliitto ry

Palvelualojen amm

attiliitto PAM

ry

Metallityöväen Liitto ry

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry (sis. Tulli, M

erivartio, VV

L, Aliupseeriliitto)

Ilmailualan U

nioni IAU

ry

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto A

KT ry

LIITTO

482 039 68 33

2 795

28 649

1 440

109

1 080

4 074

1 668

573

20 896

647

6 557

8 764

14 721

9 599

179 216

27 703

5 102

161 783

927

5 635

NA

ISIA

556 360

111

3 250

1 573

31 440

34 175

238

2 251

5767

207

2 643

15 341

573

82 352

28 770

14 872

30 066

50 595

124 773

2 553

77 078

2 785

44 947

MIEH

IÄ

46 38 1 64 48 4 31 32 41 89 18 58 53 7 23 50 24 78 18 67 68 25 11

Naisia%

1038 399

179

3 283

4 368

60 089

35 615

347

3 331

9 841

1 875

3 216

36 237

1 220

88 909

37 534

29 593

39 665

229 811

152 476

7 655

238 861

3 712

50 582

YHTEEN

SÄ2012

1036 664

178

3 234

4 298

61 452

33 524

349

3 418

9 596

1 906

37 084

1 319

13 005

86 945

38 999

30 506

40 695

225 294

156 036

7 540

226 465

3 680

51 141

YHTEEN

SÄ

2011


LIITE 5 Lausunnot Edunvalvonta Lausunto SAK 10495 / 2012 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi vakuutusyhtiölain muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö 2.3.2012 Lausunto SAK 10551 / 2012 Luonnos hallituksen esitykseksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 30.3.2012 Lausunto SAK 10512 / 2012 Arviomuistio kuluttajasuojalain uudistamisesta Oikeusministeriö 30.4.2012 Lausunto SAK 10582 / 2012 Luonnos vastaukseksi EU:n komission avoimeen konsultaatioon EU:n yhtiöoi-keuden tulevaisuudesta Oikeusministeriö 8.5.2012 Lausunto SAK 10651 / 2012 Vuoden 2014 indeksitarkistuksen aikaistaminen Sosiaali- ja terveysministeriö 6.8.2012 Lausunto SAK 10647 / 2012 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väli-aikaisesta muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 9.8.2012 Lausunto SAK 10642 / 2012 Hallituksen esitysluonnos laeiksi yrittäjäkuljettajien työajasta tieliikenteessä sekä tieliikennelain 105 a §:n muuttamisesta Liikenne- ja viestintäministeriö 22.8.2012 Lausunto SAK 10670 / 2012 Euroopan komission julkinen kuuleminen järkevästä sääntelystä vuonna 2010 an-netun tiedonannon jatkotoimet Oikeusministeriö 20.9.2012


Lausunto SAK 10698 / 2012 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 17.9.2012 Lausunto SAK 10774 / 2012 Ihmiskauppatyöryhmän mietintö (mietintöjä ja lausuntoja 63/2012) Oikeusministeriö 14.12.2012 Edunvalvonta Kehittäminen Lausunto SAK 10594 / 2012 Luonnos Tietosuojavaltuutetun ohjaus terveydentilatietojen käsittelystä työelä-mässä Tietosuojavaltuutettu 14.5.2012 Lausunto SAK 10705 / 2012 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012: 21) Sosiaali- ja terveysministeriö 22.10.2012 Edunvalvonta Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 10641 / 2012 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain, työturval-lisuuslain sekä veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä annetun lain muuttamisesta Valtiovarainministeriö 6.8.2012 Lausunto SAK 10481 / 2012 Hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi yleisradioverosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Valtiovarainministeriö 7.3.2012


Kehittäminen Lausunto SAK 10420 / 2012 Komission ehdotus ammattipätevyysdirektiivin muuttamiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö 23.2.2012 Lausunto SAK 10507 / 2012 Perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tunti-jaon uudistamista valmistelleen työryhmän (OKM 2012:6) ehdotuksista Opetus- ja kulttuuriministeriö 1.3.2012 Lausunto SAK 10479 / 2012 Ammatillisen lisäkoulutuksen ja työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan ke-hittämishankkeen loppuraportti Opetus- ja kulttuuriministeriö 12.3.2012 Lausunto SAK 10564 / 2012 Työsuojeluvalvonnan resurssiselvitys Sosiaali- ja terveysministeriö 5.4.2012 Lausunto SAK 10610 / 2012 Työpaikkaohjaajan ja työpaikkakouluttajan koulutusohjelman perusteet 5 op Opetushallitus 29.5.2012 Lausunto SAK 10648 / 2012 Luonnos valtioneuvoston asetukseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön periaat-teista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta ja siihen liittyvästä muistioluonnoksesta Sosiaali- ja terveysministeriö 8.8.2012 Lausunto SAK 10646 / 2012 Kemikaaliohjelman väliarviointia ja tarkistamista koskevasta ehdotuksesta. Ympäristöministeriö 10.8.2012 Lausunto SAK 10635 / 2012 HE uudeksi kemikaalilaiksi sekä laeiksi rikoslain, terveydenhuoltolain, ympäristö-suojelulain sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 27.8.2012


Lausunto SAK 10652 / 2012 Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen perustamista selvittävä työryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.9.2012 Lausunto SAK 10693 / 2012 Tampereen toimipisteeseen sijoitetun tarkastajan viran hakijoista Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto 7.9.2012 Lausunto SAK 10753 / 2012 Taustamuistio koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman laadinnalle Opetus- ja kulttuuriministeriö 12.10.2012 Lausunto SAK 10735 / 2012 Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi ammattikorkeakoululain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 §:n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö 26.10.2012 Lausunto SAK 10682 / 2012 prEN 16471 Firefighters helmets – Helmets for wildland fire fighting prEN 16473 Firefighters helmets – Helmets for technical rescue Suomen Standardisoimisliitto SFS 17.12.2012 Lausunto SAK 10801 / 2012 Palautepyyntö ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaa ja kokonaisopis-kelijamääriä koskevasta suunnitelmasta vuosille 2013–2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 18.12.2012 Kehittäminen Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 10749 / 2012 Yrittäjän ammattitutkinnon perusteiden luonnos Opetushallitus 18.10.2012 Liitto- ja jäsenpalvelut Lausunto SAK 10496 / 2012 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavaluonnos Pohjois-Savon liitto 14.2.2012


Lausunto SAK 10743 / 2012 Etelä-Karjalan kotouttamisohjelma 2013–2016 -luonnos Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy 14.12.2012 Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 10381 / 2011 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tullin hallinnosta sekä siihen liittyvien eräiden lakien muuttamisesta Valtioneuvoston asetus Tullin hallinnosta Valtiovarainministeriö 16.1.2012 Lausunto SAK 10399 / 2011 Luonnos valtioneuvoston asetukseksi kaivoslain soveltamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 23.1.2012 Lausunto SAK 10554 / 2012 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä annetun lain 27 §:n muuttamisesta ja rakennerahastolain eräiden säännösten kumoamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 30.3.2012 Lausunto SAK 10569 / 2012 Luonnos valtioneuvoston päätökseksi ulkomaisen työvoiman käytön yleisiä edel-lytyksiä koskevista valtakunnallisista linjauksista Työ- ja elinkeinoministeriö 27.4.2012 Lausunto SAK 10567 / 2012 Kansainvälinen julkisten hankintojen instrumentti (COM (2012) 124 final) Ulkoasiainministeriö 4.5.2012 Lausunto SAK 10589 / 2012 Hallituksen esitys eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista annetun lain muutta-misesta Liikenne- ja viestintäministeriö 14.5.2012 Lausunto SAK 10576 / 2012 Lausuntopyyntö valtakunnallisen verotuksen oikaisulautakunnan perustamispro-jektin loppuraportista Verohallinto 22.5.2012


Lausunto SAK 10572 / 2012 Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain 58 §:n ja verotusmenettelystä annetun lain 65 §:n muuttamisesta Valtiovarainministeriö 25.5.2012 Lausunto SAK 10619 / 2012 Ehdotus Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman uudistamiseksi Ympäristöministeriö 27.6.2012 Lausunto SAK 10656 / 2012 Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi tuloverolain 73 §:n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 55 §:n ja maatilatalouden tuloverolain 10 e §:n muuttamisesta. Valtiovarainministeriö 1.8.2012 Lausunto SAK 10671 / 2012 Hallituksen esitys tuloverolain 54 d ja 96 a §:n muuttamisesta Valtiovarainministeriö 6.8.2012 Lausunto SAK 10645 / 2012 Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu Valtiovarainministeriö 7.8.2012 Lausunto SAK 10639 / 2012 Indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain voimassaoloajan mahdollinen jatkaminen Valtiovarainministeriö 13.8.2012 Lausunto SAK 10644 / 2012 Lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yri-tyspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 13.8.2012 Lausunto SAK 10657 / 2012 Lausuntopyyntö koskien Euroopan komission ehdotusta direktiiviksi koskien te-kijänoikeuksien ja lähioikeuksien kollektiivista hallinnointia ja musiikkiteosten ra-jat ylittävän verkkokäytön lisensiointia yhteismarkkinoilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö 5.9.2012


Lausunto SAK 10715 / 2012 lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja verotusmenettelystä annetun lain 65 §:n muuttamisesta Valtiovarainministeriö 20.9.2012 Lausunto SAK 10713 / 2012 kilpailulain muutosesityksestä päivittäistavarakaupan osalta Työ- ja elinkeinoministeriö 5.10.2012 Lausunto SAK 10754 / 2012 Luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi matkakuluvähennyksen määrästä vuo-delta 2012 toimitettavassa verotuksessa Verohallinto 17.10.2012 Lausunto SAK 10744 / 2012 Luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle Finanssivalvonnasta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Valtiovarainministeriö 1.11.2012 Lausunto SAK 10770 / 2012 Vuoden 2013 ennakkoverotuksessa käytettävistä tuloista ja vähennyksistä Verohallinto 5.11.2012 Lausunto SAK 10793 / 2012 Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan väli-aikaisesta lisävähennyksestä Valtiovarainministeriö 20.11.2012 Lausunto SAK 10804 / 2012 Luonnoksesta Verohallinnon päätökseksi vuodelta 2013 toimitettavassa verotuk-sessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinto 21.11.2012 Lausunto SAK 10773 / 2012 Puolustusvoimauudistukseen liittyviä säädösmuutoksia valmistelevan työryhmän mietintö Puolustusministeriö 4.12.2012


Lausunto SAK 10811 / 2012 Luonnos valtioneuvoston asetukseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta Luonnos työ- ja elinkeinoministeriön ohjeeksi julkisesta työvoima- ja yrityspalve-lusta annetun lain ja asetuksen soveltamisesta Luonnos valtioneuvoston asetukseksi työllisyysperusteisesta investointiavustuk-sesta ja työllisyystyöohjelmasta Työ- ja elinkeinoministeriö 5.12.2012 Lausunto SAK 10818 / 2012 Luonnos hallituksen esitykseksi ympäristönsuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ympäristöministeriö 19.12.2012 Yleisjohto Lausunto SAK 10608 / 2012 ILOlle vuonna 2012 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 18.6.2012 Yleisjohto Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 10486 / 2012 Lausuntopyyntö kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä ja näkemys osana kuntauudistusta käynnistyvistä kuntalain kokonaisuudistuksesta ja valtion-osuusjärjestelmän uudistamisesta sekä syksyllä 2011 asetetun kuntien tehtäviä ar-vioivan työryhmän valmistelusta Valtiovarainministeriö 11.4.2012 Palkansaajakeskusjärjestöt EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma 2014–2020, Horizon 2020 Työ- ja elinkeinoministeriö 10.1.2012 Työeläkejärjestelmäkilpailun toimivuus -arviomuistio Sosiaali- ja terveysministeriö 1.2.2012 EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen seitsemäs määräaikais-raportti Ulkoasiainministeriö 13.2.2012


Satakunnan TE-toimistopalvelujen sekä TE-toimistoverkon uudistamista / aluei-den kehittämislaki (1651/2009, 30§) Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 24.2.2012 Hallituksen esityksestä suuronnettomuuksien torjunnasta teollisuudessa tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä Sosiaali- ja terveysministeriö 30.3.2012 Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi vakuutusyhtiölain (521/2008) ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi - Solvenssi II -direktiivin kansallinen voi-maansaattaminen Sosiaali- ja terveysministeriö 20.6.2012 ETUC Equality Survey European Trade Union Confederation ETUC 26.9.2012 Aluehallintouudistuksen toimeenpano ja toteutuminen. Työryhmän raportti eduskunnalle annettavaa selontekoa varten. (VM julkaisuja 28/2012) Valtiovarainministeriö 8.10.2012 EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen kahdeksas määräaikais-raportti Ulkoasiainministeriö 19.11.2012 Valtioneuvoston jatkokirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työnte-kijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta (lähetettyjen työntekijöiden täytäntöönpanodirektiivi) (U 30/2012 vp). Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 21.11.2012 Solmu IV -työryhmän ehdotuksista ja loppuraportista "Asumiseen perustuvan so-siaaliturvalainsäädännön tarkistamista selvittäneen työryhmän raportti" Sosiaali- ja terveysministeriö 23.11.2012 ILOlle vuonna 2013 annettavat raportit ratifioimattomista yleissopimuksista (ILON perussääntö artikla 19) Työ- ja elinkeinoministeriö 4.12.2012


Valtioneuvoston jatkokirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyk-sistä kausityötä varten (kausityöntekijädirektiivi) (U 33/2010 vp) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 5.12.2012 U 33/2010 vp ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kol-mansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityötä varten (kausityöntekijädirektiivi), jatkokirjelmä 1. SM 03.12.2012 Eduskunnan hallintovaliokunta 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöt Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK Suomen kehityspoliittisen toimintaohjelman luonnos Ulkoasiainministeriö 19.1.2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Kannanottoluonnos koskien työeläkevakuutusyhtiöiden luotettavaa hallintoa Finanssivalvonta 26.4.2012 Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö 30.8.2012 Mietintö Tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus – ehdotus kokonaisuudistukseksi Valtioneuvoston kanslia 15.11.2012

sak:n toimintakertomus 2012

News & Politics