sak:n toimintakertomus 2014

SAK:n toimintakertomus 2014

SAK:n valtuusto 21.–22.5.2015

SAK:n toimintakertomus 2014 1

SISÄLLYS PUHEENJOHTAJAN KATSAUS............................................................................ 3

1 SAK:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ ........................................................................ 4 Yhteiskunnallinen tilanne ............................................................................................... 4 Taloudellinen tilanne ...................................................................................................... 4 Sopimustilanne ............................................................................................................... 5 Työelämän kehitys .......................................................................................................... 5

2 TYÖURIEN PIDENTÄMINEN JA SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN ................. 6 Eläkeuudistus 2017 ......................................................................................................... 6

3 NEUVOTTELU- JA SOPIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN .......................... 8 Neuvottelujärjestelmän uudistaminen ........................................................................... 8 Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitut neuvottelut (työajan vakiintuminen) ............ 8

4 LAADUKKAAN TYÖLLISYYDEN JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ........... 10 Kestävän kasvun edellytyksiin vaikuttaminen .............................................................. 10

Ilmasto- ja energiapolitiikka kotimaassa ............................................................................... 10 EU:n ilmasto- ja energiastrategian keskiöön päästöjen vähentäminen ................................ 10 Työntekijöiden osallistaminen YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoon ............................ 11 Kestävä työ -koulutus liitoille ................................................................................................. 12 Kestävää kasvua ja työtä ........................................................................................................ 12 Hakaniemen hankekeskus ..................................................................................................... 13 Yritysten yhteiskuntavastuu .................................................................................................. 13 Talouspolitiikan linja: tasapainoilua nollakasvun oloissa ...................................................... 13 Liikenne- ja asuntopolitiikka .................................................................................................. 14 Julkiset hankinnat .................................................................................................................. 14

Harmaan talouden torjunta .......................................................................................... 14 Pitkäaikaistyöttömien, nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen .................................................................................................................. 15

Työpolitiikan kehittäminen .................................................................................................... 15 Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen .................................... 15 Nuorisotakuu ......................................................................................................................... 16 Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian toimenpideohjelmaan vaikuttaminen ......... 16 Maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisen selontekoon vaikuttaminen ............................... 16

Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muutoksiin vaikuttaminen ................... 16 Työterveyshuollon kehittäminen .................................................................................. 17 Työsuojelu, tapaturmien torjunta ja valvonnan kehittäminen .................................... 18 Tuottavuusyhteistyön ja työelämän laadun kehittäminen .......................................... 18 Koulutusmahdollisuuksien parantaminen ja koulutuksen laadun kehittäminen ........ 19 Oppilaitosyhteistyö ....................................................................................................... 19 Tutkimustoiminta ......................................................................................................... 19

SAK:n työolobarometri 2014 ................................................................................................. 19 SAK:n luottamushenkilöpaneeli ............................................................................................. 20 SAK:n historiahanke ............................................................................................................... 20

5 SAAVUTUSTEN JUURRUTTAMINEN ............................................................. 21 Työttömyysturvan uudistukset ..................................................................................... 21 Osaamisen kehittämisen toimintamalli ........................................................................ 21 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ....................................................................................... 22 Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntö ............................................................... 22

2 SAK:n toimintakertomus 2014

Koulutusneuvojahanke ................................................................................................. 22 Ikäohjelmamalli ............................................................................................................. 22

6 YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN .................................................................. 23 EU-vaalit ........................................................................................................................ 23 Eduskuntavaalit 2015 ja seuraava hallitusohjelma ....................................................... 23

7 VAHVA JÄRJESTÖLLINEN TOIMINTAKYKY .................................................... 24 Järjestäytymisen edistäminen ...................................................................................... 24 Luottamusmiesten toimintaedellytysten vahvistaminen ............................................. 24 Paikallis- ja aluetoiminnan vahvistaminen .................................................................... 24 Kulttuuritoiminta .......................................................................................................... 24 Järjestö- ja sopimusrajariitojen ennaltaehkäisy ........................................................... 26 Nuorisotoiminta ............................................................................................................ 26 Ruotsinkielinen toiminta ............................................................................................... 27 Svenskspråkiga verksamheten ...................................................................................... 27 Viestintä ........................................................................................................................ 28

Eläkeviestintää kaikelle kansalle ........................................................................................... 28

8 KANSAINVÄLINEN VAIKUTTAMINEN ........................................................... 30 EU-edunvalvonnan tehostaminen ja koordinointi ........................................................ 30 Työelämän perusoikeuksien vahvistaminen ................................................................. 31 ITUC:n kolmas maailmankongressi ............................................................................... 32 TTIP ............................................................................................................................... 32

9 EDUSTAJAKOKOUKSEEN VALMISTAUTUMINEN ........................................... 33 Sääntöuudistus ............................................................................................................. 33 Edunvalvonnan linjausten valmistelu ........................................................................... 33

10 TOIMISTON TYÖTAPOJEN JA -VÄLINEIDEN PARANTAMINEN ..................... 34 Tietovälineuudistus ....................................................................................................... 34

11 HALLINNON KOKOUKSET .......................................................................... 35 Valtuusto ....................................................................................................................... 35 Hallitus .......................................................................................................................... 36 Johtoryhmä ................................................................................................................... 36 Työvaliokunta ................................................................................................................ 36

LIITTEET......................................................................................................... 37 Liite 1 Hallintoelimien jäsenet ...................................................................................... 37

Valtuusto ............................................................................................................................... 37 Hallitus .................................................................................................................................. 41 Johtoryhmä ........................................................................................................................... 42 Työvaliokunta ........................................................................................................................ 42 Asiantuntijaryhmät ............................................................................................................... 42 Foorumit ............................................................................................................................... 43 Hankeryhmät ........................................................................................................................ 43

LIITE 2 Jäsenyydet ......................................................................................................... 44 LIITE 3 Henkilöstö .......................................................................................................... 45 LIITE 4 Jäsenmäärät ....................................................................................................... 48 LIITE 5 Lausunnot .......................................................................................................... 49 LIITE 6 FinUnionsin toimintakertomus 2014 ................................................................. 66


PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Vuotta 2014 leimasi edelleen talouden ja työllisyyden huono kehitys. Vuoden ai-kana työttömien määrä nousi noin yhdellä prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopulla Tilastokeskuksen mukaan noin 232 000. Talouden kehitystä kuvaava bruttokansan-tuotteen kasvu jäi sekin miinusmerkkiseksi. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mu-kaan bruttokansantuote supistui edellisvuoteen verrattuna 0,1 prosentilla.

Maan hallitus yritti supistaa kestävyysvajetta ja luoda kasvulle pohjaa rakenteelli-silla uudistuksilla, mutta varsin vähäisin tuloksin. Suurimmat hankkeet, kunta- sekä sosiaali- ja terveysalan uudistukset, etenivät vain verkkaisesti. Monen arvion mu-kaan myös vuoden 2015 eduskuntavaalien läheisyys lamaannutti poliittista päätök-sentekoa.

Työmarkkinoilla elettiin vuoden 2013 lopulla solmitun työllisyys- ja kasvusopi-muksen mukaan. Vuoden alusta suurin osa suomalaisista palkansaajista sai kahdenkymmenen euron yleiskorotuksen. Historiallinen, pelkästään euromää-räinen korotus oli suhteellisesti parempi pieni- kuin suurituloisille palkansaajille.

Työllisyys- ja kasvusopimuksessa vahvistettiin jo aiemmin työurasopimuksessa so-vitun eläkejärjestelmän uudistustyön aloittaminen. Tiiviitä neuvotteluja käytiin koko vuosi, ja valmista tuli syyskuun lopulla. Neuvottelutuloksen mukaan eläkeiän alaraja nousee asteittain 65 vuoteen kymmenen vuoden kuluessa uudistuksen voi-maantulosta.

SAK:lle uudistuksessa tärkeää oli nuorille annetun eläkelupauksen lunastaminen ja ikääntyvien aseman parantaminen. Myös työelämän laatuun neuvoteltiin kohen-nuksia. Historiallista uudistuksessa on, että eläke-etuudet ja -maksut saatiin nyt ta-sapainoon. Ratkaisu supistaa julkisen talouden kestävyysvajetta miljardilla eurolla.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen allekirjoittamassa työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin myös neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Työn oli määrä valmistua jo vuoden 2014 aikana, mutta vaikeiden, työmarkkinoiden perusteisiin menevien asiakokonaisuuksien takia neuvottelut venyivät. Työnantajien tavoitelistan kärjessä oli lakkojen suitsiminen, ja työntekijöiden päämääränä oli alipalkkauksen rangais-tavaksi saattaminen.

SAK aloitti kertomusvuonna valmistautumisen tuleviin eduskuntavaaleihin tuo-malla julki omat vaalikauden tavoitteensa. Kärjessä oli työllisyyden parantaminen, josta kertoo koko kampanjan tunnus Hyvää (t)yötä Suomi. Tavoiteasiakirjassa ko-rostetaan, että turvallisuuden ja tuottavuuden lisääminen sekä tuloerojen pienentä-minen parantavat työllisyyttä ja vähentävät työttömyyttä.

Vuoden aikana aloitettiin tiiviimpi valmistautuminen SAK:n kesäkuun 2016 edus-tajakokoukseen. Työn alla olivat muun muassa sääntöjen uusiminen ja edunvalvon-nan linjaukset. Loppuvuodesta esille noussut uuden palkansaajakeskusjärjestön mahdollinen perustaminen tuo oman lisänsä edustajakokouksen valmistelulle.

Lauri Lyly puheenjohtaja


1 SAK:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Yhteiskunnallinen tilanne Vuonna 2014 politiikkaa ja työmarkkinapolitiikkaa tehtiin hyvin ahtaissa talouden ja työllisyyden oloissa. Kaikilla toimijoilla oli aika lailla yhteinen ymmärrys tilan-teesta ja tavoiteltavasta päämäärästä. Sen sijaan keinoista ja niiden vaikuttavuudesta vallitsi isojakin näkemyseroja.

Maan hallitus yritti koko vuoden saada rakenteellisia uudistuksia eteenpäin. Suu-rimmat uudistushankkeet, eli kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveyssektorin uudis-tus sote, eivät kuitenkaan edenneet toivotulla tavalla. Eduskuntavaalien läheisyys tuntui kaikkiaan kiristäneen yhteiskunnallista ilmapiiriä. Monet poliitikot vaativat työmarkkinoille rakenteellisia uudistuksia ja lisää joustoja. Näin siitä huolimatta, että työmarkkinoilla neuvoteltiin vuoden aikana muun muassa suuri eläkeuudistus. Politiikan puolella sen sijaan oli hiljaisempaa.

Hallituksen pohja kapeni vuoden aikana kahdella puolueella, kun vasemmistoliitto jätti hallituksen keväällä säästöjen ja vihreät syksyllä ydinvoiman takia. Poliittisesti merkittävää oli myös hallituksen johtokaksikon vaihtuminen. Pääministerin ja val-tiovarainministerin lisäksi myös riviministerien joukossa tapahtui muutoksia.

Talouden ja työllisyyden lisäksi yhteiskunnallista keskustelua käytiin muassa vero-tuksesta, Natosta, Ukrainan tilanteesta sekä suhteesta Venäjään. Ukrainan kriisi Venäjä-pakotteineen vaikeutti jonkin verran Suomen entisestään hankalaa talou-dellista tilannetta.

Taloudellinen tilanne Vuodesta 2014 tuli ennakkotietojen perusteella kolmas peräkkäinen bruttokansan-tuotteen supistumisen vuosi. Alustavien tietojen mukaan BKT supistui 0,1 prosent-tia. Kansantalouden kysyntää vähensivät erityisesti yksityisten investointien ja vien-nin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityinen kulutus väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Vienti väheni 0,4 prosenttia ja tuonti 1,4 prosenttia.

Vuonna 2014 keskimääräinen ansiotaso nousi edelliseen vuoteen verrattuna ensim-mäisten ennakkotietojen mukaan 1,4 prosenttia, ja reaaliansiot nousivat 0,4 pro-senttia. Kun huomioidaan verotus, inflaatio, työllisten määrä ja tulonsiirrot, voi-daan todeta, että kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettä-vissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuonna 2014 keski-määrin 2 447 000, mikä oli 9 000 vähemmän kuin vuonna 2013. Työllisyysaste oli 68,3 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 68,5 prosenttia. Työttömyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin 8,7 prosenttia, ja vuonna 2013 se oli 8,2 prosenttia. Työttömiä oli keskimäärin 232 000 henkeä, mikä oli 13 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisten tekemien työtuntien määrä vuonna 2014 oli 0,2 prosenttia pienempi kuin vuonna 2013. Työpanoksen määrä työllistä kohti pysyi lähes ennallaan.


Ennakkotietojen perusteella julkisyhteisöjen alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä ylittäisi näin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kolmen prosentin kynnysarvon ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996. Vaikka bruttokansantuote putosi, verokertymä kohosi 1,5 prosenttia verotuksen kiristymi-sen johdosta. Kokonaisveroaste nousi 44,1 prosenttiin BKT:stä. Julkinen velka (val-tio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) kohosi yhteensä 121 miljardiin euroon. Vuo-den 2013 loppuun verrattuna velka kasvoi 8,4 miljardia euroa, ja velan suhde brut-tokansantuotteeseen nousi 55,8 prosentista 59,3 prosenttiin. Suomi jäi vielä niukasti alle EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin velkarajan.

Sopimustilanne Valtaosa alakohtaisista työ- ja virkaehtosopimuksista solmittiin työllisyys- ja kas-vusopimuksen mukaan vuoden 2013 syksynä. Tämän johdosta vuonna 2014 sopi-mustoiminnan koordinoinnissa keskityttiin pitkälti ajankohtaisten työmarkkina-asioiden seurantaan ja tiedottamiseen.

Sopimusvastaavat kokoontuivat noin kerran kuukaudessa. Lisäksi keväällä pidet-tiin korkean tason seminaari, jossa oli useita ulkopuolisia alustajia. Toinen sopi-musvastaavien seminaari pidettiin syksyllä.

Työelämän kehitys SAK:n työolobarometrilla ja sen aineistosta rakennetulla Hyvän työn mittarilla päästiin ensimmäistä kertaa tutkimaan SAK:laisten työssäkäyvien työelämän laatua luotettavasti. Vajaalla neljänneksellä (23 %) SAK:laisista työntekijöistä oli joko hy-vät tai melko hyvät työolot. Huonot tai melko huonot työolot oli viidenneksellä (20 %) työntekijöistä.

Vain seitsemällä prosentilla palkansaajista oli todella hyvät olosuhteet. Niille oli tyy-pillistä, että työntekijät tulevat toimeen palkallaan ja kokevat työnsä turvalliseksi. Työ ei ollut vaaraksi terveydelle, ja työntekijöitä kohdeltiin tasavertaisesti. Suurin osa erittäin hyvien työpaikkojen työntekijöistä oli myös tyytyväisiä mahdollisuuk-siinsa vaikuttaa oman työnsä järjestelyihin, koki työn iloa ja yhteenkuuluvuutta työ-porukan kanssa sekä sai riittävästi tukea työnantajaltaan.

Hälyttävän huonoissa työoloissa työskenteli melkein joka kymmenes (9 %) SAK:lai-sista työntekijöistä. Heidän arkeaan leimasi jatkuva kiire ja kokemus, että työnan-taja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. Heillä oli tyypillisesti toimeentulo-ongelmia, ja usein työ uhkasi terveyttä.

Hieman yli puolet SAK:laisista (56 %) työskenteli olosuhteissa, joita voi kuvailla keskinkertaisiksi. Töissä jotkut asiat olivat hyvin, toiset taas huonosti. Yleisesti ot-taen heidän kohdallaan työelämän laadussa oli paljon parantamisen varaa, vaikka työ ei varsinaisesti heikentänyt heidän elämänlaatuaan.

Hyviä, keskinkertaisia ja huonoja töitä löytyy kaikilta aloilta, kaiken kokoisista työ-paikoista ja ympäri Suomea. Työelämän laatu ei synny mistään rakenteellisista te-kijöistä, vaan nimenomaan työpaikan toimintatavoista.


2 TYÖURIEN PIDENTÄMINEN JA SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN

Eläkeuudistus 2017 Vuonna 2014 SAK neuvotteli laajasta työeläkejärjestelmän uudistuksesta, jonka on määrä tulla voimaan vuonna 2017. Uudistuksen tavoitteena oli turvata työeläkejär-jestelmän rahoitus, riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Tavoitteena oli myös työurien pidentäminen ja julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen. Erityisesti eliniän aiempia arvioita nopeampi nousu teki uudistuk-sen välttämättömäksi.

Eläkeneuvotteluja oli pohjustettu edeltävinä vuosina työurasopimuksessa sekä työl-lisyys- ja kasvusopimuksessa. Niissä oli sovittu asialistaa ja aikataulua neuvotteluille sekä sovittu tarpeellisten taustaselvitysten teettämisestä. Nämä vuonna 2013 val-mistuneet arviot eläkejärjestelmästä osaltaan pohjustivat neuvotteluita.

Ennen eläkeneuvotteluiden tiivistymistä SAK:n asiantuntijat kiersivät laajasti liittoja jäsentilaisuuksissa keskustelemassa SAK:n ja palkansaajien tavoitteista. SAK:n kärkitavoitteiksi olivat valikoituneet nuorten eläkelupauksen lunastaminen, ikään-tyvien aseman turvaaminen ja työelämän laadun kehittäminen. Lisäksi neuvottelui-den taustalla oli yhdessä sovittu tavoite työurien pidentymisestä (eläkkeellesiirty-misiän odotteen nousu 62,4 vuoteen 2025 mennessä) sekä valtiovallan edellyttämä yhden prosenttiyksikön helpotus kestävyysvajeeseen.

Eläkeneuvottelut tiivistyivät syksyllä, jolloin neuvotteluita käytiin pitkään päivit-täin. Neuvottelutulos saavutettiin 26. syyskuuta 2014. Sopimuksen hyväksyivät kaikki keskeiset työmarkkinajärjestöt paitsi Akava.

Eläkeratkaisussa sovittiin eläkeiän nostosta, uudesta osittaisesta varhennetusta van-huuseläkkeestä, eläkkeen karttumisesta tasaisesti koko työuran ajan, raskaan ja pit-kän työuran tehneiden työuraeläkkeestä sekä eläkeiän ehdollisesta kytkemisestä eli-najanodotteeseen vuoden 2025 jälkeen. Työelämän laadun osalta ehkä merkittä-vintä oli ikääntyneiden työntekijöiden entistä vahvempi oikeus siirtyä halutessaan osa-aikatöihin.

Viranomaisten ja tutkijoiden arvioiden mukaan sovitut toimet riittävät toteutta-maan uudistukselle asetetut kestävyysvaje- ja työuratavoitteet. Yksilötasolla rat-kaisu parantaa erityisesti nuorten sukupolvien ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutu-vien eläketurvaa.

Eläkesovun syntymisen jälkeen erityisesti ratkaisun ulkopuolelle jäänyt Akava kri-tisoi sopimusta ikääntyneiden korotettujen karttumien poistamisesta ja korkeasti koulutettujen unohtamisesta. Kritiikistä huolimatta Akava lähti mukaan eläkela-kien jatkovalmisteluun sopimuksen pohjalta.

Tavoitteena on valmistella lait vuoden 2015 aikana, jolloin uusi eduskunta voisi ne hyväksyä. Muutokset astuisivat voimaan vuoden 2017 alussa.


Eläkesopimuksen syntymisen jälkeen SAK:n asiantuntijat kiersivät aktiivisesti ym-päri maata kertomassa ratkaisusta jäsenliitoille ja niiden jäsenille. Muutamassa kuukaudessa tilaisuuksia kertyi yli kuusikymmentä.


3 NEUVOTTELU- JA SOPIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Neuvottelujärjestelmän uudistaminen Sopimustoiminnan kannalta merkittävimpänä voidaan pitää tammikuussa 2014 käynnistyneitä työllisyys- ja kasvusopimukseen perustuvia neuvottelujärjestelmän uudistamista koskevia neuvotteluja. Keväällä neuvotteluja käytiin keskusjärjestö- ja liittoedustajista koostuneessa laajassa työryhmässä. Syksyllä työtä jatkettiin tiiviim-mällä aikataululla pääosin keskusjärjestöjen edustajista koostuneessa valmistelu-ryhmässä.

Palkansaajapuoli asetti hyvissä ajoin yhtenäiset tavoitteet neuvotteluille. Tärkeitä asiakokonaisuuksia olivat muun muassa työtaistelun syihin puuttuminen, turvaa-mistoimien käytön poissulkeminen työriidoista, työnantajan tulkintaetuoikeuden rajoittaminen, alipalkkauksen kriminalisointi, surulakkojen seuraamusten tuomit-sematta jättäminen, tes-shoppailun estäminen ja sopimuksettomien alojen vähim-mäiskorotusten turvaaminen.

Työnantajapuolen keskeisimmät tavoitteet olivat muun muassa ilmoitusmenette-lyn laajentaminen kaikkiin työtaisteluihin, hyvityssakkojen merkittävä korottami-nen, suhteellisuusperiaate tukityötaisteluihin ja suojelutyön laajentaminen.

Neuvottelujen piti valmistua syksyn loppuun mennessä, mutta määräaikaa joudut-tiin siirtämään muun muassa eläkeneuvottelujen johdosta ensin jouluun. EK:n työ-valiokunta asetti kuitenkin uudeksi määräajaksi helmikuun puolivälin, koska neu-votteluissa ei ollut edetty riittävästi vielä jouluun mennessä.

Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitut neuvottelut (työajan vakiintuminen) Työllisyys- ja kasvusopimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työajan va-kiintumisesta ja siihen liittyvästä toimeksiannosta yksiselitteisesti ja tarkoin sana-muodoin. Osapuolet totesivat yksimielisesti, että työaika vakiintuu joissakin ta-pauksissa työsuhteessa noudatettavaksi työsuhteen ehdoksi työsopimuksessa sovit-tua työaikaehtoa täydentäen tai sen korvaten. Oikeustilan todettiin olevan epäselvä. Lisäksi osapuolet sopivat, että kolmikantainen työryhmä selvittää työajan vakiintu-misen kriteerit ja ehdottaa tarvittavat toimenpiteet tilanteen selkiyttämiseksi.

Neuvottelut alkoivat työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovitun mukaisesti keväällä 2014. Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantainen työelämän sääntelytyöryhmä laati kevään ja syksyn aikana selvitystä kriteereistä, joilla työaika voi vakiintua työ-suhteen ehdoksi. Neuvoteltavana muun muassa oli, milloin ja miten työaika vakiin-tuu niin sanotun vaihtelevan työajan sisältävissä työsopimuksissa. Lisäksi työryh-män tulisi ehdottaa toimenpiteitä epäselvän tilanteen selkiyttämiseksi.

SAK:n tavoitteena on ollut, että jo työsopimusta solmittaessa siihen kirjattaisiin aina mahdollisimman lähelle todellisuutta vastaava työaika. Lisäksi työsuhteen kes-täessä työajan tulee vakiintua työsuhteen ehdoksi vastaamaan työntekijän tosiasi-assa tekemää työaikaa. SAK:n näkemyksen mukaan työllisyys- ja kasvusopimuksen


kirjauksella on nimenomaan tarkoitettu, että yksittäisen työntekijän työaika voi va-kiintua ja että asia tulisi ratkaista lainsäädännöllä. Neuvottelut työajan vakiintumi-sesta jatkuvat keväällä 2015 tämän hallituskauden ajaksi asetetussa työelämän sään-telyryhmässä.


4 LAADUKKAAN TYÖLLISYYDEN JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Kestävän kasvun edellytyksiin vaikuttaminen

Ilmasto- ja energiapolitiikka kotimaassa Suomen hallituksen vuonna 2013 valmistelema ilmastolakiesitys oli eduskunnan käsittelyssä vuonna 2014. SAK piti niin sanottua puitelakia hyväksyttävänä ja puolsi sitä myös julkisissa keskusteluissa. Tämä siitä huolimatta, että SAK ei kannattanut ajatusta lakiin kirjattavasta täsmällisestä tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasuja 80 prosenttia. Esitetty ilmastolaki olisi hyvä suunnittelujärjestelmä, joka kokoaa yh-teen hajanaista ja eri ministeriöistä johdettua toimintaa. Lain avulla olisi mahdol-lista hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Onnistuessaan laki tuo myös en-nustettavuutta ilmastopolitiikkaan sekä lisää neutraalia tutkimustietoa.

Ilmasto- ja energialakeihin liittyvät asiat on käsitelty SAK:n ilmasto- ja energiapo-liittisessa asiantuntijatyöryhmässä. Työryhmä kokoontui keskimäärin joka toinen kuukausi.

Energiapolitiikassa tärkeimmät kotimaan asiat liittyivät perusvoimaratkaisuihin. Teollisuuden Voiman ja Fennovoiman ydinvoimahankkeiden periaatepäätökset tulivat eri syistä uudelleen arvioitaviksi. SAK kannatti molempien hankkeiden vie-mistä eteenpäin sekä ilmastonsuojelun että taloudellisten seikkojen vuoksi. SAK vaikutti niiden puolesta yhteiskuntavaikuttamisen ja julkisen keskustelun keinoin.

Valtioneuvosto päätyi äänestyksen jälkeen esittämään vain Fennovoiman muute-tun periaatepäätöksen viemistä eduskuntaan, jossa se hyväksyttiin. Teollisuuden voiman hakemus pidennyksestä periaatepäätöksen voimassaoloaikaan ei edennyt eduskuntaan, jolloin alkuperäinen aikataulu jäi voimaan. Olkiluodon neljännen yk-sikön investointi- ja rakentamispäätökset olisi näin ollen tehtävä vuoden 2015 ai-kana. Hankkeen tulevaisuus jäi epävarmaksi.

Ilmastonmuutoksen hillinnän keinot vaikuttavat suomalaisten elinkustannuksiin, työllistymismahdollisuuksiin sekä yritysten ja kotitalouksien energian hintaan. Siksi SAK on ollut aktiivinen yhteiskuntavaikuttaja ilmasto-ja energiapolitiikassa niin kansallisesti, EAY:n kautta EU:ssa kuin YK:n ilmastoneuvotteluissa.

EU:n ilmasto- ja energiastrategian keskiöön päästöjen vähentäminen SAK laati ilmasto-ja energiapoliittista kannoistaan keväällä puheenvuoron Ajan-kohtainen Euroopan unionin ja Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka. Sen mukaan päästövähennystavoitteet pitää johtaa tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpeneminen enintään kahteen asteeseen vuoteen 2100 mennessä. Ilmastopolitiikan keinoja vali-tessa on huomioitava nykyistä paremmin vaikutukset tulonjakoon ja työllisyyteen. Ilmasto- ja energiapolitiikassa on huolehdittava myös, että kansalaisten ja teollisuu-den käyttämä energian hinta pysyy kohtuullisena. SAK pitää tärkeänä puhtaan ja uusiutuvan energian edistämistä.


EU:n komissio julkaisi tammikuussa esitykset EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan ta-voitteiksi vuoteen 2030 sekä päästökaupan uudistamiseksi. SAK:n mielestä EU:n il-mastopolitiikalla tulisi nykyisten kolmen päämäärän sijaan olla vain yksi tavoite: päästöjen vähentäminen. Pääasiallisena keinona olisi toimiva ja kattava päästö-kauppa, markkinavakausmekanismi mukaan lukien.

Päästökauppa ja EU:n entistä tiukempi tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä nostanevat päästöyksiköiden ja sen myötä sähkön hintaa. Useissa EU-maissa on käytössä tai suunnitteilla hyvitysmekanismeja toimialoille, joita uhkaa hiilivuoto. Myös Suomen olisi tarjottava energiaintensiiviselle teollisuudelleen kilpailukykyi-nen toimintaympäristö.

Työntekijöiden osallistaminen YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoon Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen enintään kahteen asteeseen on mahdollista vain maailmanlaajuisin toimin, joihin osallistuvat EU:n lisäksi Yhdysvallat ja kehit-tyvät taloudet – varsinkin Kiina. Kioton toiselle velvoitekaudelle osallistuvat maat kattavat vain 15 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pariisin YK:n il-mastoneuvottelujen tuloksena on oltava kunnianhimoinen ja vähintäänkin kaikkia G20-maita sitova maailmanlaajuinen ilmastosopimus.

Eurooppa-neuvosto on sopinut, että globaalin sopimuksen osana EU:n päästövä-hennystavoite kiristyy vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. EU:n ei pidä sitoutua yksipuolisesti päästövähennystavoitteen kiristämiseen, sillä se siirtäisi teollisuustuotantoa entistä varmemmin pois Euroopasta. Mahdollisten kiristysten on oltava ehdollisia muiden osapuolien sitovien tavoitteiden kiristymiselle.

Pariisin ilmastokokousta pohjustava konferenssi pidettiin joulukuussa 2014 Perun pääkaupungissa Limassa. Suomen virallisessa valtuuskunnassa SAK edusti kaikkia palkansaajakeskusjärjestöjä. Limassa hyväksyttiin päätös- ja elementtiasiakirjat. Päätösasiakirjassa hahmoteltiin, millaisilla toimilla maat valmistautuvat vuoden kuluttua järjestettävään Pariisin ilmastokokoukseen. Elementtiasiakirjassa käsitel-tiin sopimuksen rakennetta. Maailman ay-liike ja SAK ovat ajaneet oikeudenmu-kaisen siirtymän ja säällisen työn käsitteiden sisällyttämistä erityisesti elementti-asiakirjaan Durbanin ja Dohan sopimusten mukaisesti.

Limassa hyväksyttyä tekstiä ei voi kehua. Se ei esimerkiksi aseta tiukkoja rajoja tai ehtoja kansallisesti ilmoitettaville päästövähennyssitoumuksille. Siinä ei ole yhtään viittausta työntekijöihin, työelämään tai elinkeinoihin. Konferenssiin osallistuneet 120 ay-liikkeen edustajaa viestivätkin, että ay-liike ei voi antaa tukea prosessille, josta puuttuu sekä kunnianhimo että työntekijöiden osallistaminen.

Pariisissa 2015 onkin varmistettava, että ilmastoneuvottelujen osapuolet sitoutuvat siirtymään kohti matalia kasvihuonekaasupäästöjä oikeudenmukaisesti – luoden reilua työtä ja hyvälaatuisia työpaikkoja. Tällaisia toimia ovat muun muassa palkan-saajien muutosturva, sosiaalidialogin vahvistaminen sekä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistäminen.


Kestävä työ -koulutus liitoille Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettiin vuonna 2013. Kestävän ke-hityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia yhteiskunta-sitoumuksen Suomi, jonka haluamme 2050. Siinä julkishallinto yhdessä muiden toi-mijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toi-minnassaan.

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat allekirjoittaneet kestävän ke-hityksen sitoumuksen. Sen konkreettinen esitys on Kestävä työ -koulutushanke. Hankkeen tavoitteena on levittää tietoisuutta yritysten ja työntekijöiden omien toi-mintatapojen merkityksestä työpaikoilla ja lisätä työpaikkojen yhteistoimintaa. Sa-malla päämääränä on vähentää hiilipäästöjä, säästää energiaa, lisätä energiatehok-kuutta ja löytää uusia toimintatapoja.

Vuonna 2014 suunniteltiin Kestävä työ -koulutuspaketti ammattiliittojen luotta-mushenkilöiden käyttöön sekä kaksi pilottikoulutusta liittojen omille kouluttajille. Koulutukset toteutetaan keväällä ja syksyllä 2015.

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa vuosille 2014–2020 valmisteltiin kahden vuo-den ajan Koheesio-työryhmässä, jossa SAK oli edustettuna. Ohjelma toteutetaan koko Suomessa poislukien Ahvenanmaan maakunta, jolla on oma ohjelmansa. Euroopan sosiaalirahaston ESR:n ja Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n Suo-men-ohjelmat on nyt kirjoitettu samaan asiakirjaan. Maaseudun kehittämisoh-jelma on edelleen erillinen asiakirja.

Suomen rakennerahastojen rahoitusosuus väheni aiemman kauden 4,1 miljardista 2,9 miljardiin euroon. Tämän vuoksi ohjelman tavoitteita on priorisoitu aiempaa tarkemmin ja vähennetty määrällisesti. Harvan asutuksen vuoksi eniten rahaa on käytettävissä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ohjelma on linjassa Eurooppa 2020 -strate-gian kanssa.

ESR:n tavoitteet tukea työllisyyttä, edistää koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä torjua köyhyyttä ja lisätä sosiaalista osallisuutta ovat yhdenmukaiset SAK:laisten tavoitteiden kanssa. Myös EAKR:n tavoitteet lisätä pk-yritysten kilpai-lukykyä sekä tuottaa ja hyödyntää uusinta tietoa ja osaamista edistävät työllisyyttä.

Työelämä 2020 -ohjelman tavoitteita on mahdollista toteuttaa rakennerahastova-roin. Maakuntien yhteistyöryhmien rooli korostuu hankerahoituksesta päätettä-essä.

Euroopan komission käytännesääntö kumppanuudesta hyväksyttiin tammikuussa 2014. Se selkeyttää työmarkkinajärjestöjen roolia valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla niin hanketoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvi-oinnissa. Periaatteen tunnetuksi tekemiseksi ETUC järjesti viiden seminaarin sar-jan eri EU-maissa. Yksi seminaareista pidettiin syyskuussa Helsingissä. Suomalais-ten lisäksi seminaariin osallistui keskusjärjestöjen hanketoiminnasta vastaavia hen-kilöitä Baltian maista, Englannista ja Irlannista.


Komission käytännesääntöjen toteutuminen eri jäsenmaissa on pysyvästi ESR-ko-mitean työlistalla.

Hakaniemen hankekeskus Liittojen hanketoiminnan vireyttämiseksi perustettiin Hakaniemen hankekeskus, joka keskittyi ensimmäisen toimintavuotensa aikana hanketoiminnan tunnetuksi tekemiseen ja hankeideoiden kehittelyyn. Keskus toimii yhteistyössä liittojen ja Työväen Sivistysliiton TSL:n kanssa. Ensimmäinen hankehakemus jätettiin joulu-kuussa 2014.

Yritysten yhteiskuntavastuu SAK on edustettuna työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa yritysten yhteiskuntavas-tuun neuvottelukunnassa yhvassa. Se toimii samalla kansallisena OECD-kontakti-pisteenä. Komission avoimeen kuulemiseen yritysvastuusta annettiin palkansaaja-keskusjärjestöjen yhteinen lausunto. Kuulemisen tarkoituksena oli arvioida komis-sion vuonna 2011 julkaiseman yritysvastuustrategian onnistumista.

Eniten keskustelua EU:n yritysvastuupolitiikassa on herättänyt komission esitys yritysten vastuullisuusraportoinnin pakollisuudesta. Huhtikuussa 2014 asiassa mentiin askel eteenpäin, kun parlamentti hyväksyi neuvoston kanssa hiomansa kompromissin suuryritysten vastuullisuusraportoinnin velvoittavista direktiivi-muutoksista. Raportointivelvoite koskee vain yli 500 henkilön yrityksiä. Palkansaa-jakeskusjärjestöjen mielestä rajan pitäisi olla 250 henkilöä.

Suomalaiset palkansaajajärjestöt painottavat yritysten yhteiskuntavastuussa erityi-sesti työelämän pelisääntöjä, työntekijöiden oikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä yri-tysten vastuuta ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä. Järjestöjen mielestä pelkät suositukset eivät riitä, vaan tarvitaan velvoittavaa lainsäädäntöä sekä EU-tasolla että kansallisesti.

Talouspolitiikan linja: tasapainoilua nollakasvun oloissa Talouspolitiikassa SAK pyrki vuonna 2014 tasapainottamaan valtiontalouden har-kittua sopeuttamista. SAK halusi myös huolehtia kasvun ja työllisyyden edellytyk-sistä finanssipolitiikan ja julkisten investointien keinoin.

Harkittua sopeuttamista SAK edisti julkisen keskustelun ja yhteiskuntavaikuttami-sen keinoin. Valtiovarainministeri Urpilainen kutsui maan johtavat ekonomistit koolle sopeuttamista käsitelleeseen talousfoorumiin tammikuussa 2014. Tällöin syntyi näkemys myös SAK:n kannattamasta julkisen talouden vaiheittaisesta sopeu-tuksesta. Hallituksen alkuperäinen tavoite velkasuhteen kääntämisestä las-kuun vuonna 2015 olisi edellyttänyt suurta finanssipoliittista kiristystä. Kiristys olisi heikentänyt työllisyyttä tarpeettoman paljon.

Kehysriihen ja Stubbin hallituksen aloittaessa SAK keskittyi vaatimaan kasvu- ja työllisyyspakettia. Kilpailukykyä parantava työllisyys- ja kasvusopimus yksinään ei nimittäin tarjoa varsinkaan kotimarkkinoille riittävää kysyntää, vaan rinnalle tar-vittaisiin kysyntää tukevaa finanssipolitiikkaa. Kysyntää tukevaa politiikkaa voitai-siin uskaltaa harjoittaa, jos hallitus kykenisi tekemään pidemmän päälle julkista ta-loutta vahvistavia rakenneuudistuksia. Rakenneuudistuksista loppujen lopuksi näytti toteutuvan vain työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeuudistus.


Liikenne- ja asuntopolitiikka SAK kokosi yhdessä Infra ry:n kanssa rahoituksen Liikenneverkon yhteiskunnalliset vaikutukset -tutkimushankkeeseen, joka valmistui vuoden lopulla. Tutkimus jul-kaistaan helmikuussa 2015.

Stubbin hallitusohjelmassa liikenne- ja asuntopolitiikka kytkettiin yhteen SAK:n esittämällä mallilla, kun Pisararadan ja Länsimetron valtion rahoituksen vastapai-noksi edellytettiin pääkaupunkiseudun kunnilta 25 prosenttia lisää asuntotuotan-toa.

SAK:n ajama asuntopolitiikan elvytyspaketti eteni hallituksen kehys- ja budjettirii-hen päätöksin. Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättiin uusi kuntien maapolitiikan tehtävä.

Julkiset hankinnat Huhtikuussa 2014 hyväksyttiin uudet julkisia hankintoja ja erityisalojen hankintoja sekä julkisia käyttösopimuksia koskevat direktiivit. Niiden kansallinen täytäntöön-pano alkoi välittömästi työ-ja elinkeinoministeriössä, jonka tavoitteena on antaa laista mietintö maaliskuuksi 2015.

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on muun muassa yksin-kertaistaa hankintamenettelyjä sekä ottaa työllisyys, terveys ja sosiaaliset näkökoh-dat nykyistä paremmin huomioon. Hanketta valmistelevat ohjausryhmä ja valmis-teluryhmä, jossa palkansaajakeskusjärjestöjä edustavat SAK ja STTK.

Palkansaajien mielestä laissa tulisi turvata työntekijöiden asema entistä paremmin. Kilpailumenettely ei saa perustua työvoimakustannuksilla kilpailemiseen, eikä ali-hintaisia tarjouksia pidä hyväksyä. Lainsäädäntöön tulee kirjata selkeästi, että han-kinnoissa painotetaan laatua ja kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Julkis-ten toimijoiden tulee valvoa hankintoja sopimuskauden aikana nykyistä tehok-kaammin. Myös hankintayksiköiden tasapuolista neuvontaa on lisättävä.

Voimassa olevassa laissa hankintaviranomaiselle ei ole säädetty velvoitteita henki-löstön aseman turvaamiseksi. Uudessa direktiivissä on sosiaalilauseke, jonka mu-kaan jäsenmaiden tulee julkisia hankintoja tehdessään varmistua yritysten noudat-tavan työ-, sosiaali- ja ympäristöoikeuden EU-sääntelyä, kansallisia lakeja, työehto-sopimuksia sekä kansainvälisiä sopimuksia. On tärkeää, että tämä uuden direktiivin henki saadaan velvoittavana myös kansalliseen lakiin. Näin estetään tulkinta, jonka mukaan hankintalaki estäisi minimiä suotuisammat työehdot- ja olot. On myös tär-keää, että hankintalain puitteissa voidaan edistää työllisyyttä. Kansallisesti on otet-tava käyttöön direktiivin suoma mahdollisuus hyödyntää hankintoja esimerkiksi kuntalaisten työllistämisessä.

Harmaan talouden torjunta SAK osallistui harmaan talouden vastaiseen toimintaan voimassa olevan torjunta-ohjelman mukaisesti. Liittojen kanssa yhteistyötä tehtiin harmaan talouden hanke-ryhmässä, joka kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Painopiste oli tilaajan vas-tuuta koskevissa kysymyksissä ja harmaan pääomatulon saamisessa muiden tulojen kanssa samanlaisen verovalvonnan piiriin.


Hallitus antoi tilaajavastuulain uudistamisesta varsin ongelmallisen esityksen, jonka lopullisesta sisällöstä ei tätä kirjoitettaessa ole täyttä varmuutta. Esityksen mukaan maksut tilaajavastuun laiminlyönneistä nousevat, mutta muut tilaajan vas-tuuta koskevat täsmennykset eivät saaneet työnantajapuolen tukea. Kesällä hallitus esitti, että jatkossa myös suomalaiset voisivat salata arvopaperiomistuksensa rekis-teröimällä ne jonkin heitä edustavan tahon nimiin. Syksyllä hallitus uusi esityksensä hieman muutetussa muodossa. Lausuntokierroksella tämä hallintarekisteröinnin nimellä tunnettu menettely sai kuitenkin niin kovaa kritiikkiä, että lopulta hallitus veti esityksensä pois. Esityksiä koskevassa keskustelussa SAK:lla oli keskeinen rooli.

Syksyllä SAK:n harmaan talouden hankeryhmä järjesti kaksi seminaaria. Ensim-mäisessä teemana olivat niin sanotut tehokkaan katumisen mallit, jotka mahdollis-tavat veronkierron käsittelyn ilman rikosoikeudellisia seurauksia. Toinen seminaari käsitteli vuoden 2015 lopulla päättyvän harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelman tuloksia.

Toimintavuoden aikana aloitettiin myös keskustelu seuraavan harmaan talouden toimintaohjelman tavoitteista.

Pitkäaikaistyöttömien, nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Työpolitiikan kehittäminen Työ- ja elinkeinoministeriön Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus -oh-jelmassa jo edellisenä vuonna käynnistetty työpolitiikan palvelurakennearviointi valmistui vuoden lopulla. Neljässä eri työryhmässä pohdittiin työttömyysturvaan liittyvää tehtävänjakoa, työnvälitystä, hallintoalojen yhteistyötä sekä palveluraken-teiden ohjausta ja kolmikantayhteistyötä. Syksyllä perustettiin vielä uusi pikainen työryhmä työvoimapolitiikan hallintorakenteiden kehittämisen selvittämiseksi. SAK oli edustettuna kaikissa työryhmissä. Arvioinnin tuloksena esitettiin 35 suo-situsta palvelurakenteen kehittämiseksi.

Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Vaikeasti työllistyvien aseman parantamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli työvoiman palvelukeskuksia sekä palkkatukea koskevat uudistukset. Työvoiman palvelukeskukset muutettiin työllistymistä edistäväksi monialaiseksi yhteispalve-luksi, toiminta lakisääteistettiin ja ulotettiin koko maahan. Palkkatuki uudistettiin kokonaisuudessaan prosenttiperusteiseksi. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2015 puolella. SAK ei ollut mukana valmistelutöissä, mutta SAK:ta kuultiin molem-mista uudistuksista.

Osatyökykyisten osalta SAK tiivisti yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa. Keväällä järjestettiin liittojen ja vammaisjärjestöjen seminaari, jossa käsiteltiin osatyökyisten työllisyyden edistämistä ja pohdittiin yhteistyön lisäämistä muun muassa tiedotuk-sessa ja koulutuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -oh-jelma jatkoi pilottihankkeita työpaikkakohtaisten työkykykoordinaattoreiden pal-veluohjauksen tehostamiseksi. SAK on mukana ohjelman ohjausryhmässä.


Nuorisotakuu Nuorisotakuun toteuttaminen jatkui toisen vuoden ajan. Keväällä tehdyssä seuran-nassa takuun piirissä olevista nuorista yli 70 prosenttia oli työllistynyt, päässyt kou-lutukseen tai saanut työpaikan nuorisotakuun mukaisesti. Työllistymissuunnitelma oli tehty vajaalle 93 prosentille. Vaikka nuorten työttömyys on edelleen ollut kor-kealla, nuorten aktivointi oli lisääntynyt. Noin 77 prosenttia nuorista työllistyi kol-men kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestään.

Osana nuorisotakuuta toteutetun nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) koh-deryhmänä olivat 20–29-vuotiaat nuoret aikuiset, joilta puuttui toisen asteen tut-kinto. Ohjelman kautta oppilaitosmuotoisessa tai oppisopimuskoulutuksessa aloitti vuonna 2014 noin 8 000 opiskelijaa. Ohjelman on arvioitu tavoittaneen hyvin kaik-kein heikoimmassa asemassa olevia kouluttamattomia nuoria aikuisia.

SAK oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön laajassa työryhmässä arvioimassa ja jatkokehittämässä nuorisotakuuta. Takuun jatkaminen nähdään tärkeänä myös seuraavalla hallituskaudella.

SAK osallistui Puolan Solidarnos-liiton hankkeeseen, jossa edistettiin edellisenä vuonna sovitun Eurooppalaisen nuorten työllisyyden edistämisen toimintaohjel-man (Framework of action of Youth Employment) toteutumista. Suomen osalta kiinnostus kohdistui etenkin nuorisotakuuseen ja Sanssi-kortin käyttöön.

Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian toimenpideohjelmaan vaikuttaminen SAK oli mukana vaikuttamassa Maahanmuutto 2020 -strategiaan ja siihen pohjau-tuvaan toimenpideohjelmaan, joka valmistui maaliskuussa 2014. Strategia on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Toimenpideohjelmassa tärkeintä SAK:lle oli parantaa maahanmuuttajien työllisty-misen edellytyksiä ja tukea työelämään sijoittumista. Lisäksi SAK korosti työelämä-lähtöistä kotouttamista, etenkin työllistymistä edistävää kielikoulutusta. Erityisen tärkeä oli myös neuvottelutulos, jonka mukaan vaatimusta luopua ulkomaisen työ-voiman saatavuusharkinnasta ei kirjattu toimenpideohjelmaan.

Maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisen selontekoon vaikuttaminen Maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisen selonteon kuulemistilaisuus järjestettiin maahanmuuttovirastossa marraskuussa. SAK:n myötävaikutuksesta selonteossa korostettiin maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiä. Merkittävä tulos on myös, että selontekoon ei kirjattu vaatimusta luopua ulkomaisen työvoiman saata-vuusharkinnasta.

Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muutoksiin vaikuttaminen Hallitusohjelmassa todetun, epätyypillisten työsuhteisten asemaa selvittäneen tren-dityöryhmän määräaika umpeutui joulukuussa 2014. Työryhmän päättymisestä tie-dottaminen siirtyi kuitenkin tammikuun 2015 puoliväliin.


Asiallisesti työryhmän raportissa todettiin, että osa- ja määräaikaiseen työhön, vuokratyöhön sekä itsenäiseen työnsuorittamiseen sisältyy paljon selvittämistä vaa-tivia asioita. Myös mahdollisia tarpeita lainsäädännön muuttamiselle on tarkastel-tava. Työnantajapuolen vastustuksesta johtuen työryhmä ei kuitenkaan päässyt yk-simielisyyteen lainsäädännön kehittämisen keinoista. Osa-aikaisten työntekijöiden työajan vakiintumiseen liittyvää selvitystyötä jatkettiin vielä vuoden 2015 puolelle niin sanotussa sääntelytyöryhmässä.

Perinteisen kolmikantaisen valmistelutyön lisäksi joulukuussa 2014 starttasi Ope-raatio Vakiduuni, jossa on tavoitteena kerätä 50 000 nimeä kansalaisaloitteeseen pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työvoimapalveluiden kehittämistä varten neljä työryhmää. Yksi niistä arvioi työpolitiikan palvelurakennetta. Työpoliittisen oh-jausjärjestelmän valmisteluryhmä esitti strategisia suosituksia, joiden toteuttami-nen edellyttää konkreettisia toimeenpanosuunnitelmia. Työryhmässä pohdittiin muun muassa kolmikantaedustuksia, jotka ovat yhteydessä koko aluehallinnon uu-distamiseen.

Työterveyshuollon kehittäminen Vuoden 2014 alussa tuli voimaan kolmikantaisesti valmisteltu, uudistettu valtio-neuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuol-lon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Asetuk-sessa painottuu aiempaa enemmän työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toiminta-kyvyn edistäminen työuran eri vaiheissa. Keskeisenä keinona on työpaikan ja työ-terveyshuollon työterveysyhteistyö.

Työterveyslaitos uudisti myös Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan. Asetuksen ja oppaan tekstiluonnokset olivat useampaan kertaan luettavina ja kommentoita-vina SAK:n asiantuntijoilla. Opas ohjaa lähivuosina merkittävällä tavalla työter-veyshuoltopalvelujen sisältöä.

Vuoden 2014 aikana STM:n työterveyshuollon neuvottelukunta valmisteli myös valtioneuvoston periaatepäätöstä Työterveys 2025, jolla on tarkoitus linjata työter-veyshuollon kehittämistarpeita seuraavalle kymmenelle vuodelle. Tältä osin valmis-telu jatkuu edelleen vuonna 2015.

Kuluneen vuoden aikana jatkui sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain val-mistelu, ja hallitus antoi loppuvuodesta asiaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle. SAK, kuten myös työterveyshuollon neuvottelukunta, kommentoi valmistelun eri vaiheissa työterveyshuollon roolia osana järjestämislakia. Lakiehdotuksen mukaan tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille tulee velvollisuus tuottaa muiden palve-lujen ohella myös työterveyshuoltopalveluja. Velvollisuus turvaisi jatkossakin kun-nallisten työterveyspalvelujen saatavuuden alueilla, joilla niitä ei muuten ole tar-jolla.

Työterveyshuollon kannalta sote-järjestämislakia tärkeämmäksi voi muodostua so-siaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehtoja kos-keva selvitys. Sillä voi olla vaikutusta myös työterveyshuollon rahoitukseen osana


terveydenhuollon rahoitusta. Eläkeratkaisun yhteydessä työmarkkinajärjestöt kui-tenkin tekivät merkittävän linjauksen todetessaan, että työterveyshuollon rahoitus tulee säilyttää ennallaan.

SAK julkaisi jäsenliittojen ja työpaikkojen käyttöön Työterveyshuolto-esitteen. Esite löytyy myös SAK:n nettisivuilta tulostettavana versiona.

Työsuojelu, tapaturmien torjunta ja valvonnan kehittäminen STM:n työsuojeluneuvottelukunnassa, työturvallisuusmääräyksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa ja sen eri jaostoissa oli kolmikantaisesti valmisteltavina useita työsuojeluun liittyviä säädöksiä. Suomalaiseen työsuojelulainsäädäntöön vaikutta-vat merkittävästi EU-tasolta tulevat direktiivit ja asetukset, jotka on saatettava voi-maan myös kansallisessa lainsäädännössä. Tässä on toimittu läheisessä yhteistyössä SAK:n jäsenliittojen ja niiden työsuojeluvastaavien kanssa.

Vuoden 2014 aikana johtavien työsuojelutarkastajien komitea SLIC arvioi Suomen työsuojeluvalvontaa EU-tasolta. Arvioinnin yhteydessä kuultiin palkansaajajärjes-töjen näkemyksiä valvonnan tasosta. Viime vuosina tarkastusten määrä on kasva-nut, mutta edelleenkin työsuojelutarkastajat käyttävät valvottavilla työpaikoilla vain vähän aikaa.

STM:n työsuojeluosaston laatimat valvontaohjeet ovat yhdenmukaistaneet työsuo-jelun valvontaa eri alueilla. Ohjeet on käsitelty työsuojeluneuvottelukunnassa kol-mikantaisesti ennen niiden voimaantuloa.

Osana työsuojelun kehittämistä SAK päivitti omat työsuojelulinjauksensa. SAK:n työsuojelutavoitteet. Parempaan työympäristöön – terveelliset ja turvalliset työolot ovat jokaisen työntekijän perusoikeus on luettavissa ja tulostettavissa SAK:n nettisi-vuilta. Sen mukaan työsuojelun perusasiat on saatava kuntoon. Lisäksi SAK ehdot-taa, että työnantajalla olisi lakisääteinen velvollisuus työsuojelukoulutukseen.

Tuottavuusyhteistyön ja työelämän laadun kehittäminen Työelämän laadun kehittämiseksi työskenneltiin aktiivisesti kaksi- ja kolmikantai-sissa työryhmissä. Pysyvät neuvottelukunnat ja muut institutionaaliset työelämän kehittämisen edustukset säilyivät ja toimivat kuten ennenkin. Jyrki Kataisen halli-tusohjelmassa nimetyt tai sen aikana käynnistyneet kolmikantaiset hankkeet jatkoi-vat toimintaansa aiempaan tapaan. Hankkeita olivat Työelämä 2020, Johtamisen kehittämisverkosto, Työhyvinvointifoorumi ja Tekesin Liideri-ohjelma. SAK pyrki vaikuttamaan niiden toimintaan ja painopisteisiin siten, että toiminta vaikuttaisi konkreettisesti työelämään.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyö jatkui tuottavuuden pyöreän pöydän sih-teeristössä, jossa käsiteltiin edellä mainittujen ohjelmien sisältöjä ja etsittiin yhteisiä tapoja vaikuttaa. Vuoden aikana alettiin palauttaa aiempia toimivia työskentelyta-poja.


Koulutusmahdollisuuksien parantaminen ja koulutuksen laadun kehittäminen Vuoden 2014 suurin koulutuspoliittinen kokonaisuus oli toisen asteen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Tarkoituksena oli uudistaa järjestäjäverkon ja rahoi-tuksen rakenteet. Erityisesti SAK:lle tärkeää oli ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rahoitusmallien uudistaminen. SAK osallistui uudistukseen aktiivisesti. Työryhmän työ valmistui vuoden lopussa, ja hallituksen esitykset uusista laeista an-nettiin eduskunnalle joulukuussa. Esitysten sisällöt vastasivat pääpiirteittäin SAK:n tavoitteita.

SAK ja TSL tekivät uuden Osaamisen kehittäminen työpaikalla -oppaan. Käsikirja kokoaa tiiviiseen pakettiin keskeiset tiedot aikuisten koulutusmahdollisuuksista ja osaamisen kehittämisestä työpaikoilla. Se pyrkii myös murtamaan koulutukseen lii-tettyjä myyttejä. Oppaan painettua versiota on toimitettu jäsenliittoihin. Se löytyy myös Työelämän verkko-opiston internet-sivuilta.

SAK:lla oli edustus ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen työryhmässä (TUTKE2), joka sai työnsä valmiiksi vuonna 2014. Laki hyväksyttiin eduskunnassa syksyllä. Lähtökohtana oli selkeyttää ammatillisen koulutuksen tut-kintojen rakennetta ja päivittää se vastaamaan työelämää entistä paremmin. Tässä onnistuttiin monelta osin.

SAK oli mukana TSL:n hallinnoimassa Nordplus Aikuiskoulutus -hankkeessa, jossa kartoituskyselyllä selvitettiin oppimisvaikeuksien ilmenemistä ja tunnistamista työ-paikoilla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Kyselyssä selvitettiin myös, miten oppimisvaikeuksista kärsivien työtä ja uuden oppimista voi tukea. Selvitys osoittaa, että oppimisvaikeudet ovat vielä suhteellisen vieras ilmiö työpaikoilla. Vai-keuksia ei välttämättä tunnisteta eikä niistä kärsiviä työntekijöitä osata tukea.

Oppilaitosyhteistyö

SAK järjesti keväällä kaksipäiväiset seminaarit sekä ammattiopettajille että opinto-ohjaajille ja historian opettajille. Seminaareissa käsiteltiin muun muassa työelämän muutoksia ja kehittämistä, tulopolitiikkaa ja työriitojen sovittelua sekä koulutuksen ja edunvalvonnan ajankohtaisia asioita.

SAK:n oppilaitosyhteistyö esittäytyi helmikuussa valtakunnallisilla opo-päivillä Sei-näjoella, joissa SAK palkitsi yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston ja Suomen opojen kanssa vuoden opon Kari Määtän Kainuun ammattiopistosta.

Tutkimustoiminta SAK:n työolobarometri 2014 SAK:n työolobarometrilla kartoitetaan työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä työstä ja sen järjestelyihin liittyvistä asioista. Työolobarometri toteutettiin vuonna 2014 neljännen kerran.

Barometrin osaksi rakennettiin uusi Hyvän työn mittari, jolla voidaan seurata työ-olojen kehittymistä SAK:laisilla työpaikoilla. Mittarin avulla saadaan tietoa, mihin


kaikkeen työelämän laatu vaikuttaa ja miten hyvillä tai huonoilla työpaikoilla työn-tekijät työtänsä tekevät.

Pohjaksi Hyvän työn mittarille julkaistiin SAK:n Hyvä työ -asiakirja, jossa kuvataan hyvän työn ominaisuuksia SAK:laisissa ammateissa.

Työolobarometrista julkaistiin erillinen Hyvän työn mittaria käsittelevä osaraportti Hyvät työt harvassa sekä sukupuolten tasa-arvoon liittyvä osaraportti Tasa-arvoi-sen työelämän sudenkuopat.

SAK:n luottamushenkilöpaneeli SAK:n luottamushenkilöpaneeli kartoittaa luottamushenkilöiden näkemyksiä ja odotuksia edunvalvonnan ja työelämän kehittämiselle. Lisäksi paneelin kautta ke-rätään mahdollisimman ajankohtaista tietoa SAK:laisten työpaikkojen todellisuu-desta.

Paneelin kokoonpano päivitettiin alkuvuodesta, minkä jälkeen siinä oli mukana noin 1 250 luottamushenkilöä. Jäsenistä luottamusmiehiä oli noin 700, työsuojelu-valtuutettuja noin 400 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 150. Paneelin jäsen-ten jakauma vastaa hyvin SAK:n jäsenjakaumaa.

Vuoden aikana tehtiin seitsemän kyselyä. Kyselyiden teemoina olivat muun mu-assa eläkeuudistus, neuvottelutoiminnan sujuvuus, vuosilomalain muutok-set ja osaamisen kehittäminen työpaikoilla.

SAK:n historiahanke SAK:n historiantutkimus jatkui. Historiatoimikunnan puheenjohtajana toimi Matti Tukiainen, ja toimikunta kommentoi käsikirjoituksia kokouksissaan.


5 SAAVUTUSTEN JUURRUTTAMINEN

Työttömyysturvan uudistukset Työttömyysturvaan on tehty kolmikantaisten sopimusten perusteella runsaasti muutoksia viime vuosina.

Vuoden 2011 raamisopimuksessa sovittiin parannuksista soviteltuun päivärahaan ja lomautusajan päivärahaan sekä lomakorvauksen jaksotuksen poistosta. Ne tuli-vat voimaan 2012–2013. Lisäksi sopimuksessa sovittiin laajemmasta uudistuksesta, joka tulisi voimaan 2014. Tämän laajemman uudistuksen peruslinjauksia täsmen-nettiin vielä vuoden 2012 työurasopimuksessa. Myös vuoden 2013 työllisyys- ja kas-vusopimuksessa sovittiin uusista parannuksista työttömyysturvaan.

Vuonna 2014 tuli voimaan työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu omavastuuajan lyhentäminen viiteen päivään sekä sovitellun päivärahan 300 euron suojaosa. Myös lukuisilla muilla muutoksilla pyrittiin aiempaa yksinkertaisempaan, selkeämpään ja kannustavampaan työttömyysturvaan.

Tämän uudistuksen jälkeen työttömyysturvaan tehtiin maan hallituksen rakenne-paketin ja kehysriihen myötä leikkauksia ja tiukennuksia. Rakennepaketin ratkai-sun mukaisesti velvoitetta työn vastaanottamiseen laajennettiin koskemaan myös työssäkäyntialueen ulkopuolisia työpaikkoja, joihin matka-aika on alle puolitoista tuntia joukkoliikenteellä. Samassa yhteydessä tosin eduskunta poisti vastaanotto-velvoitteen tilanteista, joissa kokoaikatyön palkka työmatkakulujen jälkeen jää päi-värahaa pienemmäksi.

Kehysriihessä hallitus päätti leikata indeksikorotuksia 0,4 prosentin suuruisiksi sekä leikata ansiopäivärahasta 50 miljoonaa euroa. SAK vastusti molempia leik-kauksia, mutta osallistui kuitenkin niiden valmisteluun vaikuttaakseen säästöjen to-teutustapaan. Leikkaus päädyttiin kohdentamaan korkeimpiin ansiopäivärahoihin sekä korotettuun ansio-osaan. Pieni- ja keskituloisten ansiopäiväraha siis säästyi leikkauksilta. SAK vastusti työttömyysturvan leikkauksia myös eduskunnan valio-kuntakuulemisissa.

Osaamisen kehittämisen toimintamalli Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä eli niin sanottua kolmen päi-vän koulutusoikeutta koskeva toimintamalli tuli lakina voimaan vuoden 2014 alussa. SAK seurasi ja keräsi tietoa mallin käyttöönotosta. Lokakuussa SAK:n luot-tamushenkilöpaneelissa toteutettiin kysely, jonka tulosten mukaan esimerkiksi koulutussuunnitelmia ei ole tehty läheskään kaikilla työpaikoilla.

SAK osallistui työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen henkilöstö- ja koulutussuun-nitelmaa koskevan mallin valmisteluun. Sen on tarkoitus edistää henkilöstö- ja kou-lutussuunnitelmien käyttöönottoa ja asianmukaista käsittelyä työpaikoilla. Malli julkistettiin maaliskuussa 2014.


Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien uudistusta valmisteltiin kolmikantaisesti vuonna 2014. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen yhdenvertaisuuslaiksi, tasa-ar-volain muuttamiseksi ja niihin liittyviksi laeiksi. Eduskunta käsitteli asiaa eri valio-kunnissa. Käsittelyn myötä yhdenvertaisuuslaki täsmentyi ja parani perustuslakiva-liokunnan käsittelyn jälkeen. Uudet lait ja lakimuutokset tulevat voimaan vuoden 2015 alussa.

SAK:n tasa-arvoviikonloppuna toukokuussa 2014 ja palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisessä, Pride-tapahtuman yhteydessä kesäkuussa järjestetyssä seminaarissa kä-siteltiin lakimuutoksiin liittyviä oikeudellisia ja käytännöllisiä kysymyksiä työelä-män tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Palkansaajakeskusjärjestöt järjestävät koulutusta yhdenvertaisuuslain muutoksista keväällä 2015.

Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntö Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistus saatiin valmiiksi STM:n vetämässä kolmikantaisessa työryhmässä. Lakiesitys meni loppuvuodesta eduskuntakäsittelyyn ja tulee voimaan vuonna 2016. Uudistuksessa tulee useita pa-rannuksia ja täsmennyksiä muun muassa pätkätyöntekijöiden vuosityöansiotason laskemiseen, työpaikkojen tapaturmien korvausedellytyksiin sekä valvonnan kehit-tämiseen.

Työryhmä oli muuten yksimielinen, mutta ei saavuttanut yhteisymmärrystä, saate-taanko eduskunnan käsiteltäväksi lain rinnalla niin sanottu homelaki työpaikkojen sisäilmaongelmien helpottamiseksi. Työntekijäpuoli esitti, että homelaki tulisi myös viedä eduskuntaan ja saattaa voimaan yhtä aikaa työtapaturma- ja ammatti-tautilain kanssa.

Koulutusneuvojahanke SAK ja sen koolle kutsuma ohjausryhmä kehittivät työelämän koulutusneuvojatoi-mintaa sekä pitivät yllä neuvojista koottua rekisteriä ja verkostoa. Täydennyskou-lutuksena työelämän koulutusneuvojille järjestettiin Tampereella, Kuopiossa ja Ou-lussa syksyllä 2014 Osaamisen kehittämisen ajankohtaispäivät, joiden järjestelyistä vastasi TSL. Syksyyn 2014 suunnitellut työelämän koulutusneuvoja -koulutukset jouduttiin perumaan vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi.

Ikäohjelmamalli Työmarkkinajärjestöjen yhteisesti laatima Työkaarimallilla kohti pitempiä työuria – opas ikäohjelmien laatimiseen valmistui keväällä 2013. Sen jälkeen työkaarimallia on esitelty useissa eri ammattiliittojen tilaisuuksissa. Mallin opas löytyy SAK:n net-tisivuilta ja ruotsiksi myös Työturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Työturvallisuuskeskus on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kehittänyt säh-köisen ”työkaarityökalun” työpaikkojen käyttöön. Työkalu on maksutta kaikkien työpaikkojen käytettävissä. Sen käyttöönottoon liittyen Työturvallisuuskeskus jär-jesti seminaarit Tampereella, Helsingissä ja Oulussa.


6 YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN

EU-vaalit Toukokuussa järjestetyissä Europan parlamentin vaaleissa suomalaisen ammatti-yhdistysliikkeen päätavoite oli oman jäsenistön äänestysinnon nostaminen ja eu-rooppalaiseen työelämän lainsäädäntöön liittyvien teemojen esille tuominen. Kes-kusjärjestörajat ylittäneessä, ay-liikkeen yhteisessä liittovetoisessa kampanjoinnissa oli edustettuna koko palkansaajakenttä.

Äänestysaktiivisuuskampanjan ensisijainen kohderyhmä oli kymmenien eri liitto-jen luottamushenkilöverkosto. Valtakunnallisella markkinointiviestinnällä pyrit-tiin tavoittamaan työpaikkojen avainihmiset ja luomaan vaikuttava verkostokam-panja. Kampanja tukeutui vahvasti keskusjärjestöjen, liittojen ja sidosryhmäkump-paneiden olemassa olevaan verkko- ja printtiviestintään.

Hanketta ohjasi ohjausryhmä, jonka tukena oli asiantuntijaryhmä. Käytännön työstä vastasi kampanjatoimisto, jossa työskenteli neljän viiden kuukauden ajan kuusi työntekijää.

Eduskuntavaalit 2015 ja seuraava hallitusohjelma SAK käynnisti syksyllä 2014 eduskuntavaalikampanjan, jonka tavoitteena oli nostaa keskusteluun palkansaajille tärkeitä teemoja, vaikuttaa puolueiden vaaliohjelmiin ja tulevaan hallitusohjelmaan sekä nostaa palkansaajaväestön äänestysaktiivisuutta. SAK:n vaalitavoitteet hyväksyttiin hallituksessa syksyllä 2014. Tavoiteohjelma toi-mitettiin puolueille, ja eduskuntapuolueiden johdon tapaamiset käynnistyivät lop-puvuodesta. Hyvää (t)yötä Suomi -kampanjan mainonnan, materiaalin, visuaalisen ilmeen ja käytännön kampanjatoimien suunnittelu käynnistettiin loppusyksyllä.


7 VAHVA JÄRJESTÖLLINEN TOIMINTAKYKY

Järjestäytymisen edistäminen Palkansaajakeskusjärjestöt käynnistivät kesäkuussa yhteisen, kolme vuotta kestä-vän järjestäytymisen edistämiseen tähtäävän kampanjan. Tavoitteena on pitkäjän-teisellä työllä pysäyttää järjestäytymisasteen lasku ja kääntää se uudelleen nousuun. Jäsenhankinta on liittojen perustehtävä, jota keskusjärjestöjen yhteinen kattokam-panja tukee. Mikä fiilis?! -kampanja muokkaa mielipideilmastoa sekä avaa latuja liittojen jäsenhankintatyölle ja työpaikkatason toiminnalle.

Kampanjan ensimmäinen ulostulo ajoittui vuoden 2014–2015 taitteeseen. Kam-panja näkyi sosiaalisessa mediassa, televisiossa, katukuvassa ja radiossa.

Luottamusmiesten toimintaedellytysten vahvistaminen SAK järjesti Kiljavan opistolla lokakuussa luottamusmieskonferenssin teemalla Me teemme tulevaisuuden. Eri liittojen luottamusmiehet käsittelivät yhdessä osaami-seen, vuorovaikutustaitoihin sekä työelämän kysymyksiin liittyviä aiheita 13 eri työ-pajassa. Konferenssiin osallistui 135 henkilöä.

Vuoden luottamusmieheksi valittiin Veolia Transport Vantaan pääluottamusmies Jani Hartikka.

Paikallis- ja aluetoiminnan vahvistaminen Edellisen edustajakokouksen päätösten mukaisesti vuonna 2014 käynnistettiin aluetoiminnan kehittämishanke Aluetoiminnan uudet tuulet. Hanke järjestettiin kolmiosaisena pilottina Etelä- ja Länsi-Suomen toiminta-alueilla. Osallistujia oli yhteensä noin 70 eri kokoonpanoilla.

Syksyllä alueelliset SAK-päivät liikuttivat sadoittain väkeä Naantalista Leville. Tee-moja olivat muun muassa eduskuntavaalit 2015 ja eläkeratkaisu. Eläkeasioita esit-telivät paitsi SAK:n asiantuntijat myös TELA:n edustajat.

Alueilla järjestettiin paikallisjärjestöjen yhteisiä yksi- tai kaksipäiväisiä sparrauksia, joissa käsiteltiin toiminnan johtamista, uudistamista ja vahvistamista. Lisäksi tuet-tiin paikallisjärjestöjä koulutuksen suunnittelussa ja kouluttajien hankkimisessa.

SAK:n hallitus päätti aloittaa vuoden 2015 alusta aluetoimistopilotin Porissa, Rova-niemellä, Joensuussa ja Lahdessa. Alueilla vähennetään yksintyöskentelyä ja siirry-tään vähintään kahden työntekijän toimistokokonaisuuksiin. Pilotti kestää vuoden 2016 edustajakokoukseen saakka.

Kulttuuritoiminta SAK:n kulttuuriasioiden neuvottelukunta käsitteli kokouksissaan muun muassa te-kijänoikeuksia, trendityöryhmän asioita ja luovan työn tekijöiden sosiaaliturvaa. Vuosikokouksen aiheena oli Kestävyysvaje kulttuurin ja viestinnän uhkana – onko meillä argumentteja julkisen tuen leikkauksia vastaan.


SAK:n kulttuurirahasto sai 162 hakemusta ja jakoi 27 apurahaa eri liittojen jäsenten taidepainotteisiin kulttuuriharrastuksiin. Apurahoja myönnettiin muun muassa valokuvaukseen, kuvataiteisiin, musiikkiin, kirjallisuuteen ja näyttämötaiteeseen.


Järjestö- ja sopimusrajariitojen ennaltaehkäisy Vuonna 2014 SAK:n sisäisessä neuvotteluryhmässä ratkottiin kolmea järjestörajoi-hin liittyvää kiistaa. Ilmailualan Unioni ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto sopi-vat kirjallisesti, milloin noudatetaan IAU:n ja milloin JHL:n sopimusta ja miten jä-senet ohjataan oikeaan liittoon. SAK:lle saatettiin tiedoksi kolme kiistaa, joita ei si-säisessä neuvotteluryhmässä soviteltu. Liitot myös keskenään sopivat kiistoja ja te-kivät sopimuksia järjestörajojen tulkinnoista.

Pääsääntöisesti SAK:n sisäiset järjestörajoihin liittyvät erimielisyydet ovat johtuneet työnantajien yksipuolisesta päätöksestä vaihtaa sopimusalaa ja sovellettavaa sopi-musta. Työnantajien niin sanotun työehtosopimusshoppailun pääasiallisena syynä on pyrkimys siirtyä noudattamaan työvoimakustannuksiltaan edullisinta vaihtoeh-toa. Työehtosopimusten sovellusta koskeva työehtosopimuksen 1 §:n tulkinta on aiheuttanut sisäisiä erimielisyyksiä sovellettavasta sopimuksesta.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen osana vuonna 2014 neuvoteltiin sopimus- ja neu-vottelujärjestelmien kehittämisestä. Sen yhtenä osana olivat työnantajien työehto-sopimusten vaihdostilanteisiin liittyvät asiat. Neuvottelutulosta ei saatu aikaan. SAK:ssa valmisteltiin kuitenkin samanaikaisesti liittojen keskinäisen sopimuksen uudistamista, jonka hyväksyminen odotti neuvottelutuloksen syntymistä. SAK:n uudella sisäisellä sopimuksella pyritään entistä ennakoivampaan toimintamuotoon, jossa tietoon saatetaan uhkaavatkin kiistat hyvissä ajoin. Työehtojen taso, työnteki-jöiden järjestäytyminen ja edustettavuus sekä arvio yritys- ja elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksista ovat painopisteinä kiistan selvittelyssä ja sopimuksen ai-kaansaamisessa.

Nuorisotoiminta SAK:n nuorisotoimintaa koordinoi nuorisosihteeri, jonka tukena toimii nuoriso-vastaavien asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden aikana kah-deksan kertaa. Lisäksi liittojen nuorisovaliokunnat kokoontuivat nuorisovastaavien yhteisseminaariin syventäen näin liittojen nuorisotoimintaa.

SAK Nuorten koulu- ja työmarkkinatiedotustoiminta painottui keväälle. Vuosi käynnistyi perinteisesti Next Step -messuilta, jotka pidettiin Helsingissä tammi-kuussa. Alueellinen kesäduunarikiertue käynnistyi helmikuussa ja jatkui touko-kuun puoliväliin saakka. Kesäduunarikiertueella tavoitettiin yli 15 000 ammattiin opiskelevaa nuorta.

Pohjantähti-perheleiri järjestettiin kesällä yhteistyössä Suomen Työväen Urheilu-liiton, Kisakeskuksen ja Nuorten Kotkien kanssa järjestyksessään 27. kerran.

SAK Nuorten alueellisten toimintaryhmien tukemista jatkettiin. Niiden yhteissemi-naari pidettiin maaliskuussa.

SAK Nuoret osallistui yhdessä muiden keskusjärjestöjen kanssa ITUCin kansain-väliseen Kunnon työn päivä -tempaukseen lokakuussa.

Nuorisovaliokuntien yhteisseminaarissa jaettiin vuoden duunaristipendi, jonka tällä kertaa sai sähköasentajana työskentelevä Niko Pitkänen Sähköalojen ammat-tiliitto ry:stä.


Ruotsinkielinen toiminta SAK:n ruotsinkielinen sihteeristö kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Sih-teeristö kävi myös Miapetra Kumpula-Natrin vieraana eduskunnassa.

SAK:n ruotsinkielistä järjestötoimintaa on liittojen kautta lähetettävien sähköpos-tien lisäksi mainostettu Löntagaren-lehden ruotsinkielisen toiminnan omalla si-vulla sekä yhteisen sähköisen uutiskirjeen välityksellä.

Ruotsinkielinen kalenteri julkaistiin ensimmäisen kerran seinäkalenterina. Kalen-terissa esiteltiin SAK:laisia liittoja ja niiden ruotsinkielistä toimintaa. Siihen merkit-tiin myös kaikki SAK:n, Kiljava-opiston ja TSL:n ruotsinkieliset kurssit. Kalenteri sai hyvän vastaanoton niin liitoilta kuin aktiiveilta.

Syksyn aikana aloitettiin koulutiedotus ruotsinkielisissä oppilaitoksissa, joissa käy-tiin kertomassa työelämän pelisäännöistä ja ammattiliitoista.

Vuodelle 2014 suunnitellut ruotsinkieliset kurssit toteutuivat pääosin hyvin. Vuo-den aikana järjestettiin kaksi tvärfacklig-kurssia, toinen Pohjanmaalla ja toinen Etelä-Suomessa, sekä yksi ruotsinkielinen seminaari. Näille kolmelle kurssille osal-listui yhteensä 117 henkilöä. Lisäksi järjestettiin ruotsin kielikurssi liittojen henki-lökunnalle, yhteistyössä KIO:n kanssa ruotsinkielinen toimitsijakurssi Tukholmaan sekä ruotsinkieliset perus- ja jatkokurssit luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuute-tuille.

Pohjoismaisia tapaamisia oli kaksi. Kesällä tapaaminen järjestettiin Kiljavalla, jossa aiheena oli muun muassa jäsendemokratia ja EU-vaalien tuloksen merkitys Poh-joismaiselle ay-liikkeelle. Syksyn tapaamisessa Tukholmassa keskusteltiin muun muassa Ruotsin eduskuntavaaleista ja Tanskan keskusjärjestöuudistuksesta.

SAK:sta osallistui myös delegaatio SAMAK:n työläiskongressiin, joka järjestettiin Norjan Sørmarkassa.

Svenskspråkiga verksamheten Under året har FFC:s svenska sekretariat sammanträtt sju gånger. Sekretariatet träf-fade också Miapetra Kumpula-Natri i riksdagen.

FFC:s svenska verksamhet har marknadsförts med e-post som skickats till medlem-marna via förbunden samt i Löntagaren där sekretariatet informerar om aktuella ärenden samt kommande evenemang och kurser. Medlemmarna har informerats även genom FFC:s nyhetsbrev.

FFC:s svenska kalender publicerades för första gången i form av väggkalender. I kalender presenterades FFC:s fackförbund och deras svenskspråkiga verksamhet. I kalender fanns även alla FFC:s, Kiljavainstitutets och ABF:s svenskspråkiga kurser. Kalender var mycket omtyckt både bland förbunden och aktiva.

Årets svenskspråkiga kurser lyckades bra. Under verksamhetsåret genomfördes två tvärfackliga kurser, en i Österbotten och en i Södra Finland, samt ett svenskt semi-narium. Sammanlagt 117 personer deltog dessa tre kurser. Även den traditionella


svenska språkkursen ordnades för förbundens personal. I samarbete med KIO ord-nades ombudsmannakursen till Stockholm samt grund- och fortsättningskurser för förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige.

De nordiska LO-organisationerna träffades två gånger under året. I början av som-maren i Kiljava diskuterades bl.a. om medlemsdemokratin och hur EU-valets resul-tat påverkar nordiska fackföreningsrörelsen. På höstträffen i Stockholm behandla-des Sveriges riksdagsval och den eventuella sammanslagningen av centralorganisat-ionerna i Danmark. FFC:s delegation deltog även SAMAK:s arbetarkongress som ordnades i Sørmarka i Norge.

Viestintä Eläkeviestintää kaikelle kansalle SAK:n viestintälinjan tärkein hanke vuonna 2014 oli eläkeneuvottelujen viestintä. Keskeisimmille uutistoimituksille pidettiin kullekin eläkeneuvottelujen taustainfo. Taustoittamista järjestettiin myös liittoviestijöille. Heti eläkeneuvottelujen päätyt-tyä viestintä ja edunvalvonta taustoittivat neuvottelujärjestelmän uudistamisen SAK:laiset kärjet Ylelle, MTV:lle, HS:lle ja STT:lle.

Lisäksi pidettiin seminaari kesätoimittajille ja työmarkkinatoimittajille. Yhteensä viestintä järjesti viime vuonna 20 mediatilaisuutta. Palkansaajajärjestöt pitivät myös joulukuussa työmarkkinatoimittajien pikkujoulun.

Mediatiedotteita viestintä julkaisi 69. Lisäksi julkaistiin 21 palkansaajakeskusjär-jestöjen tai muiden toimijoiden kanssa yhdessä tehtyä tiedotetta. Tiedotteiden mää-rää pyrittiin harkitusti vähentämään, kun vuonna 2013 niitä julkaistiin 108.

SAK.fi-verkkopalvelussa vieraili 374 799 henkilöä, mikä yli 20 prosenttia enem-män kuin vuonna 2013. Sivuja mobiililaitteella selailevien osuus kasvoi vuoden ai-kana 15:stä 29 prosenttiin.

Liitot.fi-verkkopalvelu uudistettiin kokonaan syksyllä. Palvelun kävijämäärä nousi edellisvuodesta 19 prosenttia ja oli yhteensä 47 665.

SAK:n Facebook-sivu sai vuoden aikana reilut 300 uutta tykkääjää. Vuoden lo-pussa määrä oli 2 668. SAK:n Facebook-sivujen yksittäiset julkaisut näkyivät keski-määrin 742 henkilölle, mikä on lähes 60 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Twitter-tilin @duunarit SAK:n viestintä avasi tammikuussa 2014. Vuoden lop-puun mennessä tilillä oli lähes 700 seuraajaa.

Palkkatyöläinen-lehti ilmestyi 60-sivuisena viisi kertaa vuodessa. Lehden aineistoa hyödynnettiin Palkkatyöläisen nettisivuilla. Lisäksi nettisivuilla julkaistiin juttuja lehden ilmestymiskertojen välissä esimerkiksi liittojen ja SAK:n kokouksista ja se-minaareista. Viisi luottamusmiestä kirjoitti Palkkatyöläiset-blogiin 25 kirjoitusta. Palkkatyöläisen Facebook-sivuilla oli vuoden lopussa 650 tykkääjää. Sosiaalisessa mediassa jaetuin palkkatyöläisen juttu oli YTK ei ole halvin (PT5/2014). Jutulla on yli 6 000 jakoa.


Löntagaren-lehti ilmestyi noin 60-sivuisena kuusi kertaa. Lisäksi helmikuussa jul-kaistiin ruotsinkielisille kouluille suunnattu 16-sivuinen JobDax-liite. Ruotsinkieli-siä nettiuutisia julkaistiin 142. Donarbloggen-blogiin ay-aktiivit ja toimitsijat kir-joittivat 72 kirjoitusta. Löntagarenin Facebook-sivuilla oli vuoden lopussa 153 tyk-kääjää. Sosiaalisessa mediassa jaetuin Löntagarenin juttu oli Kaj Korkea-ahon ko-lumni Dagens viktiga läsning (LT5/2014), jota on jaettu yli tuhat kertaa.

Lehtien osalta viestintä aloitti vuonna 2014 ”Taskupalkkiksen” eli painetun Palkka-työläisen mahdollisesti korvaavan mobiiliversion suunnittelun.


8 KANSAINVÄLINEN VAIKUTTAMINEN

EU-edunvalvonnan tehostaminen ja koordinointi Vaikea työllisyystilanne jatkui EU:ssa vuonna 2014, mikä näkyi myös Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestö EAY:n kannanotoissa ja politiikassa. Monet EAY:n jä-senjärjestöt kertoivat EAY:n hallituksessa työttömyydestä ja sosiaalista ongelmista.

EAY toi esille investointien, kasvun ja laadukkaiden työpaikkojen tärkeyden. Se jär-jesti 4. huhtikuuta Brysselissä mielenosoituksen, johon osallistui 50 000 mielen-osoittajaa. Myös FinUnionsin johtaja oli mukana.

Euroopan parlamentin vaalit käytiin toukokuussa 2014. SAK nosti liittovetoisella ja keskusjärjestöjen rajat ylittävällä yhteisellä kampanjalla tärkeitä EU-teemoja esille. Vaalien jälkeen koottua Euroopan komissiota ja sen politiikkaa seurattiin tiiviisti EAY:ssä ja Suomessa. SAK:ssa alettiin valmistautua komission tulevaan työohjel-maan ja siihen vaikuttamiseen.

SAK osallistui aktiivisesti EAY:n työhön: hallituksen kokouksiin, EAY:n naiskomi-teaan sekä eri komiteoihin ja työryhmiin. Hallituksen kokouksen yhteydessä oli myös mahdollisuus järjestää keskustelutapaamisia, kuten komission varapuheen-johtaja Jyrki Kataisen kanssa komission esitettyä oman investointisuunnitelmansa.

SAK piti yllä hyviä kahdenvälisiä suhteita osallistumalla ulkomaalaisten sisarjärjes-töjen edustajakokouksiin ja muihin tapaamisiin. Vuoden 2014 aikana toteutui muun muassa Itävallan keskusjärjestö ÖGB:n puheenjohtajan ja SAK:n puheenjoh-tajan tapaaminen. SAK:sta osallistuttiin myös Belgian FGTB:n edustajakokoukseen ja FGTB:tä lähellä olevan koulutuskeskuksen toimintaan luennoijana.

SAK osallistui Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen välillä käytyihin neuvotte-luihin työmarkkinoita koskevasta analyysista. Samaan aikaan järjestöt alkoivat val-mistella uutta Euroopan tason sosiaalidialogin työohjelmaa tuleville vuosille.

Kansainvälisten asiantuntijoiden työryhmässä käsiteltiin vuoden aikana EAY:ssä esillä olevia asioita sekä käynnissä olevia vapaakauppaneuvotteluja, Ukrainan tilan-netta, ILOn lakko-oikeuskiistaa sekä EMUn kehittämistä.

EAY:ssä aloitettiin syksyllä 2014 valmistautuminen seuraavaan edustajakokouk-seen, joka pidetään syksyllä 2015. SAK osallistuu kokouksen asiakirjojen valmiste-luun. SAK osallistui pohjoismaiseen yhteistyöhön, joka käynnistyi niin ikään EAY:n edustajakokousvalmistelun osalta.

SAK isännöi Euroopan rakennerahastoja koskevan alueellisen seminaarin Helsin-gissä yhdessä EAY:n kanssa.

SAK toimi myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenenä sekä osallistui pal-kansaajakeskusjärjestöjen MEP-tapaamisiin ja muihin yhteisiin keskusjärjestöjen kansainvälisiin ja EU-tapaamisiin.


Työelämän perusoikeuksien vahvistaminen Kansainvälisen työjärjestö ILOn pääjohtaja Guy Ryder vieraili Suomessa ensim-mäistä kertaa ILOn pääjohtajana. Hän kävi työmarkkinajärjestöjen kanssa keskus-teluja, joihin SAK osallistui. Ryderin vierailun yhteydessä järjestetyssä seminaarissa keskusteltiin kunnon työstä. Samassa yhteydessä nousi keskusteluun myös työelä-män perusoikeuksiin kuuluva lakko-oikeus. ILO:n työnantajapuoli on jatkanut va-kiintuneen tulkintakäytännön kiistämistä, eikä Suomen EK ole irtisanoutunut täl-laisista kannoista.

Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC julkaisi vuosittaisen ay-oikeuksien loukkaus-ten raportin kesällä 2014.

SAK osallistui aktiivisesti ILO-neuvottelukunnan ja sen jaostojen työhön. SAK:ssa myös valmisteltiin kotitaloustyöntekijöitä koskevan ILOn yleissopimuksen voi-maan saattamista Suomessa.

SAK johti kansainvälisen työkonferenssin delegaatiota. Työkonferenssin aiheina olivat yleissopimusten ja suositusten soveltaminen, suosituksen valmistelu epävi-ralliselta taloudelta siirtymiseksi viralliseen talouteen, toistuva keskustelu työllisyy-destä liittyen vuoden 2008 julistukseen globalisaation oikeudenmukaisuudesta sekä uuden pöytäkirjan ja sitä täydentävän suosituksen valmistelu liittyen pakkotyöso-pimukseen nro 29.

ILOn yleissopimusten ja suositusten soveltamista käsitellyt työkonferenssin komi-tea ei pystynyt täysin toteuttamaan sille kuuluvia tehtäviä työnantajien toiminnan takia. Työnantajapuoli kiisti edelleen lakko-oikeuden kuulumisen yleissopimuk-seen nro 87, vaikka EU-tuomioistuin on vahvistanut asian ratkaisussaan Laval ja Viking. Kiistaa yritettiin ratkoa ILOn hallintoneuvostossa vuoden 2014 aikana tu-loksetta. Työntekijäryhmä olisi ollut valmis viemään asian ratkaistavaksi Kansain-väliseen tuomioistuimeen Haagiin, mutta ei saanut tähän tarpeeksi laajaa tukea.

Pakkotyösopimusta täydentävä pöytäkirja ja suositus käsittelevät ihmiskaupan uh-rien tilannetta. Ne hyväksyttiin laajalla yhteisymmärryksellä kansainvälisessä työ-konferenssissa. Voimaan saattamisen valmistelu tuli työkonferenssin jälkeen ajan-kohtaiseksi myös Suomessa.

Kansainvälisen työkonferenssin yhteydessä valittiin kolmeksi vuodeksi ILOn hal-lintoneuvosto. Siihen tuli pohjoismaiseksi ammattiyhdistysliikkeen edustajaksi Tanskan LO:n kansainvälisten asioiden sihteeri Jens Erik Ohrt.

SAK teki yhteistyötä Baltian työntekijädelegaattien kanssa kansainvälisessä työkon-ferenssissa. SAK:laisia osallistujia oli mukana työkonferenssia seuranneessa Ge-neve-koulussa.

Vuoden aikana SAK osallistui aktiivisesti pohjoismaiseen ILO-yhteistyöhön ja isän-nöi pohjoismaisten ILO-vastaavien kokousta Helsingissä toukokuussa. SAK:n edunvalvontaosastoa tutustutettiin ILO:n toimintaan syksyllä 2014 pääjohtajan suomalaisen neuvonantajan Kari Tapiolan avustuksella.


Työelämän perusoikeuksiin viitattiin myös Itämeren ay-verkoston eli BASTUNin kokouksissa.

Vuonna 2014 SAK edisti ammattiyhdistysoikeuksia kehitysyhteistyöhankkeilla SASK:n kanssa. SAK vaikutti SASK:n työvaliokunnassa ja hallituksessa. SAK tuki myös FinnWatchin tutkimustoimintaa erilaisista työelämän ihmisoikeuksiin kos-kevista aiheista.

IndustriAll:n suomalainen pääsihteeri Jyrki Raina puhui työelämän perusoikeuk-sista, erityisesti järjestäytymisoikeudesta ja kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta SAK:n luottamusmiespäivillä Tampereella.

ITUC:n kolmas maailmankongressi Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n kolmas maailmankongressi pidettiin 18.–23. toukokuuta 2014 Berliinissä. SAK osallistui kongressiin puheenjohtaja Lauri Lylyn johtamalla delegaatiolla.

ITUC:n pääsihteeriksi valittiin jatkokaudelle SAK:n tukemana Sharan Burrow. Pu-heenjohtajaksi valittiin brasilialainen João Antonio Felicio.

ITUC:n kolmannen maailmankongressin pääteemoja olivat järjestäytyminen, am-mattiyhdistysoikeudet sekä kestävät työpaikat. Näitä aiheita käsiteltiin toimintaoh-jelmissa, jotka ohjaavat ITUC:n toimintaa tulevan 4-vuotiskauden.

TTIP SAK:n hallitus hyväksyi EU:n ja USA:n välisiä vapaakauppasopimusneuvotteluja (TTIP) koskeneen muistion 10. maaliskuuta. Tämän pohjalta laadittiin yhteinen muistio muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa. Järjestöt ottivat neuvottelui-hin lähtökohtaisesti positiivisen kannan, mutta asettivat sopimukselle myös monia ehtoja. Ennen kannanmuodostusta oli SAK:ssa järjestetty TTIP-aiheinen semi-naari, johon oli kutsuttu ulkopuolisia puhujia ulkoasianministeriöstä.

Palkansaajakeskusjärjestöt luovuttivat kannanottonsa ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbille 4. huhtikuuta. Lisäksi SAK toi vuoden aikana esiin TTIP-kan-tojaan muun muassa ulkoasiainministeriön julkisissa kuulemisissa ja EU2-jaos-tossa, eduskunnan valiokuntien kuulemisissa ja EAY:n hallituksessa. SAK:n Matti Tukiainen ja Olli Koski osallistuivat myös ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb:n valtuuskunnan TTIP-aiheiselle matkalle Washingtoniin huhtikuussa.


9 EDUSTAJAKOKOUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

Sääntöuudistus Vuoden 2011 edustajakokouksen käynnistämä sääntöuudistusprosessi eteni toi-mintavuoden aikana suunnitellusti. Työryhmä työsti esityksen hallitukselle, joka lä-hetti sen jäsenliittojen ja alueiden käsittelyyn.

Edunvalvonnan linjausten valmistelu SAK:n edustajakokousta 2016 varten aloitettiin edunvalvonnan linjausten valmis-telu. Linjauksia käsiteltiin myös johtoryhmässä, jossa hyväksyttiin valmistelutyön periaatteet. Tämän jälkeen tuli ilmi uuden keskusjärjestön perustamispyrkimys, joka osaltaan vaikuttaa myös edustajakokouksen valmisteluun.


10 TOIMISTON TYÖTAPOJEN JA -VÄLINEIDEN PARANTAMINEN

Tietovälineuudistus Vuoden 2014 aikana tehtiin merkittäviä muutoksia SAK:n tietotekniikan järjestel-miin. Näkyvin ponnistus oli tietokoneiden vaihtaminen ja siihen liittyvä koulutus. Käyttöönotto onnistui yli odotusten, ja kaikki koneet olivat käytössä hyvissä ajoin ennen kesälomien alkua.

Henkilökunnalle järjestettiin myös useita koulutuksia Lync-neuvottelujärjestelmän käytön tehostamiseksi. Aluetoiminnassa etäneuvottelujärjestelmä on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi.

Vuonna 2014 SAK:n palvelimet siirrettiin asteittain palveluntarjoajan DNA:n tiloi-hin. Työ kesti koko vuoden. Myös M-Filesia kehitettiin. Kokoushallinta on valmiina käyttöön heti SAK:n niin halutessa.

SAK:lla on valmiudet liikkuviin toimistoihin, etäneuvotteluihin oman organisaa-tion ja ulkopuolisten tahojen kanssa sekä varmennettu pääsy omaan sisäverkkoon. Varayhteytenä toimii testattavana oleva Citrix-järjestelmä.

SAK:n data- ja puhejärjestelmäsopimukset uusittiin kahden vuoden mittaisiksi. So-pimuksissa on mahdollisuus yhteen lisävuoteen, eli ne päätyvät maaliskuussa 2016 tai 2017. Datasopimuksessa DNA:n kanssa ovat liitoista mukana AKT ry, PAM ry, Paperiliitto, Puuliitto, TEAM ja SAK ry.


11 HALLINNON KOKOUKSET

Valtuusto SAK:n valtuusto kokoontui kaksi kertaa, toukokuussa ja marraskuussa.

Kevät 2014 SAK:n valtuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 15.–16. toukokuuta.

Tiivistelmä päätöslausumasta: Valtuusto tuomitsee hallituksen kehysriihessä tekemät sosiaaliturvan heikennykset ja kolmikannan ohittamisen. Erityisen raskauttavaa oli 50 miljoonan euron leikkaus työttömyysturvaan.

Eläkeindeksiin puuttuminen kesken eläkeneuvottelujen ei käy. Eläkeratkaisussa on turvattava raskaan työn raatajille kunniakas siirtyminen eläkkeelle. Sopimus ei synny mekaanisella eläkeiän nostolla tai etuusleikkauksilla.

Toimiva kolmikantainen sopimusjärjestelmä on suomalaisen yhteiskunnan vah-vuus. Sitä uhkaavat yritykset rajoittaa työtaisteluoikeutta, työnantajien sopimus-shoppailu, keinotekoisten ammattiliittojen ja työehtosopimusten tehtailu sekä tur-vaamistoimenpiteiden väärinkäyttö.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on turvattava henkilöstön asema. Pal-velujen laatu ja saatavuus täytyy varmistaa. Julkisen sektorin on oltava palvelujen ensisijainen tuottaja.

Työllisyyden parantamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen polkematta työntekijän oikeuksia.

SAK kannattaa reilua ja sääntöihin perustuvaa maailmanlaajuista kauppaa. EU:n ja USA:n vapaakauppasopimus ei saa heikentää työehtoja, työ- ja ympäristönsuo-jelua eikä muuta julkista sääntelyä Euroopassa. Eurovaalikeskustelussa on syytä nostaa esiin eurooppalaisen talouspolitiikan uu-distaminen paremmin kasvua ja työllisyyttä edistäväksi. Valtuusto kehottaa äänes-tämään EU-vaaleissa.

Syksy 2014 SAK:n valtuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin 20.–21. marraskuuta.

Tiivistelmä päätöslausumasta: Kasvua ja työllisyyttä tukevia investointeja on lisättävä. Määrätietoinen ja pitkäjän-teinen panostus työhön, tuottavuuteen ja työelämän laatuun tuo kestävyyttä Suo-meen. Veroparatiisikeinottelulla ei edistetä suomalaista työtä. Myös työmarkkina-ratkaisuilla voidaan merkittävästi vaikuttaa talouden ja kilpailukyvyn parantami-seen.

Sopimus- ja neuvottelujärjestelmän lähtökohtana tulee olla sopimusten noudatta-minen. Työtaisteluoikeutta ei saa rajoittaa, ja turvaamistoimien käyttö työriidoissa


on kiellettävä. Työehtosopimusshoppailu vain työehtojen heikentämisen vuoksi on lopetettava.

Työelämän laatua on kehitettävä konkreettisin toimenpitein. Irtisanomisaikoja on pidennettävä ja muutosturvaa parannettava. Työnantajien on kannustettava mo-lempia vanhempia perhevapaaoikeuksien käyttöön.

Hallitus SAK:n hallitus piti 13 kokousta. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia edunval-vonta- ja sopimusasioita, kuten työeläkeuudistusta ja neuvottelujärjestelmän uudis-tamista.

Johtoryhmä SAK:n hallituksen asettama johtoryhmä kokoontui 32 kertaa. SAK:n sääntöjen mu-kaisesti johtoryhmä valmisteli asioita SAK:n hallituksen kokoukselle sekä käsitteli SAK:n sisäiseen toimintaan ja henkilöstöön liittyviä asioita.

Työvaliokunta Hallituksen valmisteluelimenä toimiva työvaliokunta kokoontui vuoden aikana yh-teensä 14 kertaa.


LIITTEET

Liite 1 Hallintoelimien jäsenet

Valtuusto

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, JHL 1. Varapuheenjohtaja Lilli Kilpinen, PAM 2. Varapuheenjohtaja Mika Vuoti, Metallityöväen liitto

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Arpula Jarkko Lovén Jape Hiivala Jonne Laaksonen Kai Karjalainen Matti Lehto Hannele Malinen Vesa Lindholm Jani Pohjola Vesa Haapakoski Timo Kopra Jori Ruonala Veijo Nurmela Jouni Porkka Auvo

Ilmailualan Unioni IAU ry Leppäniemi Maria Hiltunen Reijo

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Alanko-Ojala Karita Korhonen Jouko Alatalo Ilppo Sulin Tiina Lindström Eija Hakkarainen Sirpa Rytkönen Pauli Timonen Armas Korhonen Riitta Pikkarainen Rauno Siika Paavo Kärkkäinen Tarja Kiljander Markku Pennanen Jukka Liimatainen Tiina Laitinen Outi Liukkonen Jorma Lähdesmäki Kirsti Mattila Kirsti Karjalainen Sini Nieminen Helena Pietilä Tarja Aaltonen Auli Nyrönen Jarmo Remonen Mirja Salmi Ulla Paananen Eija Lautaniemi Timo Jaatinen Juha Peltonen Hannu Ruohonen Marja Rautiola Leena Rannanpää Eija Muukkonen Kai Perkiömäki Katriina Raunela Tommi Starck Erja Kangas Anne-Marja Ristamäki Tapio Suntila Mirja Mattila Tero Salo Jari Hartman Jari Majanen Liisa Eloranta Jarkko Farah Nura Ahonen Sinikka Suoraniemi Terhi Stark Reijo Kenttälä Regina Söderlund Johanna Vento-Turunen Heli Kervinen Arja Kurvinen Jaana Pyykkö Teuvo Uusikumpu Kari Vikman Leila Talonpoika Kaija Vyyryläinen Marja Salminen Maarit Puljujärvi-Seila Vuokko Väänänen Leena Niemi Kaija-Leena Latvaniemi Merja


Aliupseeriliitto ry Tiitinen Mika Klemetti Jukka Oranen Mika

Rajaturvallisuusunioni ry Salonen Pekka Roiha Lauri

Tulliliitto ry Pirttiperä Jukka Naski Pekka

Vankilavirkailjain Liitto VVL ry Virtanen Kari Reinikka Hannu Paukku Tuija

Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry Kurttila Mika Fahlström Jyrki Pelho Niko Mäenpää Teppo Heinonen Janne-Petteri tyhjä

Metallityöväen Liitto ry Aalto Jari Hiltunen Jukka-Pekka Välimäki Eero Henriksson Seppo Levonen Jyrki Vainio Janne Jokinen Jarkko Sirniö Ilpo Moisio Aki Karttunen Pasi Latva-Pietilä Hannu Brisk Kaarle Laakso Mikko Torkkeli Aulis Larila Keijo Saroma Mika Karppinen Raimo Ahonen Päivi Korhonen Päivi Mäkinen Pentti Liikanen Arto Kemppainen Timo Niininen Kari Koistinen Hannu Perttunen Keijo Salonen Antti Vanhala Tommi Pörsti Pekka Lukkarinen Tarmo Pietari Marja Kristiina Ronkainen Harri Toikka Kai Pykälistö Janne Taipale Arja Koponen Seppo Kari Ville Valtanen Pirkko Junnila Kari Suonvieri Mikko Vilander Bo Liljekvist Sture Pihlström Karita Vuoti Mika Halttu Helena Karppinen Juha

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Aly Sirpa Lehto Merja Arhenius Päivi Peltovirta Kari Laakso Sirpa Halonen Arto Kankare Mika Hanki Inkeri Isokoski Sauli Laakkonen Lasse Heikkinen Sini Höttönen Jukka Jaatinen Seija Pussinen Malla Seppänen Riitta Jonkka Harri Aulasuo Kati Lähdesniemi Marko Kilpinen Lilli Kuusisto Tiina Kivelä Kirsti Kokkola Jaana Harkko Mia Tervonen Tuure Koski Matti Alava Tuija Soutolahti Katja Huuskonen Irmeli Vehmas Päivi Savolainen Kim Nykyri Sami Nuolikoski Pirjo Javanainen Kaisa Kukkamäki Sirpa


Pimperi Jorma Kellokumpu Eija Reunamo Anita Stenberg Kim Härkönen Pekka Savolainen Arja Juhala Birgitta Savolainen Tarja Saarinen Markku Salo Johanna Nyman Anne Vainio Harry Utriainen Simo Anttila Sinikka Viitanen Sirpa Salminen Riikka Plit Tomi Sihto Birgitta Rantala Kirsti Ylivirta Anne Jäntti Kaija Silvola Anna-Liisa Hallikas Marko Hakala Janne

Paperiliitto ry Aitonurmi Jouko Uotila Risto Koivu Ahti Simula Juhani Kaikkonen Olli-Pekka Lindeman Veli-Matti Salminen Petri Limola Irene Nokelainen Ilkka Pajunen Esa Suhonen Timo Paajanen Jorma Kyrö Marja-Leena Soikkeli Katja

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry Jaatinen Juha Kalliokoski Jukka Peippo Timo Lempinen Kari Torvinen Juha Jyrkinen Juha Sandberg Mirja Ollikainen Satu Willberg Piia

Puu- ja erityisalojen liitto ry Kontinen Reijo Korkalainen Aimo Kiiskinen Matti Paananen Teijo Pasanen Jouko Vanhatalo Mika Rissanen Ritva Kiukas Marketta Hirvonen Juha Saarinen Asko Julin Benita Huusko Risto Varis Matti Vertanen Lasse Tirkkonen Markku

Rakennusliitto ry Elonen Johanna Vikstedt Tea Pettersson Liinu Hentonen Keijo Katajamäki Jorma Leppälä Ervi Järvi Risto Niskanen Pekka Yli-Hukkala Hannu Mattanen Teuvo Heikkilä Pasi Uusimaa Antti Luopa Sari Partinen Sini Ollikainen Mikko Tenhonen Sami Salo Jarmo Pasanen Ossi Salmi Jatta Karvinen Henri Piitulainen Juha Asikainen Raimo Nummelin Pekka Päivelin Mika Buuri Riku Anttila Martti

Rautatievirkamiesliitto ry Peltola Karri Lahti Harri

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Heinonen Tiina Järveläinen Jesse Ekman Niina Koivisto Petri Mäkelä Hannu Karimäki Matti Korkeamäki Anne Perhovaara Timo Ojanen Eija Hietanen Tarja


Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry Heimonen Esa Hartoneva Tiina

Suomen Merimies-Unioni SMU ry Nurmirinta Kari Lauriala Markku Ryökkynen Anu Rännäli Tarja Pessi Eira Lummejoki Jyrki

Suomen Muusikkojen Liitto ry Vesterinen Aarne Metsäketo Martti Kuukka Juha

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto ry Piskonen Heikki Ahde Hilkka Turunen Sami

Sähköalojen ammattiliitto ry Arvola Markku Räsänen Jari Alakoski Jukka Huczkowski Ari Tiiro Jarmo Junnila Mika Saari Seppo Vainio Jyrki Kantanen Hannu Vinnari Kari

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Hartonen Ari Muikku Tuula Sikanen Marko Kallio Pasi Kojola Hanna Korpela Kristo Vainio Reija Kortelainen Harri Kuohula Tuula Uusivirta Sari Vikkula Maija Laosmaa Seija Gärding Anne Kaistinen Mervi Lehti Jari Kauppinen Jari Lintunen Reijo Pälvi Pirjo Kaukonen Markku Järvinen Sanna

Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry Kallinen Outi Ålander Jari Jaako Sisko

Veturimiesten liitto ry Viitanen Jorma Huilla Asko

Yleinen Lehtimiesliitto ry Alatalo Eliisa

Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHU ry Saarela Jarmo Möttölä Hanno Multala Sari

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry Valkonen Mika


Hallitus Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Lyly Lauri, pj., SAK Anttila Kirsti, Metalliliitto Huutola Matti, varapj., SAK Laine-Tuominen Nina, TEAM Aalto Riku, Metalliliitto Virtanen Jyrki, Metalliliitto Alakoski Martti, Sähköliitto Heiniluoma Tero Asara-Laaksonen Teija, JHL Hyttinen Urpo, JHL Harjuniemi Matti, Rakennusliitto Suokas Kyösti, Rakennusliitto Hämäläinen Irene, TEAM Helkavuori Heikki, TEAM Julkunen Kaarlo, PAM Leppäkangas Sirpa, PAM Kuntonen Veli-Matti, SEL Närhinen Pekka, SEL Lepola Sakari, Puuliitto (20.11.asti) Nilosaari Jari, Puuliitto (20.11. alk.) Juusola Pekka, Puuliitto Mauriala Vesa, Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL Ekström Håkan, JHL Mäkelä Matti, Metalliliitto Lehtonen Turja, Metalli Niemi-Laine Päivi, JHL Karrasch Kristian, JHL Piirainen Marko, AKT Sorvali Arto, AKT Selin Ann, PAM Kuntsi Hanna, PAM Vallittu Timo, TEAM Rinne Merja, TEAM Vanhala Petri, Paperiliitto Siira Juhani, Paperiliitto Vilkuna Esa, PAU (16.4. asti) Nieminen Heidi, PAU (20.11. alk) Hietaniemi Esko (20.11.alk.) Zitting Simo, SM-U Bondas Kenneth, SM-U Ylitalo Jaana, PAM Rönni-Sallinen Annika, PAM

Yleisvarajäsenet 1. Teatteri- ja Mediatyöntekijät Raimo Söder (30.7.asti) Ari Kiiras (1.8. alk.)2. IAU Juhani Haapasaari3. Suomen Muusikkojen Liitto Ahti Vänttinen4. Veturimiesten liitto Risto Elonen5. SLSY Thelma Åkers6. Rautatievirkamiesliitto Seppo Juselius7. Aliupseeriliitto Petteri Leino8. Rajaturvallisuusunioni Erkki Hirvonsalo9. Vankilavirkailijain liitto Jari Tuomela10. Tulliliitto Markku Kosonen11. SSSL Miriikka Laakkonen (20.11. asti) Jukka Halonen (20.11. alk.)12. Yleinen Lehtimiesliitto Juha Saarinen13. Rakennusliitto Rauno Kurki14. TEAM Hannu Siltala15. AKT Harri Pasanen16. Paperiliitto Timo Byman17. Puuliitto Jyrki Alapartanen18. SEL Henri Lindholm19. Metalliliitto Timo Korpijärvi20. PAM Heidi Lehikoinen


Johtoryhmä Johtoryhmän jäseninä toimivat puheenjohtaja Lauri Lyly, hallituksen varapuheen-johtaja Matti Huutola sekä johtajat Arto Kuusiola, Janne Metsämäki, Matti Tu-kiainen, Eija Hietanen ja Markku Liljeström. Johtoryhmän sihteerinä toimi Kirsi Sainio.

Johtoryhmän kokouksiin osallistuivat lisäksi eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen, yhteyspäällikkö Harri Järvinen, viestintäpäällikkö Jaana Pohja sekä henkilöstön edustajina luottamusmiehet Anu-Tuija Lehto ja Tuula Rantila.

Työvaliokunta Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Lauri Lyly, SAK Sakari Lepola, Puuliitto Matti Huutola, SAK Veli-Matti Kuntonen, SEL Riku Aalto, Metalliliitto Timo Vallittu, TEAM Ann Selin, PAM Jaana Ylitalo, PAM Jarkko Eloranta, JHL Päivi Niemi-Laine, JHL Marko Piirainen, AKT Vesa Mauriala, Raideamm. Työvaliokunnan sihteerinä toimi Kirsi Sainio. Asiantuntijaryhmät (vastuutoimitsija)

• Sopimusvastaavat (Katarina Murto) • Juristit (Timo Koskinen) • Sosiaalipoliittiset asiantuntijat (Sinikka Näätsaari) • Kansainväliset asiantuntijat (Katja Lehto-Komulainen) • Työsuojeluvastaavat (Raili Perimäki) • Työelämän tutkijat ja kehittäjät (Juha Antila) • Ay-koulutusvastaavat (Markku Liljeström) • Tasa-arvovastaavat (Tapio Bergholm) • Koulutuspoliittiset asiantuntijat (Markku Liljeström) • Maahanmuuttopoliittinen työryhmä (Eve Kyntäjä) • Talous- ja elinkeinopoliittiset asiantuntijat (Olli Koski) • Ilmasto- ja energiatyöryhmä (Pia Björkbacka) • Omistajapolitiikan työryhmä (Olli Koski) • Viestintävastaavat (Jaana Pohja) • Järjestövastaavat (Eija Harjula) • Nuorisovastaavat (Tatu Tuomela) • Ruotsinkielinen sihteeristö (Katja Kaivonen) • Talousvastaavat (Arto Kuusiola) • Tietohallintovastaavat (Vesa Savolainen) • Henkilöstön kehittäjät (Leena Isokääntä) • YKV-ohjausryhmä (Matti Huutola)


Foorumit (vastuutoimitsija) • Kuljetus- ja logistiikka-alan foorumi (Sauli Hievanen) • Turvallisuusalan foorumi (Sauli Hievanen)

Hankeryhmät (vastuutoimitsija)

• Harmaan talouden hankeryhmä (Erkki Laukkanen)


LIITE 2 Jäsenyydet Yhdistykset Allianssi ry Eurooppalainen Suomi ry FINSIF – Finland’s Sustainable Investment Forum ry Palkansaajalehdet - Löntagarstidningarna Pale ry Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ry Perhelomat ry Pohjola-Norden ry Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Skills Finland ry Solaris-Lomat ry Suomalaisen Työn Liitto ry Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Suomen Kuluttajaliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Pakolaisapu ry Suomen YK-liitto ry Taksvärkki ry Transparency Suomi ry Työterveyden Edistämisyhdistys ry Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry Työväen Museoyhdistys ry Työväen Sivistysliitto ry Työväenperinne ry

Säätiöt Ammattienedistämislaitoksen Säätiö rs Asuntosäätiö rs Kansan Sivistysrahaston Säätiö rs SAK:n koulutussäätiö rs

Kansainväliset ammatilliset järjestöt Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ITUCin Euroopan aluejärjestö PERC OECD:n ay-liikkeen neuvoa-antava komitea TUAC Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY


LIITE 3 Henkilöstö SAK:n henkilöstö 31. joulukuuta 2014 Vuoden 2014 lopussa SAK:n palveluksessa oli 99 henkilöä, josta työvapaalla yhdek-sän henkilöä. Osa-aikaisessa työsuhteessa oli yksi henkilö. Eläkkeelle jäi kolme hen-kilöä.

Yleisjohto Puheenjohtaja Lauri Lyly Puheenjohtajan ja hallinnon sihteeri Kirsi Sainio Yhteyspäällikkö Harri Järvinen Strategia- ja hallintojohtaja Eija Hietanen Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen Henkilöstösuunnittelija Leena Isokääntä Kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen Kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto Kansainvälisten asioiden avustaja Eveliina Latvatalo

Edunvalvonta Edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki Osastosihteeri Ulla Honkanen (vuorotteluvapaalla) Osastosihteeri Kaisa Sember Päälakimies Timo Koskinen Lakimies Anu-Tuija Lehto Vastaava työehtoasiantuntija Katarina Murto Lakimies Jari Hellsten Lakimies Minna Tanska Sihteeri Anne Lönnberg (vuorotteluvapaasijainen) Sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari Vastaava asiantuntija Katja Veirto Ekonomisti Ilkka Kaukoranta

Työllisyys ja kestävä kasvu Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen Osastosihteeri Leila Marjoniemi Työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen Ekonomisti Erkki Laukkanen Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä Sihteeri Eva Fager Elinkeinoasioiden päällikkö, pääekonomisti Olli Koski Ekonomisti Helena Pentti Elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka Elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen Sihteeri Leila Hahtomaa

Kehittäminen Kehittämisjohtaja Markku Liljeström Osastosihteeri Erja Aaltonen


Kehittämispäällikkö Juha Antila Erikoistutkija Tapio Bergholm Asiantuntijalääkäri Kari Haring Työympäristöasiantuntija Raili Perimäki Tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen Tilasto- ja työllisyysasiantuntija Tytti Jäppinen Tietoasiantuntija Christina Karlsson Sihteeri Tarja Kaukovaara Koulutuspäällikkö Mikko Heinikoski Koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho

Sisäiset palvelut Talousjohtaja Arto Kuusiola Palveluvastaava, osastosihteeri Irma Tornberg Laskentapäällikkö Ulla Hopponen Kirjanpitäjä Ritva Sandmark Tietohallintopäällikkö Vesa Savolainen Tietohallintoasiantuntija Tarja Majamäki Atk-yhteyshenkilö Ulla Vettenranta Järjestelmäasiantuntija Nikolai Mettovaara Arkistosihteeri Nina Kanter Toimistosihteeri Irmeli Kivivuori Vahtimestari Pentti Honko Vahtimestari Pauli Hänninen Emäntä Arja Valkama

Liitto- ja jäsenpalvelut Järjestöjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola Osastosihteeri Tuula Rantila Viestintäpäällikkö Jaana Pohja Tiedottaja Katariina Harju Verkkotiedottaja Pauli Vento Sihteeri Mari Laaka Päätoimittaja (Palkkatyöläinen) Aino Pietarinen Toimitussihteeri (Palkkatyöläinen) Pirjo Pajunen Päätoimittaja (Löntagaren) Jonny Smeds Toimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-Kaitajärvi Järjestöpäällikkö Eija Harjula Järjestösihteeri Esko Grekelä Nuorisosihteeri Tatu Tuomela Jäsenpalveluvastaava Anitta Leikos Sihteeri Auli Keskinen Sihteeri Sini Kurho

SAK:n alueelliset toimipisteet Ahvenanmaa Aluetoimitsija Henrik Lagerberg (ei SAK:n työsuhde)


Mikkeli Aluetoimitsija Kari Kokkola Toimistonhoitaja Sari Seppänen

Lahti Aluejohtaja Jari Rantala Sihteeri Marjo Mäki-Paavola

Jyväskylä Aluejohtaja Ahti Ruoppila Toimistonhoitaja Riikka Antinaho (vanhempainvapaalla) Toimistonhoitaja Marita Putkonen

Lappeenranta Aluetoimitsija Sonja Laitinen Sihteeri Marjo Mäki-Paavola

Rovaniemi Aluetoimitsija Riitta-Liisa Ojuva

Oulu Aluejohtaja Vesa Saarinen Toimistonhoitaja Sisko Kanniainen

Tampere Aluetoimitsija Sanni Halla-aho Tietohallintoasiantuntija Tarja Majamäki Siivooja Terttu Lämsä

Vaasa Aluetoimitsija Katja Kaivonen Toimistonhoitaja Marita Putkonen

Joensuu Aluetoimitsija Pekka Viljakainen

Kuopio Aluejohtaja Hannu Miettinen Siivooja Inga Pirskanen (osa-aikainen)

Pori Aluetoimitsija Raija Raittio

Helsinki Aluetoiminnan päällikkö, aluejohtaja Hannele Ugur Sihteeri Marjo Mäki-Paavola

Turku Aluejohtaja Outi Rannikko


LIITE 4 Jäsenmäärät SAK:n jäsenliittojen jäsenet 2013 ja 2014

2014 2013

LIITTO NAISIA MIEHIÄ NAISIA % YHTEENSÄ YHTEENSÄ

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 5415 44587 11 50 002 50 136 Ilmailualan Unioni IAU ry 950 2700 26 3 650 3 786 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 155899 74277 68 230 176 237 359 Kaupanalan esimiesliitto KEY ry 5351 2588 67 7 939 7 931 Metallityöväen Liitto ry 25199 118983 17 144 182 147 891 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 178954 53427 77 232 381 231 457 Paperiliitto ry 8988 28843 24 37 831 38 846 Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry 14345 14938 49 29 283 29 951 Puu- ja erityisalojen liitto 8226 27286 23 35 512 36 817 Rakennusliitto ry 6031 79058 7 85 089 87 388 Rautatievirkamiesliitto ry 400 475 46 875 1 157 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry 19508 14665 57 34 173 34 892 Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni ry 495 1960 20 2 455 2 441 Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdis-tys SLSY ry 1535 177 90 1 712 1 756 Suomen Merimies-Unioni SMU ry 3921 5555 41 9 476 10 161 Suomen Muusikkojen Liitto ry 1093 2161 34 3 254 3 301 Suomen Sosialidemokraattinen Sanoma-lehtimiesliitto SSSL ry 102 221 32 323 339 Sähköalojen ammattiliitto ry 1321 33566 4 34 887 35 369 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry 26632 30061 47 56 693 58 077 Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme 3 021 1 700 64 4 721 4 602 Veturimiesten liitto ry 46 3199 1 3 245 3 240 Yleinen Lehtimiesliitto ry 71 110 39 181 183

YHTEENSÄ 467 503 540 537 46 1 008 040 1 027 080


LIITE 5 Lausunnot Edunvalvonta Lausunto SAK 11187 / 2013 Luonnos hallituksen esitykseksi työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi sii-hen liittyviksi laeiksi sekä esitykseen liittyväksi ammattitautiasetukseksi Sosiaali- ja terveysministeriö 13.1.2014

Lausunto SAK 11228 / 2013 Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain tarkistamisesta (oikeusministe-riön julkaisusarja Mietintöjä ja lausuntoja 59/2013) Oikeusministeriö 28.1.2014

Lausunto SAK 11252 / 2013 Luonnos hallituksen esitykseksi eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännös-ten tarkistamiseksi Oikeusministeriö 13.2.2014

Lausunto SAK 11356 / 2014 Lausuntopyyntö Suomen Yrittäjien esityksestä koskien yrittäjien edustusta työelä-keyhtiöiden hallinnossa Sosiaali- ja terveysministeriö 21.3.2014

Lausunto SAK 11362 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi vakuutusoikeuslain muuttamisesta Oikeusministeriö 11.4.2014

Lausunto SAK 11344 / 2014 1) hovioikeuden jatkokäsittelyluvan laajentamista valmistelleen työryhmän mie-tinnöstä (oikeusministeriön julkaisusarja Mietintöjä ja lausuntoja 10/2014), sekä 2) oikeusministeriön muistiosta tuomioiden suullisten perustelujen käyttöönotta-misesta yleisissä tuomioistuimissa (14.2.2014) Oikeusministeriö 22.4.2014

Lausunto SAK 11433 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta Sisäasiainministeriö 21.5.2014


Lausunto SAK 11436 / 2014 Lex-Nokia -säännösten siirtäminen työelämän tietosuojalakiin Työ- ja elinkeinoministeriö 21.5.2014

Lausunto SAK 11489 / 2014 HE työttömyysturvalain ym. muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 26.5.2014

Lausunto SAK 11415 / 2014 Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä Opetus- ja kulttuuriministeriö 26.5.2014

Lausunto SAK 11416 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain 11 a §:n muuttamisesta ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta anne-tun lain 3 §:n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö 26.5.2014

Lausunto SAK 11441 / 2014 Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi la-eiksi Edunvalvonta Sosiaali- ja terveysministeriö 4.6.2014

Lausunto SAK 11428 / 2014 Oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä ”Uusi tuomioistuinlaki” (Oikeusmi-nisteriön mietintöjä ja lausuntoja 26/2014) Oikeusministeriö 9.6.2014

Lausunto SAK 11477 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle apurahansaajien eläkevakuuttami-sen tarkistamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö 16.6.2014

Lausunto SAK 11504 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta Työ- ja elinkeinoministeriö 19.6.2014


Lausunto SAK 11407 / 2014 Arviomuistio Työtehtävissä olevaan henkilöön kohdistuvan laittoman uhkauksen syyteoikeudesta Oikeusministeriö 19.6.2014

Lausunto SAK 11454 / 2014 Työryhmän mietintö / Tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskevan EU:n direktiivin (2013/40/EU) kansalliset täytäntöönpanotoimet (ns. tietoverkkorikos-direktiivi) Oikeusministeriö 26.6.2014

Lausunto SAK 11537 / 2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 20.8.2014

Lausunto SAK 11550 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikai-sesta muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 20.8.2014

Lausunto SAK 11534 / 2014 ILOn 103. Kansainvälisen työkonferenssin pakollista työtä koskevan vuoden 1930 yleissopimuksen nro 29 liittyvä pöytäkirja sekä pakollisesta työstä vuonna 2014 annettu suositus Työ- ja elinkeinoministeriö 15.9.2014

Lausunto SAK 11602 / 2014 Luonnos rikosuhrimaksulakia koskevaksi hallituksen esitykseksi Oikeusministeriö 17.10.2014

Lausunto SAK 11682 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi sairausvakuutuslain sekä lääkelain 57 § ja 57 b§:n muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 14.11.2014

Lausunto SAK 11688 / 2014 Hallituksen esitys HE 224/2014 vp eduskunnalle laiksi tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnan lakivaliokunta 19.11.2014


Lausunto SAK 11719 / 2014 lapsiasiavaltuutetun lakisääteisen vuosikirjan valmistelu Lapsiasiavaltuutettu 15.12.2014

Edunvalvonta Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 11277 / 2014 "YK; Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sen valinnainen pöytä-kirja; lausuntopyyntö ratifiointityöryhmän mietinnöstä" Ulkoasiainministeriö 28.2.2014

Lausunto SAK 11364 / 2014 Palkka ja työkorvaus verotuksessa Verohallinto 4.4.2014

Lausunto SAK 11383 / 2014 Tilaajavastuulain uudistusta valmistelevan työryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriö 8.5.2014

Lausunto SAK 11549 / 201 Verohallinnon ohje "Palkka ja työkorvaus verotuksessa" Verohallinto 11.8.2014

Lausunto SAK 11548 / 2014 Verohallinnon ohjeeksi Tulonhankkimiskulut ansiotuloista Verohallinto 14.8.2014

Lausunto SAK 11538 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi kiinteistöverolain 11 ja 12 §:n muuttamisesta Valtiovarainministeriö 21.8.2014

Lausunto SAK 11523 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta Valtiovarainministeriö 21.8.2014

Lausunto SAK 11542 / 2014 Verohallinnon ohje Aineettomista oikeuksista saatavien tulojen verotus Verohallinto 28.8.2014


Lausunto SAK 11650 / 2014 Luonnos Verohallinnon päätökseksi vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista asuntoedun arvostamista kos-kevien määräysten osalta Verohallinto 10.11.2014

Lausunto SAK 11665 / 2014 Tietoyhteiskuntakaaren voimaantulon edellyttämät asetukset Liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014

Lausunto SAK 11714 / 2014 Päätösluonnoksesta Verohallinnon päätökseksi luontoisetujen laskentaperusteista vuodelle 2015 Verohallinto 25.11.2014

Kehittäminen Lausunto SAK 11264 / 2014 Lukiokoulutuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriö 24.1.2014

Lausunto SAK 11220 / 2013 Euroopan neuvoston lääkeväärennystä ja vastaavia kansanterveyttä vaarantavia ri-koksia koskevan yleissopimuksen kansallista voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (oikeusministeriön julkaisusarja Mietintöjä ja lausuntoja 45/2013) Oikeusministeriö 29.1.2014

Lausunto SAK 11306 / 2014 OKM:n työryhmän ehdotuksesta yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuo-desta 2015 alkaen Opetus- ja kulttuuriministeriö 4.3.2014

Lausunto SAK 11258 / 2014 Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Sosiaali- ja terveysministeriö 13.3.2014

Lausunto SAK 11325 / 2014 Hallituksen esitys laiksi työsuojeluhenkilörekisteristä annetun lain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 17.3.2014


Lausunto SAK 11424 / 2014 Hallituksen esitykset laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttami-sesta Opetus- ja kulttuuriministeriö 6.5.2014

Lausunto SAK 11452 / 2014 Ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvistä asetuksista Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.6.2014

Lausunto SAK 11468 / 2014 Muista määräyksistä ammatillisessa peruskoulutuksessa Opetushallitus 3.6.2014

Lausunto SAK 11470 / 2014 Lausuntopyyntö esiopetuksen velvoittavuutta koskevasta hallituksen esityksestä Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.6.2014

Lausunto SAK 11488 / 2014 Yliopistojen rahoitusmallia 2015 koskevat asetukset Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.6.2014

Lausunto SAK 11472 / 2014 Oppivelvollisuusiän nostamista koskevasta hallituksen esityksestä Opetus- ja kulttuuriministeriö 5.6.2014

Lausunto SAK 11473 / 2014 Yhteisistä tutkinnon osista ammatillisessa peruskoulutuksessa Opetushallitus 5.6.2014

Lausunto SAK 11494 / 2014 Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muut-tamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö 19.6.2014

Lausunto SAK 11500 / 2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (säännökset erikoistumiskoulutuksista) Opetus- ja kulttuuriministeriö 19.6.2014


Lausunto SAK 11532 / 2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnos Opetus- ja kulttuuriministeriö 5.8.2014

Lausunto SAK 11528 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi tartuntatautilaiksi Sosiaali- ja terveysministeriö 8.8.2014

Lausunto SAK 11508 / 2014 Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vaarallisten kemikaalien ja rä-jähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 13.8.2014

Lausunto SAK 11531 / 2014 Opasluonnos SORA-säännösten ja määräysten toimeenpanosta terveydenhuol-lossa Sosiaali- ja terveysministeriö 21.8.2014

Lausunto SAK 11514 / 2014 Arviomuistio säteilylainsäädännön uudistamistarpeista Sosiaali- ja terveysministeriö 29.8.2014

Lausunto SAK 11535 / 2014 Ehdotus hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi pyroteknisten tuotteiden vaa-timustenmukaisuudesta sekä laiksi rikoslain 44 luvun 11 §:n muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 29.8.2014

Lausunto SAK 11585 / 2014 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan ja Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutusten perusteista Opetushallitus 30.9.2014

Lausunto SAK 11622 / 2014 HE 131/2014 vp (eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015) ja sen puit-teissa oppisopimusjärjestelmän toimivuus, kehittämistarpeet ja rahoituksen riittä-vyys Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.201

Lausunto SAK 11561 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Sosiaali- ja terveysministeriö 14.10.2014


Lausunto SAK 11600 / 2014 Perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 15.10.2014

Lausunto SAK 11646 / 2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutta-misesta Opetus- ja kulttuuriministeriö 30.10.2014

Lausunto SAK 11671 / 2014 Hallituksen esitys yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta anne-tun hallituksen esityksen (HE /2014) täydentämisestä Opetus- ja kulttuuriministeriö 1.11.2014

Lausunto SAK 11645 / 2014 Hallituksen esitys ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimien lain muuttamisesta (säännökset näyttötutkintojärjestelmän ke-hittämisestä) Opetus- ja kulttuuriministeriö 6.11.2014

Lausunto SAK 11651 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta Opetus- ja kulttuuriministeriö 12.11.2014

Lausunto SAK 11693 / 2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö 13.11.2014

Lausunto SAK 11541 / 2014 prEN 13794 rev - Respiratory protective devices. Self-contained closed-circuit de-vices for escape. Requirements, testing and marking Suomen Standardisoimisliitto SFS 18.11.2014

Lausunto SAK 11712 / 2014 HE 244/2014 vp eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta 27.11.2014


Lausunto SAK 11641 / 2014 Hallituksen esitys laiksi ammattipätevyyden tunnustamisesta ja eräiksi siihen liit-tyviksi laeiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö 27.11.2014

Lausunto SAK 11713 / 2014 Ammattikorkeakouluja koskeva maksuasetus Opetus- ja kulttuuriministeriö 1.12.2014

Lausunto SAK 11715 / 2014 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen muuttamisesta

− Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun asetuksen muut-tamisesta

− Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täs-mentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuk-sista annetun opetusministeriön asetuksen muuttamisesta

− Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

− Valtioneuvoston asetus yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista an-netun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1.12.2014 Lausunto SAK 11736 / 2014 Päivittämisehdotukset lukion opetussuunnitelman perusteisiin Opetushallitus 16.1.2014

Lausunto SAK 11751 / 2014 Lausuntopyyntö tarkastajan viran hakijoista Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto 19.12.2014

Kehittäminen Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 11396 / 2014 Luonnos Verohallinnon ohjeeksi ”Työnantajan ottaman sairaskuluvakuutuksen ja muiden riskihenkilövakuutusten verotus” Verohallinto 10.4.2014


Liitto- ja jäsenpalvelut Lausunto SAK 11343 / 2014 Kymenlaakso-ohjelman luonnos ja sen ympäristöselostus Kymenlaakson Liitto 1.4.2014 Lausunto SAK 11365 / 2014 Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaluonnos 2014 - 2017 ja sitä koskeva ympäris-töselostus Etelä-Karjalan maakuntahallitus 11.4.2014

Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 11248 / 2013 Luonnos Verohallinnon ohjeeksi Työnantajan koulutusvähennys Verohallinto 14.1.2014

Lausunto SAK 11236 / 2013 Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelma Turvallisuuskomitea 30.1.2014

Lausunto SAK 11275 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi valmisteverotuslain ja jäteverolain muuttamisesta Valtiovarainministeriö 7.2.2014

Lausunto SAK 11288 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi arvonlisäverolain muuttamisesta Valtiovarainministeriö 27.2.2014

Lausunto SAK 11297 / 2014 Asumisen tukijärjestelmän vaikuttavuus -hanke Ympäristöministeriö 28.2.2014

Lausunto SAK 11323 / 2014 HE 214/2013 vp ympäristönsuojelulaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan ympäristövaliokunta 4.3.2014


Lausunto SAK 11309 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi ilmastolaiksi Ympäristöministeriö 10.3.2014

Lausunto SAK 11317 / 2014 Valiokuntaehdotus pohjoismaisista tekstiilintuottajista matalapalkkamaissa (A 1613/medborger) Pohjoismaiden neuvosto 11.3.2014

Lausunto SAK 11333 / 2014 Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportti (LVM/65/05/2012) Liikenne- ja viestintäministeriö 17.4.2014

Lausunto SAK 11327 / 2014 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshank-keelle Työ- ja elinkeinoministeriö 24.4.2014

Lausunto SAK 11413 / 2014 luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi verotusmenettelyasetuksen 2 §:n muut-tamisesta Valtiovarainministeriö 7.5.2014

Lausunto SAK 11440 / 2014 Luonnos turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansalliseksi oh-jelmaksi EU-ohjelmakaudelle 2014–2020 Sisäasiainministeriö 13.5.2014

Lausunto SAK 11411 / 2014 Asuntoedun arvon laskentatavan muuttaminen Verohallinto 14.5.2014

Lausunto SAK 11420 / 2014 Fennovoima Oy:n hakemus valtioneuvoston 6.5.2010 periaatepäätöksen täydentä-miseksi; lausuntopyyntö Työ- ja elinkeinoministeriö 15.5.2014

Lausunto SAK 11474 / 2014 hallituksen esitys laiksi valtion vientitakuista annetun lain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 22.5.2014


Lausunto SAK 11434 / 2014 luonnos hallituksen esitykseksi laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 23.5.2014

Lausunto SAK 11450 / 2014 Hallituksen esitys energiatehokkuuslaiksi ja laeiksi sähkömarkkinalain ja sähkö- ja maakaasumarkkinalain valvonnasta annetun lain muuttamiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö 26.5.2104

Lausunto SAK 11471 / 2014 Luonnos valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittä-miseksi Työ- ja elinkeinoministeriö 2.6.2014

Lausunto SAK 11491 / 2014 Luonnos hallituksen esityksestä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 5 a §:n vä-liaikaisesta lisäämisestä Sosiaali- ja terveysministeriö 12.6.2014

Lausunto SAK 11498 / 2014 Kansallinen big data -strategia Liikenne- ja viestintäministeriö 18.6.2014

Lausunto SAK 11490 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 19.6.2014

Lausunto SAK 11492 / 2014 Hallituksen esityksestä laiksi Kuluttajatutkimuskeskuksen toiminnan siirtämisestä Helsingin Yliopistolle ja Kuluttajatutkimuskeskuksen lakkauttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 26.6.2014

Lausunto SAK 11421 / 2014 Metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportti Valtiovarainministeriö 26.6.2014

Lausunto SAK 11526 / 2014 Public consultation on modalities for investment protection and ISDS in TTIP Euroopan komissio 26.6.2014


Lausunto SAK 11519 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi väylämaksulain muuttamisesta ja rataverolain vä-liaikaisesta muuttamisesta Liikenne- ja viestintäministeriö 30.6.2014

Lausunto 11529 / 2014 Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan toista velvoite-kautta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta Ympäristöministeriö 6.8.2014

Lausunto SAK 11533 / 2014 Arvopaperien säilytysmallien laajentumisen ja yhdentyvien markkinarakenteiden toteuttamisen arviointia sekä Arvopaperikeskusasetuksen täytäntöönpanon val-mistelu Valtiovarainministeriö 12.8.2014

Lausunto SAK 11559 / 2014 Teollisuuden Voima Oyj:n hakemus valtioneuvoston 6.5.2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö 14.8.2014

Lausunto SAK 11552 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokra-asuntojen rakentamis-lainojen lyhyestä korkotuesta Ympäristöministeriö 18.8.2014

Lausunto SAK 11586 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista an-netun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 15.9.2014

Lausunto SAK 11601 / 2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 158/2014 vp) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto 25.9.2014

Lausunto SAK 11634 / 2014 Valtioneuvoston selvitys ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020 - 2030 (E 17/2014 vp) Eduskunnan suuri valiokunta 14.10.2014


Lausunto SAK 11662 / 2014 Vuonna 2015 ennakkoperinnässä käytettävistä tuloista ja vähennyksistä Verohallinto 5.11.2014

Lausunto SAK 11685 / 2014 Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi energiakatselmuksista sekä ehdotus työ- ja elinkeinoministeriön asetukseksi kohdekatselmusten raportoinnista Työ- ja elinkeinoministeriö 25.11.2014

Lausunto SAK 11695 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitys-toimin-nasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Valtiovarainministeriö 28.11.2014

Lausunto SAK 11725 / 2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013 ja 2014 annetun lain muuttamisesta (HE 269/2014 vp) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto 1.12.2014

Lausunto SAK 11720 / 2014 Lausuntopyyntö ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista ja eräistä muista asetuksista Työ- ja elinkeinoministeriö 4.12.2014

Yleisjohto Lausunto SAK 11224 / 2013 ILOlle vuonna 2014 annettavat raportit ratifioimattomista yleissopimuksista (ILOn perussääntö artikla 19) Työ- ja elinkeinoministeriö 29.1.2014

Lausunto SAK 11316 / 2014 Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 7.3.2014

Lausunto SAK 11273 / 2014 Luonnos hallituksen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta Valtiovarainministeriö 28.3.2014


Lausunto SAK 11384 / 2014 ILOlle vuonna 2014 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltami-sesta Työ- ja elinkeinoministeriö 28.5.2014

Lausunto SAK 11499 / 2014 Luonnos hallituksen esityksestä laiksi kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentä-misestä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista Valtiovarainministeriö 2.7.2014

Lausunto SAK 11455 / 2014 Kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta Valtiovarainministeriö 26.8.2014

Lausunto SAK 11734 / 2014 Valtioneuvoston selvitys Suomen EU-politiikan avaintavoitteista 2015 (E 147/2014 vp) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 11.12.2014

Palkansaajakeskusjärjestöt Luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien sosiaaliturvatyöryh-män raportti Sosiaali- ja terveysministeriö 3.1.2014

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansallisen toimeenpanosuunnitelman valmistelu Työ- ja elinkeinoministeriö 28.1.2014

"YK; Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toimeenpanon 20-vuotisarviointi; Suomen kansallinen arviointiraportti" Ulkoasiainministeriö 25.2.2014

Tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. Palkansaajakeskusjärjestöjen täydentävä lausuma. Työ- ja elinkeinoministeriö 27.2.2014

"Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet; alustavat elemen-tit eurooppalaisen ei-sitovan instrumentin / instrumenttien laatimiseksi" Ulkoasiainministeriö 19.3.2014


Suomen näkemyspaperi vuoden 2015 jälkeisestä kestävän kehityksen agendasta Ulkoasiainministeriö 21.3.2014

Luonnos hallituksen esitykseksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 26.3.2014

Väkivallan uhka -jaoston loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriö 27.3.2014

"Lausuntopyyntö valtioneuvoston asetusluonnoksista: − valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoimin-

nan hallinnoinnista (ALKE-asetus) − valtioneuvoston asetus aluekehittämisen ja rakennerahastohankkeiden ra-

hoittamisesta (rahoitusasetus) − valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten

tukikelpoisuudesta (tukikelpoisuusasetus) Työ- ja elinkeinoministeriö 8.4.2014

PSKJ-lausunto koskien Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän kokoon-panon muutosta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2014

Ammattiurheilijoiden sosiaaliturvatyöryhmän raportti Sosiaali- ja terveysministeriö 22.4.2014

YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen lasten myynnistä, lapsiprosti-tuutiosta ja lapsipornografiasta tehty valinnainen pöytäkirja, määräaikaisrapor-tointi Ulkoasiainministeriö 22.4.2014

Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko Ulkoasiainministeriö 23.4.2014

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista Sisäasiainministeriö 28.4.2014

Komission kuuleminen yritysten yhteiskuntavastuusta Euroopan komissio 26.5.2014


Lausuntopyyntö YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaattei-den kansallisesta toimeenpanoehdotuksesta Työ- ja elinkeinoministeriö 6.6.2014

Solvenssi II - luonnos hallituksen esitykseksi vakuutusyhtiölain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö 18.6.2014

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi kansainvälistä suojelua hake-van vastaanotosta annetun lain ja ulkomaalaislain 52 b ja 52 c §:n muuttamisesta Sisäasiainministeriö 20.8.2014

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet; luonnos Eu-roopan neuvoston ministerikomitean suositukseksi jäsenvaltioille Ulkoasiainministeriö 9.9.2014

Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan ja EU-lainsäädännön vaatimusten yh-teensovittamista koskeva selvitys (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:26) Sosiaali- ja terveysministeriö 11.9.2014

Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 30.9.2014

Parempi sääntely Valtioneuvoston kanslia 14.11.2014

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi Suomen Akatemiasta annetun lain muutta-misesta Opetus- ja kulttuuriministeriö 17.2.2014

Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta Sisäasiainministeriö 12.8.2014

Kansallisen ihmiskaupparaportoijan kertomus 2014 (K 19/2014 vp) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 26.11.2014


LIITE 6 FinUnionsin toimintakertomus 2014 RAPORTTI FINUNIONSIN TOIMINNASTA VUONNA 2014 Vuotta 2014 leimasivat kausien vaihdokset. FinUnionsin johtajana aloitti tammi-kuun alussa Pekka Ristelä ja edellinen johtaja Marianne Muona lopetti työnsä FinUnionsissa tammikuun lopussa. Samalla tilijärjestöksi tuli STTK:n tilalle SAK. Edunvalvonnassa vuotta leimasi kevään eurovaalien myötä tapahtunut uuden par-lamenttikauden alku.

Talous, kauppa ja sääntelyn purku eurooppalaisen keskustelun ytimessä Vaalikausien vaihtumisen vuoksi EU:n lainsäädäntötyö oli suuren osan vuotta kes-keytyneenä. Pääosin vuoden ensimmäisinä kuukausina saatiin kuitenkin parlamen-tin ja neuvoston päätökset muutamista palkansaajille tärkeistä säädöshankkeista, kuten lähetettyjen työntekijöiden direktiivin toimeenpanodirektiivistä, liikkuvien työntekijöiden oikeuksien käyttöä koskevasta direktiivistä ja kausityödirektiivistä sekä yritysten vastuullisuusraportointia koskevasta direktiiviuudistuksesta.

Eurovaalien alla ja vaalien jälkeen komissiota muodostettaessa EU-politiikkaa hal-litsi keskustelu kasvun ja työllisyyden vahvistamisesta talouskriisistä irti pyrkivässä Euroopassa. Eurooppalainen ay-liike korosti investointien merkitystä ja arvosteli liian ankarana pitämäänsä säästöpolitiikkaa. Jean-Claude Junckerin johtaman uu-den komission ohjelmassa investointipolitiikka nostettiinkin kärkeen ja Junckerin lupaaman investointipaketin valmistelu tuli komissiossa varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen vastuulle. Tämä antoi palkansaajakeskusjärjestöille hyvän mahdollisuu-den välittää aihetta koskevia näkemyksiään suoraan asiasta vastaavalle komissaa-rille ja hänen esikunnalleen. SAK:n ja STTK:n puheenjohtajat sekä Akavan edustaja tapasivat Kataisen joulukuussa FinUnionsin järjestämällä lounaalla.

Vuoden 2014 aikana kauppapolitiikka ja erityisesti EU:n ja USA:n välinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) nousi EU-poliittisen keskustelun kärkiteemoi-hin. FinUnions osallistui aiheesta käytävään keskusteluun aktiivisesti palkansaaja-keskusjärjestöjen huhtikuussa hyväksymän yhteisen linjauksen pohjalta. TTIP:stä keskusteltiin ja vaihdettiin tietoja erityisesti pohjoismaisten ay-kumppanien kesken ja myös EK:n kanssa.

Ay-liikkeelle vaikea teema oli eurovaalikeskusteluissa ja uuden komission ohjel-massa painottunut tavoite eurooppalaisen sääntelyn keventämisestä. Eurooppalai-sen ay-liikkeen yhteinen huoli erityisesti eurooppalaisen työelämäsääntelyn kohta-losta ja kehittämismahdollisuuksista kasvoi. UNI Europa -ammattisihteeristön koordinoimana käynnistettiin loppuvuodesta 2014 yritys ay-liikkeen ja kansalais-järjestöjen laajaksi yhteistyöksi tämän aiheen ympärillä.

Yhteistyötä vaikuttamisessa ja kontaktien luomisessa Vaalikauden vaihtuessa Brysselissä toimivilla edunvalvojilla oli yhteinen intressi luoda kontakteja uusi päättäjiin ja heidän avustajiinsa. Tässä tarkoituksessa FinUni-ons järjesti syyskuussa EK:n, MTK:n ja Kuntaliiton toimistojen kanssa yhteisen ti-laisuuden europarlamentaarikkojen avustajille. Syyskuussa järjestettiin myös pal-


kansaajakeskusjärjestöjen, EK:n ja Telan eläkepoliittinen tilaisuus parlamentin jä-senille. Lisäksi FinUnions osallistui muiden järjestämiin vastaaviin tilaisuuksiin, joissa eri edunvalvontatahot esittäytyivät ja kertoivat tavoitteistaan.

Suoraan parlamentin jäsenten ja heidän edustajiensa kanssa yhteistyötä tehtiin työ-elämään liittyvissä lainsäädäntöasioissa niin FinUnionsin kuin parlamentaarikko-jenkin aloitteesta. Vilkkainta yhteistyö oli työelämävaliokunnan (EMPL) suomalai-sedustajien kanssa, mutta yhteistyösuhteita avattiin myös muiden valiokuntien jä-seniin eri poliittisista ryhmistä. Marraskuussa FinUnions järjesti palkansaajakes-kusjärjestöjen elinkeinopoliittisten asiantuntijoiden tapaamisen parlamentin teolli-suusvaliokunnan (ITRE) suomalaisjäsenten sekä komission ja Suomen EU-edus-tuston relevanttien henkilöiden kanssa.

Laajempien tapaamisten lisäksi FinUnions tapasi vuoden kuluessa kahdenkeskisesti useita palkansaajakeskusjärjestöjen ja ammattiliittojen, EK:n ja muiden elinkei-noelämän etujärjestöjen sekä Suomen EU-edustuston asiantuntijoita. Tärkeän kon-taktin kotimaan toimintaan mahdollistivat suomalaisten ay-toimitsijoiden ja luot-tamushenkilöiden ryhmien vierailut FinUnionsin toimistolla.

Kansainvälisessä yhteistyössä painottui pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen. Tanskan keskusjärjestöjen yhteisen edustajan aloitettua työnsä syyskuussa vakiintui tiivis yhteydenpito Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan ay-liikkeiden Brysselin toi-mistojen kesken. Vuoden aikana otettiin myös ensiaskeleet pohjoismaisen ay-ver-koston laajentamiseksi kattamaan kaikki ay-liikkeen piirissä Brysselissä työskente-levät pohjoismaalaiset (mukaan lukien EAY, Eurocadres ja ammattisihteeristöt).

FinUnionsin laajemman eurooppalaisen yhteistyön pääfoorumina toimi EAY:n koolle kutsuma kansallisten toimistojen kokous (”national officers”). Kokous kes-kittyi erityisesti parlamenttiin suuntautuvan edunvalvonnan seuraamiseen ja kon-taktien luomiseen uusin parlamentin jäseniin.

FinUnions tuki ay-liikkeen eurooppalaisen edunvalvonnan kehittämistä toimi-malla alustajana kahdessa EAY:n tutkimus- ja koulutusorganisaatio ETUI:n eu-rooppalaisen edunvalvonnan koulutuksessa.

Haastattelut ja asiantuntijayhteistyö vahvistavat tiedotusta FinUnionsin tiedotustoiminnan ytimenä jatkettiin suomenkielisten, palkansaa-janäkökulmasta valikoitujen ja kirjoitettujen EU-uutisten julkaisua verkkosivuilla ja sähköisissä uutiskirjeissä. Noin 750 lukijaa tavoittanut uutiskirje julkaistiin har-voja poikkeuksia lukuun ottamatta säännöllisesti joka perjantai. Verkkosivuilla uu-tiset olivat kronologisen listauksen ohella luettavissa myös eri teemoihin ryhmitel-tyinä.

Uutisten ohella verkkosivuilla ja uutiskirjeessä julkaistiin aikaisempaan tapaan blo-gia. Eurovaalien lähestyessä blogissa luovuttiin parlamentaarikkojen kirjoituksista ja alettiin sen sijaan julkaista FinUnionsin johtajan kirjoitusten rinnalla palkansaa-jakeskusjärjestöjen asiantuntijoiden tekstejä. Yhteistyötä keskusjärjestöjen asian-tuntijoiden ja tiedottajien kanssa pyrittiin muutenkin vahvistamaan, jotta FinUni-onsin uutisissa saadaan mahdollisimman usein näkyviin myös suomalaisen ay-liik-keen näkökulma.


Uutena tiedotustoiminnan muotona alettiin laatia keskeisten eurooppalaisten vai-kuttajien haastatteluja. Parlamentaarikkojen haastattelut aloitettiin syksyllä 2014 kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtaja Bernd Langesta. Haastatteluja tarjottiin myös liittolehtien julkaistavaksi.

Sosiaalisessa mediassa FinUnionsilla oli tilit Twitterissä ja Facebookissa. Tois-taiseksi kumpikaan niistä ei ollut osoittautunut erityisen tehokkaaksi tavaksi herät-tää huomiota ja keskustelua.

Uutiskirjeen sähköpostijakelun lisäksi FinUnions välitti erilliselle, ay-liikkeen sisäi-selle postituslistalle kokousraportteja sekä kutsuja palkansaajakeskusjärjestöjen ti-laisuuksiin. Tämä lista tavoitti noin 490 henkilöä.

Oman tiedotuksen lisäksi FinUnions osallistui Eurooppa-poliittiseen keskusteluun antamalla haastatteluita erityisesti ammattiliittojen lehtiin. FinUnionsin johtaja kir-jotti myös kolumneja liittolehtiin ja toimi eurovaalien alla Kauppalehden EU-artik-kelisarjaan liittyvän asiantuntijapaneelin jäsenenä.

FinUnions tapasi vuoden kuluessa valtaosan Brysselissä pysyvästi työskentelevistä suomalaistoimittajista (ml. YLE, Helsingin Sanomat, Kauppalehti). FinUnionsin tiedottajana toimi Meiju Keksi.

Johtajan ja tilijärjestön vaihdos työllistivät alkuvuodesta FinUnionsin hallintoon liittyvien oikeuksien ja velvotteiden siirtäminen uudelle johtajalle ja tilijärjestölle vaativat alkuvuodesta 2014 huomattavan paljon työtä. Yh-teistyössä FinUnionsin käyttämän konsulttitoimiston (T.C. Services Belgium SPRL) kanssa varmistettiin muun muassa työehtoihin ja palkanmaksuun, työanta-jan sosiaaliturvamaksuihin, työtapaturmavakuutuksiin ja työsuojeluvalvontaan sekä pankkiasiakkuuteen liittyvien velvoitteiden asianmukainen hoito.

Alkuvuodesta FinUnions selvitti mahdollisuutta siirtyä ay-talon 7. kerrokseen uu-distettuihin toimistotiloihin. Tilojen vuokrantantajan kanssa käydyissä neuvotte-luissa uusien tilojen kokonaishinta saatiin nykyisten tilojen tasolle, mutta huoneita olisi ollut yksi vähemmän. Samaan aikaan nykyiseltä vuokranantajalta ITUC:ilta saatiin lupaus FinUnionsin, Norjan LO:n ja Iso-Britannian TUC:in tilojen uudista-misesta. Muun muassa keittokomeron rakentamisen ja pintojen uusimisen sisältävä remontti jäi kuitenkin seuraavalle vuodelle.

Alkuvuodesta 2014 FinUnionsin jatkuvissa kuluissa saatiin säästöä lopettamalla EAY:n verkkoyhteyksien ja niihin liittyvien suhteettoman kalliiden tukipalveluiden käyttö. Vuokrakuluihin puolestaan saatiin pieni alennus, kun toimistorakennuksen kellarissa olevasta autopaikasta luovuttiin.

sak:n toimintakertomus 2014

News & Politics