sak:n toimintakertomus 2006

SAK:n toimintakertomus 2006

Huhtikuu 2007 ISBN978-951-714-252-6

Tilaukset:SAKpuh. +358 20 774 00

SAK · Toimintakertomus 2006 1

SISÄLLYS

TOIMINTAYMPÄRISTÖ.................................................................... 3Taloudelliset lähtökohdat...................................................................................... 3Yhteiskunnalliset ja työmarkkinapoliittiset lähtökohdat ........................................ 4Järjestölliset lähtökohdat ...................................................................................... 5

HALLINTOELINTEN KOKOUKSET ................................................. 6Edustajakokous 5. – 7.6.2006 .............................................................................. 6Valtuusto............................................................................................................... 9Hallitus ................................................................................................................ 10

TOIMINNAN JA EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET.................. 12

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus .......................................................................... 12Tasapainoinen talous- ja työllisyyskehitys.......................................................... 12Palkkaperusteisen sosiaalivakuutuksen turvaaminen ja kehittäminen ............. 13Globalisaation vaikutusten hallinta ..................................................................... 16EU:n laajentumisen ja syvenemisen vaikutusten hallinta................................... 18

Jäsenvaikuttavuus................................................................................................ 21Jäsenistön ostovoiman varmistaminen ja oikeudenmukainen tulonjako............ 21Kunnolliset työsuhteet ........................................................................................ 22Työhyvinvoinnin parantaminen........................................................................... 23Työelämän kehittäminen .................................................................................... 25Ammatillisen osaamisen vahvistaminen............................................................. 26Sukupuolten tasaveroisen aseman edistäminen................................................ 26

Järjestöllinen ja edunvalvonnallinen toimintakyky........................................... 27Kolmikantayhteistyön ja sopimusjärjestelmän toimivuus ................................... 27Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen........................................................... 28Vahvan jäsenpohjan varmistaminen .................................................................. 29Vahva järjestötoiminta ........................................................................................ 30Luottamushenkilöiden toimintaedellytysten kehittäminen .................................. 34Koulutuksen kehittäminen .................................................................................. 34Aluepolitiikka ja aluekehittäminen ...................................................................... 37Hankekeskus ...................................................................................................... 37Monikulttuurisuustoiminta................................................................................... 38Eurooppalainen yhteistyö/ETUI-REHS............................................................... 40Trace-projekti...................................................................................................... 40Koulu- ja työmarkkinatiedotus ............................................................................ 40SAK:n jäsenmikrohanke ..................................................................................... 41SAK:n kulttuurirahasto........................................................................................ 42Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta ................................................. 42SAK:n viestinnän kehittäminen........................................................................... 42

Työyhteisön ja henkilöstön uudistuminen ja työkyky ...................................... 49SAK:n talouden kehittäminen ............................................................................. 49Toimisto- ja sisäiset palvelut .............................................................................. 50Tietohallinto ........................................................................................................ 50Työpaikkatoimikunta........................................................................................... 51SAK:n henkilöstö ................................................................................................ 52

2 SAK · Toimintakertomus 2006

TILINPÄÄTÖS ................................................................................ 56Toimintakertomus................................................................................................56

JÄSENYYDET JA OSAKKUUDET................................................. 74

HALLINTOELIMET ......................................................................... 76Valtuusto .............................................................................................................76Hallitus ................................................................................................................80Johtoryhmä .........................................................................................................81Työvaliokunta ......................................................................................................82Muut hallituksen asettamat valiokunnat..............................................................83Toimialaneuvottelukunnat ...................................................................................83

JÄSENMÄÄRÄT............................................................................. 84

LAUSUNNOT.................................................................................. 85


TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Taloudelliset lähtökohdatMaailmantalouden kasvu jatkui ripeänä vuonna 2005. Kasvun vetureinatoimivat erityisesti Kiina ja joukko muita Aasian nopeasti kasvavia talouksia.Yhdysvaltojen kasvu hieman hidastui, kun taas Euroopassa kasvu nopeu-tui. Viime vuosina voimakkaasti noussut öljyn hinta ei pysäyttänyt talous-kasvua viime vuonnakaan, vaikka öljyn hinta nousi kesällä kaikkien aikojenhuippuun yli 70 dollariin tynnyriltä. Loppuvuodesta öljyn hinta kääntyi las-kuun ja oli suunnilleen samalla tasolla kuin alkuvuonna.

Yhdysvalloissa keskuspankki kiristi talouspolitiikkaa alkuvuodesta ohjaus-koron nostoilla. Koron nostaminen lopetettiin kesällä Yhdysvaltain talous-kasvun osoittaessa hidastumisen merkkejä. Euroopassa kasvun nopeutu-minen ja inflaation pysyminen tavoitetason yläpuolella johti rahapolitiikankiristämiseen. Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoa viime vuoden ai-kana viisi kertaa siten, että ohjauskorko oli vuoden lopussa 3,5 prosenttia.Se oli kuitenkin yhä selvästi alempana kuin Yhdysvalloissa, jossa se oli5,25 prosenttia. Suomen kannalta Euroopan keskuspankin ohjauskoronnostot olivat tervetulleita. Korkotaso on ollut ja on yhä Suomen oloihin liianalhainen. Se on johtanut asuntomarkkinoiden kuumenemiseen ja asuntojenhintojen nopeaan nousuun erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Suomen kokonaistuotannon kasvu kiihtyi viime vuonna ennakkotietojenmukaan lähes kuuteen prosenttiin. Noin prosenttiyksikkö kasvusta johtuusiitä, että vuoden 2005 vertailutaso jäi alhaiseksi metsäteollisuuden työsu-lun aiheuttaman tuotannon menetyksen vuoksi. Työsulusta puhdistettuna-kin kasvu ylti siis lähes viiteen prosenttiin, mikä oli yksi kovimmista teolli-suusmaiden kasvuluvuista viime vuonna.

Viime vuonna tuotannon kasvua Suomessa tuki vientikysynnän ja inves-tointien kasvu sekä verokevennykset. Näin jälkikäteen tarkasteltuna vero-kevennykset ajoittuivat viime vuoden osalta suhdannemielessä väärin. Niitäei olisi tarvittu lainkaan kysynnän kasvattamiseksi. Myönteistä kuitenkin oli,että kova talouskasvu ei kiihdyttänyt inflaatiota, vaan vaikutus meni pääosintyöllisyyden paranemiseen. Edes vaihtotaseen ylijäämä ei supistunut nope-asta kasvusta huolimatta. Suuri vaihtotaseen ylijäämä ei sinänsä ole miten-kään tavoittelemisen arvoinen asia. Itse asiassa ylijäämäistä vaihtotasettavoi pitää Suomen tapauksessa jopa ongelmana, koska se on muodostunutrakenteelliseksi. Vaihtotaseen ylijäämähän osoittaa kotimaisten investoin-tien olevan liian vähäiset suhteessa kotimaiseen säästämiseen.

Inflaatio oli viime vuonna keskimäärin 1,6 prosenttia, mutta kiihtyi loppu-vuotta kohti niin, että joulukuussa se oli jo 2,2 prosenttia. Yhdenmukaiste-tun kuluttajahintaindeksin, jota käytetään Euroopan tason vertailuissa, vii-me vuoden keskimääräinen muutos jäi vain 1,3 prosenttiin.


Vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä oli 41.000 työllistä enemmän kuinvuotta aikaisemmin. Tosin on hyvä huomata, että suuri osa työllisyyden li-säyksestä oli osa-aikatyötä. Osa-aikatyöllisten määrä oli vuoden 2006 nel-jännellä neljänneksellä 27.000 suurempi kuin edellisen vuoden vastaavallaneljänneksellä.

Työllisyysaste (työllisten osuus 15-64 -vuotiaista) nousi vuoden 2006 vii-meisellä vuosineljänneksellä 68,6 prosenttiin eli 0,9 prosenttiyksikköä kor-keammaksi kuin edellisvuoden vastaavalla neljänneksellä. Työttömyysastelaski viimeisellä vuosineljänneksellä 6,8 prosenttiin, mikä oli 0,8 prosent-tiyksikköä alempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan.

Palkansaajien nimellisansiot nousivat vuonna 2006 keskimäärin 3,1 pro-senttia ja reaaliansiot 1,5 prosenttia.

Yhteiskunnalliset ja työmarkkinapoliittiset lähtökohdatAlkuvuodesta käytiin presidentinvaalit ja presidentti Tarja Halonen valittiintoiselle kaudelle. SAK tuki Halosen uudelleenvalintaa. Vaalikeskusteluissanousi esiin palkansaajien kannalta tärkeitä painotuksia, kuten suomalaisensopimusmallin merkitys ja tulevaisuus. SAK:n lähtökohtana vaaleissa olisekä äänestysaktiivisuuden kohottaminen että palkansaajille tärkeidenteemojen esillä pitäminen vaalikeskustelussa.

Matti Vanhasen hallitus teki viimeisen budjettinsa, jossa toteutuivat tulopo-liittisen kokonaisratkaisun yhteydessä sovitut palkkaverotukseen kohdistu-vat veronkevennykset. Syksyn aikana puolueet valmistautuivat keväällä2007 käytäviin eduskuntavaaleihin. Palkansaajataustaisia ay-aktiiviehdok-kaita asettui ehdolle eri puolueissa.

Työmarkkinajärjestöt valmistautuivat lähestyviin eduskuntavaaleihin tuot-tamalla omia vaalitavoitteitaan. SAK julkisti marraskuussa Suuntana osaa-va ja oikeudenmukainen Suomi -asiakirjan. Palkansaajakeskusjärjestöt jul-kaisivat omat asiakirjansa syksyllä: STTK Suomi menestyy ja AKAVAn hal-litusohjelmatavoitteet. Elinkeinoelämän Keskusliitto julkaisi toukokuun lo-pulla Menestyvien yritysten Suomi kohti eduskuntavaaleja 2007 -asiakirjan.Asiakirjoista ilmenevät eri työmarkkinajärjestöjen näkemykset työelämänkehittämiseksi, tavoitteet hallitusohjelmaan eduskunta kaudelle 2007-2011sekä hahmotukset tulevien työehtosopimusratkaisujen sisällöksi.

Vuoden aikana neuvotteluja käytiin TUPO-työryhmissä, jotka yhtä lukuunottamatta saivat työnsä päätökseen vuoden 2006 loppuunmennessä.

Toimialakohtainen elinkeinopoliittinen vuoropuhelu jatkui. Tästä merkittä-vimpänä tuloksena oli metsäteollisuuden tulevaisuutta koskeva kolmikan-tainen Paperiteollisuuden Tulevaisuustyö -raportti. Logistiikkaa koskevatyöryhmä sai työnsä valmiiksi lokakuussa.


Järjestölliset lähtökohdatSAK:n jäsenmäärässä ei tapahtunut vuoden 2006 aikana merkittäviä muu-toksia. Jäsenhankinnan tehostamiseksi toteutettiin uusintana vuoden 2005Viidakon lait eivät ole voimassa -kampanja.

SAK:n edustajakokouksessa yhdeksi keskeisistä asioista nousi nuorten japätkätyöntekijöiden järjestäytymisen edistäminen ja jäsenyyskynnyksenmadaltaminen. Edustajakokouksen linjauksen pohjalta käynnistettiin jäse-nyyshanke, jonka ensimmäiset tulokset konkretisoituvat vuoden 2007 aika-na.

Järjestörakenteen suhteen merkittävin muutos oli vuoden 2006 alussa to-teutunut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toiminnan käynnistys. JHLsyntyi KTV:n ja VTY:n jäsenliittojen yhdistymisen seurauksena. JHL kokoaanyt lähes kaikki julkisen työnantajan palveluksessa (valtio, kunnat ja kun-tayhtymät) olevat SAK:laiset työntekijät.

Myös eräiden teollisuusliittojen (Paperiliitto, Viestintäalan ammattiliitto, Puu-ja erityisalojen liitto, Kemianliitto, Sähköalojen ammattiliitto ja Rakennusliit-to) kesken käynnistyi selvitys tiiviimmän yhteistyön aikaansaamiseksi. Me-tallityöväen Liitto tuli yhteistyöhön mukaan toimintavuoden aikana. Raken-nusliitto päätti jäädä hankkeen tässä vaiheessa selvitystyön ja tiiviimmänyhteistyön ulkopuolelle. Tämänkin selvitystyön tulokset valmistuvat vuonna2007.

Edustajakokouksen linjausten seurauksena käynnistyi syksyllä SAK:n työ-valiokunnan selvitys järjestö- ja sopimusrajakiistojen ratkaisemisesta. Asiaakoskeva raportti valmistui vuoden 2007 alussa.


HALLINTOELINTEN KOKOUKSET

Edustajakokous 5. – 7.6.2006SAK:n 17. edustajakokous pidettiin 5.–7.6. Helsingin Messukeskuksessa.Kokoukseen osallistui 275 jäsenliittojen edustajaa eri puolilta Suomea.Nuorin kokousedustaja oli 19-vuotias ja vanhin 64-vuotias. Naisia kokous-edustajista oli kaksi viidestä (40%). Liitoista suurin edustajaryhmä oliJHL:llä, 52 edustajaa. Toiseksi suurin ryhmä oli PAM:lla, 46 edustajaa.Kolmanneksi suurin oli Metallityöväen Liitto, 38 edustajaa. Teollisuuttaedusti reilu kolmannes kaikista (36%), yksityistä palvelusektoria lähes nel-jäsosa (24%) ja julkista sektoria vajaa kolmannes (30%).

Ohjelma-asiakirjaSAK:n edustajakokous hyväksyi ”Muutoksen suunta – osaava ja oikeu-denmukainen Suomi” –ohjelma-asiakirjan seuraavaksi viideksi vuodeksi.Ohjelmassa korostettiin pätkätyöläisten aseman korjaamista sekä jäseneksiliittymisen helpottamista. SAK:n edustajakokous piti tärkeänä, että lainsää-dännöllä, työehtosopimuksilla ja muilla toimenpiteillä edistetään kokoai-kaisten ja toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden syntymistä pätkätöi-den sijaan. Pätkätyöntekijöiden edunvalvontaa parannetaan tavoittelemallamuun muassa vuokratyöhön pelisääntöjä ja takuupalkkaa. SAK pyrkii ra-joittamaan vuokratyövoiman käyttöä. Järjestäytymisen edistämiseksi SAKja jäsenliitot käynnistävät sellaisen yhteistyömallin rakentamisen, jolla työ-elämään tulevien nuorten ja pätkätyöläisten kynnystä liittyä ammattiyhdis-tysliikkeeseen helpotetaan.

Ohjelma-asiakirjassa todetaan, että SAK valmistelee yhteistyössä jäsenliit-tojensa kanssa esityksen myös osaamisvaltuutettujen valitsemisesta työ-paikoille sekä heidän asemansa tunnustamisesta työehtosopimuksissa.

SAK:n edustajakokouksen linjausten mukaan talouspolitiikan keskeisenätavoitteena tulee olla täystyöllisyyden saavuttaminen. Talouspolitiikalla tu-lee huolehtia siitä, että Suomi on palkansaajille hyvä paikka elää ja yrityk-sille hyvä paikka toimia. Vakaata talouskasvua ja työllisyyttä edistämälläturvataan julkisen talouden kestävyys ja toimintaedellytykset.

SAK:n palkkapolitiikan tavoitteena on tasata palkansaajien välisiä palkka- jatoimeentuloeroja. Kaikkien palkansaajien palkkojen ostovoiman takaavayleiskorotus ja muut tasa-arvoa edistävät palkan osat ovat SAK:n palkka-politiikassa keskeisiä. Mikäli työmarkkinaosapuolten yhteinen näkemys jatahtotila tuottavuutta ja tasa-arvoa edistävästä palkkamallista löytyy, saat-taa liittoerien ja niistä johdettujen paikallisten erien merkitys tulevaisuudes-sa korostua. Tämä edellyttää, että työnantajien on sitouduttava nykyistä pa-remmin paikallisten neuvotteluedellytysten parantamiseen. SAK:n tavoit-teena on, että tulos- ja voittopalkkiojärjestelmien käyttöönoton pelisään-nöistä sovitaan yhdessä henkilöstön kanssa. Sopimuspolitiikassa SAK va-


rautuu kaikkiin erilaisiin vaihtoehtoihin, mutta pitää ensisijaisena tulopoliitti-sia kokonaisratkaisuja.

SAK päätti myös käynnistää avoimen ja laajan keskustelun sopimus- jajärjestörajojen muutoksista. Tavoitteena on edelleen kehittää toimivia yhtei-sesti hyväksyttyjä menettelytapoja järjestörajojen, sopimusrakenteiden janiiden rajakiistojen ratkaisemiseksi. SAK pyrkii lisäksi yhdessä EK:n kanssalöytämään keinoja, joilla järjestöt voivat ennakoida ja ratkaista rajariitoja.

SAK:n edustajakokous korosti ohjelma-asiakirjassa luottamusmiesten ase-man vahvistamista. Luottamusmiehet tarvitsevat tuekseen vahvan sopi-musturvan määrittämään luottamusmiehen asemaa ja toimintaoikeuksia,irtisanomisturvaa ja tiedonsaannin oikeuksia. Sopimuksin on turvattava pe-rinteisten oikeuksien ohella toimintamahdollisuudet verkostoituneessa toi-mintaympäristössä. Työehtosopimuksissa ja lainsäädännössä on tunnus-tettava liiton edustajan oikeus päästä työpaikalle ja olla läsnä paikallisissaneuvotteluissa, SAK vaatii.

SääntömuutosEdustajakokous hyväksyi yksimielisesti SAK:n sääntöihin tehdyt muutos-esitykset. Sääntömuutoksilla tähdätään mm. tasa-arvon edistämiseenSAK:n hallinnossa. Ne myös parantavat kesken edustajakokouskaudenSAK:hon liittyvien uusien liittojen edustajien asemaa.

Tasa-arvoon liittyvä sääntömuutos on suositusluonteinen. Sen mukaan liit-tojen edustajakokousedustajia ja valtuuston jäseniä valittaessa tulee pyrkiänoudattamaan jäsenliittojen sukupuoli- ja ikäjakaumaa. Toisen sääntö-muutoksen jälkeen uusien jäsenliittojen edustajat voivat tulla SAK:n val-tuustoon jäseniksi kesken edustajakokouskauden. Aikaisemmin tilanne olisellainen, että valtuuston jäsenyyttä joutui odottamaan seuraavaan edus-tajakokoukseen.

LiittoesityksetJäsenliitot olivat tehneet edustajakokoukselle kaikkiaan 34 esitystä. Liittojentekemistä esityksistä eniten puheenvuoroja kirvoitti Metalliliiton esitys asi-antuntijalääkärin palkkaamisesta SAK:hon. Lääkärin palkkaamista selvite-tään nopealla aikataululla.

Liitot olivat tehneet työttömyysturvan kehittämisestä useita esityksiä, jotkakoskivat muun muassa työssäoloehtoa, epätyypillisissä työsuhteissa työs-kentelevien työttömyysturvaa ja muutosturvan työllistymisohjelmien kehit-tämistä.

Edustajia puhutti myös luottamushenkilöiden asema. Asiaa koskevia liitto-esityksiä oli kaksi: Metallityöväen Liitolta ja Suomen ElintarviketyöläistenLiitolta. Molemmissa vaadittiin luottamusmiesten irtisanomisturvan paran-tamista ja mm. tiedonsaantioikeuksien lisäämistä.


HenkilövalinnatEdustajakokous valitsi SAK:n puheenjohtajan ja hallituksen muut jäsenetsekä valtuuston jäsenet. Keskusjärjestön puheenjohtajaksi valittiin yksimie-lisesti Lauri Ihalainen. Hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksiMatti Huutolan. Puheenjohtajien lisäksi SAK:n hallitukseen valittiin 20muuta jäsentä. Verrattuna edustakokousta edeltävään SAK:n hallitukseennaisten määrä on uudessa kokoonpanossa lisääntynyt, kun mukaan las-ketaan hallituksen varsinaiset jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset vara-jäsenensä (yhteensä 10 naista).

SAK:n edustajakokous valitsi valtuuston puheenjohtajiston: puheenjohta-jaksi JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori ja varapuheenjohtajiksiPAM:n edustaja Ritva Suomalainen ja Metallityöväen Liiton edustaja RaimoNieminen. Lisäksi valittiin valtuuston 120 jäsentä ja näiden varajäsenet.Valtuuston varsinaisista jäsenistä naisia on 42 prosenttia. Uusia valtuutet-tuja on 88 eli noin 75 prosenttia.

Avajaistilaisuudessa tervehdyksensä esittivät pääministeri Matti Vanhanen,EAY:n pääsihteeri John Monks ja STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.Toisena kokouspäivänä kuultiin VAKL:n pääsihteerin Guy Riderin terveh-dys. Kolmantena kokouspäivänä tervehdyksensä SAK:n edustajakokouk-selle esitti tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Edustajakokousta oli seuraamassa 64 kansainvälistä kutsuvierasta.

PäätöslausumaSAK:n 17. edustajakokouksen hyväksymän päätöslausuman mukaan SAKjuhlii ensi vuonna 100-vuotista taivaltaan tilanteessa, jossa työelämä jamaailma ympärillämme on jatkuvassa muutoksessa. Suomen selviytymis-malli on ollut kansanvalta ja toimiva kolmikantayhteistyö. Tällä tavoin onkohennettu palkansaajien asemaa, kehitetty työelämää ja hyvinvointiyhteis-kuntaa sekä turvattu Suomen talouden kilpailukyky ja menestys. Tuloksel-lista kolmikantaista sopimusyhteiskuntaa tarvitaan jatkossakin.

Suomen tulee rakentaa sosiaalista Eurooppaa, joka on taloudellisesti me-nestyvä, luo uusia kunnollisia työpaikkoja ja toimii vastuullisesti myös glo-baalisti ja ympäristön kannalta. Tarvitaan kansalaisia palveleva ja nykyistätoimintakykyisempi Euroopan unioni. EU tarvitsee työntekijöiden oikeuksienvahvistamiseksi ja päätöksenteon tehostamiseksi uuden perustuslaillisensopimuksen.

Palkansaajien neuvottelu-, sopimus- ja työtaisteluoikeus on turvattava kokounionissa. Kolmikantayhteistyö myös eurooppalaisella tasolla on vahvuus,jota Suomen tulee eri yhteyksissä aktiivisesti edistää. EU-tasolla tarvitaanmyös työmarkkinaosapuolten neuvottelutoiminnalle puitteet luova yhteinensopimus- ja säädösperusta.


Oikeudenmukaisemman maailman rakentamisessa tarvitaan vahvaa kan-sallista ja kansainvälistä ay-liikettä, työntekijöiden järjestäytymis-, neuvot-telu- ja työtaisteluoikeuksien tunnustamista koko maailmassa. Maailman-kaupan pelisääntöihin on WTO:ssa sisällytettävä ihmis- ja sosiaalisten pe-rusoikeuksien kunnioittaminen ILO:n sopimusten mukaisesti. Tarvitaan ny-kyistä ihmiskasvoisempaa globalisaatiota, josta hyötyvät kaikki, myös ih-miskunnan suuri enemmistö.

Talous- ja tulopolitiikan onnistuneen yhteensovittamisen ansiosta työllisyyson Suomessa parantumassa. Silti työpaikkoja siirretään ulkomaille ja irtisa-nomisia tapahtuu lähes päivittäin. Yritykset eivät aina toimi vastuullisesti,koska johto ja omistajat ajavat lyhytnäköisesti vain omia etujaan. Hyvin al-kuun lähtenyttä muutosturvaa on parannettava edelleen. Suurten rakenne-muutosten varalle tarvitaan paikkakunta- ja yrityskohtaisia suunnitelmia,joilla kyetään vähentämään muutosten aiheuttamia vaurioita sekä helpot-tamaan työntekijöiden uudelleen työllistymistä. Aktiivisia työllistämistoimiaon tehostettava ja työttömyysturvaa kehitettävä. Uuden työpaikan vastaan-ottamista on tuettava myös asuntopolitiikalla, työmatkakulujen vähennysoi-keuksia parantamalla sekä muuttokuluja ja ansionmenetyksiä korvaamalla.

Tavoitteeksi tulee asettaa, että seuraavaan edustajakokoukseen mennessätyöllisyys kohenee edelleen niin, että kolme neljästä työikäisestä Suomessaasuvasta käy töissä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä maassa jo asuvienulkomaalaisten työllistämiseen.

ValtuustoSAK:n 17. edustajakokouksen valitsema 120-jäseninen valtuusto kokoontuisääntömääräiseen syyskokoukseen Kiljavan opistolle 24.–25.11.2006.Valtuusto hyväksyi SAK:n toiminta- ja taloussuunnitelmat vuodelle 2007 jakäsitteli jäsenliittojen tekemät kuusi liittoesitystä.

Valtuusto totesi päätöslausumassaan, että Suomesta on tullut vauras jamenestyvä kansantalous kansainvälisesti ainutlaatuisella sopimiseen pe-rustuvalla yhteistyöllä. Yhteistyön edellytys on, että sen osapuolilla on tasa-vertaiset toimintaoikeudet ja -mahdollisuudet. Oikeus neuvotella, sopia jatarvittaessa turvautua työtaisteluun ovat suomalaisen sopimusyhteiskunnankulmakiviä, joita ei tule murentaa. Sopimusten soveltaminen vaatii toimivaaluottamusmiesjärjestelmää työpaikoilla. Palkansaajien edustajina toimivilleluottamusmiehille on turvattava riittävät edellytykset hoitaa tätä vaativaatehtävää.

Viime vuosien maltillinen sopimuslinja ja sen varaan rakentuva talous- jatyöllisyyspolitiikka ovat luoneet yrityksille hyvät edellytykset toimia. Yritystenpitää nyt puolestaan osoittaa yhteiskuntavastuuta investoimalla Suomeenja panostamalla henkilöstön osaamiseen. Työelämän laatua kehittämällävoidaan edistää suomalaisten työorganisaatioiden ja tätä kautta koko Suo-men pärjäämistä sekä sopeutumista paremmin keskeisiin tulevaisuuden


muutoshaasteisiin. Osaamista on lisättävä antamalla kaikille työntekijöilletasavertainen mahdollisuus oppia uutta ja kehittää työtään.

Päätöslausumassa todettiin myös, että SAK on asettanut palkansaajien hy-vinvointia edistävät tavoitteensa tulevalle eduskuntakaudelle. Niiden to-teuttaminen edellyttää mm. kokonaisverotuksen säätämistä sellaiselle ta-solle, että julkiset palvelut turvataan ja niitä voidaan kehittää. Puolueiltaedellytettiin näkemyksiä sopimusyhteiskunnan tulevaisuudesta ja palkan-saajien vaikutusmahdollisuuksista. Lisäksi valtuusto totesi, että ammattiyh-distysliikkeen tavoitteita tehdään parhaiten tunnetuksi osallistumalla aktiivi-sesti vaalityöhön ja käymällä keskustelua työpaikoilla. Kaikkia palkansaajiakehotettiin äänestämään maaliskuun eduskuntavaaleissa.

Valtuuston koulutusSAK:n valtuuston jäsenille järjestettiin lokakuussa kaksi eri koulutustilai-suutta Kiljavan opistossa Nurmijärvellä. Koulutuksen tarkoituksena oli pe-rehdyttää valtuuston jäsenet SAK:n päätöksentekoon, SAK:n rooliin ja teh-täviin sekä edustajakokouksen linjauksiin. Syksyn koulutustilaisuuksiinosallistui kaikkiaan n. 40 valtuuston jäsentä. Koulutustilaisuudet jatkuvatkeväällä 2007.

HallitusVuoden 2006 aikana SAK:n hallitus kokoontui 13 kertaa. Kevätkaudellakeskeisiä hallituksen käsittelemiä asioita olivat tilaajan vastuuta ja perheva-paiden kustannuksia koskevat neuvottelut. Molemmissa SAK:n tavoitteettoteutuivat melko hyvin. Yhteistoimintalakia uudistavan komitean työsken-telyä käsiteltiin hallituksessa kevään aikana.

Useassa kokouksessa saatiin myös selvityksiä ja keskusteltiin eläkkeitäkoskevasta lakikokonaisuudesta. Maaliskuun kokouksessa hyväksyttiinasuntopoliittinen kannanotto.

Kevätkaudella esillä oli myös edustajakokoukseen liittyvät asiat, ohjelma-asiakirja ja liittoesitykset. SAK:n viestintästrategia hyväksyttiin maaliskuunkokouksessa. Samassa kokouksessa käsiteltiin myös työmarkkinajärjestö-jen yhteinen kannanotto työyhteisöjen kehittämisestä monikulttuurisiksi.SAK:n 100-vuotisjuhlien suunnitelmia ja budjettia käsiteltiin niin ikään ke-vätkaudella.

SAK:n uuden hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin edustajakokouksenyhteydessä kesäkuussa.

Syyskauden ensimmäisessä kokouksessa käsittelyssä oli valtion tulo- jamenoarvioon vaikuttaminen. Erityisesti kiinnitettiin huomiota merenkulunongelmiin, kuntatalouden tilaan ja työllisyysmäärärahoihin, joita on joiltakinosin karsittu. Elokuussa hallitus päätti myös käynnistää sopimus- ja järjes-törajakysymyksiä selvittelevän hankkeen edustajakokouksen linjaustenmukaisesti.


Syyskuussa hallitus käsitteli työttömyyskassojen kehittämishanketta. Hank-keen tavoitteena on parantaa kassojen palvelun tasoa, kassojen kilpailuky-kyisyys suhteessa yksityiseen työttömyyskassaan ja jäseneksi liittymisenhelpottaminen. Tavoitteena on myös kassojen toimintatapojen ja yhteistyönlisääminen ja lainsäädäntöön vaikuttaminen.

Syksyllä Suomi oli EU:n puheenjohtaja ja hallitus käsitteli puheenjohtaja-kauden painopisteitä ay-liikkeen kannalta. Keskeisiä kysymyksiä on mm.työaikadirektiivin kohtalo. Suomi puheenjohtajamaana nostaa myös työ-elämän perusoikeuksiin liittyviä kysymyksiä kokouksessa esiin.

Lokakuussa hallitus hyväksyi vaalikauden tavoiteohjelman Suuntana osaa-va ja oikeudenmukainen Suomi. Tavoiteohjelma myötäili edustajakokous-asiakirjan linjauksia. Keskeisiä teemoja olivat työllisyyden edistäminen, pal-kansaajien ansiokehityksen ja ostovoiman varmistaminen sekä oikeuden-mukainen tulonjako, työhyvinvoinnin edistäminen, palkkaperusteisen sosi-aaliturvan vahvistaminen sekä globalisaation hallinta ja EU-tason edunval-vonta. Vaalikauden keskeisiä haasteita olivat SAK:n mielestä globaaliin kil-pailuun sopeutuminen, väestön ikääntyminen ja eriarvoisuuden kasvu, jailmastomuutoksen torjunta sekä tähän liittyen energiapoliittiset linjaukset.Samalla käsiteltiin SAK:n yhteiskuntavaikuttamista eduskuntavaaleissa.Toimenpiteiden tavoitteena on SAK vaalikauden tavoitteiden tunnetuksite-keminen ja äänestysaktiivisuuden lisääminen.

Syyskaudella hallitus myös asetti valiokunnat ja neuvottelukunnat sekä hy-väksyi aluetoiminnan toimintaohjeen ja paikallisjärjestön mallisääntöjenmuutoksen.

Ay-liikkeen uuden maailmanjärjestön perustamisen hallitus totesi lokakuus-sa ja päätti, että SAK liittyy uuden ammattiyhdistysliikkeen maailmanjär-jestön jäseneksi 1.11.2006 lähtien.

Joulukuussa hallitus käsitteli Pelisäännöt vuokratyölle -raporttia. Vuokra-työhön liittyviä ongelmia on pohdittu SAK:n ja liittojen yhteisessä työryh-mässä. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotus keinoista, joilla vuokratyönhaittoja voidaan vähentää sekä vuokratyöntekijöiden että käyttäjäyrityksentyöntekijöiden näkökulmasta.


TOIMINNAN JA EDUNVALVONNANPAINOPISTEET

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tasapainoinen talous- ja työllisyyskehitysVoimassa oleva tulopoliittinen sopimus loi hyvän pohjan vakaalle taloudelli-selle kasvulle ja työllisyyden myönteiselle kehitykselle vuonna 2006. Talo-uskasvu nopeutui peräti lähes kuuteen prosenttiin ja työllisyys parani niin,että hallituksen tavoite 100 000 uudesta työpaikasta vaalikauden aikana onhyvin lähellä toteutua.

SAK vaikutti aktiivisesti talous- ja työllisyyspolitiikkaan työttömyyden vä-hentämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi sekä kehysneuvotteluissa ettävuoden 2007 budjettineuvotteluissa. Budjettivaikuttamisessa panostettiinerityisesti aktiivisen työvoimapolitiikan tehostamiseen ja siihen, että tarvitta-viin toimiin varataan riittävästi rahaa.

Työmarkkinajärjestöt esittivät elokuussa yhteiset ehdotuksensa valtion ta-lousarviovalmisteluun työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja koh-taanto-ongelmien lieventämiseksi. Järjestöjen ehdotuksesta muuttoavus-tusta korotettiin, ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskiintiötä korotet-tiin ja vuokra-arava-asuntojen tulo- ja omaisuusrajoja lievennettiin.

SAK toimi aktiivisesti ns. Tupo 2 -työryhmän ehdotusten jatkovalmistelussa.Työryhmän ehdotuksilla lisättiin työttömien mahdollisuuksia parantaa työ-markkinavalmiuksia. Erityisesti palkkatuen ehtoihin ja henkilöstöpalveluyri-tysten kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät ehdotukset herättivät kes-kustelua jatkovalmistelussa.

Myönteisen talouskehityksen ansiosta julkisen sektorin tila säilyi kokonai-suudessaan hyvänä. Valtiontalouden ylijäämä kasvoi hieman edellisvuo-desta ja sosiaaliturvarahastot pysyivät selvästi ylijäämäisinä. Kuntien ra-hoitustilanne pysyi yhä alijäämäisenä, mutta alijäämä pieneni hieman edel-lisvuodesta.

Euroopan Unionin talous- ja työllisyyspolitiikan osalta vaikuttaminen tiivistyivuonna 2006 Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle. SAK vaikutti EU:nkasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian toimeenpanoon siten,että taloudellisten näkökohtien lisäksi painotetaan työllisyyttä, sosiaalisiakysymyksiä ja ympäristönäkökohtia. Puheenjohtajuuden myötä SAK osal-listui EU:n makrotaloudelliseen dialogiin sekä teknisellä että poliittisella ta-solla EAY:n delegaatioissa.

SAK:n aloitteesta vuonna 2004 käynnistettyä toimialakohtaista elinkeinopo-liittista vuoropuhelua jatkettiin osana valtioneuvoston kanslian globalisaa-


tiohanketta. Kaikkiaan 17 toimialaa laati yhteisen raportin ja suositukset.SAK osallistui keskusjärjestönä energia- ja logistiikka-alan vuoropuheluunsekä paperiteollisuuden tulevaisuustyöhön. Työmarkkinajärjestöjen yhteisetehdotukset pyritään sisällyttämään seuraavaan hallitusohjelmaan.

SAK jatkoi elinkeinopoliittista vaikuttamista työllisyyden ja investointienvauhdittamiseksi. Elokuun budjettiriihessä päätettiin uusista liikennehank-keista ja keväällä valmistui ehdotus väylärahoituksen pitkäjänteistämisestä.Vesi- ja kaivoslain uudistamista vauhditettiin ja vaikutettiin siihen, että mat-kustaja-alustuet paranevat Suomessa Ruotsin tasolle. Myös valtion riskira-hoitusyhtiö Finnveran toiminta- ja rahoitusedellytyksiä parannettiin SAK:nehdotusten mukaisesti.

Palkkaperusteisen sosiaalivakuutuksenturvaaminen ja kehittäminen

TyöttömyysturvaSAK:n edustajat osallistuivat sosiaali- ja terveysministeriön johdolla toimi-van kolmikantaisen työttömyysturva-asiamiestyöryhmän työhön. Työryh-mässä valmisteltiin muun muassa hallituksen esitys, jolla etuuksien työhis-toriaedellytys muutettiin työansioihin perustuvaksi. Uudistuksen on arvioituhelpottavan määräaikaisia töitä tekevien työhistorian kerryttämistä.

Työttömyysturvan rahoitusSAK:n edustajat osallistuivat Työttömyysvakuutusrahaston hallituksessapäätöksentekoon, jonka mukaan vuoden 2007 työttömyysvakuutusmaksutpidetään vuonna 2007 edellisen vuoden tasolla.

Työttömyysvakuutusrahaston hallituksessa työnantajien edustajat ajoivatjo toistamiseen läpi leikkauksen työttömyyskassojen jäsenmaksujen tasa-ukseen. SAK, STTK ja Akava kannattivat lähes koko budjettiin varatunsumman eli 9,5 miljoonan euron jakamista tasauksena. Työnantajien äänintasaukseen päätettiin käyttää vain 6 miljoonaa euroa.

SAK:laisten työttömyyskassojen kehittämishankeToimintavuoden aikana toteutetun työttömyyskassojen kehittämishankkeentavoitteena oli työttömyyskassojen toimintatapojen kehittäminen, jäsentenpalvelujen parantaminen ja jäseneksi liittymisen helpottaminen. Hanke to-teutettiin yhteistyössä SAK:n, liittojen ja kassojen kesken. Kassojen toimin-nan tila kartoitettiin ja hahmotettiin kehittämistavoitteita, joiden avulla kas-sojen palvelukykyä ja keskinäistä yhteistyötä voidaan kehittää. Erityisestihuomiota kiinnitettiin sähköisen asioinnin ja asiainhallinnan käyttöön ottoonkassojen toiminnassa. Kassahankkeeseen liittyneen konsulttiselvityksenyhteydessä laadittiin prosessikuvaukset ja tavoitetilat keskeisistä työpro-sesseista.

Työttömyyskassahankkeen selvitykset ja tavoitetilan laatiminen tuki me-neillään olevaa jäsenyyshanketta ja antoi hyvät lähtökohdat jäsenyyshank-


keen jatkotyölle. Lisäksi kiinnitettiin erityistä huomiota työttömille jäsenilletarjottaviin palveluihin. Kassahankkeessa valmisteltiin myös työttömyyskas-sojen jäsenmaksutasauksen ja työttömyyskassojen valvonnan kehittämis-tavoitteita. Hankkeen loppuraportissa listattiin lukuisia jatkotoimenpiteitä,joiden toteuttaminen vaatii työtä erityisesti työttömyyskassoissa. Monet ta-voitteet edellyttävät myös työttömyyskassojen keskinäistä yhteistyötä.Työttömyyskassojen ja liittojen yhteistyön parantamiseksi päätettiin perus-taa SAK:n työttömyyskassafoorumi.

Työntekijän eläkelaki TyEL ja muu eläkelainsäädäntöToimintavuoden aikana eduskunta sai valmiiksi lain, jossa kolme palkan-saajan eläkelakia TEL. LEL ja TaEL yhdistettiin uudeksi 1.1.2007 voimaantulleeksi työntekijän eläkelaiksi (TYEL). SAK:n edustajat osallistuivat uuttalakia koskevaan tiedotus- ja koulutustoimintaan sekä tulkintaohjeiden uu-distamiseen.

SAK:n edustajat osallistuivat myös sosiaali- ja terveysministeriön johdollatehtyyn lainvalmisteluun, jossa yrittäjien eläkelakeihin (YEL ja MyEL) tehtiinmuun muassa TyEL:sta aiheutuvat muutokset.

SAK seurasi myös kansaneläkelain ja vammaisetuuksia koskevan lainsää-dännön kokonaisuudistuksen valmistelua sosiaali- ja terveysministeriön työ-ryhmässä.

Työeläketurvan rahoitus ja hallintoSAK:n edustajat neuvottelivat muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa vuo-den 2007 työeläkemaksujen tasosta. Työnantajajärjestö EK vastusti jyrkästiesillä ollutta 0,2 prosenttiyksikön maksunkorotusta. SAK piti tätä maltillistakorotusta perusteltuna varautumisena ikärakenteen muutoksen aiheutta-miin tulevien vuosien maksunkorotuksiin. Neuvotteluissa päädyttiin lopultapitämään vuoden 2007 maksu ennallaan eli vuoden 2006 tasolla. Samallakuitenkin sovittiin, että vuonna 2008 kokonaismaksua nostetaan 0,2 pro-senttiyksiköllä.

Toimintavuoden aikana saatiin valmiiksi työmarkkinajärjestöjen ja työelä-kejärjestelmän sekä valtionvarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeri-ön asiantuntijoiden yhteistyönä tehty raportti työeläkelaitosten sijoitustoi-minnan kehittämisestä. SAK:n edustajat vaikuttivat aktiivisesti raportinpohjalta tehtyihin työeläkelaitosten sijoitustoiminnan uudistamista koskeviintoimenpide-esityksiin, ja vuoden 2007 alussa voimaan tulleen lainsäädän-nön valmisteluun. Uudistus lisäsi työeläkelaitosten mahdollisuuksia osake-sijoittamiseen.

Rinnan sijoitustoiminnan uudistuksen kanssa selvityshenkilö Matti Loue-koski viimeisteli esityksiään työeläkevakuutusyhtiöiden valvonnan tehosta-misesta. SAK:n edustajat olivat muiden työmarkkinajärjestöjen ohella use-aan otteeseen selvityshenkilön kuultavina ja seurasivat kiinteästi lainval-mistelua. Työeläkevakuutusyhtiölakiin (TVYL) vuoden 2007 alusta tehdyttarkennukset tehostivat sekä työeläkeyhtiöiden sisäistä valvontaa, korosti-


vat työeläkeyhtiöiden tehtävää lakisääteisen työeläketurvan hoitajina ja pa-ransivat palkansaajien edustajien vaikutusmahdollisuuksia työeläkeyhtiöis-sä. Myös vakuutusvalvontaviraston valvontatehtävää selkeytettiin ja viras-ton itsenäisyyttä vahvistettiin.

SairausvakuutusToimintavuoden aikana hyväksyttiin kolmikantaisesti valmisteltu esitys osa-sairauspäivärahasta. Osasairauspäiväraha on tarkoitettu helpottamaantyöhön paluuta pitkähkön sairausloman jälkeen.

Syksyllä käynnistettiin sosiaali- ja terveysministeriössä selvitystyö, jonkatarkoituksena on valmistella esityksiä sairausvakuutuksen sairaanhoitova-kuutuksen kehittämiseksi. SAK:lla on edustus esityksiä valmistelevassatyöryhmässä jonka työ jatkuu kevääseen 2007.

RyhmähenkivakuutusPalkansaajajärjestöt ja EK neuvottelivat vuodelle 2007 sopimuksen työnte-kijäin ryhmähenkivakuutuksen ehdoista. Ehdot uudistettiin kokonaisuudes-saan. Korvaussummia korotettiin 2,2 prosentilla. Ehtoihin aiemmin kuulu-neista toissijaisista edunsaajista luovuttiin ja siihen arvioitu meno siirrettiinlapsikorotusten korottamiseen 0,8 prosentilla.

TapaturmavakuutusTapaturmavakuutusasioita käsiteltiin vuoden aikana säännöllisesti ko-koontuvassa kolmikantatyöryhmässä. Työmarkkinajärjestöt toivat yhteisenäkantanaan esiin tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kehittämistar-peen ja vaikuttivat aktiivisesti lainsäädännön kokonaisuudistuksen aloitta-miseen.

PerhepolitiikkaSAK osallistui työministeriön perhevapaiden säännösten toimivuutta pohti-neen työryhmän työhön. Työryhmän työn tuloksena laajennettiin ottovan-hempien hoitovapaaoikeutta sekä vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsenvanhempien osittaista hoitovapaaoikeutta, lisättiin tilapäinen hoitovapaakoskettamaan myös etävanhempaa sekä lyhennettiin ilmoitusaikaa lyhyissäperhevapaissa.

SAK oli mukana myös perhevapaakustannusten tasaamista valmistelleessasosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Työryhmä teki keväällä esityk-sen perhevapaisiin liittyvien kustannusten tasaamisesta etuuksien tasoanostamalla. Esitykseen sisältyi myös työministeriön työryhmän esittämiäperhevapaauudistuksia. Eduskunta hyväksyi syksyllä uudistuksen, jonkamukaan äitiys- ja vanhempainrahojen tasoja korotettiin ja työnantajien vuo-silomakustannusten kompensaatiota lisättiin. Vapaiden osalta isäkuukau-den käyttämistä joustavoitettiin, ottovanhempien vanhempainvapaata pi-dennettiin ja rekisteröidyissä parisuhteissa eläville myönnettiin tietyin edel-lytyksin oikeus vanhempainvapaisiin.


Globalisaation vaikutusten hallinta

Ay-liikkeen uusi maailmanjärjestö ITUCGlobalisaatio on pakottanut myös ammattiyhdistysliikkeen kehittämäänkansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisen ay-liikkeen historiassa alkoi uusiaikakausi, kun uusi Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC (Inter-national Trade Union Confederation) perustettiin Wienissä 1.-3. marras-kuuta. Vuonna 1949 perustettu Vapaiden ammattiyhdistysten kansainväli-nen liitto VAKL ja Maailman työn liitto WCL yhdistivät voimansa. WCL oliperustettu vuonna 1920 ja se on ollut arvopohjaltaan lähellä roomalaiskato-lilaista kirkkoa. ITUC:n liittyi myös näiden kahden järjestön ulkopuolella ol-leita keskusjärjestöjä. ITUC edustaa 168 miljoonaa työntekijää 153 maas-sa. ITUC:ssa on 304 keskusjärjestöä. SAK:n puheenjohtaja edustaa Poh-jolan ay-liikettä järjestön hallituksessa.

Kansainvälinen työjärjestö ILOKansainvälisen työjärjestön ILO:n työkonferenssi pidettiin 1.-16.6. Gene-vessä. Työkonferenssi osoitti, että kolmikanta toimii maailmanlaajuisesti jatuloksia saatiin aikaan työelämän parantamiseksi. Työkonferenssi hyväksyityösuojelun edistämistä koskevan yleissopimuksen ja siihen liittyvän suo-situksen. Työkonferenssi hyväksyi myös useiden vuosien työn jälkeentyöntekosuhteita koskevan suosituksen.

Työelämän perusoikeuksiin liittyvä globaaliraportti käsitteli lapsityön pois-tamista. SAK järjesti ILO-neuvottelukunnan ja eduskunnan ihmisoikeus-ryhmän kanssa raportin julkistamiseen liittyvän tilaisuuden toukokuussaHelsingissä.

Työkonferenssin yleiskeskustelun keskeisiä teemoja olivat työelämänmuutos, globalisaation hallinta ja ihmisarvoisen työn edistäminen. Työkon-ferenssi joutui jälleen kerran toteamaan, että Burma (Myanmar) ei ole ryh-tynyt mihinkään toimiin pakkotyön lopettamiseksi. Ay-oikeuksien rikkominenjatkuu erityisen räikeänä Burmassa, Valko-Venäjällä ja Zimbabwessa.

SAK on toiminut aktiivisesti kolmikantaisessa työministeriön johtamassaILO-neuvottelukunnassa. Pohjoismainen ay-liikkeen yhteistyön on ollut tii-vistä ILO-asioissa.

SAK järjesti vuonna 2006 yhteistyössä ILO:n Torinon koulutuskeskuksenkanssa koulutusta Kiinan keskusjärjestön ACFTU:n johtohenkilöille. Tee-moina olivat mm Suomen malli, kolmikantayhteistyö, neuvotteluja sopi-mustoiminta, työlainsäädäntö, työttömyysturvajärjestelmä, järjestäytymis-vapaus.

SAK osallistui myös Pohjoismaisten LO-järjestöjen kanssa Kiinassa joulu-kuussa keskusjärjestö ACFTU:n kanssa järjestettyyn työseminaariin, jossatarkasteltiin pohjoismaista mallia ja globalisaation vaikutuksia ay-liikkeentoimintaan.


SolidaarisuustoimintaSAK osallistuu ay-liikkeen solidaarisuustoimintaan ennen kaikkea Suomenammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) kautta.

Eniten hankkeita SAK:lla oli Afrikassa. Useimmissa hankkeissa tuen saaja-na oli ammatillista keskusjärjestöä lähellä oleva tutkimus- ja koulutuskes-kus, jonka toiminnan katsottiin tukevan ammattiliittojen vahvistamista jaedistävän niiden jäsenten asemaa ja hyvinvointia. SAK:n pitkäaikaisiinkumppaneihin kuuluvien Namibian LARRI:n, Etelä-Afrikan NALEDI:n jaGhanan Labour Collegen sekä kansainvälisen ALRN-tutkimusverkoston tu-kemista jatkettiin. Lisäksi SAK jatkoi hätäapua painostuksen ja väkivallankohteena kamppailevalle Zimbabwen keskusjärjestö ZCTU:lle ja aloitti sitälähellä toimivan työelämän tutkimuskeskuksen tukemisen.

Latinalaisessa Amerikassa SAK tuki Dominikaanisessa tasavallassa kes-kusjärjestöjen yhdistysmiskehitystä, Kolumbiassa järjestäytymistä ja nuor-ten ay-jäsenten koulutusta sekä Chilessä eläketurvan tutkimusta ja kehit-tämistä kiinnittäen erityistä huomiota naisten asemaan.

Aasiassa SAK jatkoi Työväen koulutus- ja tutkimusverkoston LEARN:in tu-kemista Filippiineillä. Uudentyyppisenä hankkeena aloitettiin Vietnamissayhteinen hanke Keskuskauppakamarin ja suomalaisten tuontiyritystenkanssa. Hankkeen tavoitteena on parantaa työoloja ja henkilöstön asemaavietnamilaisissa vientiyrityksissä, jotka pyrkivät täyttämään eurooppalaisenBSCI-yhteiskuntavastuustandardin vaatimukset.

SAK maksoi SASK-hankkeittensa omavastuuosuuksina (15% hankkeenkuluista joko yksin tai yhdessä muiden rahoittajien kanssa) vuonna 2006yhteensä 90 000 euroa. Tämän lisäksi SAK maksoi SASK:ille jäsenmak-sun, joka on keskusjärjestöjäsenille yksi prosentti järjestön jäsenmaksutu-loista.

Yritysten yhteiskuntavastuuseen vaikuttaminenSAK edisti yritysten yhteiskuntavastuusta käytävää keskustelua osallistu-malla yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöhönperustuvan Eettisen foorumin, suomalaisyritysten toimintaa kehitysmaissaseuraavan Finnwatchin sekä kansainvälisen sijoitustoiminnan ja monikan-sallisten yritysten neuvottelukunnan (MONIKA) toimintaan. Liiketoiminnanvastuullisuutta SAK edisti myös Reilun kaupan edistämisyhdistyksen jäse-nenä. Myös tilaajavastuun edistäminen vaikutti yritysten yhteiskuntavastuu-seen.

Painotusta VenäjäänKansainvälisessä edunvalvonnassa on tehostettu myös Venäjän kehityksenseurantaa ja tiivistetty yhteyksiä Venäjän ay-liikkeeseen. Venäjän ay-keskusjärjestö FNPR:n johto oli Suomen keskusjärjestöjen vieraana helmi-kuussa. Kansainvälinen valiokunta vieraili Pietarissa huhtikuussa.


Syksyllä työnsä käynnistänyt uusi kansainvälinen valiokunta päätti perustaakeskusjärjestöjen ja liittojen Venäjä –työryhmän. Sen työ käynnistyi vuonna2007.

Suomen malli kiinnostaa maailmallaSuomi on menestynyt erinomaisesti viime vuosina erilaisissa kansainväli-sissä arvioinneissa, jotka ovat koskeneet mm kilpailukykyä, koulutusta, ta-sa-arvoa ja kestävää kehitystä. Ne ovat herättäneet runsaasti kiinnostustaSuomea ja SAK:ta kohtaan ammattiyhdistysliikkeessä eri puolilla maailmaa.Suomen malli: toimiva kolmikantayhteistyö, hyvinvointiyhteiskunta, vahvaammattiyhdistysliike kiinnostavat veljesjärjestöjä ja myös muita tahoja. Tä-hän kansainväliseen keskusteluun ja vuorovaikutukseen on pyritty mahdol-lisuuksien mukaan osallistumaan. SAK:n edustajakokousta seurasi poikke-uksellisen monta kansainvälisten ay-järjestöjen ja eri maiden keskusjärjes-töjen edustajaa.

EU:n laajentumisen ja syvenemisen vaikutustenhallintaVuosi 2006 oli Euroopan unionin poliittisen kehityksen kannalta ongelmalli-nen. EU oli kokenut vappuna 2004 historiansa suurimman laajentumisen 25jäsenvaltion ja 450 miljoonan asukkaan yhteisöksi. Laajentuminen koettiinyleensä onnistuneeksi prosessiksi sekä vanhoissa että uusissa jäsenmais-sa, mutta touko-kesäkuun 2005 kansanäänestysten tulokset Ranskassa jaAlankomaissa pysäyttivät EU:n perustuslaillisen sopimuksen läpimenon.Vaikka vuoden 2006 loppuun mennessä 18 jäsenmaata 25:stä, myös Suo-mi, oli ratifioinut sopimuksen, oli epärealistista edetä tiellä, jonka kahdenperustajajäsenmaan enemmistöt kansanäänestyksissä hylkäsivät. Pu-heenjohtajavastuu vuonna 2006 oli Itävallalla ja Suomella, jotka pienehköi-nä jäsenmaina eivät voineet eivätkä halunneet kajota perustuslakisopimuk-seen.

Vuonna 2006 talouskasvu jatkui etenkin Euroopan unionin etenkin uusissajäsenmaissa mm. Virossa ja kääntyi nousuun myös vanhoissa jäsenmaissa- vallankin Saksassa ja Ranskassa. Tämä näkyi myös euron arvon vahvis-tumisena suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Uusista jäsenmaista vain Slo-venia katsottiin kypsäksi talous- ja rahaliiton EMU:n jäseneksi vuoden 2007alusta lukien.

Suomen EU-puheenjohtajakausiSuomi oli EU:n puheenjohtaja vuoden 2006 jälkimmäisen puoliskon. Pu-heenjohtajakausi oli tärkeä painopiste SAK:n kansainvälisessä edunval-vonnassa. Ay-liikkeen kannalta puheenjohtajakaudella saatiin aikaan useitamyönteisiä tuloksia. Erikseen on syytä tähdentää, että kolmikantayhteistyötoimi hyvin. Suomen malli ja kolmikantayhteistyö olivat merkittävästi esilläpuheenjohtajakaudella.

Ammattiyhdistysliikkeen ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:nkannalta keskeisin kysymys koko vuoden ajan oli palveludirektiivi. Sen lä-


pimeno ensin neuvostossa Suomen puheenjohtajakaudella ja sitten Euroo-pan parlamentissa oli ay-liikkeen näkökulmasta merkittävä läpimurto:EAY:n onnistui saada direktiiviluonnoksen parantamista koskeville näke-myksilleen parlamentin kahden suurimman ryhmän (kansanpuolueen ja so-sialidemokraattien) tuki. Uusi palveludirektiivi vastaa aiempia luonnoksiaparemmin myös Suomen ay-liikkeen vaatimuksia mm. alkuperämaaperi-aatteen tultua hylätyksi ja julkisten palvelujen sekä työvoiman vuokraami-sen suljetuiksi direktiivin ulkopuolelle.

EAY ja ay-liikettä tukeneet hallitukset pyrkivät edistykseen 1990-luvun al-kupuolelta olevan työaikadirektiivin uusimiseksi, mutta nämä pyrkimyksetkilpistyivät marraskuussa eräiden maiden, etenkin Britannian, vastustuk-seen. Muilla työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa sivuavilla aloilla koko vuosi2006 oli hiljainen. Työaikadirektiivin uudistamisesta neuvoteltiin koko alku-vuosi. Asiasta ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen.

Lahdessa pidettiin ylimääräinen kolmikantainen sosiaalinen huippukokous20. lokakuuta. Kokouksen teemana oli joustava turva (flexicurity). Suomenmuutosturva herätti paljon kiinnostusta kokouksessa. Sosiaalinen huippu-kokous valmisteltiin kolmikantaisesti.

Suomessa järjestettiin kolmikantainen tapaaminen myös 6.7. epävirallisentyö-, sosiaali- ja terveysministerikokouksen edellä. Aiheena oli rakenne-muutosten hallinta ja joustava turvallisuus sekä työelämän laadun ja tuotta-vuuden yhteys.

SAK:n, STTK:n ja AKAVA:n puheenjohtajat osallistuivat kolmikantaisiin nstroikkakokouksiin Britannian, Itävallan ja Suomen puheenjohtajakausien ai-kana.

SAK, STTK ja AKAVA järjestivät Helsingissä EAY:n, VAKL:n ja WCL:nkanssa 7.–8.9. ay-liikkeen huippukokouksen Aasian ja Euroopan unioninASEM 6 -huippukokouksen edellä. Tähän ay-kokoukseen osallistui ay-johtoa Aasian maista ja Euroopasta sekä EAY:n pääsihteeri John Monks,VAKL:n pääsihteeri Guy Ryder, WCL:n pääsihteeri Willy Thys ja TUAC:npääsihteeri John Evans ja ILO:n toimitusjohtaja Kari Tapiola. Kokouksenpääpuhujana oli tasavallan presidentti Tarja Halonen. Ay-liikkeen tavoitteetetenivät merkittävästi valtionjohtajien ASEM-kokouksessa. ASEM-prosessiin saatiin pysyvä vuoropuhelu työelämänasioissa. Tähän vuoropu-heluun osallistuvat myös työmarkkinaosapuolet. Lisäksi huippukokouksenpäätöslausumassa tunnustettiin tarve vahvistaa globalisaation sosiaalistaulottuvuutta.

Marraskuussa 2006 Helsingissä järjestettiin EAY:n, Venäjän ay-keskusjärjestön FNPR:n ja ay-liikkeen Itämerenverkoston BASTUN:in huip-pukokous. EAY:n ja Venäjän ay-liikkeen tavoitteena on ollut vahvistaa sosi-aalista ulottuvuutta EU:n ja Venäjän yhteistyössä.


EAY:n edustajakokouksen valmistelutEAY:n sisäisessä toiminnassa alettiin vuonna 2006 valmistelut EspanjanSevillassa toukokuussa 2007 pidettävän 11. varsinaisen edustajakokouk-sen valmistelut. Sevillassa on tarkoitus vastata entistä kärjistyneempiin il-masto- ja energiapolitiikan haasteisiin ja Eurooppaan kohdistuviin siirtolai-suuspaineisiin. Ammatillisen järjestäytymisasteen nostaminen koko maan-osassa ja etenkin EU:n uusissa jäsenmaissa koetaan myös erittäin tärke-äksi tavoitteeksi.

Pohjoismainen yhteistyöPohjoismaisen ay-yhteistyön tulevaisuutta pohdittiin syyskuussa 2006 jär-jestetyssä Pohjolan Ammatillisen Yhteisjärjestön PAY:n toimintakonferens-sissa. PAY:n keskeisiksi tehtäväalueiksi määriteltiin edelleen Euroopan yh-dentymisprosessin seuranta ja Itämeren alueen ay-yhteistyö. Kahdenvälisetjärjestösuhteet Pohjoismaisten LO-järjestöjen kanssa ovat olleet tiiviit.

Seminaari TurkissaSAK järjesti Turkin suurimman ay-keskusjärjestön Türk-is:n kanssa 3. loka-kuuta Ankarassa seminaarin, jonka teemana oli ”Euroopan sosiaalinenmalli ja ammattiyhdistysoikeudet”. Seminaarin pääesiintyjänä oli EU:n laa-jentumiskomissaari Olli Rehn.

Harmaan talouden torjunta ja tilaajan vastuuTulopoliittisessa kokonaisratkaisussa vuosille 2005–2007 sovittiin ryhdyttä-väksi toimiin harmaan talouden torjumiseksi. Kirjauksen perusteella työ-markkinajärjestöistä, viranomaisista sekä eräistä muista tahoista koostunutLainmukaisten palvelussuhteen ehtojen noudattamista ja yritysten tasa-vertaista kilpailuasemaa selvittänyt työryhmä (Ulteva 2) teki esityksen ti-laajan vastuuta ja selvitysvelvollisuutta koskevaksi laiksi sekä rakennustenkulkulupia koskevaksi lainsäädännöksi. Tilaajan selvitysvelvollisuutta javastuuta koskeva laki (1233/2006) tuli voimaan 1.1.2007 ja työturvallisuus-lain muuttamista koskeva laki (1199/2005) 1.2.2006. Lisäksi sama työryh-mä jätti 27.10.2006 selvityksensä keinoista ratkaista työehtoerimielisyyksiä,erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen toteutumisen kannalta.

Tilaajavastuulaista järjestettiin lukuisia koulutustilaisuuksia vuonna 2006.

Tilaajavastuu lain yhteydessä sovittiin myös lainsäädännöstä, joka velvoit-taa uusien EU-maiden kansalaiset rekisteröimään työntekonsa Suomessa,mikäli se kestää enemmän kuin kaksi viikkoa. Kokonaisuuteen liittyi myöstyömarkkinajärjestöjen yhteisestä ehdotuksesta tehdyt ulkomaisten työnte-kijöiden ja yritysten verotusta koskevat muutokset. Niiden mukaisesti esim.virolaisen vuokratyöyrityksen tulee rekisteröityä Suomen ennakkoperintäre-kisteriin, mikäli se tarjoaa palvelujaan Suomessa. Samoin vuokratyönteki-jöiden tulee maksaa veronsa Suomeen ensimmäisestä työskentelypäivästäalkaen. Uudistusten tarkoituksena on suitsia harmaata taloutta ja varmistaasuomalaisten työehtojen noudattamista.


Vuoden aikana vaikutettiin myös työperusteisen maahanmuutto-ohjelmanvalmisteluun, jonka hallitus hyväksyi syksyllä 2006. Samoin käynnistettiinvalmistelu työlupamenettelyn yksinkertaistamiseksi. Työ jatkuu vuoden2007 maaliskuun loppuun.

Tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa vuosille 2005–2007 sovittiin työmark-kinajärjestöjen välisestä työryhmästä, jonka tarkoituksena oli valmistellamenettelytapoja harmaan talouden torjumiseksi vuokratyövoimaa ja ali-hankkijaa käytettäessä. Työryhmä kokoontui säännöllisesti vuonna 2006.Työtä jatkettiin vielä 2007 puolella.

Ulkomaista työvoimaa käsittelevä Ulteva-työryhmä on saanut paljon aikaan,mutta tietojen vaihto viranomaisten välillä ei tämän työn seurauksena olekovin paljon edennyt. EK:n vastustuksen vuoksi ulkomaisten yritysten en-nakkoperintärekisteröinti toteutuu vain rajoitetusti. Huomattavasti ongelmal-lisempi asia on se, että ohjelman kovat esitykset eivät ole edenneet juurilainkaan. Siten rakennusalan käännetty arvonlisävero, työnantajan neljän-nesvuosi-ilmoitukset maksetuista palkoista ja pankkien vertailutietojen tar-kastusmahdollisuus siirtyvät lähes koskemattomina seuraavalle tulosvuo-delle.

Vuoden aikana vaikutettiin myös työperusteisen maahanmuutto-ohjelmanvalmisteluun, jonka hallitus hyväksyi syksyllä 2006. Samoin käynnistettiinvalmistelu työlupamenettelyn yksinkertaistamiseksi. Työ jatkuu vuoden2007 maaliskuun loppuun.

Jäsenvaikuttavuus

Jäsenistön ostovoiman varmistaminen jaoikeudenmukainen tulonjakoTulopoliittisen sopimuksen 2005–2007 toisen vuoden sopimuskorotustenvaikutus oli 2,0 prosenttia. Kun palkkaliukuma ja rakenteelliset tekijät ote-taan huomioon, palkansaajien ansioiden arvioidaan nousevan keskimäärin2,9 prosenttia vuoden 2005 neljänneltä neljännekseltä vuoden 2006 neljän-nelle neljännekselle. Verotusta kevennettiin edellisvuotta enemmän. Tulo-poliittinen selvitystoimikunta arvioi palkansaajien ostovoiman lisääntyvän3,5 prosenttia. Kasvu on selvästi nopeampaa kuin tulopoliittista sopimustasolmittaessa arvioitiin. Käytettävissä olevien tulojen kasvuun vaikuttaa pal-kankorotusten ja veronkevennysten lisäksi työllisyyden koheneminen.

Veroseminaari järjestettiin keväällä 2006. Seminaarissa käsiteltiin ajan-kohtaisia asioita ja vuoden 2006 alusta voimaantullutta tuloverolain muu-tosta, jossa tilapäiselle työmatkalle säädettiin täsmälliset aikarajat.

Tulopoliittisen kokonaisratkaisun 2005–2007 mukainen ansiokehitystar-kastelu toteutettiin touko-elokuussa. Ensimmäisen kerran ansiokehitystar-


kastelussa ei vaadittu tarkistuksia palkkoihin: ansiot olivat kehittyneet vä-hintään sovitulla tavalla. Myös tilastointi on kehittynyt.

Kunnolliset työsuhteet

Työttömyyskorvauksen ja vahingonkorvauksenyhteensovittaminenTyöministeriön työryhmä selvitti työttömyyskorvauksen ja laittomasta työ-suhteen päättämisestä maksettavaksi tuomitun tai sovitun vahingonkorva-uksen yhteensovittamista. Työryhmä ei päätynyt esittämään muutoksia työ-sopimuslakiin, vaan esitteli vaihtoehtoisia malleja, joilla yhteensovitus voi-taisiin tehdä.

Määräaikaiset työsuhteet –työryhmäMääräaikaisia työsuhteita selvittänyt työryhmä aloitti työnsä kesän jälkeen.Työryhmä selvitti määräaikaisia työsuhteita ja niiden käyttöä ja pyrki löytä-mään keinoja perusteettomien määräaikaisten valvontaan. Työryhmä eisaanut työtään valmiiksi vuoden 2006 loppuun mennessä.

VuokratyöEdustajakokouksessa otettiin kantaa vuokratyön rajoittamisen puolesta.SAK perusti työryhmän, jossa yhdessä liittojen edustajien kanssa kartoitet-tiin vuokratyöhön liittyviä ongelmia ja keinoja niiden ratkaisemiseksi. Työsaatiin päätökseen vuoden 2006 aikana. Työryhmän mukaan olisi tarpeel-lista turvata nykyistä paremmin sekä käyttäjäyrityksen työntekijöitä ettävuokratyöntekijöitä. Myös vuokratyön valvontaan tarvitaan uusia keinojahenkilöstön edustajille.

Vuokratyön laajuutta on arvioitu työministeriön toimeenpano-osaston yritys-kyselyllä. Tuoreimmat tulokset ovat vuodelta 2005, jolloin vuokratyötä teki102 000 henkilöä, eli 4,2 prosenttia työllisistä. Sitä kuinka paljon tämä työ-määrä on vuosityöaikana on kuitenkin vaikea arvioida, koska kyselyissä onvaikea tehdä ero vuokrattavien, vuokrausyritysten henkilöstöjen välillä javuokrauskohteen henkilöstön välillä.

Työoikeuden vihreä kirjaEU-komission valmistelema Vihreä kirja näkemyksistä 2000-luvun työ-oikeuden haasteista on ollut lausunnolla SAK:ssa. Vihreän kirjan näkemyk-set poikkeavat palkansaajien näkemyksistä siitä, millaisilla työmarkkinoillaja millaisissa työsuhteissa tulevaisuudessa turvataan sekä työntekijöidenettä yritystoiminnan kannalta paras tulos. SAK painotti lausunnossaanmuun muassa sitä, että epätyypillisten työsuhteiden haittoja on poistettavaja pyrittävä saamaan aikaan enemmän vakituisia työsuhteita. Myös muu-tosturvaan on panostettava enemmän.

LakiasiaintoimistoSelvitettiin tarve tiivistää keskusjärjestöjen yhteistyötä sekä tarve perustaaay-liikkeen omistama lakiasiaintoimisto.


Työhyvinvoinnin parantaminenSAK osallistui EU:n sosiaalidialogineuvotteluihin koskien työväkivaltaa jahäirintää työssä. Neuvottelutulos puitesopimuksesta saavutettiin joulukuus-sa. Sopimus koskee fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa sekä seksuaalista häi-rintää. Suomen työturvallisuuslaki täyttää neuvotellun sopimuksen sisällönjo nykyisellään. Sen sijaan sopimus tuo lisäarvoa osalle jäsenmaista. Asi-asta ei saavutettu lupausta sitovasta direktiivistä.

Keskusjärjestöjen 23.5.2005 tekemän etätyösopimuksen kirjaamista osaksityöehtosopimuksia ei tapahtunut, koska liittojen sopimukset ovat voimassavuoden 2007 puolelle. Vuonna 2007 sopimusvalmisteluissa asia nostetaanesille.

SAK on vaikuttanut EU-komission valmisteilla olevaan työturvallisuus- jatyöterveysstrategiaan 2007–2012 komission työturvallisuuden ja työtervey-den neuvoa-antavan komitean ja EAY:n ETUI-REHS:n kautta. Komissiollaoli tavoitteena julkaista tiedonanto asiasta Suomen puheenjohtajuuskaudenaikana. Tiedonanto julkaistaan kuitenkin vasta alkukeväästä 2007. SAKvaikutti myös komission työturvallisuus- ja työterveysviraston toimintaanhallintoneuvostossa sekä komission neuvoa-antavan komitean työsuojelu-koulutusta käsittelevässä työryhmässä. Lisäksi SAK avusti EAY:ssä laadit-tavan ”Työsuojelu EU:ssa” -oppaan käännöstyössä. Opas julkaistaan ke-väällä 2007.

Työmarkkinakeskusjärjestöt käynnistivät kaksikantaiset neuvottelut ke-väällä 2006 EU-tason työperäistä stressiä koskevan sopimuksen kansalli-sesta täytäntöönpanosta. Eurooppatason työmarkkinaosapuolet allekirjoitti-vat sopimuksen vuonna 2004. Neuvottelujen määräaika on lokakuu 2007.

Vuonna 2005 aloitetun SAK:n työympäristöohjelman valmistelua jatkettiintyöstämällä sitä SAK:n liittojen työsuojeluasiantuntijoiden kanssa sekä työ-elämän kehittämis- ja työsuojeluvaliokunnassa. Asiakirjan lopulliseksi otsi-koksi muotoutui ”Parempaan työympäristöön – SAK:n työsuojelulinjauksia”.Asiakirja käsitellään alkuvuodesta 2007 SAK:n hallituksessa.

Lokakuussa 2006 SAK järjesti perinteisen työympäristöseminaarin Kilja-valla. Osallistujia oli yhteensä noin 150. Syyskuussa SAK järjesti tapaami-sen työsuojelupiirien päälliköille. Tilaisuuteen osallistui keskusjärjestön asi-antuntijoiden lisäksi myös SAK:n aluepalvelukeskusten johtajia ja liittojenedustajia.

SAK:n asiantuntijat osallistuivat erilaisiin työturvallisuutta ja työterveyttä kä-sitteleviin ja kehittäviin KELA:n, TVL:n, TSR:n, TTL:n, eri ministeriöiden jatutkimuslaitosten ohjausryhmiin ja hankkeisiin sekä neuvottelu-, johto- javaliokuntiin

Työturvallisuuskortin laadun ja koulutusaineiston kehittämistä jatkettiin jakortin hallinnointi siirtyi loppuvuodesta kokonaisuudessaan Työturvallisuus-


keskukselle. SAK:n edustajat osallistuivat korttia koskeviin tutkimushank-keisiin ja kansainvälisen työturvallisuuskortin selvitysprojektiin.

SAK osallistui työelämän alkoholiohjelma Huugoon. Huugo-ohjelman osal-listujatahoja laajennettiin koskemaan SAK:laisten lisäksi myös kaikki muuttyöntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt. Toiminta organisoitiin osaksi Työ-turvallisuuskeskuksen päihdetyöryhmän toimintaa. Projektin kolmas ja vii-meinen vuosi on 2007. Projektin vakinaistamisesta aloitetaan selvittelyt.

Tammikuussa valmistui työmarkkinajärjestöjen suositus päihdeongelmienennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työ-paikoilla. Suositus korvaa edellisen yli 30 vuotta vanhan suosituksen. Sensijaan kolmikantaisessa neuvottelussa olleiden alkoholitestaussäännöstenvalmistelu lopetettiin toistaiseksi osapuolten eriävien käsitysten johdosta.

Helmikuun 2006 alusta tuli voimaan uusi työsuojelun valvontalaki. Lakiuu-distuksesta tiedotettiin liitoille sosiaali- ja terveysministeriön laatiman infoai-neiston avulla. Yhteisen työpaikan työsuojelusäännökset valmisteltiin kol-mikantaisesti ja ne sisällytettiin valvontalakiin. Säännökset tulivat voimaansyyskuun alussa 2006.

Valmisteltiin kolmikantaisesti sairasvakuutuslakiin uudet säännökset osa-sairaspäivärahasta, jotka tulivat voimaan vuoden 2007 alusta. Säännöstentoimivuutta seurataan kolmikantaisesti perustetussa seurantaryhmässä.

Selvitettiin kolmikantaisesti sairauspoissaolotodistusten esittämiseen liitty-vän käytännön joustavoittamismahdollisuuksia. STM:n työryhmä laati suo-situksen 2006 syksyllä, jonka mukaan sairauspoissaolojen joustavoitta-mista tulisi tarkastella työpaikkatasolla ja terveydenhoitoyksiköissä paikalli-sesti. Asiasta järjestetään tiedotustilaisuuksia alueellisesti vuoden 2007 ai-kana.

Rakennusalalle neuvoteltiin säädöspohjaan perustuva työterveyskortti jajärjestelmää valvoo työsuojeluviranomainen. Rakennusalan työterveyskorttikorvaa aikaisemman käytössä olleen ETERA:ssa toimineen ns. RAKETTI -järjestelmän. Tarvittavat lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan syksyllä2006.

Musiikki- ja viihdealalle kehitettiin EU:n meludirektiiviin perustuvat käytän-nesäännöt. Edellisenä vuonna kolmikantaisesti neuvoteltu direktiiviin pe-rustuva uusi meluasetus tuli voimaan helmikuussa 2006.

Sähkömagneettisia kenttiä koskevan lainsäädännön valmistelu käynnistet-tiin ja se valmistunee syksyllä 2007. Optista säteilyä koskevan direktiivinsoveltaminen kansalliseen lainsäädäntöön on lykätty ja neuvottelut alkane-vat todennäköisesti syksyllä 2007.

SAK osallistui työnantajille ja ulkomaalaisille suunnatun työsuhdeasioihinliittyvän tiedotusmateriaalin tuottamiseen työministeriön vetämässä kolmi-


kantaisessa työryhmässä. Materiaali on julkaistu työministeriön nettisivuillauseilla kielillä. Tavoitteena on harmaan talouden torjunta.

Syksyllä käynnistyi tulopoliittisessa sopimuksessa sovittu kolmikantainenjuridiikkaselvitystyöryhmän työ. Tavoitteena on laatia yhteinen juridinen sel-vitys voimassa olevista taloudellisista ja tuotannollisista irtisanomis- ja lo-mautusperusteista sekä uudelleensijoittamis- ja uudelleenkouluttamisvel-vollisuudesta.

Työelämän kehittäminenSAK osallistui ja vaikutti työministeriön kolmikantaiseen työryhmään, jokalaati esityksen kansalliseksi ohjelmaksi tuottavuuden ja työelämän saman-aikaiseksi parantamiseksi. Tavoitteena on saada seuraavan hallituksenohjelmaan yhdessä hyväksytty ehdotus. Ohjelma kohdistuu yritys- ja työ-paikkatasoisten uudistusten edistämiseen ja erityisesti osaamisen ja johta-misen kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on saattaa julkisin varoin tuettutyöelämän kehittämistoiminta vakituiseksi ja koordinoiduksi toiminnaksi ny-kyisten määräaikaisten erillisten kehittämisohjelmien sijaan.

Keskusjärjestöjen välinen työaikatyöryhmä jatkoi työtään tulopoliittisessasopimuksessa annetun toimeksiannon mukaisesti. Työryhmän tehtävänäon seurata kansainvälistä työaikakehitystä, selvittää erilaisten työaikamuo-tojen toimivuutta sekä seurata arvioida eri alojen työaikapankkijärjestelyjä.Työryhmä laati vuoden aikana kyselylomakkeen, jonka avulla kerättiin tie-toja edellä mainituista asioista työryhmän raporttiin. Kyselylomake lähetet-tiin kaikille työntekijä- ja työnantajaliitoille. Lisäksi työryhmä laati kysymyk-siä työministeriön Työolobarometriin, jonka avulla kerättiin lisäinformaatiotatyöryhmän tehtävänannon täyttämiseksi. Kyselyn tulokset ja jatkotoimet kä-sitellään vuonna 2007.

Työaikapankkisäästöjen palkkaturvan osalta täydennettiin palkkaturvalakiasiten, että työaikapankkisäästöt ovat palkkaturvan piirissä normaalisääs-töiksi katsottavien säästöjen osalta. Työaikapankkisäästöjen jaksottamisenosalta työttömyysturvasäännösten osalta jatketaan selvitystä ja valmistelua.

EK:n ja SAK:n välisen tuottavuustyöryhmän (entinen Rank) toiminta elvy-tettiin. Vuoden aikana kartoitettiin tuottavuustyöryhmän toiminnan perus-teita ja siihen sopivia osallistujia. Toimintaa lavennettiin teollisuudesta kos-kemaan myös yksityistä palvelusektoria. Tuottavuustyön saralla edettiinmyös kahdella muulla tavalla. Keskusjärjestöjen välille perustettiin uusi kor-kean tason toimielin, tuottavuuden pyöreä pöytä. Lisäksi päätettiin perustaakaikkien keskusjärjestöjen yhteinen tuottavuuden Internet-sivusto. Vuodenaikana tehtiin tarvittava pohjatyö järjestöjen tuottavuussivuston rakentami-sessa Työturvallisuuskeskuksen Internet-sivuille. Vuoden aikana käynnistyimyös tulopoliittisessa sopimuksessa sovittu hanke, jossa tuotetaan tukiai-neistoa henkilöstöraportoinnin käyttöönoton edistämiseksi. Aineisto sisäl-lytetään Työturvallisuuskeskuksen Tessu-sivustoille.


Toimintakertomusvuoden lopulla Tykes, työelämän kehittämisohjelma tulikautensa puoliväliin, ja siitä tehtiin puolivälin arvio. Arvio löytyy Tykesinnettisivuilta, ja kertoo sekä menestyksistä että eräistä ongelmista. Menes-tystä on raportoitavissa kehittämishankkeiden valmistelussa ja toimeenpa-nossa: yhteistyö työmarkkinaosapuolten välillä on parantunut. Mutta on-gelmia on edelleen varsin paljon hankkeiden tuloksena syntyneen tietä-myksen laajemmassa käyttöönotossa työelämässä.

Ammatillisen osaamisen vahvistaminenToimintavuoden aikana SAK osallistui aktiivisesti ammatillisen aikuiskoulu-tuksen uudistamista koskevaan valmisteluun. Työmarkkinakeskusjärjestötehdottivat maan hallitukselle kolmikantaista valmistelua työelämälähtöisenaikuiskoulutuksen lisäämiseksi.

Ammatillisen koulutuksen vetovoima parani vuoden aikana. Nuorten kou-lutukseen haki yhteishaussa 3 000 henkilöä enemmän kuin edellisenävuonna. Hakijamäärien kasvun takia osaavan työvoiman puutteesta kärsi-villä aloillakin ensisijaisia hakijoita jäi koulutuksen ulkopuolelle. Työmarkki-najärjestöt tekivät loppuvuodesta opetusministeriölle ehdotuksen aloitus-paikkojen lisäämisestä määräajaksi nuorten ammatilliseen koulutukseen.

Koulutuksen ja työelämän yhteistyö lisääntyi. Oppisopimuskoulutusta lisät-tiin työmarkkinajärjestöjen ehdotuksesta. Ammattiosaamisen näyttöjä kos-keva lainsäädäntö tuli voimaan elokuun alusta. SAK osallistui Taloudellisentiedotustoimisto TAT:in näyttöjä koskeviin tiedotus- ja koulutustilaisuuksiineri puolilla Suomea.

Noste-ohjelma vailla ammatillista tutkintoa oleville 30–59-vuotiaille työssäoleville jatkui. Vuoden 2006 loppuun mennessä koulutuksen oli aloittanut16 455 henkilöä. Osallistujista noin 60 prosenttia on osallistunut ammatilli-seen tutkintoon valmistavaan koulutukseen ja loput tietokoneen ajokortti-koulutukseen.

Toimintavuoden aikana valmisteltiin koulutustoimikuntaorganisaation uu-distaminen ja 34 toimikunnan nimittämistä seuraavalle kolmivuotiskaudelle.SAK järjesti syyskuussa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa Tallinnassakoulutustilaisuuden SAK:laisille koulutus- ja tutkintotoimikuntien jäsenille.

Sukupuolten tasaveroisen aseman edistäminenKolmikantainen samapalkkaisuusohjelma käynnistyi vuoden aikana siten,että hallitus asetti korkean tason seurantaryhmän seuraamaan ohjelmantoteutumista ja tarvittaessa ehdottamaan lisätoimia, elleivät hankkeessasovitut 30 hankekokonaisuutta riittävästi edistä palkkaerojen kaventamista.SAK osallistui korkean tason seurantaryhmään sekä kaikkiin ohjelmanpuitteissa käynnistyneisiin työmarkkinajärjestöjä koskeviin hankkeisiin.Hankkeeseen liittyen laadittiin työmarkkinajärjestöjen yhteinen hankesuun-


nitelma palkkausjärjestelmien tutkimus- ja kehittämisohjelmaksi 2007–2010.

SAK osallistui työmarkkinajärjestöjen yhteisiin hankkeisiin kuten tasa-arvonpyöreän pöydän toimintaan, jossa kartoitettiin mm. työehtosopimusten su-kupuolivaikutusten arviointia ja laadittiin kansallinen raportti työmarkkina-järjestöjen toimista liittyen EU:n sosiaalidialogin sukupuolten tasa-arvonpuiteohjelmaan. Järjestöjen työnvaativuuden arviointityöryhmä TASE:nkäynnistämät samapalkkaisuuteen liittyvät tutkimushankkeet valmistuivat janiiden tuloksia esiteltiin lokakuussa yhteisessä seminaarissa ”Kohti oikeu-denmukaista palkitsemista”. Seminaariin osallistui 150 liittojen asiantunti-jaa.

SAK osallistui lukuisiin tasa-arvohankkeisiin asiantuntijana ja antoi liitoille,paikallisjärjestöille ja ammattiosastoille koulutus- ja konsultointiapua liittyentasa-arvosuunnitteluun ja palkkakartoituksiin. Luottamushenkilön tasa-arvo-oppaasta otettiin lisäpainos. Marraskuussa järjestettiin valtakunnallisetammattiyhdistysnaisten ajankohtaispäivät Kiljavalla.

Järjestöllinen ja edunvalvonnallinentoimintakyky

Kolmikantayhteistyön ja sopimusjärjestelmäntoimivuusTulopoliittinen sopimus oli voimassa koko toimintavuoden. Keskusjärjestönneuvottelutoimintaa leimasivat työryhmätyöskentely ja lakivalmisteluunosallistuminen sekä uuden neuvottelukierroksen valmistelu.

Työmarkkinoiden nopeasti muuttuva, epävarmempi, sirpaleinen ja globaa-limpi toimintakenttä vaatii myös jatkuvaa työmarkkina- ja sopimusjärjestel-mien kehittämistä. Siihen liittyen mm. käsiteltiin yhteisessä seminaarissapaikallisen sopimisen toteutumista, valmisteltiin tuottavuusyhteistyötä, val-misteltiin ja tehtiin esitys EK:lle rajariitojen ennalta ehkäisystä.

Seuraavan neuvottelukierroksen valmistelut aloitettiin syksyllä. Työ aloitet-tiin tarkastelemalla nykyisen sopimuksen toteutumista ja laittamalla asioitataustavalmisteluun sekä sopimalla valmisteluaikataulusta.

Vuokratyöstä ja työsuojelulinjauksia valmisteltiin kattavat SAK:n puheen-vuorot. Eduskuntavaalia varten tehtiin tavoitelinjauksia työelämäasioista.

Nykyisen tulopoliittisen sopimuksen työryhmät ovat saaneet tai saamassatyönsä pääosin valmiiksi. Luottamushenkilöiden asemaa koskevat neuvot-telut eivät edenneet keskusjärjestöjen yhteisessä neuvottelupöydässä.Luottamushenkilöiden aseman käsittelyä jatketaan keskusjärjestösopi-musten uudistamisprosessin yhteydessä. Tämä työ laitettiin liikkeelle lop-puvuodesta.


Yt-lain kokonaisuudistus valmistui komiteasta kesäkuussa. Hallitus jätti yt-lakiesityksen eduskunnalle marraskuussa. Uudella lailla vahvistetaantyöntekijöiden toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia vaikuttaa yritystenkehittämis- ja muutostilanteissa. Uusi laki tulee voimaan 1.7.2007. Valmis-teltiin tilaajan vastuuta koskeva uusi laki, jonka hallitus ja eduskunta käsit-telivät. Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta tuli voimaan 1.1.2007. Sama-palkkaisuus-, Tykes- ja Veto- ohjelmia jatkettiin ja tuloksia hyödynnettiintyöelämän kehittämisessä.

Uudet valiokunnat ja asiantuntijaverkostot aloittivat työnsä syksyllä.

Yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminenSAK on jäsentensä ja heidän perheidensä edunvalvontajärjestö, jonka yh-tenä toimintamuotona on vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon pal-kansaajien asemaa koskevissa kysymyksissä. Suomalaisen sopimusyh-teiskunnan lähtökohtana on se, että työelämää ja ansiosidonnaista sosiaa-liturvaa koskevat lainsäädäntöhankkeet valmistellaan yhteistyössä työ-markkinajärjestöjen ja valtiovallan kesken.

SAK tuki Tarja Halosen valintaa toiselle presidenttikaudelle. Halonen valit-tiin jatkokaudelle toisella äänestyskierroksella 29.1.2006.

Yhteiskuntavaikuttamista harjoitettiin vuonna 2006 totutusti kehys- ja bud-jettiriihien alla. Tämän lisäksi keskeisiä vaikuttamiskohteita olivat mm. rat-kaisu työvoiman liikkuvuuden siirtymäaikojen lopettamisesta, jonka yhtey-dessä toteutettiin tilaajavastuu ja muita toimia kunnollisten työehtojen ta-kaamiseksi; palveludirektiivin käsittely Euroopan unionissa; perhevapaa-uudistus; yt-lain uudistaminen ja sen käsittely eduskunnassa sekä ratkaisutyöeläkemaksujen kehittymisestä lähitulevaisuudessa. Näiden rinnalla jatkuivilkas yhteiskunnallinen keskustelu sopimusyhteiskunnan ja työmarkkina-mallimme tulevaisuudesta, johon SAK aloitteellisesti osallistui.

Osana yhteiskunnallista vaikuttamista aloitettiin vuonna 2006 valmistautu-minen vuonna 2007 pidettäviin eduskuntavaaleihin. SAK:lla oli vaaleihinliittyen kaksi tavoitetta:1. Tuoda vaalien alla käytävään keskusteluun palkansaajille tärkeitä

teemoja2. Aktivoida SAK:n jäseniä äänestämään vaaleissa.

Ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi SAK:n hallitus hyväksyi syksyllätulevan vaalikauden tavoiteohjelman Suuntana osaava ja oikeudenmukai-nen Suomi. Sen esittely toteutettiin valtakunnallisen tiedotuksen lisäksi 14alueellisessa tiedotustilaisuudessa, joihin kutsuttiin kunkin alueen tiedotus-välineitä. Samoina päivinä järjestettiin kaikkien puolueiden kansanedusta-jaehdokkaille tilaisuus, jossa tavoiteohjelman sisältöä esiteltiin. SAK:n esit-tämät ajatukset saivat varsin hyvän huomion niin valtakunnallisissa kuinalueellisissakin tiedotusvälineissä.


Vuoden lopulla aloitettiin ja vuoden 2007 alussa saatettiin loppuun puolue-johdon tapaamiset Suomen Keskustan, SDP:n, Kokoomuksen, Vasem-mistoliiton, Vihreiden ja RKP:n kanssa. Myös näissä tapaamisissa tavoite-ohjelman esittely oli muiden ajankohtaisten asioiden ohella pääasiana.

SAK:n jäsenten äänestysaktiivisuuden kohottamistavoite perustuu aiempi-en vaalien kokemukselle sekä syksyllä tehdylle gallup-tutkimukselle. Niidenperusteella palkansaajien äänestysaktiivisuus on selkeästi alhaisempaakuin väestön keskimäärin tai verrattuna STTK:n ja Akavan jäseniin. Kam-panjan valmistelu aloitettiin syksyllä 2006 ja se toteutettiin vuoden 2007puolella.

Yhteiskuntavaikuttamista tehtiin myös alueilla. SAK:n aluepalvelukeskuksetja aluetoimikunnat osallistuivat aluekehittämistyöhön yhteistyössä maa-kuntaliittojen, TE-keskusten, muiden valtion aluehallintoviranomaisten,kuntayhtymien ja muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Vahvan jäsenpohjan varmistaminen

Liikkeessä!-toimintaSAK tarjosi kesäduunareille yhteistyössä vakuutusyhtiö Turvan kanssa pu-helin- ja Internet-neuvontaa toukokuun alusta elokuun puoleen väliin suo-men ja ruotsin lisäksi englannin- ja vironkielellä. Kontakteja oli lähes 500kappaletta, joista suurin osa puhelimitse. Tyypillisin soittaja oli 17-vuotiastyttö, jonka kesätyöpaikka oli yksityisellä palvelualalla, eniten kysyttiin pal-kan oikeellisuudesta.

Järjestäytymiskampanja ”Viidakon lait eivät enää ole voimassa” toteutettiinviikoilla 22 ja 23. Kampanjaan osallistui 15 SAK:n liittoa (edustavat 752 338jäsentä). Painopistealue oli Etelä-Suomi ja kohderyhminä opiskelunsapäättäneet työelämään astuvat nuoret sekä maahanmuuttajat. Työpaikka-käyntien määrä oli noin 3 500. SAK:n aluetoimistot järjestivät kauppakes-kus/toritapahtumia yhteensä noin 40. Lisäksi toteutettiin mainoskampanjatelevisiossa sekä ulko- ja lehtimainoksina.

Liikkeessä!-työryhmiltä tulleita esityksiä pysyvistä vaikutuksista työstetäänmm. Jäsenyyshankkeessa ja Unelmaduuni 07 -projektissa.

Syksyllä toteutettiin pilottiprojektina suoramarkkinointikampanja neljän liitonex-opiskelijajäsenille (8 507 kpl). Kampanjan vaikutus näkyi nettiyhteyden-ottojen lisääntymisenä ko. liittoihin. Kampanjassa käytettiin tekstiviesti-muistutusta suoramarkkinointikirjeen tehosteena.

Liikkeessä!-ohjaustyöryhmän toimeksianto päättyi SAK:n 17. edustajako-koukseen.


JäsenyyshankeKesäkuun edustajakokous päätti käynnistää ”laajan liittojen toimia tukevansukupolvenvaihdoshankkeen" sekä pikaisen selvitystyön ”sellaisen mallinrakentamiseksi, jolla työelämään tulevien nuorten ja pätkätyöläisten kyn-nystä liittyä ammattiyhdistysliikkeeseen madalletaan”. Tämän Jäse-nyyshankkeen valmistelu käynnistettiin alkusyksystä tiiviissä yhteistyössätyöttömyyskassojen kehittämishankkeen kanssa.

JärjestötutkimusTalvella 2005 kootusta järjestötutkimuksen aineistosta valmistui toiminta-vuonna neljä raporttia: perusraportti, tasa-arvoraportti, luottamusmiesra-portti sekä raportti ruotsinkielisten SAK:laisten työstä. Lisäksi tehtiin nuoriakoskevia tietopaketteja. Kustakin raportista järjestettiin oma tiedotustilai-suutensa ja kolme ensin mainittua raporttia löytyy myös SAK:n nettisivuilta.Lisäksi raporteista kirjoitettiin lehtiin, erityisesti SAK:n liittolehtiin, ja alueelli-sia tilaisuuksia järjestettiin kysynnän mukaan.

Vahva järjestötoiminta

Aluetoiminnan ohjesääntö ja paikallisjärjestöjen säännötSAK:n alueellisen yhteistyön tarkoitus on organisoida toimialueellaan kes-kusjärjestön ja ammattiliittojen yhteiskunnallista edunvalvontaa, järjestääpiiri- tai aluekohtaista toimintaa, parantaa jäsenpalvelua sekä edistääSAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen järjestöllistä asemaa ja jäsenten yh-teenkuuluvuutta.

Aluetoiminnan rungon edellisellä edustajakokouskaudella muodostivatmaakuntaryhmät, jotka nimensä mukaisesti muodostettiin jokaiseen maa-kuntaan. Maakuntaryhmien toiminnasta saatujen kokemusten perusteellavalmisteltiin aluetoiminnalle uusi toimintaohje, jonka peruspilariksi muotou-tui aluepalvelukeskuksen toiminta-alueen mukainen aluetoimikunta. Uu-distuksella vahvistetaan yhteistä SAK:laista edunvalvontanäkemystä toi-minta-alueella sekä uudelleenorganisoidaan aktiivien ja palkattujen työnte-kijöiden työnjakoa.

Aluetoiminnan ohjesääntö hyväksyttiin lausuntokierroksen jälkeen SAK:nhallituksessa 2.10. Samalla tehtiin tarkennuksia paikallisjärjestöjen malli-sääntöihin kokousten järjestämistämisajankohdan ja niissä käsiteltävienasioiden osalta. Uudet aluetoimikunnat valittiin syksyllä järjestetyissä alue-kokouksissa kahden vuoden toimikaudeksi.

Paikallisjärjestöt ja aluetoimintaTammikuun presidentinvaalit käynnistivät vuoden vauhdikkkaasti. Alueillamm. järjestettiin Tarja Halosta tukevia tilaisuuksia ja osallistuttiin keskuste-luun. Vuoden loppupuolella alkoi valmistautuminen eduskuntavaaleihin: et-sittiin palkansaajaehdokkaita, pohdittiin paikallisia ja seudullisia vaalitee-


moja ja järjestettiin SAK:n vaalitavoitteita esitteleviä tilaisuuksia niin aktii-veille ja kansanedustajaehdokkaille kuin mediallekin.

Paikallisjärjestöjen määrä väheni seutuistumistavoitteen suuntaisesti. Vuo-den lopussa toimivia paikallisjärjestöjä oli 116. Paikallisjärjestöjen kehittä-miskoulutusta jatkettiin ja vuoden aikana siinä oli mukana 14 paikallisjär-jestöä. Kannustavan toimintatuen painopisteenä oli pienten työpaikkojenjärjestäytyminen ja tukeminen.

Aluepalvelukeskukset järjestivät suuralueittain yhteisiä koulutustilaisuuksiamm. viestinnästä ja esiintymistaidosta. Maakunnittain osallistuttiin myösEU-hankkeiden valmisteluun uudelle rahoituskaudelle.

Ruotsinkielisten jäsenten toimintaTiedottaminen ruotsinkielisille jäsenille on tapahtunut Löntagare-lehdessä,pikatiedottein ja SAK:n ruotsinkielisillä kotisivuilla. Materiaali- ja käännös-toiminta on jatkunut entisessä laajuudessa. Vuosittaisena julkaisuna toteu-tettiin ruotsinkielinen ay-kalenteri FFC – facklig kalender 2006.

Vuoden aikana toteutettiin yksi ruotsinkielinen seminaari sekä yksi kurssi.Nordiska Sommarskolan järjestettiin yhdessä Kiljavan opiston kanssa Kilja-van opistolla, osanottajia oli kaikista pohjoismaista yhteensä 14.

Ahvenanmaalla toteutettiin keväällä ay-liikkeen näkyvyyskampanja.

Pohjoismainen yhteistyö toteutui vakiintuneen käytännön mukaisesti. Ta-paamisten aiheina ovat olleet pätkätyöt ja pätkätyöläisten järjestäytyminen.

Syksyllä käynnistyi SAK:n ruotsinkielisen sihteeristön SAK:n ja liittojenruotsinkielisen toiminnan kehittämisprojekti, joka jatkuu vuonna 2007.

Svenskspråkiga verksamhetenInformation till de svenskspråkiga medlemmar gavs i huvudsak i Löntagare-tidningen, FFC-bulletinerna och på FFC:s svenska hemsidor. Materialpro-duktionen och översättningsverksamheten har haft samma omfattning somunder tidigare år. Den årliga publikationen FFC – facklig kalender 2006 harförverkligats.

Under verksamhetsåret genomfördes en svensk seminarium och en kurs.Nordiska Sommarskolan ordnades i samarbete med Kiljavaistitutet på Kil-javaistitutet med sammanlagt 14 deltagare från alla Nordiska länder.

På våren förverkligades ”Facket synligt på Åland” –kampanj.

Samarbetet med de nordiska systerorganisationerna har en etablerad platsi den svenskspråkiga verksamheten. Under gemensamma möten behand-lades snuttjobb och organisering av snuttjobbare.


På hösten startade FFC:s svenska sekretariatets utvecklingsprojekt försvenskspråkiga verksamheten inom FFC och dess medlemsförbunden.Projektet fortsätter under år 2007.

Nuorten toimintaSAK:n Nuoret osallistuivat perinteisesti SAKKI ry:n järjestämille Next Stepmessuille jotka pidettiin 1.-2.2. Helsingissä. Messuosasto toteutettiin Viida-kon lait eivät enää ole voimassa -teemalla yhteistyössä eräiden liittojen jayhteistyökumppaneiden kanssa. SAK:n nuoret olivat mukana myös SAKKIry:n Next Step risteilyllä 11.-12.5. johon osallistui SAK:laisten liittojen opis-kelijajäseniä.

Keskustelu AKAVAn ja STTK:n nuorten kanssa oli tiivistä ja säännöllistäkoko vuoden ajan. Pskj-yhteistyön merkeissä oltiin mukana toteuttamassamm. Työturvallisuuskeskuksen Nuoret ja Työ -seminaaria 28.4. Helsingis-sä.

Työelämän pelisäännöistä jaettiin tietoa Kesäduunarikiertueella, joka to-teutettiin alueellisesti yhteistyössä nuorisovaliokunnan ja aluepalvelukes-kusten kanssa. Kesäduunariviikon aikana SAK ja liitot jalkautuivat toisenasteen ammatillisiin oppilaitoksiin. Viikon aikana tavoitettiin 87 oppilaitos-ta/yksikköä ja luotiin arviolta yli 6 000 oppilaskontaktia.

Vuoden 2006 kohokohta nuorille oli SAK:n edustajakokous. Nuorisovalio-kunta oli aktiivisesti mukana herättämässä keskustelua jo ennen edustaja-kokousta. Esimerkiksi Uutispäivä Demariin ja Kansan Uutisiin kirjoitettiinkolumneja joilla pyrittiin puhuttelemaan edustajakokousedustajia. Varsinai-seen edustajakokoukseen kutsuttiin nuorten toimintaryhmien puheenjohta-jista ja nuorista liittoaktiiveista koostunut seuraajaryhmä, jotka oman nuor-ten seminaarin ohella seurasivat myös varsinaista kokousta. Nuoret toteut-tivat myös oman ”Muutos voimaksi - nuori näkyväksi”-videotervehdyksenedustajakokoukselle.

Edustajakokouksessa jaettiin myös toista kertaa SAK:n Duunaristipendiammattiin valmistuneelle nuorelle. SAK:n Duunari-stipendin 2006 sai SallaSaaranen, joka valmistui 1.6.2006 ravintolakokiksi Jyväskylän ammat-tiopiston palvelualojen oppilaitoksesta, ESR-rahoitteiselta Työssäoppimallaammattilaiseksi -luokalta.

SAK:n nuoret olivat mukana yhteistyössä Elämäntapaliiton, TUL:n ja SAK-KI:n kanssa järjestetyllä Pohjantähtileirillä Kisakeskuksessa 2.-8.7. Perhe-leiri keräsi yhteen noin 150 leiriläistä.

Nuorten toimintaryhmien toiminnan tukemista jatkettiin. Syyskuun 16.-17.järjestetyssä toimintaryhmäseminaarissa käsiteltiin toimintaryhmien peli-sääntöjä ja visiota. Toimintaryhmät järjestivät aktiivisesti toimintaa ympärivuoden, esimerkiksi Tampereen SAK Nuorten DuunariMasters-keilaturnauskeräsi yhteen liittojen aktiiveja, ja Lapin SAK-päivien aikana järjestettiinnuorisokurssi.


Syyskuussa Tampereella toteutettu ay-toimitsijaseminaari keräsi yhteenSAK:laisten liittojen uudet ja nuoret toimitsijat keskustelemaan ay-liikkeentulevaisuuden haasteista ja jäsenhankinnasta.

Pohjoismainen LO-järjestöjen nuorten seminaari järjestettiin TanskassaKööpenhaminassa 5.-6.10. Suomesta oli mukana viiden henkilön delegaa-tio. Seminaarin aiheena oli ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallinen vai-kuttaminen.

Tallinnan infopisteSuomen työelämän infopiste on neuvonut tähän mennessä henkilökohtai-sesti runsasta 7 000 Suomeen työhön tuloa suunnittelevaa virolaista. Li-säksi sähköpostitse ja puhelimitse on tullut 5 000 yhteydenottoa. Ammatti-ryhmistä eniten on neuvottu rakennus-, palvelu-, metalli-, kuljetus-, maa- jametsätalous- sekä terveydenhoitoalan ihmisiä. Eniten kysytään Suomentyösopimuksista, veroista, ammattiliittojen tarjoamista palveluista ja lähe-tettyjen työntekijöiden asemasta. Myös työnantajien - erityisesti Suomenhenkilöpalveluyritysten virolaisten tytäryhtiöiden edustajia - käy infopistees-sä aiempaa enemmän.

Tallinnan infopiste, Suomen suurlähetystö Virossa, EURES ja Viron työ-markkinavirasto järjestivät 21.4. Tallinnassa ministeritason seminaarin Työ-voiman liikkuvuus Viron ja Suomen välillä – siirtymäajasta vapaaseen liik-kuvuuteen. Seminaari sai paljon hyvää mediajulkisuutta. Infopiste on jär-jestänyt Virossa myös lukuisia infopäiviä ja tiedotustilaisuuksia Suomessatyöskentelyyn liittyvistä kysymyksistä. Vuoden 2006 aikana Viron lehdistöon julkaissut aiheista lukuisia artikkeleita, jotka perustuvat infopisteen hen-kilökunnan haastatteluihin. Ay-liikkeen toimintaa ja roolia on artikkeleissakäsitelty huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin.

Myös kansainvälinen kiinnostus projektia kohtaan on kasvanut. Projektintoimintaa on esitelty mm. Euroopan Komission Sosiaalifoorumissa Stras-bourgissa ja EAY:n järjestämissä seminaareissa Brysselissä. SAK:n Tallin-nan infopiste on saanut toiminnalleen kansainvälistä tunnustusta liittyenjuuri työvoiman liikkuvuuden edistämiseen. SAK:n Tallinnassa toimivalleSuomen työelämän infopisteelle myönnettiin Euroopan komission liikku-vuuden teemavuoden palkinto, joka luovutettiin joulukuussa 2006 teema-vuoden päätöskonferenssissa Ranskan Lillessä.

VappujuhlatSAK:laisten vappujuhlien määrä näyttää vakiintuneen reiluun 70:een. Juh-lissa oli kävijöitä lähes 103 000, mikä on selvästi viime vuosia suurempimäärä. Suurimmat osallistujamäärät keräsivät Vaasa (noin 20 000 osallis-tujaa), Joensuu (6 000), Helsingin Rautatientori, Kuopio, Lappeenranta jaTampere (kussakin 5 000 osallistujaa) sekä Hämeenlinna, Jyväskylä jaOulu (kussakin 3 500 osallistujaa). Vuosittain jaetaan kannustuspalkintopaikallisjärjestöille, jotka ovat panostaneet erityisesti vappujuhlan kehittä-


miseen. Toimintavuonna palkinnon saivat Rauman ja Rovaniemen paikal-lisjärjestöt.

SAK:n 100-vuotisjuhliin valmistautuminenVuonna 2004 käynnistetty juhlavuoden valmistelu tiivistyi niin valtakunnal-listen kuin alueellisten tapahtumien sisällön konkretisoitumisen myötä. Ta-pahtumakalenteriin täsmentyivät tammikuun aktiiviseminaari, huhtikuunjuhlatilaisuudet, kesäkuun nuorten juhla, syksyn aluetilaisuudet ja henki-löstön muistaminen. Myös kulttuuri on hyvin esillä; lauluntekokilpailu "Lau-lunpätkiä pätkätyöstä" julkistettiin Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessäheinäkuussa.

Luottamushenkilöiden toimintaedellytystenkehittäminenTulopoliittisessa kokonaisratkaisussa vuosille 2005–2007 sovittiin työmark-kinajärjestöjen välisestä työryhmästä, jonka tarkoituksena oli yhdenmu-kaistaa ja täsmentää henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeutta sekämuita toimintaedellytyksiä. Työryhmän työ päättyi tuloksettomana. Työryh-mä jätti loppuraporttinsa 18.5.2006.

Työmarkkinakeskusjärjestöt tekivät liittokentässään yhteisen laajan selvi-tyksen paikallisen sopimisen kehityksestä mm. palkkaus- ja palkitsemisjär-jestelmien kohdalla eri sopimusaloilla. Asiasta järjestettiin tupo-osapuoltenseminaari 27.3.2006. SAK:n osalta selvityksen aineistoa on välitetty liitoille.

Palkansaajakeskusjärjestöjen tutkijat ja työelämän kehittäjät järjestivät lo-kakuussa yhteisen seminaarin teemalla "Palkansaajien työpaikkaedustajienasema ja tulevaisuus". Seminaarissa perehdyttiin muutoksiin eri keskus-järjestöjen jäsenliitoissa sekä niiden tutkimiseen.

Talvella 2006 toteutettiin vuosittainen luottamusmieskysely. Kyselyllä seu-rataan mm. henkilöstön aseman ja paikallisen sopimisen kehittymistä.

Koulutuksen kehittäminenKoulutus- ja tutkimuslinjan toiminta painottui alueilla tapahtuvan koulutuk-sen järjestämiseen, kolmen kehittämishankkeen toteuttamiseen ja koulu-tusorganisaatioiden yhteistyön edistämiseen. Aluekoulutuksena toteutettiinkehittämiskoulutusta SAK:n paikallisjärjestöille, pätevyysluotsikoulutustasekä koulu- ja työmarkkinatiedotuskursseja. Pitkäkestoiset hankkeet,Osaava pärjää (Noste-ohjelma) sekä kansainvälisesti verkottuneet Trace jaPetmo jatkuivat. Koulutusjärjestelmän toimijoiden yhteistyössä saavutettiinuusi vaihe yhteisen verkko-opiston perustamisen myötä. Henkilöstökoulu-tus jatkui yhteistyössä Kiljavan opiston kanssa. Koulu- ja työmarkkinatie-dotuksen sekä opettajayhteistyön puitteissa toteutettiin useita tilaisuuksia.Koulutus-ja tutkimuslinjan toteuttamaan ja organisoimaan koulutukseen ja


seminaareihin osallistui yhteensä 848 henkilöä ja lisäksi 684 henkilöä osal-listui SAK:n kehittämiskeskuksen koulutustilaisuuksiin.

Koulutustehtävien ohella koulutus- ja tutkimuslinja osallistui koulutuspolitii-kan ja aluekehittämisen edunvalvontatehtävien hoitoon. Edunvalvonnankohteina olivat erityisesti aikuiskoulutuksen uudistaminen, Noste-ohjelma jarakennerahastojen uusi ohjelmakausi. Verkko-opintojen pelisääntöjä pohti-nut tupo-työryhmä sai työnsä päätökseen ja teki niitä koskevan suosituk-sen, jonka järjestöt allekirjoittivat. Syksyllä käytiin vuotuiset neuvottelut EK-SAK koulutustyöryhmän hyväksymistä kursseista.

Edustajakokouksen päätösten mukainen uusi ay-koulutuksen asiantuntija-työryhmä aloitti työnsä syksyn 2006 aikana. Työryhmä voi aikaisempaa va-liokuntatyöskentelyä vapaammin valita toimintatapansa.

Työelämän verkko-opistoAmmattiyhdistysliikkeen verkko-opiskelu otti aimo askeleen eteenpäin, kunTyöeälmän verkko-opisto julkistettiin maaliskuussa 2006. Opiston ensim-mäinen kehitysvaihe oli olemassaolevan tarjonnan kokoaminen samanportaalin alle. Myös uusien sisältöjen kehitystyö on lähtenyt liikkeelle. Jou-lukuussa järjestettiin päivän työpaja, jonka tarkoituksena oli tuottaa pieniäitseopiskeluaineistoja verkko-opistoon. Työpajan osallistujina oli eri alojenasiantuntijoita SAK:sta, liitoista, opistoista, opintokeskuksista ja verkkotyö-ryhmästä yhteensä 25 kpl.

Mukana hankkeessa ovat kaikki SAK:laisen ay-liikkeen opistot ja opinto-keskukset. Opiston osoite on www.tyoelamanverkko-opisto.fi.

Uuden ajan ay-kouluVerkkokoulu jatkoi vakiintuneella linjalla. Ryhmiä perustettiin neljä ja niissäoli 39 opiskelijaa. Kokonaisuudessaan verkkokoulussa on opiskellut 26ryhmää ja niissä on ollut 237 osallistujaa. Opiskelu on muodoltaan ohjattuaryhmäopiskelua verkossa ilman lähitapaamisia. Tämä mahdollistaa sen,että esim. asuinpaikasta tai työaikamuodosta riippumatta uusi ryhmä voi-daan käynnistää heti, kun vähintään kahdeksan opiskelijaa on ilmoittautu-nut.

Paikallisjärjestöjen kehittämiskoulutusKehittämiskoulutukseen osallistui vuoden 2006 aikana 17 paikallisjärjestöä,197 henkilöä. Kaikissa kehittämiskoulutuksissa oli kysyntää perusohjelmanohella myös lisäkoulutukselle. Useita uusia ammattiosastoja on liittynyt ke-hittämiskoulutuksen myötä paikallisjärjestöjen jäseniksi. Koulutus on toteu-tettu yhteistyössä TSL:n kanssa.

Noste-ohjelma ja Osaava pärjääVuoden loppuun mennessä oli Noste-ohjelman erillisrahoituksella osallistu-nut koulutukseen yli 16 000 henkilöä. Valtion rahoitusta ohjelmalle onmyönnetty 124,5 miljoonaa euroa. SAK:n ja jäsenliittojen Osaava pärjää-hankkeella on tuettu Noste-ohjelman toteutusta ja organisoitu ns. hakevaa


toimintaa työpaikoilla ja ay-järjestöissä. Hankkeen keskeisiä työmuotojaovat olleet tiedottaminen, aineistojen tuottaminen, pätevyysluotsien koulu-tus sekä työelämäyhteistyön edistäminen.

Uusia pätevyysluotseja koulutettiin vuoden aikana 66 ja lisäksi 46 luotsiaosallistui täydennyskoulutukseen. Vuoden lopulla pätevyysluotseja oli kou-lutettu yhteensä 601. Työpaikkojen luottamushenkilöiden käyttöön tuotettiinuutena aineistona Osaamisen kehittäminen -käsikirja. Palkkatyöläiseentuotettiin erityinen Noste-liite.

Noste-yhteistyötilaisuuksia järjestettiin eri paikkakunnilla neljä, joista yksiEK:n kanssa. Yhteistyössä Noste-ohjelman kanssa osallistuttiin sen valta-kunnalliseen rekkakiertueeseen useilla paikkakunnilla.

Ay-henkilöstön osaamisen kehittäminen ja yhteistyöKehittämiskeskuksen kanssaAy-henkilöstön kehittämistyöryhmä kokoontui 2001–2006 edustajakokous-kaudella kaikkiaan 21 kertaa. Työryhmä päätti työnsä keväällä, mutta lä-hetti ay-henkilöstön työnkierrosta ehdotuksen SAK:n henkilöstövaliokun-nalle käsiteltäväksi. Edustajakokouksen jälkeen syksyllä SAK:n hallitusasetti uuden henkilöstö- ja talousvaliokunnan, jonka työalueeseen kuuluvatmyös ay-henkilöstön kehittämisasiat.

Liittojen edustajille järjestettiin henkilöstö- ja kehittämisasioiden ajankoh-taispäivä, jonka pääteemaksi nousi ay-henkilöstön mentorointi, myös yliliittorajojen. Ajankohtaispäivän keskustelussa pyydettiin, että SAK:n kehit-tämiskeskus järjestää liittojen yhteisen mentorointi-ohjelman ja mentorpan-kin. Kehittämispäivän järjestivät yhteistyössä SAK:n kehittämiskeskus ja ay-henkilöstön kehittämistyöryhmä.

Ay-liikkeen henkilöstön kehittämiskysymyksissä jatkettiin yhteistyötä SAK:nkehittämiskeskuksen kanssa mm. ay-toimihenkilötutkinnon opintojen ohja-uksessa sekä henkilöstökoulutuksen suunnittelussa ja markkinoinnissa.

Liittojen työntekijöille tarkoitettua ay-toimihenkilöiden täydennyskoulutustut-kintoa opiskeli vuoden lopussa 110 henkilöä eri liitoista. Ay-toimihenkilötutkinto-opiskelusta valmistuneita oli 2006 vuoden lopulla kaik-kiaan 57. Tutkinto-opiskeluun ovat kiinteästi kuuluneet lopputyöt, ay-työhönliittyvät selvitykset, joiden tavoitteena on ollut opiskelijan oman työn ja ay-toiminnan kehittäminen. Tutkinto-opiskelua on ohjannut liittojen ja SAK:nasiantuntijoista koostuva tutkintotoimikunta, jonka kokousten valmistelunvastuu on ollut koulutuslinjalla. Lopputöiden ohjauksesta ovat koulutuslinjaja kehittämiskeskus vastanneet yhteistyössä.

Kehittämiskeskuksen ja SAK:n yhteistyöstä ay-henkilöstökoulutuksessa voierityisesti mainita SAK:n mediaesiintymisen koulutuksen, jonka 9 eri kou-lutusjaksolla toteutui vuoden aikana 47 opiskelijatyöpäivää.


SAK:n kehittämiskeskus järjesti ay-henkilöstölle vuonna 2006 kaikkiaan 60erisisältöistä koulutusjaksoa, joille osallistui ammattiliittojen työntekijöitäyhteensä 683. Kehittämiskeskuksen henkilöstökoulutuksessa opiskelijatyö-päiviä vuonna 2006 oli yhteensä 1 039.

Aluepolitiikka ja aluekehittäminenEU-ohjelmakauden 2007–13 Suomen strategiatyö jatkui kahdessa työryh-mässä. Kansallista strategista viitekehystä valmisteltiin sisäasiainministeri-ön vetämässä työryhmässä ja ESR-strategiaa työministeriön johdolla. Lop-puvuodesta työryhmissä käsiteltiin työllisyys- ja kilpailukykytavoitteen mu-kaisia alueellisia ohjelmia ja laadittiin Manner-Suomen ESR-ohjelman val-takunnallista osiota. Molempien työryhmien työhön on osallistuttu ja annettuohjelmatyön kuluessa lausuntoja palkansaajanäkökulmasta.

Ohjelmakaudella 2007–13 Suomen saamat ESR-tuet vähenevät peräti 38prosenttia ja tuki kokonaisuudessaan 26 prosenttia. Eniten rahoitusta saa-vat Itä- ja Pohjois-Suomi. Alkavan ohjelmakauden aikana rahoitusta onkuitenkin vielä kohtalaisesti kokeiluihin ja kehittämistyöhön saatavissa.

Rakennerahastolain uudistamisesta ja aluekehittämislain muuttamisesta onannettu palkansaajajärjestöjen yhteinen lausunto.

EU-ohjelmien seurantakomiteoiden työhön on osallistuttu entiseen tapaankorostamalla rahoituksen ohjaamista SAK:laisten palkansaajien osaamisenkehittämisen kannalta tärkeisiin hankkeisiin.

AluevaikuttajakoulutusAluejohtajien käyttöön on valmistunut aluetoimikuntien perehdyttämiskan-sio, jonka tarkoituksena on toimia apuvälineenä aluetoimikuntien orientaa-tioperustana tehtäviinsä ja erityisesti aluevaikuttamisen toimintaympäris-töön.

Aluevaikuttajakoulutuksen kokonaisuutta on kehitetty toteutetun koulutuk-sen pohjalta. Koulutusohjelma muodostuu aluejohtajien perehdyttämisjak-sosta, aluevaikuttajan peruskurssista ja aluevaikuttajan jatkokurssista. Pe-ruskurssilla käsitellään vaikuttamista ja jatkokurssilla pääpaino on asioissa,joihin vaikutetaan. Aluevaikuttajakoulutuksen niveltämistä yhteen paikallis-järjestökoulutuksen seutuyhteistyöteeman kanssa on pohjustettu.

Palkansaajajärjestöjen yhteistyötä aluevaikuttamisessa ja siihen liittyvääkoulutusta ohjelmakauden 2007–13 aikana on valmisteltu vuoden 2005puolella pidetyn yhteisen seminaarin pohjalta.

HankekeskusHankekeskuksen toiminnan tulevaisuudesta on käyty keskusteluja sekäSAK:n että liittojen taloushallinnosta vastaavien kanssa. Keskustelujenpohjalta on päädytty ratkaisuun, jonka mukaan Hankekeskusta ylläpidetään


intranetissä virtuaalisena, mutta kehittämistoimia ei tehdä. Virtuaalinen yl-läpito merkitsee käytännössä sitä, että vuosittain maksetaan EuraGroup-yritykselle ajantasaisesta rahoitustietokannasta.

Tietokannasta on saatavissa Suomen EU-ohjelmien, komission ohjelmien,muun kansainvälisen rahoituksen ja kansallisen rahoituksen hakuaikoja,hakulomakkeita ja hakuoppaita. Tietokanta on SAK:n, liittojen ja koulutus-laitosten (ml. TSL ja KSL) käytössä. Tietokantaan pääsee intranetin Han-kekeskus-portaalin kautta ilman salasanoja. Tietokantaa voi yhtä aikaakäyttää kolme käyttäjää.

Toimintavuoden aikana on edelleen vastattu Petmo-hankkeen hallinnoin-nista.

ETMO-, Petmo- ja useiden muiden monikulttuurisuuden ja monimuotoisuu-den edistämiseen kohdistuvien hankkeiden tulosten pohjalta valmisteltiinKaakkois-Suomeen hanketta, jonka tavoitteena on levittää mainittujenhankkeiden tuloksia kuntien päättäjille, virkamiehille, työyhteisöille, alueenyrityksille ja ay-aktiiveille.

Hanke (MOKS, Monikulttuurinen Kaakkois-Suomi) käynnistyi elokuussa2006 TSL:n hallinnoimana. SAK, JHL ja PAM osallistuvat ohjausryhmä-työskentelyyn ja alueen ay-aktiivit seminaareihin sekä paikallisjärjestöt työ-kulttuuritupatoimintaan.

Edelleen on osallistuttu opetushallituksen hallinnoiman Lukineuvola- hank-keen ohjausryhmä- ja seminaarityöskentelyyn. Pääkaupunkiseudun luki-neuvolan asiamies Kaija-Maija Parviainen esitteli lukineuvolan palvelujakoulutuksen asiantuntijatyöryhmän kokouksessa. Tässä yhteydessä poh-dittiin, miten oppimisvaikeuksien voittaminen voidaan ottaa huomioon ay-koulutuksessa.

MonikulttuurisuustoimintaPerehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön (Petmo) hanke jatkui ja sii-nä toteutettiin neljän opintoviikon mittainen monimuotoisuusperehdyttäjäntestikurssi, jolle on osallistunut edustaja Petmossa mukana olevista 17 työ-yhteisöstä. Kirjallisen opintoaineiston suunnittelu käynnistyi. Hanketta onesitelty useissa tilaisuuksissa. Petmon kansainvälinen teematyö toteutettiinkolmessa seminaarissa, Lontoossa, Lyonissa ja Murikassa.

SAK:n voidaan sanoa olevan Suomen suurin maahanmuuttajajärjestö, sillävuoden 2005 lopussa jäsenliitoissa oli maahanmuuttajajäseniä yli 11 000henkeä, hiukan yli prosentti SAK:n kokonaisjäsenmäärästä. Eniten maa-hanmuuttajia oli Metalliliitossa, JHL:ssä ja PAM:ssa. SAK:n jäsenliittojen jä-senrekisterien hoitajat kokoontuivat keväällä tilaisuuteen, jossa pohdittiinmaahanmuuttajajäsenten määrän laskemisen yhtenäistämistä liitoissa.


SAK:n edustajakokouskaudelle 2002–2006 nimetty maahanmuuttaja- jamonikulttuurisuustyötä koordinoiva monikulttuurisuustyöryhmä kokoontuialkuvuonna 2006 neljä kertaa. SAK:n edustajakokouksen jälkeen perustettumonikulttuurisuusryhmä kokoontui marraskuussa suunnittelemaan seuraa-van vuoden toimintaa.

SAK:n ja jäsenliittojen monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyötä, Tallin-nan Infopisteen toimintaa ja Petmo-projektia esiteltiin SAK:n edustajakoko-uksen yhteydessä näyttelyllä, yhdessä SASK:n urheiluvaatekampanjankanssa. SAK:n jäsenliittojen edustajina edustajakokouksessa oli useita ak-tiivisia maahanmuuttajia, mm. PAM:sta ja Metalliliitosta.

Toukokuussa monikulttuurisuustyöryhmä osallistui Helsingissä Maailmakylässä -tapahtumaan yhdessä SASK:in kanssa. Teltalla vieraili satoja kä-vijöitä nauttimassa reilun kaupan kahvia SASK:in Hard Works Café:ssa jatutustumassa jäsenliittojen maahanmuuttajatoimintaan.

SAK:n monikulttuurisuustyöryhmän esityksestä SAK toimi vuonna 2006Suomen Ihmisoikeusliiton yhteydessä toimivan maahanmuuttajaverkostoRasmuksen kummijärjestönä myöntämällä verkostolle taloudellista tukea.SAK:n ja liittojen toimintaa esiteltiin venäjänkielisellä Sputnik-radioasemallaviiden ohjelman sarjalla.

Monikulttuurisuusryhmän jäsenet osallistuivat työministeriön Etnisten suh-teiden neuvottelukunnan Etnon ja sen työjaoston toimintaan. SAK:n ja EK:nyhteisestä aloitteesta Risto Laakkonen valittiin Etnon hyvän tahdon lähetti-lääksi neuvottelukunnan kevätkokouksessa. Lisäksi osallistuttiin Euroopansosiaalirahaston MoniQ–maahanmuuttajahankkeen johtoryhmään sekätoimittiin aktiivisesti Etelä-Suomen Nova-Etna verkostossa. Monikulttuu-risuusryhmä teki vuoden aikana yhteistyötä Suomen Pakolaisavun kanssa.

Monikulttuurisuusryhmä osallistui vuoden aikana EU:n Moninaisuudenpuolesta – syrjintää vastaan -kampanjaan: elokuussa osallistuttiin kam-panjan Euroopan laajuisen rekkakiertueen Suomen tapahtumiin Helsingis-sä ja Tampereella sekä isännöitiin kampanjan Suomen johtoryhmän kokoustoukokuussa. Loppuvuonna osallistuttiin työministeriössä EU:n teemavuo-den 2007 Yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille -verkostohankkeen val-misteluihin.

Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön EAY:n kaksi kertaa kokoontuneessatyöryhmässä Migration and Inclusion (siirtolaisuus ja kotoutuminen) SAK oliaktiivisena toimijana, samoin Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön PAY:nad hoc -työryhmässä, jossa valmistettiin PAY:n toimintakonferenssille yh-teispohjoismainen asiakirja Kotoutuminen ja etninen syrjintä työelämässä:pohjolan ay-liikkeen haaste.


Eurooppalainen yhteistyö/ETUI-REHSSAK:sta ja jäsenliitoista on toimintavuoden aikana osallistunut ETUI-REHS:n eurooppalaisille ay-kursseille 17 henkeä. SAK osallistui ETUI-REHS:n hallinnoimaan Trace-projektiin.

Kreikkalaisen ay-keskusjärjestön (GSEE) ay-koulutuksesta ja ammatilli-sesta koulutuksesta vastaavia toimitsijoita oli SAK:n vieraana syyskuussa.Vieraat tutustuivat SAK:laisen ay-liikkeen ay- ja henkilöstökoulutukseen se-kä ammatillisen koulutuksen linjauksiin.

Trace-projektiETUI-REHS:n (ent. ETUCO) hallinnoima kaksivuotinen projekti Trade Uni-on Movement Anticipating the Change in Europe (Trace) päättyi vuoden lo-pussa. Projektin tavoitteena oli parantaa eurooppalaisen ay-liikkeen toi-mintakykyä teollisen ja taloudellisen muutoksen keskellä. Mukana oli yh-teensä 11 keskusjärjestöä ja 6 eurooppalaista ammattisihteeristöä. Alapro-jekteja hankkeessa oli 18 kpl. Kahden vuoden aikana projektissa järjestet-tiin 41 seminaaria ja koulutustilaisuutta ja niihin osallistui yli 900 ihmistäympäri Eurooppaa.

Suomalainen alaprojekti keskittyi Suomessa ja Virossa toimiviin suomalais-omisteisiin yrityksiin Stockmann, S-ketju, Ruukki ja PKC. Tavoitteena oliedistää luottamushenkilöiden ja ay-aktiivien yhteistyötä näissä yrityksissäsekä edistää järjestäytymistä erityisesti Virossa olevissa toimintayksiköissä.Syksyllä 2005 valmistui käsikirja ”Ay-liike ja rakennemuutos” suomeksi javiroksi. Se oli osa valmistautumista kahteen kolmipäiväiseen seminaariin,jotka järjesttiin vuoden 2006 alussa Kiljavalla ja joihin osallistui yhteensä 65virolaista ja suomalaista metallialan ja yksityisen palvelualan luottamus-miestä ja ay-aktiivia. Mukana olivat myös EAKL:n, Etkan ja Viron Metallinpuheenjohtajat.

SAK:n partnereina projektissa olivat Metallityöväen Liitto ja Palvelualojenammattiliitto PAM ja alaprojektin tarkoituksena oli tukea liittojen omia hank-keita virolaisten kumppaneiden kanssa.

Oman alaprojektin lisäksi SAK vastasi koko Trace-projektin kotisivujen tek-nisestä ylläpidosta.

Koulu- ja työmarkkinatiedotusJo vakiintuneet paikkansa saaneita valtakunnallisia koulutuspäiviä järjestet-tiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Peruskoulujen ja lukioiden historian jayhteiskuntaopin opettajat kokoontuivat Kiljavan opistolle 21.–22.1., amma-tilliset opettajat Murikkaan 31.3.–1.4. ja opinto-ohjaajat Murikkaan 29.–30.9.Kaikkien koulutuspäivien sisällöistä keskusteltiin ja sovittiin yhdessä kohde-ryhmien edustajien kanssa. Johtoajatuksena oli, että opettajat voivat käyt-


tää opetus- ja kasvatustyössään hyväkseen päivien anteja. Edellä mainit-tuihin tapahtumiin osallistui 264 opettajaa.

Alueellista koulutusta järjestimme Pohjanmaan opinto-ohjaajille Vaasassa10.3., Pohjois-Karjalan opinto-ohjaajille sekä peruskoulujen ja lukioidenhistorian ja yhteiskuntaopin opettajille yhteisen koulutustapahtuman Huh-marissa 27.–28.10. Lisäksi SAK oli mukana Kymen opinto-ohjaajien opin-tomatkalla Tukholmassa 20.–22.4. Näihin aluetilaisuuksiin osallistui kaikki-aan 101 opettajaa. SAK oli mukana omalla osastollaan opinto-ohjaajienomilla päivillä Rovaniemellä 3.–5.2. Tapahtumaan osallistui n. 300 opoa jahe tilasivat runsaasti SAK:n materiaaleja opetuskäyttöihinsä. Kirjallinenpalaute kaikista koulutuksista oli hyvin myönteistä ja rohkaisevaa.

Kaikista opettajille pidetyistä kursseista tiedottaminen tapahtui kunkin koh-deryhmän kanssa läheisessä yhteistyössä. Opettajien lehdet, mm. Kleio jaopo-lehti, kirjoittivat näyttävästi koulutuspäivistä.

Aluekursseja koulu- ja työmarkkinatiedotuksen tarpeisiin pidettiin neljä. Nejärjestettiin yhteistyössä aluepalvelukeskusten kanssa. Lappeenrantaankokoonnuttiin 18.2., Kuopioon 12.5., Rovaniemelle 9.9. ja Lahteen 18.11.Kurssit on tarkoitettu liittojen ihmisille, jotka käyvät oppilaitoksissa pitämäs-sä ay-liikkeen tunteja ja hankkimassa liitoille oppilasjäseniä. Aluekursseilleosallistui 39 henkilöä.

Opettajien opetuskäyttöön sopivan materiaalin levittämistä jatkettiin kokovuoden ajan. Netistä tulostettavaa Bingo-peliä, joka on suunniteltu perus-koulujen yläasteiden yhteiskuntaopin opetukseen, tehtiin tunnetuksi, SAK:nkalvosarjaa oppilaitosten käyttöön jaettiin PowerPoint-muodossa opettajilleja Palkkatyöläisen tilauksia otettiin vastaan useissa tapahtumissa.

SAK:n jäsenmikrohankeKesällä 2001 käynnistetty jäsenmikrohanke jatkui edelleen yhteistyössäPohjanmaan Mikro Oy:n kanssa. Yleisperiaatteena on ollut pitää pakettienhintataso vakiona ja sen puitteissa päivittää pakettien sisältöä. Kokoon-panotarkistuksia on tehty sekä hintakehityksen että jäsenten toiveidenpohjalta. Vuoden lopulla päätettiin uudistaa tarjonnan rakennetta siten, ettäjäsenmikroihin liittyvä tukipaketti, joka sisältää mm. takuut, virusturvan, il-maisen puhelintuen ja Pomin takaisinostositoumuksen muutettiin kaksivuo-tiseksi aiemman neljän sijaan. Hintoihin tehtiin vastaavat tarkistukset. Näinhinnat saatiin vertailukelpoisemmiksi kaupan hintojen kanssa.

Vuoden aikana jäsenmikroja toimitettiin 584 kpl. Kokonaisuudessaan jä-senmikroja oli vuoden loppuun mennessä ja tämän kampanjan puitteissatoimitettu 8 050 kpl.

Hanketta koordinoi edelleenkin ohjausryhmä, jossa on mukana keskustoi-miston ja liittojen asiantuntijoita. Hankkeen assistentteina ovat toimineetpuolivuotisjaksoissa SAK:ssa työskennelleet tradenomiharjoittelijat.


SAK:n kulttuurirahastoSAK:n kulttuurirahastolle tuli hakemuksia 267 kappaletta. Apurahoja myön-nettiin 28 kappaletta. Niistä 3 suunnattiin ryhmille ja 25 yksityisille harrasta-jille. Kulttuurirahaston pääoma oli 240 708, 47 euroa ja jaettavien apuraho-jen yhteissumma 17 000 euroa.

Vuoden aikana päätettiin lakkauttaa rahaston toiminta SAK:n sisällä ja siir-tää se Kansan Sivistysrahaston alaisuuteen. Näin SAK:n kulttuurirahastosaatiin verotuksellisesti tasa-arvoiseen asemaan muiden rahastojen kans-sa. Rahaston toimintaperiaatteet on tarkoitus säilyttää vakiintuneen käytän-nön mukaisena.

Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukuntaKulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunnan sihteeristöön kuuluivatSuomen Muusikkojen Liitto, Teatteri- ja mediatyöntekijät, Suomen Näytteli-jäliitto, Suomen Journalistiliitto sekä Suomen Ammattiliitojen Keskusjärjes-tö. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Teatteri- ja mediatyöntekijöi-den toiminnanjohtaja Raimo Söder.

Syyskuussa neuvottelukunta järjesti seminaarin aiheesta Palveludirektiivinvaikutukset kulttuurialoilla.

Aivan vuoden lopussa neuvottelukunnan jäsenet toimittivat muistion edus-kuntapuolueille ja ministeriöille koskien työnantajapuolen hanketta saadatekijänoikeusasiat siirretyksi opetusministeriöstä kauppa- ja teollisuusmi-nisteriöön.

SAK:n viestinnän kehittäminenSAK:n viestinnän suurin haaste vuonna 2006 oli edustajakokouksen suun-nittelu, läpivienti ja jälkihoito. Viestinnän osalta kokous sujui suunnitelmienmukaan. Kokouksen saama mediahuomio oli riittävä.

Toinen iso asia viestinnän vuodessa oli viestintä- ja lehtiyksikköjen yhdis-täminen yhdeksi yhteiseksi viestintäyksiköksi. SAK:n hallitus teki asiastapäätöksen syyskuun kokouksessaan. Uusi viestintäpäällikkö aloitti touko-kuussa.

Edustajakokouksen päätöksellä muutettiin SAK:n valiokuntalaitosta. Van-hamuotoinen viestintävaliokunta ehti kokoontua ennen edustajakokoustakolme kertaa. Edustajakokouksen jälkeen viestintävaliokunnasta luovuttiin.SAK:n ja liittojen välistä viestintäyhteistyötä organisoitiin syksystä alkaenviestinnän asiantuntijaverkostossa. Ensimmäinen yhteinen kokous, johonkutsuttiin kaikki noin sata SAK:laista viestinnän ammattilaista pidettiin mar-raskuussa.

Suomalaisessa mediassa SAK oli hyvin esillä vuoden aikana. Tosin kilpailumedia-ajasta ja -tilasta on selvästi edelleen kiristymässä. Viestinnän haas-


teena oli edelleen paitsi yleisellä tasolla parantaa toimittajapalvelua myösselkeyttää SAK:n viestiä ja kohdentaa sen perille menoa entistä paremmin.

Vuoden aikana toimituksille lähetettiin 106 tiedotetta. Lisäksi toimituksillelähetettiin paljon muuta materiaalia, muun muassa taustamuistioita ja muitajulkaisuja. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin tarpeen mukaan, osa taustatilai-suuksina. Tilaisuuksissa on yritetty ottaa huomioon eri toimittajaryhmien jaeri välineiden tarpeet.

Sähköinen viestintäwww.sak.fi: SAK:n Internet-palvelulla oli vuonna 2006 yhteensä 635 000kävijää (vuonna 2005 yhteensä 667 800). Kävijämäärä siis laski noin 5 pro-senttia edellisvuodesta, jolloin tosin kasvua olikin ollut poikkeuksellisenpaljon, reilut 45 prosenttia.

SAK:n Internet-palveluun perustettiin erillinen sivusto kesäkuun edustaja-kokousta varten. Osa edustajakokouksen istunnoista välitettiin sivustollasuorina lähetyksinä, joista jäi sivustoon tallenne myöhemmin katseltavaksi.

SAK:n Internet-palvelun tekninen ja sisällöllinen uudistus aloitettiin syksylläkeväällä tehdyn toiminnallisen suunnitelman mukaisesti. Loppuvuoden ai-kana uusi tekninen järjestelmä laitettiin paikoilleen ja sisällön syöttäminenuuteen järjestelmään aloitettiin.

Normaaliin tapaan SAK:n Internet-palvelussa julkaistiin uutisia ja tiedotteitasuomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi palvelun perustekstejä täyden-nettiin tarpeen mukaan.

www.liityammattiliittoon.fi: Jäsenhankintasivustolle perustettiin uusi erilli-nen sivusto osoitteeseen www.liityammattiliittoon.fi/liity3.shtml (www.sak.fi/liityliittoon). Sivustoa käytettiin syksyllä mittaamaan suorapostituskampan-jan aikaisia käyntejä ja lomakkeen täyttöjä.

www.sak-paikalliset.fi: Paikallisjärjestöjen verkkopalvelu on suunnattuerityisesti SAK:n aktiiville ja sen ydinkäyttäjiä ovat SAK:n paikallisjärjestöt.Palvelussa ylläpidetään mm. laajaa uutispalvelua ja paikallisen tason ta-pahtumakalenteria.

Paikallisjärjestöt voivat käyttää verkkopalvelun julkaisujärjestelmää myösomien nettipalvelujen toteuttamiseen ja ylläpitoon. Vuonna 2006 järjestettiinyksitoista koulutustilaisuutta yhteensä noin 30 paikallisjärjestöille. Kymme-nen paikallisjärjestöä avasi omat kotisivunsa vuoden aikana.

www.keyfinland.org: SAK päivitti syksyllä 2006 suomenkielisiä uutisiamyös KEY Finlandin Internet-palveluun.

www.traceproject.org, www.palkkalaskuri.fi, www.tasa-arvoklinikka.fi:SAK vastasi edelleen eurooppalaisen TRACE-projektin Internet-palvelun


(www.traceproject.org) ylläpidosta, kehittämisestä ja ranskankielisestä si-sällöstä. TRACE-projekti päättyi marraskuun 2006 lopussa.

SAK osallistui eurooppalaisen Woliweb-projektin suomalaisen sivuston(www.palkkalaskuri.fi) toteutukseen yhdessä STTK:n kanssa. Sivustolleavattiin täytettyihin kyselylomakkeisiin perustuva palkkavertailulomake, jon-ka avulla kävijä saa tietoja eri ammateista maksettavista palkoista koulu-tustason, sukupuolen, ammatillisen aseman, työkokemuksen ja työpaikansuuruuden mukaan.

SAK on mukana myös Tasa-arvoklinikka-hankkeessa, joka on Kiljavanopiston, PAMin, Metalliliiton, SEL:n ja SAK:n yhteinen hanke. Hankkeessarakennetaan www.tasa-arvoklinikka.fi-sivusto, jonne kerätään tasa-arvoonliittyvää tietoa ja työvälineitä. Lisäksi sivustolle perustetaan palvelu, jotakautta työntekijät ja työpaikan luottamushenkilöt voivat saada apua tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä.

Muut SAK:n Internet-palvelut: SAK:ssa ylläpidettiin myös SAK:n lehtienomia Internet-palveluja (www.palkkatyolainen.fi ja www.lontagaren.fi),SAK:n yleistä keskustelupalstaa (keskustele.sak.fi), Työelämän verkko-opistoa (www.tyoelamanverkko-opisto.fi), LabourStartin suomenkielisiä si-vuja (www.labourstart.org/fi) ja Tallinnan infopisteen Internet-palvelua(www.sak.fi/tallinn). Lisäksi SAK tuki taloudellisesti Trade Union News fromFinland -palvelua (www.artto.kaapeli.fi/unions) ja vastasi Pohjolan Ammatil-lisen Yhteisjärjestön PAY:n (www.nfs.net) suomenkielisten nettisivujen tek-nisestä uudistuksesta.

Intranet-palvelu Santra: SAK:n ja liittojen intranet-palvelua Santraa kehi-tettiin mm. muuttamalla sen navigointirakennetta käyttäjäpalautteen perus-teella. Syksyn aikana Santran käyttöä esiteltiin SAK:n eri valiokunnille jaasiantuntijaryhmille.

SAK Pikatiedottaa, uutiskirje paikallisjärjestöille jaartikkelipalvelu liittolehdilleSAK Pikatiedottaa -sähköpostitiedote ilmestyi vuoden 2006 aikana 10 ker-taa. Aiheina olivat presidentinvaalit, SAK:n ja liittojen yhteinen jäsenhan-kintakampanja Viidakon lait eivät ole enää voimassa, SAK:n edustajakoko-us ja YT-lain uudistus. Kaikki Pikatiedotteet käännettiin entiseen tapaanruotsinkielelle. Ruotsinkielisiä Pikatiedotteita (Bulletin) käytettiin osittainpohjana uutisille SAK:n ruotsinkielisillä Internet-sivuilla. Suomenkieliset Pi-katiedotteet jaetaan sähköpostilla SAK:n ja liittojen henkilökunnalle sekäliittojen kautta SAK:laisille aktiiveille työpaikoilla. Lisäksi Pikatiedotteet jul-kaistaan Santrassa.

SAK:n paikallisjärjestöjen hallitusten jäsenille suunnattu sähköpostitse le-vitettävä uutiskirje ilmestyi toimintavuoden aikana 11 kertaa – kerran kuu-kaudessa heinäkuuta lukuunottamatta. Kirjeeseen koottiin ajankohtaisiaedunvalvonnan ja järjestötoiminnan uutisia.


SAK toimitti vuoden aikana 15 artikkelia jäsenliittojen lehtien käyttöön. Osaartikkeleista oli lyhyitä uutisia, joissa kerrottiin mm. jäseneduista ja yhteis-työstä sidosryhmien kanssa. Laajemmissa juttukokonaisuuksissa käsiteltiinajankohtaisia edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä, muun muassa SAK:nedustajakokouksen teemoja, lakia tilaajan vastuusta ja yt-lain uudistamista.Artikkeleista osa tilattiin UP-uutispalvelulta.

Messut ja julkaisutoimintaSAK osallistui yhdessä SAK:n jäsenliittojen kanssa useisiin alueellisiinmessutapahtumiin eri puolilla maata. Messutoiminnassa painotettiin erityi-sesti koulutukseen ja ammatinvalintaan liittyviä messutapahtumia.

Vuosittaisista julkaisuista ilmestyivät seuraavat:• SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2005• Taskulämmin/Tilastotietoja 2006• Statistika uppgifter 2006• Ammattiyhdistyskalenteri 2007• SAK:n puhelinmuistio 2007

Esitteitä ja julkaisuja:• Murroksesta muutokseen, SAK:n järjestötutkimuksen perusraportti,

Erkki Laukkanen• Pitkää, Pätkää, silppua, SAK:n järjestötutkimuksen tasa-arvoraportti,

Pirjo Pajunen• Ansaittua luottamusta, SAK:n järjestötutkimuksen luottamusmiesraportti,

Jyrki Helin• Vi är många, vi är svenska, SAK:n järjestötutkimuksen ruotsinkielinen

raportti, René Lundqvist• Muutoksen suunta – osaava ja oikeudenmukainen Suomi,

edustajakokouksen ohjelma-asiakirja• SAK:n säännöt 17. edustajakokouksen muutoksin• FFC:s stadgar• Trade union movement and restruction – guideline to union work

(Trace-projekti)• Aluetoimikuntien perehdyttämiskansio

Lisäksi mm. järjestön kannatusilmoituspohjat uusittiin SAK:n juhlailmettävastaavaksi.

PalkkatyöläinenPalkkatyöläisen 98. vuosikertaa leimasi lukijakuvan ja lehtikonseptin täs-mennys, joidenkin uusien juttutyyppien sisäänajo sekä pienimuotoisen leh-tiuudistuksen (vuoden 2007 alusta) suunnittelu ja valmistelu. Lehteä kehi-tettiin lähemmäksi aikakauslehtimäistä ilmaisua ja lukijoiden puhuttelua.Myös toimituskunnassa tapahtui alkusyksystä muutoksia.

Edellisenä vuonna kirjattiin palkkatyöläisen tavoitteiksi ja tehtäviksi - SAK:nperiaatteiden pohjalta - tiedonvälitys, luottamushenkilöidentiteetin vahvis-taminen ja yhteisöllisyys. Vuoden 2006 aikana tavoitteet ”käännettiin” leh-


den sisältötavoitteiksi, juttutyypeiksi ja jutuiksi, mitkä myös kirjattiin vuodenlopulla valmistuneeseen Palkkatyöläisen konseptikansioon.

Palkkatyöläistä tehtiin SAK:n ja SAK:laisen liikkeen lehtenä, joka seurasitiivisti sopimuspolitiikan ja työelämän suuria linjoja ja niiden muutoksia sekäkotimaassa että kansainvälisesti.

Palkkatyöläisen jokaisen numeron teemassa tarkasteltiin työelämän ja ay-liikkeen ilmiöitä laajemmin ja teemat toteutettiin yhdessä Löntagareninkanssa. Vuoden aikana suurennuslasin alle otettiin vuokratyö, työmatkat,palkkauksellisen tasa-arvo, työpaikkojen lisääntyminen, hyvä työpaikka,nuoret ja työsuojelu sekä töissä ”kielletyt” asiat. Edustajakokousasioita pui-tiin kahdessa teemanumerossa, ennen kokousta kaivattiin unelmia ay-liikkeelle ja kokouksen jälkeen katsottiin, mihin suuntaan SAK:lainen ay-liike on menossa.

Edustajakokousasiat leimasivat laajemminkin lehden substanssijuttuja, joi-den aiheina vuoden kuluessa olivat mm yt-laki, luottamusmiesten tiedon-saanti ja asema, tilaajan vastuu, työaikadirektiivi ja vuokratyölle vaadittiinpelisääntöjä. Lisäksi jokaisessa lehdessä paneuduttiin johonkin työsuojelunongelmaan ja sen ilmenemiseen työpaikoilla. Myös työpaikkojen kokemuk-sia välitettiin jutuin. Etenkin substanssi-, työsuojelu- ja työpaikkajutut ovathyvin luettuja, ja ovat siten vastanneet lukijoiden tiedontarvetta.

Palkkatyöläinen on kuukausittain (10 numeroa vuodessa) ilmestyvä työ- jajärjestöelämän erikoisaikakauslehti, joka ilmestyi keskimäärin 44-sivuisenaja se painettiin Hämeen Painossa Forssassa. Jokaisessa numerossa olinoin 60 erillistä juttua. Numeron 4 yhteydessä julkaistiin Noste-liite.

Lehden keskeinen sisältö ilmestyi myös verkossa ja www.palkkatyolainen.fi–sivuilla kävi kuukausittain noin 30 000 lukijaa (vuoden aikana reilut 330000 lukijaa). Paperilehden levikki oli noin 29 000, mikä merkitsee, ettäPalkkatyöläisen jokaisella numerolla oli noin 75 000 lukijaa.

Palkkatyöläisen budjetti jäi plussalle, koska henkilöstövajeen ja -muutostenvuoksi osa vuotta tehtiin suunniteltua pienempää lehteä eikä kaikkia muita-kaan suunnitelmia ehditty toteuttaa. Ilmoitustuotot kasvoivat jonkin verran.

Löntagarenin kanssa lehdillä on yhteinen toimitusavustaja, joka hoitaa leh-tien nettisivut, graaffit ja palkkionmaksatuksen, sekä toimistosihteeri, jonkavastuulla ovat mm kuva-arkisto, ilmoitukset, osoitteistot ja tilauslaskutus.Tammikuussa lehdissä oli Helian opiskelija toimitusharjoittelijana.

LöntagarenLöntagaren toteutti vuoden 2006 alussa kevyen, lehden sisältöä ja graafistaasua muuttaneen konseptiuudistuksen. Aineisto jaoteltiin lehteen uudellatavalla: alkuosasta tuli uutispitoisempi, pääkirjoitusaukeama uudistui jasiirtyi lehdessä eteenpäin. Teemaosuus siirtyi lehden jälkiosaan. Suoranavastauksena lehden vuoden 2005 lukijakyselyyn lehteen palasi palsta


”Röster i facket”, jossa puheenvuoron saavat ay-aktiivit. Takasivu varattiinlukijamuotokuvalle otsikolla ”Läsare i helfigur”.

Lehden perustehtävä säilyi entisellään. Löntagaren toimii SAK:laisten liitto-jen ruotsinkielisten jäsenten jäsenlehtenä. Tämän tehtävän vahvisti SAK:n17. edustajakokous, joka painotti ruotsinkielisen jäsenistön äidinkielelläänsaaman palvelun suurta merkitystä.

Lehden ensisijaisena tehtävänä on työelämään ja ay-toimintaan liittyvienasioiden seuraaminen erityisesti suomenruotsalaisesta näkökulmasta. Työ-suojelukysymykset ovat niin ikään lukijakyselyn valossa tärkeä painopiste-alue. Suomenruotsalaista yhteiskuntaelämää tarkkaillaan palkansaajiennäkövinkkelistä. Lehden tehtävä yleisenä ay-jäsenlehtenä edellyttää myöstietyn tilan antamista kulttuurille ja viihteelle.

SAK:n edustajakokous leimasi osin lehden sisältöä alkuvuodesta. Edusta-jakokous oli pääteemana kahdessa numerossa (5 ja 6). Muita tarkasteltujateemoja olivat: vuokratyö, työmatkat, palkkasyrjintä, teollisuuspaikkakuntaMänttä, uuden työpaikat, jaksaminen työelämässä, nuorten työturvallisuusja kiellot työelämässä. Teema-aineistot tuotettiin aiempien vuosien tapaanyhteistyössä sisarlehti Palkkatyöläisen kanssa.

Ruotsinkielistä Suomea käsittelevien reportaasien aiheita olivat muun mu-assa Porvoon työpooli, Karjaan kaupunki, Etelä-Pohjanmaan puunjalos-tusteollisuus, Ahvenanmaan maakunta, Luodon peruselinkeinot, ruotsinkie-linen merivartijakoulutus, Åbo Akademi työpaikkana ja teollisuus Hanko-niemellä. Työsuojeluasioista esillä olivat muun muassa kodinhoitajien työ-ympäristö, työpaikkaväkivalta, vammaisten työympäristökysymykset ja ris-kienkartoituksen merkitys työelämässä.

Päättöluokalla oleville ammattiopiskelijoille tarkoitettu JobDax-liite ilmestyijo viidentenä perättäisenä vuotena numeron kolme yhteydessä. Liitteen ko-kosi journalistiopiskelija Fredrik Sonck ja sitä jaettiin tilauksesta ammatti-kouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Löntagarenin kokonaisvolyymi oli vuonna 2006 420 sivua, 16-sivuinenJob.Dax-liite mukaan lukien. Edustajakokousnumero (6) oli 48-sivuinen,muut numerot keskimäärin 40-sivuisia. Yhteensä lehti ilmestyi 10 kertaa.

Painosmäärän kehityksessä on tapahtunut pientä laskua. Painos oli vuodenlopussa noin 22 000 kappaletta. Noin 500 kappaleen vähennyksen selittääyleinen jäsenkehitys. Liitoille esitetty vetoomus lehden levittämiseksi pa-remmin ruotsinkielisille jäsenille ei tuottanut toivottua tulosta. Löntagareninsuurin tilaaja on JHL 8 100 kappaleella, seuraavana Metalli 4 700 kappa-leella ja Palvelualojen ammattiliitto PAM 1 600 kappaleella.

Lehden verkkosivuilla kävijöiden määrä on sen sijaan lisääntynyt. Sivuillakäydään nyt noin 15 000 kertaa kuukaudessa.


LöntagarenLöntagaren genomförde från början av år 2006 en lätt förnyelse av kon-ceptet för innehåll och grafisk utformning. Grupperingen av materialet om-fördelades, så att början av tidningen blev mer nyhetsmässig, samtidigtsom ledaruppslaget omformades och placerades längre fram i tidningen.Temablocket flyttades längre bak. Som ett direkt svar på resultatet av läsa-rundersökningen 2005 återupptogs spalten "Röster i facket" där fackligt ak-tiva kommer till tals. Bakpärmen reserverades för ett läsarporträtt rubricerat"Läsare i helfigur".

Tidningens grundläggande uppdrag består. Löntagaren är det samlandemedlemsbladet för svenska medlemmar i FFC-förbunden. Detta uppdragbefästes av FFCs 17:de kongress, som betonade vikten av att facketssvenska medlemmar kan betjänas på sitt modersmål.

Tidningens främsta uppgift är att bevaka arbetsliv och facklig verksamhetmed speciell tonvikt vid det finlandssvenska. Arbetsmiljöfrågorna är, också ibelysning av läsarundersökningen, ett viktigt tyngdpunktsområde. Fin-landssvenskt samhällsliv bevakas ur löntagarsynvinkel. Uppgiften som all-mänt fackligt medlemsblad motiverar att kultur och förströelse får ett visstutrymme.

FFCs kongress präglade till en del tidningens innehåll under årets förstahälft. I två nummer (5 och 6) var kongressen ledande tema. Andra temansom togs till granskning var: hyrarbete, arbetsresor, lönediskriminering, in-dustriorten Mänttä, nya jobb, orken i arbetslivet, ungas arbetssäkerhet ochförbud i arbetslivet. Temablocket producerades, som tidigare år, gemen-samt med kollegan Palkkatyöläinen.

I reportagen från Svenskfinland uppmärksammades bl.a. arbetspoolen iBorgå, staden Karis, träförädlingsindustrin i Sydösterbotten, landskapetÅland, basnäringar i Larsmo, sjöbevakarutbildningen på svenska, ÅboAkademi som arbetsplats och industrier på Hangöudd. Några arbetsmiljö-frågor som lyftes fram var: hemvårdarnas arbetsmiljö, arbetsplatsvåld,funktionshindrades arbetsmiljöproblem och vikten av riskkartläggning inomarbetslivet.

En bilaga JobDax, som är riktad till yrkesstuderande på avgångsklass, pro-ducerades för femte året i rad och ingick i nr 3. Bilagan sammanställdes avjournaliststuderande Fredrik Sonck och distribuerades enligt beställning tillyrkesskolor och yrkeshögskolor.

Löntagarens totala volym steg 2006 till 420 sidor, den 16-sidiga bilaganJobDax medräknat. Kongressnumret (6) var på 48 sidor, i övrigt var tidnin-gen i regel 40-sidig. Sammanlagt utgavs 10 nummer.

Beträffande upplageutvecklingen måste en liten tillbakagång noteras. Up-plagan var vid slutet av året ca 22 000. Tillbakagången på ca 500 ex förkla-ras av den allmänna medlemsutvecklingen. En hänvändelse till förbunden


för att förbättra spridningen av tidningen till svenska medlemmar gav inteavsett resultat. Största prenumerant på Löntagaren är JHL med 8100 exföljt av Metall med 4700 ex och Servicefacket PAM med 1600 ex.

För tidningens webbsidors del har en ökning av antalet besök skett. Sidor-na noteras nu för ca 15 000 besök per månad.

ArvoSAK Nuorten Arvo-lehti ilmestyi 4 kertaa vuonna 2006. Kunkin numeron le-vikki oli noin 115 000 kappaletta. Arvossa käsiteltiin ajankohtaisia nuortenelämään liittyviä ihmisiä ja ilmiöitä. Lehti tehdään yhteistyössä Alma MediaLehdentekijöiden kanssa. Lehden jakelusta jäsenkunnalle vastaavat am-mattiliitot.

SAK:n vappulehti, Vappu-Arvo ilmestyi toista kertaa vappuna 2006. Run-saan 50 000 kappaleen painos jaettiin noin SAK:laisessa 60 vapputapah-tumissa ympäri maan. Vappulehti otettiin hyvin vastaan, ja se saa jatkoavuonna 2007.

Työyhteisön ja henkilöstön uudistuminenja työkykyVuonna 2006 toteuttettiin työilmapiirikartoitus, johon vastasi 73 prosenttiaSAK:n henkilöstöstä. Myönteistä kehitystä ilmapiirissä oli koko talon tasollatapahtunut erityisesti esimiestyössä. Esimiestyö olikin henkilöstön kehittä-misen painopisteitä. Myös yleistä ilmapiiriä ja työhön perehdyttämistä arvi-oitiin aiempaa positiivisemmin. Työn vaatimuksia ja hallintaa mittaavissamuuttujissa koettiin suurta kuormittuneisuutta. Vaikutusmahdollisuudetomaa työtä koskeviin asioihin koettiin silti hyvinä. Tiedonkulku on kartoituk-sen mukaan riittämätöntä.

Johtamisjärjestelmän kehittämiseksi toteutettiin kysely henkilöstön sekäSAK:n hallituksen ja valiokuntien keskuudessa. Kyselyn tuloksia hyödyn-nettiin erityisesti liittoyhteistyön kehittämisessä edustajakokouksen jälkeen.Asiantuntijavaliokuntien rinnalla otettiin käyttöön asiantuntijaryhmät, joidentyötapoja on pyritty kehittämään verkostomaiseksi. Samalla valiokuntienroolia SAK.n päätöksenteko- ja valmisteluprosessissa vahvistettiin.

Henkilöstön koulutussuunnitelma toteutettiin suunnitellusti. Keväällä pa-nostettiin erityisesti edustajakokouksen teemoihin ja työskentelyyn.

SAK:n talouden kehittäminenSAK:n varsinaisen toiminnan taloudellinen tulos toteutui kokonaisuutenatarkastellen talousarviossa ennakoidulla tavalla. Toiminta- ja henkilöstöku-lujen vertailuindeksi oli 102,6.

Jäsenmaksutuotot kasvoivat 3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.


Sijoitustoiminnan tuotoilla katettavaksi jäävä varsinaisen toiminnan ja jä-senmaksutuottojen kulujäämä oli 923 000 euroa. Kun vuoden 2006 sijoi-tustoiminnan tuloksesta vähennetään budjetoimattomat myyntivoitot ja-tappiot ja arvonalentumiset ja niiden palautukset, sijoitustoiminnan tulok-seksi muodostui 1,6 miljoonaa euroa, josta toiminnan kulujäämän kattami-seen käytettiin 59 prosenttia

Maksuvalmius oli tilikauden aikana edelleen hyvä, vaikkakin toiminnan ra-hoitustulos oli edustajakokouksen ja SAK:n koulutussäätiön investoin-tiavustuksen maksujen johdosta alijäämäinen 0,4 milj. euroa.

Toimisto- ja sisäiset palvelutToimistopalveluita tehostettiin vuoden aikana ottamalla käyttöön uusia säh-köisiä palveluita mm. matkahallinnossa. Postituksen toimintoja kehitettiinuudistamalla postituskone.

Palvelulinja osallistui merkittävällä työpanoksella edustajakokouksen jaSAK:n 100-vuotisjuhlien valmisteluihin koordinoimalla tapahtumiin valmis-tautumista sekä toteuttamalla toimistoteknisiä palveluita.

SAK:n keskustoimiston toimitilojen remontointi aloitettiin syksyllä. Ensim-mäisessä vaiheessa remontoitiin uusi neuvottelutila neljänteen kerrokseen,keittiö sekä osa saniteettitiloista. Lisäksi yhdessä Metallityöväen Liitonkanssa rakennettiin uusi yhteiskäyttöön tarkoitettu neuvotteluja edustustilaensimmäiseen kerrokseen.

Merikiinteistön ikkunaremontti jatkui. Kesän aikana uusittiin Siltasaarenka-dun puoleisen siiven ikkunat. Kiinteistön pelastusohjeet uusittiin sekä jär-jestettiin kiinteistössä pelastusharjoitus ja -koulutusta.

Syksyllä SAK:n hallitus teki päätöksen Ammattiyhdistysarkiston ja TyöväenArkiston yhdentymisestä vuoden 2008 aikana.

TietohallintoTammi-helmikuussa otettiin käyttöön ActiveDirectory-kirjautumispalvelin jauusittiin noin 15 työasemaa, jonka jälkeen koko SAK:n henkilökunta käyttiWindows XP-työasemia. Työasemien lisäksi tavoitteena oli uudistaa SAK:npalvelinkoneet ja lähiverkot ajantasalle. Helmikuussa uusittiin talous- jahenkilöstöhallinnon, lehtien ja SAK:n sisäisen intranetin santran sovellus-palvelimet.

Sovelluspalvelinten uusinnan kanssa rinnan siirrettiin sovellusten tietokan-toja uuteen tietokantapalvelimeen. Kesäkuussa uusittiin vielä operaattorinkonesalissa oleva SAK:n ja Internet-verkon välipalvelin. Noin 10 vuottavanhat keskustoimiston lähiverkon aktiivilaitteet uusittiin touko-kesäkuussa.


Touko-kesäkuussa saatiin jäsenrakennetilastotiedot liittojen jäsenrekiste-reistä ja siirrettiin SAK:n jäsenrakennetietokantaan, josta tulostettiin yh-teenvetoja liittojen ja SAK:n käyttöön.

SAKnet-verkon operaattorisopimuksen hintoja tarkistettiin ja uudet alen-netut hinnat tulivat voimaan toukokuun alusta.

FonectaFinder-palvelu siirtyi heinäkuun alusta liittokohtaiseksi ja keskitettypalvelu SAK:n palvelimen kautta lopetettiin.

Osallistuttiin konsultin ohjaamaan SAK-liitot-IT-yhteistyön uudistamishank-keeseen. Hankkeen tuloksena saatiin määriteltyä:• SAK-tietohallinnon rooli ja vastuu liittoyhteistyössä• SAK-tietohallinnon sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapa• SAK-liitot IT-yhteistyön hallintomalli

SAK:n ja liittojen yhteiset tietoturvakäytönnöt ja tietoturvapolitiikka jäivätmäärittelemättä, vaikka ne olivat hankkeen tehtävämäärittelyssä. SamoinSAK:n oman varmistusjärjestelmän uusinta siirtyi vuodelle 2007.

TyöpaikkatoimikuntaTyöpaikkatoimikunnan puheenjohtajana toimi Ulla Vettenrantaja sihteerinäKirsi Sainio. Varsinaisina jäseninä olivat Olli Koski, Merja Lehmussaari,Anu-Tuija Lehto, Antti Lindtman, Marjo Mäki-Paavola, Raija Raittio ja RitvaTaito. Kulttuurisihteerin tehtäviä hoitivat Erja Aaltonen, Maarit Kivistö jaKaisa Sember. Solidaarisuussihteerinä toimi Sanna Rytkönen ja liikun-tasihteereinä Eva Fager ja Leila Hahtomaa. Työpaikkakirjastoa hoitivatHelena Hämäläinen, Nina Kanter, Tuula Kourunen ja Toivo Pudas.

Työpaikkatoimikunta järjesti SAK:n henkilökunnalle ja heidän perheilleenmonipuolista kulttuuri- ja liikuntatoimintaa. Vuonna 2006 järjestettiin yh-teensä 32 kulttuuritapahtumaa, joihin välitettiin Työpaikkatoimikunnankautta yhteensä 520 lippua (293 henkilökuntahintaista lippua ja 227 seura-laislippua). Lokakuussa liikuntasihteerit järjestivät liikuntailtapäivän Töö-lönlahden Ulkoilukeskuksessa ja ratsastusretken Espoon Nupurissa.

Työpaikkakirjastoon hankittiin vuoden aikana hankittu 108 kirjaa. Kesällävanhoja kirjoja poistettiin kokoelmista ja myytiin edullisesti henkilökunnalle.Työpaikkakirjastossa oli vuoden lopussa yhteensä 1 467 nimekettä, joistaosa on SAK:n Punkaharjun huoneistoissa.

Työpaikkatoimikunnalla oli vuonna 2006 kummilapsi Intiassa. Solidaa-risuustoimintaan varatuilla määrärahoilla tuettiin Karjalan lähialueille suun-tautuvaa avustustyötä Karjalan Avun kautta.


SAK:n henkilöstöVuoden 2006 lopussa SAK:n palveluksessa oli 125 henkilöä, joista kahdek-san oli määräaikaisia. Tämän lisäksi työvapaalla oli kolme henkilöä ja vuo-rotteluvapaalla yksi henkilö. Lisäksi osa-aikaisessa työsuhteessa oli kaksialuepalvelukeskusten siivoojaa. Eläkkeellä oli 62 henkilöä ja perhe-eläkettäsai 10 henkilöä. Eläkkeelle vuonna 2006 jäi yhdeksän henkilöä.

Kokonaistoimintojen johtoPuheenjohtaja Lauri IhalainenPuheenjohtajan sihteeri Marianne UuskoskiHallituksen varapuheenjohtaja Matti HuutolaVarapuheenjohtajan sihteeri Kirsi RasinahoKehittämisjohtaja Eija HietanenSihteeri Erja AaltonenHistoriantutkija Tapio Bergholm (määräaika)Henkilöstösihteeri Vuokko LähteenmäkiHenkilöstösuunnittelija Ritva Laitinen

Yhteiskuntapoliittinen edunvalvontaosastoJohtaja Pertti ParmanneOsastosihteeri Ulla HonkanenApulaisjohtaja Matti ViialainenOhjelmapäällikkö Sinikka Näätsaari (työvapaalla)Ekonomisti Jorma AntilaKoulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Jari-Pekka JyrkänneSosiaalipoliittinen asiantuntija Kaija KallinenSosiaalipoliittinen asiantuntija Petri Mustakallio (määräaika)Sosiaalipoliittinen asiantuntija Pirjo VäänänenEkonomisti Olli KoskiTilastoasiantuntija Terttu LaitalaLakimies Janne MetsämäkiEkonomisti Helena PenttiKoulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana SiekkinenSihteeri Tytti JäppinenSihteeri Tuula KourunenSihteeri Mari Laaka

EdunvalvontaosastoJohtaja Lauri LylyOsastosihteeri Kirsi SainioKehittämispäällikkö Marja ErkkiläVastaava tutkimusasiantuntija Jyrki HelinLakimies Timo KoskinenEkonomisti Erkki LaukkanenLakimies Anu-Tuija LehtoLakimies Katja Lehto-Komulainen (työvapaalla)Työehtoasiantuntija Nikolas Elomaa


Palkka- ja työaika-asiantuntija Juha AntilaTyöympäristöasiantuntija Raili Perimäki-DietrichPäälakimies Jorma RusanenLakimies Kalle Räisänen (määräaika)Sihteeri Eva FagerTutkimusavustaja Merike OttossonSihteeri Kaisa SemberSihteeri Tarja Kaukovaara

Kansainvälinen osastoJohtaja Marjaana ValkonenKansainvälisten asioiden asiantuntija Pekka RisteläEurooppasihteeri Markku JääskeläinenKansainvälisten asioiden avustaja Christina KarlssonSihteeri Eveliina Latvatalo

Brysselin toimistoJohtaja Jarmo Lähteenmäki

JäsenpalveluosastoJohtaja Matti TukiainenInformaatikko Helena HämäläinenOsastosihteeri Anitta Leikos

ViestintäViestintäpäällikkö Harri JärvinenTiedottaja Riitta JuntunenTiedottaja Maarit KivistöToimittaja Pirjo PajunenTiedottaja Sanna RytkönenVerkkotiedottaja Pauli VentoSihteeri Leila MarjoniemiToimituspäällikkö (Palkkatyöläinen) Aino PietarinenChefredaktör (Löntagaren) Hans JernRedaktionssekreterare (Löntagaren) Ingegerd EkstrandToimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-KaitajärviToimitusavustaja Marjut Vainio

JärjestöasiatJärjestöpäällikkö Reijo PaananenSihteeri Leena IsokääntäProjektisihteeri Eija HarjulaProjektipäällikkö Eve Kyntäjä (määräaika)Projektisihteeri Antti Lindtman (määräaika)Järjestösihteeri Merja LehmussaariJärjestösihteeri Anita SpringVt. nuorisosihteeri Eija Viitanen (määräaika)Sihteeri Riitta KulmalaSihteeri Marjo Mäki-Paavola


Koulutus ja tutkimusKoulutuspäällikkö Markku Liljeström (vuorotteluvapaalla)Koordinaattori-suunnittelija Auli Korhonen (määräaika)Koulutussuunnittelija Aulikki LiukkoProjektiassistentti Heidi Marjakaarto (määräaika)Projektipäällikkö Eine MikkonenKoulutussuunnittelija Reijo PäivärintaKoulutussuunnittelija Hannu RosengrénSihteeri Auli KeskinenSihteeri Pirjo Vainio

AluepalvelukeskuksetSAK:n Ahvenanmaan aluepalvelukeskusAluetoimitsija Henrik Lagerberg (ei SAK:n työsuhde)

SAK:n Etelä-Savon aluepalvelukeskusAluejohtaja Paula KivivuoriToimistonhoitaja Sari Rantala

SAK:n Hämeen aluepalvelukeskusAluejohtaja Jari RantalaToimistonhoitaja Salme Hautakorpi

SAK:n Keski-Suomen aluepalvelukeskusAluejohtaja Raimo SalpakoskiToimistonhoitaja Riikka Törmänen

SAK:n Kymen aluepalvelukeskusAluejohtaja Jukka KärnäToimistonhoitaja Sonja Niskala

SAK:n Lapin aluepalvelukeskusAluejohtaja Matti ViitanenSiivooja Annikki Palosaari (osa-aika)

SAK:n Oulun aluepalvelukeskusAluejohtaja Vesa SaarinenToimistonhoitaja Sisko KanniainenToimistosihteeri Riitta-Liisa OjuvaSiivooja-toimistovahtimestari Ritva Kantola

SAK:n Pirkanmaan aluepalvelukeskusAluejohtaja Teuvo PernuToimistonhoitaja Orvokki VirtanenSiivooja Terttu Lämsä

SAK:n Pohjanmaan aluepalvelukeskusAluejohtaja Raija KuusistoToimistonhoitaja Tarja Lyttinen


SAK:n Pohjois-Karjalan aluepalvelukeskusAluejohtaja Pertti O. Hyvönen

SAK:n Pohjois-Savon aluepalvelukeskusAluejohtaja Raimo LaulainenToimistonhoitaja Pekka ViljakainenSiivooja Inga Pirskanen (osa-aika)

SAK:n Satakunnan aluepalvelukeskusAluejohtaja Pentti Rantanen

SAK:n Uudenmaan aluepalvelukeskusAluejohtaja Hannele UgurSihteeri Marjo Mäki-Paavola

SAK:n Varsinais-Suomen aluepalvelukeskusAluejohtaja Outi RannikkoToimistonhoitaja Raija Raittio

Suomen työelämän infopiste TallinnassaProjektipäällikkö Eve Kyntäjä (määräaika)Projektisihteeri Tytti JäppinenVastaava konsultti Kalev Liibert (ei SAK:n työsuhde)Konsultti Marje Soon (ei SAK:n työsuhde)

Talous- ja sisäisten palvelujen osastoJohtaja Arto KuusiolaOsastosihteeri Irma TornbergPalvelupäällikkö Tarja MajamäkiProjektisihteeri Leila HahtomaaVahtimestari Pentti HonkoKirjanpitäjä Ulla HopponenToimistosihteeri Leena HännikäinenAutonkuljettaja-vahtimestari Pauli HänninenTietohallintopäällikkö Maija IkonenToimistosihteeri Irmeli KivivuoriKassanhoitaja Paula LainePääkirjanpitäjä Raija MankinenATK-suunnittelija Toivo PudasPalveluneuvoja Ritva TaitoEmäntä Arja ValkamaATK-suunnittelija Ulla VettenrantaToimistosihteeri Tiina ViljamaaSiivooja Anne JouhilahtiSiivooja Anja Värtinen

AmmattiyhdistysarkistoArkistonhoitaja Pekka KalliokoskiToimistosihteeri Nina Kanter


JÄSENYYDET JA OSAKKUUDETYhdistyksetEurooppalainen Suomi ryLomaliitto ryPalkansaajalehdet - Löntagarstidningarna, Pale ryPerhelomat ryPohjola-Norden ryReilun kaupan edistämisyhdistys rySkills Finland rySolaris-Lomat rySuomalaisen Työn Liitto rySuomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL rySuomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK rySuomen Kuluttajaliitto rySuomen Mielenterveysseura rySuomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi rySuomen Pakolaisapu rySuomen YK-liitto ryTietotekniikan Liitto ryTaksvärkki ryTransparency Suomi ryTyöterveyden Edistämisyhdistys ryTyöttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ryTyöväen Keskusmuseoyhdistys ryTyöväen Sivistysliitto ryPalkansaajien Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ryTyöväenperinne ryYksityiset keskusarkistot ry

SäätiötAmmattienedistämislaitoksen Säätiö rsAsuntosäätiö rsKansan Sivistysrahaston Säätiö rsKuntoutustoiminnan Tutkimussäätiö rsSAK:n koulutussäätiö rs

OsakeyhtiötItäkeskuksen Huipputoimistot OyJärjestöpalvelut OySuomen Viestintärahoitus OyUP-Uutispalvelu OyTyöväen Akatemian KannatusosakeyhtiöVVO-yhtymä Oyj


KiinteistöyhtiötHakaniemen Merikiinteistö OyKi-Oy Itäkeskuksen MaamerkkiKi-Oy Sarviniitynkatu 4, KeravaKi-Oy OtsonkulmaKi-Oy Tuunaantupa

OsuuskunnatOsuuskunta Suomen MessutOsuuskunta Tradeka-YhtymäKaunispään Huolto-osuuskuntaHOK - Elanto

Kansainväliset ammatilliset järjestötEuroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAYPohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAYOECD:n ay-liikkeen neuvoa-antava komitea TUACAmmattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC


HALLINTOELIMET

Valtuusto

Valtuuston puheenjohtajatSantamäki-Vuori Tuire, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL rySuomalainen Ritva, Palvelualojen ammattiliitto PAM ryNieminen Raimo, Metallityöväen Liitto ry

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ryAnttila Juha Saikkonen Petri Tikka RistoJuntunen Jouni 8.10. asti Ruonala Veijo Stirkkinen PaulLehdonkivi Hannele Leinonen Juhani Lintala JaakkoMäki-Rahkola Asko Pajukoski Jari Häkkinen MarttiPerkiöniemi Pentti Marjamaa Raimo Harakka HeikkiSaarinen Taisto Ruppa Reijo Lipponen Kauko

Ilmailualan Unioni IAU ryLuoto Erkki Rautiainen Risto Särömaa Ann-Mari

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ryAlanko-Ojala Karita Pahtakari Vesa Korhonen JoukoAlatalo Ilppo Manninen Pauli Jordan AnnikkiHeikkinen Anne Pajuoja Mari Salo JariHeikkinen Asta Sepponen Kaija Sandman TimoKettunen Saima Mikkonen Marja-Riitta Ilonen MerviKouhia Raimo Nieminen Helena Suntila MirjaKunnari Anneli Liikamaa Reino Puhalainen HannuKaraman Kristiina Salminen Risto Ahonen SinikkaMäättä Oili Kirkkola-Helenius Tarja Liukkonen JormaOvaska Aune Pulkkinen Aimo Virkki TapioPaananen Eija Lautaniemi Timo Jurmu TuulaPeltonen Hannu Kuusenaho Birgit Eskelinen EinePesonen Aulikki Isomäki Margit Viitamäki Varpu-LiisaPyykkinen Pasi Simola Eila Katajisto RitvaRajantie Irma Kervinen Arja Laine RaimoRannanpää Eija Hult Tapio Puurunen KirstiRautiainen Riitta Vertti Pirkko Hujanen KariSantamäki-Vuori Tuire Sulin Tiina Oksa MirkaSiitonen Harri Starck Erja Koskinen SeijaTiimonen Ali Sairanen Tuula Nousiainen BirgittaTurunen Leena Vattulainen Risto Jouskari TuulikkiWikström Mari 19.9. asti Linna-Pirinen Tuija Timonen RaimoVyyryläinen Marja Viherpuro Hannu Soramäki Anne


Merivartioliitto ryLehtonen Veikko Yli-Heikkilä Lasse Rasmus Tommy

Tulliliitto ryOjamaa Kalevi Pirttiperä Jukka Naski Pekka

Vankilavirkailijain Liitto VVL rySyrjänen Jouni Lamberg Timo Kauppinen Matti

Kemianliitto ryHannula Eila Hautala Taisto Seppälä JohannaHolappa Reino Rahikka Raija Jokisalo PerttiJäppinen Kari Korpela Kristo Soidinsalo MarjattaKallio Pasi Ojansuu Eino Pitkänen PekkaPälvi Pirjo Stockmakari Pirjo Hänninen Aira

Metallityöväen Liitto ryHelminen Sari Malm Anne Ahonen PäiviHenriksson Seppo Aapakari Tommi Lahdenperä EevaJokinen Heikki Sirniö Ilpo Moisio AkiKapiainen Juha Kilpeläinen Sari Koivunen TapaniKarlström Lars Vilander Bo Lappinen TimoKukkurainen Ari Lehtonen Matti Tuhkanen MarttiKumpulainen Jukka Porkka Jukka Vänskä TimoLarila Keijo Grönqvist Kjell Heininen LeenaMehtälä Jari Karppinen Juha Turunen MerjaMäkinen Pentti Lähteenmäki Kari Kemppainen TimoNieminen Raimo Levonen Jyrki Nevalainen MarjoNiininen Kari Haverinen Timo Purtilo PekkaPerttunen Keijo Ulmanen Juha Tuomisto KirsiPörsti Pekka Järvinen Ahti Mäenpää PekkaTaipale Arja Halttu Helena Savolainen KariValtanen Pirkko Junnila Kari Pernu TyttiVilén Terttu Karrikka Taina Anttila Kirsti

Palvelualojen ammattiliitto PAM ryAiraksinen Katja Pyy Marko Laine LolanArhenius Päivi Alanen Tiina Keinänen MarjaHalonen Arto Kankare Mika Purhonen OnervaJaatinen Seija Pussinen Marja-Leena Veikkolainen KatriKangasluoma Heidi Säkkinen Merike Ahola SinikkaKeränen Sari Huuskonen Irmeli Joensuu ReijoKoskiniemi Helena Kilpinen Lilli Kivelä KirstiLöwenhild Rita Eirtovaara Hannele Sadeharju JariMatero Riitta Sirola Kristiina Artesola MerjaNiiranen Jouni Valkeinen Markku Kankaanrinta PekkaNuolikoski Pirjo Hautamäki Kai Kukkamäki SirpaPimperi Jorma Luokkala Helena Keskikuru KaarinaRajala Johanna Majuri Sari Hellman Sirpa


Reunamo Anita Stenberg Kim Härkönen PekkaSallinen Tanja Vesanen Sinikka Nieminen LeenaSavolainen Arja Heljander Reima Tuominen HeliHanki Inkeri Piippo Marjut Komsi EetuSeppälä Seppo Savolainen Tarja Aromaa SirpaSuomalainen Ritva Ålander Martti Pesonen Anna-LiisaSparf Johanna Isokangas Ann-Christine Uitto JormaTilvis Leila Ristilä Ritva Mansikkamäki Tellervo

Paperiliitto ryAitonurmi Jouko Vertanen Jorma Viljanen JouniAlanen Tuomo Limola Irene Turunen MarttiKettunen Matti Eronen Mika Laakso SamiNokelainen Ilkka Sivosuo Erkki Ahonen EeroPesonen Jorma Blomberg Jukka Narsakka Tuure

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ryAlho Taru Willberg Piia Ollikainen SatuHeikkinen Timo Torvinen Juha Koponen ReijoLempinen Kari Niemi Jarmo Jyrkinen JuhaSandberg Mirja Strandén Tarja Nummikoski Paula

Puu- ja erityisalojen liitto ryHirvonen Juha Penkari Erkki Karjunen PauliNeste Jouni Julin Benita Mannermo-Nurminen

ElinaPaananen Teijo Pasanen Jouko Vanhatalo MikaRissanen Ritva Saarni Sirpa Bobäck-Stenlund AnjaSaarinen Asko Kokkarinen Juha Mikkonen Niko

Rakennusliitto ryGlad Hannu Latvala Markku Hakanen TapioHentonen Keijo Alho Sari Simpanen Juha-PekkaKarekivi Jouni Lindgren Seppo Mansikkamäki TittaKoskinen Seppo Marttinen Vesa Saari VesaMattanen Teuvo Kemppainen Raimo Mikkola JussiPiitulainen Juha Nummelin Pekka Asikainen RaimoPäivelin Mika Anttila Martti Heino MauriSipilä Pertti Knaappila Hannu Berglov BoVikstedt Tea Honka Eero Koivunurmi Kari

Rautatieläisten Liitto ryKukkonen Arto Kurttila Mika Fahlström JyrkiViljakainen Kari Suhonen Pentti Arhippainen Heikki

Rautatievirkamiesliitto ryHokkanen Erkki Lindblom Harri Mäkelä Hannu-Pekka


Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ryKorkeamäki Anne Riihikoski Seppo Myllyniemi JarmoKukkonen Veijo Kettunen Rainer Tikkonen JukkaSelander Eija Ylitalo Eira Säppi TainaVuorio Hannele Pohjola Pentti Porko Jouni

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ryHeimonen Esa Huovilainen Marja Biaudet Toni

Suomen Muusikkojen Liitto ryVesterinen Aarne Metsäketo Martti Kuukka Juha

Suomen Merimies-Unioni SM-U ryNurmirinta Kari Lauriala Markku Lummejoki JyrkiRännäli Tarja Ryökkynen Anu Julin-Qvarnström Lisen

Suomen Sos.dem. Sanomalehtimiesliitto SSSL ryPiskonen Heikki Lumme Pentti Välimaa Pentti

Sähköalojen ammattiliitto ryKinisjärvi Raimo Rantanen Matti Luukkonen HannuRantanen Osmo Mölsä Reijo Knuutila EsaRautiola Hannu Leskinen Pentti Ylikauppila KariWilkman Eero Pesola Sami Pöntinen Jari

Veturimiesten Liitto ryKoli Timo Noranta Ilkka Levänen Jarmo

Viestintäalan ammattiliitto ryGrönlund Jan Tynkkynen Pirjo Eriksson AskoKoskinen Reijo Luostarinen Päivi Pörsti PenttiLaosmaa Seija Harju Jouko Gärding Anne

Yleinen Lehtimiesliitto ryHurme Hannu Koskinen Sirpa Korhonen Risto

Puhe- ja esitysoikeudella:Kaupanalan Esimiesliitto KEYValkonen Mika Mustamäki

Marja-TerttuLehtinen Risto


HallitusSAK:n hallituksen jäsenet 2006–2011

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtainen varajäsenIhalainen Lauri, pj., SAK Oksa Anja, Metallityöväen LiittoHuutola Matti, vpj., SAK Kallinen Kaija, SAKAhonen Jouko, Paperiliitto Vanhala Petri, PaperiliittoAlakoski Martti, Rimmistö Keijo,Sähköalojen ammattiliitto Sähköalojen ammattiliittoAsara-Laaksonen Teija, Hievanen Sauli,Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLHarjuniemi Matti, Rakennusliitto Suokas Kyösti, RakennusliittoJulkunen Kaarlo, Grekelä Paula,Palvelualojen ammattiliitto PAM Palvelualojen ammattiliitto PAMKehälinna Heikki, Saari Ritva-Hanna,Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLKivistö Mauri, Rakennusliitto Kurki Rauno, RakennusliittoKuntonen Veli-Matti, Anttila Veli-Pekka,Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SELLunden Mauri, Rautatieläisten Liitto Kiviharju Jari, Rautatieläisten LiittoMäkelä Matti, Metallityöväen Liitto Lehtonen Turja, Metallityöväen LiittoRaitoharju Pertti, Hämäläinen Irene,Viestintäalan ammattiliitto Viestintäalan ammattiliittoRäty Timo, Salmela Juhani,Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKTSelin Ann, Muttilainen Kyllikki,Palvelualojen ammattiliitto PAM Palvelualojen ammattiliitto PAMVallittu Timo, Kemianliitto Salonen Heikki, KemianliittoVanhala Kalevi, Puu- ja erityisalojen liitto Juusola Pekka, Puu- ja erityisalojen liittoWikström Seppo, Kemianliitto Laine-Tuominen Nina, KemianliittoVilkuna Esa, Tamminen Kari,Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUVuorenmaa Erkki, Metallityöväen Liitto Nurminen Pertti, Metallityöväen LiittoVuorio Anssi, Rönni-Sallinen Annika,Palvelualojen ammattiliitto PAM Palvelualojen ammattiliitto PAMZitting Simo, Teräväinen Pekka,Suomen Merimies-Unioni Suomen Merimies-Unioni

Kokouksiin kutsuttavat yleisvarajäsenetAinasto Lauri, Puu- ja erityisalojen liittoElonen Risto, Veturimiesten liittoHakala Rainer, Ilmailualan Unioni IAUKoivunen Juhani, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKTKoskenniemi Mauri, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSYKovanen Sauli, PaperiliittoLindholm Henri, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SELPuhakka Sirpa, Yleinen Lehtimiesliitto YLLTurtiainen Tarja, Rautatievirkamiesliitto


Vingisaar Jaan, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLVänttinen Ahti, Suomen Muusikkojen Liitto

Muut hallituksen yleisvarajäsenetAnttila Juhani, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUHelkavuori Heikki, Viestintäalan ammattiliittoLaine Markku, Metallityöväen LiittoLepola Sakari, Puu- ja erityisalojen liittoKivenmaa Auli, KemianliittoKorhonen Reijo, Viestintäalan ammattiliittoSalmi Reijo, Sähköalojen ammattiliittoSieranta Arto, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUSiltala Hannu, Rautatieläisten LiittoSorvali Arto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKTRautavuori Leena, Palvelualojen ammattiliitto PAMVeirto Katja, Palvelualojen ammattiliitto PAM

Muut kokouksiin kutsuttavat liittopuheenjohtajatArola Kari, Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSLKoskinen Ville, MerivartioliittoKosonen Markku, TulliliittoTuomela Jari, Vankilavirkailijain Liitto VVLValkonen Mika, Kaupanalan esimiesliitto KEY

Valtuuston puheenjohtajatSantamäki-Vuori Tuire, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLSuomalainen Ritva, Palvelualojen ammattiliitto PAMNieminen Raimo, Metallityöväen Liitto

JohtoryhmäSAK:n hallituksen asettama johtoryhmä kokoontui yhteensä 33 kertaa.SAK:n sääntöjen mukaisesti johtoryhmä valmisteli asioita SAK:n hallituksenkokoukselle ja käsitteli SAK:n sisäiseen toimintaan ja henkilöstöön liittyviäasioita.

Johtoryhmän jäseninä toimivat: puheenjohtaja Lauri Ihalainen, hallituksenvarapuheenjohtaja Matti Huutola ja johtajat Arto Kuusiola, Lauri Lyly, PerttiParmanne, Marjaana Valkonen, Matti Tukiainen ja kehittämisjohtaja EijaHietanen. Kokouksen sihteerinä toimi Marianne Uuskoski. Johtoryhmäntyöskentelyyn osallistuivat kutsuttuina apulaisosapäällikkö Matti Viialainen(syyskuuhun 2006 asti), viestintäpäällikkö Sari Aalto-Matturi (maaliskuuhun2006 asti) ja viestintäpäällikkö Harri Järvinen (toukokuusta 2006 lukien) se-kä henkilöstön edustajina luottamusmiehet Timo Koskinen ja Tytti Jäppi-nen.


TyövaliokuntaHallituksen välittömänä apuelimenä toimiva työvaliokunta kokoontui 5 ker-taa vuonna 2006. Työvaliokunta valmisteli asioita SAK:n hallitukselle.

Kokoonpano kesäkuuhun 2006 saakkaVarsinaiset jäsenet VarajäsenetLauri Ihalainen, pj., SAK Anja Oksa, Metallityöväen LiittoMatti Huutola, varapj., SAK Teija Asara-Laaksonen,

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLTuire Santamäki-Vuori, Heikki Kehälinna,Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLRaimo Rannisto, Jaan Vingisaar,Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLJouko Ahonen, Paperiliitto Timo Vallittu, KemianliittoErkki Vuorenmaa, Metallityöväen Liitto Martti Alakoski, SähköliittoAnn Selin, Anssi Vuorio,Palvelualojen ammattiliitto PAM Palvelualojen ammattiliitto PAMKalevi Vanhala, Puu- ja erityisalojen liitto Pertti Raitoharju,

Viestintäalan ammattiliittoTimo Räty, Auto- ja Kuljetusalan Esa Vilkuna, Posti- ja logistiikka-Työntekijäliitto AKT alan unioni PAUMatti Harjuniemi, Rakennusliitto Erik Lindfors, Metallityöväen LiittoVeli-Matti Kuntonen, Suomen Kaarlo Julkunen,Elintarviketyöläisten Liitto SEL Palvelualojen ammattiliitto PAM

Kokoonpano kesäkuusta 2006 lukienVarsinaiset jäsenet VarajäsenetLauri Ihalainen, pj., SAK Anja Oksa, Metallityöväen LiittoMatti Huutola, vpj., SAK Teija Asara-Laaksonen,

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLTuire Santamäki-Vuori, Heikki Kehälinna,Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLJouko Ahonen, Paperiliitto Mauri Kivistö, RakennusliittoErkki Vuorenmaa, Metallityöväen Liitto Martti Alakoski, Sähköliitto

Ann Selin, Anssi Vuorio,Palvelualojen ammattiliitto PAM Palvelualojen ammattiliitto PAMKalevi Vanhala, Puu- ja erityisalojen liitto Pertti Raitoharju,

Viestintäalan ammattiliittoTimo Räty, Auto- ja Kuljetusalan Esa Vilkuna, Posti- ja logistiikka-Työntekijäliitto AKT alan unioni PAUTimo Vallittu, Kemianliitto Simo Zitting,

Suomen Merimies-Unioni SM-UMatti Harjuniemi, Rakennusliitto Matti Mäkelä, Metallityöväen LiittoVeli-Matti Kuntonen, Suomen Kaarlo Julkunen,Elintarviketyöläisten Liitto SEL Palvelualojen ammattiliitto PAM


Muut hallituksen asettamat valiokunnat• Sopimusvaliokunta• Työelämän kehittämis- ja työsuojeluvaliokunta• Oikeudellinen valiokunta• Talous- ja elinkeinopoliittinenvaliokunta• Sosiaalivaliokunta• Jäsenyysvaliokunta• Nuorisovaliokunta• Kansainvälisten asioiden valiokunta• Henkilöstö- ja talousvaliokunta

Toimialaneuvottelukunnat• Julkisen alan neuvottelukunta• Kuljetusalojen neuvottelukunta• Palvelualojen neuvottelukunta• Teollisuusalojen neuvottelukunta


JÄSENMÄÄRÄT


LAUSUNNOT

EdunvalvontaosastoValtiovarainministeriöEsitevastuutyöryhmän mietintö(16.1.2006)

Eduskunta; Valtiontilintarkastajien kansliaHarmaan työvoiman käytön vähentämistä koskeva selvityspyyntö(27.2.2006)

Sosiaali- ja terveysministeriöLaki poikkeusolojen vakuutustakuusta(28.2.2006)

YmpäristöministeriöLuonnos hallituksen kemikaaliohjelmaksi(4.4.2006)

SisäasiainministeriöLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ulkomaalaislainmuuttamisesta(20.4.2006)

SisäasiainministeriöElinkeinoelämän ja viranomaisten yhteinen strategia yrityksiin kohdistuvienrikosten ja väärinkäytösten torjumiseksi(26.4.2006)

TyöministeriöILO:n maanalaisten hiilikaivosten työturvallisuutta koskevamenettelytapaohjeisto(28.4.2006)

SisäasiainministeriöPaikallisen turvallisuustyön kehittäminen (Sisäasiainministeriön julkaisuja19/2006)(10.5.2006)

PuolustusministeriöEhdotus uudeksi asevelvollisuuslaiksi (komiteanmietintö 2006:2)(31.5.2006)

SisäasiainministeriöSähköinen asiankäsittely ulkomaalais- ja kansalaisuusasioissa(1.6.2006)


SäteilyturvakeskusOhjeluonnos ST 7.5 säteilytyötä tekevien työntekijöiden terveystarkkailusta(21.6.2006)

TyöministeriöIhmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koskevan työryhmän raportti(4.8.2006)

TyöministeriöInternational Labour Conference, 96th session 2007 report IV (I): work inthe fishing sector(14.8.2006)

Kauppa- ja teollisuusministeriöEhdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sähköturvallisuuslainmuuttamisesta sekä ehdotus valtioneuvoston asetukseksi sähkölaitteiden ja-laitteistojen sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta(5.9.2006)

Turun ja Porin työsuojelupiiriTurun ja Porin työsuojelupiirin tarkastajan viran täyttäminen(3.11.2006)

Sosiaali- ja terveysministeriöNuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelon tarkistaminen(7.11.2006)

JäsenpalveluosastoOpetusministeriöYliopistojen aikuiskoulutus(22.2.2006)

SisäasiainministeriöLuonnos Suomen kansalliseksi alue- ja rakennepoliittiseksi strategiaksi(18.4.2006)

TyöministeriöManner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjaesitys 2007-2013(3.8.2006)

OikeusministeriöLausunto kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksistä(15.9.2006)

Yhteiskuntapoliittinen edunvalvontaosastoKauppa- ja teollisuusministeriöPäästökauppalain (683/2004) muuttaminen(13.1.2006)


TyöministeriöTyöministeriön tulevaisuuskatsauksen 1. luonnoksesta(13.2.2006)

OpetusministeriöPerusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyö-ryhmän muistio(15.2.2006)

Kauppa- ja teollisuusministeriöLausuntopyyntö vihreästä kirjasta yhteisön kilpailuoikeuden rikkomisestajohtuvista vahingonkorvauskanteista(2.3.2006)

Sosiaali- ja terveysministeriöLaki eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan katta-misesta(15.3.2006)

TyöministeriöLuonnos laiksi Tšekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian,ja Slovakian Tasavallan kansalaisten työntekoa koskevien tietojen rekiste-röinnistä, laki ulkomaalaislain 5 §:n ja 7 §:n 2 momentin muuttamisesta jalaki ulkomaalaislain 85 §:n 3 momentin muuttamisesta(7.4.2006)

Kauppa- ja teollisuusministeriöPalveludirektiiviehdotus(18.4.2006)

Kauppa- ja teollisuusministeriöKioton mekanismien käyttö(21.4.2006)

ValtiovarainministeriöLausunto yritysverotuksen kehittämistyöryhmän 2005:n mietinnössä esite-tyistä ehdotuksista(24.4.2006)

Kauppa- ja teollisuusministeriöHallituksen esitys polttoturpeen ja sillä tuotetun sähkön toimitusvarmuudenturvaamisesta.(3.5.2006)

ValtiovarainministeriöKiinteistörahastolain ja sijoitusrahastolain muuttaminen(3.5.2006)


OpetusministeriöAmmattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmän laajentaminen(31.5.2006)

Eduskunta; Valtiontilintarkastajien kansliaValtiontilintarkastajien vuoden 2006 kertomuksen valmistelu(31.5.2006)

Kauppa- ja teollisuusministeriöAsetusluonnos sähkönjakeluverkonhaltijan toiminnallisista eriyttämisvaati-muksista(17.7.2006)

Kauppa- ja teollisuusministeriöToista päästökauppakautta 2008-2012 koskevan kansallisen jakosuunni-telmaesityksen valmistelu: luonnos hallituksen esitykseksi päästökauppa-lain muuttamisesta sekä luonnos valtioneuvoston päätökseksi kansallisestapäästöoikeuksien jakosuunnitelmaesityksestä(21.7.2006)

Sosiaali- ja terveysministeriöSosiaali- ja terveysministeriön luonnos hallituksen esitykseksi laiksi sähköi-sestä lääkemääräyksestä sekä laiksi lääkelain 57 ja 57 A §:n muuttami-sesta(8.8.2006)

Kauppa- ja teollisuusministeriöHallituksen esitys laeiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseenja yritystoiminnan tukemisesta annetun lain 41 §:n muuttamisesta(18.8.2006)

SisäministeriöLuonnos hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain muuttamisesta(25.8.2006)

Sosiaali- ja terveysministeriöHallituksen esitys laiksi työntekijän eläkemaksun ja palkansaajan työttö-myysvakuutusmaksun huomioonottamisesta eräissä päivärahoissa(29.8.2006)

OpetushallitusTyöpaikkaohjaajaksi valmentautumisen ABC, 2 ov(30.8.2006)

Kauppa- ja teollisuusministeriöSuomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä annetun lainmuuttaminen(13.9.2006)


OikeusministeriöVesilakityöryhmän mietintö(15.9.2006)

ValtiovarainministeriöLausunto hallituksen esitysluonnoksesta koskien lakia indeksiehdon käytönrajoittamisesta(18.9.2006)

OpetusministeriöLausunto ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen(352/2003)1§:n muuttamisesta(28.9.2006)

OpetusministeriöLausunto koulutustoimikuntajärjestelmän uudistamisesta(29.9.2006)

Kauppa- ja teollisuusministeriöRajajohdon rakentamislupahakemus(6.10.2006)

VerohallitusLausunto vuonna 2007 ennakkoverotuksessa käytettävistä tuloista javähennyksistä(31.10.2006)

Kauppa- ja teollisuusministeriöValtioneuvoston asetus teknologisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tu-esta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta(17.11.2006)

VerohallitusLuonnoksesta verohallituksen päätökseksi vuodelta 2007 toimitettavassaverotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista(22.11.2006)

Eduskunnan hallintovaliokuntaLissabonin strategiasta kasvun ja työllisyyden parantamiseksi.Suomenkansallinen toimintaohjelma 2005-2008 (väliarvio)(22.11.2006)

VerohallitusVerohallituksen yhtenäistämisohjeet vuodelta 2006 toimitettavaa verotustavarten(11.12.2006)


VerohallitusLuonnoksesta verohallituksen päätökseksi ilmoitusvelvollisuudesta ja muis-tiinpanoista(15.12.2006)

OikeusministeriöVakuutussopimuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttaminen(28.12.2006)

Yhteiskuntapoliittinen edunvalvontaosasto - EdunvalvontaosastoSosiaali- ja terveysministeriöSosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevalakiluonnos(4.8.2006)

PalkansaajakeskusjärjestötOikeusministeriöLausunto työtuomioistuimen puheenjohtajien virkojen vakinaistamisesta(16.1.2006)

TyöministeriöILOn yleissopimus nro 143, joka koskee siirtolaisuuteen kohdistuviaväärinkäytöksiä sekä ulkomaalaisten työntekijöiden yhtäläisiä mahdolli-suuksia ja yhtäläistä kohtelua(17.1.2006)

OikeusministeriöEurooppaosuuskuntalakityöryhmän mietintö(30.1.2006)

OikeusministeriöDirectorate general for internal market and services - Consultation on futurepriorities for the action plan on modernising company law and enchancingcorporate governance in the European Union (Komission yhtiöoikeudentoimintasuunnitelman uudistaminen)(20.3.2006)

Suomen Standardisoimisliitto SFS ryTietotekniikan standardointia koskeva selvitys(21.3.2006)

OikeusministeriöYrityssaneeraustyöryhmän mietintö(26.4.2006)

SisäasiainministeriöLausuntopyyntö luonnoksesta uudeksi rakennerahastolaiksi(4.8.2006)


SisäasiainministeriöUlkomaalaisten työntekijäin työsuhde- ja oleskelulupa-asioiden neuvottelu-kunta, valtioneuvoston asetus(28.12.2006)

PalkansaajakeskusjärjestötRakennusliitto ryValtiovarainministeriöHallituksen esitys eduskunnalle ulkomailta vuokratun työntekijän sekärajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseenliittyviksi säännöksiksi(14.8.2006)

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryAkava ryTyöministeriöILO:n sopimuksia 11,13,29,81, P 81, 94, 105, 120, 124, 129, 138, 141, 156,158, 173 ja 182 koskeva vuosiraportti(30.6.2006)

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryToimihenkilökeskusjärjestö STTK ryOikeusministeriöValmiuslain uudistaminen (valmiuslakitoimikunnan mietintö, KM 2005:2)(16.2.2006)

Liikenne- ja viestintäministeriöLuonnos hallituksen esitykseksi sähköisen viestinnän tietosuojalainmuuttamisesta(8.5.2006)

OikeusministeriöEhdotus laiksi ryhmäkanteesta (työryhmämietintö 2006:4)(17.5.2006)

UlkoasiainministeriöUudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen 1. määräaikaisraportti(31.5.2006)

TyöministeriöSAK:n ja STTK:n lausunto YT-lakikomitean mietinnöstä 12.6.2006(18.8.2006)

Sosiaali- ja terveysministeriöLausunto luonnoksesta direktiivin (92/85/ETY; EYVL nro L 348,28.11.1992) noudattamista koskevaksi kolmannen vaiheen kertomukseksi(14.9.2006)


PuolustusministeriöSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryEhdotus uudeksi puolustusvoimalaiksi; puolustuvoimalakitoimikunnan mie-tintö (komiteamietintö 2006:3)(3.11.2006)

sak:n toimintakertomus 2006

News & Politics