SAK:n 21. työympäristöseminaariSAK:n 21. työympäristöseminaari

Kiljavan opisto23.3.2013

Työministeri Lauri Ihalainen

Työllisyyden kehitys 2012/01 – 2013/01

Työvoiman kysyntä

• Avoimet työpaikat 46 000 (- 3 000) TEM

• Työlliset 2 408 000

Työvoiman tarjonta

(Tilastokeskus)• Työvoima 2 629 000

(+ 18 000)

Työvoiman rakenne

• Työttömät 228 000 (+ 25 000) Tk

• Työttömät 292 000

Työvoima-poliittiset palvelut• Aktivointiaste 25,5 %

(- 4,0 %-yks) • Palveluissa 100 000 y

(- 6 000)• Työllisyysaste 66,9 %

(+/- 0,0 %-yks.)• Työllisyystavoite v. 2015: 72,0 %

• Työvoimaosuus 64,4 %(+ 0,2 %-yks.)

• Työikäisiä 15-64v. 3 516 000 (-16 000)

• Maahan muuttaneita v.2020 n.330 000

y(+ 34 000) TEM

• Työttömyysaste 8,7 %(+ 0,9 %-yks.) Tk• Tavoite v. 2015 : 5,0 %

• Pitkäaikaistyöttömät 68 000 (+ 10 000)

• Työttömät nuoret 15-25v 39 000 (+ 6 000) Tk

(- 8 000)• Työllistetyt 27 000

(- 5 000)• Koul.+ Valm. 26 000

(- 1 000)• Työharj.+ kok. 13 000

(-1 000)• Vuorotteluvap.+ k t t t ö25v. 39 000 (+ 6 000) Tk

• Maahanmuuttajien työttömyys 26,0 %• Tavoite v. 2015: puolittaminen

kuntout.työ + omaeht.opisk. 34 000 (-1 000)

2

Työllisyysasteen nostopotentiaali: Suomi vs. Pohjoismaatj

100

Työllisyysaste ikäryhmittäin eräissä Pohjoismaissavuonna 2010

70

80

90

40

50

60

Suomi

10

20

30 Ruotsi

Tanska

Norja

015–19 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64 65–69 70-74

Lähde: OECD19.5.2011/VM/KO/UL/ 20763.xls

3

Hallitusohjelman työllisyystavoitteet eivät ole toteutumassa

4

Huoltosuhteen kehitys

80indeksi

80indeksi

Hoivatarve

Talouskiristyy

70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti7070

Eläköityminenlisääntyy

kasvaa60

60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti60

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli

ennätyksellisen edullinen

5050

40 40

huoltosuhde

2010 203020202000199019801970 2040vuosi

40 4000

5

Työurat Suomessa

Keskim. töihi22 27

220 000 jäänyt

t ök ttöKeskim. Keskim.

töi tälähtö60 4 Joustava63 68

T ö ä l ik i t t i it t (t öh i i ti)

töihin-tuloikä

22–27v työkyvyttö-myys-

eläkkeelle52v

töistälähtö-ikä

60,4v Joustava eläkeikä63–68v

Työssäoloaikaiset toimenpiteet (työhyvinvointi)

1. Työllisyysaste 69 % (55-59 72%)

2. Työttömyysaste ~8 % (2013) Tavoite keskim. lähdölle

3. Keskimääräinen työhistoria 35,4v

4. Työsuhteiden kokoaikaisuuden ja pätkätyön suhde on 75/25

v. 2025 62,2v

6

Hallituksen työpolitiikan iso kuva

Rakennemuutos &

työmarkkinoidenTyöelämän laatuAktiivinen ja laadukas t ö i litiikk työmarkkinoiden

toimivuustyövoimapolitiikka

Kärki-hankkeet

Nuorten yhteis-kunta-takuu

TYÖPOLI-TIIKKA

Rakennemuutoksen ennakointi ja uusi kasvu

TyöelämänTyöelämän kehittämis-strategia

Osaava työvoima

7

Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020vuonna 2020

– tilannekatsaus

TEM:n johdolla valmisteltu työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020

TULEVAI-SUUDEN

TYÖPAIKAT

VISIOSuomen työelämä

EUROOPAN

LUOTTA-MUS JA

YHTEISTYÖ

INNO-VOINTI JA TUOTTA-

VUUS

U OOPARAS 2020

TYÖHYVIN-VOINTI JAOSAAVA VOINTI JA TERVEYS

OSAAVA TYÖVOIMA

Työelämän ja työhyvinvoinninkehittäminen

Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa: Eniten kehitettävääpp

Vahvuudet

T ö lä ä l t jTyöelämän laatu ja työhyvinvoinnin

vahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn

houkuttavuuden ja tuottavuudentuottavuuden

parantumisessa.

Huono tuottavuuden kasvu heikentää myöskasvu heikentää myös

työelämän kehittymisen edellytyksiä

10

Parempaan elämään työllä! -kansalaiskysely

Runsas 4 600 vastausta

94 % itää t ö tä

Ihannetyöpaikan perustekijät ovat

hyvin saman-

Huolta herättivät työpaikan

löytäminen, työ-elämän kiristynyt asenneilmapiiri ja94 % pitää työstä

innostumisen merkitystä suurena tai erittäin suurena • 1. toisten huomioonottaminen

• 2. avoimuus• 3. tasapuolinen kohtelu ja

kaltaisia eri vastaajaryhmissä

asenneilmapiiri ja pitkään työttömänä olevan leimaaminen

työhaluttomaksi

p jhyvä johtaminen

• 4. myönteinen työilmapiiri ja innostavat työtehtävät

• 5. vaikutusmahdollisuudet

11

Mihin strategia nojaa?

Työelämän laadun myönteinen kehittyminen

pohjaa viime kädessä k k t ölli t j

Hyvän työelämän ja Suomen kilpailukyvyn

edellytyksenä ovat jatkossa hyvin toimivat

Työelämäämme pitää kehittää joustavin uudistuksin siihen

suuntaan, että vahvistetaan

mahdollisimman monen

Se tarkoittaa luottamuksen ja

yhteistyön syvenemistä, innovoinnin ja

tuloksellisuuden vahvistamista, osaavankorkeaan työllisyyteen ja

riittävään työvoimaan.jatkossa hyvin toimivat tulokselliset työpaikat,

jotka luovat uutta työtä.

mahdollisimman monen ihmisen halua ja kykyä

jatkaa työelämässä riittävän kauan motivoituneina.

vahvistamista, osaavan työvoiman sekä ihmisten

ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin

varmistamista.

Suomen työelämästä eurooppalaisessavertailussa

• Suomessa tehty organisaatio-uudistuksia viime vuosina enemmän kuin missään muussa EU-maassakuin missään muussa EU maassa. Suomea lähellä Ruotsi ja Tanska.

• Aktiivinen uudistaminen sinänsä hyvä asia, mutta onko muutostahti ollut välillä liiankin kovaa?välillä liiankin kovaa?

• Moni suomalainen (erityisesti 30–49-vuotiaista) katsoo, ettei pysty tekemään nykyistä työtään enää 60-vuotiaana. Olemme tässä jäljessä muita Pohjoismaita.

U di t k i t htä ä j tk ki Niid• Uudistuksia on tehtävä jatkossakin. Niiden toteutus myös inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla on avainkysymys.

•Henkilöstön osallistuminen organisaatiouudistuksissa!•Uudistusten vaikutusten ennakointi ja jälkihoito!

Työpaikalla on toteutettu viimeisen 3 vuoden aikana mittavia uudelleenorganisointeja (%) (Eurooppalainen työolotutkimus 2010)

60

(Eurooppalainen työolotutkimus 2010)

40

50

20

30

0

10

Suomi Ruotsi Norja Tanska Saksa UK Ranska Italia Espanja EU27

Teollisuus Palvelut© Copyright Tekes

Katsoo, että pystyy tekemään nykyistä työtään 60-vuotiaana (%) (Eurooppalainen työolotutkimus 2010)

90100

60708090

30405060

0102030

Norja Irlanti A-maat Ruotsi UK Tanska Suomi Saksa EU1530-49-vuotiaat 50+ -vuotiaat

© Copyright Tekes

Hyvinvointivaltio tukee ideaa hyvästä työelämästä, jossa vallitsee korkea tuottavuus ja työelämän laatutyöelämän laatu

Korkea

Turvaverkot ja riskien

tasaaminen työelämän Korkea

tuottavuus ja

työelämän

Hyvin-vointi-valtion

id

työelämän muutoksissa

Resurssit ja ylaatuidea Resurssit ja

mobilisointi työelämän

uudistamiseen

Strategian painopistealueet lyhyesti

Innovointi ja tuottavuus• ovat

Luottamus ja yhteistyö• ovat

Työhyvin-vointiin ja terveyteen

Osaava työvoima • kykenee

talouskasvun moottoreita.

suomalainen tapa toimia.

• panostetaan hyvin toimivissa työyhteisöissä: nämä panostukset

yvastaamaan työn muutoksiin ja omaksumaan uusia taitoja koko työuransa

jtuottavat itsensä takaisin.

ajan.

Erilaiset työpaikkakohtaiset tavoitetasot erilaisille työpaikoilley p

Hyvä perustaso• Perusasiat kunnossa ja velvoitteiden hoitaminen on• Perusasiat kunnossa ja velvoitteiden hoitaminen on

sujuvaa.• Tavoitteena on, että kaikki työpaikat saavuttavat

vähintään hyvän perustason.

Kehittäjät• Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla

ja sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti.Sisältää myös hyvän perustason asiat• Sisältää myös hyvän perustason asiat.

Edelläkävijät• Erinomaiset tai maailman luokan tuotteet, palvelut,

toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen.

• Sisältää myös kehittäjävaiheen asiat.

Esimerkkejä palveluista ja verkostoista erilaisille työpaikoille

Hyvä perustaso• Yritysten tervehdyttämispalvelut• ELY-keskusten rahoitus- ja osaamisen kehittämispalvelut

y p

• ELY-keskusten rahoitus- ja osaamisen kehittämispalvelut• Sähköiset palvelut• Alueellinen yritys- ja työpaikkaneuvonta• Parempi säätely, selkeät työehtosopimukset

KehittäjätKehittäjät• Kasvun ja kehittämisen toimintalinja (vrt. TRIO+)• ELY-keskusten rahoitus- ja osaamisen kehittämispalvelut• Tekesin Liideri-ohjelma• Järjestöjen toimialakohtaiset hankkeet• Kansalliset kehittämisverkostot kiinnostuneille• Alueelliset yritys- ja työpaikkaneuvojat

Edelläkävijät• Tekesin Liideri-ohjelmaTekesin Liideri ohjelma• ELY-keskusten rahoitus- ja osaamisen kehittämispalvelut• Kansalliset ja kansainväliset kehittämisverkostot• Yhteistyö tutkimuslaitosten ja palveluntarjoajien kanssa

Työelämästrategiasta kansallinen yhteistyöhanke

VisioSuomen työelämäEuroopan paras

Kriittinen menestystekijäL j t ö lä ä k t Euroopan paras

vuonna 2020Laajan työelämäverkoston

saumaton yhteistyö

Hankkeen tavoitteet1) Työelämän eri toimijoiden työn koordinointi, ohjaus ja seuranta2) Vahvistaa työelämätoimijoiden mahdollisuuksia tavoittaa

MissioRakentaa tulevaisuuden

työpaikkoja

) y jentistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyäkehitysvaiheesta toiselle

3) Kannustaa ja innostaa työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen

4) Rakentaa ja turvata hankkeen toimintaedellytykset.

Hankesuunnitelma

Yhteistyöhankkeen elinkaari ja painotukset

20202015Tulokset, älitili äätö Svälitilinpäätös

2014Oppiminen

Suomen työelämäEuroopan

paras

Työelämätoimijat Verkostot Kehittämisohjelmat

Kehittämistoimintakäynnissä työpaikoilla Seuranta ja arviointiHankkeen jatkosta

äättä i

2013Verkostot

RakennusvaiheArvopohjaYdintoimijoiden yhteistyön

KehittämisohjelmatErityisteemat Uudet toimenpiteet Viestintä

päättäminen

y ytiivistäminen Hankkeen tavoitteet näkyviksi

Hankkeen toimeenpanopolut

Oppiminen Ydintoimijat

Aikaansaada laaja-alaista

TiedonhallintaTyöpaikkojen t ö lä äti d

TYÖ-PAIK

Tarve opuh

elu

Luottamus ja yhteistyö

Innovointi ja tuottavuus

Työ-paikat

voimaa työelämän kehittämiselle

Verkostot

työelämätiedon lisääminen jatyöllistymisenedistäminen

AT

e Vu

oro

Osaava työvoima

Työhyvinvointi ja terveys

pVerkostotLuoda pysyviä yhteistoiminta-rakenteita

ViestintäViestinnälliset

Hyvät käytännöt Kehittäjät

Tarjota työpaikoille työelämätietoon

Viestinnällisetlinjaukset jatoimenpiteet

Työelämän arvopohjayperustuvia toimintamalleja ja työkaluja

Yhteistyölupaus

Mihin Suomen työelämää parantaviin ja työorganisaatioiden tarvitsemiin ratkaisuihin voitte tällä yhteistyölupauksella organisaationa vaikuttaaratkaisuihin voitte tällä yhteistyölupauksella organisaationa vaikuttaa kaiken eniten?

Kertokaa 2-5 keskeisintä avaintavoitetta joiden saavuttamisella osaltaanKertokaa 2-5 keskeisintä avaintavoitetta , joiden saavuttamisella osaltaan pääsemme kansallisen työelämän kehittämisstrategian esittämiin tavoitteisiin

.Avaintavoitteiden määrittelyllä pyritään kiteyttämään toimijoiden toimintaaAvaintavoitteiden määrittelyllä pyritään kiteyttämään toimijoiden toimintaa muutamaan asiaan työelämän laadun ja tuottavuuden parantamiseksi.

Nostetaan esille ne kriittiset asiat, joiden avulla päästään työelämän , j p ynykytasolta tavoitetasolle.

Yhteistoimintaverkostot

Alueelliset verkostotVahvistaa alueellisia verkostoja, jotka osaamisellaan ja toiminnallaan kykenevät tukemaan ja ohjaamaan työpaikkoja, varsinkin pk-yrityksiä y j j y p j , p y ytyöelämästrategian kaikilla painopistealueilla. Tiede- ja tutkimusverkostotHyödyntää työelämätutkimusten tuloksia hankkeessa sekä sitouttaa tiede- ja tutkimustahoja hankkeeseen omaksi verkostoksi.Kansainväliset verkostotAktiivinen osallistuminen kansainvälisiin verkostoihin tavoitteena jakaa työelämätietoa, saada benchmarkingpohjaa, vaikuttaa EU:ssa sekä tehdä tunnetuksi Suomen työelämä. Liitto-, toimiala- ja yhdistysverkostotSisällyttää työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen osaksi jokapäiväistä työmarkkina- ja yhteistoimintaa. Liitto-, yhdistys- ja toimialaverkostojen työpaikat tavoittava kehittämistyö voi myös olla toimialarajat ylittäväätoimialarajat ylittävää.VirkamiesverkostotHankkeessa mukana olevien ministeriöiden ja niiden alaisen hallinnon saumaton yhteistyö työelämästrategian toteuttamiseksi.

Työlainsäädäntö, työsuojelu til k t- tilannekatsaus

Työlainsäädännön kehittämisen agenda

1. Työvoiman käyttötapoja ja työaikoja koskeva lainsäädäntö• Määräaikaiset – vuokratyöMääräaikaiset vuokratyö • työsuhteen ja muun oikeussuhteen rajapinta (itsensä työllistävät)• Osa-aikatyö ja nollasopimukset

2 Harmaan talouden torjunta2. Harmaan talouden torjunta• tilaajavastuulaki• lähetetyt / ulkomaisten työntekijöiden työnteon ehdot /

alipalkkausalipalkkaus 3. Työelämän yhdenvertaisuuskysymykset4. Työntekijöiden osaamisesta huolehtiminen

- opintovapaaopintovapaa- Koulutuspäivät / osaamisen kehittäminen ja taloudelliset

kannusteet

Työlainsäädännön kehittämisen agenda

5. YhteistoimintalakikysymyksetHenkilöstö ja koulutussuunnitelmat- Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat

- Yhteistoiminta-asiamiehen aloite lain selkeyttämiseksi/kehittämiseksi

6 Työaikakysymykset6. Työaikakysymykset- ILO:n kotitaloustyöntekijöitä koskevan yleissopimuksen ratifiointi- Yrittäjäkuljettajien työaika

työaikapankkikysymykset- työaikapankkikysymykset7. Perhevapaahanke

- Työhönpaluuoikeuteen liittyvät kysymykset8 Siviilipalveluksen valtiollistaminen8. Siviilipalveluksen valtiollistaminen9. Merimiesten matkakustannusten korvaaminen

Vireillä olevat EU-hankkeet

• Lähetetyt työntekijätTä tä töö di ktii i• Täytäntöönpanodirektiivi

• Raskaussuojeludirektiivi

• Työaikadirektiivi (tulevaisuus auki)

• Tietosuoja-asetus

• Työoikeudellisten direktiivien soveltamisalan ulottaminenTyöoikeudellisten direktiivien soveltamisalan ulottaminen meripuolelle

Kotitaloustyötä koskeva ILO:nyleissopimusy p

• Kotitaloustyötä koskevan yleissopimuksen 189 ratifiointiEd k i f i i i k t 17 12 2012• Eduskunnan informoiminen sopimuksesta 17.12.2012

• Tavoitteena sopimuksen ratifiointi keväällä 2013, edellyttää EU:lta saatavaa ratifiointilupaa (valtuutusta)

• Tarkoituksena kumota kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annettu laki ja tehdä yleissopimuksen edellyttämät muutokset työaikalakiin ja mahdollisesti työsopimuslakiintyöaikalakiin ja mahdollisesti työsopimuslakiin

Työsuojeluvalvonta nykyisellä 1 / 3 hallituskaudella/STM

J ki K t i h llit k hj l j lti t l j• Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma ja valtion tulo- ja menoarvio:

• kaikki asiakasaloitteet hoidetaan kattavasti sovittuja toimitusaikoja noudattaentoimitusaikoja noudattaen

• tekemisen valinnat viranomaisaloitteisessa valvonnassa siten että keskiössä ovat ne valvonnan teot, joilla

• pienennetään harmaan talouden pelitilaa sekä• pienennetään harmaan talouden pelitilaa sekä• pidennetään suomalaisten työuria

Työsuojeluvalvonta nykyisellä 2 / 3 hallituskaudella/STM• Työsuojeluvalvonta ja harmaan talouden torjunta

• työsuojeluviranomaiset hoitavat oman tonttinsa ja toimivat tehokkaassa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssatehokkaassa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa

• työsuojeluviranomaiset valvovat työnantajia erityisesti niin, että• työnteossa käytetään sellaisia työntekijöitä, joilla on

työnteko oikeus Suomessatyönteko-oikeus Suomessa• työsuhteen ehdot noudattavat lainsäädäntöä• alihankkijoina ja työvoiman vuokraajina käytetään sellaisia

yrityksiä jotka ovat huolehtineet yhteiskuntavelvoitteistaanyrityksiä, jotka ovat huolehtineet yhteiskuntavelvoitteistaan• rakennustyössä käytetään veronumeron sisältävää

tunnistekorttia• työsuojelun perusasioiden laiminlyönti on osa harmaata taloutta• työsuojelun perusasioiden laiminlyönti on osa harmaata taloutta

- siksi näiden valvonta on tärkeätä

Työsuojeluvalvonta nykyisellä 3 / 3 hallituskaudella/STM• Työsuojeluvalvonta ja työurien pidentäminen

• valvontaa suunnataan sellaisille toimialoille ja työpaikoille, joissa on keskimääräistä suurempia riski altistua niille tekijöillejoissa on keskimääräistä suurempia riski altistua niille tekijöille, jotka johtavat ulos työmarkkinoilta

• valvotaan erityisesti työsuojelun perusmekanismien (työterveyshuolto työpaikan työsuojeluorganisaatiot(työterveyshuolto, työpaikan työsuojeluorganisaatiot, riskinarviointi) toimintaa varhainen puuttuminen riskitekijöihin

• valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota psyko-sosiaalisen kuormittumisen valvontaan

Tarkastettujen valvontakohteiden määrä/STM

Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012

Kohteet 14 717 14 618 14 162 15 983 18 729

• Työsuojelutarkastusten määrä on tätäkin suurempi koska joihinkin valvontakohteisiin tehdään useampi tarkastus vuoden kuluessa

Kehittämislinjauksia• Valtioneuvoston selonteko 1/2013:

• ”Työsuojeluvalvonnan asemaa aluehallintovirastoissa kehitetään niin että valvontaresurssien käyttöä tehostetaankehitetään niin, että valvontaresurssien käyttöä tehostetaan, parannetaan valvonnan tasalaatuisuutta sekä edistetään työsuojeluviranomaisten tavoitettavuutta.”

• Hallitusohjelman mukaisesti asetettujen selvityshenkilöidenHallitusohjelman mukaisesti asetettujen selvityshenkilöiden Hurmalainen ja Pekkala tekemät, kannatusta saaneet ehdotukset ovat STM:ssä täytäntöönpanovaiheessa

• Työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotuksen pohjalta STM:ssä on y j j j p jvalmisteltavana toimenpideluonnokset jotka käsitellään ja arvioidaan kolmikantaisesti.