sak:n työolobarometri 2008

SAK:n työolobarometri 2008

Toukokuu 2008

Lisätiedot: Erkki Laukkanen [email protected] puh. 020 774 0164 SAK, PL 157 00531, Helsinki

Tilaukset: SAK puh. 020 774 000

SAK – työolobarometri 2008 1

SISÄLLYS

Tiivistelmä............................................................................................................ 2

Työajat .................................................................................................................. 4

Lisää vai vähemmän tunteja?............................................................................. 5

Ylityöt ja niiden korvaaminen............................................................................. 6

Työaikajoustot ja työaikapankki ........................................................................ 7

Henkilöstökoulutus ............................................................................................. 8

Sairauslomat ja sairaana työskentely................................................................ 9

Poissaolot ilman lääkärintodistusta ................................................................ 10

Sairauslomien seuraukset ................................................................................ 11

Työterveyshuolto .............................................................................................. 12

Arvio lähiesimiehestä ....................................................................................... 13

Työn mielekkyys................................................................................................ 14

Omat vaikutusmahdollisuudet ......................................................................... 15

Vakioituja tuloksia............................................................................................. 16

LIITE: Kysymyslomake

2 SAK – työolobarometri 2008

Tiivistelmä

Käsissäsi on SAK:n ensimmäinen työolobarometri. Sen aineiston kokosi Tilasto-keskus puhelinhaastatteluilla helmikuussa 2008. Haastattelut perustuivat oheiseen kyselylomakkeeseen. Otosjoukon muodosti 1044 SAK:n ammattiliiton jäsentä, joista 726 vastasi. Vastausprosentiksi tuli siten 70. Tilastokeskuksen omien selvi-tysten mukaan vastaajien joukko on keskeisiltä ominaisuuksiltaan SAK:n jäsenis-tön kaltainen. Toisin sanoen otoksen tulokset pätevät yleisesti koko SAK:hon.

Barometrilla on kaksi tarkoitusta. Sillä kerätään tietoa SAK:laisten palkansaajien näkemyksistä ja kokemuksista heidän työhönsä liittyvissä asioissa. Tällaisia ky-symyksiä ovat työaikajärjestelyt, henkilöstökoulutus, erityisen työnteon muodot ja työolot. Nämä kysymykset on tarkoitus säilyttää samankaltaisina kyselystä toi-seen, jotta ajan myötä tapahtuvat muutokset olisivat jollakin tarkkuustasolla mitat-tavissa. Toiseksi jokaiseen kyselyyn on tarkoitus sisällyttää syventävä osio josta-kin ajankohtaisesta asiasta. Tässä kyselyssä sellaiseksi valikoitui vastaajien sairas-taminen ja työterveyshuolto.

Tulosten mukaan noin kaksi kolmasosaa SAK:laisista palkansaajista on joko liu-kuvan työaikajärjestelmän tai työaikapankin piirissä. Liukuvalla työajalla tarkoite-taan tässä järjestelyä, jossa palkansaaja voi tietyissä rajoissa säädellä työnsä aloit-tamista ja päättämistä oman tilanteensa mukaan. Työaikapankin piirissä on joka toinen, kun työaikapankilla tarkoitetaan järjestelyä, jossa säästöön kertyneitä työ-ajan osia voi ottaa myöhemmin ulos kokonaisina työpäivinä. Lisäksi joka kym-menes on sellaisen työaikapankin piirissä, josta voi nostaa vain vajaita päiviä.

Kaksi kolmasosaa vastaajista on tyytyväinen viikkotyöaikansa pituuteen, yksi kolmasosa ei ole: 20 prosenttia haluaisi tehdä nykyistä lyhyempää ja 14 prosenttia nykyistä pitempää työviikkoa. Puolet lisätunteja kaipaavista haluaisi tehdä lisää nykyisessä työssään ja vain kymmenesosa vaihtaisi mieluummin sellaiseen työ-hön, jossa on pidempi työaika. Työajan lyhennystä kaipaavista taas lähes puolet ottaisi mieluummin lisää vapaa-aikaa kuin palkankorotuksen. Näitä tuloksia voi tulkita vain siten, että palkansaajalähtöisille työaikajoustoille on edelleen runsaasti tilaa.

Henkilöstökoulutusta on viimeisen vuoden aikana saanut 46 prosenttia SAK:laisista. Koulutus oli keskimäärin kolme päivää palkansaajaa kohti ja kuusi päivää osallistujaa kohti. Valtaosa koulutuksesta oli lyhyttä 1–3 päivän koulutus-ta, mutta viisi prosenttia vastaajista oli saanut koulutusta yli 10 päivää. Tyypilli-sesti pitkäkestoisempi henkilöstökoulutus oli annettu teollisuuden palvelukseen tulleille alle 30-vuotiaille. Uusi tieto on se, että kaksi kolmasosaa saadusta henki-löstökoulutuksesta on luonteeltaan yleistä, myös muissa yrityksissä hyödynnettä-vää koulutusta. Yrityksillä ja muilla työyhteisöillä näyttäisi siten olevan tarve kehittää henkilöstökoulutusta laajemminkin kuin vain oman yrityksen tuotannolli-sista tarpeista lähtien.


Kaikkiaan 91 prosenttia vastanneista kertoi olevansa työnantajan järjestämän työ-terveyshuollon piirissä. Loput yhdeksän prosenttia eivät olleet tai olivat asiasta epätietoisia. Näitä ihmisiä oli parikymmentä prosenttia alle 20 hengen työpaikko-jen työntekijöistä. Noin 40 prosenttia vastaajista tiesi kertoa, että työterveyshuolto oli viimeisen vuoden aikana tehnyt työpaikkakäynnin. Sama osuus tai hieman enemmän kertoi myös saaneensa työterveyshuollolta työhön liittyvää neuvontaa ja opastusta. Työterveyshuollon kattavuuden huomioiden tämän osuuden olisi voinut odottaa olevan suurempi.

Tärkein sairastamista koskeva tulos on kuitenkin se, että joka toinen vastaaja ker-toi olleensa edellisen vuoden aikana sairaan töissä ainakin kerran. Vain kolman-neksella vastaajista sairastaminen on rajoittunut sairauslomiin, loput kaksi kol-masosaa on ollut myös sairaana töissä. Sairauslomat ja sairaana työskentely liitty-vät siis samoihin ihmisiin, runsaasti sairastaviin, jotka näiden tulosten mukaan eivät syystä tai toisesta täysimääräisesti hyödynnä oikeuttaan olla poissa töistä sairauden kohdatessa. Tämän ihmisryhmän tilanne ja tarpeet muodostavat siten työterveyshuollon ensisijaisen kohdejoukon.

Mallissa, jossa hyviä työoloja selitettiin käytettävissä olevilla muuttujilla, työaika-järjestelyt ja henkilöstökoulutus nousivat kärkeen. Jos henkilö teki vakinaista ko-koaikatyötä, oli liukuvan työajan tai työaikapankin piirissä ja oli saanut edellisen vuoden aikana työnantajan maksamaa henkilöstökoulutusta, hänen arvionsa lä-hiesimiehen toiminnasta, oman työnsä mielekkyydestä sekä omista vaikutusmah-dollisuuksistaan oli selvästi muita parempi. Siten näiden asioiden vahvistaminen näyttäisi luonnolliselta tieltä SAK:laisten palkansaajien työolojen parantamiseen.

Työviikon pituus ei näyttäisi selittävän työoloja suuntaan tai toiseen. Mutta vuoro- ja jaksotyö, joita joka neljäs SAK:lainen tekee, on oma pähkinänsä. Vuorotyössä ja sitä suuresti muistuttavassa jaksotyössä työajat ovat varsin kiinteitä sovitun tarkastelujakson puitteissa. Näissä olosuhteissa palkansaajalähtöisten joustojen soveltaminen on tietysti ongelmallista, mutta tuskin kuitenkaan mahdotonta. Työ-olojen kehittämisen kannalta olisi toivottavaa, että näihinkin rajoituksiin löydet-täisiin ratkaisuja.


Työajat

Viikkotyöajasta ja siihen liittyvistä asioista, kuten sivutöistä ja ylitöistä, kysyim-me usealla kysymyksellä, joista seuraavassa tulokset tiivistäen.

Teollisuudessa säännöllinen tai tavanomainen viikkotyöaika on keskimäärin 39 tuntia, julkisella sektorilla ja yksityisissä palveluissa noin 37 tuntia. Teollisuudes-sa ja julkisella sektorilla työajat keskittyvät 39–40 tunnin ja 37–38 tunnin haaruk-kaan varsin hyvin, mutta yksityisissä palveluissa hajontaa on enemmän sekä kes-kimääräistä lyhyemmän että pitemmän työviikon suuntaan.

Alle 35 tunnin työviikkoa tekee 15 prosenttia, alle 30 tunnin 10 prosenttia ja alle 20 tunnin viikkoa kolme prosenttia vastaajista. Vastaavasti yli 40 tunnin työviik-koa tekee yhdeksän prosenttia ja yli 48 tunnin ylipitkää työviikkoa 3–4 prosenttia vastaajista. Ylipitkäksi työviikon tekee tässä se, että voimassa oleva EU:n työ-aikadirektiivi vuodelta 1993 säätää maksimiviikkotyöajaksi 48 tuntia.1 Ylipitkää työviikkoa tehdään eniten nuorena ja parhaassa työiässä, mutta varsin vähän 50 ikävuoden jälkeen.

Kaksi kolmasosaa on viikkotyöaikaansa tyytyväinen, mutta kolmasosa ei ole. Tyytymättömien kolmasosa on jaettavissa niihin 20 prosenttiin, jotka haluaisivat tehdä vähemmän tunteja kuin nyt, ja niihin 14 prosenttiin, jotka haluaisivat tehdä enemmän kuin nyt. Osa siis haluaisi lisätuntien myötä lisää palkkaa, osa taas olisi valmis tinkimään nykyisestä palkkatasostaan saadakseen lisää vapaa-aikaa.

Viikkotyöaika sektorin mukaan% palkansaajista

41

612

70

5 3

11 10 8

34

25

74

7 5 7

62

12

4 4

0

10

20

30

40

50

60

70

80

alle 30 h 30 - 34 h 35 - 36 h 37 - 38 h 39 - 40 h 41 - 48 h yli 48 h

Teollisuus

Yks.palveut

Julk.palvelut

1 Uudesta työaikadirektiivistä on viime vuodet käyty kiistaa ja yksi keskeinen kanto kaskessa on suhtautuminen em. maksimiviikkotyöaikaan, josta eräät maat, kuten Iso-Britannia, haluaisivat vapautua.


Lisää vai vähemmän tunteja?

Kun lisätunteja kaipaavilta kysyttiin, millä tavalla he haluaisivat lisätä työaikaan-sa, puolet halusi tehdä enemmän tunteja nykyisessä työpaikassaan. Tämä toive oli keskimääräistä suurempi (65 %) yksityisillä palvelualoilla ja keskimääräistä pie-nempi (38 %) julkisella sektorilla.

Muina lisätuntien mahdollisina lähteinä mainittiin sivutyö jossakin toisessa työ-paikassa (12 %) tai toinen työpaikka, jossa on pitempi työaika (10 %). Sivutyö jossakin toisessa työpaikassa oli suosituin toive julkisella sektorilla, (14 %) ja toinen työpaikka, jossa olisi pidempi työaika, oli suosituin teollisuudessa (21 %). Julkisella sektorilla, jossa keskimääräinen viikkotyöaika on lyhyempi kuin muilla sektoreilla, ei tuntunut olevan niin väliä, miten työtunteja saadaan lisää, kunhan saadaan ja samalla saavutetaan korkeampi ansiotaso.

Jos vaihtoehtoina olisivat palkankorotus tai enemmän vapaa-aikaa, 54 prosenttia valitsisi palkankorotuksen ja 45 prosenttia enemmän vapaa-aikaa. Valinta kuiten-kin riippuu iästä, ja jossain määrin myös sukupuolesta. Nuoret ja naiset suosisivat palkankorotusta. Iän karttuessa vapaa-ajan merkitys kasvaa. Parhaassa työiässä, jolla alan kirjallisuudessa yleensä tarkoitetaan 35–50 vuoden ikäisiä ihmisiä, va-paa-ajan lisäys on jo lähes yhtä suosittu valinta kuin palkankorotus. Yli 50-vuotiaista miehistä enemmistö ja naisista puolet ottaisi palkankorotuksen sijasta lisää vapaa-aikaa.

Palkankorotus vai lisää vapaa-aikaaIän ja sukupuolen mukaan

6651

40

34

4660

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

alle 35 v 35 - 50 v yli 50 v

En osaa sanoaLisää vapaa-aikaaPalkankorotus

Miehet

77

54 50

21

45 50

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

alle 35 v 35 - 50 v yli 50 v

En osaa sanoaLisää vapaa-aikaaPalkankorotus

Naiset


Ylityöt ja niiden korvaaminen

Ylitöitä tekee kolme neljäsosaa vastaajista, mutta säännöllisesti vain 11 prosenttia. Siten valtaosa ylitöistä on satunnaista (49 %) tai kausiluontoista (16 %). Ylityöt jakautuvat varsin tasaisesti kaikille talouden sektoreille. Ainoa merkitsevä ero on se, että teollisuudessa on muita enemmän satunnaisia ylitöitä. Myös ikäryhmien välillä erot ovat pienet. Eroa syntyy lähinnä siten, että nuoret tekevät säännöllistä tai kausiluontoista ylityötä muita enemmän.

Tätä taustaa vasten sektorikohtaiset erot ylitöiden korvaamisessa ovat yllättävän-kin suuret. Teollisuudessa ylityökorvaukset tulevat 84-prosenttisesti rahana ja 14- prosenttisesti vapaa-aikana. Yksityisillä palvelualoilla vapaa-ajan osuus on 27 prosenttia, ja julkisella sektorilla enemmistö ylitöistä (61 %) korvataan vapaa-aikana. Sektorista riippuen 2–5 prosentilla vastaajista ylityöt jäävät kokonaan kor-vaamatta, eniten yksityisissä palveluissa.

Ikääntymisen myötä vapaa-ajan merkitys kasvaa, ja niin näyttää kasvavan myös vapaa-ajan käyttö ylitöiden korvaamismuotona. Kun alle 35-vuotiaista vain 22 prosenttia ottaa ylityökorvauksensa enimmäkseen vapaa-aikana, niin yli 50-vuotiaista niin tekee joka kolmas.

Ylityöt ja niiden korvaaminen

10 12 12

18 15 13

5346 46

20 27 29

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Teollisuus Yks.palvelut Julk.palvelut

Ei lainkaanSatunnaisestiKausiluontoisestiSäännöllisesti

Tekee ylitöitä, % Ylitöiden korvaamistapa, %

8467

34

14

27

61

5

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %


En osaa sanoaJäät yleensä ilman ylityökorvaustaEnimmäkseen vapaa-aikanaEnimmäkseen rahana


Työaikajoustot ja työaikapankki

Seuraavassa työaikajoustoilla tarkoitetaan liukuvan työajan ja työaikapankin muodostamaa kokonaisuutta. Ristiintaulukoimalla liukuva työaikajärjestelmä, joka on tai ei ole olemassa, työaikapankin kanssa, joka on tai ei ole olemassa, saa-daan neljä vaihtoehtoa. Näin tarkastellen 19 prosentilla vastaajista on käytössään sekä liukuva työaika että työaikapankki, 35 prosentilla työaikapankki ilman liuku-vaa työaikaa ja yhdeksällä prosentilla liukuva työaika ilman työaikapankkia. Siten 36 prosenttia vastaajista on tässä tarkasteltujen joustavien työaikajärjestelyjen ulkopuolella. Osuus on huomattavan korkea ja johtuu osittain vuoro- ja periodi-työn laajuudesta. Näissä työaikamuodoissa liukuvan työajan järjestäminen tuottaa omat hankaluutensa.2

Työaikapankki voidaan määritellä hyvinkin eri tavoin riippuen mm. siitä, voiko palkansaaja nostaa pankista kokonaisia työpäiviä. Jos työaikapankiksi hyväksy-tään sellainen järjestely, jossa työaikatalletuksia voi ylipäänsä nostaa myöhemmin käytettäväksi, työaikapankin piirissä on 54 prosenttia vastaajista. Mutta jos työ-aikapankiksi hyväksytään vain sellainen järjestely, josta nostetaan kokonaisia päi-viä, työaikapankin piirissä on sektorista riippuen 43–49 prosenttia vastaajista.

Työaikajoustot ja työaikapankki

37 4127

910

6

3134

46

2215 20

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %


Liukuva työaika ja työaikapankki Työaikapankki, ei liukuvaa työaikaaLiukuva työaika, ei työaikapankkia Ei liukuvaa työaikaa, ei työaikapankkia

Työaikajoustot, % Työaikapankki, %

46 51

33

56

17

4643

49

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %


En osaa sanoaTyöaikapankki, josta voi nostaa kokonaisia päiviäTyöaikapankki, josta voi nostaa vajaita päiviäEi työaikapankkia

2 Erkki Laukkanen (2003). Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus. Pal-kansaajakeskusjärjestöjen tutkimus. http://netti.sak.fi/sak/pdf/vkot-aik.pdf


Henkilöstökoulutus

Henkilöstökoulutus on etuus, jota SAK:laisille on aina edellisen vuoden aikana kertynyt selvästi vähemmän kuin paremmin koulutetuille ammattiryhmille. Yleen-sä henkilöstökoulutusta on tilastoitu tapahtumina, ei koulutuspäivinä. Seuraavassa koulutuspäivät ovat kuitenkin mukana. Lisäksi on selvitetty, millaista koulutusta on hankittu: onko se ollut yleistä koulutusta, jonka tuloksia voi hyödyntää myös muilla työpaikoilla, vai yrityskohtaista koulutusta, jonka tuloksia voi hyödyntää vain kyseisellä työpaikalla.

Tulosten mukaan 46 prosenttia vastaajista oli edellisen vuoden aikana osallistunut työnantajan maksamaan henkilöstökoulutukseen. Koulutusta oli keskimäärin kol-me päivää palkansaajaa kohti ja kuusi päivää osallistujaa kohti. Valtaosa koulu-tuksesta oli lyhyttä (1–3 päivää), mutta viisi prosenttia vastaajista oli saanut kou-lutusta yli 10 päivää. Tyypillisesti pitkäkestoisempi henkilöstökoulutus oli annettu teollisuuden palvelukseen tulleille alle 30-vuotiaille. Ikääntymisen myötä koulu-tuksen pituus laskee, ja erityisen nopeasti teollisuudessa.

Ikääntymisen myötä myös koulutuksen laatu muuttuu: alle 30-vuotiaiden saamas-ta henkilöstökoulutuksesta vain viidennes on yrityskohtaista ja loput 80 prosenttia yleistä koulutusta. Sen sijaan 50–59-vuotiailla molempia koulutusmuotoja on käy-tetty lähes yhtä paljon. Yli 60-vuotailla yrityskohtaista koulutusta on ollut vä-hemmän. On kuitenkin vaikea sanoa kuinka paljon vähemmän, sillä 10 prosenttia ei ole osannut arvioida koulutuksensa laatua.

Henkilöstökoulutus

0

2

4

6

8

10

alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v yli 59 v


Koulutuspäivät

21 26 3247

29

79 74 6752

62

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

alle 30 v 30 - 39 v 40 - 49 v 50 - 59 v yli 59 v

Ei osaa sanoaYleistäYrityskohtaista

Koulutuksen luonne, %


Sairauslomat ja sairaana työskentely

Töistä poissaoloja kysyttiin sekä työntekijän omaan että lapsen sairauteen liittyen. Lisäksi kysyttiin monia muita sairastamiseen ja työterveydenhuoltoon liittyviä asioita.

Vastanneista 69 prosenttia oli edellisen vuoden aikana ollut poissa töistä oman sairautensa vuoksi, 37 prosenttia kerran ja 32 prosenttia useammin. Oman lapsen-sa sairauden vuoksi oli ollut poissa töistä 14 prosenttia kaikista palkansaajista ja noin 25 prosenttia lapsiperheiden palkansaajista. Naiset ovat olleet poissa hieman miehiä useammin ja yli 50-vuotiaat luonnollisesti harvoin lasten aikuistuttua.

On kuitenkin tärkeää huomata, että suuri osa vastaajista on työskennellyt myös sairaana. Tästä ongelmasta on harvemmin keskusteltu, vaikka tulosten mukaan yli puolet vastaajista on viimeisen vuoden aikana ollut sairaana töissä, kolmannes jopa useamman kerran. Vain kolmanneksella vastaajista sairastaminen on rajoit-tunut sairauslomiin, loput kaksi kolmasosaa on ollut myös sairaana töissä. Tämä ongelma tosin pienenee jonkin verran iän karttuessa sekä työn ja työajan organi-sointiin liittyvästä neuvokkuudesta riippuen.3 Mutta ongelma säilyy iäkkäidenkin ihmisten joukossa. Yli 50-vuotiaista 12 prosenttia ei ole viimeisen vuoden aikana ollut sairauslomalla, mutta on ollut sairaana töissä. Sen lisäksi 31 prosenttia on ollut sekä sairauslomalla että sairaana töissä.

Sairauslomat ja sairaana työskentely viimeisten 12 kk aikana

Vaihtoehdot keskimäärin

1220 27 20

3427

3030

8 12

1211

46 4231

39

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

alle 35 v 35 - 50 v yli 50 v KAIKKIsekä sairauslomalla että sairaana töissä ei sairauslomalla, mutta sairaana töissä sairauslomalla, mutta ei sairaana töissä ei sairauslomalla eikä sairaana töissä

37

620

32

8

30

31

44

5042

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

poissaoman

sairaudenvuoksi

poissalapsen

sairaudenvuoksi

ollutsairaanatöissä

ei lapsiaet lainkaanuseamman kerrankerran

Oma sairastaminen iän mukaan

3 Paula Liukkonen (2006). Työhyvinvoinnin mittarit - Menetelmät eurot ja menetel-mät.


Poissaolot ilman lääkärintodistusta

Sallittu poissaolo ilman lääkärintodistusta vaihtelee jonkin verran talouden sekto-rin mukaan. Noin puolet vastaajista ei voi olla päivääkään poissa ilman lääkärin-todistusta riippumatta siitä, onko kyseessä oma vai oman lapsen sairaus. Muuten-kin näyttäisi siltä, että sallittu poissaolon pituus ei juuri riipu siitä, aiheuttaako sairausloman työntekijä itse vai hänen lapsensa.

Poikkeus tästä varsin tiukasta linjasta näyttäisi olevan julkinen sektori, jossa val-litsee kolmen päivän sääntö: vasta sitä pidemmiltä sairauslomilta edellytetään lää-kärintodistusta. Yksityisissä palveluissa ja teollisuudessa kolmen päivän säännön piirissä on 26–29 prosenttia vastaajista. Sitä pidempiä poissaoloja sallitaan vain yhdessä tapauksessa sadasta. Yksityisissä palveluissa tunnetaan myös yhden ja kahden päivän sääntö siten, että viidennes voi olla poissa töistä sen verran ilman lääkärintodistusta. Teollisuudessa yhden ja kahden päivän sääntö koskee joka kymmenettä vastaajaa.

Tarkasteltaessa tarkemmin oikeutta olla pois 1–3 päivää ilman lääkärintodistusta, ilmeni että oma ilmoitus riitti 78 prosentin kohdalla. Muut 22 prosenttia tarvitsivat jonkin muun luvan kuin lääkärintodistuksen. Oman esimiehen lupa riitti 86 pro-sentissa tapauksista, oman terveydenhoitajan todistus riitti 98 prosentissa tapauk-sista ja muun terveydenhoitajan todistus 91 prosentissa tapauksista.

Voi olla poissa ilman lääkärintodistustaSektorin mukaan

Oma sairaus, päiviä Lapsen sairaus, päiviä

6052

15

510

7 11

4

29 26

76

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Teollisuus Yks.palvelut Julk.palvelut4 päivää tai enemmän3 päivää2 päivääPäivän0 päivää

70

51

24

5

9

7

10

1730

70

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Teollisuus Yks.palvelut Julk.palvelut4 päivää tai enemmän3 päivää2 päivääPäivän0 päivää


Sairauslomien seuraukset

Yksi sairauslomiin liittyvä kysymys on se, miten työt yleensä hoidetaan sairaan poissa ollessa. Hankitaanko tilalle sijainen, jaetaanko työt työtovereiden kesken, vai käykö niin, että työt kasautuvat siten, että sairauslomalta aikanaan palaava saa jatkaa siitä, mihin ennen sairauslomaansa jäi. Kysymys on sikäli ongelmallinen, että sijaisen palkkaaminen toki edellyttää varsin pitkäkestoista sairauslomaa. Mei-tä kuitenkin kiinnosti lähinnä töiden mahdollisen kasautumisen ongelma, jonka koon arvioimiseksi myös mahdollisen sijaisen palkkaamista oli kysyttävä.

Tulosten mukaan työt tuppaavat kasaantumaan 11 prosentissa äkillisistä sairausta-pauksista, vuorotyö- ja jaksotyö poissulkien 16 prosentissa tapauksista. Hieman keskimääräistä useammin niin käy teollisuudessa ja julkisella sektorilla. Iän mu-kaan tarkasteltuna niin käy keskimääräistä useammin parhaassa työiässä, 35–50-vuotiaiden joukossa. Muita eroja esimerkiksi työpaikan koon tai työsuhdemuodon mukaan emme aineistosta löytäneet. Tulosten mukaan työn kasautumiseen vaikut-taa myös tapa järjestää työpaikan työt. Olennaista on esimiehen kyky huolehtia työmäärän oikeasta mitoituksesta.

Tyypillinen tapa jakaa työt sairausloman aikana näyttäisi olevan se, että työt jae-taan työtovereiden kesken. Näin menetellään lähes 60 prosentissa äkillisistä saira-ustapauksista. Kolmasosassa tapauksista palkataan tilalle sijainen. Yksityisillä palvelualoilla sijaisen käyttö korostuu.

Miten työsi yleensä hoidetaan poissa ollessasi Sektorin mukaan, % Iän mukaan, %

35 2837

5656

55

8 15 8

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

alle 35 v 35 - 50 v yli 50 v

Työt kasautuvat ja jatkat palattuasi siitä mihin jäitTyöt jaetaan työtovereidenne keskenTilallenne hankitaan sijainen

25

4334

61

5053

14 7 13

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %


Työt kasautuvat ja jatkat palattuasi siitä mihin jäitTyöt jaetaan työtovereidenne keskenTilallenne hankitaan sijainen


Työterveyshuolto

Kaikkiaan 91 prosenttia vastanneista kertoi olevansa työnantajan järjestämän työ-terveyshuollon piirissä. Loput 9 prosenttia eivät olleet sen piirissä tai olivat asiasta epätietoisia. Näitä ihmisiä oli parikymmentä prosenttia alle 20 hengen työpaikko-jen työntekijöistä. Sitä suuremmilla työpaikoilla lähes kaikki tiesivät olevansa työterveyshuollon piirissä.

Seuraavaksi työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä olevilta kysyttiin, millaisia palveluja he olivat saaneet työterveyshuollolta viimeisen vuoden aikana. Kaikkiaan 42 prosenttia raportoi, että työterveyshuolto oli tehnyt työpaikkakäyn-nin hänen työpaikalleen. Tulosten mukaan tämä osuus näyttäisi kasvavan työpai-kan koon kasvaessa siten, että alle 20 hengen työpaikoilla työpaikkakäynnin oli havainnut 29 prosenttia vastaajista ja yli 50 hengen työpaikoilla 52 prosenttia. Tuloksen mukaan siis pienet työpaikat ovat laiminlyöneet työterveyshuollon jär-jestämisen (ks. ed. sivu), ja lisäksi työterveyshuolto on toiminut puutteellisesti.

Muissa palveluissa työpaikan kokoon liittyvä ominaisuus kuitenkin katoaa, ja pal-veluja on hyödynnetty likimain samalla tavalla työpaikan koosta riippumatta. Noin 40 prosenttia on saanut työhön liittyvää neuvontaa ja opastusta, noin 40 pro-senttia on ollut lääkärin tai työterveyshoitajan suorittamassa terveystarkastuksessa ja noin 70 prosenttia työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin vastaanotolla.

Kun näiden palvelujen käyttöä tarkastelee työsuhdemuodon mukaan, tulos on aika yllättävä: vakituista kokopäivätyötä tekevät käyttävät kaikkia palveluja selvästi vähemmän kuin määrä- ja/tai osa-aikaista työtä tekevät.

Työterveyshuollon palvelut viimeisen vuoden aikanaProsenttia työpaikan koon mukaan

29

4752

4234

45 41 394250

39 43

67 7075 71

0102030405060708090

100

1 - 20 h 21 - 50 h yli 50 h KAIKKI

Työtrerveyshuolto on tehnyt työpaikkakäynnin On saanut työhön liittyvää neuvontaa ja opastustaOn ollut lääkärin tai työterveyshoitajan suorittamassa työterveystarkastuksessaOn ollut työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin vastaanotolla


Arvio lähiesimiehestä

Lähiesimies on se taho, jonka myötävaikutuksella työt työpaikalla organisoidaan. Siten yksi tapa hahmottaa palkansaajan työoloihin liittyvä mahdollisuuksia ja ra-joituksia on pyytää palkansaajia arvioimaan lähiesimiestensä suhtautumista alai-siinsa ja heidän asioihinsa.

Tulosten mukaan lähiesimiehet luottavat ja arvostavat alaisiaan varsin paljon. Keskimäärin 91 koki että väite, jonka mukaan lähiesimies luottaa alaisiinsa, kuva-si heidän omaa esimiestään hyvin tai melko hyvin. Vastaava osuus väitteelle, jon-ka mukaan lähiesimies arvostaa työntekijöitä, oli 78 prosenttia. Muissa kysytyissä asioissa prosentit olivat huomattavasti pienemmät.

Noin 60 prosenttia vastaajista koki, että lähiesimies huolehtii kehittymismahdolli-suuksista hyvin tai melko hyvin. Likimain yhtä laajalti koettiin, että lähiesimies kannustaa kokeilemaan uusia asioita ja huolehtii työmäärän oikeasta mitoitukses-ta. Loput noin 40 prosenttia vastaajista koki, että lähiesimies tuki näissä asioissa jonkin verran tai ei lainkaan. Sitä, ovatko nämä prosentit korkeita, on vaikea sa-noa, koska tiettävästi näitä lähiesimieheen liittyviä asioita ei ole aiemmin kysytty.4

Yksi asia on kuitenkin selvä: joka toisen lähiesimiehen koettiin asettavan tehok-kuuden kaiken muun edelle. Näin kokivat usein myös vastaajat, jotka näkivät oman lähiesimiehensä roolin kaikissa edellä mainituissa asioissa myönteisenä.

4 Viiden vuoden välein tehtävissä järjestötutkimuksissa olemme pyytäneet vastaa-jia arvioimaan johdon suhtautumista. Näin tehden tulokset poikkeavat seuraavista siten, että johdon arvioidaan suhtautuvan huomattavasti negatiivisemmin vastaa-jiin ja heidän asioihinsa. Vastaavasti työministeriön työolobarometrissa vastaajilta kysytään esimiesten suhtautumista. Nämä tulokset ovat huomattavasti lähempä-nä tässä esitettyjä.


LähiesimiesKuinka hyvin väite kuvaa omaa lähiesimiestänne?

45

61

27

27

32

24

33

30

33

30

31

25

16

7

26

25

24

33

4

1

11

15

12

15

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Arvostaa työntekijöitä

Luottaa teihin

Huolehtiikehitysmahdollisuuksistanne

Kannustaa teitä kokeilemaanuusia asioita

Huolehtii työmääränneoikeasta mitoittamisesta

Asettaa tehokkuuden kaikenmuun edelle

Hyvin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa

Työn mielekkyys

Toinen työolojen kannalta merkityksellinen asia on työn mielekkyys. Sitä vastaa-jat pääsivät arvioimaan viiden väittämän perusteella, jossa vastausvaihtoehdot olivat samat kuin edellä.

Väite, jonka mukaan työ on mielenkiinoista, kuvasi 80-prosenttisesti hyvin tai melko hyvin vastaajien työtä. Kokemus siitä, että vastaajan työtä arvostetaan ja että työssä voi hyödyntää osaamistaan hyvin, nousi likimain samalle tasolle. Jäl-jelle jäänyt viidennes näki asiassa suurempia puutteita.

Kiire työpaikoilla näyttäisi säilyneen yleisenä ongelmana, vaikka sen määrä onkin mahdollisesti jonkin verran laskenut 1990-luvun lopulta.5 Väite, jonka mukaan työtäni leimaa jatkuva kiire, vastaa 62 prosentin mielestä hyvin tai melko hyvin heidän työtään. Vastaajista 29 prosenttia koki kiireen vaivaavan jonkin verran ja vain 9 prosenttia ei lainkaan.

Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu pääosin ihan hyvin. Kuitenkin 16 prosentin mielestä asiassa on toivomisen varaa ja kuuden prosentin mielestä työn ja yksityiselämän yhdistäminen ei onnistu lainkaan.

5 Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan kiire oli todella mittava ongelma vuoden 1997 aineistossa, mutta ei enää niin polttava ongelma vuoden 2003 ai-neistossa. Työolotutkimus kattaa kaikki palkansaajat, SAK:laiset mukaan lukien.


Työn mielekkyysKuinka hyvin väite kuvaa omaa työtänne?

44

47

38

38

51

36

35

40

24

26

17

14

19

29

16

3

4

3

9

6

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Työni on mielenkiintoinen

Voin hyödyntää osaamistani hyvin

Työtäni arvostetaan

Työtäni leimaa jatkuva kiire

Työn ja yksityiselämän yhdistäminenonnistuu työssäni hyvin

Hyvin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa

Omat vaikutusmahdollisuudet

Kolmas työoloihin vaikuttava asia on työntekijän omat vaikutusmahdollisuudet työssä ja siihen läheisesti liittyvissä asioissa. Tätä asiaa arvioitiin yhdeksällä ky-symyksellä, joihin vastaaja saattoi yhtyä tai olla niistä eri mieltä alla kuvatulla tavalla.

Tulosten mukaan noin 60 prosenttia vastaajista katsoi voivansa vaikuttaa paljon tai melko paljon työmenetelmiinsä ja siihen, missä järjestyksessä työnsä tekee. Työtahtiin katsoi samassa määrin voivansa vaikuttaa noin puolet vastaajista. Sii-hen, mitä työtehtäviin kuuluu, katsoi voivansa vaikuttaa reilusti alle puolet ja sii-hen, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken noin 40 prosenttia.6

Muihin tässä kysyttyihin asioihin työntekijän ote oli selvästi huonompi. Työaikoi-hin ja siihen, kenen kanssa töitä tehdään, 29 prosenttia katsoi voivansa vaikuttaa paljon. Töiden ja palveluiden aikatauluihin – asiaan, josta edellä mainittu kiire näyttäisi pääosin johtuvan – katsoi voivansa vaikuttaa vain 25 prosenttia.

6 Kaikki nämä luvut ovat likimain samalla tasolla kuin vuoden 2005 tammikuussa kootussa SAK:n järjestötutkimuksen aineistossa. Toisin sanoen: ei olennaista muu-tosta kumpaankaan suuntaan.


Pahnan pohjalle tässä tarkastelussa jää palkkaan vaikuttaminen, joka onnistui hy-vin vain kahdeksalta prosentilta vastaajista. Tätä prosenttia voi pitää varsin vaati-mattomana kahdesta syystä, joista toinen on kannustavuuden runsas esillä olo työn kehittämistä koskevassa keskustelussa. Toinen on se, että kaksi kolmasosaa ei tämän kyselyn mukaan voi mielestään lainkaan vaikuttaa palkkaansa.

Omat vaikutusmahdollisuudetMissä määrin voitte vaikuttaa…

14

29

21

26

14

11

9

11

2

34

33

31

32

25

17

16

19

6

36

24

33

32

31

23

34

34

27

16

14

14

9

29

48

40

36

65

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Mitä työtehtäviinne kuuluu

Missä järjestyksessä työnne teette

Työtahtiinne

Työmenetelmiinne

Miten työt jaetaan työntekijöiden kesken

Kenen kanssa työskentelette

Töiden ja palveluiden aikatauluihin

Työaikoihinne

Palkkaanne

Paljon Melko paljon Jonkin verran Ette lainkaan Ei osaa sanoa

Vakioituja tuloksia

Kaikki edellä sanottu on perustunut ristiintaulukointiin kahden tai kolmen muuttu-jan välillä. Siten tulokset ovat ehdollisia sille, että kontrolloimattomat taustamuut-tujat eivät sotke päätelmiä. Tämän asian varmistamiseksi teimme vielä suppean mallitarkastelun, jossa selitettävänä olivat edellä esitetyt arviot lähiesimiehestä, työn mielekkyydestä ja omista vaikutusmahdollisuuksista työssä.

Alan kirjallisuutta mukaillen vastaajien arvoitukset laskettiin yhteen ja skaala käännettiin vastakkaiseksi siten, että hyvää arvostusta kuvasi iso luku ja huonoa arvostusta pieni luku. Näin menetellen taulukon +-merkki kuvaa kunkin avainteki-jän myönteistä vaikutusta arvion kohteena olevaan asiaan, ja –-merkki kuvaa päinvastaista vaikutusta. Mallissa on vakioitu myös palkkatasoa ja eräitä muita tekijöitä, joilla ei kuitenkaan tässä mallissa ollut olennaista vaikutusta arvioinnin kohteena olevaan asiaan.

Tulosten mukaan talouden sektorilla on vaikutusta. Esimerkiksi lähiesimiehet ja työn mielekkyys arvioidaan teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa huonommik-si kuin vertailukohteena olevalla julkisella sektorilla. Näiden tulosten mukaan


julkinen sektori voi siis edelleen olla työoloiltaan suhteellisen hyvä, vaikka toki silläkin esiintyy ongelmia.

Työolojen avaintekijöitäRegressiomallilla vakioituja vaikutuksia arvion kohteena olevaan asiaan

+ merkitsevä positiivinen ja – merkitsevä negatiivinen vaikutus

• Julkiseen sektoriin verrattuna** Alle 35-vuotiaisiin verrattuna*** Alle 20-hengen työpaikkoihin verrattuna

Arvion kohteena Arvion k ohteena Arvion kohteena Avaintekijät Lähiesimies Työn mielekkyys Vaikutusmahdollisuudet

Teollisuus* - -Yks ityiset palvelut* - -Mies -Ikä yli 50 vuotta** -Vak ituinen kok oaikatyö + +Vuoro-tai periodityö - - -Yli 50 hengen työpaikka*** - -Liukuva työaika + +Ty öaikapankki + + +Ty öterveyshuolto +Henkilös tökoulutus + + +


Se, että vakituisessa kokoaikatyössä työn mielekkyys ja vaikutusmahdollisuudet koetaan paremmiksi kuin määrä- tai osa-aikaista työtä tekevillä, on yleisen käsi-tyksen mukainen tulos. Mutta se, että miehet arvioivat vaikutusmahdollisuutensa naisia huonommiksi ja yli 50-vuotiaat alle 35-vuotiaita huonommiksi, poikkeaa käsityksestä jonka mukaan asemansa vakiinnuttaneet miehet olisivat työelämässä jonkinlaisella piikkipaikalla. Syystä tai toisesta ikääntyneet miehet odottavat työ-oloiltaan selvästi enemmän kuin saavat.

Myös se, että yli 50 hengen työpaikoilla sekä työn mielekkyys että vaikutusmah-dollisuudet arvioidaan heikommiksi kuin alle 20 hengen työpaikoilla, poikkeaa siitä yleisestä käsityksestä että työelämän laatu paranisi työpaikan koon kasvaessa. Pienillä työpaikoilla viihdytään ihan hyvin. Vastaava tulos nousi esiin myös Irlan-nin kansallista työelämän kehittämisstrategiaa varten tehdyssä tutkimustyössä vuonna 2005. 7

Kiinnostavin tulos lienee kuitenkin se, että työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa on olennainen työoloja parantava tekijä. Liukuva työaika pa-rantaa sekä työn mielekkyydestä että omista vaikutusmahdollisuuksista annettuja arvioita. Sen lisäksi työaikapankki näyttäisi parantavan myös lähiesimiehestä an-nettua arviota. Vuoro- tai periodityötä tekevät pystyvät näistä mahdollisuuksista harvemmin hyötymään, ja siksi heidän kokemuksensa kaikista kolmesta arvioin-nin kohteena olevasta asiasta on muita heikompi.8

Näiden tulosten mukaan työaika ja palkansaajan mahdollisuudet vaikuttaa siihen ovat keskeisiä työoloihin vaikuttavia tekijöitä. Eräät vaikutusmahdollisuuksia li-säävät järjestelyt, kuten liukuva työaika ja työaikapankki, parantavat selvästi pal-kansaajien arviota työoloistaan. Mutta nämäkään järjestelmät eivät ole myötävai-kuttaneet ongelmaksi koetun kiireen tai sairaana työskentelyn vähenemiseen.

Toinen työolojen kannalta merkityksellinen tekijä on henkilöstökoulutus. Jo vä-häinenkin henkilöstökoulutus näyttäisi parantavan arviota lähiesimiehestä. Työn mielekkyyden ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta parilla saadulla koulutuspäi-vällä ei näyttäisi olevan merkitystä. Mutta jos edellisen vuoden aikana koulutus-päiviä on kertynyt yli kolme, myös työn mielekkyys ja omat vaikutusmahdolli-suudet työssä arvioidaan paremmiksi kuin ne muuten olisivat.

Se, onko koulutus ollut yrityskohtaista vai muissakin yrityksissä hyödynnettävää ei ole juurikaan vaikuttanut arvioihin. Asialla ei näyttäisi olevan merkitystä

7 http://www.workplacestrategy.ie/

8 Vuoden 2001 keväällä 36 prosenttia SAK:laisista oli erilaisissa vuorotyön muodois-sa. Valtaosin se oli periodityötä, säännöllisen työajan poikkeuksellista järjestelyä, jossa työ järjestetään esimerkiksi kahden tai kolmen viikon pituisena 80 – 120 tunnin jaksona, mutta toki jaksotyötä muutenkin tehdään kuin vuorotyötä. Lähde: Erkki Laukkanen (2003). Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus.


myöskään yritysten kannalta. Valtaosa yritysten ja muiden työyhteisöjen maksa-masta henkilöstökoulutuksesta on yleistä koulutusta, vaikka kustannussyistä yri-tyksillä olisi varmasti kiinnostusta rajoittua vain yrityskohtaiseen koulutukseen. Mutta työolojen näkökulmasta rajoittuminen yrityskohtaiseen koulutukseen olisi ongelmallista ja johtaisi ilmeisesti nykyistä useammin työpaikan vaihtoon.

©Tilastokeskus

1

SAK:N TYÖOLOBAROMETRI 2008 Kursiivit tekstit ovat ohjeita haastattelijalle. JOHDANTO Lähetimme teille jokin aika sitten kirjeen, jossa kerroimme tekevämme tutkimusta työelämän olo-suhteista SAK:n (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön) alaisille ammattijärjestöjen jäsenille. TAUSTAKYSYMYKSIÄ K1. Aluksi esitän joitakin taustakysymyksiä tutkimuksesta. Kuinka monta vuotta olette ollut yhteensä ansiotyössä elämänne aikana?

Arvio, jos ei muista tai tiedä tarkasti. Jos haastateltava ilmoittaa, ettei ole ollut työssä täyttä vuotta, vähintään kolmen kuukauden työssäoloaika otetaan huomioon yhtenä työvuotena. Alle 15-vuotiaana tehtyjä töitä ei oteta huomioon.

|__|__| vuosia K2. Kuinka kauan olette ollut nykyisen työnantajan palveluksessa?

Arvio, jos ei muista tai tiedä tarkasti. Jos haastateltava ilmoittaa, ettei ole ollut työssä täyttä vuotta, vähintään kolmen kuukauden työssäoloaika otetaan huomioon yhtenä työvuotena. Alle 15-vuotiaana tehtyjä töitä ei oteta huomioon. Poissaoloja ei oteta huomioon, jos työsuhde ei ole katkennut poissaolon ajaksi.

|__|__| vuosia K3. Oletteko (päätyöpaikassanne):

Työaikaa verrataan ko. alan tai ammatin säännölliseen työaikaan. Päätyö on se, johon käyttää eniten aikaa tai josta saa eniten tuloja tai joka on jatkuva tai pysyvä tai joka vastaa parhaiten koulutusta.

1 kokoaikatyössä, 2 osa-aikatyössä (alle 30 tuntia viikossa) vai 3 muu järjestely (esim. erikseen työhön kutsuttava)?

K4. Onko nykyinen työsuhteenne vakituinen vai määräaikainen?

Tarvittaessa työhön kutsuttavat ovat työskennellessään määräaikaisessa työssä. Työsuhde tulki-taan heidän kohdallaan solmittavaksi erikseen jokaisen työjakson ajaksi.

1 Vakituinen (toistaiseksi voimassa oleva) 2 Määräaikainen K5a. Teettekö vuoro- tai periodityötä?

Periodityö on sama kuin jaksotyö. Vuorotyö on työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti en-nakolta sovituin ajanjaksoin. Jaksotyössä (aiemmin periodityö tai epäsäännöllinen vuorotyö) säännöllinen työaika voidaan järjestää esimerkiksi siten, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Näin jaksotyössäkin työaika tasoittuu keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa.

1 Kyllä 2 Ei

©Tilastokeskus 2

K5b. Kuinka monta tuntia viikossa on säännöllinen tai tavanomainen työaikanne (säännöllinen palkaton tai palkallinen ylityö mukaan luettuna)? Puolet työtunnit pyöristetään parilliseen lukuun esim. 37 1/2 =38 ja 38 1/2=38.

_____ tuntia. --> K6

0 Ei säännöllistä työaikaa, koska se vaihtelee viikosta toiseen

K5c. Voitteko arvioida keskimääräisen viikkotyöaikanne (esimerkiksi viimeksi kuluneen kuukauden ajalta)? Puolet työtunnit pyöristetään parilliseen lukuun esim. 37 1/2 =38 ja 38 1/2=38.

_____ tuntia

K6. Teettekö säännöllisesti etätyötä?

Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Olennaista etätyölle ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt. Etätyöstä on sovittu työnantajan kanssa.

1 Kyllä 2 Ei

K7. Oletteko vuokratyöntekijä? Työvoiman vuokraus tarkoittaa sitä, että henkilöstöpalveluyritys siirtää omia työntekijöitään

asiakasyrityksen käyttöön. Työ tehdään asiakasyrityksen välineillä ja tiloissa ja asiakasyritys valvoo työtä. Henkilöstöpalveluyritys vastaa työntekijänsä palkasta, sosiaalikuluista ja lakisää-teisistä vakuutuksista.

1 Kyllä 2 Ei

K8a. Onko työpaikallanne luottamusmies? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa.

1 Kyllä 2 Ei -->K9a Ei osaa sanoa -->K9a

K8b(M). Minkä kouluarvosanan, neljästä kymmeneen, antaisitte luottamusmiehenne toiminnalle?

4 5 6 7 8 9 10 K9a. Onko työpaikallanne työsuojeluvaltuutettu?

Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa.

1 Kyllä 2 Ei -->K10 Ei osaa sanoa -->K10

K9b (M). Minkä kouluarvosanan, neljästä kymmeneen, antaisitte työsuojeluvaltuutetullenne toi-minnalle?

4 5 6 7 8 9 10

©Tilastokeskus

3

K10. Mikä on henkilöstön kokonaismäärä työpaikallanne? Tässä tarkoitetaan toimipaikan tai -pisteen henkilöstömäärää. Toimipaikka eli paikallinen toi-mialayksikkö on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijait-seva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö. Toimipaikko-ja ovat esim. maatila, tehdas, myymälä, torikoju ja kioski. Julkishallinnon toimipaikkoja ovat mm. verotoimisto, kunnan kirjasto ja terveyskeskus.

lkm ____henkilöä

LÄHIESIMIES K11a(M). Seuraavaksi esitän joukon väittämiä, jotka koskevat lähiesimiestänne. Kuvaako ne mie-

lestänne lähiesimiestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan: lähiesimiehenne arvostaa työntekijöitä? K11b(M). Kuvaako seuraava väittämä mielestänne lähiesimiestänne hyvin, melko hyvin, jonkin

verran, ei lainkaan: lähiesimiehenne luottaa teihin? K11c-f(M). (Kuvaako seuraava väittämä lähiesimiestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei

lainkaan:) lähiesimiehenne huolehtii kehittymismahdollisuuksistanne?

kannustaa teitä kokeilemaan uusia asioita? huolehtii työmääränne oikeasta mitoittamisesta? asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle?

TYÖN MIELEKKYYS K12a(M). Seuraavaksi esitän väittämiä koskien omaa työtänne.

Kuvaako väittämä, työni on mielenkiintoinen, omaa työtänne mielestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan?

K12b(M). Entä kuvaako väittämä, voin hyödyntää osaamistani hyvin, omaa työtänne mielestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan?

K12c-e(M). (Kuvaako seuraava väittämä omaa työtänne mielestänne hyvin, melko hyvin, jonkin

verran, ei lainkaan:)

työtäni arvostetaan? työtäni leimaa jatkuva kiire? työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu työssäsi hyvin? OMAT VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET K13a(M). Seuraavat väittämät koskevat omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Voitteko mielestänne vaikuttaa paljon, melko paljon, jonkin verran, ette lainkaan:

siihen, mitä työtehtäviinne kuuluu?

©Tilastokeskus 4

K13b-i(M). (Voitteko omassa työssänne vaikuttaa paljon, melko paljon, jonkin verran, ette lainkaan:)

siihen, missä järjestyksessä työnne teette? työtahtiinne? työmenetelmiinne? siihen, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken? siihen, kenen kanssa työskentelette? töiden ja palveluiden aikatauluihin? työaikoihinne? palkkaanne?

KOULUTUSMAHDOLLISUUDET K14. Kuinka monta päivää olette viimeisten 12 kuukauden aikana ollut työnantajan maksa-

massa koulutuksessa? Vähintään neljän tunnin koulutus päivässä pyöristetään kokonaiseksi päiväksi.

______ päivää (0, jos et ollut lainkaan.) jos 0 --> K16 K15. Jos olette viimeisten 12 kuukauden aikana ollut työnantajan maksamassa koulutukses-

sa, miten luonnehtisitte saamaasi koulutusta:

1 se oli koulutusta, jonka tuloksia voit hyödyntää vain nykyisessä työpaikassa, 2 se oli koulutusta, jonka tuloksia voit hyödyntää myös muissa työpaikoissa?

K16. Määräytyykö palkkanne tehtyjen työtuntien mukaan?

1 Kyllä --> K17b 2 Ei --> K17a

PALKKAUS JA TYÖTUNNIT K17a(M). Jos palkkanne määräytyisi työtuntien määrän mukaan, tekisittekö siinä tapauksessa:

1 saman tuntimäärän kuin nyt, --> K18 2 enemmän kuin nyt, --> K17c 3 vähemmän kuin nyt? --> K18 K17b(M). Haluaisitteko tehdä:

1 saman tuntimäärän kuin nyt, --> K18 2 enemmän kuin nyt, --> K17c 3 vähemmän kuin nyt? --> K18 K17c(M). Millä lailla haluaisitte lisätä nykyistä työaikaanne? Haluaisitteko:

1 sivutyön, 2 vaihtaa sellaiseen työhön, jossa on pidempi työaika, 3 tehdä enemmän työtunteja nykyisessä työssä,

4 vai sopivatko kaikki mainitut tavat?

©Tilastokeskus

5

K18. Jos vaihtoehtona olisi palkankorotus tai lisää vapaa-aikaa, kumman valitsisitte: Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa.

1 palkankorotuksen, 2 lisää vapaa-aikaa?

YLITYÖT K19. Teettekö ylitöitä: 1 säännöllisesti,

2 kausiluonteisesti, 3 satunnaisesti, 4 et lainkaan? ---> K21

K20. Miten ylityönne on yleensä korvattu:

1 enimmäkseen rahana, 2 enimmäkseen vapaa-aikana vai 3 jäät yleensä ilman ylityökorvausta?

TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ K21. Onko käytössänne liukuva työaika, jonka mukaisissa rajoissa työnne aloittamista ja

päättämistä voitte oman tilanteenne mukaan säädellä? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa.

1 On 2 Ei ole

K22. Onko käytettävissänne työaikajärjestelmä, jossa normaalin työajan ylittävät tai alittavat

työtunnit merkitään ylös ja ne voi myöhemmin pitää vapaana tai tehdä sisään? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa.

1 On 2 Ei ole --> K24a Ei osaa sanoa --> K24a

K23. Voitteko käyttää säästöön kertyneitä tunteja pitämällä kokonaisia vapaapäiviä?


1 Kyllä 2 Ei

©Tilastokeskus 6

SAIRAUSPOISSAOLOT K24a. Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana ollut poissa töistä oman sairauden takia:

1 kerran, 2 useamman kerran vai 3 et lainkaan?

K24b. (Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana ollut poissa töistä:) lapsen sairauden takia:

1 kerran, 2 useamman kerran vai 3 et lainkaan? 4 Ei ole lapsia

K24c. Entä oletteko viimeisten 12 kk:n aikana olleet sairaana töissä:

1 kerran, 2 useamman kerran vai 3 et lainkaan?

K25a-b. Kuinka monta päivää voitte olla poissa yhtäjaksoisesti töistä ilman lääkärintodistusta: oman sairauden takia? ____ päivää K24b = 4 --> K26a

lapsen sairauden takia? ____ päivää K26a. Voitteko äkillisen sairauden vuoksi olla poissa töistä 1 - 3 päivää:

omalla ilmoituksella? K26b-d. (Voitteko äkillisen sairauden vuoksi olla poissa töistä 1 - 3 päivää:)

esimiehen luvalla? oman työterveyshoitajan todistuksella? muun sairaan- tai terveydenhoitajan todistuksella?

1 Kyllä 2 Ei

TYÖTERVEYSHUOLTO K27. Onko työnantajanne järjestänyt teille työterveyshuollon?


1 Kyllä 2 Ei -->K30 Ei osaa sanoa -->K30

K28. Onko työterveyshuolto viimeisten 12 kuukauden aikana tehnyt työpaikallenne työ-

paikkakäynnin työolojen selvittämiseksi?

1 On tehty

2 Ei ole tehty

©Tilastokeskus

7

K29a. Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana saanut työterveyshuollosta työhön liittyvää neuvontaa ja opastusta?

K29b-c. (Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana:) ollut lääkärin tai työterveyshoitajan suorittamassa työterveystarkastuksessa?

ollut työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin vastaanotolla?

1 Kyllä 2 Ei

SIJAISJÄRJESTELY K30. Jos joudutte jäämään äkillisesti sairauden tai muun syyn vuoksi pois työstä, miten

työnne yleensä hoidetaan poissa ollessasi:

1 tilallenne hankitaan sijainen, 2 työt jaetaan työtovereiden kesken, 3 työt kasautuvat ja jatkat palatessasi siitä mihin jäit?

TAUSTAKYSYMYKSIÄ K31. Mikä on ammatillinen koulutuksenne? 1 Ei ammatillista koulutusta 2 Ammatillinen perustutkinto (ammattioppilaitos, kauppakoulu), oppisopimus-

koulutus 3 Ammattikorkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto (tekn. opisto, kauppa-

opisto) 4 Yliopisto- tai korkeakoulututkinto K32. Kuinka suuret ovat keskimääräiset kuukausiansionne veroja vähentämättä

(bruttotulot): Mukaan lasketaan vain pelkkä oma ansiotulo, ei sosiaalietuuksia kuten esim. lapsilisät, asumis-tuki ym. Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS vaihtoehtoa. Jos kieltäytyy vastaamasta, niin käytä ohjelman (Ctrl+k) kieltäytyi vaihtoehtoa.

1 vähemmän kuin 999 euroa kuukaudessa,

2 1 000 – 1 499 € kuukaudessa,

3 1 500 – 1 999 € kuukaudessa,

4 2 000 – 2 499 € kuukaudessa,

5 2 500 – 2 999 € kuukaudessa,

6 3 000 – 3 499 € kuukaudessa,

7 3 500 – 3 999 € kuukaudessa,

8 vähintään 4 000 euroa kuukaudessa?

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157FI-00531 Helsinkipuh. 020 774 000fax 020 774 0225www.sak.fi

sak:n työolobarometri 2008

News & Politics