sak:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun

SAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun

Maaliskuu 2008

Maaliskuu 2008

Lisätiedot: Sinikka Näätsaari [email protected] puh. 020 774 0149 SAK, PL 157 00531, Helsinki

Tilaukset: SAK puh. 020 774 000

SAK · Kolmikantavalmistelu 1

SAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun Sisällys:

Työmarkkinoiden kohtaannon parantamisehdotuksia.................................. 3 Työvoimapolitiikan määrärahat pohjoismaiselle tasolle ....................... 3 Uuden työn perässä muuttaville muuttoavustus ja asettautumisraha .. 4 Työttömyys- ja muutosturvaa parannettava ......................................... 4 Työelämän kehittäminen...................................................................... 4 Verotuksen matkakuluvähennystä kehitettävä..................................... 4 Matkakustannukset vähennettävä sairausvakuutuksen rahoituksessa 5 Komennusmiesten verokohtelun kehittäminen .................................... 5 Liikenneinvestointien avulla parannettava liikkuvuuden edellytyksiä ... 5 Asuntopoliittisia toimenpiteitä............................................................... 5

Joustoturvan suomalainen malli................................................................... 7

Sosiaaliturvan kehittämisestä ...................................................................... 9 Komitean kokoonpano. ......................................................................... 9 SAK:n lähtökohtia sosiaaliturvan uudistamisesta................................. 9 Köyhyyden vähentämisen keinoja...................................................... 10 Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettu .............................. 11 Verotus työllisyyttä tukevaksi ............................................................. 11 SAK:n ehdotuksia sosiaaliturvan kehittämiseksi ................................ 12 Liite: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät ............................. 14

Tavoitteena työelämälähtöinen aikuiskoulutusmalli ................................... 15 Työikäisille aikuisille tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia............ 16 Koulutusta vaille jääneiden osaamisvajeita poistetaan ...................... 17 Ennakoivaa muutosturvaa.................................................................. 17 Maahanmuuttajille lisää koulutusmahdollisuuksia.............................. 17 Parannetaan oppimisen aikaista toimeentuloa .................................. 17 Työehtosopimukset tukemaan oppimista........................................... 18 Koulutuksen työelämävastaavuus huomioitava myös hallinnossa..... 19

Meneillään olevia Kolmi- ja kaksikantaisia työelämähankkeita.................. 22

2 SAK · Kolmikantavalmistelu


TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANNON PARANTAMISEHDOTUKSIA Työllisyyden kasvu ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ovat kasvun ja hyvin-voinnin perusedellytyksiä. Suomen työmarkkinoilla on samanaikaisesti pulaa osaa-vasta työvoimasta, vaikka työttömyysaste on edelleen korkea. Voimakas talouskasvu ja väestön vanheneva ikärakenne heikentää työvoiman saatavuutta. Työllistymisen esteet liittyvät erityisesti osaamisen ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden puutteisiin. Työvoimapolitiikan aktiivitoimenpiteiden avulla on parannettava vaikeimmin työllisty-vien mahdollisuuksia palata työmarkkinoille. Työmarkkinajärjestöt luovuttivat huhtikuussa 2007 hallitusneuvottelijoille yhteisen lis-tan toimista, joilla voidaan edistää työmarkkinoiden toimintaa ja löytää ratkaisuja ns. kohtaanto-ongelmaan eli siihen, että työtilaisuudet ja työntekijät kohtaisivat nykyistä paremmin. Tässä muistiossa käsitellään toimenpiteitä, joita tarvitaan viimekeväisten esitysten ohella työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi. Kohtaanto-ongelmaan haetaan ratkaisua valtiosihteeri Raimo Sailaksen vetämässä kolmikantatyöryhmässä. Tavoitteena on oltava, että omalla työllään tulee toimeen ja että työnteko kannattaa. Kohtaanto-ongelman ratkaisemisen kannalta on keskeistä, että yritykset sijoittuvat alueille, joilla työvoimaa on tarjolla. Muun muassa elinkeino-, liikenne- ja kuntapolitii-kan avulla on huolehdittava työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen edellytyksistä eri puolilla maata. Erityinen ongelmaryhmä on syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, joilla ei ole työtä eikä koulutuspaikkaa. Heidän työllistymismahdollisuuksiaan voidaan paran-taa muun muassa erilaisilla ammatillisen koulutuksen toimenpiteillä ja työllistämistu-kia kohdentamalla. Työuran aikainen koulutus on tärkeää ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämiseksi. Työnantajalla on keskeinen vastuu työntekijöiden koulutuksen järjestämisessä. Am-matillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistellaan kolmikantaisessa työ-ryhmässä. SAK esittää seuraavia toimenpiteitä työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi:

Työvoimapolitiikan määrärahat pohjoismaiselle tasolle Aktiivisen työvoimapolitiikan avulla voidaan tukea työttömien uudelleen työllistymistä, mikä tukee korkeaa työllisyysastetta. Tämä edellyttää merkittävää lisäystä työvoima-politiikan määrärahoihin, jotta mahdollisimman moni pääsee osaamista parantavien ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden piiriin. Myös vastentahtoista osa-aikatyötä tekeville on etsittävä kokoaikatyötä.


Uuden työn perässä muuttaville muuttoavustus ja asettautumisraha Tilanteissa, joissa kannattava suuri yritys irtisanoo henkilöstöään, on syytä edellyttää yhteiskuntavastuulle konkreettista sisältöä. Tähän kuuluu vähintäänkin työntekijöiden muuntokoulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattaminen ja muuttokustannusten korvaaminen sekä asettautumisrahan maksaminen, jos uusi työ edellyttää muuttoa toiselle paikkakunnalle. Mikäli irtisanovalla yrityksellä ei ole mahdollisuuksia edellä mainittuihin toimenpitei-siin, on turvauduttava valtion ja työnantajien yhteisrahoitukseen. Viime vuoden valtion talousarvioon sisältyi muutosturvan osaksi tuleva harkinnanvarainen 700 euron muut-toavustus. Muuttoavustuksen määrä ei ole riittävä muuttokustannusten kattamiseksi. Avustusta tulisikin laajentaa 500 euron asettautumisrahalla, joka maksettaisiin uuden työn perässä muuttaville. Lisäksi muuttoavustuksen hakemisprosessia olisi virtavii-vaistettava. Sailaksen työryhmän on esittänyt muuttoavustuksen korottamista 1200 euroon.

Työttömyys- ja muutosturvaa parannettava Muutosturvan avulla on annettava vähemmän koulutetuille mahdollisuus nykyistä pi-tempään omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen. Määräaikaisten työntekijöiden mahdollisuuksia muutosturvaan on helpotettava yhdenmukaistamalla ja väljentämällä työhistoriavaatimuksia. Muutosturvan ohella tarvitaan myös valmiussuunnitelmia, joi-den avulla voidaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja yritystasolla varautua tuotannon lopettamis- tai irtisanomistilanteisiin. Työttömyysturvan omavastuuaikaa lyhentämällä, lomakorvausten jaksottamisen sekä sovitellun päivärahan enimmäisajan poistamisella voidaan helpottaa lyhytaikaisenkin työn vastaanottamista. Ikääntyneille työttömille on taattava oikeus työpaikkaan. Asumis- ym. tukien yhteen-sovittamista on lievennettävä niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan.

Työelämän kehittäminen Muuttohalukkuutta vähentää ja työnantajien rekrytointiongelmia aiheuttaa myös se, että tarjolla on vain tilapäisiä pätkätyösuhteita. Työsuhteita ja työoloja parantamalla voidaan lisätä ihmisten halua muuttaa tai vaihtaa ammattia. Työelämän kehittämis-hankkeiden rahoituksesta on huolehdittava.

Verotuksen matkakuluvähennystä kehitettävä Työvoiman alueellisen liikkuvuuden helpottaminen on edelleen tärkeää työllisyyden parantamiseksi. Matkakuluvähennyksen korkean omavastuun johdosta vain osa pal-kansaajista saa vähennyksen asunnon ja työpaikan välisistä matkakustannuksista. Vuodelta 2005 toimitetussa verotuksessa noin 760000 tulonsaajaa sai vähennyksen. Vähennys oli keskimäärin 1350 euroa. Vähennyksen yhteismäärä oli runsas 1 mrd. euroa.


Matkakustannukset asunnolta työpaikalle ja takaisin voidaan vähentää verotuksessa vain halvimman kulkuneuvon käytöstä aiheutuvien kustannusten mukaan. Tavallisesti halvimpana kulkuneuvona pidetään julkista kulkuneuvoa. Oman auton hyväksyminen halvimmaksi kulkuneuvoksi edellyttää yleensä vähintään kolmen kilometrin kävely-matkaa julkisen liikenteen reitin varteen tai vähintään kahden tunnin odotusaikaa edestakaisella matkalla. Oman auton käytön edellytykset sopivat huonosti nykypäi-vän työ- ja toimintaympäristöön. Asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen verovähennystä tulisi yksinkertaistaa si-ten, että sekä verovelvollisten että verohallinnon työ helpottuisi. Vähennyksen tulisi olla kaavamainen. Lisäksi matkakuluvähennyksen omavastuuta tulisi pienentää. Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut pitäisi voida vähentää verotuksessa. On tarpeen selvittää asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteella myönnettävän matkakuluvähennyksen kehittämistä siten, että omavastuu pienenee ja järjestelmä yksinkertaistuu. Ensisijaisena lähtökohtana on selvitettävä mahdolli-suus tehdä vähennys verosta. Vähennyksen korjaaminen ei saa merkittävästi pienen-tää minkään palkansaajaryhmän matkakuluvähennystä.

Matkakustannukset vähennettävä sairausvakuutuksen rahoituksessa Palkansaajan tulonhankkimiskulut vähennetään sairausvakuutuksen päivärahan pe-rusteena olevasta palkasta ennen päivärahan määrittelyä. Tulonhankkimiskuluja ei kuitenkaan vähennetä päivärahamaksua laskettaessa, joten palkansaajan maksu muodostuu liian suureksi. Tämä epäkohta on erityisesti suurten matkakustannusten vuoksi liikkuvuuden este.

Komennusmiesten verokohtelun kehittäminen Komennusmiesten verokohtelua muutettiin vuoden 2006 alussa voimaantulleella lail-la. Matkatyötä tekevien verokohteluun liittyy edelleen ongelmakohtia. Esimerkiksi työmatkan käsite on ongelmallinen tilanteessa, jossa työntekijä työskentelee muualla kuin oman työnantajan toimitiloissa, mutta työkohteet vaihtuvat. Komennusmiestyö-ryhmä teki toimenpide-ehdotuksia verotuskohtelun muuttamiseksi joulukuussa 2006. Työryhmän ehdotusten pohjalta on haettava sopiva malli ongelmien ratkaisemiseksi.

Liikenneinvestointien avulla parannettava liikkuvuuden edellytyksiä Liikenneinvestointien, perusväylänpidon ja joukkoliikenteen määrärahoja on lisättävä. Erityisen tärkeää on saada liikkeelle kehäradan toteuttaminen, joka on pääkaupunki-seudun työpaikkaliikenteen, asuntopolitiikan ja kestävän liikennepolitiikan kannalta keskeinen hanke.

Asuntopoliittisia toimenpiteitä Työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen edellyttää myös asuntopolitiikan toi-menpiteitä. Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi tarjolla on oltava riittävästi kohtuu-hintaisia vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntotuotannon lisääminen edellyttää valtiovallal-


ta konkreettisia toimia ja rahoituksen lisäämistä. Nyt on huolehdittava siitä, että halli-tuksen tavoittelemat vuokratuotannon lisäykset toteutuvat. Sen lisäksi korkotukijärjestelmää on uudistettava omavastuukorkoa alentamalla. Eri-tyinen tarve tähän on pääkaupunkiseudulla. Myös ARA:n tulorajoja on tarkistettava. Rakentamattomalle tonttimaalle on asetettava ylimääräinen vero. Kuntien on kannet-tava vastuunsa, jotta asuntorakentamiseen saadaan riittävästi kaavoitettuja tontteja. Myös valtion maita on käytettävä tonttipulan helpottamiseen ja kaavoitusprosessia on nopeutettava.


JOUSTOTURVAN SUOMALAINEN MALLI Joustoturva (flexicurity) on noussut nopeasti eurooppalaiseen ja suomalai-seen työlli-syyspoliittiseen keskusteluun. Tämä konsepti, jossa joustavuus ja turvallisuus liittyvät toisiinsa, on eräs tapa sovittaa aiempaa paremmin yh-teen työn ja pääoman etuja. Joustoturvan ajatus liittyy keskeisesti myös Lissabonin strategian toteuttamiseen eli EU:n työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Suomessa työministeri Tarja Cronberg on perustanut kolmikantatyöryhmän valmiste-lemaan Suomen joustoturvamallia. Työryhmä arvioi jouston ja turvan tasapainoa Suomen työmarkkinoilla ja työelämässä. Työ kestää vuoden 2010 loppuun. Tavoit-teena on rakentaa yhteinen kansallinen kokonais-näkemys, ”Suomen malli”, jolla varmistetaan jatkossakin työmarkkinoiden toimivuus, työvoiman saatavuus ja työn tuottavuuden nousu kestävällä tavalla. SAK:n edustaja työryhmässä on Janne Met-sämäki. Maailmantalouden avautuminen ja teknologian kehitys merkitsevät muutosten nopeu-tumista. Työpaikkoja syntyy ja häviää kiivaassa tahdissa. Yhä harvemmat palkansaa-jat ovat koko työuransa ajan saman työnantajan palveluksessa. Muutoksessa hyvin-vointiyhteiskunnan ja työmarkkinasopimusten on tarjottava aktiivista tukea. Suoma-lainen joustoturvan malli on rakennettava näille lähtökohdille. SAK:n mielestä suoma-laisen joustoturvan mallin pitää sisältää seuraavat asiat: 1. Turvataan silta työstä työhön ja ammatista toiseen

• muutosturvaa kehittämällä • aktiivisen työvoimapolitiikan palvelut ja voimavarat pohjoismaiselle tasolle,

aktivointiaste 60 prosenttiin • aktivointi- ja työllisyystakuu • vajaakuntoiset, pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret

tarvitsevat erityistoimia • tuetaan alueellista liikkuvuutta muun muassa muuttoavustusta parantamalla

ja asettautumisrahan käyttöön otolla • koulutus osaksi työsuhdetta, kaikille mahdollisuus osaamisen kehittämiseen

osana työsuhdetta, oikeus koulutuspäiviin sovitaan työehtosopimuksissa • toteutetaan ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus • työn ja sosiaaliturvan parempi yhteensovittaminen • vahvistetaan ansioturvaa ja sen rahoituspohjan kestävyyttä

2. Yhdistetään tuottavuuden kasvun ja työhyvinvoinnin edistäminen

• laajaan tuottavuuskäsitteeseen kuuluvat: johtaminen, uuden teknologian soveltaminen, osaaminen, innovaatiot, luovuus, uudet työtavat, oikeudenmukainen palkitseminen

• parannetaan työhyvinvointia, osaamista ja työoloja työstä lähtöiän nostamiseksi

• lisätään työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä


3. Asuntopolitiikka on osa joustoturvaa

• kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävä tarjonta parantaa mahdollisuuksia hakeutua työhön toiselle paikkakunnalle

• tarvitaan valtiovallan toimintaohjelma riittävän vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi

• selvitetään mahdollisuudet helpottaa omistusasunnon myymistä uuden työpaikan vuoksi lähtöpaikkakunnalla (Asunto-Arsenal)

4. Ennakoivan muutosturvan malli

• työpaikkojen vuosittaisessa suunnittelussa käydään läpi tuleva työvoimatarve ja sovitaan sen mukaisista toimenpiteistä (koulutus, rekrytointi, työaikajoustojen käyttö, menettelytavat työvoiman vähentämistilanteissa)

• luodaan paikkakuntakohtaisia valmiussuunnitelmia suurten työpaikkojen irtisanomisten varalta

• suurten yritysten riskienhallintasuunnitelmissa tulee olla toimintasuunnitelma irtisanomistilanteiden varalta

• otetaan laajemmin käyttöön toimintatavat ja tukipakettimallit, joita irtisanovissa yrityksissä on käytetty.

5. Perheystävälliset työpaikat, työntekijäehtoiset joustot

• työntekijälle lisää mahdollisuuksia joustoihin elämäntilanteen mukaan • vanhempainvapaan pidennys, paremmat mahdollisuudet yhdistää osa-

aikainen työ ja osa-aikainen lastenhoito 6. Työajat

• mahdollisuus kokoaikaiseen työhön on turvattava kaikille halukkaille • elämäntilanteen mukaan työaikojen on joustettava nykyistä enemmän

työntekijän ehdoilla • työehtosopimuksilla voidaan sopia monenlaisista joustoista, joiden avulla

työntekoa voidaan lisätä ruuhka-aikoina ja vähentää kiireettöminä aikoina • työaikapankkien avulla yhdistetään työntekijöiden ja työnantajien

joustotarpeita, samalla voidaan lisätä kokoaikatyön määrää 7. Palkat

• tavoitteena on palkka- ja tuloerojen kaventaminen • samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava samansuuruista palkkaa ja

sukupuolten välisiä palkkaeroja on kavennettava • palkat määräytyvät työehtosopimusten mukaisesti, tulospalkkausta ja

paikallisia eriä voidaan lisätä edellyttäen että työnantajat sitoutuvat paikallisten neuvotteluedellytysten parantamiseen

• palkalla pitää tulla toimeen • palkan tulee perustua työn vaativuuteen ja siihen miten työn tekee • henkilöstörahastot mukaan joustoturvaan puskuriksi, jota voidaan käyttää

yllättävissä tulonmenetystilanteissa


SOSIAALITURVAN KEHITTÄMISESTÄ Valtioneuvosto asetti kesäkuussa sosiaaliturvan uudistamiskomitean, jonka toimikau-si kestää 31.12.2009 saakka. Komitean perustamisesta päätettiin pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa. Hallitusohjelman mukaan sosiaaliturva-uudistus käynnistetään vaiheittain ja ensimmäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella 2008. Sosiaaliturvan uudistamiskomitean asettamispäätöksessä todetaan mm. seuraavaa. ”Uudistustyössä on otettava huomioon ikärakenteen ja työmarkkinoiden muutokset sekä globaalin talouden vaikutukset. Tavoitteena on kattava, kannustava ja hallittava sosiaaliturva. Hallitusohjelman mu-kaisesti sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elä-mäntilanteissa. Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä arvioidaan verotuksen, perusturvan (ml. asumistuki) sekä työttömyysturvan uudista-minen. Etuudensaajien asemaa parannetaan yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä järjestelmää. Uudistus toteutetaan siten, että sosiaaliturvan rahoitus on myös pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä selvitetään myös sosiaalietuuksien verotus ja asiakasmaksut.” Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät ovat tarkemmin liitteessä.

Komitean kokoonpano Komitean puheenjohtajana toimii valtiotieteen tohtori Markku Lehto. Komiteassa ja sen jaostoissa on myös palkansaajien edustus. SAK:n edustajana komiteassa on Si-nikka Näätsaari. Komitealla on neljä jaostoa. Niistä ansioturvajaostossa SAK:n edus-taja on Janne Metsämäki. Kolmessa muussa jaostossa palkansaajilla on vain yksi yh-teinen edustaja: rahoitus- ja kannustavuusjaostossa Kaija Kallinen SAK:sta, perus-turvajaostossa Leila Kostiainen STTK:sta ja hallinto- ja prosessijaostossa Paula Il-veskivi Akavasta.

SAK:n lähtökohtia sosiaaliturvan uudistamisesta SAK:n tavoitteena on työllisyyden parantaminen. Kansalaisten tulee voida elättää it-sensä ja perheensä työllä. SAK kannattaa syyperusteista sosiaaliturvajärjestelmää, jossa tukea maksetaan erilaisten elämäntilanteiden (esim. työttömyys, työkyvyttö-myys, lapsen hoitaminen) perusteella, ja jossa ansioturva ja vähimmäisturva muodos-tavat toimivan ja oikeudenmukaisen kokonaisuuden. Työelämää ja sosiaalivakuutus-ta on voitu uudistaa muuttuvien olosuhteiden mukaisesti yhteistyössä työmarkkinajär-jestöjen ja valtiovallan kesken. Esimerkiksi pätkätyöläisten asemaan on tehty lukuisia


parannuksia viimeisen kymmenen vuoden aikana1 ja tätä työtä on jatkettava myös tu-levaisuudessa. Hyvinvointipalvelut ovat tärkeä osa suomalaisten sosiaaliturvaa. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on ja tulee jatkossakin olla enimmäkseen kuntien vastuulla. Työ- ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi tarvitaan työaikajoustoja, työajan ly-hentämismahdollisuuksia ja taloudellisten tukien parantamista sekä lasten ja nuorten palvelujen kehittämistä. Ansioturvalla on myös kannustinvaikutuksia. Ansiosidonnainen sosiaalivakuutus kan-nustaa työn tekemiseen ja takaa sen, että ihmisillä on kohtuullinen toimeentulo mm. työttömyyden, sairauden, vanhemmuuden tai vanhuuden kohdatessa.

Köyhyyden vähentämisen keinoja Köyhyyden ja syrjäytyminen ehkäiseminen edellyttää entistä enemmän varhaista puuttumista sekä räätälöityjä palveluja. Muutosturva on hyvä esimerkki varhaisesta puuttumisesta ja sitä tulee edelleen kehittää mm. siten, että se mahdollistaa pitempi-aikaisen koulutuksen. Tarvitaan lisää voimavaroja työvoimapalveluihin sekä eri taho-jen saumatonta yhteistyötä, jotta työttömyys voidaan katkaista mahdollisimman aikai-sin. Erityishuomiota tulee kiinnittää koulutuksen ja työpaikanvaihdon siirtymävaihei-siin sekä työelämässä jatkamiseen nykyistä pitempään. Työn saaminen ja kohtuullinen työstä saatava palkka on parasta köyhyyden torjun-taa. Jos työnteko on työttömyyden tai esimerkiksi sairauden takia estynyt, ansiosi-donnainen sosiaaliturva on tarkoitettu paikkaamaan palkan menetystä. Monet joutuvat vaihtamaan työpaikkaa ja ammattia työuransa aikana. Koulutuksen aikaisia tukia on kehitettävä niin, että uuden ammatin hankkiminen on käytännössä mahdollista. Asumis- ja muiden tukien yhteensovittamista tulee edelleen lieventää niissä tapauk-sissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan. Suomalaisen sosiaalipoliittisen mallin kannatus on laajaa, koska kaikki kansalaisryh-mät ovat sen piirissä. Kaikki maksavat maksuja ja kaikki saavat sosiaaliturvaa sitä tarvitessaan. Jos siirryttäisiin siihen, että yhteisesti kustannettaisiin vain pelkkä vä-himmäisturva, yleinen maksuhalukkuus mm. verojen kautta vähenisi ja vähimmäis-turvaankin olisi käytettävissä vähemmän rahaa kuin kattavammassa sosiaaliturvajär-jestelmässä. Maissa, joissa lakisääteistä sosiaaliturvaa saavat vain huono-osaisimmat tai joissa sosiaaliturva perustuu täysin tarveharkintaan, etuuksien taso on matala ja riittämätön. Maissa, joissa puolestaan on laaja ja kattava sosiaaliturva koko väestölle, on myös paras vähimmäisturva.

1 Mm. työeläkeuudistus ja työeläkkeen kertyminen myös alle kuukauden työsuhteista, sairausajan palkanmaksu alle kuukaudenkin työsuhteissa, ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsyn helpottaminen, vähimmäistyöaika, ketjut-tamiskiellot.


Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettu Palkkaan sidotut sairaus-, työttömyys-, äitiys- ja vanhempainrahat sekä työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden vakuutusmaksuilla. Tapaturmava-kuutuksen rahoitus on kokonaan työnantajien vastuulla. Valtio vastaa pitkälti vähim-mäisturvan kustannuksista, kun taas palvelujen rahoittajia ovat kunnat, valtio ja pal-velujen käyttäjät. Monet sosiaalivakuutuksen rahoitusjärjestelmät on viime vuosina uudistettu ja selkey-tetty vakuutusperiaatetta korostaen. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksessa järjestelmä jaettiin työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Jatkossa myös työnantajien tulee osallistua sairaanhoi-tovakuutukseen rahoitukseen, koska työnantajat hyötyvät välillisesti sairaanhoitova-kuutuksen korvauksista. Vanhempainetuudet on syytä eriyttää sairausvakuutuksesta erilliseksi vanhempain-vakuutukseksi. Mahdolliset perhevapaakustannusten lisätasaukset tulee rahoittaa työnantajien keskinäisillä maksuilla.

Verotus työllisyyttä tukevaksi Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää toimivaa verojärjestelmää. Hyvinvointipalvelut ja vä-himmäisturva rahoitetaan pääosin verovaroilla. Vuodesta 1996 lähtien on työn verotuksen keventäminen ollut veropolitiikan päälinjo-ja. Työn verotuksen keventäminen on selvitysten perusteella2 vähentänyt merkittä-västi ns. työttömyys- ja kannustinloukkuja. Työllisyyden parantamisessa yksi keskei-nen toimintalinja tulisikin yhä olla matalapalkkaisen työn verotuksen keventäminen. Nykyisen hallituksen ohjelma sisältää suuren määrän veropoliittisia toimenpiteitä, joista suurin osa ei liity työllisyyden parantamiseen. Työllisyyttä edistävän veropolitii-kan idean ei kuitenkaan pitäisi antaa hämärtyä pienempien osahankkeiden keskellä. Pienituloisille palkansaajille kohdistetut veronkevennykset ovat edelleen sekä oikeu-denmukaisuuden että työllisyyden edistämisen vuoksi perusteltuja. Eräät nykyisen hallituksen esittämät vero- ja maksupolitiikan linjaukset voivat toteutuessaan kuiten-kin vähentää työnteon kannustimia ja lisätä tuloloukkuja. Tällaisia olisivat toteutues-saan mm. päivähoitomaksujen kiristäminen ja liian vaatimattomat inflaatiotarkistukset työn verotukseen.

2 Kts. esim. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 5/2007: Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus.


SAK:n ehdotuksia sosiaaliturvan kehittämiseksi Väestön ikääntyminen, eläkeläisten ja vanhusten määrän lisääntyminen, muutosten vauhdin kiihtyminen työmarkkinoilla sekä työvoiman rekrytointiongelmat pakottavat yhteiskunnan hakemaan uusia ratkaisuja sosiaaliturvan kehittämisessä. • Asiakasmaksujen tulee pysyä sellaisella tasolla, että myös pienituloisten

mahdollisuus käyttää palveluja ei vaarannu. Päivähoitomaksuja tulee kehittää niin, että ne huomioivat nykyistä paremmin esimerkiksi osapäivähoidon käytön. Päivähoidon ns. 0-maksuluokka on säilytettävä tulevaisuudessakin.

• Terveydenhuollon palveluketjuja tulee parantaa nopean hoidon turvaamiseksi.

Työterveyshuollon kattavuutta ja laatua on parannettava ja saatava painopiste ennaltaehkäisyyn. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on lisättävä sosiaali-, kuntoutus- ja päihdehuollon palveluja.

• Vanhempainrahakautta tulee pidentää siihen saakka, kun lapsi täyttää vuoden.

Työhön paluun edistämiseksi on kehitettävä osittaista hoitovapaata ja parannettava osittaista hoitorahaa.

• Aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa sekä työttömyysturvaa on kehitettävä

yhdessä. Edelleen on vahvistettava varhaista puuttumista työttömyyteen sekä eri viranomaisten yhteistyötä mm. työvoiman palvelukeskuksissa. Muutosturvan toimivuutta on parannettava. Työttömyysturvan toimivuutta on parannettava tukemaan myös lyhytaikaisen työn vastaanottamista. Työttömyysturvan on nykyistä paremmin tuettava omaehtoista ammattitaidon kehittämistä.

• Työttömyysturvan taso on pohjoismaisittain verrattuna vaatimaton.

Työttömyysturvaa voidaan kehittää mm. tekemällä päivärahaan tasokorotus, lyhentämällä omavastuuaikaa ja pidentämällä tarkasteluaikaa, poistamalla lomakorvausten jaksotus, lyhentämällä työssäoloehtoa ja paluuehtoa sekä parantamalla sovitellun päivärahan toimivuutta ja poistamalla enimmäisaika. Päivärahojen lapsikorotusten rahoitus on siirrettävä valtiolle myös ansiopäivärahoissa. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta on poistettava porrastus.

• Ikääntyville tulee tarjota työllisyystakuu, jossa tarjotaan aiempaan työkokemukseen

nähden sopivaa työtä. Pitkän työhistorian jälkeen työntekijälle tulisi maksaa erorahatyyppinen sopeutumiskorvaus, joka maksettaisiin korotettuna muuttobonuksena työntekijän muuttaessa työhön toiselle paikkakunnalle.

• Oikeus työttömyysturvaan työsuhteen aikaisten palkattomien jaksojen ajalta (mm.

kausityöntekijät ja koulunkäyntiavustajat) on selkiytettävä. He ovat tosiasiassa työttömiä ja tämän takia heidät on rinnastettava lomautettuihin. Sivutoimisen opiskelijan käsitettä on täsmennettävä.

• Osa-aikatyön ja osa-aikaisen koulutuksen yhdistäminen esimerkiksi

koulutuspäivärahan avulla tulee selvittää. Vuorotteluvapaajärjestelmä ja nykyinen rahoituspohja tulee vakinaistaa.


• Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tulee edelleen toteuttaa toimenpiteitä.

Asumis- ja muiden tukien yhteensovittamista tulee edelleen lieventää niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan.

• Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutukseen tehtiin lamavuosina päivärahoja

leikkaava prosenttivähennys. Tästä vähennyksestä on luovuttava asteittain.


Liite: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät Asettamispäätöksen ja hallitusohjelman mukaan komitean tehtävänä on laatia ehdo-tus • perusturvan uudistamisesta siten, että perusturvan taso on riittävä erilaisissa

elämäntilanteissa aiheuttamatta tarvetta turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen ja että järjestelmä on selkeä ja tekee mahdolliseksi työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen nykyistä paremmin,

• kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaavasta mallista,

• hoitotukien, omaishoidon tuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittamisesta saumattomalla tavalla,

• sosiaalietuuksien verotuksesta ja asiakasmaksuista, • ansioturvan ja erityisesti työttömyysturvan kehittämisestä siten, että sosiaaliturva

tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Selvitettäviä asioita ovat mm. työttömyysturvan kehittämistarpeet, aikuiskoulutus- ja kuntoutusajan toimeentuloturva, työvuorottelu, työllistämistoimenpiteiden työttömyysturvan ja muutosturvan toimivuuden parantaminen ja välityömarkkinoiden toimeentuloturva,

• sosiaaliturvan kannustavuuden parantamiseksi ja työn vastaanottamisen helpottamiseksi tarkastelemalla erityisesti sosiaaliturvan, verotuksen, asiakasmaksujen sekä työstä saatavan ansiotulojen yhteisvaikutuksia,

• lainsäädännön, hallinnollisten prosessien ja menettelytapojen yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä erityisesti kansalaisten kannalta ja järjestelmän läpinäkyvyyden parantamisesta,

• sosiaaliturvan myöntämiskäytäntöjen ja maksatusten parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi siten, että kansalainen saa etuutensa viivytyksettä eikä toimeentuloon tule katkoksia,

• sen varmistamisesta, että sosiaaliturvan rahoitus on kestävällä pohjalla pitkälläkin tähtäimellä.

Toimeksiannossa todetaan lisäksi, että komitean ensimmäiset esitykset valmistellaan siten, että ne on mahdollista tuoda eduskunnalle jo syysistuntokaudella 2008.


TAVOITTEENA TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN AIKUISKOULUTUSMALLI Hallitusohjelman mukaisesti opetusministeriö asetti 17.8.2007 johtoryhmän valmiste-lemaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toi-meenpanoa. Johtoryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.12.2010 mennessä. Joh-toryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Heljä Misukka ja varapuheenjohtajana kansliapäällikkö Harri Skog. SAK:n edustajana johtoryhmässä on koulutus- ja työvoi-mapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen. Johtoryhmän on tehtävä ehdotus ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen hallinnollisesta selkiyttämisestä ja ohjauksen kehittämisestä, rahoituspohjan laajen-tamisesta ja uudistamisesta tukemaan ammatillista liikkuvuutta sekä kannustamaan työnantajia koulutuksen järjestämiseen ja yksilöitä oman osaamisen kehittämiseen. Työryhmä tekee myös ehdotuksen työvoimapoliittisen koulutuksen asemasta, tehtä-vistä, roolista ja hallinnosta. Lisäksi johtoryhmän tulee tehdä ehdotus oppisopimus-koulutuksen kehittämisestä, koulutuksen tarjonnan laajuudesta ja suuntaamisesta sekä aikuiskoulutuksen tukijärjestelmien selkiyttämisestä ja aikuisopiskelijoiden opin-tososiaalisten etuuksien uudistamisesta yhteistyössä sosiaaliturvakomitean kanssa Johtoryhmä jättää väliraporttinsa kevään aikana. Väliraportti tulee sisältämään am-matillisen aikuiskoulutuksen uudistuksen keskeiset linjaukset ja ehdotukset. Työryh-män väliraportti on tarkoitus jättää toukokuussa niin, että se voidaan ottaa toimek-siannon mukaisesti huomioon vuoteen 2009 talousarvion ja lainsäädännön valmiste-lussa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että kevään raporttiin ei voida vielä sisäl-lyttää kovin konkreettisia ehdotuksia. Uudistusta valmisteleva johtoryhmä kokoontuu kahden viikon välein. Kevään työoh-jelmassa keskitytään erityisesti aikuiskoulutuksen hallintoa ja työnjakoa koskeviin ky-symyksiin, korkeakoulujen aikuiskoulutukseen sekä koulutuksen aikaiseen toimeentu-loon liittyviin kysymyksiin. SAK on lisäksi ehdottanut, että johtoryhmän työohjelmaan otetaan näyttötutkintojär-jestelmän ja tutkintotoimikuntatyön kehittäminen vastavalmistuneen järjestelmän ar-vioinnin tulosten pohjalta. Arvioinnin tulokset antavat hyvän pohjan järjestelmän uu-distamiseksi vastaamaan tulevaisuuden kasvavia koulutustarpeita.


Työikäisille aikuisille tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia Ammatillisesta osaamisesta on tullut yhä merkittävämpi kilpailutekijä työmarkkinoilla. Koulutuksella ja osaamisella on vaikutuksia yksilön työllistymiseen, ammatilliseen liikkuvuuteen, mutta myös yritysten tuottavuuteen. Suomi on monella mittarilla mitattuna koulutuksen mallimaa. Peruskoulun jälkeen kansalaisten koulutusurat kuitenkin eriytyvät ja koulutus kasautuu ennestään hyvin koulutetuille. Koulutuksen kasautuminen jatkuu työelämässä. Monien palkansaajien koulutus ei enää vastaa tämän päivän työelämän vaatimuksia. Työelämässä on edelleen iso joukko henkilöitä, joilta puuttuu kokonaan ammatillinen koulutus. Vasta valmistuneen EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan kuiten-kin yrityksiin palkatuista henkilöistä yli 90 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Kouluttamattomien mahdollisuudet työllistyä näyttävätkin heikke-nevän vuosi vuodelta. Erityisesti vailla koulutusta olevat joutuvat vaikeuksiin työelä-män muutostilanteissa, esimerkiksi menettäessään pitkäaikaisen työpaikan. Ammatillista aikuiskoulutusta on laajennettava niin, että osaavan työvoiman saatavuus voidaan turvata ja työmarkkinoiden toimivuutta parantaa. SAK:n keskeisimpiä tavoitteita ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksessa on li-sätä aikuiskoulutuksen tasa-arvoa, lisätä vähän koulutettujenmahdollisuuksia osaa-misen parantamiseen, lisätä koulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja työelämävastaavuut-ta. Työssä tapahtuvaa oppimista, myös oppisopimuskoulutusta on lisättävä, samalla kuitenkin laadusta huolehtien. Alueilla työ- ja elinkeinoelämän koulutus- ja työvoima-tarpeisiin voidaan vastata nykyistä paremmin kolmikantayhteistyötä tiivistämällä ja alueellista hallintoa kokoamalla. SAK ehdottaa seuraavia toimia ammatillisen aikuiskoulutuksen laajentamiseksi: • ammatillisen lisäkoulutuksen paikkoja lisätään ja oppisopimuskiintiöitä nostetaan • koulutuksen järjestäjille maksettavaa yksikköhintaa korotetaan vailla ammatillista

tutkintoa olevien kohdalla • edellä mainitusta kohderyhmästä koulutukseen hakeutuvia ei huomioida

ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuksen kiintiöissä • työnantajille voidaan tietyin edellytyksin maksaa nykyistä suurempaa

koulutuskorvausta. Vähäisen koulutustaustan omaavilla on usein korkea kynnys hakeutua koulutukseen. Noste-ohjelmasta saadut kokemukset osoittavat, että työnantajan sitoutuminen ma-daltaa työntekijän osallistumiskynnystä koulutukseen. Siksi erityisesti aikuisten oppi-sopimuskoulutusta on laajennettava. Oppisopimuskoulutuksen laajentamisen rinnalla on varmistettava työpaikkojen kyky tarjota laadukas oppimisympäristö ja ohjaus tarvittavan ammattitaidon saavuttami-seksi. Oppisopimuskoulutusta järjestäville työpaikoille on luotava kattava laadunseu-rantajärjestelmä. Samalla on myös lisättävä vahvan työkokemuksen omaavien työn-tekijöiden kouluttamista työpaikkaohjaajiksi.


Koulutusta vaille jääneiden osaamisvajeita poistetaan Vailla ammatillista koulutusta olevien erityistoimia osaamisen parantamiseksi on jat-kettava. Viisivuotinen Noste-ohjelma päättyi vuoden 2007 lopussa, eikä jatkotoimista ole päätöksiä. SAK ehdottaa, että vailla ammatillista tutkintoa olevien kohderyhmää laajennetaan koskemaan henkilöitä, joiden ammatillinen osaaminen on vanhentunut. Näiltä henkilöiltä ei perittäisi maksuja koulutukseen osallistumisesta ja koulutuksen järjestäjille on osoitettava tätä tarkoitusta varten riittävästi rahoitusta. Noste-ohjelmassa kehitetty koulutukseen hakeutumista edistävä toiminta on laajen-nettava kaikkeen ammatilliseen aikuiskoulutukseen koulutuksen järjestäjien ja työ-elämän yhteistyön vahvistamiseksi.

Ennakoivaa muutosturvaa Koko henkilöstön osaamisen parantamisesta on tultava kiinteä osa yritysten strate-gista kehittämistä. SAK ehdottaa, että Suomeen rakennetaan ennakoivan muutostur-van malli, jossa: • tuetaan pk-yrityksiä kasvun tukemiseksi • koulutuksen järjestäjille ja työpaikoille suunnataan tähän tarkoitukseen rahoitusta,

jolla tuetaan yritysten osaamistarpeiden selvittämistä ja työntekijöiden osaamisen parantamista

• siirretään merkittävä osa oppimisesta työpaikoilla tapahtuvaksi • parannetaan työntekijöiden taloudellisia kannustimia osaamisen parantamiseen • osoitetaan lisärahoitusta ammatillisten oppilaitosten työelämän kehittämis- ja

palvelutehtävään

Maahanmuuttajille lisää koulutusmahdollisuuksia Maassa jo oleskelevien maahanmuuttajien työttömyysaste on edelleen erittäin kor-kea. Heidän työllistymisensä tukemiseksi tarvitaan lisää toimia koulutukseen. Myös maahanmuuttajien kohdalla on edistettävä oppisopimuskoulutuksen käyttöä työelä-mään kiinnittymisen tukemiseksi. Työnantajien kannustimia ottaa maahanmuuttajia oppisopimuskoulutukseen on lisättävä. Vaikeasti työllistettävien maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden parantamiseksi työnantajille on makset-tava korkeinta korotettua palkkatukea samoilla perusteilla kuin muille erityisryhmille. Toimivan työperäisen maahanmuuton yksi keskeinen edellytys on kotouttava kieli-koulutus. Tähän liittyen on ratkaistava kolmikantaisesti kuinka maahanmuuttajatyö-voimaa rekrytoivat työnantajat osallistuvat kieliopetuksen ja ammatillisen perehdyttä-misen kustannuksiin.

Parannetaan oppimisen aikaista toimeentuloa Työpaikan tai koko ammattialan vaihtaminen on yhä useamman palkansaajan todelli-suutta. Kaikki opiskelevat aikuiset eivät kuitenkaan ole työsuhteessa tai heidän opin-tonsa eivät suoranaisesti liity nykyiseen työhön. Siksi on tärkeää, että omaehtoiseen ammatilliseen kouluttautumiseen on tarjolla riittävästi mahdollisuuksia ja aikuiskoulu-tusetuuksia on kehitettävä sekä työttömien ja työttömyysuhan alaisten että omaehtoi-sesti kouluttautuvien osalta. Erityisesti on kehitettävä koulutuksen aikaisen toimeen-tulon turvaavia tukia, niin että myös pidempikestoinen ammatillinen koulutus on ai-


kuisiällä mahdollista. Toisaalta on myös syytä kehittää sellaisia toimeentulon turvaa-via koulutusmuotoja, joilla vältytään pitkiltä poissaoloilta työelämässä. Työttömien koulutusmahdollisuuksia rajoittavat osittain vanhentuneet ja epäjohdon-mukaiset säännökset erityisesti sivutoimisen opiskelun ja työttömyysturvan yhteenso-vittamisesta. Koulutuksen on aina oltava kannattava vaihtoehto passiiviselle työttö-myydelle. Erityisesti vähän koulutusta saaneiden työttömien omaehtoisen opiskelun mahdollisuuksia on lisättävä. Muutosturvan toimintamallia on laajennettava niin, että vähäisen koulutustaustan omaavilla on taloudelliset edellytykset pidempikestoiseen ammatilliseen koulutukseen. Työntekijöiden, työttömien ja työttömyysuhan alaisten kannustimia hakeutua koulu-tukseen on parannettava seuraavin toimin: • aikuiskoulutustuen tasoa nostetaan • aikuisten koulutuksen aikaisia tukia uudistetaan niin, että myös alle kahden

kuukauden mittaiset opinnot, esimerkiksi palkattomat työssäoppimisjaksot ja näyttötutkintotilaisuudet oikeuttavat tukeen

• aikuiskoulutustukea kehitetään tukemaan osa-aikatyössä olevien osa-aikaista kouluttautumista

• työttömien ja työttömyysuhan alaisten koulutukseen pääsyä on helpotettava ja koulutuksen aikaisia tukia yhdenmukaistettava näiden ryhmien osalta. Jos työvoimatoimistossa työnhakijalle tehtävässä suunnitelmassa (esim. työllistymisohjelma tai työnhakusuunnitelma) sovitaan koulutustarpeesta, on tällöin koulutuksen aikaiset etuudet oltava yhdenmukaiset riippumatta siitä onko koulutus työvoimapoliittista vai omaehtoista koulutusta

• muutosturvan työllistymisohjelmassa sovittu koulutus tulee oikeuttaa aina korotettuun työllistymisohjelmalisään

• vähäisen koulutustaustan omaaville on voitava maksaa työllistymisohjelmalisää nykyistä pidempään ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi

• omaehtoisen koulutuksen irtisanomisaikanaan aloittavan henkilön on päästävä työsuhteen päättymisen jälkeen työllistymisohjelmalisän piiriin

Työehtosopimukset tukemaan oppimista Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseen on luotava uusia kannustimia työehtosopimuksia uudistamalla. Mahdollisuudesta oman osaamisen parantamiseen on sovittava työehtosopimuksissa. Esimerkiksi Tanskassa tehdasteollisuuden sopi-muksessa on sovittu, että työntekijöillä on oikeus osallistua työhön liittyvään koulu-tukseen kaksi viikkoa vuodessa täydellä palkalla. On arvioitu, että ammattitaitoinen metallityöntekijä osallistuu Tanskassa koulutukseen vuoden aikana noin viikon ajan. Suomessa yli puolet työntekijätason tehtävissä toimivista ei osallistu vuoden aikana koulutukseen lainkaan. Ammatillisten tutkintojen suorittaminen olisi myös huomioitava työntekijän palkkauk-sessa. Työpaikoilla tarvittaisiin myös osaamisvaltuutettuja, jotka toimivat henkilöstön edustajina osaamisen kehittämistä koskevissa kysymyksissä ja joiden asemasta on sovittu työehtosopimuksissa.


Koulutuksen työelämävastaavuus huomioitava myös hallinnossa SAK katsoo, että työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen kuuluu olennaisena osana osaavan työvoiman saatavuuteen ja työikäisen väestön osaamisen ylläpitämiseen ja parantamiseen liittyvät kysymykset. Ammatillista aikuiskoulutusta on tarkasteltava osana työvoimapolitiikkaa, eikä vain koulutusjärjestelmän näkökulmasta. Tämä näkö-kulma on syytä ottaa huomioon myös koulutuksen hallintoa ja ohjausta koskevia rat-kaisuja tehtäessä. Erityisesti ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta hallinnon kehittä-mistä on syytä tarkastella työelämän yhteistyö- ja palvelutarpeiden kannalta. Amma-tillisessa aikuiskoulutuksessa on otettava askel tilaaja-tuottaja-mallin suuntaan. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriö tiivistä yhteistyötä. Opetusministeriön vastuulla olisi jatkossakin huolehtia tutkintojärjestelmän toimivuudesta ja opetussuunnitelmien ja tutkintojen pe-rusteista, koulutuksen laadusta, oppilaitosten perusrahoituksesta sekä tutkintoon joh-tavan koulutuksen riittävästä tarjonnasta. Työ- ja elinkeinoministeriö taas vastaisi ensisijaisesti työmarkkinoilla olevien osaami-sesta. TEM tukee työ- ja elinkeinoelämää osaavan työvoima rekrytoinnissa ja työssä olevien osaamisen vahvistamisessa sekä tukee yrityksiä ja yksilöitä äkillisissä muu-tostilanteissa. Samalla uusi ministeriö vastaisi ensisijaisesti haastavien kohderyhmien kuten vähän koulutettujen ja maahanmuuttajien koulutusedellytysten parantamisesta. Valtion aluehallintoa olisi tarpeen koota niin, että molemmat ministeriöt ovat jatkossa mukana työ –ja elinkeinokeskusten organisaatiossa. Alueellinen koulutus- ja osaa-mistarpeiden ennakointi ja ammatillisen aikuiskoulutuksen hankinta keskitettäisiin TE-keskuksiin, esimerkiksi erilliselle osaamisosastolle. Työelämäosapuolten osallistumista ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, organi-sointiin, tavoitteiden asettamiseen ja laadun varmistukseen erityisesti alue- ja maa-kuntatasolla on lisättävä. Näin voidaan varmistaa, että koulutus vastaa työmarkkinoi-den, yritysten ja yksilöiden tarpeisiin ja että eri tahot sitoutuvat osaamisen parantami-seen. SAK ehdottaa, että TE-keskuksiin perustetaan työllisyys-, elinkeino- ja koulu-tusvaliokunta. Valiokunnan keskeinen tehtävä olisi ennakoida alueen työvoima- ja koulutustarpeita sekä tehdä ehdotukset ja päättää alueen ammatillisen aikuiskoulu-tuksen suuntaamisesta.


0 20 40 60 80

Muut yrittäjät

Maatalousyrittäjät

Työntekijät

Alemmattoimihenkilöt

Ylemmättoimihenkilöt

Aikuiskoulutukseen osallistuminen vuonna 2006sosioekonomisen aseman mukaan (18--64--vuotiaat)

Lä hde: Aikuiskoulutustutkimus 2006


Työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen vuonna 2006 pohjakoulutuksen mukaan

(18-64-vuotiaat työvoima)

0 20 40 60 80

Perusaste

Keskiaste

Korkea-aste

Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2006 ennakkotiedot

Italia

Tanska

Suomi

Saksa

Ruotsi

Ranska

0 250 500 750 1000 1250

vaille toisen asteen koulutusta olevat toisen asteen koulutuksen suorittaneetkorkeakoulututkinnon suorittaneet

Työpaikkakoulutuksen tuntimäärän odote työssäoloaikana (Lähde: OECD, Education at a Glance)


MENEILLÄÄN OLEVIA KOLMI- JA KAKSIKANTAISIA TYÖELÄMÄHANKKEITA Vuokratyö (TEM) Työministeriön kolmikantainen työryhmä sai työnsä päätökseen marraskuussa 2007. Lakiesitykset muun muassa työsopimuslain ja tilaajavastuulain muuttamisesta ovat valmisteilla työ- ja elinkeinoministeriössä. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa, Anu-Tuija Lehto ja Lauri Lyly. Määräaikaisia työsuhteita selvittävä työryhmä (TEM) Työministeriön työryhmä sai esitykset valmiiksi toukokuussa. Lakiesitykset ovat tul-leet voimaa vuoden 2008 alusta. Työsopimuslain muutoksella parannettiin määräai-kaisissa työsuhteissa olevien henkilöiden tiedonsaantioikeutta määräaikaisuuden pe-rusteista sekä parannettiin työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa ja Anu-Tuija Lehto. Määräaikaisten työsuhteiden käyttöön liittyvä selvitys (TEM) Kolmikantaisesti selvitetään määräaikaisten sopimusten käyttöön liittyviä syitä teke-mällä selvitys erityisesti niille aloille ja niihin tehtäviin, joissa määräaikaisten sopimus-ten käyttö on keskimääräistä yleisempää. Työryhmä aloitti työnsä 2008 alussa. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Erkki Laukkanen. Samapalkkaisuusohjelma (STM) Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on kaventaa naisten ja mies-ten keskimääräistä palkkaeroa vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Ohjelma sisältää noin 30 eri hanketta liittyen tasa-arvon edistämiseen laa-jemminkin. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Lauri Ihalainen ja Marja Erkkilä. Vuorotteluvapaa (TEM) Kolmikantainen työryhmä, joka sai työnsä valmiiksi keväällä 2007, esitti vuorotteluva-paata vakinaistettavaksi. Rahoitus jäi auki. Se käsitellään sosiaalikomitean ansiotur-vaa koskevassa työryhmässä. Laki on tullut määräaikaisena voimaan. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Jari-Pekka Jyrkänne ja Anu-Tuija Lehto. Vuokratyöopas (TEM) Kolmikantainen työryhmä, joka laatii vuokratyöstä kattavan oppaan vuokratyöntekijöil-le ja vuokrayrityksille sekä käyttäjäyrityksille. Työryhmä on aloittanut työnsä tammikuussa 2008. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa ja Anu-Tuija Lehto. Tilaajavastuulain toimivuus (TEM) Kolmikantainen työryhmä, joka selvittää ns. tilaajavastuulain toimivuutta ja tekee tar-vittaessa muutosehdotukset. Tutkimus aloitetaan keväällä 2009.


Vuokrattuja kuljettajien listaaminen (TEM) Kolmikantainen selvitys siitä, voidaanko kuljetusliikkeille säätää velvollisuus ilmoittaa palveluksessaan olevista vuokratyöntekijöistä valvovalle viranomaiselle. Tilanteissa, joissa ne käyttävät vuokrattuja työntekijöitä. Työryhmää ei ole vielä asetettu. Väkivaltaa ja yksintyöskentelyä koskevien asetusten valmistelu sekä EU-tason sopimuksen täytäntöönpano (STM) Kolmikantainen työryhmä selvittää tarvetta ja toteutusvaihtoehtoja säätää uusi ase-tus/laki koskien työhön liittyvää väkivaltaa ja yksintyöskentelyn riskejä. Määräaika selvitystyölle 5/2008, jonka jälkeen SAK:n tavoitteena on saada käyntiin tarkempi säädösvalmistelu. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää. Luottotietojen käsittely työelämässä –työryhmä Kolmikantaisesti on valmisteltu säännösehdotukset työntekijöiden luottotietojen saan-ti- ja käsittelyoikeudesta työelämässä työelämän tietosuojalakiin. Asian käsittely on meneillään eduskunnassa. Työryhmän pj. Raila Kangasperko, TEM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen ja Nikolas Elomaa. MASTO -hanke; Masennuksen ehkäisyyn ja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävä hanke 2008 –2011 (STM) STM:n käynnistämän kolmikantaisen hankkeen tavoitteena puolittaa masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä. Tavoitteena edistää ja tukea työhy-vinvointia lisääviä käytäntöjä työelämässä, varhaista puuttumista työssäselviyty-misongelmien ilmaantuessa sekä masennuksen hyvää hoitoa ja kuntoutusta, jotka tukevat työssä jatkamista ja työhön paluuta. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Lauri Ihalainen ja Marja Erkkilä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistustarve ja -vaihtoehdot (OM) Kolmikantainen työryhmä, jonka tavoitteena on tehdä ehdotus uudeksi yhdenvertai-suuslainsäädännöksi siten, että lainsäädäntö selkiytyisi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus vahvistuisivat ja viranomaisvalvonta selkiytyisi. Toimikunta on antanut välimietintönsä 8.2.2008, jossa se on esittänyt työn jatkamista sekä erilaisia uudistamismalleja ja -vaihtoehtoja ottamatta kantaa minkään erityisen mallin puolesta. Lisäksi työryhmä on esittänyt työryhmän laajentamista SAK:n ja EK:n edustajilla sekä työelämäjaoston ja kansalaisjaoston perustamista. Työryhmä on myös esittänyt lisäaikaa 30.9.2009 saakka. Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista valmistelevaan toimikuntaan on nimetty 03/2008 SAK:n edustaja. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anu-Tuija Lehto. Parempaa sääntelyä –työryhmä (ns. Parsa) (OM) Kolmikantainen työryhmä, jossa selvitetään ja laaditaan toimenpide-ehdotuksia kehit-tää laadullisesti lainsäädännön valmistelua. Osana työtä selvitetään säädöstasolla mahdollisuuksia vähentää/järkeistää yrityksiin kohdistuvaa byrokratiaa (esim. ilmoi-tusmenettelyjä). Työ alkuvaiheessa. Työryhmän pj. Tuija Brax, OM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen.


Palvelukseen kutsuttujen virka- ja työsuhteen jatkuminen (TEM) Kolmikantainen työryhmä valmistelee esitystä asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jat-kumisesta annetun lain uudistamisesta. Määräaika syksy 2008 mennessä. Työryh-män pj. Raila Kangasperko, TEM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen. Ei-työsuhteessa olevien asema suhteessa työsuhteisiin (TEM) Kolmikantainen työryhmä selvittää miten ei-työsuhteessa tehtävissä töissä olevien asema eroaa työsuhteessa olevien oikeudellisesta asemasta työ- ja sosiaalilainsää-dännön osalta. Selvitystä on edellytetty Eduskunnan lausumassa liittyen mm. työhar-joitteluun, työelämävalmennukseen sekä perhe- ja omaishoitoon. Toimeksianto 2008 alkaen. Työryhmän pj. Päivi Kantanen, TEM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää ja Pirjo Väänänen. EU:n komission työturvallisuus- ja työterveysstrategian 2007-2012 kan-sallinen toimeenpano (STM) STM aloittaa työmarkkinaosapuolten kanssa yhteisten konkreettisten toimenpiteiden määrittelyn ja työturvallisuus- ja työterveysstrategian valmistelun. Strategiassa on ta-voitteena mm. työtapaturmien vähentäminen 25 % vuoteen 2012 mennessä. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Raili Perimäki. Tekijänoikeuslainsäädännön kehittäminen (OPM) Selvitysmies laatii selvitystä mahdollisista tekijänoikeuslainsäädännön uudistamistar-peista. Selvitystä on asetettu koordinoimaan kolmikantainen työryhmä, jossa on laaja edustus työmarkkina- ja työelämäosapuolista. Selvitys valmistuu 2008, jonka jälkeen arvioidaan uudistamistarpeet ja -mahdollisuudet. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää sekä SAK:laiset tekijänoikeusasioita si-vuavat liitot. Henkilöstörahastolain uudistaminen (TEM) Kolmikantainen työryhmä selvittää henkilöstörahastolain toimivuutta ja uudistamistar-peita. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Juha Antila, Nikolas Elomaa. Omaishoitajien hoitovapaa (TEM) Eduskunnan lakialoitteen pohjalta kolmikantainen työryhmä selvittää omaishoitajina toimivien oikeutta saada vapaata työstä omaishoitajana työskentelyn ajaksi. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Pirjo Väänänen, Nikolas Elomaa. Yhteistoimintalainsäädännön valvontajärjestelmän uudistaminen (TEM) Työryhmä selvittää työpaikan yhteistoimintaa ja työntekijöiden osallistumisoikeuksia koskevan lainsäädännön valvonnan nykytilaa ja tekee ehdotukset tarvittaviksi sään-nösmuutoksiksi, toimikausi 06/2007 – 05/2008. Työryhmän pj. Raila Kangasperko, TEM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen.


Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön ja kuntotussäännösten uudis-taminen (STM) Kolmikantainen työryhmä selvittää ja valmistelee tapaturma- ja ammattitautilainsään-nön kokonaisuudistusta. Määräaika on kaksivaiheinen: 2007 – 5/2008 laaditaan selvi-tysmuistio uudistustarpeista, 6/2008 - 2009 tarpeelliset säännös-muutosehdotukset. Pj. Jaakko Hannula, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Pirjo Väänänen ja Timo Koskinen, lääkäri-ryhmässä Kari Haring. Työssä jatkaminen ja sairauslomakäytännöt (ns. JATS-työryhmä) (STM) Kolmikantainen työryhmä valmistelee työssä jatkamisen tukemiseen ja ennalta eh-käisyyn suuntautuvia toimenpidemalleja ja käytännön toimintaohjeita sairauslomakäy-täntöjen kehittämiseksi (liittyy osasairaspäivärahaan ja korvaavaan työhön). Määräai-ka 2006 – 2008. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Kari Haring. Työpaikkojen majoitus-, lepo- sekä henkilöstötiloja selvittävä työryhmä (STM) STM:n kolmikantainen työryhmä selvittää tarvetta täydentää työpaikkojen majoitus-, lepo- sekä henkilöstötiloja koskevia säännöksiä, mm. liikkuvan työn lisääntymisen myötä. Toimikausi 2007-2008. Työryhmän pj. Leo Suomaa/STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää. Asetus sähkömagneettisesta säteilystä (STM) Kolmikantainen työryhmä valmistelee uuden asetuksen työpaikkojen sähkömagneet-tista säteilyä koskevaksi säädökseksi. Määräaika 2005 - syksy 2008 (määräaikaa jat-kettiin, koska ongelmia implementoinnissa säteilypoikkeusten osalta mm. hoidollisiin laitteisiin liittyen). Työryhmän pj. Leo Suomaa, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen. Asetus optisesta säteilystä (STM) Kolmikantainen työryhmä valmistelee uuden asetuksen työpaikkojen optista säteilyä koskevaksi säädökseksi. Kansalliselle voimaansaattamiselle määräaikaa syksyyn 2011. Työryhmän pj. Leo Suomaa, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää. Työvälineiden käyttöpäätösten uudistaminen (STM) Kolmikantainen työryhmä valmistelee työssä käytettävien työvälineiden ja –koneiden hankintaa, käyttöä ja tarkastusta koskevan säädöksen (ns. käyttöpäätös) muutosta. Ehdotus valmistunee kevät 2008 ja sisältänee ehdotuksia mm. ns. kunnonvalvonta-järjestelmän käyttöönotosta ko. laitteisiin liittyen. Pj. Tuiri Kerttula, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa Timo Koskinen.


Nuorten työsuojelusäädösten tarkistaminen (STM) Kolmikantaisen työryhmän tarkoituksena on selvittää nuorten työntekijöiden säännös-ten ja vaarallisten/kiellettyjen töiden listan selkeyttämistä sekä mm. työaikalain sovel-tamista työssäoppijoihin. Pj. Antti Posio, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää. Kaksikantaisesti tarkastellaan 2007 aikaansaadun työväkivaltaa ehkäisevän sopi-muksen täytäntöönpanoa kansallisella tasolla. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa. Sähköisen viestinnän tunnistetiedot (LVM) Lakiesitystä valmistellaan LVM:ssä työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen pohjalta. Oikeuskansleri Jonkka esitti helmikuussa 2008 vielä täsmennysesityksiä ehdotukseen. Lakiesitys annettaneen eduskunnalle mahdollisimman pikaisesti ja tar-koitus saattaa voimaan syksyllä 2008. Lakiesityksessä säädetään siitä, millainen ra-jattu oikeus työantajalla on selvittää työntekijän sähköpostin tunnistetietoja. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen. Ulkomaisia työntekijöiden työlupia koskeva selvitys (SM) Oleskelulupajärjestelmän selkeyttäminen; kysymys on hallitusohjelmakirjauksen mu-kaisesta selvitystyöstä, joka on jo käynnissä. Selvityksessä tulee pohdittavaksi myös ulkomaisen vuokratyöntekijän asema. Selvitys työehtosopimuksiin perustuvasta paikallisesta sopimisesta (keskusjärjestötyöryhmä) Keskusjärjestötyönä tehtävä juridinen selvitys paikallisen sopimisen ulottuvuudesta. Selvityksen kohteena on mm. kysymys siitä, mitä paikallisesti sovittavia asioita vuok-rayritys ja käyttäjäyritys saavat soveltaa ja mitä niiden pitää soveltaa vuokratyönteki-jöihin. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa ja Anu-Tuija Lehto. Paikallisen sopimisen tutkiminen Turun yliopistossa on meneillään Tupon 2005-2007 mukainen tutkimustyö (Turun yli-opisto, Kairinen, Uhmavaara). Aineistona on yrityksiin sekä julkisen sektorin työyh-teisöihin tehty kyselytutkimus, yrityksissä/ työpaikoilla tehtävät haastattelut, asiantun-tijahaastattelut ja erilaisista paikallisen sopimisen juridisista yksityiskohdista tehtävät (opinnäyte)tutkimukset. Työpaikkahaastatteluista koostettu raportti valmistui syys-kuussa 2007 ja on julkaistu Työministeriön työpoliittinen tutkimus -sarjassa no 335 nimellä "Sovitaanko paikallisesti?". Yksityisiä aloja (palvelut, liikenne, teollisuus) kos-keva raportti julkistettiin 27.2.2008, ja julkisia aloja koskeva raportti valmistunee tou-kokuussa 2008. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Jyrki Helin.


Keskusjärjestösopimusten uudistaminen SAK:n ja EK:n väliset neuvottelut on aloitettu selvitystyöllä. Työryhmä on arvioinut SAK-TT ja SAK-PT -sopimusten sisältöä. Neuvotteluissa on esillä yhteensä kuusi sopimusta, joissa käsitellään mm. yhteistoimintaa työpaikalla, luottamushenkilöiden oikeuksia, koulutusta, tiedottamista ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Neuvottelu-ryhmästä on valmistunut selvitys, jossa on arvioitu yhdistämisen edellytyksiä. Tavoit-teena on aikaansaada yksi sopimus SAK:n ja EK:n välille siten, että se voitaisiin ottaa käyttöön seuraavalla sopimuskierroksella. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa, Anu-Tuija Lehto ja Lauri Lyly. Kansalliset neuvottelut työperäistä stressiä koskevasta sopimuksesta Euroopan työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat työperäistä stressiä koskevan puiteso-pimuksen lokakuussa 2004. Kansalliset neuvottelut aloitettiin keväällä 2006. Neuvot-teluissa luonnostellaan yhteistä suositusta työperäisestä stressistä. Tavoitteena on saada työnantajapuoli sitoutumaan työperäisen stressin seurantaan ja yhteisiin hank-keisiin valtakunnallisella tasolla. Yhteinen suositus on allekirjoitettu marraskuussa 2007 ja siitä on tiedotettu helmikuussa 2008. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Raili Perimäki ja Nikolas Elomaa. Työaikapankkityöryhmä Keskusjärjestöjen työaikatyöryhmä tekee esitteen työaikapankkikäytännöistä. Valmis-tunee vuoden 2008 aikana. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Juha Antila. Sisäisen turvallisuuden ohjelma (SM) Sisäasiainministeriön johdolla nimetty kansallinen yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä esimerkiksi yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden, yritysten sisäisen turvallisuuden ja henkilöstön turvallisuuden lisääminen ja mahdollisten toimintamallien selvittäminen. Työryhmässä laaja edustus eri ministeriöistä, turvallisuusalan toimijoista, työmarkki-nakeskusjärjestöistä ja poliisista. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen, Anu-Tuija Lehto, Lauri Lyly Yhdistyslain uudistaminen Selvitetään yhdistyslain uudistamistarpeita vastaamaan mm. kehittyneen sähköisen tiedonsiirron hyväksikäytön osalta ja yhdistyksiä koskevan kirjanpito- ja tilintarkastus-velvoitteiden osalta. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Reijo Paananen. Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Hallitusohjelmassa sovittiin kolmesta politiikkaohjelmasta, joista yksi on työn, yrittä-misen ja työelämän politiikkaohjelma. Politiikkaohjelmalle asetettiin ajalle 1.7.2007 - 30.6.2011 seurantaryhmä, jossa käsitellään mm. tuottavuuden kohottamiseen, työlli-syyskehityksen tukemiseen, työvoiman saatavuuden parantamiseen, kohtaanto-ongelmien helpottamiseen, työelämän kehittämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen liit-tyviä asioita ja linjauksia. SAK:n edustajana seurantaryhmässä on Janne Metsämäki.


Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma 2009 - 2011 Sisäasiainministeriö on asettanut ajalle 3.3.2008 - 1.12.2008 työvoiman maahanmuu-ton toimenpideohjelmaa valmistelevan hankkeen. Tavoitteena on laatia toimenpide-ohjelma työvoiman maahanmuuton kehittämisestä ja edistämisestä. Toimenpideoh-jelmassa pyritään mm. myös määrittelemään eri toimijoiden, kuten viranomaisten, työnantajien ja rekrytointifirmojen roolit, vastuut ja yhteiset pelisäännöt ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa. Samalla selvitetään myös esitettyjen toimenpiteiden rahoi-tustarvetta ja eri rahoituslähteiden mahdollisuudet kustantaa niitä. Hankkeelle on pe-rustettu ohjausryhmä, jossa SAK:n edustajana on Pia Björkbacka. Työntekijän oleskelulupajärjestelmän kehittäminen Sisäasiainministeriö on käynnistänyt työntekijän oleskelulupajärjestelmän kehittämis-tä koskevan hankkeen, jonka 2. vaihe päättyy 30.6.2008. Tavoitteena on löytää rat-kaisu oleskelulupajärjestelmän lainsäädännöllisiin ja käytännön ongelmiin ottaen huomioon jo tehty valmistelutyö sekä resurssikysymykset. Hankkeessa asetetaan ta-voitteet ja keskeiset linjaukset ulkomaalaisten oikeuteen työntekoon liittyvän järjes-telmän uudistamiselle sekä tehdään esitys tarvittavista muutoksista lainsäädäntöön. SAK:n edustajana ohjausryhmässä on Janne Metsämäki.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157FI-00531 Helsinkipuh. 020 774 000fax 020 774 0225www.sak.fi

sak:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun

News & Politics