sak:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

4·2013

SAK:n maahanmuutto-poliittisen työryhmän strategia

Lokakuu 2013

Lisätiedot:Eve Kyntäjä [email protected] puhelin 020 774 0139

Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000

SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia 1

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ..................................................................................................... 2

2 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄKENTTÄ ...................................................................... 3

Eroon kahden kerroksen työmarkkinoista .............................................................. 3 Kotoutumista ammattiliiton jäsenenä .................................................................... 4 Yhdenvertainen kohtelu on perusoikeus ................................................................ 4

3 TYÖRYHMÄN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ................................................. 5

4 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT, TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET ........................ 5

5 TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI ........................................ 7

Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden edunvalvonta ........................................... 7 Järjestäytymisen ja kotoutumisen edesauttaminen ............................................... 7 Maahanmuuttopolitiikkaan vaikuttaminen ............................................................ 8 Syrjinnän ehkäiseminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen ................................. 8

6 YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN ............................................................... 9

7 VIESTINTÄ ..................................................................................................... 10

Maahanmuuttotilastoja ........................................................................................ 11

2 SAK:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

1 JOHDANTO SAK:n maahanmuuttopoliittinen työryhmä (ent. monikulttuurisuustyöryhmä) pe-rustettiin vuonna 2002 vastaamaan yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvan työ-elämän tarpeisiin. Alkuvuosina painopistealueina olivat maahanmuuttajien ko-touttaminen, työyhteisöjen sopeuttaminen vastaanottamaan eri kulttuureista saa-puvia työntekijöitä sekä maahanmuuttajataustaisten jäsenten saaminen ammatti-liittojen jäseniksi.

Vuoden 2013 alussa monikulttuurisuustyöryhmä päätti uudistaa toimintaansa. Tärkein tarkennus oli se, että päätettiin keskittyä edunvalvonnallisiin kysymyk-siin. Oleellista on, että työryhmä tarkastelee edunvalvontaa kaikkien Suomessa työskentelevien kannalta: sekä tilapäisesti Suomessa työtä tekevien ulkomaalaisten että vakituisesti täällä asuvien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden. Raja näiden ryhmien välillä saattaa olla häilyvä, erityisesti EU-kansalaisten kohdalla, joiden määräaikaisesta työskentelystä saattaakin tulla pysyvää.

Tärkeäksi tavoitteeksi määriteltiin myös maahanmuuttopolitiikkaan vaikuttami-nen niin kansallisella tasolla kuin EU-tasollakin. Luonnolliseksi painopistealueeksi nousi Suomessa vakituisesti asuvien maahanmuuttajien järjestäytymisen edistä-minen ja kotoutumisen edesauttaminen sitä kautta. Lisäksi työryhmä piti tärkeänä ottaa aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin ja osallistua arvokeskusteluun.

Samalla työryhmä päätti muuttaa ryhmän nimen ajan hengen mukaiseksi, työtä ja tavoitteita paremmin kuvaavaksi. Uudeksi nimeksi valittiin maahanmuuttopoliit-tinen työryhmä, lyhyesti Mampol.

Tämä maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia kuvaa työryhmän painopis-tealueita, työn tavoitteita ja tehtäviä sekä keinoja, joilla tavoitteet saavutetaan. Strategia on linjassa SAK:n tavoitteet maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi -julkaisun kanssa (2011). Strategian tarkoituksena on jäntevöittää maahanmuutto-poliittisen työryhmän toimintaa.

Strategian pohjalta valmistellaan vuosittain erillinen toimintasuunnitelma. Liitot nimeävät edustajansa ryhmään SAK:n edustajistokausittain neljäksi vuodeksi ker-rallaan. Vastuu työryhmän työn valmistelusta kuuluu SAK:n maahanmuuttopo-liittiselle asiantuntijalle, ja muut SAK:n työntekijät osallistuvat toimintaan toi-menkuvansa mukaisesti. Työryhmässä on mukana edustaja myös Työväen sivis-tysliitosta.

Maahanmuuttopoliittinen työryhmä toimii asiantuntijafoorumina työelämän ky-symyksissä, jotka liittyvät työperäiseen maahanmuuttoon, ulkomaisen työvoiman rekrytointiin, kotoutumiseen ja monikulttuurisuuteen. On tärkeää hyödyntää liit-tojen välisen yhteistyön ja synergian luomia mahdollisuuksia. Yhdessä tekemällä tuotetaan ay-liikettä esitteleviä oppaita ja koulutusmateriaaleja, jotka palvelevat kaikkia liittoja. Samalla voidaan koordinoidusti järjestää maahanmuuttoasioita koskevaa koulutusta liitoille ja vieraskielistä koulutusta maahanmuuttajajäsenille.

Tämä strategia on hyväksytty maahanmuuttopoliittisen työryhmän kokouksessa 2. lokakuuta 2013. Strategia päivitetään joka neljäs vuosi tai tarvittaessa.


2 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄKENTTÄ

Eroon kahden kerroksen työmarkkinoista

Ammattiyhdistysliikkeelle on tärkeää, ettei työperusteinen maahanmuutto johda kahtia jakautuneisiin työmarkkinoihin. Suomessa tehdystä työstä on maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa, ja työssä on noudatettava suomalaisia työ-ehtoja. SAK on erityisen huolissaan niistä ulkomaisista työntekijöistä, jotka eivät osaa kieltä ja ovat tietämättömiä omista oikeuksistaan. Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen on ensisijaista.

Kahdet työmarkkinat ovat valitettavasti jo rantautuneet Suomeen, ja ulkomaalais-ten työntekijöiden hyväksikäyttö lisääntynyt. Vähemmistövaltuutetun raportista1 käy ilmi, että ihmiskaupparikosten tutkinta ja tuomioistuimissa ihmiskauppana käsiteltyjen asioiden määrä on viime vuosina lisääntynyt. Alipalkkaus ja ns. nolla-työsopimukset ja eivät ole poikkeuksellisia Suomessa.

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaisten työntekijöiden alipalkkaus näkyy jo selke-ästi tilastoissa. Uusimman palkkarakennetilaston mukaan monien rakennusalojen ja palvelualojen palkkataso on pääkaupunkiseudulla noussut selvästi hitaammin kuin koko Suomen palkkataso samoilla aloilla.

Suomalaisia turvattomammassa asemassa olevien ulkomaisten työntekijöiden ak-tiivinen houkutteleminen Suomeen voi johtaa myös työperäisen hyväksikäytön li-sääntymiseen, erityisesti matalapalkkaisilla aloilla.

SAK on esittänyt alipalkkauksen kriminalisointia eli työehtosopimusten ehdot alittavan palkan maksamisen säätämistä rangaistavaksi. Harmaaseen talouteen on puututtava järeämmin keinoin, muun muassa tiukentamalla tilaajavastuuta. Ul-komaisen työvoiman työehtojen valvontaa on tehostettava. Lisäksi ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus.

Pyrkiessään rekrytoimaan EU:n ulkopuolista työvoimaa työnantajat vetoavat työ-voimapulaan. Useimmiten työntekijöitä on vaikea saada siksi, että palkalla ei tule toimeen, työolot ovat huonoja ja työsuhteet osa-aikaisia. SAK ei hyväksy sellaista tietoista politiikkaa, joka johtaa työehtojen heikentämiseen, palkkojen alasajoon, työttömyyteen ja ulkomaisten työntekijöiden käyttämiseen halpatyövoimana.

Työntekijöiden rekrytointia EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta säännellään toistai-seksi niin kutsutulla saatavuusharkintamenettelyllä. Oleskelulupaa harkittaessa on ensin selvitettävä, onko Suomen työmarkkinoilla jo käytettävissä kyseiseen työhön sopivaa työvoimaa. Hallitusohjelmassa 2011–2015 on linjattu, että nykyinen saa-tavuusharkinta säilytetään ja työmarkkinoiden valvontaa tehostetaan. Samalla seurataan kokemuksia Ruotsista, jossa saatavuusharkinnasta on osin luovuttu.

1 Kansallinen ihmiskaupparaportoija – Kertomus 2013. Suomen ihmiskaupan vastaisen toiminnan haasteet Euroopan neuvoston asiaa koskevan yleissopimuksen valossa. Vähemmistövaltuutettu. Helsinki 2013.


Suomessa työvoiman saatavuus eri ammatti- ja toimialoilla vaihtelee alueellisten ja paikallisten työmarkkinoiden rakenteen ja tilanteen mukaan. Siksi työvoiman saa-tavuudesta ei anneta valtakunnallisia linjauksia, vaan asia jätetään alueellisten ELY-keskusten linjattavaksi.

Suomessa on tällä hetkellä pula lähinnä työpaikoista eikä työvoimasta. Saata-vuusharkinnan poistaminen ei ole perusteltua tilanteessa, jossa työttömyysluvut ovat korkeita ja työolojen valvonta sekä lainsäädäntö puutteellista.

Kotoutumista ammattiliiton jäsenenä

Maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan tulee tukea. Kotou-tuminen on vuorovaikutuksellinen ja kaksisuuntainen prosessi, joka ei onnistu ai-noastaan maahanmuuttajille suunnattujen virallisten kurssien ja oppaiden kautta vaan yhteisessä arjessa työpaikoilla, harrastuksissa ja kotiympäristössä.

Yhä monikulttuurisemmaksi muuttuva yhteiskunta vaatii myös Suomessa asuvilta avoimuutta, sopeutumista, uuden oppimista ja omaksumista. Tietämättömyys luo maaperää ennakkoluuloille ja väärinkäsityksille molemmin puolin.

Työn tekeminen on erittäin hyvä tapa kotoutua, koska työelämä tarjoaa luontevan paikan tutustua uuteen kotimaahan ja sen asukkaisiin sekä oppia kieltä. Ay-liikkeellä on mahdollisuus ottaa merkittävä rooli kotouttamisen edistämisessä. Ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen voi tarjota maahanmuuttajalle tun-teen osallisuudesta ja mahdollisuuden vaikuttaa. Myös ay-liikkeen kannalta on tärkeää, että maahanmuuttajia saadaan mukaan aktiivisiksi toimijoiksi.

Yhdenvertainen kohtelu on perusoikeus

Ihmiset ovat kautta aikojen muuttaneet mitä erilaisimmista syistä sekä liikkuneet työn perässä paikasta ja maasta toiseen. Siirtolaisuus kytkeytyy talouden globali-saatioon sekä rikkaiden teollisuusmaiden ja köyhempien maiden väliseen elin-tasokuiluun. Siirtolaisuuden hyötyjen kääntöpuolena on kuitenkin siihen liittyvä ihmisten hyväksikäyttö, jonka mahdollistaa muualta tulleiden työntekijöiden haa-voittuva asema työmarkkinoilla.

Ulkomaisen työvoiman asema rikkaissa maissa muistuttaa köyhien maiden halpa-työvoiman roolia globaalissa taloudessa. Työpaikan voi saada, mutta palkka on usein huono ja työntekijän asema turvaton. Halpatyö murentaa kaikkien työnteki-jöiden oikeuksia ja ostovoimaa, koska kunnon työ muuttuu kannattamattomaksi.

SAK:laiselle ammattiyhdistysliikkeelle solidaarisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukai-suus ovat aina olleet tärkeitä arvoja. Kansalaisuudesta ja etnisyydestä riippumatta kaikilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Suomalaisten kiristyneiden asentei-den taustalla lienee ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan ja huolta oman työpaikan menettämisestä. On tärkeää, ettei työpaikoille synny vastakkainasettelua eikä vi-han ilmapiiriä.

SAK:lainen ay-liike vastustaa rasismia ja muukalaisvihan lietsomista. Liike pyrkii aktiivisesti tukemaan sekä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden menestymistä


suomalaisilla työmarkkinoilla että syntyperäisten suomalaisten sopeutumista mo-nikulttuuristuvaan työympäristöön.

Myös uudet EU:n liikkuvuusdirektiivit korostavat sitä, että työntekijöitä pitää kohdella yhdenvertaisesti ja syrjintään pitää puuttua oikeussuojakeinoin.

3 TYÖRYHMÄN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Heikomman suojelu. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on heikomman puolella riippumatta henkilön kansallisesta tai etnisestä alkuperästä, kielestä tai uskonnol-lisesta vakaumuksesta. SAK:lainen ay-liike on kaikkien Suomessa työtä tekevien edunvalvoja.

Yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vaatimus koskee kaikkia Suomessa työskenteleviä ja asuvia. Positiivinen erityiskohtelu on sallittu yhden-vertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi.

Solidaarisuus. SAK:lainen ay-liike vaikuttaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon to-teutumiseen myös ylikansallisilla työmarkkinoilla ja puuttuu epäkohtiin kansain-välisellä tasolla. SAK:lainen ay-liike toimii aktiivisesti ihmiskaupan vastustamisek-si ja painottaa lasten oikeutta leikkiin ja koulunkäyntiin työnteon sijaan.

4 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT, PAINOPISTEALUEET JA TAVOITTEET SAK:n maahanmuuttopoliittinen työryhmä tarkastelee maahanmuuttoa ja moni-naisuutta työelämän näkökulmasta. Toiminnan pääpaino on ulkomaalaistaustais-ten työntekijöiden edunvalvonnassa ja lainsäädäntöön vaikuttamisessa. Maahan-muuttajia pyritään saamaan aktiivisiksi osallistujiksi ay-toiminnan kaikille tasoille. Verkostoituminen maahanmuuttajajärjestöjen, viranomaisten ja muiden maa-hanmuuttoasioihin erikoistuneiden toimijoiden kanssa on välttämätöntä.

Maahanmuuttopoliittisen työryhmän tehtävät

• Kehittää ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden edunvalvontaa.

• Toimia asiantuntijafoorumina maahanmuuttopoliittisissa kysymyksissä, jotka liittyvät työelämään.

• Nostaa ulkomaalaistaustaisten jäsenten ja aktiivien määrää ja saada heidän äänensä kuuluville ammattiliitoissa.

• Toimia ennakoivasti asioissa, jotka liittyvät työvoiman maahanmuuttoon, kotoutumiseen ja työelämän monimuotoisuuteen.


Maahanmuuttopoliittisen työryhmän painopistealueet

Maahanmuuttopoliittinen työryhmä on valinnut painopistealueikseen sellaisia työelämään liittyviä kysymyksiä, joihin se pystyy toiminnallaan vaikuttamaan – eikä pyri ottamaan haltuun koko maahanmuuttoproblematiikkaa. Tehokkaan edunvalvonnan edellytys on korkea järjestäytymisaste. On tärkeää, että ulkomaa-laistaustaiset työntekijät järjestäytyvät ammattiliittoihin ja osallistuvat myös itse edunvalvontaan.

Painopistealueet ovat:

• ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden edunvalvonta

• ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden järjestäytymisen ja kotoutumisen edesauttaminen

• maahanmuuttopolitiikkaan ja -lainsäädäntöön vaikuttaminen

• syrjinnän ehkäiseminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

Maahanmuuttopoliittisen työryhmän tavoitteet

Työryhmä on asettanut itselleen tavoitteet kahdella tasolla. Visio 1 koskee oman toiminnan kehittämistä ja visio 2 laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita.

VISIO 1

• Maahanmuuttopoliittinen työryhmä on työelämän maahanmuuttoasioi-den osaava ja arvostettu asiantuntijaelin, joka vaikuttaa sekä ruohonjuuri-tasolla että valtakunnallisella tasolla.

• Ulkomaalaistaustaiset työntekijät kokevat SAK:n ja SAK:laiset ammattilii-tot luotettaviksi ja vahvoiksi edunvalvojiksi ja ay-toiminnan mielekkääksi tavaksi vaikuttaa ja osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan.

VISIO 2

• SAK:laisten alojen työntekijät ovat järjestäytyneitä.

• Työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta työntekijän kansal-lisesta tai etnisestä alkuperästä, kielestä tai uskonnollisesta vakaumuksesta.

• Suomessa on yhdet, yhtäläiset työmarkkinat.

• Palkat ja työehdot ovat työehtosopimusten mukaisia ja mahdollistavat hy-vän elämän Suomessa.

• Erilaisuus on työpaikoilla sallittua. Kotoutuminen on kaksisuuntaista.


5 TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Maahanmuuttopoliittisen työryhmän tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toi-menpiteet on jaoteltu painopistealueiden mukaisesti neljään ryhmään: edunval-vontaan, järjestäytymiseen, maahanmuuttopolitiikkaan ja arvokeskusteluun liitty-viin toimenpiteisiin. Tarkempi aikataulu ja vastuunjako määritellään vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa.

Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden edunvalvonta

Keskeisimmät keinot ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden edunvalvonnan kehit-tämiseksi ovat:

• työelämään liittyvän neuvonnan lisääminen

• lainsäädäntöön vaikuttaminen

• liittojen henkilökunnan ja luottamusmiesten koulutus

• tiedottaminen.

Työryhmässä selvitetään mahdollisuutta perustaa neuvontapuhelin, josta ulko-maalaiset työntekijät saisivat vastauksia kysymyksiin ja neuvoja työelämän ongel-missa. Lisäksi selvitetään liittojen toimitsijoiden kielitaito ja valmius osallistua neuvontatyöhön.

Liittojen palvelutarjontaa tulee kehittää vastaamaan ulkomaalaistaustaisten työn-tekijöiden tarpeita. Heille tulee myös laatia omia oppaita ay-liikkeestä Suomessa sekä esitteitä liiton palveluista. Tehokkaita välineitä myös ulkomaalaisten edun-valvonnan parantamiseksi olisivat kanneoikeuden saaminen ammattijärjestöille ja alipalkkauksen kriminalisointi.

Maahanmuuttajien työelämässä kohtaamia haasteita täytyy lisäksi saada julkiseen keskusteluun. Niin luodaan päättäjille painetta kohentaa maahanmuuttajien elin-olosuhteita ja vaikutetaan kantaväestön asenteisiin ulkomaalaistaustaisia työnteki-jöitä kohtaan.

Järjestäytymisen ja kotoutumisen edesauttaminen

Järjestäytymistä pyritään edistämään kunnollisilla ja huolella suunnitelluilla jä-senhankintatoimilla. On tärkeää saada ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden oma ääni kuuluviin päätöksenteossa ja maahanmuuttajia aktiiveiksi liittojen toimin-taan. Maahanmuuttajat eivät saa olla erillisessä ”omassa lokerossaan” vaan jäseniä kaikkien muiden tavoin. Jäsenedut, toiminta ja palvelut kuuluvat tasavertaisesti kaikille.

Maahanmuuttopoliittinen työryhmä koordinoi ay-liikkeen toimintaa ja periaattei-ta koskevan koulutuksen järjestämistä ulkomaalaistaustaisille työntekijöille. Ul-komaalaistaustaisille työntekijöille täytyy viestiä ainakin suurimpien kieliryhmien kielillä sekä selkosuomella.


Lisäksi osallistutaan tiedotustilaisuuksiin, messuille ja tapahtumiin, joissa kerro-taan ulkomaalaistaustaisille työntekijöille ja maahanmuuttajille ay-liikkeen toi-minnasta. On tärkeää jalkautua sinne, missä maahanmuuttajat ovat: työpaikoille, oppilaitoksiin, järjestöihin ja tapahtumiin.

Myös työryhmän verkostoituminen maahanmuuttajien omien järjestöjen kanssa on tärkeää keskinäisen luottamuksen ja tiedonvaihdon sekä jäsenhankinnan nä-kökulmasta.

Maahanmuuttopolitiikkaan vaikuttaminen

Maahanmuuttopolitiikkaan vaikutetaan osallistumalla kansallisiin kolmikantaisiin ja muihinkin työryhmiin sekä lainsäädäntöhankkeisiin. Lisäksi työryhmässä käsi-tellään eduskunnan valiokunnille laadittavia lausuntoja. Asioihin tulee ottaa kan-taa jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa.

Maahanmuuttopoliittisen työryhmän jäseniä on SAK:n kautta edustettuina lukui-sissa kaksi- ja kolmikantaisissa työryhmissä. Työryhmät ovat merkittäviä vuoro-puhelun ja vaikuttamisen paikkoja, ja niissä kertyy paljon ajankohtaista tietoa maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä.

EU:n direktiivien vaikutusvallan kasvamisen myötä on erittäin tärkeää tiivistää verkostoitumista EU-toimijoiden kanssa. Työryhmä vaikuttaa SAK:n kautta Eu-roopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n siirtolaisuustyöryhmässä ja komission työvoiman vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavassa komiteassa. Yhteistyötä FinUnionsin kanssa on syytä tehosta entisestään.

Ay-liikkeen palveluksessa aikaisemmin olleet kansanedustajat ja muut poliittiset päättäjät ovat tähän asti olleet heikosti hyödynnetty vaikuttamiskanava, joten sillä saralla on vielä paljon tehtävää.

Maahanmuuttopoliittisella työryhmällä on tärkeä rooli alaansa koskevista asioista tiedottamisessa myös SAK:n sisällä. Yhteistyötä SAK:n ja liittojen muiden alojen asiantuntijoiden kanssa tehostetaan esimerkiksi sosiaaliturvan, verotuksen ja harmaan talouden osalta. Maahanmuuttopoliittisen työryhmän asiasisällöt pyri-tään entistä enemmän sitomaan yhteen SAK:n kansainvälisen toiminnan kanssa.

Syrjinnän ehkäiseminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Maahanmuuttopoliittisen työryhmän toiminnan on oltava ennakoivaa. Tavoittee-na on herättää sekä ay-liikkeen sisäistä että julkista keskustelua siitä, miten maa-hanmuuttoon ja tilapäiseen ulkomaiseen työvoimaan liittyvät kysymykset ovat luonteva osa nykyajan työelämää. Tavoitteena on tuoda esiin oikeaa tietoa ja tehdä maahanmuuttoasioita tutuksi niin liittojen työntekijöille, luottamusmiehille kuin jäsenistöllekin.

Julkisessa keskustelussa nostetaan esille maahanmuuttoon liittyviä ilmiöitä ensisi-jaisesti työntekijän näkökulmasta. Painotetaan yhdenvertaisen kohtelun tärkeyttä sekä toisaalta sosiaalisen polkumyynnin vaikutusta työmarkkinatilanteeseen ja ihmisten asenteisiin. Osallistumalla kansallisiin ja kansainvälisiin projekteihin voidaan löytää ja levittää hyviä käytäntöjä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.


6 YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN Maahanmuuttopoliittisen työryhmän perustaja on SAK. Keskusjärjestön ja am-mattiliittojen työntekijöistä koostuvan työryhmän jäsenet suunnittelevat työryh-män työn ja osallistuvat aktiivisesti toimintaan.

Merkittävimpiä maahanmuuttopoliittisen työryhmän sidosryhmiä ovat kaikki SAK:laiset ammattiliitot, ammattiosastot ja liittojen jäsenistö. Sidosryhmiin voi katsoa kuuluvan myös potentiaaliset uudet jäsenet, sillä maahanmuuttajien järjes-täytymisasteen nostaminen on yksi työryhmän tehtävistä.

Yhteistyötä tehdään myös Akavan ja STTK:n sekä niiden jäsenliittojen kanssa. Si-sarjärjestöt Pohjoismaissa ja muualla maailmassa ovat tärkeässä asemassa kan-sainvälisen vaikuttamisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen kannalta. Muiden ammattiliittojen lisäksi merkityksellisiä tahoja ovat työnantajaliitot ja Elinkei-noelämän keskusliitto EK.

Maahanmuuttopoliittisen työryhmän tärkeimmät painopistealueet ovat ulkomaa-laisten työntekijöiden edunvalvonta ja lainsäädäntöön vaikuttaminen. Siksi ulkoi-sista sidosryhmistä merkittävimpiä ovat poliittiset päättäjät (europarlamentaarikot ja puolueiden johtohenkilöt) ja julkishallinto (Euroopan parlamentti, eduskunta, ministeriöt ja kunnat sekä erityisesti työvoimaviranomaiset eli ELY-keskukset ja TE-toimistot).

Tärkeitä tietolähteitä maahanmuuttokysymyksissä ovat esimerkiksi yliopistot, korkeakoulut, ammatillisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen tarjoajat sekä tut-kimuslaitokset.

Maahanmuuttopoliittinen työryhmä kehittää yhteistyötä maahanmuuttajille tar-koitettujen neuvontatoimistojen kanssa. Niitä ovat muun muassa Virkainfo, InTo-palvelupiste ja Helsingin kaupungin järjestöfoorumi. Tärkeitä yhteistyökumppanei-ta ovat myös Vähemmistövaltuutetun toimisto ja Joutsenon vastaanottokeskuksen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä.

Kansalaisjärjestöistä merkittävimpiä ovat maahanmuuttajien omat järjestöt ja maahanmuuttotyötä tekevät järjestöt kuten Monika naiset ry sekä Helsingin kau-pungin kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa. Myös evankelis-luterilainen ja or-todoksinen kirkko sekä muut uskonnolliset yhteisöt tekevät paljon hyvää työtä ul-komaalaistaustaisten aseman parantamiseksi ja ovat siksi luontevia sidosryhmiä maahanmuuttopoliittiselle ryhmälle.


7 VIESTINTÄ Työryhmälle on tärkeää tiedottaa maahanmuutto- ja kotouttamispoliittisista ajan-kohtaisista asioista työelämän näkökulmasta. Viestintä tukee strategian toteutta-mista.

Maahanmuuttopoliittisen työryhmän viestinnän perustehtävät ovat:

• ottaa aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin ja osallistua maahan-muuttoa koskevaan arvokeskusteluun

• tiedottaa ammattiliiton jäsenyyden hyödyistä ulkomaalaistaustaisille työn-tekijöille

• vaikuttaa ammattiliittojen viestintään siten, että työelämän monimuotoi-suus näkyy kaikkien liittojen viestinnässä

• edistää monikielistä viestintää ammattiliitoissa

• levittää maahanmuuttajatyön hyviä käytäntöjä SAK:laisille liitoille.


MAAHANMUUTTOTILASTOJA Muihin Pohjoismaihin ja useimpiin Euroopan maihin verrattuna maahanmuutta-jien määrä on Suomessa edelleen vähäinen. Suomessa asui vuoden 2012 lopussa pysyvästi noin 200 000 ulkomaan kansalaista, mikä on 3,6 prosenttia väestöstä.

Ulkomailla syntyneitä, Suomen kansalaisuuden saaneita henkilöitä on noin 257 000, eli heidän osuutensa on 5 prosenttia. Ulkomailla syntyneistä suurin osa (64 %) on syntynyt Euroopassa.

Maahanmuuttajien määrä on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2012 Suomeen muutti ulkomailta 31 280 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin Suomen itsenäisyyden aikana.

Pääasialliset syyt muuttaa Suomeen ovat perhe ja opiskelu. Työnteko tulee vasta kolmantena. Viime vuonna Suomi myönsi työnteon perusteella oleskeluluvan noin 5 000:lle EU:n ulkopuolisen maan kansalaiselle.

Sen lisäksi Suomessa arvioidaan tilapäisesti olevan töissä noin 50 000 EU:n kansa-laista, pääasiassa Virosta ja muilta lähialueilta. Suomessa vakituisesti asuvien maa-hanmuuttajien työllisyysaste on noin 52 prosenttia. Eniten Suomeen tullaan edel-leen lähialueilta: Virosta, Venäjältä ja Ruotsista.

sak:n maahanmuuttopoliittisen työryhmän strategia

News & Politics