Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 2.5.2006 NRO 2

Lauri Ihalainen vieraili edustajiston kokouksessa s. 4–6

1/

06

2

S I S Ä L L Y S 2/06 ■ ■ ■

Levikki 450010. Vuosikerta

JulkaisijaIlmailualan Unioni IAU ry

ISSN 1795-2840 (Painettu)

1795-343X (Verkkolehti)

PäätoimittajaTapani Kautto

Puh. (09) 47857 221

ToimitussihteeriPekka KainulainenPuh. 040 528 8166

pekka.kainulainen@pp.sak.fi

ToimituskuntaArto KujalaErkki Luoto

Ari MiettinenTuomo OksanenAlpo Pehkonen

ToimitusJohn Stenbergin ranta 6

PL 33700531 HELSINKI

Fax. (09) 47857 250

OsoitteenmuutoksetLiiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse

osoitteeseen iau@iau.fi.

IlmestyminenLehti ilmestyy v. 2006 kuusi kertaa.

Ilmestymisaikataulu takakannen sisäsivulla.

AineistoToimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä

aineistoista eikä palauta niitä.

UlkoasuSanna Kallio

PainoSälekarin Kirjapaino Oy, Somero

KansiGlobeGround Finland Oy:n työntekijät käännyttämässä konetta lentokentällä.

KansikuvaAri Miettinen

4 Globalisaatiolla on myös myönteinen puolensa6 Ay-toiminta tarvitsee ravistelua – Jäsenestä pitää olla kiinnostunut8 Nicky Raju rakastaa hapanleipää ja mämmiä10 Työsuojelukausi vaihtui12 Kolumni – Tommi Toivola13 In Memorian Hemmo Hänninen14 Laki tilaajan vastuusta edistää työelämän reiluja pelisääntöjä16 NTF:n edustajakokous halusi konkreettisia tavoitteita18 Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu iso haaste22 Alkoholin käyttö työpaikoilla on siistiytynyt24 Jäsenkortti mukaan matkalle25 Palkkarakennetutkimus26 ITA:n kevätkokous27 Johto vaihtui UTL:ssä27 LSI:n kevätkokous28 Caribian lämpöä syksyyn – Ilmailualan Unioni kesäpäivät 9.–10.9.2006

1/06

3

P Ä Ä K I R J O I T U S 24.4.2006 ■ ■ ■

■Ajatukset ammattiliittojen rivien tiivistämisestä ja jopa liittojen määrän vä-

hentämisestä eivät ole sattumalta syntynyttä ajattelua. Elinkeinoelämän kes-

kusliiton, EK:n, syntyminen ja sen tulevaisuuden linjaukset ovat pakottaneet am-

mattiyhdistysliikkeen myös pohtimaan omaa tilaansa tätäkin taustaa vasten. Tämä

on lisähaaste muiden haasteiden joukossa. EK on tiivistämässä omaa järjestökent-

täänsä radikaalisti, liittojen määrää aiotaan vähentää nykyisestä 42:sta kymmenen

ja kahdenkymmenen välille. Myös työehtosopimusten määrä nykyisestä lähes 230

sopimuksesta pitäisi saada puolitettua. Tästä johtuen paineet olemassa olevien liit-

to- ja sopimusrajojen muuttamiseen kasvavat työnantajien puolelta. Onko tämä jo

uhka seuraavan valtakunnallisen tulopoliittisen sopimuksen eli tupon synnylle?

Myös meidän Ilmailualan Unionissa on harkittava hyvin tarkasti omaa tulevai-

suuttamme. Pohdittava yhteistyökuvioita ja luotava selvä kuva siitä mihin me olem-

me Unioniamme kehittämässä. Onko itsenäisyys meidän tärkein lähtökohtamme

vai tulisiko ajatella hyvinkin syvälle organisaatioon menevää yhteistyökuviota joi-

denkin liittojen kanssa, joilla on samoja ongelmia? Pitäisikö meidän etsiä yhteis-

työtä niiden liittojen kanssa, joiden toimintaympäristö on muu kuin suoranaisesti

lentoliikenteeseen liittyvä? Vai olisiko sittenkin paras ratkaisu etsiä suurempaa yh-

teistyökuviota, johon sisältyisi osapuolia sekä lentoliikenteen alueelta että lentolii-

kenteen ulkopuolelta. Kysymyksiä joihin meidän on pikaisesti löydettävä vastauk-

sia. Emme kuitenkaan saa unohtaa tärkeintä asiaamme, oman jäsenistömme edun-

valvontaa ja hyvinvointia.

Sopimusalueemme suurimman työnantajan Finnair konsernin johto on viestit-

tänyt jo pitkään kulujen leikkauksien ja säästöjen välttämättömyydestä. Pitää juos-

ta kovaa, jotta pysyisimme edes paikallamme. Tiedämme entisistä kokemuksista

mitä nämä puheet tarkoittavat meille, suorittavalle portaalle, lisää työtä entistä vä-

hemmillä resursseilla. Puolentoista vuoden päästä meidän työehtosopimuksemme

päättyy, mitä meille tarjotaan uudessa sopimuksessa, huononnuksia vai nollalinjaa?

Meidän on valmistauduttava vastaamaan toimiin, joilla työnantajat pyrkivät mak-

sattamaan hintakilpailun työntekijöillä. Meidän on myös valmistauduttava tilantee-

seen, jossa työnantaja on valmis käyttämään jopa työsulkua huononnuksien läpivie-

miseksi, kuten paperialan tilanteesta opimme. Kuinka moni meistä on vielä vuoden

kuluttua työllistetty ja kuinka moni meistä etsii uutta työtä?

Kaikki nämä linjaukset on tehtävä mahdollisimman pian, jotta meillä olisi ai-

kaa valmistautua huolella tulevaisuuteen ja että pystyisimme turvaamaan kaikkien

meidän jäsentemme mahdollisimman hyvän lähitulevaisuuden, työpaikkojen jatku-

vuutena ja jopa lisääntyvinä työpaikkoina. Meidän on hoidettava asiamme niin, että

emme joudu maksamaan kalliista öljyn hinnasta moneen kertaan: ensin tankates-

samme omaa autoamme bensa-asemalla ja toiseen kertaan työpaikallamme kohda-

taksemme siellä työmääriin nähden alimitoitetut resurssit ja huononnetut työehdot.

Jokaisen meistä on nyt mietittävä mitkä ovat ne toimet, joilla jokainen yksilönä ja

kaikki yhdessä voimme parhaiten edistää valmistautumista alkavaan, entisestään-

kin tiukkenevaan työelämään.

Eikö nyt ole vihdoinkin aika lyödä käsi lujasti vieressä olevan kaverin käteen ja

ottaa pitävä ote, näin rakennamme lujan ja yhteisen ketjun joka kestää rajujakin ul-

kopuolisia hyökkäyksiä? On aika tiivistää rivit ja kääriä hihat ryhtyäksemme yhdes-

sä toimimaan saavuttaaksemme näissä meille niin elintärkeissä asioissa mahdolli-

simman hyvän tuloksen!

ERKKI LUOTO, edustajiston puheenjohtaja

Meidän on tiivistettävä rivejämme

1/

06

4

■ Esityksen alussa puheenjohtaja Iha-

lainen kuvasi SAK:laisen ay-liikkeen

asemaa ja roolia yhteiskunnassa, jo-

ka on parlamentarismiin ja sopimus-

yhteiskuntaan perustuva. SAK:n mer-

kitys on erityisesti korostunut kolmi-

kantayhteistyössä sopijaosapuolena,

joka on omalta osaltaan luonut myön-

teistä ilmapiiriä poliittiselle vakaudel-

le ja talouskasvulle.

Globalisaatiolla on myös myönteinen puolensa

Talouden globalisaatio jakaa valtiot kuskeihin ja mat-kustajiksi joutuneisiin. Mikä on Suomen ja SAK:laisten liittojen työntekijöiden asema maailmassa tällä hetkel-lä? SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen luennoi näistä asioista IAU:n edustajistolle ja antoi uskoa suomalaisen työn tulevai suuteen. Hän muistutti myös hyvinvointiyh-teiskuntamme puolustamisen tärkeydestä.

Ari M

iett

inen

1/06

5

turvaavan suomalaisen työn säilymi-

sen. Palvelukonsepteja kannattaa vie-

dä, sekä panostaa jatkossakin tutki-

mukseen ja tuotekehitykseen.

Hyvinvointiin panostaminen kannattaaTasainen ostovoiman kasvu ei tule

pelkästään nimellispalkkojen koro-

tuksilla. Hyvinvointiyhteiskunta on

vahvuus eikä riski, kuten työnanta-

ja antaa ymmärtää. Työikäisen väes-

tön työllisyysaste on Suomessa vain

68 % ja sen pitäisi olla korkeampi hy-

vinvointiyhteiskunnan ylläpitämisek-

si. Oli si hyvä saada oppilaitoksista val-

mistuvat nuoret aikuiset nopeammin

työelämään ja kehittää keinoja, jotta

ikääntyvät työntekijät saataisiin sel-

viämään työssänsä ja tuntemaan ase-

mansa arvostetuksi eläkeikään asti.

Näin ihmisen työelämän kaari saatai-

siin pidemmäksi.

Suomen työmarkkinoilla tulee ta-

pahtumaan suuri ikäpolvimurros, kun

seuraavan 15 vuoden aikana työelä-

mästä tulee poistumaan yli puolet ny-

kyisestä työvoimasta. Samaan aikaan

nuoria tulee työelämään vähemmän

kuin sieltä poistuu. Työmarkkinoil-

la kohtaavat sekä sitkeä rakennetyöt-

tömyys, että osaavan työvoiman vaje

samaan aikaan, ja tämä ongelma tulisi

pystyä ratkaisemaan. Yhtenä ratkaisu-

na tarjottua maahanmuuttoa SAK: ssa

ei vastusteta, mutta sen pitää olla työ-

perusteista ja suomalaisiin työehtoi-

hin perustuvaa.

Vuokratyövoiman pelisääntöihin tu-

lee panostaa, koska sen osuus pätkä-

töistä tulee olemaan merkittävä. Teol-

lisuudessa vain harvoilla aloilla on on-

nistuttu tekemään sopimuksia. Tässä

yhteydessä mainittiin myönteisinä esi-

merkkeinä Kemianliitto ja Ilmailualan

Ari M

iett

inen

Esityksen alussa puheenjohta-

ja Ihalainen kuvasi SAK:laisen ay-

liikkeen asemaa ja roolia yhteis-

kunnassa.

Lauri Ihalainen muistutti, että

kuljetusliittojen tulisi ottaa toimin-

nassaan huomioon logistiikka-alan

työnantajaliittojen yhdistymispyr-

kimykset, jotka vaikuttavat osaltaan

toimintaympäristöön ja neuvottelu-

asetelmiin.

Liittojen yhteistyöjärjestö SAK vai-

kuttaa Suomen kilpailukykyyn paitsi

puitesopimuksien, myös kansallisen

EU-politiikan kautta. Lisäksi SAK vai-

kuttaa yhteiskunnallisesti sopiessaan

esimerkiksi työlaeista ja palkkaperus-

teisesta sosiaaliturvasta.

SAK:n strategia lähtee ihmisen tar-

peista. SAK:n toiminnan pääkohteet

ovat:

• yhteiskunnallinen vaikuttavuus,

johon kuuluu mm. globalisaation, se-

kä EU:n laajenemisen ja syvenemisen

vaikutusten hallinta.

• jäsenvaikuttavuus, johon kuuluu

mm. vähimmäistyöehdoista sopimi-

nen, työolojen parantaminen ja am-

matillisen osaamisen vahvistaminen.

• järjestöllinen ja edunvalvonnalli-

nen toimintakyky, jolla tarkoitetaan

mm. vahvaa järjestötoimintaa sekä

luottamushenkilöstön toimintakyvyn

vahvistamista

• taloudelliset voimavarat, johon kuu-

luu mm. järjestön turvallinen ja tuot-

tava varojen sijoittaminen

GlobalisaatioGlobalisaatiotilannetta tarkasteltiin

lähinnä teollisuuden näkökulmasta;

onhan suurin osa SAK:laisten liitto-

jen jäsenistä teollisuuden palvelukses-

sa. Monikansalliset suuryritykset siir-

tävät tuotantoaan edullisempien kus-

tannuksien maihin. Kuitenkin Suo-

men vienti vetää, josta on viimeisim-

pänä esimerkkinä Masa Yardsin saama

maailman suurimman risteilyaluksen

tilaus. Lauri totesikin Suomen olevan

toistaiseksi voitolla, kun arvioidaan

globalisaation vaikutuksia kansanta-

louteen.

Suomi ei voi kilpailla globaalisti työ-

voimakustannuksilla. Kustannustasom-

me on silti sopivalla tasolla. Tuottavuu-

den kehitys on niin hyvää, että vastaa-

vasti hyvä palkkataso on perusteltua.

Se myös takaa kotimaisen kysynnän.

SAK luottaa korkean koulutustason,

osaamisen ja laadukkaiden tuotteiden

1/

06

6

Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle myös SAK:n aktiivien määrä vähenee, ja edunvalvontaan tarvitaan uusia osaajia. Samalla täytyy pitää huolta jäsenpohjasta. SAK:n järjestöpäällikkö Pertti T. Hyvönen ja projek-tisihteeri Antti Lindtman usuttavat pohtimaan, miten ammattiyhdistystoiminnasta saadaan houkuttelevaa.

Jäsenestä pitää olla kiinnostunut

■ Kilpailu ihmisten huomiosta on ki-

ristynyt entisestään. Siksi ay-liikkeen-

kin pitää ottaa uudet keinot käyttöön-

sä. Antti Lindtman kehottaa ay-liiket-

tä nostamaan profiiliaan.

– Mikään muu taho ei tässä maas-

sa ole tehnyt yhtä paljon pätkätyöläis-

ten hyväksi kuin ay-liike. Liitot voisi-

vat kertoa julkisuudessa, paljonko oi-

keusjuttuja on meneillään ja kuinka

monen työsuhde on saatu vakinais-

tettua.

Liittojen ei kannata Pertti T. Hy-

vösen mukaan jäädä pohtimaan, mik-

si niiden toiminnasta ei kiinnostuta.

Ongelma pitää kaataa päälaelleen.

– Pitäisi pystyä osoittamaan ihmi-

sille, että ammattiliito on kiinnostu-

nut heistä ja heidän ongelmistaan, Hy-

vönen sanoo.

Hän arvioi, etteivät ihmiset enää

tiedä, miksi ammattiliittoon kannat-

taa kuulua. Esimerkiksi työehtoso-

pimusten yleissitovuus ei tavalliselle

pulliaiselle paljoa sano. – Ay-liikkeen

täytyisi konkretisoida se, että tässä

hoidetaan ihmisten asioita.

Hyvönen muistuttaa, että liitoissa

on käsiteltävänä isot määrät työpaik-

kojen riita-asioita, joissa on kyse ih-

misten kohtelusta.

Kulttuurin muututtava työpaikoillaLindtmanin mielestä ay-liike nukkuu

Ruususen unta.

– Meille ei ehkä ole välttämättä val-

jennut, kuinka pirstaloitunut työelämä

voi olla. Ei olla herätty siihen, että osa

pätkätöistä on tullut jäädäkseen.

Työpaikoilla ei ole enää tilaisuuk-

sia keskustella työkavereiden kanssa.

Vain hetken työssä viipyvälle ei huo-

mata tarjota jäsenyyttä.

Lindtmanin mukaan työpaikoilla ei

ole myöskään kulttuuria siitä, miten

pätkätyöläisten etua ajetaan.

– Uskon, että aktiivit ja luottamus-

miehet ovat oikeudenmukaista poruk-

kaa, mutta pätkätyöntekijöiden etu-

jen ajaminen ei ole vielä vakiintunut.

Ei välttämättä tiedetä, miten painaa

päälle, jotta työpaikat saadaan vaki-

Ay-toiminta tarvitsee ravisteluaUnioni vuokratyöehtosopimuksia

tehneinä työntekijäjärjestöinä.

Ketkä sopivat jatkossa?Työnantajat pyrkivät viemään so-

pimustoiminnan työpaikoille pääs-

täkseen eroon yleiskorotuksista.

Lisäksi työnantaja pyrkii eroon ja-

kovaramallista ja haluaa muuttaa

keskitetyn mallin toimiala- ja yri-

tyskohtaiseksi malliksi. Mutta kun

tiedetään, että puolessa suomalai-

sista työpaikoista on alle 30 työn-

tekijää, eikä monissa edes luotta-

musmiestä sopijaosapuoleksi, niin

miten siellä voisi tehdä sopimuk-

siakaan? On hyvä todeta työnan-

tajapuolen koventunut linja,, mis-

tä on osoituksena paperialan pitkä

työsulku viime keväänä.

Mihin suuntaan työmarkkina-

sopimista siten pitäisi jatkossa ke-

hittää? Palkanmuodostuksessa on

edelleenkin kestäviä perusteita si-

toa palkkakehitys kansantalouden

tuottavuuteen ja arvioidun inflaa-

tion muodostavalle ”jakovaramal-

lille” työllisyysvara jättäen.

Tavoitteena on myös hyvä os-

tovoiman kehitys, joka kootaan

useista eri lähteistä, kuten palkois-

ta, veroista, inflaatiosta ja tulon-

siirroista. Lisäksi palkkausjärjes-

telmiä tulee kehittää kahdella ta-

solla, jotka perustuvat työn vaati-

vuuteen sekä tulos- ja voittopalk-

kioiden laajentamiseen.

Kysyttäessä liittofuusioista Lau-

ri Ihalainen sanoi, että. SAK:n ja

STTK:n fuusiota ei ole suunnit-

teilla, mutta muistutti, että kulje-

tusliittojen tulisi ottaa toiminnas-

saan huomioon logistiikka-alan

työnantajaliittojen yhdistymispyr-

kimykset, jotka vaikuttavat osal-

taan toimintaympäristöön ja neu-

votteluasetelmiin.

MARKO HENTTUNEN

1/06

7

naistettua tai pätkätyöntekijälle han-

kittua ne turvakengät.

Palvelukeskus uusien jäsenten väyläksi?Kiinnostus ay-toimintaan on alle 30-

vuotiaiden keskuudessa laimeaa. Se ei

povaa hyvää liittojen järjestäytymis-

asteelle, sillä vuoteen 2010 mennessä

viidesosa SAK:n jäsenistä on jäämäs-

sä eläkkeelle.

Jäseneksi tuloa halutaan pehmen-

tää. Oppilasjäsenyys tai liittojen yh-

teinen palvelukeskus, ns. porstua, voi-

si alentaa kynnystä liittyä varsinaiseen

ammattiliittoon. Porstua voisi tarjota

työsuhdeneuvontaa tavallista pienem-

pää jäsenmaksua vastaan, ja kenties

myös nuorten Arvo-lehden.

– Työpaikoille tulee ihmisiä, joi-

ta ay-liike ei tavoita. Siksi joustavas-

ti toimiva palvelukeskus voisi tarjota

henkilökohtaista neuvontaa nopeasti.

Täytyy kuitenkin pitää huoli, ettei siitä

pääse syntymään ammattiliiton korvi-

ketta, Hyvönen pohtii.

Lindtmanin mukaan ay-liikkeen

ima go vakinaisten työntekijöiden etu-

jen ajajana tarvitsee ravistelua. Palve-

lukeskus voisi olla tarvittava avaus.

Oikeat asiat kiinnostavat ihmisiäUusien jäsenten saaminen ay-toimin-

taan on SAK:lle toinen iso haaste.

Puolueissa on herätty antamaan nuo-

rille tilaisuuksia, mutta ay-liikkees-

sä luottamustehtäviä pidetään turhan

usein saavutettuina etuina.

Lindtman esittää mestari-kisälli-

mallin soveltamista ammattiyhdistyk-

siin. Kun uusi jäsen on vähitellen pe-

rehdytetty asioihin, hänelle annetaan

tehtäviäkin.

Hyvösen mielestä mielenkiintoa

ammattiyhdistysasioihin voisi lisä-

tä ottamalla työpaikan ongelmia am-

mattiosastojen puitaviksi. Saapuneen

postin ja sääntömääräisten asioiden

käsittely ei uusia jäseniä kokouksiin

houkuta.

Hyvönen muistelee SAK:n pätkä-

työprojektin loppuvaiheita. Kun ihmi-

siltä kyseltiin tuoreimpia kuulumisia,

yksi totesi, että olisi kiva, jos samaa

joskus kysyisi ammattiosastokin.

Ay-toiminta siirrettävä palkansaajien luokseKilpailu ihmisten vapaa-ajasta on ko-

vaa. Hyvösen mielestä palkansaajaa ei

kannata syyllistää, jos tämä ei ole kiin-

nostunut ay-asioista. Asiat on tehtävä

mielenkiintoisiksi ja vietävä ihmisten

ulottuville.

– Ay-liikkeen pitää toimia lähel-

lä ihmisten arkea. Perhetilaisuuksia-

kin tarvitaan, sillä ne vetävät ihmisiä.

Niissä pääsee puhumaan vapaammin

työpaikan asioista kuin työpaikalla.

Lindtman miettii, että SAK voisi lä-

hestyä nuoria menemällä esimerkiksi

rockfestivaaleille.

– Jossain Ankkarockissa porukka

vaikuttaa hurjalta. Se on kuitenkin sitä

porukkaa, joka vetää ”haalarit päälle”

maanantainaamuna, kun festarit on

ohi. Voisi kokeilla, miten SAK:n vies-

ti otetaan siellä vastaan. Jos homma ei

toimi, unohdetaan se.

UP/BIRGITTA SUORSA

Ay-liike tuo turvallisuutta.

Pekk

a Ka

inul

aine

n

1/

06

8

Nicky Raju rakastaa hapanleipää ja mämmiä

Syntyisin Singaporesta, yli kolmekymmentä vuotta Suo-messa, kolme vuotta Pariisissa ja jälleen Suomessa – len-tokonemekaanikko Nicky Rajun muutos suomalaiseksi.

Hindulaisena Nicky vakavoituu miet tiessään ensi syksyn uskontoon liitty-

vää seremoniaa Singaporessa.

Nickyllä on kaksi lasta ja neljä las-

tenlasta. Tytär työskentelee Northport

Oy:ssä ja poika on saanut lennonjohta-

jan pätevyyden Ilmailulaitoksen kou-

lutuksessa. Lapsenlapset ovat Nickyn

silmäteriä. Nicky sai Suomen kansalai-

suuden vuonna 1974, jolloin hän suo-

ritti vielä asevelvollisuudenkin.

Nicky työskenteli aluksi ravinto-

loissa tiskaajana, ja siinä sivussa soit-

teli levyjä ravintolojen tanssi-illoissa.

Sitten Nicky siirtyi metallialan töihin.

Ensikosketuksen lentoyhtiöön Nicky

sai silloisessa Keinäsen Spearairis-

sa, jonka mennessä konkurssiin hän

siirtyi Finnairille, jossa sai asentaja-

ja mekaanikkokoulutuksen. Hän toi-

mi n. kahdeksan vuotta linjahuollos-

sa ja yhtä pitkään startissa. Vuonna

1989 Nicky siirtyi BA:n palkkalistoille

mekaanikoksi. Nicky toimi myös ak-

tiivisesti ulkomaisten lentoyhtiöiden

edustajana Ilmailualan Unionissa.

Vuonna 2002 hän siirtyi KLM:n

palvelukseen Pariisiin. Kyllähän Nicky

viihtyi Ranskassa, mutta kaipuu ta-

kaisin Suomeen oli kuitenkin koko

ajan mukana. Vuonna 2005 KLM te-

ki uusia järjestelyjä Pariisissa, ja tar-

josi Nickylle paikkaa Italiassa tai Es-

panjassa, mutta samaan aikaan aukeni

mahdollisuus tulla takaisin Finnairille

ja Suomeen.

Nyt Nicky asuu Kaivokselassa ja et-

sii asuntoa lähempänä lentokenttää.

Hän ulkoilee ja lenkkeilee aktiivises-

ti ja etsiskelee mahdollisuutta aloittaa

jalkapallon harrastaminen uudelleen,

jossakin harrastelijajoukkueessa.

Nickystä huokuu tyytyväisyys olos-

taan taas Suomessa ja tunne juttutuo-

kion aikana on, että hän osaa arvostaa

Suomea enemmin kuin monet meistä

täällä syntyneistä.

ERKKI LUOTO

■ Kreikkalaisessa laivassa seilannut

Nicky pistäytyi Suomessa ensimmäis-

tä kertaa 1970. Laivan ollessa sata-

massa Nicky ehti rakastua Suomen

luontoon, puhtaaseen ilmaan ja tilan

tuntuun. Singaporen ahtaudessa kas-

vaneena Helsingin ruuhkattomuus oli

mieltä rauhoittavaa. Nicky päätti jää-

dä Suomeen hetkeksi, mutta rakastui

suomalaiseen, perusti perheen vuonna

1971, hankki ammatin ja muuttui vai-

mon mielestä suomalaisemmaksi kuin

moni suomalainen onkaan. Nicky ra-

kastaa hapanleipää ja mämmiä, jota

hän Pariisin vuosinaan piti pakkasessa

aina valmiina nautittavaksi.

Erkk

i Luo

to

1/06

9

viidakon lait eivät enää ole voimassa.

lintu lensipesästä

lintu lensipesästä

Ihan kuin se vielä hetki sitten olisi ollut muna,tuumi kyyhkysäiti katsellessaan pörhistelevääpoikastaan. Nyt se kuitenkin ol i valmiinanousemaan omille siivilleen, työelämään.

Täynnä itseluottamusta poikanen räpytteli jokohti kyyhkyslakkaa. Sillä oli hyvä työpaikkatiedossa, kirjekyyhkynä. ”Kirje mulle, jyvä sulle”,

ol i pomo sel i t tänyt nuorel le pi lot i l le. Eikämitään papereita tarvita meidän kyyhkyläistenkesken. Kuulostaa reilulta, ajatteli untuvikko.

Jyvänjakopäivänä pomoa ei näkynyt missään.”Tavoittelemaanne matkapuhelinnumeroon eijuuri nyt saada yhteyttä”, toivotti pomon puhelin-vastaaja jäähyväisiksi nuorelle työn sankarille.

Ohjaa oma untuvikkosi osoitteeseen www.liityammattiliittoon.fi

- ammattiliitot -

1/

06

10

Työsuojelukausi vaihtui

Otimme yhteyttä muutamaan luottamustointaan jatka-vaan työsuojeluvaltuutettuun. Esitimme heille kysymyk-siä työsuojeluasioiden hoidosta seuraavasti:

1) Sujuuko yhteistyö työnantajan kanssa? 2) Onko esim. ollut mahdollisuus saada perehtyä työturvallisuusasioihin (kuten valvontalain uudistus

jne.) kunnolla?3) Ovatko alueellasi työturvallisuusasiat yleensä ottaen kunnossa ja jos ovat, niin mistä ongelmista on päästy eroon?4) Mitkä ovat tämän hetken suurimmat ongelmat tai mikä asia ehkä antaa toivoa paremmasta?5) Jotain muuta mieleen tulevaa?

1) Työsuojeluyhteistyö ei oikein suju

työturvallisuuslain tarkoittamal-

la tavalla. Tekniikka rajoittaa voi-

makkaasti työsuojelutoimikunnan

kokouksia.

2) Olen saanut perehtyä työturvalli-

suusasioihin. Tietoa valvontalain

uudistuksesta olen tähän mennessä

saanut itse opiskellen, kaivamalla

tietoa netistä. Koulutusta kaipaan

tästä asiasta niin työsuojeluorgani-

saatiossa mukana oleville kuin kai-

kille työturvallisuudesta vastuussa

oleville, eli esimiehille ja johdolle.

3) Pääsääntöisesti ovat kunnossa. Mie-

lestäni työturvallisuus taso on hii-

punut, eikä vieläkään oteta työtur-

vallisuusasioita vakavasti linjaorga-

nisaatiossa.

4) Suurimmat ongelmat ovat tapatur-

mien tilastoinnissa ja niiden tutki-

misessa. Tapaturman tutkinnan tu-

loksen julkistaminen ja hyödyntä-

minen työpaikoilla ei oikein toimi.

Tähän asiaan auttaa uusi ohjelma,

jota ollaan suunnittelemassa.

5) Työturvallisuuden pitäisi tulla

enem män julkisuuteen ja siitä tu-

lisi tiedottaa enemmin eri lehdissä

ja netissäkin voisi olla esim. tietois-

kuja. Linjaorganisaation ja johdon

tulisi ottaa työturvallisuusvastuu

jokapäiväisessä toiminnassa.

Olisiko liian suuri toive siitä, et-

tä jokainen palaveri aloitettaisiin

työturvallisuudella? Tapaturmista

aiheutuvat kustannukset ovat täl-

lä hetkellä korkeat. Vakuutusyhti-

ölle maksettujen korvauksien sijas-

ta nämä eurot olisi parempi ohjata

henkilöstön hyvinvoinnin lisäämi-

seen.

A K T I I V E J A

Eero Markkanen Finnair Oyj

Lilli Ansari

Nino Ketonen

Eero Markkanen

1/06

11

Reijo Hiltunen Finnair Catering Oy

1) Yhteistyö työnantajan kanssa sujuu,

mutta toisinaan kuitenkaan ei.

2) Työturvallisuusasioihin perehtymi-

sen osalta asiat ovat kunnossa.

3) Alueen työturvallisuusasiat ovat

yleensä ottaen kunnossa. Laittei-

den yleinen työturvallisuus on jopa

parantunut.

4) Ongelmia aiheuttaa jatkuvasta

säästämisestä johtuva kireä ilma-

piiri. Työntekijöistä otetaan sääli-

mättömästi jokainen hikipisara ir-

ti. Jaospäällikkötason kirjava suh-

tautuminen työsuojeluun aiheuttaa

myös ongelmia. Toivottavasti tule-

vaisuudessa työsuojelu mielletään

luontevaksi osaksi työntekoa.

5) Asenteiden muuttaminen – sekä

työntekijöiden ja etenkin työnan-

tajan kohdalla – on suurin haaste.

Työturvallisuuden pitäisi ol-

la luonteva osa arkista työntekoa.

Työturvallisuutta ei pitäisi uhrata

talouden ja tuottavuuden nimissä

missään tapauksessa. Tämän tosi-

asian tunnustaminen tuntuu ole-

van työnantajalle välillä vaikeaa.

Ansari Lilli Northport Oy

1) Yhteistyö työnantajan kanssa sujuu

suhteellisen hyvin.

2) Northportissa oli juuri oltu koulu-

tuspäivällä, jolloin mm. Jyrki Holl-

men EK:sta piti työturvallisuuslain-

säädäntökatsauksen, jossa myös kä-

siteltiin työsuojelun valvontalaki ja

sen uudistus.

3) Varmaankaan koskaan ei tule het-

keä, jolloin voidaan sanoa että kaik-

ki on kunnossa. Paljon on ongelmia

ja niitä myös paljon työstetään.

Kouluttamista on lisätty – tarvet-

ta kyllä oli – mm. tietoiskuja, alku-

sammutus koulutusta asematasolle,

ergonomiatutkimuksia ja -koulutuk-

sia, ensiapukoulutusta jne.

Jokainen sattunut tapaturma tut-

kitaan, syyt selvitetään ja niihin py-

ritään löytämään ratkaisuja.

4) Vaikea kysymys. Ehkäpä suurimpa-

na ongelmana oman työni kannal-

ta koen infrastruktuurin, teemme

työtä vuokratiloissa ja tilojen ah-

taus ja toimimattomuus asettavat

suuria haasteita turvalliselle työn

teolle.

Pientä orastavaa toivoa siinä

suh teessa on jos todellinen aito yh-

teistyö IL:n kanssa saadaan aikai-

seksi.

5) Jokainen pienikin askel eteenpäin

on aina työvoitto. Joukossa on voi-

maa, ja jos kaikki ovat mukana pa-

rantamassa työturvallisuutta ja työ-

hyvinvointia, ollaan jo voiton puo-

lella.

Nino Ketonen Finnair Cargo Oy

1) Useissa asioissa sujuu yhteistyö

työnantajan kanssa hyvin, mutta

joidenkin asioiden hoitamiseen tie

tuntuu olevan välillä turhan pitkä.

Tiedonkulku voisi olla parempaa,

ettei tarvitsisi kaikesta ottaa selvää

omin päin.

2) Alueen asioihin olen päässyt pe-

rehtymään hyvin, ja oman tiedon

ja taidon lisääntyessä menee tie-

tenkin paremmin. Tietoa kyllä on

saatavilla enemmän kuin riittäväs-

ti sormien ulottuvilla, esim. inter-

netissä.

3) Työturvallisuusasioissa eritoten pie-

nemmät tuntuvat hitailta ja kan-

keilta korjata, vaikka tärkeistä asi-

oista onkin kysymys. Eteenpäin

ollaan joka tapauksessa menos-

sa, kuten mm. ergonomiassa kou-

lutuksen myötä ja uusien trukkien

istuimien kanssa, joita meidän pi-

täisi saada lähiaikoina. Toimistos-

sa on kokeiltavana tällä hetkellä sa-

tulatuoli ja toisia on vielä tulossa,

jos vaikka toimistoergonomiaakin

saataisiin parannettua työsuojelu-

toimikunnan puolesta.

Varaston vetoisuuteen on myös

kiinnitetty huomiota ja muutamaa

uutta ovea ollaan suunnittelemas-

sa, jotka vähentäisivät vetoa mer-

kittävästi.

4) Suurin ongelma, niin kuin varmaan

muuallakin, on työntekijöiden jak-

saminen. Säästöt ja kiristyvä kil-

pailu luovat paineita huomisesta ja

työntekijät kuormittuvat niin hen-

kisesti kuin fyysisestikin. Toisaalta

hyvä tulos vaikeanakin aikana an-

taa toivoa paremmasta.

A K T I I V E J A

Reijo Hiltunen

1/

06

12

K O L U M N I Tommi Toivola ■ ■ ■

Työnantajien otteet koventuneet

■Suomen työnantajat ovat julkaisseet omat työmarkkinapoliittiset linjauk-

set. SAK puolestaan valmistautuu 17. edustajakokoukseensa ja siellä kä-

sitellään ohjelma-asiakirja: muutoksen suunta – osaava ja oikeudenmukainen

Suomi. Työnantajat ja työntekijät käsittelevät kyllä samoja asioita mutta näkö-

kulma ja painotukset ovat tyystin erilaisia.

Viime vuosina työelämän ilmapiiri on kiristynyt. Tätä on tutkittu. Suomes-

sa luottamusmiehet ovat sitä mieltä, että työnantajien otteet ovat koventuneet.

Tämä otteiden koventuminen näkyy käytännössä työpaikoilla joka päivä mutta

myös työnantajien kannanotoissa ja linjauksissa.

Suomalainen työelämä on perustunut sopimuksiin. Myös työnantajat, aina-

kin juhlapuheissa, tiedostavat suomalaisen sopimusyhteiskunnan vahvuudet.

On kuitenkin ollut huolestuttavaa havaita miten paljon työnantajat nyt kritisoi-

vat meidän työelämäämme.

Suomalaisen sopimusyhteiskunnan perusideana on ollut yhteen sovittaa työ-

markkinaosapuolten ja poliittisten päättäjien tavoitteita. Tässä ns. kolmikan-

tayhteistyössä on onnistuttu tähän mennessä. Nyt joudumme tarkastelemaan,

että jatkuuko sopimuksiin perustuva yhteistyö. Työnantajat vaativat lisää jousto-

ja. Mikään ei tunnu riittävän. Edellytetään jopa sitä, että paikallisella tasolla olisi

mahdollista alittaa työehtosopimusten vähimmäismääräyksiä.

Lentoliikenteen osalta työnantajan toimenpiteet ovat olleet samoja kuin muil-

lakin aloilla. Lentoyhtiöt keskittyvät ydinliiketoimintoihin. Korjaamo- ja huol-

totoimintoja sekä maapalvelu- ja cateringtoimintoja ulkoistetaan. Keskitytään

henkilöstökulusäästöihin ja joustoihin. Halutaan työ- ja palkkaehtojen ”nykyai-

kaistamista”, joka suomeksi sanottuna merkitsee huonontamista.

Työnantajien haluista huolimatta on työntekijöiden toimittava sen puolesta,

että sopimusyhteiskuntamalli säilyy. Sen lisäksi, että SAK linjaa toimintaanasa

edustajakokouksessa, on meidän tehtävä omat päätöksemme IAU:ssa. Pystym-

mekö tekemään sellaisia päätöksiä, joilla muutamme organisaatiotamme ja liit-

toyhteisöämme niin, että jäsenten työpaikat säilyy ja edunvalvonta on tehokas-

ta. Onko tärkeämpää säilyttää nykyisen kaltaiset ammattiosastot ja liitto vai pi-

täisikö tunnustaa se, että tärkein ”tuotteemme” on yleissitova työehtosopimuk-

semme mahdollisimman laajalle joukolle. Voimavarat on käytettävä työehtoso-

pimuksemme turvaamiseen ja valvontaan.

TOMMI TOIVOLA

Kirjoittaja toimii Northport Oy:n pääluot-tamusmiehenä. Hän ja liittosihteeri Alpo Pehkonen osallistuvat SAK:n edustakoko-ukseen kesäkuussa.

1/06

13

In memoriamHemmo Hänninen

28.10.1937– 31.3.2006

Hemmo Hänninen toimi Ilmailualan Unionissa vaikutusvaltaisissa tehtävissä vuodesta 1969 alka-

en, jolloin liitto yhdistymisien jälkeen aloitti toimintansa. Alkuperäiseltä ammatiltaan hän oli lii-

kennevirkailija Turun lentoasemalla. Vuonna 1974 hänet valittiin liiton 1 sihteeriksi ja 1977 läh-

tien liiton puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoden 1985 liittokokoukseen asti. Hän oli Ilmailu-

alan Unionin ensimmäinen päätoiminen puheenjohtaja ja hänen puheenjohtajakaudellaan muutkin liiton

puheenjohtajiston tehtävät muutettiin päätoimisiksi.

Hemmo oli vahva toimija ja ennakkoluuloton uudistaja. Hän oli uudistamassa myös silloista Finnair Oy:

tä koskevaa työehtosopimusta monin tavoin samoin kuin muita Finnairia koskevia sopimuksia. Eräs tällai-

sista sopimuksista oli Finnairin ja sen eri henkilöstöjärjestöjen välinen yhteistoimintasopimus, joka oli en-

simmäisiä koko maassa. Hemmo olikin todellinen sopimuspolitiikan ideanikkari: Jos yhdellä esityksellä ei

syntynyt ratkaisua, takataskussa piti aina olla tukku vaihtoehtoja, joilla tulosta syntyi. Usein hän totesi, että

huonokin sopimus on parempi kuin se, että asiasta ei ole sovittu ollenkaan. Hyvät henkilö- ja neuvottelu-

suhteet niin omassa joukossa kuin vastapuolenkin kanssa edesauttoivat asiaa. Edellä mainituista avuista oli

varmasti hyötyä myös hänen työssään, kun hän pitkän järjestöuran jälkeen siirtyi Finnair Oy:n henkilöstö-

päälliköksi, mistä hän siirtyi 1993 eläkkeelle.

Hemmo toimi kaikessa tehtävissään suurella sydämellä, mikä teki hänestä pidetyn ja arvostetun. Hänel-

lä oli kyky ja taito ratkoa asioita tavalla mikä toi hänelle mieluimmin ystäviä kuin vihamiehiä. Hemmon ys-

tävyys oli aito, sen hän ilmaisi useasti ystävilleen laulamalla ystävänlaulun sellaisella tunteella, jota kukaan

kenelle hän sen lauloi, ei varmaankaan voi koskaan unohtaa. Hemmon poismeno merkitsee hänen suurelle

ystäväjoukolle suurta menetystä. Poissa on henkilö, jonka oppien ja opetusten mukaan monet meistä nykyi-

sistä Ilmailualan Unionin aktiivi toimijoista olemme yhteisten asioiden hoitamista aloitelleet.

Ilmailualan Unioni ottaa osaa Hemmon lähiomaisten suruun, he ovat menettäneet rinnaltaan ihmisen,

jonka koko elämän työ pohjautui toisten ihmisten asioiden hoitamiseen ja heille paremman huomisen ra-

kentamiseen.

Rainer Hakala, puheenjohtaja

1/

06

14

Laki tilaajan vastuustaedistää työelämän reiluja pelisääntöjä ■ Tilaajan vastuusta säädettävä laki

on läpimurto työelämän reilujen pe-

lisääntöjen edistämisessä ja harmaan

talouden vas tai sessa kamppailussa.

Laki velvoittaa tilaajan selvittämään

käyttämiensä alihankkijoiden ja vuok-

ratyöyritysten luotet ta vuuden. Laki-

esitys täyttää SAK:n keskeiset tilaajan

vastuulle asettamat tavoitteet. Näin

sanoo päälakimies Jorma Rusanen

SAK:sta.

Lakiesityksestä päästiin taannoin yk-

simielisyyteen kolmikantaisessa työ-

ministeriön Ulteva 2 -työryhmässä.

Työnantajat vas tustivat alun perin la-

kitason sääntelyä asiassa. Lain säätä-

minen tilaajan vastuusta oli muutos-

turvan ohella SAK:n kes keisiä tavoit-

teita voimassaolevaa tupoa neuvotel-

taessa. Tilaajan vastuu on eri muo-

doissa käytössä jo useissa Euroo pan

maissa.

Lakiesitykseen on kirjattu mitä asi-

oita yrityksen on selvitettävä, kun se

käyttää ulkopuolista työvoimaa. Ta-

voitteena on taata, että yrityksen käyt-

tämät alihankinta- ja vuokratyöyrityk-

set hoitavat omat velvoitteensa ja nou-

dattavat työehtoja.

Jorma Rusanen korostaa, että ti-

laajan vastuusta hyötyvät kaikki osa-

puolet. Samaa mieltä on työministe-

ri Tarja Filatov (sd). Hän huomaut-

taa lakiesitystä koskevassa tiedottees-

saan, että tilaajan vastuu turvaa osal-

taan hy vinvointi yhteis kunnan rahoitus-

ta varmistaessaan, että säädetyt verot

ja eläkemaksut maksetaan. Filatovin

mukaan laki parantaa työn tekijöiden

lisäksi myös rehellisillä pelisäännöil-

lä toimivien yritysten asemaa, kun kil-

pailua vääristävät vapaamatkustajat

saadaan kuriin. – Laki tilaajan vas-

tuusta pyritään käsittelemään ripeästi

niin, että se tulisi voimaan jo syksyllä.

Tilaajalla selvitysvelvollisuusTyöryhmän esittämän lain mukaan

tilaajayrityksen on selvitettävä, onko

sen käyttämä alihankinta- tai vuokra-

työyritys merkitty ennakkoperintä-,

työnantaja- ja arvonlisäverollisen

rekisteriin. Lisäksi tarvitaan kaup-

parekisteriote sekä todistus verojen

ja eläketurvamaksujen maksamises-

ta, tai selvitys siitä, että erääntyneitä

maksuja koskeva maksusuunnitelma

tai -sopimus on tehty. Sopimuskump-

panin on lisäksi annettava tilaajalle

selvitys sovellettavasta työehtosopi-

muksesta tai keskeisistä työehdoista.

Vastaavat tiedot on tilaajayrityksen

hankittava myös ulkomaisista alihan-

kinta- ja vuokratyöyrityksistä.

Tilaajan sopimusosapuoli, esimer-

kiksi alihankkija, on velvollinen toi-

mittamaan tiedot työn tilaajalle, ja jos

näin ei tapah du, tilaajan on pyydettävä

niitä sopimusosapuoleltaan.

Turhaa selvitysten tekoa halutaan

välttää sillä, että tilaajan ei tarvitse

pyytää tietoja, jos hänellä on perustel-

tu syy luottaa siihen, että sopimusosa-

puoli täyttää lakisääteiset velvoitteen-

sa. Tilaajan ei tarvitse pyytää tietoja,

jos alihankinta- tai vuokratyöfirman

toiminta on vakiintunut tai jos osa-

puolten sopimussuhde on vakiintu-

nut. Jos sopimuskumppanina on esi-

merkiksi valtio, kunta, julkinen osake-

yhtiö tai valtion liikelaitos, selvitystä ei

myöskään tarvitse tehdä. Toiminnan

vakiin tuneisuus voi tarkoittaa esimer-

kiksi sitä, että yritys on harjoittanut

liiketoimintaa noin kolme vuotta.

Lakia tilaajan vastuusta sovelle-

taan, jos vuokrattujen työntekijöiden

työskentely kestää yhteensä yli 10 työ-

päivää tai jos alihankintasopimuksen

arvo ylittää 7500 euroa.

Tietoja myös luottamushenkilöilleTilaajayrityksen on pyynnöstä ilmoi-

tettava alihankinta- tai vuokratyöso-

pimuksesta luottamusmiehelle ja työ-

suojeluvaltuutetulle. Asiasta ilmoitet-

taessa on selvitettävä työntekijöihin

sovellettava työehtosopimus tai kes-

keiset työehdot, käytettävän työvoi-

man määrä, yrityksen nimi, työtehtä-

vät ja sopimuksen kesto. Luottamus-

henkilöiden oikeus saada tietoja ulko-

puolisen työvoiman käytöstä ja työeh-

doista oli neuvotteluissa SAK:n kes-

keisiä tavoitteita.

– Ehdotettu laki antaa luottamus-

henkilöille paremmat mahdollisuu-

det valvoa ulkopuolisen työvoiman

käyttöä ja työ ehtoja. On tärkeätä, että

myös tilaaja selvittää, miten alihank-

kija tai vuokratyöyritys on hoitanut

palkkoihin, veroihin ja eläkemaksui-

hin liittyvät velvoitteensa. Vastuulli-

nen tilaaja on jo nyt, ennen sopimuk-

sen tekoa, selvittänyt tulevan sopi-

muskumppaninsa taustat. Uuden lain

myötä tämä tulee pakolliseksi kaikille,

toteaa Jorma Rusanen.

Sanktiona laiminlyöntimaksuLain keskeisenä tavoitteena on, että

jos työn tilaaja saa selvitysten perus-

teella käsityksen, että tarjoajayritys ei

aio hoitaa työnantajavelvoitteitaan, ti-

laajan ei tule tehdä sopimusta kysei-

sen yrityksen kanssa.

1/06

15

Tilaajayritys joutuu tulevan lain

mukaan maksamaan 1500–15 000 eu-

ron suuruisen laiminlyöntimaksun,

jos se laistaa selvitysvelvollisuutensa

tai tekee sopimuksen liiketoiminta-

kieltoon määrätyn elinkeinonharjoit-

tajan kanssa. Maksun määräämisestä

päättää työsuojelupiiri ja sen suuruus

riippuu laiminlyönnin vakavuudesta.

Erityistapauksissa maksu voidaan olla

määräämättä kokonaan tai sen enim-

mäismäärää voidaan korottaa.

– Laiminlyöntimaksu tehostaa lain

toimivuutta, antamalla mahdollisuu-

den määrätä nopea rangaistus selvi-

tysvelvoitteet laiminlyöneelle tilaa-

jalle. Lain valvonnassa ja seuraamus-

ten asettamisessa ovat työsuojelupiirit

keskeisessä asemassa. Tä män vuoksi

on välttämätöntä, että niille turvataan

riittävät lisäresurssit lain valvomisek-

si, painottaa Jorma Rusanen.

Lakiesityksen mukaan tilaajayri-

tys ei ole kuitenkaan vastuussa käyt-

tämänsä alihankinta- ja vuokratyöfir-

man mahdol lisista rästiin jääneistä ve-

roista, muista maksuista tai palkoista.

Kanneoikeus pohdinnassaTyömarkkinaosapuolet jatkavat vielä

lokakuun loppuun saakka tilaajavas-

tuuseen liittyvien työehtosopimusta-

son menet telytapojen ja suositusten

valmistelua. Jorma Rusasen mukaan

tarkoitus on luoda edellytyksiä, joilla

vuokra- ja alihan kintasopimusten yh-

teydessä varmistettaisiin nykyistä pa-

remmin velvoitteiden hoito.

Lakiesityksen laatinut Ulteva 2 - työ-

ryhmä jatkaa myös toimintaansa. Työ-

ryhmä selvittää ulkomaalaisten työn-

tekijöiden työ ehtojen toteutumista ja

keinoja ratkaista työehtoerimielisyyk-

siä sekä ammattiliittojen kanneoike-

utta. Työryhmä tekee muun muassa

kartoituksen EU-maiden lainsäädän-

nöstä ja kokemuksista koskien kanne-

oikeutta.

Ammattiliittojen kan ne oi keus oli

yksi SAK:n tupotavoitteista. Työmark-

kinajärjestöt esittävät tilaajan vastuus-

ta säädet tävän lain ohella myös muita

työmarkkinoiden reiluja pelisääntöjä

vahvistavia ja harmaan talouden tor-

juntaa edistäviä toimia. Järjestöt esittä-

vät muutoksia lähetettyjä vuokratyön-

tekijöitä koskevaan verotukseen ja ul-

komaalaisten yritysten rekisteröintiä

ennakkoperintärekisteriin. Esityslistal-

la on myös keskusrikospoliisin yhtey-

dessä toimivan ulkomaisen työvoiman

valvontayksikön vakinaistaminen ja vi-

ranomaisten yhteistyön tiivistäminen

harmaan talouden torjunnassa. Lisäk-

si edistetään viranomaisten yhteistyö-

tä ja tietojenvaihtoa ulkomaisiin työn-

tekijöihin liittyvässä päätöksenteossa ja

työehtojen valvonnassa.

PIRJO PAJUNEN/SAK

Jorma Rusanen korostaa, että tilaa-

jan vastuusta hyötyvät kaikki osa-

puolet.

1/

06

16

■ Edustajakokous, nykysääntöjen

mukaan kongressi ja federaation kor-

kein päättävä elin, oli järjestyksessään

kolmas toista. Federaation järjestäyty-

miskokouksesta on vuonna 2008 kulu-

nut täydet sata vuotta. Siihen kuuluu

50 liittoa maa-, meri- ja lentoliiken-

teen alueilta, joilla on n. 400 000 hen-

kilöjäsentä eri puolilla Skandinaviaa ja

Islantia. Paikalla oli nyt n. 150 osallis-

tujaa, sihteeristö sekä 7 paikalle kut-

suttua vierasta.

Toiminnan painopisteet eivät ole

kovin paljon muuttuneet alkuajoista,

koska perusoikeuksia täytyy edelleen

puolustaa. NTF:ssä pyritään kuiten-

kin nyt keskittymään yhä konkreetti-

sempiin tavoitteisiin ja tässä mieles-

sä federaation rakennevaliokunta oli

esittänyt muutoksia, jotka johtivat yli-

määräiseen edustaja ko koukseen vuon-

na 2004.

Siviili-ilmailuJärjestön muutti sääntöjään Arlandas-

sa keväällä 2004 pidetyssä edustaja-

kokouksessa. Sen jälkeen toiminta on

siirtynyt aikaisempaa enemmän toi-

mialaneuvostot korvanneiden jaosto-

jen osalle ja tämä oli tehostanut fede-

raation toimintaa, mitä oli ollut mah-

dollista seurata myös siviili-ilmailuja-

ostonkin näkökulmasta.

Jaostoilla oli ollut omia työryhmiä,

joita niiden työvaliokun nat olivat pe-

rustaneet eri ongelmien selvittelyyn.

Ilmailussa oli pohdittu pohjoismaisia

työehtoja yleisemminkin sekä mietit-

ty, minkälaisia yhteisiä perusedelly-

tyksiä voisi mm. kuormaustyölle aset-

taa. Tämä voisi tehostaa sekä turval-

lisuutta että palkkaukseenkin liittyviä

asioita.

NTF:n siviili-ilmailujaostokin piti

oman kokouksensa kongressin aika-

na. Jaoston ja sen työvaliokunnan uu-

deksi vetä jäk si tuli Lars Erik Lilleø-

degård Norjan Fellesforbundetista ja

työvaliokunnan jäsenenä jatkaa alle-

kirjoittanut.

Siviili-ilmailun osalta todettiin toi-

mintakertomuksessa alalle tullut hin-

tasota, konkurssit ja kustannuksi-

en säästäminen, joka on aiheuttanut

työttömyyttä ja paikoitellen heiken-

nyksiä työehtoihin. SAS:n todettiin

olleen melkoisissa vaikeuk sissa, mut-

ta se oli kuitenkin ostanut norjalaisen

Braathens-yhtiön, mistä oli aiheutu-

nut työntekijöille omat ongelmansa,

joita on ratkottu oikeusistuinten väli-

tyksellä.

NTF:n edustajakokous halusi

Pohjoismainen kuljetusalan väkeä kokoontui 4.–6.4. 2006 Naantalin kylpylän tiloihin NTF:n edustaja-kokouksen puitteissa. Kuljetusalan yleisistä asioista riitti puhuttavaa niin esikokouksissa kuin molemmiksi kokouspäiviksikin.

Oman lukunsa muodostaa Ryan

Air, joka on vain hyötynyt hintakilpai-

lusta, mikä on osaltaan johtunut siitä,

että halpalentoyhtiössä ei kunnioiteta

ay-oikeuksia ja sen sopimuspolitiik-

kaan on ollut vaikea päästä vaikutta-

maan työntekijöiden eduksi. Ruotsin

HTF-liitto on kuitenkin käynyt näky-

vää kampanjaa yhtiötä vastaan.

BaltiaNTF:llä oli Baltian maiden kansalais-

ten tullessa yhä näkyvämmin alueem-

me työmarkkinoille erityinen työryh-

mänsä, joka selvitteli näitä asioita.

Baltiassa on runsaasti erilaisia kult-

tuureja ja vasta 50 vuotta ay-toimin-

taa, jota nyt edistettiin NTF:n avulla.

Niin Viroon, Latviaan, Liettuaan kuin

Puolaankin on valittu paikallisista lii-

toista yhteyshenkilö, jonka kautta tätä

toimintaa organisoidaan. Puolaan oli

NTF:n varoilla jopa palkattu henki-

lö, jonka tuli edistää paikallisen liiton

muodostamista.

Jatkuuko pohjoismainen sopimuspolitiikka?Kokouksen pääaiheita oli valintojen

lisäksi ay-oikeuksien puolustaminen,

niin Ruotsin Vax holmissa tapahtuneit-

ten TES-erimielisyyksien kuin Suo-

men Viking-jutunkin johdosta.

Vuonna 2004 rakennusalalla toimi-

va latvialainen Laval un Partneri-yhtiö

voitti tarjouskilpailun Tukholman lä-

histöllä ja kun ruotsalainen liitto esitti

TES:n solmimista, niin tämä johti sul-

kuun firman kieltäydyttyä noudatta-

masta ruotsalaisia sopimuksia. Tämän

jälkeen ulkomainen yritys veti ruotsa-

laisen liiton työtuomioistuimeen, jo-

Konkreettisia tavoitteita

1/06

17

Eduardo Chagas on kotoisin Portugalista, toimii Brysselissä ETF:n pääsihteerinä ja oli nyt mukana pohjoismai-

sessa kokouksessa.

ka on todennut, että liiton toiminta oli

luvallista Ruotsin lain mukaan, mutta

että on epävarmaa, kestääkö tulkinta

EU-perspektivissä.

Vikingin tapauksessa puolestaan

on haettu ratkaisua englantilaiselta

tuomioistuimelta Suomen Merimies-

Unionia vastaan. Jutun yhteydessä

saatettiin pitää ITF:ääkin osallisena

ja tällä perusteella varustamo saattoi

viedä asian lontoolaiseen tuomioistui-

meen. SM-U:nkaan tapauksessa kan-

sallinen tuomioistuin ei kuitenkaan

puoltanut alkuperäistä päätöstä, kun

siitä täällä valitettiin. – Molemmissa

riidoissa odotetaan EY-oikeuden pää-

töksiä, jotka näyttävät, mihin tulee jat-

kossa panostaa.

Sosiaalisen polkumyynnin torju-

minen oli ajankohtaista Itämeren alu-

eella, kuten esillä olleista oikeustapa-

uksistakin saattoi havaita. Kongressin

päätöslauselman mukaan liitot ovat

tietoisia siitä vaarasta, joka kohdistuu

niiden työehto sopimuk siin, eivätkä ne

aio alistua eikä tekemään kauppaa työ-

ehtosopimuksillaan. Katsottiin myös,

että ulkomaalaisiin työntekijöihin tu-

lee soveltaa samoja ehtoja kuin Poh-

joismaissa muutenkin, eli sopimuksia

ei saa käyttää kilpailukei noina.

Ihalaisen tervehdysVieraiden joukossa oli SAK:n puheen-

johtaja Lauri Ihalainen, joka koros-

ti puheessaan hyvinvointiyhteiskun-

nan merkitystä. Globalisaation vai-

kutusten lisääntyessä hän katsoi tar-

vittavan rajat ylittäviä neuvottelu-

ja ja työtaistelu oikeutta. Myös yli ra-

jojen toimivia liittoja saattaa syntyä.

Monikansalliset yritykset ovat nyky-

päivää ja ay-liikkeen rooliin kuuluvi-

en puolustus- ja turvallisuusnäkökoh-

tien lisäksi aloitteellisuuttakin saisi ol-

la enemmän, että osattaisiin varautua

tuleviinkin muutoksiin.

Myös ITF:n pääsihteeri David

Cockroft ja ETF:n pääsihteeri Edu-

ardo Chagas esittivät tervehdyksensä

kokouksessa.

Cockroft selvitteli ITF:n mukavuus-

lippukampanjaa, jonka kulusta pai-

kalla ollut Malte Segerdal oli tehnyt

1/

06

18

kriittisen kirjan. Kampanjan suh-

teen oli erilaisia odotuksia, ja kun

ne eivät joissakin tapauksissa to-

teutuneet, niin tästä tuli palautet-

ta. Vastaavanlaista kampanjaa saa-

tetaan aikanaan tarvita ilmailussa-

kin.

ETF:n kautta hoidetaan nyky-

ään paljolti pohjoismaisten liitto-

jen suhteita EU:hun ja eri aloilla on

todisteita siitä, että joitakin epä-

suotuisia direktiivihankkeita, ku-

ten satamadirektiivi, on pystytty

yhteisvoimin torjumaan. Ihalaisen

lisäksi mm. Eduardokin mainit-

si myös palveludirektiivin, josta ei

vielä ollut lopullista päätöstä, mut-

ta joka alkuperäisessä muodossaan

olisi johtanut melkoiseen katastro-

fiin ay-liikkeen kannalta.

Valinnoista NTF:n hallituksen puheenjohta-

jana jatkaa Per Østvold, Norsk

Transportarbeiderforbund ja vara-

puheenjohtaja jatkaa Simo Zitting

Suomen Merimies-Unionista. Hal-

lituksen muina suomalaisina jäse-

ninä ovat Timo Räty AKT:stä ja

Risto Elonen Veturimiesliitosta.

Naisnäkökulmaa edusti se, et-

tä toinen nyt järjestetyn kokouk-

sen vetäjistä oli Satu Silta Suomen

Merimies-Unionista.

Informaatiota luvassaNTF:n toiminnasta on kaivattu

jo pitempään tietoa internetinkin

kautta. Nyt järjestö on saanut ko-

tisivun, jossa ei tosin kirjoitushet-

kellä ollut valmiina muuta kuin al-

kusivu sekä niiden pääaiheiden ot-

sikot, joita sillä myöhemmin näh-

dään. Tekstiä on usealla kielellä,

myös suomen kieli on mukana. Ko-

tisivun osoite on: http://www.nor-

dictransport.org.

TUOMO OKSANEN

■ SAK:n saavutukset tasa-arvoisen

työelämän saavuttamiseksi ovat mit-

tavat. Kun Hietasta pyytää nimeä-

mään kolme tärkeintä, hän mainitsee

sentti- ja europohjaisen palkkalinjan,

vanhempainvapaat mukaan lukien sai-

raan lapsen hoitomahdollisuuden ja

hyvinvointivaltion.

Antila tarkastelee asiaa työttömi-

en ja työssäkäyvien vinkkelistä. Viime

vuosien saavutuksista hänen listalleen

päätyvät muutosturva, koulutuksen

painottaminen ja tulopoliittiset sopi-

mukset. Edessä on heidän mukaansa

kasa vanhoja ja uusia haasteita: työt-

tömyys, ikääntyneiden työssä pysymi-

nen, pätkätyöt ja monikulttuurisuus.

Työnantajapolitiikka polkee ikätasa-arvonIkääntyvien tasa-arvo nuorempien

kans sa tuntuu tyystin unohtuneen

työn antajilta. Työssä jaksamisesta ja

työuran pidentämisestä puhutaan kau-

niisti, mutta käytäntö on toinen.

– Työpaikat ovat ikääntyvien koh-

telussa avainasemassa, mutta työnan-

tajapolitiikka on tosi raadollista ja ko-

vaa, UPM:n tapauksessa kaikkia koh-

taan, mutta yleensä ikääntyviä koh-

taan, Hietanen toteaa.

Työnantajat eivät Hietasen mu-

kaan kanna yhteiskuntavastuutaan.

Ikääntyvät osoitetaan eläkeputkeen.

– Eläkeputki on monessa mieles-

sä helpoin ja kivuttomin vaihtoeh-

to, mutta aika lyhytnäköinen. Monil-

la aloilla ennakoidaan työvoimapu-

laa. Näitä ihmisiä ei motivoida enää

takaisin töihin. Ratkaisu on siinäkin

mielessä lyhytnäköinen, että ikäänty-

vien valtavaa työkokemusta olisi hy-

vä hyödyntää työpaikoilla, Hietanen

sanoo.

Muutamat hyvät työnantajat ar-

vostavat työpaikan hiljaisen tiedon

siirtämistä uudelle polvelle, mutta yhä

useampi työnantaja on valinnut kaut-

taaltaan kovan linjan, Hietanen viittaa

SAK:n järjestötutkimukseen.

Työssäkäynti takaa yhtäläiset edutAntila huomauttaa, että hyvinvointi

lepää työn varassa. Suurten ikäluok-

kien eläkkeelle lähtö tekee ison kadon

”Hyvinvointivaltio ja tasa-arvo

tarvitsevat toisiaan”

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden paras takaaja on hy-vinvointivaltio. Sen ylläpitoon tarvitaan kaik kien panos-ta, muistuttavat SAK:n kehittämisjohtaja Eija Hietanen ja ekonomisti Jorma Antila. Heidän mukaansa työtä riittää työssäkäyntiasteen nostamiseksi ja työelämän tasa-arvon lisää miseksi.

Työntekijöiden yhdenvertainen

kohtelu iso haaste

Seuraava NTF:n edustajakokous on keväällä 2010 Norjassa.

1/06

19

maa, johon sovelletaan huonompia

työehtoja kuin muihin. Myös meidän

etu on, ettei heidän työehtojaan pol-

jeta. Se takaa työehtojen säilymisen

myös muilla.

Työpaikoilla on tässä iso rooli. Hie-

tanen toteaa, että SAK:laisen ay-liik-

keen tulisi tarkistaa asenteitaan maa-

hanmuuttajiin.

– Kyllä meidän täytyy katsoa peiliin,

olemmeko valmiit ottamaan maahan-

muuttajat tasavertaisina toimijoina mu-

kaan ay-liikkeeseen, Hietanen toteaa.

Pätkätyöntekijöille samat oikeudetNuoria ei kohdella Hietasen mukaan

työelämässä tasavertaisesti vanhem-

pien ikäpolvien kanssa. Nuoret te-

kevät suurimman osan pätkätöistä ja

joutuvat odottamaan pitkään vaki-

naista työsuhdetta.

Hietanen huomauttaa, että osa

nuorista haluaa pätkätyöhön.

– Tietynlainen joustavuus onkin

tarpeen, kunhan työsuhteen edut ovat

samat.

Ongelmaksi on muodostunut var-

sinkin vuokratyö. Laissa todetaan, et-

tä vuokratyöntekijään sovelletaan kul-

loisellakin työpaikalla noudatettavaa

työehtosopimusta.

Käytännössä sopimuksen valvonta

on vaikeaa. Hietasen mukaan vuokra-

työntekijä pääsee harvoin osalliseksi

esimerkiksi työterveyshuollosta.

– Täytyy miettiä, voidaanko vuok-

ratyötä koskevia sopimusjärjestelmiä

kehittää. Ruotsissa vuokratyöntekijät

saavat keikkojen välillä takuupalkkaa,

hän kertoo.

UP/BIRGITTA SUORSAKuvitus: SANNA KALLIO

työssäkäyvien määrään eikä se lupaa

hyvää.Pienenevien ikäluokkien myö-

tä eläkkeidenkin maksajiksi tarvitaan

enemmän palkansaajia. Pahin vaihto-

ehto on kutistaa eläkkeitä eli työnteki-

jän eläkeiässä saamaa palkanosaa.

Työvoimapulaa ei Antilan mukaan

pystytä hoitamaan pelkästään maa-

hanmuuttoa lisäämällä, vaan siihen

tarvitaan työttömien työllistämistä.

– Nuorten ikäluokat ovat pieniä,

ja toisaalta meillä on iso joukko hy-

vin vaikeasti työllistettäviä. On hy-

vin mahdollista, että tulevaisuudes-

sa meillä on samaan aikaan työvoi-

mapula ja paljon työttömiä, hän va-

roittaa.

Työllisyyden noustessa pitkäaikais-

työttömille tulisi järjestää koulutus-

ta ja työpaikkoja. Se hetki on Antilan

mielestä nyt.

– Todennäköisyys työllistyä on

hyvä. Kun vielä eläkkeelle lähtee yhä

useampi, työpaikkoja avautuu tavallis-

ta enemmän, hän laskee.

Työmarkkinat jakautuvat kahteen kerrokseen?Hietasenkin mukaan maahamme tar-

vitaan uutta työvoimaa ulkomailta.

Suomeen itse hakeutuneet maa-

hanmuuttajat ovat hänen mielestään

eniten tuen tarpeessa.

– Maahanmuuttajien työttömyys

on suurempi kuin valtaväestön. Lisäk-

si monella heistä on aukkoja koulu-

tuksessa ja he ovat usein pätkätöissä.

SAK:ssa on nyt 11 000 maahanmuut-

tajataustaista jäsentä. Määrän enna-

koidaan kasvavan. Hietanen varoit-

taa, että jos ay-liike ei pysty hoitamaan

maahanmuuttajien edunvalvontaa,

vaa rana on työmarkkinoiden jakautu-

minen.

– Helposti käy niin, että maahan-

muuttajista tulee marginaalityövoi-

1/

06

20

TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA palvelu alkanut vuoden 2006 alusta

Työministeriö on käynnistänyt valtakunnallisen työt-tömyysturvaneuvonnan puhelinpalvelun vuoden 2006 alusta.

Puhelinpalvelu palvelee numerossa 010 60 76700 ma–pe klo 9–17

Valtakunnallinen työttömyysturva-asioiden palvelu pu-helimitse:• Neuvontaa kaikissa mahdollisissa työttömyysturva-

asioissa työvoimatoimiston asiakkaille sekä muil-leyhteydenottajille, jotka asioivat puhelimitse työt-tömyysturva-asioissa

• Yleisissä työttömyysetuuksiin liittyvissä tilanteis-sa, kuten alkava tai päättyvä työttömyys, osa-ai-katyö

• Lomautuksiin liittyvä neuvonta työnhakijoille ja työnantajille

• Työttömyysturvaan vaikuttavien tai liittyvien etuuk-sien neuvontaa ja opastusta – opiskelun, yrittäjyy-

den, koulutustuen, liikkuvuusavustusten, ulko maan-matkojen jne. vaikutus työttömyysturvaan

• Tietoa myös työttömyysturvan hakemiseen ja saa-miseen liittyvistä asioista

• Sosiaalivirastojen, ulosottoviraston yms. puhelin-kyselyihin vastaaminen

• Työvoimatoimikuntien antamista työvoimapoliitti-sista lausunnoista tiedottaminen asiakkaalle

Puhelun hinta Työttömyysturvan neuvontapalveluun on sama kuin soitettaessa työvoimatoimistoon eli lan-kaliittymästä 8,21 senttiä/puhelu + 1,47 senttiä/mi-nuutti ja matkapuhelinliittymästä 29,13 senttiä/mi-nuutti. Puhelujen hinnat ovat samat koko maasta soi-tettaessa.

LISÄTIEDOT: erikoistyövoimaneuvoja Aini Siikaluomapuh. 050 396 2475s-posti aini.siikaluoma@mol.fi

Tavoitteena palkkatasa-arvo■ Miesten ja naisten tasa-arvossa

riittää SAK:n kehittämisjohtajan Eija

Hietasen mukaan vielä tekemistä.

Naisten pienemmät ansiot samois-

ta töistä miesten kanssa ja naisvaltais-

ten alojen matalapalkkaisuus eivät hä-

nen mielestään kuuluu sivistysvalti-

oon.

– SAK:laisen palkkapolitiikan li-

säksi paras keino samapalkkaisuuteen

ovat työn vaativuuteen perustuvat pal-

kat, hän linjaa.

Työn vaativuuden arviointi on jär-

jestön ekonomistin Jorma Antilankin

mukaan ensimmäinen askel palkka-

tasa-arvoon. Työn vaativuuden mu-

kainen arviointi tuottaa tutkimusten

mukaan suhteellisen oikeudenmukai-

sen tuloksen kunkin sopimusalan si-

sällä.

Antila pohtii, josko työmarkkinoil-

la on joitakin mekanismeja, jotka estä-

vät naisia hakeutumasta tai pääsemäs-

tä kullakin alalla vaativampiin tehtä-

viin. Työpaikoilla naiset työskentele-

vät keskimäärin vaatimattomammissa

tehtävissä kuin miehet, ja siten heillä

on myös pienemmät palkat.

Naisvaltaisten alojen matalat pal-

kat selittyvät Antilan mukaan kylmäl-

lä matematiikalla. Asiakkaat ovat val-

miit maksamaan teollisuustuotteista

enemmän kuin palveluista.

Hän toteaa, että palvelualojen palk-

koja saadaan nostettua, kunhan palve-

lut ja tuotteet tehdään sellaisiksi, että

ihmiset ovat valmiit maksamaan niis-

tä nykyistä enemmän.

Samasta ja samanarvoisesta työs-

tä on Hietasen mukaan aiempaa hel-

pompi saada sama palkka. Uuden ta-

sa-arvolain myötä työpaikalla pitää

tehdä palkkakartoitus osana tasa-ar-

vosuunnittelua.

Hietanen näkee vielä yhden esteen

tasa-arvon toteutumisessa. SAK:lais-

ten miesten ja varsinkin naisten kou-

lutusta ei tarpeeksi hyödynnetä työ-

paikoilla.

– Työntekijöille on tarjottava riit-

tävästi haasteita ja vaikutusmahdolli-

suuksia työpaikalla, Hietanen esittää.

(UP/BS)

UP/BIRGITTA SUORSA

1/06

21

T

1/

06

22

Alkoholi on edelleen ongelma suomalaisilla työpaikoil-la, vaikka juomista työaikana ei enää juuri tapahdukaan. Vaikka alkoholi ei enää olekaan niin näkyvästi ongelma suomalaisilla työpaikoilla kuin se takavuosina oli, esiin-tyy työelämässä edelleen alkoholihaittoja.

Alkoholinkäyttö työpaikoilla on siistiytynyt

■ Puuliittolaiset työsuojeluvaltuute-

tut sanovat, etteivät ole juurikaan ta-

vanneet työpaikoillaan päihdeongel-

mia viimeiseen kymmeneen vuoteen.

– Metsurialalla alkoholinkäyttö on

mielestäni siistiytynyt paljon. Vanhoi-

na aikoina kun jätkät kiersivät työ-

mailla, viinan käyttöä oli varmasti.

Mutta nykyään jokainen metsuri jou-

tuu itse ajamaan työmaalle; se rajoit-

taa juomista työaikana, Mäntyharjun

Metsänhoitoyhdistyksen työsuojelu-

valtuutettu, metsuri Risto Nironen

arvioi.

Hän muistaa, kun 1990-luvulla met-

surien työpaikkoja karsittiin kovalla

kädellä, että ne, joilla oli ongelmia vii-

nan kanssa, olivat lähtölistalla ensim-

mäisinä.

– Jos ongelmatapauksia on ollut,

ne ovat vuosien varrella karsiutuneet

pois. Yhdistyspuolella on nykyään pal-

jon määräaikaisia työsuhteita kesäi-

sin, ja se jolla näitä ongelmia on, ei saa

seuraavana vuonna töitä.

Nirosen tiedon mukaan hänen alu-

eensa metsänhoitoyhdistyksessä met-

sureilla ei ollut vaikeuksia alkoholin

kanssa. Ainoa hänen muistamansa ta-

paus on toimihenkilöpuolella, mutta

lopputiliin johtaneessa tapauksessa

oli muitakin tekijöitä kuin alkoholin-

käyttö.

Puuliiton työsuojeluhenkilöt Risto Neronen, Hannele Keminen ja Markku Silvennoinen ovat huomanneet, että

työpaikkojen alkoholihaitat ovat vähentyneet.

1/06

23

Sama käsitys on vuodesta 1973 sa-

man huonekalualan yrityksen, kitee-

läisen Kidex Oy:n leivissä työskennel-

leellä työsuojeluvaltuutetulla, konelin-

jan hoitaja Markku Silvennoisella.

-Joskus parikymmentä vuotta sit-

ten oli pieni ongelma, mutta siitä sel-

vittiin puhumalla, ja se leikkiminen

loppui siihen. 1970-luvulla osa poru-

kasta rupesi työpaikoillakin naukkai-

lemaan, mutta raja on tullut selvem-

mäksi, mikä on työaikaa ja mikä omaa

aikaa, hän miettii.

Lahtelaiseen Isku-konserniin kuu-

luvassa Isku Koti Oy:ssä työskente-

levä ensimmäinen varavaltuutettu ja

oman osastonsa työsuojeluasiamies,

kan kaanleikkuusuunnittelija Hannele

Keminen ei ole havainnut Iskun teh-

taalla kollegoidensa keskuudessa alko-

holihaittoja.

– Nykyään ihmisillä on muutenkin

pelko työpaikan menetyksestä; eivät

he uskalla työpaikalla läträtä viinan

kanssa, Keminen sanoo.

Päihdeohjelma antaa luvan puhua alkoholistaUseimmilla puuliittolaisilla työpaikoil-

la on päihdeongelmatapauksia varten

hoitoonohjausmalli, osalla myös päih-

deohjelma.

Huhtikuun alussa puuliittolaisia

työ suojeluvaltuutettuja Lahdessa kou-

luttanut SAK:n ja Elämäntapaliiton

yhteisen työelämän alkoholiohjelma

HUUGOn kouluttaja Leena Meri-

lehto kertoo, että aiemmin päihdeoh-

jelmissa painopiste oli hoitoonohja-

uksessa, mutta HUUGOn avulla pyri-

tään puuttumaan ongelmiin jo ennen

kuin tilanne on kärjistynyt vaikeaksi.

Merilehto kannustaa kaikkia työ-

paikkoja laatimaan oman päihdeoh-

jelman, käsittelemään ryhmissä, mi-

ten meillä päihdeasioissa toimitaan.

Jos erilaisia ryhmiä ja toimikuntia tun-

tuu olevan liikaa, päihdeohjelmaa voi-

si käsitellä esimerkiksi työpaikan hy-

vinvointipäivien yhteydessä, hän eh-

dottaa.

– Päihdeohjelman teko antaa työ-

paikalla luvan puhua alkoholista. Työ-

markkinajärjestöjen uudessa suosituk-

sessa on hyviä vinkkejä päihdeohjel-

man laatimiseen, Merilehto vinkkaa.

Päihdeohjelman avulla myös työ-

paikan kirjoittamattomat säännöt tu-

levat näkyviksi.

– Kartoitetaan työpaikan tilanne,

asenne, suhtautuminen alkoholiin,

puututaanko ongelmaan liian aikaisin

tai liian myöhässä. Määritellään, keitä

päihdeohjelma koskee: myös määrä-

aikaisia, kesätyöntekijöitä, päälliköitä.

Samoin sanotaan, mitkä ovat tavoit-

teet. Olennaisinta on kai, ettei alko-

holinkäyttö näy työpaikalla työsuori-

tuksessa.

Päihdeohjelmaan on myös kirjat-

tu, miten, missä vaiheessa ja kenen

toimesta päihdehaittoihin puututaan,

ja mitä tahoja on mukana ratkomas-

sa ongelmaa. Kun ohjeet ovat selkeät,

osataan tarpeen vaatiessa toimia.

– Vaikka päihdeohjelman laatimi-

nen saattaa nostaa ongelmatapaukset

pintaan, se ei suinkaan lisää niitä, Me-

rilehto tarkentaa.

Teksti ja kuvat: MIRA TENHUNEN

Kouluttaja Leena Merilehto painottaa, että HUUGO:n avulla on-

gelmiin pyritään puuttumaan ennen kuin tilanne on kärjistynyt

vaikeaksi.

1/

06

24

Matkalla sairastuminen on ikävä asia ja tulee usein kal-

liiksikin. Ilmailualan Unioni on ottanut jäsenilleen Tur-

vasta jäsenvakuutuksen, joka sisältää matkustajavakuu-

tuksen koti- ja ulkomaanmatkoille. Jäsenvakuutukseen

kuuluu myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus hoitokulu-

jen ja pysyvän invaliditeetin varalle. Sinulle on lähetet-

ty Turvasta matkavakuutuskortti, pidä se aina matkalla

mukana.

Vakuutettuina ovat liiton jäsenet, myös vuorottelu-

vapaalla, hoitovapaalla ja muulla sosiaalivapaalla olevat

jäsenet. Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana

matkustavat alle 18-vuotiaat omat lapset sekä vakuute-

tun kanssa samassa taloudessa asuvat alle 18-vuotiaat

lapset.

Vakuutus on voimassa Suomesta ulkomaille tehtävil-

lä vapaa-ajan matkoilla. Vakuutus on voimassa myös va-

paa-aikana tehtävillä kotimaan matkoilla, jotka ulottu-

vat vähintään 50 kilometrin etäisyydelle normaalin elin-

ympäristön ulkopuolelle vakuutetun asunnosta, työpai-

kasta, opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta. Va-

kuutus ei kuitenkaan ole voimassa em. paikkojen väli-

sillä matkoilla, joten matka kesämökille ja siellä oleskelu

ei kuulu vakuutuksen piiriin.

Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen har-

joittelussa, eikä ehdoissa erikseen luetelluissa urheilu-

lajeissa.

Vakuutus on voimassa yhtäjaksoisesti enintään 45

vuorokautta kestävillä matkoilla.

Ylimeneville matkapäiville on otettava määräaikai-

nen matkustajavakuutus. Sellaisen saat Turvasta.

Mitä vakuutuksesta korvataan?Vakuutus korvaa matkan aikana alkaneen äkillisen sai-

rauden tai sattuneen tapaturman aiheuttamat hoitoku-

lut ilman ylärajaa. Matkasairaudella tarkoitetaan mat-

kan aikana alkanutta, odottamatonta ja äkillistä sairas-

tumista, joka on edellyttänyt välitöntä lääkärinhoitoa

tai jonka lääketieteellisen kokemuksen mukaan muu-

toin on katsottava saaneen alkunsa matkan aikana.

Vakuutetulla ennen matkan alkua ollut sairaus ei siis

ole vakuutusehtojen tarkoittama matkasairaus. Ennen

matkaa olleen sairauden äkillisestä ja odottamattomas-

ta pahenemisesta matkan aikana korvataan kuitenkin

välttämättömän ensiapuhoidon kustannukset matka-

kohteessa, mutta ei muita vakuutusehdoissa mainittu-

ja kustannuksia. Sairauden odottamattomana pahene-

misena ei pidetä sellaisen sairauden pahenemista, jonka

tutkimukset tai hoitotoimenpiteet ovat kesken matkalle

lähdettäessä.

Vakuutuksesta korvataan myös matkan peruuntu-

mis- ja keskeytyskuluja vakuutusehdoissa tarkemmin

määritellyin perustein.

Matkatavarat on vakuutettava erikseenJäsenvakuutukseen ei sisälly matkatavaravakuutusta,

joten matkatavarat on vakuutettava erikseen, elleivät ne

jo sisälly normaaliin kotivakuutukseen.

Miten toimin, jos sairastun matkalla tai sattuu tapa-

turma?

Muista ottaa matkalle mukaan Turvasta saamasi

matkavakuutuskortti. Näin hoitava laitos voi todeta, et-

tä asiakkaalla on voimassa oleva matkavakuutus ja et-

tä hoidoille löytyy maksaja. Hoitolaitos perii normaa-

listi syntyneet kustannukset suoraan Turvasta, mutta

jos kuitenkin joudut itse maksamaan hoitokulut, säily-

tä kuitit ja lähetä ne vahinkoilmoituksen mukana Tur-

vaan.

Mikäli hoitolaitoksen kanssa syntyy ongelmia, kan-

nattaa ottaa yhteyttä kortin takana mainittuun SOS:iin,

joka on pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden omistama

kansainvälinen ”hälytyskeskus”. Toimistossa on ympäri-

vuorokautinen päivystys ja siellä tunnetaan myös Ilmai-

lualan Unionin vakuutus. Toimistosta annetaan tietoja

vakuutuksen sisällöstä ja he antavat myös ohjeet, miten

kyseisessä tapauksessa pitäisi menetellä. SOS palvelee

suomen kielellä. Yhteyttä voi ottaa myös Turvaan pal-

velunumeroon 0203 23400 (pvm).

Lisätietoja jäsenvakuutuksesta Vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet löytyvät

Turvan palvelusivustolta, jonne on linkki Ilmailu-

alan Unionin Internet-sivuilta (www.iau.fi) kohdasta:

Muita jäsenetuja. Lisätietoja vakuutuksesta saat Tur-

van palvelutoimistoista, palvelupisteistä, asiamiehil-

tä tai palvelunumerosta 0203 23400. Palvelupisteiden

yhteystiedot ja lisätietoja Turvasta löydät osoittees-

ta www.turva.fi. Asiakaspalvelun sähköpostiosoite on

asiakaspalvelu@turva.fi.

JÄSENKORTTI MUKAAN MATKALLE TURVA/TIINA NEUVONEN

1/06

25

0203 23400 valtakunnallinen palvelunumero Kyllä

kiit

os!

Ole

n ki

inno

stun

ut o

ikei

n m

itoite

tust

a va

kuut

ustu

rvas

ta.

Ott

akaa

min

uun

yhte

yttä

, ole

n ki

inno

stun

ut a

lla o

levi

sta

Turv

an p

alve

luis

ta:

Ko

tivak

uutu

ksis

ta

La

psiv

akuu

tuks

ista

A

ikui

sten

hen

kilö

vaku

utuk

sist

a

M

oott

oria

jone

uvov

akuu

tuks

ista

M

uust

a, m

istä

:

Nim

i:

Oso

ite:

Min

ut ta

voitt

aa p

arha

iten:

klo

num

eros

ta:

sähk

öpos

ti

Turv

a m

aksa

a po

stim

aksu

n

Vaku

utus

yhtiö

Tur

va

Tunn

us 5

0037

36

Info

300

1

3300

3 VA

STAU

SLÄ

HTE

YS

Vakuutuksia mittojen mukaan

www.turva.fi

52 cm 3650 g

Elämä voi tuoda ihmisen eteen pieniä, suuria tai keskikokoisia asioita. Yhtä kaikki, kun vakuutus on oikean kokoinen, sitä tietää olevansa Turvassa.

Unioni

■ Ilmailualan Unioni tekee palkka-

rakennetutkimusta niiden jäsentensä

keskuudessa, joihin sovelletaan sään-

nöllistä reittiliikennettä tai raskasta

tilauslentoliikennettä koskevassa työ-

ehtosopimuksessa määriteltyä henki-

lökohtaisen palkanosan arviointijär-

jestelmää.

Tutkimuksen tarkoituksena on sel-

vittää nykyisen palkkarakenteen toi-

mivuutta ja kartoittaa erityisesti jäse-

nistön suhtautumista henkilökohtai-

sen palkanosan käytännön toimivuu-

teen.

Tutkimuksen onnistumisen kan-

nalta on tärkeää, että mahdollisimman

moni jäsen vastaa tähän kyselyyn. Vain

siten on mahdollista saada oikea ja to-

dellinen kuva palkkarakenteen toimi-

vuudesta: siitä ovatko IAU: n jäsenet

tyytyväisiä vai tyytymättömiä nykyi-

seen tilanteeseen.

Tutkimuksen tuloksia tullaan käyt-

tämään palkkarakenteen kehittämi-

sen pohjana. Nyt on tilaisuutesi vai-

kuttaa omiin palkkaehtoihisi! Käy-

tä tilaisuus hyväksesi – VASTAA JA

VAIKUTA!

Palkkarakennetutkimus Toinen kysely syksylläIAU: n hallitus on päättänyt teettää myös toisen jäsentut-kimuksen. Sen tarkoituksena on selvittää jäsenistön mieli-piteitä, näkemyksiä ja toiveita IAU: n toiminnasta. Tämä kyse-ly tullaan tekemään sähköisesti IAU: n Member-järjestelmällä.

Tätä ennen jäsenille tullaan toimittamaan uudelleen Mem-ber-järjestelmän käyttöön tar-vittavat tunnukset. Samas-sa yhteydessä toimitetaan jo-kaiselle jäsenrekisterissä olevat omat tiedot tarkastettavaksi. Asiaan palataan Unioni-lehdes-sä tarkemmin myöhemmin.

1/

06

26

■ Ilmailutekniikan Ammattiyhdis-

tys ITA ry:n kokous pidettiin 4.3.2006

Sokos Hotelli Vantaassa. Apulaisjoh-

taja Lasse Freden oli kutsuttu kokouk-

seen kertomaan Finnairin tekniikassa

käynnistetyistä kehittämistoimista.

Eri projekteissa käydään lävitse tek-

niikan kaikki toimintamallit ja proses-

sit. Lasse Freden kertoi puheenvuo-

rossaan varsin kattavasti käynnisty-

neestä selvitystyöstä.

ITA:n kevätkokouksessa esillä

A M M A T T I O S A S T O T

Finnairin tekniikan tulevaisuus

oli esillä apulaisjohtaja Lasse Fre-

den puheenvuorossa.

Kokoukseen oli saa-

punut toistasataa

yhdistyksen jäsentä.

Finnairin tekniikan tulevaisuus ja EK:n työmarkkinapoliittiset linjaukset

Liiton puheenjohtaja Rainer Haka-

la käsitteli omassa puheenvuorossaan

Elinkeinoelämän keskusliiton työ-

markkinapoliittisia linjauksia. Lisäksi

hän kertoi liiton jäsenkyselystä, jonka

suunnittelu ja toteutus olivat parhail-

laan käynnistymässä.

Kokouksessa käsiteltiin sääntö-

määräiset kevätkokousasiat. Lentoko-

nekorjaamon työpaikkaosaston aloit-

teesta ojennettiin 60 vuotta täyttä-

neelle lentokonemekaanikko Pekka

Lätille ITA:n kultakello tunnustuk-

seksi pitkäaikaisesta ammattiyhdis-

tystyöstä.

PEKKA KAINULAINEN

Pekk

a Ka

inul

aine

n

Pekk

a Ka

inul

aine

n

1/06

27

sen, Airpron ja henkilövuok raus yritys

Workingmen Servicen väkeen.

Tilaisuuksia on pidetty vuoden alus-

sa Turussa ja Tampereellakin. Joitakin

uusia jäse niä on tämän perus teella

tullut yhdistykseen. Tämä vaatii va-

roja ja panostusta, ja kun yhdistykses-

sä oli 79 jäsentä, joista 61 an siotyössä,

LSI:n kevätkokous

KANSAINVÄLISELLÄ KULJETUSYRITYS TNT EXPRESSILLÄ on Turun ja Vantaan lisäksi toimipisteet Tampereella, Vaasassa ja Oulussa. Pikarah-tilennot alkoivat Turussa vuoden 2004 ke väällä ja Tallinnan lentorahtiyh-teys siirrettiin myös tällöin Helsingistä Turkuun. Työ alkaa aamuisin kel-lo 6.45 rahtikone Boeing 737:n saapuessa kahdeksan maissa, sen lasti pu-retaan ja toimi tetaan eteenpäin ilma- ja maanteitse. Päivällä kenttäväel-lä on vapaata viimeistään kello 12:sta lähtien ja työ jatkuu illalla yleensä 20.15, puolille öin, kun paluulento TNT:n lentoliikennekes kukseen Belgian Liègeen lähtee n. 22.00. Työ voi venyä myöhempäänkin, jos Länsi- , Kes-ki- ja jopa Itä-Suomenkin alueelta koottavaa rahtia tulee tavallista myö-hemmin.

TUOMO OKSANEN

■ Ulkomaisten lentoyhtiöiden palve-

luksessa olevien jäsentemme ammat-

ti osas to, ULT ry piti kevätkokouksen-

sa 22.3.2006. Kokous pidettiin Ravin-

tola Cantina Westissä, ja paikalla oli

noin 30 jäsentä, eli noin 15 prosent-

tia koko yhdistyksen jäsenmäärästä.

Kokouksessa valittiin uusi puheenjoh-

taja ja loppuvuoden ammattiosastoa

vetää Caroline Sørensenin jälkeen Rei-

jo Hämäläinen. Kokouksessa valittiin

myös yksi uusi hallituksen jäsen – Ra-

fael Westerlund. Kummatkin löytyvät

SGS:ltä, Vantaan toimipisteestä, jossa

Reijo on töissä ramptoiminnoissa.

Varsinaisen kokousosuuden jälkeen

riitti miettimistä mm. hälytystyökor-

vauksien suhteen, koska niiden mak-

samisessa oli ilmennyt ongelmia, joi-

hin tuli saada pikaisia parannuksia.

CAROLINE SÖRENSEN

Johto vaihtui ULT:ssä

ULT:n kokouksessa riitti monen mietittävän asian lisäksi myös muuta pu-

reskeltavaa...

■ Lounais-Suomen Ilmailualanyhdis-

tys ry 002 piti kevät ko kouk sensa Tu-

russa 11.3.2006. Enimmäkseen Nort-

hportissa töissä olevien ja useita eri

töitä tekevien jäsenten muodostaman

yhdistyksen kokoava luonne on vah-

vistunut ennestään: mukana on nyt

jäseniä mm. Airprosta. Nyt oli paikal-

la 20 henkilöä, eli neljäsosa koko yh-

distyksen jäsenmäärästä.

Käsiteltäessä edellisen vuoden toi-

mintaa tuli korostetusti esille yhteis-

ten työehtojen ja palkkojen aja minen

kaikille alan työn tekijöille, myös vuok-

ratyövoimalle. LSI oli vuonna 2005

osaltaan yrittänyt saada kaikki alan

työntekijät juuri ilmailualan sopimus-

ten piiriin alueellaan ja tässä mieles-

sä oli otettu yhteyttä, yhteis työssä lii-

ton toimiston kanssa, Ilmailulaitok-

Caro

line

Söre

nsen

A M M A T T I O S A S T O T

1/

06

28

Caribian lämpöä syksyyn

Ilmailualan Unionin

Kesäpäivät 9.–10.9.2006

■ Tämän vuoden kesäpäivät ovat

syyskuussa kesälomakauden jälkeen

ja ne pidetään Turussa Kylpylähotelli

Caribiassa. Viikon lop pupakettiin si-

sältyvät majoituksen lisäksi ruokai-

lut, monipuolisten kylpyläpalveluiden

käyttö sekä runsaasti ohjattua ohjel-

maa tutussa seurassa.

Ensimmäisen päivän tikkakisan,

saappaanheiton, ihmissolmun, polt-

topallon ja pussijuoksun lisäksi järjes-

tetään lapsia varten oma elokuvaesitys

iltapäivällä. Illalla on ohjelmassa myös

osallistujien oma ohjelmanumero, ka-

raoke. Toisena päivänä ovat lisäksi ho-

tellin vapaa-ajanohjaajien järjestämät

vesiolym pialaiset. Liiton hallitus osal-

listuu kesäpäivien viettoon ja pitää

siellä myös kokouksen. Vakuutusyh-

tiö Turvan edustajakin tulee olemaan

mukana kesäpäivillä kertomassa yhti-

ön tuotteista ja niihin liittyvistä IAU:n

jäseneduista.

Paikalle saavutaan lauantaina puo-

lilta päivin ammattiosastojen järjestä-

essä yhteiskuljetuksen. Lounastarjoi-

Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry 001jäsen 40 € puoliso 60 € lapsi 4–14v. 30 €

Lounais-Suomen Ilmailualanyhdistys ry 002jäsen 62 € puoliso 107 € lapsi 4–14v. 55 €

Ilmailumekaanikot ILMEK ry 004jäsen 40 € puoliso 107 € lapsi 4–14v. 55 €

GGF Ammattiosasto 616 ry 006jäsen 40 € puoliso 60 € lapsi 4–14v. 55 €

Ulkomaisten Lentoyhtiöiden Työntekijät / ULT ry 008jäsen 57 € puoliso 107 € lapsi 4–14v. 55 €

Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden liitto ry 010jäsen 40 € puoliso 107 € lapsi 4–14v. 55 €

Siviililentoliikenteen Työntekijät ry 012jäsen 40 € puoliso 60 € lapsi 4–14v. 30 €

niin varoja oli rajalli sesti, eikä yllä

mainitun kaltaisia tilaisuuksia ol-

lut järjestetty viime aikoina. Kat-

sottiin kuitenkin että asia olisi edel-

leen ajankohtainen myös jäsenis-

tön vanhenemisen johdosta: uu-

sien jäsenten mukaan saaminen

muuttaisi ikära kennettakin edul-

lisemmaksi.

Yhdistystä johtaa Tero Nur-

minen, kuormaaja, joka on lisäk-

si Northportin alueluottamus-

mies. Entinen puheen johtaja Ma-

rita Kantola jatkaa vielä yhdistyk-

sen taloudenhoitajana, Tomi Au-

tion jälkeen. Joudut tuaan Tomin

tapaan irti sanot tavien lis talle yh-

tiössä ta pahtuneitten supistusten

yhteydessä Marita on ollut ajoit-

tain erinäisissä tehtävissä Ilmailu-

laitoksen alueella, eli kon takti

alaan ei ole täysin mennyt.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja-

na on Markus Auvinen. Hän kertoi

kokouksessa työstään TNT-yhtiös-

sä, jolla on Turussa sekä omia työn-

teki jöitä että vuokra työ voimaa.

Markus toimii nimikkeellä, joka

vastaa kuormaajan työtä North-

portissa. Hänen varsinainen työn-

antajansa on Workingmen Service,

henkilöstö vuokraus yritys, joka hoi-

taa lentorahtihuolintaa myös Van-

taan TNT:n termi naalissa. Työ on

pätkätyötä, joka sopii hyvin aina-

kin opiskelijoille. Työntekijät ovat

vakinaistettuja, esimiehet pääasi-

assa TNT:läisiä, ja itse työn suorit-

taa aina vuokratyövoima.

Alan muutoksista, jatkuvas-

ta pirstoutumisesta ja samalla jä-

senpohjan laajentumisesta kertoo

myös se, että yhdistyksen johto-

kunnassa on nyt mukana myös

Airpron palveluksessa oleva jäsen.

Turun osalta vuokratyön käyttö

näyttäisikin menevän alamme so-

pimusten puitteissa, joskaan tästä

ei ole aivan täyttä varmuutta, eli

alan muutoksiin ja niiden aiheut-

tamiin haasteisiin tuntuu näillä nä-

kymin olevan mahdollista vastata.

TUOMO OKSANEN

1/06

29

lu alkaa lauantaina. kello 11.30, avajai-

set ovat 12.45 ja huoneet saadaan

käyt töön kello 14.00 mennessä. Kulje-

tuksista kerrotaan seuraavassa Unioni

-lehdessä.

Viikonloppupaketin hinta muodos-

tuu hotellin lähtöhinnasta, josta vä-

hennetään liiton tuki ja ammattiosas-

ton tuki. Oheisessa luettelossa on am-

mattiosastoittain hinnat, jotka jäsen

joutuu maksamaan tukien jälkeen.

Ilmoittautumisia kesäpäiville ale-

taan odottaa Member -järjestelmän

kautta liiton toimistoon jo lähiaikoi-

na.

Memberin kautta kesäpäiville voi

ilmoittautua toukokuun viimeiseen

päivään asti. – Sen jälkeen, kesäkuun

alusta, voi ilmoit tautua Sinikka Ha-

kalalle liiton toimistoon puhelimitse,

numeroon (09) 4785 7210. Ilmoittau-

tumisien takaraja on 15.6. Runsas ohjelma ja monipuoliset kylpyläpalvelut odottavat kesäpäiville tu-

lijoita.

1/

06

30

1/06

31

Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan

Työttömyyskassa

Ilmailualan Unioni IAU ry

Unioni-lehden Ilmestyminen

NUMERO 3 ilmestyy 16.6. aineisto toimitukseen 29.5.

NUMERO 4 ilmestyy 15.9. aineisto toimitukseen 29.8.

NUMERO 5 ilmestyy 20.10.aineisto toimitukseen 2.10.

NUMERO 6 ilmestyy 8.12. aineisto toimitukseen 20.11.

Ilmoituskoot ja hinnat (alv. 0 %)

Koko sivu, 175 x 237 mm, 240 €½ sivua, 175 x 118 mm, 120 €2/6 sivua, 115 x 118 mm, 80 €1/6 sivua, 55 x 118 mm, 40 €

Kaisaniemenkatu 10, 8. krs.00100 HELSINKI

faksi: (09) 47857 209

sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi

kotisivut: www.irkatk.fi

Kassanhoitaja Paula Seppälä (09) 47857 200 Kassanhoitaja Sari Meling (09) 47857 202Kassanhoitaja Mirva Virtanen (09) 47857 203Kassanjohtaja Janne Becker (09) 47857 201

John Stenbergin ranta 6PL 33700531 HELSINKI

faksi: (09) 47857 250

sähköposti: etunimi.sukunimi@iau.fi

kotisivut: www.iau.fi

Puheenjohtaja Rainer Hakala (09) 47857 220Varapuheenjohtaja Tapani Kautto (09) 47857 221Liittosihteeri Alpo Pehkonen (09) 47857 225Sopimussihteeri Arto Kujala (09) 47857 222Sopimussihteeri Tuomo Oksanen (09) 47857 223Taloudenhoitaja Olli Kaivanto (09) 47857 224Toimistonhoitaja Sinikka Hakala (09) 47857 210

Jäsenasiat Paula Seppälä (09) 47857 200 jasenrekisteri@iau.fi

V A P A A - A I K A ■ ■ ■

Kevääseen kuuluu huvipuisto ja lasten riemu. Muistakaa nauttia myös va-

paa-ajasta!

Sann

a Ka

llio

Jäsenkortista kansainvälinen maksukortti!

Tilaa hakemus jo tänään!

Lisätietoja ja Liitto MasterCard -hakemuksen saat osoitteesta

www.nordea.fi, soittamalla Nordea Asiakaspalveluun

0200 3000 (pvm) ma–pe klo 8–20 ja Nordean konttoreista.

* Luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Sen korko on 3 kk euribor + 7,5 %. Kun nimel-liskorko on esimerkiksi 10,17 % (03/06), on todellinen vuosikorko 13,17 % (1,10 %/kk). Todellinen vuosikorko on laskettu käytössä olevalle 2 000 euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu 60 €.

Hyödynnä ammattiliittosi jäsenkortin kaikki mahdollisuudet.

Yhdistä siihen kansainvälinen maksuaika- ja luottokortti

MasterCard. Saat käyttöösi täyden palvelun jäsenkortin, joka

jäsenetujen lisäksi tarjoaa maksuaikaa ostoillesi ja käteisnos-

toillesi, luottoa* joustavaksi vararahastoksi sekä ainutlaatuiset

vakuutusedut: ostoturvan ja käteisnostoturvan.

Halutessasi voit yhdistää korttiisi myös Nordean pankki- ja

automaattikorttiominaisuudet ja hyödyntää verkkopankissamme

monipuolisia MasterCard-palveluja.