toimituksen osoite - suol · haudattu monia venäläisiä kuuluisuuksia mm. pjotr tšaikovski ja...

SYNSYGUS

3/15SUOL RY

pääkirjoitus

2 Pääkirjoitus

3 Puheenjohtajan tervehdys

4 Tulevia tapahtumia

5 in memoriam Markku Holma

6 Enkelit ja muut henkiolennot: Enkelit ja enkelikortit

8 EFTRE:n hallituksen kokous Dublinissa

9 Vatikaanin seurapiiripalsta: Paavi Kristuksen sijainen maanpäällä

10 Enkelit ja muut henkiolennot: Apu on aina lähellä

13 Enkelit ja muut henkiolennot: Hyviä ja pahoja henkiolentoja Lähi-idässä

14 Koulunkäyntiä ja uskonto- pedagogiikkaa Saksassa

18 Agricolan palsta: Enkeleistä ja itsetuntemuksesta

19 Taivaallista mannaa: Enkelin hiukset

20 Koulu ja katsomukset -tilaisuus 30.3.2015

24 Asiasta ja asian vierestä: Tästä vuosityöajasta

25 Paikalliskerhot

26 Yhteystiedot

27 Hallituksen pöydältä

Kannen kuva: Marco Peretto

3/15

Toimituksen osoite [email protected]

Osoitteenmuutokset tms. [email protected]

Päätoimittaja Tiina Suvanen

Toimittajat Kristiina Holm, Jarno Parviola,

Outi Raunio-Hannula, Marja Tanhuanpää,

Kati Mikkola ja Anna Heinonen

Taitto Sari Väkelä, [email protected]

Ilmoitushinnat 1/1 530 €,

takakansi 1/1 600 e, keskiaukeama 1200 €,

keskiaukeama nelivärisenä 1500 €,

1/2 350 €, 1/3 250 €, 1/4 220 €, 1/8 150 €

Painatus Päijät-Paino Oy

Julkaisija Suomen uskonnonopettajain

liitto ry

Suomen uskonnonopettajain liitto ry:n

jäsentiedote

YHTEYDESSÄ ENKELIVOIMIIN

Tämänkertaisen lehden teemana ovat enkelit ja muut henkiolennot. Aiheesta lehteen ovat kirjoittaneet Anna Heinonen, Elisa Mikkola ja Liisa Väisänen.

Heinosen jutussa pääosassa ovat enkelit ja enkelikortit. Mikkola puolestaan kertoo pro gradu -tutkielmastaan, joka käsittelee ”enkeliguru” Lorna Byrnen tilaisuuteen osallistuneiden enkelinäkemyksiä ja henkisyyttä. Väisäsen artik-kelin keskiössä ovat djinnit (henkiolennot) islamissa. Itse lähestyin teemaa googlaamalla enkelit. Tietohakuni tuotti tulosta ja minulle avautui aivan uudenlainen maailma. Enkeleiden maailma.

Aloitin tutkimusmatkani etsimällä omia enkeleitäni www.ikira.fi-sivustolta. Sivustolta löytyy näet Löydä omat enkelisi -testi. Kyseinen testi kertoo syntymäpäivän, -vuoden ja -ajan perusteella minkä enkeleiden vaikutuspiiriin kuulut. Sivustolla kerrotaan, että tiettynä aikana syntyneet ovat tiettyjen enkeleiden siunaamia ja voivat kääntyä näiden puoleen milloin tahansa. Sivustolla muistutetaan myös suojelusenkeleistä. Enkeleistä, joiden tehtävänä on varjella jokaista.

Syntymäkuukauteni perusteella saan henkisessä kasvussani ja kehityksessäni apua enkeli Ambrielilta. Ambriel näyttää kuinka uusi elämä versoaa minussa kuin itsestään. Tarvitaan vain vettä, lämpöä ja energiaa, jotta elämä kukoistaa. Enkeli Ambriel kehoittaakin minua löytämään veden, lämmön ja energian vastaavuudet henkisestä elämästäni. Syntymäviikkoni mukaan apunani on enkeli Aladiah. Aladiah antaa minulle uuden mahdollisuuden ja auttaa minua sopeutumaan tilanteeseen. Hän on aina heikko-osaisten puolella ja parantaa ihmisten oloa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Aladiahin kautta saan mahdollisuuden ymmärtää karman ja puhdistaa sitä. Synty-mäpäiväni kautta sain avukseni arkkienkeli Zadkielin, joka auttaa minua elämäni muutoksissa. Zadkielin avulla voin vapautua vanhasta karmasta ja muuttaa elämäni suuntaa näin tahtoessani. Syntymätuntini perusteella sanani kuulee myös arkkienkeli Sachiel, joka tuo elämääni hyvinvointia ja taloudellista turvallisuutta. Sachielin tarkoituksena on opettaa, että ihminen vaurastuu ja saavuttaa hyvinvoinnin vain, jos hän on armelias muita kohtaan. Arkkienkeli Sachielin mottona onkin, että ”sen mitä annat muille, saat itsellesi”.

Miten ikira-sivusto määrittelee enkeleiden tehtävän? Sivuston mukaan monet ovat nykyään kadottaneet oman tiensä ja keskittyvät elämässään epäoleellisiin asioihin, kuten toimentuloon ja hyvinvointiin. Nämä maalliset murheet tekevät ihmisestä onnettoman. Enkeleiden tehtävänä onkin auttaa ihmisiä/ihmiskuntaa pääsemään pois materialismista ja tietämättömyydestä. Enkeleiden avulla ihmiset ja yhteisöt voivat saavuttaa henkisen päämääränsä ja päästä takaisin yhteyteen. Sivustolla korostetaan kuitenkin sitä, että jokaisen ihmisen pitää tehdä ratkaisunsa itse. Enkelit eivät tee ratkaisuja ihmisten puolesta. He eivät myöskään nuhtele tai suutu valinnoista, vaan tukevat ihmistä tilanteessa kuin tilanteessa. Sivusto esittää, että saatuaan yhteyden enkeleihin ja toimittuaan näiden hienovaraisessa ohjauksessa, ihmisen yhteys enkelivoimiin vahvistuu ja hän löytää oman henkisen tiensä.

Enkeleiden ja henkiolentojen lisäksi lehdessä käsitellään muun muassa katsomusaineiden opetusta. Olen kirjoittanut lehteen jutun 30.3.2015 pidetyistä Koulu ja katsomukset -tilaisuu-desta. SUOL:ssa ollaan myös oltu aktiivisia kansainvälisillä areenoilla: liiton puheenjohtaja Anna Saurama on kirjoittanut lehteen katsauksen Stuttgartin matkastaan ja varapuheenjohtaja Outi Rainio-Hannula EFTRE:n Dublinin kokouksesta. Vatikaanin seurapiiripalstalla puolestaan pohditaan paavin asemaa. Jeremy Dust taas ruotii vuosityöaikaa ja Taivaallista mannaa -palstalla herkutellaan teemaan sopien Enkelin hiuksilla.

Seuraavan, elokuussa ilmestyvän, lehden teemana on jooga ja itsensä kehittäminen. Jos jooga on sydäntäsi lähellä, olet koukussa itsesi kehittämiseen tai muuten vaan palat halusta kirjoittaa aiheesta, ota rohkeasti yhteyttä ([email protected]).

Näin lopuksi haluan toivottaa kaikille aurinkoista kevättä! Päätän kirjoitukseni enkeleiltä 23.3.2015 saamaani viestiin:

“Seesteisyys antaa sisäisen rauhan, rauhallisuuden ja mielenrauhan. Kun olet seesteinen, olet oma itsesi, jota kukaan ei voi masentaa, häiritä tai vaikuttaa kielteisesti. Hiljaisuutesi säteily tuo toivoa jatukea niille, jotka tulevat auraasi. Se tuo arvostusta ja rakkautta toisilta. Kaikki rauhoittuvat kanssasi. Kun olet seesteinen, elämäsikulkee tasaisesti ja virtaavasti. Pyydä enkeleitä pitämään sinutseesteisenä.” (http://www.reikisivut.com/viesti/ )

Tiina Suvanen, Synsyguksen päätoimittaja

JÄSENSIVUJEN SALASANA

Käyttäjätunnus: ruutSalasana: ruutLiiton internetsivut löydät osoitteesta: www.suol.fi

Kaivoin eilen esille viimevuotiset

puutarhalehdet, ja aloin haaveilla

siitä, mitä istuttaisin tänä vuonna

parvekkeelle. Ainakin yrttejä ja pinaattia.

Kenties erilaisia salaatteja. Näin jo sie-

luni silmin itseni kastelemassa istutuksia

ja väistelemässä ampiaisia. Kyllä se mah-

taa tuntua sitten oudolta olla kesälomalla.

Pääsiäisen jälkeen alkaa koulussam-

me viides jakso, ja vaihteen lähestyessä

tohina koululla kiihtyy. Arvioinnit, uudet

kurssisuunnitelmat – te tiedätte kyllä. On-

neksi tohina ja tekemättömien töiden lis-

ta useimmiten kaikkoavat mielestä oppi-

tunneilla. Vuorovaikutus lasten ja nuor-

ten kanssa on etuoikeus, joka avaa jatku-

vasti uusia näkökulmia elämään ja aset-

taa asiat tärkeysjärjestykseen. Mikä vas-

tuu, mikä ilo!

Tänä keväänä niin ulkomaan kuin ko-

timaan uutisetkin ovat herättäneet kes-

kustelua sekä yläkoulussa että lukiossa.

Uskonto on vahvasti esillä mediassa sekä

myös sosiaalisessa mediassa, ja oppilaat

ja opiskelijat seuraavat monenlaisia läh-

teitä ja nettikeskusteluita. Oppiaineemme

on äärimmäisen tärkeässä roolissa, kun

kaiken opetuksen tehtävänä on vahvistaa

yhdenvertaisuutta ja kasvattaa ihmisoi-

keuksien ja kulttuurien moninaisuuden

kunnioittamiseen. Peruskoulun uusi us-

konnon opetussuunnitelma luo tälle työl-

le hyvät puitteet.

Lukion uskonnon opetussuunnitel-

maluonnos on juuri tullut julki tätä kir-

joitettaessa, ja lausuntoja siitä pyyde-

tään 15.4.–6.5. välisellä ajalla. Luonnos

on julkaistu nettisivuillamme www.suol.

fi ja linkki luonnokseen on lähetetty myös

sähköpostitse jäsenillemme. Palautet-

ta perusteluineen kannattaa lähettää jo-

ko SUOL:lle Opetushallitukseen välitettä-

väksi ([email protected]) tai suoraan ope-

tusneuvokselle ([email protected]).

LOPS-työn tilanne oli tällä kertaa kaik-

kien aineiden osalta poikkeuksellinen, sil-

lä rahaa OPS-työryhmien perustamista

varten ei ministeriöstä annettu, ja aika-

taulu oli äärimmäisen tiukka. Aikaa annet-

tiin Opetushallituksen virkatyölle muuta-

ma kuukausi tilanteessa, jossa yhdellä vir-

kamiehellä saattaa olla useammankin ai-

neen OPS:it vastuullaan. Perusopetuksen

osalta tehtiin varsin perusteellinen ja har-

kittu uudistamistyö työryhmissä, ja on to-

della sääli, ettei tätä mahdollisuutta suotu

myös lukion tulevaisuudelle.

Uskonnon oppiaineen osalta OPS-

prosessi poikkeaa muista aineista siinä,

että opetussuunnitelma tehdään useam-

paan uskonnon oppimäärään samanai-

kaisesti. Järjestetyissä kahdessa kuule-

mistilaisuudessa uskonnon eri oppimää-

rien edustajat kävivätkin opetusneuvok-

sen johdolla hedelmällistä keskustelua lu-

kion uskonnonopetusta koskien.

Liittomme lukion opetussuunnitel-

maan ajamista teemoista ja painopisteis-

tä kerroin viime numerossa tällä palstalla.

Niiden ohella pidimme tärkeänä, ettei yh-

den syventävän kurssin lisäys nostaisi yli-

oppilaskirjoituksiin vaadittavan sisällölli-

sen substanssin määrää ja näin karkoittai-

si entisestään vähentyneitä uskonnon kir-

joittajia. Toiveena oli, että kurssit pikem-

minkin hieman kevenisivät kuudetta koh-

ti, ja pitäisivät sisällään jo opitun aitoa so-

veltamista. Kurssien kokonaisuuden osal-

ta liittomme piti tavoittelemisen arvoise-

na sellaista väljyyttä, joka mahdollistaisi

aidon syventymisen. Nykyisessä OPS:issa

esimerkiksi kaikkien maailmanuskonto-

jen opiskeleminen yhden kurssin puit-

teissa on vaatinut kovin rivakkaa, oppimi-

sen kannalta haastavaa etenemistahtia.

Kevätseminaarimme on 18.4. Helsin-

gissä otsikolla Näkökulmia eurooppalai-

seen kulttuuriin. Toivottavasti tapaamme

siellä! Itse odotan paitsi loistavia luento-

ja, erityisesti vuotuista paikalliskerhojen

edustajien tapaamista. Syysseminaaria

vietetäänkin sitten Pietariin risteillen, ja

hieno on ohjelma sielläkin.

Kevääseen kuuluu SUOL:ssa uskon-

non ainereaalissa menestyneiden abitu-

rienttien ja uskonnon peruskoulun päät-

tökokeen parhaiden yhdeksäsluokkalais-

ten palkitseminen. Niiden myötä kesä tu-

lee jo kovin lähelle. Saatte lukea palkituis-

ta seuraavasta Synsyguksesta.

Toivotan kaikille jäsenillemme voi-

mia loppukevääseen ja sen jälkeen oi-

kein rentouttavaa kesää. Toivottavasti ke-

säsäät suosivat ja kaikki saavat mahdolli-

suuden lomailla ihan kunnolla. Ollaan-

han yhteyksissä!

Anna Saurama, [email protected]

LUKION OPETUSSUUNNITELMA-LUONNOS LAUSUNNOILLE

puheenjohtajan tervehdys

3

PERUSKOULUN OPETTAJA, TILAA PERUSKOULUN

USKONNON PÄÄTTÖKOE 2015!

Voit nyt tilata koulullesi SUOL Ry:n perus-koulutyöryhmän laatiman päättökokeen keväälle 2015. Kokeen suositeltu suoritus-päivämäärä on maanantai 4.5.2015, klo 9–13. SUOL palkitsee suositusajankohtana kokeessa parhaiten menestyneet osaajat.

Päättökokeen hinta on 35 €/koulu.

Kokeet postitetaan viikolta 16 alkaen sähkö-postitse tai värikopiona (jolloin postitus -ja käsittelykulut lisätään hintaan). Kerrothan tilauksessasi, tahdotko kokeen sähköpostin liitteenä vai postitse. Ilmoita koetta tilatessa-si koulusi laskutusosoite.

Lisätiedot ja tilaukset: [email protected]

tulevia tapahtumia

TOUKOKUU

Peruskoulun päättökoe 4.5.2015. SUOL palkitsee kokeessa parhaiten menestyneet peruskoululaiset.

OPH pyytää lausuntoja evankelis-luterilaisen uskonnon opetus- suunnitelman perusteiden luonnoksesta 15.4–6.5.2015 välisenä aikana.

SUOL palkitsee parhaiten uskonnon ainereaalissa menestyneet ylioppilaskokelaat.

ULKOMAILLE?

SUOL järjestää opintomatkan Kiinaan ja Tiibetiin 3.–18.6.2015 ja Sisiliaan 10.–17.10.2015. Syysseminaari on Pietarin risteily 18.–20.9.2015 teemalla ”Hengellistä elämää ja uskontopolitiikaa Venäjällä”.

Ajankohtaisia tietoja tapahtumista ja tarkemmasta ohjelmasta www.suol.fi

Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaan!

4

Lähde päiväksi Pietariin Suol ry:n SYYSSEMINAARIIN

”HENGELLISTÄ ELÄMÄÄ JA USKONTOPOLITIIKKAA

VENÄJÄLLÄ” 18.–20.9.2015

Vietä päivä Pietarissa tutustuen kaupungin hengellisiin näh-tävyyksiin. Tutustumme Kazanin katedraaliin, joka toimi neu-vostoaikana uskontojen ja ateismin museona, Aleksanteri II:n surmapaikalle rakennettuun Verikirkkoon eli Kristuksen ylösnou-semuksen kirkkoon, Pyhän Marian kirkkoon (Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon pääkirkko) sekä Pietari Suuren perustamaan Aleksanteri Nevskin luostariin. Luostarin hautausmaalle on haudattu monia venäläisiä kuuluisuuksia mm. Pjotr Tšaikovski ja Fjodor Dostojevski.

Asiantuntijanamme on Kirkon ulkoasiainosaston johtaja TT, VTM, dos. Kimmo Kääriäinen.

Viisumivapaan risteilyn hinta arviolta n. 350–380 € (40 läh-tijää). Hintaan sisältyy menopaluu 2-hengen A-luokan hytissä, aamiaiset ja buffet-illalliset laivalla, luennot laivalla, tutustumis-kohteiden pääsymaksut, opaspalvelut sekä bussikuljetukset ja muut maihin nousuun tarvittavat pakolliset maksut Pietarissa. Mahdollisesti meillä on myös lounas Pyhän Marian kirkon kryp-tassa. Ohjelma ja lopullinen hinta tarkentuvat myöhemmin.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: [email protected] ja gsm 040 5929 823. Paikkoja on rajoitetusti.

Risteilyaikataulu St. Peter Line, M/S Princess Maria: lähtö perjantaina 18.9. Helsingin Länsisatamasta klo 18:00 ja paluu sunnuntaina 20.9. Helsinkiin klo 08:00.

Kristuksen ylösnousemuksen

kirkko kuva: Jaana Tahvanainen

K irkon kouluasian eläkkeellä ollut

sihteeri, rovasti Markku Holma

poistui keskuudestamme vaikean

sairauden murtamana 23.2.2015. Hän

oli syntynyt 30.8.1946. Markku Holma

oli aina kannustava yhteistyökump-

pani, jolle oli pitkän virkauransa ai-

kana kertynyt valtava määrä kokemusta

ja hiljaista tietoa uskonnonopetuksesta ja

siihen liittyvistä kysymyksistä. Hän toimi

koulutyön kysymyksissä aina 1970-luvulta

lähtien: ensinnäkin Helsingin seurakun-

tien teini- ja kouluasianpastorina ja myö-

hemmin yli kahdenkymmenen vuoden

ajan Kirkon kasvatusasiankeskuksen kou-

luasioiden sihteerinä. Hän aina kannusti

ja rohkaisi meitä. Markku vaikutti hieno-

tunteisesti taka-alalla, kun käytiin neu-

votteluja ministeriön, opetushallituksen

ja yliopistojen kanssa. Markku Holman

rooli oli erittäin tärkeä, kun kirkkohallitus

antoi erilaisia lausuntoja uskonnonope-

tuksesta ja ylipäätänsä koulutukseen liit-

tyvistä kysymyksistä. Pitkä työura oli an-

tanut hänelle myös perspektiiviä asioihin.

Markku ei ”hötkyillyt”, vaan mietti perus-

teellisesti ja tarkasti, miten missäkin tilan-

teessa tuli toimia ja sanoa. Markku Holma

loi myös puitteita kirkon ja oppilaitosten

väliselle yhteistyölle ja kehitti koulupasto-

ritoimintaa. Suomalaiseen yhteiskuntaan

liittyvän kirkollisen kulttuurin elävänä ja

näkyvä pitäminen koulun arjessa ja juh-

lissa oli hänelle tärkeää.

Yksi Markun virkauran tärkeitä asioi-

ta oli neuvotella rahoitusta kirkon tahol-

ta, kun Helsingin yliopiston opettajan-

koulutuslaitokselle perustettiin 1990-lu-

vun lopulla uskonnon didaktiikan mää-

räaikainen apulaisprofessorin virka. Vi-

ran perustamisen taustalla oli huoli var-

haiskasvatuksen uskontokasvatuksesta ja

koulujen uskonnonopetuksesta sekä us-

konnon didaktiikan asemasta opettajan-

koulutuksessa, sillä useimmilla koulus-

sa opetettavilla aineilla oli oma ainedi-

daktiikan apulaisprofessuurinsa. Markku

yhteistyökumppaneineen onnistui hank-

kimaan tarvittavat varat ja Helsingin yli-

opistolle perustettiin uskonnon didak-

tiikan määräaikainen apulaisprofessuu-

ri, joka myöhemmin muutettiin vakinai-

seksi täysprofessuuriksi. Markku seurasi

tarkkaan uskonnon didaktiikan toimintaa

ja profiloimista sekä osallistui vuosittain

ainedidaktiikan symposiumeihin, joiden

kylkiäisenä järjestettiin uskonnon didak-

tikko tapaamisia. Markku kuunteli aina

huolellisesti opettajankoulutuksen näkö-

kulmaa ja oli erittäin ystävällinen ja avu-

lias, jos kirkosta tarvittiin henkistä ja ta-

loudellista tukea. Markku teki läheistä yh-

teistyötä muun muassa Uskonnonpeda-

gogisen Instituutin (UPI:n) ja Suomen Us-

konnonopettajain Liiton kanssa.

Markku tuki ja kannusti aina meitä

nuorempia. Henkilökohtaisesti tutustuin

häneen paremmin kesällä 1990, kun Suo-

messa järjestettiin Intercommission for

Church and Schoolin (ICCE) konferenssi

Järvenpäässä. Muistan aina, miten paljon

hän UPI:n johtajan Annikki Huhdan kanssa

pisti energiaansa siihen, että konferenssi

onnistuisi niin sisällöltään kuin käytän-

nön järjestelyjen puolesta erinomaisesti.

Markku oli hyvin aktiivinen ihminen ja osal-

listui useita kertoja järjestämäämme FBI-

(Finnish-Baltic Innovative Religious Edu-

cation Conference) konferenssiin. Hänen

persoonansa oli lämmin, toisia ihmisiä ja

mielipiteitä kunnioittava. Muistan läm-

pimästi Tartossa Villa Tammekanissa jär-

jestettyjä vastaanottoja, joihin hän toi rau-

hallisella olemuksellaan lämpimän ja ko-

toisan ilmapiirin.

Markun muistoa kunnioittamaan so-

veltuu erittäin hyvin säkeistö körttivirres-

tä 374:

Mitä silloin multa puuttuu,

kun Herra huolen kantaa?

Turhaan sielu häneen suuttuu.

Hän taivaan leipää antaa,

elävää vettä juottaa,

se virvoituksen tuottaa.

Hän antaa Pyhän Hengen.

Arto Kallioniemiuskonnon didaktiikan professoriHelsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Markku Holma 30.8.1946–23.02.2015

in memoriam

Kuva: Eija Suokko

5

Enkelit ovat jumalallisia sanansaatta-

jia, jotka tunnetaan kristinuskossa,

islamissa ja juutalaisuudessa. Raa-

matussa enkeleitä esiintyy useissa koh-

dissa Vanhassa ja Uudessa testamentissa

ja heillä on usein merkittävä rooli tiedon-

välittäjinä ihmisten ja Jumalan välillä.

Vanhassa testamentissa puhutaan myös

”Herran sotajoukosta”. Tutuimmillaan en-

kelit esiintyvät pääsiäisen tapahtumissa ja

jouluevankeliumissa. Enkelit mielletään

yleensä hyviksi ja hyvää edistäviksi olen-

noiksi, vaikka Raamatussa tunnetaankin

myös pahat ja langenneet enkelit. Nimeltä

Raamatussa mainitaan Mikael, Gabriel ja

Rafael, joista käytetään yleisesti nimitystä

arkkienkeli tai ylienkeli. Näkemykset ark-

kienkelien määrästä vaihtelevat tulkin-

tatapojen mukaan, sillä niitä mainitaan

lisäksi nimeltä esimerkiksi apokryfikir-

joissa. Enkeleitä on myös luokiteltu niin

kutsuttuihin enkelihierarkioihin erityi-

sesti vanhalla ajalla ja keskiajalla. En-

keleitä koskevaa tutkimusta kut-

sutaan angelologiaksi.

Enkelit ovat kuuluneet aina

kristinuskon viralliseen ope-

tukseen. Enkelien palvonta on

ollut esillä esimerkiksi eku-

meenisessa konsiilissa Ni-

keassa vuonna 787. Palvon-

ta kiellettiin, mutta kristit-

tyjä kuitenkin kehotettiin

kunnioittamaan enkeleitä.

aikana syntyi upeita enkeliveistoksia Eu-

roopan suurten mestarien käsistä. Myös

kirjallisuudessa, esimerkiksi Danten Ju-

malaisessa näytelmässä, on kuvattu yksi-

tyiskohtaisestikin enkeleitä ja niiden teh-

täviä. Kansanomaisemmalla tasolla suo-

jelusenkelit ja niistä kertovat esineet ja

kuvat ovat kuuluneet pitkään suomalai-

seenkin kulttuuriin. Enkeleitä on esiinty-

nyt jatkuvasti myös populaarikulttuuris-

sa, esimerkiksi elokuvassa Berliinin tai-

vaan alla ja tv-sarjassa Angels in America.

Uudenlaisen suunnan enkelikulttuuri

sai 2000-luvun taitteen myötä, kun enkelit

saivat osakseen kasvavaa kiinnostusta. Se

ei kumpua niinkään kristilliseltä pohjalta,

vaan edustaa uutta uskonnollista ilmiö-

tä. Vaikka enkeleillä on kristillinen tausta,

uusi enkelikiinnostus on saanut vaikuttei-

ta enemmänkin new agen eri muodoista.

Enkelikokemuksia saaneilla ihmisillä on

usein kiinnostusta henkisen kasvun ke-

hittämiseen myös muilla tavoin. Uudes-

sa enkelikulttuurissa keskiössä on hen-

kilökohtainen ja kokemuksellinen suhde

enkeleihin, erityisesti omaan (suojelus)

enkeliin. Enkeleiden kanssa kommuni-

koidaan, niitä voidaan nähdä ja yhteyt-

tä niihin haetaan esimerkiksi enke-

likorttien tai enkelikurssien avul-

la. Uuteen suosioon on vaikut-

tanut vahvasti irlantilainen

Lorna Byrne, jonka enke-

leitä koskevia kirjoja on

ENKELIT JA ENKELIKORTIT Enkelit ovat aina kuuluneet kristinuskoon. Toisinaan heidän

merkityksensä on ollut korostetumpaa, toisinaan vähäisempää.

2000-luvulla enkelit ovat taas saaneet ilmaa siipiensä alle.

Tästä uudesta noususta saamme kiittää kristinuskon sijaan

uushenkisyyttä. Enkeleistä on tullut osa yksilöiden henkisen

kasvun etsintää.

Myös luterilaisen puhdasoppisuuden ai-

kana enkelien kansanomaiseen palvon-

taan kiinnitettiin huomiota, mikä ei kui-

tenkaan muuttanut enkeleiden teologis-

ta merkitystä. Vahvat valistuksen rationaa-

lisuuden kannattajat pitivät enkeleitä kä-

sittämättöminä henkiolentoina monien

muiden uskonnollisten ilmiöiden tapaan.

Enkelien asema on sittemmin vakiintu-

nut osaksi kristillisten kirkkojen opetus-

ta ja kulttuuria. Luterilaisessa perintees-

sä enkelit on useimmin liitetty lasten us-

konnolliseen kasvatukseen, mutta kovin

näkyvässä roolissa ne eivät näyttäydy Mik-

kelinpäivää lukuun ottamatta.

Länsimaiseen kulttuuriin enkelit sen

sijaan liittyvät vahvasti. Ne ovat olleet kris-

tillisen taiteen kuvatuimpia hahmoja läpi

vuosisatojen. Enkelien ulkoinen olemus

on saanut vaikutteita antiikista, jossa esi-

merkiksi Nike ja Amor on kuvattu siivek-

käiksi olennoiksi. Renessanssin ja barokin

6

ENKELIT JA MUUT HENKIOLENNOT

myös suomennettu (mm. Enkeleitä hiuk-

sissani, 2009). Byrne on itse nähnyt enke-

leitä lapsesta saakka. Hänen mukaansa jo-

kaisella ihmisellä uskontokunnasta tai va-

kaumuksesta riippumatta on oma suoje-

lusenkelinsä, johon voi halutessaan saa-

da yhteyden. Byrne on saanut osakseen

paljon julkisuutta ja on tehnyt muun mu-

assa työtä uskontodialogin edistämiseksi.

Suomessa enkelikokemuksistaan ovat jul-

kisuudessa kertoneet muun muassa Kat-

ri Helena, Manuela Bosco ja Kirsi Ranto.

Ihmiset, joilla on enkelikokemuksia,

kuvaavat usein tuntemuksiaan hyvyyden

läsnäolon kokemukseksi. Oma enkeli kul-

kee vierellä, luo turvaa, rauhoittaa ja antaa

neuvoja. Jotkut kokevat enkelien läsnä-

olon myös fyysisesti esimerkiksi ilmavir-

tana, kevyenä kosketuksena tai enkelien

jättäminä höyheninä. Enkelit eivät tee ih-

misen puolesta päätöksiä, mutta niiltä voi

pyytää ohjausta erityisesti elämän hanka-

lissa käänteissä. Ohjauksessa voi käyttää

apuna erilaisia enkelikortteja, joita on saa-

tavina monista nettikaupoista. Enkelikort-

tien määrä ja käyttötavat vaihtelevat. Kort-

tien mukana tulee yleensä ohjekirja, joissa

eri korttien antamat viestit selitetään. Ky-

seessä ei ole ennustus, vaan neuvoa an-

tava viesti, jonka avulla enkelit kommu-

nikoivat. Enkelikorttien ja tarot-korttien

käytössä on paljon yhteistä, mutta myös

eroja. Enkelikortit toimivat enkelien vies-

tien välittäjänä ja niiden sanoma on roh-

kaiseva ja myönteinen. Enkelikorttien tul-

kintoja tarjotaan paljon myös erilaisissa

nettipalveluissa, joissa voi ”nostaa” kortin

ja saada sitten tulkinnan itselleen. Netis-

tä löytyy muutenkin paljon tietoa enkeli-

korttien käytöstä, ja aiheesta saa helpos-

ti mukavan tiedonhakutehtävän oppitun-

nille. Esimerkkejä suomalaisista sivustois-

ta: ikira.fi ja enkelikartano.fi

ENKELIKORTTIEN KÄYTTÄJÄN AJATUKSIA JA KOKEMUKSIA ENKELEISTÄ: ”Minulle tapahtui asioita, joissa koin,

että olin jonkun korkeamman suojeluk-

sessa. Ajattelin, että sen täytyi olla

oma suojelusenkelini. Asiat ja ta-

pahtumat olivat niin sanottuja vä-

hältä piti -tapahtumia. Olin vie-

railulla miniäni tädin luona noin

kaksi vuotta sitten. Hänellä oli en-

kelikortit ja joka ilta ja aamu oli oh-

jelmassa korttien luenta. Samalla

sain opastusta ja tietoa korteista.

Vierailulla koin, että enkelikorteista

sai voimaa ja uusia näkökulmia asi-

oihin. Siispä hankin kortit itselleni.

Ensin ei kortteja meinannut löytyä,

mutta jokin sisäinen tieto johdatti

minut kirjakauppaan, jossa oli yksi

ainoa korttipakka jäljellä. Elämässäni

oli tuolloin erittäin vaikea perintöasia,

jonka myötä kärsin unettomuudesta ja

laihduin kovasti. Enkelikorteista tuli tuol-

loin jokapäiväinen tuki. Ennen korttien

ottamista juttelin ääneen omat huoleni ja

asiat, joihin tarvitsin apua. Tähän aikaan

nostin usein aina samoja kortteja esim.

anteeksianto. Ajattelen joka päivä enke-

leitä. Kortteja en tällä hetkellä lue päivit-

täin. Pyydän enkeleiltä erilaisia asioita:

autolle parkkipaikkaa, kovien tuulien ai-

kana suojelusta kodille, läheisille vaikei-

den asioiden selkiytymistä, asioiden me-

nemistä siten, kuin on tarkoitettu... Oloni

on enkelien myötä jotenkin turvallisempi

ja tunnen, että korteista saan tukea ja asi-

oita selkeyttäviä sanoja. Kortit saavat mi-

nut ajattelemaan asioita eri näkökulmista.

Ne eivät anna valmiita vastauksia, vaan

vaativat menemään hyvinkin syvälle asi-

oihin ja tapahtumiin. Olen monesti pyy-

tänyt enkeleiltä jotakin merkkiä itsestään.

En tiedä ovatko löytämäni pienet sulat ja

sisäiset äänet näitä merkkejä. Ajattelen

kuitenkin, että jokaisella ihmisellä on

oma suojelusenkeli, joka pitää huolta ja

ohjaa, jos sitä pyytää ja haluaa.

Tänä vuonna on ollut kovia tuulia ja

myrskyjä. Talossamme on peltikatto ja

joskus on tuntunut, että myrsky repii koko

katon irti. Tällaisina öinä on erittäin vai-

kea nukkua, koska pelkään kovaa puus-

kaa. Yhtenä tällaisena yönä pyysin enke-

leiltä suojelusta kodilleni. Pyynnön jäl-

keen minut valtasi lämpö ja rauha ja jo-

kin sanoi, että ei mitään hätää. Sanoma

ei ollut kuuluva ääni, vaan jotain sisäistä.

Mieheni siskontyttö odotti lasta, jolla

oli lääkäreiden mukaan vikaa sydämessä.

Samaan aikaan siskontytön vanhin lapsi

kärsi paniikkikohtauksista. Pyysin enke-

leitä apuun. Pyysin omaa enkeliäni aut-

tamaan vanhimman lapsen enkeliä pa-

rannustyössä. Minulle tuli taas jostain hy-

vin rauhallinen olo tunne siitä, että asiat

menevät hyvään suuntaan. Tällä hetkel-

lä kuopus on terve vuoden ikäinen lap-

si ja vanhin on päässyt paniikkikohtauk-

sistaan.

Ystäväni oli menossa leikkaukseen ja

sanoin hänelle, että kaikki menee hyvin.

Heti tämän sanottuani minulle tuli tunne,

että miksi menin sanomaan noin. Leikka-

us ei mennyt hyvin, vaan se jouduttiin uu-

simaan. Kerroin myöhemmin ystävälleni

asiasta ja hän sanoi nähneensä ilmeestä-

ni, että kaikki ei mene hyvin.”

Teksti Anna HeinonenKuvat Elina Mikkonen

7


EFTRE:N HALLITUKSEN KOKOUS DUBLINISSA

EFTRE:n kokoukseen osallistujia.

EFTRE:n hallitus kokoontui 7.3.2015

Dublinissa. Asialistalla päällim-

mäisenä oli ensi vuonna 31.8.–

3.9.2016 Wienissä pidettävä uskonnon-

opettajille ja muille alalla työskentele-

ville suunnattu konferenssi, jonka tee-

mana on ”Believing, belonging and be-

having: Challenges for religious educa-

tion in the 21st century”. Konferenssin

valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa ja

uskallan väittää, että ohjelmasta on tu-

lossa jälleen mielenkiintoinen. Konfe-

renssi järjestetään ensi kertaa yhteistyössä

coGreen (http://www.cogree.com/)

kanssa, joka koordinoi eurooppalaisten

uskonnonopetukseen liittyvien organi-

saatioiden keskinäisiä yhteyksiä. Kuten

aiemminkin, ohjelman suunnittelussa

on pyritty ottamaan huomioon paikalli-

sia elementtejä ja historiaa. Wienissä tä-

män suhteen vastassa on runsaudenpula.

Suurnimistä osansa saanevat ainakin S.

Freud, L. Wittgenstein ja W.A. Mozart.

Ohjelmassa tullaan sivuamaan myös kau-

pungin menneisyyttä juutalaisuuden nä-

kökulmasta.

Monikulttuurisuuden ja moniuskon-

toisuuden teemat ovat Euroopassa jatku-

vasti esillä ja puhuttivat myös EFTREläi-

siä. Euroopan Neuvosto on vastikään jul-

kaisut koulujen ja uskonnon suhteesta lu-

kemisen arvoisen teoksen: Signposts – Po-

licy and practice for teaching about reli-

gions and non-religious world views in

intercultural education (R. Jackson 2014).

Julkaisussa tuodaan esiin mm. opettajien

ja opiskelijoiden tietojen, taitojen ja asen-

teiden merkitys uskontoihin ja katsomuk-

siin liittyvässä osaamisessa. Uskontojen

ymmärtämisen lisäksi katsomuksiin liitty-

EFTRE:n puheenjohtaja Lesley Prior ja sihteeri Elisabeth Faber

vät vuorovaikutustaidot ovat koulumaail-

massa tärkeitä. Luokkahuoneen tulisi olla

turvallinen tila, jossa voidaan käydä dia-

logia eri katsomuksellisista taustoista tu-

levien välillä.

Kuten monessa muussakin vapaaeh-

toispohjalta toimivassa organisaatiossa,

myös EFTRE:ssä joudutaan pohtimaan,

mihin kaikkeen niin ajankäytölliset kuin

rahalliset resurssit riittävät. Järjestön vies-

tinnästä ja monista muistakin käytännön

asioista pitkään vastannut Paul Hopkins

on siirtynyt muihin tehtäviin ja ei valitetta-

vasti ole enää käytettävissämme. Järjestön

nettisivut kaipaisivat kipeästi uudistamis-

ta ja päivittämistä, samoin moni muu vies-

tinnällinen asia. Onneksi näitäkin asioita

saatiin tapaamisessa eteenpäin. Toivotta-

vasti tulevaisuudessa erilaiset uskonnon-

opetukseen liittyvät ajankohtaiset asiat

eurooppalaisella tasolla välittyvät entis-

täkin paremmin kansallisille organisaa-

tioille.

Teksti ja kuvat Outi Raunio-Hannula

Lisää informaatiota EFTRE:sta löytyy sivuilta www.eftre.net

8

Vatikaanin seurapiir ipalsta

Paavi Fransiskus tervehtimässä.

P aavin sanotaan olevan erehty-

mätön, kun hän lausuu jotain ex-

cattedra eli virkatuoliltaan. Jos

Paavi sanoo mustan valkeaksi, se on niin.

Paavi ei voi erehtyä. Paavin erehtymättö-

myys, juontaa juurensa keskiajalle ja kiis-

taan piispojen nimittämisestä. Rooman

valtakunnan hajottua väestö muutti kau-

pungeista maaseudulle. Maanomistuk-

sesta tuli vaurauden perusta. Maa-aate-

listo ja vasallijärjestelmä kehittyivät no-

peasti. Luostariliike levisi voimakkaasti

400-luvulta lähtien. Irlantilainen colom-

biaaninen luostarijärjestö vahvisti asemi-

aan 600-luvulta alkaen myös manner-eu-

roopassa. Luostareistakin oli tullut suu-

ria maaomistajia sen lisäksi, että ne oli-

vat sivistyksen ja tieteen tekemisen kes-

kuksia. Raha houkuttaa. Se houkutti myös

Pyhän Saksalais-Roomalaisen keisarikun-

nan keisaria sekä entistä enemmän kirk-

koruhtinaana esiintyvää Paavia. Koska kir-

kollisessa järjestelmässä piispoilla oli kes-

keinen asema, alkoivat jo karolingi-sukui-

set frankkikuninkaat nimittää piispoja ja

rakentaa kirkkoja ja luostareita. Piispojen

nimittämisestä seurasi valtava skandaali.

Se johti keisarin pannaan julistamiseen

eli kirkon ja siis pelastuksen ulkopuolelle

sulkemiseen. Diplomaattiseksi rauhan-

neuvottelijaksi löytyi Canossan Matilde.

Hän sai paavin lupaamaan, että keisari

saa anteeksi, jos tulee Canossan linnaan

katumusmatkalle. Sota vältettiin sillä ker-

taa, mutta ongelma jäi. Paavi, vahvistaak-

seen asemiaan, julisti olevansa Kristuksen

sijainen maanpäällä, ei pelkästään Pieta-

rin seuraaja. Kristus ei voi erehtyä. Siten

tuli voimaan pykälä Paavin erehtymättö-

myydestä.

Jo Paavi Ratzinger otti askeleen pois

erehtymättömyydestä. Hän poisti limbon.

Hän siis myönsi, että joskus joku Paavi hy-

väksyessään limbon dogmatiikkaan, on

tehnyt erehdyksen. Limbohan oli paikka,

joka ei ollut mitään. Se oli jonkinlainen vä-

litila niille, joille ei ollut tarjoutunut mah-

dollisuutta pelastukseen. Esimerkiksi kas-

tamattomat lapset ja Antiikin filosofit viet-

tivät siellä ikuisuuttaan.

Fransiskus hätkähdyttää korostamal-

la jatkuvasti omaa ihmisyyttään. Hän on

paaviutensa alusta alkaen pyytänyt: ru-

koilkaa puolestani, minä tarvitsen sitä.

Paavi otti äskettäin puheellaan kantaa

avioliittoon yleensäkin. Siinäkin puheen-

vuorossa hän samaistaa itsensä synnin-

tekijä ihmisiin sekä vielä antoi taas osoi-

tuksen huumorintajustaan. Suora lainaus

Paavin puheesta: Tiedämme kaikki, ettei

ole olemassa täydellistä avioliittoa. Ei ole

täydellistä aviomiestä eikä vaimoa. Ei kan-

nata edes mainita täydellistä anoppia. On

olemassa vain me, synnintekijät.

Kaikkein kiistellyin Paavin alkuvuoden

kommenteista oli kuitenkin hänen kom-

menttinsa hälyyn, joka seurasi Pariisin ter-

roristi-iskun jälkeistä keskustelua. Paavi to-

tesi yksikantaan: Jos joku haukkuu minun

äitiäni jatkuvasti, kyllä minä häntä turpiin

vedän. Jos Paavi todellakin haluaisi olla

Kristuksen sijainen, hän sanoisi kääntä-

vänsä toisen posken. Hän sanoi kommen-

tissaan, että hän itsekin Paavina on ihmi-

nen. Muistutti, että hänelläkin on äiti ja sa-

malla kutsui ihmisiä yhteiskunta rauhaan.

Omaa ihmisyyttään hän myös korosti sillä,

ettei vakiintuneen tavan mukaan sunnun-

tain angeluksen jälkeen laskekaan valkois-

ta kyyhkyä vapaaksi rauhan merkkinä, ku-

ten Paavit ovat aina tehneet. Jokin aika sit-

ten korppi ja lokit, jotka olivat oppineet ta-

paan, odottivat ikkunan ulkopuolella. Va-

paaksi laskettu kyyhkynen pääsi lounaak-

si heti lentoon laskemisensa jälkeen. Paavi

ilmoitti, että tapaus järkytti häntä niin pal-

jon, että on parempi antaa kyyhkysten ol-

la rauhassa sunnuntaisinkin.

Liisa VäisänenSynsyguksen Vatikaanin kirjeenvaihtajaKuva: Wikimedia Commons

PAAVI KRISTUKSEN SIJAINEN MAANPÄÄLLÄ

9

Lorna Byrne on irlantilainen mystikko,

joka on nähnyt enkeleitä lapsuudes-

taan lähtien. Byrnen puhetilaisuu-

det Suomessa ovat saaneet runsaasti kuu-

lijoita ja hänen neljä suomennettua kir-

jaansa ovat olleet myyntimenestyksiä.

Enkeleihin liittyvä hengellisyys ja uus-

henkisyys ovat kasvaneet sekä kansain-

välisesti että Suomessa. Google antaa an-

gel -sanalle 761 000 000 osumaa 0,22 se-

kunnissa. Enkeliuskon lisääntyminen nä-

kyy yhä enemmän myös populaarikult-

tuurissa, siihen liittyvissä tapahtumissa

ja tuotteissa. Postmodernissa yhteiskun-

nassa enkeleillä on yhtäältä enemmän ky-

syntää ja toisaalta uusia mahdollisuutta

tulla esille.

”Haluaisin uskoa enkeleihin. Sisko, su-

kulaiset, ystävät – monet puhuvat enke-

leistä”. Näin kuvaa eräs Enkelit Suomessa

-kyselyyn vastannut nainen suhdettaan

enkeliuskoon. Kysely on osa laajempaa

Åbo Akademin tutkimusprojektia Maal-

listumisen jälkeinen kulttuuri ja Suomen

muuttuva uskonnollinen kenttä, jossa Ter-

hi Utriainen tutkii enkelikäytäntöjä nyky-

Suomessa. Tein kyselystä Helsingin yli-

opistoon pro graduni nimeltään AINA LÄ-

HELLÄ – Lorna Byrnen tilaisuuteen osal-

listuneiden enkelinäkemyksistä ja henki-

syydestä.

Tutkimusaineisto kerättiin vuoden

2011 lopulla Lorna Byrnen puhetilaisuu-

dessa jaetulla kyselylomakkeella, johon

vastasi 248 naista ja 15 miestä. Tilaisuu-

teen osallistuneista 1100 henkilöstä lähes

neljännes vastasi kyselyyn, joten monet

olivat halukkaita kertomaan enkelikoke-

muksistaan.

Aineiston keräämisen aikaan kiinnos-

tus enkeleitä kohtaan Suomessa oli vasta

aluillaan. Viime aikoina enkelit ovat tul-

leet yhä näkyvämmin esille mediassa uus-

henkisyyteen liittyvän kirjallisuuden ja te-

levisiosarjojen lisääntyessä sekä tunnet-

tujen henkilöiden kertoessa omista en-

kelikokemuksistaan.

Miltä sitten näyttää tyypillinen Lorna

Byrnen tilaisuuteen osallistunut henkilö?

Hän on Uudeltamaalta kotoisin oleva kes-

ki-ikäinen parisuhteessa elävä nainen, jo-

ka kuuluu uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Hänellä on opistotason koulutus ja hän

työskentelee hoivasektorilla tai hallin-

nossa. Lorna Byrneen hän on tutustunut

lukemalla Byrnestä naistenlehdistä ja lu-

kemalla Byrnen kirjat. Tilaisuuteen hän

on tullut yhdessä ystävättärensä kanssa,

jonka kanssa he ovat keskustelleet Byr-

nestä aikaisemminkin ja nyt he haluavat

jakaa yhteisen kokemuksen.

ENKELIT MUUTOKSESSATämän päivän enkelit toimivat laajem-

malla kentällä kuin perinteiset enkelit

ja enkeleihin uskomisen kenttä oli mo-

nipuolistunut. Sekularisaatio ja uushen-

kisyys näyttävät avanneen enkeliuskolle

uusia mahdollisuuksia. Uskominen ei ole

enää täysin kiinni kristillisessä uskosta ja

sen enkelikuvassa, vaan enkeli voi näyt-

täytyä myös muilla tavoin: höyhenet, ki-

vet, meditaatio, enkelihoito, orbit (digi-

valokuvassa näkyvät valopallot) voivat

olla merkkeja enkelin läsnäolosta. Enke-

lin avun kirjo on suurempi ja kattaa (nais-

ten) elämän kokonaisuutta aikaisempaa

laajemmin.

Enkelit ovat osa evankelis-luterilaisen

ja ortodoksisen kirkon traditioita, mutta

niiden angelologia on erilainen. Luteri-

laisen kirkon suhde enkeleihin on pidät-

tyvä ja enkelit liitetään lapsiin ja pyhäkou-

luun ja vähemmän aikuisten hengelliseen

tai henkiseen elämään. Enkelit, aineetto-

mat henkiolennot, toimivat ylhäältä alas-

päin, osana Jumalan komentoketjua, ja

suhde enkeleihin on passiivinen. Enke-

lit kuitenkin haastavat kirkkoa, ja kirkon

nelivuotiskatsaus Haastettu kirkko poh-

tiikin kansainvälisen enkelihengellisyy-

den haasteita. Ortodoksisen kirkon tradi-

tiossa ja jumalanpalveluksissa enkeleillä

APU ON AINA LÄHELLÄ

Enkeliuskon ympärille on syntynyt uudenlaisia

rituaaleja ja käytäntöjä, jotka tarjoavat perinteiseen

uskonnollisuuteen tyytymättömille vastauksia ja

tukea elämän vaikeuksiin. Nämä toiminnot tarjoavat

yksilöille yhteisöllisyyttä, tarjoten samalla kuitenkin

mahdollisuuden omiin valintoihin.

Enkeli Gabrielin kaksoisliekki Hope. (Enkelikortti, Elämän reppu. Tampere)

10


on vahva rooli. Enkelit ovat ruumiittomia

olentoja, osa luomakunnan näkymätön-

tä osaa, jotka pystyvät ilmestymään myös

aineellisesti, joten niitä voidaan kuvata

ikoneissa. Modernille enkelikuvalle ei jää

juurikaan tilaa.

ENKELEIDEN UUDET AREENATNykyajan enkelit ovat hybridejä, jotka liik-

kuvat niin perinteisessä uskonnollisuu-

dessa kuin uushenkisyydessäkin ylittäen

vaivatta niille asetetut rajat. Samalla syn-

tyy uudenlaisia rituaaleja ja käytäntöjä ku-

ten messut ja puhetilaisuudet, jotka kut-

suvat ihmisiä, jotka eivät koe kirkon tarjo-

avan vastauksia tai tukea elämän ongel-

miin. Ne tarjoavat yhteisöllisyyttä, mutta

antavat samalla mahdollisuuden omiin

valintoihin. Uushenkisyys ei näyttäydy

vain yksityisenä ja erillisenä henkisyy-

denharjoittamisena, vaan sillä on myös

nopeasti laajeneva julkinen, kulttuurinen

ja yhteisöllinen puoli, jossa kävijät asettu-

vat valitsijan rooliin. Tilaisuudet näyttävät

erilaisilta riippuen siitä, katsooko niitä ul-

kopuolisena, jolloin korostuvat tuotteista-

minen ja kaupallisuus tai osallisena, jol-

loin ne avautuvat voimaannuttavina, elä-

mänhallintaa lisäävinä ja iloa tuottavina

tapahtumina.

Tiedotusvälineet muokkaavat suoma-

laisten uskonnollista kuvaa. Lorna Byrneä

käsittelevät lehtiartikkelit heijastavat leh-

tien tapaa käsitellä uskontoa sekä suhtau-

tumista uskontoon ja henkisyyteen. Byr-

nen edustama uskonnollisuus kuvataan

myönteisesti, hänet nähdään laajasti eri-

laisuutta hyväksyvänä ja kaikki uskonnot

sallivana. Utriainen huomauttaakin, et-

tä Byrneä koskevat jutut jakavat uskon-

toon herkästi liitettävän normatiivisuu-

den, jossa ”hyvä tai oikea uskonto/henki-

syys on suvaitsevaista, moniarvoista, kau-

nista ja viisasta”.

ENKELIKOKEMUKSETKirkko Monitori -kyselyn mukaan suo-

malaisista 46 prosenttia uskoo enkelien

olemassaoloon vakaasti tai pitää heitä

todennäköisinä. Naiset uskovat lähes

kaksi kertaa enemmän enkeleihin kuin

miehet kaikissa ikäryhmissä. Enkelit Suo-

messa -kyselyyn vastanneista uskonnolli-

siin yhdyskuntiin kuuluvista naisista lä-

hes neljällä viidestä oli kokemuksia en-

keleistä ja yhdyskuntaan kuulumattomilla

60 prosentilla.

Kokemusta enkelin kanssa voitiin ku-

vata hyvinkin monipolvisesti: ”Tunne et-

tä enkeli on vieressä (kosketus, viileä ilma-

virta, mieli rauhoittuu kun ”puhun” enke-

lille). Olen saanut usein höyhenen yllättä-

vissä paikoissa ja ilmoitus kun lapsenlapsi

syntyi. Pelastus rautapalkin alta (hellästi

työnnettiin sivuun).” tai kuvaus oli konk-

reettinen: ”Keskustelen heidän kanssaan

joka päivä. He ovat minulle tärkeitä. He

ovat auttaneet minua yms.”

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat

ja niihin kuulumattomat kuvasivat en-

kelikokemuksiaan hyvin samansuuntai-

sesti, ja tärkeintä oli kokemus suojeluk-

sesta, varjeluksesta ja lohdutuksesta. Us-

konnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat kuva-

sivat useammin suojelusenkeli- ja konk-

reettisen avun ja pelastumisen kokemuk-

sia, jotka ovat perinteistä enkelitulkintaa.

Vastaajat saivat tietoa, viestejä, vastauk-

sia ja ohjausta enkeleiltä. Enkelikokemus

saattoi ilmetä kosketuksena, ilmavirtana,

tuoksuna tai höyhenenä, joka puolestaan

kuvastavat uudempaa enkelinäkemystä.

Yhdyskuntiin kuulumattomat kuvasivat

tunnetta ja kokemusta läsnäolosta, tietoi-

suutta ja yhteyttä enkeleihin sekä näkö-

havaintoja enkeleistä tai valohahmoista.

Vastaajien enkelikokemukset kertoi-

vat aktiivisesta ja myönteisestä suhtees-

ta, jossa enkeli toimitti tietoa, viestejä ja

vastauksia sekä antoi tukea vaikeissa pää-

töksentekotilanteissa ja arkisten ongelmi-

en ratkaisemisessa. Kuvauksissa löytyivät

niin perinteinen enkelikuva kuin uushen-

kisyyden tasa-arvoinen ja suvaitseva tapa

rakentaa yksilöllistä henkisyyttä. Enkeli-

suhdetta määritti tavallisuus ja arkipäi-

väisyys, ja enkelit koettiin ystävinä, jotka

olivat aina valmiina antamaan tukeaan

niin käytännön kysymyksissä kuin ahdis-

tavissa tilanteissa.

Mitä enkelit sinun mielestäsi ovat -ky-

symykseen vastanneista naisista yli kol-

mannes mainitsi Jumalan vastaukses-

saan. ”Uskon, että enkelit ovat Jumalan

luomia henkiolentoja, joiden on määrä

auttaa ihmisiä löytämään sisäinen yhte-

ytensä Jumalaan. Enkelit tulevat suoraan

Jumalasta. Uskon, että jokaisella on suo-

jelusenkeli joka yrittää pitää parhaan-

sa mukaan omasta henkilöstään huolta.

Sitten on yleisesti auttavia enkeleitä ku-

ten arkkienkeli Mikael.” Vastauksissa hei-

jastuivat sekä kristillisen tradition Jumala

että uudemman tradition sisäisen yhtey-

den etsintä ja sielunsopimuksen suoritta-

minen: ”Valon lähettiläät, Jumalan eli al-

kulähteen kanavia ja konkreettisesti suo-

jelusenkeleitä meille maallisille ihmisille.

Auttavat meitä suorittamaan sielunsopi-

mustamme.”

Vastaajien omat enkelikokemukset

ja heidän näkemystään siitä, mitä enke-

lit ovat, vastasivat suurelta osin toisiaan;

enkelikokemuksen suojelus, henkinen tu-

ki, apu sekä johdatus ja varjelu muuttui-

vat auttajiksi, lohduttajiksi ja suojelijoik-

si tai juttelu ja kuuntelu muuttuivat ystä-

väksi ja tiedot, viestit, vastaukset ja ohja-

us sanoittuivat sanansaattajiksi, oppaiksi

ja neuvonantajiksi. Uushenkisyyden en-

kelit ovat yhtä aikaa sekä samanlaisia että

erilaisia kuin perinteiset enkelit.

Puhuessaan enkeleistä vastaajat näyt-

tävät puhuvan yksinäisyydestä, arjen jak-

samisesta, itsensä toteuttamisesta, tuen

saamisesta ja huolenpidosta sekä arjen

lumon lisäämisestä. Modernin yhteiskun-

nan vaateet ihmisten yksilöllisestä vas-

tuusta ja traditionaalisen uskonnollisuu-

den nykymuodot johdattavat ihmiset et-

simään apua, turvaa ja iloa tavalla, johon

enkelit muovautuvuutensa vuoksi sopi-

vat hyvin.

HENKINEN IHMINENEnkelit Suomessa -kyselyn vastaajista yli

kolmannes mielsi itsensä henkiseksi ih-

miseksi, viidesosa kristityksi ja hieman

yli kymmenen prosenttia humanistiksi ja

uskonnolliseksi ihmiseksi. Mielenkiintoi-

nen kysymys on, miksi vastaajat mieltä-

vät itsensä mieluummin henkiseksi kuin

uskonnolliseksi ihmiseksi olipa hän us-

11


Lorna Byrnen siunaus 29.10.2011.

Enkeleillä on annettavaa tämän päivän

ihmisille. Kiinnostavaa kysymys on enke-

leiden tulevaisuus, kuinka kauan käyttä-

jäystävällisten enkeleiden popularisointi

ja kaupallistuminen jatkuvat? Muuttaako

luterilainen kirkko suhtautumistaan kan-

sanuskon enkeleihin ja brändäämällä si-

too ne takaisin omaan tarinaansa palvele-

maan kirkkoa?

Voisiko enkeleiden merkitystä parem-

min tiivistää kuin eräs vastaaja tekee: ”On

turha olla skeptinen ja ajatella, että ”EI

OLE TIETEELLISESTI TODISTETTU”. Ih-

miset tarvitsevat apua, iloa ja keinoja jak-

saa tässä yhteiskunnassa perheen ongelmi-

en kanssa, työpaineineen, stresseineen, suo-

rituspaineineen.”

Teksti ja kuvat: Elisa Mikkola, HTM, FM, työskentelee Suomen Punaisen Ristin alue-edustajana Itä-Afrikassa.

AIHEESTA ENEMMÄN:

APU ON AINA LÄHELLÄ – Lorna Byrnen

tilaisuuteen osallistuneiden enkelinäkemyksistä

ja henkisyydestä. Helsingin yliopisto.

Pro gradu 2014

konnollisen yhdyskunnan jäsen tai siihen

kuulumaton? Uskonnollisen yhdyskun-

nan jäsenet toki mainitsivat kristityn use-

ammin kuin niihin yhdyskuntiin kuulu-

mattomat.

Ehkäpä ihmisiä kutsuu perinteistä

uskonnollisuutta enemmän lynchiläinen

progressiivinen henkisyys, jossa vallitse-

vat tasa-arvo, yksilöllisyys ja suvaitsevai-

suus tai uskontoperinteiden rajat ylittä-

vä uskonnollisuus, jossa voi yhdistää va-

paammin erilaisia elementtejä? Byrnen

tilaisuuteen osallistujia kiinnostivat se-

kä hengelliset että uushenkisyyteen liit-

tyvät tilaisuudet.

Vastaajat käyttivät erilaisia henkisiä

palveluja: yli puolet oli käyttänyt selvän-

näkijän palveluja, meditaatiota, reikiä ja

henkiparantajan palveluja ja enkeliterapi-

aa noin kolmannes vastaajista. Uskonnol-

lisiin yhdyskuntiin kuuluvien ja niihin kuu-

lumattomien väliset erot henkisten palve-

lujen käytössä olivat yllättävän pieniä. Vas-

taajat hakivat ja saivat henkisistä palveluis-

ta lohtua, toivoa ja apua sekä tukea ja tie-

toa valinnoilleen; he saivat energiaa, hyvää

oloa, hyvinvointia ja tasapainoa elämään-

sä, voimaantumista, tietoa, yhteyttä henki-

maailmaan ja henkistä kasvua.

LORNA BYRNEN HALAUSByrnen tilaisuuden puheosuuden päätyt-

tyä suurin osa kuulijoista jäi odottamaan

Byrnen halausta ja siunausta, joka ker-

tonee, että hänen persoonansa ja henki-

lökohtainen – vaikka lyhytkin – kohtaa-

minen koettiin tärkeäksi. Tilaisuuteen

osallistujia näytti kutsuvan yhteisöllisyys,

osallistumisen matala kynnys ja uudet ri-

tuaalit, meditaatio, siunaus ja halaus.

Tutkimus kertoo henkilöistä, jotka

olivat kokeneet tarvitsevansa uutta nä-

kökulmaa uskonnollisuuteen ja/tai hen-

kisyyteen ja siksi lähteneet Lorna Byr-

ne -tapahtumaan. Eräänä syynä Byr-

nen saamaan suosioon näyttäisi olevan

hänen tavallisuuteensa, pukeutumistyylin

vaatimattomuus, puheen harkitsevuus ja

arkipäiväisyys, josta puuttuu kaikenlainen

julistus ja hurmio.

Lorna Byrnen halaus 29.10.2011.

12


Islamin levitessä Lähi-Idän alueelle

se tuki uskoa yliluonnolliseen. Päin-

vastoin kuin kristinusko, joka levites-

sään tuomitsi taikauskon islam tuki sitä.

Arabien vanha kulttuuri synkretisoitui

islamiin. Koraanikin teksteissäkin tue-

taan yliluonnollisten ilmiöiden mahdol-

lisuutta sekä hyvien ja pahojen henkien

vaikutusta elämäämme. Taustalla on is-

lamilainen ajatus maailmankaikkeuden

järjestyksestä yleensäkin. Kristityt puhu-

vat ihmeistä. Me länsimaalaiset ajatte-

lemme, että on olemassa luonnonlaki ja

kun joku tapahtuma on luonnonlakeja

vastaan, ajattelemme sen olevan ihmeen.

Islamin uskossa kaikki on toisin. Heidän

Jumalansa on selvästi aktiivisempi. Ju-

mala valvoo ja on mukana kaikessa. Hän

yleensä toimissaan noudattaa tiettyä lo-

giikkaa. Hän aktiivisesti luo luonnon la-

kia. Joskus hän päättääkin, että jonkun

tapahtumasarjan täytyy tapahtua toisin.

Kyse siis ei ole ihmeestä vaan Jumalan

sen kertaisesta päätöksestä ohjata asia

toisin kuin yleensä.

DJINNHenkiolentojen nimi yleisesti on Djinn.

Ne voivat olla hyviä tai pahoja. Sama

djinni voi toimia toisessa tilanteessa hyvin

ja toisessa pahoin. Yleisen uskomuksen

mukaan djinnit voivat ottaa itselleen myös

ihmisen hahmon niin halutessaan. Lu-

kuisia ovat kertomukset esimerkiksi kau-

niin naisen hahmon ottaneista djinneistä,

jotka ovat johtaneet miehiä harhaan.

Djinnejä voidaan kutsua ja saada toi-

mimaan noituuden avulla. Esimerkiksi

loitsut ja taikakalut voivat vaikuttaa djin-

nien toimintaan. Toisaalta myös djinnin

voi saada aktiiviseksi ihan arkipäiväinen

toimintakin. Huonoa onnea eli pahan

djinnin voi saada hereille vaikkapa sei-

somalla ovensuussa, kävelemällä hauta-

usmaan ohitse, kaatamalla kuumaa vettä

maahan, nukkumalla syrjäisissä paikois-

sa tai menemällä tiettyyn, väärään, aikaan

kylpyhuoneeseen.

Djinnejä voidaan myös tietoisesti tor-

jua. Suolan ripottelu oven eteen estää niitä

saapumasta sisään. Suolallahan on puh-

distava vaikutus. Lampaan rituaaliteu-

rastus saattaa saada aktiivisenkin djinnin

luopumaan tavoitteistaan ja tehokkain

ase on luonnollisesti rukous.

Hyvä ja paha: demoni ja enkeli ovat pe-

riaatteessa sama asia. Ne ovat sama djinn

eli henkiolento. Hyvä djinn pysyy hyvä-

nä, kunnes häntä vahingoitetaan. Hänen

loukkaamisensa saa hänet suuttumaan

ja kääntymään pahaksi. Sen sijaan paha

djinnit yleensä pysyvät pahoina. Niitä voi

vaan torjua tai ottaa ne taikakeinoin val-

taansa saaden ne toimimaan oman tah-

tonsa mukaan.

PAHA SILMÄSilmä on arabiajattelussa voimakas ele-

mentti. Vanha arabialainen taru kertoo sil-

män voimasta. Silmä laitettiin vaakakup-

piin koko maailman aarteiden kanssa.

Silmä painoi enemmän. Se vahvistaa, että

mikään maailman aarre ei voi tyydyttää sil-

mää. Ihminen on siis taipuvainen kateu-

teen. Sen jälkeen silmä laitettiin taas vaaka-

kuppiin ja toiselle puolelle laitettiin hieman

maata. Maa painoi enemmän. Siispä kuo-

lema lopettaa kateuden. Paha silmä, joka

suojelee kateudelta ja pahalta on yleinen

esine islamilaisen kulttuurin maissa. Niitä

näkee niin Lähi-Idässä kuin Turkissakin.

Lähi-Idässä pojan saaminen on suu-

ri asia ja saattaa aiheuttaa kateutta. Yhä

näinä päivinä beduiini heimojen paris-

sa saattaa törmätä äiteihin, jotka suojel-

lakseen poikiaan pahalta silmältä puke-

vat heitä monien vuosien ajan lapsuudes-

sa tytöiksi.

Vanhan uskomuksen mukaan sininen

ja turkoosi väreinä suojaavat pahalta, ka-

dehtivalta silmältä. Vanha legenda kertoo

kuinka djinnit pelkäävät susia. Kun djinn

pelästyy sutta, se muuntautuu kiveksi. Susi

ei kuitenkaan ole tyhmä vaan aavistaa, mi-

kä kivi on oikeasti djinni. Silloin susi virt-

saa kiven päälle. Suden virtsa muuttaa ki-

veen sidotun djinnin siniseksi tai turkoo-

siksi. Kun ihminen sitten lämmittää käsil-

lään sinistä tai turkoosia kiveä, hän vapaut-

taa siinä olevan djinnin. Kiitollinen djinn

muuttuu silloin hyväksi eli toteuttaa itsen-

sä vapauttaneen ihmisen toiveet.

HYVIÄ JA PAHOJA HENKIOLENTOJA LÄHI-IDÄSSÄIslamin syntyseuduilla Arabian niemimaalla on

kautta aikain ollut vahva suhde yliluonnolliseen.

Mytologia ja tarut ovat täynnä henkiolentoja: hyviä

sekä pahoja. Arabimaailman mytologiassa sekä

yliluonnollisissa ilmiöissä on selvä vaikute myös

Intian ja Antiikin Rooman ajan kertomuksilla.

13

KOULUNKÄYNTIÄ JA USKONTO-PEDAGOGIIKKAA SAKSASSA

Agricola kutsui SUOL:n puheenjohtajan mukaan

asiantuntijavaihtoon Stuttgartiin 9.–13.3.2015.

Siellä vierailua isännöi Pädagogisch-Theologisches

Zentrum, eli PTZ, joka täydennyskouluttaa muun

muassa paikallisia uskonnonopettajia. Tarkkaan

harkittua ohjelmaa oli aamusta iltaan, ja neljän

päivän vierailun jälkeen reissajien repussa

tuntuikin olevan viikkojen edestä uutta oppia ja

ideoita. Tässä pieni valokuva-albumi matkalla

nähdystä ja koetusta. Matkan teki mahdolliseksi

CIMO:n Leonardo Da Vinci -asiantuntijavaihto-

ohjelma.

Kaiken kaikkiaan koruilla on amuletin tapaan

pahaa djinniä torjuva vaikutus. Paitsi siniset ki-

vet, yleensä metallin helinäkin saa pahan djin-

nin pakenemaan. Islamilaisen kulttuurina alu-

eilla usein näkeekin esimerkiksi miesten helisyt-

tävän avaimia kädessään. Sen aiheuttama metal-

lin ääni suojelee heitä.

PAHOLAISEN ASUINPAIKATPahojen henkiolentojen ajatellaan yleisesti asu-

van pimeässä. Kaivot, kellarit, luolat, haudat ja

autiotalot ovat mahdollisia pahojen henkien

oleskelupaikkoja. Siksi niitä tulee aina välttää. Pa-

hinta, mitä voi tapahtua on se, että musta käärme

luikertelee kotiin. Jos sellaisen yllättää kotoaan,

vanhan uskomuksen mukaan, mitään ei ole teh-

tävissä. Paha djinn on ottanut kodin valtaansa ja

kestää korkeintaan kolme päivää, kun se tappaa

kaikki talon asukkaat.

Pahoja henkiä vastaan voi toki puolustautua.

Ruoan siunaaminen Jumalan nimeen on par-

haita keinoja. Jos poika lapsi kaatuu, äidit pese-

vät kaatumapaikan suolalla ja vedellä. Jos muu ei

auta, onneksi on olemassa noituuteen erikoistu-

neita ihmisiä: velhoja. Velhot voivat saada hen-

get tottelemaan käyttämällä talismaaneja ja riit-

tejä apunaan. Velhoille on Lähi-Idässä usein ai-

ka pitkä jono. Joillekin pitää varata aika paljon-

kin ennen. Toisilla on käytössään jonotusnume-

rot vastaanotolleen. Taikakalun valmistuttua vel-

hot antavat myös ohjeen, mitä sille pitää teh-

dä. Toisinaan se viedään hautaan, toisinaan sitä

pidetään amuletin tapaan kaulassa, joskus nii-

tä näkee roikkumassa talojen edustalla tai kor-

keissa puissa.

NYKYPÄIVÄTyypillistä ajallemme on, että usko djinneihin

on selkeästi vahvempi maaseutu kuin kaupun-

kiympäristöissä. Kaupunkilainen elämänmeno

on vienyt huomion muualle. Sairaudet tulkitaan

enemmänkin lääketieteellisinä ongelmina kuin

pahan silmän ja pahan djinnin aiheuttamina.

kaupunkilaiset hakevat myös enemmin apua lää-

käreiltä kuin velhoilta. Siitä huolimatta vanhat ta-

vat, kuten heiluvat metallikorut sekä sinisen vä-

rin käyttö kertovat yhä vanhasta perinteestä ja

kansanuskosta.

Teksti Liisa VäisänenKuvat Marco Peretto

14

Matkan aikainen majapaikkamme ja vierailustamme vastan-nut Pädagogisch-Theologisches Zentrum der Evangelischen

Landeskirche in Württemberg eli tuttavallisemmin PTZ Stutt-gart. Salla Vainio piti PTZ:n uskonnonpedagogisen osaston henkilökunnalle luennon pedagogisista näkökulmista liittyen TVT:n käyttöön uskonnonopetuksessa ja Anna Saurama us-konnonopetuksesta Suomessa. Saksassa on liittovaltioittain erilaisia uskonnonopetuksen malleja. Suurimmassa osassa, kuten Baden-Württembergissa vallitsee tunnustuksellinen malli (sisältäen mm. evankelis-luterilaisen, katolisen, ja islamin opetuksen, joiden vaihtoehtona myös etiikka), kun taas esimer-kiksi Brandenburgin osavaltiossa opiskellaan kaikille yhteistä LER:iä, Lebensgestaltung-Ethik-Religion -nimistä oppiainetta. Tunnustuksellisuuden merkitys kuitenkin vaihtelee alueittain ja kouluittain, eikä opetus välttämättä pidä sisällään esimerkiksi uskonnon harjoittamista. (Englanninkielinen artikkeli aiheesta: www.mmiweb.org.uk/eftre/reeurope/germany_2013.pdf)

Firstwald-Gymnasiumissa opiskelee lapsia ja nuoria viidesluokkalai-sesta abiturienttiin. Koulussa on käytössä kahden tunnin mittainen Mittagspause. Tuona aikana lapset ja nuoret saavat mennä ruokalaan syömään haluamanaan ajankohtana, tehdä läksyjä tai muita itsenäisiä kouluprojekteja tai viettää vapaa-aikaa. Vitosluokkalaisille on tuolloin vakioläksytunti, mutta jo 6.–7.luokilla oppilaan omaa vapautta ja vastuuta lisätään antamalla eräänlainen päiväkirja, johon hänen tulee lounastaukojen aikana kerätä tietty määrä valvottua läksyn-tekoa viikon aikana. Näistä luokista ylöspäin oppilaat päättävät itse. Kurkistimme muutamiin luokkiin Mittagspausen aikaan, ja löysimme eri ikäisiä oppilaita tekemässä pienissä ryhmissä koulutöitä täysin itse-näisesti. Esimerkiksi kaksi lukiolaisten pienryhmää oli tekemässä omia uskonnon elokuva-analyysejään uskonnon luokassa. Toinen ryhmä pyöritti luokan isolta kankaalta valitsemaansa elokuvaa, toisilla taas oli läppäri. Oppilaita löytyi myös pihalta, jalkapallokentältä, vapaa-ajan tiloista pelaamasta pelejä ja kahvilasta juttelemasta. Ilmeisen mukava seuraus pitkästä lounastauosta oli se, ettei illalla kotona tarvinnut enää tehdä läksyjä. (Evangelische Firstwald-Gymnasium Mössingen -koulun kotisivut: www.firstwald.de)

Firstwald Mössingenin alakoulussa harjoitetaan Jenaplan-pedago-giikkaa. Koululaiset aloittavat aamunsa puolentoista tunnin vapaalla työskentelyllä. Samalla luokalla on oppilaita kolmelta eri vuositasolta, ja jokainen tekee omaan tahtiinsa viikolle listattuja tehtäviä yhteisessä tilassa. Itseohjautuvuus, vastuunkanto ja toinen toistensa auttaminen kukoistavat. Kun tehtävä valmistuu, oppilas menee näyttämään sen opettajalle, joka antaa luvan jatkaa seuraavaan. Inkluusion periaate on vahva. Erityisoppilaat eivät erotu joukosta, sillä kaikki tekevät ”omaa juttuansa”, ja tiimissä työskentelevät opettajat antavat oppilaille oh-jausta tarpeen mukaan. Aamuisin on aamupiiri ja joka viikko vietetään yhdessä viikon aloitus sekä viikon päätösjuhla. Jenaplanschuleen meidät toi peruskoulun pedagogiikkaan erikoistunut Damaris Knapp PTZ:lta. (Lisää tietoa Jenaplan-menetelmästä löytyy googlaamalla esi-merkiksi saksaksi ja englanniksi. Evangelische Jenaplanschule am First-

wald Mössingen -koulun kotisivut: www.jenaplanschule-firstwald.de)

15

Firstwald-Gymnasium tuottaa luonnollisesti itse itselleen energiaa aurin-gon voimalla.

Iloiset matkatoverit: SUOL:n puheenjohtaja Anna Saurama ja Agricolan uskonnonopedagogiikan kouluttaja Salla Vainio. Hymy oli herkässä Tübingenin klassisessa yliopistokaupungissa, jossa suunnistettiin muun muassa filosofien Hegelin ja Schellingin sekä astronomi Keplerin jalanjäljissä kohti Tübinger Stiftia, Württem-bergin evankelis-luterilaisen kirkon maineikasta opinahjoa. Siellä oli opiskellut myös viikon isäntämme, Dr. Wolfhard Schweiker.

Firstwald-Gymnasiumissa toimii oppilaiden yritys nimeltään Ligtec. Se valmistaa puisia huonekaluja, joista kuvassa näkyy erilaisia luennoitsijan pöytiä. Oppilaat käyvät Stuttgartin huonekalumes-suilla esittelemässä omaa yritystään ja tuotteitaan. Yhdeksännen ja 10. luokan oppilaat oppivat pakollisella verstaskurssilla paitsi puuse-pän taitoja, myös markkinointia, kaupankäntiä ja kirjanpitoa. Nuorten taidot olivat häikäiseviä. (Lue lisää: www.ligtec.de)

Stuttgartin viikon vaihto-ohjelmasta vastasi dosentti Dr. Wolfhard Schweiker, joka voimiaan säästämättä oli järjestänyt suomalaiskak-sikolle lukuisia antoisia tapaamisia ja luentoja PTZ-täydennyskou-lutuskeskuksessa, vierailuja lähialueiden koulujen eri oppiasteille, opettajankoulutuslaitokselle, eri opetusmenetelmien asiantuntijoi-den tykö ja tietysti muutamaan paikalliseen nähtävyyteen sekä upei-den svaabilaisten herkkuruokien äärelle. Kuva on otettu Schweikerin nuoruusvuosien opiskelupaikan, Tübinger Stiftin kirjastossa. Siellä uutuushyllystä löytyi teos Es ist normal, verschieden zu sein. Kirja käsittelee inkluusiota kirkossa ja yhteiskunnassa, ja Schweiker oli ol-lut mukana kirjoittamassa teosta. Hänen vastuualueeseensa PTZ:ssa kuuluu muun muassa erityispedagogiikka ja inkluusion teema on hänelle pitkäaikainen tutkimuskohde. (Kirjan voi lukea myös netissä: www.ekd.de/download/orientierungshilfe_inklusion2105.pdf)

16

Brezel, rinkeli, tuo svaabilainen aamiaisherkku ja entisaikain paastonajan katumusruoka. Maistuu ihanalta ehdan voin kera! Synsyguksen Taivaallista mannaa -palstaa lukeneet muistavat, että rinkelin synnystä on monta tarinaa, sen on muun muassa kerrottu symboloivan rinnan päälle ristittyjä käsiä, keskiajalla yleistä rukousasentoa.

Suurkiitos PTZ Stuttgartille ja Agricolalle tästä upeasta matkasta!

Teksti ja kuvat Anna Saurama

Tübingenin kommunistisen LevelUP-ryhmän värikkään talon seinässä mainostettiin Frankfurtissa 18.maaliskuuta järjestettävää mielenosoitusta. Seuraavalla viikolla voitiin lukea lehdistä, että osa kapitalismia ja Euroopan keskus-pankin uutta pääkonttoria vastustaneesta liikehdinnästä oli äitynyt mellakoiksi.

Evankelistat Markus ja Luu-kas Stiftskirche Stuttgartin eli Württembergin alueen evankelis-luterilaisen pää-kirkon vanhaa saarnastuolia kiertävistä reliefeistä. Kirkko on tuhat vuotta vanha.

Vuonna 1574 valmistettiin Stiftskircheen yhtätoista Württembergin kreiviä esittävät patsaat. Kreiveillä on historiallisesti tarkat haarniskat päällään, ja kaikki heistä on myös haudattu kirkkoon.

17

18


Agricolan palsta

Uushenkisyyden menetelmät ja

niiden houkuttelevuus perustu-

vat siihen, että niistä on leikattu

irti niiden uskonnolliset juuret. Ei tar-

vitse olla buddhalainen harjoittaakseen

mindfulness:a eikä sitoutua kristinus-

koon, juutalaisuuteen tai islamiin usko-

akseen enkeleihin. Uushenkisyyden me-

netelmät on helppo sopeuttaa omaan yk-

silölliseen ja yksilökeskeiseen maailman-

kuvaan.

ITSETUNTEMUS SYNTYY OMIEN JUURIEN TUNTEMISESTAItsetuntemus ei kuitenkaan synny pelkäs-

tään itsereflektiosta vaan ennen kaikkea

siitä, että tunnemme omat juuremme ja

omat tapamme olla suhteessa niihin. Kou-

lun keskeisiä tehtäviä onkin haastaa oppi-

laat tutkimaan omia juuriaan ja muodos-

tamaan niihin jonkinlainen suhde.

Suhteen muodostaminen esimerkiksi

kulttuuriamme tuhansia vuosia muovan-

neisiin monimuotoisiin ja sisäisesti ris-

tiriitaisiinkin uskonnollisiin perinteisiin

vaatii sinnikkyyttä ja sellaisia ajattelun ja

vuorovaikutuksen taitoja, jotka eivät kehi-

ty relativistisessa ja juurettomassa ”kaikki

käy”-katsomuskulttuurissa.

USKONNONOPETUKSELLA ON OMA PAIKKANSA ITSETUNTEMUKSEN KEHITTÄMISESSÄUskonnolla oppiaineena on hienot mah-

dollisuudet opettaa itsetuntemusta ja an-

taa tilaa myös henkisyydelle, merkitysten

etsimiselle ja leppoistamiselle. Katso-

mukselliset kysymykset osuvat identitee-

tin syvärakenteisiin. Sen takia ne herättä-

vät myös suuria tunteita ja luovat syvälli-

siä merkityksiä.

Esimerkiksi aito katsomustenvälinen

dialogi tarjoaa mahdollisuuden oppia

haastavan tason vuorovaikutustaitoja ja

antaa hedelmällisiä mahdollisuuksia it-

setuntemuksen kehittämiseen, jos vain

jaksamme syventyä pohtimaan omia ja

toisten vakaumuksia. Samoin sitkeä pyr-

kimys ymmärtää Raamatun kertomusten

inhimillisiä merkityksiä voi avata uusia

näkökulmia myös oman elämän ymmär-

tämiseen.

Lopputuloksena harvoin on yksimie-

lisyys syvistä elämänkatsomuksellisis-

ta kysymyksistä, kuten siitä, onko jumala

olemassa vai ei. Sen sijaan lopputulokse-

na saattaa olla yhteisymmärrys siitä, että

elämä asettaa meidät kaikki välillä pohti-

maan oman olemassaolomme perusteita,

ja että näillä pohdinnoilla, sekä sillä, mi-

ten toiset niihin suhtautuvat, on merkitys-

tä hyvinvoinnillemme.

Itsetuntemuksen syventäminen vaa-

tinee koulussakin jonkinlaista leppoista-

mista. Toisaalta, erityisesti kognitiivises-

ti kyvykkäälle oppilaalle se saattaa vaatia

myös tiedollisten ja taidollisten haastei-

den lisäämistä.

ITSETUNTEMUSTA RAAMATUN KERTOMUKSISTA

Uskaltaisin ennustaa, että seuraava trendi

naistenlehtien hyvän elämän osastolla on

yhteiseen hyvään suuntautuminen itsen

ympärillä pyörimisen sijaan. Sitä odo-

tellessa toivon, että meillä opettajilla on

mahdollisuus tarjota oppilaillemme sekä

leppoisaa aikaa että haastavia virikkeitä

omien elämänkysymysten pohtimiseen.

Erilaista ussaa! -oppimateriaalista voit

löytää vinkkejä siitä, miten Raamatun ker-

tomusten avulla voidaan käydä keskus-

telu elämän suurista kysymyksistä ja eh-

kä oppia leppoisasti myös itsetuntemus-

ta. Käy kurkkaamassa materiaalia sivuilla

http://www.seurakuntaopisto.fi/uskop-

hankkeet/erkka-hanke.

Leppoisaa kevättä toivottaa Essi IkonenAgricolan hankekoordinaattori

ENKELEISTÄ JA ITSETUNTEMUKSESTA Kun kuulin tämän lehden teeman, mieleeni tulivat

ensimmäisenä eräät julkisuuden henkilöt ja pienet

sisustusesineet. Heti sen jälkeen – ilmeisesti samaan

kategoriaan aivoissani tallentuneena – mieleen hiipivät

slow life, downshifting, henkisyys ja itsetuntemus. Jos

naistenlehtiä on uskominen, ihmiset haluavat elämäänsä

rauhaa, henkisyyttä ja itsetuntemusta ja enkelit voivat

olla tässä apuna.

ENKELIN HIUKSET

C abello de ángel, enkelin hiukset, on espanjalainen hillo

tai marmeladi. Se on saanut nimensä siitä, että hillossa

hedelmän ja joskus sen kuorien kullankeltaiset säikeet

muistuttavat maalauksissa esiintyvien enkeleiden hiuksia. Marme-

ladissa hennot nauhat kimaltelevat, ja samalla hillo maistuu taivaallisen

makealta.

Cabello de ángel valmistetaan Espanjassa yleensä kurpitsasta, joskus

sukaattisitruunasta ja jossakin muualla esimerkiksi jopa mangosta. Ohuet

ja hennot kurpitsasta vuollut nauhat sokeroidaan ja maustetaan sitruunan-

mehulla ja ehkä kanelilla ja keitetään sokeriliemessä. Hilloa käytetään leh-

titaikinasta valmistetun bayonesa-leivoksen tai muiden piiraiden ja kak-

kujen täytteenä sekä leivän päällä.

Marja TanhuanpääSynsyguksen ruokatoimittaja

Vanhoissa maalauksissa enkeleiden hiukset

heijastuvat kullankeltaisina kertoen taivaallisten

olentojen ylimaallisuudesta. Enkeleiden

kullanväriset tukat säteilevät taianomaisesti

puhtautta ja valkeutta.

19

ENKELIT JA MUUT HENKIOLENNOTTaivaallista mannaa

Iltapäivän kulku oli seuraavanlainen:

aluksi tohtoritutkija Anuleena Kima-

nen ja yliopisto-opettaja Inkeri Rissa-

nen pitivät alustukset omista aiheistaan.

Kimasen aiheena oli suomalaisen uskon-

nonopetuksen tunnustuksellisuus ja Rissa-

nen puhui suomalaisesta islamin opetuk-

sesta. Tämän jälkeen vuorossa oli panee-

likeskustelu koulusta ja katsomusaineista.

Paneelissa keskustelemassa olivat opetus-

neuvos Pekka Iivonen, uskonnon didaktii-

kan professori Arto Kallioniemi, uskonto-

tieteen professori Tuula Sakaranaho ja filo-

sofian ja elämänkatsomustiedon didaktii-

kan yliopistonlehtori Eero Salmenkivi. Pa-

neelikeskustelua johti Helsingin yliopiston

tutkijakollegiumin johtaja, uskonnonfilo-

sofian professori Sami Pihlström.

TUNNUSTUKSELLISTA USKONNONOPETUSTA?

Kimasen mielestä käsitteellinen seka-

sotku tunnustuksellisuuden ympärillä

johtuu siitä, että tunnustuksellisuudesta

puhutaan kolmessa eri merkityksessä.

Tunnustuksellisuudesta voidaan puhua

sitouttavassa merkityksessä, jolloin us-

konnon opetuksen tehtävänä nähdään

uskon herättäminen oppilaissa. Toiseksi

tunnustuksellisuudella voidaan tarkoit-

taa sitä, että opetus sitoutuu johonkin pe-

rinteeseen ja kumpuaa siitä. Kolmanneksi

tunnustuksellisuus-käsitettä voidaan

käyttää uskontokuntajakoisuutta tarkoit-

tavana, jolloin käsitteellä viitataan uskon-

non opetuksen olevan sidoksissa johon-

kin tiettyyn uskontokuntaan. Kimasen

mukaan tämä hänen käyttämänsä jako

on yhdistettävissä Esko Kähkösen esittä-

mään dogmaattinen, juridinen ja pedago-

ginen tunnustusellisuus jaotteluun.

Tunnustuksellisuuteen kuuluu neljä

eri ulottuvuutta. Kimanen esittää, että yk-

si ulottuvuuksissa on, opetetaanko oppi-

tunneilla yhdestä uskonnosta vai tasapuo-

lisesti useista eri uskonnoista. Ulottuvuu-

tena voidaan myös pitää opetuksella ase-

tettuja tavoitteita. Onko opetuksen tarkoi-

tuksena herättää uskoa oppilaissa vai ja-

kaa tietoa? Kolmas ulottuvuus on Kima-

sen mielestä se, että koetaanko lapsen us-

konnollisen identiteetin nousevan per-

heestä ja yhteisöstä vai nähdäänkö sen

olevan itse valittu. Neljäntenä ulottuvuu-

tena Kimanen pitää menetelmiä ja rituaa-

lien osuutta niissä. Ovatko rituaalit yksi

keskeisimmistä opetuksen menetelmistä

ja onko niiden tarkoituksena välittää tun-

teita vai vältelläänkö oppitunneilla uskon-

nonharjoitusta, hengellisyyttä ja elämyk-

sellisyyttä? Kimanen itse näkee suomalai-

sen uskonnonopetuksen liikkuvan ulot-

tuvuuksien keskimaastossa. Vaikka oppi-

tunneilla suositaankin elämyksellisyyttä,

ei hartaudenharjoitus kuulu opetukseen.

Kimanen arvioi luokkatilanteiden tun-

nustuksellisuutta M. Uljensin didaktisen

mallin sovelluksen kautta. Mallin mukaan

opetustilannetta edeltävät kollek tiivisen

tason tavoitteet (lait, opetussuunnitelma).

Oppimateriaalien tekijät ja opettajat puo-

lestaan tulkitsevat näitä lakeja ja opetus-

suunnitelmaa. Jokainen opettaja valitsee

kuitenkin itse, mitä materiaaleja ja mene-

telmiä hän tunnillaan käyttää. Todellisuu-

dessa oppimisessa on kuitenkin kyse vuo-

rovaikutuksesta opettajan, oppilaan ja ryh-

män välillä. Kimanen nostaa esiin ryhmän

tärkeyden. Olennaista on, mitä oppilaat

tuovat tilanteeseen ja millainen ilmapii-

ri luokkaan syntyy. Opettajakin voi saada

hyvin erilaisia rooleja riippuen tilantees-

sa. Sama opettaja voidaan nähdä toisen

Arto Kallioniemi ja Tuula Sakaranaho.

20

KOULU JA KATSOMUKSET -tilaisuus 30.3.2015

Helsingin yliopistolla järjestettiin maanantaina 30.3.2015

tilaisuus, jonka aiheena oli koulu ja katsomukset.

Tilaisuus oli osa uusi maailmankuva -teemaa, joka on

yksi Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden teemoista.

Tilaisuuden tarkoituksena oli pohtia muun muassa millaisia

maailmankuvia koulujen katsomusaineet välittävät, miten

uskonnon, elämänkatsomustiedon ja filosofian opetus

tulisi järjestää ja mitä tutkimus sanoo vähemmistöjen

uskonnonopetuksesta.

ryhmän tunnilla uskonnon puolustajana

ja toisella tunnilla kriittisen keskustelun

herättäjänä. Kimasen mukaan vuorovai-

kutukseen vaikuttavat henkilöiden esiym-

märrys ja tausta, käytetyt menetelmät, kes-

kustelut ja sanavalinnat.

Puheenvuoronsa jälkeen Kimanen

vastasi kahteen yleisöstä nousseeseen

kysymykseen. Kimaselta kysyttiin tun-

nustuksellisuuden merkitysten päällek-

käisyydestä ja hän myönsi auliisti, että si-

touttava-, sitoutunut- ja uskontokuntaja-

koinen-merkitykset ovat osittain päällek-

käisiä. Toinen yleisöstä noussut kysymys

koski tiedon sitovuutta. Kysyjän mieles-

tä kaikki tieto on sitovaa ja opetus on ai-

na jollakin tavalla sitouttavaa. Kimanen

oli tästä asiasta kysyjän kanssa eri mieltä.

Hänen mielestään uskonnonopetuksesta

ei voida puhua samalla tavalla kuin mate-

matiikasta. Kimanen rohkaisikin kaikkia

oppiaineita itsekriittisyyteen.

SUOMALAISTA ISLAMIA RAKENTAMASSA

Rissanen kertoi alustuksessaan islamin

opetusta koskevasta väitöskirjatutkimuk-

sestaan. Tutkimuksessaan Rissanen ha-

vainnoi kolmea islamin opettajaa sekä

haastatteli heitä ja heidän oppilaitaan.

Hänen tutkimustavoitteenaan oli selvittää

miten eurooppalaisessa uskonnonope-

tuskeskustelussa asetettuja tavoitteita voi-

daan toteuttaa suomalaisessa oman us-

konnon opetuksessa ja minkälaisiin neu-

voitteiluihin islamin opettaminen moder-

nissa liberaalissa kontekstissa johtaa.

Rissasen mielestä islamin oppitun-

neilla oli hyvin tilaa oppilaiden kysy-

myksille ja heidän kysymyksiään käsitel-

tiin hie notunteisesti. Oppilailta oli muun

muassa noussut kysymyksiä siitä millai-

nen on hyvä muslimi, miksi jumala ei an-

tanut kaikille profeetoille pyhää kirjaa,

miksi kristinusko ja islam ovat eri uskon-

toja ja mitä tapahtuu, jos vaihtaa uskon-

toa. Rissanen näkee, että uskonnontun-

neilla oppilaat voivat esittää niitäkin kysy-

myksiä, joita he eivät kehtaa kotona tai us-

konnollisessa yhdyskunnassa tuoda ilmi.

Oman uskonnon opetus koetaan op-

pilaiden parissa tärkeäksi. Rissasen mu-

kaan uskonnon opetus on oppilaille tär-

keää siitä syystä, että se viestittää heille,

että heidän uskonnollinen identiteettin-

sä tunnustetaan ja heidät hyväksytään yh-

teiskuntaan. Opettajat puolestaan näke-

vät yleisislamin opetuksen mielekkäänä

haasteena, joka edellyttää avointa keskus-

telua ja neuvottelua eri traditioiden välillä.

Liberaalit arvot tulkitaan Rissasen

mielestä oppitunneilla islamilaisessa vii-

tekehyksessä käsin. Nämä arvot esitetään

islamilaisina hyveinä. Esimerkiksi auto-

nomian yhteydessä puhutaan kyvystä teh-

dä perusteltuja valintoja, suvaitsevaisuu-

desta puhuttaessa ei edellytä oman us-

konnon totuusväitteiden hylkäämistä ja

vastuulliseen kansalaisuuteen kasvun

nähdään toteutuvan uskonnon kautta.

Rissasen mukaan oppilaat ja opetta-

jat elävät melkoisessa ristipaineessa. Op-

pilaat haluavat miellyttää niin vanhem-

piaan kuin opettajia. Islamin opettajat

saavat puolestaan toimia neuvottelijoina

koulun ja kodin sekä oppilaiden ja opet-

tajien välillä. Rissanen näkee opettajien

olevan kaksoisroolissa: he ovat oppilaille

uskonnollisia auktoriteetteja ja suomalai-

sen muslimin roolimalleja.

Suomalaisen islamin rakentami-

nen on prosessi, jota tehdään parhaiten

ruohonjuuritasolla. Tämän vuoksi on tär-

Panelisteina Pekka Iivonen, Arto Kallioniemi, Tuula Sakaranaho ja Eero Salmenkivi.

Inkeri Rissanen kommentoi panelisteja. Taustalla Anuleena Kimanen.

21

keää, että opetus on osallistavaa ja integ-

raatiota tukevaa, jotta radikaalisaatio-

ta ja syrjäytymistä ei tapahtuisi. Uskon-

non tunnilla oppilaille annetaan eväitä ja

mahdollisuuksia tarkastella omaa tradio-

tiota kriittisesti. Tavoitteena tulisikin olla

turvallinen tila, jossa erilaiset katsomuk-

set ja identiteetit tulevat kohdatuksi ja ku-

vatuksi itseymmärryksensä kautta. Rissa-

sen mukaan on tunnistettava ja tunnustet-

tava, mistä viitekehityksestä käsin katso-

muksia tarkastellaan. Hän näkeekin yhte-

nä yhteisen katsomusaineen ongelmana

neutraaliuden harhan.

Rissasen mukaan uskonto on opettaja-

herkkä aine, jossa ratkaisevammassa ase-

massa on opettajan persoona kuin uskon-

nonopetuksen malli. Opettajalla on myös

monta roolia. Hän toimii tulkkina, kään-

täjänä, välittäjänä ja neuvottelijana. Ris-

sanen näkee, että akuuteimmat neuvot-

telut, joita islaminuskoiset nuoret käyvät

liittyvät oman tradition ja liberaalin maa-

ilmankuvan suhteeseen. Tämän vuoksi

olisikin olennaista lisätä näiden välistä

ymmärrystä. Puheenvuoronsa lopuksi

Rissanen esitti toiveen siitä, että vähem-

mistöuskonnot otettaisiin entistä parem-

min mukaan uskonnonopetuksesta käytä-

vään keskusteluun. Hänen mukaansa kai-

kille laadukasta opetusta ei voida saavut-

taa ilman, että kaikkia osapuolia kuullaan.

Varsinaisen puheenvuoron jälkeen

yleisö sai esittää Rissaselle muutamia ky-

symyksiä ja kommentteja. Ensimmäinen

kysymys kuului näin: jos neuvotellaan

uskonnollisten edustajien kanssa, vaa-

rana on että sisällöiksi tulee jotakin, mi-

tä emme halua modernissa maailmassa

opettaa. Mistä käsin koulun tehtävät tuli-

si määritellä? Tähän Rissanen vastasi, et-

tä koulun tehtävät tulee määritellä yhteis-

kunnan tarpeista käsin. Kysyjän mielestä

tämä ei ollut tullut Rissasen puheenvuo-

rossa tarpeeksi esiin. Toinen kysymys kos-

ki opettajaherkkyyttä. Rissaselta kysyttiin,

että pitääkö opettajan kuulua uskonnolli-

seen yhdyskuntaan. Rissanen kertoi, et-

tä hänen tutkittavansa kuuluivat ja, että

kuulumisesta oli hyötyä heille. Oppilaat ja

heidän vanhempansa luottivat opettajiin.

Rissanen ei ole kuitenkaan itse sitä mieltä,

että kuulumista tulisi vaatia. Kolmas kysy-

jä halusi tietää, miksi koulu ei voisi yleen-

sä ottaen toimia yhteisenä tilana. Eivät-

hän uskonnon tunnit ole ainoita tilanteita,

joissa oppilas saa olla oma itsensä. Lisäksi

kysyjä oli sitä mieltä, että oman uskonnon

tunnit voivat myös aiheuttaa ahdistusta.

Rissasen vastasi tähän, että sekä oman us-

konnon tunnit että yhteiset tunnit voivat

aiheuttaa ahdistusta. Hänen mukaansa

ahdistus kumpuaa jostakin muusta kuin

uskonnonopetuksen mallista.

PANEELIKESKUSTELUPaneelikeskustelun aluksi jokainen pane-

listi käytti noin viiden minuutin pituisen

puheenvuoron aiheesta. Ensimmäiseksi

puheenvuorossa oli Iivonen, joka toi pu-

heenvuoronsa aluksi ilmi sen, että hän

ei opetushallituksen edustajana vastaa

kysymyksiin uskonnonopetuksen muo-

doista. Hän voi keskustella toteutukseen

liittyvistä asioista, mutta ei osallistu mal-

likeskusteluun. Hän korosti, että opetus-

hallituksessa mennään vuonna 2003 voi-

maan tulleen lain mukaan. Iivonen pu-

hui innostuneesti vasta valmistuneista

katsomusaineiden perus- ja esiopetuk-

sen suunnitelmista ja kertoi, että lukion

suunnitelmat ovat parhaillaan kommen-

toitavina. Keskusteluun opetuksen tun-

nustuksellisuudesta Iivonen kommentoi,

että vaikka akateemisessa tutkimuksessa

käsitettä voidaan käyttää, pitää siitä kou-

luissa luopua. Koulujen tulee olla uskon-

nollisesti, katsomuksellisesti ja poliitti-

sesti sitoutumattomia. Iivonen painotti,

että koulun lähtökohtana ovat yhteiskun-

nan tavoitteet, eivät uskonnollisten yhdys-

kuntien toiveet.

Iivosen jälkeen puheenvuoro siirtyi

Kallioniemelle, joka kertoi, ettei hän tun-

ne yhtäkään rehtoria, joka olisi tyytyväi-

nen nykyiseen järjestelmään. Kallioniemi

viittasi puheessaan yleiseurooppalaiseen

kehitykseen ja siihen, että kaikissa muis-

sa pohjoismaissa on siirretty toisenlaiseen

malliin. Kallioniemen mukaan uskonnol-

lisesta identiteetistä puhuminen on ongel-

mallista, sillä ihmisillä ei ole enää selkei-

tä identiteettejä. Tämän vuoksi omaa us-

konnollista identiteettiä ei voida pitää läh-

tökohtana dialogille ja keskinäiselle yhtey-

delle. Kallioniemi kertoi olevansa huolis-

saan oppiaineen marginalisoitumisesta.

Joka kerta kun karsitaan jotakin, uskonto

joutuu leikkuriin. Kallioniemi peräänkuu-

luttikin yhteistä tahtoa oppiaineen muut-

tamiseksi ja pelastamiseksi. Hän sanoi, et-

tä ”jos emme pysty hoitamaan tätä yhdes-

sä, uskontoa ei enää opeteta. Muut oppiai-

neet voivat ottaa sisällöt itselleen”.

Seuraavaksi vuorossa oli Sakaranaho,

joka kertoi muuttaneensa näkemystään

uskonnonopetuksesta. Aikaisemmin hän

oli ollut nykyisen mallin kannalla, mutta

nyt hän on sitä mieltä, että nykyinen jär-

jestelmä on tullut tiensä päähän. Saran-

aho sanoi olevansa huolissaan vähem-

mistöjen asemasta. Nykyisen mallin hy-

vänä puolena hän piti sitä, että se viestit-

tää vähemmistöille siitä, että heidät ote-

taan yhteiskuntaan. Sakaranahon mieles-

tä nykymallin huono puoli on, että se eris-

tää oppilaat. Erottelu eri luokkiin on pa-

hasta. Moniarvoisessa yhteiskunnassa pi-

täisi ennemminkin yhdistää kuin erottaa.

Tässä mielessä yhteinen oppiaine voisi

olla hyvä foorumi. Sakaranaho nosti pu-

heenvuorossaan esiin maailman uskonto-

jen paradigman. Maailmanuskonnot näh-

dään liian usein selväreunaisina perin-

teinä, vaikka ne ovat syntyneet ja kehitty-

neet vuorovaikutuksessa. Todellisuudes-

sa ihmiset yhdistelevät erilaisia vaikuttei-

ta. Tämä tulee ilmi, kun katsotaan tavallis-

ten ihmisten arkea.

Panelisteista viimeisenä puheenvuo-

ronsa piti Salmenkivi, joka korosti edus-

tavansa paneelissa elämänkatsomustie-

toa. Salmenkivi näkee, että suomalainen

malli ei ole ainoa eikä paras malli. Oppi-

tuntien lisäksi uskonto on koulussa läs-

nä myös monella muulla tavalla. Esimer-

kiksi kalenterivuodessa ja juhlaperinteis-

sä. Salmenkiven mukaan olennaista on

opettaa oppilaita tulemaan keskenään

toimeen ja elämään hyvin. Hänen mie-

lestään filosofiassa on hyvät menetelmät

tähän. Etiikkaa ja moraalia tulee opiskel-

la keskustellen.

Ennen keskustelun avaamista yleisöl-

le, paneelin puheenjohtaja Pihlström an-

22

toi panelisteille mahdollisuuden kom-

mentoida toistensa puheenvuoroja. En-

simmäiseksi Iivonen halusi kommen-

toida Sakaranahon puheita. Hän kehot-

ti Sakaranahoa tutustumaan syvällisem-

min uusiin opetussuunnitelmiin. Iivo-

sen mukaan uudet opetussuunnitelmat

lähtevät oppilaiden tarpeista. Salmenki-

ven puheenvuoroon Iivonen viittasi mai-

nitsemalla, että etiikkaa opetetaan myös

muissa aineissa kuin filosofiassa. Kallio-

niemi nosti kommenttikierroksella esiin

sen seikan, että jos kaikki opettajat ovat

arvokasvattajia, mitä jää uskonnon opet-

tajalle. Sakaranaho puolestaan totesi uu-

sien opetussuunnitelmien heijastavan yh-

teiskunnallista muutosta. Lainsäädäntö

on kuitenkin hitaampaa. Salmenkivi ker-

toi tehneensä kaksi ristiriitaista huomi-

ota. Ensimmäinen hänen huomioistaan

oli se, että uskonto ei ole nuorille akuut-

ti asia, mitä mediasta tulee on kiinnosta-

vampi kysymys. Toinen Salmenkiven huo-

mioista koski elämänkatsomustietoa, jon-

ka hän kokee olevan hyvä malli kaikille.

YLEINEN KESKUSTELU PANEELISTA

Yleisöstä oltiin huolissaan siitä, että us-

konnonopetus vähenee ja polarisoitumi-

nen lisääntyy. Panelistit olivat myös tästä

huolissaan ja korostivat, että katsomusai-

neiden opetus tulee pitää kouluissa. Seu-

raava kysymys koski opetuksen sisältöjä.

Kysyjä oli huolissaan siitä, että ei kai ope-

tus voi koskea vain arjen uskonnollia kysy-

myksiä. Iivonen vastasi kysymykseen ker-

tomalla, että uusilla opetussuunnitelmilla

on tieteelliset perusteet ja, että vaikka op-

pitunneilla onkin hyvä käsitellä nuorille

tärkeitä kysymyksiä, on syytä muistaa, että

opetussuunnitelma ei tehdä tähän päi-

vään. Opetussuunnitelmat tähtäävät tu-

levaisuuteen ja nuoret tarvitsevat laaja-

alaista tietämystä.

Tämän jälkeen yleisöstä kysyttiin, että

eikö olisi yleissivistävää, jos lukiossa ope-

tettaisiin uskonnosta psykologisena ilmiö-

nä. Iivonen vastasi tähän kysymykseen

kertomalla, että uskonnossa tätä asiaa

käsitellään Uskonto ilmiönä -kurssilla ja

psykologiassa kehityspsykologian kurs-

silla. Salmenkivi kommentoi kysymystä

kertomalla, että tätä teemaa käsitellään

myös perusopetuksen puolella. Hänen

mukaansa on oleellista, että tärkeät asiat

käydään läpi jo peruskoulussa, sillä vain

puolet oppilaista menee lukioon. Salmen-

kiven kommentti herätti yleisössä kysy-

myksen siitä, kuinka paljon ammatillisel-

la puolella käsitellään uskontoja. Kallio-

niemi vastasi tähän olevansa tyrmistynyt

siitä, miten vähän ammatillisella puolella

asiasta puhutaan. Kallioniemen mukaan

on järkyttävää, että esimerkiksi lähihoita-

jat eivät tunne katsomuksellisia perinteitä.

Seuraavan kysymyksen aiheena oli

evankelisluterilaisen uskonnon opetuk-

sen huono maine. Kallioniemi vastasi ky-

syjälle, että monet asiat luovat kuvaa us-

konnon opetuksesta. Kaikesta ei voida

syyttää opettajakoulutusta. Kallioniemen

mukaan opetuksen määrärahat ovat pie-

niä. Yhteiskunta rahoittaa kyllä kanin kyn-

nen tutkimusta miljoonilla euroilla, mut-

ta ei uskonnonopetusta, jossa lähes kaik-

ki käyvät.

Sakaranahon mukaan yhtenä ongel-

mana on se, että on vaikea löytää islamin

opettajaksi sopivia henkilöitä, sillä yli-

opisto asettaa opiskelijoille hyvin korke-

at kielitaitovaatimukset. Hän kertoo, että

uskontotieteen puolelta on kysytty, jos-

ko näitä kielitaitovaatimuksia voitaisiin

alentaa, mutta yliopiston johtotaso ei ole

suostunut tähän pyyntöön. Myös yleisös-

tä löytyi asiaan perehtyneitä henkilöitä ja

heidän taholtaan kerrottiin, että Turus-

sa ja Tampereella järjestetään koulutusta

myös maahanmuuttajille. Tosin näihin-

kin koulutuksiin on aika korkeat kielitai-

tovaatimukset.

Iivonen halusi muistuttaa panelisteja

ja kuulijoita siitä, että Suomi on pitkä maa

ja kehäkolmosen ulkopuolellakin on elä-

mää. Hänen mukaansa todellisuus on jok-

seenkin toisenlaista pääkaupunkiseudun

ulkopuolella. Kallioniemi kiusoitteli Iivos-

ta sanomalla, että koko Suomi valuu ke-

häkolmosen sisäpuolelle. Iivonen ei täs-

tä Kallioniemen kommentista hätkähtä-

nyt ja vastasi tälle, että onneksi pääkau-

punkiseudulta valuu myös ihmisiä maalle.

Tämän jälkeen yleisöstä esitettiin ky-

symys siitä, että ehkä uskonnonopetus ei

etene siitä syystä, että päättäjät tietävät, et-

tei uskonnolla ole mitään merkitystä tule-

vaisuudessa. Kallioniemi vastasi kysyjälle,

että on vaarallista, jos nuorille ei opeteta

uskonnoista. Jos nuorilla ei ole työkaluja

tarkastella uskontoja kriittisesti, he voivat

hairahtua fundamentalistiin.

Seuraava kysymys koski dialogia. Ky-

syjän mielestä dialogia käydään myös

muilla kuin uskonnon tunneilla. Kallion-

niemi vastasi kysymykseen sanomalla, et-

tä minkään muun oppiaineen koulutuk-

seen ei kuulu vastaavanlaista oppia dia-

logista. Hänen mukaansa teologian ja us-

kontotieteen maisterit ovat dialogin eri-

tyisosaajia, joten minkä vuoksi dialogi

luovutettaisiin muiden käsiin.

Yleisöstä oltiin huolissaan lehdessä

esiintyneistä väitteistä, joiden mukaan

koulussa ollaan luopumassa oppiaineis-

ta. Tähän panelistit vastasivat yhteistuu-

min, että onneksi näin ei ole. Oppiaineil-

la on yhä tieteelliset pohjat. Lehdistö ja-

kaa vain heidän kannalta oleellista tietoa.

Tämän vuoksi koulussa tuleekin opettaa

kriittistä medialukutaitoa.

Viimeinen yleisöstä noussut kysymys

koski sitä, että miksi lukion oppimäärään

ei hyväksytä kahta eri katsomusainetta. Ii-

vonen vastasi tähän, että eduskunta päät-

tää tällaisista asioista. Salmenkivi puoles-

taan kommentoi kysymystä sanomalla, et-

tä syventäviä kursseja pitäisi kyllä voida

valita vapaasti. Lopulliseen todistukseen

tulee kuitenkin arviointi vain yhdestä kat-

somusaineesta.

Teksti ja kuvat Tiina Suvanen

23

24

Asiasta ja asian vierestä

Asiasta ja asian vierestä – Aidasta ja seipäästä – Lillukanvarsista – Puista ynnä

metsästä – kaikesta uskonnonopetukseen liittyvästä ja kaukaa haetusta. Ihan

suoraan kaun/histelematta. Asiallista ja asiatonta pohdintaa ja lähdeviitoit-

tamattomia ajatusvarkauksia ja kärjistettyjä kommentteja julkisiin ja salaisiin

kansioihin. Vastuutonta ja pöyristyttävää uudelleen ajattelua sekä konventio-

naalisten rakenteiden kyseenalaistamista. Toisaalta taas luutuneiden asenteiden

pönkittämistä, tuoreiden ideoiden vähättelyä ja naurunalaiseksi saattamista.

Päättäkää itse.

Kovin ruusuiselta saa Opettaja-leh-

den (7/2015) tiedot vuosityöajan

näyttämään. On selvää, että opetta-

jien palkkausjärjestelmä kaipaa viilausta.

Suurimpana epäoikeudenmukaisuutena

on nähty työn eriarvoistaminen opetus-

velvollisuuksien mukaan. Tai siis jotkut

näkevät ja toiset ovat sokeita tai halutto-

mia tai eivät edes viitsi. Kummallista täs-

säkin asiassa nimittäin on se, että jotkut

uskontoa opettavat ihan lehtorisihmiset

ovat kummissaan jostakin opetusvelvol-

lisuuksista ja kuuntelevat asiasta vauhko-

avaa kuin järkensä menettänyttä. Ei mene

viesti perille. Ymmärrätkö, saat ihan oi-

keasti huonompaa palkkaa kuin kollegasi.

Tai siis saat saman rahasumman, mutta

suuremmalla työmäärällä. Lisäksi opetat

suurempia oppilasryhmiä, koska jakotun-

nit on varattu ”tärkeämmille” aineille.

Vuosityöajan piti osaltaan korjata tä-

tä epäoikeudenmukaisuutta. Ainakin si-

tä on sellaisena markkinoitu. Nyt kunta-

työnantaja näkee tässä mahdollisuuden

teettää enemmän töitä halvemmalla. Ole-

tettu palkan nousu ei tule korvaamaan li-

sääntyvää työaikaa kuin ehkä nimellises-

ti aluksi. Ei kai kukaan oleta, että työnan-

taja noin vaan nostaa vastikkeetta opetta-

jien palkkoja. Vuosityöaika tuo työaikaan

lisäksi joustoa, jota tullaan varmasti ki-

ristämään tarvittaessa. Sitä paitsi, kuinka

paljon työtä ihminen jaksaa viikossa teh-

dä? Kuinka monta oppilasryhmää kohda-

ta? Kuinka monta koenippua kahlata läpi?

Millaisen pinon tai tiedostomäärän oppi-

lastöitä lukea ja arvioida?

Jeremyn ehdotus onkin, että vuosityö-

aikaan lisätään oppilasmääräkatto. Se voi-

si olla esimerkiksi 400 oppilasta. Jeremyl-

lä on hoidossaan runsaat 400 tällä het-

kellä, mutta pidettäviä tuntejakin on 26.

Jeremy on huomannut, että tällaisen tun-

ti- ja oppilasmäärän hallinta alkaa olla in-

himillisen kestokyvyn äärirajoilla. Yli-in-

himillisten älyllisten ja fyysisten voimien-

sa vuoksi Jeremy on kuitenkin tuosta ura-

kasta selvinnyt. Vaikea on itse päätellä, mil-

lä hinnalla. Tällaisten kattojen määräämi-

sellä voi helposti käydä kyllä siten, että siitä

tuleekin minimi. Senkin kanssa siis täytyy

olla varovainen.

Mitä tässä sitten oikein tekee? Kunta-

työnantaja voi siis määrätä vuosityöajan

yhdessä OAJ:n kanssa neuvoteltuaan. So-

pimuksessa on määritelty vuosityöaika, jo-

ka on jaettu tuntityöaikaan ja luottotyöai-

kaan. Huhut kertovat, että tuo vuosityö-

aika on erisuuruinen ja määritelty nykyis-

ten opetusvelvollisuuksien mukaisesti.

Reaaliopettajille se on siis suurempi kuin

useammille muille opettajaryhmille. Dii-

liin kuuluu myös viikoittaisten oppitun-

tien katto. Enimmillään huhut kertovat,

että uskonto kuuluu ryhmään, jossa pi-

dettävien tuntien määrä on enimmillään

28 tuntia viikossa. Tätä määrää laskevat

sitten yhdessä sovittavat tehtävät. Jos siis

et halua mitään muita tehtäviä koulussa,

pidät 28 oppituntia viikossa ilman mitään

ylituntipalkkioita. Toisaalta ei voi olla luo-

kanvalvoja, valvoa välitunteja eikä jälki-

istuntoa, pitää yhtään kevätjuhlapuhetta,

osallistua kokouksiin tai yt-tunneille tai

ylipäänsä mihinkään muuhun kuin omil-

le oppitunneilleen. Sinänsä kyllä houkut-

televaa. Pääsisi kaikesta epäolennaisesta

ja voisi keskittyä opettamiseen. On help-

po laskea, mitä tuo tarkoittaa 1 vkt:n oppi-

aineessa kuten uskonnossa. Oppilasmää-

rä, korjattavat kokeet ja suoritukset ja ar-

vioitavien määrä on h… vetin suuri. Lisäk-

si epäilen, että palkka nousee suhteessa

kohonneeseen työmäärään. Onko tähän

pakko suostua?

”Uudella kokeilusopimuksella halu-

taan rajoittaa opetustuntien määrää ja tur-

vata riittävä aika opetuksen suunnitteluun

ja arviointiin. Opettajan vuosittain tekemä

työtuntimäärä ei kasva.” (Opettaja 7/2015

s.16) Näin tulisi tehdä. Tämän tekstin alle-

kirjoitan. Pahaa pelkään, että käytäntö tu-

lee olemaan toinen. Liirumlaarum työn-

kuvan muutoksesta ei ole pätevä perustelu

opetustuntien katon nostamiselle. On tot-

ta, että lisäopetustunnit muuttavat työn-

kuvaa. Sitä ei käy kiistäminen. Höperöin-

ti muutosvastarinnasta on myös oiva kei-

no alentaa kriittisten puheenvuorojen esit-

täjiä. Ainoa reilu ulospääsy tilanteesta on

oikeudenmukaisuus pidettävien tuntien

määrässä ja piilo-opetusvelvollisuuksista-

kin luopuminen. Mitä muuta kuin piilo-

opetusvelvollisuutta on se, että eri ai-

neenopettajien pidettävien op-

pituntien määrä on eri. Kaik-

ki muu on valetta, harhaa

ja kaunistelua.

Jeremy Dust

TÄSTÄ VUOSITYÖAJASTA

25

SUOL ry:n paikalliskerhot

Oulun seudun uskonnonopettajat Lea PesonenLumilinnantie 11, 90630 Oulu, p. 040 7419 323 [email protected] (at) eduouka.fi

Pohjois-Karjalan uskonnonopettajat Anne Riekkinen Laatokankatu 12, 80200 Joensuu p. 045 134 8639 [email protected]

Rovaniemen alueen uskonnonopettajat Antti Paananen Piisamintie 17 96500 Rovaniemi p. 040 7273157 [email protected]

Satakunnan uskonnonopettajat Vesa Nissinen (pj.) [email protected] 10 B, 28400 UlvilaSanni Hautero (siht.) Ulvilan [email protected]

Savonlinnan seudun uskonnonopettajatVirpi Loikkanen, Savonlinnan lyseon lukio ja Savonlinnan [email protected] p. 050 5567058

Svenskspråkiga Religionslärare Sabina [email protected]

Tampereen seudun uskonnonopettajat Mari Sorva Tampereen yliopiston normaalikoulu [email protected].

Turun seudun uskonnonopettajat Anu Lampinenp. 040 [email protected]

Vaasan seudun uskonnonopettajat Vesa NesteVaasan lyseon lukio ja aikuislinja Rantakatu 8 A 17, 65100 Vaasa p. (06) 3171 974 [email protected]

Espoon ja Kauniaisten uskonnonopettajatEija Suokko, Etelä-Tapiolan lukio, EspooPajamäentie 1 A 7, 00360 Helsinki [email protected]

Etelä-Karjalan uskonnonopettajat Titta KorhonenLauritsalan lukio ja aikuislinja [email protected]. 0500 907238

Etelä-Pohjanmaan uskonnonopettajat Laura Kalliokoski, Seinäjoen lukio Kolmosvaltaus 4B, 60320 Seinäjoki p. 050 351 9479 [email protected]

Helsingin seudun uskonnonopettajat Liisa Franssila-Ylinen, Helsingin kielilukio Karppitie 5A, 00640 Helsinki p. 044 305 1062 /työ (09) 3108 2777 [email protected]

Kainuun uskonnonopettajatPuheenjohtaja Raija Väyrynen Piitie 10, 87250 Kajaanip. 050 3309 [email protected]

Keski-Pohjanmaan uskonnonopettajat [email protected] [email protected]

Keski-Suomen uskonnonopettajat Jukka Hella Tarhakatu 8, 41500 Hankasalmi [email protected] tai [email protected] uskonnonopettajat Mari [email protected]

Kymenlaakson uskonnonopettajat Lauri Frosti Ahomutka 7, 45360 Valkealap. 0400 993862

Lahden seudun uskonnonopettajat Mari Ruusuvuori, [email protected]

Mikkelin uskonnonopettajat Nina LiukkoMikkelin [email protected]

yhteystiedot

Suomen uskonnonopettajain liitto ryJäsenasiat: Miika Lahti, Suomen uskonnonopettajain liitto ry, PL 335, 00101 Helsinki, [email protected]

JÄSENKAAVAKE

Suomen uskonnonopettajain liitto ry, PL 335, 00101 Helsinki, http://www.suol.fi

Suomen uskonnonopettajain liitto ry on uskontoa opettavien pedagoginen ainejärjestö.

Jäsenet (noin 1000) ovat pääasiassa peruskoulun ja lukion opettajia. Liitto on perustettu

vuonna 1938.

Säännöissä määritellään, että Suomen uskonnonopettajain liitto ry• Toimii koulun uskonnonopetuksen sekä eettisen ja sosiaalisen kasvatuksen hyväksi• Edistää jäsentensä ammatillista ja tieteellistä toimintaa• Valvoo jäsentensä yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja

H a l l i t u s

PuheenjohtajaANNA SAURAMARiihitie 14 C 30, 00330 Helsinkip. 044 5959 [email protected]

VarapuheenjohtajaOUTI RAUNIO-HANNULAp. 040 5411 275Hyvinkään [email protected]

TIA AHTINENMyllyharjun [email protected]

VESA SOIKKELIAlppilan yläaste ja lukioKallahden [email protected]

EIJA SUOKKOPajamäentie 1 A 7, 00360 Helsinkip. 0400 510 503Etelä-Tapiolan [email protected]

JAANA TAHVANAINENPapintie 9, 61600 Jalasjärvip. 040 5929 823Jalasjärven [email protected]

Opiskel i jaedustaja LAURI SAVONEN [email protected]

H a l l i t u k s e n v a r a j ä s e n e t

KIRSI HÄNNINENp. 050 3294 484 EMILIA MELONIp. 045 6752 [email protected]

SAARA MÄKELÄ[email protected]

ELINA RUOKOp. 040 4514 110

TIINA SUVANENIlkantie 13 B 9, 00400 Helsinkip. 044 0830 [email protected]

T o i m i n n a n j o h t a j a

OUTI TASKILAHTIP. 040 0755 [email protected]

M a t e r i a a l i p a l v e l u

MEIRA [email protected]

P ä ä t o i m i t t a j a

TIINA SUVANENp. 044 0830 [email protected]

T a l o u s - j a j ä s e n a s i a t

MIIKA LAHTI Suomen uskonnonopettajain liitto ry, PL 335, 00101 [email protected]

llmoittaudun SUOL ry:n jäseneksi/ ilmoitan muutoksia:

Nimi: ___________________________________________________________

Osoite: __________________________________________________________

Postinumero ja -toimipaikka: ________________________________________

Puhelin: __________________________________________________________

Sähköposti: _______________________________________________________

Kouluaste: 1 yläkoulu 2 lukio 3 yläkoulu+lukio

4 alakoulu 5 opiskelija 6 eläkeläinen

7 ei opetustyössä

8 muu, mikä _______________________________________

päätoiminen ____ sivutoiminen ____ Päiväys ja allekirjoitus:______________________________________________

Jäsenmaksut:päätoimiset 60 €,eläkeläiset, perhevapaalaiset, opiskelijat ja työttömät 30 €

Lähettämällä tämän kaavakkeen taloudenhoitajalle, saat postissa jäsenmaksulomakkeen.26

Suomen uskonnonopettajain liitto ryJäsenasiat: Miika Lahti, Suomen uskonnonopettajain liitto ry, PL 335, 00101 Helsinki, [email protected]

JÄSENKAAVAKE

hallituksen pöydältä

Sanottakoon se suoraan tähän alkuun: seuraava kirjoitus on liiton hallitusta ylistävä.

Ei, tarkoitus ei ole oman hännän nostaminen;

oma ensimmäinen hallitusvuosi on mennyt opetellessa.

Rehellisesti sanottuna olen silmät lautasina seurannut,

miten paljon suunniteltua ja systematisoitua työtä liiton

hallituksessa tehdään. Ennen tätä vuotta olen hahmot-

tanut vain pintaraapaisun siitä, mitä kaikkea liiton hal-

litus tekee. Nöyrin mielin olen opetellut ottamaan hal-

tuun edes osan hallituksen toimintamuodoista.

Tämän kirjoituksen myötä kolme hatunnostoa mene-

vät paitsi nykyiselle hallitukselle, myös edeltäville. Vasta

nyt ymmärrän, mitä kaikkea olette tehneet.

HATUNNOSTO #1

Tuoreimpana mielessä on seminaarin järjestäminen. Yh-

dessä liiton toiminnanjohtaja Outi Taskilahden kanssa

saimme tehtäväksi järjestää vuoden 2015 Talvipäivät.

Olimme ajoissa liikkeellä: aihe ja puhujien kalastelu aloi-

tettiin jo keväällä 2014. Aihetta pohdimme erityisesti

koulumaailman näkökulmasta: mitä asioita uskontoi-

hin liittyen luokassa nousee esiin? Mitä kautta nuoret

törmäävät uskontoihin? Aika nopeasti (tarkoituksellisen

avoimeksi) kattokäsitteeksi valikoitui media. Halusimme

lähestyä aihetta paitsi tutkijanäkökulmasta, myös erilais-

ten toimijoiden kautta: miten median ja uskonnon vuo-

rovaikutus näkyy eri ammattilaisten jokapäiväisissä teh-

tävissä? Monet kutsutuista puhujista olivat erittäin kiin-

nostuneita seminaarista, mutta valitettavasti estyneitä.

Lopulta mukaan saatiin joukko miehiä puhumaan me-

diasta. Täysin tahaton sukupuolijakauma, jonka takana

ei ollut mitään kannanottoa. Sattumaa oli myös se, et-

tä puhujat olivat (erityisesti Pariisin tilanteen takia) juu-

ri ennen Talvipäiviä useassa eri tilaisuudessa puhumas-

sa samasta aiheesta.

Rakastan itse erilaisia koulutuksia, sillä niistä yleen-

sä lähtee voimaantuneena (tekstinkäsittelyohjelman mu-

kaan äskeinen ei ole sana!), innostuneena ja ehkäpä

laukussa muutama idea oppitunnille. Liittomme koulu-

tukset ovat aina olleet erittäin

mielenkiintoisia ja mikä paras-

ta, sopuhintaisia moniin muihin

verrattuna. Erityisesti tätä hin-

ta/laatu-suhdetta arvostan vielä

enemmän nyt, kun olen itse ollut

järjestämässä seminaaria. Aiemmin en osannut kuvitel-

la, miten paljon valmisteluja onnistunut seminaari vaa-

tii. Ensimmäiseksi siis iso hatunnosto kaikille seminaare-

ja ja koulutuspäiviä joskus järjestäneille!

HATUNNOSTO #2

Liiton vuosi on ollut vaiherikas. Kiirettä ja päänvaivaa

on aiheuttanut esimerkiksi on-off-tilassa ollut lukion

tuntijakouudistus. Työtä on tehty paljon sen eteen, et-

tä uskonnonopettajien ääni kuuluisi päättäjille ja pää-

töksentekoon asti. Vuoden aikana olen saanut todis-

taa, että liiton hallituksessa on valtavasti osaamista, tie-

toa ja innokkuutta. Rehellisesti voin sanoa, että kaikes-

ta siitä minulle aikaisemmin liiton rivijäsenenä näyttäy-

tyi vain murto-osa. Liitto toimii erittäin aktiivisesti, rea-

goi nopeas ti ja pyrkii tuomaan uskonnonopetuksen reali-

teetteja esiin hengästyttävällä tarmolla. Hatunnosto hal-

lituslaisten osaamiselle!

HATUNNOSTO #3

Kaikki hallitustyö – kokoukset, pisteytysohjeiden laadin-

ta, poliitikkojen tapaaminen, kannanottojen kirjoittami-

nen, kansainvälinen yhteistyö… – tapahtuu vapaa-ajal-

la, oman opetustyön ohella. Ja vapaaehtoisesti. Oman

vapaa-ajan käyttäminen uskonnonopetuksen aseman

säilyttämisen ja parantamisen vuoksi: Siinä hatunnos-

to numero kolme!

Näiden suitsutusten myötä hyvää kevättä kaikille.

(Viimeisen, epävirallisen neljännen hatunnoston teen

kevätauringolle, joka loistollaan saa arjen tuntumaan

hirmu paljon kepeämmältä.)

Teksti Tia Ahtiainen

Vuosi hallituksessa: KOLME HATUNNOSTOA

M – Itella Oyj

LIITY MATERIAALI-

PANKKILAISEKSI!

SUOL ry:n materiaalipankki tarjoaa muun muassa opettajien tekemiä opetusmateriaaleja, kokeita ja opetusvinkkejä. Jäseneksi pääset, kun lähetät yhden sähköisen opetusmateriaalin pankissa jaettavaksi.

Tarkemmat ohjeet käyttöoikeuden saamisesta ja materiaalin lähettämisestä saat osoitteesta www.suol.fi Materiaalipalvelu.

Lisätietoja saat osoitteesta [email protected]

TULE MUKAAN CONIELIIN!

SUOL on nyt Conielissa eli perustimme toisen sähköisen materiaalipankin, jossa voi jakaa kiinnostavia linkkejä, kuvia, videoita ja muu-ta materiaalia uskonnonopetukseen liittyen. SUOL ry:n Facebook-sivulla jaetaan runsaasti hyviä ideoita opetukseen, mutta hyvät vinkit ja ideat hukkuvat helposti uutisvirtaan ja niitä voi olla hankala löytää, jos materiaalin jakami-sesta on vierähtänyt enemmän aikaa. Voit siis viedä vinkkisi ”talteen” Conieliin ja vastaavasti käydä hakemassa itseäsi kiinnostavia materi-aaleja. Homma toimii seuraavasti:

1. Mene osoitteeseen www.coniel.com

2. Liity Conieliin luomalla käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään facebook-tunnuksillasi.

3. Liity mukaan SUOL ry:n kursseille (käy-tännön syistä olemme jakaneet ne ainakin toistaiseksi neljäksi ryhmäksi), joiden kurssia-vaimet ovat seuraavat:

Etiikka: H2CM9O Kristinusko: 27X5PU Raamattu: 7GMZZD Maailmanuskonnot: PPI8DF

toimituksen osoite - suol · haudattu monia venäläisiä kuuluisuuksia mm. pjotr tšaikovski ja...

Documents