Tyksilän uudesta päiväkodista voi jo hakea hoitopaikkaa

LU E L I S Ä Ä S I V U LTA » 13

»Tietoturva on jokaisen asia»

LU E L I S Ä Ä S I V U LTA » 6

Koukussa keilailuun

LU E L I S Ä Ä S I V U LTA » 9

Uusi viestintä-strategia

LU E L I S Ä Ä S I V U LTA » 4

5 2015Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift

HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti − Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 9. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Ilmestyminen: 5 kertaa vuonna 2015. ISSN 1796-8062. Seuraava lehti ilmestyy 29.2.2016. Aineistopäivä 5.2.2016Mediatiedot: www.vsshp.fi > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Julkaisut > Hospitaali-lehdet

Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tiedotus@tyks.fi tai puh. 02 313 1103. Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, 20521 Turku.

Toimittajat:Marjo Peltoniemi, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press)Taitto: LetterheadPaino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin 10 000 kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit.

Toimituskunta: (suluissa varajäsenet) Kristiina Andreasson,Esa Halsinaho, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä), Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Marja-Leena Veijola (Päivi Huhtala).

Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. 02 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Kristiina Andreasson,puh. 050 599 5620, kristiina.andreasson@tyks.fi

Esa Halsinaho viestintäpäällikkö informationschef

K U U K AU D E N K I R J O I T U S

Selitinkö asiani ymmärrettävästi?. . . . 2

M Å N A D E N S S K R I V E L S E

Kunde jag förklara förståeligt? . . . . . . 2

Palkitut aloitteet vuonna 2015. . . . . . . 3

Katja Kaartinen viestinnän suunnittelijaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Simpukan helmi Tyksin hedelmöityshoitojen yksikölle . . . . . . . 3

Paperinen omailmoitus ja koulutushakemus historiaan. . . . . . . . 3

Kliininen silmä -palkinto Päivi Pololle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Viestintään enemmän huomiota . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Koulutuksella lisää osaamista viestintäänkin . . . . . . . . . . . 4

Lisää yhteisöllisyyttä profiilikuvilla . . .5

Sairaanhoitopiirin viestintäyksikkö . . .5

»Ylläpito olisi mahdotonta ilman suunnitelmaa» . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

»Tietoturva on jokaisen asia» . . . . . . . 6

Sairaanhoitopiirin monenlaiset lyhenteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Åbolands sjukhus blev pionjär på Facebook . . . . . . . . . . . . . . . 7

Santran uudistusprojekti käynnistynyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

S A R V E S TA h ä R K ä ä

Luottamus on kantava voimamme?

h E N K I LÖ K U N TA N E U V O S TO

Nouse ylös + LIIKU = elät pidempään 8

Henkilöstön hyvinvointitutkimus 2015 – yhteenveto trendeistä. . . . . . . . 8

h A R R A S T U K S E N A

Koukussa keilailuun . . . . . . . . . . . . . . . 9

M U LTA S O R M E L L A O N A S I A A

Hulinaa huisketta, vilinää vilskettä . . .9

Horisontissa haasteita tutkimusrintamalla. . . . . . . . . . . . . . .10

EndoNet työkaluksi parempaan tekonivelkirurgiaan . . . .11

A M M AT T I N A

Metallimiehillä monipuolinen ja itsenäinen työ . . . . . . . . . . . . . . . . .12

Ajatuksia joulutähden valossa. . . . . .12

T YÖY h T E I S Ö T U T U K S I

»Toivomme kierrätystä» . . . . . . . . . .13

Tyksilän uudessa päiväkodissa enemmän hoitopaikkoja. . . . . . . . . . .13

T3-hankkeen rakennustyöt käynnistyneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

»Opimme toinen toisiltamme» . . . . .15

Marja Huuskonen Terveydenhuollon 100 vaikuttajaa -listalle . . . . . . . . . . .15

U-sairaalan synnytysosaston remontti valmistunu . . . . . . . . . . . . . .15

K U R K I S T U S M U S E O N KO KO E L M I I N

Kaarimalja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15

Sarastuksen avoimet ovet 27.11.2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

Tyks tutkii ja hoitaa –yleisöluennot . .16

KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSESISÄLTÖ 21.12.2015

SElitinkö aSiani ymmärrEttäVäSti?

kundE jag Förklara FörStåEligt?

Sairaanhoitopiirille on valmistunut uusi viestintä- strategia. Se on tarkoitettu meille kaikille ohjeeksi, miten meidän pitäisi viestiä työssämme, että asiat

sujuisivat ja meistä ajateltaisiin hyvää. Sillä mehän vies-timme kaikki, se ei ole mikään esimiesten tai ylimmän joh-don oikeus tai velvollisuus.

Hallituksemme hyväksymään, ja paljolti valmistelemaan-kin, viestintästrategiaan on kirjattu paljon hyviä asioita. Se ei ole kuvaus viestintämme nykytilasta, vaan visio tavoitetilasta, jollaiseksi viestintämme toivotaan kehittyvän.

Vaikka organisaatiot käyttävätkin viralliseen viestintäänsä usein tiedotusammattilaisia, voi »ruohonjuuritasolla» viestiä hyvin myös ilman siihen tarkoitettua koulutusta. Se onnistuu niin maalais- kuin kaupunkilaisjärjellä.

Se, mitä me sanomme, on tärkeää. Mutta vielä tärkeämpää on, miten me sen sanomme. Tai kirjoitamme.

Erityisen huomion ansaitsevat tietysti potilaat ja heidän läheisensä. Potilaamme ovat sairautensa, vammansa tai ikänsä takia usein jo valmiiksi altavastaajan asemassa. Viestin vastaanotto ja ymmärtäminen on syöpäpotilaalle tai muisti-sairaalle luonnollisesti hankalampaa kuin terveelle ihmiselle.

Sjukvårdsdistriktet har fått en ny informations- och kommunikationsstrategi. Den ska ge vägledning åt oss alla i hur vi informerar och kommunicerar i vårt arbete,

så att allting fungerar och vi gör ett gott intryck. För alla av oss kommunicerar - det är inte fråga om chefernas eller den högsta ledningens rättighet eller skyldighet.

I strategin som godkänts och i stor utsträckning också utar-betats av vår styrelse ingår många bra saker. Den är inte en beskrivning av vår informations- och kommunikationsverk-samhets nuläge, utan av målbilden, dit vi önskar att utveck-lingen ska föra oss.

Även om organisationer ofta använder sig av yrkesfolk för sin officiella informations- och kommunikationsverksamhet går det också bra att kommunicera på gräsrotsnivå, utan ha utbildning i branschen. Det lyckas med både sunt bond- och stadsförnuft.

Det vi säger är viktigt. Men ännu viktigare är hur vi säger det. Eller skriver det. Speciell uppmärksamhet förtjänar givet-vis patienterna och deras anhöriga. Våra patienter är genom sin sjukdom, skada eller ålder ofta redan i ett underläge. Att ta emot och förstå ett budskap är av naturliga skäl svårare för en cancerpatient eller minnessjuk än för en frisk person.

Det av EU finansierade IROHLA-projektet har nyligen

Terveysviestinnästä on juuri tuotettu tuoretta tutkimustie-toa EU:n rahoittamassa IROHLA-hankkeessa. Siinä tutkittiin vanhemman väestönosan – ikäihmisten – terveyden lukutai-toa kahdeksassa EU-maassa. Saatiin muun muassa selville, että 12 prosentilla kohdeväestöstä oli puutteellinen ja 35 pro-sentilla ongelmallinen terveyden lukutaito.

Puutteellinen terveyden lukutaito ennustaa jopa korkeam-paa kokonaiskuolleisuutta. Hyvä terveyden lukutaito puoles-taan auttaa huolehtimaan itsestään paremmin, mikä vähen-tää terveydenhuollon kustannuksia, tutkimuksesta muun muassa selviää.

Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää ja hyödyntää omaa terveyttään koskevaa informaatiota. Vies-tintä on vain osa terveyden lukutaitoa, mutta varmasti tärkeä.

Viestintä on myös kiinteä osa asiakaspalvelua ja määrittää usein painotetusti asiakkaan palvelukokemusta. Huippuhy-västäkin hoidostamme voi jäädä huono muisto, jos epäon-nistumme viestinnässä.

Viestinnän onnistuminen riippuu ennen kaikkea viestijästä. Asenne on tärkeä. Meidän ei pidä kysyä »ymmärsitkö, mitä sanoin?», vaan »osasinko selittää asiani ymmärrettävästi?».

tagit fram färsk forskningsdata om hälsokommunikation. I projektet tittade man på den äldre befolkningens - seniorernas

- hälsolitteracitet i åtta EU-länder. Bland annat framgick det att 12 procent av målbefolkningen hade en bristfällig och 35 procent en problematisk hälsolitteracitet.

En bristfällig hälsolitteracitet kan till och med förebåda en högre totalmortalitet. God hälsolitteracitet däremot hjälper att bättre ta hand om sig själv, vilket sänker sjukvårdskostna-derna. Bland annat det här framkommer ur undersökningen.

Med hälsolitteracitet avses förmågan att förstå och kunna dra nytta av information som gäller den egna hälsan. Kom-munikation och information är bara en del av hälsolitteraci-teten men säkert en viktig sådan.

Kommunikations- och informationsverksamheten är också en integrerad del av kundservicen och har en stor andel i hur kunderna upplever servicen.

Även minnesbilden av vår toppenvård kan bli dålig om vi misslyckas i vår information och kommunikation.

Hur väl informations- och kommunikationsverksamheten lyckas beror fram för allt på den som informerar och kom-municerar. Attityden är viktig. Vi ska inte fråga »förstod du vad jag sa?» utan »kunde jag förklara min sak på ett förstå-eligt sätt?»

Kansi: Tyksin T-sairaalan päivystysleikkaus-osastolla koristeltiin kuusi hyvissä ajoin ennen joulua. Koristelijoina osastonhoitaja Marjaana Kettu (edessä) ja sairaanhoitaja Leila Niemi-nen. (Kuva: Esa Halsinaho)

5 2015Hospitaali2

Simpukan helmi tyksin hedelmöitys-hoitojen yksikölle

Palkitut aloitteet vuonna 2015Aloiteryhmä kokoontui vuonna 2015 kaksi kertaa. Ryhmässä on käsitelty yhteensä 34 aloitetta, joista viisi on palkittu.

Palkitut aloitteet ja palkkiosummat:• Käyttämättömät kuulokojeet, Maija Prami, 400 euroa• Ajanvarauksen ilmoittaminen, Sinikka Sarakari, 150 euroa• Toimiva yksikköluettelo, Sonja Varakas, 100 euroa.• Opasteet ulkona, Terttu Keskinen, 100 euroa• Laboratorion kutsuminen päivystykseen, Tiina heinilä, 100 euroa.

Onnea palkituille!

Tarkemmat kuvaukset aloitteista sekä niistä annetut lausunnot ovat luettavissa aloitejär-jestelmästä. Palkitut aloitteet siirtyvät vas-tuuyksiköille toteutettavaksi. Toteuttamis-tilannetta voi seurata aloitejärjestelmässä. Linkin aloitejärjestelmään löydät Santrasta.

Aloitetyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran tammikuussa. Jos sinulla on idea, parannusehdotus, kehittämisehdotus tai tiedät, mitä kannattaisi tehdä toisin, tee aloite ja tule palkituksi! Lisätietoja aloi-tejärjestelmästä on Hospitaalissa 4/2015 sekä Santrassa.

KATJA KAARTINEN VIESTINNÄN SUUNNITTELIJAKSIViestintäyksikössä on 14.12.2015 aloit-tanut määräaikainen viestinnän suun-nittelija Katja Kaartinen. Kaartinen on koulutukseltaan medianomi (amk). hä-nellä on toimittajan ja tiedottajan työ-kokemusta vuodesta 2007 alkaen. Toi-mittajana Kaartinen on työskennellyt Uudenkaupungin Sanomissa, Ylen Tu-run radiossa ja viimeksi Turun Sanomis-sa. Tiedotustehtäviä hän on hoitanut Turun kaupungin sosiaali- ja terveys-toimessa sekä Turun ja Kaarinan ev.lut. seurakuntayhtymässä, josta hän siirtyi tänne suunnittelijaksi.

Katja Kaartisen suunnittelutehtävät painottuvat sosiaalisen median laajem-paan käyttöönottoon sairaanhoitopii-rin yksiköissä. hän myös kartoittaa tu-los- ja toimialueidemme viestintätar-peita ja kouluttaa henkilöstöämme etenkin some-viestinnässä.

T E K S T I J A K U VA » K R I S T I I N A A N D R E A S S O N

Tahattomasti lapsettomien Simpukka -yhdistys on myöntänyt Tyksin hedel-möityshoitojen yksikölle Simpukan helmi -tunnustuksen.

Tunnustuksen perusteluissa ker-rotaan, että Tyksin hedelmöitys-hoitojen yksikössä psyykkisen

tuen tarjoaminen on tärkeä osa hoito-jen kokonaisuutta ja potilaiden hyvin-voinnin tukeminen kuuluu henkilös-tön perustyöhön. Klinikalta ohjataan tarvittaessa yleissairaalapsykiatrian puolelle, jossa keskusteluapua tarjoaa lapsettomuuteen perehtynyt psyko-logi. Yleissairaalapsykiatrian polikli-nikalla työskentelevän psykologi Aija Hautaviidan mukaan hoito on mah-dollisimman potilaslähtöistä. Hauta-viidan näkemystä tukevat Simpukan helmi -tunnustuksen perustelut: Kes-kustelukäyntejä järjestetään jousta-valla aikataululla, potilaan tarpeiden ja tilanteen mukaan.

Viimeistään 1.1.2016 me kaikki VSSHP-läiset siirrymme käyttämään sähköisiä lomakkeita webTallennus-ohjelmassa. Lomakkeita on kaksi: omailmoitus sairauspoissaolosta ja hakemus ulkopuolisiin koulutuksiin. Lisäksi lupapyyntö toimia VSSHP:n tiloissa ilman palvelussuhdetta säh-köistyy samalla aikataululla. Lisätietoja saat Santrasta tai vaikkapa kollegaltasi. Toivottavasti viidakkorumpu toimii!

Lisätietoa omien koulutusten seurannasta

Täydennyskoulutuksen seurantaoh-jelma jää pois käytöstä vuoden 2016 alusta. Ohjelmasta pystyy jatkossa

katselemaan ja ottamaan raportteja aiem-pien vuosien koulutustapahtumista, mutta sinne ei voi enää lisätä uusia tapahtumia. Jos olet jo tehnyt Tk-ohjelmaan koulutus-hakemuksen vuodelle 2016, hakemusta ei tarvitse tehdä uudelleen, mutta lisääthän koulutuksen tiedot Sympaan.

Vuodesta 2016 alkaen täydennyskoulu-tukset tallennetaan Sympaan. Omat täy-dennyskoulutukset ja koulutustehtävät -lomakkeelle kertyy koulutusten tietoja

1. työntekijän itse tallentamana2. automaattisiirrolla sähköiseltä koulutushakemukselta ja3. VSShP:n koulutuskalenterin ilmoittautumisen kautta.

Moodlessa suoritetut verkkokurssit siirtyvät myös Sympaan automaatti-sesti, kun kurssin tentti on suoritettu hyväksytysti.

VSSHP:n koulutuskalenteri ja koulu-tuksiin ilmoittautuminen ovat jo Sym-passa. Koulutuskalenteri löytyy Sym-pan etusivulta ja koulutuksiin ilmoit-taudutaan ohjelmatiedoissa olevasta linkistä. Ilmoittautumisen yhteydessä on tärkeää antaa oma @tyks.fi -sähkö-postiosoite, sillä sen perusteella kou-lutus tallentuu myös Omat täydennys-koulutukset -lomakkeelle.M A R J U T K A h I L A I N E N J A S I R PA S A A R N I , Henkilöstöpalvelut

Paperinen omailmoitus ja koulutushakemus historiaan

Turun yliopiston lääketieteellinen tiede-kunta on palkinnut Tyksin naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Päivi Polon Vuoden kliininen silmä -pal-kinnolla ja Tyksin naistenklinikalla työs-kentelevän erikoislääkäri Pia Suvitien Vuoden erikoislääkärikouluttaja -tun-nustuksella.

kliininen silmä -palkinto Päivi PololleVuodesta 1997 lähtien jaettu Vuoden

kliininen silmä -palkinto myön-netään tunnustuksena erityisen

onnistuneesta diagnostisesta, hoidolli-sesta tai hallinnollisesta toiminnasta tai nokkelasta keksinnöstä. Päivi Polo pal-kittiin oivalluksestaan hyödyntää draa-mallisuutta potilaan kohtaamisen ope-tuksessa. Synnytys- ja naistentautiopin kliinisenä opettajana Polo on vetänyt jo useamman vuoden pienryhmäopetusta, joka mahdollistaa opiskelijoiden harjoi-tella potilaan kohtaamista draamallisesti. Potilaan kohtaaminen on olennainen osa lääkärin työtä, ja onnistunut lääkäri-poti-lassuhde on tärkeä koko hoitoprosessin

onnistumiselle. Potilaan kohtaamista harjoiteltaessa draama eli näytelty tilanne simuloi potilaan ja lääkärin käyttäytymistä ja tuntemuksia.

Vuoden erikoislääkärikouluttaja -tun-nustuksella palkittu Pia Suvitie on gyneko-logisen kirurgian erikoisosaaja, jonka vas-tuualueena on endometrioosipotilaiden hoito. Suvitietä kiitettiin erityisesti hänen empaattisuudestaan potilaita kohtaan. Suvitien opetusta luonnehdittiin ystäväl-liseksi, humoristiseksi ja kärsivälliseksi ohjeistamiseksi kohti oikeaa tekniikkaa. Lisäksi hänen vahvuudekseen mainittiin erikoistuvien lääkärien perheen ja työn yhteensovittamispaineiden ymmärrys.

– Meille tulee noin 60 lähetettä vuosittain lapsettomuusryhmästä. Täällä tavataan sekä potilasta että puolisoa, sanoo Aija Hautaviita. – Tarvittaessa potilas ohjataan lääkärille, jos tulee selkeästi tarve sairaus-lomalle tai masennuslääkitykselle, vaikka ei-lääkkeellistä hoitoa painotetaan.

Simpukka-yhdistyksen mukaan useim-mat Tyksin hedelmöityshoitojen yksikön potilaat kertovat, että heidän tuen tarpee-seensa on vastattu.

– Paras palaute tulee potilailta, sanoo Aija Hautaviita.

Simpukan helmi myönnetään neljä ker-taa vuodessa henkilölle tai taholle, joka on edistänyt lapsettomien hyvinvointia yhteiskunnassamme. Simpukka-yhdis-tyksen tavoitteena on lisätä tahattomasti lapsettomien hyvinvointia. Tärkein toi-mintamuoto on vertaistuki, jota tarjo-taan tapaamisissa, verkossa ja somessa. Lisätietoa Simpukasta: simpukka.info ja facebook.com/simpukka.info

– Tunnustuksen saaminen tuntui hienolta, sanoo Aija Hautaviita.

5 2015 Hospitaali 3

Uusi strategia avuksi

Viestintään enemmän huomiota

koulutuksella lisää osaamista viestintäänkinAlueellisessa koulutusohjelmassa on vuonna 2016 tarjolla aiempaa enemmän viestintäaiheista koulutusta.

Koko henkilökunnalle suunnatut koulutukset

Näitä järjestetään saman sisältöisinä neljä kertaa sekä kevätkaudella että syyskaudella.

Sosiaalinen media VSSHP:ssä

• mitä some on? • lait ja säännöt somen käytössä• VSSHP:n some-säännöt ja -ohjeet• somen kytkeytyminen VSSHP:n viestintään• somen hyödyntäminen asiakaspalvelussa ja maineenhallinnassa.

Viestintä osana asiakaspalvelua

• viestinnän keinot, kanavat, säännöt ja ohjeet, kutsukirjeet ja hoito-ohjeet• henkilökohtaisen viestinnän vaikutus maineeseemme ja maineen merkitys • asiakkaan odotukset, miten asiakaspalautetta kerätään ja mitä palautteet kertovat• viestinnän ymmärrettävyys ja selkeäkielisyys.

Esimiehille suunnatut koulutukset

Näitä järjestetään saman sisältöisinä kaksi kertaa sekä kevätkaudella että syyskaudella.

Työyhteisöviestintä I • viestinnän keinot, kanavat, säännöt ja ohjeet, tärkeimmät juridiset näkökohdat• viestinnän ymmärrettävyys ja selkeys • valmistautuminen muutoksiin ja poikkeustilanteisiin• esimiehen viestintävelvollisuudet, viestinnällä vaikuttaminen.

Työyhteisöviestintä II • viestintä osana hyvää henkilöstöpolitiikkaa• viestinnän suunnittelu ja kehittäminen työyhteisön hyväksi• somen käyttö VSSHP:ssä• perustiedot median toiminnasta.

Tarkemmat tiedot julkaistaan myöhemmin alueellisessa koulutuskalenterissa.

T E K S T I » E S A H A L S I N A H O

Meille on valmistunut viestintästrategia, jolla vies-tintäämme pyritään kehittämään ja yhtenäistämään.

Viestintästrategian tärkeä ja keskeinen sanoma on, että me kaikki viestimme koko ajan, ja sillä on merkitystä, miten me viestimme. Toi-

mimme palveluammateissa, ja kohtaamme päivit-täin potilaita ja muita asiakkaita. Jokaisesta kohtaa-misesta jää asiakkaalle mielikuva. Se ei välttämättä rajaudu vain kyseiseen kohtaamiseen, vaan voi mää-rittää laajemminkin mielikuvaa sairaalasta tai jopa koko sairaanhoitopiiristä.

Viestinnälläkin on tavoitteitaViestintästrategian valmistelu aloitettiin touko-kesä-kuussa ja kesälomatauon jälkeen jatkettiin elokuusta lokakuuhun. Kuntayhtymämme hallitus hyväksyi viestintästrategian 3.11.2015. Työn tuloksena meillä on nyt sairaanhoitopiirin tasoinen näkemys siitä, mitä tavoittelemme viestinnällämme. Tavoitemie-likuvamme linjaa, mitä haluamme muiden meistä ajattelevan.

Käytimme aika paljon aikaa tavoitemieliku-vaamme sopivan perusviestin miettimiseen. Tes-tasimme sitä myös henkilökunnalle suunnatulla kyselyllä. Perusviestiksi kiteytyi »Vaalimme elämäsi tärkeintä»(»Vi värnar om det viktigaste i ditt liv»). Perusviesti on tarkoituksellisesti moniulotteinen. Vastaanottaja voi löytää siitä erilaisia näkökulmia oman tilanteensa mukaan. Perusviesti puhutte-lee sekä potilasta että potilaan läheisiä. Siinä on mukana henkilökunnan lupaus potilaille, ja myös johdon lupaus vaalia ammattimaista tekemistä. Tukipalvelumme ja tieteellinen tutkimuksemme-kin ovat perusviestin takana. Siinä on yhteisölli-syyttä ja me-henkeä.

Perusviestin tueksi viestintästrategia erittelee tärkeimpien kohderyhmiemme ydinviestit. Vies-tinnän periaatteet auttavat meitä viestimään yhte-näisesti ja johdonmukaisesti eri tilanteissa.

Some haltuunViestintästrategiaan on kirjattu parisenkymmentä viestinnän kehittämisen painopistettä. Yksi tärkeim-mistä on lisätä sosiaalisen median käyttöä omassa työviestinnässämme. Toinen tärkeä tavoite on kar-toittaa tulos- ja toimialueidemme viestinnällisiä tarpeita sekä luoda niihin osaavien oto-viestijöiden verkosto. Siinä on apuna viestinnän koulutus, jota tarjotaan ensi vuonna aiempaa enemmän.

VIESTINTÄSTRATEgIA

Santra > Tukipalvelut > Viestintä- ja käännöspalvelut > Viestintästrategia

www.vsshp.fi > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Viestintästrategia

VAALIMME ELÄMÄSITÄRKEINTÄ

Viestintämme ydin

• huippuluokan yliopistosairaala• monipuoliset erikoissairaanhoidon

palvelut• vaikuttavat hoitomenetelmät• erikoisosaamista, joka houkuttelee

potilaita myös toiminta-alueenulkopuolelta

• kansainvälisesti arvostettututkimus- ja opetusympäristö

Tekijät, jotka erottavat meidät muista toimijoista.

OSAAMISEMME

Viestintämme on • avointa• luotettavaa• oikea-aikaista• palvelevaa• uudistuvaa• vaikuttavaa• ymmärrettävaa

Näitä periaatteita noudattamalla vahvistamme mainettamme luotettavana toimijana.

PERIAATTEEMME

Vahvuustekijämme asiakkaille ja sidosryhmille.

• vankka ammattitaito• potilaslähtöisyys• luotettavuus• tuottavuus, tehokkuus, toiminnallisuus• taloudellinen vakaus• nopeus silloin, kun hätä on suurin• tieteellinen tutkimus ja kansainvälinen

osaaminen

VAHVUUTEMME

• ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta

• oikeudenmukainen, luotettava ja vastuullinen työnantaja

• osaava ja tehokas palveluiden tuottaja• huippuluokan tutkimusosaaja• hyvä yhteistyökumppani• ammattimainen viestijä

Viestimme olennaiset sisällötsidosryhmillemme.

YDINVIESTIMME

• olemme ammattitaitoisia, luotettavia ja tehokkaita

• olemme huippuyksikkö, joka toimii kaikessa potilaslähtöisesti

• hyödynnämme toiminnassamme vankkaa osaamista ja kansainvälisesti arvostettua tutkimustietoa.

Mielikuvat, jotka toivomme välittävämme sidosryhmillemme.

TAVOITEMIELIKUVAMME

Tapamme toimia on• luotettava• ihmisläheinen• ammattitaitoinen• ystävällinen• tehokas• avoin

Kuvaa meille ominaisia piirteitä, mieli-kuvaa, asennetta, käyttäytymistämme.

TAPAMME TOIMIA

5 2015Hospitaali4

VAALIMME ELÄMÄSITÄRKEINTÄ

Viestintämme ydin

• huippuluokan yliopistosairaala• monipuoliset erikoissairaanhoidon

palvelut• vaikuttavat hoitomenetelmät• erikoisosaamista, joka houkuttelee

potilaita myös toiminta-alueenulkopuolelta

• kansainvälisesti arvostettututkimus- ja opetusympäristö

Tekijät, jotka erottavat meidät muista toimijoista.

OSAAMISEMME

Viestintämme on • avointa• luotettavaa• oikea-aikaista• palvelevaa• uudistuvaa• vaikuttavaa• ymmärrettävaa

Näitä periaatteita noudattamalla vahvistamme mainettamme luotettavana toimijana.

PERIAATTEEMME

Vahvuustekijämme asiakkaille ja sidosryhmille.

• vankka ammattitaito• potilaslähtöisyys• luotettavuus• tuottavuus, tehokkuus, toiminnallisuus• taloudellinen vakaus• nopeus silloin, kun hätä on suurin• tieteellinen tutkimus ja kansainvälinen

osaaminen

VAHVUUTEMME

• ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta

• oikeudenmukainen, luotettava ja vastuullinen työnantaja

• osaava ja tehokas palveluiden tuottaja• huippuluokan tutkimusosaaja• hyvä yhteistyökumppani• ammattimainen viestijä

Viestimme olennaiset sisällötsidosryhmillemme.

YDINVIESTIMME

• olemme ammattitaitoisia, luotettavia ja tehokkaita

• olemme huippuyksikkö, joka toimii kaikessa potilaslähtöisesti

• hyödynnämme toiminnassamme vankkaa osaamista ja kansainvälisesti arvostettua tutkimustietoa.

Mielikuvat, jotka toivomme välittävämme sidosryhmillemme.

TAVOITEMIELIKUVAMME

Tapamme toimia on• luotettava• ihmisläheinen• ammattitaitoinen• ystävällinen• tehokas• avoin

Kuvaa meille ominaisia piirteitä, mieli-kuvaa, asennetta, käyttäytymistämme.

TAPAMME TOIMIA

»ylläpito olisi mahdotonta ilman suunnitelmaa»T E K S T I » K R I S T I I N A A N D R E A S S O N

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) rekrytointi on ollut Facebookissa joulukuusta 2011 alkaen. Päivityksistä ja ylläpidosta huolehtii oman työnsä ohessa kolme rekryn työntekijää.

Idea sosiaalisen median (some) käyttöönotosta rekrytoinnin tueksi tuli rekrytointisuunnittelija Sanna-Mari Heinoselta.

– Alussa ei ollut sovittuna, mitä päivitetään ja milloin päivitetään tai kuka päivittää, kertoo Sanna-Mari Heinonen. – Ajateltiin vain, että mennään someen.

Liikkeellelähtö ilman sisältösuunnitelmaa näkyi mm. päivitysten epä-säännöllisyytenä ja vaikeutena oman työn ohessa keksiä aiheita päivi-tyksiin edes viikottain. Facebook-sivun sulkeminen ei käynyt mielessä, mutta ylläpito ja kehittäminen otettiin rekryn kehittämispäivänä pohdin-taan. Keskeinen kysymys oli kohderyhmä: kuka tykkää rekryn Facebook-sivusta? Ideoinnin pohjalta kohderyhmää laajennettiin työnhakijoiden lisäksi VSSHP:n nykyisiin työntekijöihin. Ylläpidon tueksi laadittiin päi-vityskalenteri ja sovittiin päivitysvuorot. Päivityskalenterissa näkyvät esi-merkiksi juhlapyhät, teemapäivät ja Hospitaalin ilmestymisajankohdat. Päivitysvuorossa oleva seuraa VSSHP:n ajankohtaisia asioita some-kana-van kohderyhmien näkökulmasta.

– Ylläpito olisi mahdotonta ilman suunnitelmaa. Kanavasta tulisi hel-posti passiivinen, sanoo Sanna-Mari Heinonen. – Sivua on päivitettävä säännöllisesti.

Rekryn kokemusten pohjalta Sanna-Mari Heinonen suosittaa sisältö-suunnittelua ennen some-kanavan käyttöönottoa. Suunnittelussa pitää miettiä kanavan profiili ja sisältö, kohderyhmät sekä päivitysresurssit ja -tiheys. Organisaation some-kanavan ylläpito ja kehittäminen vaatii Sanna-Mari Heinosen mielestä jatkuvaa sisäistä keskustelua.

– Mietimme koko ajan, mitä ja miten voisi parantaa, sanoo Sanna-Mari Heinonen.

Rekryn viikkopalavereissa pohditaan säännöllisesti mm. päivitys-ten tyyliä sananmuotoja myöten ja reagoimista kommentteihin. Tosin nimenomaan keskustelun vähäisyys rekryn Facebook-sivulla on ollut suuri yllätys!

Rekryn some-näkyvyys laajeni joulukuun alussa LinkedIn-ryhmällä. Seuraava mahdollinen uusi kanava voisi olla Instagram.

VSSHP SOSIAALISESSA MEDIASSA (viralliset sivut)

Facebook

Nami-tutkimusryhmäTurunmaan sairaalaTyks Tules-toimialueTyks Vakka-Suomen sairaalaVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rekrytointi

Twitter Tyks Lasten ja nuorten klinikka

YouTube Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rekrytointi

Viestintäyksikön työntekijät ja keskeiset tehtäväalueet

Esa Halsinaho viestintäpäällikkö puh. 02 31 31083

• internetsivusto (vsshp.fi)• Lasaretti-lehti, muut painotuotteet• päivittäisviestintä, mediasuhteet• viestinnän suunnittelu, kehittäminen ja ohjeet

Kristiina Andreasson tiedotustoimittaja puh. 02 31 33119

• Hospitaali• päivittäisviestintä• viestintäkoulutus

Miika Jääskeläinen verkkotoimittaja puh. 02 31 30531

• verkkoviestintä: Santra, internetsivusto (vsshp.fi)• verkkosivujen sisällöntuottajien koulutus ja tuki• keskittyy Santran kehittämiseen 30.4.2016 saakka

Suvi Lähteenmäkima. suunnittelija (osa-aikainen) 30.4.2016 saakka puh. 02 31 31456

• verkkotoimittajan tehtävät: Santra, internet-sivusto (vsshp.fi)

Katja Kaartinen ma. viestinnän suunnittelija 31.12.2016 saakka puh. ks. Santra

• sosiaalisen median strategia, uusien kanavien käyttöönotto ja henkilöstön koulutukset• tulos- ja toimialueiden viestintätarpeiden kartoitus• viestinnän suunnittelu ja kehittäminen

Miten voin tukea omalta osaltani työ-yhteisöviestintää? Helposti, lisäämällä

oman kuvasi Santrassa omaan profiiliisi.

Miksi? Oma kuva profiilissa tukee työyh-teisöviestintää, helpottaa työyhteisössä toisten tunnistamista, auttaa uusia työnte-kijöitä oppimaan helpommin työkaverien nimet ja ylipäätään lisää yhteisöllisyyttä.

Millainen kuva? Kasvokuva sinusta. Kuvan koko: 150 pikseliä (leveys) ja 200 pikseliä (korkeus). Kuvan voi mainiosti ottaa kännykällä, se voi olla myös selfie! Yksikkö voi täydentää kerralla puuttuvat profiilikuvat vaikka osana kahvitaukoa.

Miten kuva lisätään? Kuvan lisääminen profiiliin on yksinkertaista. Santra > oikea yläkulma > klikkaa nimeäsi > oma profiili > muokkaa omaa profiilia > valitse kuva. Valitse selaa > etsi koneeltasi oikea kuvatiedosto > avaa > OK > tallenna ja sulje.

Tarkat ohjeet kuvan lisäämiseksi Santrassa > Ohjeet > Santran käyttö-ohjeet

lisää yhteisöllisyyttä profiilikuvilla

Esimerkki hyvin hoidetusta yksikön yhteisöllisyydestä. (Kuvassa ennakoidaan jo Santran mobiilikäyttöä.)

Viestintästrategian mukaan viestintä-yksikkö

vastaa päivittäisestä ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä (esimerkiksi kokous- ja mediatiedot-teet, tapahtumat)

kehittää viestintää ja laatii viestintäohjeita

vastaa keskeisten painettujen ja sähköis-ten viestintäkanavien koordinaatiosta ja sisällöntuotannosta (esimerkiksi vsshp.fi, Santra, hospitaali, Lasaretti)

vastaa mediayhteis-työstä ja seurannasta

koordinoi ja avustaa eri tulosyksiköiden ja toimialueiden viestintää

Sairaanhoitopiirin viestintäyksikköVoit ottaa meihin yhteyttä kaikissa viestintään liittyvissä kysymyksissä!

T O I M I S T O : Tyks Kantasairaala, hallintokeskus (rakennus 11 A, 2. krs., huone A224)S Ä H K ö P O S T I : tiedotus@tyks.fi L I S ÄT I E T O J A : Santra > Tukipalvelut > Viestintä- ja käännöspalvelut.

5 2015 Hospitaali 5

Sairaan-hoitopiirin monenlaiset lyhenteetT E K S T I : E S A h A L S I N A h O

Jokin aika sitten eräs Hospitaalin eläkeläislukija har-mitteli meilissään, ettei ymmärrä meidän lyhentei-tämme, vaikka on tehnyt pitkän työuran palvelukses-samme.

Toden totta, vaikea on ilman selitystä tietää, mitä otsikossa mainitut lyhenteet tarkoittavat. Tai vaik-kapa TMS, Tules, AVH, Saske, Sapa, LOVe ja MET.

On selvää, että lyhenteitä tarvitaan. Kielitoimisto lin-jaa, että »lyhennettä voi käyttää, kun se todella lyhentää sanaa tai kun lyhentäminen on tilan säästämisen vuoksi perusteltua. Jos käytetään muita kuin yleisesti tunnet-tuja lyhenteitä, on ne selitettävä ensimmäisen esiinty-män yhteydessä.»

Sairaanhoitopirin organisaatioon tai omaan toimintaan liittyvät lyhenteet eivät ole yleisesti tunnettuja ja siksi ne pitää selittää tekstissä. Niiden kirjoitustavassakin näkee vaihtelua. Esimerkiksi Tyksin lyhennettä kirjoitetaan edelleen vanhaan malliin isoilla kirjaimilla TYKS:lle tai TYKSille, vaikka olemme ohjeistaneet käyttämään sitä erisnimen tapaan; puhutaan Tyksistä. Taysilla on nimi-lyhenteestään sama käytäntö. Kieliopillisesti isotkin kir-jaimet ovat toki oikein.

Ymmärrettävää viestintääYmmärrettävyys on yksi uuden viestintästrategiamme seitsemästä periaatteesta. »Ymmärrettävyys tarkoit-taa, että ilmaisemme asiamme mahdollisimman selke-ästi, käytämme viestinnässä kulloisenkin kohderyhmän ymmärtämää kieltä ja terminologiaa sekä vältämme viestin vastaanottajille vieraita ilmaisuja. Tarvittaessa tuemme tekstiä havainnollistavalla kuvituksella.»

Ilmaisemamme periaatteen mukaisesti meidän pitää käyttää lyhenteitä harkitusti. On varmistettava, että lukija tai kuulija tietää, mitä lyhenteet tarkoittavat silloin, kun niitä käytämme.

Viestintästrategiamme kehittämisen painopisteisiin on kirjattu, että »tarkistamme ja selkeytämme viestinnän pelisääntöjämme ja ohjeitamme». Tämä koskee myös kir-joitusohjeita, joita laadimme lisää henkilökuntamme työn helpottamiseksi ja paremman kielenkäytön vaalimiseksi.

Yleisten lyhenteiden käyttöön liittyviä ohjeita saa mm. Kielitoimistosta: kielitoimistonohjepankki.fi

AVH aivo- ja verenkiertohäiriötEPLL Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoserva erityisvastuualueLOVe lääkehoidon osaaminen verkossaMET Medical Emergency Team

Sapa oikeammin Tyks-Sapa-liikelaitos (Sapa = sairaanhoidolliset palvelut)

Saske Synnynnäisten aineenvaihdunta-sairauksien seulontakeskus

TMS Turunmaan sairaala

Totek-toimialue toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito

Tules-toimialue tuki- ja liikuntaelinsairaudetTyks Turun yliopistollinen keskussairaalaVSKK Varsinais-Suomen kuvantamiskeskusÅucs Åbo universitetscentralsjukhus

»Tietoturva on jokaisen asia»

T E K S T I J A K U VA » K R I S T I I N A A N D R E A S S O N

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) henkilös-tön tietoturvaopas löytyy Santrasta ja sisältää arkityö-hön liittyviä ohjeita. Uudistettu opas tullaan antamaan uusille työntekijöille osana perehdytystä.

Termejä tietoturva ja tietosuoja käytetään arkikie-lessä usein toistensa synonyymeinä. VSSHP:n tie-toturvasuunnitelmassa käsitteet on määritelty näin:

Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tietojen, järjestelmien ja palveluiden asianmukaista suojaamista sekä normaali- että poikkeusoloissa. Tietoturvallisuutta koskevan lain-säädännön lähtökohta on yksityisyyden suoja. Tärkeä osa tietoturvaa on tietosuoja, jolla tarkoitetaan eri henkilö-rekistereissä olevien tietojen asianmukaista keräämistä, käsittelyä ja hävittämistä henkilötietolain vaatimusten mukaisesti.

– Jokaisen työntekijä on huolehdittava omassa työssään tietoturvasta. Tietoturva on jokaisen asia. Esimies huo-lehtii ja on vastuussa koko yksikön osalta, sanoo VSSHP:n tietosuojavastaava Kristiina Hovi.

Sairaanhoitopiirissä työskentelevien on oltava erityi-sen huolellisia tietoturva-asioissa. VSSHP:n tietoturva-oppaassa ohjeistetaan, miten toimia tietoturvallisesti, ja miten voi estää tietoturvan vaarantumisen. Tietoturvaan liittyvissä pulmatilanteissa yksiköt voivat ottaa yhteyttä tietosuojavastaava Kristiina Hoviin tai tietoturvavastaava Yrjö Koivusaloon.

– Tärkeintä, että asiat on etukäteen suunniteltu, eikä jouduta jälkikäteen sammuttamaan tulipaloja. Moni tietoturvaongelma ja tietosuojaongelma torjutaan ihan yksinkertaisesti huolellisuudella ja ohjeiden noudatta-misella.

Uudistetussa tietoturvaoppaassa on mukana myös sosiaalisen median osio.

– Arkistokaapin tuhoutuminen ja somessa julkaistu asia voivat tuntua olevan eri kategoriaa, mutta molem-missa on kuitenkin kyse tietoturvasta.

Tietoturvapoikkeamista ilmoitusVSSHP:ssä Medbit huolehtii tekniikasta tietoturvan käytännön toteuttamisessa. Tietoturvapoikkeamasta voi tehdä ilmoituksen HaiPro-järjestelmän kautta Santrassa.

Tietoturva koskee hyvin monenlaisia asioita: fyysisestä turvallisuudesta

(esimerkiksi ovien lukitseminen) asiakirjojen oikeaan käsittelyyn.

ISKIKÖ VIRUS?Surffaan internetissä ja yhtäkkiä epäilen että työasemaani on iskenyt virus – mitä teen?

älä hätiköi.

älä sulje päätelaitetta, mutta irrota lähiverkko-kaapeli tai katkaise langaton yhteys työasemastasi.

Kirjoita ylös, mitä mahdollisessa ilmoituksessa tai varoituksessa luki tai ota siitä kuva kännykälläsi.

Ota yhteyttä Medbitin palvelupisteeseen. Auta tutkinnassa. Kerro mitä olit tekemässä, kun kone alkoi toimia odottamattomasti. Toimi saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Tee jälkikäteen tietoturvailmoitus haiPron tietoturvailmoituksen kautta.

– Akuutit tilanteet hoitaa Medbit. HaiPro-ilmoitus tehdään jälkikäteen, jos tietoturva on vaarantunut tai on sattunut läheltä piti -tilanne.

Tietoturvaongelmat saattavat olla yksikössä tie-dossa, mutta niistä ei ole raportoitu eteenpäin. Tie-toturvapoikkeamien raportointi keskitetysti yhden kanavan kautta auttaa huomaamaan toistuvat ongel-mat ja muodostamaan kokonaiskuvan.

– Jos esimerkiksi potilastietojärjestelmä kaatuu koko ajan, se vaarantaa eheyden ja tietoturvallisuu-den. Katkokset ovat tietoturvaongelma, mainitsee Kristiina Hovi esimerkkinä HaiPron kautta ilmoitet-tavaksi sopivasta ongelmasta.

Toinen esimerkki on tulostus: Väärään printteriin tulostaminen voi johtua käyttäjän valinnasta, mutta voi olla myös käyttäjästä riippumaton ongelma. Jäl-kimmäisessä tapauksessa tilanteesta on ilmoitettava HaiPron kautta.

Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvistä asioista ja koulutuksista löytyy tietoa Santrasta: > Turvalli-suus > Tietoturva ja tietosuoja. Sivuilta tulevat löy-tymään myös aiheeseen liittyvät useimmin kysytyt kysymykset.

TotekEPLL

VSKK5 2015Hospitaali6

T E x T O c h b I L D E R » M AT H I A S L U T H E R

Facebook har varit en del av finländarnas vardag i un-gefär tio år. Det är hög tid att sjukvården följer efter, tycker specialplanerare Susanna Friman på Åbolands sjukhus.

– Någon har formulerat det ganska bra: gå med i de sociala medierna – alla andra är där redan, och det är där de diskuterar.

Susanna Friman är medlem i sjukvårdsdistriktets arbetsgrupp för sociala medier som skall utarbeta råd och riktlinjer för enheter som vill synas på till exempel Facebook eller i Twitter. Men hon föregår också med gott exempel: i somras öppnade hon Åbolands sjukhus egna Facebooksida.

Åbolands sjukhus har en sida vilket är ett mera informationsinriktat alternativ på Facebook – en grupp hade varit mera inriktad på diskussion mellan med-lemmarna. Visserligen kan medlemmarna skriva in-lägg också på en sida men de dyker upp mera undan-skymt i en sidospalt.

DraghjälpMen också en sida ger en bra uppfattning om hur många som finner verksamheten intressant. I slutet av oktober närmade sig antalet FB-användare som gillat sidan 500.

Men mycket flera kan ha läst informationen – enligt Friman kollade till exempel 5800 människor in en upp-datering nyligen om hur sjukhuset tillsammans med studerande från YH Novia utvecklat handledningen av dagkirurgiska barnpatienter.

Projektets idé är att man med kallelsebrevet till ett ingrepp inte bara skriver till föräldrarna utan också skickar material för barnet, anpassat efter ålder. Den glada grodan Kaskis som finns i det materialet återkom-mer också på sjukhusets väggar ända in i operationssalen, till barnets förtjusning.

– Visst förstår man är orolig om man är tre år, väntar på något som kanske kommer att ta lite ont och man sedan dessutom skiljs från mamma. Men det här har fungerat fint, gråten slutar med en gång, säger Friman.

Andra saker som sjukhuset informerat om via Facebook är till exempel vaccinationerna (en länk till Institutet för hälsa och välfärd), kvalitetsarbetet vid sjukhuset (kvali-tetssystemet SHQS hör till Susanna Frimans huvudupp-gifter) och sommarstängningen.

Mera historiaDen aktuella diskussionen i media om den svenska servicen i distriktet och Åbolands sjukhus framtid har man inte tagit fram.

– Vi har tyckt att det än så länge handlar mera om åsik-ter och diskussioner. Någon lagstiftning om social- och hälsovårdsreformen finns inte heller ännu.

– Vi får se om någon av sidans besökare tar upp saken, men ännu har det inte hänt.

Andra saker som faller lite utanför sidans fokus är patientresponsen på vården. Sådan finns det en speciell responssida för och Susanna Friman länkar då till den.

Framöver kommer sidan att presentera avdelningarna och utvecklingsarbetet utförligare. Tänkbart är också att man lägger ut lite mera historiska bilder och annat ma-terial om sjukhuset.

Åbolands sjukhus behöver tills vidare inte andra sociala medier än Facebook. Till exempel Twitter finns

det inte behov för då verksamheten är planerad och inte har karaktär av jour eller första respons.

För personalen är det frivilligt att ställa upp med ansikte och namn på sidan. Än så länge har de flesta tyckt att det inte är något problem med att synas på sociala medier, säger Friman.

För där är ju redan alla.

Åbolands sjukhus blev pionjär på Facebook

Susanna Friman talar på Facebook i Åbolands sjukhus namn, på sjukhusets sida.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) intran, tuttavallisesti Santran, uudistusprojekti käynnistyi loppusyksystä.

Projektissa tullaan toukokuun alkuun mennessä uudista-maan Santran etusivu sekä siirtämään intra Sharepoint 2013 -alustalle. Teknisen uudistuksen jälkeen Santraa voi käyttää ulkoverkosta ja lisäksi mm. mobiililaitteilla.

– Luomme projektin puitteissa käytännössä vasta edelly-tykset Santran varsinaiselle uudistamiselle ja uusien työka-lujen ja työtapojen hyödyntämiselle, sanoo projektia vetävä verkkotoimittaja Miika Jääskeläinen.

Vaikka projekti on luonteeltaan melko tekninen, uudis-tuksen tavoitteet ovat käyttäjälähtöisiä.

– Näkyvimmät muutokset kohdistuvat sivuston visuaa-liseen ilmeeseen ja etusivun ns. nostopalstoihin. Yritämme

Totek

SanaStoFöregå med gott exempel – näyttää hyvää esimerkkiäInformera – tiedottaaKallelsebrev – kutsukirjaResponssida – palautesivuSocial- och hälsovårdsreformen – sote-uudistus.Sociala medier – sosiaalinen media (ruotsiksi ei käytetä some-lyhennelmää)Vaccination – rokotus

Santran uudistusprojekti käynnistynytsaada ne vastaamaan aiempaa paremmin henkilökunnan tar-peita. Kehitämme lisäksi sivuston hakua, korjaamme pahimpia käytettävyysongelmia sekä taivuttelemme sivupohjat toimi-maan mahdollisimman hyvin erikokoisilla näytöillä.

Tavoitteet tiivistettynä:Uusi Santra 1. helpottaa työpäivääsi

2. pitää sinut aiempaa paremmin ajan tasalla talon tapahtumista 3. kohentaa sairaanhoitopiirin yhteisöllisyyttä.

Santran käyttäjät pidetään projektin aikana aktiivisesti mu-kana suunnittelu- ja kehitystyössä.

– Teimme henkilöstölle loppukeväästä Santran kehi-tystarpeista kyselyn, johon saimme ilahduttavan hyvin vastauksia. Tuloksia on hyödynnetty suunnittelutyön pohjana. Parhaillaan ovat käynnissä käyttäjähaastattelut, joiden avulla suunnittelua ohjataan oikeaan suuntaan. Lisäksi Santran kävijätilastoja syynätään tarkkaan, koska ne

valottavat puolueettomasti sivuston käytetyintä ja haetuinta sisältöä.

Projektin suunnitteluvaihe kestää jouluun asti. Uusien sivupohjien ja toiminnallisuuksien toteutus ajoittuu alkuvuo-teen. huhtikuussa olisi tarkoitus testata sivuston toimivuutta ja siirtää Santran sisältö uudelle alustalle. Medbit Oy tekee Sharepoint-alustan teknistä kehitystyötä koko projektin ajan.

Miika Jääskeläinen muistuttaa, ettei koko Santraa myllätä toukokuun alkuun mennessä.

– Sisältö ja sivuston rakenne pysyvät toistaiseksi ennal-laan. Niitä alamme perata, kun käyttöönotto on saatu kun-nialla maaliin.

Projektiryhmään kuuluvat Miika Jääskeläinen, Esa hal-sinaho, Kristiina Andreasson, Sanna-Mari heinonen, Minna Pohjola sekä Medbitin edustajina Riku Viitanen ja Tuomo Jääskeläinen.

Projektin etenemistä voi seurata Santrassa julkaistavassa Santran etusivu uusiksi -blogissa.

5 2015 Hospitaali 7

Edeltäneissä lehdissä on käsitelty HKN:n kuluneiden vuo-sien toimintaa, puheenjohtajat ja muut talkootyöhön osal-listuneet ovat valottaneet historiaa. On ollut ilo lukea juttuja ja todeta, kuinka aktiivista toimintaa henkilökunnalla on ollut. Edelleenkin HKN tekee arvokasta työtä henkilökun-nan liikunnallisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin hyväksi.

HKN on kokenut viime vuoden aikana pieniä, mutta ratkaisevia muutoksia, kun pitkäaikainen puheenjohtaja ja kuntojaostojen edustaja luopuivat tehtävistään. Vaih-doksissa vanhat kokemukset ja historia sekä uudet näke-mykset ovat päässeet rakentavasti rönsyilemään keskus-teluissa. Uutena kuntojaostojen edustajana olen huoman-nut, että toiminnassa on paljon hyvää ja arvokasta säi-lytettävää, mutta hyväänkin soppaan voi heittää yrttejä pyöristämään ja mehevöittämään makua.

Kuntojaoston edustajat ovat työstäneet kuntojaostojen sääntöjä ja päivittäneet HNK:n suostumuksella lomak-keet (kuntojaoston perustaminen, toimintasuunnitelma ja toimintakertomus) yhdenmukaisiksi. Aiemmin kukin edustaja kirjasi vapaasti tietoa toiminnasta HKN:lle. Nyt olemme laittaneet tarvittavat tiedot selkeämpään muo-toon ja jatkossa kuntojaostojen asiat löytyvät HKN:n sivujen kautta intrasta. Mitä hyötyä tästä on? Uuden kun-tojaoston perustaminen on helpompaa, kynnys hauskan liikuntaryhmän perustamiselle on matalampi kuin aiem-min. Harrastuksesta raportointi ja varojen anominen sii-hen on mutkattomampaa.

Mihin liikuntavaroja käytetään tällä hetkellä? HKN:lla on nyt 12 kuntojaostoa; aktiviteettia on toiminnallisem-mista lajeista (jääkiekko, sähly, koripallo) rauhalliseen ja meditoivaan joogaan asti. Monesti parhaimman ja sopi-vimman lajin valinta on vain itsestä kiinni! Myönteinen ajattelu omasta elämästä muuttaa elämääsi vääjäämättä laadukkaammaksi ja myönteisemmäksi. Liikunnan aloit-taminen ja toiminnallisuuden lisääminen ovat yksi askel tähän suuntaan.

Hyvää liikunnallista loppusyksyä ja alkutalveaA N N E h U O V I N E N , Kuntojaostojen pääedustaja

Henkilökuntaneuvostovaikuttaa – liikuttaa – virkistää

Henkilöstön hyvinvointi-tutkimus 2015 - yhteenveto trendeistäTyöterveyslaitos tutki VSSHP:n henkilöstön työhyvinvointia syys-lokakuussa. Tulokset julkistettiin 4.12. Vastausprosenttimme oli 68, mikä on hyvä saavutus!

Vuoden 2015 keskeisimmät tulokset• 78% suosittelisi VSShP:tä työnantajana ystävälleen• Työyhteisötaidot ja yhteisöllisyys ovat selvästi vahvuutemme• Työn kuormittavuus (mm. kokemus liian suuresta työmäärästä) on vähentynyt• Kokemus työn epävarmuudesta on vähentynyt kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta, mutta lisääntynyt kuitenkin neljän vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna• Työnhallinta on parantunut ja koetut työpaineet vähentyneet • Kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuu-desta on parantunut• Tyytyväisyys esimieheltä saatuun tukeen on edelleen korkealla tasolla• Muutoksiin vaikuttamismahdollisuuksien koetaan huonontuneen• Halu jäädä eläkkeelle on lisääntynyt

10 vuoden yleistrendit • Työn kuormittavuus ja muut työn sisältöön vaikuttavat asiat ovat parantuneet 10 vuodessa • Työyhteisöjen toimivuus on parantunut eniten (mm. keskinäinen auttaminen, ideointi, kehittäminen)• Kokemus johtamisesta on samalla tasolla kuin 10 vuotta sitten• Esimiestyö on koettu yhtä hyvänä koko tutkimuksen ajan

Tulokset ja ohjeet niiden käsittelyyn löytyvät Santrasta > henkilöstöasiat > Työhyvinvointi > hyvinvointitutkimus.

M A R J U T K A h I L A I N E N J A S A N N A - M A R I h E I N O N E NHenkilöstöpalvelut

Miten toimit jos polkupyörällä ajaessasi tiellesi on sär-kynyt pullo ja lasisirut ovat vallanneet alueen? Keskeytät ajamisen, kierrät lasinsirut ja jatkat matkaa? Vai ajatko lasinsirujen yli ja toivot, etteivät pyöränrenkaat vauri-oidu? Samanlainen tilanne saattaa syntyä liikunnallisen rajoitteen takia: Hyvin alkanut harrastus voi loppua alku-innostuksen jälkeen. Vaihtoehtoisesti voi joutua keskeyt-tämään hetkeksi ja jatkaa, kun on toipunut tilanteesta. Rohkeammat ja liikunnallisemmat ehkä jopa tehostavat liikkumista ja toivovat vamman parantumista. Yleensä jokainen miettii henkilökohtaisesti miten toimia. Huo-noin ratkaisu olisi kuitenkin lopettaa liikunta.

Menneinä vuosina liikkuminen oli voimakkaasti urhei-lupainotteista toimintaa. Jos päätyi aloittamaan liikunnan harrastamisen tuli panostaa toimintaan ja avata rahapus-sinnyörit urheiluvälinekauppiaille. Onneksi liikkumisesta on nyttemmin tullut vaihtoehtoisempaa ja yksilöllisem-pää. Liikunnan runsaudensarvesta meille tarjoillaan mie-lihyvää tuottavaa toimintaa, uusia yksilö- ja ryhmäliikun-tamuotoja syntyy ja kehittyy. Suomeen tulee tuulahduk-sia eksoottisista ja erikoisista liikunta- ja ajattelutavoista, joista monet rakentavat elämäntavan ja itsestään hyvin-voinnin temppelin.

Liikunnan määrä arkielämässä on yhtä tärkeä monelle kuin ruoka-aineympyrän ja lautasmallin seuraaminen ate-rialla. Suomalaiset ruoka-ainesuositukset päivitettiin 2014. Suosituksia ammatikseen tai yksityisesti noudattavat tunte-vat varmasti uudet suositukset. Tulisiko myös valtakunnal-liset liikunnan tukemisen suositukset muuttaa? Henkilö-kuntaneuvosto (HKN) on ainakin tarttunut härkää sarvista ja tehostanut kuntojaostojen ohjeistusta ja sääntöjä.

Tsemppihenkeä keilai-lujaoston vakiovuorolla Kupittaan keilahallilla.

Kuvat Marjo Peltoniemi

nouse ylös + liiku = elät pidempään

Kuntojaostoissa on tarjolla laaja

lajivalikoima.

5 2015Hospitaali8

Luottamus on kantava voimamme? J U S S I R A N TA N E N » Tehyn koordinoiva pääluottamusmies

Olemme levottoman ja epävarman syksyn lopulla – kohta vuoden viime metreillä. Suomella ei mene hyvin, mutta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä menee hiukan paremmin. Me olemme onnistuneet hidasta-maan kustannusten kasvua vaikka potilaita hoidettiin enemmän. Olemme pärjänneet tekemällä työmme fik-summin, paremmin ja tuottavammin. Osaava ja moti-voinut porukkamme on onnistunut loistavasti.

Mielestäni luottamus saa työmme sujumaan. Luotta-muksella on suuri merkitys työyhteisöjemme toimin-nassa. Luottamusta rakennamme pitkäjänteisesti, se ei synny hetkessä ja se saa myös välillä kolhuja. Luot-tamus mahdollistaa toimintamme pyörimisen ilman

jatkuvaa valvontaa. Kaikkea ei määritellä laeissa ja työ-ehtosopimuksissa, on myös uskallettava jakaa vastuuta. Henkilöstö tuntee olonsa turvalliseksi työyhteisössä, jossa on luottamusta ja se myös vähentää valvonnasta johtuvia kustannuksia. Luottamus on sisällöltään laaja ja moni-ulotteinen. Sillä tarkoitetaan kokemuksellista tunnetilaa, joka syntyy tiedon, vuorovaikutuksen ja yhteistyön tulok-sena ja on myös edellytys yhteistyölle.

Yleisesti työelämässä oleva luottamuspääoma on vähentynyt, sillä se vaatii jatkuvaa työtä sekä ponniste-lua. Uskon, että työyhteisöissämme, joissa työntekijät pys-tyvät luottamaan esimiehiinsä, johtajiinsa sekä toisiinsa vapautuu parempaan käyttöön paljon sellaisia ajatuksia ja

tekoja, jotka muuten menisivät toisten kyttäämiseen. Pitää olla tilaa kehitellä hullujakin ideoita – innovaa-tioiden esiasteita.

Luottamus kasvaa jokapäiväisen arkisen yhdessä tekemisen ja onnistumisten kautta. Oikeudenmukai-suus, lupausten pitäminen, reilut pelisäännöt, sanojen ja tekojen yhdenmukaisuus, avoimuus, ihmisten osaa-misen kehittäminen ja henkilöstön osallistumismah-dollisuudet ovat avaimia luottamuspääomaamme lisää-miseen. Lisäksi nyt luottamuksen merkitys korostuu erityisesti muutoksissa, joihin sisältyy epävarmuutta tulevaisuudesta. Luottamus on kovan työn tulosta.

Luottavaista loppuvuotta!

HENKILÖKUNTANEUVOSTO

HARRASTUKSENA

T E K S T I J A K U VA » M A R J O P E LT O N I E M I

Pieni mutta innokas joukko Varsinais-Suomen sai-raanhoitopiirin (VSSHP) keilaajia kokoontuu viikottain harrastuksen pariin ja toivottaa tervetulleeksi mukaan uudet pelaajat yli osastorajojen.

Keilailujaostoa vuodesta 2006 alkaen vetänyt Jari Iivonen keksii monta syytä, miksi keilailua kan-nattaa lähteä kokeilemaan. Yhdessä pelaaminen

tuo positiivista yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuden kokea jännittäviä kilpailutapahtumia. Kuntokin voi kas-vaa vähän sivussa.

Useimmille lienee pelin idea tuttu: 10 keilaa koetetaan kaataa painavalla pallolla (max. 7,2 kg). Tekniikka vaa-tii hieman opettelua ja harjaantumista, mutta keilaajien mukaan harjoitus tekee mestarin. Monelle harrastuksesta tulee kerran kokeilun jälkeen elinikäinen.

VSSHP:llä on vakiovuoro keskiviikkoisin klo 15-16 Kupittaan keilahallissa.

– Varattuna on yleensä kaksi rataa. Tällä hetkellä kävi-jöitä on ollut vuoroilla 6-10. Sairaanhoitopiiri sponso-roi ratamaksut, joten maksettavaksi osallistujille jää vain kenkävuokra 1,50 euroa, Jari Iivonen kertoo.

Medbitissä työskentelevän ja aktiivisesti muutakin liikuntaa harrastavan Iivosen ensikosketus keilaukseen tuli, kun hänen ystävänsä ja työkaverinsa innosti hänet mukaan firmakeilailuun VSSHP:n joukkueeseen.

– Tämä on sellaista pientä hauskaa, ei liian vakavaa puuhaa, josta on helppo innostua. Mitään omia varus-teita ei tarvitse välttämättä hankkia, sillä keilahallista saa vuokrattua kaiken tarvittavan.

Yhteenkuuluvuutta yli osastorajojen

Joka syksy VSSHP:n keilaajille on ollut tarjolla työnanta-jan maksamaa opastettua keilausta, kun keilahallin järjes-tämä opas on kiertänyt neuvomassa ja antamassa vink-kejä keilaajille. Hohtokeilauksia porukalla on ollut ker-ran-pari vuodessa Kupittaan tai Aninkaisten keilahallissa.

– Sairaanhoitopiirin joukkue on osallistunut firmakei-lailun SM-kisoihin ja sairaanhoitopiirien SM-kisoihin, jollaiset on luvassa jälleen ensi keväänä. Pari vuotta sit-ten firmakeilailussa saatiin tsempparipalkinto, joka oli mukava huomionosoitus hyvästä hengestä. Lisäksi kisai-lemme leikkimielisesti keskenään ja vuosia mukana ollut Hannu Soon valmistaa itse palkinnon, joka luovutetaan pistevoittajalle, Jari Iivonen sanoo.

Puutöitä VSSHP:n kiinteistöjen kunnossapitopalve-luissa virka-ajallaan tekevä Hannu Soon kertoo kuul-leensa keilausporukasta alun perin henkilökuntaneuvos-ton risteilyllä. Hannu Soonin mukaan keilaus on rento sosiaalinen tapahtuma, jossa voi tavata eri yksiköiden

Jari Iivonen kertoo, että mukana on kaikenikäisiä miehiä ja naisia eri osastoilta.

porukkaa ja tuntea yhteenkuuluvuutta yli osastorajojen.– Keskinäinen tsemppihenki toimii ja vähän läppää-

kin heitetään.Ulla Vanhatalo laitoshuollosta on porukan konkareita,

sillä hän on käynyt tyksiläisten kanssa keilaamassa jo kymmenen vuotta kollegan houkuteltua hänet mukaan. Sittemmin Ullan tytär Heidi, joka työskentelee VSSHP:lla osastonsihteerin sijaisena, on myös liittynyt joukkoon.

– Työkaveri joutui jäämään pois selkävaivojen takia, mutta itse en luopuisi enää mistään hinnasta tästä harras-tuksesta. Tämä on kivaa ja helppoa aloittaa. Lähdin vain kokeilemaan heittoja ja tuli siinä pari keilakurssiakin käy-tyä täällä hallissa. Täytyy olla todella hyvä syy, että olisin pois. Kyllä tässä pieni hikikin tulee pintaan ja tukijalka sekä käsi ovat välillä kovilla, Ulla Vanhatalo toteaa.

Vuodesta 2008 saakka VSSHP:ssä työskennellyt Anna-Maija Tiilikainen taloushallinnosta oli mukana edelli-sessä työpaikassaan keilaporukassa ja ilahtui löydettyään myös täältä harrastajaporukan. Keilahalli sijaitsee vieläpä kätevästi aivan työpaikan lähellä.

MULTASORMELLA ON ASIAA

Hulinaa huisketta, vilinää vilskettäSitähän Tyksissä aina riittää, varsinkin myöhäissyksyllä, jolloin olemme koko kalustolla pudonneita lehtiä siivoa-massa. Nyt on kyllä vähän isommistakin asioista kyse.

Medisiinan ja uuden sairaalarakennuksen esi-valmistelut ovat olleet käynnissä kesästä läh-tien. Kaivinkoneita on häärinyt sekä mäellä että

uudella puolella.Uuden kylmäputken kaivutyö hankaloitti sairaalanmä-

elle ajamista kuukausia. T-sairaalan puolella taas kaive-taan uutta sähkökaapelia. Yhteiskunnan rattaita sanotaan hitaiksi. Onneksi nytkin varsinainen Medisiinan montun kaivaminen alkoi pari viikkoa myöhässä.

Vuodesta 2004 asti kaikki kerätyt lehdet on ajettu pik-kumetsikköön. Kun viimeistä kuormaa tyhjensimme,

olivat metsurit jo paikalla. Melkoinen lehtikasahan sieltä paljastui, kun puusto oli poistettu.

Pari pakolaista tuli nyt sitten sairaalanmäellekin. Tuu-heaturkkinen oravamme katsoi parhaaksi muuttaa pois jo ensimmäisen puun kaatuessa. Sen turkista voisi pää-tellä, että saamme kunnon talven. Tulppaaneista pitävä cityrusakkomme sinnitteli pidempään, mutta puitten kaatuessa ympäriltä poistui täysin paniikissa etsimään uutta kotia.

Nyt pari viikkoa myöhemmin on paikalla iso monttu, ja

Koukussa keilailuun

uudenvuoden paukuttelu taitaa alkaa etuajassa. Jos oikein ymmärsin, vaatii jatkotyö 600 räjäytystä.

Mäellä pystyy nyt aitiopaikalta seuraamaan, miten tehokasta nykyrakentaminen on. Kahden vuoden pääs-tähän metsikön tilalle on tullut 8-kerroksinen Medisiina.

Tuon parin viikon aikana olemme asentaneet auramer-kit ja saattaneet kalustomme talvivalmiuteen. Tietenkin kuusien lamputkin on jo sytytetty.

Toivottavasti saadaan valkea joulu.T E K S T I J A K U VA : h A N N U Vä I N ä L ä

5 2015 Hospitaali 9

– Jotta tulevaisuudessa voitaisiin tarjota väestölle ja poti-laille korkeatasoista terveydenhuoltoa, on osattava tehdä yhteistyötä ja vahvistettava strategista synergiaa. Tämä edellyttää lisääntynyttä ymmärrystä toisten osapuolten tarpeista ja mahdollisuuksista sekä yhteiskäyttöisistä resursseista. Byrokratiaakin on vähennettävä ja pääl-lekkäisyyksiä karsittava, listasi tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Turun seudulla on University Health Centerin eli Aka-teemisen terveyskeskuksen suunnittelutalkoisiin kerätty Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Åbo Akademi, Novia- ja Turun ammattikorkeakoulut ja Turun kaupunki. Tutkimustietoa halutaan siirtää labora-toriosta potilasvuoteen vierelle entistä ripeämmin.

– Erityisiä haasteita on juuri nyt, kun taloustilanne on epävarma ja tutkimuksen rahoituspohja on muserrettu. Kuntarahalla on lähdetty kompensoimaan valtion niu-kentunutta osuutta. HUSissa näin on menetelty jo viisi vuotta, Tampereella »epäsuorasti» muutamia vuosia, meillä varovaisesti kaksi vuotta. HUSissa on ensi vuo-delle luvassa ainakin 8 miljoonaa, Tampereella 2 ja meillä 1.5 miljoonaa euroa. Jatkossa omistajakunniltamme tar-vitaan vankkaa näkemystä siitä, että taistelu tutkimuk-sen ja koulutuksen puolesta on yhteinen asia. Vain niin kuntalaisille taataan laadukas ja kustannustehokas hoito, Rautava selvitti.

Samaan aikaan taloudellisen kuristumisen kanssa vaaditaan bioalan tehostamista ja edistämistä. Turun seudulle tämä sopii, koska jo nyt erityisesti lääke- kehityksen ja pienien diagnostiikkayritysten voimakkain

keskittymä on täällä. Myös merkittävät kansalliset stra-tegiat (esim. genomistrategia, bioalan kasvu- ja inno-vaatiostrategia ja SoTe-tieto hyötykäyttöön -strategia), vaativat toimenpiteitä.

– Turun seudulla on monia hyviä pelimerkkejä. Olemme Suomen eniten lääkäreitä kouluttava tiedekunta ja yliopistosairaala. Olemme NordForskin raportoinnin mukaan kolmannella sijalla kliinisen tutkimuksen tason vertailussa. Koulutuksemme on laadukasta, edullista ja haluttua, eli hakijoita on paljon. Koulutusta on hajau-tettu Tyksistä erva-alueen sairaaloihin ja terveyskeskuk-siin. Asemamme koulutusyksikkönä voi kuitenkin olla uhattuna, sillä STM on linjannut, että lääkärikoulutusta jatketaan »enintään viidessä yksikössä». Järkiperusteilla ei välttämättä kuitenkaan ole vaikutusta, jos aluepolitiikka ratkaisee.

Yliopistosairaalalla on monia etuja tutkimusympäris-tönä, kuten juridinen status, yliopiston osallistuminen sairaalan hallintoon ja viralliset ja monipuoliset sidokset sairaalan ja yliopiston välillä. Erikoisaloilla on runsaasti yhteisiä virkoja, laajaa tieteellistä tutkimustoimintaa ja yhteisiä opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuuri-yksiköitä, yhteisiä strategioita, toimintapolitiikoita, -suunnitelmia ja -ohjelmia. Tyks ja keskussairaalat ovat joko bioalan innovaatiotoiminnan vetureita tai ainakin ekstraluokan vaunuja.

T E K S T I » T U U L A VA I N I K A I N E N • K u VaT » M A R J O P E LT O N I E M I

Tutkimuksesta etsitään voimaa Tyksin erityisvastuualueen kehittämiseen. Asiaa avattiin syksyllä muun muassa Horisontissa 2020 -tiedestrategiapäivässä. Tilaisuuteen osallistui sairaanhoitopiirien hallituksen jäseniä, johtavia virkamiehiä, toimialueiden johtajia ja tutkimusryhmien vetäjiä.

Kansainvälisissä vertailuissa valtiot, joissa terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminta on laajaa ja laadukasta, pärjäävät hyvin myös terveydenhuoltojärjestelmän ver-tailuissa. Hyötyvaikutus välittyy kahta reittiä: syntyy uusia tutkimusinnovaatioita ja toisaalta tutkimustyö synnyttää asiantuntemusta, joka auttaa hoitamaan paremmin.

– Jos haluamme pysyä yliopistosairaalana, pitää kiinni osaajistamme ja saada heitä lisää, sekä hoitaa potilaamme ajanmukaisin ja kustannustehokkain menetelmin, ei riitä, että »vain hoidamme potilaita». Tutkimukseen eli näyt-töön perustuva hoito on nykyaikana välttämättömyys. Sitä ovat myös toimintamme läpinäkyvyys ja väestön informointi siitä, miten hoidamme, mitkä ovat tulok-semme, kuinka nopeasti hoitoon pääsee ja mihin tutki-muksiin voi osallistua, totesi Rautava.

Kliinisen syöpätutkimuksen hyödyt– Syövän ilmaantuvuus nousee ja syöpäpotilaita elää keskuudessamme aiempaa runsaammin. Hoitomahdol-lisuudet kehittyvät koko ajan, siksi uusien hoitojen vai-kuttavuuden ja kustannusten arviointi on tärkeää. Elä-mänlaatuun ja hoitojen sivuvaikutuksiin on kiinnitettävä huomiota ja kehittynyttä teknologiaa on hyödynnettävä potilaan voinnin ja oireiden seurannassa, ylilääkäri, pro-fessori Heikki Minn pohti kliinistä tutkimusta omalla vastuualueellaan.

Osa potilaista kuolee edelleen syöpään, mutta hoito-jen ansiosta taudin eteneminen voi hidastua. On synty-nyt syöpäkroonikkojen ryhmä. Sote-uudistus, tiivistyvä yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, hoitoketjujen viilaaminen ja saattohoidon joustava organisointi vaikuttavat myös syöpäpotilaiden asemaan.

Vaikka valtion suora tutkimusrahoitus sairaaloille vähenee koko ajan, informaation tarve ja tietoisuus hoi-doista ja tutkimuksesta kuitenkin lisääntyy. Syöpäjärjes-töt, tutkimussäätiöt, potilasyhdistykset ja media hakevat tietoa.

– Syöpälääkkeiden osuus kliinisessä tutkimuksessa ole-vista valmisteista on noin neljäsosa. Syöpälääkkeet ovat kalliita. Esimerkiksi etäpesäkkeisessä melanoomassa kah-deksan kuukauden hoito nivolumabia 80-kiloiselle poti-laalle maksaa 63 500 euroa, ja samanmittainen hoito ipili-mumabia 87 200 euroa. Ilman kliinisiä lääketutkimuksia ei ole mahdollista saada kokemuksia uusista lupaavista syöpälääkkeistä. Tutkimuksen kautta niitä saadaan syö-päpotilaiden käyttöön varhemmin.

– Uusia syöpälääkkeitä on kehitteillä valtava määrä ja ilman prospektiivista arviointia niiden käyttö johtaisi hal-litsemattomaan kaaokseen. Geenitason tieto vaikutus-kohteesta tai -mekanismista on usein välttämätön sopi-van lääkkeen valitsemiseksi. Kokeellisessa tutkimuksessa saatu lupaava tulos ei välttämättä kuitenkaan muunnu kliiniseksi hyödyksi – jyrsijöiden ja ihmisen aineenvaih-dunnassa on eroja, jotka vaikuttavat lääkkeen tehoon ja turvallisuuteen. Potilasryhmät voivat lääketutkimuk-sissa olla hyvinkin valikoituneita eivätkä tulokset ole aina yhdistettävissä yksikön normipotilaisiin.

Vastuualuejohtaja, professori Heikki Minn sai tutkimusryhmälleen Syöpäsäätiöltä 30 000 euron apurahan suolistosyövän hoitotulosten selvittämiseen Auria Biopankin aineistossa 2003-2012.

Horisontissa haasteita tutkimusrintamalla

5 2015Hospitaali10

T E K S T I » T U U L A VA I N I K A I N E N • K u VaT » M A R J O P E LT O N I E M I

Oikea proteesi oikealle potilaalle. Vähemmän potilaalle pettymyksenä tulevia, sairaalalle harmillisia ja yhteiskunnalle kalliita uusintaleikkauksia. Implanttirekisterin uusi vuorovaikutteinen käyttöliittymä on kauan odotettu uudistus.

uusintaleikkausten tarvetta, tiivistää asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Keijo Mäkelä.

Tietojen keruun helpottuminen ja teknologian kehit-tyminen ovat antaneet mahdollisuudet uuden ENDOne-tin rakentamiseen. Tiedot leikatusta proteesista saadaan suoraan leikkaussalista rekisteriin lukemalla viivakoodi niin kuin kaupan kassalla. Hyötyjiä ovat ennen kaikkea potilaat, joille rekisteri on myös avoinna. Sairaalakoh-taiset tiedot leikkaustuloksista liitetään rekisteriin ensi vuoden alussa.

ENDOnet: https://www.thl.fi/far

Minn on huolestunut kliinisen ja translationaalisen tutkimuksen tulevaisuudesta:

– Valtion vähentyvä kliinisen tutkimuksen rahoi-tus on uhkakuva. Kolmannen sektorin mahdollisuus rahoittaa täysimittaisesti lääketutkimusta on rajoitettu. STM tukee Kansallista syöpäkeskusta (Comprehensive Cancer Center Finland), mutta rahoitus ja käynnisty-minen ovat viivästyneet huomattavasti sote-uudistuk-sen takia. Onneksi Tyks-erva-alueen syöpäkeskus-hanke on kuitenkin päässyt toimintaan.

Syöpäklinikan kliiniset tutkijat ovat verkostoituneet hyvin kansallisesti ja kansainvälisesti. Osa heistä työs-kentelee puoliksi klinikassa ja puoliksi hankitun tutki-musrahoituksen turvin. Pullonkaulana on tutkijalää-käreiden puute – kliinisen lääketutkimuksen pyörit-täminen on hankalaa, jos työpäivä kuluu käytännön potilastyössä.

Tyksin tekonivelkirurgian vastuulääkäri Keijo Mäkelä on tyytyväinen mies. Pitkään toiveissa ja neljättä vuotta työn alla ollut implanttirekisterin

parannus on välitavoitteessa: Uusi ENDOnet-verkko-palvelu tarjoaa erinomaisen työkalun polvien ja lonk-kien tekonivelkirurgian kehittämiseen. Tietoa saadaan helppokäyttöisessä muodossa muun muassa hankalien uusintaleikkausten välttämiseen.

Tietoa tekonivelleikkauksissa asennetuista protee-seista on kerätty Suomessa vuodesta 1980, tällä hetkellä rekisteriä ylläpitää THL. Vuosittain julkaistut raportit tai niiden pohjalta tehdyt tieteelliset julkaisut eivät ole tuoneet tietoa proteesia käytännön tilanteessa potilaalle valitsevalle ortopedille tai han-kintojen tekijöille riittävän nopeasti. Esimerkiksi lonkka-proteesien vertailu ja niiden tieteellinen tutkimus on mah-dotonta, jos malleja on saman-aikaisesti käytössä 100-200.

Vuonna 2012 Artroplastia-yhdistys, tekoniveliä leikkaavien ortopedien yhdistys, teki aloit-teen THL:lle rekisterin kehit-tämisestä ja asiantuntijaryhmä aloitti työnsä.

– Haluaisimme varmasti kaikki, että kun potilas saa nivel-ongelmiinsa tekonivelen, hän selviäisi sen kanssa yhdellä leik-kauksella onnellisena 20 vuotta. Näin ei valitettavasti aina käy. Joka leikkauksessa on omat haasteensa, jotka liittyvät poti-laaseen, asennettavaan protee-siin, asentajan ammattitaitoon tai moniin muihin seikkoihin. Mitä enemmän tiedämme näistä yksittäisistä asioista, sen paremmin pystymme teke-mään työmme ja ehkäisemään

Tutkimustoimisto on tutkijoiden kumppani. Ylilääkäri Päivi Rautavalla (oik) on avoterveydenhuollon professorin sivuvirka Turun yliopistossa. Tutkijoita auttavat työssään myös piirin laatuvastaava Susanna Tuomaala (vas.) ja vastikään tutkimus-lakimiehenä aloittanut Katariina Sirén (keskellä).

Syöpäklinikalla erikoistuva Mira Huhtala väitteli marraskuussa tohtoriksi pikkukeskosia tutkivassa Pipari-ryhmässä. Tutkimus-tuloksiaan hän näkee mahdolliseksi hyödyntää myös syöpälää-kärin työssään. Takana kuvassa TYKS-säätiön tutkimusyksikössä työskentelevä Lauri Ivaska.

Endonet työkaluksi parempaan tekonivelkirurgiaan

Ortopedi Keijo Mäkelä on vetänyt ENDOnetin kehittämistyötä pohjoismaisen tutkimusrahoituksen (NARA ja NordForsk) turvin.

5 2015 Hospitaali 11

T E K S T I J A K U VAT » M A R J O P E LT O N I E M I

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) noin 7000-henkiseen työyhteisöön kuuluu lukuisia hieman tuntemattomampia ammattilaisia, joita ilman sairaalan arki ei pyörisi niin mutkattomasti kuin nyt. Eräs tällai-nen ammattiryhmä on metallimiehet.

Metallimiehet tulevat apuun monenlaisissa osas-tojen muutostöissä, kalusteiden korjauksissa ja uusien osien tai apuvälineiden valmistuksessa.

He työskentelevät LVIA- ja sairaalakoneet -yksikössä put-kimiesten kanssa. Kaikkien virallinen ammattinimike on ammattimies. Yksikön kokonaisvahvuus 16 + työnjohto.

Tekniikan ja huollon tulosalueella tehtiin organisaatio-uudistus elokuussa 2015. Uusi organisaatio muodostuu VSSHP:n laajuisesti toimivista tilahallinnan, kiinteistöjen kunnossapitopalveluiden, lääkintätekniikan, rakennutta-mis- ja suunnittelupalveluiden sekä huollon yksiköistä. Metallimiesten yksikkö kuuluu kiinteistöjen kunnossa-pitopalveluihin.

Metalliverstaalla työskentelee työnjohtaja Kari Mantelan lisäksi viisi kokoaikaista ja yksi puolikasta työ-aikaa tekevä työntekijä. Työntekijät ovat koulutukseltaan metallimiehiä ja putkimiehiä.

– Sairaalan kannalta oma metallipaja on iso etu. Kaik-kia osia ei saa kaupoista ja hintakin olisi ihan eri ostet-tuna. Kiitosta tulee myös siitä, että tilaukset saadaan niin nopeasti meiltä. Metallityöt eivät tule sairaalasta loppu-maan, sanoo metallitöihin erikoistunut Tatu Tawast.

Kari Mantelan mukaan putki- ja metallitöitä on tehty siitä lähtien, kun sairaalatekniikkakin perustettiin.

Monipuolinen metallipajaMetallipaja sijaitsee U-sairaalan läheisyydessä vanhassa punaisessa tiilirakennuksessa. Työskentelytiloissa on kaikki metallitöihin tarvittavat koneet. Samasta raken-nuksesta löytyvät puutöiden, ilmastoinnin, automaatio- ja sairaalakoneiden, viestilaitehuollon, sähköhuollon ja lääkintälaitehuollon palvelut.

Työtilaukset tulevat Solax-järjestelmän kautta, jota työntekijät katsovat monta kertaa päivässä.

– Jonkin verran toimeksiantoja on tehty aluesairaa-loihin, mutta pääasiassa niitä tehdään Kantasairaalaan. Tilausmäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Remontit, muutot ja uudisrakentaminen pitävät osaltaan huolen siitä, Kari Mantela kertoo.

Työt voi Tatu Tawastin mukaan jakaa hitsauksiin, ohut-levytöihin, koneistukseen ja kalusteisiin. Metallista teh-dään paljon kaikenlaista - vain mielikuvitus on ammat-timiesten mukaan rajana.

– Työssä on parasta monipuolisuus ja itsenäisyys. Tässä saa itse pähkäillä ja käyttää vähän luovuuttakin, että miten mikäkin laite saadaan kuntoon tai rakennet-tua, Tatu Tawast toteaa.

Metallimiehillä monipuolinen ja itsenäinen työ

Juha Jokiniemi sorvaamassa metallityöhuoneella.

Tatu Tawast (vas.) ja Jani Kangasniemi tekevät muutostyötä sairaala-laitepöytään.

Yhteiskuvassa metallipajalla työnjohtaja Kari Mantela (toinen vas.) sekä ammatti-

miehet Mikko Paasikivi, Tatu Tawast, Juha Jokiniemi, Jani Kangasniemi

ja Tomi Mäntynen.

ajatuksia joulu-tähden valossaTänä vuonna joulu tulee kylmän kesän, lämpimän syksyn ja suurten, Suomeenkin ulottuneiden kansainvaellusten jälkeen. Väkeä on virrannut Suomeen niin kuin aikoinaan Betlehemiin. »Eikä heille ollut sijaa majatalossa», kertoo sekä jouluevan-keliumi että Turun Sanomat. Kuluneena vuonna on taas puhuttu paljon. On käy-tetty kärkeviäkin puheenvuoroja yhteis-kunnallisten ja globaalien haasteiden rat-kaisemiseksi.

Samoin kuin aina tulee uusia ratkai-suaan vaativia kysymyksiä, tulee myös joulu. Se ei jää tulematta eikä sen yli voi hypätä. – Jo senkään vuoksi, että jouluis-sahan me aikaamme mittaamme. Nyt on kynnyksellä 2015. joulu sitten Jeesuksen syntymän, – tai »ajanlaskun alkamisen jälkeen», kummin vaan. Joulu on elämän loputonta kiertoa, yksi elämäämme jäsen-täviä tapahtumia.

Jokainen elää joulunsa omalla taval-laan, mikään ei ole ainoa oikea eikä väärä. Joulu on kuin aurinko, joka antaa valonsa kaikille eikä vaadi mitään. Se paistaa sekä koristeita ja sosiaalisuutta rakastaville »jouluihmisille» että yksinkertaisuutta, yksityisyyttä ja hiljaisuutta etsiville. Tosin joskus se voi kärventää yksinäistä sielua kuin aavikon helle. Olkoon jouluyön hil-jainen tähtitaivas silloin suojaava teltta-maja ja virvoittava viileys.

Tänä vuonna minua puhuttelee ajatus siitä, että aina syntyy lapsia, jotka näke-vät joulutähden. Se pitää yllä toivoa maa-ilmassa. Sukupolvet vaihtuvat ja ratkais-tavat ongelmat muuttuvat, mutta joulu ja lapsi pysyvät. – Eikä se ole vain uskon asia.

Evankeliumissa kerrotaan kolmesta itämaan tietäjästä, jotka toivat Jeesukselle lahjaksi kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Arvokkaita lahjoja, mutta ei vastasynty-nyt tainnut niiden päälle ymmärtää. Sen sijaan Marian, Joosefin, tietäjien ja kaik-kien paikalla olleiden rakkaus, hellyys ja hymyilevät kasvot loivat elämälle tur-

vallisuuden ja luottamuksen ilmapiirin. Se on arvokkain lahja, minkä voimme saada ja toisille antaa. Joulu joulun perään, uudel-leen ja uudel-leen, uusille lap-sille ja kaikille paikalla oleville.

johtava sairaalapappi h I L K K A K A K KO - h E L L E

Hyvää joulua toivottaen

5 2015Hospitaali12

AMMATTINA

»Toivomme kierrätystä»

työssä, joka on antoisaa, mutta rankkaa. Osastoillakin on oltu tyytyväisiä. Tämä on minulle luontaista, sillä viihdyn työssä, jossa koska tahansa voi tapahtua mitä tahansa.

Suurin tarve sijaisille on arkiaamuina ja iltoina. Päivän aikana usein selviää, jos joku tulee olemaan poissa yövuo-rosta ja yksiköiden oma väki pystyy silloin paikkaamaan.

Tietoinen valintaVarahenkilöt ovat itse hakeutuneet muuntautumiskykyä vaativaan työhön. Moni myös pitää positiivisena kaksi-vuorotyötä kolmivuorotyön sijaan. Kivistön ja Kastma-nin mukaan varahenkilöitä kohdellaan hyvin ja ymmär-ryksellä, mutta usein heiltä myös odotetaan aika paljon. Odotuksena saattaa olla, että he korvaavat puuttuvan hoi-tajan samalla ammattitaidolla.

– Meillä on aika rautainen sakki siinä suhteessa, että pitää pystyä hyppäämään nopealla varoitusajalla kenen tahansa saappaisiin, kun ensin on käyty lyhyt perehdytys kussakin yksikössä. Toisia hoitajia ei voi häiritä koko ajan. Tässä vaaditaan itsenäistä päätöksentekokykyä, suurta

TYÖYHTEISÖ TUTUKSI

joustoa ja hyvää muistia. Joskus pitää uhrata myös vapaa-aikaa asioiden opiskeluun. Kaikista ei ole tähän työhön eivätkä kaikki halua tehdä sen tyyppistä työtä. Kun olet edellisenä päivänä töiden jälkeen katsonut, että seuraa-vana päivänä menet tietylle osastolle, ilmoitetaankin, että menet toiseen paikkaan, Helena Kivistö sanoo. – Itse tein aiemmin urallani muun muassa ennalta-arvaamatonta ja hektistä ensihoitajan työtä, jota rakastin. Tämä hieman samanhenkinen työ on ollut hyvä kasvun paikka.

– Ammattitaito pysyy parhaiten yllä, kun meitä kierräte-tään koko ajan, joten toivomme kierrätystä, Kivistö toteaa.

Sydänkeskuksen varahenkilöillä on kaksi kertaa kuukau-dessa osastokokous, jossa he saavat tärkeää tietoa esimer-kiksi muutoksista, koulutuksista ja mitä heiltä odotetaan.

– Esimiehemme Piia Stenfors on tärkeä linkkimme muun muassa talon tapahtumiin ja määräyksiin. Jokai-sella toimialueella on lähiesimies varahenkilöille, Helena Kivistö sanoo.

Katso lisää VSSHP:n työyhteisöesittelyjä: facebook.com/vsshprekrytointi

Varahenkilöt tekevät vaativaa työtä, sillä he voivat työskennellä jopa 5-10 eri osastolla lyhyellä varoitusajalla. Kuvassa Sydänkeskuksen varahenkilöitä (vas.): Helena Kivistö, Sanna Kotilainen, Susanna Kastman, Jaana Tissari, Annukka Öhman ja Johanna Aro.

T E K S T I J A K U VA » M A R J O P E LT O N I E M I

Tyksissä on useita varahenkilöitä joka toimialalla. Vara-henkilöt paikkaavat usein kaikissa toimialueen yksiköissä äkillisiä sairastumisia tai muita lyhytaikaisia poissaoloja.

Monella varahenkilöllä vaihtui toimialamuutok-sen myötä työskentely-ympäristö. Varahenkilöt sijoitettiin uusille toimialueille ja ns. laaja kier-

täminen eri klinikoiden välillä lopetettiin. Esimerkiksi sairaanhoitaja Helena Kivistö siirtyi lopetetulta kirurgian klinikalta Sydänkeskukseen. Toiminta uudessa organisaa-tiomallissa on käynnistynyt hyvin.

– Luultavasti kaikki muutkin ovat olleet sopeutuvaisia, olivathan sijoitetut varahenkilöitä ja tottuneet muutok-siin, Kivistö arvelee.

Sydänkeskuksen varahenkilöihin kuuluu sairaanhoi-tajien lisäksi myös lyhyitä poissaoloja toimistoissa paik-kaava sihteeri. Varahenkilöillä on kirjaamisyhdyshenkilö omasta takaa: Hanna Ilus kouluttaa tietoteknisiä asioita sekä varahenkilöille että osastojen väelle.

Erikoisuutena toimialayhteistyöSydäntoimialueella on kymmenkunta varahenkilöä, joista sairaanhoitaja Susanna Kastman työskentelee sekä Medi-siinisellä toimialalla että Sydänkeskuksessa kiertävänä varahenkilönä. Helena Kivistön ja Susanna Kastmanin tietojen mukaan Tyksissä ei ole muualla vielä vastaavaa käytäntöä.

– Teen 50 % työajastani Sydänkeskuksessa ja toiset 50 % medisiinisellä toimialueella, jossa kierrän kahdella sisä-tautiosastolla ja ihotaudeilla ja infektiotaudeilla eli en kui-tenkaan ihan jokaisessa yksikössä. Hallittavaa on paljon enemmän, kun Sydänkeskuksessa keskitytään sydämiin, mutta esimerkiksi sisätaudit sisältävät valtavasti kaikkea, Susanna Kastman kertoo. – Olen viihtynyt hyvin tässä

T E K S T I J A K U VAT » K R I S T I I N A A N D R E A S S O N

Tyksilän päiväkodin toiminta siirtyy ensi elokuussa upouusiin tiloihin. Muuton myötä tilat ja päivähoito-paikkojen määrä kasvavat. Hoitopaikkaa voi hakea vaikka heti.

– Hoitopaikkoja on nyt laskennallisesti 54 ja uusissa tiloissa 75, selvittää Tyksilän päiväkodinjohtaja Heli Pyy. – Toteutunut paikkamäärä riippuu hakijoiden iästä. Jos on paljon pieniä hakijoita, lapsimäärä jää pienemmäksi. Pai-kat täytetään hakupäivän mukaisessa järjestyksessä, mutta sairaanhoitopiirin työntekijöiden lapset ovat etusijalla.

Tälläkin hetkellä Tyksilän päiväkodissa valtaosa on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) työnte-kijöiden lapsia.

Tyksilä toimii palvelusetelipäiväkotina. Päiväkotipaik-kaa pitää hakea 31.3.2016 mennessä saadakseen Turun kaupungilta palvelusetelin 1.8.2016 alkavaan hoitoon.

Tyksilässä on mahdollisuus osallistua myös esiopetuk-seen. Päiväkodin oma esiopetussuunnitelma pohjautuu sekä valtakunnalliseen että Turun kaupungin esiopetus-suunnitelmaan.

Tyksilän vahvuuksina Heli Pyy mainitsee henkilökun-nan pysyvyyden sekä Tyksilän hyvän hengen, josta on tullut kiitosta.– Tyksilän henki muuttaa uusiinkin tiloihin. Vanha hen-kilökunta jatkaa, uusilla henkilöillä vahvistettuna. Rek-rytoimme keväällä yhden lastenhoitajan ja kaksi lasten-tarhanopettajaa.

Henkilökunta osallistunut tilojen suunnitteluun

Tyksilän päiväkoti avasi ovensa pitkällisten vaiheiden jälkeen 14.3.1977, nykyisiin tiloihin siirryttiin 1.8.1999. Uuden toimitilan rakentaminen tuli ajankohtaiseksi tilanahtauden, päättymässä olevan vuokrasopimuksen ja tiukentuneiden säädösten vuoksi. Sopiva tontti löytyi puolen kilometrin päässä nykyisestä päiväkodista ja maa-liskuussa allekirjoitettiin vuokrasopimus uusista tiloista. Vuokrasopimuksen kesto on 25 vuotta.

Tyksilän henkilökunta on ollut mukana tilojen suunnit-telussa alusta asti ja ratkaisuja on mietitty yhdessä arkki-tehtien kanssa. Uudet tilat antavat mm. mahdollisuuden jakaa lapset pienryhmiin. Ahdas tontti on kuitenkin tuo-nut omat rajoitteensa tiloihin ja tilasuunnitteluun.

Päiväkotirakennus valmistuu juhannukseksi. Raken-nuksen on piirtänyt turkulainen Arosuo Arkkitehdit Oy. Rakentaja on Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy.

Uuden päiväkodin pihan toteuttaa Puuha Group Oy. Nykyiset pihakalusteet myydään edulliseen hintaan. Kiinnostuneet ostajat voivat kysellä lisätietoja Heli Pyyltä!

– Tilat on suunniteltu nimenomaan päiväkodiksi. Rakennus täyttää kaikki säädökset ja vaatimukset,

mitä päiväkotitiloilta voi vaatia, sanoo päiväkodinjohtaja Heli Pyy.

Päivähoitopaikkaa voi jo hakea

tyksilän uudessa päiväkodissa enemmän hoitopaikkoja

5 2015 Hospitaali 13

1.12.2015 eläkkeelle siirtynyt fysioterapeutti Pirjo Nieminen kiittää:Kiitos työstä, kiitos työtoveruudesta - kiitos arjesta, juhlasta!Aamukahvihetkessä 22.9. minulle lausuttiin runo, josta haluan teille, työssäni kanssa-kulkijoille, jakaa seuraavan säkeen ja samalla teille kaikille hyviä tulevia vuosia toivottaa:

Olkoon olos onnellinen,ilon täysi iltapäiväs,huoleton sun huomenesi, ehtoosi erinomainen.(Eeva Jokipelto)

Lämpimät kiitokset yhteisistä työvuosista ja hyvästä yhteistyöstä.

Kiitos myös mukavasta eläkekahvi-tilaisuudesta sekä runsaista muistamisista, jotka olen saanut osakseni.

En murehdi vuosia,jotka jääneet on taa.En mieti päivää tulevaa.Elän nauttienpäivästä kerrallaan,on elämä silloin hauskempaa.

Iloista joulun odotusta ja hyvää jatkoa teille kaikille toivoen Erja Lankinen, sovellusasiantuntija, Tykslab

Stadin tytöstä

Turun proffaksiStadin tytöstä Turun proffaksi on mm. Turun yliopiston professorina ja Tyksin säde- hoitoklinikan ylilääkärinä työskennelleen Eeva Nordmanin tuore muistelmateos.

40-vuotisen uransa aikana Eeva Nord-man ehti nähdä syövänhoidon huiman kehityksen ja oli mukana rakentamassa tuota menestystarinaa. Eeva Nordman jäi eläkkeelle vuonna 1996, mutta syövän ehkäisemiseksi hän on toiminut aktii-visesti eläkepäivinäänkin debatoimalla tupakkaa ja nuuskaa vastaan.

Tuoreessa kirjassa käydään läpi Eeva Nordmanin (s. 1931) mielenkiintoinen tie sota-ajan lapsuudesta lääketieteen maailmaan. Elämäntarinaan peilataan yhteiskunnassa, sukupuolten välisessä tasa-arvossa ja lääketieteessä tapahtuneita

muutoksia, unoh-tamatta tupakan vaaroista ja niko-tiiniriippuvuu-desta varoitta-mista.

Eeva Nordman – Tuula Vainikainen: Stadin tytöstä Turun proffaksi (Mediapinta 2015)

Kiitos

ruusut, risut ja juttuvinkit: tiedotus@tyks.fi.

Medisiina D

11. joulukuuta tar-kastettiin LL Manu Jokelan väitöskirja Late-onset spinal motor neuronopa-thy - a new neuro-muscular disease. Jokela työskente-lee erikoislääkärinä

Tyksissä. Väitös kuuluu neurologian alaan.

28. marraskuuta tar-kastettiin FM Riikka Österbackin väitös-kirja suomenkielisel-tä nimeltään Ihmis-ten enterovirusten toteaminen, tunnis-tus ja molekylaari-nen variaatio. Väitös

kuuluu virusopin alaan.

13. marraskuuta tar-kastettiin LL Mira huhtalan väitöskir-ja suomenkieliseltä nimeltään Vanhem-pien psyykkinen hy-vinvointi ja hyvin pienipainoisena syn-tyneiden lasten kehi-

tys, käyttäytyminen ja elämänlaatu. huhtala työskentelee erikoistuvana lääkärinä Tyksin syöpäklinikassa. Väitös kuuluu kansan- terveystieteen ja lastentautiopin alaan.

6. marraskuuta tarkastettiin LL Otto Ettalan väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Erek-tiohäiriö valtimotautiriskiväestössä. Ettala työskentelee erikoistuvana lääkärinä Tyksis-sä. Väitös kuuluu kirurgian alaan.

30. lokakuuta tar-kastettiin filosofi-an maisteri Laura Vähätalon väitös-kirja Natural born Weight Gainers - The Mechanisms of Ob-esity in Transgenic Mice Overexpressing

Neuropeptide Y. Vähätalo työskentelee Tyks-labissa tutkijana. Väitös kuuluu farmakologi-an, lääkekehityksen ja lääkehoidon alaan.

30. lokakuuta tarkas-tettiin LL Liisa Järve-län väitöskirja suo-menkieliseltä nimel-tään Sydänterveys ja fyysinen suoritusky-ky lapsuusiän akuu-tin lymfoblastileuke-mian jälkeen. Järvelä

työskentelee erikoistuvana lääkärinä Tyksin lasten ja nuorten klinikassa. Väitös kuuluu lastentautiopin alaan.

Medisiina D:n työmaa on käynnistynyt täydellä vauhdilla Tyksin Kantasairaalan alueella. Työmaa-alueen kasvillisuus ja pintamaa on poistettu. Nykyisen Medisii-nan takaosan auditorio ja vanha asuntosiipi puretaan. Työmaalla on aloitettu esiin kaivetun kallion poraus, panostus ja louhinta. Louhinnat ja louheen poistaminen alueelta kestävät neljä kuukautta. Medisiina D:n työmaahan yhdistyy myös uuden A-tunnelin työmaa. Lisätietoja Santrassa: Santra > Medisiina D T E K S T I : h A N N A P E Tä J ä , K U VA : T I I N A h A A R A L A

T3-hankkeen rakennustyöt käynnistyneet

T E K S T I » E S A H A L S I N A H O

Tyksin T-sairaalan kolmannen vaiheen rakentamiseen liittyvät työt ovat käynnistyneet ensimmäisten kuoppien kaivamisena lähikaduille.

Projektijohtaja Timo Seppälän mukaan kyse on liikenteenhallintajärjestelmien eli muun muassa liikennevalojen tarvitsemien kaa-peleiden asennusten valmistelusta. T3:n lähiympäristön maaperään asennetaan noin kahdeksan kilometriä kaapelia.

Kuoppia on kaivettu marras-joulukuussa Savitehtaankadulla, hämeentiellä, Kalevan-tiellä, Kalevanrampissa ja helsingintiellä.

T3:n valmistumisajankohdaksi on vah-vistettu vuoden 2020 syksy, jonka jälkeen sairaanhoitopiiri voi luopua U-sairaalan käytöstä.

Rakentaminen alkaa näkyä konkreet-tisemmin ensi huhtikuussa, kun sairaalan

pohjakannen  perustamistyöt aloite-taan katu- ja rata-alueella. Toiminnal-lista suunnittelua tehdään kuitenkin kii-vaasti koko ajan. Syksyn aikana on muun muassa suunniteltu logistiikkaa ja tilojen sijoittelua sekä tarkennettu toiminta-malleja simulaation avulla.

hankejohtaja Raija Asola kertoo, että T3-sairaalaan on suunnitteilla 16 leik-kaussalia, joista kolme tulee synnytys-osaston lähelle kolmanteen kerrokseen ja 13 neljänteen kerrokseen, lähelle nykyisen T-sairaalan leikkaussaleja.

Aiheesta enemmän Lasaretin nume-rossa 2/2015 sekä Santrassa: Santra > T3.

Arkkitehtisuunnittelijan näkemys tulevasta T3-sairaalan julkisivusta katsottuna Kupittaan vanhan aseman kulmalta. Taustalla on nykyinen T-sairaala. (Kuva: Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy, Schauman Arkkitehdit Oy).

5 2015Hospitaali14

u-sairaalan synnytysosaston remontti valmistunut

T E K S T I » K R I S T I I N A A N D R E A S S O N

kuukautta. Osasto voi olla käytössä koko ajan, sillä remontti toteutetaan vaiheittain.

U-sairaalan sisäilmaremonttiprojektien uutuutena Timo Miikkulainen mainitsee ilmastoinnin lisäsuodattimet huoneessa oleviin ilmastoinnin päätelaitteisiin. Niistä on jo saatu hyviä kokemuksia synnytys-osaston heräämöstä. Lisäsuodattimet estä-vät mahdollisten ilmastoinnin epäpuh-tauksien pääsyn huonetilaan.

Perusongelmista ilmoitus Solaxin kautta

Timo Miikkulainen muistuttaa, että perusongelmista kuten esimerkiksi kylmä, kuuma ja hajut, osastojen pitää ilmoittaa Solax-ohjelman kautta.

– Tavoitteena on, että viikon kuluessa ilmoituksesta paikan päälle tullaan katso-maan, mistä on kysymys. Havainnoista ja tilanteesta ilmoitetaan osastonhoitajalle ja ilmoittajalle. Jos esimerkiksi tieto hajusta tulee sisäilmailmoituksena, käsittely voi mennä pahimmillaan monen viikon päähän.

Jos Solaxin kautta ilmoitettu ongelma osoittautuu luultua isommaksi, se tullaan käsittelemään sisäilmaryhmässä. Ohjeet ilmoituksen tekemiseen löytyvät myös Santrasta.

Marja Huuskonen Terveydenhuollon 100 vaikuttajaa -listalle

Tyksin Ajopolin hankejohtaja Marja huuskonen on noussut Mediuutisten Terveydenhuollon 100 vaikuttajaa -listalle.

Tunnustuksen perusteluissa mainitaan, että Marja huuskonen on ollut Ajopolin kantava voima ja ajoterveyden sanansaattaja, hän on käsitellyt kaikki reilut 60 polille tullutta lähetettä ja houkutellut ajoraateihin vapaaehtoisia eri alojen erikoislääkäreitä edistä-mään ajoterveysasiaa. Vastaavaa julkisen puolen toimintaa ei ole missään muualla Suomessa, vaikka kysyntää olisi joka puolella. Ajopolin taustalla tärkeinä tekijöinä ovat olleet huuskosen lisäksi Ilkka Kantola, Risto Roine, Ulla Anttalainen, Pekka Porela, Jaakko Hartiala ja erityisasiantuntija Mikael Ojala Trafista.

Mediuutiset palkitsi terveysalan vaikuttajat jo 15. kerran 15.12.2015.

Salon synnytysten keskittäminen Turkuun on vaikuttanut myös U-sairaalan remonttiprojektien aikatauluihin.

U-sairaalan sisäilmaremonteista vastaava projektipäällikkö Timo Miikkulainen mainitsee esimerk-

kinä Salon synnytysten siirtojen vaiku-tuksesta remonttiprojektien aikataului-hin äitiyspoliklinikan (UA1). Äitiyspoli-klinikan tilat saadaan remontin jälkeen käyttöön 1.4.2016. Synnytysosaston remontti on sen sijaan valmis, myös lop-puselvitykset on jo tehty.

– Synnytysosastolla on tehty varahuo-neita. Jos tulee ruuhkaa, on olemassa vara-paikkoja. Muutama viikko sitten siellä oli-vat katot auki, kun tehtiin sähkötöitä. Nyt tilanne on jo rauhoittunut ja projekti on valmis, sanoo Miikkulainen.

Naistentautien poliklinikan (UA3) remonttiin on tullut muutoksia, jotka siir-tävät valmistumista maaliskuun alkuun 2016. Remontissa tullaan uusimaan kaikki ilmastoinnin tuloilmakanavat. Naistenkli-nikan hallintokerroksen (UA4) remontti-suunnittelu on käynnistetty. Remontin toteutuminen menee vuoden 2016 puo-lelle. Projekti tulee kestämään noin kaksi

T E K S T I J A K U VA » M A R J O P E LT O N I E M I

Synnyttäjien vastaanotto Salon sairaalassa lopetettiin 20.12.2015. Salon seudun synnytysten keskittäminen Turkuun tietää vuodessa noin 650 synnytystä lisää Kantasairaalaan. Kantasairaalassa muutokseen on varauduttu lisätiloilla sekä siirtämällä henkilökuntaa Salon sairaalasta.

KURKISTUS MUSEON KOKOELMIIN

kaari-maljaMonikäyttöinen kaari-malja on säilynyt muodoltaan lähes samanlaisena. Munuaisen muotoinen malja on nähtävissä jo vanhoissa piirroksissa, joissa välskäri laskee suonen- iskun yhteydessä potilaasta verta astiaan. Se on kuulunut leikkaussalin varusteisiin jo 1800-luvulla. Sekä kunnanlääkärin että käti-lön laukusta löytyi kaarimalja, ja se kuuluu myös ambulanssin varustukseen.

Varhaisimmat teollisesti valmistetut kaa-rimaljat ovat posliinisia, lasisia tai emaloituja.

blount Griffin 1950-luvulla sanomalehtipa-perista, jauhoista ja vedestä.

Kaarimalja soveltuu hyvin potilaan erit-teiden, kuten oksennuksen tai liman,

keräämiseen. Se voidaan asettaa puh-distettavan haavan alle puhdistuk-sen ajaksi tai siihen voidaan valuttaa poskionteloiden huuhtelussa käy-

tetty neste. Maljaan voi laittaa leik-kausjätettä tai operaatiossa poistetun

kudoksen. Sitä voidaan käyttää myös nes-teiden, esimerkiksi keittosuolan, säilytyksen leikkauksen aikana.

Kaarimaljaa on käytetty usein myös säily-tys- tai kantoastiana, sillä on helppo kuljet-taa puhtaat sidetarvikkeet ja hoitovälineet potilaan luo ja samaan astiaan voi kerätä

– Henkilökuntaneuvottelut on käyty ja henkilökunta Salossa tietää, mikä heidän sijoittumisensa tulee olemaan, Naistenkli-nikan ylihoitaja Marjo Kauppila kertoo.

Jokainen työntekijä tavattiin henkilö-kohtaisesti. Mukana neuvotteluissa olivat Kauppilan lisäksi sairaalaylihoitaja Tuija Lehti, Tyks Salon sairaalan johtava yli-hoitaja Soile Nenonen ja synnytyspuo-len osastonhoitaja Eila Lahti. Henkilös-töneuvotteluissa pyrittiin hyvin pitkälle kuulemaan Salon henkilökunnan ensisi-jaisia toiveita sijoittumisestaan. Toiveet pystyttiin toteuttamaan hyvin, sillä ne menivät sopivasti yksiin henkilöstötar-peiden kanssa.

– Poikkeuslupa synnytyksille Salossa saatiin vuoteen 2017 asti, mutta on hyvä, että tämä tehtiin nyt, kun tulevat synnyt-täjät ja henkilökunta ovat olleet pitkään epävarmassa tilanteessa. Erityisesti haluan kiittää Salon osastonhoitajaa ja ylihoitajaa, sillä he ovat pitäneet henkilökunnan tosi hyvin ajan tasalla. Pääsimme rauhassa neu-vottelemaan ilman vastakkainasettelua.

Kahden toimintakulttuurin yhdistäminen

– Salosta sijoittuu Tyksin Kantasairaa-laan yhteensä 17 kätilöä ja sairaanhoi-tajaa eri osastoille eli synnytysosastolle, kahdelle synnytysvuodeosastolle ja pre-nataaliosastolle, sanoo Marjo Kauppila.

– Meille tulee osaavaa henkilökuntaa. Tilat ovat heille uudet ja kahden erilai-sen toimintakulttuurin yhdistäminen on haaste, mutta meillä on se asenne, että opimme toinen toisiltamme, Kaup-pila kertoo.

– Heti keskittämispäätöksen tultua järjestimme koko henkilökunnalle tapaamisen, jonka avulla pyrimme ennakoimaan muutoskarikoita. Kes-kustelu on ollut avointa ja tunnelmat positiiviset. Henkilökuntaa tuetaan monin eri tavoin. Meillä on puolipäi-väisesti irrotettu yksi kätilö suunnitte-lemaan käytännön asioita, jotka liitty-vät synnytysten siirtoon ja hän huoleh-tii myös perehdytyksen suunnittelusta.

Joulukuussa Salon seudun tervey-denhoitajat kävivät tutustumassa Tyk-sin synnytysosaston tiloihin ja saivat tietoa mitä palveluita Saloon jää.

Henkilöstön perehdytys alkoi jo hyvissä ajoin ja jatkuu edelleen. Kuvassa lähihoitajaopiskelija Pia Toivonen, kätilö Helena Rantala, kätilö Leena Kaunisto ja ylihoitaja Marjo Kauppila.

1960-luvulla käytössä oli pää-asiassa teräksisiä kaarimaljoja, ja 1980-luvulla käyttöön tulivat kertakäyttöiset maljat. Ensimmäisen kertakäyttöisen kaarimal-jan muovasi amerikkalainen keksijä bessie

K U U K AU D E N E S I N E on nähtävänä Turun Lasaretti-museossa. Museo on avoinna kuukauden ensim-mäisenä maanantaina klo14−18 sekä sopimukses-ta muina aikoina. Yhteydenotot ja tiedustelut: museonhoitaja Satu Rantala, satu.rantala@tyks.fi, p. 050 5714 030

käytetyt puhdistusta tai hävitystä varten. Aiemmin neulat ja ruiskut liotettiin kaari-maljoissa ennen puhdistusta ja sterilointia. Maljat pestiin osastoilla, leikkaussalissa käy-tetyt maljat myös steriloitiin.

Turun Lasarettimuseon kokoelmiin kuu-luva kaarimalja on Arabian tuotantoa 1900-luvun alusta. Malja on nykyisiin kertakäyttö-maljoihin verrattuna kookas, sen pituus on noin 33 cm. Maljassa on kolme pientä tassu-maista jalkaa.

»Opimme toinen toisiltamme»

5 2015 Hospitaali 15

T E K S T I J A K U VAT » M A R J O P E LT O N I E M I

Liedon Sarastuksessa vietettiin avoimia ovia kahvin ja kakun kera. Vieraita kävi kaikkiaan päivän aikana noin 200 ja mu-kana oli niin kuntalaisia kuin yhteistyö-kumppaneita.

Rakennukseen ovat keskittyneet Lie-don ja lähialueen mielenterveys- ja päihdepalvelut eli Liedon kunnan

palvelut ja Varsinais-Suomen sairaan-hoitopiirin (VSSHP) psykiatrian polikli-nikat. Vastaava perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keskittäminen saman katon alle on uutta. Henkilökun-nan mukaan hoitopolku halutaan tehdä aukottomaksi niin, ettei kukaan avun tar-peessa oleva jää ilman hoitoa.

Sarastuksen avoimet ovet 27.11.2015

Paikkakuntalaisen Rantatuomen perheen vanhemmat Terhi ja Kari ovat tyytyväisiä, että Lietoon saatiin Sarastuksen kaltainen paikka, jossa toiminta on edistyksellistä. Kuvassa myös Sarastuksen henkilökuntaan kuuluva lähihoitaja Tarja Lundén (vas.) ja lähihoitajaopiskelija Lotta Helanto.

Apulaisosastonhoitaja Maarit Mäntylä psykiatrian toimialueelta oli ovella vas-taanottamassa vieraita. Mäntylän mukaan sairaanhoitopiirin ja kunnan työntekijät ovat tutustuneet yhteisissä sosiaalitiloissa. Maarit Tuomanen ja Paula Sinkkonen Kaarinan aikuispsykiatrialta kertoivat odottavansa tuloksia mielenkiinnolla ja pitävänsä matalan kynnyksen paikkaa hienona asiana.

< Vieraat saivat tutustua tiloihin henkilökunnan opastuksella. Kuvassa Liedon kunnan henkilökuntaa: (vas.) sairaanhoitaja Anneli Scharin-Kallio terveyskeskuksesta sekä Sarastuksesta päihdehoitaja Pinja Paijo, sosiaalityönte-kijä Hannele Helenius, psykologi Hannele Luostarinen ja psykososiaalisen yksikön esimies Mari Männikkö.

Liedon kunnalla työskentelevä psykososiaalisen yksikön sairaanhoitaja Aki Luhtanen (vas.) ja sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrisen poliklinikan sairaanhoitaja Teemu Leinonen eivät osanneet sanoa onko missään muualla Suomessa vastaavasti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelut samassa paikassa. VSSHP:n Psykiatrian toimialueella se on joka tapauksessa uutta.

Yhteistyökumppaneille avoimet ovet olivat hyvä tilaisuus päästä tervehtimään Sarastuksen henkilökuntaa. Kuvassa kuulumisia vaihtamassa (vas.) koulupsykologi Marjaana Leino, terveyden-hoitaja Mia Taalikka, psykososiaalisen yksikön sihteeri Tiina Ruokonen, perheneuvoja Susanna Ruokonen Perusturvakuntayhtymä Akselin Kasvatus- ja perheneuvonta Hermannista ja psykologi Kaarina Jorva samasta paikasta.

YLEISÖLUENNOT KEVÄÄLLÄ Kuukauden toinen torstai klo 18–20

T-sairaalan Johan Haartman- ja Risto Lahesmaa -salit, Hämeentie 11, Turku. Luentoja voi kuunnella etäyhteyden avulla Vaasassa ja Porissa.

Tyks tutkii ja hoitaa

Tammikuu: 14.1.2016 klo 18–20

Verenpaineella on väliäPuheenjohtajana yleislääketieteen professori, ylilääkäri, Suomen verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Korhonen18.00–18.20 Onko painetta liikaa? Professori Päivi Korhonen18.20–18.40 Miksi verenpainetta pitää hoitaa ja mitä sillä on saavutettu? Lääkkeettömät hoidot. Dosentti, ylilääkäri Ilkka Kantola, Medisiininen toimialue18.40–19.00 Verenpaine ja aivot Professori, ylilääkäri Risto O. Roine, Tyks, Neurotoimialue19.00–19.20 Verenpainetta laskevat ja nostavat lääkkeet Kliinisen farmakologian ja lääkehoidon professori Risto HuupponenKeskustelua ja kysymyksiä

Helmikuu: 11.2.2016 klo 18–20

Lonkkakipu – miten liikuntakyky ylläpidetään?Puheenjohtajana sairaalajohtaja, dosentti, ortopedi Petri Virolainen18.00–18.10 Avaus, Ortopedi Petri Virolainen18.10–18.40 Nivuksissa kirvelee - välyksissä vikaa? Ortopedi Matti Seppänen18.40–19.10 Fysioterapian merkitys lonkkakivun hoidossa Fysioterapeutti Pia Kalpamaa19.10–19.40 Koska tekonivelleikkaukseen Ortopedi Keijo MäkeläKeskustelua ja kysymyksiä

Maaliskuu: 10.3.2016 klo 18–20

Kivun monet kasvotPuheenjohtajana kliinisen neurolofysiologian ylilääkäri, dosentti Satu Jääskeläinen, Tyks-Sapa18.00–18.10 Avaus, Professori Satu Jääskeläinen18.10–18.35 Krooninen kipu - itsenäinen sairaus? Dosentti Nora Hagelberg, TOTEK18.35–19.00 Hampaita särkee ja suuta polttaa. Miten kipu näkyy hammaslääkärin vastaanotolla HLT Tuija Teerijoki-Oksa, Suu- ja leukasairauksien klinikka19.00–19.25 Kipupotilaiden tavallisimmat psykiatriset häiriöt Dosentti Tero Taiminen, Psykiatrian toimialue19.25–19.45 Kivun uudet lääkkeettömät aivostimulaatiohoidot Professori Satu Jääskeläinen, Kliinisen neurofysiologian palvelualueKeskustelua ja kysymyksiä

Huhtikuu: 14.4.2016 klo 18–20

Puukko, pilleri vai jumppa? Kirurgian muuttuvat hoitokäytännötPuheenjohtajana sairaalajohtaja, dosentti, ortopedi Petri Virolainen18.00–18.10 Avaus: Tutkimustieto muuttaa hoitokäytäntöjä Sairaalajohtaja, ortopedi Petri Virolainen18.10–18.30 Milloin puukkoa polvelle? Ortopedi Jani Knifsund18.30–18.50 Mitä hoitoa olkapään ongelmiin? Ortopedi, LT Juha Kukkonen, Satakunnan keskussairaala18.50–19.10 Umpilisäkkeen tulehdus - puukko vai pilleri? Dosentti, päivystyskirurgian ylilääkäri Paulina Salminen19.10–19.30 Haavan ennakointi ehkäisee amputoinnin Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi Keskustelua ja kysymyksiä

J Ä R J E S TÄ J Ä : Tyksin tutkimuspalvelut yhteistyössä toimi- ja vastuualueiden ja TYKS-säätiön kanssa.

5 2015Hospitaali16