Hyvä palvelu teemana Terveys-ja talouspäivillä

Talon tarina– Loimaan aluesairaala LU E L I S Ä Ä S I V U LTA » 10

Influenssan torjunta terveydenhuollossa – kaikkien vastuulla LU E L I S Ä Ä S I V U LTA » 8 LU E L I S Ä Ä S I V U LTA » 4

5 2014Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift

HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti − Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 8. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Ilmestyminen: 6 kertaa vuonna 2014. ISSN 1796-8062. Seuraava lehti ilmestyy 22.12., aineistopäivä 1.12.Mediatiedot: www.vsshp.fi/julkaisut/lehdet2013

Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tiedotus@tyks.fi tai puh. 02 313 1103. Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, 20521 Turku.

Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press)Taitto: LetterheadPaino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin 10 000 kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit.

Toimituskunta (suluissa varajäsenet): Esa Halsinaho, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä), Markku Näveri, Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Marja-Leena Veijola (Päivi Huhtala).

Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. 02 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh. 02 313 3119, markku.naveri@tyks.fi.

Satu Suhonen Kehittämispäällikkö, Hallintokeskus Utvecklingschef, Administrativa centralen

K U U K AU D E N K I R J O I T U S

Asiantuntijuutta on, mutta onko halua? . . . . . . . . . . . . . . . . 2 M Å N A D E N S S K R I V E L S E

Expertisen finns, men hur är det med viljan? . . . . . . . . . . . . . . . . 2

Lasten verisuonet näkyviin lahjoituslaitteella . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

UTUlab kimppaan Tyks-Sapan kanssa. . . . . . . . . . . . . . . . 3

Tyksin pysäköintipulmia pohdittu . . . . 3

Hyvä palvelu teemana Terveys- ja talouspäivillä . . . . . . . . . . . 4

Suunta pitää olla kristallinkirkas . . . . 4

Empatiasta tulisi palkita . . . . . . . . . . . 5

- Nyt kaikki »Leanaa» . . . . . . . . . . . . . 5

Ministeri Räty: Sote-uudistuksen onnistuminen vaatii uudenlaista johtamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Tutkimusilmapiirikysely 2014: 2687 vastasi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Hallintokeskuksen uusi organisaatio voimaan joulukuussa . . .6

Lean hyvänä apuna sairaalasuunnittelussa. . . . . . . . . . . . . 7

Tyhy-rahalla työhyvinvointia . . . . . . . . 7

S A R V E S TA h ä R K ä ä

Johtotähti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Influenssan torjunta terveyden-huollossa – kaikkien vastuulla . . . . . . 8

Ensihoitoa saariston erityisolosuhteissa . . . . . . . . . . . . . . . . 9

A M M AT T I N A

Kolme vuosikymmentä ratin takana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Talon tarina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10

Palkintokaappi täyttyy . . . . . . . . . . . .11

Sairaalasielunhoidolla juhlat. . . . . . .12

Kolmas maailmanlaajuinen STOP painehaavoille -päivä 20.11.2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Lokakuun studia generaliassa käytiin lasten allergioiden ja infektioiden kimppuun . . . . . . . . . . . .13

Om förmågan att njuta av läkarens många värv . . . . . . . . . . .13

M U LTA S O R M E L L A O N A S I A A

Hyvää hoitoa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

h A R R A S T U K S E N A

Burleski – naisellisuudenvapautta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Teho-osaston vaiherikkaat vuosikymmenet. . . . . . . . . . . . . . . . . .15

Kun perinnöllisyys pohdituttaa– Diagnostiikkaa ja neuvontaa tarjolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSESISÄLTÖ 3.11.2014

ASiAntuntijuuttA on, muttA onko hAluA?

EXPERtiSEn FinnS, mEn huR ÄR DEt mED ViljAn?

Terveys- ja talouspäivien teemana oli »Palvelukulttuu-rin kehittäminen terveydenhuollossa». VSHP:n johta-ja Göran Honga esitti paneelikeskustelussa ajatuksen:

»Useimmat taidot vaativat pitkää opiskelua ja harjoittelua, mutta niistä hyödyllisin, palvelun taito, vaatii vain halua.»

Palvelukulttuuri ja sujuvat asiakasprosessit ovat asioita, jot-ka useimmiten yhdistetään businessmaailmaan. Verohallin-nossa on toteutettu onnistunut palvelu- ja organisaatiokult-tuurin muutos, joka sai alkusysäyksensä taloustutkimukses-sa julkaistusta asiakastyytyväisyystutkimuksesta. Verohallin-nossa ei haluttu työskennellä organisaatiossa, joka sai koulu-arvosanaksi 6,72. Jos verottaja pystyy muuttumaan, on muu-tos mahdollinen kaikkialla.

Toiminnan kehittäminen lean-ajattelun avulla on tullut ter-veydenhuoltoonkin jäädäkseen. Pähkinänkuoressa ajatuk-sena on aikaansaada enemmän lisäarvoa asiakkaalle käyttä-mällä olemassa olevia resursseja pienemmillä ponnistuksil-la. VSSHP:ssä strategiamme mukaisesti ajatuksen voi tiivis-tää tavoitteeseen: »Oikeaan aikaan toteutettu oikea tutkimus ja hoito oikealle potilaalle oikeassa paikassa». Ja ehkä vielä: »Kerralla kuntoon.»

Tinkimättömän asiakaslähtöisyyden lisäksi lean-filosofian kulmakivenä on niukkuus: kun prosessit ovat sujuvia, tuo-tetaan palvelua/tuotetta vain sen verran kuin asiakas tarvit-see ja samalla säästetään omaa työtä. Standardoimalla ja vä-

Temat på hälso- och ekonomidagarna var Utveckling av servicekulturen inom hälso- och sjukvården. Direktö-ren för Vasa sjukvårdsdistrikt Göran Honga tog i pa-

neldiskussionen upp en tanke: »De flesta färdigheter kräver lång utbildning och övning, men den nyttigaste av dem, ser-vicefärdigheten, kräver endast vilja.»

Servicekulturen och smidiga kundprocesser är något som oftast kopplas till företagsvärlden. På skatteförvaltningen har man genomfört en lyckad förändring i service- och orga-nisationskulturen. Initiativet till förändringen kom från en kundbelåtenhetsundersökning publicerad i Taloustutkimus. På skatteförvaltningen ville man inte arbeta i en organisation som fick betyget 6,72. Ifall skattemyndigheten kan genomgå en förändring, så är en förändring möjlig överallt.

Utveckling av verksamheten med lean-tanke har också kommit till hälso- och sjukvården för att stanna. I ett nöt-skal är tanken att få till stånd mervärde åt klienten genom att använda befintliga resurser med mindre ansträngning. Inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt kan man enligt strategin sammanfatta tanken i målet: »Rätt undersökning och behandling i rätt tid för rätt patient på rätt plats». Och kanske ytterligare: »i gott skick på en gång.»

Utöver en orubblig kundorientering så är sparsamhet en av hörnstenarna inom lean-filosofin. Då processerna är smidiga producerar man tjänster/produkter bara den mängd som kli-enten behöver och samtidigt sparar man på det egna arbetet. Genom att standardisera och minska på variationen skapas

hentämällä vaihtelua luodaan yhteiset käytännöt, jotka sillä hetkellä ovat parhaita toimintatapoja. Jatkuvan parantami-sen hengessä (kaizen) prosesseja ja standardeja tulee jatku-vasti kehittää tavoitteena täydellisempi suoritus. Tehokkuus ja tuottavuus ovat tällöin automaattisia seurauksia, eivät ta-voitteita itsessään. Näin ajatellen maksamamme veroeurot hyödynnettäisiin mahdollisimman fiksusti.

Olen usein miettinyt miten isoilla lentokentillä, joilla liik-kuu päivittäin kymmeniä tuhansia asiakkaita ja valtavasti eri organisaatioiden työntekijöitä, on mahdollista saada proses-sit yhdensuuntaisiksi siten, että kuukausia sitten varatessaan mannerten välisen lennon eri lentoyhtiöiltä, asiakas pääsee onnistuneesti matkakohteeseensa. Joskus prosessi tosin pet-tää, esim. matkalaukku tulee perässä. Uskon, että prosesseja sujuvoittamalla meilläkin potilaalle voidaan antaa leikkaus-aika heti diagnoosin varmistuttua tai syöpäleikkauksen lä-pikäyneelle aika jatkohoitoihin ilman viikkojen odottelua.

Tullessaan hoitoon tai tutkimukseen potilasasiakas uskoo saavansa lääke- tai hoitotieteellisesti parasta mahdollista laa-tua. Hän ei kuitenkaan tule viipalekuvauksen tai pallolaajen-nuksen itsensä vuoksi, vaan lisäarvo potilaalle on kohentunut terveys tai elämänlaatu.

Meiltä löytyy asiantuntijuutta ja uskon, että myös paljon ha-lua. Kiinalaisen sananlaskun mukaan »Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt».

gemensam praxis som vid den tidpunkten är det bästa till-vägagångssättet. I andan av kontinuerlig förbättring (kaizen) ska processer och standarder fortlöpande utvecklas med en ännu mer fulländad prestation som mål. Effektiviteten och produktiviteten är då automatiska följder av detta och inte ett mål i sig. Enligt detta skulle våra skattepengar utnyttjas så smart som möjligt.

Jag har ofta funderat hur det på stora flygfält, där det rör sig tiotusentals kunder dagligen och en enorm mängd anställda från olika organisationer, är möjligt att få processerna att gå i samma riktning så, att en kund som bokat ett interkonti-nentalt flyg flera månader sedan från olika flygbolag kommer lyckat fram till sitt resmål. Ibland sviker processerna visser-ligen, t.ex. så kan bagaget komma i efterhand. Jag tror att ge-nom att göra processerna smidigare även hos oss, så kan vi åt patienten ge operationstid genast då diagnosen bekräftats eller tid till fortsatt vård utan flera veckors väntan för patien-ter som genomgått canceroperation.

Då en patient kommer för vård eller undersökning så för-väntar hon/han sig att få den medicinskt eller vårdveten-skapligt bästa möjliga kvaliteten. Patienten kommer inte till skiktavbildning eller ballongutvidgning för sin egen skull, utan mervärdet för patienten är en förbättrad hälsa och livs-kvalitet.

Hos oss finns det expertis och jag tror att det även finns vil-ja. Enligt det kinesiska ordspråket: »Bästa tiden att plantera ett träd var för tjugo år sedan. Den näst bästa tiden är nu».

Kansi: Kuvassa kliinisen genetiikan henkilökuntaa: Takarivissä vasemmalta toimistosihteeri Päivi Anttila, erikoislääkäri Marja Hietala, kliininen opettaja Laura Tanner, erikoistuvat lääkärit Maria Haanpää ja Marika Mäkinen sekä sairaanhoitajat Tuija Varke-Moberg ja Raija Ahvenainen. Edessä siviilipalvelusmiehet Manu Mäntylä (vas.) ja Alex Wetterstrand. Yksikön esittely sivulla 16. (Kuva: Marjo Peltoniemi)

4 2014Hospitaali2

Laboratoriofuusion esisopimusta allekir-joittamassa toimitusjohtaja Hanna Mäkä-räinen ja rehtori Kalervo Väänänen. Kuva: Turun yliopiston viestintä

T E K S T I J A K U VA » E S A H A L S I n A H o

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

Tyksissä on jo jonkin aikaa ollut ongelmana vapaiden py-säköintipaikkojen löytäminen sekä asiakkaille että henki-lökunnalle. Erityisesti iltavuoroon omalla autolla tulevi-en on lähes mahdoton löytää alueelta vapaata pysäköin-tipaikkaa. Asiaan on pyritty löytämään toteuttamiskel-poista ratkaisua niin pitkällä kuin lyhyelläkin aikavälillä.

− T3-hankkeen valmistuttua ja U-sairaalan poistuttua käytöstä pysäköinti tulee entistä enemmän keskittymään T-sairaalan alueelle. Lisäksi Medisiina D -hanke tuo omat haasteensa alueen ajojärjestelyille ja pysäköinnille. Hyviä mahdollisuuksia pysäköinnin lisärakentamiseen ei alueel-la juuri ole. Nykyinen henkilökunnan pysäköintiraken-nus on maksimikorkeudessaan, eikä sitä pystytä korotta-maan ainakaan taloudellisesti järkevin ratkaisuin. Myös-kään vanha helikopterikenttä ei ole käytettävissä, kertoo sairaanhoitopiirin kiinteistöpäällikkö Timo Seppälä.

Asiaan on haettu ratkaisua yhteistyössä kaavoittajan kanssa. Uudeksi pysäköintirakennuksen rakentamispai-kaksi ollaan käynnissä olevan asemakaavamuutoksen yh-teydessä varaamassa T-sairaalan ja lääkehuollon tonttia siten, että uusi pysäköintirakennus tulisi myös Saviteh-taankadun päälle. Kaavamuutoksen arvioidaan olevan lainvoimainen lokakuussa 2015. Kaavoitus, suunnittelu ja rakentamisaika huomioiden uusi pysäköintirakennus voi olla valmiina aikaisintaan vuoden 2016 loppupuolella. Paikkoja siihen on alustavasti kaavailtu noin neljäsataa.

Lisäpaikkoja vanhalta asemaltaKeväällä käynnistettiin julkisten hankintojen neuvottelu-menettelyllä pysäköinnin operaattorin hakeminen Kan-tasairaalan pysäköintijärjestelyn hoitamiseen. Käytän-nössä operaattorin avulla pyritään pääsemään siihen, et-tä kaikki nykyiset pysäköintipaikat olisivat mahdollisim-man tehokkaassa käytössä. Menettelyllä pyritään myös hakemaan mallia, jossa uuden pysäköintirakennuksen rakentaminen voitaisiin rahoittaa pysäköinnistä saata-villa kokonaistuloilla.

Uusien pysäköintipaikkojen rakentaminen tuo toki hintapaineita nykyisiin pysäköintimaksuihin ja erityisesti henkilökunnalta perittävään maksuun, jota ei ole henki-lökunnan pysäköintirakennuksen valmistumisen jälkeen tarkistettu. Yhden uuden pysäköintipaikan rakennuskus-tannus pysäköintirakennuksessa on noin 25 000 euroa. Järjestelystä on tarkoitus keskustella näillä näkymin sai-raanhoitopiirin yhteistyötoimikunnassa joulukuussa.

− Neuvottelumenettelystä saataneen päätös ensi vuo-den tammikuun aikana. Tätä ennen lisää pysäköintipaik-koja saadaan järjestettyä jonkin verran joulukuun alusta Kupittaan vanhan aseman tontilta kiinteistön omistukses-sa tapahtuneen muutoksen seurauksena. Olemme saaneet vuokrattua alueen yhteistyössä yliopiston kanssa. Alueel-la on noin sata autopaikkaa, jotka siis jaamme osaksi yli-opiston kanssa, kiinteistöpäällikkö Seppälä kertoo.

tyksin pysäköinti-pulmia pohdittu

päivittäiseen käyttöön tämä tulee, kiittelivät lahjoitusta vastaanottaneet osastonlääkäri Janne Kataja ja anestesia-lääkäri Ville Pyylampi.

Suonet näkyväksi kuvaksi skannaava laite on hankittu uimaseura ÅSK:n elokuisen uimatempauksen tuotoilla. Uimaseuran jäsen ja aktiiviuimari, lastentautien erikois-lääkäri Raakel Luoto kertoi, että 24 tuntia kestäneeseen uimamaratoniin osallistui yli sata uimaria.

lasten verisuonet näkyviin lahjoituslaitteellaLasten tipan laitto sujunee jatkossa vähemmillä itkuilla Tyksissä. Lasten ja nuorten klinikka sai nimittäin lah-joituksena varsin uutta tekniikkaa edustavan verisuoni-paljastimen (veinviewer), joka näyttää selkeästi ihon alla piileskelevät verisuonet.

– Tämä tulee kyllä hyvään tarpeeseen, sillä tipan laitto ja muut piikitykset ovat etenkin pienillä lapsilla joskus tosi vaikeita, kun suonta ei tahdo millään löytyä. Ihan

Arvokasta laitelahjoitusta olivat luovuttamassa uimaseuran nuoret uimarit Ella-Maria Tiainen (vas.), Reetta Kuusisto, Oona Kuusivaara ja Ilona Juuri. Raakel Luodon (takana), Janne Katajan ja Ville Pyylammin mieluisana tehtävänä oli kiittää lahjoituksesta.

Tuttu näky: täyttä on. Ajan myötä kuitenkin helpottanee.

Kuluneen vuoden aikana on valmisteltu Turun yli-opiston lääketieteellisen tiedekunnan UTUlab-labo-ratorion ja sairaanhoitopiirin laboratoriotoimintojen yhdistymistä. Suunnitelman mukaan UTUlab tulisi vuodenvaihteessa 2014−2015 osaksi Tyks-Sapa-lii-kelaitosta ja muodostaisi siellä seitsemännen palve-lualueen. Uuteen palvelualueeseen siirtyisi myös nyt Tykslabiin kuuluva mikrobiologian toimiala.

Yhdistymisprosessi otti lokakuussa taas yhden askeleen eteenpäin, kun Turun yliopiston rehtori

utulab kimppaan tyks-Sapan kanssa

Kalervo Väänänen ja Tyks-Sapa-liikelaitoksen toi-mitusjohtaja Hanna Mäkäräinen allekirjoittivat 17.10.2014 yhdistymistä koskevan esisopimuksen. Esisopimuksessa linjataan yhdistymisprosessin »as-kelmerkkejä» ja kuvataan osapuolten velvoitteita pro-sessin aikana. Seuraava etappi on lopullisen liikkeen-luovutussopimuksen valmistelu ja hyväksyminen, jo-ka tapahtuu joulukuussa. Järjestelyn loput yksityis-kohdat tarkentuvat siihen mennessä.L AU r I TA n n E r

4 2014 Hospitaali 3

T E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Terveys- ja talouspäiviä vietettiin 18.-19.9.2014 Sokos Hotel Caribiassa. Teemana oli Palvelukulttuurin kehittäminen terveydenhuollossa. Tapahtuma kiertää eri paikkakunnilla ja viimeksi ennen tätä tapahtumaa se järjestettiin Turussa 10 vuotta sitten. Tapahtuma keräsi yhteen terveydenhuollon alan johtoa ja muita alan ammattilaisia eri puolilta Suomea ja omasta sairaanhoitopiiristämme.

Hyvä palvelu teemana Terveys- ja talouspäivillä

Tapahtuman avasi Pirkanmaan sai-raanhoitopiirin johtaja ja Terveys ja talous ry:n puheenjohtaja Rau-

no Ihalainen ja valtiovallan tervehdyk-sen toi sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty. Pääohjelman luennoitsijoina toimi-vat verojohtaja Eeva-Liisa Perksalo Var-sinais-Suomen verotoimistosta, myynnin tutkimuksen johtaja Paul Viio Hankenista ja kenttäpäällikkö Jukka Korkiala Toyota Finance Finland Oy:stä.

Lisäksi kuultiin paneelikeskustelu, jos-sa keskusteltiin siitä, mitä palvelukulttuu-ri ja bisneslähtöisyys tarkoittavat julkises-sa terveydenhuollossa sekä monikulttuu-risuuden haasteista. Olli-Pekka Lehto-nen kertoi VSSHP:ssä tehdyistä palvelui-den muutoksista. Rinnakkaisohjelmassa kuultiin muun muassa olemassa olevien T-sairaaloiden T1 ja T2 rakentamisesta sekä T3:n suunnittelusta ja muista ajan-kohtaisista ammattialan teemoista. Viih-teellisellä puolella nähtiin muun muassa sirkustaidetta ja Logomossa järjestettiin verkostoitumisen ja vapaan keskustelun kannalta tärkeä iltajuhla.

Järjestäjien edustajat, pääohjelmasta vastannut Terveys ja talous ry:n pai-kallisyhdistyksen sihteeri Satu Suho-nen, paikallisyhdistyksen puheenjoh-taja Matti Meurman ja Terveys ja ta-lous ry:n sihteeri Outi Kalske kertovat, että osallistujia oli 340 näytteilleasetta-jat mukaan lukien. Kävijöiltä tuli posi-tiivista palautetta niin ohjelmasta kuin järjestelyistä. Ohjelmasta pyrittiin ra-kentamaan sellainen, että teemat kos-kisivat kaikkia alan ihmisiä. Tapahtu-maan kuului myös näyttely, jossa oli esillä alan yrityksiä ja toimijoita omil-la osastoillaan. Näyttelytilassa oli scree-ni, josta saattoi seurata ohjelmaa ja osa oheisohjelmasta oli näyttelytilassa.

– Järjestelytoimikunta kiittää kaik-kia mukana olleita. Yhteistyö oli hyvää kaikkien yhteistyökumppanien kuten Caribian, Logomon, tekniikasta vas-tanneen Eastwayn sekä Suomen Näyt-telyrakentajat Oy:n ja näytteilleasetta-jien kanssa. Vapaaehtoiset työntekijät olivat korvaamaton apu, Matti Meur-man summaa.

T E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Verojohtaja Eeva-Liisa Perksalo Varsinais-Suomen verotoimistosta kertoi Terveys- ja talouspäivillä heidän osaltaan yksityiskohtaisesti tarinan onnistuneesta palvelukult-tuurin muutoksesta, jonka myötä niin prosessit, työtyytyväisyys kuin asiakastyytyväi-syys heidän yksikössään paranivat. Hospitaalin haastattelussa hän pohti, mitkä asiat heidän opeistaan voisi erityisesti nostaa myös sairaanhoitosektorille soveltuviksi.

– Meillä on sikäli helpompaa, että meil-lä puhutaan rahasta, kun taas sairaanhoi-topiirissä ihmisestä. Hyvä asiakaspalvelu on kuitenkin molemmissa ympäristöissä oleellista. Jokaisella on sisäinen tai ulkoi-nen asiakas. Johto puolestaan tarjoaa joh-tamispalveluita.

Kun lähdetään tavoittelemaan palvelu-kulttuurin muutosta ja parempaa palvelua, vision ja strategian pitäisi Perksalon mu-kaan olla yksittäiselle työntekijälle ihan sel-keää samoin kuin sen, mitä johto haluaa. Työntekijät kyllä ovat useimmiten uskolli-sia toteuttamaan johdon tahtoa, kun suun-ta on kristallinkirkas ja visio innostava.

– Ministeri totesi omassa puheessaan, että lainsäädäntö ei yksistään muuta mi-tään. Tässä on aivan sama juttu. Ei esimies pysty yksin muuttamaan mitään, vaan vuorovaikutuksen avulla. Johdon tärkein tehtävä on sitoutumisen hankkiminen. Työntekijöiden sitoumuksen hankkimi-nen edellyttää nöyrää kuuntelemista ja ihmisten kanssa puhumista.

– Esimerkki ei ole hyvä tapa johtaa, se on ainoa. Jokaisen tulee voida havai-ta oman esimiehen tai ylimmän johdon toiminnasta, kun asia on tärkeä. Muutos parempaan palveluun suunnitellaan ta-voitteiden avulla ylhäältä alas johdon ve-tämänä, mutta tekijät itse suunnittelevat toimenpiteet. Muutos tapahtuu pienillä teoilla. Esimerkiksi meillä voisimme lait-taa verolomakkeissa muuttuneet kohdat punaisella.

Verotoimistossa otettiin käyttöön asia-kaspalvelun parantamiseksi hieman taval-lisesta poikkeava metodi. Asiakaspalvelu-tilanteita nimittäin harjoiteltiin lyhyiden näytelmien avulla, jotka sitten analysoi-tiin. Ideana oli esittää palvelutilanne sel-laisena kuin se oli ja toisessa näytelmässä sellaisena kuin sen olisi pitänyt olla. Perk-salo suosittelee samaa muille työpaikoille.

Hyvä palvelu lähtee arjen pienistä teoista kuten siitä, että asiakkaan palvelu otetaan vastuullisesti haltuun. Jos esimerkiksi tu-lee asiakas, joka puhuu vain ruotsia, jota asiakaspalvelija ei osaa, niin hankitaan se osaaja - ei pompotella asiakasta niin, että hän voi joutua soittamaan monia kertoja uudestaan.

– Ei riitä, että työyhteisössä on optimoi-tu oma toiminta; tärkeintä on miten pys-tytään parantamaan asiakkaan prosessia. Esimerkkinä voisin kertoa asioinnistam-me päivystyksessä, kun tyttäreni tippui hevosen selästä. Minulle tultiin kertomaan vastaanottotilaan missä mennään, että nyt hän on röntgenissä ja labrassa. Siinä tultiin asiakkaan prosessiin; minun ei tarvinnut mennä kysymään ja häiritä hoitohenki-lökuntaa, Perksalo muistelee kiitollisena.

NÄIN PALVELU PARANIVuonna 1995 tuottavuus- ja taloudelli-suusluvut Turun verotoimistossa olivat Lounais-Suomen veroviraston heikoim-mat ja arvosanat palvelusta eivät olleet mairittelevia. Eeva-Liisa Perksalolla oli uutena taloon tulleena verojohtajana tuhannen taalan paikka tehdä muutos ja siinä hän onnistui; positiivisia muutoksia alkoi tulla muutamassa vuodessa. Vastus-tustakin esiintyi, että voidaanko puhua palvelusta, kun tuote on käydä asiakkaan kukkarolla. Vuosien varrella asiakkaiden asiointia on helpotettu lukuisilla tavoil-la: veroehdotuksella, porrastamalla asi-akkaille menevän postin lähettäminen alueittain ja lisäämällä asiakaspalvelijoita tilastollisesti selvitettyihin ruuhkahuip-puihin. Perksalo kertoo, että tällä hetkellä heillä siirrytään palvelukulttuurista entis-tä enemmän asiakkaan puolesta tekemi-seen, asiakkaan saamaa tietoa lisätään ja asiointia helpotetaan edelleen.

Eeva-Liisa Perksalo kertoo, että Varsinais-Suomen verotoimistossa asiakaspalvelutilanteita harjoiteltiin lyhyiden näytelmien avulla.

Järjestäjien, Terveys ja talous ry:n, edustajat olivat tyytyväisiä tapahtumaan.

Suunnan pitää olla kristallinkirkas

4 2014Hospitaali4

T E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Innostavassa luennossaan myynnin tutkimuksen johtaja KTT Paul Viio Hankenista kertoi muun muassa esimerkin autokorjaamosta, joka alkoi tarjota autonsa huoltoon tuoville asiakkaille erilaisia hemmottelu- ja liikuntapalveluja odotteluajaksi, minkä myötä konseptista tuli huippumenestys. Haastattelussa Viio intoutui pohtimaan miten sairaalan henkilökunta voisi parantaa palveluaan.

Miettimällä mitä asiat tarkoittavat potilaan kannal-ta voidaan Viion mukaan rakentaa kilpailuetua. Mi-kään ei esimerkiksi estä rakentamasta osaamiskes-kuksia, jolloin eri alueilla olisi erikoisosaamista tie-tyillä lääketieteen alueilla ja niillä alueilla oltaisiin valtavan taitavia.

– Esimerkiksi Münchenissä tutustuin klinikkaan, jo-ka on erikoistunut hoitamaan polvi- ja nilkkavammoja ja sinne tulee paljon urheilijoita kuten Englannin Va-lioliigan pelaajia. Jos potilaalle tulee vaikkapa olkapää-vamma, hän tietäisi heti mihin ottaa yhteyttä nyt kun suuntana on, että valinnanvapauskin koko ajan kasvaa.

– Hyvä asiakaspalvelu lähtee liikkeelle johdosta. Jos mitataan asioita niiden kehittämiseksi, mittarien tulee olla oikeat ja linjassa siihen, mitä mitataan. On sanon-ta, että saat, mitä mittaat. Jos mitataan nopeaa läpime-noaikaa tai asiakastyytyväisyyttä, se johtaa siihen että organisaatio alkaa toimia niin, että nämä paranevat.

Arvostuksella hyvän kierteeseenLänsimaisessa sairaanhoidossa lähdetään Paul Viion mielestä liikkeelle usein kliinisestä ja teknisestä osaa-misesta. Asiakkaalla saattaa olla lisäksi tarpeita sen ul-kopuolella kuten välittäminen ja kuunteleminen.

– Yksi hieno esimerkki tästä on eräs kauppaketju, jo-ka on ottanut käyttöön niin sanotut hitaat kassajonot. Erikoiskassoilla voidaan rupatella ja vaihtaa kuulumi-set kuten kyläkaupoissa aikoinaan. Asiakas voi valita meneekö hän hitaalle vai nopealle kassalle.

Sairaanhoidossa tarvitaan myös ihmistuntemusta ja herkkyyttä ja tämän tyyppistä empaattista toimintaa pitäisi Viion mukaan myös jollain tavalla pystyä pal-kitsemaan. Sen tyyppisiä sairaanhoitajia, lääkäreitä, vahtimestareita ja siivoojia voidaan pahimmillaan jo-pa katsoa vinoon ja ajatella, että he eivät ole tarpeek-si tehokkaita.

– Niin johtajien kuin työntekijöiden tulee saada tun-tea itsensä merkitykselliseksi, mutta toiminta ei saa ol-la egokeskeistä. Paras lopputulos syntyy, kun työnte-kijällä on palava halu tehdä sitä mitä hän tekee. Yhtä lailla kuin potilas tarvitsee myös sitä empatiaa, työnte-kijän pitää saada kokea, että häntä arvostetaan niin po-tilassuhteessa kuin sisäisestikin. Esimerkiksi leikkaus-sali ei voi toimia turvallisesti, ellei siellä ole puhdasta. Kaikkia, jotka ovat vastuussa kokonaisuudesta, tulee arvostaa. Silloin päästään hyvän kierteeseen. Kiittämi-nen ja anteeksipyytäminen, jos tulee sanottua jollekin töykeästi, kuuluvat myös hyvän työyhteisön henkeen.

Myynnin ammattilainen Paul Viio on tutustunut omakohtaisesti sairaalamaailmaan äitinsä sairastamisen myötä.

Sairaalassa voitaisiin Viion mukaan miettiä ennakkoluu-lottomasti mitä tietoa potilas saa etukäteen. Moni goog-lettaa tehdäkseen itse diagnoosin, mistä lääkärit eivät välttämättä pidä.

– Mitä jos käännettäisiinkin tämä hyödyksi. Eräs suo-malainen yritys kehittää parhaillaan Afrikkaan softaa, jossa potilas voi valita, mitä ongelmia hänellä on, ja oh-jelma antaa niiden perusteella tuloksia mihin sairausryh-mään ne viittaisivat. Jos sairaala tarjoaisi asiakkaalle mah-dollisuutta tehdä tällaista pientä esitutkiskelua, oltaisiin ehkä paremmin oikeassa haarukassa, ja voitaisiin ohjata asiakasta paremmin ennen kuin hän menee googletta-maan. Näin voitaisiin samalla auttaa asiakasta osallistu-maan omaan terveydenhoitoonsa, Viio visioi.

Pienet asiat merkityksellisiä– Äitini joutuu sairautensa vuoksi olemaan paljon sairaa-lassa ja käyn häntä siellä katsomassa, muun muassa en-siavussa. Ilmoittautumisen jälkeen jäädään odottamaan, että jotain tapahtuu ja odotus voi kestää pitkään. Itse olen sairaalaan mennessäni tottunut, että otan yöpymistarvik-keet mukaan ja varavaatteet, pientä evästä, pari kirjaa sekä työtehtäviä, jotta minulla on jotain tekemistä, kun odot-telu voi kestää tunteja. Joskus voi joutua jäämään yöksi-kin ja silloin voi nälkä iskeä. Odottaville voisi olla tarjol-la huopia kuten joidenkin ravintoloiden terasseilla. Nä-mä ovat pieniä, mutta asiakkaan kannalta tärkeitä asioita. – Kun potilas siirretään osastolta toiselle, ei aina tiedetä mitä toisella osastolla on tapahtunut. Läheiset eivät myös-kään aina välttämättä tiedä missä päin henkilö on. Jos-kus äitini ollessa sairaalassa koetin tavoittaa häntä puhe-limitse ensin yhdeltä osastolta, sitten ensiavusta, joissa ei kummassakaan ollut tietoa hänestä. Tietojärjestelmäs-tä ei nähnyt millä osastolla hän on ja lopulta hän löytyi kolmannelta osastolta. Etsimiseen piti siis käyttää aikaa. Näissä olisi parantamista.

Tulevaisuuden osaamiskeskuksia?– Kun mietitään ympäristöä, tulisi muistaa mitä ihmi-nen sairaalasta hakee: hän hakee lepoa ja tervehtymistä ja siihen eivät ehkä tietyt muut elementit sovi. Vanhat ih-miset eivät esimerkiksi ehkä halua, että telkkari pauhaa koko ajan tai voimakasäänisiä toisten potilaiden omaisia vierailee. Emme pysty muuttamaan asiakkaan tarpeita, vaan meidän pitää mukautua niihin. Terveydenhuollos-sa prosessit ovat osittain jäykkiä ja hitaita muuttumaan, joten muutoksen nopeutta kaipaisi. Sote-uudistus voi olla kimmoke, että asioita on pakko lähteä miettimään perustavanlaatuisesti uudestaan. Keskustelu ei saa jäädä sille tasolle, että mietitään mikä kunta saa eniten rahaa.

- Nyt kaikki »leanaa»T E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Lean-ajattelu on pinnalla terveydenhuollossakin. Kenttäpäällikkö Jukka Korkiala Toyota Finance Finland Oy:stä kertoi mitä se tarkoittaa tarkemmin.

– Lean on aikamme yleisin johtamisfilosofia, jota hyö-dynnetään kaikilla aloilla eli voisi sanoa, että nyt kaikki »leanaa». Se on tapa toimia ja ajatella, tapa elää, ja se pitää sisällään erilaisia työkaluja, Korkiala kuvaa niukkuusajat-teluun perustuvaa johtamismallia.

Lean-ajattelu rantautui Korkialan mukaan Suomeen 1980-luvun alkupuolella, kun Suomesta kävi yritysjoh-tajia tutustumassa Japanissa Toyotan poikkeuksellisen sujuvasti toimiviin tuotantomenetelmiin. Samoihin ai-koihin Yhdysvalloissa alettiin systemaattisesti tutkia tätä leaniksi kutsuttavaa ajattelumallia ja siellä julkaistiin ai-heesta kirjoja, joita on myös suomennettu. Teollisuudesta ajattelu levisi muille sektoreille.

Korkiala näkee, että lean on jopa vastatoimenpide sille, että revittäisiin kaikki irti työntekijöistä. Leanissa vähen-netään pakollista oheistyötä ja hukkaa.

– Tässä arvostetaan työntekijää, jos leania käytetään oikein. Keskeistä on, että koko organisaation aivokapa-siteetti käytetään.

Työntekijöille annetaan vapautta itse vaikuttaa omiin töihinsä ja muuttaa prosesseja siten, että ne toimivat en-tistä enemmän asiakkaiden hyväksi. Stressi vähenee, kun tehdään oikeita asioita ja harkitusti turhat työt karsien. Samalla voidaan tehdä havaintoja siitä kuinka toiminto-ja voitaisiin parantaa.

– Mitä tavoitellaan, se saavutetaan. Ylimmän joh-don tulee olla sitoutunut johtamismalliin ja henkilös-tö tulee kouluttaa ja perehdyttää siihen. Tällöin asia-kaspalvelu ja työtyytyväisyys paranevat merkittävästi. – Monet sairaalat ovat lähteneet mukaan leaniin ja saa-neet hyviä tuloksia. Muun muassa Jorvin sairaalassa sain ilokseni huomata vastaanotossa kyltin, jossa he kertoivat toteuttavansa lean-ajattelua ja samalla oli hienoa huoma-ta miten loistavasti prosessit sujuivat suhteessa aiempaan toimintaan.

Hieman kärjistäen Korkiala toteaa, että leania pitäisi alkaa opettaa jo peruskoulussa.

– Kyse on hyvästä tavasta hallita taloutta ja resursseja. Lean on myös hyvin vihreää ajattelua ja sitä voitaisiin so-veltaa, kun mietitään miten maapallon rajallisia resursse-ja käytetään. Samoin mallia voi soveltaa myös kotona ja perheessä vaikkapa ruuanlaiton yhteydessä.

Heille, jotka ovat kiinnostuneita perehtymään tarkem-min lean-ajatteluun, Korkiala suosittelee yhtenä parhais-ta aiheesta kirjoitetuista kirjoista Niklas Modigin ja Pär Åhlströmin kirjoittamaa Tätä on lean –teosta.

Empatiasta tulisi palkita

Nyt tarjolla olevista toimintastrategioista Lean on Toyotan Jukka Korkialan mielestä ehdottomasti järkevin.

4 2014 Hospitaali 5

Terveys- ja talouspäivä

MINISTERI RÄTy:

Sote-uudistuksen onnistuminen vaatii uudenlaista johtamistaT E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Ministeri Laura Rädyn mielestä jokainen terveydenhuollon ammat-tilainen voi vaikuttaa siihen, että potilas saa tuntea tulleensa juuri oikeaan paikkaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn mukaan uu-si sote-järjestämislaki ei automaattisesti tuo kaivattuja uudistuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

– Yksikään laki ei itsestään tee palveluista asiakasläh-töisempiä ja laadukkaampia tai säästä rahaa. Tulevien sote-alueiden johto tulee olemaan avainasemassa pal-velujen kehittämisessä ja kustannusten hillitsemisessä. Ainoastaan ennakkoluulottomalla ja rohkealla otteella voidaan ulosmitata lakiuudistuksen täysi potentiaali, Räty muistuttaa. 

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, THL, julkaisi 16. syyskuuta arviointiraporttinsa sote-järjestämislain vai-kutuksista. Raportissa todetaan, että sote-uudistus ei sellaisenaan hillitse kustannusten kasvua, vaan edel-lyttää päätöksentekijöiltä ja johtajilta kykyä ja taitoa hyödyntää lakiesityksen mukaisen sosiaali- ja tervey-denhuollon integraatiorakenteen tarjoamat mahdol-lisuudet. 

– THL:n raportti osoittaa, että sote-järjestämisla-ki tarjoaa puitteet kehittää uusia joustavampia palve-lumalleja, ja antaa mahdollisuuden saada helpotusta myös sote-sektorin kustannusten kasvupaineeseen. Se miten näitä mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään, on täysin kiinni sekä sote-alueiden johdon että sosiaa-li- ja terveysministeriöön perustettavan kansallisen oh-jausyksikön toimista, ministeri Räty toteaa. 

Hospitaalille antamassaan haastattelussa ministeri totesi tietävänsä, että myös Varsinais-Suomessa sote-uudistus puhuttaa paljon ja sairaanhoitopiirissämme ollaan paljon vartijoina. Keskustelun käyminen onkin tärkeää.

Vuonna 2017 työnsä aloittavien sote-alueiden päättä-jät voivat joutua nopeasti tekemään ikäviä päätöksiä esi-merkiksi vaativan hoidon keskittämisessä ja pohtimaan missä tehdään vaativia leikkauksia ja missä synnytetään.

Uudistuksen myötä sote-palveluiden järjestämisvas-tuu siirtyy kunnilta viidelle sote-alueelle. Yksi kuuma puheenaihe on sote-alueiden aluerajaus. Puheessaan Räty muistutti, että sote-uudistuksen pitää turvata kai-kille kansalaisille yhdenvertaiset perustason lähipalve-lut. Hän toivoi myös, että pääsisimme eroon suoma-laisesta lähettämisen kulttuurista. Potilaan tulisi saada tuntea tulleensa juuri oikeaan paikkaan.

Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislakiluonnos on ollut tätä luettaessa lausunnolla kunnissa. Lausunnois-ta tehdään yhteenveto ja lakiluonnoksen työstämistä jatketaan niiden pohjalta. Marraskuussa lakiluonnosta esitellään eduskunnalle.

Lisätietoja: Erityisavustaja Ville Sipiläinenville.sipilainen@stm.fi, p. 040 761 1558

T E K S T I » E S A H A L S I n A H o

Hallintokeskuksen uusi organisaatio tulee viralli-sesti voimaan 1.12.2014 aiemmin ilmoitetun elokuun alun sijasta. Sen jälkeen hallintokeskus koostuu ny-kyisten 11 yksikön sijasta viidestä palveluyksiköstä sekä kahdesta palvelukeskuksesta.

Suurin käytännön muutos on nykyisten sairaan-hoidon johdon tukipalveluiden toimiston, hoi-totyön toimiston, tietohallintotoimiston ja pe-

rusterveydenhuollon yksikön yhdistäminen yhdeksi kehittämispalvelut-yksiköksi.

Kehittämispalvelut-yksikön vastuuhenkilöksi on ni-metty ylihoitaja Ritva Kosklin. Hänen esimiehenään on hallituksen 19.8. tekemän päätöksen mukaisesti sai-raanhoitopiirin johtaja.

Hallintoylihoitaja ja johtajaylilääkäri johtavat kehit-tämispalveluiden toimintoja hallintosäännössä mää-rättyjen vastuualueiden mukaisesti.

– Täysin uudenlaisen työnjaon tarkoituksena on, et-tä hallintokeskus voisi palvella paremmin sairaanhoi-topiirin muita yksiköitä ja konsernijohtamista. Samal-la otetaan huomioon myös kuntien sosiaali- ja tervey-denhuollon tarpeet.

– Olemme suunnitelleet uuden kehittämispalvelut-yksikön toimintaa jo varsin pitkälle. Meillä on paljon käynnissä olevia tehtäviä ja hankkeita, joita jatkamme suunnitelmien mukaan.

– Muutoksen eteen on tehty töitä koko henkilökun-nan yhteisissä kokouksissa ja kehittämispalvelut-yk-sikön toiminnan valmistelua on seurattu sairaanhoi-topiirin johtoryhmässä. Tavoitteita ja arvoja olemme täsmentäneet pienryhmissä, Kosklin kertoo.

Kehittämispalveluissa työskentelee 31 henkilöä, jois-ta alle 20 on päätoimisia. Muut ovat Turun yliopiston työntekijöitä, joilla on sivuvirka kehittämispalvelut-yksikössä.

– Me olemme aidosti moniammatillinen yhteisö, sil-lä meillä on sekä lääketieteen että hoitotyön osaamista niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuol-lonkin puolelta. Osaava henkilökunta onkin suurin vahvuutemme, Kosklin toteaa.

Ylihoitaja Ritva Kosklin luotsaa uutta kehittämispalvelut-yksikköä.

TUTKIMUSILMA-PIIRIKySELy 2014: 2687 VASTASI

% 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Oletko tieteellisen tutkimusryhmän jäsen?

Kaikki 11 %

Lääkärit 52 %

VSSHP 13 %

Kyllä En

hallinto-keskuksen uusi organisaatio voimaan joulukuussa

Hyvää sairaalaa ei ole ilman tutkimusta, sillä tutkimus-työ on oleellinen osa toiminnan ja henkilökunnan am-mattitaidon kehittämistä. Tutkimustyön myötä kasvaa asiantuntijuus.

Tähän tulokseen on päätynyt professori Pekka Kar-ma, joka esitteli HUSissa tehdyn kartoituksen tu-loksia Vanhalinnassa 25.9. pidetyssä Horisontissa

2020 -tapahtumassa. Yksi kartoituksen merkittävistä löy-döksistä oli se, että tutkimuksesta yksikölle koituva hyö-ty tulee tutkimuksen kautta syntyneen asiantuntijuuden kautta. Positiivinen tutkimusilmapiiri ja tutkimustyön ar-vostus edesauttavat tuloksekasta tutkimustyötä. Johdon, esimiesten ja koko henkilökunnan myönteinen suhtau-tuminen on tärkeää työn onnistumiselle.

Uusi tiedestrategian toteutumisen seurantaryhmä teki kaikille henkilöstöryhmille suunnatun webropol-pohjai-sen tutkimusilmapiirikartoituksen touko-kesäkuussa 2014. Kysely lähetettiin Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien sekä Turun kaupungin hyvinvointitoi-mialan työntekijöille (n = 17 000). Tutkimukseen vastasi 2687 työntekijää, joista lääkäreitä 370. Aikaa 15 kysymyk-seen vastaamiseen kului muutamia minuutteja.

Kaikista vastanneista jonkin tutkimustyöryhmän jäseniä oli 11 %, lääkäreistä hiukan yli puolet (52 %). Yli puolet (52 %) lääkäreistä koki työyhteisönsä tutkimusmyönteiseksi ja 59 % arveli esimiehensä tukevan tutkimustyötä, kun koko henkilökunnalla vastaavat luvut olivat noin joka kolmas (34 % ja 33 %). Virkavapaata tutkimustyötä varten uskoi saavansa lääkäreistä puolet (51 %) ja koko henkilökunnas-ta alle kolmannes (28 %). Koko henkilökunnasta 43 % ko-ki, että tutkimustyön tulisi kuulua työnkuvaan, lääkäreistä 77 %. Odotetusti vain 6 % kaikista vastaajista ilmoitti, että yksiköllä on hyvät taloudelliset mahdollisuudet tukea tut-kimustyötä, lääkärien vastaava luku oli 12 %.

Vapaissa kommenteissa ja Vanhalinnassa käydyissä keskusteluissa nousivat esiin seuraavat asiat:• Tutkimusryhmät ovat valtaosin pieniä = puuttuu kriittinen massa viemään tutkimusta eteenpäin.• Osassa yksiköistä on vaikeaa saada virkavapautta ja sijaisia.• Tutkimustyötä tehdään runsaasti vapaa-aikana, mikä tuskin johtaa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. • Toivotaan lisää jaettuja virkoja (esim. 50 % sairaalatyötä ja 50 % tutkimusta).• Ulkopuolisen rahoituksen hakeminen ja hyvä verkostoituminen ovat tärkeitä.

Ensimmäinen tutkimusilmapiirikysely on saatu toteute-tuksi. Kysely sai melkoisen joukon työntekijöitä käyttä-mään muutaman minuutin pohtiakseen peruskysymyk-siä siitä, millaiset mahdollisuudet tutkimustyön tekemi-seen oma yksikkö tarjoaa. Jos yksikkökohtaisten vasta-usten pohtiminen kiinnostaa, voi ottaa yhteyttä Heile Tofferiin (tyks.fi) yksikön raakadatan saamiseksi. Kysely on tarkoitus toistaa keväällä 2015.

Hyvä tutkimus ansaitsee arvoisensa huomion. Tutki-mustulosten ja julkaisujen esiintuomiseksi on Santraan avattu Tiedeikkuna. Lähettäkää hyvät uutiset palstalle! S E I j A G r é n M A n

4 2014Hospitaali6

tyhy-rahalla työhyvinvointiaT E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

määräraha. Potti kertyy vakanssimäärän sekä tehtyjen anomusten pohjalta.

− Tänä vuonna se on 14,50 euroa / vakanssi, ja se tar-koittaa esimerkiksi Salossa kaikkia sairaalan vakansseja yksiköstä riippumatta. Vakanssin fyysinen sijainti ratkai-see, Anita Laukkonen kertoo. Näin siis kaikki kyseisel-lä alueella työskentelevät sairaanhoitopiirin työntekijät voivat osallistua oman alueensa kuntoilu- ja virkistystoi-mintaan riippumatta siitä, missä sairaanhoitopiirin orga-nisaatiossa he työskentelevät.

Yksinkertaista matematiikkaa on, että kun työntekijöi-tä on paljon, on määrärahaakin käytettävissä enemmän. Näin Tyksin henkilökuntaneuvosto kykenee tarjoamaan varsin monipuolisesti erilaisia palveluita: kuntojaostojen lajikirjo on suuri, ja teatteria, elokuvia sekä konsertte-ja on myös tarjolla. Myös Tyksin uudessa, tammikuussa avattavassa kuntosalissa on vahva HKN:n satsaus. Salos-sa ja Vakka-Suomessa on puolestaan päädytty liikunta- ja kulttuuriseteleihin.

− Tyksin HKN:n jaostojen tarjonta on tosi edullista, seteleillä ei vastaavaan pääse, henkilöstösihteeri Lauk-konen sanoo.

Kyselyyn kannattaa vastataMutta mitä kansa haluaa, miten toimintaa pitäisi kehit-tää? Siihen saadaan pitkälti osviittaa Tyksin henkilökun-taneuvoston lanseeraamasta kyselystä, joka tulee Sant-raan viimeistään marraskuussa. Kun vastaukset on saa-tu, HKN:n ja työnantajan edustajat ryhtyvät pohtimaan jatkoa. Näkemyksiään siis kannattaa esittää.

hallinto-keskuksen uusi organisaatio voimaan joulukuussa

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

Voidaanko lean-ajattelua hyödyntää sairaalarakennus-ten suunnittelussa, onhan malli sentään lähtöisin autoteollisuudesta? Sitä on kuitenkin jo sovellettu maailmalla monissa terveydenhuollon hankkeissa, ja on sovellettu meilläkin U-sairaalan korvaavassa rakennusprojektissa, T3:ssa.

lean hyvänä apuna sairaala-suunnittelussa

Työpajoissa arvovirtakartoitustaUutta rakennusta suunniteltaessa on hyödynnetty arvo-virtakartoitusta. Se tapahtuu työpajamuotoisesti, ja mu-kana on mahdollisimman monen ammattiryhmän edus-tajia. Ryhmässä käydään läpi mm. hoitoprosessin keskei-set toiminnat, läpimenoajat, henkilöiden, tavaroiden ja tiedon kulkureitit, potilasturvallisuus ja rajapintojen eli hoitopaikkojen yhteistyö. Arvovirtakartoituksella saa-daan kuvattua hoitolinjan nykytila ja tulevaisuus sekä lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmat ja tavoitteet.

Arvovirtakartoituksessa on paljastunut kiintoisa seik-ka: ilmeni, että 30 % ongelmista liittyy tiloihin, suuri osa johtuu muista syistä. Hanna Petäjä patistaakin realismiin:

− Uudet tilat eivät ratkaise kaikkia ongelmia.Petäjän mukaan onkin tärkeää, että prosessit puretaan

auki ja käyttäjiä pyydetään unohtamaan tilat. Ei jäädä vanhojen tilojen ja seinien vangeiksi, vaan lähdetään ns. jäähallimallista, luodaan optimaalinen toimintamalli, jonka pohjalta tehdään harkittuja kompromisseja.

Henkilökunta mukana suunnittelussaLeanin toteuttaminen näkyy mm. potilasvirta-analyysi-na, mutta käyntimäärien ohella katsotaan lisäksi sisäistä

liikennettä, miten ja mistä potilaat ja vaikkapa näytteet tulevat ja minne menevät sekä miten yksiköt sijoittuvat liikenteen kannalta.

Kun tiedetään hoitoprosessit, turhaa edestakaisin kul-kemista ja muuta hukkajahdin termein sähläystä voidaan välttää tilojen fiksulla sijoittelulla. Samoin standardoi-malla tilat, kaapistojen paikat ja sisällöt, työntekijä tie-tää, missä mitäkin on esim. potilashuoneesta riippumatta. Varastoinnin suunnittelu ja tilausten automatisointi ovat nekin hukkajahtia konkreettisimmillaan. Kun ne eivät ole kunnossa, on sekin aika pois hoitotyöstä

Lean-ajattelulla voidaan siis vaikuttaa merkittävästi sai-raalasuunnitteluun, kun mennään toiminta edellä. Tila-suunnittelun avulla voidaan virtaviivaistaa prosesseja ja karsia epäkäytännöllisten tilojen muokkaamista proses-seista hukkaa. Tärkeää on myös, että käyttäjien edustajat ovat mukana suunnittelussa.

− Ja tässä suhteessa tilanne on meillä varsin hyvä, pro-jektipäällikkö Petäjä kiittää.

− Kulttuuri- ja liikuntasetelit on yksi mietinnän aihe. Nii-den käyttöönotto vaatisi kuitenkin lisäpanostusta, ja nii-den myötä poistuisivat kuntojaostot ja muutkin palvelut. Kaikkia näitä ei voisi olla, Anita Laukkonen sanoo.

Tässä vaiheessa vielä on auki, miten Yksi sairaala -han-ke vaikuttaa HKN:n ja aluesairaaloiden vastaavien ryh-mien toimintaan, samoin vapaa-ajan paikkojen kohta-loa mietitään.

Santrassa käytiin taannoin vilkasta keskustelua kun-toilu- ja virkistyspalveluista, ja epäselvyyksiäkin ilmeni. Anita Laukkonen toivookin, että HKN:n kyselyn jälkeen toimintaa saadaan kehitettyä avoimemmaksi, jolloin ku-vitelmien tilalle olisi tarjolla tietoa.

Ja näkyihän lean jo T-sairaalan laajennuksen suun-nittelussa, kertoo sairaalasuunnittelija Hanna Petäjä kiinteistöpalveluista. Petäjä on paitsi mukana T3:n

suunnittelussa myös Medisiina D:n uudisrakennushank-keessa projektipäällikkönä Tyks-Sapan osalta.

− T3:n suunnitteluprosessia on alusta asti viety perhe-keskeisestä, potilaslähtöisestä ajattelumallista, johon mi-nut aikanaan perehdytti Heikki Korvenranta.

Tavoitteena ovat tilat, jotka mahdollistavat potilaille ar-voa tuottavan toiminnan. Tässä taas tullaan lean-ajatte-lun hukkajahtiin: eliminoidaan potilaalle arvoa tuottama-ton toiminta. Tilat eivät siis saa aiheuttaa hukkaa: jonoja, odotusta, viivettä, kapasiteetin haaskausta yms.

Hanna Petäjän mukaan U-sairaalassa joudutaan toi-mimaan osittain tilojen, ei toiminnan ehdoilla. Tilat ovat epäkäytännölliset eivätkä tue toimintaa. Potilaita kulje-tetaan edestakaisin, logistiikka ja huolto toteutuvat hoi-don keskellä. Hissit ovat myös U-sairaalan pullonkauloja. Toinen esimerkki on Medisiina D:hen sijoittuva patolo-gia, joka toimii kolmessa eri pisteessä aiheuttaen turhaa ajanhukkaa, kun näytteitä kuljetetaan pisteestä toiseen ja henkilöstö joutuu liikkumaan toimipisteiden välillä.

− Vanhan, tuhlailevan sairaalarakennuksen ominai-suus, Petäjä kiteyttää.

Projektipäällikkö, suunnittelija Hanna Petäjällä on hyviä kokemuksia lean-mallista sairaalasuunnittelussa.

LEAN-KOULUTUSTA VIELÄ TARJOLLA LOPPUVUONNALeanin teoriakoulutuksessa käydään läpi lean-filoso-fian taustaa ja perusperiaatteita. Käytännön työpa-joissa esitellään sairaanhoitopiirissä tehtyä lean-ke-hittämistyötä tapausesimerkkejä läpikäyden. Samal-la tutustutaan käytettyihin sujuvan kehittämisen menetelmiin ja työkaluihin.

T E o r I A K o U L U T U S : 6.11. klo 13.00–14.30 T yö PA j A 4 : Yhteispäivystysprosessin sujuvoittaminen – case Vakka-Suomi 27.11. klo 13.00−15.30 T yö PA j A 5: Juurisyyn kartoitus – case prosessin poikkeama/toimimattomuus 11.12. klo 13.00−15.30

paikka: Sh auditorio & videointi aluesairaaloihinKatso tarkemmat tiedot koulutuskalenterista. Työpajat jatkuvat keväällä 2015.

Henkilöstösihteeri Anita Laukkonen odottelee kiinnostuneena nettikyselyn tuloksia.

Sairaanhoitopiirissämme tuetaan työhyvinvointia monin tavoin. Usein tyhy-toiminta vaatii taloudel-lista panostusta, ja työnantaja onkin vuosittain ka-

navoinut tukensa henkilökunnan työhyvinvointiin pää-asiassa kahden väylän kautta.

Ensinnäkin tulos-, toimi- ja palvelualueille on annettu ohje budjetoida tietty summa työhyvinvointisuunnitel-man toteuttamiseksi ja jakaa se tasapuolisesti yksiköil-leen. Tänä vuonna tuo summa on 28,50 euroa / vakanssi, kertoo henkilöstösihteeri, vs. suunnittelija Anita Laukko-nen sairaanhoitopiirin henkilöstötoimistosta.

− Tästä tulevat ohjeet vuosittain, ja ne ovat pitkään ol-leet samat. Korkeintaan on ollut hiukan hienosäätöä.

Miten yksiköt tuon tyhy-rahansa käyttävät, on niiden päätettävissä, kunhan ne ovat työhyvinvointisuunnitelmi-en mukaisia. Tosin ei sääntöä ilman poikkeusta:

− Liikunta- ja kulttuurisetelit tai lahjakortit eivät tule kyseeseen, sillä niihin iskee verottaja, Laukkonen selvit-tää. – Ne eivät saa olla mitään palkkaan verrattavaa.

Tulosalueiden johto vastaa tyhy-rahan käyttösuunnitel-mista, ja henkilöstötoimisto kokoaa ne aina tammikuus-sa. Näihin ei ole tarvinnut puuttua, vaan peli on ollut selvä kaikille. Näihin rahoihin ei Anita Laukkosen arvion mu-kaan Yksi sairaala -hankkeen toteutuminenkaan vaikuta, koska rahanjako on vakanssipohjaista.

Rahalla saaToinen tärkeä tyhy-tuen kanava on Tyksin henkilökun-taneuvoston, Salon aluesairaalan tyhy-ryhmän, Loimaan aluesairaalan henkilökuntayhdistyksen ja Vakka-Suomen aluesairaalan tyhy-ryhmän käytössä oleva ns. keskitetty

4 2014 Hospitaali 7

Johtotähtij U S S I r A n TA n E n » VSShP:n Tehyn koordinoiva pääluottamusmies

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on me-neillään valtava muutos, jossa myös johtamisjärjestelmiä käydään läpi. Joh-taminen on opittu taito ja siksi johta-mista kehitetään jatkuvasti. Johtamis-taitojen opettamisen rinnalla pitäisi opettaa myös alaistaitoja. Alaistaidot eivät ole alamaisuutta, vaan vastuul-lista vaikuttamista työntekijän roolis-sa. Näin pääluottamusmiehen roolissa otan kantaa vellovaan johtamiskeskus-teluumme, olenhan minäkin oikeutettu ammattitaitoiseen johtamiseen. Hyväs-tä johtamisesta ja hyvästä johtamisra-kenteesta on monta totuutta.

Mikään ammattiryhmä ei yksinään pysty tekemään sosiaali- ja tervey-denhuollon korkealaatuisia palvelui-ta. Kaikkien työpanosta on arvostet-tava tasapuolisesti, ja mielestäni paras johtamismalli syntyy tämän moniam-matillisuuden ajattelun pohjalta. Siis: uusien ajatusten myyminen, ei runt-

taaminen. En halua tavoitella sellaista, minkä saavuttamisesta ei koidu mitään myönteistä, en jaa hallintokeskuksen or-ganisaatiouudistuksen tavoitteita. Estää-kö toimintakulttuurimme hyvän johta-misen toteuttamista?

Tulevaisuusjohtaminen meillä vaatinee organisaatioissamme muutosta muinais-muistojen ajoista, jolloin ihmistä tuli halli-ta ja valvoa koneen jatkona. Rakenteemme tulisi mahdollistaa ja vapauttaa ihmisten potentiaali organisaation perustehtävän todentamiseksi. Lisäksi ehdottoman tär-keää on selkeät roolit ja vastuut, johdon-mukainen päätöksenteko sekä vastuulli-nen ja läpinäkyvä toiminta organisaation parhaaksi. Hyvä henkilöstöjohtaminen on älykkään organisaation merkki, mutta mi-kä kenestäkin on hyvää?

Lähiesimiehemme ovat usein ristitu-lessa uudistusten läpiviennissä. Puristus-ta löytyy molemmilta suunnilta. Näistä »arjen mahdollistajista» olen ollut jo pit-

kään huolissani. Heidän tehtävänsä ei ole kadehdittava. Sairaalassa lähiesimiehet työskentelevät moniammatillisessa työ-yhteisössä, ja siksi eri vastuualueilla ei or-ganisaatioon voi sisäistää vain yhtä johta-mistapaa, jolla kaikkia alaisryhmiä kyet-täisiin johtamaan. Johtamistapojen kehit-täminen on vaativaa meidänkin sairaan-hoitopiirissämme. Painotamme potilas-keskeistä hoitoa ja hyvää asiakaspalvelua (terveempänä kotiin), mikä vaatii lähijoh-tajiltamme yhä enemmän suuntautumista valmentavaan johtamiseen.

Lähiesimiehemme tarvitsevat kykyä toimia moniammatillisen työyhteisön jä-senenä sekä verkosto- ja vuorovaikutus-taitoja. Suuntaudutaan enemmän ohjaa-jan rooliin ja edesautetaan työntekijöiden ammatillista kasvua. Esimiehen roolilla on suuri vaikutus työntekijöiden viihty-vyyteen, työpanokseen ja kehittymiseen sekä koko työyhteisön ilmapiiriin, mutta esimies ei pysty luomaan tätä yksin, vaan

kaikilla työyhteisön jäsenillä on oma osuutensa työyhteisön ilmapiirin se-kä työhyvinvoinnin luomisessa. Meis-tä jokainen voi vaikuttaa omalla käy-töksellään siihen, millainen työpaik-kamme on.

Myös lähiesimiehen itsetunnon pi-tää olla niin terve, että on varaa ja ha-lua kuunnella poikkeavia näkemyksiä ja ottaa ne huomioon hänen tehdes-sään päätöksiä. Kaiken kaikkiaan lä-hiesimiehen rooli on vaativa ja edellyt-tää valtaa sekä vastuuta. Lähijohtami-sen kehittämiseen on suunnattava vielä lisää voimavaroja.

Edelleenkään ei ole sama, kuka si-nun työtäsi johtaa, ja siksi toivon, ettei sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuus tulevaisuuden työpaikkana heikentyi-si. Lainatakseni otsikkoni automerkin urbaanilegendaa: »Tähän sammui joh-totähti, kävelemään jätkä lähti.»

Kaikille maalaisjärkeä ja rohkeutta.

Kausi-influenssa aiheuttaa joka vuosi tammi-maaliskuun aikana väestön sairasta-mispiikin. 5–15 % väestöstä sairastuu jokaisen influenssakauden aikana, Suomessa 250 000−750 000 henkilöä. Sairastuvuus kuormittaa terveydenhuoltoa voimakkaasti.

Suurimmassa riskissä ovat perus-sairauksia potevat henkilöt, joille influenssa aiheuttaa kasvaneen kuo-

leman riskin. Euroopassa lievinä influens-sakausina on noin 8 kuolemantapausta / 100 000 asukasta ja vakavana influenssa-kautena 44 / 100 000 asukasta. Suomessa influenssaan liittyviä kuolemantapauksia on noin 500 vuodessa.

Osa tartunnoista tapahtuu terveyden-huollon laitoksissa. Arvioidaan, että väes-töstä 30 % sairastaa influenssan tietämät-tään, ja oireisetkin erittävät influenssavi-rusta jo 24–48 tuntia ennen oireiden alka-mista. Terveydenhuollon työntekijät ovat siten merkittävä influenssan tartuntareitti potilaaseen. Työntekijän rokotussuoja in-fluenssaa vastaan onkin tärkeä potilastur-vallisuuteen vaikuttava tekijä.

Ns. riskiryhmään kuuluvien potilaiden oma rokottautuminen estää influenssaa. Se ei kuitenkaan välttämättä estä influens-saan sairastumista iäkkäillä ja niillä, joilla on heikko vastustuskyky, koska heillä ro-kotusvaste jää heikoksi. Siksikin on tärke-ää, että potilaan kanssa tekemisissä olevat ovat rokottautuneita.

Tutkitusti hyötyäTerveydenhuollon henkilöstön influens-sarokotukset vähentävät huomattavasti potilaiden sairastumisia. Tiedetään, että rokottamalla 8 työntekijää, voidaan estää 1 potilaskuolema, ja rokottamalla 5 työn-tekijää estetään 1 potilaan sairastuminen influenssaan. Useat tutkimukset osoitta-vat, että influenssarokotus vähentää pait-si hoitohenkilökunnan sairastuvuutta in-fluenssaan myös potilaiden kuolleisuutta. Influenssarokotus on tutkimusten mu-kaan vähentänyt hoitohenkilöstön sairas-

Tyksin infektiotautien osaston sai-raanhoitaja Jenni Palmén on viime vuosina aina ottanut influenssaro-

kotuksen, ja perustelut ovat van-kat: »Siten suojelen potilaitamme,

itseäni sekä omaa perhettäni.» Kuva Markku Näveri

Influenssan torjunta terveyden-huollossa – kaikkien vastuulla

tuvuutta influenssaan noin 90 % ja merkit-sevästi pitkäaikaislaitoksissa olevien poti-laiden kuolleisuutta. Tuoreessa tutkimuk-sessa henkilökunnan influenssarokottami-sella potilaiden sairastuminen väheni 42 % ja kuolleisuus 29 %.

Yhdysvalloissa terveydenhuollon työn-tekijä joutuu rokotuksesta kieltäytyessään allekirjoittamaan lomakkeen, jossa häntä informoidaan hoitamiensa potilaiden in-fluenssaan sairastumisen riskeistä. Tans-kassa sekä muutamissa Yhdysvaltain ja Kanadan osavaltioissa terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotukset ovat pa-kollisia.

VastuullisuuttaSuomessa influenssarokotus on ilmainen kaikille potilaiden ja asiakkaiden välittö-mään hoitoon tai huoltoon osallistuville terveystoimessa ja sosiaalitoimen laitok-sissa. Rokote on ilmainen julkisen sekä yksityisen sektorin työntekijöille ja po-tilasharjoitteluun tuleville opiskelijoille. VSSHP:n ohjeen mukaan henkilöiden, jotka eivät ota influenssarokotusta, on käytettävä influenssapotilaiden hoidossa hengityksensuojainta. HUS:ssa on ohjeis-tettu, että rokottautumattomien on lisäksi käytettävä suunenäsuojusta kaikkien po-tilaiden hoidossa koko influenssakauden ajan. Tämä yhdessä hyvän käsihygienian kanssa kuuluu normaaliin sairaalahygiee-niseen toimintaan.

Rokottautuminen on vastuullisuutta. Jo-kaisen terveydenhuollossa toimivan eetti-nen tehtävä on estää potilaskuolemia. In-fluenssarokottautuminen on osa tätä tär-keää tehtävää.

E S A r I n TA L A , ylilääkäriSairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö, VSSHP

4 2014Hospitaali8

AMMATTINA

Tyksin kuutta autoa ajaa viisi kuljetta-jaa. Yksi heistä on Kari Hämäläinen, alun perin Pohjanmaan poika Kau-

hajoelta, maatalousteknikoksin opiskel-lut mutta ammatin jo seitsemän kuukau-den jälkeen hylännyt ja Turkuun päätynyt ammatimies-autonkuljettaja. Ensi touko-kuussa täyteen tulee 30 vuotta ratinpyöri-tystä Tyksissä.

Kari ajaa kuorma- ja pakettiautoja se-kä tarvittaessa talon henkilöautoa. Hän vie tavaraa Tyksin Turun toimipisteisiin sekä Paimioon ja Raisioon, joskus myös Uuteenkaupunkiin. Ensimmäiset 25 vuot-ta hän kuljetti myös potilaita, jolloin koko maakunta kävi tutuksi.

Kuljettajan työ on vastuullista, onhan hänen kontollaan arvokas ajoneuvo, las-ti ja tieturvallisuus. Sujuvan kuljetuksen merkityksen ymmärtää, kun kuulee mitä kaikkea »tyksiläisrahtareidenkin» lavalla kulkee.

− Normaalia logistiikkatavaraa, ruokaa, lääkkeitä, näytteitä, postia, sairaala-apu-välineitä, pieniä ja isoja tutkimuslaitteita, Kari luettelee.

Ruoalla, lääkkeillä, näytteillä ja postilla on omat aikataulunsa, muut viedään sii-nä lomassa.

− Välillä aikataulut ovat varsin tiukat, mutta perille on kaikki viety.

Kysyy kuntoaKuljettaja huolehtii tavaran lastauksesta ja purkamisesta. Kaveri on mukana, jos kuormat ovat raskaita.

Lastauksen apuvälineet ovat vuosien mittaan kehittyneet Hämäläisen Karin mukaan kiitettävästi, kantamista ei ole enää ihan takavuosien malliin. Ennen pi-ti potilaatkin usein kantaa, ja nykyisinkin on tavaraa, joka ei mahdu hissiin, mutta vaikkapa viidenteen kerrokseen sekin on toimitettava.

− Alaselkä kyllä jo huomautteleekin työn raskaudesta, Kari sanoo kertoen ol-leensa Aslak-kuntoutuksessa kahdesti ja muutenkin huolehtivansa kunnostaan.

Kari Hämäläisellä on kilometrejä takana mittaamaton määrä. Onnettomuuksilta hän on välttynyt, vaikka holtitonta ajoa on kohdannutkin.

− Tavaraa on joskus päässyt irtoamaan ja sairaalanmäellä pikkuisen kolissut, sii-näpä ne pahimmat.

Monenlaisia mieleenpainuneita tilan-teita matkan varrelle mahtuu. Kerrankin piti pikahälytyksellä lähteä hakemaan Sri Lankan terveysministeri hotelli Hambur-ger Börsistä vierailulle Tyksiin. Tietysti juuri silloin oli Kauppiaskatu remontis-sa ja poikki, joten auto piti jättää kauem-maksi. Onneksi ministeri sieltä sitten lo-pulta löytyi.

Pilkettä silmäkulmassaTyksin nykyinen autokanta saa ammatti-mieheltä kiitosta. Kuljettajat huolehtivat autojen tankkauksesta ja öljyistä. Nyky-autot ovat niin täynnä hienoa tekniikkaa, että huollot jäävät ammattilaisille.

Autonkuljettajan työ on päivätyötä. Joka kolmantena viikonloppuna tehtäviin kuu-luu laitureille tuodun pyykin jako, jonka Kari todistaa varsin kiireiseksi hommak-si. Työt ovat vuosien myötä lisääntyneet ja sitä myötä kiirekin, hän kertoo. Palkan määrä ei ole kuitenkaan kasvanut samaa tahtia. Työnsä hyviksi puoliksi hän kirjaa, että joka päivä on erilainen ja tapaa pal-jon ihmisiä. Eikä tarvitse nököttää päät-teen ääressä.

− Ja kun tätä on tehnyt jo 30 vuotta, on osattava ottaa huumorin kannalta ja pidet-tävä pilke silmäkulmassa.

Logistiikka siis pelaa ja tavara liikkuu. Vastaanottajien Hämäläisen Kari soisi muistavan, että jos tilattu tavara on jos-kus myöhässä tai onkin jotain muuta kuin piti, syy ei ehkä olekaan sen tuojassa.

Työn vastapainona Karilla on moninai-sia harrastuksia: kalastus (hyvistä apajista hän kalamiesten tapaan vaikenee), pyö-räily, lenkkeily, uinti, punttisali, sienestys, matkailu ja karaoke. Jälkimmäisessä hän on niittänyt mainetta ja kunniaakin.

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

Linjuriauto on maantien ässä, laulettiin vanhassa rallissa. Viisua soveltaen voitaneen syystäkin todeta, että ässä on yhtä lailla myös kuorma-auto ja muut tavarankuljetus-autot. Mitäpä sairaalankaan tehokkaasta toiminnasta tulisi, elleivät logistiikkapalve-lut pelaisi kuljetustenkin osalta.

Kari Hämäläinen viihtyy työssään. Kunnon ylläpito auttaa häntä jaksamaan.

VSSHP:n Ensihoidon ja päivystyk-sen liikelaitoksen alainen Taivassa-lon yksikkö on yksi niistä ensihoi-

don yksiköistä, jotka siirtyivät kunnilta sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alusta. Alue kuuluu Uudenkaupungin ensihoito-alueeseen. Vastuualueena ovat Kustavin, Taivassalon, Vehmaan sekä Iniön saari-alueen sairaankuljetustehtävät ja lisäksi hoidetaan jonkin verran Uudenkaupun-gin kiireettömiä sairaankuljetustehtäviä.

Nykykäytännön mukaan yksikön olles-sa vapaana sitä voidaan hälyttää kiireelli-siin tehtäviin lähimpänä yksikkönä kunta-rajoista riippumatta. Esimerkiksi yksikkö voi saada tehtävän Raisioon ollessaan pa-luumatkalla Tyksistä.

– Tehtävämäärämme on keskimäärin kolme päivässä ja kesäaikana se nousee mökkiläisten, vesillä liikkujien sekä saa-ristoreitillä matkailevien myötä väkimää-rän jopa kymmenkertaistuessa. Kiireisin sesonkiaikamme on juhannuksesta kou-lujen alkuun, sairaankuljetusesimies Olli Koivunen kertoo.

Yksikössä toimitaan yhdellä ajoneuvol-la. Toinen auto on vara-autona, mutta ke-sän ruuhkaviikonloppuina se saatetaan silloin tällöin ottaa erityisluvalla käyttöön. Esimerkiksi haastattelupäivänä paarit oli-vat hajonneet ja vara-autosta saatiin toiset tilalle modernimpaan autoon.

Rajavartiolaitos tärkeä yhteistyökumppani

Henkilökunnasta kuusi tekee hoitotason vakanssia ja kolme perustason vakansseja. Hoitotason työntekijät ovat suorittaneet ensihoidon erikoistumisen tai täydennys-koulutuksen ja voivat tehdä vaativampia hoitotoimenpiteitä ja antaa vaativaa lää-kehoitoa. Autossa on alueellisesti katsot-tuna kattava lääkevalikoima. Potilaiden kuljetusmatkat ovat monesti pitkiä, joten potilasta joudutaan usein myös lääkitse-mään eri tavalla kuin lyhyemmillä kulje-tusmatkoilla.

– Toivoisimme, että kaikki työntekijäm-me voisivat olla hoitotason toimissa, mikä on tietysti paljon toivottu näin säästöjen aikana, Koivunen sanoo.

Vuodessa saaristotehtäviä tulee kym-meniä ja kesäaikaan 5-10 kuukaudessa. Osaan saarista kuten Iniön pääsaarelle ja Kustavin Vartsalan saareen päästään au-tolla yhteysaluksilla tai lossilla ja osaan tehtävistä lähtee avuksi tai ne hoitaa it-senäisesti Rajavartiolaitoksen Super Pu-ma –helikopteri.

– Rajavartiolaitos, alueen palokunnat ja Uudenkaupungin kenttäjohto ovat tärkeimpiä yhteistyökumppaneitamme, poliisia unohtamatta. Merivartiostolta ja pelastuksen veneiltä saamme esimerkik-si kuljetusapua merialueille. Vastavuo-roisesti voimme ottaa Merivartiostolle alkoholiverinäytteitä ruorijuopumuse-päilyissä.

Autenttista harjoitteluaHenkilöstö oli toukokuussa Lohjalla Meriturva-keskuksessa harjoittelemassa työturvallisuutta merellä työskentelyssä. Koulutuksessa harjoiteltiin helikopteriin vinssaamista, pelastuslauttoihin ja laivaan kiipeämistä merestä sekä veneisiin kiipe-ämistä ja veneisiin nostamista. Pelastus-liivejä testattiin hyppimällä viidestä met-ristä veteen liivit päällä ja pelastusuinti-harjoituksissa harjoiteltiin tajuttoman tai muuten uintikyvyttömän potilaan kuljet-tamista pois vedestä.

Yksikön henkilöstö joutuu olemaan paljon merellä, välillä pimeällä ja tuuli-sellakin säällä. Meriturva-keskuksella on iso allashalli, johon saadaan napin pai-nalluksesta pimeys, vesisade, myrskyt ja aallokot. Yksi hallin sivu on rakennettu laivan kyljeksi ja se on varustettu aidoilla pelastautumisvälineillä.

– Sairaanhoitopiirin myötämielisellä suostumuksella pääsimme tähän huip-pukoulutukseen, jossa harjoiteltiin ti-lanteita, jos itse joudutaan veden va-raan sekä miten pelastetaan työkave-reita tai mahdollisia potilaita vedestä. Henkilökuntamme mielestä koulutus oli yksi parhaista, joissa olemme olleet. Voimme suositella sitä muillekin ja toi-voisimme, että saisimme sen säännölli-seksi, koulutuksista vastaava Olli Koi-vunen toteaa.

T E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Saaristoon suuntautuvat meritehtävät ovat Taivassalon ensihoitoyksikössä selkeä erikoistumisalue normaalin sairaankuljetustoiminnan ohella. Henkilöstöltä vaa-ditaan meripelastautumisen ja merellä toimimisen erityistaitoja, joita he kävivät keväällä harjoittelemassa Meriturva-keskuksessa Lohjalla.

Ensihoitoa saariston erityisolosuhteissa

Sairaankuljetusesimies Olli Koivunen (kesk.) ja vuorossa olevat ensihoitajat Jussi Saarinen ja Jaana Virolainen tuntevat saariston salat.

kolme vuosikym-mentä ratin takana

Hospitaali 94 2014

T E K S T I J A K U VAT » M A r j o P E LT o n I E M I

Talon tarinahaastaa muutkin aluesairaalat ja kaikki Tyksin yksiköt esittäytymään, koska mekään emme tunne muiden toi-mintaa. Yksi sairaala –hanke on puhututtanut paljon ja tuonut ehkä uhkakuviakin, mutta me halusimme kään-tää sen positiiviseksi voimavaraksi, Loimaan aluesairaa-lasta kerrotaan.

Loimaan aluesairaalan osavastuualueella on 22 kun-taa. Potilaille pyritään varmistamaan turvallinen kotiu-tuminen ja tarvittaessa jatkohoito omilta terveysasemil-taan. Pienen sairaalan etuihin kuuluu mutkaton keskus-teluyhteys - tietää aina keneen ottaa yhteyttä ja tukipal-velut ovat lähellä.

– Me tulemme näillä palveluilla mukaan osaksi yhtä sairaalaa. Haluamme kehittää yhteistyötä yhteisessä or-ganisaatiossamme potilaiden parhaaksi.

Ajatus Loimaan aluesairaalan esittelystä syntyi, kun sairaalassa pohdittiin esimiesten vertaistu-essa positiivisia asioita Yksi sairaala –projektis-

sa. Tietojärjestelmät ovat jo yhtenäiset, mutta nyt Yksi sairaala –projektin myötä aluesairaalat liitetään osaksi Tyksin hoitolinjaorganisaatiota. Tyksin toimialueet ja palvelualueet tulevat myös aluesairaaloihin ja ylin klii-ninen johto on kullakin hoitolinjalla yhteinen. Aluesai-raalakohtaiset talousarviot poistuvat ja ne yhdistetään toimialueisiin. Toimintaa kehitetään jatkossa erilaisten potilasryhmien tarpeista käsin toimialakohtaisten lin-jausten mukaan.

– Sairaaloiden kesken tunnemme toistemme toimintaa aika huonosti eikä Tyksin osastoillakaan välttämättä tie-detä toiminnoistamme ja osaamisestamme. Haluamme

Fysioterapeutti Tarja Lahtinen tekee Kirsi Aarnion kanssa tasapainolautaharjoi-tusta nilkan murtuman kun-touttamiseksi.

Sairaanhoitajat Svetlana Reini ja Paula Kuusela valvo-vat dialyysikoneessa olevan potilaan dialyysihoidon kulkua ja seuraavat potilaan vointia. Sisätaudeilta on koulutettu 10 sairaanhoitajaa dialyysihoitoon ja he kiertävät työskentelemäs-sä myös osastolla. Yliopisto- tai keskussairaaloihin tukeutuvia dialyysiyksiköitä kutsutaan satelliittidialyysiyksiköiksi. Loimaan dialyysiyksikkö on Tyksin satelliittidialyysi. Toimin-ta alkoi 1997 ja uusiin tiloihin päästiin 2004.

4 2014Hospitaali10

LOIMAANALUESAIRAALA

Jo vuodesta 1893

URANUS; OBERON,MIRANDA, OPERA,MUSTI, EFFECTOR,WEBLAB, WEBRADUAR

KEA

VÄLI

NEH

.TY

KS L

ABVS

KK

MED

BIT

TYKS

-TE

KNIIK

KA

LÄN

SIR

ANN

I-KO

N T

YÖTE

R-V

EYS

OY

TURKU 65

TULLAAN

TUTUKSI

Tässä meidän

rakennuspali-

kat yhteiseen

YKSI

SAIRAALA

-projektiin

email

: etun

imi.

sukunim

i@tyks.fi

Kaiken perustana osaava henkilökunta.

4 krs.

3 krs.

2 krs.

1 krs.

Pohja- kerros

Korvapkl Silmäpkl Urolog. pkl

Infuusiopkl

Yhteispäivystys Hoitajavast.otto Valvonta

Ajanvaraushoitaja Preop.hoitajavast.otto Haavahoitaja vast.otto Endoproteesihoitajan vast.otto Sosiaalityöntekijä

Diabeteshoitajavast.otto Obesiteettipkl. Reumahoitajavast.otto Munuaishoitajavast.otto

Hoitajan vast.otto - neurologia - hematologia -syöpätaudit

Sis. pkl - nefrologi - gastroenterol. - diabetespkl- reumapkl- keuhkopkl - lasten ja nuorten pkl

Neurologian pkl Kardiologian pkl Hematologian pkl Syöpätautien pkl Tähystysyksikkö Vaahdotushoidot

Ravitsemusterapeutti ENMG Rasitusergometria UKG

Gynpkl Äitipkl Kir. pkl: - gastrokirurgia - ortopediLääkintäv. vast.otto: - kipsit, lastat, tuet

Fysioterapia

Leikkausosasto DialyysipklPäiväkirurginen yksikkö

Sisätautien vuodeosasto

Avannehoit. vast.otto

Kirurginen vuodeosasto

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

jo rutiinilla kultakannassa napaten Turun Firmapesik-sen mestaruuden.

Joukkueiden johtajat kukittanut hallintojohtaja Lau-ri Tanner onnitteli hienosta saavutuksesta ja totesi, että sairaalat ovat kilpasilla monin tavoin, esimerkiksi tuot-tavuudessa. Nyt tuli kunniaa, mainetta ja palkintokaa-pin täytettä tavalla, joka sekä edistää työhyvinvointia et-tä yhteisöllisyyttä.

Pesisjoukkueen johtaja Susanna Nurmi ja lentopalloi-lijoiden kippari Kari Isotalo kiittivät tuesta sekä työnan-tajaa että henkilökuntaneuvostoa ja muistuttivat, että ky-seessä ovat joukkuelajit,eli yhdessä olemista ja yhdessä tekemistä. Lajien parissa tutustuu ihmisiin yli yksikkö- ja ammattirajojen, ja se jos mikä on verkottumista par-haimmillaan.

Palkintokaappi täyttyyPotretissa Liikuttavan kisan menestyjien sekä lentopallo- ja pesäpallomitalistien sekä HKN:n edustajat hallintojohtajan kera.

Tyksin henkilökuntaneuvosto järjesti menneenä kesänä seitsemättä kertaa Liikuttavan kisan kaikille sairaanhoi-topiirin yksiköille. Kisan tarkoituksena on kannustaa jät-tämään auto talliin ja taittamaan työmatka jalan tai pol-kupyörällä.

Tällä kertaa leikkimielisessä kisassa erottui neljä osas-toa/yksikköä: lasten hematologinen osasto, patologia, Tu-les-yleiset sekä Varsinais-Suomen lääkehuolto. Kaksi ensin mainittua palkittiin kannustavin palkinnoin 21. lokakuuta Tyksin U-sairaalan ruokasalissa järjestetyssä tilaisuudes-sa. Mainittakoon, että työantajan lupaaman vapautuksen kesän parkkimaksuista sai 61 työntekijää.

Samassa tilaisuudessa muistettiin myös urheilumenes-tyjiä: Tyksin lentopallojoukkue haki Keskussairaaloiden SM-kisoista pronssia, ja Tyksin pesäpallojoukkue pysyi

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

ta. Sairaalapappi on sairaalassa olevien ihmisten pappi, heitä varten, ja hänen työnsä tukipilari on kristillinen ih-miskäsitys. Kristillinen etiikka on arkkipiispan mukaan läsnä ihmisten jokapäiväisessä hoitamisessa. Hän esitti kuitenkin pohdittavaksi, näkyykö ihminen enää hoito-järjestelmien ja -rakenteiden takaa, peittyvätkö sairaat, heikot ja hauraat niiden taakse, kun nykyinen ihanne on kilpailussa menestyvä, tuottava ja jaksava ihminen.

Ehdimmekö, osaammeko tai jaksammeko nähdä ih-misen kokonaisena organisaatioiden takaa, ei sen osana, arkkipiispa kysyi. Sairaalasielunhoidon hän sanoi olevan peili, joka tekee ihmisen näkyväksi, mutta tarvitsemme myös yhteenkuuluvuutta, toinen toisiamme, jotta ym-märrämme ihmisyyttä. Hyvä elämä kuuluu kaikille, ark-kipiispa Mäkinen painotti.

Arkkipiispa Kari Mäkinen muistutti puheessaan, että ihminen ei saa peittyä järjestelmien taakse.

Sairaanhoitaja Anne-Mari Lähteenmäki valmistelee ihon-alaisen sytostaatti-injektion hematologiselle syöpäpotilaalle. Infuusiopoliklinikalla työskentelee osan viikkoa kaksi ja osan yksi hoitaja. Lepotuolipaikkoja potilaille on kahdeksan ja vuode-paikkoja kaksi. Potilaita käy päivittäin 2-12. Osastolla annetaan erilaisia lääkehoitoja kuten sytostaatteja, reuma-, luusto- ja vasta-ainelääkkeitä. Yhteistyötä tehdään paljon muiden yksiköiden ja Tyksin kanssa.

Sairaalasielun-hoidolla juhlat

Sairaanhoitajat Maria Mäkelä ja Maritta Kokkonen antavat potilasohjausta Ellen Heiniö-Salmiselle ja Reijo Salmiselle kirurgian poliklinikalla.

Kirurgisen vuodeosaston potilaalla on suonensisäinen nestehoito hoidon tukena. Sairaanhoitajaopiskelija Saija Survonen sekä sairaanhoitaja Marika Sadonoja laittavat hänelle kanyylin tätä varten.

Tuplajuhlia vietettiin Risto Lahesmaa -salissa 2. lokakuu-ta. Sairaalasielunhoitotyötä on tehty Turun sairaaloissa 60 vuotta ja seurakuntien lapsityötä Tyksissä 40 vuotta.

Tervehdyksissä kuvailtiin sairaalapappien olevan toi-von lähettiläitä elämän käännekohdissa. He toimivat yh-teistyössä sairaalahenkilöstön kanssa, täydentävät, autta-vat ja tukevat hoitopalveluja, myös työnohjaajina. Lisäk-si tutkitusti on todettu hengellisyyden olevan voimavara myös hoitotyössä.

Ylihoitaja Wiveka Kauppila kiitti lastenosastoilla toi-mivien Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kahden lastenohjaajan panosta erittäin tärkeäksi. He ovat sairaa-lassa nimenomaan lapsia ja heidän vanhempiaan varten.

Juhlapuheen pitänyt arkkipiispa Kari Mäkinen käsitteli sairaalasielunhoitotyötä kristillisen etiikan näkökulmas-

4 2014 Hospitaali 11

kolmas maailmanlaajuinen StoP painehaavoille -päivä 20.11.2014

T E K S T O C h B I L D » M AT H I A S L U T H E r

Docent Robert Paul är sedan början av 2014 t f avdelningsläkare på internme-dicinska avdelningen på Åbolands sjukhus. Det är en arbetsplats dit man gärna kommer på morgonen, säger han. Stämningen är god.

– Jag resonerar så att man kan göra mycket gott som läkare i industrin, på en anonym bas för tusentals eller tiotusentals män-niskor. Men om man skall uppfylla sitt lä-karvärv på ett individuellt plan är det den här typens jobb man skall syssla med, sä-ger han sittande i ett mottagningsrum på Åbolands sjukhus.

– Som läkare har man två uppdrag och jag har haft fördelen att få njuta av båda.

Medicin i blodetHan har njutit av ännu flera, är man fres-tad att säga. Har Robert Paul till exempel segling som hobby?

– Nej, um Gottes Willen, kommer sva-ret med emfas.

Hans hobbyer har istället alla på ett el-ler annat sätt beröringspunkter med det medicinska.

Han har njutit av organisationslivet allt sedan han som tredje årets studerande blev sekreterare i Åbo läkarförening år 1975. Se-nare blev han i ett par omgångar också för-eningens ordförande och för några år sedan hedersmedlem, vilket värmer hans hjärta.

– Det var kanske ett tack för mitt jobb med att ordna 150-årsjubileet som faktiskt blev ett stort lyft för föreningen, säger han.

Åbo läkarförening har nu nästan 170 medlemmar.

– Med tanke på förekomsten av svenska läkare i regionen är det mycket. Det bety-der att det finns många tvåspråkiga och rent finskspråkiga som är intresserade av att samarbeta över språkgränsen.

Åbo läkarförening har fortfarande stu-derande som medlemmar. Ännu i våras var hans egen dotter Maria en av dem, nu är hon färdig och jobbar på Åucs. Den kä-raste hobbyn är kvartettsång.

– Välkommen på konsert, säger inter-nisten som i oktober med manskvartet-ten Delicato ställer upp för att förgylla sin hemstad Resos 40-årsjubileum.

Vid sin sida på scenen har han en far-makolog, en gynekolog och en medicinsk forskningschef. Vad annat.

SANASTOABenmärgstransplantation – luuydinsiirtoBeröringspunkt – kosketuskohtaForskningschef – tutkimuspäällikköFörgylla – kullataHobby – harrastusInternist – sisätautilääkäriInternmedicinsk avdelning – sisätautiosastoKvartettsång – kvartettilauluMed emfas – painokkaasti

om förmågan att njutaav läkarens många värv

Robert Paul ger Teuvo Marttila från Nådendal en extra koll av hjärtl-judet, intervjun till ära.

Päivän tarkoituksena on herättää laajempaa huomiota painehaavojen esiintymisestä ja ennaltaehkäisyn tärkeydestä sekä tukea näyttöön perustuvaa painehaavojen ennaltaehkäisyä ja hoitoa.

”Painehaava on pai-kallinen ihon ja/tai sen alla olevan kudoksen vaurio. Se sijaitsee taval-lisesti luisen ulokkeen kohdalla, ja sen aiheut-taja on paine tai paine ja venytys yhdessä.”

Painehaavat ovat mm. akuuttiin sairastumiseen tai liik-kumisen rajoittuneisuuteen liittyviä ongelmia, jotka ovat pääosin ehkäistävissä.

Suomessa arvioidaan esiintyvän vuosittain 55 000− 80 000 potilaalla painehaava, joiden aiheuttamat suorat kustannukset ovat noin 420 miljoonaa euroa eli noin 2−3 % Suomen terveydenhuoltomenoista.

Suurten kustannusten lisäksi painehaavat ovat kivuli-aita, lisäävät potilaiden infektioalttiutta ja kuolemanva-raa eli vaarantavat potilasturvallisuutta ja huonontavat potilaan elämänlaatua.

Painehaavan ehkäisyn keskeisiin osa-alueisiin kuulu-vat riskinarviointi yksikköön sopivalla mittarilla (esim. Braden), riskin mukaisen makuualustan ja istuintyy-nyn valinta, asentohoito, ihon kunnon arviointi ja hoi-

to, riittävä ja monipuolinen ravitsemus sekä kaikkien näiden osa-alueiden kirjaaminen hoitokertomukseen. Painehaavojen ennaltaehkäisyllä pystytään vähentämään merkit-tävästi sekä terveydenhuollon menoja että painehaavasta johtuvia kärsimyksiä.

Tänä vuonna julkaistiin uusi kansainvälinen Painehaavojen ehkäisy- ja hoitosuositus. »Prevention and Treatment of Pressure Ulcers: Clinical Practice Guideline. NPUAP/EPUAP/PPPIA 2014.» www.epuap.orgM A A r I T A H T I A L A , sh, auktorisoitu haavahoitajaSHHY:n hallituksen jäsen, EPUAP Trustee, maarit.ahtiala@tyks.fi

Tyksin haavatyöryhmä järjestää alueellisen haavanhoitokoulutuksen Johan Haartman -salissa 20.11.2014. Lisätietoja koulutuskalenterista.

lokakuun studia generaliassa käytiin lasten allergioiden ja infektioiden kimppuun

Liian suuret päivähoitoryhmät ja lapsen al-tistuminen tupakansavulle ovat lasten in-fektioiden riskitekijöitä geneettisten omi-naisuuksien ohella. Perheissä saattaa hyvin olla samaan aikaan liikkeellä useampia fluns-saa aiheuttavista 160 virustyypistä, jotka ai-heuttavat flunssatauteja peräkkäin. Yleisim-min flunssaa aiheuttavat rinovirukset, tiivisti lasten infektiosairauksien professori, osas-tonylilääkäri Ville Peltola.

Infektioiden jälkiseurauksina ilmaantu-vien korvatulehdusten hoidossa antibioot-teja on käytettävä harkiten, sillä osa infekti-oista paranee omaa tahtiaan. Lapsen kipua voidaan mainiosti helpottaa kotona kipu-lääkkeillä eli lapsen ei tarvitse kärsiä kipua siinäkään tilanteessa, kun korvan tilannetta jäädään seuraamaan, kertoi Pikkunorsu-pro-jektin tutkija Miia Laine. Ruoka-allergioiden hoidossa välttödieetit

ovat väistymässä ja ollaan siirtymässä ruo-kasiedätykseen. Tyksissä on oltu etulinjassa kehittämässä kananmunasiedätystä ja osal-listuttu lehmänmaitosiedätykseen ja tois-taiseksi keskeytettyyn vehnäsiedätykseen, kertoi allergiayksikön ylilääkäri, kliinisen al-lergologian professori Johannes Savolainen.

Lasten astman hoidossa tärkeintä on rauhoittaa hengitysteiden tulehdus ja siten poistaa oireet. Yskä on astmaan kuuluvan hengitysvaikeuden ensioire, joka aiheutuu liman jäämisestä keuhkoputkiin. Uloshen-gitysvaikeus, väsymys ja huono syöminen ovat tyypillisiä lasten astman oireita. Keuh-koputkia avaava lääkitys, jota on saatava eri muotoisissa inhalaattoreissa auttaa, selvitti Vinku-projektin tutkija, dosentti ja lastenal-lergologi Tuomas Jartti.

Luento-ohjelmat: www.vsshp.fiT U U L A VA I N I K A I N E N

Lokakuun yleisöluennon asiantuntijat: Johannes Savolainen (vas.), Ville Peltola, Tuomas Jartti ja Miia Laine.

Kuv

a: E

sa H

alsi

naho

– Stämningen på en arbetsplats beror mycket på om det känns att man ror åt samma håll. Vi förstår att vi har en speciell uppgift i regionen, kanske på grund av den språkliga aspekten, säger han och drar en parallell till en av sina tidigare arbetsplatser, hematologiska avdelningen på Åucs där han jobbade tidigare under 1990-talet.

– Där var sammanhållningen bra då vi behandlade svårt sjuka människor och var mycket fokuserade på att få de stora benmärgstransplantationerna att lyckas.

ResursernaInternmedicinska avdelningen på Åbolands sjukhus har 15 platser, ner från 25 för drygt ett år sedan.

– Om vi kan bibehålla de här platserna så är redan det en viss utveckling, och jag skulle inte ha något emot att man åter-gick till lite flera platser igen, säger han.

Men det är inte hela ekvationen. Då bäddplatserna har minskats så har rum-men tagits i bruk för poliklinisk verk-samhet med helt nya endoskop och tack vare det har man kunnat rejält förkorta köerna till endoskopier.

– Det är den omtalade överflyttning-en av resurser från avdelningsvård till öppen vård. Det vi förlorar på den ena sidan vinner vi på den andra.

Sedan finns det vissa specifika ut-vecklingsbehov som Robert Paul gärna skulle se uppfyllda. Ett sådant är möj-ligheten att få radiologutlåtandena på svenska för de patienter som behöver det, ett annat en effektiverad uppfölj-ning av kardiologiska patienter.

Mottagning i eternRobert Paul är känd för alla finlands-svenskar som en av de långvarigaste och flitigaste medverkande i program-met Radiodoktorn som i år firade sitt 20-årsjubileum. Det senaste året har det blivit lite längre mellan programmen. Åtminstone en gång till i år återkom-mer han i etern, den 29 oktober.

Möjligen som en funktion av radio-jobbet är Robert Paul som intervjuob-jekt mera än vanligt klar och koncis. När han är klar med sitt svar är det ra-diotystnad till nästa fråga.

I Pauls medicinska gärning ingår också tio år hos läkemedelsindustrin från mitten av 1990-talet.

4 2014Hospitaali12

T E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Tila on kertynyt tupaten täyteen väkeä Ravintola Laiturissa, kun kuusi toinen tois-taan upeampaa naista astelee lavalle näyttävän naisellisissa asuissaan rytmik-kään musiikin tahdissa värivalojen loisteessa ja räväkän tyylikäs show kabaree-tunnelmissa voi alkaa. Sanna Nerjanto kertoo kuinka harrastus sai alkunsa.

Burleski – naisel-lisuuden vapautta

HARRASTUKSENA

Sanna on tanssinut 12 vuotta. Hän aloitti kuubalaisella tans-silla Kaarinan työväenopistolla

ja latinorytmit veivät mukanaan. Hän tanssii vieläkin salsaa ja on opettanut sitä vuosia. Tällä hetkellä valmennet-tavana on kilpatanssipari, 9- ja 10-vuo-tiaat tyttö ja poika. Burleski löytyi elä-mään salsan kautta.

– Tanssikoulussa järjestettiin nais-tenpäivän tapahtuma. Yksi meidän tanssiryhmäläinen on harrastanut showburleskia ja hän veti naisteemaan liittyen showburleskitunnin. Saimme siitä idean, että ryhdymme kaveripo-rukalla huvikseen treenaamaan sitä ja treenien jälkeen sitten jo mietittiinkin mihin mennään esiintymään.

Kaikki olivat kavereita tanssi-koulun kuubalaisen tanssin paris-ta. Näin syntyi pari vuotta sitten glamGRLS’n’pantyHOES –tanssiryhmä, joka alkoi keikkailla yksityistilaisuuksis-sa ja ravintoloissa sekä polttareilla, jois-sa voidaan vetää myös tanssitunteja. He ovat promonneet ryhmää esimerkiksi esiintymällä Taiteiden yössä.

– Salsassa nainen on naisellinen ja mies macho, mikä on osittain roolia. Burleskissa naisellisuuden ilmentämi-nen menee vielä enemmän seksuaali-seksi. It’s not about seducing men, it’s about embracing womanhood, on yh-dysvaltalainen burleskitaiteilija Dita von Teese todennut. Burleskissa kieh-too juuri naiseuden ilmentäminen, es-tetiikkaa ja se pieni kiusoittelu.

Räväkkää ja tyylikästäRohkea Sanna on ollut myös ammatil-lisessa suuntautumisessaan, sillä hän työskentelee Tyksin aikuisten teho-osastolla ja kokee työnsä ennen kaik-kea palkitsevaksi. Sannasta on mahta-vaa, että lähes kolmenkympin kynnyk-

sellä aloittaneena pystyy oppimaan tanssia ja kilpailemaan siinä lähinnä itsensä kans-sa. Suomessa saatetaan edelleen naisellises-ti pukeutuvia naisia katsoa pahasti, mutta burleskissa se viedään melkein toiseen ääri-laitaan ja tehdään naisellisuudesta tyylikäs spektaakkeli – ei häpeillä, olit sitten minkä kokoinen tai näköinen tahansa.

– Se on naisellisuuden vapautta, josta nauttii sekä itse että katsoja. Naiset meil-lä suhtautuvat aika itsekriittisesti itseen-sä ja jokaisella on joku kohta, jota ei niin mielellään esittelisi eli tässä joutuu mene-mään oman mukavuusalueensa ulkopuo-lelle. Vanhemmiten ehkä alkaa hyväksyä itsensä paremmin, neljääkymppiä lähes-tyvä Sanna uskoo.

Kokeilemaan ja katsomaan?Tanssiryhmään kuuluu seitsemän 22–39-vuotiasta naista. Treenejä on ker-ran viikossa ja useammin keikkojen alla. Niiden lisäksi Sanna käy salilla pitääkseen selkänsä kunnossa. Esitykset ovat lyhyitä - 15 minuuttia on jo pitkä show. Sanna suo-sittelee lajia myös muille ja hänen mieles-tään ei pidä liikaa miettiä millainen pitäisi olla, vaan lähteä kokeilemaan ja katsomaan. Esimerkiksi notkeutta voi kehittää.

Burleski on syntynyt Amerikassa 20–30 luvulla. Se oli osa varietee-showta, johon kuului lisäksi pantomiimia tai komediaa ja laulua sekä nais-stand-up –koomikko-jen esityksiä, joissa saattoi olla hieman po-liittista ja feminististä satiiria. Vaatteiden vähentäminen sai alkunsa, kun ihmiset al-koivat saada telkkareita ja piti keksiä jokin keino miten houkutella ihmiset niiden ää-restä edelleen varieteeteattereihin.

– Striptease vei sen toiseen äärilaitaan. Me olemme alkulähteillä eli esitykset ovat hieman sellaisia kuin ne alkujaan olivat, toki modernein höystein. Emme esiinny yläosattomissa kuten burleskissa usein, vaan pienet vaatteet säilyvät yllä.

GlamGRLS’n’pantyHOES –tanssiryhmän show keräsi paikan täyteen yleisöä Ravintola Laiturissa 18.10.2014. Sanna Nerjanto on edessä keskellä.

Kuulun niihin jukuripäisiin suomalais-miehiin, jotka menevät lääkärin juttusille vasta kun on ihan pakko. Kieltämättä tyh-mää. Viitisen vuotta sitten diagnosoitiin monen kommervenkin jälkeen psoriasis.

Kortisoni oli lääke joka minulle sopi. Pari vuotta jatkuvaa kuuria ja nykyään tar-vittaessa. Silloin sain »koulutuksen», miten taudin kanssa ilman lääkärillä käyntejä elel-lään. Sain ohjeet paljonko saan itse käyttää kortisonia ja särkylääkkeitä. Myös varoi-tuksen sanoja kortisonista. Voi aiheuttaa piileviä tulehduksia, koska vie kivut pois ja alentaa tulehduksia, vaan ei paranna.

Puutarhurille sopiva tauti, kun tuntee kropassaan kelien muuttuvan. Tämä syksy on ollut monelle ihmiselle »tautista» aikaa.

Kun paikkoja alkoi kolottaa ja pienet vi-lunväreet tuntua, oletin syksyn virallises-ti alkaneen. Aloitin lääkityksen ja odotin helpotusta. Toisin kävi. Makasin kolme päivää kuumeessa, ja eniten huolestutti li-sääntyvät kivut lihaksissa, selässä jne. Nos-tin kortisonin määrän maksimiin. Kuume hellitti, kolotukset ei.

Oli pakko nöyrtyä ja tutustua nykyiseen työterveyshuoltoon. Sain heti ajan Lem-minkäisenkadun vastaanotolle. Siellä oli mukava nuori mieslääkäri, ja aivan hirve-ässä flunssassa. Kerroin historiaani, ja taas olin valmiiksi analysoinut tilani. Sanoin, että jossain on piilevä tulehdus. Lääkäri katseli päätteeltä tietojani ja oli aika hil-jainen. Lopulta kysyin, teetkös niitä nor-maalitutkimusjuttuja. Sitten katsottiinkin kurkkuun, vain lievää punoitusta, kuun-neltiin keuhkoja ja sydäntä. Pyysin mittaa-maan lämmön, no sitä ei oikeastaan ollut. Aloin jo miettiä olinko liioitellut tilaani. Lääkäri totesi, ettei mitään ihmeellistä ol-lut löytynyt. Tuli lähete U-labraan, lupa-si olla yhteydessä ihotautilääkäriinkin, ja saikkua loppuviikoksi. Toivotin lähtiessäni pikaista paranemista hänelle.

Seuraavana päivänä soi puhelin, olin juuri laittanut kotona haalarit päälle ja ajattelin mennä pihalle puuhastelemaan jotain kevyttä. Olo oli jotenkin vetelä. Lab-ratulokset olivat tulleet: crp 134, senkka 66. Tuli muutos päiväohjelmaan. Lääkä-ri myönsi, ettei hänellä ole hajuakaan mi-kä minua vaivaa todeten tulehdusarvojen olevan niin kovat, että pitäisi lähteä välit-tömästi Salon sairaalan ensiapuklinikalle.

Vartin päästä olin sairaalavaatteissa sän-gyssä, ja ihmisiä tuli pienin välein luok-

MULTASORMELLA ON ASIAA

Hyvää hoitoaseni. Ensin taas verinäytteitä, sydänfilmi. Seuraavaksi määräys mennä keuhkorönt-geniin. Oli muuten helppoa lattiassa ole-van väriviivan ansiosta. Palattuani tuli hoitaja Minna tekemään kroppaani put-kihommia. Kuulemma jokin kanyyli pitäi-si asentaa käteeni mahdollista suonensi-säistä antibioottia varten. Voi hitsin hitsi. Kärsin lievästä piikkikammosta. Pieleen-hän se meni. Jännitin lihaksiani ja piik-ki meni suonen läpi. Kieltämättä kirpaisi, vaikka kuvatekstissä muuta väitän. Sain it-seni vähän rennommaksi, ja piikki meni kivutta toiseen suoneen. Olin eka kertaa elämässäni tiputuksessa, tosin vasta suo-laliuosta. Hetken päästä antibioottiliuos-ta alettiin tiputella suoneeni. Alkoi vähän huolestuttaa, mikäs hemmetin tauti oli is-kenyt. Parin tunnin päästä pussi oli tyhjä ja aloin odotella lääkäriä.

Pian nuori naislääkäri saapui. Olen var-maan tullut vanhaksi, kun nuo kaikki mi-nua hoitaneet naiset näyttivät niin nuoril-ta ja kauniilta. Tyylini kuitenkin pidin ja tervehdittyäni totesin äijämäisesti: tänne en sitten yöksi jää. Yllätyksekseni tautikin oli jo löytynyt: toispuoleinen keuhkokuu-me. Kotvan lääkäri mietti kotiin menoa-ni todeten sitten, että koska potilas tuntuu melko hyvinvoivalta, paketoidaan »putki-liitin» käteen ja päästetään kotiin. Tarjosi kotisairaanhoitajaa seuraavan päivän ti-putusta varten. En huolinut, minulla oli omat syyni käydä nuo kolme »tippareis-sua» Salossa. Pieni takaisku oli kolman-nella kerralla, kun suoneni oli mennyt ah-taaksi, ja kanyyli laitettiin taas eri suoneen. Olin rento, eikä sattunut. Tulehdusarvot olivat laskeneet, ja sain antibioottireseptin. Hyvästit putkiliittimelle. Hoitopoppoolle vein itsekasvatettuja viinirypäleitä.

SASin piha-aluetta tietenkin halu-sin tarkastella. Miten keväinen projek-ti Minnan ja Askon kanssa oli kestänyt kesän ilman hoitajaa. Kun seinien sisäl-lä työ on noin tehokasta ja hyvin orga-nisoitua, pitäisi myös ulkona toiminnan mennä samaan malliin. Kaikki työ vaatii aina ammattitaitoiset tekijänsä, ja myös muitten puitteitten pitää olla kunnossa. H A n n U VÄ I n Ä L Ä

Ensihoitaja Minna tekee hienosäätöä »putkiosille». Ainakin mieslukijat ymmärtävät mikseivät pienet pis-tämiset sattuneet. Oli kyllä vähän »narkkis» olo, mo-lemmat kyynärtaipeet täynnä neulan jälkiä, ja noista kanyyleistäkin jää kunnon mustelmat pariksi päivää.

4 2014 Hospitaali 13

T E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Eläkkeellä olevat osastonlääkäri Jorma Klossner ja osastonhoitaja Pirkko-Liisa Leheste muistelevat teho-osaston historiaa ja kehittymistä niiden vuosikymmenien aikana, joina he siellä työskentelivät.

KURKISTUS MUSEON KOKOELMIIN Marraskuu 2014

K U U K AU d E n E S I n E on nähtävänä Turun Lasarettimuseossa. Museo on avoinna kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 14 −18 sekä sopimuksesta muina aikoina. Yhteydenototja tiedustelut: museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski, anna-maria.niinikoski@tyks.fi, p. 050 5714 030

la saatiin uusi, hieno monipaikkainen painekammio. Te-ho-osastosta tuli valtakunnallisen ylipainehoidon keskus. Isossa kammiossa oli tarvittaessa hoitaja mukana paineis-tuksen aikana, jolloin tehohoitoa voitiin keskeytyksettä jatkaa. Laitteilla hoidettiin muun muassa kaasukuolio-, häkämyrkytys- ja sukeltajantautipotilaita. Hoitoja oli par-haimmillaan 800 - 1000 vuodessa.

Lääkäreiden päivystys muuttui kotipäivystyksestä sai-raalapäivystykseksi, jolloin lääkäri oli aina tarvittaessa vä-littömästi paikalla.

Hoitajat ja lääkärit rinta rinnanAntoisassa ja haastavassa työpaikassa hoitajat ja lääkärit työskentelivät rinta rinnan potilaita hoitaen ja toimintaa kehittäen. Perehdytystä oli alusta saakka, mutta varsinai-nen perehdytysohjelma valmistui 1976. Toimipaikkakou-lutusta oli viikoittain, aluksi lääkäreiden pitämää. Kahvi-huoneessa oli vihko, johon jokainen sai laittaa ehdotuk-siaan potilaiden hoitoon ja toimintaan liittyen. Työnja-komalli oli potilaskeskeinen.

Potilas on tärkein henkilö sairaalassa, joten toiminta vaatii resursseja. Henkilökuntaa ei ollut aina riittävästi ja näin aika ajoin jouduttiin rajoittamaan käytettävissä olevien potilaspaikkojen määrää. Pahimman ruuhkan selvityksessä turvauduttiin leikkausosaston heräämöön.

– Omaisten huomioiminen oli niin lääkärille kuin hoi-tajille tärkeätä ja yhteistyö osastonlääkärin kanssa oli sau-matonta, Pirkko-Liisa kertoo.

Teho-osastot yhdistyvätVuonna 1995 aloitettiin uuden aikuisten teho-osaston suunnittelu. Melkoisen kädenväännön jälkeen teho-osas-

tot päätettiin yhdistää yhdeksi, anestesiologijohtoiseksi teho-osastoksi. Suomen teho-osastot ovat pääsääntöisesti anestesiologijohtoisia. Rakennustöiden aikana vuonna 1999 teho toimi evakossa kirurgisen vuodeosaston ti-loissa, koska uusi teho-osasto rakennettiin A-sairaalaan vanhoihin tiloihin yhdistämällä osastot 212 ja 010. Uusi aikuisten teho-osasto 950 aloitti 5.1.2000.

Osasto 950:llä alkoi 2000-luku hyvin kiireisenä ja seka-vana. Yhdistyminen oli vaikeaa, mutta tietojärjestelmien tulo yhteisenä haasteena vaikutti positiivisesti yhteistyö-hön. Osaston ylilääkärinä toimi aluksi Juha Perttilä. Osas-tonhoitajia oli kaksi, Tapio Korhonen toisena.

Teho-osaston erityisosaamista– Elinluovutustoiminta on aina ollut Tyksille tärkeää, mi-kä on näkynyt valtakunnallisissa tilastoissa, kertoo Jor-ma Klossner.

Vuonna 1975 alkoi Tyksin lääkintäryhmän toiminta. Hälytyksen tullessa teholta lähti lääkäri ja sairaanhoitaja hakemaan vaikeasti sairasta tai vammautunutta potilasta esimerkiksi saaristosta tai laivoilta. Välineistö oli mukana rinkoissa ja yhteistyötä tehtiin Vartiolentueen kanssa. Estonian onnettomuus oli poikkeuksellinen: se aiheut-ti suurhälytyksen sairaalassa ja lääkintäryhmän lähettä-misen saaristoon, mutta vain kaksi potilasta tuli teholle.

Kuolleisuus on kautta aikojen säilynyt kirurgian teho-osastolla suunnilleen samoissa lukemissa ollen vajaa 10 prosenttia. Klossnerin mukaan kyse on pitkälti potilasva-linnasta. Jos luku nousee tai laskee liikaa, otetaan vääriä potilaita. Vuonna 2000 keskimääräinen hoitoaika oli 3,5 vuorokautta; vaihtelu oli tosin suurta.

Teho-osaston potilaat ovat kriittisesti, mutta eivät toi-vottomasti sairaita ja heillä on useamman elintoiminnon häiriö tai sen uhka. Tila vaatii ympärivuorokautista mo-nitorointia, hoitoa ja valvontaa. Tehohoito on kallista, mutta kokemus on osoittanut, että se on henkiä pelasta-vaa ja elämänlaatua parantavaa toimintaa.

ERILAISET VUOSIKyMMENET• Tehohoito oli uutta 70-luvulla, joten teknisiin laittei-siin ja apuvälineisiin oli panostettava potilasturval-lisuuden vuoksi. Laitteiden tuntemista ja tarkkailua piti opetella potilaan hoitamisen ja tarkkailun lisäksi.• Hoitotyössä 80-luvulla korostettiin entistä enem-män inhimillisyyttä, ihmisyyttä ja yksilöllisyyttä. Toi-mintatapoja muutettiin yksilövastuisen hoitotyön mallin mukaan vuonna 1989: potilaan kannalta muu-tos oli hyvä. • Sairaalassa panostettiin 90-luvulla laatuun niin poti-lashoidossa kuin muussakin toiminnassa; tosin lama kymmenluvun lopulla vaikeutti tavoitteita.• Erityisosaamisen lisääntyminen, eristyspotilaiden määrän nousu sekä tietojärjestelmien käyttö olivat 2000-luvun alun haasteita.

teho-osaston vaihe-rikkaat vuosikymmenet

Sairaalassa on vaivojen ja sairauksien parantamisen lisäksi pyritty helpottamaan potilaan elämää sairauden tai vaivan kanssa. Erilaisia apuvälineitä on tarjottu potilaille jopa kotilainaan, jotta oikean-laisen välineen valinta helpottuisi. Eräänlaisena apuvälineenä voidaan pitää myös silmätautien klinikalla käytössä ollutta So-keain lukukirjaa, eli pistekirjoituksen oppikirjaa.

Sokeain lukukirja on Kuopion Sokeain opiston opettajain toimittama. Sen on painanut Helsingissä vuonna 1929 Ina Hoffren. Hoffren oli Helsingin sokeainkoulun entinen op-pilas ja myöhemmin hänestä tuli koulun opettaja. Vuonna 1890 hän aloitti Helsingin sokeainkoulun suojissa uraa-uurtavan työnsä sokeain kirjallisuuden painattamisen parissa saatuaan Ruotsista lahjaksi pienen kirjapainon Braillen pistekirjoituksella painettavia kirjoja varten. Sokeain Ystävät oli alusta lähtien tukemassa Ina Hof-frenia, joka painatti kirjoja pääosin omilla varoillaan. Ensimmäisinä vuosina hän käytti pistekirjoituspai-nannan rinnalla myös moonilaista painantaa, mutta

siirtyi pian kokonaan pistekirjoitukseen.Kirjan alussa käydään läpi kotimaiset ja ulkomaiset

kirjaimet sekä numerot ja välimerkit. Merkintä on sekä pistekirjoituksella että latinalaisin kohokirjaimin, joten pistekirjoituksen opettelu tai kertaaminen on onnistu-nut kirjan avulla. 68-sivuisessa kirjassa on tummat kovat kannet, jotka on myöhemmin päällystetty ruskealla suo-japaperilla. Esinettä on mahdollisesti käytetty jo Turun lääninsairaalan aikana ja varmuudella myöhemmin Tu-run yliopiston silmäklinikalla, osastolla 510.

Sokeain lukukirjaan voit tutustua Turun Lasarettimu-seon näyttelyssä A N N A - M A R I A N I I N I KO S K I

Sokeain lukukirja 1:nen osa, pistekirjoituskirja vuodelta 1929

Eläkkeellä olevat Jorma Klossner ja Pirkko-Liisa Leheste viihtyivät molemmat entisessä työpaikassaan Tyksin teho-osastolla. Jorma jätti Tyksin ja teho-osaston vuonna 2000 ja Pirkko-Liisa vuonna 2006.

Teho-osastojen syntySuomen ensimmäiset teho-osastot aloittivat toimintan-sa 1964 Kuopion keskussairaalassa ja HYKS:n Lasten-klinikalla. Pian teho-osastoja syntyi eri puolille Suomea. Turussa lasten teho-osasto aloitti toimintansa vuonna 1968 U-sairaalan valmistuessa. Lasten kirurginen osas-to muutti A-sairaalasta U-sairaalaan, jolloin tilat vapau-tuivat rintaelinkirurgiselle osastolle (osasto 3). Tämän osaston päähän varattiin kaksi neljän hengen huonetta ja yksi pikkuhuone aikuisten tehoa varten (osasto 3T). Kirurginen tehoyksikkö aloitti toimintansa marraskuus-sa 1970 A-sairaalassa. Osaston ylilääkärinä toimi Markku Inberg ja potilashoidosta vastasivat Veikko Laaksonen ja Matti Arola leikkausosastotyönsä ohella. Osastonhoita-jana toimi osasto 3:n osastonhoitaja Leena Suominen ja tehon vastaavana hoitajana Riitta Niinistö. Anestesiolo-giksi 1976 valmistunut Jorma Klossner työskenteli teholla osastonlääkärinä 1978 – 2000. Aluksi hän toimi osapäi-väisenä apulaisopettajan työnsä ohella ja vuodesta 1979 kokopäiväisenä. Pirkko-Liisa Leheste toimi osastonhoi-tajana vuosina 1975 – 2006.

Uusi teho-osasto 212Vuoden 1978 joulukuussa päästiin aloittamaan toiminta nimenomaan teho-osastoksi (osasto 212) suunnitelluis-sa tiloissa A-sairaalan laajennusosassa. Osaston viereen tuli sisätautien teho- ja sydänvalvontaosasto 010, jon-ka kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Tässä yhteydessä teholle sijoitettiin jo vuosia käytössä ollut yksipaikkai-nen ylipainehappikammio, Vickers.

Vuonna 1992 teho-osaston uuteen siipeen valmis-tui ylipainehappihoidon keskus, johon Vickersin ohel-

4 2014Hospitaali14

TyKSIN SENIORITYhdistyksellä on tarjotta-vanaan jäsenistölle paljon mukavaa ohjelmaa. Jos olet lähiaikoina siirtymässä eläk-

keelle, ota yhteyttä sihteeriin ja pääset mu-kaan tuttuun joukkoon. 6.11. to musikaali Seili Turun Logomossa. Kysy mahdollisia peruutuspaikkoja Leenal-ta sähköpostilla uttulaleena@gmail.com tai puh. 044 033 1878.20.11. to klo 15 perinteinen puurojuhla U-sairaalan ruokasalissa. Ilmoittaudu Maril-le 14.11. mennessä sähköpostilla mari.hau-taviita@gmail.com tai puh. 044 033 1858.11.12. klo 19 Kvartetti Logomossa. Ilmoit-taudu mahdollisimman pian tai kysy peruu-tuspaikkoja Leenalta sähköpostilla uttula-leena@gmail.com tai puh. 044 033 1878.jokaviikkoiset kävelyt lähtevät tuomiokir-kolta klo 10.30. Marraskuusta alkaen kävel-lään 3.11., 10.11., 17.11. ja 24.11. Joulukuus-sa maanantaisin 1.12. ja 8.12.Kupittaan kuntosalilla tapaamispäivät ovat torstaisin klo 11 marraskuussa 6.11., 13.11., 20.11. ja 27.11. Joulukuussa nostetaan kun-toa vielä 4.12. ja 11.12.Pilatesjumppa on tiistaisin klo 16.30–18 U-sairaalan 12. kerroksen aulassa. Ennen kuin menet ensimmäistä kertaa mukaan, ota yhteyttä vetäjään Kaija Kouvoon, puh. 041 548 4433 tai sähköposti kaija.kouvo@gmail.com. Pilatesjumppa on marraskuus-sa 4.11., 11.11., 18.11. ja 25.11. ja joulu-kuussa tiistaisin 2.12., 9.12. ja 16.12. Käden taitojen jaosto ti 4.11. klo 13. Tie-dustelut ohjelmasta ja tapaamispaikasta Tuija Taipale, puh. 0400 934 987. Hengellinen piiri tapaa Tyksin A-sairaalan pääsisäänkäynnin luona olevassa hiljaises-sa huoneessa joka toinen tiistai klo 12−13. Seuraavat tapaamiset 11.11., 25.11. ja 9.12. Lukupiiri tapaa kuukauden viimeisenä kes-kiviikkona klo 13 kahvila Elvinassa, Yliopis-tonkatu 15. 26.11. ke luettavana ja keskus-telun kohteena Orvokki Aution Valokuva-varkaat

T y K S I n S E n I o r I T r y: n H A L L I T U S

Puh.joht. Leo Mikkola, p. 044 383 8387, leomikkola@hotmail.comSihteeri Taru Luukkala-Viitanen, p. 044 033 1464, taru.luukkala@kolumbus.fi

yHDISTyS 114 TIEDOTTAAVSShP:n kuntayhtymän henkilökunta jhl ry:n

sääntömääräinen SyySKOKOUSTORSTAI 20.11.2014 klo 18.00Kokouspaikka: Ravintola Mauno, Biocity Tykistökatu 6 Turku

Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi kokouksessa vahvistetaan luottamusmiesvaalien tulos.Kokouksen jälkeen yhdistys tarjoaa jouluruokailun korvaavan maittavan buffetruuanRuokailun vuoksi ilmoittautumiset 11.11.2012 mennessä: Marja Luhtala sähköpostilla marja.luhtala@tyks.fi tai Päivi huhtala puh. 35955 tai 050 365 6490Ilmoittautumisen yhteydessä kerro myös kotipaikkakuntasi. Yhdistys pyrkii järjestämään pitkämatkalaisille kuljetuksen. www.jhl.fi

nyt on tarjolla vuoden kuumimmat pikkujoulut bileet! tyksin Superilaisille

ILLASSA TÄHTIESIINTyJÄNÄ PAULA KOIVUNIEMI

Lisäksi nautimme runsaan pikkujoulu pöydän antimista, sisältäen ruoka-juomat ja alkudrinkin. Kaiken tämän ja hyvää seuraa saat vain 30 € lipulla! Ei jäsenet (avecit) norm. hintaan 83 €. Ao siis sponsoroi jäsenilleen erotuksen! Sitovat ilmoittautumiset 21.10.2014 mennessä sähköpostilla: sirpa-tuulikki.mäkelä@tyks.fi tai puh. 32074

Maksu ammattiosaston tilille: FI 79 5710 0420 2420 26

DBTL goes Xmas 21.11.klo 18.30 alkaenRadio City Areenalla, Hotelli Caribiassa!

SÄÄntÖmÄÄRÄiSEEn SYYSkokoukSEEn17.11.2014 klo 17.15 alkaenpaikka: ravintola HUS linDMan • piiSpankatU 15 • tUrkU

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokous asiat:toimintasuunnitelma ja talousarvio v. 2015ammattiosaston hallituksen ja puheenjohtajan valinta vv. 2015–2016muut ajankohtaiset asiat, liitolle tehtävät aloitteet jne.

TULE MUKAAN KESKUSTELEMAAN JA VAIKUT TAMAAN OMAAN T YÖPAIKKAASI LIIT T Y VIIN ASIOIHIN

Kokouksen jälkeen nautimme ravintola hus Lindmanin antimista. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset viimeis-tään 10.11.2014, mika.rönnholm@tyks.fi tai tekstiviestillä 044 3248 911.Ilmoita myös mahdollinen ruokavaliosi.

tervetuloa! AMMAT TIOSASTON HALLITUS

TERVETULOA Tyksin SuPer AO 607

TURUN yLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALAMedisiininen toimialueHaverinen Jussi, erikoistuva lääkäri ................. 1.9.Kauppila Elise, sairaanhoitaja, varahenkilöstö . 1.9.Kujala Sanna, erikoistuva lääkäri ...................... 1.9.Kulla Ann-Marie, sairaanhoitaja ........................ 1.9.Paasioksa Emmi, sairaanhoitaja ....................... 1.9.Railonmaa Noora, lähihoitaja .......................... 1.10.Salonen Emma, sairaanhoitaja ........................ 15.9.Salonen Juha, erikoislääkäri ............................. 1.9.Sjöholm Silja, röntgenhoitaja, varahenkilöstö . 1.9.Neuron toimialueVesma Pirjo, osastonsihteeri ........................... 1.10.Operatiivinen toiminta ja syöpätauditLaxell Anna, sairaanhoitaja, varahenkilöstö ..... 1.9.

TyKS-SAPA-LIIKELAITOSHallinto/yhteiskustannusKoskinen Mervi, toimistonhoitaja .................... 1.10.PatologiaHuhtinen Kaisa, solubiologi ............................... 1.9.Pikander Pekka, erikoistuva lääkäri................ 1.10.Sundström Jari, erikoislääkäri ........................ 1.10.

UUSIA VIRAN- JA TOIMENHALTIJOITATykslabHeinonen Tiina, apulaisosastonhoitaja ........... 15.9.Varsinais-Suomen lääkehuoltoVilhonen Emmi, farmaseutti .......................... 15.10.Välinehuollon palvelualueKaronen Maria, välinehuoltaja ........................... 1.9.Kovanen Helena, välinehuoltaja ...................... 1.10.Välimäki Jarmo, apulaisosastonhoitaja ........ 1.1.15

Osaamisen kehittäminen

To 20.11.2014 klo 8.30-15.30 Naistenklinikan luentosali, Tyks, U-sairaalan 12. krs

Koulutuspäivä on tarkoitettu kaikille VSShP:n JhL:n jäsenille. Katso ohjelma ja ilmoittautumisohjeet koulutuskalenterista. Kaikki mukaan!

JHL KOULUTTAA

TyÖSUOJELUTIEDOTETyösuojeluvaltuutettu Helena Haapaleh-to-Gaeblerin osa-aikaisuuden vuoksi hä-nen sijaisenaan toimii Jarkko Kimari 40 %:n työajalla, alueenaan toimialue 1, Tules.

26. syyskuuta tar-kastettiin Turun yli-opistossa LL Marika Leppäsen väitöskir-ja suomenkieliseltä nimeltään Pikkukes-kosen kasvun ja neu-rologisen kehityksen välinen yhteys – Pi-

pari-projektin seurantatutkimus. Leppänen toimii erikoistuvana lääkärinä Tyksin Lasten ja nuorten klinikan toimialueella. Väitös kuu-luu lastentautiopin alaan.

4 2014 Hospitaali 15

kiitosEllei joku satu tietämään, mitä eläk-keelle pääseminen tarkoittaa, niin kerrottakoon asia: Kun ihminen elää tarpeeksi vanhaksi, hän saa kaikessa rauhassa tehdä juuri mitä haluaa. (Tove Jansson) Nyt on aika kiittää kaikkia minua muistaneita jäädessäni eläkkeelle ja kiittää myös työtovereita yhteisistä vuosista Paimion sairaalassa.

A I L A S I L A n T o

osastonsihteeri, reumapoliklinikka

Rakkaat, ihanat työtoverini!

En voi kyllin kiittää teitä kaikkia super-hienosta läksiäisjuhlasta, jonka järjes-titte minulle 27.9.2014. Se säilyy ikuisesti muistoissani sa-moin kuin koko neurokirurgian osas-ton upea »joukkue». Lämmin, sydämellinen kiitos myös kaikille, jotka muistitte minua viimei-senä työpäivänäni 31.10.14. Kaikkien teidän ansiostanne työura-ni Tyksissä säilyy hienona kokemukse-na koko elämäni ajan. KIITOS!

M E r j A S I L f V E r

Lämpimät kiitokset Teille kaikille, jot-ka monin tavoin muistitte minua siir-tyessäni vapaalle. Erityinen kiitos työkavereilleni muis-torikkaasta päivästä.

K A r I n U M M E L I n

T E K S T I J A K U VAT » M A r j o P E LT o n I E M I

Mitä tehdään VSSHP:n Kliinisen genetiikan yksikössä? Tämä on saattanut jäädä monelle kysymysmerkiksi, vaikka yksikkö tekee yhteistyötä kaikkien erikoisalojen kanssa.

Kesäkuussa kliinisen genetiikan yksikkö muut-ti Tyksin mäellä uusiin tiloihin U-sairaalasta ra-kennus 7:ään, hallintorakennuksen viereen. Tänä

vuonna yksikkö viettää myös 30-vuotissyntymäpäiviään. – Yksikön nimi on kliininen genetiikka kansainvälisen

termin mukaisesti, mutta erikoisalamme suomenkielinen nimi on perinnöllisyyslääketiede ja kutsumme itseäm-me perinnöllisyyslääkäreiksi, ylilääkäri Jaakko Ignatius selventää.

Kliininen genetiikka tarjoaa perinnöllisyyslääketieteen palveluita paitsi Varsinais-Suomen myös Satakunnan ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiirien asukkaille. Hallinnol-lisesti se kuuluu Medisiiniseen toimialueeseen. Vastaan-otolle pääsee lääkärin lähetteellä tai joissakin tapauksissa asiakas voi itse ottaa yhteyttä poliklinikalle.

Ala on keskittynyt yliopistosairaaloihin. Lisäksi pe-rinnöllisyysneuvontaa tarjoavat ruotsinkielisen väestön palvelemiseen keskittynyt Folkhälsans genetiska klinik ja Norio-keskus, joka on saanut nimensä Suomessa perin-nöllisyyslääketieteen aloittaneen Reijo Norion mukaan. Perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäreitä on Suomes-sa vain noin 30.

Tarjottavat palvelutIgnatius kertoo, että yksikön tarjoamat palvelut voidaan jakaa neljään pääosaan: raskaudenaikaiseen diagnostiik-kaan ja neuvontaan, lapsilla esiintyvien geneettisten tau-tien diagnostiikkaan ja perheiden neuvontaan, syöpätau-tien alttiusgeenien etsimiseen ja niissä neuvontaan sekä neljäntenä kaikkeen muuhun. Syöpäneuvontojen osuus on noin 30–40 %, lastentautien n. 25 % ja loput ovat muun muassa neurologisia sairauksia sekä silmä-, iho ja kor-vatauteja.

Koko toiminta Tyksissä alkoi vuonna 1984 odottavien äitien neuvonnasta ja sikiödiagnostiikasta. Se on edel-leen tärkeä osa toimintaa. Gynekologit lähettävät jatko-tutkimuksiin odottavia äitejä, joilla sikiötutkimuksen tu-los on poikkeava. Asiakkaisiin kuuluvat myös raskautta suunnittelevat pariskunnat, jotka ovat huolissaan jälke-läisensä terveydestä perinnöllisen sairauden takia sekä lapsettomuudesta tai toistuvista keskenmenoista kärsi-vät pariskunnat.

Iloja ja surujaTyössään yksikön lääkärit ja hoitajat ovat tekemisissä rankkojenkin asioiden kanssa liittyen esimerkiksi ras-kauden keskeytyksiin. Haasteellisia tilanteita tuovat esi-

merkiksi myös ennakoivat geenitestit sellaisissa taudeissa, joihin ei ole mitään hoitoa. Toisaalta he voivat joskus ja-kaa huojentaviakin uutisia ja henkilökunnan työhön kuu-luu hälventää turhia pelkoja ja syyllisyydentunteita, joita joskus periytyviin tauteihin liittyy.

– Meillä vastaanottoihin varataan kunnolla aikaa, yk-si vastaanotto voi kestää noin 1,5 tuntia. Potilaille ja hei-dän perheilleen sekä tarvittaessa sukulaisilleen tarjotaan tietoa ja tukea päätöksentekoon ja heidän tilanteeseensa ja arvioidaan hoidon, neuvonnan tai geenitestien tarve, erikoislääkäri Marja Hietala kertoo.

GeenitestitGeenitestejä on olemassa kahdenlaisia. Puhutaan diag-nostisista geenitesteistä, kun ihminen on sairas, esimer-kiksi lapsella on jotain oireita ja mietitään mikä tauti oli-si kyseessä ja varmistetaan se geenitesteillä. Ennakoiva eli prediktiivinen geenitesti on kyseessä, kun ihminen on terve ja katsotaan onko hänellä sellainen geenimutaatio, joka altistaa esimerkiksi syövälle tai muulle taudille. Jos sellainen löytyy, hänet voidaan ohjata seurantaan.

Geenitutkimukset tehdään eri maiden geenilaboratori-oissa, jopa 60 % ulkomailla. Henkilökunta organisoi näyt-teenotot ja näytteet lähtevät ympäri maailmaa.

Popularisointi haasteenaSyöpäneuvonta muodostaa nykyisellään suuren osan yk-sikön henkilökunnan työstä.

– Vielä 80-luvulla syöpägenetiikasta ei puhuttu oikeas-taan paljon mitään. Meillä oli tiedossa joitain harvinaisia syöpämuotoja, joista tiedettiin, että ne kulkevat suvuit-tain. Rintasyöville altistavien geenien löytyminen »räjäyt-ti pankin». Meillä on tällä hetkellä noin 80 mutaatiopo-sitiivista sukua tiedossamme, ja vastaavia sukuja on suo-listosyövissä, Jaakko Ignatius sanoo.

Ydintehtävänsä lisäksi yksikön haasteena on tiedottaa toiminnasta ja popularisoida sitä yleisölle sekä järjestää muutakin toimintaa. Kahtena vuonna on esimerkiksi järjestetty sopeutumiskurssiviikonloppu rintasyöpägee-nin kantajille yhteistyössä paikallisen syöpäyhdistyksen kanssa.

Ignatius uskoo, että pari vuotta sitten perustetun Auria Biopankin sivutuotteena tulee löytymään lisätietoa kuten geenikantajuuksia, mikä tulee työllistämään myös klii-nistä genetiikkaa. Tutkimussaralla yksikkö on mukana erilaisissa projekteissa muun muassa lääketieteellisen ge-netiikan, patologian, ihotautiklinikan, lastenklinikan ja neurologian kanssa yhteistyössä. Kansainvälistä tieteel-listä yhteistyötä tehdään myös jatkuvasti.

– Joka vuosi löytyy myös 50-100 uutta geneettistä tau-tia. Geenikartta ei ole vielä valmis, sillä vielä ei edes tie-detä montako geeniä ihmisellä on. Perinnöllisyyslääke-tieteen tehtävänä on siirtää jatkuvasti lisääntyvä tieto klii-niseen potilastyöhön, hän kiteyttää.

Kun perinnöllisyys poh-dituttaa – diagnostiikkaa ja neuvontaa tarjolla

KLIININEN gENETIIKKA, VSSHPPotilaita vuodessa n. 1000Henkilökunta: Ylilääkäri, erikoislääkäri, 2 erikoistuvaa lääkäriä, 2,5 hoitajaa

Mediassa runsaasti huomiota saanut Angelina Jolien tapaus sai puhelimet pirisemään klii-nisen genetiikan yksiköissä ja aktivoi ihmisiä, jotka epäilivät kuuluvansa syöpäalttiiseen su-kuun. Kuvassa on myös tiedon-hakuun käytettäviä käsikirjoja. Lisäksi tietoa haetaan sähköi-sistä tietokannoista ja netis-tä. Henkilökunta seuraa myös jatkuvasti alan kansainvälisiä lehtiä. Yksikössä hiirimatotkin ovat genetiikasta kertovia.

4 2014Hospitaali16