Karavaanareita kolmessa sukupolvessa

LU E L I S Ä Ä S I V U LTA » 24

30 vuotta suu- ja leukasai-rauksia Tyksissä

LU E L I S Ä Ä S I V U LTA » 10

Isoja uudis-tuksia lyhyessä ajassa

LU E L I S Ä Ä S I V U LTA » 12

Henkilökunta-neuvoston toiminta tutuksi

LU E L I S Ä Ä S I V U LTA » 4

2 2015Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift

2 2015Hospitaali2

HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti − Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 9. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Ilmestyminen: 5 kertaa vuonna 2015. ISSN 1796-8062. Seuraava lehti ilmestyy 21.9.2015. Aineistopäivä 31.8.2015Mediatiedot: www.vsshp.fi > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Julkaisut > Hospitaali-lehdet

Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tiedotus@tyks.fi tai puh. 02 313 1103. Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, 20521 Turku.

Toimittajat:Marjo Peltoniemi, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press)Taitto: LetterheadPaino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin 10 000 kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit.

Toimituskunta: (suluissa varajäsenet) Kristiina Andreasson,Esa Halsinaho, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä), Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Marja-Leena Veijola (Päivi Huhtala).

Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. 02 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Kristiina Andreasson,puh. 050 599 5620, kristiina.andreasson@tyks.fi

Henrik JaloSuojelupäällikköSäkerhetschef

K U U K AU D E N K I R J O I T U S

Lisäpanostusta turvallisuuteen. . . . . . 2

M Å N A D E N S S K R I V E L S E

Extra satsning på säkerheten . . . . . . . 2

Lomakkeet sähköistyvät . . . . . . . . . . . 3

Tyksin toiminta Paimion ja Raision sairaaloissa loppuu. . . . . . . . . 3

Syyskuussa tutkitaan työhyvinvointia! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Tyksin keuhkosairauksilla erikoisalansa ensimmäinen auditointi Suomessa. . . . . . . . . . . . . . . 3

S A R V E S TA h ä R K ä ä

Ollaan ylpeitä työstämme? . . . . . . . . . 4

Henkilökuntaneuvoston toiminta tutuksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

h E N K I Lö K U N TA N E U V O S TO

Tyks henkilökuntaneuvosto jo vuodesta 1978 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Pysäköinti muuttuu Tyksin kantasairaalan alueella . . . . . . 6

Turun lääkärihelikopteri uusiin tiloihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Nu är det museet som vaktar sjukhusets port. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

T YöY h T E I S ö T U T U K S I

Syntymäkellonaikatiedusteluja ja tiedonhallintanäkökulmaa. . . . . . . . 9

30 vuotta suu- ja leukasairauksia Tyksissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10

Hoitotyön kirjaamisen kehittämisprojekti TO3:lla . . . . . . . . .11

T3-hankkeen suunnittelijat valittu . .11

Isoja uudistuksia lyhyessä ajassa . . .12

Vuoden Menestyjät 2015 palkittiin VSSHP:n vuosijuhlassa. . . .14

Turun Lääketieteenkandidaattiseura – Elämyksiä, edunvalvontaa ja palveluita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15

MET-palvelu: potilasturvallisuutta varmistavaa asiakaskeskeistä yhteistyötä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

Oikeaa työergonomiaa harjoiteltava säännöllisesti . . . . . . . .16

Tyksissä käyttöön uusi simulaatiohuone. . . . . . . . . . . . . . . . .17

Asiakasraatitoiminta alkoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä . . . . . . . . . . . . . .17

LOVea oppilaitoksissa! . . . . . . . . . . . .18

Sähköistyneen työvuoro-suunnittelun käyttökokemuksia . . . .19

Etiikka on hoitotyön arjessa . . . . . . .20

Kevään yleisöluennot löysivät kuulijansa . . . . . . . . . . . . . . .20

A M M AT T I N A

Laboratoriohoitaja vai bioanalyytikko? . . . . . . . . . . . . . . .21

Myssytys synnytysvuodeosastolla äitienpäivänä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22

Tyksin Kätilökuoron äitienpäiväkonsertti . . . . . . . . . . . . . .22

M U LTA S O R M E L L A O N A S I A A

Vihreyden aika. . . . . . . . . . . . . . . . . . .22

h A R R A S T U K S E N A

Karavaanareita kolmessa sukupolvessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24

KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSESISÄLTÖ 15.6.2015

LiSäpanoStuSta turVaLLiSuutEEn

Extra SatSning på SäkErhEtEn

Sairaanhoitopiiri panostaa lisää turvallisuuteen palkkaa-malla erikseen sekä turvallisuuspäällikön että työsuoje-lupäällikön. Aikaisemmin suojelupäällikkö on hoitanut

kumpaakin tehtävää. Muutos on tarpeellinen, jotta turvalli-suusasioita voidaan hoitaa riittävän hyvin. Turvallisuusasiat koetaan niin työnantajan kuin henkilöstönkin näkökulmasta tärkeiksi. Tämä on näkynyt mm. päivittäin saaminani kymme-ninä yhteydenottoina ja kysymyksinä. Osa kysymyksen esittä-neistä on saattanut kokea vastaamisen kestäneen liian pitkään.

Sisäilma-asiat kuuluvat työhygieniaan ja työsuojeluun. Sosiaali- ja terveysministeriön Työelämä 2025 -katsauksen mukaan työhygienian osaamiseen on panostettava myös tulevaisuudessa. Erityisesti ennakoivaa mittaamista sekä pitoisuuksien ja altistusten etukäteisarviointia tulee vahvistaa. Tulevaisuudessa riskit eivät ole enää toimialakohtaisia, vaan ne hajautuvat tietyille ammattiryhmille, tehtäville tai lyhyille ajanjaksoille. Näyttää myös siltä, että monialtistus lisääntyy. Sähköyliherkkyyteen ja homeyliherkkyyteen altistuneiden määrän arvioidaan lisääntyvän. Tämä tulee todennäköisesti toteutumaan myös sairaalaympäristössä.

Turvallisuusasioiden hoitamista tulee vaikeuttamaan myös

Sjukvårdsdistriktet ökar satsningen på säkerheten ge-nom att anställa en separat säkerhetschef och arbetar-skyddschef. Tidigare har säkerhetschefen skött båda

uppgifterna.Förändringen behövs för att säkerhetsfrågorna ska kunna

skötas tillräckligt bra. Både arbetsgivare och personal ser säkerhetsfrågor som viktiga. Ett tecken på det är de tiotal gånger jag dagligen blir kontaktad och ställd frågor.

En del av frågeställarna har kanske upplevt att det dröjt för länge att få svar.

Frågor som rör inomhusluft ingår i arbetshygienen och ar-betarskyddet. Enligt Social- och hälsovårdsministeriets över-sikt Arbetsliv 2025 kommer kunskaper i arbetshygien att vara viktiga även i framtiden. Speciellt de förebyggande mätning-arna och förhandsbedömningarna av halter och exponeringar bör utökas. I framtiden kommer riskerna inte längre att vara branschspecifika utan fördela sig mellan vissa yrkesgrupper, uppgifter eller korta tidsperioder.

Det verkar även som om exponeringsfaktorerna blivit fler. Antalet el- och mögelallergiska förutspås öka. Det här kom-mer troligtvis att gälla även i sjukhusmiljö. Hanteringen av

se, että erilaisten virtuaalipalveluiden perustaminen yleistyy ja niiden kautta voidaan tarjota omaa tai tietyn asiantuntija- ryhmän osaamista. Osa työstä siirtyy pois työpaikalta ja työ-yhteisöstä. Työ tulee paikasta riippumattomaksi, jolloin työ- ja vapaa-aika sekoittuvat. Virtuaalipalveluiden käyttäminen voi olla taloudellisesti houkuttelevaa, mutta se voi johtaa ennakoimattomiin riskeihin.

Turvallisuuspäällikön tehtäviin kuuluvat laitosturval-lisuuteen, valmiussuunnitteluun sekä suuronnettomuus- ohjeistukseen liittyvät asiat. Palotarkastuspöytäkirjojen mu-kaan sairaaloiden paloturvallisuudessa on vielä kehitettävää ja poistumisturvallisuusselvitysten laatiminen kolmen vuo-den välein vaatii suurta työmäärää. Laitosturvallisuuden teh-täväkenttä on laaja. Siihen kuuluu paloturvallisuuden lisäksi mm. kulunvalvontaan ja yleiseen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Laitosturvallisuuteen kuuluu myös se, että sairaa-lan häiriötön toiminta on turvattu kaikissa tilanteissa (mm. veden-, sähkön- ja lämmönsaatavuus). Laitosturvallisuu-della on yhteisiä pintoja valmiussuunnittelun kanssa. Val-miussuunnitelma yhteen sovitetaan alueen kuntien ja valtion viranomaisten kanssa.

säkerhetsfrågor kommer också att försvåras av olika virtu-ella tjänster genom vilka man erbjuder sitt eget eller någon viss expertgrupps kunnande blir vanligare. En del av arbetet flyttar bort från arbetsplatsen och arbetsgemenskapen. Arbe-tet blir platsoberoende, vilket betyder att arbetstid och fritid blandas ihop. Användningen av virtuella tjänster kan vara ekonomiskt lockande men också leda till oförutsedda risker.

Till säkerhetschefens uppgifter hör frågor som rör säker-heten vid sjukhusen, beredskapsplaneringen och anvisning-arna för hanteringen av större olyckor.

Enligt protokollen från brandinspektionerna kan sjukhu-sens brandsäkerhet ännu utvecklas. Att utreda utrymnings-säkerheten vart tredje år kräver en stor arbetsinsats. Uppgif-terna som berör säkerheten vid sjukhusen är många. Dit hör förutom brandsäkerheten bland annat uppgifter i anknytning till passerkontrollen och den allmänna säkerheten.

Också sjukhusets driftsäkerhet bör kunna garanteras i alla situationer (bland annat tillgången till vatten, el och värme).

Säkerheten vid sjukhusen har gemensamma kontaktytor med beredskapsplaneringen. Beredskapsplanen samordnas med områdets kommuner och statens myndigheter.

Kansi: Vuoden Menestyjät 2015 palkittiin VSSHP:n vuosijuhlassa. Kuva: Esa Halsinaho.

2 2015 Hospitaali 3

tyksin toiminta paimion ja raision sairaa-loissa loppuuT E K S T I » E S A H A L S I N A H O

Tämän Hospitaalin ilmestyessä VSSHP on lopetta-nut potilaiden hoidon Tyksin Paimion sairaalassa kokonaan, sillä viimeisenä siellä toiminut Tyksin kuntoutusosasto muutti 5.-8.6. Paimion sairaalan 5. ja 6. kerroksesta Turkuun.

Uusi katuosoite: Tyks Kuntoutusosasto, Kaskenlinna D 3.krs, Vähäheikkiläntie 3, 20700 Turku.Uusi postiosoite: Tyks Kuntoutusosasto, Kaskenlinna D 3.krs, PL 52, 20251 Turku.

Toiminta uusissa tiloissa alkoi tiistaina 9. kesäkuu-ta. Osaston puhelinnumerot säilyvät entisellään. Osaston puh. 02 313 4285. Tiedusteluihin vastaa osastonhoitaja Arja Varjonen, puh. 02 313 4233.

Tykslabin mykobakteerilaboratorio lopettaa myös toimintansa Paimion sairaalassa juhannuk-seen mennessä ja toimii jo nyt pääosin Tyksin A-sairaalan vieressä sijaitsevassa Mikro-rakennuk-sessa.

Perinteikkääseen Alvar Aallon suunnittelemaan Paimion parantolaan jää vielä Mannerheimin lasten-suojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön toimintaa (www.lastenkuntoutus.net).

Tyksin Raision sairaalan käyttö erikoissairaan-hoidossa loppuu, kun siellä vielä sijaitseva gastro-enterologian poliklinikka siirtää toimintansa kesä-kuun viimeisellä viikolla tilapäistiloihin T-sairaa-laan. Uusissa tiloissa Tyksin A-sairaalassa toiminta alkaa syyskuussa.

Tykslabin laboratorio-osasto 139 ja Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen röntgenosasto 143 palvelevat kuitenkin asiakkaita Raision sairaalassa edelleen.

Lomakkeet sähköistyvätVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSShP) käyn-nistyy henkilöstöhallinnollisten lomakkeiden sähköis-täminen. Työkaluna tulee olemaan selainpohjainen järjestelmä ”Sähköiset lomakkeet”, joka mahdollistaa lomakkeen täytön, allekirjoituksen ja hyväksynnän sähköisesti. Valmis lomake jää talteen itse järjestel-mään ja siirtyy myös sähköiseen arkistoon. Lisäksi erikseen määriteltävät tiedot (kuten virkavapausai-ka) siirtyvät automaattisesti Primaan. Sähköiset lomakkeet nopeuttavat lomakkeiden kiertoa ja vähentävät käsityön määrää. Saamme tar-vittaessa paremmin seurattua, missä ko. lomake liik-kuu ja kuka sen on jo käsitellyt. Korjaus- ja täydennys-työn määrä vähenee, kun lomakkeelle voidaan merki-tä kenttiä pakollisesti täytettäviksi. Ennen vuodenvaihdetta meillä tulee olemaan käy-tössä sekä räätälöityjä että peruspakettiin kuuluvia lomakkeita. Räätälöitynä toteutetaan koulutushake-mus, omailmoitus sairauspoissaolosta sekä lupapyyn-tö toimia VSShP:n tiloissa ilman palvelussuhdetta. Pe-ruspakettiin kuuluvat mm. työsopimukset, työaika-korvaukset ja henkilötietojen muutoslomakkeet. Tiedotamme tarkemmasta aikataulusta, tietoiskuis-ta ja koulutuksista syksymmällä. Sähköistys jatkuu varmasti myös vuoden 2016 puolella uusia lomak-keita räätälöiden ja peruspaketin lomakkeita hioen!

M A r j U T K A H I L A I N E N , projektipäällikkö

Syyskuussa tutkitaan työ-hyvinvointia!Tähyillään jo alustavasti syksyyn, vaikka kesä on vasta käsillä.

Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus tehdään jälleen syksyllä 2015. Kyseessä on Työterveyslaitoksen kahden vuoden välein toteuttama kysely. Kysely lähe-tetään sähköisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) henkilöstölle syyskuun alussa.

Tutkimustulokset saamme viimeistään joulukuussa. Tarkempi aikataulu selviää kesälomien jälkeen. Yksikkö-tason tulosten käsittely toteutetaan samalla tavoin kuin edellisellä kierroksella.

Tavoitteenamme on mahdollisimman korkea vastaus-prosentti, jotta VSSHP:n käyttöön tulevat tutkimusyhteen-vedot ovat luotettavia. Tavoittelemme myös erinomaista vastausprosenttia sähköiseen kyselyyn, jotta Työterveys-laitoksen ei tarvitsisi muistutella meitä paperilomakkeilla.M A r j U T K A H I L A I N E N , henkilöstöasiantuntija

haavanhoitajan palveluita lisätty tyksissäTyksin kirurgian poliklinikan haavanhoitaja-toiminta on laajentunut. Haavanhoitaja pystyy nyt aiempaa paremmin vastaamaan sekä Tyksin omilta osastoilta että perusterveyden-huollosta tuleviin haavan paikallishoitoa koskeviin kysymyksiin.

haavanhoitajan konsultaatiopuhelimeen voi soittaa arkisin klo 8–15.

• sisäpuhelut dect-numeroon 37 352• ulkopuhelut numeroon 050 409 7050

Lisäksi poliklinikalla on mahdollisuus reaaliaikaiseen etäkonsultaatioon.

tyksin keuhkosairauksilla erikoisalansa ensimmäinen auditointi SuomessaT E K S T I J A K U VA » E S A H A L S I N A H O

Tyksin keuhkosairauksien vastuualueella tehtiin tou-kokuun lopulla hengitysvajeen ja uniapnean diagnos-tiikkaa, hoitoa ja tutkimusta koskeva vertaisarviointi. Toimintaa olivat arvioimassa professori Anita Simonds Lontoosta (Royal Brompton and Harefield Trust) ja pro-fessori Olli Polo Tampereen yliopistosta.

Simonds kertoi, että vertaisarviointeja tehdään heillä pal-jon, ja että niistä on parhaimmillaan paljon hyötyä koh-deorganisaatiolle.

– On hyvin opettavaista avata oma toimintansa rakenta-valle, kriittiselle tarkastelulle. Siinä pääsee vaihtamaan ar-vokkaita tietoja kollegiaalisesti muiden saman alan toimi-joiden kanssa. Ulkopuolinen arvioija voi tuoda hyödyllisiä tietoja kohdeorganisaatiolle ja tukea sitä kautta sen tiimien

työskentelyä, Simonds totesi päivän ohjelman välijalalla. Olli Polo pitää tällaista vertaisarviointia organisaation yh-tenä kehitysaskeleena, jonka avulla se voi tehostaa toi-mintaansa muiden toimijoiden kokemuksia ja hyviä käy-täntöjä omaksumalla.

– Viime kädessä tästä hyötyy tietysti potilas parantuvi-en hoitokäytäntöjen myötä, Polo tiivisti.

Arvioijat kutsuivat Tyksiin keuhkosairauksien vastuu-aluejohtaja, professori Tarja Laitinen ja vs. professori Tar-ja Saaresranta. Saaresrannan mukaan arviointipäivä sujui hyvin ja oli hyödyllinen.

– Näin pienessä maassa ei kannata sulkeutua, vaan ol-la avoin ulkopuolisille vaikutteille ja kokemukselle, Saa-resranta totesi.Professori Anita Simonds (vas.) ja professori Olli Polo kävivät toukokuussa professori Tarja Saaresrannan (kesk.) kutsumana vertaisarvioimassa Tyksin keuhkosairauksien toimintaa.

2 2015Hospitaali4

Ollaan ylpeitä työstämme? H A N N E L E H E I N E » JUKO:n koordinoiva pääluottamusmies

Viime aikoina ei ole aina tuntunut ko-vin kivalta olla töissä julkisella sekto-rilla, etenkään erikoissairaanhoidos-sa. Monasti aamiaisleivän kaveriksi on saanut nauttia sanomalehdestä annok-sen uutisia, joiden mukaan tuotamme työllämme liikaa kustannuksia yhteis-kunnalle ja korotamme suomalaisten veroastetta. Yksityinen osaa tehdä te-hokkaammin; julkinen sektori on yli-pöhöttynyt yhteiskuntatuholainen. Eri-tyisesti erikoissairaanhoito on kaiken varannon syövä vitsaus, jota ei mikään taho pysty rajoittamaan.

Median maalaamia erikoissairaan-hoidon rajattoman kasvun visioita ei täältä organisaation sisältä käsin pysty todentamaan. Me koko henkilöstö tie-dämme, miten monin tavoin sairaan-

hoitopiirissä on viime vuodet toimittu toimintakulujen kasvun pysäyttämisek-si. Ajoittain säästäminen on tuntunut ole-van päätoimintamme. Säästötoimista on jäänyt muistijälkiä, ne ovat tulleet ihol-le. Osa toimista on ollut epäonnistunei-ta kuten parin vuoden takainen lomautus. Pysyvään toimintamuutokseen johtaneet teot, kuten Tyksin organisaatiouudistus, ovat olleet onnistuneita kuluhallinnan kannalta.

Muutosketju jatkuu: Yksi sairaala -han-ketta seuraa Yksi psykiatria -projekti ja seuraavalle jo keksitään nimeä. Sote-uu-distus päälle päätteeksi kääntänee koko kuvion uuteen asentoon. Muutoksessa henkilöstö muuttuu helposti resurssiksi tai numeroksi, jota leikataan tai siirretään. Ei tunnu hyvältä, kun huomaa olevansa yli-

jäävä palikka. Palikkapeli on pelottavaa. Työmotivaatio kärsii, tulokset heikkene-vät. Tähän ansaan ei pidä ajautua.

Teemme arvokasta työtä, jolla on mer-kitys. Jokainen parantumistapahtuma on mittaamattoman arvokas tervehtyneelle ihmiselle. Syntynyt vauva on usein elä-män huippukohta. Kuoleman kohtaami-sessa voimme vähentää tuskaa ja keventää omaisten taakkaa. Tässä kaikessa ja pal-jossa muussa olemme mukana työmme kautta. Jatkuvan muutoksen paineessa on hyvä muistaa, että perustyömme erikois-sairaanhoidossa pysyy samana eikä ole ka-toamassa. Tavat ja prosessit voivat muut-tua, samoin tekopaikat ja määrät. Työn merkityksellisyys ja arvo potilaille säily-vät. Tämän kirkastaminen saattaa auttaa jaksamaan.

Meillä sairaanhoitopiirissä on sisäi-senä vahvuutena hyvä yhteistoimin-nan ilmapiiri. Sitä kannattaa vaalia ja vahvistaa muutoksessa. Henkilöstön ja johdon yhteistyöllä pystymme ra-kentamaan keskinäistä luottamusta ja arvostusta. Minun työni valmistumi-seen tarvitaan sinun työtäsi. On yhtei-nen työmme, joka tuottaa lisää terve-yttä ja hyvinvointia väestölle. Jos sinun työsi muuttuu, minun on hyvä tietää siitä, koska silloin myös minun työni muuttuu. Saattaapa olla, että minulla olisi jokin kehitysidea, jolla voisimme muuttaa yhteistä työtämme vielä suju-vammaksi kuin olet yksin osannut aja-tellakaan. Voisinko auttaa sinua ylittä-mään itsesi?

Ollaan yhdessä ylpeitä työstämme!

T E K S T I » K r I S T I I N A A N D r E A S S O N

Tyksin henkilökuntaneuvosto (HKN) on henkilökunnan yhteistoimintaelin, joka järjestää tapahtumia, kuntoilua ja virkis-tystä. Iso työyhteisö asettaa omat vaati-muksensa tasapuolisuuden, oikeuden-mukaisuuden ja yhteisöllisyyden toteu-tumiselle myös työhyvinvointiin liittyvissä tapahtumissa.

HKN:ssa on 21 henkilöstöjärjestöjen nimeämää jäsentä.

– Työnantaja on antanut mah-dollisuuden käyttää työaikaa tähän, mutta palkkiota ei jäsenille makseta, sanoo Jussi Rantanen.

– Tämä on talkootyötä, vahvistaa hen-kilökuntaneuvoston sihteeri Pirjo Penger.

Keskeisiä näkökulmia HKN:n järjestä-mässä toiminnassa ovat yhteisöllisyyden ja kaikkia työntekijöitä koskevan tasapuo-lisen osallistumismahdollisuuden tukemi-nen. HKN:n ansiosta henkilökunnalla on

mahdollisuus hankkia alennettuun hin-taan vaikkapa elokuva-, uimahalli- ja ta-pahtumalippuja.

– Henkilökuntaneuvoston toiminta-edellytys on työnantajalta vakanssipohjai-sesti saatava rahoitus. Työnantaja on ”ul-koistanut” työhyvinvointipalveluja henki-lökuntaneuvostolle, Jussi Rantanen sanoo.

– Henkilökuntaneuvoston ei ole tar-koitus profiloitua vain jumppajärjestäjä-nä. Henkilökuntaneuvosto edustaa työn-tekijöitä työnantajan suuntaan yhteisissä asioissa ja käy tarvittaessa keskusteluja

työnantajan kanssa, sanoo henkilökunta-neuvoston puheenjohtaja Lennu Yläneva.HKN on ottanut esimerkiksi kantaa suoja-vaatteisiin, pysäköintiin, pyöräilyyn ja ym-päristöohjelmaan. Kannanotot ovat tuot-taneet tulosta: henkilökunnalla on mm. ollut mahdollisuus säästyä kesän pysä-köintimaksuilta vaihtamalla auto polku-pyörään.

Uusi kuntosali iso satsausHKN:n kautta pääsee monia lajeja harras-tamaan ilmaiseksi, esimerkkeinä vaikkapa lihaskuntojumppa ja sähly. Myös pesäpal-loräpylöitä löytyy muutama lainattavaksi. HKN on lisäksi neuvotellut henkilökunta-alennuksia liikuntakeskuksiin.

T-sairaalaan avattu kuntosali on isoin panostus liikuntamahdollisuuksiin pit-kään aikaan. Uuden kuntosalin saaminen oli pitkäaikainen haave, johon satsattiin myös taloudellisesti:

– Työhyvinvoinnin rahoja käytettiin yli 50 000 euroa laitteisiin, sanoo Jussi Ran-tanen.

Yhteisöllisyyden toteuttamiseen ja tu-kemiseen eivät sovi malliksi esimerkiksi liikuntasetelit, sen sijaan HKN tukee lii-kuntaa tarjoamalla harrastukselle puit-teet kuntojaostojen kautta. Kuntojaosto-jen ja yhteisten tapahtumien kannalla oli myös enemmistö viimesyksyiseen kyse-lyyn vastanneista. Kuntojaostoja on tois-takymmentä, lajeja löytyy joogasta kori-palloon. Kuntojaoston aloittamisessa aloi-te on usein tullut aktiiviselta työntekijältä, joka on selvittänyt, löytyykö muitakin sa-masta lajista kiinnostuneita.

HKN myös sponsoroi vuosittain hen-kilöstön osallistumista ulkopuolisten jär-jestäjien liikuntatapahtumiin. Lennu Ylä-nevan mukaan tällaiset kohteet mietitään erikseen. Tuettujen tapahtumien vaihte-lulla pyritään turvaamaan tasapuolisuus.

Palautetta toivotaanSairaanhoitopiirissä on henkilöstöä yli 7 000, Tyksissä 4000-5000. Iso koko vai-kuttaa myös HKN:n tapahtumasuunnit-teluun.

Henkilökuntaneuvoston toiminta tutuksi

Tyksin henkilökuntaneuvosto. Kuva: Kristiina Andreasson

2 2015 Hospitaali 5

– Massatapahtumat ovat tärkeimpiä yhteisöllisyyttä ajatellen: Satoja osan-ottajia, ihmisiä laidasta laitaan, sanoo Jussi Rantanen.

Vaikka tapahtumiin osallistumi-sessa onkin aina omavastuuosuus, ison osallistujamäärän avulla lip-puhintoja saadaan alemmaksi. Esi-merkkejä vuosittaisista massatapah-tumista ovat piknik-risteily ja ke-säteatteri. HKN:n mahdollisuudet lipunmyynnin järjestämiseksi ovat rajalliset. Siitä ei ole isojen lippufir-mojen kilpailijaksi lippujen ostoon ja myyntiin liittyvissä peruutus- tai muutostilanteissa.

– Tässä on aina riskinottoa: jos-kus jää osa lipuista myymättä, jos-kus kaikki liput menevät saman tien kuin kuumille kiville, Lennu Yläne-va miettii.

– Tuntosarvet eivät aina ihan toi-mi, sanoo Pirjo Penger.

Päivi Huhtala tiivistää hyvin mas-satapahtumien valikoinnin haasta-vuuden:

– Mikä kiinnostaa minua, ei vält-tämättä kiinnosta muita - ja päin-vastoin.

Jussi Rantasen mukaan HKN:n jäsenet saavat usein palautetta, kun massatapahtuman järjestämisessä on tavalla tai toisella epäonnistuttu.

HKN:n työjaosto pohtii ja kehit-tää uusia toiminnan muotoja. Ny-kyisin ideoita saadaan esimerkiksi henkilökohtaisissa tapaamisissa ja HKN:n jäsenten kautta. Henkilöstöl-tä toivotaan ehdotuksia tapahtumi-en tai liikuntalajien suhteen ja muu-tenkin palautetta HKN:n toiminnas-ta. Kaikkia toiveita ei varmasti pys-tytä toteuttamaan, mutta aloitteet ovat tärkeitä kehittämisessä. Lennu Yläneva ja Pirjo Penger jäävätkin hetkeksi pohtimaan, pitäisikö ottaa käyttöön henkilökuntaneuvoston aloitelaatikko.

VSSHP:n alueelliset henkilökun-tayhdistykset, -neuvostot ja tyhy-ryhmät järjestävät kuntoilu- ja vir-kistystoimintaa paikallisesti. Työhy-vinvointiin käytettävät määrärahat on jaettu yhdistyksille eri paikka-kunnilla työskentelevien vakanssien määrän mukaan. Aluetoiminta on paikallisesti edelleen tärkeää, mutta yhteistyötä on tarkoitus myös lisätä.

– Vuosittain voisi olla yksi iso, ko-ko VSSHP:n henkilöstölle suunnat-tu yhteinen tapahtuma, pohtii Lennu Yläneva. – Jos vaan löydämme riittä-vän suuret puitteet.

Tyksin henkilökuntaneuvoston jäsenten kuvat löytyvät Santrasta > Oma profiili

Tapahtumista ja neuvotelluista alennuksista ilmoitetaan Santrassa.

hospitaalissa henkilökuntaneuvoston oma palsta numerosta 2/2015 alkaen.

Henkilökuntaneuvoston tapahtumakuvat ylhäältä: Naisten kuntovitonen, Samppalinnan kesäteatteri ”BLONDI-musikaali”, PikNik risteily ”Tammiristely” Alvar-kööri esiintyy Tutustumiskohteena Villa Mairea Noormar-kussa. Heijastimien jakoa

Tyks henkilökuntaneuvosto (hKN) on toimi-nut henkilöstön edustajana ja puolestapu-hujana sekä yhdistänyt eri ammattiryhmät yhteisen pöydän ääreen. hKN:n kokoon-pano on sovittu järjestöjen keskinäisellä sopimuksella. Tärkeintä on henkilöstön monipuolinen edustus. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSShP) yhteistoiminta-sopimuksen mukaan henkilökuntaneuvos-tolla on oma toimintaohjeensa ja se päät-tää omasta kokous käytännöstään. Ensimmäisen kerran hKN:lla oli vuonna 1992 käyttövaroja harrastus- ja virkistys-toiminnan järjestämiseen ja tukemiseen. Alkuun toimi myös erillinen kuntotyöryh-mä, joka vuoden 2000 lopussa muutti toi-mintaansa siten, että kuntojaostot toimivat entiseen tapaan, mutta rahoituksen osalta ne ovat hKN:n ohjauksessa. Aikaisemmin myös työyksiköt hakivat hKN:n kautta tyhy-toiminnan rahaa. Nykyisin tyhy-rahaa jae-taan yksiköille suoraan sekä alueelliseen toimintaan. Tyksin henkilökuntaneuvoston perus-periaatteena on järjestää yhteisöllisiä ta-pahtumia. Perinteeksi on muodostunut tammikuun yhteinen piknik-risteily ja ke-sällä kesäteatteri. Näiden massatapahtumi-en tarkoituksena on ollut kerätä tyksiläiset yhteen. hKN huolehtii elokuva- ja teatteri-lippujen sekä uimalippujen hankinnasta, joita yksittäinen tyksiläinen voi ostaa alen-nettuun hintaan. Erilaisia kuntojaostoja on toista kymmentä ja niiden toiminta on monipuolista. hKN on ollut osaltaan myös vaikuttamassa siihen, että Tyksiin on saatu uusi kuntosali ajanmukaisineen laitteineen. hKN pyrkii vaikuttamaan henkilöstön työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen otta-malla kantaa eri asioihin. Kestoaiheita ovat olleet mm; pysäköinti, pukukaapit, suoja-vaatteet ja pyöräily. Vuosien kuluessa on otettu kantaa pyynnöstä ja pyytämättäkin. Tyks henkilökuntaneuvosto on osoitta-nut toiminnallaan että avoin ja hyvä kans-sakäyminen on kaikille osapuolille eduksi. Toivomme että toiminta jatkuu monipuo-lisena ja virkeänä aktiivisten toimijoiden voimin ja että hKN viihdyttää, virkistää ja liikuttaa kaikkia tyksiläisiä jatkossakin.

Tyks henkilökuntaneuvoston entiset puheenjohtajat

j A A N A D A L é N ja j U S S I r A N TA N E N

HENKILÖKUNTANEUVOSTO

tyks henkilö-kunta-neuvosto jo vuodesta 1978

Tyksin Kantasairaalan pysäköintialuejako muutostöiden valmistuttua.

T E K S T I » K r I S T I I N A A N D r E A S S O N

Tyks ja Q-Park Finland Oy ovat solmineet Tyksin Kantasairaalan alueen pysäköinnis-tä 10 vuoden mittaisen sopimuksen. Sopimus tuo muutoksia henkilöstön ja asiakkai-den pysäköintiin. Muutostyöt Tyksin Kantasairaalan alueella tehdään vaiheittain.

Pysäköinnin opastuksen ja hinnoittelun selkeyttämiseksi Kantasairaalan alueen opastukset uudistetaan ja pysäköintialu-eiden tilatiedot ilmoitetaan jatkossa reaa-liajassa muuttuvin kyltein ja mobiiliapli-kaation avulla. Nykyisen henkilökunnan pysäköintilaitoksen P1-kerrokseen val-mistuu syksyllä 2015 myös Q-Parkin asia-kaspalvelupiste, josta saa opastusta pysä-köintiasioissa.

Ensimmäiset näkyvät pysäköintiin liit-tyvät muutokset ovat jo tapahtuneet: py-säköintilaitteiden uudistamisen myötä tu-li mahdolliseksi pysäköinnin maksamisen sirukorteilla ja Easyparkin mobiilisovel-luksella. Toukokuun alussa, samaan ai-kaan pysäköintilaitteiden uudistamisen

kanssa, otettiin käyttöön uusi asiakaspy-säköintipaikkojen luokittelu A- ja B-hinta-kategoriaan. A-pysäköintitariffialueita on kaksi: T-sairaalan vieressä sekä U-sairaa-lan edessä olevat pysäköintiruudut. B-alu-eeseen kuuluvat muut lyhytaikaiset pysä-köintialueet sekä lisäksi P1-kerroksen tu-levat 65 ruutua.

Toimiva pysäköinti tärkeääVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) kiinteistöpäällikön Timo Seppä-län mukaan Tyksin alueella on jo pitkään ollut ongelmia henkilökunnan ja asiakkai-den pysäköinnissä.

– Pysäköinnin hoitamiseen ei ole ollut riittävää henkilöresurssia, pysäköinnin puomi- ja maksujärjestelmät ovat olleet vanhanaikaiset ja opastaminen puutteel-lista, sanoo Seppälä.

Suurimpana ongelmana on Seppälän mukaan ollut pysäköintipaikkojen vähäi-nen määrä.

Pysäköinti muuttuu Tyksin kantasairaalan alueella

– Asian ratkaiseminen olisi vaatinut hen-kilöresurssia ja investoimista nykyaikai-seen pysäköintitekniikkaan ja opasteisiin. Toimiva pysäköinti on sairaalan kannal-ta tärkeää, mutta se ei kuitenkaan ole sai-raalan primääritoimintaa. Tästä johtuen lähdettiin julkisella neuvottelumenette-lyllä hakemaan yhteistyökumppania, jo-ka ottaisi pysäköinnin käytännön järjes-telyt hoidettavakseen. Operaattorin valin-ta perustui pisteytykseen, jossa pääpaino pisteillä oli laadullisilla kriteereillä. Par-haiten pisteytyksessä menestyi Q-Park Finland Oy, jonka kiinteistöjaosto valit-si helmikuussa yhteistyökumppanikseen, kertoo Timo Seppälä.

Laaditussa sopimuksessa osapuolet ovat myös sitoutuneet yhteisyössä hakemaan rahoitusratkaisua, jolla uuden pysäköin-tirakennuksen rakentaminen saataisiin varmistettua.

Tyksin henkilökunnan pysäköinti-alueiksi lisätään vähemmällä käy-töllä olevat vieraspysäköintialueet,

U-sairaalan takana oleva ulkoalue, Tykis-tökadun ja Savitehtaankadun risteykses-sä oleva P-alue sekä 1-talon kulman alu-een vieraspaikat. Muutostöiden valmis-tuttua henkilökunnan pysäköintikapasi-teetti kasvaa Kantasairaalan alueella. Näi-den paikkojen lisäksi henkilökunnalla on mahdollisuus pysäköidä Teknologiakiin-teistöjen ulkoalueella alennetulla päivä-hinnalla (3,50 €). Nykyisen henkilökun-nan pysäköintilaitoksen P1-kerroksesta otetaan asiakaspysäköintikäyttöön 65 ruu-tua. Alueelta on jatkossa käytäväyhteys T- ja U-sairaalaan.

Pysäköinnin hinnoittelu: Henkilökunnan kausikortti

• Hallipysäköinti: 15 €/kuukausi tai 1,50 €/vuorokausi (24 h)• Ulkoaluepysäköinti: 10 €/kuukausi tai 1 €/ vuorokausi (24 h)• Maksimipysäköintiaika on 48 h/kerta.Siirtymäaikana (elokuun loppuun asti) yöllä työskentelevä henkilökunta voi pysäköidä ilmaiseksi kaikkina päivinä klo 19.00–07.00:• A-sairaalan ja U-sairaalan välissä ole-vassa vanhassa pysäköintirakennuksessa (tähänastisilla maksullisilla paikoilla)• Savitehtaankadun ja Tykistökadun sillan kulmauksessa olevalla T-sairaalan pysäköintipaikallaErillistä lupalappua ei tähän pysäköintiin tarvita.

Keskeiset muutokset asiakaspysäköinnissä

1.5.2015 alkaenKertapysäköintiä eli lyhytaikaista vierai-lija- ja asiakaspysäköintiä varten on A- ja B-hintakategoria A-pysäköintitariffialu-eita on kaksi: T-sairaalan vieressä sekä U-sairaalan edessä olevat pysäköintiruu-dut. B-alueeseen kuuluvat muut lyhytai-kaiset pysäköintialueet.

Asiakaspysäköinnin hinnoittelu:• A-alue: 2 €/h• B-alue: 1 €/h• Päiväpysäköinti: 6 €/12 h• Päivä-, ilta- ja yöpysäköinti: 8 €/vuoro-kausi

2 2015Hospitaali6

Turun lääkärihelikopteritukikohta muut-taa kesäkuussa uusiin tiloihin. Uusi tu-kikohta on suunniteltu täysin ympäri-vuorokautisen päivystyksen tarpeisiin. Avajaisia vietettiin seminaaritunnelmis-sa ja päivystys siirtyy uuteen tukikoh-taan16.6.2015

Turun lääkärihelikopteritoiminta pääsee vihdoin ajanmukaisiin tiloi-hin, kun uusi FinnHEMSin suunnit-

telema ja rakennuttama tukikohta otetaan käyttöön. Turun tukikohta on valtakun-nallisesti yksi kuudesta FinnHEMSin lää-kärihelikopteritukikohdasta. Tukikohdas-sa päivystää ympärivuorokautisesti kolmi-henkinen miehistö: ensihoitolääkäri, len-täjä ja HEMS-avustaja, jotka tuovat teho-hoitotasoisen ensihoidon nopeasti tapah-tumapaikalle.

– Olemme todella tyytyväisiä uusiin tiloihin. Rakennus on erittäin hyvin ää-nieristetty, mikä takaa meille rauhalliset olot päivystystyöhön, vaikka sijainti on lentokentän välittömässä läheisyydes-sä. Yksikön lääkäreiden tehtävä on myös koordinoida ja kehittää alueen ensihoitoa, ja tähänkin uudet tilat soveltuvat parem-min, sanoo tukikohdan vastaava lääkäri ja anestesiologian erikoislääkäri Petri Aalto-nen tyytyväisenä.

Tukikohtarakennuksessa on miehistöti-lat, toimisto- ja varastotiloja sekä halli heli-kopterille ja maayksikölle. Turun tukikohta on ensimmäinen, joka on juuri ympärivuo-rokautiseen päivystämiseen suunniteltu. Tilojen suunnittelu on tehty täysin lääkä-rihelikopteritoiminnan ehdoilla ja eri toi-minnoille sopivat tilat on mietitty tarkkaan.

Lääkärihelikopteritoiminta keskeinen osa ensihoitoa

FinnHEMS tuottaa valtakunnallisesti lääkärihelikopteripalvelun yhdessä yli-

opistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. Turussa lääkärihelikopteritoiminnassa työskentelevät lääkärit ovat TYKSin ensi-hoitoon ja anestesiologiaan erikoistuneita lääkäreitä. FinnHEMS vastaa tukikohdista ja toiminnan hallinnoinnista.

Vastoin yleistä käsitystä helikopteri har-voin kuljettaa potilaita. Helikopterien en-sisijaisena tehtävänä on kuljettaa lääkäri ja tehohoitotasoinen ensihoito mahdol-lisimman nopeasti potilaan luokse. He-likopterin lentoaika kohteeseen kestää yleensä 10-30 minuuttia ja keskimäärin apu on paikalla 15 minuutin kuluessa hä-lytyksestä. Turun tukikohdan lääkäriheli-kopteri palvelee koko Varsinais-Suomen aluetta. Lääkärihelikopteri tavoittaa 30 minuutin sisällä hälytyksestä myös joi-takin Satakunnan ja Uudenmaan alueita. Hälytyksiä tulee keskimäärin 6-7 vuoro-kaudessa. Vuonna 2014 hälytyksiä tuli yh-teensä noin 2260. Useimmiten kyseessä on peruselintoiminnon häiriö kuten tajutto-muus, elottomuus tai hengitysvaikeus tai onnettomuus. Lääkärihelikopterin hälyt-tää paikalle hätäkeskus.

Avajaiset seminaaritunnelmissa

Turun uuden tukikohdan avajaisia vietet-tiin 8.6.2015. Kutsuvieraat pääsivät tutus-tumaan tukikohdan tiloihin ja lääkärihe-likopteritoimintaan. Avajaisseminaaris-sa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen loi katsauk-sen alueen ensihoidon kokonaisuuteen ja sosiaali- ja terveysministeriön terveyspal-veluiden johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulk-ki puhui ensihoidon tulevaisuudesta osana terveydenhoitoa. FinnHEMSin uuden tut-kimus- ja kehityspalveluiden yksikön joh-taja, akuuttilääketieteen professori Hans Morten Lossius pureutui lääkärihelikop-teritoiminnan vaikuttavuuteen ja semi-naarin päätössanat lausui kansanedustaja Ilkka Kanerva.

Päivystys uuteen tukikohtaan siirtyy 16.6. Muutto suunnitellaan tarkasti ja toteute-taan vaiheittain, jotta päivystystoimintaan ei tule katkosta.

– On mukava, että pääsemme uusiin, toimiviin tiloihin, sillä kesä on perintei-sesti kiireistä aikaa lääkärihelikopteritoi-minnassa. Kesällä ihmiset liikkuvat enem-män, jolloin sattuukin enemmän. Meillä myös saaristoon suuntautuvat tehtävät moninkertaistuvat. Emme silti synkiste-le, valoisassa kesäyössä lennettäessä on varsinkin onnistuneelta tehtävältä muka-va palata. Työetuna upeat maisemat, Aal-tonen kertoo.

FinnhEMS on valtakunnallinen lääkäriheli-kopteripalveluiden hallinnointiyksikkö. Yh-tiön omistavat yhtä suurin osuuksin yliopis-tolliset sairaanhoitopiirit: helsingin ja Uu-denmaan sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suo-men sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan sairaan-hoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. FinnhEMS on voittoa tavoittelematon osa-keyhtiö, joka on perustettu vuonna 2010. FinnhEMSillä on kuusi tukikohtaa: Vantaa, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi.

PÄ I V I E K D A H L , Ground Communications

Turun lääkärihelikopteri uusiin tiloihin

– Q-Park Finland Oy on tyytyväinen saadessaan aloittaa pysäköinninope-roinnin Tyks:ssä, toteaa toimitusjohta-ja Juha Sirelius. – Haluamme parantaa sairaalassa käyvien potilaiden ja hei-dän läheisten pysäköintikokemuksia sekä huomioida henkilökunnan py-säköintitarpeet paremmin. Konser-nillamme on paljon kokemusta sai-raalapysäköinnistä Euroopasta, jois-ta tuomme oppia Turkuun. Aiomme myös tuoda henkilökuntaa paikalle ohjaamaan ja auttamaan asiakkaita. Tavoitteenamme on selkeyttää pysä-köintiä kaikille sairaalan käyttäjille.

Muutokset henkilökunnan pysäköinnissä 1.9.2015

henkilökunnan sopimuspysäköinnissä otetaan käyttöön sähköinen lupahal-linta. henkilökuntapysäköinti luoki-tellaan ulko- ja sisäpysäköintikatego-riaan.

Asiakaspalvelupisteen valmistuttua

(arviolta 1.9.2015) alennuksia pysäköintiin

Pitkäkestoisissa tutkimuksissa ja hoi-doissa olevilla potilailla on oikeus hakea palveluntuottajan 50 % alennus pysäköinnistä. Ns. sarjahoidoissa käy-villä potilailla on oikeus hakea tarvitse-malleen ajalle 50 % alennus pysäköin-tiin. Omaisilla, jotka vierailevat esimer-kiksi lapsipotilaan luona päivittäin, on oikeus hakea myös em. alennus. (Alen-nuksen saajien kriteerit määrittelee palveluntuottajalle Tyks). Alennuksen saamiseksi tulee rekisteröityä Q-Parkin verkkosivujen kautta tai vaihtoehtoi-sesti asiakaspalvelupisteessä. Pysäköinnin valvonnasta Tyksin Kantasairaalan alueella vastaa Turun kaupunki.

LisätietojaSantra > Tukipalvelut > PysäköintiSairaanhoitopiirin internetsivusto: vsshp.fihospitaaliQ-Park: http://www.q-park.fi/

2 2015 Hospitaali 7

KURKISTUS MUSEON KOKOELMIIN

kuulotorviEnsimmäinen kuulon apuväline on todennäköisesti ollut korvan taakse kuppimaisesti laitettu käsi. En-simmäisiä kuulokojeita olivat korvalle asetettavat kuulotorvet, jotka johtavat ja vahvistivat ääntä. Torvessa syntyvät resonanssit kuitenkin vääristä-vät alkuperäistä ääntä. Kuulotorvi tunnettiin Mesopotamiassa jo noin 900 eKr. Aleksanteri Suuri (356–323 eKr.) käytti oinaan sar-vea kuulon vahvistamiseen. 200-luvulla eKr. simpukan-kuoret olivat suosittuja kuulotorvia. 1600-luvulla kuulotorvia valmistettiin esimerkiksi hopeas-ta, puusta tai eläinten sarvista. Kuulotorvia oli useita eri mal-leja: suoria, kaarevia, aaltoilevia ja kierteisiä torvia sekä eri-muotoisia lieriöitä. Vähitellen kehiteltiin myös korvan taakse kiinnitettäviä tai partaan, hiuskoristeeseen tai kävelykeppiin piilotettavia torvia. 1800-luvun alkupuolella kuulotorvia paranneltiin edelleen teknisesti. Eräs malli oli vanhoja torvia lyhyempi ja muistutti maljamaista astiaa, jonka pohjasta lähti korvakäytävän suulle sopiva putki. 1800-luvun loppupuolella käytettiin edelleen mekaanisia kuulotorvia, joita kehitettiin pienemmiksi ja käyt-tökelpoisemmiksi. Ensimmäiset sähköisesti toimivat kuulolaitteet valmistet-tiin 1870 Bellin puhelimen pohjalta. Laitteiden kookkaat pa-

ristot kestivät vain päivän. Ensimmäiset taskukokoiset lait-teet esiteltiin 1940-luvulla, ja 1960-luvun alussa markkinoille tuli malli, joka on edelleen saatavilla – korvan taakse kiinni-tettävä laite (BTE). Sen jälkeen kuulokojeteknologia on kehit-tynyt nopeasti mikroelektroniikan edistyksen ansiosta. Nyt pyrkimyksenä on kokonaan implantoitava kuulolaite. Kuulotorvi on esillä Turun Lasarettimuseon perusnäytte-lyssä.

K U U K AU D E N E S I N E on nähtävänä Turun Lasarettimuseossa. Museo on avoinna kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo14−18 sekä sopimuksesta muina aikoina. Yhteydenotot ja tiedustelut: museonhoitaja Satu Rantala, satu.rantala@tyks.fi, p. 050 5714 030

T E K S T O C h B I L D » M AT H I A S L U T H E r

Statens välfärd är min välfärd, var den svenska kungen Adolf Fredriks valspråk. Och han lade faktiskt en hörnsten för välfärdsstaten då han 1752 under sitt andra regentår beslöt att grunda ett sjukhus i Stock-holm. Fyra år senare beslöt han grunda rikets andra lasarett – i Åbo.

Nu är det museet somvaktar sjuk-husets port

Det tog kungen tre år att förverkliga denna första ”sotereform” i Finland och lasarettet i Åbo kunde ta emot sina första patienter år 1759. Huset låg på

Aura ås västra strand ungefär där hotellet Marina Pala-ce ligger nu.

Det finns inga bilder bevarade av det sjukhuset men dä-remot nog av det nästa som byggdes tjugofem år senare några kvarter nedströms, i hörnet av Slottsgatan och La-sarettsgatan, som senare fick namn efter lasarettet.

Staten satsade försiktigt – det här andra sjukhuset öpp-nades med 16 bäddplatser, upp från 10 som man fått klara sig med i det första.

Ännu några årtionden senare flyttade lasarettet till ett stenhus som fortfarande finns kvar vid åstranden, och på 1880-talet till den friska och hälsosamma luften på Ki-nakvarnsbacken.

Drängarnas rumBilderna på de tidiga lasaretten vid åstranden och vad som följde sedan finns nu på Lasarettsmuseet. Med tan-ke på motivets och historiens vikt är det ett av Åbos an-språkslösaste museer där det klämts in i tre rum och kök i byggnad nummer 13 på Åucs backe.

Det är ett litet trähus vid Kinakvarnsgatan nedanför A-sjukhuset som för hundra år sedan inhyste portvakten och hans familj i två rum, och sjukhusets drängar i de två övriga.

I ett av drängarnas rum hänger nu porträtt av Lennart Stråhle och Harry Elving på väggen, de två överläkare som lotsade det dåvarande länssjukhuset från 1800-talet till efterkrigstiden. Där hänger också en bild på det team som 1960 gjorde den första öppna hjärtoperationen. Då den finska kirurgins historia skrevs så tänkte man inte på saken – bilden togs 23 år senare.

Då liksom nu var man mera intresserad av att sköta patienterna än av att materialet säkras för historieskriv-ningen.

Kuvös av UnicefI de andra rummen kan man bland annat se hur akuten på A-sjukhuset såg ut ännu före kriget: Ett stort skrivbord med en kirurg på ena sidan och en internist på andra si-dan – tillsammans beslöt de om patienten skulle läggas in eller inte.

Internisten har bredvid sin skrivmaskin och sin telefon också en skivspelare – nej, det är en diktafon. Den tog upp diktamen på en lackskiva stor som en LP.

Landets levnadsstandard under våra föräldrars och far- och morföräldrars tid ser vi i patientrummet. I hörnet står

en kuvös, en av landets första, donerad av Unicef. Då fick Finland utvecklingshjälp.

Lasarettsmuseet har reguljär öppethållningstid bara två timmar i månaden, men i gengäld är det inte svårt för grupper att boka tid. Då kommer museets föreståndare, forskaren Satu Rantala över från grannhuset, tänder lam-porna och visar runt.

Det är långt ifrån hennes enda jobb.– Det finns så mycket föremål som ingen har antecknat

något om att det skulle ta några år bara att dokumentera allt, säger hon.

Fotografier skall digitaliseras, kataloger fyllas och dess-utom skall museiföreståndaren se till utställningsvitri-ner som finns i Pemar, Loimaa och på T-sjukhuset i Åbo.

Också museets tekniska nivå är fortfarande anspråks-lös och bland annat de svenska texterna lyser med sin frånvaro.

Satu Rantala har inte svårt att hitta sysselsättning för hela sin halva föreståndartjänst. Och tidens patina är oför-falskad.

SanaStoa BÄDDPLATS – vuodepaikka, DIKTAfON – sanelukone, DIKTAMEN – sanelu, DONErA – lahjoittaa, INTErNIST – sisätautilääkäri, KUVöS – keskoskaappi, LEVNADSSTANDArD – elintaso, MUSEIförESTåNDArE – museonhoitaja, NEDSTröMS – alavirtaan päin, VÄLfÄrD – hyvinvointi, öPPEN HjÄrTOPErATION – avosydänleikkaus

Här bodde en gång sjukhusets portvakt och drängar. Nu är det ett museum om det svenska rikets nästäldsta lasarett.

Huvudsaker. Nedan en skalle som använts i medicinundervisningen, på övre hyllan verktyg som användes för att borra hål i skallar.

Strålande. ”Ergänzungs-Höhensonne” gav solbränna och D-vitamin åt vinterbleka nordbor. Museets föreståndare Satu Rantala förevisar den glänsande pjäsen i ett av Lasarettsmuseets välfyllda rum.

2 2015Hospitaali8

T E K S T I J A K U VAT » K r I S T I I N A A N D r E A S S O N

Asiakirjahallinnon yksikkö Varsinais-Suomen sairaan-hoitopiirissä (VSSHP) vastaa mm. tiettyjen asiakirjojen säilyttämisestä ja auttaa yksiköitä asiakirjojen säilytyk-seen tai hävittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Asiakirjahallinnon yksikköön kuuluvat VSSHP:n ja Tyksin kirjaamo, Tyks potilaskertomuskeskus, VSSHP keskusarkisto sekä Lasarettimuseo. (La-

sarettimuseon esittely sivulla 8) Yksikössä työskentelee yhteensä 20 henkilöä. Yksikön esimies, arkistopäällik-kö Kristiina Hovi, on myös VSSHP:n tietosuojavastaava.

PotilaskertomuskeskusTyks potilaskertomuskeskus huolehtii potilaskertomus-ten ylläpidosta ja arkistoinnista sekä toimittaa potilas-asiakirjakopioita eri asiakasryhmien pyynnöistä. Työ on tarkkaa ja vaatii erikoisosaamista.

– Kyse on omasta erikoisalasta: työntekijät ovat tiedon-hallinnan ammattilaisia, sanoo Kristiina Hovi.

Sähköisestä arkistoinnista on tullut merkittävä osa po-tilaskertomuskeskuksen työtä. Arkistointi muuttui säh-köiseksi, kun sähköisestä potilaskertomuksesta tuli viral-linen potilaskertomus syksyllä 2011. Kaikkia potilasasia-kirjoja ei kuitenkaan vielä tuoteta sähköisinä ja toisaalta yksiköt tarvitsevat edelleen paperikertomuksia. Potilas-kertomuskeskuksessa skannataan aineistoja osaksi säh-köistä potilaskertomusta. Työntekoa skannausvaiheessa nopeuttaisi potilaskertomuskeskuksen työntekijöiden mukaan se, että yksiköiden lomakkeisiin merkittäisiin täydellinen henkilötunnus.

Päivittäin tulee keskimäärin 100 kappaletta tietopyyn-töjä. Niitä lähettävät sisäisten asiakkaiden lisäksi yksityis-

henkilöt, viranomaiset, terveydenhuollon toimintayksi-köt, edunvalvojat sekä syventäviä opintoja tekevät kan-dit ja tutkijat.

– Isoja asiakkaita ovat vakuutusyhtiöt ja potilasvakuu-tuskeskus, sanoo toimistosihteeri Marja Luhtala.

Syyt tietopyyntöihin vaihtelevat: kyse voi olla potilaan hoidon toteuttamisesta muualla, tieteellisestä tutkimuk-sesta, testamentin pätevyyden todistamisesta tai hoitovir-he-epäilystä. Ehkä hieman yllättäen syntymäkellonaikaa kysytään paljon.

Tietopyyntö on tehtävä aina kirjallisesti. Omia poti-lastietoja koskeva pyynnön voi tehdä vapaamuotoisena tai käyttää internetsivustolla olevaa lomaketta; kuolleita omaisia koskevalle pyynnölle on oma lomake. Tietojen luovutuksesta päättää pääsääntöisesti ylilääkäri tai hä-nen määräämänsä henkilö. Toimitusaika riippuu pyyn-nön luonteesta; omia tietojaan pyytävälle on annettava vastaus kuukauden kuluessa. Yleinen harhaluulo on, että arkistossa voi käydä nopeasti hakemassa omat paperinsa esimerkiksi yksityislääkärillä annettavaa hoitoa varten.

– Tietosuojan ja työturvallisuuden takia arkistossa ei ole asiakaspalvelupistettä, sanoo Kristiina Hovi.

Hallintovirkailija Heli Salmisen mukaan kirjalliset tie-topyynnöt nopeuttavat käsittelyä. Jos osastolla tai yksi-kössä on epätietoisuutta potilastietopyyntöihin liittyen, aina voi soittaa ja kysyä neuvoa.

Kirjaamo– Kirjaamossa kirjataan, tiivistää toimistosihteeri Erja Keskimäki. – Kaikki hallinnolliset asiat on kirjattava.

Kirjaamossa avataan ja kirjataan diaariin hallinnolli-nen posti. Hallinnollista postia ovat mm. työhakemuk-set, potilasreklamaatiot, lausunto- ja vastauspyynnöt ja

viranomaisyhteistyöhön liittyvä kirjeenvaihto. Diaariin merkitään saapumisaika, lähteminen eteenpäin sekä saa-dut vastaukset. Saapumisaika on erityisen tärkeä esimer-kiksi hankintakilpailutuksissa, työhakemuksissa tai oikai-suvaatimuksissa.

– Diaaria seuraamalla näkee, missä asiakirja on, sanoo Erja Keskimäki.

Vuodesta 2008 alkaen on ollut käytössä sähköinen kir-jaaminen.

Asiakirjahallinto ja arkistointi lakisääteisiä

Arkistopäällikkö Kristiina Hovi koordinoi kaikkea asia-kirjahallintoa koko sairaanhoitopiirissä. Hän ohjeistaa ja neuvoo aineistojen säilytyksessä. Sairaanhoitopiirin tie-donhallintasuunnitelma yhdessä lainsäädännön kanssa määrittää, miten pitkään aineistoja säilytetään ja mitkä aineistot voi hävittää. Asiakirjan tuottanut yksikkö huo-lehtii itse aineistoista, joiden säilytysaika on kaksitoista vuotta tai vähemmän. Keskusarkisto huolehtii pitkäaikai-sesti tai pysyvästi säilytettävästä aineistosta.

– Aineistoille pitäisi jo niiden syntyessä olla suunnitel-tuna myös säilytys, sanoo Kristiina Hovi.

Tiedonhallintanäkökulma liittyykin sairaanhoitopiiris-sä moneen asiaan, esimerkkeinä sähköinen asiointi, so-pimushallintajärjestelmä ja lomakesuunnittelu. Sähköi-nen tiedonhallinta on puolestaan kattokäsite, kokonai-suus, jonka alla ovat lukuisat käytössä olevat järjestelmät. Myös järjestelmissä syntyvän tiedon osalta on suunnitel-tava käytettävyys, säilyttäminen ja hävittäminen kuten paperiasiakirjojenkin kohdalla.

– Sähköistä arkistointia ja tiedonhallintaa pitää viedä eteenpäin. Asioiden pitäisi jatkossa mennä talon sisällä sähköisesti käsittelyyn, sanoo tiedonhallintasuunnitteli-ja Karoliina Räty.

Tavallisin (mieli)kuva arkistosta on metreittäin ja kilometreittäin hyllyjä. Potilaskertomusarkistossa kuvattuina Marja Luhtala (edessä), Heli Salminen, Kristiina Hovi ja Karoliina Räty.

TYÖYHTEISÖ TUTUKSI

Syntymäkellonaika-tiedusteluja ja tiedon-hallintanäkökulmaa

– Kirjaamossa kirjataan, tiivistää Erja Keskimäki.

2 2015 Hospitaali 9

T E K S T I » T U U L A VA I N I K A I N E N

Hammas-, suu- ja leukasairauksia on Turussa tutkittu ja hoidettu toki paljon pidem-pään, mutta vuodesta 1985 sitä on tehty Tyksin toimintana. Toukokuussa klinikan väki yhteistyökumppaneineen kokoontui seminaariin juhlistamaan työtään ja muiste-lemaan kuluneita vuosia. Hoitojen kehittämistyötä on tehty potilaiden parhaaksi.

Yksilöllisen hoitosuunnitelman lisäksi vanhempia ja lasta informoidaan pitkän tähtäimen hoidon kulusta, kertoi erikois-hammaslääkäri Päivi Jääsaari.

Ennen syöpähoitojen aloittamista voi-daan joutua tekemään suun terveyttä yl-läpitäviä hoitoja ja yleensä oikomislaitteet poistetaan.

Hygieniavaatimukset ovat korkeat ja voimakkailla hoidoilla on valitettavan pal-jon vaikutuksia myös suun alueella. Kivut, anemia, pahoinvointi, limakalvojen tuleh-dukset, verenvuodot ja makuaistin muu-tokset ovat hankalia vaivoja, joita pyritään lievittämään kaikin mahdollisin keinoin.

Solunsalpaajat ja pään alueelle kohdis-tunut sädehoito voivat vaikuttaa myös hampaiston ja leukojen kehitykseen. Yhteistyö sädehoitoklinikan fyysikoiden kanssa on usein tarpeen käytettyjen sä-deannosten selvittämiseksi ennen ham-mashoitojen aloittamista.

Hermovaurioita voi syntyä leukojen leik-kausten yhteydessä. HLT Tuija Teerijoki -Oksa kertoi hermovaurioiden riskin mi-nimoimiseen tähtäävästä tutkimuksesta. Diagnostiikassa käytettävät kvantitatiivi-set tuntotestit ja kliinisen neurofysiologi-an tutkimusmenetelmät auttavat vaurion vaikeusasteen paranemisen ennusteen ar-vioinnissa. Noin viidelle prosentille her-movauriopotilaista tulee hermovaurioki-pua, jota hoidetaan neuropaattisen kivun lääkkein. Leikkauksen jälkeen yli kuukau-den kestänyt kipu heikentää hoidon en-nustetta.

Käsitys kivuista on syventynyt

Dosentti Heli Forssell on tutkinut purema-lihasten ja leukanivelten kiputiloja, joita kutsutaan purentaelimistön toimintahäi-riöiksi (TMD). Oireita ovat kipu, nivel- äänet, naksuminen tai rahina, leukojen väsyminen tai jäykkyys ja leuan liikerajoi-tukset. Kipu on luonteeltaan jomottavaa ja tylppää. Viisivuotistutkimuksessa todettiin, että oireet voivat olla jatkuvia, ohimeneviä tai vaihtelevia. Jopa neljännes TMD-kivus-ta kärsivistä kokee merkittävää haittaa.

TMD:n oireita on perinteisesti hoidet-tu mekaanisiin kuormitustekijöihin, ku-ten purentaan ja purentasuhteisiin liitty-vänä ongelmana. Kehittyneen kipututki-muksen seurauksena vaivoja tarkastellaan nykyään biopsykososiaalisessa viitekehyk-sessä, jolloin sekä fysiologiset, psyykkiset että käyttäytymiseen liittyvät tekijät vai-kuttavat oireiden syntyyn ja ennusteeseen. Psykososiaaliset tekijät ovat myös kivun pitkittymisen riskitekijöitä, ellei niitä ha-vaita. Huomion kiinnittäminen potilaan kivunhallintakeinoihin on tärkeää. Myös perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä.

Hoito-otteen tulee olla kuntouttava ja moniammatillinen yhteistyö on avainase-massa. Tyksin suu- ja leukasairauksien kli-nikalla hoitotiimiin kuuluu hammaslääkä-rien lisäksi kipupsykologi, suuhygienisti ja fysioterapeutti.

Tyksin hoitomallissa TMD-potilaiden laaja-alainen diagnostiikka ja yksilölli-nen hoito lähtevät potilaiden täyttämän kipukyselylomakkeen tiedoista, kliinisestä

30 vuotta suu- ja leuka-sairauksia Tyksissä

Hammas-, suu- ja leukasairauksia on vuodesta 1985 tutkittu ja hoidettu Tyksin toimintana. Kuvat: Suu- ja leukasairauksien klinikka

antibioottiresistenssiin menehtyneet ylit-tävät vuonna 2050 lähes kahdella miljoo-nalla syöpätauteihin kuolleet. ”Save lives – clean your hands” sopii siis hyvin ohjeeksi juhlivalle klinikallekin.

Operatiivisen toiminnan ja syöpätau-tien toimialuejohtaja Jukka Sipilä loi kat-sauksen suu- ja leukasairauksiin toimialu-eensa osana. Laajaa yhteistyötä tehdään mm. hoidon suunnittelussa ja leikkaus-toiminnassa korvaklinikan kanssa. Las-ten ja muiden erityisryhmien hammas-hoito yleisanestesiassa ja erityisesti syöpä-lasten vaativa hammashoito ovat vahvis-tumassa erikoishammaslääkäri Päivi Jää-saaren johdolla. Kipupotilaiden hoitoa on dosentti Heli Forssellin vetämänä edistetty vahvasti näyttöön perustuvan lääketieteen pohjalta jo pitkään. Suun terveydenhuol-lon päivystystä on ylilääkäri Risto-Pekka Happosen johdolla kehitetty valtakunnal-lisesti eturintamassa. Vuoden 2015 alus-ta päivystyspalveluja on saatavilla ympäri vuorokauden.

– Suu- ja leukasairauksien hoidolla on Tyksissä vahva tieteellinen pohja. Vuon-na 2014 klinikan osuus toimialueemme julkaistuista tutkimuksista oli neljännes, se on todella kunnioitettava luku, tiivisti Jukka Sipilä.

Syöpälapset erityisryhmänä

Lasten syöpien parantuneen ennusteen vuoksi syöpälasten määrä on kasvanut ja hoitojen pitkäaikaisvaikutukset tulevat työllistämään klinikkaa aiempaa enem-män. Yksikköön onkin saatu uusi ham-maslääkäri, jotta urakasta selvitään.

– Alkuvaiheessa hoitojen vaatimat tar-kastukset tehdään osastolla, jotta lap-sia rasitettaisiin mahdollisimman vähän.

Tilaisuuden avasi klinikan oma jou-sikvartetti, sillä musisointi on aina ollut yksi hampaan osaavien ihmis-

ten vahvuuksista. Astor Piazzollan Oblivi-on soi kauniisti erikoistuvien Uliana Nis-kasen, Kristiina Kopiston ja Aaro Turusen sekä erikoishammaslääkäri Päivi Jääsaaren soittimin.

Tiedekunnan tervehdyksen tilaisuuteen tuonut dekaani Pentti Huovinen muistutti kuulijakuntaa lempiaiheestaan antibioot-tiresistenssistä. Pahin uhkakuva on se, että

2 2015Hospitaali10

Hoitotyön kirjaamisen kehittämisprojekti TO3:llaHoitotyön kirjaaminen vei aikaisem-min paljon aikaa. Se oli sekavaa, eikä yhteisiä käytäntöjä ollut. Vatsaelinki-rurgian ja urologian klinikalla perus-tettiin lokakuussa 2013 kirjaamisen kehittämisprojekti, jossa tarkoitukse-na mm. oli kirjaamiskäytäntöjen yh-tenäistäminen, yksinkertaistaminen ja yhteisistä otsikoista sopiminen ja samalla niiden vähentäminen.

Tarkoituksena oli myös vähentää tuplakirjaamista ja lisätä arvioi-vaa kirjaamista, jolloin esimer-

kiksi lääkäri tai seuraavaan työvuoroon tuleva pystyy nopeasti näkemään mi-ten potilas sillä hetkellä voi. Aikaisem-min kirjaamismerkintöjä ja otsikoi-ta oli runsaasti ja useassa eri paikassa, jolloin kokonaiskuvan hahmottuminen oli hankalaa.

Kehittämisprojektin alussa loka-mar-raskuussa 2013 tehtiin koko hoitohen-kilökuntaa koskeva alkukartoituskysely, jonka kautta jokainen sai olla mukana kehittämisessä ja päästiin selville hoito-henkilökunnan kokemasta nykytilantees-ta kirjaamisessa. Kysely sisälsi strukturoi-tuja väittämiä (24 kpl) asteikolla 1=ei kos-kaan – 6=aina ja avoimia kysymyksiä (4 kpl). Kerran kuukaudessa kehittämispro-jektissa oli kokoontumisia, joissa oli aina paikalla toimialueen edustaja jokaisesta yksiköstä sekä muita yhteistyötahoja ku-ten Turun yliopiston hoitotieteen laitos,

Kehittämispalvelut-yksikkö ja MedBit. Kehit-tämistyötä ja muutoksia tehtiin mm. luomal-la yksi yhteinen hoitotaulukko koko toimi-alueelle. hoitopäivään kirjaamisesta luotiin potilasryhmittäin kirjaamisen minimikritee-rit. Niiden avulla päästiin sopimaan yhteisis-tä otsikoista, joita kirjaamisessa tulisi käyttää. Vuoden kehittämistyön jälkeen alkukartoi-tuskysely uusittiin marras-joulukuussa 2014, jolloin hoitohenkilökunta arvioi taas sen het-kistä kirjaamista.

Tulosten mukaan kehittämistyön myötä kirjaamiseen kuluu hoitohenkilökunnalla 45 minuuttia vähemmän aikaa kuin aikai-semmin, kirjaamisesta on tullut yksinkertai-sempaa ja saman asian kirjaaminen moneen paikkaan on vähentynyt. Arvioivan kirjaami-sen merkitys on korostunut ja potilaan voin-

nista on helpompi saada nopea kokonaisku-va. Yhteisesti sovituista otsikoista (8 kpl) on tehty valmis lista, jolloin otsikoiden valitse-minen on nopeampaa ja valmis lista ohjaa käyttämään ko. otsikoita. hoitajat kokevat, että kirjaamisen kehittäminen helpottaa työn tekemistä ja aikaa jää enemmän varsi-naiseen perustehtävään eli potilashoitoon.

Työryhmän lisäksi koko hoitohenkilökunta on ollut mukana kehittämishankkeessa tuo-malla esille kehitettäviä asioita ja arvioimalla kehittämishankkeen aikana tulleita uudistuk-sia. Vastaanotto uudistukselle on ollut poik-keuksellisen myönteinen. Kysely on saatavilla myös muiden toimialueiden käyttöön.

T E K S T I : W E R O N I C A G R ö N DA h LTtM, hoitotyön asiantuntija, TO3

T E K S T I » E S A H A L S I N A H O

Sairaanhoitopiirin kiinteistöjaosto valitsi 13. toukokuuta T3-sairaala-hankeen arkkitehtipääsuunnittelijaksi työyhteenliittymän Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy / Schauman arkki-tehdit Oy. Samassa kokouksessa valit-tiin myös muita suunnittelijoita. Kil-pailutukseen osallistui kolme suun-nittelijaryhmää.

– Suunnittelijoiden kanssa allekirjoite-taan sopimukset kesäkuussa, minkä jäl-keen rakennuksen käytännön suunnit-telu pääsee toden teolla vauhtiin. Toi-minnallinen suunnitelma on päivitet-ty kevään aikana, kertoo hankejohtaja Raija Asola, joka vastaa hankkeen toi-minnallisesta suunnittelusta.

Rakennuksen tulevien käyttäjien ja suunnittelijoiden yhteistyö käynnistyy todenteolla lomien jälkeen elokuus-ta alkaen. Myös rakennuksen tulevat käyttäjät pääsevät osallistumaan suun-nitteluun. Jatkosuunnittelua varten pe-rustetaan useita asiantuntijatyöryhmiä.

Logistiikkasuunnittelu kilpailute-taan vielä erikseen, tarjousten jättöai-ka päättyi toukokuun lopulla. Logis-tiikka käsittää, tekstiilien, lääkkeiden, hoitovälineiden ja - tarvikkeiden, tutki-musnäytteiden, ruoan, jätteiden, perin-

Leikkauskuva näyttää T3-rakennuksen etelästä, Kupittaan aseman suunnasta katsottuna. Kuva: arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy

t3-hankkeen suunnittelijat valittu

Teen työvuoron päätteeksi hoidon a arvioinnin

Arvioinnin kirjaaminen on hyödyllista

Toimintojen kirjaaminen on hyödyllista

Tavoitteen kirjaaminen on hyödyllista

Tarpeen kirjaaminen on hyödyllista

Otsikoiden valinta on helppoa

Se helpottaa potilaan tietojen raportointia

Muodostan nopeasti kokonaiskäsityksen potilaasta

Se palvelee perustehtävääni (potilaan hoitamista)

Se helpottaa työni tekemistä

Se selkeyttää kirjaamista

Arvioi asioiden toteutumista sen hetkisessä kirjaamisessa Ka 2014 Ka 2013 Asteikko 1=ei koskaan – 6=aina

0 1 2 3 4 5 6

tutkimuksesta ja sen yhteydessä tehdystä haastattelusta. TMD-oireilun oheisongel-mat kuten psyykkinen kuormittuneisuus, unihäiriöt ja mahdolliset muut kipuongel-mat otetaan myös huomioon. Hoidoista vastaa suunnittelusta alkaen moniamma-tillinen TMD-tiimi, jonka säännölliset ta-paamiset ovat lisänneet yhteistä ymmär-rystä hoitojen tavoitteista ja keinoista ja luoneet hyvän pohjan yhteistyölle.

Hoidot räätälöidään potilaiden tunte-man kivun voimakkuuden ja haitan pe-rusteella. Osa selviytyy hoitajan antamien kotihoito-ohjeiden kanssa. Lievää haittaa kokevat saavat ohjeistuksen lisäksi kliinis-tä hoitoa, johon yleensä kuuluu purenta-kiskon valmistus. Vaikeimmin kipuileville potilaille tarjotaan em. lisäksi mahdolli-suus kipupsykologin konsultaatioon. Rää-tälöidyn hoitomallin tuottamien tulosten seuranta jatkuu.

Tekniikan kehitys kirurgian ja implantologian

tukena Osastonylilääkäri, dosentti Tero Soukka valotti 3D-suunnittelua suu- ja leukaki-rurgiassa. Sitä tarvitaan purentavirheiden korjausleikkausten ja vaativien rekonst-ruktiohoitojen yhteydessä. Kuvantamis- ja materiaalitekninen kehitys on siirtänyt suunnittelutyötä leikkaussalista toimisto-pöydän ja tietokoneen ääreen. Siksi esim. vaativiin kasvojen alueen rekonstruktio-leikkauksiin kuluu nykyisin aiempaa vä-hemmän aikaa ja potilasinformaatio on konkreettisempaa kolmiulotteisen tie-tokonekuvan äärellä. Komplikaatioriskit pienenevät ja kudosten käsittelyyn on toi-menpiteessä vähemmän tarvetta. Turussa otetun 3-ulotteisen TT-kuvan perusteel-la Belgiassa valmistetaan implantti kor-vaamaan potilaan leukaluusta poistettua aluetta tai tukemaan puutoksen korvaa-misessa käytettävää luusiirrettä. Lopputu-loksena ovat tarkemmin istuvat implantit ja paremmat hoitotulokset.

Apulaisylihammaslääkäri Juhani Lai-ne kertoi suusyöpäpotilaan purennan kuntoutuksesta ja elämänlaadusta huo-lehtimisesta. Suomessa todetaan vuosit-tain noin 270 suuontelon syöpää, näistä 40-50 Varsinais-Suomen sairaanhoitopii-rin alueella. Näiden syöpien esiintyminen on noussut hiljalleen, ennuste ei ole juu-ri parantunut. Viiden vuoden päästä tau-din toteamisesta elossa on 60 prosenttia sairastuneista. Suusyöpä vaikuttaa varsin-kin leikkaushoitojen jälkeen sairastuneen arkipäivään monin tavoin. Muun muassa puheen tuottaminen, sosiaalinen elämä ja ruokailu hankaloituvat.

Purennan kuntoutuksessa käytetään yleensä hammasimplantteja. Kaikki suu-syöpäpotilaat eivät kuitenkaan halua pu-rennan kuntoutusta, vaan ovat valmiita tulemaan toimeen vajaalla hampaistolla, irtoproteeseilla tai ilman hampaita. Kaikil-la on kuitenkin oikeus saada kuntoutusta. Sädehoito määrää marssijärjestyksen suun kuntoutuksessa. Implanttihoidon aika on noin vuoden kuluttua sädehoitojaksosta.

Tilaisuuden päätteeksi vastuualuejoh-taja Risto-Pekka Happonen esitteli moni-tieteistä tutkimusta, jota tehdään mm. yh-dessä Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa äänen matemaattiseksi mallintamiseksi. Tutkimuksen päämääränä on luoda me-netelmä, jolla voidaan ennakoida ääntö-väylän anatomiaa muuttavien hoitojen vaikutusta puheeseen ja selvittää erilais-ten puhehäiriöiden syitä. Tutkimuksella tuotetaan myös tietoa fonetiikan ilmiöis-tä ja puheen tuottamisesta.

teisen postin ja putkipostin, potilaiden ja tavaroidenkuljetusten sekä henkilöliiken-teen suunnittelun.

– Konkreettinen rakentaminen alkaa 2016 keväällä T3:n perustaksi tulevan be-tonikannen valamisella, rakentamisesta vastaava kiinteistöpäällikkö Timo Sep-pälä.

Uusi sairaala nousee 9 000 neliömetrin laajuiselle betonikannelle, joka rakenne-taan rautatien ja Helsingintien päälle. T3:n bruttopinta-ala on 54 000 neliömetriä. U-sairaalan bruttoala on noin 47 000 neliö-metriä.

T3:n arvioidaan valmistuvan vuon-na 2019, jonka jälkeen U-sairaalan käyt-tö loppuu toimintojen siirtyessä sieltä T3:een.

T3-hanke verkossa: www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/t3

Tyksin T3-sairaalahankkeen suunnittelijat:Arkkitehti/pääsuunnittelija: TYL Arkkitehti-ryhmä Reino Koivula Oy/Schauman arkki-tehdit OyRakennesuunnittelu: Sweco Rakennetek-niikka OyLVIA-suunnittelu: Granlund OySähkösuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä OyGeotekninen suunnittelu: Rambol Finland OyRata- ja tiealueen suunnittelu: Rambol Fin-land Oy/ProxionOy/YSP OyPalotekninen suunnittelu: L2 Paloturvalli-suus OyAutomaattisen sammutusjärjestelmän suunnittelu: heikki Lehmusvirta OyKiinteät sairaalalaitteet: Granlund Oy

2 2015 Hospitaali 11

T E K S T I » K r I S T I I N A A N D r E A S S O N

Yksi sairaala -uudistuksessa vuoden 2015 alussa Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen aluesairaaloista tuli lähisai-raaloita. Tyksissä käytössä oleva hoitolinjaorganisaatio ulottuu uudistuksen jälkeen nyt myös aiempiin aluesai-raaloihin.

Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen sairaalat tarjoa-vat jatkossa yhä enemmän usein tarvittavia tutki-muksia, hoitopalveluita ja toimenpiteitä. Loimaan

ja Vakka-Suomen sairaaloissa kirurgista takapäivystystä vaativia leikkauksia ei enää tehdä, mutta päiväkirurgiset toimenpiteet saattavat lisääntyä. Harvemmin tarvittavat ja vaativimmat hoidot keskitetään Tyksin Kantasairaalaan ja Kirurgiseen sairaalaan.

Eräs Yksi sairaala -hankkeen tavoitteista on hoitoon pääsyn nopeutuminen ja tasa-arvoistuminen: potilas voidaan lähettää sairaalaan, josta vapaa hoitoaika löytyy ensimmäisenä. Palautetta on saatu sekä Loimaalla että Vakka-Suomen sairaalassa esimerkiksi turkulaisilta po-tilailta, jotka ovat hämmästyneitä jouduttuaan mielestään pitkän matkan päähän sairaalaan. Toisaalta hoitokäynnin jälkeinen palaute on ollut positiivista ja lähisairaaloiden palveluun ollaan oltu tyytyväisiä. Negatiiviset kommentit yleensä liittyvät odotusaikoihin.

Päivystysasetuksesta muutoksia vuodeosastoille

Yksi sairaala -projektin lisäksi sairaaloissa annettaviin hoitoihin vaikuttaa myös vuoden 2015 alussa voimaan astunut päivystysasetus. Uudistuksia katselee monessa eri roolissa Janne Sjölund, joka on sairaanhoitaja, JHL:n pääluottamusmies ja Uudenkaupungin kaupunginval-tuutettu.

– Asioita on yritetty varmasti valmistella hyvin ja suh-teellisen avoimesti, mutta henkilöstön edustajana ollut vaikea seurata, missä mennään. Yksi sairaala -hanketta ja uuden päivystysasetukseen liittyviä muutoksia on viety eteenpäin erillisinä hankkeina, vaikka ne ovat menneet ristiin, Sjölund pohtii.

Janne Sjölundin mukaan isojen uudistusten yhtäaikaisuu-den vuoksi on joissain tapauksissa vaikea erottaa niiden vaikutuksia toisistaan. Kaiken kaikkiaan Sjölund pitää kuitenkin henkilöstön ja yhteistyötoimikunnan tiedon-saantia uudistuksista hyvänä. Henkilöstön edustajia on myös ollut mukana valmistelutyöryhmissä Loimaalla ja Uudessakaupungissa.

Päivystysasetukseen liittyen vuodeosastojen toimin-taa Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloissa organisoi-daan uudella tavalla.

– Vuodeosastotoiminnan kehittämisen tavoitteena on yhtenäinen osasto, jossa on perusterveydenhuolto, eri-koissairaanhoito, konservatiiviset ja operatiiviset potilaat. Jos potilas vaihtuu erikoissairaanhoidon potilaasta perus-terveydenhuollon potilaaksi, sänky säilyy samana. Vain lääkäri vaihtuu, sanoo Vakka-Suomen sairaalan koordi-noiva ylilääkäri Michal Sopyllo.

– Vuodeosastohankkeessa on helppoa olla yhtä mieltä tavoitteesta. Tavoitteena on saada potilaan hoitoketjus-ta mahdollisimman virtaviivainen, sanoo Janne Sjölund.

Loimaan sairaalassa ja Vakka-Suomen sairaalassa yleis-tunnelma muutosten osalta oli vielä jutuntekoaikaan tou-kokuun alussa odottava. Vuodeosastojen henkilöstöä koskevista muutoksista tiedetään tarkemmin kesäkuus-sa Loimaan ja Uudenkaupungin valtuustojen päätösten jälkeen. Sjölundin mielestä aikataulu on liian kiireinen, jos tavoitteena on lokakuun alku. Hän itse pitää vuoden-vaihdetta loogisempana ajankohtana:

– Jos odotetaan kesäkuun puoliväliin valtuustojen pää-töksiä, kesälomakausi tuo haasteita henkilöstösuunnitel-masta keskustelemiseen. Hyväkin hanke saadaan pilat-tua, jos henkilöstö lukee muutoksista lehdestä, Sjölund sanoo. – Kuulemisvaiheessa on mahdollisuus pyrkiä vai-kuttamaan omaan työpisteeseensä, mikä on erittäin tär-keää jatkositouttamisen kannalta. Kuulemisvaihe menee käytännössä loppukesälle, mutta sitä voidaan valmistel-la jo nyt.

Muutosten nopeaa tahtia henkilöstön näkökulmasta miettivät myös Vakka-Suomen sairaalan vs. johtava yli-hoitaja Liisa Vikström ja ajanvarauspoliklinikoiden osas-tonhoitaja Outi Kylä-Kaila.

– Muutos aluesairaaloille on ollut suuri. Lopullisia pää-töksiä odotellessa on epävarmuutta ja epätietoisuutta tu-levaisuuden suhteen, sanoo Liisa Vikström. – Vuodeosas-tot ovat suurimmassa myllerryksessä.

Yksi sairaala -hanke käytännön työssä

– Yksi sairaala -hanke on selkeä muutos hallinnollises-ti, mutta toiminnan malli muotoutuu vielä vuoden 2015 loppuun asti, sanoo Michal Sopyllo. – Auki olevia kysy-myksiä on paljon.

Samoilla linjoilla on Loimaan sairaalan koordinoiva ylilääkäri Armi Vuori. Hänen mielestään Yksi sairaala -uudistuksen tuomat muutokset eivät ole vielä vakiin-tuneet. Loimaan sairaalassa uudistus on näkynyt alku-vaiheessa lähinnä liikkuvien lääkärien isompana määrä-nä. Yksi sairaala -uudistukseen ei Armi Vuoren mielestä ainakaan tässä vaiheessa liity suuria uhkakuvia, hän on enemmän huolissaan uuden päivystysasetuksen vaiku-tuksista.

– On hyvä, että toimintoja järkeistetään, sanoo Outi Kylä-Kaila. – Yksi sairaala -hanke antaa paljon mahdol-lisuuksia, kun keskeneräiset asiat saadaan järjestykseen.

Outi Kylä-Kailan mukaan Yksi sairaala -uudistukses-sa tulleet muutokset on Vakka-Suomen sairaalassa otet-tu pääosin hyvin vastaan. Toimialueiden ja lähisairaaloi-den oppivat tuntemaan toistensa toimintaa henkilökun-nan yhteisissä koulutuksissa ja tapaamisissa, joissa myös hiotaan käytäntöjä. Outi Kylä-Kailan mukaan hank-keen positiivisia puolia ovatkin mm. koulutusmahdolli-suuksien lisääntyminen ja entistä parempi tiedonkulku. Myös Janne Sjölund näkee Yksi sairaala - ja vuodeosasto- uudistuksissa hyvää: Uudistusten konkreettisia tavoit-teita ovat kustannusten hallinta ja palveluiden turvaami-nen. Sjölund toivoo, että jatkossa voidaan pystyä jousta-vasti käyttämään voimavaroja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osalta ja saada uusia resursseja avo-hoidon kehittämiseen. Sjölund mainitsee neuvotteluis-sa esillä olleen kotisairaalatoiminnan alueen asukkaiden palveluja parantavana esimerkkinä.

Isoja uudistuksia lyhyessä ajassa

Tyks Loimaan sairaalan valvomo.

Sairaanhoidon opiskelija Laura Arvola ohjeistaa potilasta päiväkirurgisessa yksikössä.

Kuv

a: K

rist

iina

And

reas

son

Kuv

at: M

arjo

Pel

toni

emi

2 2015Hospitaali12

Motivoitunut henkilökuntaPienen työyhteisön etuina Loimaalla nousivat esiin kaik-kien ammattiryhmien tasavertaisuus sekä työyhteisön keskustelevuus ja avoimuus ajatusten ja ideoiden suhteen. Motivaation ylläpito isossa organisaatiossa ja päätökset henkilökunnan asemasta ovat haasteellisia kysymyksiä.

– Kaiken avain on sitoutunut henkilökunta ja hyvä hen-ki, ei tästä muuten tulisi mitään, tiivistää Armi Vuori.

– Pienen sairaalan rikkaus ja vaatimus on se, että po-tilaita on monenlaisia. Isoissa yksiköissä voi keskittyä, sanoo fysioterapeutti Virpi Järvinen Loimaan sairaalasta.

– Työntekijät pitävät hyvänä, että oppivat uutta, sanoo osastonhoitaja Jaana Kantee Loimaan sairaalasta.

– Henkilökunnalle on kertynyt laaja-alaista osaamista. Sairaanhoitajat hallitsevat 3-5 aluetta. Isossa yksikössä yli rajojen toiminta on vaikeaa, mutta pienessä yksikössä se on edellytys! Kukaan ei pysty ennakoimaan, miten osaa-minen viedään jatkossa eteenpäin, Outi Kylä-Kaila sanoo.

Laaja-alainen osaaminen mahdollistaa mm. ennakoi-tujen poissaolojen paikkaamisen. Ennakoimattomien poissaolojen tai pidempien lomien osalta hoitohenkilö-kunnan sijaisjärjestelyt eivät ole muuttunut Yksi sairaala -hankkeessa helpommiksi. Resursseja ei ole vaikkapa sai-raanhoitajan äkilliseen, lyhytkestoiseen sijaisuuteen, eikä lääkäreillä ole varahenkilöresursseja.

Vakka-Suomen ja Loimaan sairaaloissa haastatteluis-sa toistuu henkilökunnan motivaatio, joka näkyy intona prosessien kehittämisessä ja työpaikkaan sitoutumisessa. Hyvä esimerkki tästä on Loimaan sairaalan päiväkirur-ginen yksikkö. Päivittäin yksikössä hoidetaan 10-20 toi-menpidettä; laaja kirjo kirurgian eri aloja. Jaana Kanteen, Armi Vuoren ja sairaanhoitaja Jaana Hyytiäisen puhe toi-minnan sujuvuudesta on vakuuttavaa. Prosessit elävät ko-ko ajan ja niiden hiomisessa henkilökunnan mielipide ja potilaspalaute on tärkeää.

Toinen tapausesimerkki prosessien hiomisesta on lo-kakuusta 2012 alkaen toiminut Vakka-Suomen sairaalan hematologian poliklinikka. Erikoislääkäri Tommi Salmi kiertää Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen sairaaloissa se-kä Tyksin Kantasairaalassa. Kolmen viikon jaksoissa vas-taanottokertojen määrä toimipaikkaa kohden on suhteu-tettu väestöpohjaan.

– Hoito on tuotu lähelle potilasta. Tämä malli on samaan aikaan kuntien kustannuksia sääs-tävä, hyvin toimiva lähipalvelu ja selkeästi eri-koissairaanhoitoa, Outi Kylä-Kaila sanoo.

– Potilaan voimavarat eivät mene matkaan. Lääkärikäynnin lisäksi potilas saa hoidot lähi-sairaalassa, sanoo Tommi Salmi.

Tommi Salmi on ollut alusta asti kehittämäs-sä poliklinikan toimintaa. Toiminta on nyt va-kiintunut ja prosesseja sujuvoittavia työtapoja saatu käyttöön. Salmi pääsee nykyään esimer-kiksi yhdellä kirjautumisella näkemään kaik-kien toimipaikkojensa ajanvaraukset. Kaik-kien neljän toimipaikan työntekijöille kerran vuodessa järjestettävä yhteinen koulutuspäivä tukee mm. työtapojen samanlaisuutta toimi-paikasta riippumatta. Prosessien sujuvuus on erittäin tärkeää: yhden työpäivän aikana Sal-men vastaanotolla on keskimäärin kymmenen potilaskäyntiä ja suurin piirtein saman verran puheluja potilaiden kanssa.

Erikoislääkäri Tommi Salmi

Loimaan sairaalan päiväkirurgisen yksikön sairaanhoitaja Jaana Hyytiäinen

Fysioterapeutti Virpi Järvinen työskentelee Loimaan sairaalassa.

Vakka-Suomen sairaalan koordinoiva ylilääkäri Michal Sopyllo

Vakka-Suomen sairaalan ylihoitaja Liisa Vikström ja ajanvarauspoliklinikoiden osastonhoitaja Outi Kylä-Kaila.

Janne Sjölund katselee muu-

toksia monessa eri roolissa.

Loimaan sairaalan koordinoiva ylilääkäri Armi Vuori.

Kuv

a: E

sa H

alsi

naho

Kuv

a: E

sa H

alsi

naho

Kuv

a: K

rist

iina

And

reas

son

Kuv

a: K

rist

iina

And

reas

son

Kuva: Kristiina Andreasson

Kuva: Kristiina Andreasson

Kuv

a: K

rist

iina

And

reas

son

Kuv

at: M

arjo

Pel

toni

emi

2 2015 Hospitaali 13

T E K S T I » M A r j O P E LT O N I E M I

Vuoden Menestyjä -palkinnon hakukri-teereiksi määriteltiin tällä kertaa sai-raanhoitopiirin arvoista demokratia, te-hokkuus ja potilaslähtöisyys. Valinnoista vastannut Vuoden Menestyjä -työryhmä valitsi saapuneista 59 hakemuksesta palkittavaksi 20 eri työryhmää tai yksit-täistä henkilöä, jotka palkittiin VSSHP:n vuosijuhlassa 1.4.2015.

Esimerkkejä potilaslähtöisestä toi-minnasta ovat potilaan voimava-rojen ja vaikutusmahdollisuuksien

vahvistaminen tarjoamalla potilaalle riit-tävästi ja ymmärrettävällä tavalla tervey-dentilaa ja hoitoa koskevaa tietoa tai esi-merkiksi, että yksikön toiminta suunnitel-laan siten, että henkilöstöllä on edellytyk-set varmistaa potilaalle korkealaatuinen ja turvallinen hoito oikeaan aikaan.

Tehokkuudella tarkoitetaan tässä yh-teydessä esimerkiksi työyksikössä anne-tun hoidon, hoitoprosessin sujuvuuden ja oman työprosessin jatkuvaan arvioin-tiin perustuvaa toimintaa tai esimerkik-si LEAN -ajattelun mukaista toimintaa. Työyhteisön toiminta perustuu yhteistoi-mintaan ja demokratia-kriteerillä kartoi-tettiinkin esimerkiksi hyviä yhteistoimin-nan tuloksia.

Palkitut ja PeruStelut ovat:

Tules toimialueelta:Apulaisosastonhoitaja Sari Liianmaa ja osastonhoitaja Pia Sykkö• Tules toimialueen lähetteiden käsittely on hiottu Lean-toimintamallin mukaisesti en-tistä tehokkaammaksi.

Käsikirurgit, jonohoitaja ja Pkl hoitaja• Käsikirurgian potilaiden hoidon saatavuut-ta on parannettu ja hoitoa kehitetty entistä potilaslähtöisemmäksi sekä tehokkaam-maksi.

Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalta:Kirjaamisen vastaavat ja yhteistyötahot• Potilashoidon kirjaamista on kehitetty nopeammaksi, selkeämmäksi ja tasalaatui-semmaksi. TO3:n kirjaamisen kehittäminen on suoraan hyödynnettävissä muilla toimi-alueilla.

Perushoitaja Marja-Liisa Mulo-Rantanen• Marja-Liisa Mulo-Rantanen on ollut aktii-visesti kehittämässä TYKS:n proktologisten (paksusuolen, peräsuolen ja peräaukon alu-een sairauksien) sairauksien tutkimusta ja hoitoa yhdessä hoidosta vastaavien kirurgi-en kanssa.

Neurotoimialueelta:Duodopa-hoitoprosessin suunnittelu- Kahden eri työyksikön (neurologian pkl ja neurologian vuodeosasto) työtapoja- ja työnjakoa yhdistelemällä ja muuttamalla, suunniteltiin duodopa-potilaan hoitopro-

sessi potilaan osalta selkeäksi ja sujuvaksi kokonaisuudeksi. (Duodopa kuuluu Parkin-sonin taudin hoitoon tarkoitettuihin lääke-valmisteisiin.)

Medisiiniseltä toimialueelta:Ihopoliklinikan allergiayksikkö; allergiates-taus ja vastaanotot• Ihopoliklinikan allergiayksikössä on tehty potilaslähtöisesti ja entistä tehokkaammin työtä, jotta on selvitty lisääntyvästä potilas-määrästä.

Laboratoriohoitaja Eija Salo• PET-keskuksessa alkoi uuden gallium-merkkiaineen tuotanto, mikä vaati täysin uuden työtehtävän opettelemista. Vastuu-hoitajana toimiva Eija Salo on perehtynyt itsenäisesti työhön ja luonut täysin uuden-laisia toimintamalleja.

Lasten ja nuorten klinikalta:Lasten ja nuorten osasto UB5 ja kipukun-toutus työryhmä• Moniammatillinen työryhmä suunnitte-li kroonisesti kipuileville lapsille ja nuorille ”kipukuntoutus”-osastohoitojakson, jossa etsitään yhdessä potilaan ja perheen kans-sa voimavaroja selviytyä arjesta.

TO8A:n päiväsairaalan reumaprosessin hen-kilökunta• Lasten ja nuorten päiväsairaalan reuma-prosessia on sujuvoitettu ja selkeytetty olemassa olevilla resursseilla ja niiden te-hokkaalla käytöllä sekä käyttöönottamalla uusia hoitokäytänteitä kuten ilokaasuse-daatio.

TOTEK -palvelualueelta:Turva-kierros työryhmä• Teho-osaston hoitajat ideoivat koko palve-lualueella käyttöönotetun talossa tehtävän turvallisuuskierroksen, jolla jokaisen tulee kerran vuodessa käydä.

Auktorisoitu haavahoitaja Maarit Ahtiala• Ahtiala on aktiivisella panoksellaan ja tut-kimustyöllään sekä kouluttautumisellaan saanut vähennettyä aikuisten teho-osastol-la merkittävästi potilaille kehittyvien paine-haavojen määrää sekä kehittänyt koulutus-ta ja verkostoitumista.

Asiantuntijapalveluista:Keuhkoahtaumapotilaiden kuntoutusten kehittäminen• Työryhmä suunnitteli Fysioterapian ja Keuhkoklinikan keuhkoahtaumapotilaille liikunnalliset kuntoutusryhmät potilaiden itsehoidon kannustamiseksi.

Tekniikasta ja huollosta:Puistotiimi, Logistiikkakeskus• Puistotiimin olemassa olevalla henkilö-määrällä (5) on saatu merkittävä tehos-taminen piirin ulkotöiden hoitamiseen ja halikon sairaalan ulkotöiden hoito on saatu kotiutettua ostopalveluista omaksi toimin-naksi (kustannussäästö).

Laitoshuoltajat Satu Laukkanen ja Kirsi Jussila• T-röntgenin ja keuhkopoliklinikan pe-rus-, väli- ja eristyssiivouksesta vastaavat laitoshuoltajat ajoittain erittäinkin kireäs-

Vuoden Menestyjät 2015 palkittiin VSSHP:n vuosijuhlassa

Kuva: Esa Halsinaho

2 2015Hospitaali14

tä työtahdista huolimatta tulevat kesken perussiivouksen tekemään eristyssiivousta röntgenosastolle. Viestintä sujuu hyvin ja lisäresursse-ja järjestyy tarvittaessa nopeasti.

Henkilöstöpalveluista:henkilöstösihteeri Pirjo hänninen• Pirjo veti koko hoitohenkilöstöön vaikuttavan Titania-projektin (Titani-an sähköisen asioinnin käyttöönot-to, ergonomia ja autonomia) määrä-tietoisesti ja sinnikkäästi.

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselta:Akuuttihoidon hoitajat, päivystys-laboratorion päivystävät hoitajat ja kuvantamisen päivystävät hoitajat• Aivoverenkiertopotilaan liuotus-hoito on ensihoidon ja päivystyksen alueella huippuunsa hiottu Lean-ajatteluun perustuva tehokas hoito-ketju hoitoprotokollineen ja tulokset huippuluokkaa.

Psykiatrian tulosalueelta:Psykiatrian tulosalueen koulutustyö-ryhmä• Henkilökunnan koulutukset suun-niteltiin uudelleen siten, että niillä pystytään nyt paremmin vastaa-maan asiakkaan tarpeisiin sekä organisaation vision ja strategisten valintojen toteutumiseen.

Tyks Sapasta:Lasten anestesia –MRI-työryhmä• Erityisesti anestesiaa vaativa lasten MRI-kuvantamispalvelu oli ruuhkau-tunut. Roberto Blanco-Sequeiros (SAPA) ja Tuula Manner (Totek) ke-hittivät yhteistyössä henkilökunnan kanssa mallin, jossa samanaikaises-ti voidaan järjestää kahden lapsen anestesia-MRI vierekkäisillä MRI-lait-teilla ja jonot saatiin purettua.

Erikoislääkäri Leena Puksa• Leena Puksa on saanut paljon po-sitiivista palautetta potilaan hyvästä kohtaamisesta ja myös kouluttanut yksikön lääkäreitä potilaan onnis-tuneessa kohtaamisessa. Potilaiden kunnioittava ja ystävällinen kohtelu tulee aina muistaa palvelujen sisäl-lön kehittämisen ja tulostavoittei-den rinnalla.

Salon aluesairaalasta:Polven ja lonkan tekonivelprosessis-sa mukana oleva henkilökunta• Salon aluesairaalan tekonivelpoti-laan hoitoprosessia on kehitetty on-nistuneesti entistäkin tehokkaam-maksi ja potilaslähtöisemmäksi. Mm. sairaalassaoloaika on lyhentynyt.

Vuoden Menestyjä työryhmä: Katariina Similä, henkilöstöpalve-lut; Anne hedman, EPLL; Tuija Lehti, Tyks; Petri Virolainen, TYKS; Kari Kan-delberg, huoltopalvelut; Marjo Saa-renmaa, Psykiatrian tulosalue; Lauri Tanner, hallintopalvelut; hannele heine, JUKO; Jaana Dalén, Super; Jussi Rantanen, TEhY; Pirjo Penger, JYTY; Johanna Siiriäinen, KTN; Tarja Mäkinen, henkilöstöpalvelut

T E K S T I J A K U VA » M A r j O P E LT O N I E M I

Turun Lääketieteenkandidaattiseura (TLKS) ry on Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestö, jossa on jäseniä tällä hetkellä yli 900. Käytännössä kaikki Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen opiskelijat liittyvät jäseniksi ja valmistuneet säilyvät alumnijäseninä. Seura tarjoaa sekä viihdettä että asiaa kuten edunvalvontaa, kontakteja ja vaikutusmahdollisuuksia. Hallituksen puheenjohtaja Tatu Kantonen kertoo toiminnan pääpointeista.

turun Lääketieteenkandidaattiseura

– Elämyksiä, edun-valvontaa ja palveluita

Tatu Kantonen on toiminut Turun Lääketieteenkandidaattiseuran pu-heenjohtajana vuoden alusta lähti-

en. Seuran luottamustehtäväpestit kestävät yleensä vuoden kerrallaan. Tatulle puheen-johtajuus oli luonnollinen jatkumo, sillä hän on neljännen vuosikurssin opiskelija ja ollut aktiivisesti mukana seuran toimin-nassa alusta saakka muun muassa seuran oman lehden päätoimittajana, Speksi-teat-teriryhmässä ja muussa toiminnassa.

– Tämä on paras näköalapaikka vaikut-taa siihen mitä kandiseurassa tapahtuu. Yhteen lääketieteen opiskelijoiden vuosi-kurssiin kuuluu Turussa noin 150 opiske-lijaa, jotka valitsevat itselleen kurssi-isän-nän ja hän hakee kurssilaisilleen seuran jäsenyyden. Varsinaiseksi kandiseuran jä-seneksi kutsutaan vain lääketieteen opis-kelijoita, mutta hammaslääketieteen opis-kelijat ja osa biolääketieteen opiskelijoista kuuluu ns. Tivoliklubiin, mikä oikeuttaa käyttämään jäsenpalveluitamme ja toi-mintaamme. Merkittävän osan toiminnas-ta muodostavat jäsenpalvelut ja erilaisten tapahtumien järjestäminen. Toiminnasta ja jäsenpalveluista vastaavat eri toimikun-nat ja harrastekerhot seuran sisällä, joihin kuuluvat esimerkiksi talous-, liikunta- ja kulttuuritoimikunta sekä ulkoasiaintoimi-kunta, Tatu Kantonen kiteyttää.

Asiapuolelta Kantonen nostaa esiin edunvalvonta- ja opintotoimikunnan, jo-ka pitää yhteyttä opetushenkilökuntaan ja on mukana kehittämässä opintoja. Par-haillaan toimikuntaa työllistää Turun lää-ketieteellisen tiedekunnan koulutusohjel-

man curriculum-uudistus, jossa päivite-tään koulutuksen sisältöä, jotta koulutuk-sessa opetettaisiin oikeita asioita. Opiskeli-jat pystyvät toimikunnan kautta vaikutta-maan opetussisältöihin. Uudistusta koor-dinoi lääketieteellisen tiedekunnan kou-lutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö. Opinto- ja edunvalvontatoimikunta valit-see myös vuoden luennoitsijan opettaja-kunnasta joka vuosi.

– Pidämme muiden lääketieteellisten tiedekuntien kandiseurojen puheenjoh-tajien kanssa yhteyttä. Seura tekee myös aktiivisesti yhteistyötä kaikki lääketieteen-opiskelijat yhteen kokoavan Suomen me-disiinariliiton kanssa, jonka jäsen se on. TLKS on myös Turun yliopiston ylioppi-laskunnan jäsenjärjestö.

Kuinka kaikki sai alkunsa?

Helsingissä oli lääketieteellinen tiede-kunta pitkään ennen Turkua. Alussa kun Turun tiedekunta perustettiin, lääkärit suorittivat alkuopintonsa Helsingissä. Tu-russa lääketiedettä opiskelevat olivat aluk-si Helsingin kandiseuran jäseniä, mutta jo vuonna 1946 perustettiin Turkuun alaja-osto, jonka pohjalta Turun oman kandi-seuran toiminta lähti kehittymään. En-simmäinen oma kahvila syntyi Kantosen mukaan 50-60-lukujen vaihteessa ja en-simmäinen Tivoli-kerhohuoneisto saatiin vuonna -61. Oma lounas-kahvila Candio on edelleen keskeistä toimintaa ja sen toi-minta on laajentunut vuosien mittaan. Tä-nä päivänä Candiossa työskentelee seitse-

män palkattua työntekijää. Niiden lisäk-si seuralla on palkattu toimistonhoitaja. Tivoli-kerhohuone on vaihtanut monta kertaa paikkaansa, mutta nimi on säilynyt.

70-vuotisjuhlat tulossa

– Bileet ja juhlat ovat erottamaton osa seu-ran kevyempää tarjontaa. Järjestämme esi-merkiksi erilaisia yhteisjuhlia muiden ai-nejärjestöjen kanssa. Tärkeimmät seuran organisoimat juhlat ovat seuran vuosijuh-lat kerran vuodessa keväisin. Juhlat järjes-tetään muuten VPK-talolla, mutta kerran viidessä vuodessa pidetään hieman isom-mat bileet Turun linnassa. Ensi syksystä alkaen vietetään kandiseuran 70-vuotis-juhlavuotta. Juhlinnan lisäksi on tarkoi-tus toteuttaa Parempi mieli -hyväntekeväi-syyskampanja yhteistyössä Tyks-säätiön kanssa arvokkaan tutkimustyön hyväksi. Syksystä alkaen juhlavuosi näkyy erilai-sina tapahtumana ja huipentuu keväällä vuosijuhlaan.

Seura tarjoaa mahdollisuuden tavata opiskelijakollegoita rennommissa mer-keissä ja verkostoitua. Uusille opiskelijoille järjestetään paljon tutustumistapahtumia. Kantonen on itse viihtynyt hyvin teatte-ri Speksin parissa, koska se tarjoaa luovaa vastapainoa opiskelulle. Mukana on Kan-tosen arvion mukaan noin sata opiskeli-jaa vuodessa. Tänä vuonna esiinnyttiin esimerkiksi Turussa Sigyn-salissa ja kau-punkikiertueella Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa.

– Vakavampikin toiminta vetää poruk-kaa, sillä taannoin muun muassa kansain-välisistä asioista, seksuaaliterveydestä ja hyvinvoinnista vastaava Ulkoasiaintoi-mikunta järjesti itsemurha-teemaisen kes-kusteluillan ja luentosali oli tupaten täyn-nä, Kantonen kertoo laajasta toiminnasta.

Tatu Kantonen on löytänyt luovaa vastapainoa lääke-tieteelle seuran lehtihommista ja teatterista.

Kuva: Esa Halsinaho

2 2015 Hospitaali 15

ja hoidon laatua sairaalassa. Teho-osas-tolla elvytys- ja MET-ryhmien resursoin-ti erillisiksi palveluiksi mahdollistaa kou-lutuksen kohdentamisen ja erikoisosaami-sen ylläpitämisen. Palautteen keräämisellä tuetaan palvelutoiminnan jatkuvaa kehit-tämistä.

VSSHP:ssa maksullista MET-palvelua on saatavilla päivittäin klo 10–20. MET-yhteistyön aloittamisesta sovitaan osaston johdon kanssa. MET-toimintaan liittyvät periaatteet, vastuukysymykset, toiminta-valtuudet sekä MET-kriteerien käyttämi-nen käydään läpi koulutuksessa.

Tutkimusten mukaan valtaosalla sairaa-lapotilaista on ollut mitattavissa olevia pe-ruselintoimintojen häiriöitä useita tunteja ennen sydänpysähdystä. Potilaiden perus-elintoimintojen häiriöistä jopa puolet voi jäädä hoitajilta vuodeosastoilla huomioi-matta. MET-kriteerit kertovat peruselin-toimintojen häiriötilasta ja ohjaavat vuo-deosaston henkilökunnan tarvittaessa hä-lyttämään ennakoivasti MET-hoitajan pai-kalle. Kun jokin MET-kriteereistä täyttyy,

Hätätilaan joutuvien potilaiden tunnista-miseen tarkoitettujen sairaalan sisäis-ten hoitoryhmien MET-toiminta (Medi-cal Emergency Team) on viime vuosina yleistynyt Suomessa. Yleistymistä on jouduttanut elvytyksen Käypä hoito -suo-situs, jonka mukaan sairaaloissa tulee olla selkeästi määritelty vaste teho- ja valvontaosastojen ulkopuolella ilmene-viin peruselintoimintojen häiriöihin.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopii-rissä (VSSHP) käynnistyi MET-pal-velu aluksi kokeilujaksona Tyksin

A-sairaalassa vuonna 2012 ja siirtyi vuo-den 2013 organisaatiouudistuksen myötä T-sairaalaan.

MET on potilasturvallisuutta varmista-vaa ja asiakaskeskeistä yhteistyötä eri toi-mi- ja erikoisalueiden kanssa. Yli yksik-körajojen tapahtuva tietojen ja taitojen le-viäminen sekä potilaan tilanteen yhdessä arvioiminen edistävät kommunikaatiota

MEt-palvelu: potilasturvallisuutta varmistavaa asiakaskeskeistä yhteistyötä

potilaan häiriötilan hoito tapahtuu hoi-tohenkilökunnan sekä MET-hoitajan yh-teistyönä. Teho-osaston sairaanhoitajista koottu MET–ryhmä tarjoaa kriittisesti sai-raan potilaan hoito-osaamista teho-osas-ton seinien ulkopuolella, hoitovastuun py-syessä toimialueiden yksiköissä. MET-hoi-tajat toimivat myös ns. konsultaatiohoita-jina. T-sairaalassa MET-ryhmän toiminta on ollut erityisen aktiivista trauma- ja vat-sakirurgisia potilaita hoitavissa yksiköissä.

Toimenpide-, teho- ja kivunhoidon pal-velualueen (TOTEK) teho-osasto esitteli MET-toimintaansa 20.4.2015 Saviruukun aulassa. MET-Baarissa tehohoitajat jakoi-vat karamelleja ja tuoreinta tietoa palve-lusta. Kohtaamisissa ja keskusteluissa saa-tiin vahvistusta sille, että huoli potilaista on yhteinen.

T E K S T I J A K U VA : M I N N A E r VA S T,

kliinisen hoitotyön asiantuntija,

Toimenpide-, teho- ja kivunhoidon palvelualue

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä jaettiin nyt ensimmäistä kertaa RAFAELA-hoitoisuushenkilökun-niakirja, ja sen sai sisätautiosastolla 3 työskentelevä Sirkku Elina Virtanen. Kunniakirjan saajan pitää täyttää FCG:n kriteerit vuoden valtakunnalliseksi RAFAELA-henkilöksi.

Vuoden 2014 RAFAELA -hoitoisuushenkilön kriteerit: • työskentelee esimerkillisesti RAFAELA™ -järjestelmän parissa • on hoitotyön ammattilainen (ei esimiesasemassa) • työskentelee aina hoitotyön lähtökohdista käsin ja potilaan parhaaksi, myös moniammatillisen työryhmän jäsenenä • kykenee tarkastelemaan hoitotyötä kokonaisvaltaisesti kaikessa toiminnassaan:

Valtakunnalliseksi RAFAELA-hoitoisuushenkilöksi organisaatioiden edustajista vuonna 2014 valittiin Eija hokajärvi Tampereelta.

VuodEn 2014 raFaELa™ hoitoiSuuShEnkiLö:

sairaanhoitaja Sirkku Elina Virtanen T E K S T I J A K U VAT » K r I S T I I N A A N D r E A S S O N

Oikean työergonomian oppiminen ja siihen panosta-minen on tärkeää kaikille, työtehtävästä riippumatta. Jokaisella osastolla pitäisikin olla ergonomiakorttikou-lutuksen käynyt työergonomiavastaava.

Perushoitaja Päivi Ståhlström on neurokirurgisen vuodeosaston työergonomiavastaava. Ergonomia-korttikoulutuksen lisäksi hän on pätevöitynyt kou-

luttajaksi sekä käynyt kinestetiikan peruskurssin. Jo ennen koulutuksiin osallistumista Päivi Ståhlströmillä oli oma-kohtainen kiinnostus työergonomiaan. Hän myös kehuu esimiestään, joka on ollut tukena ja kannustajana ergo-nomia-asioiden hoitamisessa ja edistämisessä osastolla.Ergonomiavastaavana Päivi Ståhlström huolehtii osas-ton uusien työntekijöiden kouluttamisesta. Pidempään osastolla työskennelleiden kanssa hän käy säännöllisesti

läpi työergonomiaan liittyviä asioita. Hän myös huolehtii siitä, että osastolla apuvälineet ovat kunnossa ja tallessa. Päivi Ståhlströmin rooli ergonomiavastaavana ei rajoitu koulutukseen: hän voi paikalla ollessaan tarvittaessa aut-taa osastolla vaikeissa siirtotehtävissä.

Voima lähtee reisistäKeppiä ja porkkanaa Päivi Ståhlström ei myönnä käyt-tävänsä harjoitteluun kannustamiseksi. Hän kuitenkin myöntää pitävänsä listaa osallistuneista ja hätistävänsä osallistumattomia.

– Tavoite on, että työntekijät käyvät kerran vuodessa harjoittelemassa, Päivi Ståhlström sanoo.

Harjoituksissa keskitytään oikeaan työasentoon ja uu-siin ergonomiaoppeihin. Noin puolitoista tuntia kerral-laan kestävät harjoitukset järjestetään T-sairaalan siirto-koulutuskeskuksessa. Oikean työergonomian oppiminen ja harjoitteleminen on erityisen tärkeää fyysisessä työssä,

Oikeaa työergonomiaa harjoiteltava säännöllisesti

2 2015Hospitaali16

MEt-palvelu: potilasturvallisuutta varmistavaa asiakaskeskeistä yhteistyötä

MET-KRITEERITHengityshengitystiheys alle 6 tai yli 30happisaturaatio toistetusti alle 90 % lisähapesta huolimatta

VerenkiertoSyketaajuus alle 40/min. tai yli 140/min.Systolinen verenpaine toistetusti alle 90 mmhg

TajuntaTajunnan selkeä huononeminenTavanomaiselle hoidolle reagoimaton kouristelu

Muu syyEi lainkaan diureesia/8 h

Huoli potilaasta:Mittaa silti hengitystaajuus, happi-saturaatio, syketaajuus ja verenpaineArvioi potilaan tajunnantaso Glasgow Coma Scalea apuna käyttäenIlmoita osaston vastuulääkärille potilaan voinnin huononemisesta ja soita MET-ryhmälle!

Kun yksikin kriteeri täyttyy, ilmoita osastosi vastuulääkärille ja soita MET-ryhmä!

MET-ryhmä, p. 35999 Tyksissä käyttöön uusi simulaatiohuone

Asiakasraatitoiminta alkoi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Oikeaa työergonomiaa harjoiteltava säännöllisesti

jossa toistuvat tietyt, samat liikkeet monta kertaa päivittäin.– Jokaisen pitäisi muistaa oikeat asennot: voima lähtee reisistä. Vanhoista, vääristä asennoista on vaikea päästä eroon, Päivi Ståhlström sanoo.

Nykykäytännön mukaan pääasiallinen työskentelyasento on käyntiasento. Sii-nä on helppo siirtyä eteen ja taaksepäin ja samalla säilyttää oma tasapaino. Oi-keat työasennot on tärkeä muistaa myös työajan ulkopuolella, arjen askareissa. Kroppansa kuormitusta työssä voi vä-hentää huolehtimalla omasta yleiskun-nosta, lihaskunnosta sekä sydän- ja ve-renkiertoelimistön kunnosta vinkkaa Päivi Ståhlstöm.

T E K S T I » K r I S T I I N A A N D r E A S S O N

Tyksissä on otettu käyttöön uusi simulaatiohuone. Uudessa huonees-sa harjoittelu voidaan räätälöidä sopivaksi erikokoisille ryhmille, eivätkä harjoitukset häiritse osas-tojen toimintaa.

Huone myös mahdollistaa klinik-kojen välisen yhteistyön tilan-käytössä ja simulaatioharjoi-

tuksissa. Uudessa simulaatiohuonees-sa harjoituksiin osallistuvat sekä opis-kelijat että Tyksin henkilökunta.

Simulaatiohuoneessa on käytössä kaksi erilaista simulaationukkea: syn-

nyttävä nainen (Elsa) ja noin viisivuotias lapsi (Elvis). Suurehkot nuket sijoitetaan huoneeseen pysyvästi ja niiden ympäril-le luodaan todentuntuinen sairaalaympä-ristö. Simulaatio-opetuksessa nukkea voi-daan hoitaa toistuvasti, hänelle voidaan tehdä toimenpiteitä ja hänen kanssaan on lupa tehdä virheitä.

– Lääketieteen kandidaattien opetus on synnyttävän äitinuken avulla sujunut hie-nosti uudessa simulaatiohuoneessa. Ryh-mäkokojen kasvaessa simulaatiot täyden-tävät oivallisesti synnytyssaliopetusta, sanoo opetushoitaja, kätilö Sanna-Mari Manninen.

Tyksin synnytysosastolla on pidet-ty säännöllisiä simulaatioharjoituksia

jo kymmenen vuoden ajan, keskolassa, (isojen) lasten teho-osastolla neljä vuotta ja lasten poliklinikalla pari vuotta. Lasten teho-osaston simulaatiot toteutettiin ai-emmin osastolla, mikä oli potilastilanteen vuoksi ajoittain hyvinkin haasteellista.

– Nyt simulaatiot onnistuvat paremmin ja osallistuminen on sujuvampaa rauhalli-sessa tilassa, kertoo lastentautien erikois-lääkäri Janne Kataja.

Vastasyntyneiden simulaatiot jatku-vat edelleen synnytyssalissa ja keskolassa normaalikäytössä olevilla potilaspaikoilla.

– Tällöin saadaan harjoitteluun vieläkin enemmän todentuntuisuutta ja testattua oikeita hoitovälineitä, kertoo neonatologi Hanna Soukka.

T E K S T I » K r I S T I I N A A N D r E A S S O N

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiris-sä (VSSHP) on käynnistynyt asiakas-raatitoiminta. Tavoitteena on saada palvelun käyttäjät mukaan toiminnan kehittämiseen asiakaslähtöiseksi. Asiakasraadilta saatavaa tietoa voi-daan hyödyntää johdon ja toimintayk-siköiden päätöksenteon tukena.

Asiakasraateja on aiemmin hyödyn-netty enemmän yksityissektorilla, mm. kaupan alalla. Viimeisen kah-

den vuoden aikana on esimerkiksi Vaasan sairaalanhoitopiirissä käynnistetty tervey-denhuollon asiakasraatitoiminta.

– Asiakasraati voi ottaa kantaa konk-reettisiin, käytännön arkisiin asioihin ku-ten esimerkiksi sairaalan opastuksiin, oh-jeisiin ja tilakysymyksiin, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kehittämispal-veluissa työskentelevä Mari Viljanen-Peu-raniemi.

Raatilaisiksi haki 53 innostunutta. raa-tiin valittiin kaksivuotiselle kaudelle 10

varsinaista jäsentä ja heille varajäsenet. Asiakasraati kokoontuu neljä kertaa vuo-dessa. Ensimmäisessä kokouksessaan (16.6.2015) raati valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategian 2014–2016 ”Terveempänä ko-tiin” mukaan toiminnan tarkoituksena on lisätä väestön terveyttä ja sosiaalista hy-vinvointia. Toiminnan tulos tulee näkyä potilaille selkeänä ja osallistuvana palve-luna sekä erinomaisena palvelukokemuk-sena. Yksi sitovista strategisista tavoitteista on potilasraatien organisointi toukokuu-hun 2015 mennessä.

Simulaatiohuoneessa harjoittelu voidaan räätälöidä sopivaksi

erikokoisille ryhmille. Kuvat: Janne Kataja

2 2015 Hospitaali 17

Lääkeosaaminen verkossa -verkkokurssin (LOVe) voi suorittaa jatkossa myös oppilaitoksessa.

hoito & kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoi-to ja huolenpito, vanhustyö sekä kuntoutus tai suun terve-ydenhoito). Nimikesuojattuun terveydenhuollon ammat-tiin opiskelevat opiskelijat suorittavat LOP-osion.

VSSHP:n lääkehoitoluvat tallennetaan Sympaan

Työntekijä tallentaa itse lääkehoitoluvan Sympaan, josta se lähtee esimiehelle hyväksyttäväksi. Sympaan tallenne-taan valmis lupa ja voimassaoloaika, ei osasuorituksia. Ohje luvan tallentamiseen on Santrassa: Henkilöstöasiat > Koulutus ja osaaminen.

Potilashoitoa toteuttava hoitohenkilöstö suorittaa lu-van viiden vuoden välein. Esimies seuraa Sympan avulla lupien voimassaoloa ja saa hälytykset vanhenevista lu-vista. Tällä hetkellä 2/3 hoitohenkilöstöstä on tallettanut luvan Sympaan. Kaikki vaaditut luvat tulee suorittaa ja tallentaa Sympaan mahdollisimman pian.

M E r j A N U M M E L I N ,

S I r PA S A A r N I

Ensimmäiset LOVe-kurssin Turun ammatti-instituutissa aloittaneet opiskelijat opettajanaan Kirsi Kauliomäki (takana).Kuva: Tuula Toivonen/ Turun ammatti-instituutti

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on teh-nyt kevään 2015 aikana LOVe-sopimuksen Turun ammatti-instituutin sekä Yrkeshögskolan Novian

kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijalla voi olla valmistuttuaan LOVe-teoriaosioita suoritettuna. Op-pilaitos käyttää VSSHP:n LOVe-lokikirjaa suoritusten to-dentamiseksi vastuuopettajan allekirjoituksella vahvistet-tuna. Lisäksi suoritukset merkitään oppilaitoksen opinto-rekisteriin. Lääkehoidon lupaan liittyvät kliiniset näytöt voi antaa vasta valmistuttuaan ja työsuhteen solmittuaan.

Vähintään 140 opintopistettä suorittanut, laillistettuun terveydenhuollon ammattiin opiskeleva opiskelija voi suo-rittaa vapaaehtoisina opintoina sairaanhoitopiirin lääke-lupakäytäntöön liittyviä verkko-opintoja (LOP, IV, KIPU ja ABO-osiot), mikäli hän on suorittanut kaikki perus-opintoihinsa kuuluvat lääkehoidon opinnot hyväksytysti. Nimikesuojattuun terveydenhuollon ammattiin opiskele-van tulee vastaavasti olla suorittanut hyväksytysti kaikki perusopintoihin kuuluvat lääkehoidon opinnot ja pakol-liset yhteiset ammatilliset tutkinnon osat. Lisäksi hänen tulee olla osaamisalavaiheessa (ensihoito, lasten ja nuorten

VSSHPn Sympaan tallennetut lääkehoiton luvat 15.5.2015

LOP ROKOTUS-LUPA

IV KIPU ABO PSYK LAS

ho

ito

hE

nk

iLö

St

ön

Mä

är

ä (

sh &

lh

) 4

59

0 h

en

k.

5000

4500

4000

3500

3000

2500

2000

1500

1000

500

0

3018

706

2611

1359

2378

27812

tervetuloa näyttötutkinnon maailmaan!

Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää am-matillista osaamista tai pätevöityä uuteen

ammattiin työtehtävien vaihtuessa. Varsinais-Suo-men sairaanhoitopiirissä (VSSHP) voi näyttötut-kintona suorittaa mm. sosiaali- ja terveysalan pe-rustutkinnon (lähihoitaja) sekä kipsausalan, sih-teerin, välinehuoltajan ja laitoshuoltajan ammat-titutkinnon.

Näyttötutkinnot toteutetaan tutkinnon järjes-täjän (oppilaitos) tutkintotoimikunnalle tekemän ja toimikunnan hyväksymän järjestämissuunni-telman mukaisesti. Näyttötutkinnot suoritetaan tutkinnonosittain osoittamalla tutkintotilaisuu-dessa tutkinnon perusteissa edellytetty ammatti-taito työelämässä.

Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan osaamisen tasoa. Tutkinnon suorittaja arvioi omaa osaa-mistaan (itsearviointi). Ammattitaitoa arvioivat työnantajan, työntekijän sekä opetusalan edustajat (kolmikanta). Työntekijäarvioijan tulee olla käy-nyt arvioijakoulutus. Lisätietoa arvioijakoulutuk-sista: www.laakeri.fi tai tiina.tarr@tyks.fi

VSSHPn Moodle-oppimisalustalle on laadittu verkkomateriaali tukemaan ja lisäämään hoito-henkilöstön näyttötutkinto-osaamista keskeisistä näyttötutkinnon rakenteista ja periaatteista. Verk-komateriaali löytyy hakusanalla ”näyttö”. Materi-aaliin tutustumisen jälkeen voit myös testata osaa-misesi näyttötutkinnoista.T I I N A TA r r

VSSHP:n uudet näyttötutkintomestarit Merja Nummelin ja Tiina Tarr

Ajankohtaista LOVesta: LOVea oppilaitoksissa!

2 2015Hospitaali18

Sähköistyneen työvuorosuunnittelun käyttökokemuksiaVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) pilotoi syk-syllä 2014 selaimella käytettävää Titanian Sähköisen asioinnin sovellusta. Sen avulla työntekijöillä on mah-dollisuus osallistua omaan työvuorosuunnitteluunsa joko esittämällä työvuorotoiveita tai tekemällä suun-nitelmaehdotuksen huomioiden toiminnan tarpeet ja yksikön pelisäännöt.

Onnistuneen pilotoinnin jälkeen käyttö laajeni alku-vuonna nopeasti koko sairaanhoitopiirin tasolle. Tällä hetkellä toiveiden esittäminen tai autonomi-

nen työvuorosuunnittelu on käytössä yli puolessa jakso-työaikaa noudattavista yksiköistä.

Teimme huhti-toukokuussa kyselyn, jossa tiedusteltiin ohjelman käyttökokemuksia. Saimme vastauksia liki 400 käyttäjältä, joista listasuunnittelijoita oli 17 % ja työnte-kijöitä 83 %. Vastanneista 57 % käyttää Toiveet-osiota ja 43 % autonomista työvuorosuunnittelua. Aktiivisimmin vastanneet toimialueet olivat Medisiininen, Naiset ja Lap-set ja Nuoret.

Taulukossa näkyvät esitetyt väittämät. Ohjelman toi-mintaan oltiin keskimäärin tyytyväisiä (helppokäyttöi-syys, käytön oppimisen nopeus, toimivuus ja suunnitte-luun kuluva vähäinen aika). Sähköisen työvuorosuunnit-telun vaikutukseen yhteisöllisyyteen, työn kuormittavuu-teen, työvuorojen tasapuolisuuteen tai työhyvinvointiin suhtauduttiin jonkin verran kriittisemmin.

VahvuudetUseissa vapaamuotoisissa kommenteissa ohjelma ko-ettiin yksinkertaiseksi, vaivattomaksi ja nopeaksi käyt-tää, helposti muokattavaksi sekä ulkoasultaan kivaksi ja selkeäksi. Tosin oli myös muutama vastakkainen kom-mentti – meitä ohjelmien käyttäjiä kun on kovin erilai-sia. Ohjelman toimivuus sai pääsääntöisesti positiivista palautetta, vaikkakin teknisiä ongelmia on ajoittain ol-lut ja ne ovat vieneet turhaan kallista työaikaa. Ehdot-tomasti hyvä asia on se, että yksiköissä on voitu luopua toivevihkoista tai lappusista: virheet poistuvat ja työnte-kijöiden esittämien toiveiden tai suunnitelmaehdotusten siirtyminen sähköisesti suoraan sovellukseen helpottaa ja nopeuttaa työvuorolistojen laatimista.

Monissa vastauksissa ilmeni tyytyväisyys siihen, että työntekijä pystyy nyt vaikuttamaan entistä paremmin omiin työvuoroihinsa ja vapaa-ajan suunnittelu on hel-pottunut. Myös sosiaalisen vastuun kantaminen työka-vereiden kesken on lisääntynyt. Varsinkin autonomian ollessa käytössä työvuoroergonomiaan on ollut mahdol-lisuus kiinnittää paremmin huomiota.

Jotkut ovat kokeneet yksikön pelisäännöt liian tiukoik-si, jolloin ne haittaavat suunnittelua. Selkeät pelisäännöt ovat välttämättömiä, mutta jos ne koetaan huonoiksi, tu-lee niistä keskustella työyhteisössä ja tarvittaessa hioa nii-tä. Pääsääntöisesti ohjelman käyttö työvuorosuunnitte-lussa todettiin hyväksi, ja se on edistänyt yhteisöllisyyttä, tasapuolisuutta ja parempaa ergonomian huomioimista. Joskin tässäkin kohtaa on ollut aistittavissa, että yhtei-söllisessä neuvottelussa olisi vielä siellä täällä paranta-misen varaan.

KehitysideatJoistakin kommenteista kävi ilmi, ettei ohjelmaa osata kaikilta osin vielä hyödyntää parhaalla mahdollisella ta-valla. Tästä me pääkäyttäjät otamme opiksi, ohjeistamme ja koulutamme yksiköitä paremmin ohjelman käyttöön-oton yhteydessä. Toukokuussa tulleen versiopäivityksen myötä on tullut muutamia parannuksia, joita vastauk-sissakin kaivattiin. Toisaalta toivomusta yötyöhyvityksen

näkymisestä autonomisessa työvuorosuunnittelussa on mahdotonta toteuttaa, sillä suunnitteluvaiheessa ei ole vielä edellisen listan toteumaa tehty, eivätkä yötyöhyvi-tykset ole siinä vaiheessa tiedossa.

Saimme paljon sellaisia kehitysehdotuksia, jotka viem-me eteenpäin ohjelmantoimittajalle. Näitä juuri tarvitaan, että voimme kehittää ohjelmaa jatkossa paremmin käyt-täjiä palvelevaksi. Lähetämme tarkemman koosteen kai-kista vapaamuotoisista palautteista sähköpostilla osaston-hoitajille ja Titania-käyttäjille tutustuttavaksi.

Vastauksista käy ilmi myös se tosiasia, että mitä isom-pi ja monialaisempi yksikkö on, sitä haasteellisempaa työvuorosuunnittelu on, samoin esitettyjen toiveiden tai suunnitelmaehdotuksen toteutuminen. Uusien ohjelmi-en ja toimintatapojen omaksuminen on kaiken muun kii-reen keskellä toisille helpompaa ja toisille vaikeampaa. Kaikesta huolimatta voimme vilpittömästi suositella ohjelman (toiveiden tai autonomian) käyttöönottoa. Tulemme mielellämme kertomaan tarkemmin, mitä Titanian Sähköinen asiointi on ja mitä mahdollisuuksia se luo yksikölle ja yksittäiselle työntekijälle.

P I r j O H Ä N N I N E N , M A r g I T L E H T I N E N

ja H E L E N A M Ä K I TA L O, sovelluksen pääkäyttäjät

Täysin samaa mieltä

Jossain määrin samaa mieltä

En osaa sanoa

Jossain määrin eri mieltä

Täysin eri mieltä

Ohjelma toimii hyvin

Ohjelmaa on helppo käyttää

Ohjelman käytön oppii nopeasti

Ohjelmaan liittyvät ohjeet ovat hyviä

Ohjelman käyttöönottoon liittyvät koulutukset/perehdykset ovat onnistuneita

Ohjelman käyttö ei vie liikaa aikaa

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu on lisääntynyt tai parantunut sen jälkeen, kun ohjelma on otettu käyttöön

Ohjelman käyttöönotto on vähentänyt työn kuormittavuutta

Työvuorojen ja vapaiden jakautuminen ja sijoittuminen on oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa nykyään

Sovitut pelisäännöt ja aikataulut ovat hyvät

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu on parantanut työssäjaksamistani ja työtyytyväisyyttäni, koska minulla on ollut mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin

Koko yksikön työhyvinvointi on lisääntynyt yhteisöllisen työvuorosuunnittelun ansiosta

Saan tarvittaessa apua työkaveriltani tai pääkäyttäjältä, jos minulla on kysyttävää ohjelmasta

VAIN listansuunnittelijoille: onko SA:n käyttöönotto helpottanut ja nopeuttanut työtäsi

2 2015 Hospitaali 19

T E K S T I J A K U VA » K r I S T I I N A A N D r E A S S O N

Tyksin naistenklinikka on mukana EU-rahoitteisessa monikansallisessa INEC-hankkeessa. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on eettisen osaamisen kehittämi-nen ja tukeminen kätilötyössä, opiskelijaohjauksessa ja kätilökoulutuksessa.

INEC-hankkeessa (INEC – Increasing Ethical Compe-tence in Midwifery) on mukana oppilaitoksia Suomes-ta, Virosta ja Sveitsistä sekä naistenklinikat Tallinnasta

ja Turusta. Vuonna 2013 käynnistynyttä hanketta koor-dinoi Turun ammattikorkeakoulu.

Hankkeessa on nyt meneillään pilotointivaihe, jossa on sekä opiskelijoille että kätilöille erikseen ja yhteisesti suun-nattuja osia. Toukokuun alussa järjestetty Naistenklinikan etiikkailtapäivä on eräs esimerkki hankkeeseen liittyvistä henkilökunnalle ja opiskelijoille suunnatusta koulutuksesta.

Etiikka on hoitotyön arjessa

Eettisiä ongelmia ei aina tunnisteta

Eettiset lähtökohdat hoitotyössä ovat universaaleja. Vaik-ka INEC-hanke keskittyy kätilötyöhön, eettiset kysymyk-set koskettavat kaikkia hoitotyössä toimivia.

– Työntekijät kohtaavat usein hoitotyössä arvoristiriito-ja, ja niitä pyritään ratkaisemaan lähimmän, kokeneem-man kollegan kanssa, sanoo ylihoitaja Marjo Kauppila.

Eettiset ongelmat ovat arkipäivää, mutta niitä ei aina välttämättä tunnisteta. Marjo Kauppilan ja projektisuun-nittelija Irmeli Arsalon mukaan eettisen osaamisen kehit-tämiseen ja tukemiseen kätilötyössä ja -koulutuksessa on ollut tilausta:

– Kätilöopiskelijat kokevat, ettei etiikkaa käsitellä tar-peeksi, sanoo Irmeli Arsalo.

– INEC-hanke on mahdollistanut uusien menetelmien käytön henkilökunnan eettisen osaamisen tukemisessa, sanoo Marjo Kauppila.

Marjo Kauppila ja Irmeli Arsalo miettivät yhteiskun-nan muuttuneen arvomaailman heijastumista nykypäi-vän kätilötyöhön ja arvokeskustelun ylläpitämisen tär-keyttä.

Kätilötyön eettiset periaatteet määrittävät käytännön toimintaa. INEC-hankkeen aikana on pohdittu etiikkaa kliinisessä työssä kätilötyön eettisten periaatteiden kaut-ta. Parhaiten tunnistetaan raskauden ehkäisyyn, raskau-den keskeytykseen ja keinoalkuiseen hedelmöitykseen liittyvät arvoristiriidat. Arkisia esimerkkejä eettisestä on-gelmasta ovat potilaan yksityisyyden turvaaminen silloin, kun hänen asioistaan joudutaan keskustelemaan sairaa-lahuoneessa muiden potilaiden läsnä ollessa tai potilaan oikeus päättää synnytystavastaan.

Vastaanotto INEC-hankkeessa kehitellyille toimintata-voille on ollut myönteistä. Viimeistään hankkeen päätty-essä 2016 nähdään, mitä ja millaisia konkreettisia oppeja ja toimintatapoja hankkeesta jää käytännön työhön ja kä-tilökoulutukseen. Saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää myös tulevan T3-sairaalan suunnittelussa.

T E K S T I » T U U L A VA I N I K A I N E N

Kevään yleisöluennot kasvattivat suosiotaan koko ajan. Huhtikuussa vatsan ongelmien kuulijat täyttivät T-sairaa-lassa sekä Risto Lahesmaa - että Johan Haartman -salit.

Närästystä esiintyy tyypillisesti aterioiden jälkeen tai makuulla.

– Runsas syöminen, rasvainen ruoka, suklaa, kahvi, vä-kevät alkoholit ja happamat mehut aiheuttavat närästystä. Kumartelu, nostelu ja kiristävät vaatteet pahentavat vaivaa. Rintalastan takainen polttava tuntemus on refluksitaudin tärkein oire. Närästystä on 75 prosentilla refluksipotilaista, kertoi ylilääkäri Markku Voutilainen.

Refluksitaudissa mahalaukusta nouseva sisältö aiheuttaa oireita ja joskus myös ruokatorvivaurion. Ruokatorven tä-hystystutkimuksessa kahdella kolmesta tutkitusta ei löydy elimellistä vikaa. Tupakointi huonontaa syljen eritystä ja altistaa näin refluksitaudille. Altistavia tekijöitä ovat myös raskaus, skleroderma eli ihonkovettumatauti, Sjögrenin oi-reyhtymä ja diabeettinen gastropareesi, jossa mahalaukku tyhjenee poikkeuksellisen hitaasti. Miehillä refluksia esiin-tyy naisia useammin.

Refluksitaudin toinen pääoire on käänteisvirtaus, jossa mahan sisältöä virtaa takaisin suuhun ilman ponnistelua. Siihen ei liity pahoinvointia eikä oksentamista. Muita oi-reita ovat palan tunne, nielemiskipu ja ajoittainen runsas syljeneritys.

Refluksitauti on tärkein ei-sydänperäisen rintakivun syy. Ruokatorvivaivojen lisäksi voi esiintyä laryngiittia ja äänen käheyttä, astmaa, keuhkokuumetta, idiopaattista keuhko-fibroosia, kroonista yskää, poskiontelotulehduksia tai ham-paiden kiillevaurioita. Tautia voi esiintyä myös yhdessä toi-minnallisten vatsavaivojen kanssa.

Hälyttäviä oireita, jotka vaativat tutkimuksia ovat veri-oksennukset, anemia, nielemisvaikeudet ja poikkeukselli-nen laihtuminen. Joskus uusi lääkehoitokin voi aiheuttaa refluksivaivoja.

Alustuksissa avattiin myös maksasairauksia, IBD-tauteja eli haavaista paksusuolentulehdusta ja Crohnin tautia sekä ärtyneen suolen oireyhtymää.

kevään yleisöluennot löysivät kuulijansa

Ylihoitaja Marjo Kauppila ja projektisuunnittelija Irmeli Arsalo

Huhtikuussa selvitettiin vatsavaivoja ja alustajina olivat vasemmalta erikoislääkäri Jukka Koffert,

ylilääkäri Markku Voutilainen, erikoislääkäri Teppo Stenvall ja erikoislääkäri Heikki

Nuutinen. Kuva: Esa Halsinaho

YLEISÖLUENNOT JATKUVAT syys-joulukuussa kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 18-20. T-sairaalan Johan haartman- ja Risto Lahesmaa -saleissa, hämeentie 11, Turku. Luentoja voi kuunnella etäyhteyden avulla Vaasassa ja Porissa.

3.9. Biteillä parempaa hoitoa? Informaatioteknologia hoitotyön tukena. Ketä ja mitä hoitotiede tutkii Tyksissä ja Turun yliopistossa. Pelaamista terveydellä vai terveemmäksi pelaamalla? Tekstiviesteillä tukea mielenterveyspotilaalle. älyä johtamiseen! hoitaja puhuu, teksti tallentuu – puheentunnistuksen mahdolli-suudet hoitotyössä

1.10. Asiaa aivoista (Uusinta keväältä) Aivoterveyden kasvava merkitys. Aivoliiton ja Aivosäätiön esittely. hanki itsellesi käytetyt aivot! Muistin lajit. Kuluvat-ko aivot käytössä? Voiko muistisairauden ehkäistä? Voiko aivoverenkiertohäiriön ehkäistä? Aivot ja sydän. Näihin riskitekijöihin voit itse vaikuttaa. Aivojen kuntoutus. Suo-jaa aivosi! Mitä aivot kestävät? Aivot ja alkoholi. Nauttivat aivot. hyvä ja paha stressi. Aivojen palkitsemisjärjestelmä. Aivot ja musiikki

5.11. Ollaan kuulolla kuulosta ja tasapainostaKuulon tutkiminen ja kuulovammat. Vika välikorvassa - voiko kuulovian korjata leikkaamalla? Sähköä sisäkorvaan – sisäkorvaistute. Korvaperäinen huimaus,

3.12. Painavasti lihavuuden hoidostaMilloin lihavuus on hoidettava sairaus? Ruokavaliot vertai-lussa. Liiku lisää! Lihavuusleikkaukset – kenelle, milloin ja millä menetelmällä? Lihavuuden korjaantuminen näkyy aivoista alkaen. Mitä PET-tutkimuksilla tiedetään asiasta?

Järjestäjä Tyksin tutkimuspalvelut yhteistyössä toimi- ja vastuualueiden ja TYKS-säätiön kanssa.

2 2015Hospitaali20

T E K S T I J A K U VA » M A r j O P E LT O N I E M I

Laboratoriohoitaja ja nyttemmin osastonhoitajana, laboratoriohoitajien esimiehenä, toimiva Pipsa Allén kertoo, että laboratoriotyössä pitää olla tarkka, jotta korkea laatu säilyy koko laboratoriotyöprosessin läpi. Tärkeää on myös oikeanlainen asenne työhön, joka on useimmille ammattilaisille sisäänrakennettu koulutuk-sen myötä. Eduksi ovat palvelualttius, hyvät vuorovai-kutustaidot ja organisointikyky sekä kyky pitää monia lankoja yhtä aikaa käsissä. Työllisyysnäkymät labora-toriohoitajilla eli nykyisin bioanalyytikon tutkintonimik-keellä amk:sta valmistuville ovat hyvät ja sijoittumis-mahdollisuuksia on Tyksissäkin lukuisia. Allén toimii nykyisin Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus Saskessa, joka edustaa uutta toimintaa Tykslabissa.

vaitaan siinä vaiheessa, se pystytään jopa ruokavaliolla hoitamaan.

Seulontakeskuksessa työskentelee viisi laboratoriohoi-tajaa. Näytemateriaali on kortille otettu veritäplä ja kortit esimerkiksi HUSilta tulevat postitse. Laboratoriohoitaji-en tehtäviin kuuluu muun muassa näytetietojen syöttä-mistä tietojärjestelmään ja näytteen käsittelyä sekä ana-lysointia erilaisilla immunokemian ja massaspektromet-rian laitteilla.

Tutkimusta ja ihmisten palvelemistaPipsa Allén kertoo, että tutkimus ja ihmisten palvelemi-nen on kiinnostanut häntä aina. Alan valintaansa hän ei ole katunut, sillä kyseessä on koko ajan kehittyvä ja eteen-päin menevä ala, mikä pitää mielenkiinnon yllä. Osas-tonhoitajan tehtävä on 50-prosenttinen ja Allén toimii 50-prosenttisesti samalla opetushoitajana Turun yliopis-ton lääketieteellisessä tiedekunnassa laboratoriolääketie-teen oppiaineessa. Koulutus on osa Allénin työtä myös Tykslabin Saskessa. Työntekijät saavat koulutusta myös muun muassa laitetoimittajilta.

Allén toimii myös Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n puheenjohtajana sekä sen alueyhdistyksen eli Varsinais-Suomen bioanalyytikoiden puheenjohtajana. Kevääl-lä vietettiin vuosittaista Kansainvälistä Bioanalyytikko-päivää. Teema, jota kautta ammattia tuotiin tällä kertaa esille, oli potilasturvallisuus ja alueyhdistykset järjes-tivät omat tapahtumansa teeman ympärille. Varsinais-Suomessa bioanalytiikan ammattikorkeakouluopiskelijat esittelivät postereita aiheesta T-sairaalassa.

– Laboratoriotutkimusten antamaa informaatiota hyö-dynnetään jo noin 70 prosentissa kriittisistä sairaustapa-uksista. Potilasturvallisuutta on meidän ammatissamme kaikki lähtien potilaan valmistelusta näytteenottoon aina näytteen analysointiprosessin loppuun saakka. Koko pro-sessin tunteminen takaa, että potilaat tutkitaan oikein ja että vastaus välittyy hoitavalle lääkärille oikein.

Allén muistuttaa, että laboratoriohoitajan työ ei ole ai-noastaan verinäytteiden ottoa, vaan siihen sisältyy myös eri muodossa olevien näytteiden käsittelyä ja analysoin-tia. Erilaisia työympäristöjä löytyy Tyksistä lukuisia, sillä laboratoriohoitajia työskentelee kemian ja hematologian laboratorion lisäksi muun muassa mikrobiologialla, pa-tologialla, neurofysiologialla ja fysiologialla. Hän suosit-teleekin alaa lämpimästi kaikille kiinnostuneille.

Laboratoriohoitaja vai bioanalyytikko?

Pipsa Allén uudella koneella, jonka avulla näytekortista saadaan näyte analyyseja varten.

Laboratoriohoitajien tutkintonimike vaihtui bio-analyytikoksi ammattikorkeakoulutuksen myötä. Laboratoriohoitajan tehtävänimike on kuitenkin

säilynyt ja Tyksissäkin vakanssit ovat laboratoriohoita-jan toimia. Nimikettä ei toistaiseksi olla Allénin tietojen mukaan muuttamassa.

– Valvira laillistaa meidät edelleen laboratoriohoitajina, vaikka tutkintonimike on bioanalyytikko. Laillistetuissa ammattinimikkeissä ei voi toimia muita kuin sen kou-lutuksen omaavia, mikä on meillä Suomessa koettu hy-väksi käytännöksi ja se on lisännyt potilasturvallisuutta.

Pipsa Allén on pitkän linjan tyksiläisiä, sillä hän on työskennellyt talossa valmistumisestaan saakka vuodes-ta -82 lähtien. Maksimissaan hän kertoo kuitenkin olleen-sa ”vain” 10 vuotta samassa pestissä. Hän on työskennel-lyt vuosien aikana esimerkiksi päivystyslaboratoriossa, erikoiskemian laboratoriossa erilaisissa tehtävissä sekä kehittämässä solu- ja molekyyligenetiikan laboratorio-toimintaa. Viime syksystä lähtien hän on toiminut Syn-nynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus Sasken osastonhoitajana.

Saske – uutta toimintaa TyksissäTyksiin perustettiin synnynnäisten aineenvaihduntasai-rauksien seulontakeskus Saske kesällä 2014. Keskus on tällä hetkellä ainoa laboratorio Suomessa, jossa seulotaan kaikki sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukai-set sairaudet. Tietyt synnynnäiset aineenvaihduntasairau-det voivat aiheuttaa vastasyntyneille elinikäisiä vakavia vaurioita jo oireettomassa vaiheessa. Tutkimalla kaikki vastasyntyneet löydetään varmuudella ne lapset, joille sai-rauden varhainen tunnistaminen ja hoito ovat välttämät-tömiä. Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut viiden synnynnäisen aineenvaihduntasairauden seulonnan tar-joamista kaikille Suomessa syntyneille vauvoille vuodesta 2015 alkaen. Tätä ennen Suomessa on tehty vastasynty-neille vain kilpirauhasen vajaatoiminnan seulontoja, jot-ka jatkuvat entisellään.

– Kyseessä on erikoisanalytiikka, sillä seulontoja teh-dään tällä hetkellä Tykslabissa ainoana Suomessa. HUSis-ta lähetetään näytteet Tyksiin analysoitavaksi ja neuvot-teluja yhteistyöstä muidenkin sairaanhoitopiirien kanssa käydään. Aineenvaihduntasairaudet voivat aiheuttaa pa-himmillaan kuoleman tai kehitysvammaisuuden. Näyt-teet otetaan 2-5 vuorokauden ikäisenä ja jos sairaus ha-

AMMATTINA

2 2015 Hospitaali 21

Myssytys synnytys-vuodeosastolla äitienpäivänä

Tyytyväinen myssypää. Kuva: Anne Murtojärvi

Tyksin synnytysvuodeosastolla jaettiin äitienpäivänä syn-tyneille vauvoille Moision koulun viidesluokkalaisten kuto-mia myssyjä. Luokan tyttöjä innosti kutomiseen lähipiiriin syntynyt vauva ja opettaja Sanna Yli-Viikari tuki intoa hankkimalla lankoja. Osa oppilaista kutoi yhden myssyn, joku innostui kutomaan useita. Jokainen myssy on yksilöllinen taidon-näyte, jonka mukana on saatekortti tekijältä. Myssyt luovutettiin Tyksin synnytysvuodeosastolle maa-liskuun alussa ja päätettiin jakaa äitienpäivänä osastoilla oleville perheille.

Tieto ja kuva myssyjen lahjoittajista on ollut esillä osastoilla.

MULTASORMELLA ON ASIAALuonto on alkukesästä hehkeimmillään. haikein mielin katselen halikon sairaalan puiston heräämistä talvihor-roksesta.

Toki moni kasvi kukkii parhaillaan, mutta eniten huo-miota kiinnittää tuo vihreys. Miten montaa eri vihreän sävyä onkaan olemassa. Puiden lehdet ovat vielä melko vaaleanvihreitä, koska lehdet eivät vielä ole täysikokoi-sia. Monet muutkin ovat huomanneen tämän ympäris-tön kauneuden, näkyvät ottavan kulkiessaan kuvia eri kasveista ja tästä puistosta.

Vihreyden aika

Oma huomioni nurmikkoa leikatessa kiinnittyi naispotilaa-seen, joka kamerakännykällä nappaili kuvia kukkivista tulp-paaneista, istui pienen hetken solisevan suihkulähteen luo-na, ja jatkoi kierrostaan edelleen kuvia ottaen.

Mieleeni tuli väkisinkin ympäristön vaikutus hoitotapah-tumaan. Myös potilaan yksityisyys tuli mieleen. Miten help-poa onkaan levottoman mielen kanssa käyskennellä 20 heh-taarin alueella täysin rauhassa. Lintujen laulun kuuntelemista häiritsee ainoastaan puutarhurin melua pitävä leikkuri.

Kovin erilaista tulee mielenterveyspotilaiden elämästä

Moision koulun myssylähetit Pinja, Siiri, Kiia ja Veera (vas.) yhdessä myssynkäyttäjän kanssa. Kuva: Sanna Yli-Viikari

Tyksin kupeessa. Taitaa hoitotapahtuma siirtyä täysin si-sätiloihin. Isot päätökset halikon kohdalla on tehty, mut-ta aikajänne on melko epämääräinen. Taitaa olla aika al-kaa itsekin ottaa muutamia kuvia, ja varmuuden vuoksi yrittää pitää puisto kunnossa. Onhan sote tulossa? hyvin-hän tämä ympäristö kävisi vanhusten hoitoonkin.

TEKSTI JA KUVA: hANNU VäINäLä

tyksin kätilökuoron äitienpäivä-konserttiÄitienpäivän aattona naistenklinikan luentosali täyttyi ääriään myöten, kun ohjelmassa oli Tyksin Kätilökuoron jo perinteeksi muodostunut äitien-päiväkonsertti.

Yleisössä oli vastasynnyttäneitä äitejä vauvoineen, isiä, sisaruksia, isovanhempia sekä naistenklini-kan potilaita ja henkilökuntaa. Esityksen aikana

yleisössä nähtiin useammankin silmäkulman kastu-van, kun Rakkaudella äidille -konsertin laulut soivat. Musiikin jälkeen tarjoillut kakkukahvit tarjosi tänä vuonna Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Naantalin Aurinkoinen.

Naistenklinikan kuoro on laulanut yhdessä viitisen vuotta. Kuoroa johtaa kätilö, FM Johanna Tiitta. Kuoro on esiintynyt mm. naistenklinikan useissa eri juhlissa, järjestänyt joulukonsertteja sekä perinteisen äitienpäi-väkonsertin sairaalassa. Viime joulun alla kuoro keräsi joulukonsertillaan liki 1000 euroa Afrikkaan kätilöiden koulutukseen.

Kätilökuorolaisilla ei ole erityistä musiikkitaustaa, he ovat klinikan kätilöitä ja sairaanhoitajia. Viikoittaiset harjoitukset ovat kuorolaisille tärkeää työhyvinvointia edistävää toimintaa. Harjoituksissa on helppo pysähtyä omien tunteiden äärelle ja palautua päivän työstä. Suu-rin osa tulee harjoituksiin suoraan aamuvuorosta, usein kiireen keskeltä. Laulaessa ajatukset irtaantuvat työstä, ja kotiin voi lähteä kevein mielin. Kuoron toiminnassa korostuu yhdessä tekemisen meininki, mikä helpottaa tiimityötä myös työelämässä. Kuoro on yhdistänyt ih-misiä yli osastorajojen.

Kuoro jatkaa harjoittelua jälleen syksyllä. Uudet laula-jat ovat tervetulleita mukaan!

Kuoronjohtaja Johanna Tiitta sekä äitienpäiväkonsertissa kitaraa soittanut Akseli Tiitta (edessä kyykyssä). Oikealla eturivissä konsertin säestäjä Anna-Mari Satomaa. Kuva: Lasse Bergman

2 2015Hospitaali22

Ehdota nimeä hospitaalin uudelle palstalle!A n n e J e k k o n e n - R e p o • VSSHP/ NuorisopsykiatriaTällä hospitaalin uudella palstalla jul-

kaistaan henkilökunnan kirjoittamia runoja, aforismeja, mietelmiä ja lyhyt-proosaa. Voit tarjota tekstejäsi julkais-tavaksi osoitteella tiedotus@tyks.fi

Uudelle palstalle etsitään napakkaa ja iskevää nimeä kilpailussa. Ehdotettu nimi ei saa rajata tekstityyppiä (ei siis esimerkiksi Runopalsta).

Lähetä nimiehdotuksesi osoitteella tiedotus@tyks.fi viimeistään 14.8.2015. Kilpailussa on mahdollisuus voittaa kahden leffalipun paketti.

Kevät.Ensimmäinen päivä, jolloin aurinko lämmittää.Tekee mieli riisuutua ulos vaatteista.Heittää vapaalle.Tehdä uusi pesä sydämeen.Muutaman oksan vain päällekkäin kasaisin.Sitten odottaisin.Kärsivällisesti kuin luontoemo itse uutta ihmettä odottaen.Viipyy.Ja vain antaa odotuttaa.Loppui odottajalta usko kesken! Lensi pois risupesästä, jätti kesken.Ei ymmärtänyt, ettei mikään tule kiirehtien. On pysähdyttävä tähän hetkeen.Uskallettava olla tässä ja nyt.

Lapsena ennen nukkumaanmenoasänkyni alla vilisi käärmeitä.Oikeasti!Siellä oli pesä.Ei sitä kukaan muu nähnyt,ei olemassaoloa arvannut.Sitten ne hävisivät. Möröt mitkälie olivat?Ei lapsi mielikuvituksen puutteesta aikuistu.Aikuistuminen alkaa silloin kun kaikki on vain totta.Niin totta, ettei mörköjäkään ole enää olemassa.

TYKSIN SENIORITKesäkauden ja alkusyksyn tapahtumia:Kesäretki Uuteenkaupun-kiin tehdään 15.6.

Utön saarelle matkaamme 30.6 -1.7. Kysy Riitalta mahdollisia vapaita paikkoja p. 040 515 9229. Koe upea merimatka ja Utön karu luonto. 6.8. suuntaamme perinteiseen tapaan Pyynikin kesäteatteriin katsomaan ”Avioliittosimulaattoria”. Ilmoittaudu Leenalle 30.6 mennessä p. 0440 331 878. 10.9. on tarjolla piknik-risteily. Se sisältää aamiaisbuffetin, monipuolisen ohjelman ja paluumatkalla ruokailun. Ilmoittaudu viimeistään 15.8 Mirjalle p. 050 559 0162.21.9. kuulemme Seija Paateron kertovan T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa kurssin-sa 50-vuotisjuhlaa viettäneiden opiskelijoi-den työurasta, yhteiskunnallisesta vaikutta-misesta ja elämästä. Ilmoittaudu sihteerille 14.9. mennessä p. 0440 331 464.Mikäli haluat katsomaan Tamara-musikaa-lia 29.10. Logomossa, ilmoittaudu 21.9. mennessä Leenalle p. 0440 331 878.

Katso tarkemmat ohjelma- ym. tiedot yhdistyksen jäsenkirjeestä 3/2015.Liity mukaan Tyksin seniorit ry:n aktiiviseen joukkoon. Katso tietoa yhdistyksestä ja löy-dät myös liittymislomakkeen VSShPn sivuil-ta kohdasta ammattilaisille ja sivupalkista senioritoiminta.

T y K S I N S E N I O r I T r y: N H A L L I T U S

Puh.joht. Leo Mikkola, p. 044 383 8387, leomikkola@hotmail.comSihteeri Taru Luukkala-Viitanen, p. 044 033 1464, taru.luukkala@kolumbus.fi

KiitosMalla kiittää kaikkia muistamisesta sekä kaikista pienistä yllätyksistä eläkkeelle jäädessään. hyvää Kesää!Malla os. 993

Sydämelliset kiitokset kaikille työtovereilleni menneistä työvuosista sekä viimeisestä työpäivästäni 15.4. Päivä oli unohtumaton; haikeutta, iloa ja muistoja. Aurinkoista kesää teille kaikille toivottaen Pirjo heino

Kiitokseni kaikille työkavereille ja ystäville ikimuistettavasta juhlasta siirtyessäni eläk-keelle sairaanhoitajan työstä teho-osastolta. Tellervo Joutsalainen

Hallintokeskus, Hallintopalvelut,AsiakirjahallintoRäty Karoliina, tiedonhallintasuunnittelija ....... 16.3AsiantuntijapalvelutHavia Jaakko, sosiaalityöntekijä ....................... 16.4MedisiininenPulkkinen Viivi, sairaanhoitaja ............................ 1.5Neittamo Tuuli, sairaanhoitaja............................ 1.5Kalske Kaisa, sairaanhoitaja............................... 1.5Naisten klinikkaGranholm Mia, osastonsihteeri .......................... 1.5Kaunisto Johanna, kätilö ..................................... 1.5Mäki-Laurila Johanna, sairaanhoitaja ............... 1.5Mäkilä Nina, kätilö............................................... 1.5Tertti Kristiina, erikoislääkäri ............................. 1.6Operatiivinen toiminta ja syöpätauditHyvönen,Marko erikoislääkäri ............................ 1.4Rantanen-Palmeiro,Minna osastonsihteeri ....... 1.6Salminen Elina, optikko ...................................... 1.6Tapaninen Niina, sairaanhoitaja ......................... 1.4TotekHelenius Mikael, sairaanhoitaja ......................... 1.6Kaasalainen Johanna, sairaanhoitaja ................ 1.6Kilpinen Noora, sairaanhoitaja ........................... 1.6Lemola Maarit, sairaanhoitaja ............................ 1.6Prees Evelin, sairaanhoitaja ............................... 1.6Toivonen Petri, lähihoitaja ................................... 1.6Vuorinen Janina, sairaanhoitaja ......................... 1.5

TYKS-SAPA LiikelaitosKliinisen neurofysiologian palvelualueAura Santeri, erikoislääkäri ................................ 1.4Linnavuori Elina, laboratoriohoitaja ................. 21.4Nieminen Hanna, sairaanhoitaja ...................... 16.5

TykslabHolma Taru, laboratoriohoitaja ........................... 1.5Jalonen Henna, laboratoriohoitaja ..................... 1.5Linja Marjo, laboratoriohoitaja ........................... 1.5Reiman Marjut, laboratoriohoitaja ..................... 1.5Svartberg Lena, laboratoriohoitaja ..................... 1.4Tick Saila, laboratoriohoitaja .............................. 1.5Varsinais-Suomen KuvantamiskeskusAjosenpää Jaakko, erikoistuva lääkäri ............... 1.4Alakurtti Kati, erikoistuva lääkäri ....................... 1.4Allonen Topias, erikoistuva lääkäri ..................... 1.4Borra Ronald, erikoistuva lääkäri ....................... 1.4Helin Heidi, erikoishammaslääkäri .................... 1.5Huovinen Ville, erikoistuva lääkäri ..................... 1.4Jussila Ville, erikoistuva lääkäri ......................... 1.4Komar Gaber, erikoistuva lääkäri....................... 1.4Lagercrantz Sini, erikoistuva lääkäri .................. 1.4Paltta Juho, erikoistuva lääkäri .......................... 1.4Sinisalo Matias, erikoistuva lääkäri .................... 1.4Varsinais-Suomen LääkehuoltoJansen Seidi, farmaseutti ................................... 7.4Veijalainen Sanna, farmaseutti ........................... 1.4

Psykiatrian tulosalueLastenpsykiatriaIsotalo Anna, sairaanhoitaja ............................... 1.1Kaijanen Päivi, psykologi ..................................... 1.1Mustonen Paula, erikoistuva lääkäri .................. 1.4NuorisopsykiatriaHollsten Rita, sosiaalityöntekijä ......................... 1.3Westerholm Satu, sairaanhoitaja ....................... 1.2

26.5.2015 eteenpäin uudet viran/toimenhaltijat julkaistaan hospitaalin sijaan Santrassa.

Sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin 19 hoitotyöntekijää kukitettiin kurssin päättymisen kunniaksi. Opiskelijoiden lisäksi kuvassa mukana kurssin tuutorit ja hoitotieteen laitoksen edustus.

TAITAVAT POTILASOHJAAJAT VALMISTUIVAT Joukko hoitotyöntekijöitä, jotka ovat työnsä ohella ahkeroineet viime syksystä as-ti voimavaraistumista tukevan potilasohjauskoulutuksen parissa, saivat ansaitusti kevään päätteeksi todistuksensa. Jo toisen kerran koulutus toteutettiin sekä Varsi-nais-Suomen että Satakunnan sairaanhoitopiireissä, perusterveydenhuolto mukaan lukien videoyhteyksiä hyödyntäen. Seuraava koulutuskokonaisuus käynnistyy syk-syllä 2015. T E K S T I J A K U VA : S I N I E LO R A N TA

ruusut, risut ja juttuvinkit: tiedotus@tyks.fi.

29. toukokuuta tar-kastettiin FM Miik-ka Tarkian väitöskir-ja suomenkieliseltä nimeltään Sepel-valtimotaudin, sy-däninfarktin ja sydä-men vajaatoiminnan translationaaliset

mallit. Kehitys, validointi ja in vivo kuvan-taminen positroniemissiotomografialla. Tar-kia toimii parhaillaan tutkijana Valtakunnal-lisessa PET-keskuksessa. Väitös kuuluu klii-nisen fysiologian ja isotooppilääketieteen alaan.

22. toukokuuta tar-kastettiin Turun yli-opistossa LL, neuro-logian erikoislääkäri Eero Rissasen väitös-kirja suomenkielisel-tä nimeltään Neu-r o i n f l a m m a a t i o n kuvantaminen pro-

gessiivisessa MS-taudissa. Rissanen toimii ylilääkärinä Tyks Vakka-Suomen sairaalan neurologian poliklinikalla sekä neurologian ma. kliinisenä opettajana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu neurologian alaan.

18. huhtikuuta tar-kastettiin Turun yli-opistossa LL Pia hei-nosen väitöskirja suomenkieliseltä ni-meltään Naisten lan-tionpohjan toimin-tahäiriöiden verkko-avusteiset leikkauk-

set ja muutokset sidekudoksessa. heinonen toimii Tyksin Naistenklinikan erikoislääkäri-nä. Väitös kuuluu synnytys- ja naistentauti-opin alaan.

2 2015 Hospitaali 23

HARRASTUKSENA

T E K S T I J A K U VA » M A r j O P E LT O N I E M I

Tyksin yleissairaalapsykiatrian polikli-nikan osastonsihteerin Soili Syrjälän ja hänen perheensä mielestä asuntoautolla reissaaminen on paras matkailumuoto. On kätevää, kun asunto kulkee mukana ja reitit saa suunnitella itse. Heidän lap-sensa jatkavat harrastusta kolmannessa sukupolvessa ja kyydissä matkaavista lapsenlapsista kasvaa jo neljäs karavaa-narisukupolvi, mikäli hekin innostuvat suvun harrastusta jatkamaan.

Karavaanareita kolmessa sukupolvessa

– Olemme sellaisia matkailijoita, että reit-tiä ei suunnitella niin tarkasti, vaan kään-nymme ex tempore katsomaan uusia paik-koja kuten vaikkapa museota tai uimaran-taa, mikä on aivan mahtavaa, Soili Syrjälä sanoo.

Viime kesänä lomareissulle lähtiessä säät suosivat ja Soili nauraa, että he pää-sivät kolmessa tunnissa Liedosta Raisioon pysähdysten takia. Itä-Suomessa matkail-lessa takavuosina meininki oli sama: He pysähtelivät pulahtamaan uimaan järviin ja nauttimaan kahvit taivasalla tämän tästä.

Harrastus sai alkunsa perheessä 1980-1990 -lukujen vaihteessa, kun Soilin äiti ja isä pohtivat mökin ostamista, mutta pää-tyivätkin sen sijaan asuntoautoon. Valin-taa puolsi, että perhe oli aina ollut retkei-levää porukkaa ja mökillä sen sijaan oltai-siin aina oltu samassa paikassa, kun taas asuntoauton saa ajettua uusiin hienoihin maisemiin.

Asuntoautoa käytti sen jälkeen viisi per-hettä, sillä Soililla on kaksi siskoa ja yk-si veli. Autossa oli varausvihko, johon sai merkitä kuka menee milloinkin mihinkin. Ensimmäisen kesälomareissun omien las-tensa ja miehensä kanssa vanhempiensa asuntoautolla Soili teki 1992, jolloin nuo-rimmainen heidän kolmesta lapsestaan oli 5-vuotias ja vanhin 10-vuotias. Muka-na kulki myös perheen koira.

– Kymmenen kesää tuli kierrettyä Suo-mea ja lapset ovatkin uineet varmaan

lähes kaikissa erämaajärvissä. Hankimme myöhemmin oman asuntoauton. Nykyi-sin lapset lainaavat meidän autoamme ja kuljettavat esimerkiksi huvipuistoissa viit-tä lastenlastamme, jotka ovat iältään vau-vasta 15-vuotiaaseen.

Nykyinen asuntoauto on Soilin perheel-lä jo viides. Autosta löytyy turvavöillä va-rustetut matkustajapaikat viidelle matkus-tajalle sekä kuskille ja makuupaikat viidel-le. Asuntoautosta voidaan puhua silloin, kun autossa on kiinteät sängyt sekä kyl-pyhuone ja nukkuminen autossa sallit-tua. Työnjakokin on aina ollut matkailu-perheessä selvä.

– Isäntä vastaa auton teknisestä huollos-ta ja itse tykkään lukea karttaa ja samalla havainnoida maisemia. Vaikka olisikin na-vigaattori, niin on kuitenkin eri juttu, kun voi sanoa vaikka, että seuraavan joen jäl-keen vasemmalle.

Mukavia muistoja ja yhdessäoloa

Soili uskoo, että yksi syy, miksi lapset ovat jatkaneet harrastuksen parissa voi olla, että heillä hyviä muistoja siitä lap-suudesta. Muistoja mahtuukin koko per-heellä plakkariin lukemattomia. Mieleen muistuu äkkiseltään esimerkiksi eräs jou-lu Itä-Suomen Nivalassa, jolloin pakkanen tuntui kuin 40 asteiselta ja autoa piti pitää käynnissä vähän väliä. Perhe oli parkis-sa majatalon pihassa. Talossa järjestettiin

jouluruokailu ja lapset pääsivät hämmäs-telemään talon palkkaamaa tummaihoista pukkia. Levillä puolestaan oli yhtenä vap-puna niin paljon lunta, että parkkipaikal-la auton vieressä oli autoa korkeampi lu-mihanki. Kesäisin on käyty muun muas-sa vesipuistoissa ja sama harrastus jatkuu edelleen lastenlasten kanssa.

– Lappiakin on kierretty. Haluaisin näh-dä vielä Kilpisjärven, sillä Luoteis-Lapissa olemme reissanneet vain Ylläkselle asti.

Ulkomailla Soili ei ole reissannut mat-kailuautolla, mutta haaveita siitäkin on. Perheellä on nyt lajissaan jo kolmas koira, joka on nyt 13-vuotias.

– Kun siitä aika jättää, haaveilemme, et-tä menemme Baltian maihin reissaamaan.

Soili ei tunne muita tyksiläisiä kara-vaanareita, mutta hän kertoo, että VSSHP:n kesäviettopaikassa Metsä-Jukolassa näkee asuntoautoja vakipaikoilla. Soilin mielestä matkailuauto tai -vaunuharrastus sopii sellaisille matkailijoille, jotka haluavat itse päättää matkareitit ja seuraavan etapin omalla aikataululla.

Hän on aina tykännyt sosiaalisesta ajan-viettotavasta ja siitä, että perhe on ympä-rillä. Koirankin voi ottaa reissuun mukaan ja kauempana asuvien ystävien luokse voi mennä kyläilemään omalla majoituksella. Keittiökin kulkee aina mukana ja ulkokeit-tiö onkin kesäkeleillä ihan paras.

SF-Caravan yhdistys, johon Soili Syrjälän perhe kuuluu, julkaisee joka vuosi päivitetyn leirintäop-paan, josta saa hyviä reittivinkkejä. - Parasta on, että ei tarvitse etukäteen varata mitään, vaan voi improvisoida ihan omanlaisen reissun.

VA N h AT K U VAT: S O I L I S Y R J ä L ä N A R K I S TO

2 2015Hospitaali24