Maanantaina 29. joulukuuta 20148 SALON SEUDUN SANOMAT

Päivän SanaHerra, sinä olet minun Ju-malani! Sinun korkeuttasi laulan, sinun nimeäsi ylistän, sillä sinä toteutit ihmeellisen suunnitelman, kaukaa harki-tun, varman ja luotettavan.

Jes. 25:1

n toimitus@sss.fi

HuomentapäivääVinkkaa juttu!

ElokuvatEila, Rampe ja likka Lumo 1 klo 13Helinä-keiju ja Mikä-mikä-hirviön arvoitus Lumo 2 klo 14 (2D, dub)Madagascarin pingviinit Bio Stara klo 14 (2D, dub)Madagascarin pingviinit Bio-Salo 1 klo 14.30 (2D, dub)Madagascarin pingviinit Lumo 1 klo 14.45 (3D)Helinä-keiju ja Mikä-mikä-hirviön arvoitus Vistan Kino, Paimio klo 15Mielensäpahoittaja Bio-Salo 2 klo 15Hobitti-Viiden armeijan taistelu Lumo 2 klo 15.30 (2D)Mielensäpahoittaja Bio Stara klo 16Eila, Rampe ja likka Bio-Salo 1 klo 16.30Madagascarin pingviinit Lumo 1 klo 16.30 (2D)Madagascarin pingviinit Bio Jukola, Somero klo 17 (3D, dub)Nightmare 2 Bio-Salo 2 klo 17Päin seinää Vistan Kino, Paimio klo 17Madagascarin pingviinit Bio Jännä klo 17.45 (3D, dub)Pitkä vaihto Bio Stara klo 18Hobitti-Viiden armeijan taistelu Bio-Salo 1 klo 18.30 (3D)Päin seinää Lumo 2 klo 18.30Eila, Rampe ja likka Bio Jukola, Somero klo 19Päin seinää Bio-Salo 2 klo 19Exodus Bio Jännä klo 19.45 (3D)Hobitti-Viiden armeijan taistelu Bio Stara klo 20 (3D)

Muita tapahtumiaSPR:n terveyspiste Salossa (Paasionkatu 6) avoinna maa-nantaisin klo 15–17, maksutta verenpaine-, verensokeri- ym. mittauksia

kalenteri@sss.fiTänään

Paljon onneaTänään:Suomenkielinen kalenteri: RauhaRuotsinkielinen kalenteri: Frida

Huomenna:Suomenkielinen kalenteri: Taavetti, Taavi, DaavidRuotsinkielinen kalenteri: David

Yhteystiedot

Tilaajapalveluun Puh: (02) 7702 626, klo 8.30-15.30Sähköposti: tilaajapalvelu@sss.fi

IlmoituspalveluunPuh: (02) 7702 610, klo 8.30-15.30Sähköposti: ilmoitukset@sss.fiFaksi: (02) 7702 222

Löytölaari- ja rivi-ilmoitukset sekä lehden tilaukset, keskeytykset ja osoitteenmuutokset myös verkkosivuillamme www.sss.fi

KIELIPALSTA

Tapahtumatiedot kerralla lehteen ja nettiin

Ilmoita tiedot Salon seudun tapah-tumista yhdellä kertaa viikkokalen-teriin, päivän menotietoihin ja netin tapahtumakalenteriin.Perjantaina julkaistavaan viikko- kalenteriin (la-pe) tiedot on toimitettava keskiviikkoon klo 16:een mennessä. Päivittäiseen kalenteriin tiedot ehtivät tarvittaessa edeltävänä arkipäivänä klo 12 mennessä.Laita mukaan merkintä ”tapahtumia” ja yhteystietosi.

Toimituksen valitsemista tapahtu-mista julkaistaan tapahtuman nimi, paikka, aika ja tarvittaessa lyhyt kuvaus sisällöstä.

Ilmoita nettisivun kautta: www.sss.fi/tapahtumat,sähköpostilla: kalenteri@sss.fipostitse: Salon Seudun Sanomat/kalenteri, PL 117, 24101 SALO

Huom! Kaikki muutokset ja korjaukset ylläoleviin osoitteisiin.

Otso onnittelee lastenpalsta@sss.fi

9 vuottaElias Huotari29.12. Kuusjoki

8 vuottaLumina Laaksonen29.12. Pertteli

9 vuottaKerttu Korhonen29.12.

5 vuottaVilho Kangas29.12. Pertteli

8 vuottaMartti Kanasuo29.12. Koski Tl

4 vuottaAnselmi Anttonen29.12. Halikko

Alkamaisillaan oleva vuosi 2015 on Kirjan vuosi, jota juhlitaan nyt ensimmäistä kertaa. Vuo-den tarkoitus on kohot-taa suomalaisen kirjalli-suuden asemaa ja arvoa esimerkiksi elämysten välittäjänä ja kielen yllä-pitäjänä.

Frankfurtin kirjames-sut vuonna 2014 olivat menestys suomalaiselle kirjallisuudelle, ja Suo-messakin kaivataan kir-jalle lisää arvostusta – kuten kirjailijoillekin.

Monikielisellä kirjaili-jalla on mahdollisuus va-lita, millä kielellä tai kie-lillä kirjoittaa. Suomen nykykirjallisuudessakin näitä valintoja tekevät yhä useammat kirjailijat.

Osa on päätynyt kir-joittamaan ”omilla kie-lillään”. Esimerkiksi Irakista Suomeen muut-tanut Hassan Blasim on kirjoittanut maailmalla ylistystä saaneet novel-linsa arabiaksi.

Toiset kirjailijat puoles-taan ovat valinneet kir-joituskielekseen suomen, kuten ”Suomen ensim-mäinen somalikirjailija” Nura Farah ja palkitun Kissani Jugoslavia -esi-koisteoksen kirjoittanut Pajtim Statovci. Slova-kialaissyntyinen Alexan-dra Salmela taas kirjoit-

taa sekä suomeksi että slovakiksi.

Entä voisiko kirjassa ol-la enemmän tilaa monel-le kielelle? Jos olisi, pys-tyisikö lukija lukemaan monella kielellä?

Jos kielivalintojen ja ar-vostusten lopputulos on se, että nykyisin Suomes-sa halutaan osattavan suomen lisäksi vain eng-lantia, saattaisi monikie-lisen teoksen lukija olla vaikeuksissa.

Toisaalta juuri kirjalli-suuden rajattomien mah-dollisuuksien ansiosta kielten kirjo voisi kukois-taa kirjassa ja nykylu-kijat voisivat päästä su-keltamaan monikielisiin seikkailuihin – kielelli-seen monimuotoisuuteen, joka on todellisuutta mo-nille.

Olipa hyvä kirja kirjoi-tettu millä kielellä tahan-sa, se on aina arvokas. Varsinkin taloudellisen laman keskellä tarvitaan henkisen voiman lähtei-tä, jollaisia hienot kirjat ovat.

Lukuiloa Kirjan vuonna 2015!

Satu Rakkolainen-Sossa Kirjoittaja on monikieli-syystutkija, jonka sydän sykkii hyvälle kirjalle.

Monikielistä kirjaseikkailua etsimässä

SSS | MINNA FILPPU minna.filppu@sss.fi

Somerolaissyntyinen mu-siikkilegenda, suomalaisen rokin pohjustaja ja tanssi-musiikin uudistaja Rauli ”Badding” Somerjoki saa synnyinkuntaansa muisto-merkin. Hankkeen takana on vauh-dikas ideointiryhmä, johon kuuluu paikallisia kulttuuri-toimijoita ja eturivin taiteili-joita.

Sarjakuvataiteilija Heikki Paakkanen, kuvanveistäjä Seppo Manninen, Esakal-lion lavaisäntä Matti Ok-sanen ja kulttuurin moni-toimimies Ahti Kukkonen ovat ahkeroineet asian pa-rissa muutaman viikon.

Ensin Kukkonen ja Oksa-nen tuumasivat reliefiä Bad-dingin hengailupaikkana suosiman linja-autoaseman seinustalle, mutta Manni-nen halusi näkyvämmän muistomerkin. Työryhmä mietti sen sijoittamista Kii-ruun puiston Kiiruuntien puoleiseen kulmaan pääka-dun varteen, mutta palasi takaisin linja-autoaseman kulmille. Kiinteistön omis-tava Hannu Uusitalo on suostunut ottamaan muisto-merkin mailleen.

– Työnimenä on nyt Bad-ding-pysäkki. Siitä tulee neljä metriä leveä ja metrin-puolitoista syvä, Oksanen kertoo.

Suunnitelmissa on leikata 10–15-millisestä metallile-vystä 250–270 senttiä kor-keita Badding-silhuetteja, joista kootaan bussikatos.

Muistomerkin suunnitte-lussa hyödynnetään Paak-kasen Turun kirjamessuille piirtämää Badding-hahmoa.

– Yksityiskohtia muotoil-

laan, koska alkuperäinen on pikkutarkka viivapiirros. Hyödynnämme Mannisen tyylitajua, perinnetietout-ta ja materiaalituntemus-ta. Piirroksesta työstetään Mannisen kanssa elegantti, kuvakieltä myötäilevä silu-etti, Paakkanen kertoo.

Lonkeromainen olomuoto ja olutpulloPaakkanen sanoo itsekin hölmistyneensä, miten hyvin hän tavoitti piirrokseensa

Baddingin lonkeromaisen muotokielen. Siluetit sijoi-tettaneen bussipysäkin ly-hyille sivuille peilikuvina. Niiden väliin voi tulla muu-takin rekvisiittaa kuten al-kuperäiseen kuvaan liittyvä kovaääninen ja sen päälle sijoitettu olutpullo.

– Manninen saa keksiä, mi-tä muuta siihen tulee, Paak-kanen tokaisee.

Hän sanoo asianosaisten olevan mukana talkoohen-gellä. Taiteilijat eivät laske toimeentuloaan projektin varaan. Miehet arvelevat, että rahoitus vaatii myös kansalaisosallistumista. Lahjoittaja voisi esimerkiksi saada nimensä muistomer-kin nurkkaan.

Kukkonen on neuvotellut Mannisen kanssa enennen-kin yhteistyötä tehneen I-Metallin kanssa ja idea on todettu mahdolliseksi toteut-taa.

– Leikkaaminen ei ole kal-lista, mutta materiaali tie-tenkin maksaa, Kukkonen sanoo.

Hän toivoo, että tulevai-suudessa voidaan teräkses-tä leikkaamalla toteuttaa Akustinpuistoon Mannisen vanha idea Monosen tangoa tanssivista pareista.

”Badding on Someron kulttuurille merkittävä”Someron kaupunginhalli-tuksen puheenjohtaja Ka-ti Fonsell-Laurila (kok.) pitää äkkiseltään ajatusta muistomerkistä mainiona.

– Baddingin merkitys so-merolaiselle kulttuurille on suuri ja kaupunki on mie-lellään mukana tukemassa hankkeita, jotka palvelevat Someron imagoa ja edistävät näkyvyyttä, hän vakuuttaa.

– Rahoituksesta en osaa vielä sanoa mitään. Pentti Nikulan patsastoimikunta rahoitti seiväshyppääjäpat-saan hankintaa myymällä pienoispatsaita. Kaupunki-kin osti pronssisen.

Fonsell-Laurila tähdentää, että muistomerkin on oltava keskeisellä paikalla.

– Kaupunki voi tarjota sijoi-tuspaikan.

Suuri kesätapahtuma keskittyy BaddingiinSomeron Kulttuuri ry:n alle on perustettu patsas-toimikunta, johon kuu-luu Oksasen ja Kukkosen lisäksi puheenjohtajana kulttuurituottaja Miia Raivikko. Muistomerk-ki aiotaan paljastaa Bad-dingin musiikkiin keskit-tyvässä kokopäiväisessä Bussi Somerolle-tapahtu-massa, jonka kulttuuriyh-distys järjestää lauantaina 11. heinäkuuta. Päivän ai-kana pidetään muun mu-

assa puistokonsertti Kii-ruun puistossa.

– Elinkeinotoimikunta on luvannut tapahtuman jär-jestelyihin 5 000 euroa, Rai-vikko kertoo.

Tapahtumapäivän iltana Matti Oksanen järjestää Esakalliolle suuren muisto-konsertin, jossa soittaa ai-koinaan Baddingin bändinä ollut Agents kitaristi Esa Pulliaisen johdolla. Solis-tien kanssa käydään vielä neuvotteluja.

Muistokonsertin lämppä-riksi haaveillaan Baddingin vanhojen somerolaisten soit-tokaverien yhteenliittymää. Kukkonen sanoo, että Tom-mi Parko ja Arto ”Mamba” Koskinen ovat jo lupautu-neet mukaan.

Ahti Kukkonen haaveilee tekevänsä vielä joskus myös Badding-kioskin Kiiruun puiston kulmalle.

– Sen katolle voisi heijas-taa linja-auton hologram-min oikean kokoisena, hän visioi.

Musiikkilegendan muistomerkki hahmottuu sarjakuvataiteilija Heikki Paakkasen ja kuvanveistäjä Seppo Mannisen yhteistyönä.

Someron bussiasemalle nousee teräksinen Badding-pysäkki

Kuvanveistäjä Seppo Manni-nen suunnittelee Baddingin muistomerkkiä Heikki Paak-kasen piirroksen pohjalta.

Lehtikuva/Jorma Pouta

Matti Oksanen (vas.), Heikki Paakkanen ja Ahti Kukkonen ovat saaneet linja-autoaseman kiinteistön omistavalta Hannu Uusitalolta luvan sijoittaa muistomerkin keskeiselle paikalle.

SSS/Kirsi-Maarit Venepalo

Raulilla oli mahtava melo-diataju ja tulkintakyky. Hän sai suomen kielen svengaa-maan rockissa. Olihan hän ujo ja nukkavieru, ja stadin rokkijengi naureskeli maa-laismuusikolle.

Kitaristi Antero Jakoila (SSS 26.8.2007)

Hän ei tuntenut nuotteja, mutta oli erittäin musikaa-linen, ja hänellä oli hyvä sävelkorva. Hänen vahva tunneilmaisunsa oli sisäsyn-tyistä.

Muusikko Arto ”Mamba” Koskinen (SSS 26.8.2007)

Baddingistä oli vaikea saada kiinni, mutta näin hänessä erittäin suurta si-säistä voimaa ja aistin ta-vallista suuremman persoo-nan.

Agentsin basisti Kai Pulli-ainen (SSS 26.8.2007)

Keikoilla friiduja oli jonos-sa koko ajan. Ne olivat tie-tenkin Baddingin perässä, mutta hän ei halunnut tilan-netta hyödyntää. Toiminnan mies hän ei ollut.

70-luvun alussa keikkabus-sia kuljettanut Osmo ”Oski” Purtilo (SSS 28.2.2010)

Kyllä hän yritti aina velko-jaan maksella, mutta kulki koko elämänsä pienissä ra-hoissa, vaikka hittikappalei-ta tekikin.

Bussi Somerolle -kappa-leen ”paras kuski Yhdyslii-kenteen” Heikki Leppänen (SSS 25.2.2001)

Rauli oli jo lapsena jännän kaksijakoinen. Välillä Kari (veli) sai hillitä sen höpöttä-mistä, mutta välillä se taas vaipui mietteisiinsä täydelli-seen hiljaisuuteen.

Sisko Mailis Niemelä (SSS 16.7.2000)

Baddingistä sanottua

Rauli ”Badding” Somerjoki oli musiikillinen lahjakkuus, joka tulkitsi yhtä vakuuttavasti niin rock´n´rollia kuin kantaaot-tavia underground-tekstejä, humppaa ja lastenlauluja. Hän syntyi Somerolla syksyl-lä 1947 ja kuoli Helsingissä alkuvuonna 1987.