top 10 sisä061].pdf8. tyÖsuhteen pÄÄttyminen 19 • työntekijän irtisanoutuminen ja...
TRANSCRIPT
Työsuhteen Top 10
Toimihenkilön on tärkeä tietää omista eduis-
taan ja oikeuksistaan työsuhteessa ja työpai-
kalla. On tärkeää myös oivaltaa, että omiin
oikeuksiin ja työpaikan asioihin voi vaikuttaa.
Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti perusasiat,
jotka sinun kannattaa muistaa työsopimusta
tehdessäsi ja myöhemmin työelämässä.
Toimihenkilön perusoikeuksia määrittelee:
• työlainsäädäntö
• työehtosopimukset ja paikalliset sopimukset
• työsopimus
• työpaikan työsäännöt
• työpaikan vakiintuneet käytännöt
• työnantajan käskyt
1. TYÖSOPIMUS 6
• Työsopimus kirjallisesti 6
• Toimenkuva ja toimipaikka 6
• Sovellettava työehtosopimus 6
• Vakituinen vai määräaikainen 6
• Koeaika 7
• Irtisanomisaika 7
• Palkka 8
• Kilpailukieltosopimukset 8
• Salassapitovelvollisuus 9
• Ammatillinen koulutus 9
• Muut edut 9
• Muistilista 9
2. TYÖAIKA 10
• Työaika 10
• ”Pekkaset” 10
• Ylityöt ja sunnuntaityö 10
• Liukuva työaika 10
• Lepoajat 11
• Elpymistauot 11
• Osa-aikatyö 11
• 0-työsopimus 11
3. PERHEVAPAAT 12
• Äitiys- ja isyysvapaa 12
• Vanhempainvapaa 12
• Hoitovapaa 12
• Osittainen hoitovapaa 12
• Perhevapaat ja palkanmaksu 12
• Vapaista ilmoittaminen 13
• Työhön paluu 13
• Raskauteen ja perhe-
vapaisiin liittyvä erityinen
irtisanomissuoja 13
• Tilapäinen hoitovapaa ja
lyhyt tilapäinen loma 13
4. MATKUSTAMINEN 14
• Matkustusvelvollisuus ja
matkakustannusten korvaus 14
• Matka-ajan palkka 14
• Päivärahat 14
• Oman auton käyttö 14
Sisältö
5. VUOSILOMA 15
• Vuosiloman määräytyminen 15
• Vuosilomapalkka ja lomaraha 16
6. SAIRAUSAJAN PALKKA 17
7. TYÖSUOJELU 18
• Työterveyshuolto 18
8. TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 19
• Työntekijän irtisanoutuminen
ja työsuhteen purkaminen 19
• Työnantajan suorittama
työsuhteen päättäminen
työntekijästä johtuvista syistä 19
• Taloudelliset ja tuotannolliset
irtisanomisperusteet 20
• Eräiden erityisryhmien
irtisanomissuoja 20
• Työsopimuksen
päättämismenettely 20
• Työtodistus 21
• Lomauttaminen 21
9. TYÖPAIKKATOIMINTA JA
TU-KLUBIT 22
10. LUOTTAMUSMIES 23
• Tehtävät 23
• Valitseminen 23
• Koulutus 23
• Oikeudet 24
• Erimielisyydet 24
6
1. Työsopimus
Työsopimus kirjallisesti
Työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisesti,
vaikka suullinen on ihan yhtä pätevä. Sopimus
voidaan tehdä myös sähköpostitse. Työsopimuk-
sessa sovittuja ehtoja kumpikaan osapuoli ei voi
yksipuolisesti muuttaa.
Ennen työsopimuksen allekirjoittamista kannat-
taa ottaa yhteyttä luottamusmieheen (jos sellai-
nen työpaikalla on). Hänen kanssaan voi käydä
läpi työsopimuksen ehdot, saada lisätietoja työ-
paikasta, sen ilmapiiristä ja käytännöistä sekä
palkkatasosta. Palkoista ja työehtosopimuksista
löytyy tietoa myös TU:n kotisivuilta.
Tehtävä ja toimipaikka
Työsopimuksessa sovitaan siitä, mihin tehtävään
henkilö palkataan. Tämän lisäksi on tarpeen
laatia heti työsuhteen alussa toimenkuva, jossa
määritellään tarkasti tehtävä- ja vastuualueet.
Toimipaikka on se paikkakunta, jossa tointa hoi-
detaan.
Sovellettava työehtosopimus
Työnantaja on velvollinen noudattamaan työlain-
säädäntöä ja työehtosopimusta. Työehtosopi-
mus on ammattiliiton ja työnantajaliiton, joskus
yksittäisen työnantajan solmima sopimus, jossa
määritellään ne vähimmäisehdot, joita työsopi-
muksissa ja työsuhteissa noudatetaan. Sopimus
sitoo työnantajaliittoon kuuluvia työnantajia.
Myös työnantaja, joka ei kuulu työnantajaliittoon
on velvollinen noudattamaan työehtosopimus-
ta, jos alalla on ns. yleissitova työehtosopimus.
Työsopimuksessa ei saa olla ehtoja, jotka ovat
työntekijän kannalta heikompia kuin mainitussa
työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa.
Esim. kirjaus työsopimukseen: Työsuhteissa noudatetaan
puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta
seuraavaa työehtosopimusta: esim. teknologiateolli-
suuden toimihenkilöiden työehtosopimus.
Vakituinen vai määräaikainen
Lähtökohtana on, että työsopimus on toistaisek-
si voimassa oleva (ns. vakituinen). Määräaikai-
nen työsopimus voidaan tehdä vain perustellus-
ta syystä. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman
tarve, määräaikaisten sopimusten käyttö kysei-
sissä tehtävissä ei ole sallittua.
Esim. kirjaus työsopimukseen
Työsopimuksen kestoaika
toistaiseksi
määräajan
Määräaikaisuuden peruste
sijaisuus
kunnes yksilöity työtehtävä on suoritettu
harjoittelu
työn kausiluonteisuus
työntekijän oma pyyntö
muu yrityksen toimintaan liittyvä perusteltu syy,
mikä?
7
Ns. ketjuttaminen
Laki ei aseta mitään enimmäismäärää perättäi-
sille määräaikaisuuksille, mutta jokaiselle mää-
räaikaiselle sopimukselle on oltava peruste. Jos
määräaikaisia työsopimuksia on solmittu yksi
tai useampi peräkkäin ilman pätevää syytä, pi-
detään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana.
Työsuhteen keston mukaan määräytyvät edut
lasketaan ensimmäisen työsuhteen alusta. Täl-
laisia etuja ovat esim. vuosiloma ja sairausajan
palkka. Työnantaja ei muutenkaan saa soveltaa
epäedullisempia työsuhteen ehtoja määräaikai-
siin tai osa-aikaisiin. Määräaikainen työsuhde
päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyes-
sä. Kumpikaan työsopimuksen osapuolista ei voi
irtisanoa määräaikaista työsopimusta, ellei siitä
ole erikseen työsopimuksessa sovittu.
Koeaika
Koeajasta on sovittava erikseen ja sen pituus voi
olla enintään 4 kuukautta. 8 kuukautta lyhyem-
mässä määräaikaisessa työsopimuksessa koeai-
ka voi olla enintään puolet sopimuksen kestos-
ta. Koeaika on pääsääntöisesti vain työsuhteen
alussa. Jos toimihenkilön kanssa solmitaan pian
edellisen sopimuksen päätyttyä uusi työsopimus
samoista tai samantyyppisistä tehtävistä, uudes-
sa sopimuksessa ei voida käyttää koeaikaa. Koe-
ajan aikanahan kumpi tahansa voi purkaa työ-
suhteen välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Syy
ei kuitenkaan saa olla epäasiallinen esim. iän,
perhesuhteiden tai ay-toiminnan takia.
Irtisanomisaika
Irtisanomisajat on määritelty työsopimuslaissa ja
työehtosopimuksissa. Irtisanomisajoista voidaan
sopia myös työsopimusta tehdessä. Tällöin voi-
daan poiketa lain mukaisista irtisanomisajoista.
Irtisanomisaikaa ei kuitenkaan saa sopia 6 kuu-
kautta pidemmäksi eikä toimihenkilön nouda-
tettavaksi tulevaa irtisanomisaikaa voida sopia
pidemmäksi kuin mitä työnantajan on noudatet-
tava työsopimusta irtisanoessaan.
Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat
työsuhteen keston mukaan:
Kun työnantaja irtisanoo
alle 1 vuosi = 14 päivää
1–4 vuotta = 1 kuukausi
4–8 vuotta = 2 kuukautta
8–12 vuotta = 4 kuukautta
yli 12 vuotta = 6 kuukautta
Kun työntekijä irtisanoutuu
alle 5 vuotta = 14 päivää
yli 5 vuotta = 1 kuukausi
8
Palkka
Suomen laki ei tunne minimipalkkaa. Vähim-
mäispalkasta on sovittu Toimihenkilöunionin
solmimissa työehtosopimuksissa. Laissa sano-
taan, että jos työehtosopimus puuttuu, työstä on
maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka.
Kussakin Toimihenkilöunionin työehtosopimuk-
sessa on sovittu palkkausjärjestelmästä, jonka
mukaan toimihenkilön vähimmäispalkka mää-
räytyy. Uusissa palkkausjärjestelmissä toimihen-
kiöiden palkka muodostuu toimen vaativuuteen
perustuvasta tehtäväkohtaisesta osuudesta sekä
työsuoritus- ja pätevyystekijöiden perusteel-
la määräytyvästä henkilökohtaisesta osuudesta
sekä mahdollisesta yrityskohtaisesta osuudesta.
Työsuhteen keston perusteella maksetaan palve-
lusvuosilisää.
Miesten ja naisten samapalkkaisuudella tarkoi-
tetaan sitä, että palkka, joka maksetaan työn
tuloksen perusteella, lasketaan saman mitta-
yksikön mukaan ja palkka, joka maksetaan työ-
hön käytetyn ajan perusteella, on samasta tehtä-
västä sama eri sukupuolten välillä. Työnantajan
menettelyä pidetään sukupuolisyrjintänä, jos
työnantaja soveltaa työntekijään sukupuolen pe-
rusteella epäedullisempia palkka- tai muita pal-
velussuhteen ehtoja kuin samassa tai samanar-
voisessa työssä olevaan vastakkaista sukupuolta
edustavaan työntekijään.
Palkka on maksettava palkanmaksukauden vii-
meisenä päivänä, jollei toisin sovita. Tuntipalkka
tulee maksaa vähintään kahdesti kuukaudessa
ja kuukausipalkka kerran kuukaudessa. Provi-
siopalkkaisille ja muille suorituspalkkaustyössä
työskenteleville tulee palkka maksaa kahdesti
kuukaudessa, ellei suoritusta ole sovittu makset-
tavaksi kuukausittain. Jos osa palkasta määräy-
tyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vas-
taavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi
olla pidempi, kuitenkin enintään 12 kuukautta.
Kilpailukieltosopimukset
Pääsääntöisesti työsopimuksella ei voida rajoit-
taa toimihenkilön oikeutta mennä kilpailevan
yrityksen palvelukseen tai itse ryhtyä harjoitta-
maan kilpailevaa toimintaa työsopimuksen päät-
tymisen jälkeen. Poikkeuksen tästä muodostaa
nimenomainen kilpailukieltosopimus. Työnan-
tajan toimintaan liittyvästä erityisen painavas-
ta syystä työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia
kilpailukieltosopimuksesta, jolla rajoitetaan toi-
mihenkilön oikeutta harjoittaa itse työnantajan
kanssa kilpailevaa toimintaa tai mennä kilpai-
levaa toimintaa harjoittavan yrityksen palveluk-
seen. Tämä rajoitus voi olla voimassa enintään
6 kuukautta työsopimuksen päättymisestä (tie-
tyissä tapauksissa rajoitus voi olla voimassa vuo-
den verran). Kilpailukieltosopimuksen solmi-
minen edellyttää aina erityisen painavaa syytä.
Tällä viitataan siihen, että henkilöllä, jonka kans-
sa kilpailukieltosopimus solmitaan, on työnsä
kautta käytössään sellaista työnantajan liiketoi-
mintaa tai asiakassuhteisiin liittyvää tietoa, että
henkilön välittömästä siirtymisestä kilpailijan
palvelukseen tai ryhtymisestä itse kilpailevaan
toimintaan voisi aiheutua merkittävää haittaa
työnantajan liiketoiminnalle. Yleisimmin kilpai-
lukieltosopimuksia solmitaan erilaisissa tuote-
kehitys- ja myyntitehtävissä toimivien toimihen-
kilöiden kanssa.
9
Salassapitovelvollisuus
Työntekijä ei saa työsuhteen aikana käyttää hyö-
dykseen tai ilmaista muille työnantajan ammat-
ti- ja liikesalaisuuksia kuten taloudellisia tai
teknisiä tietoja tai tietoja työmenetelmistä, tuo-
tantomääristä, kaavoista ja asiakasrekistereistä.
Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti,
kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jäl-
keen.
Ammatillinen koulutus
Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa on
sovittu, että työnantajan järjestäessä toimi-
henkilölle ammatillista koulutusta tai lähettä-
essä hänet ulkopuoliseen koulutukseen, mak-
saa työnantaja kaikki koulutuksesta aiheutuvat
suoranaiset kustannukset.
Mikäli koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella
toimihenkilön vapaa-aikana, tulee asiasta pai-
kallisesti sopia ennen koulutukseen menoa si-
ten, että työnantaja maksaa peruspalkan mu-
kaisen korvauksen tai antaa muulloin vastaavan
vapaan. Mikäli työajan ulkopuoliseen koulutuk-
seen osallistumisesta aiheutuu toimihenkilölle
lisäkustannuksia, tulee niiden korvaamisesta
myös sopia ennalta.
Matkakustannukset maksetaan matkakorvaus-
määräysten mukaisesti, mutta matkoihin käyte-
tyltä ajalta ei korvausta suoriteta.
Muut edut
Palkan lisäksi sinulle voi kuulua muita työsuhde-
etuja ja luontoisetuja, kuten työpaikkaruokailu,
auto, puhelin, kotitietokone, virkistymismahdol-
lisuuksia tai normaalia pidempiä lomia. Rahan-
arvoisista työsuhde-eduista maksetaan veroa.
Muistilista
• Työnantajan nimi, y-tunnus, osoite, puhelinnumero
• Työntekijän nimi, henkilötunnus, osoite, verotuskunta
• Työsuhteen alkamispäivä
• Sovellettava työehtosopimus
• Tehtävät
• Toimipaikka
• Työsopimuksen kesto
• Irtisanomisaika
• Koeaika
• Työaika
• Palkka
• Vuosiloma
• Lomaraha
• Sairausajan palkka
• Kilpailukielto
• Salassapitovelvollisuus
• Koulutuskustannusten korvausvelvollisuus
• Matkustusvelvollisuus ja matkakustannusten
korvaus
10
Työaika
Säännöllinen työaika on lain mukaan enintään
kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia
viikossa. Toimihenkilöillä työaika on usein sovit-
tu 7,5 tunniksi päivässä ja 37,5 tunniksi viikos-
sa, paitsi tuotannollisella osastolla, jossa se on 8
h/vrk ja 40 h/vko. Työaika voi joustaa päivittäin,
viikoittain ja kuukausittain, mutta säännöllisen
työajan on tasoituttava työaikalain ja työehtoso-
pimuksen mukaisesti.
”Pekkaset”
Toimihenkilöunionin työehtosopimuksiin sisäl-
tyy säännöksiä n. pekkasvapaista, mikä merkit-
see vuotuisen työajan lyhentämistä yhteensä 100
tunnilla eli 12,5 työpäivällä vuodessa. Pekkasva-
paamääräykset koskevat ainoastaan niitä työ-
aikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40
tuntia viikossa. Tarkista pekkasten määräytymi-
nen työehtosopimuksestasi.
Yli- ja lisätyöt ja sunnuntaityö
Ylityö on työtä, jota tehdään säännöllisen työ-
ajan enimmäismäärän yli. Lisätyö on työtä, jota
tehdään yli sovitun työajan ylittämättä kuiten-
kaan 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 viikossa. Siis,
jos säännöllinen työaikasi on 7,5 ja jäät ylitöihin,
ensimmäinen puoli tuntia lasketaan lisätyöksi, ja
vasta sen jälkeen kyseessä on varsinainen ylityö.
Ylityöstä maksetaan erillinen rahakorvaus, tai
erikseen sovittaessa se voidaan korvata myös
vastaavalla vapaalla. Korvattava ylityö edellyt-
tää työnantajan määräystä ja työntekijän suos-
tumusta.
Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa on
sovittu, että vuorokautisesta ylityöstä maksetaan
kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu
palkka ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu
palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kah-
deksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu
palkka ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettu
palkka. Kun jäät työpäivän jälkeen muutamak-
si tunniksi ylitöihin, kyseessä on vuorokautinen
ylityö. Jos taas tulet viikonloppuna tai muuna va-
paapäivänä ylitöihin, kyseessä on viikoittainen
ylityö. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 % koro-
tettu palkka. Lisäksi työehtosopimuksissa on so-
vittu muita ylityön tekemiseen liittyviä asioita,
tarkista ne työehtosopimuksestasi.
Yli-, lisä- ja sunnuntaityöstä maksettava korotet-
tu palkka voidaan sopia maksettavaksi erillisenä
kuukausikorvauksena. Tällöin työsopimukseen
kirjataan peruste ja suuruus.
Liukuva työaika
Liukuvalla työajalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa
työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä
päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.
Tämä edellyttää sopimusta työntekijän ja työn-
antajan välillä. Sopimuksessa tulee määritellä
seuraavat asiat:
• kiinteä työaika, jolla tarkoitetaan sitä aikaa,
jolloin työntekijän tulee olla työpaikalla
• liukuma-aika, jolla tarkoitetaan aikaa, jonka
rajoissa työntekijä voi valita työhön saapumi-
sensa ja poistumisensa esim. saapuminen
klo 7–9 välillä ja poistuminen 15–19 välillä
• ruokailutauko, joka voi olla kiinteä tai liukuva
esim. klo 11-13 välillä
2. Työaika
11
Lepoajat
Mikäli vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pi-
dempi, työntekijälle on pääsääntöisesti annetta-
va vuorokauden aikana säännöllinen vähintään
tunnin kestävä lepoaika, jota normaalisti kut-
sutaan ruokatauoksi. Tällöin työntekijälle tulee
antaa esteetön mahdollisuus poistua työpaikal-
ta. Voidaan sopia myös lyhyemmästä lepoajasta,
mutta sen tulee kuitenkin olla vähintään puoli
tuntia. Tätä ei lasketa työajaksi.
Elpymistauot
Työturvallisuuslain mukaan työntekijälle on tar-
vittaessa järjestettävä työn lomaan mahdollisuus
sellaisiin taukoihin, jotka mahdollistavat tar-
peellisen, lyhytaikaisen poistumisen työpistees-
tä. Tauon aikana ei työntekijällä ole kuitenkaan
oikeutta poistua työpaikalta, minkä johdosta
taukoaika luetaan säännölliseen työaikaan.
Osa-aikatyö
Erityisesti osa-aikatyössä työajoista kannattaa
sopia tarkkaan. Yleensä osa-aikaiseksi määritel-
lään työ, jota tehdään alle 30 tuntia viikossa. Jos
työnantajalla on myöhemmin tarvetta lisätyövoi-
maan, lisätyötä on tarjottava ensin osa-aikaiselle.
0-työsopimus
Nykyisin solmitaan paljon ns. 0-työsopimuksia
tai työsopimukseen kirjataan työajaksi ”kutsut-
taessa töihin tuleva”. Tällöin on syytä tarkastaa
työsuhteen ehdot luottamusmieheltä tai liitosta.
12
3. Perhevapaat
Äitiys- ja isyysvapaa
Työntekijällä on oikeus jäädä äitiysvapaalle vii-
meistään 30 arkipäivää ennen laskettua synny-
tysaikaa. Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää.
Isällä on oikeus pitää isyysvapaata enintään 18
arkipäivää äitiys- tai vanhempainvapaan aika-
na. Isä voi pitää isyysvapaan 1–4 jaksossa. Lisäksi
isyysvapaa pitenee vielä 1–12 arkipäivällä, jos isä
pitää vähintään 12 viimeistä arkipäivää koko- tai
osa-aikaista vanhempainvapaata. Pidennys tu-
lee pitää yhtenä jaksona heti vanhempainvapaan
päätyttyä. (Vuonna 2006)
Vanhempainvapaa
Äitiysvapaan jälkeen vanhemmat voivat pitää 158
arkipäivän pituisen vanhempainvapaan koko- tai
osa-aikaisesti. Molemmat vanhemmat voivat pi-
tää kokoaikaista vanhempainvapaata enintään
kaksi jaksoa. Jakson vähimmäispituus on 12 ar-
kipäivää. Vanhemmat eivät voi olla vapaalla yhtä
aikaa. Vanhemmat voivat pitää vanhempain-
vapaan myös osa-aikaisena siten, että kumpi-
kin tekee työnantajansa kanssa vähintään kaksi
kuukautta kestävän sopimuksen osa-aikatyöstä.
Työ katsotaan osa-aikaiseksi jos työntekijän ko-
koaikaistyöaika ja -palkka on vähentynyt 40–60
prosenttia.
Hoitovapaa
Hoitovapaata voi pitää siihen saakka, kun lap-
si täyttää kolme vuotta. Hoitovapaan ajalta voi
saada Kelan maksamaa lasten kotihoidon tukea.
Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vä-
hintään kuukauden pituista jaksoa, jollei toisin
sovita.
Osittainen hoitovapaa
Osittaisessa hoitovapaassa työnantaja ja toimi-
henkilö sopivat työajan päivittäisestä (6 h / vrk)
tai viikoittaisesta (30 h / vko) työajan lyhentä-
misestä. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen on
työntekijällä, joka on ollut saman työnantajan
palveluksessa vähintään 6 kuukautta viimeksi
kuluneen 12 kuukauden aikana. Osittainen hoi-
tovapaa voi kestää lapsen toisen kouluvuoden
päättymiseen saakka. Alle kolmivuotiaan lapsen
sekä ensi- ja toisluokkalaisen vanhemmat voivat
saada lapsen hoidosta Kelalta osittaista hoitora-
haa.
Perhevapaat ja palkanmaksu
Työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa velvolli-
suutta maksaa työntekijälle palkkaa perheva-
paiden aikana, vaan äitiys-, isyys- ja vanhem-
painvapaan ajalta maksetaan Kelan päivärahaa.
Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa on
kuitenkin sovittu, että äitiysvapaan ajalta mak-
setaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta.
13
Vapaista ilmoittaminen
Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle perhe-
vapaiden käyttämisestä viimeistään kaksi kuu-
kautta ennen vapaan alkamista. Enintään 12
arkipäivää kestävistä vapaista ilmoitusaika on
kuitenkin kuukausi. Äitiysvapaa voidaan kuiten-
kin varhentaa ja synnytyksen yhteydessä pidet-
täväksi aiottu isyysvapaan ajankohta muuttaa
lapsen syntymän tai lapsen tai vanhemman ter-
veydentilan johdosta. Ajankohdan muuttamises-
ta työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle niin
pian kuin mahdollista. Muutoin työntekijä voi
muuttaa ajankohtaa vain perustellusta syystä. Il-
moitusaika on tällöin kuukausi.
Työhön paluu
Työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työ-
hönsä perhevapaiden jälkeen. Mikäli tämä ei ole
mahdollista, on työnantajan tarjottava työnteki-
jälle aikaisempaa työtä vastaavaa työtä.
Raskauteen ja hoitovapaaseen liittyvä
erityinen irtisanomissuoja
Työntekijää ei saa irtisanoa raskauden johdos-
ta eikä sillä perusteella, että hän on ilmoittanut
käyttävänsä perhevapaita tai on perhevapaal-
la. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai
hoitovapaalla oleva työntekijä voidaan irtisanoa
taloudellisista ja tuotannollisista syistä vain, jos
työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Perhe-
vapaan päätyttyä työntekijä on normaalin työ-
suhdeturvan piirissä.
Tilapäinen hoitovapaa ja lyhyt tilapäinen loma
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus
saada tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työ-
päivää kerrallaan äkillisesti sairastuneen alle 10-
vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän
hoitamiseksi. Myös eri taloudessa asuva huolta-
ja voi käyttää tätä oikeutta. Lisäksi työntekijällä
on oikeus tilapäiseen poissaoloon, jolloin hänen
välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen per-
heettään kohdanneesta sairaudesta tai onnet-
tomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman
ja pakottavan syyn vuoksi esim. perheenjäsenen
kuolema tai lähiomaisen hautajaiset. Työnanta-
jalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa tilapäi-
sen hoitovapaan ajalta tai poissaolosta pakotta-
vista perhesyistä.
Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa on
sovittu lyhyestä tilapäisestä lomasta. Toimihen-
kilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaus-
tapauksen tai läheisen kuoleman takia annetta-
vaa lyhyttä tilapäistä lomaa ei vähennetä toimi-
henkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä
omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puoli-
son vanhempia, perheen lapsia sekä veljiä ja si-
saria.
Työntekijän on esitettävä työnantajan pyynnöstä
luotettava selvitys poissaolon perusteista esim.
lääkärintodistus.
14
Matkustusvelvollisuus ja
matkakustannusten korvaus
Työsopimuksessa voidaan sopia, että työtekijä
on velvollinen matkustamaan tarvittaessa työn
edellyttämässä laajuudessa. Matkakustannus-
ten korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen
ja/tai yrityksen matkustusohjesäännön mukaan.
Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa on
sovittu matkakorvauksista. Tarkista määräykset
työehtosopimuksesta, mutta seuraavassa muu-
tamia tärkeitä seikkoja:
Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö
lähtee matkalle työpaikalta tai kotoaan ennen
säännöllisen työajan alkamista (sovittava erik-
seen). Matka katsotaan päättyneeksi, kun toimi-
henkilö palaa työpaikalleen tai kun hän säännöl-
lisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin.
Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakus-
tannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat,
matkatavarakustannukset sekä milloin matka ta-
pahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat. Mat-
kasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen
sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee
tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle
lähtöä.
Matka-ajan palkka
Toimihenkilöunionin työehtosopimusten mukaan
jos toimihenkilö matkustaa vapaa-aikana, makse-
taan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvaukse-
na peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työ-
päivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaa
ei lueta työajaksi ylityötä laskettaessa.
Päivärahat
Työnantaja maksaa päivärahaa, mikäli erityinen
työn tekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyy-
dellä varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta.
Päivärahan suuruus määräytyy yleensä Vero-
hallituksen kulloinkin voimassa olevien matka-
kustannuskorvauspäätösten enimmäismäärien
mukaisesti, kotimaassa kotimaanpäiväraha ja
ulkomailla ulkomaanpäiväraha. Päiväraha on ve-
rovapaa.
Kun työmatka kestää yli 10 tuntia tai viimeinen
matkavuorokausi ylittyy vähintään 6 tuntia, mak-
setaan kokopäiväraha. Jos työmatka kestää yli 6
tuntia tai viimeinen matkavuorokausi ylittyy vä-
hintään kaksi tuntia, maksetaan osapäiväraha.
Päivärahaa alennetaan 50 %, jos yli 10 tunnin
työmatkan aikana on tarjottu kaksi ateriaa ja yli
6 tunnin aikana yksi ateria.
Jos työmatkalta ei makseta päivärahaa, saa ate-
riakorvauksen.
Oman auton käyttö
Jos työmatkalla on sovittu oman auton käytöstä,
maksetaan siitä kilometrikorvaus Verohallituk-
sen ohjeiden mukaisesti. Kilometrikorvausta ei
makseta kodin ja työpaikan välisestä matkasta.
4. Matkustaminen
15
5. Vuosiloma
Vuosiloman määräytyminen
Vuosiloma määräytyy pääsääntöisesti vuosilo-
malain mukaan. Lomaa ansaitaan 2 lomapäi-
vää kalenterikuukautta kohden, jos työsuhde on
kestänyt alle vuoden lomanmääräytymisvuoden
päättyessä ja 2,5 lomapäivää, jos työsuhde on
kestänyt vähintään vuoden. Lomanmääräytymis-
vuodella tarkoitetaan 1.4.–31.3. välistä 12 kuu-
kauden ajanjaksoa.
Täydellä lomanmääräytymiskuukaudella tarkoi-
tetaan sellaista kalenterikuukautta, joka oikeut-
taa lomaan. Ansaintasäännöt:
• Jos työntekijä työsopimuksen mukaan tekee
vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa
työtä, ansaitsee hän palkallista vuosilomaa
(ensisijainen sääntö)
• Jos työntekijä työsopimuksen mukaan tekee
aina tai osittain alle 14 päivänä kalenterikuu-
kaudessa työtä, mutta hänelle kertyy työsopi-
muksen mukaan vähintään 35 työtuntia kalen-
terikuukaudessa, ansaitsee hän palkallista vuosi-
lomaa. 35 tunnin -sääntö tulee siis sovelletta-
vaksi esim. osa-aikatyössä.
• Jos työntekijä tekee kaikkina kalenterikuukau-
sina alle 14 päivää tai 35 tuntia, on silti oikeus
saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenteri-
kuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työ-
suhteessa.
Lomakausi on 2.5.–30.9. välinen ajanjakso, jon-
ka kuluessa loma on yleensä annettava. Talvilo-
makausi on 1.10.–30.4.
Lomapäiviä ovat arkipäivät mukaan lukien arki-
lauantait. Sunnuntait ja kirkolliset juhlapäivät
sekä itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto,
pääsiäislauantai ja vapunpäivä eivät ole loma-
päiviä, eivätkä näin ollen kuluta lomaa.
Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle vuo-
siloman ajankohdasta, mikäli mahdollista kuu-
kautta ja kuitenkin viimeistään kahta viikkoa
ennen loman tai sen osan alkamista. Hänen on
annettava ennen loman määräämistä työnteki-
jälle tilaisuus esittää mielipide loman ajankoh-
dasta. Työnantajalla on kuitenkin viime kädes-
sä oikeus määrätä loman ajankohta edellyttäen,
että kesälomaosuus on lomakautena. Myös ke-
säloman pitämisestä lomakauden ulkopuolella
voidaan sopia. Työnantajalla ei ole yksipuolisesti
oikeutta jakaa työntekijän vuosilomaa. Työnteki-
jän suostumuksella voidaan 12 arkipäivää ylittä-
vä loma antaa lomakauden ulkopuolella yhdessä
tai useammassa jaksossa.
Mikäli työntekijä vuosiloman tai sen osan alka-
essa on työkyvytön, on loma siirrettävä myöhäi-
sempään ajankohtaan, jos työntekijä sitä pyytää.
Mikäli työntekijä tulee työkyvyttömäksi loman
alkamisen jälkeen ja työkyvyttömyys jatkuu yh-
täjaksoisesti yli seitsemän päivää, ei tämän ajan
ylittävää osaa lueta vuosilomaksi, jos työnteki-
jä ilman aiheetonta viivytystä pyytää tämän osan
siirtoa.
16
Työantaja ja työntekijä voivat sopia, että 18 päi-
vää ylittävä loman osa (eli 12 päivää) pidetään
seuraavalla lomakaudella tai säästövapaana.
Työntekijällä on oikeus säästää 6 päivää, jos siitä
ei aiheudu haittaa tuotanto- ja palvelutoiminnal-
le. Lisäksi hän voi työnantajan kanssa sopia siitä,
että lisä- ja ylityökorvauksena annettava vapaa
yhdistetään säästövapaaseen.
Vuosilomapalkka ja lomaraha
Työntekijä saa loma-ajalta saman palkan kuin
hän olisi saanut työssä ollessaan. Palkkaan kuu-
luvia luontoisetuja ei oteta huomioon vuosilo-
mapalkassa, vaan ne on annettava työntekijälle
loman aikana vähentämättöminä, paitsi ruokae-
tu, joka on korvattava rahakorvauksena.
Työehtosopimuksessa on sovittu lomarahasta,
joka on 50 % vuosilomapalkasta. Lomarahan
maksamisen edellytyksenä ei ole työhön paluu
lomalta, vaan tämä raha suoritetaan työntekijäl-
le lomapalkan maksamisen yhteydessä.
Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa on
sovittu, että vuosilomapalkka maksetaan ennen
loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu
sen maksamisesta säännönmukaisena palkan-
maksupäivänä. Puolet lomarahasta maksetaan
vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puo-
let sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimi-
henkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jäl-
keiseltä työpäivältä maksetaan.
Lomakorvauksella tarkoitetaan loman korvaa-
mista rahana työsuhteen päättyessä.
17
6. Sairausajan palkka
Työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa,
kun työkyvyttömyyden on aiheuttanut sairaus tai
tapaturma. Palkan on oltava sama kuin hän työs-
sä ollessaan olisi saanut säännöllisenä työaika-
na. Saadakseen sairausajan palkkaa työntekijän
tulee viipymättä ilmoittaa työnantajalle sairau-
destaan ja siitä, milloin arvioi työkyvyttömyyden
päättyvän. Työntekijän on esitettävä työnantajan
vaatiessa työterveyslääkärin tai muu työnantajan
hyväksymä lääkärintodistus.
Sairausajan palkka määräytyy työsopimuslain,
työehtosopimuksen tai yrityskohtaisen sopimuk-
sen mukaan.
Työsopimuslain mukaan palkkaa maksetaan 1+9
arkipäivää. Alle kuukauden jatkuneissa työsuh-
teissa on oikeus saada 50 % palkasta.
Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa palk-
kaa maksetaan työsuhteen keston mukaan pää-
sääntöisesti seuraavasti:
1 kk – 1 vuosi = 4 viikkoa
1 vuosi – 5 vuotta = 5 viikkoa
yli 5 vuotta = 3 kuukautta
Alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa saira-
usajan palkka on pääsääntöisesti 50 % 1+9 ar-
kipäivän ajalta. Voi olla myös niin, että alle kuu-
kauden työsuhteissa ei ole laisinkaan oikeutta
sairausajan palkkaan. Tarkista määräys työehto-
sopimuksesta.
18
Jokaisella työntekijällä on oikeus turvalliseen
työympäristöön. Se koskee niin fyysistä kuin
henkistäkin työturvallisuutta. Työnantajan vel-
vollisuus on järjestää turvalliset työolot ja edis-
tää työntekijöiden hyvinvointia työssä. Työnanta-
jan on kohdeltava työntekijöitä samanveroisesti
iästä, sukupuolesta tai rodusta riippumatta.
Jokaisella työpaikalla on työnantajan nimeämä
työsuojelupäällikkö.
Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoilla
valitaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varaval-
tuutettua. Työsuojeluvaltuutettu yhdessä työsuo-
jelupäällikön kanssa huolehtii työolojen turvalli-
suudesta. Vähintään 20 työntekijän työpaikoilla
valitaan lisäksi työsuojelutoimikunta. Työsuoje-
lun toteutumista valvovat työsuojelupiirit.
Työterveyshuolto
Työnantajan on järjestettävä työterveyshuol-
to työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemi-
seksi. Työterveyshuolto on useilla työpaikoilla
ennalta ehkäisevää laajempaa eli kattaa myös
sairaudenhoidon. Työterveyshuolto voi toimia
kunnallisessa terveyskeskuksessa, yksityisellä
terveysasemalla tai suurissa yrityksissä omalla
terveysasemalla.
7. Työsuojelu
19
Työntekijän irtisanoutuminen ja
työsuhteen purkaminen
Työntekijä ei tarvitse mitään irtisanomisperus-
teita irtisanoakseen työsopimuksen. Ainoa seik-
ka, jota hänen tulee noudattaa on irtisanomisai-
ka. Alle 5 vuoden työsuhteessa 14 päivää ja yli 5
vuoden työsuhteessa yksi kuukausi. Ilmoitus ir-
tisanoutumisesta on toimitettava työnantajalle
tai tämän edustajalle henkilökohtaisesti, tai jos
se ei ole mahdollista, postitse työnantajan osoit-
teeseen. Sama koskee työnantajaa työntekijää ir-
tisanoessaan.
Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomis-
aikaa, on velvollinen suorittamaan työnantajal-
le kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan
palkkaa vastaavan määrän.
Työntekijällä ei ole vapaata oikeutta purkaa työ-
sopimusta päättymään ilman irtisanomisaikaa.
Työntekijä saa purkaa työsopimuksen, jos työn-
antaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai
laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikut-
tavia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei työnteki-
jältä voida kohtuudella edellyttää sopimussuh-
teen jatkamista edes irtisanomisajan pituista
aikaa.
Työnantajan suorittama työsuhteen
päättäminen työntekijästä johtuvista syistä
Työnantaja saa irtisanoa työntekijän vain asial-
lisesta ja painavasta syystä noudattaen irtisano-
misaikaa. Lain mukaan alle vuoden työsuhteessa
irtisanomisaika on 14 päivää, 1–4 vuotta 1 kuu-
kausi, 4–8 vuotta 2 kuukautta, 8–12 vuotta 4 kuu-
kautta ja yli 12 vuotta 6 kuukautta.
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen
noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava
työntekijälle korvauksena palkka irtisanomisai-
kaa vastaavalta ajalta.
Työsopimuksen päättämiseen oikeuttavia pe-
rusteita voivat olla mm. perusteeton poissaolo,
ohjeiden vastainen menettely, huolimattomuus
työssä, sopimaton käytös työssä, työvelvoitteen
laiminlyönti ja työstä kieltäytyminen, puutteel-
linen ammattitaito, soveltumattomuus työhön
ja heikot työsuoritukset, kilpaileva toiminta, sa-
lassapitovelvollisuuden rikkominen, rikollinen
toiminta, alkoholin käyttö työpaikalla, lahjusten
vastaanottaminen ja antaminen, työturvallisuu-
den vaarantaminen, olennainen harhaanjohta-
minen työsopimusta tehtäessä.
Perusteet, jotka pääsääntöisesti eivät oikeuta
työsopimuksen päättämiseen voivat olla esim.
sairaus, työntekijän osallistuminen lakkoon tai
muuhun työtaisteluun, työntekijän poliittiset,
uskonnolliset tai muut mielipiteet sekä osallis-
tuminen yhteiskunnalliseen toimintaan tai yh-
distystoimintaan, työntekijän raskaus ja perhe-
vapaalla oleminen, työntekijän turvautuminen
oikeuskeinoihin.
Työsopimus voi päättyä myös purkuun, jolloin ei
noudateta irtisanomisaikaa, vaan työsuhde päät-
tyy heti. Purkamisperusteiden tulee olla selvästi
painavammat kuin irtisanomiseen oikeuttavien
perusteiden. Mitä törkeämpi käytös on kysymyk-
sessä, sitä varmempaa on, että työnantajalla on
oikeus irtisanomisen sijasta purkaa työsopimus.
Viime kädessä purkamis- tai irtisanomisperus-
teen eron ratkaisee tuomioistuin ns. kokonais-
harkinnan perusteella.
8. Työsuhteen päättyminen
20
Työsopimusta voidaan pitää purkautuneena, jos
työntekijä on poissa töistä viikon (7 vrk) ilmoitta-
matta tästä työnantajalle.
Taloudelliset ja tuotannolliset
irtisanomisperusteet
Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun
tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannolli-
sista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjes-
telyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti
ja pysyvästi:
• työ on vähentynyt vähäistä suuremmassa
määrin
• työn vähentyminen ei ole luonteeltaan
tilapäistä
• työntekijää ei voida kohtuudella ammatti-
taitoonsa ja työkykyynsä nähden sijoittaa
uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin.
Eräiden erityisryhmien irtisanomissuoja
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja henki-
löstön edustajat voidaan irtisanoa vain kahdessa
tapauksessa:
• Henkilöstä johtuvat syyt: on olemassa irti-
sanomisperuste ja niiden työntekijöiden
enemmistön suostumus, joiden luottamus-
miehenä tai työsuojeluvaltuutettuna ko. hen-
kilö on tai
• Taloudelliset ja tuotannolliset syyt: mikäli työ
kokonaan päättyy ja yhteisesti todetaan, ettei
luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle
voida järjestää muuta työtä, joka vastaisi hänen
ammattitaitoaan.
Mikäli työntekijä on raskaana, äitiys-, isyys-, van-
hempain- tai hoitovapaalla, nauttii hän erityistä ir-
tisanomissuojaa.
Työnantajalla ei ole oikeutta katkaista asevelvol-
lisen työsuhdetta palvelukseen astumisen tai sen
suorittamisen johdosta.
Opintovapaalain mukaan työnantaja ei saa irti-
sanoa tai purkaa työntekijän työsopimusta sillä
perusteella, että hän on hakenut tai käyttänyt
opintovapaata. Muut lailliset perusteet oikeutta-
vat irtisanomiseen opintovapaan aikana.
Työsopimuksen päättämismenettely
Työnantajan on suoritettava irtisanominen koh-
tuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomispe-
ruste on tullut työnantajan tietoon. Purkamis-
oikeutta tulee käyttää kahden viikon kuluessa
siitä, kun aihe purkamiseen ilmaantui tai jos syy
on jatkuva, kun saatiin tieto sen lakkaamisesta.
Ennen irtisanomisen toimittamista työnanta-
jan on varattava työntekijälle mahdollisuus tul-
la kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Tällöin
työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää
avustajaa. Tarkista luottamusmieheltä, että irti-
sanominen on asiallinen ja varmista palkkasaa-
tavasi. Älä allekirjoita sopimuksia, joista et ole
varma, mitä ne tarkoittavat.
21
Mikäli irtisanominen perustuu taloudellisiin tai
tuotannollisiin syihin, tulee sellaisessa yritykses-
sä, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään
30 työntekijää, ennen irtisanomista koskevaa
päätöksentekoa noudattaa yhteistoimintalaissa
säädettyä määrämuotoihin ja määräaikoihin si-
dottua neuvottelumenettelyä.
Jos irtisanomisen tai työsuhteen purun yhteydes-
sä jää työttömäksi, on välittömästi ilmoittaudut-
tava työvoimatoimistoon ja haettava ansiosidon-
naista työttömyyskorvausta työttömyyskassasta.
Työtodistus
Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus
saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen to-
distus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laa-
dusta. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä
todistuksessa on lisäksi mainittava työsuhteen
päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidos-
ta ja käytöksestä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä
muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi.
Lomauttaminen
Lomauttaminen merkitsee työnteon ja palkan-
maksun osittaista tai täydellistä keskeyttämistä
toistaiseksi tai määräajaksi. Lomauttamisen ai-
kana työsopimussuhde on kuitenkin voimassa.
Työnantajan on ilmoitettava lomauttamises-
ta työntekijälle henkilökohtaisesti vähintään 14
päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoituk-
sessa on mainittava lomautuksen peruste, sen
alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Joissain
Toimihenkilöunionin työehtosopimuksissa on
sovittu, että lomautusilmoitusaika on alle vuo-
den työsuhteessa 14 päivää ja yli vuoden työsuh-
teessa kuukauden. Tarkista lomautusilmoitusai-
ka työehtosopimuksestasi.
Lomautuksen ajalta työntekijä voi hakea ansiosi-
donnaista työttömyysturvaa.
22
Kaikki TU:n jäsenet työpaikalla kuuluvat TU-klu-
biin. Klubi on vapaamuotoinen yhteenliittymä,
joka edistää työpaikan ja toimihenkilöiden hy-
vinvointia.
TU-klubi on keskustelua työpaikan asioista ja
vaikuttamista niihin:
• Miten meillä menee?
• Ovatko palkat kohdallaan ja toimivatko
kannustimet?
• Riittääkö työaika, korvataanko ylitöistä?
• Onko töihin kiva tulla,
jaksetaanko siellä olla?
• Uhkaavatko irtisanomiset, miten menetellä?
• Mitä me voimme tehdä yhdessä?
• Miten voimme auttaa luottamusmiestä,
onko meillä sellaista?
Mutkaton ja helppo TU-klubi
Klubin voi käynnistää kuka tahansa TU:n jäsen.
Toiminta voi alkaa vaikkapa rupattelusta kah-
vitauolla. Työajalla kokoontumiseen tarvitaan
työnantajan lupa, mutta omalla ajalla (tauoilla
tai työajan jälkeen) henkilöstöllä on oikeus ko-
koontua myös työpaikallaan.
Klubilaiset valitsevat keskuudestaan klubivastaa-
van ja sopivat tavoista toimia. Vastaava kutsuu
porukan koolle sekä pitää yhteyttä yhdistykseen
ja liittoon. Klubit toimivat yhdistyksen alaisuu-
dessa. Työpaikalla eri yhdistyksen jäsenet kuu-
luvat kaikki samaan klubiin. Mukaan voi kutsua
myös vielä järjestäytymättömät työkaverit.
TU tarjoaa
• työpaikan klubipaketin
• koulutusta klubi-iltaan
• tiedotusta
Katso lisää: www.tuklubi.fi
9. Työpaikkatoiminta ja TU-klubit
23
Luottamusmies on ensisijainen työntekijöiden
edustaja, jonka työntekijät valitsevat työehtoso-
pimusten määräysten perusteella. Luottamus-
miehen asema perustuu luottamusmiessopimuk-
siin (ammattiliiton ja työnantajaliiton solmimia)
sekä työsopimus- ja yhteistoimintalakiin. Luotta-
musmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan
ja työntekijöiden välisten neuvottelu- ja yhteis-
toimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen.
Luottamusmies edustaa neuvotteluissa vain jär-
jestäytyneitä eli ammattiliittoon kuuluvia työn-
tekijöitä. Yhteistoimintaneuvotteluissa hän voi
edustaa myös koko henkilöstöryhmää.
Luottamusmiehen tehtävät
Luottamusmies:
• edustaa työpaikan toimihenkilöitä
• valvoo ja soveltaa työehtosopimuksen ja
työlainsäädännön toteutumista työpaikalla
• neuvottelee kollektiivisesti työsuhdeasioista
työnantajan kanssa
• auttaa ja neuvoo yksittäisiä jäseniä
työsuhdekysymyksissä
Jos sinulla on esimiehesi tai työnantajasi kanssa
asia, jota et itse osaa ratkaista, kannattaa kään-
tyä luottamusmiehen puoleen. Jos asiat eivät rat-
kea työpaikan omin voimin, luottamusmies voi
ottaa yhteyttä ammattiliittoon, josta löytyy työ-
suhde- ja lakipalveluita. Jos työpaikallasi ei ole
luottamusmiestä, voit ottaa suoraan yhteyttä
omaan liittoosi.
Luottamusmiehen valitseminen
Esimerkiksi teollisuuden toimihenkilöiden työ-
ehtosopimuksissa liittoon kuuluvilla toimihenki-
löillä on oikeus valita keskuudestaan luottamus-
mies ja varaluottamusmies. Erikseen sovittaessa
tai kun toimihenkilöitä on riittävästi, voidaan
valita osastonluottamusmies. Luottamusmiehet
toimivat pääsääntöisesti oman toimensa ohella.
Kokopäiväisiä luottamusmiehiä voi löytyä suu-
rimmilta työpaikoilta.
Luottamusmies valitaan työpaikalla vaalilla. Jä-
senillä tulee olla mahdollisuus osallistua vaaliin.
Yleensä järjestetään vaalikokous, jossa luotta-
musmiesehdokkaiden välillä suoritetaan vaali.
Joskus ehdokkaita on vain yksi. Hänet voidaan
valita suoraan, jos jäsenet niin haluavat.
Luottamusmiesten koulutus
Ammattiliitot järjestävät luottamusmiehille kou-
lutusta työlainsäädännöstä, työehtosopimusten
tulkinnasta ja neuvottelutilanteiden hoitami-
sesta. Ammattiliitot ja työnantajaliitot ovat so-
pineet, että luottamusmiehet voivat osallistua
koulutukseen työaikana.
10. Luottamusmies
24
Luottamusmiehen oikeudet
Luottamusmies nauttii lain ja sopimusten nojalla
irtisanomissuojaa: työnantaja voi irtisanoa luot-
tamusmiehen vain erityisen painavilla perusteil-
la. Luottamusmies on oikeutettu saamaan työs-
tään vapaata tehtäviensä hoitamiseksi ja yleensä
myös luottamusmieskorvausta. Esim. teollisuu-
den toimihenkilöiden työehtosopimuksissa kor-
vaus vaihtelee 40–300 euron välillä riippuen toi-
mihenkilöiden määrästä.
Erityisen tärkeää on, että luottamusmies saa
työnantajalta riittävästi tietoa tehtävänsä hoita-
miseksi. Työnantaja on velvollinen:
• huolehtimaan siitä, että luottamusmiehelle
ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa
vaiheessa työpaikan toimihenkilöitä välittö-
mästi tai välillisesti koskevista asioista
• erimielisyystapauksissa antamaan kaikki
tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot
• antamaan luottamusmiehelle sopimuksen
piiriin kuuluvista toimihenkilöistä palkka-
tiedot palkkakehityksen seuraamiseksi
Erimielisyydet
Erimielisyystilanteessa huomioitavaa:
• Erimielisyys voi olla mikä tahansa työsuhde-
etuuteen, työlainsäädännön ja työehtosopi-
muksen soveltamiseen liittyvä asia.
• Selvitä oikeutesi ja velvollisuutesi luottamus-
mieheltä. Jos työpaikalla ei ole luottamusmies-
tä, ota yhteyttä TU:n työsuhdepäivystykseen.
• Käy erimielisyys läpi ensin esimiehesi kanssa.
• Jos ette pääse yhteisymmärrykseen, pyydä
luottamusmiestä viemään asiaasi eteenpäin.
Hän neuvottelee puolestasi työnantajan
edustajan kanssa.
• Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä,
joudut jatkamaan itse neuvotteluja, mutta
voit pyytää koko ajan taustatukea liitosta.
• Jos asia ei ratkea työpaikalla, erimielisyys
siirretään Toimihenkilöunionin hoidettavaksi.
• Tämän jälkeen asiaasi vie eteenpäin liiton
asiamies. Hän neuvottelee työnantajaliiton
vastaneuvottelijan kanssa.
• Liiton asiamies voi neuvotella puolestasi
myös suoraan työnantajasi kanssa.
• Jos asia ei ratkea edes liittotasolla, se voidaan
viedä aina oikeuteen saakka, asian luonteesta
riippuen joko työtuomioistuimeen tai yleisiin
tuomioistuimiin.
Lisätietoja ja neuvontaa työsuhdeasioissa saat
Toimihenkilöunionista.
www.toimihenkilounioni.fi
www.tuklubi.fi
25
TYÖSOPIMUS
Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet työsopimuksen seuraavin ehdoin. Sopimus on laadittu kahtenasamanlaisena kappaleena, joista yksi kummallekin sopijapuolelle.
Työsuhteessa sovelletaan Toimihenkilöunionin – _________________________________________________ välistä
____________________________________________________________________________ alan työehtosopimusta.
Toimen nimi _____________________________________________________________________________________________
Toimeen sisältyvät päätehtävät___________________________________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________________________________________
Työhönottopaikka (kaupunki/kunta) ______________________________________________________________________
Toimesta on tehty erillinen toimenkuvaus.
TYÖSUHDE ALKAA TYÖAIKA TYÖ ON
____ / ____ ____ ____ h/pv päivätyö ________________________
vuorotyö ________________________
liukuva työaika ________________________
TYÖSOPIMUS on voimassa toistaiseksi.
TYÖSOPIMUS on määräaikainen, joka päättyy _________________________________________________________
Määräaikaisen sopimuksen peruste ____________________________________________________________________
KOEAIKA ______________ kk
PALKKA ______________ euroa/kk Palkanmaksupäivä _____ / _____ _____
Palkkapankki ja tilinumero ____________________________________________
Toimen vaativuusluokka (TVL) __________ Vuosiloma ____________pv/kk
LUONTOISEDUT
Ruokaetu verotusarvo euroa/kk
Asunto vuokra euroa/kk
Autoetu verotusarvo euroa/kk
Muu etu verotusarvo euroa/kk
MUUT SOVITUT EHDOT________________________________________________________________________________________________
Toimihenkilölle on selvitetty sovellettava työehtosopimus ja neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.
_______________________________________________ _____ / _____ ______Paikka ja aika_______________________________________________ _________________________________________Työnantaja/yritys Toimihenkilö
_______________________________________________ _________________________________________Osoite Osoite
Toimihenkilöunioni TU ry
Selkämerenkuja 1 A, PL 183, 00181 Helsinki
puhelin (09) 172 731, faksi (09) 1727 3330
www.toimihenkilounioni.fi
2006