trendITTRENDIRAPORTTI

Tekijät:15/30 Research Heini Karppinen +358 40 755 1803Markus Keränen +358 400 169 199Pauli Komonen +358 40 743 6990

15/30 Research, Appelsiini, Kotimaa, Microsoft, Pedab, Rubic, Sulava

NÄYTE

TrendIT -hankkeen ensimmäinen raportti käsittelee työelämän ja teknologian makrotrendejä. Olemme valinneet raporttiin kokoelman ilmiöitä, jotka ovat kiinnostavia työelämän tulevaisuuden, liiketoiminnan ja johtamisen näkökulmasta. Trendien tunnistaminen luo taustan, jonka perusteella voimme kalibroida ajattelumme siten, että osaamme kiinnittää huomiomme oikeisiin asioihin jatkaessamme tutkimushanketta etnografian ja kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin. Raportti toimii myös i tsenä isenä kokona isuutena työe lämän tu leva isuuden ja teknologiatrendien hahmottamiseksi.

Raportti on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käsittelemme teknologiaan liittyviä trendejä, jotka kuvaavat maailman yhä nopeammin jatkuvaa digitalisoitumista. Osa ilmiöistä kuten esimerkiksi teknologian kuluttajistuminen tai BYOD (Bring Your Own Device) ovat jo arkipäivää. Osa ilmiöistä kuten esimerkiksi 3D-tulostuksen ja -skannauksen ympärille rakentuva taloudellinen järjestelmä ottavat vasta ensimmäisiä askeleitaan, mutta sisältävät erittäin suurten muutosten siemeniä.

Raportin toisessa osassa suuntaamme huomiomme työelämän trendeihin. Työelämä on kaiken kaikkiaan nopeassa muutoksessa. Talouden rakennemuutos on käynnissä useimmissa länsimaissa saaden

todellisuuden näyttämään sekä sekasortoiselta että haastavalta ympäristöltä tehdä töitä ja harjoittaa liiketoimintaa. Työurat sirpaloituvat, globaali kilpailu kiristyy, länsimaat ovat menettämässä selkeää teknologista etulyöntiasemaansa suhteessa kehittyviin talouksiin ja keskiluokan tietotyö on katoamassa automatisaation sekä globaalin kilpailun ansiosta. Toisaalta työelämän muutos tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia niille, jotka osaavat hyödyntää trendejä sen sijaan, että jäävät niiden jalkoihin.

Kolmannessa osassa luonnostelemme johtamiseen liittyvää paradigman muutosta. Näyttää siltä, että perinteiset johtamisen mallit eivät toimi erityisen hyvin tilanteessa, jossa uuden arvon luominen ei perustu teolliselle massatuotannolle ja jossa toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Tällä hetkellä kukoistavat yritykset ovatkin kehittäneet luovuutta vaativaan ja nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön sopivia johtamisen ja organisoitumisen malleja. Kyseiset mallit saattavat perinteisestä näkökulmasta käsin tarkasteltuna näyttää jopa oudoilta, mutta samalla ne saavat ihmiset motivoitumaan ja organisaatiot menestymään.

Toivotamme mielenkiintoisia hetkiä trendien parissa!

2trendIT

TrendIT - Teknologian ja työelämän makrotrenditJohdanto NÄYTE

SisältöOsa 1: Informaatioteknologian makrotrendejä.....................................4-21Ensimmäinen luku sisältää kokoelman informaatioteknologiaan liittyviä makrotrendejä. Trendit on kuvattu skenaariokuvauksen avulla, jonka jälkeen pohditaan trendien vaikutusta työelämään. Ilmiöiden yhteydessä on kuvattu esimerkkejä siitä, miten ilmiötä on hyödynnetty.

Osa 2: Työelämän makrotrendejä............................................................22-38Toinen luku sisältää kokoelman työelämään liittyviä makrotrendejä. Trendit vaihtelevat hyvin tunnetuista ilmiöistä kuten työurien pidentymisestä vähemmän tunnettuihin kuten keskiluokan tietotyön katoamiseen.

Osa 3: Paradigman muutos johtamisessa............................................39-46Kolmannessa luvussa kuvataan johtamiseen ja yritystoimintaan liittyvän toimintaympäristön muutos, todetaan johtamisen työkalujen periytyvän viime vuosisadan alkupuolelta sekä hahmotellaan muodostumassa olevaa uutta johtamisen paradigmaa sekä abstraktien ajatusten että konkreettisten toimintamallien avulla.

3trendIT

NÄYTE

trendIT

Informaatioteknologian makrotrendejä

1. Bring your own device ja teknologian kuluttajistuminen2. Viestintäkanavien kuormittuminen ja 24/7-läsnäolo3. Augmentoitu ihmisyys4. Kvantifioitu elämä5. Sosiaaliset (kollaboraatio)teknologiat yrityskäytössä6. Pilvipalveluiden integrointi / brokerointi7. Visuaalisuus ja yksinkertaisuus käyttöliittymissä8. Varauksellinen suhtautuminen teknologiaan9. Internet of things (Internet of everything)10.Teknologian mahdollistama resurssien yhteiskäyttö11.Ambient intelligence - ihmiseen reagoivat tilat ja ympäristöt12.3D-printtaus ja -skannaus13.Älykkäät koneet (Smart machines)14.Big Data15. Henkilökohtainen pilvi + yritysapplikaatiokaupat

5

SkenaarioKamppailu huomiosta kiihtyy ja erilaisiin viestintäkanaviin kertyy yhä enemmän informaatiota, sekä ihmisten itse tuottamana että automaattisesti. Erilaisiin viesteihin odotetaan yhä nopeampaa reaktiota. Jatkuva kognitiivinen kuormitus lisää lyhytjänteisyyttä ja vaikeuttaa keskittymistä.

Merkitys työlleViestintäkuorman hallinnasta ja oman "informaatiodieetin" tietoisesta sääntelystä tulee yhä tärkeämpää. Viestinnän pelkistäminen, tehokkaan viestintäkulttuurin luominen ja esimerkiksi olennaisen hahmottaminen tiedon paljoudesta tulevat olemaan yhä tärkeämpiä taitoja.

Trendi #2 Viestintäkanavien kuormittuminen ja 24/7-läsnäolo

Kuvakaappaus: http://www.sanebox.com/c

Esimerkki: Sanebox”SaneBox is a cloud-based service that filters email. The service uses both filtering algorithms and user-trained preferences to spot user-specific important emails. SaneBox determines the importance of each email as it arrives in the email inbox, moves unimportant messages out of an inbox into a separate folder, and summarizes them in a digest for review at a later time.

15/30 Researchin tutkija Pauli Komosen informaatiodieetti

NÄYTE

6trendIT

SkenaarioUudet, sosiaalisen median logiikkaa noudattavat viestintätyökalut yleistyvät sähköpostin rinnalla. Nuoret sukupolvet ovat tottuneet käyttämään ensisijaisesti sosiaalista mediaa, ja sen myötä muuttuu myös kommunikaation luonne. Sähköposti on toisaalta työkaluna helppo, tuttu ja toimiva, joten sen kuolema on epätodennäköinen.

Merkitys työlleViestintä on välittömämpää ja viestit ovat lyhyempiä. Viestinnän avoimuus lisääntyy, kun eri keskusteluja voivat seurata nekin, joita asia ei välttämättä koske. Erilaisten viestintäkulttuurien yhteensovittaminen organisaation sisällä on tärkeää.

EsimerkitMangoAppsJiveYammerChatterBox

Trendi #5 Sosiaaliset (kollaboraatio)teknologiat yrityskäytössä

NÄYTE

7trendIT

SkenaarioMerkittävä osa ihmis istä suhtautuu uuteen teknologiaan varauksellisesti. He eivät välttämättä halua elämäänsä lainkaan uutta teknologiaa. Uusien laitteiden ja ohjelmistojen kokeilukynnys on korkea. Silti esimerkiksi yrityksissä teknologisia ratkaisuja tehdään usein ns. aikaisten omaksujien ja teknologiaan perehtyneiden ehdoilla. Läpiteknologisoituneessa tietoyhteiskunnassa on vaikea havaita varauksellista suhtautumista, vaikka siitä voi puhua jopa massailmiönä.

Merkitys työlleTeknologian uusiutuminen turhauttaa ja stressaa niitä, jotka suhtautuvat teknologiaan varauksellisesti. Heidän teknologiasuhde on funktionaalinen: on tärkeintä, että laitteet toimivat niin kuin ennenkin.

Trendi #8 Varauksellinen suhtautuminen teknologiaan

0"%"

20"%"

40"%"

60"%"

80"%"

100"%"

2012" 2013"

37#%# 37#%#

”En halua elämääni enempää teknologiaa.”

Väittämän kanssa samanmielisten osuudet 15-74-vuotiaiden suomalaisen keskuudessa otoskoot noin 1.000 vastaajaa, 15/30 Research

NÄYTE

8trendIT

SkenaarioUseimpien länsimaiden talous on hitaalla tai olemattomalla kasvu-uralla. Samalla ihmiset kaipaavat yhä joustavampia ja "autenttisempia" kokemuksia. Monien autojen, asuntojen ja esimerkiksi kalliiden teknologisten laitteiden käyttöaste on matala. Teknologian avulla ihmiset pystyvät jakamaan näitä resursseja. Jakamispalvelut arvioivat myös transaktion luotettavuuden osapuolten välillä: tämä voi tapahtua esimerkiksi sosiaalisen median profiilien ja niiden muodostaman “digitaalisen jalanjäljen” avulla.

Merkitys työlleJakamistalous näkyy ennen kaikkea vapaa-ajan ilmiönä. Toisaalta esimerkiksi liikkuminen autolla ja majoittuminen vieraissa paikoissa kuuluu myös työhön. Työelämässä on nähty jakamispalveluja, jotka on suunnattu etenk in to imistot i lo jen yhte iskäyt töön . Kuten yksityishenkilöllekin, tarjoaa tämä yritykselle kustannussäästöjä, mutta myös uudenlaisia kokemuksia. Jakamistalous on lisännyt myös yleistä kansalaisaktiivisuutta: ihmiset kokevat, että asioiden organisoiminen ja spontaani toimeliaisuus on mahdollista ilman julkisen vallan tukea.

Trendi #10 Teknologian mahdollistama resurssien yhteiskäyttö

Airbnb:n suosion kasvuEsimerkki Airbnb-kohteista 2008 ja 2012, San Francisco

Infographic by Kelli Anderson http://www.kellianderson.com

EsimerkitPivotDesk: https://www.pivotdesk.comRent the Runway: http://www.renttherunway.comSharetribe: https://www.sharetribe.com TaskRabbit: https://www.taskrabbit.com Airbnb: https://www.airbnb.comZipcar: http://www.zipcar.com

NÄYTE

9trendIT

SkenaarioOppiva kone hoitaa esimerkiksi rutiinitoimenpiteitä, joissa inhimillisten virheiden poistamisesta ja nopeudesta on hyötyä. Työntekijöille jää luovempien työvaiheiden tekeminen. Näin työstä tulee tehokkaampaa.

Merkitys työlleKuten älypuhelimet aikaisemmin, mullistavat oppivat koneet tulevaisuudessa ihmisen ja tiedon välisen suhteen perusteellisesti. Kone oppii kokemastaan, on tilanteen tasalla ja kykenee reagoimaan uusissa tilanteissa. Uutta oppivien koneiden aikakautta vauhdittavat seuraavat neljä tekijää: big data, mobiilit yhteydet, sosiaalinen verkostoituminen ja Internet of Things. Uudet innovaatiot ovat rakennuspalikoita seuraavia innovaatioita varten. Vaikka esim. kone osaa jo ajaa autoa liikenteen seassa, tarvitaan paljon innovaatioita, jotta yhteiskunta pääsee tästä isossa mittakaavassa hyötymään. “The New Machine Age”, uusi koneiden aikakausi tulee luomaan paljon uutta liiketoimintaa ja myös työpaikkoja. Tilanne on kuitenkin erilainen kuin aikaisemmin, sillä nykyisiä työpaikkoja ei uhkaa pelkkä tehtävien automatisointi vaan myös ihmisen ajattelun korvautuminen. Ekonomistit näkevät kolme skenaariota: 1) rankan siirtymävaiheen jälkeen talous tasaantuu ja ihmiset esim. kouluttautuvat uusiin tehtäviin, 2) töitä on mutta ns. keskiluokan työt katoavat ja eriarvoisuus kasvaa tai 3) koneet saavat aikaan massatyöttömyyttä.

Trendi #13 Älykkäät koneet - ”Smart Machines”

EsimerkkiEsimerkiksi lääketieteessä ihmisen kehon mittaaminen geenitasolle saakka on mahdollista ja oppivat koneet osaavat tunnistaa sairauksia ja vaivoja. Tekniset ja diagnostiset tehtävät ja jopa raportointi voidaan antaa koneelle, jolloin hoivatyötä tekevä ihminen voi keskittyä potilaan henk iseen ho i tamiseen , i l ahduttamiseen ja paranemisen kannustamiseen. The Human Brain Project (HBP) on hiljattain valittu yhdeksi EU:n kahdesta tutkimusten lippulaivasta. ICT on keskeisellä sijalla projektissa, jossa pyritään rakentamaan kokonaan uusi tiedonkäsittelyn infrastruktuuri. HBP tutkii ihmisten aivojen mekanismeja ja pyrkii vauhdittamaan neurotutkijoita yhdistämään geeni-, molekyyli- ja solutason tieto ihmisen kognitiivisuudesta ja käyttäytymisestä kertovaan tietoon. EU rahoittaa projektia 500 miljoonalla eurolla kymmenen vuoden aikana.

https://www.humanbrainproject.eu

Lisätietoa

Erik Brynjolfsson TED:issä: http://on.ted.com/GrowthAheadBrynjolfsson on toinen kirjan “The key to growth? Race with the machines” kirjoittajista

NÄYTE

trendIT

Osa 2 Työelämän makrotrendejä

trendIT

Työelämän makrotrendejä

1. Työurien ja työn sirpaloituminen2. Hitaan kasvun aikakausi3. Tietotyön verkkokaupat ja aidosti globaalit työmarkkinat4. Paine työurien pidentämiseen5. Maker-kulttuuri6. Pelillistyminen työelämässä7. Lifehacking, task management ja oman työn kehittäminen8. Rauhoittumisen ja keskittymisen tarve9. Tietotyön tulevaisuustaidot yksilön näkökulmasta10. Tietotyön tulevaisuustaidot organisaation näkökulmasta

(15/30 Research 2013, Ross Dawson)

Oheinen kaavio kuvaa työn ja talouden muutoksia makrotasolla. Teknologian kehittyminen aiheuttaa muutoksia etenkin työhön liittyvässä kommunikoinnissa, työn jakamisessa ja työn organisoinnissa. Notkeus, spontaanius, merkitysten hakeminen, avoimuus ja esimerkiksi yksilöllistyminen ovat seikkoja, jotka kuvaavat 2010-luvun työhön liittyviä ihanteita. Esimerkiksi home fabrication -ilmiön myötä tuottajan ja kuluttajan roolit hämärtyvät, samoin on syntynyt ns. pretail-palveluita hyödykkeiden esituotantoon. Uudet valmistusteknologiat kuten 3D-printterit ja -skannerit voivat aiheuttaa fyysisille tuotteille vastaavan mullistuksen kuin minkä internet loi abstraktille tiedolle. Oppimisessa ja taitojen päivittämisessä korostuu henkilökohtainen aktiivisuus - resursseista ei ole pulaa.

Makrotason muutos työssä ja taloudessaTAUSTATEKIJÄT TALOUDELLINEN

RAKENNEMUUTOS

TYÖNTEOSSASYNTYVÄ

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Sosiaaliset odotukset Arvon tuottaminenTyöntekijöiden korvaaminen

Oppiminen ja koulutus

Merkityksellisyys, joustavuus,

sukupuolten välinen tasa-arvo,yksilön mahdollisuudet,

moniuraisuus

Yleishyödykkeistymisen välttäminen (commoditization),

tuotteistaminen,palvelumuotoilu, erikoistuminen,

innovaatiotoiminta, inhimillisten arvoverkostojen orkestrointi

Automaatio, robotit, tekoälypohjaiset sovellukset

Jatkuva ja avoin oppiminen, vertaisoppiminen, verkkopohjaiset oppimateriaalit

saatavilla tarpeen mukaan, työhön liittyvien tunteiden ja yksilöpsykologian ymmärtäminen,

itsensä johtaminen

Yhdistettävyys Modularisaatio Läsnätyö Yksilöllistyminen

Tiedon saatavuus, tiedon mobiili käytettävyys, tiedon avoimuus

Fragmentaatio, erikoistuminen, pilkkomaton aika

Etätyön ja paikalla olon merkityksen vähentyminen, keskittynyt läsnäolo

virtuaaliympäristöissä

Itsenäisyys, yrittäjyys, henkilökohtaisen maineen

korostuminen, kollaboraatiot

Laitteistokapasiteetti Globalisaatio Työvoiman markkinapaikat

Työn jakautuminen

Prosessorit, tekoäly, robotiikka, sensorit,

pilvipalvelut

Tuotteiden, palveluiden ja työntekijöiden liikkuminen

Osallistuminen, saatavuus,osaamisen tarjoaminen, henkilöbrändit,

mikrotyö, supertemp-mallit

Suoritteiden mittaaminen ajan sijaan, sirpaletyön taloudellinen vakauttaminen, suorittavan työn ja

tietotyön ääripäiden korostuminen

Demografiat Tuottavuus JoukkoistaminenTehokkaat

organisaatiotVäestön ikääntyminen,

kaupungistuminen, globaalin tasapainon aasialaistuminen, muuttoliikkeet

Teknologian merkitys, tehokkuus- ja tuottavuusmittarien

monipuolistuminen, toimialarajojen hämärtyminen

Avoin innovointi, työvoimapoolit,joukkoistamisen johtaminen, tuottajan ja

kuluttajan välimatkan pienentyminen

Ad-hoc-verkostot, arvontuottamisen jakautuminen, sosiaaliset teknologiat,

“sissiarmeijat” ja solumainen organisoituminen

NÄYTE

13trendIT

Trendi #3 Tietotyön verkkokaupat ja aidosti globaalit työmarkkinat SkenaarioTietotyön verkkokaupat luovat tehokkaat ja läpinäkyvät globaalit työmarkkinat. Yritykset oppivat hiljalleen hyödyntämään tietotyön verkkokauppoja, jolloin työsuoritteita hankitaan sieltä, mistä sopivinta osaamista on saatavissa järkevimpään hintaan maiden rajoista ja kansallisuuksista riippumatta. Tietotyön verkkokaupoista on jo nyt hankittavissa erittäin monenlaista osaamista. Osaamistaan tarjoaa miljoonia ihmisiä, joiden joukossa on esimerkiksi koodareita, graafisia suunnittelijoita, muusikkoja, liikkeenjohtajia ja matemaatikkoja. Järjestelmä lisää läpinäkyvyyttä, sillä työn hinta muodostuu globaalin kysynnän ja tarjonnan mukaisesti ja sekä työntekijöiden että työn tarjoajien laatu on etukäteen tiedossa. Globaalista näkökulmasta tietotyön verkkokaupat luovat tasa-arvoisuutta, sillä lisääntyvä kysyntä nostaa kehittyvien talouksien tietotyöläisten palkkatasoa.

Merkitys työlleTyömarkkinoiden verkkokaupat demokratisoivat taloudellista toimintaa, sillä pienikin organisaatio pystyy hankkimaan käyttöönsä erikoistunutta osaamista globaaleilta työmarkkinoilta erittäin helposti. Yksittäisen länsimaisen tietotyöläisen näkökulmasta aidosti globaalit työmarkkinat ovat kansallisia vastineitaan huomattavasti kilpaillumpia. Tällöin ”hyvä keskimääräinen suoritus” ei riitä, sillä edullisempien kustannustason maiden työntekijät pystyvät toteuttamaan ”keskimääräisen” työsuoritteen edullisemmin.

Länsimaisten tietotyöläisten on etsittävä kilpailuetua muista kuin puhtaasti teknisistä taidoista. Tällöin korostuvat esimerkiksi kulttuurintuntemuksen ja luovuuden kaltaiset ominaisuudet. Keskeistä on pohtia sitä, millaista ainutlaatuista osaamista on mahdollista kehittää ja minkälaisia kyvykkyyksiä tarvitaan globaalien tehokkaiden työmarkkinoiden muuttuessa todellisuudeksi. Esimerkiksi verkostojen orkestroinnista voi muodostua merkittävä tulevaisuuden työelämätaito kaikille tulevaisuuden tietotyöläisille. Koska trendin voimistumisen mahdolliset seuraukset ovat sekä radikaaleja että laajoja, listaamme seuraavalla sivulla joitakin ilmiön todennäköisiä seurauksia.

Esimerkki: Freelancer.com”Freelancer.com on maailman suurin freelance-, ulkoistus- ja joukkoistusmarkkinapaikka. Voit palkata y l i kahdeksasta miljoonasta käyttäjästämme freelancerin tekemään tilaustyösi murto-osalla normaalista hinnasta. Tarvitsetpa sitten PHP-kehittäjiä, web-suunnittelijoita tai sisällöntuottajia, hoituu töiden ulkoistus minuuteissa. Selaile satoja taitoja, kuten copywriting, tietojen syöttö ja graafinen suunnittelu tai teknisempiä, kuten HTML-koodaus, MySQL-ohjelmointi ja CSS-suunnittelu.”

NÄYTE

Trendi #5 Maker-kulttuuriSkenaarioMaker ‒kulttuurin voi määritel lä itse tekemisen ympäri l le järjestäytyneeksi teknologiaa hyödyntäväksi yhteisölliseksi aktiviteetiksi. Maker-kulttuurin henkiset juuret ovat DIY-kulttuurissa (Do It Yourself), jonka perusperiaatteena on ollut asioiden itse tekeminen vastakohtana niiden ostamiselle markkinoilta. Sekä Maker- että DIY-kulttuurissa arvostetaan käsillä tekemistä, manuaalista työtä sekä käytännöllisiä taitoja teoreettisen tietämyksen rinnalla. Maker-kulttuurissa korostuu voimakkaasti teknologian hyödyntäminen sekä tekniset ja tietotekniset teemat. Usein aktiviteetit liittyvät elektroniikkaan, robotiikkaan, 3-D-tulostukseen ja esimerkiksi CNC-työkalujen käyttöön. Maker-kulttuurin synnyn ovat mahdollistaneet juuri modernit innovaatiot kuten internet, avoin lähdekoodi, 3-D, tulostuksen kehittyminen sekä elektroniikan ja työkalujen hintojen lasku tasolle, jolla ne ovat myös kuluttajien ja harrastajayhteisöjen hankittavissa. Kuitenkin myös perinteisemmät aktiviteetit kuten metalli- ja puutyöt sekä muut käsityöt ovat säilyneet Maker-kulttuurissa uuden teknologian rinnalla. Kulttuurille on ominaista käytännöllisten taitojen opettelu, niiden luova soveltaminen, kaikenlainen innovointi ja prototyyppien rakentaminen.

Merkitys työlleHistoriallisesti tarkasteltuna Maker-kulttuurin synty edustaa merkittävää muutosta. Aikaisemmin uusien tuotteiden kehittäminen ja rakentaminen on vaatinut monimutkaisia ja kalliita työkaluja, jotka ovat olleet yksittäisen kuluttajan tai harrastajayhteisön saavuttamattomissa.

Näin uusien tuotteiden innovoinnista ovat vastanneet lähinnä s uu r y r i t y k s e t , j o i l l a o n o l l u t r e s u r s s e j a k y s e i s t e n tuotannontekijöiden hankkimiseksi. Käsillä oleva muutos näyttää tuovan aikaisemmin suuryritysten saatavilla olleet teknologiat ja resurssit tavallisten kuluttajien saataville. Vastaava kehitys tapahtui tietotekniikassa ja koodaamisessa 1990- ja 2000-luvuilla, jolloin kuluttajat pystyivät rikkomaan suuryritysten monopolin tuotekehityksessä. Esimerkiksi sosiaalisen median merkittävimmät palvelut syntyivät juuri tavallisten ihmisten toteuttaessa omia visioitaan. Vaikuttaa siltä, että 2010-luvulla sama kehityskulku on fyysisten tuotteiden kehittämisessä.

14trendIT

Vuosittain järjestettävä Wärk: fest on hyvä paikka tutustua Maker-kulttuurin tilaan Suomessa. Kuvakaappaus: http://www.warkfest.org

NÄYTE

15trendIT

Trendi #7 Lifehacking, task management ja oman työn kehittäminenSkenaario"Lifehacking" tarkoittaa pienten parannusten tekemistä omaan arkeen ja työhön. Kyseessä on eräänlainen modernin, digitalisoituvan ja tietointensiivisen elämän Niksi-Pirkka. Hakkerihengessä parannukset voi keksiä itse tai poimia muualta, virallishenkisiä instituutioita ei kehittämiseen kuitenkaan tarvita (vaikka ei niitä hyljeksitäkään). Lifehacking voi kohdistua esimerkiksi omien työtapojen kehittämiseen, ravinnon optimointiin, elämäntavan järjestelyyn tai esimerkiksi tiedonhakuun. Nousevana trendinä on puhuttu myös biohakkeroinnista, joka liittyy etenkin oman kehon kehittämiseen. Hakkeroinnista on viime aikoina puhuttu myös koulutuksen yhteydessä. Koulutushakkereiden mielenkiinto kohdistuu etenkin verkon avoimien oppimisresurssien hyödyntämiseen ja esimerkiksi kall i iden yliopistotutkintojen romuttamiseen.

Merkitys työlleLifehacking-mentaliteetti kertoo omatoimisuudesta ja kekseliäisyydestä oman työn suhteen. Siinä paikallistetaan ongelma, “fiksataan” se ja kokeillaan uutta toimintatapaa. Seurauksena on usein työtehon tai työhyvinvoinnin parantuminen.

Lifehacking-mentaliteetti johtaa tilanteeseen, jossa työelämän kehittäminen tapahtuu yksilölähtöisesti ja luovasti. Näin ollen työn tehokkuutta ja työhyvinvointia on mahdollista parantaa myös ilman muodollisia ja resursseja nieleviä työelämän kehittämishankkeita.

Useiden menetelmien ympärille, kuten esimerkiksi GTD-menetelmän, on syntynyt monia erilaisia sovelluksia, joiden käyttöönottokynnys on matala. Lifehacking-tyyppiset verkkosisällöt ovat suosittuja, ja niissä on myös viihteellinen puolensa kehittämisaspektin lisäksi.

Esimerkki

Yksi tunnetuimmista lifehacking-genren edustajista on Getting Things Done (GTD) -menetelmä, jolla yksittäisiä työtehtäviä järjestellään tärkeysjärjestyksen mukaan. GTD-menetelmän avulla tehtäviä ei tarvitse muistaa ulkoa, ja niitä pystyy priorisoimaan kätevästi. Esimerkiksi Wired-lehti on puhunut GTD-menetelmästä jopa eräänlaisena kultti-ilmiönä tietotyöläisten keskuudessa. Gary Wolf kirjoittaa:

“Allen's work has become the touchstone of the life-hacking movement, a loosely knit network of psychological self-experimenters who share tips about how small changes in human behavior can bring big rewards in happiness.”

NÄYTE

Oheinen kaavio antaa esimerkin GTD-menetelmän hyödyntämisestä. Elämän sekalaiset asiat prosessoidaan ydinkysymysten kuten “Is it actionable?”, “What’s the desired outcome?” ja “What’s the next action?” kautta. Jos asian tekemiseen kuluu vähemmän kuin 2 minuuttia, on se syytä tehdä heti. Jos asialle ei voi tehdä mitään, voi sen siirtää sivuun ja esimerkiksi asentaa muistutuksen myöhempää ajankohtaa ajatellen. GTD-menetelmän kaltaisia kysymyksiä moni esittää luonnostaan mielessään uusia tehtäviä ja asioita kohdatessaan, mutta menetelmän systemaattinen hyödyntäminen tuo jäntevyyttä työhön, etenkin jos työ koostuu lukuisista pienistä tehtävistä.

(David Allen, 1990-2006)

Esimerkki: kaaviokuva GTD-menetelmästä

16

NÄYTE

17trendIT

Trendi #10 Tietotyön tulevaisuustaidot organisaation näkökulmasta

• Kulttuurin luomisen taito• Kokeilukulttuuri, virheiden hyväksyminen ja nopea prototypointi

• Notkeat prosessit: dynaaminen uudelleenorganisoituminen, modulaarisuus, eheytyvä rakenne

• Joustava IT-infrastruktuuri• Työn merkityksellisyys ja arvopohja motivaatiotekijänä• Viestintäkuorman hallinta • On-demand-periaate työvoimassa ja muissa resursseissa• Tiedon- ja maineenhallinnasta kohti vuorovaikutteisempaa suhdetta ulkopuoliseen maailmaan

• Ennakoiva analytiikka • Sukupolvi- ja elämäntapaerot IT:n käytössä ja näiden kuilujen kurominen umpeen

• Jaetun arvon luominen ajattelutapana ja yhteiskunnallinen yrittäjyys

• Näkymätön johtaminen• Resurssien niukkuuden hyödyntäminen

•Lähde: 15/30 Research

NÄYTE

trendIT

Osa 3 Paradigman muutos johtamisessa

19

Paradigman muutoksesta kertoo perinteisillä tavoilla johdettujen o r g a n i s a a t i o i d e n k o u r i s t e l u t n o p e a s t i m u u t t u v a s s a toimintaympäristössä. Lisäksi muutoksesta kertoo se, tällä hetkellä menestyvien organisaatioiden joukossa on hyvin paljon yhteisöjä, joiden johtamiskäytäntöjä voisi kuvailla perinteisestä näkökulmasta katsottuna ”oudoiksi” tai ”poikkeaviksi”. Vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä on todellakin hahmottumassa uusia johtamisen ja organisoinnin tapoja, jotka luovat menestystä nykyisessä toimintaympäristössä.

1. Kilpailuedusta evoluutioetuun Aikaisemmasta poikkeavassa toimintaympäristössä organisaatiot tarvitsevat uudenlaisia kyvykkyyksiä vanhojen rinnalle. Vaihtelua minimoivat sekä hallintaa ja tehokkaita prosesseja korostavat johtamistyökalut eivät riitä nykyisenkaltaisessa toimintaympäristössä menestymiseksi. Jotta kovenevassa kilpailussa ja avoimemmassa taloudessa olisi mahdollista pärjätä, organisaatiolta vaaditaan innovati iv isuutta, joustavuutta, sopeutuvuutta sekä kykyä eksperimentoida nopeasti hitaan suunnittelun sijaan. Kilpailuedusta on tullut useilla aloilla liian tilapäistä, jolloin organisaatioiden olisikin ehkä etsittävä kilpailuedun sijaan evoluutioetua ‒ kykyä hyödyntää vaihtelua ja onnekasta sattumaa sopeutumisessa sekä kehittää kulttuuria, jossa uudet lyhytaikaisetkin kilpailuedun lähteet voivat kehittyä.

2. Strategiasta kulttuuriin

Muuttuvassa toimintaympäristössä on silmiinpistävää se, että menestyvät organisaatiot näyttävät eroavan kituvista vastineistaan erityisesti organisaatiokulttuurin osalta. Saattaa olla, että kulttuuri nousee merkittävään rooliin, sillä se on esimerkiksi strategiaa huomattavasti joustavampi ja yksiötä motivoivampi johtamisen ja organisoimisen väline. Strategia koetaan usein puisevaksi aiheeksi, joka lisäksi on usein jäykkä ja hidas instrumentti. Kulttuuri puolestaan on parhaimmillaan mahdollistava, voimauttava, notkea ja mukautuva.

Kohti uutta johtamisen paradigmaa”Oudot ja poikkeavat” johtamiskäytännöt sekä uudet työn organisoinnin tavat

trendIT 41

NÄYTE

20

5. Fokus tuloksissa prosessien tai tehdyn työmäärän sijaan Useimmissa uudenlaisia johtamiskäytäntöjä hyödyntävissä kulttuureissa keskitytään tuloksiin prosessien ja tehdyn työmäärän sijaan. Vaikka edellä kuvatun toimintatavan järkevyys tuntuu ilmeiseltä, usein organisaatioissa huomio kohdistuu kuitenkin käytännössä prosessien tarkkaan noudattamiseen ja tehdyn työmäärän mittaamiseen. Ilmeisesti kyse on siitä, että prosessien noudattamisen ja tehdyn työmäärän mittaaminen on helpompaa kuin tulosten mittaaminen.

6. Kovuuden ja pehmeyden tasapaino

Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä menestyvien yritysten kulttuureissa on usein havaittavissa yhtäaikaisesti sekä pehmeyttä että kovuutta. Pehmeys tarkoittaa luottamusta yksilön itseohjautuvuuteen, päätöksentekokykyyn sekä esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnin vaalimista. Pehmeys tarkoittaa usein myös epäonnistumisen hyväksymistä. Esimerkiksi Supercellissä juhlitaan epäonnistuneita hankkeita, koska niistä on opittu jotakin. Lisäksi juhliminen pehmentää tapetun projektin loppumisen tuottamaa tuskaa. Pehmeys saattaa ilmetä myös siten, että joissakin yrityksissä työntekijät päättävät itse lomiensa ja työaikojensa pituudet sekä palkkansa tason. Joissakin yhteisöissä alaiset valitsevat myös esimiehensä. Esimerkiksi Suomessa Radion sinfoniaorkesterin työntekijät valitsevat itse johtajansa.

Samanaikaisesti kuitenkin kyseisissä organisaatioissa on ha va i t t a v i s s a kovuu t t a , j o k a i lmenee e s ime rk i k s i suorapuheisuutena, huonosti menestyvien hankkeiden nopeana tappamisena sekä hankkiutumisena eroon alisuoriutujista tai huonosti kulttuuriin sopeutuvista työntekijöistä. Kovuus pohjautuu läpinäkyvyyteen, toiminnan logiikan selkeään viestimiseen, rehellisyyteen sekä tasapuoliseen ihmisten kohteluun.

Kovuudeksi voi tulkita myös sen, että kyseiset organisaatiot eivät palkkaa lainkaan keskimääräisiä työntekijöitä vaan haluavat rekrytoida vain parhaita osaajia.

Ote Netflixin kulttuuria käsittelevästä dokumentista:

”Mediocre colleagues or unchallenging work is what kills progress of a person’s skills.”

”Need a culture that avoids the rigidity, politics, mediocrity, and complacency that infects most organizations as they grow”

44trendIT

NÄYTE

21

9. Moniroolisuus ja työtehtävien kierrättäminen

Monirool isuus ja työtehtävien kierrättäminen on tyypi l l istä Itseohjautuvissa ja luovuutta korostavissa organisaatiokulttuureissa. Useissa suurissa organisaatiossa työroolit on määritelty varsin kapea-alaisiksi, jolloin myös yksittäisten työntekijöiden taidot kehittyvät kapea-alaisiksi. Liiallinen erikoistuminen johtaa ongelmiin silloin, kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Tällöin kapea-alaisten ihmisten siirtyminen uusiin tuottavampiin rooleihin vanhoista tarpeettomiksi käyvistä tehtävistä on haasteellista.

Vaikka työkierrosta on puhuttu paljon, sitä toteutetaan käytännössä varsin vähän. Kuitenkin myös näyttäviä poikkeuksia on olemassa. Esimerkiksi Amazonilla on ollut käytänteenä, että joka vuosi kaikki työntekijät tekevät viikon töitä varastolla mukaan lukien Jeff Bezos eli yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Suomestakin löytyy esimerkkejä, jotka ovat kuitenkin ennemminkin tilapäisiä kuin pysyviä toimintatapoja. Aller Median toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä ilmoitti marraskuun puol ivä l issä 2013 tekevänsä yhden päivän töitä yr i tyksen puhelinmyynnissä. VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro työskenteli merkittäviä aikoja yhtiön asiakaspalvelussa, konduktöörinä ja muissa tehtävissä uransa alkuaikoina. Ylimmän johdon moniroolisuus ja toimiminen kaikissa yrityksen rooleissa toimii innostavana signaalina sekä erilaisten työtehtävien arvostamisesta että moniroolisuuden kasvavasta tärkeydestä kaikilla organisaation tasoilla.

10. X-Tekijä

Mielenkiintoisia johtamisen ja organisoitumisen tapoja soveltavissa yrityksissä on usein myös ainutlaatuisia piirteitä, jotka ovat vain ja ainoastaan ominaisia kyseiselle organisaatiolle. Oheen on kerätty lista organisaatioista, joiden johtamis- ja toimintatavoissa piilee monia mielenkiintoisia piirteitä.

37Signal 3MDARPAFirst quantum mineralsFondiaFuturiceGoreHCL TechnologiesIDEOMailChimpNetflixPixarReaktorSulavaTreehouseValveVarustelekaVincitWurthZappos

46trendIT

NÄYTE

trendITHaluatko mukaan? Ota yhteyttä:

Markus Keränentoimitusjohtaja, 15/30 Research

+358 400 169 199markus.keranen@1530.fi