pohjois-karjalan trendit 1/2015

Pohjois-Karjalan

trenditTalouskatsaus 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät:

Vuoden päästä

KURIMUS

HELPOTTANEE

SOTE-MENOT NYT ja haasteet tulevaisuudessa

Kaivosteollisuudessa lupaavatNÄKYMÄT POHJOIS-KARJALASSA

ETKO-hanke:TULEVAISUUTTA TEKEMÄSSÄ

2 Pohjois-Karjalan TRENDIT

Varovaisen toiveikkaat merkit maailmanta-

louden taantuman taittumisesta murenivat

vuoden 2014 mittaan Ukrainan kriisin ja Ve-

näjä-pakotteiden myötä. Suomen talous ei

lähtenyt toivottuun kasvuun ja työttömien

määrä lisääntyi.

Venäjän kehitykseen liittyvät miinusmerk-

kiset tekijät kohdistuivat erityisesti Itä-Suo-

meen. Pohjois-Karjalassa venäläisten raja-

nylittäjien määrä laski 13 % edellisvuodesta.

Kaupan alalle hyvää vetoa tuoneen tax free

-kaupan arvo puolittui.

Yritysten liikevaihto oli Pohjois-Karjalassa

vielä vuoden 2014 alkupuoliskolla kasvussa.

Olimme myös usean kuukauden ajan Suo-

men maakunnista ainoa, jossa työttömien

määrä ei noussut. Vuoden loppua kohti ti-

lanne kuitenkin heikkeni. Ei olekaan yllättä-

vää, että suhdannetiedot kertovat nyt myös

talouskehityksen heikentyneen viime vuo-

den loppua kohti.

Tuoreet luvut kertovat, että Pohjois-Karja-

lan yritysten liikevaihto laski vuoden 2014

jälkimmäisellä puoliskolla tasan prosentin.

Koko maan tasolla sinniteltiin kasvun puo-

lelle (+0,3 %).

Maakuntamme yritysten kokonaiskehitys

kääntyi siten, että ensimmäisen neljännek-

sen kohtuullinen kasvu (+3,8 %) hiipui toi-

sella neljänneksellä (+0,6 %) taipuen sit-

ten ensin hienoiseksi laskuksi (-0,2 %) ja

viimeisellä neljänneksellä jo selvemmäksi

(-1,7 %) alamäeksi.

Loppuvuoden liuku oli kuitenkin onneksi sen

verran loiva, että koko vuoden muutos jäi

meillä plussan puolelle (+0,5 %), kun taas

koko maan tasolla saldoksi kirjautui pyö-

reä nolla.

Vaikka tilanne on heikentynyt, kannattaa pi-

tää mielessä, että Pohjois-Karjalan kehitys

on ollut viime vuosina varsin vahvaa. Alue-

kehityksen ison kuvan summaa hyvin työ- ja

elinkeinoministeriön kokoama suhdannein-

dikaattori, joka kertoo maakuntien suhteel-

lisen menestymisen työttömyyden, yritys-

toiminnan liikevaihdon ja muuttoliikkeen

muutosten pohjalta.

Tuoreimman, keväällä 2015 julkaistun vuo-

det 2012–2014 kattavan maakuntien indi-

kaattorivertailun ykkössijalla komeilee his-

toriallisesti Pohjois-Karjala.

Kyse on siis suhteellisesta vertailusta, ja tu-

los kertoo, että kehitys ei ole meillä notkah-

tanut siinä määrin kuin useimmissa muissa

maakunnissa. Pohjois-Karjalan toimialara-

kenne on monipuolinen emmekä ole viime

vuosina kohdanneet suuria keikahduksia.

Jotta kehitys kääntyisi absoluuttisestikin

mitaten positiiviseksi, kaivataan jo kovas-

ti laajempaa maailmantalouden elpymis-

tä. Euroopan keskuspankin hintojen vakaut-

tamiseen ja talouden elpymiseen tähtäävät

toimet näyttävät lisänneen uskoa tulevaan.

Tuoreimmat talousennusteet ovat viime

vuotta positiivisempia, joskaan suurta ja

pikaista käännettä parempaan ei ole nä-

köpiirissä.

Pohjois-Karjalalla on hyvät kasvun eväät,

pohja on vakaa. Väestökehityksen osal-

ta vuosi 2014 oli maakunnalle jo kuudes

peräkkäinen muuttovoittovuosi. Ennakko-

tietojen mukaan kokonaisnettomuutoksi

summautui 237 henkeä. Kyseessä on Poh-

jois-Karjalan historian kolmanneksi paras

muuttovoittovuosi.

Suomessa yritysten innokkuus tuotannol-

lisiin investointeihin ei ole lähtenyt kasvuun

viime taantuman jälkeen, missä ollaan hä-

viämässä tärkeimmille kilpailijamaille. Sama

on näkynyt erityisesti myös tutkimus- ja

tuotekehityksessä. Viime vuosina innovaa-

tiopanostukset yrityksissä vähenivät lähes

100 miljoonalla eurolla vuosittain!

Joensuun seutu on maan kymmenenneksi

aktiivisin innovaatiotoiminnassa. Naapurim-

me Kuopio on hiukan edellä. Kummassakin

tosin yritysten osuus t&k-investoinneista on

vain noin neljännes. Kirittävää muihin suu-

rimpiin seutukuntiin on paljon.

Vuonna 2013 Joensuun seudun yritysten in-

vestoinnit innovaatioihin olivat noin 20 mil-

joonaa. Kansallisen innovaatiorahoittajan,

Tekesin panostus oli tuolloin yrityksiin noin

kuusi miljoonaa euroa, kolmannes siitä mitä

yritykset itse. Koko maassa vastaava Tekesin

panostus on noin viisi prosenttia.

Merkittävä osa alueemme innovaatiora-

hoitusta on kohdistunut julkisiin tutkimus-

hankkeisiin ja osaamisrakenteisiin. Ne ovat

mahdollistaneet kansainvälisesti houkut-

televien vahvojen osaamiskeskittymien

syntymisen, esimerkiksi optiikan, nanotek-

nologian, materiaalitutkimuksen ja metsä-

biotalouden alueilla. Tästä tunnustuksena

Joensuun seudun Biotalouden keskittymä

valittiin kansalliseksi Innovatiiviset kaupun-

git (INKA) -ohjelman veturiksi.

Näiden keskittymien ympärille on kertynyt

huippuosaajia ja hyvässä kasvussa olevia

yrityksiä. Niiden investointi- ja kehittämis-

hankkeisiin on kyetty osoittamaan merkit-

tävästi julkista rahoitusta myös ELY-keskuk-

selta. Tuki on ollut vaikuttavaa, vipukerroin

uuden liikevaihdon kehittymiseen on noin

kymmenen. Tekesin rahoituksen osalta vai-

kutus on vielä suurempi, peräti kaksikym-

mentä.

SUHTEELLISTA MENESTYSTÄ

INNOVAATIOISTA INVESTOINTEIHIN

PENTTI HYTTINENmaakuntajohtaja

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

RITVA SAARELAINENjohtaja

Elinkeinot, työvoima ja osaaminenPohjois-Karjalan ELY-keskus

Talouskatsaus 1/2015 3

KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Liikevaihto 1 000 € Muutos

7.-12.2014 7.-12.2013 1 000 € %

Tietojen käsittelypalvelut (TOL 62-63) 23 458 21 919 1 539 7,0

Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) 52 811 50 214 2 597 5,2

Kaivostoiminta ja louhinta (TOL B) 38 045 36 174 1 871 5,2

Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) 41 953 40 108 1 845 4,6

Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) 181 089 173 525 7 564 4,4

Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) 393 188 385 527 7 662 2,0

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) 117 354 115 603 1 751 1,5

Luovan talouden klusteri 120 172 119 275 897 0,8

Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) 81 695 81 392 303 0,4

Kuljetus ja varastointi (TOL H) 134 804 135 006 -203 -0,2

Palvelut (TOL G-U) 1 450 366 1 459 689 -9 324 -0,6

Rakentaminen (TOL F) 401 383 404 113 -2 730 -0,7

Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) 3 183 866 3 214 665 -30 799 -1,0

Puutavaran valmistus (TOL 162+310) 50 316 50 903 -587 -1,2

Teollisuus (TOL C) 1 085 007 1 097 896 -12 889 -1,2

Jalostus (TOL BC+DF) 1 612 629 1 633 837 -21 208 -1,3

Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) 1 221 144 1 238 863 -17 719 -1,4

Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) 922 041 938 260 -16 219 -1,7

Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) 24 081 24 700 -619 -2,5

Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) 99 358 102 072 -2 714 -2,7

Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 122 478 125 847 -3 369 -2,7

Muovituotteiden valmistus (TOL 222) 98 468 101 192 -2 724 -2,7

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) 68 395 70 764 -2 369 -3,3

Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) 146 298 151 867 -5 569 -3,7

Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) 15 315 20 451 -5 136 -25,1

Indeksi 100 on vuosi

2010. Vuoden 2014 tie-

dot tarkentuvat vuoden

2015 loppuun asti.

Henkilöstömäärä = yri-

tyksissä tehdyt hen-

kilötyövuodet eli ns.

kokopäivätyölliset työn-

tekijät.

Ei sisällä julkista sekto-

ria. Toimialanumeroin-

ti on Tilastokeskuksen

TOL 2008 -luokituksen

mukainen.

Kaavio1

70

80

90

100

110

120

130

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Pohjois-Karjalan liikevaihdon kehitys päätoimialoilla

Rakentaminen (F)

Toimialat yhteensä (A-X)

Tukku- ja vähittäiskauppa (G)

Teollisuus (C)

inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

70

80

90

100

110

120

130

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Liikevaihdon kehitys seutukunnittain

Joensuun sk

Keski-Karjala

Pielisen Karjala

Koko maa

Pohjois-Karjala

Inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Viennin kehitys seutukunnittain

koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala

Inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

85

90

95

100

105

110

115

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Henkilöstön kehitys seutukunnittain

Joensuun sk

Keski-Karjala

Pielisen Karjala

Koko maa

Pohjois-Karjala

Inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

Pohjois-Karjalan Trendit –julkaisun tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 2014 jälkipuolikkaalla.

Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Tämän numeron teemana on kaivannaisteollisuus.

Seuraava julkaisu ilmestyy ensi syksynä. Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti www.pohjois-karjala.fi/trendit ja www.poketti.fi/trendit.


Joensuun seutu:

TILASTOLLISESTI TAAPLATAAN PAIKALLAAN – YRITYKSILTÄ POSITIIVISIA YLLÄTYKSIÄ

Tilastojen valossa

Joensuun seudulla

ei juuri tapahtunut

viime vuoden jälkimmäisellä puolikkaal-

la muutosta edellisvuoden vastaavaan ai-

kaan verrattuna. Kaikkien toimialojen liike-

vaihdon muutos oli vain 0,5 % miinuksella.

Metsäkoneitten kehitys ja tuotannolli-

set verkostot ovat edelleen tärkein vien-

nin moottori Pohjois-Karjalassa. Verkostot

kokonaisuudessaan ovat teknologises-

ti hyvässä iskussa. Liikevaihdossa muiden

koneiden ja laitteiden valmistus pärjää par-

haiten (+7%). Myös metalliteollisuus sekä

sähköteknisten laitteitten valmistus ovat

metsäteollisuuden imussa muutaman pro-

sentin kasvussa.

IT-ratkaisuihin erikoistuva yritystoiminta on

positiivisessa kierteessä. Maakunnan yri-

tykset ovat laajentaneet toimintaansa Suo-

meen ja ulkomaille. Työvoimaa on palkattu

lisää ja tullaan palkkaamaan myös kuluva-

na vuonna. Joensuun seudulla on useam-

malla yrityksellä merkittäviä kehityshank-

keita ohjelmistotuotteiden kehittämiseksi

esimerkiksi teollisuuden ICT-sovelluksiksi.

Kuluvan kevään mittaan seudun yrityksistä

on saatu tiheään tahtiin positiivisia uutisia.

Niistä vain muutama nostetaan nyt esille.

Joensuulainen optiikkayritys Nanocomp Oy

Ltd sai tammikuussa suursijoituksen sak-

salaiselta Evonik Industriesilta. Sijoituksen

myötä työpaikkojen määrä yrityksessä kak-

sinkertaistuu ja liikevaihdon odotetaan kas-

vavan 30-40 % vuosivauhdilla. Nanocomp

työllistää tällä hetkellä 33 henkilöä. Yhtiön

liikevaihto on 6 miljoonaa euroa.

Kansainvälinen ohjelmistoyritys Visma pe-

rusti toimipisteen Joensuuhun. Finland

Kollektor Oy tarjoaa yrityksille skannaus-

palveluja, kuten yritysten asiakirjojen muut-

tamista digitaaliseen muotoon. Finland Kol-

lektor Oy arvioi työllistävänsä Joensuussa

noin 15 työntekijää.

Muun muassa lääkeannostelijoita valmis-

tava Medisize investoi 1,5 miljoonaa euroa

tuotantotilojensa laajennukseen. Kesän ai-

kana valmistuva noin 1 200 neliön laajen-

nus tarkoittaa 30-40 uuden henkilön palk-

kaamista. Laajennusosassa valmistetaan

uudenlaisia lääkeannostelulaitteita yhdelle

maailman johtavista lääkeyrityksistä.

Maaliskuussa Suomen Vuoden Perheyrityk-

senä palkittu Broman Group -konserni in-

vestoi lähes 10 miljoonaa euroa Joensuuhun

valmistuvaan varaosamyymälään. Raken-

nustyöt alkavat syksyllä 2016. Lähivuosina

yhtiöllä on tarkoituksena avata lisäksi 6 yk-

sikköä eri puolelle Suomea ja kansainvälis-

tyä viemällä Motonet-ketju Viroon. Inves-

toinnit ovat yhteensä yli 30 miljoonaa euroa.

PEKKA NUUTINENtoimitusjohtaja

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

- 0,5

JOENSUUN SEUTUKUNTA Liikevaihto 1 000 € Muutos

7.-12.2014 7.-12.2013 1 000 € %

Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) 162 633 152 021 10 612 7,0

Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) 50 162 48 167 1 996 4,1

Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) 37 183 35 709 1 474 4,1

Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) 355 536 343 552 11 984 3,5

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N)

98 183 95 400 2 783 2,9

Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) 48 471 47 422 1 049 2,2

Puutavaran valmistus (TOL 162+310) 40 507 39 905 601 1,5

Kuljetus ja varastointi (TOL H) 100 460 99 246 1 214 1,2

Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33)

18 678 18 698 -20 -0,1

Palvelut (TOL G-U) 1 178 817 1 181 325 -2 508 -0,2

Rakentaminen (TOL F) 310 565 311 460 -895 -0,3

Kaikki toimialat (TOL A-X) 2 480 995 2 493 038 -12 043 -0,5

Teollisuus (TOL C) 829 550 833 910 -4 360 -0,5

Jalostus (TOL BC+DF) 1 254 052 1 264 469 -10 418 -0,8

Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD)

949 542 958 618 -9 076 -0,9


Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 111 562 114 810 -3 247 -2,8

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) 54 170 55 928 -1 758 -3,1

Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) 78 884 82 261 -3 377 -4,1


Muovituotteiden valmistus (TOL 222) 80 259 85 815 -5 555 -6,5

Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valm-istus (TOL 23)

32 454 36 605 -4 151 -11,3


Pielisen Karjala:

VAHVA KASVU TAITTUI – KOKO VUOSI SILTI PLUSSALLA

MINNA HEIKKINENtoimitusjohtaja

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

Kaikkien toimialojen liikevaihto Pielisen Kar-

jalassa kasvoi vuositasolla 2,8 % edelliseen

vuoteen verrattuna. Loppuvuonna liikevaih-

don kehitys oli alkuvuotta heikompaa ja siksi

viimeisen vuosipuoliskon kaikkien toimialo-

jen liikevaihto jäi niukasti miinusmerkkiseksi.

Tosin vertailuajanjaksolla loppuvuonna 2013

monilla eri toimialoilla liikevaihto kasvoi voi-

makkaasti. Pitkittynyt matalasuhdanne on

toistaiseksi onneksi vaikuttanut varsin vähän

henkilöstömäärän kehitykseen. Kaikkien toi-

mialojen henkilöstömäärä supistui ainoas-

taan 0,5 % edellisvuoden heinä-joulukuu-

hun verrattuna.

Teollisuuden liikevaihto pysyi edellisvuoden

tasolla. Myönteisintä kehitys oli koneiden ja

laitteiden valmistuksessa ja metallituot-

teiden valmistuksessa. Elintarviketeolli-

suuden liikevaihdon kasvu jatkui vahva-

na myös vuoden 2014 loppupuolella, mikä

heijastui myönteisesti myös toimialan työ-

paikkamääriin. Puun sahaus, höyläys ja kyl-

lästys toimialalla viime vuosi oli kaksijakoi-

nen: alkuvuosi oli voimakkaan kasvun aikaa,

vuoden lopussa liikevaihdon kasvu kuiten-

kin taittui. Vuositasolla toimialan liikevaih-

to ylsi 20 % kasvuun, joten vuosi oli varsin

hyvä. Toimialan näkymät ovat viime vuotta

maltillisemmat, onneksi vientikysyntä tul-

lee korvaamaan kotimaisen ky-

synnän puutetta. Rakentami-

sen suhdannetilanne on varsin

haasteellinen, Pielisen Karja-

lassa rakentamista ovat ylläpitäneet julki-

sen sektorin hankkeet.

Valtakunnallista trendiä mukaillen Pielisen

Karjalan teollisuuden viennin hyvä kehitys

kääntyi laskuun loppuvuodesta, vuosita-

solla vientiliikevaihto nousi kuitenkin noin

viisi prosenttia. Pielisen Karjalan teollisuu-

della on mahdollisuuksia menestyä niin ko-

timaisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla.

PIKES Oy on mukana yhdessä muiden maa-

kunnan toimijoiden kanssa käynnistämäs-

sä toimenpiteitä, joilla edistetään pienten ja

keskisuurten teollisuusyritysten kilpailukyvyn

kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä.

Palvelualojen liikevaihto supistui hieman

loppuvuonna. Tukku- ja vähittäiskauppaa

kuritti ostovoiman vähentyminen

ja tiukka hintakilpailu, joiden ote ei

valitettavasti näytä hellittävän kulu-

vanakaan vuonna. Loppuvuosi oli

varsin vaikea majoitus- ja ravitsemisalal-

la, mutta liikevaihto notkahti vain vähän yli

kaksi prosenttia edellisen vuoden vastaa-

vaan ajankohtaan nähden. Pielisen Karja-

lan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymi-

set pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla,

ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset jopa

kasvoivat.

PIKES Oy on mukana maakunnallisessa

matkailun kasvuohjelmassa, jonka tavoit-

teena on kasvattaa toimialan liikevaihtoa,

työllisyyttä ja investointeja. Kaikki toimen-

piteet tähtäävät kansainvälisen matkailun

kasvattamiseen, tämä tarkoittaa mm. uu-

sien tuotteiden kehittämistä ja panostuk-

sia kansainväliseen markkinointiin.

- 0,9

PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA Liikevaihto 1 000 € Muutos

7.-12.2014 7.-12.2013 1 000 € %

Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) 3 306 2 883 423 14,7

Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) 14 508 13 666 842 6,2

Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 6 913 6 704 209 3,1

Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) 59 936 58 665 1 271 2,2

Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) 20 482 20 248 235 1,2


166 349 165 815 534 0,3

Teollisuus (TOL C) 151 623 151 219 404 0,3

Jalostus (TOL BC+DF) 191 881 191 501 380 0,2

Rakentaminen (TOL F) 26 132 26 301 -169 -0,6

Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) 370 852 374 269 -3 417 -0,9

Kuljetus ja varastointi (TOL H) 16 958 17 117 -159 -0,9


9 030 9 136 -106 -1,2

Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) 13 099 13 354 -255 -1,9

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) 9 746 9 981 -235 -2,4

Palvelualat yhteensä (TOL G-U) 155 773 160 153 -4 381 -2,7


Puutavaran valmistus (TOL 162+310) 3 388 4 727 -1 339 -28,3


Keski-Karjala:

KAUPAN KEHITYS POSITIIVISTA Vuonna 2014 yritysten liikevaihdot laskivat

Keski-Karjalassa vuoden 2013 hyvän ke-

hityksen jälkeen. Kaikkien toimialojen lii-

kevaihto laski 4,8 %. Päätoimialoista ai-

noastaan tukku- ja vähittäiskaupan yritysten

liikevaihto kasvoi vajaalla prosentilla viime

vuoden aikana.

Alavireisyys näkyy erityisesti teol-

lisuudessa ja rakentamisessa, joi-

den yhteenlaskettu liikevaihto laski

koko vuonna yhteensä 5,6 % vuoden ta-

kaisesta. Teollisuuden muutokset näkyvät

myös viennin kehityksessä: viennin arvo on

supistunut lähes samaa tahtia liikevaihdon

muutoksen kanssa (5,7 %).

Venäläisten matkailijoiden väheneminen

näkyy erityisesti matkailun liikevaihdossa.

Majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto

laski koko vuoden aikana lähes 7 % edellis-

vuoteen verrattuna. Venäläisten rajanylityk-

set vähenivät selvästi myös Niiralan raja-

nylityspaikalla. Kokonaisrajanylitysmäärät

pysyivät kuitenkin lähes edellisvuoden ta-

solla, sillä suomalaisten rajanylitysten mää-

rä kasvoi erityisesti vuoden toisen puolis-

kon aikana. Hyvästä alkuvuodesta johtuen

ulkomaalaisten yöpymiset lisääntyivät lie-

västi Keski-Karjalassa koko vuoden aikana.

Kotimaiset yöpymiset vastaavasti vähenivät

lähes 6 %. Taxfree-ostokset supistuivat lä-

hes kolmanneksella huonon toisen vuosi-

puoliskon takia.

Keski-Karjalassa perustet-

tiin uusia yrityksiä hieman vä-

hemmän kuin edellisinä vuo-

sina. Koko vuonna yritysten nettomäärä

kasvoi 16:lla, kun yrityksiä perustettiin 63 ja

niitä lakkautui 47. Lähes 70 % uusista yri-

tyksistä perustetaan KETIn yritysneuvon-

nan kautta. Uudet yritykset ovat pieniä, sil-

lä vain 24 % perustetuista yrityksistä työllisti

useamman kuin yhden. Parina viimeisenä

vuonna enemmistö uusista yrityksistä on

ollut osakeyhtiöitä, kun aikaisemmin ylei-

sin yhtiömuoto on ollut toiminimi. Nuorten

(alle 30 v) perustamien yritysten määrä on

ollut kasvussa myös Keski-Karjalassa. Eni-

ten uusia yrityksiä ovat perustaneet jo yrit-

täjänä toimineet ja työntekijät. Omistajan-

vaihdoksia Keski-Karjalassa tehtiin 13, mikä

on ennätysmäärä.

Rakennemuutos jatkuu edelleen Keski-Kar-

jalassa ja kaikilla toimialoilla työvoima vähe-

ni. Koko vuonna yritysten henkilöstö väheni

3,6 %. Samaan aikaan hieman yllättäväs-

ti kaikkien toimialojen palkkasumma kas-

voi 0,6 %. Teollisuustyöpaikkoja menetet-

tiin vuoden 2014 aikana noin 40.

Keski-Karjalassa jatkamme määrätietoista

ja pitkäjänteistä työtä elinkeinoelämän uu-

distamiseksi. Aktivoimme ja tuemme keski-

karjalaisia yrityksiä uudistumaan, verkostoi-

tumaan, kasvamaan ja kansainvälistymään.

Pyrimme saamaan uusia nuoria osaajia yri-

tystoimintaan ja lisäämään alueen houkut-

televuutta. Haemme uutta yritystoimintaa

erityisesti biotalouden, puurakentamisen,

teollisuuden rajapintojen ja hyvinvoinnin

aloilta. Keski-Karjalassa on tarjolla yrityksil-

le joustavia toimitilaratkaisuja, motivoitu-

nutta ja osaavaa työvoimaa ja erinomaisia

yhteistyökumppaneita.

RISTO HILTUNENtoimitusjohtaja

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

- 5,4

KESKI-KARJALAN SEUTUKUNTA Liikevaihto 1 000 € Muutos

7.-12.2014 7.-12.2013 1 000 € %

Puutavaran valmistus (TOL 162+310) 5 984 5 862 123 2,1

Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) 73 846 73 526 320 0,4

Palvelualat yhteensä (TOL G-U) 115 758 118 136 -2 378 -2,0

Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 4 194 4 432 -237 -5,4

Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) 301 893 319 103 -17 210 -5,4

Rakentaminen (TOL F) 63 716 68 223 -4 507 -6,6

Kuljetus ja varastointi (TOL H) 17 231 18 462 -1 231 -6,7

Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) 12 257 13 219 -962 -7,3

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) 4 506 4 877 -371 -7,6

Jalostus (TOL BC+DF) 161 905 175 914 -14 009 -8,0


103 833 113 223 -9 390 -8,3


10 005 10 917 -912 -8,4

Teollisuus (TOL C) 92 056 101 015 -8 959 -8,9


Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) 23 933 28 428 -4 495 -15,8

Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) 16 402 20 186 -3 784 -18,7


Alueelliset kehitysnäkymät:

VUODEN PÄÄSTÄ KURIMUS HELPOTTANEEOsana puolivuosittain tehtyä valtakunnal-

lista Alueelliset kehitysnäkymät -katsausta

Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimi-

jat1 arvioivat helmikuussa 2015 ELY-keskuk-

sen johdolla elinkeinoelämän ja työllisyyden

näkymiä maakunnassa seuraavan puolen

vuoden ja vuoden tähtäimellä.

Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän ja yritys-

toiminnan suhteen kokonaistilanteen arvi-

oidaan pysyvän syksyyn saakka suurin piir-

tein ennallaan. Sen sijaan Pohjois-Karjalan

aiemmin – poikkeuksena kaikista muista

alueista – hyvä työllisyyskehitys on kään-

tynyt vähän huonompaan suuntaan. Näyt-

tää siltä, että Pohjois-Karjalakaan ei ole im-

muuni Suomen ja Euroopan taantumalle

eikä myöskään EU:n ja Venäjän välien ki-

ristymiselle ja sen heikentäville vaikutuk-

sille Venäjän talouden kehitykseen. Erityi-

sesti ruplan arvon romahdus on vähentänyt

merkittävästi venäläisten asiakkaiden mää-

rää Pohjois-Karjalan kauppa- ja matkailu-

palveluissa.

Vireillä nippu yritysinvestointeja

Vuoden tähtäimellä maakunnan talousnä-

kymät vaikuttavat jo myönteisiltä ja työlli-

syydenkin ennustetaan kääntyvän taas pa-

rempaan suuntaan. Maakuntaan odotetaan

syntyvän parin vuoden sisällä merkittävä

määrä uusia yritysinvestointeja. Yksistään

ELY-keskuksen tukemissa yrityshankkeis-

sa arvioidaan syntyvän noin 600 uut-

ta työpaikkaa ja

vastaava mää-

rä välillisiä pal-

velualan työ-

paikkoja. Silti

korkean työt-

tömyyden vä-

hentäminen on

edelleen maa-

kunnan suurim-

pia haasteita varsinkin, kun työllisyyden pa-

rantamiseen käytettävät määrärahat ovat

vähenemässä.

Joensuun seudulla korostuu tarve yritysten

kilpailukyvyn parantamiseen, seudun lo-

gististen yhteyksien kehittämiseen entistä

kilpailukykyisemmiksi sekä kaupan ja pal-

velualojen kehityksen pitämiseen hyvällä

tasolla venäläisten matkailijoiden määrän

vähentymisestä huolimatta. Keski-Karjalas-

sa on paljon tehtävää väestörakenteen vi-

noutumisen ohella yritysten toimintaym-

päristön kilpailukyvyn parantamisessa ja

rajaliikenteen tehokkaammassa hyödyn-

tämisessä. Pielisen Karjalassa haastei-

ta kohdistuu erityisesti väestön ikäraken-

teen vinoutumisen vaikutuksiin ja seudulla

tarjolla olevan koulutuksen vähenemiseen

ja sen vaikutuksiin nuorten poismuuttoon

seudulta.

Myös alkutuotannossa hyvä investointivauhti

Maaseutualueilla elintarviketeollisuu-den viimeaikaiset investoinnit mai-don- ja lihanjalostukseen luovat uskoa alkutuotannon tulevaisuuteen. Venäjän tilanteen kriisiytyminen on vaikuttanut maakunnassa tuottajahintojen laskuun. Metsätaloudessa teollisuuden puunos-tot ovat vähentyneet kolmanneksella. Myös sahatavaran heikko menekki vä-hentää teollisuuden ostoja.

Yritystoimintaan liittyvissä ympäristö-asioissa ei ole tapahtunut merkittä-viä muutoksia eikä niitä ole nähtävis-säkään. Elintarviketeollisuuden osalta laajenemismahdollisuuksia rajoittaa jätevesien käsittelykapasiteetti, joka edellyttää toimia sekä teollisuudel-ta että vesihuoltolaitoksilta. Kaivostoi-minnan lisääntyessä myös päästöt ym-päristöön lisääntyvät.

Pohjois-Karjala Tilanne nyt

verrattuna

vuoden

takaiseen

Tilanne 6 kk

kuluttua

verrattuna

nykyhetkeen

Tilanne 12 kk

kuluttua

verrattuna

nykyhetkeen

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 0 +

Työttömyyden määrä ja rakenne - - 0

1 Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Finnvera Oyj:n Joensuun aluekonttori, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Suomen metsäkeskus Pohjois-Karjala sekä seudulliset elinkeinoyhtiöt (Josek Oy, Keti Oy ja Pikes Oy).

PEKKA MYLLYNENjohtava asiantuntija – strategia-asiat

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan,

(-) heikompi, (--) paljon heikompi


Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisterin tuoreiden tietojen mukaan teollisten työpaikkojen

määrä väheni viime vuonna 282 työpaikalla eli 2,5 %. Teollisia työpaikkoja oli 10 825 ja toimi-

paikkoja noin 1 002, missä siinäkin oli vähennystä suhteellisesti saman verran kuin työpaikoissa.

Maakunnan yleistä kehitystä kuvastaa se, että työpaikkojen määrä väheni kaikissa kunnissa

lukuun ottamatta Polvijärveä, Rääkkylää ja Tohmajärveä.

Työpaikkojen kehitys on ollut pääosin laskeva vuodesta 2006 lähtien paria vuotta lukuun otta-

matta. Tänä aikana nettovähennys on ollut noin 3 400 työpaikkaa eli lähes neljännes. Merkit-

tävin vähennys on tullut metsäteollisuuden (-1 097) sekä kumi- ja muoviteollisuuden (-1 760)

toimialoilla. Myös kiviteollisuus sekä tekstiili- ja vaatetus ovat laskeneet suhteellisen paljon,

mutta työpaikoilla mitaten eivät vastaavilla luvuilla.

Miinusta kertyi kaikille seutukunnille, suhteellisesti eniten Keski-Karjalalle (3,7 %). Suurim-

mat vähennykset olivat Juuassa (-111) ja Kiteellä (-53), myös Valtimon menetys oli suhteellisen

suuri kun lähes joka viides työpaikka katosi. Merkittävistä teollisuuspaikkakunnista Joensuu,

Kontiolahti ja Lieksa selvisivät suhteellisen pienillä menetyksillä yleiseen kehitykseen nähden.

Toimialoittain tarkasteltuna eniten työpaikkoja väheni maakunnan merkittävimmältä toimialalta

metallista. Myös jo pitkään alamäkeä tulleiden metsäsektorin ja kiviteollisuuden tuotannolliset

työpaikat olivat jälleen määrältään laskussa. Kiviteollisuuden työpaikat ovat lähes puolittuneet

kymmenen viime vuoden aikana ja tämä on merkinnyt Juuan kunnalle huomattavaa mene-

tystä, kuten kävi myös viime vuonna. Harvoista työpaikkamäärää kasvattaneista sektoreista

voidaan mainita kumi- ja muoviteollisuus, myös elintarvikepuoli piti pintansa muihin nähden.

Kaaviossa on nähtävissä Pohjois-Karjalan teollisten työpaikkojen määrän kehitys sekä indeksi-

vertailu koko maahan nähden. Vuosiin 1995–2005 ajoittunut työpaikkojen kasvujakso oli maa-

kunnassa selvästi koko maata parempi ja vaikka vähenemistä onkin tullut 2000-luvulla, niin

silti kokonaisuutena teollisten työpaikkojen kehitys on ollut koko maata parempi.

TEOLLISTEN TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ VÄHENI LÄHES KAUTTAALTAAN

SEPPO TIAINENkuntakehityspäällikkö


0

2 500

5 000

7 500

10 000

12 500

15 000

0

20

40

60

80

100

1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014

Teollisten työpaikkojen muutos

Koko maa (työpaikkakehityksen muutos, indeksi 1990=100, oikea asteikko)

Pohjois-Karjala (työpaikkojen lkm, vasen asteikko)


Ennakoinnille on olemassa useita erilaisia

määritelmiä. Yksi niistä kertoo ennakoinnin

olevan tulevaisuuden tekemistä.

Pelkkä tulevaisuuden ennustaminen tai tu-

levaa kehitystä koskevien kehityspolkujen

hahmotteleminen ei ole vielä ennakointia,

sillä tällaisesta työstä puuttuu se varsinai-

nen tulevaisuuden tekeminen. Ennusteet

voivat kuitenkin tarjota arvokasta taustatie-

toa suunnittelun, ohjauksen tai päätöksen-

teon tarpeisiin. Eikä tulevaa tai edes men-

nyttä kehitystä koskevien kehityspolkujen

tai -trendien arvoa ole muutenkaan syy-

tä vähätellä.

Jos ennusteet tai trendikäyrät on laadittu

huolella, eri lähteistä saatua tietoa punniten

ja yhteen sovittaen, niissä kiteytyy hyvin laa-

ja tietomäärä ja joukko toisiaan täydentä-

viä näkemyksiä. Parhaimmillaan pelkistetyt

trendiviivat summaavat yhteen kokonaisnä-

kemyksen, joka esimerkiksi teknologiainno-

vaatioiden merkitystä arvioitaessa voi jää-

dä toissijaiseen asemaan.

Yksittäisen teknologian tulevaisuuden mer-

kitystä tarkasteltaessa unohtuu helposti,

että muilla, kyseisestä teknologiasta riip-

pumattomilla, mutta kokonaisuuden kan-

nalta oleellisilla tekijöillä voi olla aivan eri-

laisia vaikutuksia. Jos halutaan näkemys

siitä, miten tuon teknologian hyödyntä-

minen vaikuttaa esimerkiksi koulutustar-

peisiin, on oleellista tietää, voisiko jo lähes

valmiita osaajia löytyä rakennemuutoksen

kohteena olevilta tai muuten painoarvoaan

menettäviltä lähialoilta.

Kokonaisvaltainen tarkastelu voi muu-

tenkin avata oletuksista poikkeavia

tulevaisuuden näkymiä. Esimerkik-

si sähköisten kokousten, lehtien ja

kirjojen merkityksen kasvun olete-

taan vähentävän merkittävästi pa-

perin ja siten myös sellun tarvetta.

Sellunkeiton tulevaisuuden kannal-

ta tämä ei kuitenkaan ole koko totuus: esi-

merkiksi Pohjois-Karjalan sellusta jo puo-

let menee liukoselluna Kiinaan, jossa sitä

käytetään viskoosin valmistukseen ja siten

tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Ja markkinat

ovat melkoiset.

Myös mennyttä kehitystä koskevaan, pääl-

lisin puolin tasaiseen trendiviivaan voi kät-

keytyä monenlaista dynamiikkaa, jonka ym-

märtäminen helpottaa myös tulevaisuuden

hahmottamista. Menneen kehityksen tar-

kastelu voi paljastaa merkittäviä eroja tietyn

toimialan kehityksessä eri alueiden välillä.

Nuo erot voivat kertoa alueellisista vahvuuk-

sista ja olla tärkeitä myös tulevaisuudessa.

Tai toisaalta voi olla, että erot kertovat vain

siitä, että alueet ovat eri kehitysvaiheissaan.

Tällöin voikin itse asiassa olla odotettavissa,

että erot nimenomaan tasoittuvat jatkos-

sa. Näiden tulkintojen tekeminen edellyt-

tää lukujen taakse menemistä. Tietenkään

tulevan kehityksen arviointi ei saa jäädä pe-

ruutuspeiliin katsomiseksi, tulevaisuudesta

pitää olla lupa ajatella toisin.

Ennakointityössä tarvitaan tietoa, osaamis-

ta ja näkemystä – ja paljon asioiden pures-

kelua ja prosessointia. Kokonaisnäkemyk-

sen saavuttamisen kannalta yhteistyö on

onnistumisen edellytys, mutta vastuun kan-

tava tekijäkin on hyvä olla olemassa.

ETKO – yhteinen ponnistus

ETKO – Ennakoiva

työmarkkina- ja toi-

mialatieto kasvualo-

jen osaamistarpeik-

si – on uusi työkalu

tulevaisuuden ym-

märtämiseksi ja te-

kemiseksi . ETKO

on Pohjois-Karja-

lan maakuntaliiton ja

Itä-Suomen yliopis-

ton yhteinen hanke ja

laajemminkin yhteinen ponnistus. ESR-ra-

hoituksen hankkeelle on myöntänyt Ete-

lä-Savon ELY-keskus ja hanketta ovat ra-

hoittaneet myös seudulliset elinkeinoyhtiöt

Josek Oy, Pikes Oy ja Keti Oy sekä Poh-

jois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karja-

lan Yrittäjät, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa

PKO, Pohjois-Karjalan Osuuspankki ja Poh-

jois-Karjalan koulutuskuntayhtymä.

ETKO-hankkeen tavoitteena on tuottaa en-

nakointitietoa koulutuksen osuvuuden pa-

rantamiseksi ja muun päätöksenteon tuek-

si. Lisäksi tavoitteena on luoda maakunnan

tarpeisiin vastaava tehokas työvoimapalve-

lujen ja aikuiskoulutuksen kehittämistä pal-

veleva yhteistyörakenne ja toimintamalli.

Hankkeessa yhdistetään aluekehitysviran-

omaisen ja yliopiston ennakointi- ja tutki-

musosaaminen sekä verkostot kasvu- ja

rakennemuutosalojen työvoima- ja osaa-

mistarpeiden ennakoinnissa.

Yksi osa ETKO-hanketta on nahkansa luo-

nut Trendit-julkaisu. Trendien tulevai-

suusotetta on pyritty vahvistamaan,

ja tämä työ tulee etenemään seu-

raavissa numeroissa, mutta tule-

vaisuuden tekemiseksi tämän jul-

kaisun tiedot muuttuvat vain, jos

tietoja hyödynnetään.

TULEVAISUUTTA TEKEMÄSSÄ

KIMMO NIIRANENmaakunta-asiamies


Rakennemuu-toksen hallintaan liit-

tyy työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä aloite Ennakoitu raken-

nemuutos (ERM). Tavoitteena on siirtyä rakennemuutosten seurausten hoitamiseen

keskittyvistä toimenpiteistä (Pohjois-Karjalas-sakin tuttu ns. ÄRM-toiminta) kohti ennakoi-vaa toimintaa. ERM:n avulla pyritään rakenne-

muutosten hallintaan ja niiden negatiivisten vaikutusten vähentämiseen mm. kas-

vualojen kehitysedellytyksiin ja koulutuspolitiikkaan vaikut-

tamalla.


Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin kuu-

luu 14 kuntaa ja vuodenvaihteen väkiluku

oli 168 896 asukasta. Maakunnan väes-

tön ikärakenne on koko maata vanhem-

pi ja lisäksi sairastavuus on koko maahan

nähden korkeampi. Nämä tekijät selittävät

merkittävissä määrin sitä, että sosiaali- ja

terveydenhuollon menot ovat koko maa-

ta korkeammat. Terveyden- ja hyvinvoin-

nin laitoksen mukaan kuitenkin ns. ikä- ja

tarvevakioituna menot ovat keskimääräis-

tä tasoa alhaisemmat. Tuotantoalue pärjää

keskimääräistä hieman paremmin myös, jos

tarvevakioituja kuluja vertaillaan Itä-Suo-

men erityisvastuualueen sisällä viiden eri

sairaanhoitopiirin kesken.

Pohjois-Karjalan tuotantoalueen sosiaali-

ja terveydenhuollon nettomenot eli ns. toi-

mintakate oli vuoden 2013 tilinpäätöstieto-

jen mukaan noin 632 miljoonaa euroa (sis.

päivähoidon kustannukset) eli reilut 3 700

euroa asukasta kohti, kun koko maan vas-

taava oli noin 3 600 euroa.

Toimialan liikevaihto miljardi euroa

Palveluilla on merkittävä vaikutus alueta-

loudessa ja pelkästään yksityiseltä ja kol-

mannelta sektorilta julkiselle puolelle os-

tetut palvelut olivat vuonna 2013 arvoltaan

noin 110 milj. euroa. Kaikkiaan toimialan lii-

kevaihdon bruttoarvo on yksityinen ja julki-

nen yhteenlaskettuna arviolta noin miljardi

euroa vuodessa. Palvelut tarjoavat kaikkiaan

noin 12 000 työpaikkaa eli lähes joka viides

työllinen toimii sosiaali- ja terveysalalla.

Kuntasektorille ja kuntataloudelle palveluilla

ja niiden kustannuksilla on merkittävä vaiku-

tus. Vuosina 2010-13 toimintakate heikke-

ni vuosittain keskimäärin 4 % kuitenkin si-

ten, että menokasvu on ollut laskeva. Koko

maassa vuosittainen kasvu on ollut no-

peampaa eli 4,8 %:n tasolla ja tämä ero nä-

kyy myös kuntatalouden käyttötalouspuo-

len tunnusluvissa, joissa Pohjois-Karjala on

parannellut suhteellisesti huonompaa ase-

maansa. Tämä selittyy sillä, että sosiaali- ja

terveydenhuollon menot muodostavat eri-

tyisen merkittävän osuuden kuntien käyttö-

talouden nettomenoista (toimintakattees-

ta). Vuonna 2013 nettomenot muodostivat

Pohjois-Karjalan tuotantoalueella 68,4 %

kaikista kuntien käyttömenoista, kun vas-

taava suhdeluku koko maassa oli 65,6 %.

Monissa kunnissa menot muodostavat yli

70 % kunnan nettomenoista.

Vuoden 2014 alustavien tilinpäätöstietojen

sekä vuoden 2015 budjettien pohjalta voi-

daan arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon

toimintakatteen taso myös näille kahdelle

vuodelle. Vuoden 2015 toimintakate tulee

olemaan vajaa 660 miljoonaa euroa. Tilin-

päätökset sekä varsinkin budjetit toteutues-

saan merkitsevät alkuvuosikymmenen var-

sin rajun kustannusnousun hidastumista.

Tämä onkin toivottavaa, koska kuntatalou-

den sopeuttamista on pitkälti hoidettu ve-

ronkiristyksillä tasapainon saavuttamiseksi.

Kunnallisverotuksen taso on tuotantoalueen

kunnissa jo maan korkeimpia.

Vuosittaisen kustannusnousun pitää pysähtyä 1,2 %:iin

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuol-

lon tuotantoalueen tulevaa kustannuskehi-

tystä on hahmoteltu vuoteen 2021 saakka

eräiden perusolettamusten pohjilta. Viereis-

sä kuvassa on nähtävissä toimintakatteen

paitsi mennyt, myös erilaiset tulevaisuuden

kehityskäyrät.

Tulevaisuuden kustannuskehityksen enna-

koinnit perustuvat menneeseen kehityk-

seen, mutta myös valtioneuvoston tuoreen

Peruspalveluohjelma 2015–18 –asiakirjan

tietoihin. Lisäksi laskelmissa on käytet-

ty tuoreimpia verokehitysarvioita tuleville

vuosille sekä arvioitu viime vuosien ja kes-

tävyysvajeen pohjalta kuntien tulevien val-

tionosuuksien muutoksia. Kaikkiaan laske-

missa on ennakoitu, että tuotantoalueen

kuntien julkiset tulot kasvaisivat 1,6 % vuo-

sittain. Verotulot kasvaisivat 2,2 % eli hie-

man koko maan ennusteita vähemmän ja

valtionosuudet 1 %.

Mitä ilmeisimmin myös tulevalla eduskun-

takaudella valtionosuuksien kasvu tulee jää-

mään erittäin vähäiseksi. Kun pelkästään

väestön ikääntymisen kasvu Pohjois-Kar-

jalassa merkitsee selvää kustannusten

kasvun painetta, joudutaan kuntatalouden

tasapainon kannalta tarkastelemaan sosi-

aali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys-

tä erityisen kriittisesti.

SOTE-MENOT NYT JA HAASTEET TULEVAISUUDESSA


Kuvan eri laskentamallien pohjilta voidaan

tehdä arvioita niiden vaikutuksesta tasa-

painoiseen kuntatalouteen vuonna 2021.

Arvioinneissa ja laskemissa on sisällä se,

että valtion tuottavuusohjelman mukai-

sesti tuottavuutta tulee nostaa 0,5 % vuo-

sittain. Ensinnäkin vuosien 2010-13 mukai-

nen kustannuksien rajun kasvun jatkuminen

parin välivuoden (2014-15) jälkeen merkit-

sisi selvää kuntatalouden epätasapainoa

ennustejakson lopussa. Kuvatun mukai-

sen kehityksen jatkumista voidaan parhai-

ten kuvata paineella tuloveroprosenttiin.

Kova menokasvu merkitsisi sitä, että jokai-

nen vuosi jouduttaisiin tasapainon saavut-

tamiseksi kunnallisveron tasoa nostamaan

lähes yhdellä prosenttiyksiköllä eli paine oli-

si koko kaudella noin viiden tuloveroprosen-

tin tuottoa vastaava.

Valtioneuvoston peruspalveluohjelmassa

on arvioitu, että pelkästään ikääntyminen

tulee nostamaan vuosikymmenen loppu-

puolella laskennallisesti sosiaali- ja tervey-

denhuollon menoja koko maan tasolla vuo-

sittain keskimäärin 1,7 %. Pohjois-Karjalan

väestön ikärakenne huomioiden kasvu oli-

si arviolta noin 2 % vuosittain. Mikäli kus-

tannukset nousisivat tätä luokkaa, kertyisi

siitä vuoden 2021 tasolla yhteensä 1,7 tulo-

veroprosentin tuottoa vastaava paine kun-

tatalouteen.

Tavoitteeksi asetetaan se, että vuonna 2021

kuntatalous olisi tasapainossa sosiaali- ja

terveyspalvelujen osalta. Arvion lähtökoh-

tana on, että kuntatalouden nykytilannetta

ei oteta huomioon vaan tarkastellaan tasa-

painoa pelkästään ennustekaudella.

Mikäli nykyistä jo varsin kireää kunnallisve-

rotuksen tasoa ei haluta lähteä enää nos-

tamaan, niin sosiaali- ja terveyspalvelujen

kustannusnousu (toimintakatteen heik-

keneminen) tulisi olla vuosina 2016-2021

keskimäärin korkeintaan 1,2 % vuosittain.

Kasvuluku kuvaa hyvin sitä, että vuosikym-

menen alun kustannuskasvusta on päästä-

vä selvästi pienempiin lukuihin. Muussa ta-

pauksessa on pakko käyttää muita keinoja

(mm. verotuksen selvä korottaminen) tasa-

painoisen kuntatalouden saavuttamiseksi.

Lisäksi on huomioitava, että näiden kas-

vulukujen lisäksi on em. mukaisesti tuotta-

vuutta saatava nostettua.

SEPPO TIAINENkuntakehityspäällikkö


500

550

600

650

700

750

800

850

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakatteen toteutunut kehitys ja arvio

peruspalveluohjelmassa arvioitu ikääntymisen kustannusnousu

peruspalveluohjelman mukainen ikääntymisen kustannusnousu Pohjois-Karjalaan

jatko vuosien 2010-13 keskimääräiselle kustannuskehitykselle

jatko vuosien 2010-15 keskimääräiselle kustannuskehitykselle

milj

.€

arvioitu kehitys

kuntatalouden tasapaino


KAIVOSTEOLLISUUDESSA LUPAAVAT NÄKYMÄT POHJOIS-KARJALASSAKaivosteollisuudelta odotetaan vahvaa vipuvoimaa Suomen ta-

louteen. Erityisesti odotukset kohdistuvat Itä- ja Pohjois-Suo-

meen. Maailmantalouden kasvun hidastumisesta huolimatta

usko kaivannaisteollisuuden nousun jatkumiseen Suomessa on

perusteltua; Suomessa on malmipotentiaalinen kallioperä, vakaa

yhteiskunta, osaava työvoima, kehittynyt infrastruktuuri ja maail-

manluokan kone- ja laiteosaamista. Nopeasti lisääntyvä kaupun-

gistuminen sekä Kiinan ja Aasian talouskasvu toimivat edelleen

maailmantalouden veturina ja samalla ne takaavat että perus-

metalleja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Samaan aikaan mo-

dernin informaatioyhteiskunnan voimakas kasvu edellyttää yhä

enemmän ns. harvinaisten maametallien (REE – rare earth ele-

ment ) jalostamista mm. elektroniikka- ja lentokoneteollisuuteen.

Puolueettoman kanadalaisen Fraser Instituutin helmikuussa 2015

julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomi rankattiin kaivosteolli-

suuden kiinnostavimmaksi investointikohteeksi maailmassa vuon-

na 2014. Kaikkiaan tutkimuksessa oli mukana 122 maata ja 485

yritystä eri puolilta maapalloa. Lisäksi on huomattava, että Suomi

on ollut listalla 10 parhaan joukossa viisi vuotta peräkkäin.

Ensin kuparinen siirtolohkare – nyt Gold Rush

Pohjois-Karjalalla on ollut merkittävä rooli maamme kaivosteolli-

suuden käynnistymisessä. Noin 100 vuotta sitten Kivisalmen kana-

vatyömaalta löytyneen, runsaasti kuparia sisältäneen siirtolohka-

reen perusteella löytyi Outokummun malmi ja syntyi Outokummun

kaivos. Tuon onnekkaan tapahtuman käynnistämä kehitystyö johti

vahvan suomalaisen osaamisen kehittymiseen sekä kone- ja lai-

terakentamiseen.

Outokummun kaivos on jo lopettanut toimintansa, mutta sen ti-

lalle on maakuntaan tullut kaksi uutta metallimalmikaivosta ja

kaksi teollisuusmineraalikaivosta. Niiden merkitys alueen kehi-

tykselle ja työllisyydelle on huomattava. Tämänhetkisistä kaivos-

maailman trendeistä poiketen malminetsintä jatkuu maakunnassa

edelleen virkeänä. Endomines julkaisi maaliskuun alussa Torontos-

sa maailmanlaajuisen Karelian GOLD RUSH-kullanetsintäkilpai-

lun. Finnaust Mining Finland Oy keskittyy malminetsintään Ham-

maslahden vanhalla kaivosalueella. Kyseiset toimenpiteet luovat

edellytyksiä kaivostoiminnan jatkumiselle myös tulevina vuosi-

kymmeninä. Viime vuoden positiivinen uutinen oli suureen kan-

sainvälisen kaivosyhtiö Bolidenin tulo maakuntaan Kylylahden kai-

voksen oston myötä.

Pohjois-Karjalassa myös kaivosten ympäristöasiat on hoidettu

mallikkaasti ja kaivosyhtiöt tiedottavat toiminnastaan avoimesti.

Esimerkiksi tiedot Endomines’in kaivosten lupaehdoista, päästö-

rajoista ja seurantaraporteista löytyvät yrityksen verkkosivuilta ja

ovat vapaasti kaikkien nähtävillä.

Ala generoi työpaikkoja

Kaivosteollisuus tuo syrjäalueille runsaasti kasvumahdollisuuk-

sia. Kyse on vientiteollisuudesta, joka on elinehto niin maakuntien

kuin Suomenkin kehittymiselle. Jokaista kaivostyöpaikkaa kohden

syntyy 2,5-3,5 muuta työpaikkaa teknologiateollisuuteen ja pal-

velualoille. Kaivosteollisuuden verkostot ja liiketoimintavirrat tar-

joavat potentiaalisen mahdollisuuden alueen pk-yritysten kehit-

tymiselle.

On tärkeää, että kasvuhaluiset pk-yritykset pääsevät mukaan kai-

vosteollisuuden kansainvälisiin arvoverkkoihin ja kehitysprojektei-

hin. Suomessa otamme tässä asiassa vasta ensiaskelia, mutta

vanhoissa vahvoissa kaivosmaissa kuten Australiassa ja Kana-

dassa toimialasta ja siihen liittyvästä pk-sektorista on kehittynyt

koko kansantalouden veturi.

Pohjois-Karjalassa kaivannaisteollisuus on valittu yhdeksi maa-

kunnan kasvun painopistealaksi. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö

JOSEK on vastannut haasteeseen panostamalla alan osaamisen

ja verkostojen kehittämiseen yhdessä maakunnan rahoittajavi-

ranomaisten kanssa.

ILKKA NYKÄNENKaivannaisteollisuuden asiantuntija

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy


KAIVANNAISALAN

KEHITTÄMISEN REUNAEHDOT Kaivannaisalalla on erityispiirteitä, jotka erottavat sen muista toi-

mialoista. Ala edellyttää monialaista erityisosaamista ja sen talou-

delliset ja sosiaaliset kerrannaisvaikutukset ovat poikkeuksellisen

laajat. Vaihtoehtoja toiminnan sijainnille ei ole, koska maankama-

ran luonnonvarat on hyödynnettävä siellä, missä ne sijaitsevat.

Volyymiltaan kaivannaisala on suhteellisen pieni, mutta kaikki elin-

toimintamme ja teollinen tuotanto on tavalla tai toisella maanka-

maran raaka-ainevaroista riippuvaista. Globaalina ja pääomain-

tensiivisenä kaivannaisala on puolestaan muita voimakkaammin

sidoksissa maailmantalouden suhdanteisiin.

Kaivosteollisuus ry:n tilastojen mukaan Pohjois-Karjalan metal-

likaivoksiin on investoitu vuosina 2005–2014 yhteensä 120 mil-

joonaa euroa. Työntekijöitä kaivoksilla on 350 eli yhden työpaikan

hinta on lähes 350 000 euroa. Kaivosten tuotoista 80 prosenttia

jää alueelle, jolla ne sijaitsevat. Kaivostyöpaikkojen kerrannaisvai-

kutukset ovat myös merkittävät.

Investoinnit ovat tulleet pääosin ulkomaisista lähteistä. On ym-

märrettävää, että suomalaiset sijoittajat eivät ole kovin hanakoi-

ta investointeihin, joiden tuotot ovat varsin pitkässä puussa. Kes-

kimääräinen aika esiintymän löytymisestä kaivoksen avaamiseen

on 25–30 vuotta.

Kaivannaistoimintaan liittyy monenlaisia pelkoja ja usein vääriä-

kin mielikuvia. Toisaalta kaivannaisalan terveys- ja ympäristöris-

kit saattavat olla suuria ja edellyttävät toimijoiden vastuullisuutta

sekä riittävää muttei liioiteltua lainsäädäntöä ja valvontaa.

Lupamenettelyä on kehitettävä yksinkertaisemmaksi ja tehok-

kaammaksi ilman että kansalaisten ja ympäristön turvallisuus vaa-

rantuvat tai että investoijien rahat hakeutuvat muualle. Toiminnan

kannattavuuden kannalta tärkeää on myös laadukas tieverkko.

RAIMO TURUNENaluekehityspäällikkö


Kaivostoiminta ja louhinta pääsi viime

vuoden osalta liikevaih-

dossa kohtalaiseen 3,6 %

kasvuun. Vuoden loppu-

puolikkaalla

vauhti oli vie-

läkin parem-

pi, 5,2 %.

Kiven leikkaamisen, muotoilun ja viimeistelyn toimialalla liikevaih-

don kehitys on ollut viime vuodet erittäin

alavireinen ja viime

vuonnakin päädyt-

tiin – 22,9 %:iin. Hei-

nä- joulukuussa las-

kua oli peräti 25,1 %.

- 25,1

+ 5,2


Viime vuonna laaditussa matkailun teema-

ja toimenpideohjelmassa määriteltiin ne lin-

jaukset ja toimenpiteet, joiden avulla voidaan

vauhdittaa Pohjois-Karjalan matkailun yritys-

lähtöistä kasvua ja kehittymistä. Palautteen

perusteella yrittäjät pitivät tärkeinä kansain-

välisen matkailun kasvattamista, matkai-

lukeskittymien kilpailukyvyn parantamis-

ta, tapahtumamatkailun kehittämistä sekä

maakunnan matkailun kehittämisresurssi-

en ohjaamista suurimpiin kokonaisuuksiin.

Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma

2015–2017 –hankkeen tavoitteena on yh-

teisten toimenpiteiden kautta toimialan lii-

kevaihdon, työllisyyden ja investointien kas-

vattaminen Pohjois-Karjalassa. Tavoitteisiin

tähdätään suuntaamalla hankkeen kautta

osaamista ja resursseja matkailuyritysten

kansainväliseen tuotekehitykseen, yritys-

kohtaisten investointien ja kehittämistoi-

mien aktivointiin sekä tapahtumamatkailun

edistämiseen.

Hanke kestää vuoden 2017 loppuun ja sen

sisällöllinen toteutus on jaettu neljään työ-

pakettiin.

Hankekokonaisuuden koordinoinnista ja hal-

linnoinnista sekä maakunnan matkailun kas-

vupaketista vastaa Karelia Expert Matkailu-

palvelu Oy. Hankkeen ohjelmajohtajana on

Susanna Saastamoinen.

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK

Oy vastaa seudun matkailun kasvupake-

tista ja vastuuhenkilönä on yrityskehittä-

jä Jaani Holma. Keski-Karjalan Kehitysyh-

tiö Oy KETIssä alueen vastuuhenkilönä on

yrityskehittäjä Anna Jetsu. Pielisen Karja-

lan Kehittämiskeskus Oy PIKESissä alueen

vastuuhenkilönä on yrityskehittäjä Jasmi-ne Sepponen.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto

laski toisella vuosipuoliskolla 3,3 %. Valta-

kunnan tasolla liikevaihto kääntyi jo kasvuun

ja oli heinä-joulukuussa 1,6 %.

Joensuun seudulla vuosipuoliskon liikevaih-

don lasku oli 3,1 %, Pielisen Karjalassa las-

kua oli 2,4 % ja Keski-Karjalassa liikevaihto

laski peräti 7,6 %. Kolin alueen matkailualan

yritysryhmän liikevaihto painui heinä-joulu-

kuussa 17,0 % alaspäin.

Alan puolivuotiskauden liikevaihto oli runsaat

68 miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskun arvo

oli euroissa yli 2 miljoonaa. Laskua hillitsi on-

neksi ulkomaisten yöpy-

misten pieni kasvu.

Maakunnan matkailussa työmatkalla ollei-

den määrä lisääntyi ja vapaa-ajan matkalla

olleiden osuus laski. Majoitusliikkeiden huo-

nekäyttöaste on nousussa ja samoin yöpy-

misten keskihinta. Kokonaisuutena voidaan

todeta, että toimialan kilpailukyky on vahvis-

tumassa. Lähivuosina matkailualaa vahvis-

tetaan maakunnallisella kasvuohjelmalla.

MAAKUNNALLINEN MATKAILUN

KASVUOHJELMA VAUHTIINKansainväliseen matkailuun painottuvaa hanketta luotsaavat Karelia Expert ja kehitysyhtiöt

MATKAILU VIELÄ ALAMAISSA

SEIJA VARISyritysasiantuntija


SUSANNA SAASTAMOINENmyynti- ja markkinointijohtaja, ohjelmajohtaja

Karelia Expert Matkailupalvelu Oy

- 3,3


TIMO LEINONENyhteyspäällikkö


VENÄLÄISTEN MATKUSTAJIEN JA TAX-FREE OSTOSTEN MÄÄRÄ LASKENUT ROIMASTI

Mittasipa venäläisten matkustajien ja ostos-

ten määrää Pohjois-Karjalassa millä mittaril-

la tahansa, muutokset ovat olleet viime ja al-

kuvuonna vahvasti miinusmerkkisiä. Tärkein

syy matkustus- ja shoppailuinnon vähenemi-

seen on ruplan kurssin pudotus ja siitä aiheu-

tunut venäläisten ostovoiman heikkeneminen.

Rupla heikkeni viime vuonna 36 % euron ja

41 % dollarin suhteen. Tämä selittää merkit-

tävästi venäläisten vähentynyttä matkailua

Suomeen. Vuonna 2014 venäläisten mat-

kojen määrä Suomeen väheni 17 % edel-

lisvuodesta, mutta joulukuussa matkojen

määrä tipahti puoleen edellisvuodesta1.

Niiralan kautta venäläisten tekemien mat-

kojen määrä pieneni viime vuonna 13 %, ku-

luvan vuoden tammikuussa 37 % ja hel-

mikuussakin 27 %. Venäläisten matkan

kesto on keskimäärin pari vuorokautta. Vii-

me vuonna venäläisten Suomen matkoista

kuitenkin yli 70 % oli päivämatkoja, joiden

osuus kasvoikin selvästi edellisvuodesta1.

Niiralassa suomalaiset korvasivat venäläisiä

Viime vuonna Niiralassa rajan ylitti 1,6 mil-

joonaa matkustajaa ja verrattuna edellis-

vuoteen vähennystä oli vajaa prosentti2. Ve-

näläisten matkustajien osuus oli 39 % ja

heidän määränsä pieneni edellisvuodesta

13 % (vähennys 93 103 henkeä). Suomalai-

sia rajanylittäjistä oli 61 % ja heidän mää-

ränsä puolestaan kasvoi 9 %.

Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa ra-

janylittäjien määrä väheni 5 % edellisvuo-

desta: venäläisten määrä väheni runsaan

neljänneksen, kun taas suomalaisia liikkui

12 % enemmän. Suurimpana selittäjänä oli

vat lisääntyneet bensanhakureissut Värt-

silään ruplaan nähden vahvistuneen euron

innoittamana.

Yöpymisten hyvä tahti taittui viime syksynä

Venäläisten rekisteröityjen yöpymisten

määrä Pohjois-Karjalassa lisääntyi yhtäjak-

soisesti vuodesta 2007 (15 800) vuoteen

2013 (57 700) kasvun oltua keskimäärin rei-

lun viidenneksen vuodessa1.

Viime vuonna yöpymiset vähenivät 10 %. Jyrk-

kä pudotus vuoteen 2013 verrattuna tapah-

tui lokakuussa, jolloin venäläisten yöpymis-

ten määrä väheni 52 %. Saman tahti jatkui

marras- (-41 %), joulu- (-63 %) ja tam-

mikuussa (-51 %). On muistettava,

että jos mukaan luetaan myös

rekisteröimättömät yöpymi-

set, todellisten yöpymisten

kokonaismäärä voi nous-

ta jopa kolminkertaiseksi3.

Alkuvuonna tax-free kuitit harvinaisia

Tax-free myynti romahti Pohjois-Karjalassa

viime vuonna puoleen edellisvuodesta4. Jo-

ensuussa, jonka osuus maakunnan tax-free

kaupasta on yli 90 %, pudotus oli 49 %, Ki-

teellä ja Tohmajärvellä 30 % ja Lieksassa,

Nurmeksessa ja Juuassa 28 %.

Kuluvan vuoden tammi-helmikuussa tax-

free kuitteja kirjoiteltiin vielä harvemmin: ve-

rottoman myynnin arvo tippui Joensuussa

72 % ja muillakin paikkakunnilla yli 60 %.

Joensuun sijoitus paikkakunnista oli kuudes

2,9 % osuudella edellä mm. Helsinki 40 %,

Lappeenranta 20 % ja Imatra 6 % osuu-

della. 0-verokauppa (Invoice-kauppa) pie-

neni Niiralassa leimattujen ostosten osalta

vuonna 2014 reilun neljänneksen1.

Venäläisten tekemien Suo-

men matkojen ja ruplan kurs-

sin muutokset ovat vuoden 2012

lopun jälkeen kulkeneet aika lailla käsi kä-

dessä1. Ruplan vahvistumisen maaliskuus-

sa on havaittu lisänneen ostosmatkailua

Kaakkois-Suomessa. Venäjällä voimakas

lähes 17 %:iin kivunnut inflaatio puoles-

taan nostaa tuotteiden hintoja, mikä pa-

rantaa Suomen kilpailukykyä ja houkutellee

ostosmatkailijoita jälleen itärajan maakun-

tien marketteihin.

Toivottavasti matkailijoiden virta kiihtyy

edelleen kesää lähestyttäessä.

1 Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy Matkailutilasto2 Pohjois-Karjalan rajavartiosto3 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2013. Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutukset Pohjois-Karjalassa. Julkaisu 163. 53 s + liitteet.4 Global Blue Finland

Toivottavasti matkailijoiden

virta kiihtyy edelleen kesää lähestyttäessä.


Pohjois-Karjalan teollisuuden vienti on ol-

lut koko maan kehitystä parempaa. Viime

vuonna vientiliikevaihto kasvoi Pohjois-Kar-

jalassa 3,7 %, kun koko maan tasolla ke-

hitys oli huomattavasti heikompaa (-0,7

%). Viennin arvo supistui vuoden viimei-

sellä neljänneksellä niin koko maassa kuin

Pohjois-Karjalassa.

Maakunnan vienti

on pitkälti metsä-

ja metalliteollisuuden varassa. Maakunnan

viennin rakenteessa ja toimialojen välillä on

silti merkittävää muutosta ja erisuuntaista

kehitystä. Siinä missä sahatavaraa lastattiin

entistä vähemmän, metalliteollisuus paik-

kasi kehitystä. Metalliteollisuuden vienti oli

kovassa yli 9 % kasvussa ja sen osuus koko

maakunnan viennistä on jo 40 %. Kivite-

ollisuuden vienti sen sijaan kutistuu dra-

maattisesti.

Jos maakunnan viennin kehitystä katsotaan

pidemmällä aikavälillä, myös 2010-luvun

kehitys on ollut selvästi koko maata parem-

paa. Tyypillisesti toimialoittain katsottuna

vaikeinta oli vuonna 2009. Tähän yleiseen

trendiin on kaksi poikkeusta: muoviteolli-

suuden vienti on ollut tasaisessa kasvus-

sa ajoista riippumatta ja vastaavasti kivite-

ollisuuden alamäki näyttää vaan jatkuvan.

Nämä ovatkin merkittävimpiä muutoksia

viimeisen vuosikymmenen aikana maa-

kunnan viennin rakenteessa.

Maakunnassa ollaan huolissaan Venäjän

tilanteesta ja sen vaikutuksesta vientiin. On

kuitenkin hyvä muistaa, että Pohjois-Kar-

jalan viennistä vain noin kymmenesosa on

suuntautunut Venäjälle. Näin ollen uusim-

pien talouslukujen pohjalta voidaan tode-

ta, että metalliteollisuuden viennin kasvu

on kyennyt korvaamaan Venäjän markki-

noiden hiipumisen.

Viennin osalta lähiajan näkymät ovat koh-

talaisen hyvät. Heikko euro parantaa eu-

rooppalaisten tuotteiden vientimahdol-

lisuutta ja alhaalla pysytellyt öljyn hinta

pienentää kuljetuskustannuksia. Yhdysval-

tojen talous kasvaa nopeasti, myös Euroo-

passa on orastavaa kasvua. Sen sijaan Ve-

näjän markkinat ovat selvästi vaisummat.

Kiinan suhteen on tapahtumassa merkittä-

vä käänne ja mahdollisuus: ostaminen on

muuttumassa myynniksi. Tämä johtuu Kii-

nan hinta- ja elintason nopeasta noususta,

valuutan arvon vahvistumisesta suhteessa

euroon ja laatutietoisuuden kasvusta. Sii-

nä missä aiemmin tuotantoa siirrettiin Kii-

naan ja sieltä ostettiin edullista alihankin-

taa, voidaan lähiaikoina nähdä käänteinen

Kiina-ilmiö.

METALLITEOLLISUUDEN TUOTTEET

KANNATTELEVAT VIENTIÄ

- 0,6

@C

0

25

50

75

100

125

150

175

0

20

40

60

80

100

120

140

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

1 0

00

00

0 e

uroa

Pohjois-Karjala: vienti (Teollisuus TOL C)

1 000 000 € / kk

trendi

koko maa

POHJOIS-KARJALAN VIENTIVienti 1 000 € Muutos

7.-12.2014 7.-12.2013 1 000 € %Teollisuus (TOL C) 535 606 538 970 -3 364 -0,6

Metalliteollisuus (TOL 24–30+33) 215 170 197 256 17 914 9,1Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 39 567 40 954 -1 387 -3,4

Puutavaran valmistus (TOL 16+310) 102 190 116 785 -14 595 -12,5Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 161) 82 304 95 577 -13 273 -13,9

Puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (TOL 162+310) 19 890 21 214 -1 324 -6,2

Muovituotteiden valmistus (TOL 222) 55 909 56 112 -202 -0,4Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) 8 070 10 739 -2 669 -24,9


Muoviteollisuus on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan

kasvu-uralla. Muovituotteiden valmistuksen liikevaihto lä-

henteli ensimmäistä kertaa ennätyksellistä 200 miljoonan

maagista rajaa viime vuonna, ihan vielä raja ei mennyt rik-

ki, sillä liikevaihdon kasvu näytti taittuvan loppuvuodesta.

Myös pitkään erittäin hyvin kehittynyt vienti hyytyi loppu-

vuodesta, silti koko vuonna 2014 viennin kas-

vu oli lähes 5 % edellisvuodesta. Muoviteolli-

suus nojaa pitkälti vientiin, sen osuus on noin

57 % liikevaihdosta.

MUOVIN HYVÄ KEHITYS HIDASTUI

Pohjois-Karjalan metalliteollisuus jatkoi kasvu-uralla, kasvu tosin

hidastui loppuvuodesta. Viime vuoden jälkimmäisen puolikkaan

2 % kasvu edellisvuodesta on varsin hyvä ottaen huomioon Suo-

men talouden heikko tilanne. Metalliteollisuuden kasvu onkin tul-

lut kokonaan viennistä, sen sijaan kotimaan markkinoilla on ollut

aiempaa hiljaisempaa. Metalliteollisuuden liikevaihdosta viennin

osuus on jo 55 %.

Toimialoittain katsottuna parhaiten

on mennyt koneiden ja sähköteknis-

ten laitteiden valmistuksessa.

Pohjois-Karjalan metalliteollisuuden kehitys on ollut viime aikoi-

na selvästi koko maan kehitystä parempaa. Toivotaan, että hyvä

vire jatkuu. Kansainvälisillä markkinoilla näkymät ovat Venäjää lu-

kuun ottamatta kohtalaisen hyvät, sen sijaan kotimaassa kaivat-

taisiin kovasti talouden elpymistä. Metsäkoneiden osalta kiinnos-

tavaa on, miten ja millä aikataululla uudet biotalouden investoinnit

lähtevät toteutumaan. Investoinnit lisäävät puun kysyntää ja sitä

kautta aikanaan metsäkoneiden kysyntää.

Mistä sitten uutta kilpailuetua teknologiateollisuuden tuottei-

siin? On mielenkiintoista nähdä, miten erilaiset avainteknologioi-

den ratkaisut onnistutaan ottamaan käyttöön pohjoiskarjalaisis-

sa tuotteissa. Meillä on erityisosaamista esimerkiksi fotoniikassa,

materiaaliosaamisessa, tarkkuusteknologiassa ja tietyissä ict-rat-

kaisuissa. Näiden avulla voidaan luoda markkinoille entistä älyk-

käämpiä, kevyempiä ja ekologisesti parempia tuotteita.

Kokonaan uudenlaista ajattelua edustaa teollista internetiä hyö-

dyntävä Joensuun Penttilänrantaan parhaillaan nouseva Green-

Park-yrityspuisto. Monen teollisen tuotantolaitoksen kannattaa

tarkkaan seurata Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n kunnianhimoi-

sen hankkeen etenemistä ja pohtia, miten teollista internetiä voi-

si hyödyntää omassa toiminnassaan.

KONEITA MENEE HYVIN VIENTIIN, KOTIMAASSA HILJAISEMPAA

JARNO TURUNENaluekehityspäällikkö


+ 2,0

- 2,7

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

24-30+33 Metalliteollisuus

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

25 Metallituotteiden valmistus

26-27 Tietokoneiden jne. valmistus

33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus

Pohjois-Karjala: liikevaihto metalliteollisuuden toimialoilla, miljoonaa euroa kuukaudessa

k_222

0

5

10

15

20

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

1 0

00

00

0 e

uroa

Pohjois-Karjala: muovituoteteollisuuden liikevaihto ja vienti (tol 222)

liikevaihto

vienti


Vielä viime vuoden alkupuolella näyt-

ti siltä, että toimialalla puun sahaus,

höyläys ja kyllästys tehtäisiin kuluvan

vuosituhannen ennätystulos, mutta

valitettavasti tähän ei aivan pääs-

ty. Vuoden 2007 ennätysliikevaih-

to 328,9 miljoonaa euroa säilyi par-

haana, vaikka 328,4 miljoonan euron

tuloksella lähelle päästiinkin.

Ennätystuloksen teke-

minen hyytyi viimeiseen

vuosineljännekseen, jol-

loin ala painui 7,3 % mii-

nukselle. Koko viime vuoden kasvuksi

summautui hyvä 6,9 %, mutta kulu-

van vuoden kehityskuva näyttää uh-

kaavalta jos mittarina ovat mainitut

viime vuoden loppukuukaudet.

Huonon kehityksen taustalla on vien-

nin raju sakkaaminen. Vienti pysyi

vahvassa 32 % kasvussa vielä ensim-

mäisellä vuosineljänneksellä. Sen jäl-

keen tilanne muuttui täysin ja vien-

nin arvo putosi aluksi toisella

neljänneksellä likimain edel-

lisen vuoden vastaavan ajan-

kohdan tasolle, kunnes vajo-

si 18,9 % laskuun loka-joulukuussa.

SAHAUS JÄI PUOLI MILJOONAA

ENNÄTYKSESTÄ

Puutavaran, puutuotteiden sekä

huonekalujen valmistuksen lii-

kevaihto kääntyi viime vuoden

viimeisellä neljänneksellä lähes

prosentin kasvuun, minkä voi toivoa

olevan hyvä signaali tälle vuodelle.

Hyvästä loppuvedosta huolimat-

ta alan puolen vuoden tilinpäätös jäi

-1,2 %:iin ja koko viime

vuosi -1,6 %:iin.

Negatiivisen vireen

taustalla on alan huono kehitys (-28,3

%) Pielisen Karjalassa. Muissa seutu-

kunnissa päästiin hitusen positiivisen

puolelle: Joensuun seutukunnalla 1,5

% ja Keski-Karjalassa 2,1 %.

ORASTAVAA KASVUA PUUTAVARAN VALMISTUKSESSA?

Rakentamisen ala on ollut takuuvarma suo-

rittaja koko 2000-luvun ajan niin Suomessa

kuin Pohjois-Karjalassakin. Kehitys on not-

kahtanut miinukselle maakunnassamme

vain vuonna 2009 ja Suomessa vain vuo-

sina 2009 ja 2013.

Viime vuonnakin ala säilyi Pohjois-Karjalas-

sa positiivisen puolella, toki niukasti (0,9 %).

Valtakunnan tasolla päädyttiin lievästi pa-

rempaan lukuun eli 2,1 %:iin.

Maakuntatasolla on harmillista, että vii-

me vuoden huonon kolmannen kvartaalin

takia koko puolivuotisjakso jäi miinukselle

0,7 %. Positiivisia signaaleja ovat

toki viimeisen kvartaalin nollakas-

vu Pohjois-Karjalassa ja 4 % kas-

vu samalla kvartaalilla valtakun-

nan tasolla.

Viime vuoden lopulla alan kehitys oli ala-

maissa kaikissa seutukunnissamme. Joen-

suun seutukunnassa rakennettiin odotetusti

eniten, puolivuotisjaksolla noin 311 miljoo-

nan euron edestä. Seudun kehitysvauh-

ti painui hienoisesti negatiiviseksi (0,3 %).

Keski-Karjalassa rakentamisen liikevaihto oli

samalla ajanjaksolla n. 64 miljoonaa ja not-

kahdusta tuli peräti 6,6 %. Pieli-

sen Karjalassa liikevaihto oli n. 26

miljoonaa ja laskua 0,6 %.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore Toimi-

alojen näkymät -katsaus toteaa rakenta-

misen näkymien olevan hyvin epävarmat.

Suomessa rakentamisen taantuma on jat-

kunut jo usean vuoden ajan, ja juuri nyt ti-

lanne on hyvin heikko. Uudisrakentamises-

sa mm. omakotitalojen rakentaminen laski

vuonna 2014 ennätysalhaalle, eikä vuodes-

ta 2015 odoteta paljon parempaa.

LAMAN HAMMAS PURI RAKENTAMISTAKIN

- 1,2

- 3,7

- 0,7

0

10

20

30

40

50

60

70

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

F Rakentaminen

161 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

162+310 Puutavaran, puutuotteiden jne. valmistus

Pohjois-Karjala: liikevaihto puuteollisuuden ja rakentamisen toimialoilla, miljoonaa euroa kuukaudessa


Maakunnan elintarviketeollisuus

notkahti miinukselle, kuten edelli-

sessä julkaisussa ehdittiin pelätä.

Viime vuoden alkupuoliskolla ala vielä kas-

voi liki kahden prosentin vauhdilla, mutta

vauhti painui 2,7 % miinukselle loppuvuo-

desta. Koko vuodelle summautui -0,4 %,

minkä taustalla lienee mm. Venäjän vien-

nin kuihtuminen.

Kehitys oli koko maan osalta sa-

mansuuntaista: ensimmäinen

vuosipuolisko -1,3 %, toinen -0,6

ja koko vuoden tulos -0,9 %.

Seutukunnittain tilanne näyttää hyväl-

tä ainoastaan Pielisen Karjalan osalta, sillä

alueella kirjattiin jälleen mainio 6,2 % kas-

vu. Alueen yrityksille kertyi euromääräises-

ti liikevaihtoa yli 800 000 euroa vuoden-

takaista ajanjaksoa enemmän. Joensuun

seutukunnalla mentiin puolestaan pahasti

alamäkeen, kun prosenteissa laskua oli 4,1

%, mikä euroissa tarkoittaa peräti 3,4 mil-

joonan pudotusta.

ELINTARVIKEALALLA PELOT REALISOITUIVAT

- 2,7

RAUNO JUSSILAviestintäpäällikkö


RAUNO JUSSILA

PEKKA TAHVANAINENyksikön päällikkö, maaseutu ja energia


Maakunnan maatiloilla investoinnit keskittyvät entistä suurempiin yk-

siköihin maito- ja nautatiloille. Myös kasvihuonetuottajat ovat tehneet

merkittäviä investointeja. Elintarviketeollisuuden viimeaikaiset inves-

toinnit maidon- ja lihanjalostukseen luovat uskoa alkutuotannon tu-

levaisuuteen. Venäjän viennin vaikeutuminen on vaikuttanut nopeasti

tuottajahintoihin. Tuottajahintojen jatkuva lasku ja erityisesti lannoit-

teiden ja kalkin hintojen nousu koettelevat maatilojen taloutta. Maa-

tilojen kannattavuus on heikentynyt. EU-ajan suurin tukiuudistus tuo

monia muutoksia tilatasolle. Epäselvyydet tukiehtojen yksityiskohdis-

sa vaikeuttavat tulevan kesän viljelyn suunnittelua. Kaavaillut muutok-

set tukien maksuaikatauluihin syksyllä 2015 vaikeuttavat tilojen mak-

suvalmiutta siirtymävaiheessa.

Metsätaloudessa puukauppa on käynyt verkkaisesti. Teollisuuden puu-

nostot ovat vähentyneet kolmanneksella. Myös sahatavaran heikko

menekki vähentää teollisuuden ostoja. Tuontipuumäärät Venäjältä ei-

vät ole kasvaneet ruplan romahduksesta huolimatta. Sellu- ja paperi-

teollisuus on kuitenkin tehnyt edelleen hyvää tulosta ja vireillä on useita

merkittäviä investointeja lähimaakuntiin. Näillä hankkeilla on suuri posi-

tiivinen vaikutus myös metsäisiin maakuntiin kuten Pohjois-Karjalaan.

MAATILOILLA INVESTOINNIT ENTISTÄ SUUREMPIIN YKSIKÖIHIN

Metsätalous ja puunkorjuu on nyt ensimmäistä kertaa mukana Tren-

dit-julkaisussa. Viime vuoden liikevaihto oli n. 157 miljoonaa euroa, jos-

ta heinä-joulukuun tulos oli 82 miljoonaa. Alan liikevaihto on tuplaan-

tunut vuodesta 2005.

Viime vuoden kasvuluvut kulkevat sikäli ristiin,

että viimeisellä vuosipuolikkaalla saavutettiin

mieto 0,4 % kasvu, mutta koko vuoden lukema jäi miinukselle 1,4 %.

METSÄTALOUS JA PUUNKORJUU 157 M€

+ 0,40

5

10

15

20

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

10-11 Elintarviketeollisuus

02 Metsätalous ja puunkorjuu

Pohjois-Karjala: liikevaihto elintarviketeollisuudessa sekä metsätaloudessa ja puunkorjuussa, miljoonaa euroa kuukaudessa


KIINTEISTÖALA HYVÄSSÄ VEDOSSA Toimialaan luetaan kuuluviksi kiin-

teistöjen myynti tai osto, kiinteistö-

jen vuokraus sekä muut kiinteistö-

palvelut. Alan liikevaihto kääntyi useamman vuoden alamäen

jälkeen Pohjois-Karjalassa kasvuun jo vuoden 2014 alkupuo-

liskolla. Vuoden jälkimmäisellä puolikkaalla kasvu kiihtyi jo koh-

tuulliselle tasolle (+4,6 %). Luku nosti kiinteistöalan neljännek-

si nopeimmin kasvaneeksi toimialaksi tällä tarkastelujaksolla.

Edelleenkään ei kuitenkaan aivan päästy valtakunnallisiin lu-

kemiin (+6,1 %).

Osaltaan kiinteistöalan myönteistä kehitystä on vauhdittanut

asuntokaupan osalta se, että vaikka taloustilanne on haasta-

va ja luottamus tulevaan on koetuksella, myyntihalukkaita on

paljon. Käytettyjen asuntojen keskimääräiset neliöhinnat oli-

vat vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Joensuus-

sa laskussa. Kehitys kertoo ostajan markkinoista – ainakin nii-

den osalta, joilla on ollut varaa asuntokauppoihin ja sitkeyttä

tinkimiseen.

Tulevan kehityksen osalta näyttäisi siltä, että hinnat ovat läh-

dössä hienoiseen kasvuun. Jos talous lähtee kunnolla vetä-

mään, trendinä voi olla alueellisten erojen jonkinasteinen li-

sääntyminen, sillä kasvu tuskin etenee kaikkialla samaa tahtia.

+ 4,6

k_68

0

20

40

60

80

100

120

140

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

1 0

00

00

0 e

uroa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (KiinteistöalaTOL 68)

1 000 000 € / kk

trendi

koko maa

k_M+N

0

50

100

150

200

0

5

10

15

20

25

30

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

1 0

00

00

0 e

uroa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (Liike-elämän palvelut TOL M+N)

1 000 000 € / kk

trendi

k_G

0

50

100

150

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

1 0

00

00

0 e

uroa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (Kauppa TOL G)

1 000 000 € / kk

trendi

koko maa

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014


Kaupan alalta kertyy lähes 30 % Poh-

jois-Karjalan yritystoiminnan liikevaihdos-

ta. Alan suuri painoarvo merkitsee sitä, että

vaikka kaupan kehitystä kuvaavat prosen-

tuaaliset muutokset eivät olisikaan suuren

suuria, muutokset heijastuvat koko alueta-

louden lukuihin.

Kun kauppa ei vuoden 2014 jälkipuoliskol-

la käynyt aivan edellisvuotista tahtia – vä-

hennystä kertyi 1,7 % – tämä merkitsi eu-

romääräisenä lukuna yli puolta maakunnan

kaikkien toimialojen reilun 30 miljoonan

euron liikevaihdon laskusta. Lähes puolet

kaupan liikevaihdon notkahduksesta kertyi

puolestaan tax-free -kaupan arvon puo-

littumisesta vuoteen 2013 verrattuna. Kun

tax-free -kaupan osuus on vain osa venä-

läisten matkailijoiden maakunnan kaupan

alalle tuomasta piristysruiskeesta, voidaan

arvioida, että ilman ruplan kurssin romah-

dusta ja venäläisten matkailijoiden mää-

rän vähennystä kaupan kehitys olisi saat-

tanut sinnitellä plusmiinusnollatulokseen

tai kevyesti kasvun puolelle. Vaikka Venä-

jän tilanne olisi ollut normaali, kauppa ei oli-

si päässyt lähellekään vuosikymmenen alun

kovia, lähes 10 prosentin kasvulukuja. Suu-

rimmat ja vaikuttavimmat ongelmat siis tu-

levat kotimaisen kulutuskysynnän hiipumi-

sesta: kauppa ei käy eikä varsinkaan kasva

totuttuun tapaan.

Kaupan alan tuleva kehitys riippuu monesta

tekijästä, joiden yhteisvaikutusta on vaikea

arvioida. Maailmantalouden ja -politiikan ti-

lanteen kehittymisen heijastusvaikutukset

Suomen talouden kehitykseen määrittävät

pitkälti suuria kehitystrendejä, mutta mer-

kittäviä ovat myös tulevan hallituksen lin-

jaukset liittyen niin verotus- kuin muihinkin

poliittisesti päätettävissä oleviin ratkaisui-

hin, jotka vaikuttavat ostovoimaan ja alan

toimintaedellytyksiin.

Mittavia ovat myös kaupan alan toimin-

taympäristömuutosten vaikutukset. Verk-

kokaupan kasvu, digitalisoituminen, alan

yritysten verkostoituminen ja muuttuvat

omistusjärjestelyt vaikeasti ennakoitavine

lopputuloksineen ovat melkoisia muutos-

voimia. Pidemmän aikavälin osalta ei voi

myöskään liikaa korostaa väestörakenteen

ikääntymisen ja muuttuvien kulutustottu-

musten kaltaisten tekijöiden vaikutusta.

Suomalaisten verkkokauppaan käyttämis-

tä euroista lähes puolet ohjautuu maan ul-

kopuolelle, mutta myös kotimaisten verk-

kokauppaa harjoittavien yritysten siivu on

miljardiluokkaa, siinä on otettavaa myös

maakunnan yrityksille. Lisäksi kannattaa

muistaa, että ulkomailta tulevaan kilpai-

luun liittyviä haasteita kompensoi se, että

verkkokauppa tarjoaa globaalit markkinat

suomalaisille ja siinä sivussa myös pohjois-

karjalaisille yrityksille. Aivan lähiajan näky-

mät eivät ehkä ole valoisat, mutta poten-

tiaali on suuri.

MONET TEKIJÄT JARRUTTIVAT

KAUPAN KEHITYSTÄ

LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT PALASI KASVU-URALLE



Liike-elämän palveluihin luettavien toimi-

alojen kasvu notkahti vuoden 2014 alku-

puoliskolla selväksi laskuksi. Vuoden jäl-

kimmäisellä puoliskolla toimialaryhmän

liikevaihto kuitenkin jälleen kasvoi. Kasvu-

prosentti (1,5 %) oli tosin varsin

vaatimaton verrattuna alan ko-

vimman kasvun jaksoihin, jolloin

päästiin parhaimmillaan pitkälti

yli 10 prosentin kasvulukuihin.

Liike-elämän palvelujen alle luettavista

toimialoista monet kuuluvat aloihin, jotka

ovat varsin suoraan sidoksissa yleiseen ta-

loustilanteeseen ja myös maailmantalou-

den kehitykseen. Tällaisia aloja ovat mm.

mainostoiminta ja markkinointi sekä erilai-

set työvoiman vuokrauspalvelut. Talouden

tyhjäkäynti vie ymmärrettävästi eväitä näi-

den alojen kasvulta.

Kaikkiin liike-elämän palveluihin

kuuluviin aloihin eivät kuitenkaan

päde samat lait. Esimerkiksi hal-

linto- ja tukipalvelutoiminnan ke-

hitykseen vaikuttaa oleellisesti suhdanteista

riippumaton megatrendi eli palvelujen säh-

köistäminen ja kokoaminen erikoistuneisiin,

palveluja maanlaajuisesti tarjoaviin yksiköi-

hin. Myös Pohjois-Karjalassa runsaasti työl-

listävä puhelinpalvelukeskustoiminta lukui-

sine yhteys- ja palvelukeskuksineen kuuluu

tähän toimialaryhmään. Lakiasiain- tai las-

kentatoimenpalveluiden kysyntää taantuma

ei vähennä, ehkä pikemminkin päinvastoin.

Kokonaisuutena tarkastellen talouskehityk-

sen haasteet hidastavat liike-elämän pal-

veluiden kasvua, mutta varsinkin pidempää

aikaväliä ajatellen alan kasvua kiihdyttävät

paitsi odotettavissa oleva talouden elpymi-

nen, myös palvelujen lisääntyvä digitalisaa-

tio. Sen ajureina toimivat sekä tietotekniset

sovellukset että yhtäältä myös säästöpai-

neet, jotka pakottavat hakemaan ratkaisu-

ja ulkoistamisista ja sähköisistä palveluista.

- 1,7

+ 1,5


Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan alku-

vuonna 2014 alkanut hienoinen alamäki loi-

ventui loppuvuodesta, liikevaihto pysyi lä-

hes vertailuajankohdan tasolla ja laskuksi jäi

niukasti riman alittava 0,2 %. Valtakunnan

tasolla kehitys oli aavistuksen

verran heikompaa (-0,5 %).

Osaltaan kuljetusalan kohtuul-

lisena säilynyttä kehitystä Pohjois-Karjalas-

sa selittää se, että maakunnan teollisuus on

taantumassakin pitänyt varsin hyvin pintan-

sa. Alan tilannetta on helpottanut myös öljyn

hinnan lasku, joskaan se ei ole näkynyt niin-

kään kuljetusalan yritysten vaan asiakkaiden

katteissa.

Alan lähikuukausien kehitystä ar-

vioivan SKAL ry:n valtakunnallisen

barometrin mukaan kuljetusalan

yritysten kuljetusmäärien ja liikevaihdon

arvioidaan edelleen hieman laskevan ver-

rattuna vuoden 2014 lopun tilanteeseen.

Itäsuomalaisten yritysten näkymät eivät

poikkea oleellisesti valtakunnallisista, jos-

kin metsäalan kuljetuksia hoitavien yritysten

tilanne on keskimääräistä haasteellisempi.

TIETOJENKÄSITTELYPALVELUT

YKKÖSENÄ KASVUSSA

KULJETUSALAN LASKU LOIVENI



JARMO HEISKANENtietopalvelupäällikkö


- 0,2

Aikaisempiin talouskatsauksiin verrattuna nyt on otettu käyttöön

uusi ja rajatumpi toimialaluokitus – tietojenkäsittelypalvelut, jo-

hon ei kuulu mm. televiestintään ja radio- ja tv-toimintaan, kustan-

nuspalveluihin ja elokuvien tuotantopalveluihin liittyviä toimintoja.

Nykyisellä luokituksella on kaksi päälukua, joista ensimmäisenä ovat

tietokoneiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut ja niihin liittyvät

palvelut joita ovat mm. ohjelmointi, konsultointi, hallinta- ja asen-

nuspalvelut. Toisena päälukuna ovat tietopalvelut kuten sovelluspal-

velut, verkkoportaalit, tietojenkäsittely- ja internet-palvelinpalvelut,

suunnittelu- ja kehittämispalvelut. Suora vertailtavuus aikaisempiin

talouskatsauksiin ei siis ole yksi yhteen.

Tietojenkäsittelypalvelujen toimiala otti ykkössijan liikevaihdon ke-

hityksessä. Vuoden 2014 lopun kasvu oli 7 % ja koko vuonnakin

päästiin 8,1 %. Myös edellisvuoden kehitys oli suotuisaa (+6%).

Ensimmäisen vuosineljänneksen 14,8 % kasvupyrähdyksen jälkeen

Pohjois-Karjalassa tilastoitiin myös loppuvuoden kuukausina mitta-

via kasvulukemia. Kehitys tosin oli varsin vaihtelevaa, esimerkkeinä

elokuun 36,2 prosentin nousu ja marraskuun 10,1 prosentin lasku.

Suuret kuukausiheilahtelut voinevat selit-

tyä vielä alan suhteellisen pienestä liikevaih-

don määrästä, joka oli puolessa vuodessa

n. 23,5 miljoonaa euroa ja vuodessa 47,5 miljoonaa euroa. Vaih-

telu toisaalta mahdollistaa alan voimakkaankin kasvupotentiaalin.

Yksityiskohtaisempi tarkastelu paljastaa, että neljännesvuosittai-

nen alan liikevaihto on pienentynyt vain kahtena jaksona kymme-

nen viimeisen vuoden aikana. Toimialan yritysten lukumäärä on ol-

lut 90 parin vuoden ajan.

Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu kasvu Pohjois-Karjalassa jäi

prosentin verran miinukselle, joten siihen verrattuna toimialan ke-

hitys on hyvässä vauhdissa. Alan odotukset ovat suuret, koska ke-

hittämistoimenpiteiden kärkeen on yhä voimakkaammin noussut

digitalisaation lisääminen kaikessa elinkeinotoiminnassa ja pal-

veluissa. Sen toteuttamisessa alan yritykset ovat avainasemassa.

+ 7,0


Luovan talouden alaa käsitellään tässä jul-

kaisussa nyt ensimmäistä kertaa. Alaan

kuuluu yrityksiä, jotka tekevät mm. paino-

työtä, kustannustoimintaa, arkkitehtipalve-

luja ja mainostoimistotyötä. Lisäksi muka-

na on kulttuuri- ja taidealan yrityksiä kuten

taide- ja antiikkiliikkeitä.

Euromääräisesti alan suuruus oli

maakunnassa viime vuonna n.

234 miljoonaa euroa.

Ala on ollut lähiaikoina

alavireinen, mutta juuri

viime vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskol-

la tapahtui piristymistä. Viimeiseen kvar-

taaliin ajoittuva 2,6 % nousu aikaansai

koko vuosipuolikkaalle lievän 0,8 % kas-

vun.

LUOVA TALOUS

LUOVI PLUSSALLE

+ 0,8

RAUNO JUSSILAviestintäpäällikkö


VAU – ROBOTTEJA, SIMULAATTOREITA JA 3D:TÄJoukko maakunnan kehittäjiä tutustui nuoruuden innolla Pohjois-Karjalan kou-

lutuskuntayhtymän simulaatioympäristöön, jossa tarjolla oli sekä robotteja, hit-

saussimulaattori että 3D-tulostusta. Vierailumahdollisuus avautui helmikuus-

sa ennen Pokat-maakuntaohjelman seminaaria.

Peltolankatu 23:n opetustiloihin on suunniteltu, rakennettu ja investoitu tekno-

logiateollisuuden vaatimusten mukainen laaja-alainen kone- ja metallialan si-

mulaatio- oppimisympäristö monipuoliseen opetuskäyttöön. Tavoitteena on

ollut luoda oppimisympäristö yläkoulujen tekniikkakerhoista lähtien aina am-

mattikorkeakoulun insinööriopintoihin saakka.

k_luova_talous

0

50

100

150

200

0

5

10

15

20

25

30

35

40

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

inde

ksi (

20

10

= 1

00

)

1 0

00

00

0 e

uroa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (Luova talous TOL 28)

1 000 000 € / kk

trendi

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/ETKO-hankePäätoimittaja: Rauno JussilaTilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalveluAineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, ETKO-hankeGraafinen suunnittelu ja taitto: Laura JussilaKuvat: Eija Hiltunen (kannet, s. 12-14), Jarno Artika (s. 2-3), Rauno Jussila (s. 4-5, 8, 16-19, 23), Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI (s. 6), Vastavalo/Merja Otronen (s. 7), Stockvault (s. 10-11, 15), Annika Sutinen/Fabrik (s. 12-13), Karelia Expert Matkailupalvelu Oy (s. 20-21), freeimage (s. 22)Painatus: Kopio Niini Finland OyPainosmäärä: 1 700 kplIlmestyminen: kaksi kertaa vuodessa

YKSITYISEN SEKTORIN LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN POHJOIS-KARJALASSA 2014

Teollisuus 2 236 M€

790

432

198 198 30

589

Met

allit

eolli

suus

Puut

uote

teol

lisuu

s

Muo

vitu

otte

iden

va

lmis

tus

Elin

tarv

iket

eolli

suus

Kivi

teol

lisuu

s

Muu

teo

llisu

us

Muut toim

ialat 726 M€

Tukk

u- ja

väh

ittäi

skau

ppa

1 80

1 M

€

Rakentaminen 690 M€

Kuljetus ja varastointi 263 M€

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 222 M€

Metsätalous ja puunkorjuu 157 M€

Majoitus- ja ravitsemistoiminta 129 M€

Kiinteistöala 81 M €

Kaivostoiminta ja louhinta 69 M€

pohjois-karjalan trendit 1/2015

Documents