pohjois-karjalan maakuntaliitto nyt 1/2014

NYTPohjois-Karjalan maakuntaliitto

1/2014

2 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT

Iloisella, ahkeralla ja vieraanvaraisel-la Pohjois-Karjalalla on ensi vuonna ainutlaatuinen kunnia toimia monen mittavan suurtapahtuman isäntämaa-kuntana. Supervuosi starttaa käyntiin maalis-kuussa, jolloin järjestettävänämme on peräti merkittävin huippu-urheilu-tapahtuma Suomessa vuonna 2015: ampumahiihdon MM-kilpailut Kon-tiolahdella. Urheilijoita saapuu yli 40 maasta. Jouk-kueiden, median, kansainvälisen am-pumahiihtoliiton ja muiden virallisten kisavieraiden määrä on yhteensä noin 1 700 henkilöä. Kisapaikalle odotetaan pitkälti yli 100 000 katsojaa. Kyseessä on itse asiassa kaikkien aikojen suurin ja näkyvyydeltään merkittävin kansainvälinen urheilutapahtu-ma koko Itä-Suomessa. Ja mikä parasta: pääsem-me kannustamaan Kaisaa ja Maria, näi-tä nykyajan gladi-aattoreita, omal-la kotiareenallaan. Arviolta jopa 150 miljoonaa katso-jaa eri puolilla maa-ilmaa voi ihastella Höytiäisen rantamaise-mia television välityksellä. Journalisteja ja valokuvaajia saapuu noin 300 edustaen 25 maata. Kisoilla on monipuolinen vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan. Välittö-mät taloudelliset vaikutukset alueella ovat arviolta noin 20 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus on noin 350-400 työvuotta. Tapahtumapotpuri jatkuu heinäkuun alussa toisenlaisella ammunnalla, kun

Farmari 2015 -maatalousnäyttely tuo aidon maaseudun kolmeksi päiväksi kaupunkiin Mehtimäen alueelle Joen-suuhun. Maaseutua kaikilla aisteilla ihastele-maan odotetaan lähes 70 000 vieras-ta. Farmarissa estradille pääsevät erityi-sesti kotieläimet, ruoka ja metsä. Ruokapuolella Pohjois-Karjalan vah-vuus on monipuolinen elintarvikeyrit-täjyys. Mainiossa Karelia á la Carte -verkostossa on jo yli 70 yritystä, joil-le Farmari on verraton näytön paikka. Mansikkien palattua takaisin kotilaitu-milleen Laulurinteen valtaavat perintei-seen tapaan rokkikukot. Ilosaarirockin talousvaikutusten on arvioitu olevan yli 10 miljoonaa euroa.

Taloustutkimuksen tuoreen sel-vityksen mukaan Ilosaari-

rock on ohjelmaltaan ja tunnelmaltaan Suo-

men paras tapah-tuma. Viime heinä-kuussa tapahtuma kokosi 52 000 pääsylipun hank-kinutta bailaajaa festivaalialueelle.

Lisäksi alueen ulko-puolella hengaili ar-

vioiden mukaan noin 10 000 rockin ystävää.

Viimeisenä helmenä ensi vuoden suur-tapahtumien nauhassa on Kuninkuus-ravit elokuun alussa. Viime vuonna Kuopioon laukkasi lähes 60 000 inno-kasta hevosurheilun ystävää. Vähin-tään samaan on pyrittävä Joensuus-sakin. Pohjois-Karjala pystyy tarjoamaan ta-pahtumille oivalliset puitteet. Tapahtu-mat ovat luonnon keskellä, mutta sa-

malla kaupunkikeskustan tuntumassa, palvelut ovat lähellä ja liikenneyhteydet pelaavat. Meiltä löytyy timantinkovia järjestäjäorganisaatioita ja kaikkensa peliin laittavaa talkooväkeä. Suurtapahtumien myönteiset vaikutuk-set ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Tapahtumat avaavat uusia portteja ja mahdollisuuksia maakuntamme yrityk-sille ja muille toimijoille. Näkyvyyttä ja monipuolisia kontakteja voidaan hyö-dyntää lukuisin tavoin. On hienoa, että esimerkiksi oppilai-tokset ja opiskelijat hyödyntävät am-pumahiihtokisoja oman alansa käy-tännön harjoitteluun. Kisojen myötä meille tarjoutuu ainutlaatuinen kan-sainvälinen ympäristö omilta kotikul-miltamme. Isot tapahtumat eivät ole pieniltä pois – päinvastoin. Etenkin kesälomakau-teen ajoittuvat tapahtumat tuovat alueellemme runsaasti vieraita, jotka voivat samalla reissulla piipahtaa esi-merkiksi Kihauksessa, Vaskiviikolla, ke-säteattereissa ja pitäjäpäivillä. Olkoon ensi vuosi ainutlaatuinen, mutta ei ainutkertainen. Jukolan vies-ti, maailman cupit ja monet muut ta-pahtumat tuleville vuosille ovat jo al-lakassa.

Ottakaamme yhdessä ilo irti upeista suurtapahtumistamme!

Suurtapahtu-mien myöntei-set vaikutuk-set ulottuvat pitkälle tulevai-

suuteen

”

Pentti Hyttinenmaakuntajohtaja

Ottakaamme ilo irti suurtapahtumien SUPERVUODESTA POHJOIS-KARJALASSA!

Teksti on julkaistu kolumnina Sanomalehti Karjalaisessa 25.9.2014

1/2014 3

MAAKUNTALIITON ORGANISAATIO justeerattiin uusiksi

- Olemme jakautuneet Pielisjoen linnassa neljään avainyksikköön, joita ovat alueke-hitys, alueidenkäyttö, maakunnan eduna-jaminen ja kehittämisrahoitus. Lisäksi meillä on kaksi tukiyksikköä, jotka ovat hallinto-palvelut sekä johtaminen ja viestintä, taus-toittaa maakuntajohtaja Pentti Hyttinen.

- Uudistuksessa olemme korostaneet pe-rustehtäviämme. Yksiköiden nimet tuo-vat hyvin esille maakuntaliiton keskeistä työsarkaa. Kutakin yksikköä vetää tulos-vastuullinen päällikkö. Saman yksikön jä-senten työpisteet on sijoitettu mahdolli-suuksien mukaan lähelle toisiaan.

Rutiinien pöllyttelystä uutta energiaa

- Uusiutuminen oli todellakin paikallaan, koska edellisestä justeerauksesta ehti ku-lua jo seitsemän vuotta. Totuttujen rutii-nien pöllyttely on selkeästi antanut meille kaikille uutta energiaa.

- Tarve uudistukselle syntyi, koska maakun-taliiton tehtäväkirjo on hieman muuttunut uuden aluekehityslain myötä. Ajankohta-kin oli otollinen, kun olemme rakennera-hastokausien taitekohdassa. Myös toimin-taympäristömme on aivan toinen kuin edellistä muutosta valmisteltaessa.

Linnaan lisää kovan luokan osaajia

- Henkilöstössä on tapahtunut monia muu-toksia etenkin eläkkeelle siirtymisten vuok-si. Venäjä-yhteistyön kehittämisestä vas-taavan yhteyspäällikön paikkaan saimme 41 hakemusta. Paikka laitettiin hakuun, kun tehtävää pitkään hoitanut vastuualue-johtaja Sisko Kaarto jää eläkkeelle marras-kuussa. Tavoitteena on, että uusi henkilö valitaan lokakuussa.

Aluesuunnittelua tekevä yksikkö on täy-dentynyt kahdella tuoreella asiantuntijal-

la. Ympäristösuunnittelija Leena Leskisen tehtäväkenttänä on kulttuuri- ja luon-nonympäristöön, ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liitty-vien asioiden valmistelutyö. Jyrki Suorsa valittiin maakuntasuunnittelijaksi kesä-kuussa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat va-paa-ajan toimintoihin ja erityistoimintoihin liittyvät suunnittelutehtävät sekä liikenne-järjestelmätyö.

Myös avoinna ollut maakuntajohtajan sih-teerin/johdon assistentin paikka täytetään loka-marraskuussa. Päätehtävänä on maa-kuntajohtajan työhön liittyvät sihteeri- ja asiakaspalvelutehtävät. Tehtävään haki 69 henkilöä.

TUTUSTU HENKILÖSTÖÖMMEwww.pohjois-karjala.fi/henkilosto

Eira Varis(Jarno Turunen)

Sami Laakkonen(Kimmo Niiranen)

Pasi Pitkänen(Leena Leskinen)

Pentti Hyttinen (Risto Poutiainen)Jari Aho (Jarmo Heiskanen)

Risto Poutiainen(Tuija Astikainen)

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto uudisti organisaationsa toukokuussa. Maakuntaa on kuluvalla syyskaudella viety eteenpäin kuuden yksikön voimin.

Seuraa maakuntaliiton

kuulumisia facebook.com/

pkmaakuntaliitto

Voit myös tilata

sähköisenuutiskirjeemme

nettisivuilta

www.pohjois-karjala.fi


STARTTI SEITSEMÄLLE HANKKEELLE Pohjois-Karjalan maakuntahallitus päätti 6. lokakuuta vuoden alussa käynnistyneen uuden EU-kauden en-simmäisen hakukierroksen hankkeista. Eniten käynnistyviä hankkeita kohden-tui vähähiiliseen talouteen ja biota-louteen. Hankkeet ovat: 1) Kai-vannaisalan kehittämishanke, 2) BiNo - Puurakentamisen osaa-misen siirto, 3) MetPro - Met-säbiotalouden tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön tii-vistäminen ja profiilin nosta-minen Pohjois-Karjalassa, 4) Sirkkalan energiapuisto - Biota-lousosaamisen kehittäminen, 5) Sirkkalan energiapuisto - Biotalo-usosaamisen investoinnit, 6) Teolliset symbioosit, 7) Ilmastotorilta eväitä vä-hähiilisyyteen. - Ensimmäinen hakukierros oli hyvä lähtö uudelle EU-kaudelle. Saimme maakuntaliittoon arvioitavaksi 21 han-kehakemusta, joista nyt hyväksyttyjen lisäksi kaksi jäi jatkovalmisteluun, ker-too kehittämisjohtaja Risto Poutiainen. - Hankearvioinnin lähtökohtana on ke-säkuussa hyväksytyn maakuntaohjel-man ja EU:n rakennerahasto-ohjelman mukaisuus. Nykyinen rakennerahasto-ohjelma on täsmentynyt aiemmasta ja siinä korostuu nimensä mukaisesti kes-tävä kasvu ja työ, mikä on myös nä-kynyt hakijoille hankearvioinneissa. Olemme käyneet hakijoiden kanssa ai-empaa enemmän neuvotteluja ja haki-jat ovat joutuneet perustelemaan lisää hankkeiden tavoitteita, toimenpiteitä ja vaikuttavuutta. - Tällä rahoituskaudella kilpailu rahoi-tuksesta on kova, joten rahoitusta saa-vien hankkeiden tulee olla laadukkaita ja niissä tulee olla selkeä elinkeinoyh-teys. Suomen rakennerahasto-ohjelma on nimeltään Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020. Pohjois-Karjalassa on käyn-nissä jatkuva haku ja toinen hakujakso päättyy lokakuun lopussa. Ohjelmalla tuetaan Euroopan Aluekehitysrahas-ton (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahas-ton (ESR) toimenpiteitä.

LISÄ[email protected] taiwww.pkssk.fi/sote

Tällä rahoitus-kaudella kilpailu

rahoituksesta on kova

”

MILLAINEN ON SIUN SOTE?

LISÄTIETOJA HANKKEISTAwww.pohjois-karjala.fi

Tällä hetkellä laaditaan suunnitelmaa siitä, miten Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen. Mi-ten asukkaat saavat tarvitsemansa pal-velut, miten turvaamme lähipalvelut ja miten alueen erikoisosaaminen saadaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön.

Järjestämme marraskuussa iltatilaisuuk-sia – tule mukaan antamaan panoksesi! 19.11. Lieksa, Valtuustosali20.11. Nurmes, Hyvärilä, Höljäkkä-sali25.11. Ilomantsi, Kalevala-sali26.11. Joensuu, Carelicumin auditorio27.11. Kitee, Valtuustosali

1/2014 5

OHJELMA TULOSSAwww.pohjois-karjala.fi/julkaisut

Maakuntaliitto käynnisti vuoden 2014 alus-sa matkailun teema- ja toimenpideohjel-man laadinnan. Ohjelmassa on määritel-ty linjaukset ja toimenpiteet, joiden avulla vauhditetaan matkailun yrityslähtöistä kas-vua. Uusi ohjelma täydentää Pokat-maa-kuntaohjelmaa ja sillä ohjataan kuluvan EU-kauden rahoitusta.

- Matkailuelinkeino on yhä maakunnallem-me suuri mahdollisuus, joka voi roihahtaa aiempaa nopeampaan kasvuun. Toimialan voima on yrityksissä ja niiden toimintaedel-

lytyksiä on myös yhteisin ponnistuksin tuettava, kiteyttää kehittämispäällikkö Pekka Huovinen.

Ohjelman tärkeimmät teemat ovat: 1) Kansainvälisen matkailun kasvat-taminen 2) Matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantaminen 3) Matkailutapahtumien edelleen kas-vattaminen 4) Tärkeimpien matkailuinvestointien edistäminen.

- Kun keväällä käynnis-timme ohjelman laa-dinnan, niin halusim-me painottaa aiempaa vahvemmin toimialan yrittäjien huomioimis-ta. Kuuntelimme pa-lautetta kentältä ja selkeä viesti oli, että ai-emmalla ohjelmakau-della tapahtunut mat-kailun kehittäminen on ollut liian hajanaista. Hank-keita ja toteuttajia on yksin-kertaisesti ollut liikaa. Alan toimijoiden mielestä kehit-tämisvarat ovat liiaksi ohjau-tuneet hankkeiden hallin-toon, eivätkä olleet riittävän tehokkaasti käytössä yrittä-jien tärkeimmiksi katsomiin teemoihin.

- Olemmekin valmistelemas-sa nyt uuden ohjelmakau-den alkuun matkailulle omaa kasvuohjelmaa. Tavoitteena on, että merkittävä osa uu-den ohjelmakauden mat-kailuun käytössä olevista re-sursseista keskitetään yhden hankekokonaisuuden kautta matkailuyrittäjien tärkeim-miksi katsomiin tavoitteisiin vuosien 2015–2018 aikana.

Matkailu on globaali kasvu-ala. Suhdanteiden vaihte-luista huolimatta ala on kas-vanut Suomessa viidessä vuodessa yli 20 prosenttia. Matkailun megatrendit suo-sivat myös tulevaisuudessa Suomea ja Pohjois-Karjalalla on hyvät edellytykset vasta-ta niihin.

- Strategiat eivät ratkaise matkailumme menestystä – vaan teot. Toivomme, että tämä ohjelma kannustaa ja ohjaa oikean-suuntaisiin tekoihin ja askeliin toimialan ke-hittämisessä, Huovinen toteaa lopuksi toi-veikkaana.

Maakuntahallitus tekee päätöksen ohjel-masta 27.10. Ohjelman työstivät Jani Kar-jalainen JK Kehitystoimisto Oy:stä ja Han-nu Komu Onvisio Consulting -yrityksestä. Lisäksi työtä on ohjannut työryhmä, johon kuului sekä maakunnan matkailutoimijoi-den että yrittäjätahojen edustajia. Laadin-tatyön johtamisesta on vastannut maa-kuntaliitosta kehittämispäällikkö Pekka Huovinen ja prosessi on rahoitettu maa-kunnan tulevaisuusrahastosta.

Esimerkkejä menestyneistä ja

tuettavista matkailutapahtumista

IlosaarirockKontiolahden urheilutapahtumat

Vaarojen maraton Pogostan hiihtoAhman hiihto

Kolin maisemahiihto Karelia soutu

Lieksan VaskiviikkoKihaus Folk

Puruveden lohikuninkuusKolin retkiviikko

MAAKUNNAN MATKAILUN kasvua kiihdytetään yrittäjälähtöisesti


Pohjois-Karjalaan uusi VIRKISTYSREITTIEN KARTTAPALVELU

Pohjois-Karjalan virkistysreiteistä on teh-ty uusi monipuolinen karttapalvelu. Palve-lu tuo kattavasti esiin maakunnan erilaisia virkistysreittejä ja markkinoi siten luonto-matkailun mahdollisuuksia. Kart-tapalvelu sijaitsee osoittees-sa outdoors.visitkarelia.fi. - Jo tässä vaihees-sa palvelusta löytyy tietoja vaellus-, pa-tikointi- ja vesiret-keilyreiteistä sekä reittejä tukevis-ta infrapalveluista. Palvelu on suunnattu paitsi pohjoiskarjalai-sille, mutta myös mat-kailijoille, kertoo maa-kuntasuunnittelija Heikki Viinikka. - Palvelun tarkoituksena on esitellä maa-kunnan liikkumismuotojen monipuoli-suutta ja luontomatkailua sekä samalla toki parantaa luontomatkailuyritysten lii-ketoimintaa. Karttapalveluun on luotu erilaisia kriteerei-tä, joilla reittejä voi hakea oman kiinnos-tuksen mukaan. Reiteistä on mahdollisuus lukea reittiku-vaus, katsella mahdollisia valokuvia reitin varrelta ja taukopaikoilta. Näin ollen käyt-täjällä on selkeä kuva kaikista mahdolli-suuksista reittiä suunnitellessaan tai reitil-lä kulkiessaan. - Toiveenamme on myös, että ylläpitäjät olisivat motivoituneempia ylläpitämään reittejä, koska vain hoidetut ja ylläpidetyt reitit näkyvät palvelun kautta. Myös mat-kailu- ja ohjelmapalveluyrityksille välittyy paremmin tietoa reiteistä ja niiden kun-nosta, jolloin he voivat hyödyntää parem-min reittejä omassa toiminnassaan.

Kokonaisuus on sijoitettu Karelia Exper-tin VisitKarelia.fi -sivustolle, jolloin se on helposti löydettävissä ja täydentää siellä jo parhaillaan olevia matkailijoille suunnattu-

ja tietoja ja palveluja.

Talvireitit tulossa talvikau-delle

- Karttapalvelua tul-laan vielä täyden-tämään, mutta ha-

lusimme julkaista palvelun jo nyt, että

saisimme käyttäjiltä pa-lautetta. Tulemme täy-

dentämään palvelua edelleen ainakin hiihtoreittien ja mootto-

rikelkkaurien osalta. Parannamme myös palvelun soveltuvuutta mobiilikäyttöön ja karttatulosteiden ottamista siitä.

- Tavoitteena on, että palvelusta löytyvät retkeilyyn liittyvän infran osalta tiedot esi-merkiksi tauko- ja nuotiopaikoista, laavuis-ta ja uimarannoista, mutta myös virkistys-reitteihin liittyvät ohjelmapalveluyritykset. Virkistysreittien kokonaisuuden laatimi-nen nettiin tehtiin alkuvuodesta käynnis-tyneessä hankkeessa. Hankkeen hakijana oli maakuntaliitto, sen rahoitti ELY-keskus EAKR-rahalla ja lisäksi rahoituksena käy-tettiin maakunnan tulevaisuusrahoitusta ja Karelia Expertin rahoitusta.

Karttapalvelua tullaan vielä

täydentämään, mutta halusim-

me julkaista palvelun jo

nyt

”

TUTUSTU PALVELUUNoutdoors.visitkarelia.fi

LUE LISÄÄwww.pohjois-karjala.fi/maakuntakaava

MAAKUNTAKAAVAA TA R K E N N E TA A N lausuntojen pohjalta

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheessa kä-sitellään useita kiinnostavia kokonaisuuksia. Mu-kana on niin Joensuun kaupunkiseudun yhdys-kuntarakenteen kysymyksiä ja ampumaradan sijoittumisen vaihtoehtoja kuin kaupan suuryksi-köiden ratkaisuja koko maakuntaan liittyen.

- Luonnosvaiheesta saimme 51 lausuntoa ja mie-lipidettä. Käymme niitä nyt läpi ja teemme tar-vittaessa muutoksia kaavaluonnokseen. Oli hyvä, että toimijat ja kansalaiset aktivoituivat, koska vie-lä tässä vaiheessa kaavan laadinnassa voidaan teh-dä korjausliikkeitä, kiittelee aluesuunnittelupääl-likkö Pasi Pitkänen.

- Palaute keskittyi erityisesti Joensuun kaupunki-seudulle. Jaamankankaan tulevaisuuden ratkai-sut herättivät paljon keskustelua sekä virkistyskäy-tön edistämisen ja alueen säilyttämisen puolesta että toisaalta tehokkaamman maankäytön puo-lesta. Joensuun kaupunkiseudulla kaivattiin muun muassa viheryhteyksien tarkempaa määrittelyä. Myös suunnitellun Joensuun seudun ampuma-radan neljä sijaintivaihtoehtoa kirvoittivat kom-mentteja.

- Kaupunkiseudun ulkopuolelta erityistä pohdin-taa vaatii vielä Keski-Karjalan Niiralan alue ja sin-ne harkitaan vielä laadittavaksi kaupan ja rajalii-kenteen yhteenvetoselvitys.

Tavoitteena on, että maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotus viedään maakuntahallitukseen ensi vuo-den alussa. Ehdotusvaihe asetetaan tämän jäl-keen nähtäville ja lausunnoille alkuvuodesta ja ny-kyisen tavoitteen mukaan hyväksymiskäsittely olisi kevään 2015 maakuntavaltuustossa.

Maakuntahallituksen jäsen Kari Kulmala tutki maakuntakaavaa Kiteen yleisötilaisuudessa.

1/2014 7

Tilaisuudessa puhuneen Suomen Pieta-rin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipis-teen konsulin Tuomas Kinnusen (ku-vassa) mukaan konsulaatilla on kolme tehtäväkokonaisuutta. Merkittävän ko-konaisuuden muodostavat maahantu-loasiat, viime vuonna he myönsivät 90 000 viisumia Petroskoista. Kinnunen ar-vioi, että yleisimpiä syitä Karjalan ta-savallan kansalaisille viisumin hakuun ovat ostos- ja virkistysmatkat Suomen puolelle. On huomionarvoista, että vii-suminhakuun ja rajanylitykseen liitty-vät asiat toimivat edelleen normaalin mutkattomasti sanktioista huolimatta.

Suomen kielen ja kulttuurin tukemi-nen muodostaa toisen kokonaisuu-den konsulaatin toiminnassa. Kinnu-sen mukaan Karjalan tasavallassa asuu edelleen n. 8 500 etnisesti suomalaista henkilöä, mutta määrä on toki lasku-suunnassa. Suomea puhuvien kannal-ta on positiivista, että alueella ilmestyy suomenkielisiä lehtiä ja opetusta anne-taan suomeksi sekä perusopetuksessa että yliopistossa. Konsulaatti järjestää vuosittain muutamia suomenkielisiä kulttuuritapahtumia.

Kolmannen kokonaisuuden muodostaa suomalaisen viennin ja kaupan edistä-minen. Venäjällä toimii lähes 600 suo-malaisyritystä ja Karjalan tasavallas-sa operoi muutamia yrityksiä, joissa on suomalaista pääomaa. Konsulaat-ti toimii oikea-aikaisen tiedon välit-täjänä mm. tarjouskilpailujen osalta. Lisäksi se tarjoaa arvovaltapalveluita ”avaamalla ovia” suomalaiselle elinkei-noelämälle sekä yhdistämällä suoma-laisia paikallisten toimijoiden kanssa. Kinnusen mukaan Karjalan tasavallassa olevia suomalaisyrityksiä arvostetaan,

sillä ne ovat vahvoja työllistäjiä ja näin kerryttävät alueen veropohjaa. Karja-lan tasavalta voisi tarjota kiinnostavia toimintamahdollisuuksia mm. maa-kunnan metsäsektorin yrityksille, Kin-nunen vihjasi.

Karjalan tasavallan taloustilanteen osalta Kinnunen piti mielenkiintoisena vuotta 2020, jolloin Karjalan tasavalta täyttää 100 vuotta. Parhaillaan odote-taan rahoituspäätöstä Moskovasta juh-lavuoden toimenpideohjelman hank-keiden toteuttamiseksi. Juhlavuoden kautta haetaan ennen kaikkea kansal-lista näkyvyyttä sekä federaatiotason rahoitusta useille infrastruktuuri- ja modernisaatiohankkeille.

Tavoitteena on Karjalan tasavallan asukkaiden hyvinvoinnin ja elintason huomattava parannus ja investointien saaminen laajassa mittakaavassa. Poh-joiskarjalaisten yritysten kannattaakin olla kuulolla millaisia projekti-ideoita Karjalan tasavallan alueella lähivuosi-na syntyy ja hakeutua niihin mahdolli-suuksien mukaan partneriksi.

Pakotteilla ei vaikutus-ta yli puoleen yrityksis-tämme

Pohjois-Karjalan Kauppakamarin toimi-tusjohtaja Anne Vänskä kertoi koko kauppakamariryhmässä toteutetusta valtakunnallisesta kyselystä pakottei-den vaikutuksesta yritysten toimintaan. Vastauksia saatiin 2 684 yritykseltä jois-ta 73 oli pohjoiskarjalaisia. Pohjois-Kar-jalassa yrityksistä 56 % oli sitä mieltä etteivät Venäjään kohdistetut pakot-teet ja vastapakotteet vaikuttaneet yri-

tyksen toimintaan negatiivisesti. Pa-kotteet vaikuttivat epäsuorasti 32 % yrityksistä ja suoraan 8 %. Vastaajayri-tyksistä 3 % oli itse pakotteiden koh-teena.

Vänskä totesi, että pakotteilla näyttäi-si Pohjois-Karjalassa olevan vaikutusta mm. matkailubisnekseen, markkinoin-tiin, rakennuskohteisiin ja asuntokaup-paan. Myös investointihyödykkeitä val-mistavin yritysten loppuvuosi näyttää heikolle. Merkittävin vaikuttava tekijä näyttäisi kuitenkin olevan ruplan epä-edullinen kurssikehitys – pakotteet ovat olleet piste iin päälle, Vänskä pohti.

Vänskän mukaan tuntuma yrityskentäl-tä on, että pitkäaikaisia ja hyvin toimi-neita yrityssuhteita ei haluta kariuttaa pakotteiden vuoksi. On toki selvää, että suurin osa yrityksistä odottelee eikä tee tässä vaiheessa mittavia toimenpiteitä.

Kokouksen lopuksi Pohjois-Karjalan ra-javartiostosta majuri Simo Purmonen kertoi, että valtakunnan rajalla tilanne on rauhallinen. Niiralan rajanylitysten määrän arvioidaan tänä vuonna pää-tyvän noin 1,6–1,7 miljoonaan ylityk-seen, mikä on sama kuin vuonna 2013. Purmosen mukaan rajanylitysten kas-vussa on nyt hengähdystauko, lähitu-levaisuudessa kasvun odotetaan olevan vuositasolla 5–10 %. Venäläisten raja-nylittäjien määrä on tänä vuonna vä-hentynyt n. 8 %, mutta tilannetta on kompensoinut suomalaisten ylittäjien määrän kasvu samalla prosentilla. Sen sijaan muualla Suomen rajanylityspai-koilla ylittäjien määrät ovat olleet pää-osin laskussa.

MAAKUNNAN VENÄJÄ-RYHMÄSSÄ pohdittiin pakotteiden vaikutuksiaMaakunnan Venäjä-ryh-mä kokoontui viimeistä kertaa nykyisellä kokoon-panollaan 19. syyskuuta kuulemaan mm. Petros-koin konsulaatin kuulu-misia ja Venäjän talous-pakotteiden vaikutuksia Pohjois-Karjalaan.


Pielisjoen linna HELMI KESKELLÄ

J O E N S U U TAVuonna 1852 valmistunut Pielisjoen linna on Joensuun kaupungin vanhin

kivirakennus. Joensuun kaupunki perustettiin vain neljä vuotta ennen

linnan valmistumista.

Pielisjoen linna rakennettiin alun perin kruununjy-västöksi. Kruunu peri veroja luonnontuotteina ja vilja nousi tärkeimmäksi veronmaksun välineeksi 1600-luvulla. Kameraalihallinnon isännöimä Pie-lisjoen linna palveli jyvästönä aina 1910-luvulle saakka.

Vuodesta 1919 lähtien Pielisjoen linna toimi Poh-jois-Karjalan suojeluskuntapiirin varastona. Linnan pohjakerroksessa säilytettiin muun muassa Joen-suun kenttäpatterin tykkejä. Kun suojeluskunta sittemmin tarvitsi toimi- ja asuintilaa henkilöstöl-leen, apuun kutsuttiin arkkitehti Ole Gripenberg.

Arkkitehti Gripenbergin uudistussuunnitelman mukaisesti Pielisjoen linnan sisätilat kokivat pe-rusteellisen muutoksen. Rakennuksen keskelle si-joitettiin jyhkeä porraskäytävä, johon tulvii valoa keskelle kattoa rakennetun pyramidimaisen lyh-tyrakennelman ikkunoista.

Linnan ilme muuttui myös ulkoisesti, kun linnan tiiliseinät rapattiin. Samassa yhteydessä linnan länsiseinän yläosaan tehtiin kaksi kipsistä me-daljonkia. Toisen medaljongin kuviona on suoje-luskuntain hihamerkki, toinen kuvio on Karjalan vaakunan suoraa säilää pitelevä haarniskoitu kä-sivarsi. Mittava uudistustyö saatiin valmiiksi kesäl-lä 1929, jolloin linna vihittiin Pielisjoen linnaksi.

1930-luvulla Lapuan liike nautti Joensuussa ra-jattua suosiota, vaikkakin kiihkeimpien suojelus-kuntalaisten harjoittamat kyyditykset ja lisäänty-nyt väkivalta kasvattivat myös kritiikkiä.

Lapuan liikkeen hiipumisen virstanpylvääksi mai-nitaan episodi, jossa maamme ensimmäinen pre-sidentti K.J. Ståhlberg puolisoineen kyydittiin Jo-ensuuhun lokakuussa vuonna 1930. Muilutuksen kohteeksi Ståhlberg joutui, kun hän tunnettuna ja tiukkana laillisuusmiehenä kritisoi Lapuan liikettä.

Kyyditys päättyi Joensuun kaupungintalon eteen, jossa muiluttajat itse häipyivät pimeään yöhön. Vaiheikkaan päivän päätteeksi presidenttiparil-le löytyi lopulta yösija Pielisjoen linnasta sen jäl-keen, kun suojeluskuntapiirin sotilasohjaaja, jää-käriluutnantti Lang tunnisti entisen ylipäällikkönsä Ståhlbergin.

Ståhlbergit palasivat takaisin Helsinkiin jo seuraa-vana päivänä lukuisten tervehdysten saattelemi-na. Joensuusta lähtien lähes jokaisella rautatiease-malla presidenttiparia kunnioitti suojeluskunnan paraati sekä kuntien kukkatervehdykset.

Sodan aikana Pielisjoen linna palveli sotilaskäy-tössä. Sodan jälkiaikojen vaiheet näkyivät myös Pielisjoen linnan länsiseinällä, kun suojeluskun-nan tunnusta kantanut medaljonki hakattiin irti. Sodan jälkeen Pielisjoen linna toimi Sotilaspiirin esikuntana aina vuoteen 1967 saakka.

Vuonna 1971 linnaan muutti Joensuun yliopis-ton alainen Karjalan tutkimuslaitos. Linna oli tut-kimuksen ja tieteen tyyssija aina vuoteen 2006 saakka. Tuolloin Karjalan tutkimuslaitoksen väki muutti linnasta Joensuun yliopiston yhtenäisel-le kampusalueelle.

1/2014 9

Vuosina 1992-1993 Pielisjoen linnassa tehtiin suurremontti. Arkkitehti Esa Piiraisen johdolla linnan tunnelma saatettiin 1920-luvulle. Eräs entisöitävistä kohteista oli linnan länsipääty, jossa komeilee jälleen suojeluskunnan hihamerkki. Samal-la linnassa toteutettiin nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja.

Marraskuussa 2006 yksi maakunnan merkittävimmistä arvorakennuksista sai uuden isännän, kun Pohjois-Karjalan maa-kuntaliitto muutti Pielisjoen linnaan.

Linnan on alkujaan suunnitellut arkkitehti Ernst B. Lohrmann. Pielisjoen linna kuuluu Joensuun kaupungin kulttuuri- ja rakennushistoriallisten suojelukohteiden ykkösluokkaan. Myös osa linnan sisätiloista on suojeltu. Linnassa on kolme ker-rosta. Neliöitä on yhteensä 1 500. Linna sijaitsee Niskasaaren tontilla, jonka pinta-ala on noin 3 400 neliötä. Aiemmin valtion omistama linna tuli Joensuun kaupungin omistukseen vuonna 2003.


Edunvalvontatyössä joudutaan usein pe-rustelemaan maakunnan elinvoimaisuut-ta. Viime vuosina tämä asetelma on valtion määrärahakurimuksessa vain korostunut. Toisaalta puolustustaistelujen ohessa on välillä avautunut hyviä mahdollisuuksia myös maakunnan esille tuomiseen sijoi-tettavien yksiköiden sijaintipaikkana. Oli-pa kyse sitten siitä, että valtio päättää lakkauttaa alueyksikköjä tai toimintojen tehostamisvaatimus ajaa jonkin valtion vi-ranomaisen henkilöstöä karsiviin organi-saatiouudistuksiin – ja joskus jopa perusta-maan uusia yksikköjä, joille on osoitettava pääpaikka – maakuntaliitto on taho, jonka kantaa asiaan kysytään.

Puhuttaessa uusista sijoitettavista toi-minnoista, keskeinen alueen potentiaalis-ta kertova asia on tietenkin kyseessä ole-vaan toimintoon liittyvä osaaminen. Joskus perusteluissa on kuitenkin tuotava esille myös alueen elinvoimaisuus ja yleinen ke-hitys. Kun perusteluja sitten esitetään, to-siasiat törmäävät usein tiukassa asuviin, iki-aikaisiin ennakkokäsityksiin ja mielikuviin: ”Eihän teillä noin voi mennä”. Joskus fak-tat huomioidaan: esimerkiksi Puolustus-voimien Palvelukeskusta perustettaessa ja sijaintipaikkaa valittaessa Joensuun ja lähi-seudun osaavan työvoiman riittävyyteen ja alueen houkuttelevuuteen myös muu-alta tulevia työntekijöitä ajatellen luotet-tiin. Luonnonvarakeskuksen biotalouden strategisesta päätoimipaikasta ja biotalo-us INKA:n vetovastuusta päätettäessä alu-een osaaminen tunnustettiin.

Joskus mitkään perustelut eivät tunnu aut-tavan. Esimerkiksi maakunnan kahden van-kilan tulevaisuudesta väännettiin kättä vii-me syksynä. Väännön lopputuloksena oli lupaus siitä, että vankiloita ei tällä hallitus-kaudella lakkauteta. Nyt ollaan kuitenkin jälleen samassa tilanteessa: vankilaverk-koa on karsittava, ja lakkautukset on koh-dennettava Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä väki vähenee. Yksiköiden kunnolla tai toi-minnan hyvillä tunnusluvuilla ei ole mer-

kitystä, jos ne sattuvat sijaitsemaan alueil-la, joiden väestökehitys näyttää vähänkin negatiiviselta. Vastaavaan mustavalkoiseen ja asioita yksinkertaistavaan tai jopa vää-ristävään asetelmaan on törmätty usein, puhutaanpa sitten vaikka varuskunnista, vastaanottokeskuksista tai hätäkeskuksista. Välttämättömät liikennehankkeetkin ovat tiukassa niillä alueilla, joilla ”väki vain vä-henee”. Ja valtion toimintojen alueellista-minen ei tunnu onnistuvan Hämeenlinnaa kauemmaksi, kun työvoimaa ei kuulemma maakunnista löydy.

Pohjois-Karjalan kehitykseen ja tulevai-suuteen liittyy toki ikääntymisen kaltai-sia mittavia haasteita aivan omasta takaa emmekä ole turvassa maailmantalouden myllerrykseltäkään, mutta tosiasia on, että maakunnan viime vuosien kehitys on ollut varsin myönteistä. Esimerkiksi yritysten lii-kevaihdon kasvu oli vuonna 2013 kaikista maakunnista vahvinta juuri Pohjois-Karja-lassa. Kasvuprosentti oli varsin pieni (+3,0 %) ja osin kehityksen taustalla oli se, että vuonna 2012 olimme liki vastaavalla ne-gatiivisella luvulla (-3,1 %) maakuntaver-tailun peränpitäjiä, mutta eipä kehitys vä-hän pidemmälläkään aikavälillä heikkoa ole ollut. Vuonna 2011 Pohjois-Karjala sijoittui vastaavassa vertailussa maakunnista kol-manneksi ja vuonna 2010 sijoitus oli toi-nen. Pohjois-Karjalalla on siis tästä maa-kuntavertailusta peräti kolme mitalisijaa neljän vuoden aikana. Vastaavaa sarjaa ei ole esittää millään muulla maakunnalla. Tä-män vuoden ensimmäiseltä neljänneksel-tä on tiedossa maakunnista toiseksi paras kasvuprosentti. Erityisesti rakentaminen on ollut hyvässä iskussa, mutta eipä huonos-ti ole mennyt muillakaan päätoimialoilla.

Työttömyyden kehityksen osalta Pohjois-Karjala on tänä vuonna ollut ainoa maa-kunta, jossa työttömien määrä on vähen-tynyt viime vuoteen verrattaessa. Miinus on toki pieni ja sen taustalla on mm. työ-ikäisen väestön määrän pieneneminen ja myös erilaisissa työvoimahallinnon toimen-

MIELIKUVAT ajan tasalle maakunnan

viime vuosien kehitys on ollut varsin myön-

teistä

”

piteissä olevien suuri määrä, mutta kyseessä on joka tapauksessa asia, jossa on menty mukavasti vastavirtaan.

Pohjois-Karjala on myös ollut nyt jo viisi vuotta (2009–2013) peräkkäin muutto-voittomaakunta. Muuttovoittoluvut eivät ole olleet suuria, mutta tämäkin viesti kehi-tyksen tilasta on hyvin positiivinen. Vasta-argumentiksi ei myöskään kelpaa se, että Etelä-Suomen kehityksen ollessa ongel-missa, Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien muuttoliikeluvut kohentuvat automaat-tisesti. Pohjois-Karjalan ohella IP-alueen seitsemästä maakunnasta nimittäin vain Pohjois-Pohjanmaa on ollut kaikkina em. viitenä vuotena muuttovoittomaakunta. Pohjois-Savo on kivunnut plussalle viimei-senä kolmena vuotena, mutta neljä muu-ta alueen maakuntaa ovat olleet muutto-tappiomaakuntia kaikkina viitenä vuotena.

Myös tulevaa kehitystä koskevat näkymät ovat maakunnassa maailmantalouden epä-varma tilanne huomioiden vähintäänkin kohtuulliset. Alueelliset kehitysnäkymät 2/2014 -katsauksessa Pohjois-Karjalan ke-hityksen odotetaan tulevan vuoden aikana jatkuvan jotakuinkin nykyisen kaltaisena, luottamusta tulevaan antavat mm. lukui-sat yrityssektorin investoinnit. Syksyn Yri-tysbarometrissa yritysten kehitysnäkymiä kuvaava saldoluku oli puolestaan +6. Pa-rannusta viime kevään tilanteeseen oli 14 prosenttiyksikköä. Koko maan osalta nä-kymät olivat viime keväästä heikentyneet.

Nyt on hyvä aika päivittää mielikuvat vas-taamaan todellisuutta.

Kimmo Niiranenmaakunta-asiamies

1/2014 11

MAAKUNNAN ELINVOIMAA esille elävillä kuvilla

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karja-lan Kauppakamari ry tuottavat yhteistyössä vide-on, joka esittelee maakunnan elinkeinoelämää. Yrityksiä, menestystarinoita ja tuotteita on mu-kana peräti viitisenkymmentä.

Lisäksi toteutetaan 12 kpl parhaita paloja Poh-jois-Karjalasta esitteleviä videoklippejä, jotka ker-tovat maakunnan elinvoimasta ja omaleimaisuu-desta. Sisältöinä ovat mm. tapahtumat, urheilu, kulttuuri, luonto, vapaa-aika ja esille nostetaan myös eri vuodenajat.

Videoiden jakelu ja esittäminen tehdään laajasti. Välineinä käytetään VisitKarelia.fi-brändiä, omia ja sidosryhmien nettisivuja sekä sosiaalista medi-aa. Esitykset ovat avoimesti kaikkien käytettävis-sä kokouksissa, tapahtumissa, viestinnässä sekä markkinoinnissa.

Videomateriaalien tavoitteena on antaa moder-ni ja kiinnostava kuva tulevaisuuteen uskovasta Pohjois-Karjalasta sekä herättää positiivinen huo-mio maakuntaan. Video ja klipit valmistuvat tä-män vuoden aikana.

Elinvoimaa esille Pohjois-Karjalasta -hanke on saa-nut rahoitusta EAKR:sta.

Pohjoiskarjalaisia yrityksiä esittelevä osasto palkittiin kunniakirjalla parhaasta ulkoasus-ta suurilla China-Russia Expo messuilla Kii-nassa. ”Pohjois-Karjalan olohuone” –ulko-asuisessa osastossa oli 36 neliötä. Messuilla ovat esillä mm. Arbonaut, Fastroi, Meskari, Konepaja Antti Ranta, Nordic Koi-vu, Nordic Vitality, Nikkarituote ja Prime Loudspeakers. Lisäksi tapahtumaan osallis-tuivat Josek, Karelia Ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Messut olivat ke-säkuussa. Yritykset ovat mukana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoimassa China Green Economy Platform -hankkeessa, jonka ta-voitteena on edistää Pohjois-Karjalan ja Hei-longjiangin alueen välistä yhteistyötä bio-taloussektorilla.

Reijo Mujeprojektipäällikkö

POHJOIS-KARJALAN MESSUOSASTO PARAS KIINASSA

Henri Niiranen teki videoihin ilmakuvauksia kauko-ohjattavilla helikoptereilla.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tiedotuslehti 1/2014

Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa. Julkaisu on luettavissa myös www.pohjois-karjala.fi/nyt.

www.pohjois-karjala.fi/tilastot

TUTUSTU UUSIMPIIN TILASTOIHIMME!

Julkaisija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 280100 Joensuu puhelin 013 337 4700s-posti: [email protected] www.pohjois-karjala.fiToimitus Rauno JussilaUlkoasu ja taitto Laura JussilaPainosmäärä 1400 kpl Painotalo LaserMedia

Kuvatkansi: Erko Raaman (ylä), Kontiolahden Urheilijat/Laiho (vasen)Marko Natri/ProAgria Pohjois-Karjala (ylä oikea), Jarno Artika (ala oikea)Kontiolahden Urheilijat/Laiho s. 2, Eija Hiltunen s. 3 (ylä), Freeimage s. 3 (ala), Rauno Jussila s. 4, 6, 7, 9 (ala vasen)Jaakko Kilpiäinen s. 8–9, P–K:n Museo s. (9 ala oikea),Teemu Tretjakov/Vastavalo s. 10Heikki Hamunen s. 11 (ylä),GEP–hanke s. 11(ala)

Maakuntaliiton kuulumisia myös facebook.com/pkmaakuntaliitto

pohjois-karjalan maakuntaliitto nyt 1/2014

Documents