yrityksiä, osaajia ja edelläkävijöitä metsämaakunnasta

Maailma huutaa innovaatioita - ja rakastaa menestysta-rinoita. Kovassa huudossa ovat etenkin luonnonvaro-

jen kestävään käyttöön, uusiutuvaan energiaan sekä energian-säästöön liittyvät ratkaisut.

Olemme siirtymässä biotalouden aikaan, jossa fossiilinen energia sekä energiaa tuhlailevat materiaalit ja tuotteet on kor-vattava uusiutuvilla raaka-aineilla. Jopa rakas EU:mme on liit-tynyt tähän kuoroon: se viittoo meitä kohti Edelläkävijämark-kinoita. Näillä tulevaisuuden markkinoilla mantereemme pitäisi niittää menestystä esi-merkiksi puurakentamisen, bioenergian ja luonnonkuitui-hin perustuvien uusien kom-posiittimateriaalien kehittäjä-nä ja hyödyntäjänä.

Innovaation siemenenä on idea, älynväläys, jonka perus-tana on kyky nähdä ja tehdä tuttu asia toisin. Idean ohel-la tarvitaan sitkeyttä, raakaa tuotekehitystyötä ja tietoa asi-akkaan vaatimuksista. Hyvästä ideasta voi lopulta syntyä tuo-te markkinoiden huutavaan tarpeeseen. Kyse on kehityspolus-ta, jonka varrella on monia koettelemuksia. Voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen kuin ideasta tai keksinnöstä on muotoutunut myytävä tuote, palvelu tai aiempaa tehokkaam-pi toiminta- tai tuotantomalli.

Maailmankin mitassa metsät ja puubiomassa on tunnis-tettu biotalouden keskeiseksi tukijalaksi. Puutahan meillä Suomessa riittää; metsä kasvaa kohisten ja luo uutta kasvua enemmän kuin perinteiset sahat tai sellu- ja vaneritehtaam-me ehtivät sitä käyttää.

Metsältä on Metsä-Suomessa aina osattu kysyä neuvo-ja, ja tunnetusti metsä myös vastaa. Kiipesimme jälleen Ko-lin laelle, markkinametelin ja hälyn tavoittamattomiin kuun-

telemaan, mitä tarinoita metsällä olisi kerrottavanaan. Mitä metsä osaisi kuiskata meille innovaatioista, biotaloudesta – ja menestyksestä?

Tähän julkaisuun on koottu osa Kolin meille kuiskaamista tarinoista – kaikki pohjoiskarjalaisia menestystarinoita. Häm-mästyttävällä tavalla nuo tarinat keskittyvät metsään kertoen puun korjuuseen, kuljetukseen ja hyödyntämiseen liittyvistä innovaatioista. Usein taustalla on yrittäjän idea, joka on syn-

tynyt jo kauan ennen kuin sille oli valmiita markkinoita.

Yrittäjien visioissa on tun-nistettu tulevaisuuden tarve, jota on lähdetty jalostamaan suomalaisella sisulla. Tulok-sena on energiapuukouria, hakkureita, räätälöityjä ha-kerekkoja, lämpöyrittämisen liiketoimintamalleja, kaunii-ta ja energiatehokkaita tulisi-joja, huipputeknologiaan pe-rustuvia metsäninventoinnin järjestelmiä, luonnonvarojen

kestävään käyttöön liittyviä asiantuntijapalveluita, ratkaisu-ja ravinteiden kierrätykseen ja puurakentamiseen sekä häm-mästyttäviä ominaisuuksia tarjoavia uusia materiaaleja ja niis-tä valmistettuja soivia pelejä.

Nämä yritykset ovat edelläkävijöitä. Tuotteiden ja palve-lujen sovelluskohteet ja markkinat ulottuvat Suomesta maa-pallon ympäri. Tuotteiden syntyyn on tarvittu ideoita ja poik-keuksellista metsään liittyvää osaamista. Kykyä kuunnella ja ymmärtää metsää.

Joensuussa 4.5.2011

Timo Tahvanainen, Joensuun Tiedepuisto Oy

Pääkirjoitus

Metsä vastaa menestystarinoilla

Tuotteiden syntyyn on tarvittu ideoita ja

poikkeuksellista metsään liittyvää osaamista

2

Tässä lehdessä

12 14

18

20

222426

1008 0604

Mzymes kehitti sähköä johtavan puupohjaisen materiaalin

Suurella sydämellä

Tehokasta, kestävää ja ympärivuotiseen käyttöön

Flaxwood tavoittelee menestyssinfoniaa

Vaatimattomasti alansa paras

Uusi kasvu nousee tuhkasta

Lakipykälien taitava tulkki

Miljoonien edestä järkeä ja yhteistyötä

Laadulla ja ketjun hallinnalla

Tulikivi menestyy ympäristötuuli palkeissaan

Kesla ahkeroi metsätöissä kannolta tehtaalle

3

01. Vuonna 2010 Kesla Oyj täytti 50 vuotta. Keslan kattava mallivalikoima mahdollistaa kuhunkin asiakastarpeeseen ja tilanteeseen parhaan mahdollisen ratkaisun olipa kyse sitten nuoren metsän hoidosta, kasvatus- tai päätehakkuista, lähi- tai kaukokuljetuksista, teollisuuskäytöistä tai hakettamisesta eri muodoissaan.

Kesla ahkeroi metsätöissä kannolta tehtaalle

4

Puunkorjuun koko ketjun hallinta kannolta tehtaalle on meidän valttimme. Keslan tuotevalikoimalle löytyy koko

ajan uusia merkittäviä markkinoita, kun puunkorjuun ko-neellistuminen jatkaa kasvuaan, Kesla Oyj:n toimitusjohta-ja Jari Nevalainen arvioi.

Vuosi 2010 oli Keslalle hyvä; maailmantalouden taantu-man jälkeen mark-kinoiden patoutu-nut kysyntä lähti purkaantumaan ri-peästi. Sekä ko-timaa että vienti lähtivät vetämään arvioitua nopeam-min. Yhtiön tuo-tekehityksen pai-nopisteenä olivat erityisesti metsäenergian tehokkaaseen korjuuseen, kulje-tukseen ja haketukseen liittyvät ratkaisut. Myös Keski-Eu-roopan kokorunkokäsittelyyn ja kierrätykseen liittyvät nos-turiratkaisut olivat kehitystyön keskiössä.

–Keslalla on vientiä yli 30 maahan, tärkeimpinä Pohjois-maat, Saksa, Ranska ja Itävalta. Saksassa käynnistimme viime vuonna uuden maahantuontikuvion, joka toi uutta jalansijaa. Kokonaan uutena vientimaana mukaan tuli Ukraina. Itään tähyämme muutenkin – Venäjä, Valko-Venäjä ja myös Japa-ni ovat nousemassa tärkeään rooliin.

Metsäosaamisen ytimessäKesla kuuluu metsäsektorin johtaviin toimilaitevalmistajiin, joka pystyy tarjoamaan lisälaitteet eri alustakoneisiin poh-joisen havumetsävyöhykkeeltä etelän eucalyptusplantaaseil-

le. Notkeus ja palvelun kokonaisvaltaisuus siivittävät tietä urbaanien metsien ja tienvarsien raivaamiseen sekä energia-puun korjuuseen. Kaluston monipuolinen käyttömahdolli-suus ja kustannustehokkuus käyvät kaupaksi.

–Itäisessä Suomessa on paljon metsäosaamista, Keslan lisäksi merkittäviä muitakin yhtiöitä. Osaamisen keskitty-

minen vie koko toimialaa eteen-päin. Metsäntutki-muslaitoksen kans-sa teemme erittäin hyvää yhteistyö-tä. Metla, Itä-Suo-men yl iopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkea-koulu, Euroopan

metsäinstituutti – osaamisen rintama alueella on todella laa-ja, Jari Nevalainen summaa.

Poweria toiminnanohjaukseenKun taantuma kuritti metsätoimialaa ja koneyrittäjät herke-sivät investoimasta epävarmoilla markkinoilla, Keslassa tä-hyiltiin jo tulevaan. Edessä oli parin vuoden riuska ponnis-tus ja mittava investointi.

–Uusimme koko toiminnanohjausjärjestelmämme, kävim-me läpi kaikki prosessit materiaaleista valmistukseen ja tila-ustenkäsittelyyn. Ajoituksellisesti onnistuimme äärimmäi-sen hyvin, toimitusjohtaja myhäilee. Läpi koko toiminnan tiedonkäsittely sujuu nyt entistä tehokkaammin, ja asiakas-pintaan pystytään rakentamaan entistä parempia palvelu-valmiuksia. [SS]

Itäisessä Suomessa on paljon metsäosaamista

kesla oyj▶ Metsäteknologian suunnitteluun,

valmistukseen ja markkinointiin erikoistunut konepajakonserni

▶ Keslan tuotteita viedään yli 30 maahan, viennin osuus liikevaihdosta yli 60 %

▶ Tuoteperheeseen kuuluvat puutavara-, harvesteri-, metsäkone-, kierrätys- ja teollisuusnosturit ja kuormaimet, metsäperävaunut, hakkurit, koura- ja sykeharvesterit sekä sykeprosessorit

▶ Tuotantolaitokset sijaitsevat Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä

▶ Konserniin kuuluva MFG Components Oy on yksi Suomen johtavista voimansiirto- ja hydrauliikkatuotteiden ja -ratkaisujen suunnitteluun, markkinointiin ja valmistukseen erikoistuneista yhtiöistä

▶ Koko konsernin palveluksessa on noin 260 henkeä

▶ Liikevaihto vuonna 2010 oli 33,7 miljoonaa euroa

www.kesla.com

Suurin osa Euroopassa myydyistä metsäkoneista valmistetaan Suomessa.

Joensuulainen metsäteknologian kärkiyhtiö Kesla Oyj on koneellistanut

puunkorjuuta tehokkaasti niin kotimaassa kuin maailmallakin. Vuonna

2010 kunniakkaat 50 vuotta täyttänyt Kesla menestyy keskittymällä

olennaiseen – pidetään silmät ja korvat auki ja kuunnellaan asiakasta.

5

Kun ranskalaissyntyinen Michel Mercier kymmenen vuotta sitten läh-ti rakentamaan Tulikivi-tulisijojen myyntiverkostoa, tulisijojen varaavuu-

desta ei Gallian tantereilla tiedetty mitään. Ranskalaiset olivat avotakkakansaa, vuolukivi materiaalina tuntematon, harmaa väri poissa muodista eikä suomalai-nen design siinä kohtaa tuntunut ottavan tulta sekään.

Maatalouden diplomi-insinööri Mercier ei kuitenkaan hätkähtänyt syviäkään lähtökuoppia. Vaivihkaista taustatukea myyntimies sai puheilleen alati kallistuvas-ta öljyn ja sähkön hinnasta. Tänään Euroopan keskeisen vientimaan näkymä on vallan toista. Ranskan valtio tukee avokätisesti energiatehokkaita investointeja.

–Takka-leivinuunin varaamisominaisuus nosti Tulikiven menestykseen. Tuli palaa uunissa 2–4 tuntia ja lämpöä riittää 24 tuntia vuorokaudessa. Ja millaista lämpöä – puhdasta säteilylämpöä, pölytöntä, raikkaasti kiertävää ilmaa, helppoa hengittää. Tänään meillä on Ranskassa viisi maahantuojaa ja noin 70 tulisijakaup-paan erikoistunutta myyntipistettä, Mercier kiteyttää.

Tulisija on nyt hybridiTulikivi on maailman suurin lämpöä varaavien tulisijojen valmistaja. Yhtiö luot-taa vankasti bioenergian lämmittävään tulevaisuuteen. Kun yhtiö vuonna 2010 lanseerasi Tulikivi Green -tuotteet, markkinoilla innostuttiin kovasti.

–Tulikivi Green -vesilämmitysjärjestelmä sopii hyvin modernin matalaener-giarakentamisen vaatimuksiin. Tulisija voidaan liittää osaksi asunnon lämmitys-järjestelmää yhdessä aurinkolämmön ja lämpöpumpun kanssa. Järjestelmän an-siosta merkittävästä osasta Tulikiven tulisijoista tulee hybridejä, joilla kuluttaja voi polttaa joko klapeja tai pellettejä tarpeensa mukaan.

Moderni uuninohjausjärjestelmä puolestaan tehostaa polttopuun käyttöä ja tulisijan tasaista lämmönluovutusta huonetilaan minimoiden pienhiukkaspääs-töt. Seinään asennettavasta ohjauspaneelista voi seurata, milloin uudelleenläm-mitys kannattaa aloittaa. Tulisija myös varoittaa mahdollisista häiriöistä, kuten ylilämmittämisestä tai polttopuiden huonosta syttymisestä.

–Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia bioenergiasta niin ekologisista kuin taloudellistakin syistä. Ympäristökysymykset ovat vahvasti keskustelussa Euroo-passa. Lämmöltä odotetaan luontoystävällisyyttä, lisäksi yhä useammat ihmiset haluavat olla omavaraisia lämmitysenergian suhteen. Kaikki tämä tietää lisää töi-tä meille, Mercier kuvailee.

Tulikivi menestyy ympäristö tuuli palkeissaan

– Varaavasta takka-leivinuunista, vastaa

vientijohtaja Michel Mercier oitis kysyttäessä,

mistä Tulikivi Oyj:n tärkeimmän vientimaan

Ranskan asiakkaat ovat erityisen innostuneita.

02. Vientijohtaja Michel Mercierin mukaan ihmiset haluavat olla lämmitysener-gian suhteen omavaraisia. Asiakkaat arvostavat myös luontoystävällisyyttä. Mercierin mukaan Euroopassa puhtaus ja luonto yhdistyvät Suomeen, mikä sopii mainiosti Tulikiven imagoon.

6

Kehittäjä ja standardien luojaEnergiaomavaraisuuden lisääntyvä tarve, puhdas palaminen, energiatehok-kuus ja muun muassa matalaenergia- ja passiivi-talojen lämpöenergiakäyt-täytymisen uudenlaiset vaatimukset pitävät Tulikiven tuotekehityksen liikkeessä.

–Varaavat tulisijamme täyttävät eurostandardin EN 15250 vaatimukset kirk-kaasti. Lisäksi vientituot-teemme täyttävät paikalli-set, monesti standardiakin tiukemmat vaatimukset. Saksa on meille tärkeä vientimaa, siellä päästöra-joitukset ovat markkinoi-den tiukimpia. Toimimme luonnollisesti vientimai-demme säännösten perus-teella, Tulikiven tuoteke-hityspäällikkö Jari Sutinen kertoo.

Polttotekniikan jatku-van kehitystyön rinnalle vähäpäästöisyyden tueksi kartoitetaan ja kehitetään myös niin sanottuja se-kundäärisiä menetelmiä.

–Näitä menetelmiä ovat muun muassa automaat-tinen palamisilman säätö, erilaiset puhdistusmene-telmät sekä suodattimet. Kehitämme teknologioita, seuraamme tiiviisti alan kehitystä ja haemme sys-temaattisesti uusia rat-kaisuja.

Tulikivi on maailman joh-

tava varaavien tulisijojen valmistaja. Kärkivalmista-jan näköalapaikalla Tulikivi ei ainoastaan täytä sään-nösten vaatimuksia, vaan on mukana luomassa alan standardeja. Tuotekehitys-päällikkö Sutisen mukaan matalaenergia- ja passii-vitalorakentamisen myötä tulisijaratkaisujen tuote-kehitystä viedään jatkos-sa yhä enemmän mukaan taloteknisiin järjestelmiin. Tulikivi Green -vesiläm-mitysjärjestelmä on tässä merkittävä avaus.

Mutta palataan hetkeksi kaiken alkujuurille, vuolu-kiveen. Mikä vuolukives-tä tekee niin ylivoimaisen varaavan tulisijan mate-riaalin?

–Vuolukivi on erittäin ti-heätä, tiheämpää kuin esi-merkiksi graniitti tai perin-teinen tiili. Tämän vuoksi lämpöä voidaan varastoi-da paljon pieneen tilaan. Lisäksi vuolukivi johtaa hy-vin lämpöä. Näiden omi-naisuuksien ansiosta vuo-lukivitulisijan hyötysuhde on erinomainen, Sutinen luettelee tuotekehittäjän näkökulmasta.

Erityistä on sekin, että vuolukivilouhokset sijait-sevat Tulikiven tuotannon äärellä. Kivivarojen riittä-vyys pyritään takaamaan vähintään 50 vuodeksi eteenpäin.

tulikivi oyj▶ Tulikivi-konserni on erikoistunut

säteilylämpöä tuottaviin tulisijoihin ja saunoihin sekä kotien luonnonkivituotteisiin

▶ Konserniin kuuluvat emoyhtiö Tulikivi Oyj, sen Saksassa sijaitseva kiinteä toimipaikka Tulikivi Oyj Niederlassung Deutschland, sekä tytäryhtiöt Kivia Oy, AWL-Marmori Oy, Tulikivi U.S. Inc. ja OOO Tulikivi

▶ Tulikiven neljä tuoteryhmää ovat Tulisijat, Sauna, Sisustus ja Astiat

▶ Yhtiön pääpaikka ja tuotekehitys sijaitsevat Pohjois-Karjalassa Juuassa

▶ Tuotteissaan yhtiö painottaa ekologisuutta, esteettisyyttä ja niiden tuomaa viihtyisyyttä sekä puulämmityksen hyötyjä

▶ Liikevaihto on lähes 60 miljoonaa euroa, josta viennin osuus on noin puolet

▶ Työntekijöitä noin 500

▶ Yhtiö toi vuoden 2010 lopussa markkinoille uusiin innovaatioihin perustuvan sähkö- ja puukiuasmalliston

www.tulikivi.fi

Hyvä palvelu kantaaRanskan ja Benelux-maiden viennin rakennustöiden jäl-keen Michel Mercier sai vastuulleen koko Tulikiven vien-tikentän. Yhtiöllä on pitävä jalansija Pohjois- ja Länsi-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja myös Venäjällä, jossa ostovoimaisia asiakkaita on maan talouden romahduk-sen jälkeen jälleen kasvavassa määrin.

Tulikivi onkin tehnyt järjestelmällistä työtä Venäjän markkinoiden avaamiseksi. Tulisijavalmistaja on avannut uusia jakelupisteitä Venäjälle niin perinteisille Tulikivi-uuneille kuin myös keraamisille uuneille. Omakotiraken-tamisen ja vapaa-ajan rakentamisen uskotaan elpyvän ri-vakasti Venäjällä taloustilanteen kohentuessa.

–Uusia vientimaita valloitettavaksi on yltäkyllin. Ku-luvan vuoden aikana tutkimme aktiivisesti juuri Itä-Eu-rooppaa – Tsekkiä, Puolaa, Sloveniaa. Työtä on paljon ja se on vielä alkuvaiheessaan.

Kansainvälisesti esilläSäävaihtelut ja luonnon ääri-ilmiöt lisäävät tulisijojen ky-syntää. Tulikivelle on tärkeätä olla esillä esimerkiksi alan suurimmilla tulisijavalmistajien messuilla maailmalla.

–Maahantuojan rooli on tärkeä, markkinatuntemus-ta pitää olla. Maahantuoja- ja jälleenmyyjäverkoston kas-vattaminen ja kehittäminen onkin meille äärimmäisen tärkeätä.

Maailmalla tulisijoja myydään alan erikoisliikkeissä eikä esimerkiksi rautakaupoissa, kuten Suomessa. Kul-lakin markkina-alueella ja maalla on omat persoonalliset ominaisuutensa ja kulttuurinsa huomioitavaksi.

–Olemme niin lähellä asiakasta kuin mahdollista. Meille on tärkeätä, että ainutlaatuinen Tulikivi-tuo-te myydään asiakkaillemme aina hyvän palvelun kera, Michel Mercier muistuttaa. [M]

Ihmiset haluavat olla omavaraisia lämmitysenergian suhteen

03. Tulikivi Green W10-lämmitysjärjestelmä

7

Anaika menestyy laadulla ja ketjun

hallinnalla

Huippulaatuista, hitaasti kasvanutta

ja lustokooltaan sopivaa puuta sekä

millintarkka mitoitus. Siinä perusresepti,

jota puunjalostusyritys Anaikan vaativat

asiakkaat maailmalla arvostavat.

8

Raaka-ainevirtojen ja koko puunjalostus-ketjun hallinta ja jatkuva kehittäminen on

meille aivan keskeistä. Emme ole bulkkitavaran tuottaja, vaan millintarkkaan laatuun erikoistu-nut vientiyhtiö, Anaikan toimialajohtaja Kari Hartikainen linjaa.

Anaikan pääpaikka sijaitsee Pohjois-Karja-lassa Lieksassa. Raaka-aineenaan yhtiö käyttää oman alueensa hyvälaatuista kuusen ja männyn pikkutukkia. Puu jalostetaan sahatavaraksi, höy-lätavaraksi ja oman liimapuutuotannon raaka-aineeksi. Tuotantojärjestelmän joustavuus mah-dollistaa asiakaskohtaiset tuotekoot ja -pituudet.

Anaikan asiakkaita ovat japanilainen ja eu-rooppalainen taloteollisuus, rakennusliikkeet sekä rakennustavaraketjut. Markkina-alueista Japani on merkittävin 70 prosentin osuudella. Muu vienti suuntautuu Kaakkois-Aasiaan, Eu-rooppaan ja Pohjois-Afrikkaan.

Lähellä raaka-ainettaYhtiön kaksi liimapuupalkkitehdasta ja höyläämö sijaitsevat Pohjois-Karjalassa. Kes-ki-Suomessa Toivakassa Anaikalla on tukkeja jalostava saha, joka sahaa järeää kuusitukkia lähin - nä Pohjois-Japa-nin markkinoille. Osuuskunta Met-säliitolta yhtiö osti Soinlahden sahan vuonna 2010. Stra-tegisesti tärkeä oma sahaustoiminta ta-kaa tuotteiden ta-saisen laadun, toi-mitusvarmuuden ja puutavaran saa-tavuuden.

Iisalmen Soinlahden sahan puunhankinnas-ta vastaa Metsäliiton puunhankintaorganisaa-tio. Lieksan yksikön raaka-aineen ostot hoitaa oma puunhankinta. Valtaosa puusta tulee Poh-jois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta kustannuste-

hokkaalta etäisyydeltä. –Maantieteellinen sijaintimme on paras

mahdollinen, sillä juuri tältä alueelta saamme sopivan hitaasti kasvanutta raaka-ainetta.

Kestävää metsätalouttaLaatu ja ekologisuus ovat Anaikalle perusarvoja. Yhtiö ei ota vastaan raaka-ainetta, joka on pe-räisin suojelualueelta tai laittomasti hakatuista metsistä. Anaikalle on myönnetty puun alkupe-räketjun hallinnan PEFC-sertifikaatti.

–Raaka-aineen hankintamme perustuu kestävän metsätalouden periaatteisiin. Kiin-nitämme huomiota ympäristön kuormituksen pienentämiseen. Minimoimme päästöt ja ener-giankulutuksen sekä ympäristöä kuormittavien kemikaalien käytön.

Kannolta viimeiseen lastuun!Itäisen Suomen laadukas puuraaka-aine ruok-kii tuotantoketjun alkupäässä Anaikaa. Anaika puolestaan haluaa pitää kotiseudustaan huolta jalostamalla raaka-aineen kannolta viimeiseen lastuun kotimaakunnassa. Kokonaisketju mer-kitsee työtä suoraan lähes 200 puunjalostuksen

ammattilaiselle.–Maakunta

elää puusta. An-aikan tavoittee-na on jalostaa raaka-aine alus-ta loppuun tääl-lä. Seuraavaksi suunnitelmissa on rakentaa pel-lettitehdas Liek-san-tuotantolai-

toksemme perään. Meillä syntyy kutterinlastua noin 20 000 tonnia vuodessa. Puristamalla se pelletiksi maakunnasta voitaisiin suuremmat öljykattilat poistaa. Kaiken lisäksi hiilidioksi-dipäästöjen kannalta tämä on jälleen yksi as-kel eteenpäin, Kari Hartikainen muistuttaa. [M]

Maantieteellinen sijaintimme on

paras mahdollinen

anaika wood ltd oy▶ Perustettu vuonna 1999

▶ Liikevaihto noin 60 milj. euroa

▶ Työntekijöitä yhteensä noin 180

▶ Sahatavarakapasiteetti noin 250 000 m3 / vuosi

▶ Höylätavarakapasiteetti noin 120 000 m3/vuosi

▶ Liimattujen tuotteiden kapasiteetti noin 70 000 m3/vuosi

▶ Tuotannosta noin 95 prosenttia menee vientiin

www.anaika.com

04. Anaika jalostaa puuraaka-aineen sa-hatavaraksi, höylätavaraksi ja oman liimapuutuotannon raaka-aineeksi. Tuotannin sivutuotteet toimite-taan uusiutuviksi polttoaineiksi energialaitoksille ja raaka-aineeksi sellutehtaille.

9

05. 06. 07.

Enon energiaosuuskunnan kolme lämpölaitosta puskee lämpöä Enon kirkonkylässä ja Uimaharjun teollisuus-

taajamassa sijaitseviin kiinteistöihin lähes 16 000 megawatti-tuntia vuodessa. Osuuskunnan omistamien lämpöverkkojen yhteispituus on noin 8 700 metriä. Lämpö saadaan bioener-giapuusta, jota osuuskunta hankkii lähimetsistä noin 27 000 irtokuutiometrin verran. Hakemäärä vastaa lähes 800 oma-kotitalon vuotuista energiatarvetta.

Vuonna 1999 perustetusta Enon energiaosuuskunnasta on vuosien myötä sukeutunut varsinainen asiantuntijamat-kailun ”kuuma piste”. Vuonna 2010 osuuskunnan toimin-taan kävi tutustumassa lähes 30 vierailijaryhmää, suurin osa ulkomailta. Tiedonhaluisille osuuskuntaisännät esittelevät koko hakeketjun metsäpalstalta lämmöksi asti.

–Kanadasta, Euroopasta, Intiasta ja jopa Tasmaniasta asti tänne on tultu. Vierasryhmät ovat metsänomistajia, yrit-täjiä, opiskelijoita, metsäalan ammattilaisia, EU-virkamie-hiä. Osuuskunnasta on tullut varsinainen bioenergian mat-kailukohde, kertoo osuuskunnan hallintopäällikkö Urpo Hassinen.

OsuuskuntamallillaEnon energiaosuuskunnan toimintamalli on periaattees-sa yksinkertainen. Tarvittava hakepuu hankintaan noin 30 kilometrin toimintasäteeltä. Haketus tapahtuu metsätyö-maan kupeessa, josta polttoaine kuljetetaan Enoon osuuskun-nan kolmelle lämpölaitokselle. Lämpölaitokset lämmittävät muun muassa kunnan ja seurakunnan kiinteistöjä, kauppa-liikkeitä, toimistoja ja rivitaloja. Vuoden 2011 aikana asiak-kaiksi on tulossa viisi uutta rivitaloyhtiötä.

Lisäksi osuuskunta hoitaa lämmitystyön Kontiolahden aluelämpölaitoksessa sekä laitoshoidon ja haketoimituksen Kontioniemen hakelämpölaitoksessa. Uimaharjussa huo-

Miljoonien edestä

järkeä ja yhteistyötä

Kevätaurinko pilkuttaa pälville Enon

kirkonkylän maisemaa. Paikallisen

energiaosuuskunnan jäsenet Teuvo

Hirvonen, Tuomo Tanninen ja Urpo

Hassinen myhäilevät - ankarasta

pakkastalvesta selvittiin jälleen omaa

hakepuuta polttaen, öljysheikit jäivät

nuolemaan näppejään.

08. Osuuskunnan hoidossa on kaikkiaan kahdeksan biokat-tilaa yhteisteholtaan noin 9,66 megawattia.

09. Enolaisesta tietotaidosta ja yhteistyöstä ollaan maa-ilmalla kiinnostuneita.

10. Metsien kunnostamistarve vauhditti energiaosuuskun-nan syntymistä. Energia koostuu pääasiassa riukumet-sien kokopuuhakkeesta ja pieneltä osin myös avohak-kuualojen latvusmassasta.

05. Enon Energiaosuuskunnan toimintatapa kiinnostaa sekä Suomessa että maailmalla - vierailuryhmiä tulee vuosittain kymmeniä.

06. Bioenergiapuuta osuuskunta hankkii lähimetsistä vuosittain noin 27 000 irtokuutiometriä.

07. Vasemmalta käyttöpäällikkö Tuomo Tanninen, met-säpäällikkö Tuomo Turunen ja hallintopäällikkö Urpo Hassinen.

10

08. 09. 10.

lehditaan lisäksi vanhusten hoitokodin kiinteistön pelletti-lämmityksestä.

Jäseniä energiaosuuskunnassa on 52. Vuotuisesta hakepuu-määrästä noin kolmannes saadaan osuuskuntalaisten omista metsistä, loppu hankintaan lähialueen vapailta markkinoilta. Energia koostuu pääasiassa riukumetsien kokopuuhakkees-ta ja pieneltä osin myös avohakkuualojen latvusmassasta. Va-raenergiana käytetään pellettiä ja öljyä.

–Palveluosuuskuntamallin mukaan puusta maksetaan jäl-kitilinä niille jäsenille, jotka puuta ovat toimittaneet. Vuosien mittaan metsäenergiapuun arvostus on muuttunut. Aikoinaan esimerkiksi lepikonraivauspuu ei markkinoita kiinnostanut, nyt hakkeesta on tullut markkinatavaraa, osuuskunnan puheen-johtaja Teuvo Hirvonen kuvaa muutosta.

Aluetaloudellista ajatteluaAjatus osuuskunnasta kypsyi aikanaan 12 perustajajäsenen, metsänomistajan, mielessä.

–Taustalla oli tarve metsien kunnostamisesta. Riukumetsäs-tä kun ei tukkipuuta saa irti koskaan, ellei nuoren metsän kun-nostuksesta huolehdita. Samaan aikaan kunta pohti vaihtoeh-toa öljylle. Monenlaisten neuvottelujen jälkeen homma lähti eteenpäin, puunhankintaorganisaatio lähti rakentumaan ja lä-hellä tuotetusta lämmöstä innostuttiin, Hirvonen taustoittaa.

Enon energiaosuuskunnan liikevaihto on noin miljoona euroa ja osuuskunnan tulos voitollinen. Edetty on harkituin askelin ja ajoin muhkeiden pankkilainojen turvin – verkos-ton rakentaminen ja myös ylläpito vaatii pääomia. Alusta läh-tien ratkaisevaa on ollut se, että luottamus osuuskuntaideaan ja paikallisiin metsänomistajiin syntyi.

–Osuuskunnan jäsenillä on metsää yhteensä noin 8 000 hehtaaria, tilojen keskikoko on noin 150 hehtaaria. Osuus-kuntamalli kuntaan päin antoi uskottavuutta, takana oli sen-

tään isoja tilallisia, joiden kaatumista ei heti tarvinnut pelätä. Vaan olihan se kunnalta iso ratkaisu antaa huushollinsa osuus-kunnalle lämmitykseen – niitä referenssejä ei alussa vielä ol-lut, osuuskunnan käyttöpäällikkö Tuomo Tanninen pohtii.

Nyt eurot jäävät omalle alueelle, eivätkä valu öljymaihin. Asialleen omistautuneiden osuuskuntalaisten ahkeruus pal-velee koko alueen taloutta.

–Kun vuosittain noin 1,9 miljoonaa litraa öljyä korvataan paikallisella ympäristöystävällisellä puuenergialla, öljynhan-kinnasta säästyvä summa on noin kaksi miljoonaa. Lisäksi öljyyn suhteutettu hiilidioksidipäästöjen vähenemä on reilut neljä miljoonaa kiloa, Urpo Hassinen summaa.

Ihmiset ratkaisevat!Osuuskuntamallia ja bioenergian hyödyntämistä ovat Enosta maailmalle kopioineet kanadalaiset ja jopa islantilaiset.

–Islantilainen kaveri kävi täällä peräti neljään kertaan ot-tamassa oppia. Nyt heillä on saarivaltion koilliskulmassa oma hakelaitos, maan ensimmäinen. Kanadassakin kävimme ihan kutsuvieraina kertomassa, miten lämpöyrittäjyys investointei-neen saadaan käynnistymään, osuuskuntamiehet myhäilevät.

Aina ei oppi kuitenkaan jalostu teoiksi, edes koti-Suomes-sakaan.

–Alkuinvestoinnit ovat suuret, lisäksi vaaditaan koko poru-kan sitoutumista toimintaketjuun. Yhteistyö edellyttää avoin-ta keskustelua ja kompromisseja. Meillä homma on toiminut, sillä porukan ajattelutapa ja yrittäjälähtöisyys pelaavat yhteen. Kyse on hyvin pitkälle yhteistyötaidoista, vastuullisuudesta ja luottamuksesta.

Urpo Hassinen muistuttaa, ettei Enon energiaosuuskunnan tuote ole sellainen, että sitä mainoksin lähdetään myymään.

–Kyllä se on lähialueen tervettä talousajattelua, win-win-lähtökohdista on paikallistasolla hyvä ponnistaa eteenpäin. [M]

lähienergian monet hyödyt▶ Eurot jäävät omaan kuntaan

▶ Lämmön ostaja saa lämpöenergiansa edullisesti

▶ Energian hinta pysyy vakaana, koska hinta on sidottu tuotekoriin, jossa mukana ovat tuontiöljyn lisäksi kotimaiset koko maan palaturpeen ja polttohakkeen keskihinnat

▶ Hakelämpö työllistää pysyvästi metsissä työskenteleviä yrittäjiä ja metsänomistajia, haketus- ja kuljetusyrittäjän sekä laitoksen hoidosta huolehtivia henkilöitä

▶ Hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun öljy korvataan puulla

▶ Metsien ja maisemien hoito tehostuu, kun taimikoiden ja nuorten metsien harvennuksissa kertyvälle pienpuulle saadaan käyttökohde

▶ Tuhka palautetaan takaisin metsiin lannoitteeksi

www.enonenergia.fi

11

Paperiteollisuuden sivujätevirrasta syntynyt kasa on puu-kuitumassaa, niin sanottua nollakuitua. Nollakuitu on

niin ohutta ja liukasta, ettei sitä pystytä käyttämään sellaise-naan paperiin edes täyteaineeksi. Hitusessa kuidussa ei ole lainkaan sitoutumisominaisuuksia. Nollakuitumassaa syn-tyy paljon ja siitä on muodostumassa teollisuudelle iso jä-teongelma.

Mzymesissä ryhdyttiin pöyhimään kasoja ja yhdistele-mään osaamista.

–Teimme kehittämällämme EMT-käsittelyllä eri raaka-aineista coctailin, johon lisäsimme useita entsyymejä ja mui-ta biologisia aineksia. Lopputuloksena pystyimme tekemään nollakuidusta uudelleensitoutuvaa, Mzymes Oy:n toimitus-johtaja Jari Rouvinen yksinkertaistaa.

Entsyymis-mekaanisen innovaation jälkeen käsissä oli uu-sioraaka-aine ”puukuitugeeli”, jota Rouvisen mukaan voidaan hyödyntää esimerkiksi kierrätyspaperin tai vaikkapa pelletin sidosaineena. Materiaalista on tuotettu kokeellisesti myös ra-kennuslevyjä. Nyt yhtiössä tähytään jo pidemmälle ja tulevai-suuden suuremmille markkinoille – yhteistyökumppanei-den kanssa puukuitugeeliin lisättiin hiilinanoputkia, jolloin saatiin aikaan sähköisiä ominaisuuksia sisältävä raaka-aine.

Terävää ydinosaamistaMzymes kehittää ja testaa erityisesti paperiteollisuuden kuitu-jätemassojen käsittelyyn soveltuvia entsyymiseoksia ja proses-siratkaisuja. Entsyymiteknologian osaaminen, prosessien hal-linta ja innovoinnin avara kyky on yrityksen ydinosaamista.

Toimitusjohtaja Rouvinen pyörittelee kädessään koelevyn palaa, jonka yksi sovellus voi olla myös paperi. Hän puhuu EMI- eli häiriösuojauksesta, jota tarvitaan monissa arkipäivän koneissa ja laitteissa, esimerkiksi kännyköissä, tietokoneissa, kodinkoneissa ja autojen elektroniikassa. Tähän saakka emi-

suojat on tehty metallista, jatkossa ne voivat olla paperin kal-taista puukuitumassaa.

–Mzymes kehitti perusmateriaalin, paperitehdas voi ja-lostaa siitä paperia ja pahvia, jota voidaan edelleen tuotteis-taa – mahdollisuuksia on paljon.

”Uusia Nokioita syntyy”Jari Rouvinen määrittelee Mzymesin roolia innovatiivises-sa kokonaisketjussa.

–Näen yhtiön perustutkimuksen ja teollisuuden välissä, todentajana ja kaupallistamisen mahdollistajana.

Rouvisen mukaan innovaatioita saadaan aikaiseksi, mut-ta haaste piileekin innovaation kaupallistamisessa ja kansain-välistämisessä. Rooli tuntuu Mzymesille mieluisalta, tueksi tarvitaan kuitenkin laajempi palvelukonsepti.

–Perusinnovaation kanssa on vielä turha lähteä kolkut-telemaan suurten yhtiöiden ovelle; isoille firmoille pitää olla esittää koko paketti. Ja sen paketin kasaamiseen tarvitsemme kumppaneita. Tämä kohta ketjussa on se paikka, johon syn-nytetään uusia Nokioita. [M]

Mzymes kehitti sähköä johtavan puupohjaisen materiaalin

Tehtaan takapihalle sivujätevirroista kerääntynyt

sellujätemassa näyttää useimpien silmissä arvottomalta

jätekasalta. Joensuulainen ympäristöbiotekniikan

asiantuntijayritys Mzymes Oy näki toisin ja ryhtyi

penkomaan takapihan kasaa tarkemmin.

12

tutKimusyhteistyötä Mzymes Oy tekee juurevaa yhteistyötä useiden yliopistojen kanssa. Tutkimusaiheita riittää bioenergiasta biobutanoliin ja sienirihmastojen hyödyntämiseen maaperän puhdis-tuksessa. Yksi tuoreimmista mielenkiinnon kohteista on järviruoko, jolle etsitään höytykäyttöä. Yhteistyökumppani-na järviruokoprojektissa ovat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Itä-Suomen yliopisto.

–Tavoitteena on olla mukana luomassa perusteiltaan ta-loudellisesti kannattavaa yritysklusteria, jonka avulla ruohi-koituneet rannat voidaan puhdistaa ja parantaa vesistöjen laatua sekä tuottaa uutta materiaalia nykyisille biokaasulai-toksille, Jari Rouvinen taustoittaa.

Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteistyötä on tehty myös pellettirintamalla.

–Olemme olleet mukana tutkimassa pelletin raaka-ai-neen esikäsittelymahdollisuuksia. Pelletin nykyinen ongel-ma on se, että energiatiheys tilavuuteen verrattuna ei ole hirveän iso. Toisin sanoen pellettien lämpöarvoa pitää saa-da ylös ja kuljetuskustannukset alas.

12. Toimitusjohtaja Jari Rouvinen haluaa viedä yhtiön innovaation maa-ilman markkinoille!

11. Mzymes kehittää ja testaa jätemas-san käsittelyyn sopivia entsyymiseok-sia ja prosessiratkaisuja.

mzymes oy▶ MZYMES OY on vuonna 2008 rekisteröity

ympäristöbiotekniikan asiantuntijayritys. Yhtiön pääpaikka sijaitsee Joensuussa, tuotekehitysyksikkö sekä tuotantotehdas Oulussa

▶ MZYMES OY kehittää uusia innovatiivisia entsyymiteknologioita teollisuuden tarpeisiin

▶ Keskeiset sovellusalueet ovat paperiteollisuuden raaka-aineiden, teollisten sivuvirtojen muokkaamisessa ja saastuneiden maaperien puhdistamisessa

▶ Yhtiö palkittiin Innosuomi-palkinnolla vuonna 2009 puulastujen entsymaattiseen esikäsittelyyn kehittämästään eTMP-teknologiasta. Sen avulla voidaan alentaa mekaanisen massan valmistuksen energian kulutusta jopa 20%.

www.mzymes.fi

13

Suurella sydämellä

Nepal, Bhutan, Intia, Tansania, Bangladesh, Burma, Indonesia,

Malesia… Arbonautin toimitusjohtaja Tuomo Kauranne puhuu,

ja kuulijaa hengästyttää. Tämä mies haluaa laskea maailman

metsävarat ja huolehtia osaltaan siitä, että hiilinielukorvaukset

päätyvät oikeaan osoitteeseen.

14

Jotta metsien hiilinieluja voidaan hyödyntää päästökaupas-sa, on esimerkiksi metsittämisen avulla sidotun hiilen mää-

rä pystyttävä todentamaan puolueettomasti ja kansainvälises-ti hyväksytyin normein.

–Kehitysmaat ovat meidän pääkohteemme. Murtautu-minen uusille markkinoille edellyttää meiltä lisää panostus-ta tuotekehitykseen, toimivan mekanismin luomiseen. Nyt on jo kiire, sillä ellei toimivaa järjestelmää saada aikaan, pes-simismi valtaa ajattelun ennen kuin metsien hiilinielu saa-daan käyttöön, Arbonautin toimitusjohtaja Tuomo Kau-ranne tiivistää.

Tiikerin loikalla!Matemaatikko ja ilmaston tilan tutkija Kauranne iloitsee siitä, että Arbonautilla on hiilinielujen laskentaurakassa ja maailman köyhimpien ihmisten auttamisessa hyviä yhteistyö-kumppaneita – YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO, maailman luonnonsuojelusäätiö WWF, internet- ja paikka-tietoyhtiöt Google ja ESRI, Maailmanpankki.

–Meidän päähankkeemme on tällä hetkellä Nepalissa, jos-sa pyrimme inventoimaan maan metsävarat ja tuottamaan sitä kautta pohjatiedot hiilinieluohjelman mukaisten korvausten maksamiselle. Työssämme pohjalla on myös sosiaalinen di-mensio. Kompensaatiokorvausten on mentävä niille ihmisil-le, perheelle ja kylälle, joka jättää sen puun kaatamatta. Mei-dän tekniikkamme mahdollistaa sen, että tieto voidaan viedä suoraan ja riidattomasti viimeiselle hehtaarille asti.

WWF-yhteistyössä mukaan on kytketty tiikerien suojelu.–Niin, tiikeri on hyvä ”sateenvarjolaji”. Tiikerien revii-

rit ovat laajat, isoja metsäalueita voidaan saada suojelun pii-riin tätä kautta. Arbonautin roolina on koota se tarvittava tieto, joilla metsien ja tiikerien suojelua hiilinielukorvauk-sista rahoitetaan.

Lahjomaton matematiikkaTaito yhdistää metsäosaaminen ja matematiikka on Arbonau-tin lahjomaton työkalu. Kauranne puhuu matemaattisesta kil-vestä, oikeudenmukaisuudesta ja luotettavuudesta.

–Tällä menetelmällä hiilinielukorvaukseen meno ei auta vain ilmastoa vaan myös kehitysmaiden rauhanomaista ra-kennemuutosta. Voimme tekniikan ja tilastotieteen kautta ohittaa monta kerrosta poliittista korruptiota, kun voimme tarjota viranomaisten käyttöön välineet, joita ei pystytä vää-rentämään. Samalla maailman köyhimmät maat saavat tulon-lähteen, jota ei voi ulkoistaa muihin maihin: maan omat, edel-leen kasvavat metsät. [M]

13. Arbonaut aikoo inventoida Nepalin metsävarat ja tuottaa sitä kautta luotettavat pohjatiedot hiilinieluohjelman mukaisten korvausten maksamiselle.

>

15

Joensuulainen Arbonaut Oy on maailman johtava metsien, luonnonvarojen ja maaston kartoituksen paikkatietoratkai-sujen kehittäjä. Yhtiön vahvuus perustuu metsäosaamisen ja tietotekniikan yhdistämiseen. Käytännön työssään Arbonaut hyödyntää tehokkaasti uusinta luonnonvarojen mittaus- ja kau-kokartoitusteknologiaa. Inventoin-nissa hyödynnetään laserkeilausta sekä satelliitti- ja ilmakuvia. Yhtiö kehitti ensimmäisenä maailmassa metsäinventoinnin työkalut jopa yksittäisten puiden inventointiin

ilmakuvalta.–Olemme maailman mitta-

kaavassa laserkeilauksen suurin käyttäjä metsäsektorilla. Olemme markkinajohtaja Pohjoismaissa, tuotamme mittauksia Euroopas-sa, Baltiassa, Etelä-Amerikan plan-taaseilla, Afrikassa, Tuomo Kau-ranne kertoo.

Laserkeilaus on laserpulssiin perustuva kaukokartoitusmene-telmä. Lentokoneeseen tai heli-kopteriin kiinnitetty keilain lähet-tää maahan laserpulsseja mitaten samalla, kuinka nopeasti pulssit tulevat takaisin. Havaintoja kertyy

niin puiden latvoista kuin maan-pinnastakin. Tietoja verrataan sa-toihin, jopa tuhansiin metsän koe-aloihin. Ilmasta keilatun tiedon ja maastomittausten välille muo-dostetaan matemaattinen malli. Tietojen avulla voidaan määrittää puuston pituus, määrä ja laatu.

–Aiemmin käytettyihin maas-tomittauksiin verrattuna saam-me keilaamalla metsävaroista luotettavampaa tietoa ja entistä kustannustehokkaammin. Kun maastomittauksessa kokonais-runkotilavuuden virheprosentti on tyypillisesti noin 30, lasermittauk-

sessa virheprosentti kutistuu noin kymmeneen.

Suomen metsänmittauksessa siirryttiin viime vuonna maasto-mittauksista lasermittaukseen. Arbounautin lisäksi metsien la-serkeilausta tekee pari muutakin yhtiötä. Arbonautilla on kokonai-suuteen kilpailijoitaan enemmän annettavaa.

–Me toimme mukaan matema-tiikan, olemme toimijoista aino-ana myös ohjelmistotalo, tie-totekniikan osaaja. Itä-Suomen yliopiston vahvuus tulee tässä erinomaisesti esille. Täällä osa-

taan yhdistää metsäosaaminen ja tietotekniikka. Yhteistyö yliopis-ton, Metlan ja Euroopan met-säinstituutin kanssa on meille arvokasta. Joensuu on ainutlaa-tuinen metsäosaamisen paikka maailmassa.

metsänmittauKsen yKKönen

14. Laserkeilaus on laserpulssiin perustuva kaukokartoitusmenetelmä. Lentokoneeseen tai helikopteriin kiinnitetty keilain lähettää maahan laserpulsseja mitaten samalla, kuinka nopeasti >>>

16

Vuonna 2003 Yhdysvaltojen itä-rannikko ja osa Kanadan rannikkoa pimenivät. Valot sammuivat myös Manhattanilla, noin 100 miljoonaa ihmistä oli liki viikon sähköttä.

Sähkökatkon aiheuttajaksi paljastui lopulta yksi ainokainen sähkölinjal-le kaatunut puu. Sähkökatkon aiheut-tamat vahingot ja valtava työ sähkön-jakelun palauttamiseksi herättivät USA:n viranomaiset. Lakia muutettiin pikaisesti siten, että sähköyhtiöiden oli laadittava uusia suunnitelmia vikojen ennakoimiseen ja vaarallisten puiden paikantamisen helpottamiseksi.

–Tietoa tarvittiin siis jotakuinkin

puun ja pensaan tarkkuudella. Tämä määräys loi meille markkinat, Tuomo Kauranne kertoo.

Arbonaut oli jo ennen sähkökatkosta saanut USA:ssa hyvää jalansijaa muun muassa inventoimalla Harvardin yli-opiston jättimäisiä metsävaroja. Kun voimalinjabisnes lakimuutosten jäl-keen vuonna 2007 syntyi, Arbonaut oli valmis töihin.

–Kehitimme kumppaniyhtiömme kanssa sähköyhtiöille palvelutuotteen alusta loppuun. Tärkeänä osana täs-sä tuotteessa on toisen pienen suo-malaisyhtiön Terrasolidin kehittämä ohjelma, jolla pystyttiin laskemaan se,

miten ja mihin suuntaan puut linjalla kaatuisivat.

Työtä USA:ssa jatketaan, sillä paikal-liset viranomaiset tulivat siihen tulok-seen, että massiivisten linjojen lämpö-kestävyys on laskettu väärin. Työtilaus tuli Arbonautille rysähtämällä; Kauran-teelle oli noin kuukausi aikaa rekrytoi-da kuutisenkymmentä uutta osaajaa työhön. Nyt suomalaista softaa hyö-dynnetään tärkeän tiedon koostami-seen Intiassa - kolmessa vuorossa.

miKä pimensi manhattanin?

arbonaut oy▶ Perustettu vuonna 1994, perustaja

matemaatikko Tuomo Kauranne

▶ Pääpaikka Joensuussa, toimistot Helsingissä ja Vermontissa USA:ssa

▶ Omia työntekijöitä noin 50, toimii globaalisti kattavien verkostojen kautta

▶ Liikevaihto noin kolme miljoonaa euroa, viennin osuus liikevaihdosta noin 70 prosenttia

▶ Esitteli vuonna 1997 maailman ensimmäisen automaattiseen yksittäisten puiden inventointiin ilmakuvalta perustuvan metsävarojen inventoinnin järjestelmän

▶ Vuonna 1998 kehitti ensimmäisenä maailmassa tutkimus- ja kehitystoiminnan edelläkävijänä metsäinventoinnin työkalut yksittäisten puiden inventointiin satelliitti- ja ilmakuvia hyödyntäen.

▶ Vuonna 2002 UPM Kymmene ja Arbonaut julkaisivat maailman ensimmäisen verkkometsäsuunnitelman

▶ Arbonaut toimitti ensimmäisen mobiilin metsänmittaukseen soveltuvan maastotietojärjestelmän Metsähallitukselle vuonna 2003

▶ Esitteli uuden laserkeilaukseen perustuvan metsävarojen inventoinnin järjestelmän vuonna 2005

▶ Vuonna 2009 Arbonaut, Finnmap ja Indufor toteuttivat menestyksekkäästi LiDAR-, satelliitti- ja maastoaineistoja hyödyntäen metsien hiilivarastojen inventoinnin Laosissa YK:n trooppisten metsien suojelun REDD -ohjelmaa silmälläpitäen

www.arbonaut.com

pulssit tulevat takaisin. Havaintoja kertyy niin puiden latvoista kuin maanpinnastakin.

17

Pentin Paja Oy tekee, mitä asiakas tilaa

– tehokasta, kestävää ja ympärivuotiseen käyttöön

kuin nenä päähän Pentin Pajan tuotekehityksen linjan kanssa.–Paine integroidun korjuun kehittämiseen tulee teollisuu-

delta, jolle kuitupuun saatavuus on kriittinen asia. Kuitupuu pitää voida erotella energiapuusta kustannustehokkaasti. Vielä nyt valtio tukee energiapuun korjuuta. Jossakin vaiheessa tuet karsiutuvat, ja energiapuun korjuun pitää olla oikeasti kan-nattavaa, Janne Häikiö taustoittaa markkinoiden tilannetta.

Tuoteinnovaatioita Kourien syöttö- ja karsintaominaisuudet, uusi nopeampi giljotiini, kantokäsittely giljotiinikatkaisun yhteyteen, kai-vinkoneiden uudet kouramallit – Pentin Pajalta on totuttu näkemään uusia tuotteita tasaiseen tahtiin. Yhtiö on vienyt Naarva-tuotteitaan jo yli 30 maahan. Yksittäisistä vientimais-ta suurimpia ovat Ruotsi, Saksa, Norja ja Viro. Loppuasiak-kaita ovat sekä pienet että isot urakoitsijat isännistä yrittäjiin.

–Laskeskelin, että 2000-luvulla olemme toimittaneet maa-ilmalle puolitoistatuhatta kouraa. Euroopassa niitä käytetään kaikenlaiseen raivaukseen, Mikko Häikiö toteaa.

Yksi erikoisempi sovellusalue on giljotiinin käyttö on-gelmapuiden poistossa kaupunkialueella ja tonteilla. Ahtais-sa paikoissa katkaistu puu on mahdollista kuormata suoraan kyytiin turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Ratkaisua on hyödynnetty jo kotimaassa, tarve ulottuu vientimarkkinoil-le saakka.

Asiakkaita kuunnellenValppaus markkinoilla on yksi Pentin Pajan erityisistä valteis-ta. Tuotekehityksessä yritys on pärjännyt nimenomaan asiak-kaita kuuntelemalla.

–Asiakkaat antavat palautetta ja vinkkejä ja heitä pitää osa-ta myös kuunnella. Oivallus on usein nimenomaan kuunte-

lemista. Toisinaan pienelle yritykselle on haaste se, että sama mies myy ja kehittää. Toisaalta kevyt organisaatio ja asiakkaan lähellä oleminen on ehdoton etu. Viennissä jälleenmyyjäm-me ovat meille tärkeitä viestinvälittäjiä. Saamme nopeasti pa-lautetta ja pystymme pikaisesti myös reagoimaan, Janne Häi-kiö kuvailee yrityksen arkea.

Mikko Häikiö kertoo muutaman vuoden takaa syntynees-tä innovaatiosta, joka lähti asiakkaan toiveesta.

–Asiakas tahtoi puomiinsa radio-ohjauksen. Juupa juu, vai radio-ohjaus, olisi joku toinen voinut ajatella. Me ryhdyim-me pohtimaan asiaa tosissamme, sillä asiakas oli toiveineen ihan oikeassa. Hydrauliikkaletkut avoimena puomin päällä vielä menettelevät, mutta kaapelointi oli tosiaan kovin alttii-na rikkoontumiselle. Ratkaisimme kauko-ohjauksen haasteen ja siitä tulikin myyntimenestys.

–Pyrimme pitämään asiat riittävän yksinkertaisina, tek-nisesti helposti toteutettavina. Yksinkertaisuus, tarkoituk-senmukaisuus ja kestävyys ovat hyviä tavoitteita, Mikko Häi-kiö lisää.

Omistuspohjasta lisää voimaaVuonna 2009 Pentin Pajan toiseksi omistajaksi tuli maailman suurin harvesteripäiden runkojen valmistaja Outokummun Metalli Oy. Yrityskaupassa yhdistyivät kummankin yhtiön 30-vuotinen perinne ja osaaminen.

–Osaaminen ja kapasiteetti on nyt turvattu. Käytännön yhteistyötä tehdessämme on ollut loistavaa huomata, että pu-humme samaa kieltä. Yhteistyö on vahvistanut riskinottoky-kyämme, antanut liikkumavaraa. Kevään 2011 aikana parin viime vuoden työ tulee näkymään ulospäin uusiutumisena graafisesta ilmeestä ja logosta tuotelanseerauksiin saakka, Jan-ne Häikiö kertoo. [M]

Asiakkaan kaivuri seisoo Pentin Pajan

hallissa ”räätälöitymässä”. Kaivuri-

isäntä varusti jo aiemmin traktorinsa

Pentin Pajan valmistamalla kouralla

ja sittemmin rullasykeharvesterilla.

Kuluneen talven aikana isäntä

oli kuullut Pentin Pajan uudesta

tuotteesta, hydraulipuomista, joka

parantaisi kaivurin ympärivuotista

käytettävyyttä metsätöissä.

Nyt asennetaan puomia ja tehdään samalla vähän tuo-tekehitystä, Pentin Pajan kehitysjohtaja Janne Häi-

kiö ja toimitusjohtaja Mikko Häikiö kertovat.Metsäkonevalmistaja Pentin Paja Oy tunnetaan energia-

puun korjuuteknologian kärkiyhtiönä, jolla on tarjota laa-ja tuotesortimentti pienistä isäntälinjan koneista suurem-piin kokoluokkiin. Yhtiön valmistamat Naarva-tuotteet soveltuvat käytännössä kaikkien valmistajien konealustoille.

Energiapuu työllistääKustannustehokkuus ratkaisee energiapuun korjuussa. Ko-neiden on oltava yhä monikäyttöisempiä ympäri vuoden - tehokkaampia, ketterämpiä, kestävämpiä ja myös järke-vän hintaisia hankkia. Vaatimuslista tuntuu sopivan yhteen

18

pentin paja oy▶ Vuonna 1982 perustettu perheyhtiö

▶ Vuonna 2009 maailman suurin harvesteripäiden runkojen valmistaja Outokummun Metalli Oy tuli Pentin Pajan toiseksi omistajaksi

▶ Liikevaihto 2,5 miljoonaa euroa

▶ Työntekijöitä 24

▶ Lähes 1 600 neliön tuotantotilat Pohjois-Karjalassa, Joensuussa ja Ilomantsissa

▶ Erikoistunut metsä- ja maanrakennus-koneiden tuotekehitykseen ja valmistukseen, sekä teollisuus-laitosten huolto-, asennus-, ja kunnossapitopalveluihin

▶ Tunnetuimmat tuotteet Naarva-energiapuukourat ja -sykeharvesterit. Muita Naarva-tuotteita ovat reikäperkauslaite ja pylväskauha

www.pentinpaja.fi

15. Toimitusjohtaja Mikko Häikiö (vas.) ja kehitysjohtaja Janne Häikiö tietävät, millaisia ominaisuuksia asiakkaat metsä-koneilta haluavat. Pentin Pajan Naarva-tuotteita viedään kymmeniin maihin.

19

Flaxwood tavoittelee menestyssinfoniaa”Ruiskuvalutekniikka ja

biokomposiitti raaka-aineena

ovat täysin uusi tapa tehdä

soittimia ja komponentteja.

Emme voi ohittaa niitä, sillä

mullistavia uusia tekniikoita

tulee eteen harvoin.”

Näin totesi maailman tunnetuimpiin kitaravalmistajiin kuuluvan Fenderin tuotekehityksestä ja tuotantotekno-

logioista vastaava Tim Shawn vieraillessaan kansainvälises-sä Tonal Innovation Center -seminaarissa Joensuussa vuoden 2010 lopulla. Luonnonkuitukomposiitti soitinmateriaalina on juuri nyt kuuma aihe. Joensuulainen Flaxwood Oy on paten-toinut soitinten valmistuksen luonnonkuitukomposiitista.

Pohjois-Karjala on luonnonkuitukomposiitin kärkimaa-kunta; vahvalla materiaali- ja komponenttiosaamisella on pit-kät perinteet ja näytöt. Luonnonkuitukomposiittia on hyö-dynnetty jo useissa kaupallisissa tuotteissa. Komposiitista valmistetut Flaxwood-kitarat ovat USA:n ja Euroopan mark-kinoilla saaneet merkittävää tunnustusta.

Materiaalina luonnonkuitukomposiitit ovat soinniltaan säädettäviä, kestäviä sekä kierrätettäviä. Menetelmällä teh-dyt osat eivät myöskään altistu ilmankosteuden vaikutuksille. Komposiittimateriaali soveltuu hyvin globaaliin kaupankäyn-tiin ja ilmastovyöhykkeiden yli tapahtuvaan konsertointiin.

–Flaxwood-kitaran valmistuksella olemme pystyneet käytännössä osoittamaan luonnonkuitukomposiitin sovel-tuvuuden soitinrakentamiseen. Nyt tähtäämme yhteistyö-kumppanuuteen maailman merkittävimpien soitinvalmista-jien kanssa, Flaxwood Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Karppinen kertoo.

HybridimalliTammikuussa 2011 Flaxwood lanseerasi USA:n musiikki-messuilla Flaxwood-kitaran hybridimallin. Hybridissä yh-distyy puurunko ja komposiittikaula.

–Vastaanotto oli positiivinen. Soundillisesti hyvä tulee enemmän kaulasta kuin rungosta. Myynnilliseltä menestyk-seltä voidaan odottaa hyviä tuloksia, Jukka-Pekka Karppi-nen ennakoi.

Maailman kitaratuotanto on noin kymmenen miljoonaa kitaraa vuodessa. Flaxwood valmistaa kitaroita omalla tuote-merkillään vuodessa muutamia satoja.

–Flaxwood-kitarat ovat meille erinomainen referenssi näyttää uuden teknologian toimivuus. OEM, own equip-

ment manufacturing, osakokonaisuuksien valmistaminen ja tekniikan lisensoiminen on meille tulevaisuudessa kuitenkin se isompi juttu. Teemme kovasti työtä luodaksemme tekno-logiallemme vahvaa kaupallista profiilia.

Verkosto toimiiJukka-Pekka Karppisen mukaan Tonal Innovation Center -se-minaari vahvisti osaltaan Flaxwoodin kiinnostavuutta.

–Markkinoilla meidät jo tiedetään ja tunnetaan, yhteyden-ottoja tulee yllättävän monelta suunnalta. Vuosien mittaan ra-kennettu yhteistyökumppanien verkosto toimii.

Komposiittimateriaalin tutkimuksessa ja tuotekehitykses-sä on Karppisen mielestä vielä paljon tehtävää.

–Materiaalipuolella toimijat ovat vielä pieniä, materiaali-tutkimusta tarvittaisiin ehdottomasti lisää. Itse arvioin, että puun ja muovin yhdistämisessä on nähty vasta pientä alkua.

Sinfonia tarkoittaa laajaa orkesterisävellystä. Flaxwoodin menestyssinfoniaan sopivat tulevaisuudessa monet soittimet kitarasta viuluun ja klarinettiin, bassosta selloon. [M]

Puun ja muovin yhdistämisessä on nähty vasta

pientä alkua

20

Komposiitista KorvaajaKsiSoitinrakentaminen on maail-manlaajuisesti noin 6,4 miljar-din euron liiketoimintaa. Ala on erittäin konservatiivinen, uusista innovaatioista ja materiaaleista kiinnostutaan verkkaisesti.

Nyt soitinvalmistajat ovat kui-tenkin raaka-ainekysymyksen kanssa käännekohdassa – perin-teiset soitinpuumateriaalit luoki-tellaan uhanalaisiksi lajeiksi. Ym-päristökysymykset ja kestävän kehityksen vaateet merkitsevät sitä, että soitinten raaka-aineen alkuperä on pystyttävä todenta-maan. Uhanalaisten puulajien tilalle on löydettävä uusia ratkai-suja, jotta valmistuksessa pääs-tään sekä eettisesti että ekologi-sesti kestävälle pohjalle.

CITES (the Convention on In-ternational Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flo-ra) on valtioiden välinen sopi-mus, jonka tarkoitus on suojella uhanalaisia lajeja kaupalliselta pyynniltä. CITES on osoittautu-

nut tehokkaaksi luonnonsuoje-lun välineeksi. Kansainvälisen musiikkiteollisuuden on nyt pys-tyttävä ratkaisemaan suojeluun ja soitinmateriaaleihin liittyvät kysymykset kestävästi.

Luonnonkuitukomposiitti yh-distää selluloosakuitujen ja muo-vien hyvät ominaisuudet. Kom-posiitista valmistettavat tuotteet tuntuvat ja näyttävät puulta ja niillä on muovin kestävyys. Kier-rätettävyys ja ympäristöystäväl-lisyys sekä ruiskuvalutuotannon tehokkuus kruunaavat materiaa-lin hyvät ominaisuudet.

Luonnonkuitukomposiittien valmistukseen käytetään havu-sellua sekä valikoituja muovilaa-tuja. Materiaalin hyvät tekniset ominaisuudet laajentavat sen käyttömahdollisuuksia. Luon-nonkuitukomposiittia käytetään soitinten lisäksi myös huoneka-lu- ja autoteollisuudessa sekä viihde-elektroniikassa.

16. Flaxwood on onnistunut vakuuttamaan maailman soitinvalmistajat luonnonkuitukomposiitin soveltuvuudesta soitinmateriaaliksi.

21

Uniikkituotteita, kullekin

asiakkaalle harkitusti

räätälöityjä ketjupurku- ja

sivukaatoperävaunullisia rekkoja

valmistuu Pohjois-Karjalassa

Ylämyllyllä useita kymmeniä

vuodessa. Konepaja Antti Ranta

Oy:n valmistamilla rekoilla

kuskataan haketta, turvetta ja

sahateollisuuden sivutuotteita.

17. Idea ketjupurku- ja sivukaatoperävaunuis-ta syntyi käytännön tarpeesta - suurissa lasteissa kippivaunuja meni liikaa nurin. Antti Rannan kehittämillä teknisillä ratkaisuilla haetaan tehokkuutta ja myös turvallisuutta työskentelyyn.

22

v a a t i m a t t o m a s t i

Sahausmäärät ovat hetkellisesti tulleet vähän alaspäin, mutta tulevaisuudessakin puuta halkaistaan. Meidän kalustollam-

me kuljetetaan purut, hakkeet ja kuoret. Metsähakkeen käyttö on nyt reilut kuusi miljoonaa kuutiota vuodessa. Kansallisessa metsäohjelmassa metsähakkeelle on asetettu tavoitteeksi 8–12 miljoonan kuution vuotuinen käyttö vuoteen 2015 mennessä, toimitusjohtaja Antti Ranta luotaa tulevaisuuden näkymiä.

Hakkeen ja turpeen kuljetuksen ohella myös erilaisten jät-teiden kuljettaminen lisääntyy.

–Yhdyskuntajätettä, uusiopolttoaineeksi soveltuvaa jätettä – kuljetettavaa ja kierrätettävää tulee jatkossa yhä enemmän. Konepajallemme tämä yhtälö merkitsee kasvua.

Arktista metsäosaamistaKonepaja Antti Ranta on valmistanut LIPE-ketjupurku- ja si-vukaatoperävaunuja Ylämyllyllä vuodesta 1989 lähtien.

–Idea syntyi alkujaan siitä, että suurissa lasteissa kippivau-nuja meni liikaa nurin. Piti keksiä jotakin muuta. Idean kehit-täjä oli Erkki Rautiainen, hänen omistamansa Liperin Konepa-ja aloitti vaunujen tekemisen 1970-luvun lopulla. Ostimme Liperin Konepajan joulukuus-sa 1989, Antti Ranta kertoo.

Samantyyppisen kaluston valmistajia on Suomessa puo-lisen tusinaa, näistä vain Ko-nepaja Antti Ranta on täysin keskittynyt ketjupurku- ja sivukaatoperävaunuihin. Tuote-kehitys on jatkuvaa.

–Kun kehitystyötä tekee parikymmentä vuotta, jaksaa et-siä uusia ja parempia teknisiä ratkaisuja joka päivä, niin op-pii kyllä tietämään, mikä toimii ja kestää. Kestävyydessä päi-vittäinen kova rasitus ja tiukat talvipakkaset ovat todellinen haaste. Arktista metsäosaamista Suomesta – se on pitkään ol-lut yhtiön slogan.

LIPE-hake- ja turvevaunujen kestävyys, maksimitilavuus ja pienet ylläpitokulut takaavat asiakkaalle parhaan käyttöhyö-

dyn. Turpeen ajoon yhtiö on kehittänyt ja patentoinut neljän hydraulimoottorin hammasvaihdejärjestelmän.

–Turve on tiukkaa tavaraa, mutta hammasvaihdejärjestel-män ansiosta painavan turvekuorman purku sujuu ongelmit-ta. On niitä oivalluksia syntynyt muitakin seinännostajista peitonkääntäjiin. Asiakkailta tulee ideoita moniin teknisiin ratkaisuihin, kannattaa kuunnella. Teknisillä ratkaisuilla hae-taan tehokkuutta ja myös turvallisuutta työskentelyyn, Ant-ti Ranta kertoo.

Ammattilaiselta ammattilaiselleTilauskannasta riippuen konepaja pystyy toimittamaan val-miin rekan asiakkaalle 1–5 kuukauden kuluttua tilauksesta. Auton nuppi tulee konepajalle valmistajalta, konepajalla rek-ka rakennetaan sen jälkeen pala kerrallaan valmiiksi. Raken-tamisen tekevät alansa huippuammattilaiset.

–Tarvitaan hydrauliikkaosaamista, hitsausta, autosähkö-osaamista, jarrulaiteasennuksen hallintaa, moniosaamista.

Konepaja on onnistunut palk-kaamaan todellisia ammattilai-sia, se on meille ehdoton valtti. Pohjois-Karjalan ammattikoulu on ollut meille hyvä rekrytoin-tikanava, erityisammattilaisia olemme jatkokouluttaneet yri-tyksen tarpeisiin myös Aikuis-opiston kautta.

Auto on ammattilaisten ra-kentama ja vain ammatti-ihmisen käsiin tarkoitettu.

–Jo pelkästään perävaunun lastaus ja purku vaativat erityis-osaamista. Homma voi näyttää helpolta, mutta sitä se ei ole, Antti Ranta huomauttaa ja selventää, mitä tarkoittaa.

–Perävaunulla on lukuisia vaatimuksia. Rungon pitää olla kevyttä kuin linnunluu, jotta perävaunun hyötykuorma saa-daan mahdollisimman suureksi. Rungon esijännitykset ja run-golta edellytettävä joustavuusominaisuus vaikuttavat olennai-sesti siihen, miten auto käyttäytyy maantieajossa lasti päällä ja ilman lastia. Kyse on merkittävistä turvallisuustekijöistä. [M]

konepaja antti ranta oy▶ Emoyhtiö Konepaja Antti Ranta Oy

perustettu vuonna 1977 Kiteellä, konsernin kotipaikka on Kitee

▶ Ketjupurku- ja sivukaatoperävaunujen valmistus alkoi Ylämyllyllä vuonna 1989

▶ Konepaja Antti Ranta valmistaa vuodessa noin 50 vaunu- ja koriyksikköä

▶ Kuljetuskalustoa myydään myös mm. Pohjoismaihin sekä Venäjälle

▶ Tytäryhtiö Ratemex Oy Kiteellä valmistaa tienhoitokalustoa

▶ Tytäryhtiö Vikmet Oy Helsingissä valmistaa lumiauroja

▶ Tytäryhtiö Rannan teollisuuskone Oy toimii Leppävedellä ja Vantaalla, yhtiö on erikoistunut teollisuuden kone- ja laitetoimituksiin, teräsrakenteiden valmistukseen sekä koneistus-, kokoonpano- ja asennustöihin

▶ Koko konsernin liikevaihto on vajaat 10 miljoonaa euroa

▶ Työntekijöitä yhteensä noin 100

www.anttiranta.com

Rungon pitää olla kevyttä kuin linnunluu

Alansa paraS23

Uusi kasvu nousee tuhkasta

18. Tuhka parantaa olennaisesti puuston kasvua, tehokkaimmillaan vaikutus on suometsä-kohteissa. Tuhkalla metsän ravinnetalous saadaan kuntoon ja myös pieneliöstön toiminta vilkkaammaksi.

24

fa forest oy▶ Vuonna 1995 perustettu 1995 tuhkien ja

orgaanisten jäteaineiden käsittelyyn ja hyötykäyttöön erikoistunut yritys

▶ Kotipaikka Liperissä Pohjois-Karjalassa

▶ Tuotantolaitokset sijaitsevat Liperissä ja Viitasaarella

▶ Palvelee lämpö- ja voimalaitosasiakkaita ottamalla vastaan puuvaltaisia tuhkia, toimittamalla järjestelmiä tuhkan vastaanottoon ja logistiikkaan sekä avustamalla laitoksia viranomaisluvituksessa

▶ Palvelee metsälannoitusasiakkaita suunnittelemalla ja toteuttamalla maa- ja lentolevityshankkeita

▶ Liikevaihto 2010 noin viisi miljoonaa euroa

www.ecolan.fi

– Tuhkan jalostuksessa on vielä paljon hyödyntämätöntä

potentiaalia, FA Forest Oy:n toimitusjohtaja Hannu Tukiainen

sanoo. FA Forest on Suomen johtava tuhkien ja orgaanisten

jäteaineiden kierrätykseen ja hyötykäyttöön perustuvien

metsänlannoitteiden kehittäjä ja palveluyritys.

Kuluvan vuoden aikana FA Forest arvioi rakeistavansa ja levittävänsä tuhkaa metsiin sekä lento- että maale-

vityksenä yhteensä noin 40 000 tonnia. FA Forest toimii valtakunnallisesti. Itä-Suomessa tuhkalla lannoitetaan lä-hinnä valtion sekä metsäyhtiöiden maita. Tärkeä osa asia-kaskuntaa ovat myös metsäkeskukset ja metsänhoitoyh-distykset. Yksityisten metsänomistajien asiakasmäärä on kasvussa etenkin läntisessä Suomessa.

Turvemaiden pelastajaFA Forestin päätuotteet jakaantuvat kolmeen ryhmään: tuhka, boorilla terästetty tuhka sekä orgaaniset typpilan-noitteet. Näistä tuhkan osuus on suurin.

Tuhka on bioenergian tuotannossa syntyvä sivutuote, joka voidaan palauttaa luonnon kiertoon turvallisella ja myös tuottavalla tavalla. Tuhkan laatua valvotaan tarkas-ti, lannoitteena tuhka kuuluu Euroopan kemikaalilain-säädännön piiriin.

–Tuhka lannoitteena on ikiaikainen keksintö. Meille tuhkaraaka-aine tulee pääosin 25 lämpölaitoksesta. Tuh-ka hyötykäytön edistäminen on kansantaloudellisesti erit-täin järkevää. Toinen vaihtoehto olisi viedä lämpölaitosten tuhka kaatopaikalle, Hannu Tukiainen huomauttaa.

Suometsien turpeessa piilee valtava kasvuvoima. Typ-peä turpeessa on, mutta fosforin, kaliumin ja hivenravin-teiden puutokset sekä hapan kasvualusta tekevät puiden

kasvusta kituliasta. Turvemaiden riesana on usein myös maan happamuus. Tuhkalla voidaan korjata kaliumin ja fosforin sekä hivenravinteiden puutosta ja niiden aiheutta-mia kasvuhäiriöitä. Turvemaan booriniukkuutta voidaan parantaa lisäämällä booria tuhkan mukana maaperään.

Ilmastonmuutoksen torjujaMetsät toimivat maapallon hiilinieluna. Sekä Suomessa että EU:ssa nieluvaikutus on pääosin talousmetsissä, jois-sa puuston määrää on kasvatettu tarkoituksellisesti vuo-sikymmeniä hakkuumahdollisuuksien lisäämiseksi. Tuh-kalannoitus on siis sijoitus, jossa tulos syntyy myytävän ainespuusadon määrän ja sen tukkipuuosuuden kasvusta sekä metsien parantuneesta kyvystä sitoa ilmastolle hai-tallista hiilidioksidia.

–Bioenergian käyttö kasvaa, eroosio-ongelmat lisään-tyvät ja ilmastokysymys on gobaalisti yhteinen. FA Fores-tille tuhkaan liittyvä liiketoiminta on tässä kokonaisuudes-sa myös viennin mahdollisuus, Hannu Tukiainen arvioi. Yhtiö on tehnyt esiselvityksiä ja markkinoiden kartoitus-ta Euroopassa ja myös Aasiassa.

Tukiainen näkee FA Forestin vahvuudeksi teknolo-gian ja logistiikan osaamisen sekä koko tuotantoketjun vaatiman verkoston notkean hallinnan. Jatkossa yhtiö ai-koo olla yhä enemmän mukana tuhkaan liittyvässä tut-kimustyössä. [M]

25

Lakipykälien taitava tulkki

Ekotoksikologi Eeva Punta näki oikein 2000-luvun alkupuolella. Punta arvioi

tuolloin, että ympäristöasioista tulee yrityksille yhä keskeisempi ja vaativampi

kokonaisuus, jonka hallintaan tarvitaan vahvaa erikoisosaamista.

Stora Enso -konsernin palveluksessa pitkän uran tehnyt Eeva Punta perusti Linnunmaa Oy:n vuonna 2004.

Linnunmaa tarjoaa ympäristöasioiden hallintaan, kemikaa-liturvallisuuteen ja ympäristöjuridiikkaan liittyviä asiantun-tijapalveluita laajoissa hankkeissa sekä palveluja myös yritys-ten arjen perusasioissa.

–Palveluihimme kuuluu ympäristö- ja turvallisuuslain-säädännön seuranta yrityksille. Perehdymme lainsäädäntöön asiakkaiden puolesta ja tulkkaamme heille, mitkä lainkoh-dat koskevat heitä ja mitä käytännön toimenpiteitä ne vaa-tivat, Linnunmaan toimitusjohtaja Mari Tarvainen yk-sinkertaistaa.

Ympäristöä ja kemikaaliturvallisuutta–Metsäsektori on alusta lähtien ollut meille merkittävä asia-kas. Ympäristövaikutusten arviointeja, ympäristölupia, bio-energiaa, tuhkaa, tervaa – liityntäpintoja metsään on vuosi-en mittaan ollut monia, Tarvainen pohtii.

Suurimmilla yhtiöillä on usein itsellään vahva ympäristö-puolen organisaatio, joka käyttää apunaan erityisasiantunti-joiden palveluita. Keskisuurille yrityksille ympäristöasioiden hallinnan ulkoistaminen voi olla luonteva valinta.

–Oma toimintatapamme on joustavaa ja aidosti asiakas-lähtöistä. Pystymme palvelemaan asiakkaita isoista pieniin, kun asiantuntemusta ja näkemystä tarvitaan, Eeva Punta lisää.

Vuonna 2007 voimaan tullut REACH-asetus on ollut Linnunmaalle iso työsarka. REACH on Euroopan kemikaa-liasetus, jonka tavoitteena on ihmisten ja ympäristön turval-lisuuden parantaminen. REACH asettaa entistä enemmän vastuuta teollisuudelle, kun on kyse riskeistä, joita kemikaa-

lit saattavat aiheuttaa terveydelle ja ympäristölle.–REACH on teettänyt ja teettää jatkossakin meille pal-

jon työtä. Asiakokonaisuudet ovat muuttuneet niin vaikeik-si ja laajoiksi, että isoillekin organisaatioille tarvittavan osaa-misen ylläpito on haasteellista. Me työskentelemme näiden asioiden kanssa päivittäin, Eeva Punta toteaa.

Yliopisto tuo vahvuuttaKansainväliset verkostot ovat Linnunmaalle tärkeitä. Myös läheinen yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa on molem-minpuolinen vahvuus.

–Alan huippuja – opettajia, professoreja, tohtoreita – on tuossa kivenheiton päässä. Tiedonvaihto yliopiston kanssa on luontaista. Linnunmaa pystyy hyödyntämään tarvittaessa yli-opiston resurssia ja tutkijat saavat hyvän kosketuspinnan yri-tysmaailmaan, Eeva Punta havainnollistaa.

Laajenevat toimialatMetsäteollisuus, kemia, muovi- ja metalliteollisuus, kaivan-naisteollisuus, kauppa ja maahantuonti, julkishallinto – siinä listausta Linnunmaan nykyisistä asiakastoimialoista. Toimi-tusjohtaja Mari Tarvaisen mukaan jatkossa kysyntää on odo-tettavissa erityisesti kaivannaisteollisuuden puolelta.

–Toimialan merkitys tulee korostumaan, tarvetta meidän palveluillemme on. Ympäristönsuojelulaki ja kemikaalitur-vallisuussäännökset pätevät kaivannaisteollisuudessa samal-la tavalla kuin muuallakin, mutta lisäksi tulevat vielä kaivos-lainsäädännön spesifit määräykset. Osaamisemme on vahvaa vesistössä, ilmassa, maan pinnalla, seuraavaksi meidän on men-tävä syvemmälle maaperään. [M]

26

tuhKa-KonsortioLinnunmaa vetää parhaillaan laajaa eurooppalaista Tuhka-projektia. Kyse on REACH-asetukseen liittyvästä projektista, jossa laaja yritysjoukko hakee tuhkalle asetuksen mukaista rekisteröintiä. Mukana on yrityksiä metsäteollisuudesta energiaan.

–Projektissa on mukana kilpailevia yrityksiä. Konsortiolle tarvittiin siten puolueeton asiantuntijataho koor-dinoijaksi. Linnunmaa on projektis-sa tekninen ja hallinnollinen toimi-ja. Tuotamme kokonaisuuteen myös kaikki tekniset asiakirjat, Eeva Punta kertoo.

Tuhka-konsortion ensimmäinen re-kisteröinti tehtiin vuoden 2010 mar-raskuussa. Konsortio jatkaa toimin-taansa aina vuoteen 2018 saakka.

linnunmaa oy▶ Perustettu vuonna 2004, perustaja Eeva

Punta toimii hallituksen puheenjohtajana

▶ Kotipaikka Joensuu

▶ Palveluihin kuuluvat konsultointi ja neuvonta, projektin johtaminen, selvitys- ja tutkimustyöt sekä koulutukset ja luennointipalvelut

▶ Työllistää noin kymmenen alan ammattilaista

▶ Hyödyntää vahvoja verkoston yhteistyökumppaneita

▶ Liikevaihto alle miljoona euroa

▶ Suomen johtava luonnontieteiden – mm. ekotoksikologian - ja juridiikan –yhteisosaaja

▶ Ekotoksikologia on tieteenala, joka tutkii ympäristölle haitallisten aineiden vaikutuksia ja kohtaloa luonnossa

www.linnunmaa.fi

Osaamisemme on vahvaa vesistössä, ilmassa, maan pinnalla,

seuraavaksi meidän on mentävä syvemmälle maaperään

19. Hallituksen puheenjohtaja Eeva Punta (vas.) ja toimitusjohtaja Mari Tarvainen arvioivat kaivannaisteollisuuden tarvitsevan jatkossa yhä enemmän ympäristö-asioiden hallintaan liittyviä asiantuntijapalveluita. Metsäsektori on alusta lähtien ollut Linnunmaalle merkittävä asiakas.

27

S u o m i

Pohjois-Karjala

julkaisija: Joensuun Tiedepuisto Oy

tekstit: Viestintä Ässä Oy, Sirkka-Liisa Salmela

kuvat: Yritysten kuva-arkistot ja Mainostoimisto Fabrik Oy

ulkoasu: Mainostoimisto Fabrik Oy

paino: PunaMusta Oy

Joensuun Tiedepuisto OyLänsikatu 15, 80110 Joensuu

Puh. (013) 267 7110 | info@carelian.fi www.carelian.fi